Nova-kirjoituskilpailu

Transcription

Nova-kirjoituskilpailu
Hyvää ja
inspiroivaa
vuotta 2014.
Talvi tupsahti sittenkin ja hyvä niin sillä nyt on ainakin valoisampaa ja aurinkokin näyttäytyy.
Marjaana Will-Vidlund kysyy voiko johtaja(a) rakastaa ja hän osaa siihen vastatakin, koska
on uuden ajan tietoinen johtaja. Turussa toimii mielenkiintoinen nuorille fantasia kirjailijoille
tarkoitettu seura; Turun Science Fiction seura. Meneillään on Nova kirjoituskilpailu. Meniere
taudista asiaa. Miksi korvat soi, suhisee ja huimaa? Siitä saadaan selvyys. Kuukauden taiteilija on ihanien ja nauravien mummojen korttitaiteilija Inga Löök. Niistä kuvista tulee aina niin
iloikseksi ja hyvälle mielelle! Mirjami Numminen on vuosikymmenet tutkinut homeopatiaa
eläimille ja varsinkin omille kissoilleen. Hän on myös tehnyt niistä monia kirjoja sekä kääntänyt muutaman suomeksi -kaikki kissoista. Varsinainen uranuurtajanainen! Mukana on myös
pieni homeopaattiapteekki kotiin.
Esittelyssä on myös Livonsaaren yhteisökylä, joka on rakentunut Velkualle, Livonsaareen. Asialle vihkiytyneet ovat ottaneet uudisraivaajahengen rakentaessaan kylää luonnonmukaisuudelle. Kokeilunhalua ei puutu eikä yritteliäisyyttä. Lopuksi vielä Röölänrannan ensi kesän tapahtumat. Mikäli haluat myyjäksi tapahtumiin, ota yhteyttä; Roolan markkinatorit 2014
Viime kesän rannan tapahtumissa kävi huikeasti ihmisiä, enkä ihmettele kun ympäristö on
kaunista saaristoa ja Röölällä on vanhaa ja mielenkiintoista historiaa takana jos ei miltei mystistä paikkapaikoin. Sillimarkkinathan ovat maaliskuun alussa vuoden ensimmäinen tapahtuma. Toivotaan että jäät kestää nuotanpyytäjiä.
Eipä muuta kuin lehteä lukemaan.
Voikaahan hyvin siellä!
Tuulamaria Kangaslampi
www.tuulamaria.fi
[email protected]
2
Voiko
johtaja(a)
rakastaa?
Kuuluisa firenzeläinen renessanssin ajan filosofi Machiavelli (1469-1527) totesi aikoinaan, että johtajille on parempi, että heitä
pelätään kuin rakastetaan. Hän esitteli hallitsijaihanteensa muuten tasan 500 vuotta sitten, maanpaossa vuonna 1513, tunnetuimmassa teoksessaan Ruhtinas.
Esitän sinulle johtajana – tai itsesi johtajana - kolme kysymystä:
Miksi joku haluaisi olla sinun johdettavanasi?
Voitko ajatella että, valitset rakkaudella ja
pelolla johtamisen väliltä ensimmäisen? Pelko edustaa siis perinteistä johtamistapaa, vallanhimoa ja -halua, ahneutta, ja rakkaus taas
lämminsydämisyyttä, myötätuntoa, luottamusta? Jos voit: Voitko uskoa, että tekemäsi
valintasi jälkeen voit olla vahva ja arvostettu,
ja että yrityksesi menestyy ja kukoistaa jopa
paremmin kuin ennen?
Kysyy
Marjaana
Will-Vidlund
Tietoisen
johtamisen
talosta
nopea. Visio suunnasta ja tahto saavuttaa tavoitteet (varsinkin taloudelliset), energia, karisma ja auktoriteetti eivät enää yksinään riitä.
Millainen sitten on TIETOINEN JOHTAJA,
joka saa ihmiset mukaansa ja luo kestävää
menestystä ja onnellisuuttakin?
Alla oleva kuva muistuttaa hiukan Maslown
tarvehierarkiaa. Kuvan ydinajatus on, että
tarvehierarkian ymmärtävä johtaja menestyy. Ulkoisiin ja materiaalisiin (vrt. mielihyvä) päämääriin takertuva johtaja kompastuu
varmuudella. Hänen on ymmärrettävä, että
jatkossa (ajat ovat muuttuneet!) yhä useampi hänen kollegoistaan ja kumppaneistaan
pyrkii kohti korkeampaa päämäärää, materiaalisten palkintojen toiselle puolelle. Tarvehierarkian perusajatuksen mukaan alemmat
tarpeet täytyy tiedostaa, tuntea ja täyttää ennen kuin voi edetä seuraavaan.
Olemme tällä hetkellä todistamassa maailmanlaajuisesti ja paikallisesti Suomessa vanhojen johtamismallien ja -tapojen romahtamista niin yhteiskunnassa kuin yrityksissä ja
julkisissa organisaatioissa. Sanoma- ja iltapäivälehdet ovat täynnä esimerkkejä. Enää
ei voi johtaa kuin 500 vuotta sitten!
Uskon että moni johtaja kuitenkin haluaisi –
ainakin pakon edessä – uudistua ja uudistaa
johtamistapaansa, mutta mallia ei ole lähellä
ja toisenlaisia esimerkkejä on vielä kovin vähän yhteiskunnassa, politiikassa, työpaikalla,
kotona.
Muutos uudenlaiseen, RAKKAUDELLA
JOHTAMISEEN - jota minä kutsun TIETOISEKSI JOHTAMISEKSI - on välttämätön ja
Tähän perustuen seuraavassa kolme näkemystäni johtajasta, joka osaa johtaa itseään
ja siten joukkojaan tietoisesti:
3
Dalai-lama ja Deepak Chopra korostavat
myötätuntoa ja rakkautta aivan kaiken perustana. Niiden avulla ihminen saavuttaa sisäisen
rauhan. Sitä kautta syntyy ulkoinen rauha.
Voiko yritys menestyä kestävästi, jos johtajan sisällä on sotatila?
1. HÄN ON OMA ITSENSÄ
”Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.” Itsetuntemus oli Sokratesinkin mukaan hyvin tärkeää. Monilla on käsitys, että he tuntevat jo itsensä hyvin. Tämä
asenne on äärimmäisen tuhoisa, sillä se saattaa estää tietoisen henkisen kasvun elämässä ja johtajina. Tiedätkö sinä, KUKA SINÄ
OLET? Mitä olet tänne tullut tekemään? Se
on aivan varmasti jotakin muuta kuin pelkkää materian, vallan ja rahan keräämistä itselle tai yritykselle ilman sen suurempaa tarkoitusta. Herätys!
Itsetuntemus on avain omien vahvuuksien
ja heikkouksien, eri olemuspuoltemme tiedostamisessa. Todellisen minämme – sielumme ja henkemme - kohtaaminen vapauttaa meidät monista peloista ja ahdistuksista.
Se auttaa löytämään elämäntehtävämme.
Johtamismogulit Goffee & Jones korostavat
HEIKKOUKSIEN NÄYTTÄMISTÄ. Kun johtaja paljastaa haavoittuvuutensa, hän paljastavat ihmisyytensä ja sen, kuka hän on.
2. HÄN LUOTTAA INTUITIOONSA
Päätöksenteossa tarvitaan hyviä tuntosarvia,
jotta voi tunnistaa ympäristöstä tulevat signaalit. Monet tutkimukset todistavat, että todella menestyksellisen päätöksen tekeminen
edellyttää, että johtaja luottaa intuitioonsa.
Intuitio tulee sydämestä, ei aivojen tasolta.
Siitä puuttuu aikaan sidoksissa olevien loo-
4
gisten päätelmä- ja vertailuketjujen suorittaminen.
Johtajan on siis opittava luottamaan sisäiseen viisauteensa ja kuuntelemaan sydämensä ääntä; hän siis ymmärtää, että hänellä
on fyysinen ja henkinen olemuspuoli. Olemme kokonaisuuksia: keho-mieli-sielu-henki.
3. HÄN TOIMII SYDÄMELLÄ
Aidot johtajat eivät tarvitse koulutusohjelmaa vakuuttaakseen työntekijöilleen, että
hän välittää heistä. Hänellä on tunteet ja
hän näyttää, että hän välittää heistä aidosti. Sen tuntee. Johtajalla on kuitenkin oltava
tänä päivänä lisäksi hyvin vahva sisäinen arvomaailma ja etiikka, joka ohjaa häntä ulkoisesti, siis myös liiketoiminnassa ja ihmisten
kanssa.
Luemme viikoittain mediasta tarinoita johtajista, joilta puuttuu henkinen ryhdikkyys ja
joita ohjaavat henkilökohtaiset tai kvartaalitaloutta palvelevat hyödyt. Näemme usein
samoissa yhteyksissä esimerkkejä siitä, mitä
tapahtuu, kun ihminen ei ole tietoinen omista ajatuksistaan ja tunteistaan, eikä ymmärrä
vastuutaan sanomisistaan ja tekemisistään.
Rohkeus on henkistä kanttia seisoa omilla jaloilla. Se on lahjomattomuutta; sitä että on itsellensä rehellinen, jotta voi olla sitä muille.
Vaatii paljon rohkeutta olla erilainen!
Tietoinen johtaja ammentaa omasta sisimmästään. Hän on luottamuksen arvoinen,
vakaa ja täynnä toivoa. Hän panostaa niihin,
jotka hakevat vastauksia. Hän ei piiloudu ihmisten tarpeilta ja tunteilta, omiltaankaan.
Omia tunteitaan peittelevät ja egoihinsa tarrautuvat johtajat epäonnistuvat. Vain aineellista menestystä hakevilta jää sisäinen täyttymys puuttumaan. Ja se on vähän sama kuin
omistaisi rahasäiliön ilman, että voi käyttää
rahaa mihinkään.
Marjaana Will-Vidlund
Toimitusjohtaja / Managing Director, ICF Coach, TIETOISEN JOHTAMISEN TALO OY
Master of Business Administration & Henley
Certificate of Coaching &, Henley Business
School, University of Reading, UK
Mobile: +358 (0)45 27 99 261
marjaana at tietoisenjohtamisentalo.com &
marjaanawillvidlund at gmail.com
www.tietoisenjohtamisentalo.com
Aleksis Kiven katu 17 A, 00510 Helsinki
(käynti: Traverssikujan puolelta) &
Sundintie 16, 06650 Porvoo
Esitän sinulle vielä lopuksi yhden kysymyksen: Uskaltaisitko sinä johtaa sydämellä?
JK. Tämä aihe on minulle syvästi oma ja rakas. Tein vuonna 2007 MBA-lopputyönä tutkimuksen Henley Business Schoolissa (http://
www.henley.reading.ac.uk) aiheesta, jossa
tutkin henkilöstöjohtamisen ja liiketoimintajohtamisen käytäntöjen ja strategioiden yhtenevyyden merkitystä yritysten liiketoiminnan
menestykselle, ’alariville’ (t.s. Sustaining Great Corporate Performance: Analysis of the
Alignment of People and Business Strategies
of the IT Services Companies in the Nordics).
Sen tulokset tukevat sitä, mitä yllä kirjoitin,
vaikka matkaa onkin jäljellä.
Aloitetaan itsestämme. Otetaan jokainen komento omasta henkisestä kasvustamme ja
hyvinvoinnistamme - omasta johtajuudestamme. Siten käytännöt ja kokemukset leviävät nopeasti yhteiskuntaan, politiikkaan, yrityselämään ja organisaatioihin.
TIETOISEEN JOHTAMISEEN
erikoistunut henkisen valmennuksen talo
Tietoinen Johtaminen - Conscious Leadership ®
5
nykyisin nimellä "Science fiction ja fantasia Turussa" ja etenkin muutaman viimeisen
vuoden aikana siitä on muodostunut monien mielestä yksi messujen kotoisimpia kohteita. Osasto on suosittu levähdyspaikka
sohvineen ja kahvitteluineen, ja moni kirjamessuvieras jää sinne kuuntelemaan osastolla vierailevia sarjakuvapiirtäjiä ja kirjailijoita.
TSFS pähkinänkuoressa
Turun Science Fiction Seura ry (TSFS) on aktiivinen, monipuolista toimintaa järjestävä
scifin, fantasian ja muun spekulatiivisen fiktion harrastajille tarkoitettu yhdistys, jolla on
pitkät perinteet. Seura on perustettu jo vuonna 1976 ja se on julkaissut Spin-lehteä vuodesta 1977 lähtien.
6
majailevien seurojen toimesta paljon erilaisia juhlia, illanistujaisia ja muuta toimintaa.
Katso tulevat tapahtumat Terrakodin kalenterista!
Toimisto ja kirjasto
TSFS:n toiminnan ydin on sen toimitila Terrakoti, jonka se jakaa viiden muun hörhöseuran kanssa. Terrakoti sijaitsee osoitteessa
Rehtorinpellonkatu 4-6, 20500 Turku, Yo-talo B:ssä.
Toimiston päivystykset on jaettu niin, että
maanantaipäivystykset hoitaa TAS ja Tyrmä
sekä torstaipäivystykset TSFS ja Tutka. Kävijälle tämä näkyy selkeimmin siinä, että animehenkistä tai roolipelaamisesta kiinnostunutta seuraa etsivät löytävät sitä varmimmin
toimistolta maanantaisin, scifi- ja fantasiahenkistä seuraa taas torstaisin. Torstaisin kävijät voivat myös jäädä hengaamaan kätevästi kuudesta eteenpäin järjestettävään Tutkan
ja TSFS:n Varjomafiaan.
Hyviä maamerkkejä Terrakodille tullessa
ovat Hämeenkadun "Akateeminen" Hesburger, josta sinne on kivenheiton matka sekä
Proffan kellari -opiskelijabaari, jonka naapurissa Terrakoti sijaitsee. Päästyäsi B-talon pihalle etsi vihreästä seinästä kyltti "Osakuntalaisia osissa ja muuta kummaa" (muu kumma
olemme me), kävele sisään ovesta ja jatka
käytävää oikealle. Terrakoti löytyy käytävän
päästä vasemmalta.
Terrakodilla seijaitsee myös TSFS:n ja Tutkan
kirjasto. Syksyllä 2013 seurojen kirjastot yhdistettiin, ja siitä lainaaminen on nyt kummankin seuran jäsenille. Mukana on scifiä,
fantasiaa ja tietokirjallisuutta useilla kielillä.
Toimistolle tulevat myös kaikki Suomessa ilmestyvät sf/f-lehdet. Viime aikoihin asti toimistolla niin ikään säilytettiin osaa TSFS:n
hallussa olevasta massiivisesta Tom Ölander
-kokoelmasta.
Terrakodilla päivystetään maanantaisin ja
torstaisin klo 17-18. Päivystyksessä voi lukea
ja lainata kirjoja ja lehtiä sekä tavata muita alan harrastajia. Terrakodilla järjestetään
myös sekä TSFS:n että muiden toimistolla
Tapahtumat
TSFS osallistuu vuosittain Turun Kirjamessuille, järjestää sinne sf/f-aiheista ohjelmaa
ja vastaa turkulaisten hörhöyhdistysten yhteisestä osastosta messuilla. Osasto kulkee
TSFS:n perinteikkäisiin tapahtumiin kuuluvat
myös 2-3 vuoden välein vietettävät Fantasiapidot. Kyseessä kaikenikäisille sf/f-harrastajille suunnattua fantasiateemaista kesäleiriä tai
larppikokoontumista muistuttava viikonlopputapahtuma, jonka seura on järjestänyt jo
kahdeksan kertaa.
Finncon on Euroopan suurin vapaaehtoisvoimin järjestettävä tieteiskirjallisuus- ja fantasiatapahtuma, jonka kävijämäärä on jo pitkään liikkunut tuhansissa. Tapahtuma on
toistaiseksi järjestetty Turussa kolme kertaa,
vuosina 1999, 2003 ja 2011, ja TSFS on kuulunut joka kerta sen pääjärjestäjiin.
Syksyllä 2012 TSFS oli mukana järjestämässä
Turconen-nimellä kulkevaa päivän mittaista
sf/f-tapahtumaa. Turconen järjestettiin Turun
pääkirjastolla 22.9. ja sen kunniavieraana oli
sf/f-kirjailija J. Pekka Mäkelä.
Uusin tapahtuma, jonka järjestämisessä TSFS
on mukana on Terracon. Kyseessä on päivän
mittainen, kuuden Terrakotiseuran 5.4.2014
järjestämä minicon. Tapahtuma on vasta
suunnitteluasteella, mutta päivä kannattaa
laittaa kalentereihin ylös jo nyt.
Seura järjestää bileitä ja muita pienempiä vapaa-ajanviettotapahtumia jäsenten toiveiden
mukaan. Onko sinulla idea toimintamuodosta, jonka haluaisit seuran organisoivan tai
jonka järjestämisessä haluaisit itse olla osallisena? Ota siinä tapauksessa yhteyttä meihin.
Muu fandom-toiminta
TSFS:llä on oleellinen rooli myös kansallisen
tason fandom-toiminnassa. Yhdistys ylläpitää
SFFAQ-sivua, jolle on koottu tieto Suomessa
toimivista science fiction- ja fantasiaseuroista, -lehdistä ja -tapahtumista. Yhdistys hallinnoi myös scifi-sähköpostilistaa, joka on koko
Suomen fandomin yhteinen tiedotus- ja keskustelulista. Listalle voi liittyä kuka tahansa
kiinnostunut.
Tämän lisäksi TSFS on mukana jakamassa useampaakin kotimaisen fandom-toiminnan peruskiviin kuuluvaa palkintoa. Näistä
vanhin on vuosittain parhaalle kotimaiselle
sf/f-novellille myönnettävä Atorox-palkinto.
Palkinnon avulla pyritään kannustamaan kotimaisia sf/f-kirjoittajia ja lisäämään alan tuntemusta. TSFS on jakanut Atorox-palkintoa jo
vuodesta 1983 lähtien ja se on erittäin arvostettu suomalaisten alan kirjoittajien parissa.
Nova puolestaan on TSFS:n ja STk:n (Suomen Tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry) järjestämä jokavuotinen, palautteellinen novellikilpailu scifin ja fantasian kirjoittajille. Kilpailun
tarkoituksena on auttaa osallistujia kehittymään kirjoittajina ja nostaa sf/f-kirjoittajakenttään uusia nimiä. Vuonna 2014 kilpailu
järjestetään jo 15. kerran.
Noviisi on Novan 13-17-vuotiaille nuorille
suunnattu versio, joka järjestetään joka toinen vuosi. Noviisi syntyi vuonna 2007 halusta tarjota nuorille kirjoittajille mahdollisuus
kisata omassa ikäryhmässään. Vuoden 2013
Noviisi oli näin ollen järjestyksessä jo neljäs.
Tällä hetkellä kilpailun järjestävät yhteistyössä Tutka, STk ja TSFS.
Nova-kirjoituskilpailu
Nova on aloitteleville kirjoittajille suunnattu
palautteellinen science fiction- ja fantasianovellien kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on auttaa osallistujia kehittymään kirjoittajina ja nostaa sf/f-kirjoittajakenttään uusia
nimiä. Kisa on tarkoitettu kirjoittajille, jotka
eivät ole vielä julkaisseet omaa kaunokirjallista teostaan (julkaisut antologiassa tai omakustanteet eivät ole este osallistumiselle).
7
Palautetta annetaan kolmiportaisen mallin
mukaan. Palkitut novellit (sijat 1–10) saavat
palautetta tuomaristolta. Esiraadilta tuomaristolle edenneet, mutta sijoittumatta jääneet
novellit saavat palautteen esiraadilta. Loput
saavat esiraadin kirjoittaman yleispalautteen,
jossa käydään läpi vuoden sadon suurimpia
kompastuskiviä ja yleisiä kirjoitusohjeita.
Kisassa menestyneitä novelleja julkaistaan
Spin- ja Kosmoskynä -lehdissä (katso luettelo julkaistuista novelleista). Novan järjestäjinä toimivat Turun Science Fiction Seura ry
sekä Suomen Tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry.
Nova 2014
Vuonna 2014 kilpailu järjestetään jo 15. kerran, ja juhlavuoden kunniaksi kisa uudistuu
ja muuttuu sähköiseksi.
Novan tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna
kirjailija Magdalena Hai, kirjabloggaaja Hanna Matilainen, spefikirjoittaja Tarja Sipiläinen, vuoden 2013 Nova-voittaja Anna Malinen, sekä Kosmoskynä-lehden päätoimittaja
Juri Timonen. Kisassa on esiraati, joka karsii
jatkoon pääsevät novellit tuomaristolle. Esiraatiin kuuluvat Taru Hyvönen, Iivari Koutonen sekä Henna Sinisalo.
Kilpailun deadline on 31.3.2014. Kilpailutöitä
ei palauteta. Voittajat julkistetaan Finncontapahtumassa Jyväskylässä 11.-13.7.2014.
Novellit tulee kirjoittaa suomeksi. Aihe on
vapaa, kunhan se liittyy science fictioniin tai
fantasiaan. Kisaan voi osallistua useammalla novellilla. Tekstit, joiden maksimipituus on
20 liuskaa, Tekstit, joiden maksimipituus on
20 liuskaa, lähetetään viimeistään maanantaina 31.3.2014 osoitteeseen novakilpailu
(at) gmail (piste) com. Sähköpostin otsikoksi nimimerkki sekä novellin nimi, viestin leipätekstiin osallistujan nimi ja yhteystiedot, ja
novelli sähköpostin liitteeksi rtf-tiedostona.
Kilpailuun voi osallistua myös postitise. Silloin nimimerkkitiedoin varustettu novel-
8
li lähetetään viimeistään 31.3.2014 kolmena
kappaleena Turun Science Fiction Seuralle osoitteeseen TSFS ry. / NOVA 2014, PL
538, 20101 TURKU. Mukaan laitetaan myös
kirjoittajan yhteystiedot sisältävä kirjekuori,
jonka päällä lukee nimimerkki sekä osallistuvan novellin nimi.
Viralliset säännöt kannattaa ehdottomasti lukea läpi, sillä esiraati tai tuomaristo voi hylätä sääntöjenvastaisen novellin.
Katso täältä säännöt
Säännöt Nova kirjoituskilpailu
Järjestäjät toivovat runsasta osallistumista niin
kokeneilta kuin aloitteleviltakin kirjoittajilta.
Lisätietoja: Nova-sihteeri Leila Paananen,
nova2014 (at) tsfs (piste) fi
Mirjami Numminen
Homeopatiaa eläimille
www.tsfs.fi
Ei ole mitenkään tämän hetken asia, kun
ravitsemukseen kiinnitetään huomiota. Jo
Hippokrates (n. 460 – 370 eKr.) loi ravitsemuslääketieteen perustan: ”Olkoon ruokasi
myös lääkkeesi.” Lausuma on saanut erilaisia muotoja, kuten ”Olet mitä syöt”. Toisin
sanoen on ymmärretty, että meillä jokaisella
on valtava vastuu itsestämme ja siinä samassa myös muista elollisista, jotka ovat kontollamme.
On ollut ilo huomata, miten vaihtoehtomaailmakin alkaa olla tätä päivää. Vuosikymmenessä parissa on tapahtunut ihmeitä. Ehkäpä
EU-aika on tuonut tullessaan yhtenäistä ajattelua ja leppoisampia tuulia. Niinpä Euroopassa kymmenessä maassa homeopatia on
osa julkista terveydenhoitoa. Saksassa esimerkiksi pienet korvatulehdusta potevat lapset ohjataan homeopaatin vastaanotolle ja
näin halutaan välttyä antibioottikierteeltä. Ja
siinä usein onnistutaan!
Britannian terveysviranomaiset ovat varoitelleet antibioottien liikakäytöstä, tikittävästä aikapommista. Tulevaisuus uhkaa muuttua tappavaksi, jos antibiootit eivät enää auta
esimerkiksi vaikeissa leikkauksissa.
Tämä hetki on tietoa tulvillaan, kun vain
osaamme sitä etsiä. Halusimmepa lukea ravitsemuksesta, liikunnasta, erilaisista vaihtoehtohoidoista, henkisestä ja fyysisestä terveydestä, materiaalia löytyy. Onnea etsintään!
Sinun itsesi ja lemmikkisi homeopaattinen
lääkekaappi
Homeopaattiset aineet auttavat monissa
akuuteissa sairauksissa. Kroonisissa tilanteissa tarvitaan aina asiantuntijan apua. Tarvittaessa on aina käännyttävä lääkärin puoleen.
Aconitum napellus (ukonhattu)
Aconitum D30 on verraton apu kaikissa äkillisissä vaivoissa. Myös on muistettava, että
se auttaa pelkotilanteissakin (esim. ennen
lääkäriin menoa). Sen vaikutusta tehostavat
Bachin rescue remedy -ensiaputipat suoraan
suuhun tiputettuina. Aconitum on maailman
käytetyin homeopaattinen aine.
Allium cepa (sipuli)
Allium cepa D12/D30 parantaa niiskunenän
ja vetistävän silmän.
9
Apis mellifica (mehiläinen)
Apis D30 on tehokas aine voimakkaisiin turvotuksiin, hyönteisten pistoon, punkin puremaan, nokkosrokkoon, silmien punoitukseen, paiseisiin ja erilaisiin tulehduksiin.
Kannattaa käyttää myös rinta- ja utaretulehduksessa.
Arnica montana (arnikki)
Arnica D30:tä ei tarpeeksi osaa kiittää. Se
tuo helpotusta loukkaantumisiin, lihasvammoihin ja ylirasitustiloihin. Erikoisesti se helpottaa kirurgisia operaatioita. Ennalta parina
päivänä, operaatiopäivänä ja joitakin päiviä
jälkeenpäin annettu Arnica puolittaa leikkausvaivat. Ennen synnytystä viikon verran
annettuna Arnica estää verenvuotoja. Muista
myös hammaslääkärin käynnin yhteydessä!
Arnicaa on hyvä antaa synnytyksen jälkeenkin. Yhtä hyvä niin ihmisille kuin eläimille.
Aconitum ja Arnica saattavat elvyttää esim.
heikon kissanpennun.
Belladonna (lemmonmarja)
Belladonna D30 on akuuttien kuumeisten
sairauksien ykkösaine. Sitä käytetään rinta-,
nisä- ja utaretulehduksissa, akuutissa virtsatietulehduksessa, mutta myös lämpöhalvauksessa. Belladonna saattaa poistaa myös
kissan epileptiset kohtaukset.
Belladonna on kuumeilun ja flunssan lääke.
Ensin on syytä ottaa joitakin kertoja Aconitumia ja sitten lasillinen (= veteen 10 Belladonna-raetta) tai pari Belladonnaa flunssan ensioireisiin, jotka yleensä häviävät sen tien.
Bryonia (koirannauris)
Bryonia D30:tä on hyvä ottaa viikon kuluttua
flunssan jatkohoitoon.
Calcium carbonicum D12/D30
Calcium phosphoricum D12/D30
Luuston verrattomat rakentajat. Kissoille ja
koirille kannattaa antaa kuureina joitakin
kertoja niiden elämän aikana. Pienen lapsen
hyvä alkupääoma.
10
Cocculus indicus (kokkelipensas)
Cocculus D30 (D12) helpottaa matkapahoinvointia. Kolme pilleriä tunti ennen matkaa,
kolme juuri matkalle lähdettäessä ja tarvittaessa vielä matkalla. Sopii hyvin myös ihmisille!
Coffea (kahvi)
Coffea D30 auttaa unettomuuteen. Kannattaa pitää mielessä, jos koirat ja kissat rymistelevät öisin.
Euphrasia officinalis (silmäruoho)
Euphrasia D12/D30 auttaa silmätulehduksissa (kirvelevää vuotoa, silmäluomet turvonneet) ja myös heinänuhassa. Ensimmäisenä
päivänä 3-5 kertaa, joitakin päiviä 2 x / pv.
Ignatia amara (ignatiuksenpapu)
Ignatia D30 on etenkin kissojen aine. Se helpottaa hermostoperäisissä vaivoissa: reviiriongelmissa, koti-ikävässä ja jopa emon
tehtäviin sopeutumisessa. Valeraskaudessa
Ignatiaa annetaan 1 x / pv / viikko. Rauhoittaa myös hermostuneen ihmisen.
Ipecacuanha (oksetusjuuri)
Ipecacuanha D12/D30 auttaa erinomaisesti pahoinvoinnissa, johon usein liittyy ripuli,
yskässä ja jopa synnytyksen jälkivuodossa.
Phosphorus (fosfori)
Phosphorus D12/30 auttaa erinomaisesti pahoinvoinnissa ja vatsavaivoissa. Se sopii yhdessä Ipecacuanhan kanssa käytettäväksi.
Laaja-alaisena aineena sitä käytetään paljon
myös kroonisissa vaivoissa.
Mezereum (näsiä)
Mezereum D12/D30 on herpeksen oiva
aine. Itse olen saanut siitä avun monta kertaa, koska minulla on silmäherpes. Kannattaisi käyttää kissankin vuotaviin silmiin.
Nux vomica (ketunkakku)
Nux vomica D12/D30 on erinomainen aine
lähes vaivaan kuin vaivaan lääkeärsytyksiä
myöten (etenkin lääkekuurien jälkeen). Sitä
pidetään myös krapulaa potevan päänsärkylääkkeenä.
Pulsatilla pratensis (ahokylmänkukka)
Pulsatilla D30 on tehokas synnytyksen nopeuttaja: sitä annetaan puolen tunnin välein synnytyksen loppuun saakka. Pulsatilla
D12:ta käytetään myös kissaflunssan, silmä-,
korva- ja virtsatietulehduksiin (eritteet runsaita ja kermamaisia). Myös Pulsatilla 30:tä
käytetään kiiman aikaansaamiseksi 3 x / viikko / neljä viikkoa. Pulsatilla on naisten aine.
Auttaa hyvin itkuherkkiä.
Homeopaattisen hoidon annokset: aikuinen
5, lapset 3, koirat ja kissat 3, hevoset ja lehmät 10 - 15 pilleriä. On hyvä tietää, etteivät
homeopaattiset aineet voi ketään vioittaa,
vaikka popsisi pillereitä pullollisen. Elimistö
ottaa vain tarvitsemansa. Ne ovat ikiaikaisia
lääkkeitä, eivät noituutta.
Pillerit on eläimiä ja lapsia hoidettaessa parasta pistää kertakäyttöruiskuun ja sitten vetää ruiskuun 1 - 2 ml vettä. Neste 15 minuutin kuluttua suupielestä suoraan suuhun - ei
ruoan yhteydessä.
Pyrogenium (valmistettu mädästä lihasta)
Pyrogenium on homeopaattinen antibiootti.
1 - 2 annosta. Saa Helsingistä Circlum Farmasiasta.
Ipstilla homeopaattiset sivut eläimille
Rumex crispus (poimuhuerakka)
Rumex crispus D12/D30 on erinomainen
aine allergikoille, kun he menevät kotiin, jossa on lemmikkieläimiä. Useimmiten nenä jää
niiskumatta.
Terveyttä ja pitkää ikää kissallesi
Stramonium (hulluruoho)
Stramonium D12 estää pitkiäkin aikoja annettuna 1-2 x / pv uroskissojen virtsalla merkkailun. Se ei vie kolleilta siitoskykyä eikä -halua. Ei pidä unohtaa koiriakaan.
Elämäni kissat
Symphytum (rohtoraunioyrtti)
Symphytum D12/D30 on etenkin kissojen ja
koirien ientulehduksen aine.
Suomentajana:
Thuja occidentalis (tuija)
Thuja D30 on äärimmäisen hyvä aine niin
ihmisten kuin eläintenkin rokotusvaurioita
estämässä.
Kaikki Kissasta
Mirjami Nummisen kirjat:
Mirjamin Kissanhoidonopas
Mirjamin Kissanhoito-opas
Kissan luonnonmukainen hoito
Erinomaista! Kotitekoista!
Kissan valinta ja hoito
Urtica urens (nokkonen)
Urtica D6 on verraton emon maidon lisääjä
4-5 x / pv / 2-4 pv. Myös D6 voi auttaa virtsatietulehduksissa (2-3 x / pv / 10 pv). Urtica
D30 puolestaan käy nokkosrokkoihin, muihin ihon kutinoihin ja palovammoihin erinomaisesti.
11
hannuskokot, kekri ja muita vuodenkiertoon
liittyviä tapahtumia, joihin ottavat osaa myös
Livonsaaren kyläläiset ja muut ystävät sekä
tuttavat.
Livonsaaren yhteisökylä
Velkualla
Livonsaaren yhteisökylä on perustettu Livonsaarelle vuonna 2005. Se on rakentunut kyläksi kylään, kivijalkanaan yhteisöllisyys ja
kestävä elämäntapa.
Asuminen
Yhteisökylä elää maalaisarkea, jossa vuodenajat rytmittävät kiireen ja rauhaisan käpertymisen vaihtelua. Vakituisesti kylässä
asuu liki kaksikymmentä aikuista, lapsia on
kymmenen kieppeillä. Eläimiä löytyy hevosista lampaisiin, kissoista koiriin ja kanoihin.
Niin kuin saarella muutenkin, myös yhteisökylässä asukasmäärä kasvaa kesänkorvalla. Tällöin saattaa metsän siimeksestä löytää
vaikkapa tiipiin tai kodan, jossa väliaikainen
asukas pitää majaansa. Myös vierailijat ottavat kukin tavallaan osaa yhteisökylän arkisiin
askareisiin.
Yhteisökylään nousseet rakennukset ovat
yhtä monimuotoisia kuin asukkaansa. Uudisraivaajahenkeen on ensin rakennettu monta
saunaa, ja niiden rinnalle hiljalleen omat kodit. Kokeilunhalu ja luonnon arvostaminen
näkyy rakentamisessa: perinteisten hirsitalojen lisäksi löytyy mm. monensorttista savirakentamista yhdistettynä olkeen, ruokoon tai
puuhun. Useat taloudet elävät uusiutuvalla
energialla, kuten tuulimyllyn tai aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä, eikä vesijohtoakaan ole jokaiseen taloon vedetty. Vähäinen
12
kuluttaminen konkretisoituu kylässä lähes
käsinkosketeltavaksi.
Työ ja huvi
Asukkaat ovat tuoneet mukanaan tai luoneet
perinteisiä maaseutuammatteja, jotka istuvat
hyvin myös nykyaikaan. Tuottajayhteisöstä
löytyy luomuviljelijä, luomuleiväntekijä, hirsiveistäjä, satulaseppä, kuppari-kansanparantaja, kustantamo sekä osuuskuntamuotoinen Livonsaaren osuuspuutarha, joka tuottaa
ja välittää luomukasviksia. Kanat tuottavat
munia, lampaat pitävät maiseman avoimena,
hevoset ovat mukana työssä ja huvissa. Lisäksi osa asukkaista käy kylän ulkopuolella
töissä tai tekee työnsä etänä.
Työteliäisyys sekoittuu jokapäiväisessä elämässä rentoon ja leppoisaan olemiseen.
Päivien lomassa vietetään juhliakin: on lukuisten lasten syntymäpäiviä, pääsiäis- ja ju-
Kansainvälisyys ja yhteistyö
Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi naapuriapuna: apua löytyy lasten- sekä eläinten kaitsemiseen, ja työvälineitä lainataan niitä tarvitsevalle, on kyseessä sitten vaikka traktori tai
ompelukone! Kesäisin pyörii talosta toiseen
kiertävä yhteislounas.
Yhteistyö ei jää vain yhteisökylän sisäiseksi,
vaan yhteisö toimii yhteistyössä niin Livonsaaren kyläläisten, lähikuntien asukkaiden,
kaupunkilaisten ja lopulta maailman kanssa.
Kansainvälisyys on osa yhteisökylän arkea.
Vapaaehtoisia ja muita vierailijoita on tullut
mm. maailmanlaajuisen ekokyläverkoston
GEN:n ja luomutiloille vapaaehtoisia välittävän WWOOF -järjestön välityksellä. Vuonna
2012 aloitettiin yhteistyö KTV:n, Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry:n kanssa. Ensimmäiset
kaksi KTV:läistä olivat Unkarista ja Puolasta.
Vuonna 2013 vapaahtoiset tulevat Espanjasta ja Ranskasta.
Yhteisökylään voi tulla tutustumaan sovitusti. Vierailu voi kestää hetkestä pidempään. Ja
jos pysyvä asuminen alkaa sittemmin kiinnostaa, on tutustuminen mahdollista myös
sillä silmällä katsoen: asuintontteja on vielä
vapaana yhdeksän.
Yhteisökylä on meren- ja metsäntuoksuinen leikkikenttä, puuhamaa, työpaikka sekä
sosiaalisuuden ja kulttuurien kohtaamisen
paikka. Se on toimija, joka on ajan myötä
sulautunut kiinteäksi osaksi Livonsaaren kyläyhteisöä.
Asukkaaksi
Yhteisökylän jäseneksi liittyminen alkaa molemminpuolisella tutustumisella. Alkuun on
hyvä tulla käymään, hengailla paikalla ja
muuttaa vaikka kesäksi asumaan. Kattoa kesäasujille ei meillä ole aina mahdollista tarjo-
ta, mutta tilapäisasumuksissa elää kesää mainiosti.
Vanha päärakennus Alitalo toimii ensisijaisesti väliaikaisasumuksena yhteisökylään
rakentaville, mutta Alitalon keittiö ja muut
fasiliteetit ovat korvausta vastaan tilapäisasukkienkin käytössä. Tilapäisesti yhteisökylässä voi asua korkeintaan vuoden, tai tilanteesta riippuen pidempäänkin. Vuosivuokra
tilapäisasumuspaikalle (esim. asuntovaunu
tms.) on 500 euroa. Alle kuukauden pätkän
voi telttailla ilmaiseksi.
Taloudellinen sitoutuminen
Livonsaaren yhteisökylän maa- ym. omaisuuden omistaa ja sitä hallinnoi Livonsaaren
yhteisökylä osakeyhtiö, jonka omistavat yhteisökylän jäsenet. Lisäksi osakeyhtiöllä on
äänioikeudettomia tukiosakkaita. Päätäntävallan pitämiseksi kyläläisillä, jokainen kylän
asukas hankkii tasamäärän A-sarjan osakkeita, osakkaaksi liityttäessä 50 kappaletta eli
11 500 euron arvosta.
Tämän lisäksi pitää rakentaa tai rakennuttaa
itselleen jonkinlainen asumus. Esimerkiksi
tähänastisten kokemusten perusteella pysyvän, omarakenteisen pienen hirsirakennuksen pelkät materiaalikustannukset ovat noin
20 000 euroa. Vaatimustaso ja oman työpanoksen osuus vaikuttavat suuresti kustannuksiin.
Täysjäsenyys
Kun on tutustuttu – ihmiset, paikka ja ajatukset tuntuvat täsmäävän – yhteisökylän vakiasukkaat hyväksyvät uuden ihmisen täysivaltaiseksi jäseneksi konsensusmenettelyllä.
Uuden jäsenen suorittama 11 500 euron osakemerkintä hyväksytään yhtiökokouksessa.
Livonkylän yhteisö
13
tulla päivittäin, viikoittain, vuosien välein tai
saattavat loppua kokonaan. Oireet voivat siis
hävitä vuosiksi ilmaantuaakseen taas myöhemmin.
Menieren taudin esiintyvyys
Menieren tautia esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla, yhtä usein oikeassa kuin vasemmassakin korvassa. Tautiin sairastumisikä
vaihtelee 25 vuodesta 55 vuoteen. Tautiin
sairastutaan tavallisimmin keski-iässä 40-60
-vuotiaana. Alle 20-vuotiailla Ménièren tauti
on harvinainen.
Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin 2
500 henkeä. Diagnoosi on noin 30 000:lla ja
varmentamattomia Ménièreä sairastavia arvioidaan Suomessa olevan noin 70 000.
Mikä on Menieren tauti?
Menieren tauti on sisäkorvan sairaus, jolle
on tyypillistä sairaan korvan ajoittainen humina, huonokuuloisuus ja huimaus.
ne korvassa sekä toistuvat huimauskohtaukset, jotka ovat tyypiltään kiertohuimauskohtauksia ja kestävät vähintään 20 minuuttia.
Tautia kutsutaankin usein kolmen H:n sairaudeksi. Taudinkuvan esitti ensimmäisen
kerran jo vuonna 1861 ranskalainen lääkäri
Prosper Ménière.
Kolmasosalla potilaista tauti alkaa näiden kolmen oireen samanaikaisena esiintymisenä,
jolloin mukana on yleensä myös voimakas
pahoinvointi ja oksentelu. Tällöin on siis kyseessä tyypillinen Menieren taudin kohtaus.
Vaikka tauti on ollut tunnettu jo runsaan sadan vuoden verran ja sitä on uutterasti tutkittu yhä, vieläkään ei taudin perussyytä varmuudella tunneta. Taudin syntymekanismina
on nesteturvotuksen kehittyminen sisäkorvaan, mutta tarkkaa selitystä sille, miksi nesteturvotus kehittyy, ei ole vielä selvitetty. Syitä on etsitty niin tulehduksista, vammoista
kuin stressistäkin. Joskus tauti periytyy.
Menieren taudin oireet
Jokaisella Menieren tautia sairastavalla taudinkuva on erilainen. Jotta voitaisiin puhua
varmistetusta Menieren taudista, potilaalla
tulee olla kolme pääoiretta: kuulonalenema
ainakin kertaalleen kuulokäyrällä osoitettuna
korvan soiminen eli tinnitus tai paineen tun-
14
Oireet esiintyvät harvoin molemmissa korvissa. Taudinkulku on oikullinen, sisältäen
kuulon heikkenemis- ja kiertohuimauskohtauksia, mikä voi vaikeuttaa taudin diagnosointia. Lisäksi osalla potilaista tauti alkaa
pelkällä tinnituksella tai kuulonalenemalla
huimauskohtausten ilmestyessä vasta vuosienkin kuluttua taudinkuvaan tai potilaalla esiintyy pelkkiä huimauskohtauksia ilman
kuulo-oireita. Molemmissa tapauksissa lopulliseen diagnoosiin pääsy voi kestää kuukausia tai jopa vuosia.
Menieren tauti ei yleensä johda täydelliseen
kuuroutumiseen, mutta kuulo saattaa heiketä ajan myötä. Huimauskohtaukset voivat
Menieren tautia sairastavalle tärkeää:
Terveet elämäntavat ja hyvä kunto
Vähäsuolainen ruoka
Riittävä uni
Stressin välttäminen
Tasapainoharjoitukset
Huimauskuntoutus
Lääkitys
Tarvittaessa kirurgiset toimenpiteet
Taudin kulku
Taudinkulku on erittäin yksilöllinen. Oikeastaan kahta täysin samanlaisen taudinkuvan
potilasta ei olekaan.
Taudin alkuvaiheita luonnehtivat vaihteleva kuulonalenema ja kiertohuimaus-pahoinvointikohtaukset korvan paineentunteen tai
tinnituksen ohella.
Taudin kohtaukset voivat alkuvaiheessa olla
rajujakin, mutta asianmukaisen tiedon, hoito-ohjeiden ja lääkityksen turvin menierikko
voi viettää lähes normaalia elämää. Useimmat potilaat pystyvät taudista huolimatta jatkamaan työssään. Menieren tauti aiheuttaa
vain harvoin työkyvyttömyyttä siinä määrin,
että se pakottaisi jäämään sairaseläkkeelle.
Taudin myöhemmissä vaiheissa huimauskohtaukset rauhoittuvat lievemmäksi tasapainon
epävarmuudeksi, etenkin hämärässä. Tinnitus voi jäädä korvaan pysyvästikin, mutta aikaa myöten se yleensä muuttuu vähemmän
häiritseväksi.
Myöhemmissä vaiheissa kuulonalenema vakiintuu keskimäärin 50-60 dB tasolle. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos molempien korvien kuulo on enintään tätä luokkaa,
ei käytännön elämässä tulla toimeen ilman
kuulokojetta. Vaikka Menieren tauti voi huonontaa kuuloa siten, ettei henkilö pärjää ilman kuulolaitetta, täydellistä kuuroutta se ei
kuitenkaan aiheuta.
Tauti alkaa käytännössä aina vain toispuoleisena, mutta noin joka viidennellä tauti voi
ajan kanssa siirtyä toiseenkin korvaan.
Huomattavalla osalla menierikoista tauti rauhoittuu itsestään oireettomaksi vuosikausiksi, joskus lopullisestikin.
Menieren tauti – miksi se syntyy?
Ilmari Pyykkö, Professori, Korva-, nenä- ja
kurkkutautien klinikka, Karolinska Institutet, Tukholma. S-171 76.
1. Menieren tauti historian silmin
Mitä yhteistä on Julius Caesarilla, Martin Lutherilla ja Vincent van Goghilla? Muinainen
roomalainen historioitsija Plutarch jo esitti
aikanaan, että Julius Caesar kärsi ”kaatumissairaudesta”, jonka oireina olivat epätasapaino ja horjuminen, joihin myös Shakespeare
viittasi näytelmässään. Tämän lisäksi Caesarin vasemman korvan kuulo oli huono. Martin Luther kirjoitti vastauksessaan henkilölle,
joka valitti kutinaa, että ”Antaisin 10 florinia
siitä, että saisin vaihtaa Teidän osaanne; Te
ette tiedä, miten vaikeaa on elää huimauksen
kanssa. Tällä hetkellä en kykene lukemaan
kirjettä edes lävitse, ja ajottain en kykene lukemaan kuin pari riviä pyhästä kirjasta. Sillä
kun yritän, kohina korvissani voimistuu niin,
että olen putoamaisillani tuolistani. Toisaal-
15
ta Luther piti vaivaansa hyödyllisenä, koska koki että piru vaivasi ja hyökkäsi hänen
korvaansa. Vincent van Gogh, kuuluisa hollantilainen taidemaalari, kuvasi kirjeissään
veljelleen Theolle, kuinka hän koki pelottavia, toistuvia huimauskohtauksia, joihin liittyi pahoinvointia ja korvien soimista ja ja
ylikuulumista (hyperakuusia). Niinpä hän
eräänä yönä leikkasi korvansa irti ja lähetti sen paperiin käärittynä ilotalossa toimivalle rakastajattarelleen Rebekalle. Poliisin tultua hakemaan Vincent van Goghia hänen
asunnostaan he tapasivat verisen ja sekavassa mielentilassa olevan van Goghin, joka soperteli huimauksesta ja tinnituksesta. Tapauksen jälkeen Vincent van Gogh suljettiin
Arlesissa toimivaan epilepsian ja mielitautien hoitolaitokseen (ajan tavan mukaan olivat samankaltaisia tauteja). Arlesissä syntyi
joukko hänen kauniimpia maalauksia. Tautia
pidettiin pitkään epilepsiana, mutta viimeaikainen kirjeiden lähempi tarkastelu osoittaa
että kyseessä oli todennäköisesti Menieren
tauti. Nämä historian kulkuun merkittävällä
tavalla vaikuttaneet henkilöt sairastivat Menieren tautia.
2. Menieren tauti ja endolymfaattinen hydropsi
1800 luvulla ja vielä 1900 luvun alussa oli
sangen tavallinen käsitys se, että sisäkorva
on ainoastaan kuuloelin ja sen eri osat, kaarikäytävät, otoliittielin ja simpukka palvelevat kaikki kuuloa. Kaarikäytävät antoivat sen
hetkisen käsityksen mukaan stereokuulon,
otoliittielin sääti äänen
voimakkuutta ja simpukka äänen korkeuden.
Flourens Pariisissa oli jo 1924 osoittanut linnulla ja myöhemmin muilla eläimillä, että sisäkorvan kaarikäytävän vaurio aiheuttaa huimausta ja nystagmusta. Tämä havainto ei
kuitenkaan päässyt yleiseen tietoisuuteen lähes sataan vuoteen. Kaikki tasapainon säätely ja myös huimaus tapahtui aivoista ja huimauksen syynä oli aivojen verenkiertohäirö;
nesteen/veren liiallinen kertyminen, kongestio. Vain verenkiertohäiriön aste vaihteli eri
16
tasoisissa ja tyyppisissä huimauksissa. Oli
sen vuoksi melkoinen urotyö Prosper Meniereltä, joka syntyi v. 1799 kauppiaan kolmantena lapsena Angersissa, jossa sai myös
lääkärikoulutuksensa, osoittaa senaikaiset
auktoriteetit vääriksi. Valmistuttuaan lääkäriksi Prosper Meniere siirtyi Pariisiin kuuluisan kirurgin Dupuytren alaiseksi. Hänet
nimitettiin lahjakkaana lääkärinä 1932 extraordinaarijäseneksi Pariisin yliopiston Lääketieteelliseen tiedekuntaan ja hän työskenteli
vanhempana lääkärinä ”osaston ylilääkärinä”
sisätautiosastolla. Hän haki useita professuureja pääsemattä kuitenkaan siihen asemaan.
Kun Pariisin kuuromykkien koulun erikoislääkäri Itard menehtyi nimitettiin hänet sen
lääkäriksi v. 1938 ja siitä voidaan sanoa hänen sisäkorvaa käsittelevän tutkimustyönsä
alkaneen. Hän toimi lääkärinä Kuninkaallisessa kuuromykkien laitoksessa (Imperial Institute of Deaf Mute), jonka tarkoituksena oli
antaa koulutusta huonokuuloisille.
Prosper Meniere käänsi 1948 saksalaisen
lääkärin Kramerin ensimmäisen varsinaisen
korvatautien oppikirjan englannista ranskaksi ja lisäsi tähän omat kommenttinsa sisä- ja
välikorvasta. Kramer oli ensimmäinen tiedemies-lääkäri, joka esitti, että korvan sairaudet koostuvat ulkokorvasta, välikorvasta ja
sisäkorvasta. Aikaisemmin koko välikorvan
merkitystä ei ollut tunnettu ja välikorvaa pidettiin osana sisäkorvaa.
Hänen väitöskirjansa ”Sisäkorvan kudosopilliset tutkimukset kuuromykillä” koostui viidestä merkittävästä julkaisusta vuonna 1861,
joissa hän osoitti sisäkorvan olevan merkittävä tekijä huimauksen synnyssä. Viimeisessä julkaisussaan hän kuvasi tautikokonaisuuden; kuulonalennuksen, korvan soimisen ja
huimauskohtaukset. Hän myös viittasi artikkelissaan Flourensin havaintoihin kaarikäytävien merkityksestä ja esitti huimauksen tulevan juuri näistä rakenteista. Hän siis osoitti
potilastapauksilla ja korvan kudosnäytteillä huimauksen syyksi sisäkorvan. Tämä uusi
ajatusmalli oli vastoin senaikaista käsitystä,
joka piti huimauksen syynä pikkuaivojen ja
isojen aivojen verenkiertohäiriötä. Vain viikkoa myöhemmin kun hänen kirjoituksensa
julkaistiin Pariisilaisessa Gazette Medicinale
de Paris lehdessä kuuluisa Pariisilainen professori Trousseau esitelmöi Ranskan Akatemiassa sisäkorvaperäisestä huimauksesta otsikolla: ”Akuutti aivoinfarkti ja siitä johtuva
epilepsia”. Prosper Meniere ei ollut akatemian jäsen eikä voinut osallistua väittelyyn
paikan päällä. Hän kirjoitti Gazette Medicinale de Paris lehteen useita debattiartikkeleita, joissa hän esitti oman kantansa. Prosper
Menire kuoli flunssan jälkitautina saamaansa
keuhkokuumeeseen 1862.
Toinen merkittävä tutkija Menieren taudin historiassa on , Adam Pollitzer, josta tuli
myöhemmin Wienin yliopiston korvatautien
professori ja merkittävä alan vaikuttaja. Hänen ansiotaan on se että tautia alettiin kutsua Menieren taudiksi. Vuonna 1984 kirjoittamassaan oppikirjassa yksi kappale käsitteli
sisäkorvaperäisiä tauteja ja yksi niistä oli nimetty Menieren taudiksi.
Menieren taudin yhtäläisyys glaukoomaan ilmeni samanaikaisesti ja amerikkalais-saksalainen korvalääkäri Knapp alkoi kutsua tautia 1871 ”sisäkorvan viherkaihiksi”. Taudista
oltiin kuitenkin vielä pitkään eri mieltä. 1906
kuuluisa korvalääkäri Bezold ei uskonut Menieren tautiin ja piti sitä aivokalvon tulehduksena. Ja 1924 Tybingenissä prof. Parissius havaitsi verisuonten ailahtelua Menieren
taudissa ja piti sitä verenkiertohäiriönä, joka
johtui potilaan rakenteellisista ominaisuuksista, tulehduksesta tai myrkytystilasta.
Tähän asti useimmat potilaskuvaukset olivat
naisten, miesten hallitessa tutkimusaluetta.
Kuitenkin v. 1929 Tanskassa väitteli ensimmäinen nainen Pohjoismaissa. Tohtori Didi
Dederling väitteli suolan käytöstä Menieren
taudissa ja osoitti suolan rajoittamisella olevan merkitystä oireiden kehittymisessä. Merkillinen yhteensattuma oli, että hän sairastui
myöhemmin.
Vuonna 1938 Osakan Yliopiston professori Kyoshiro Yamakawa julkaisi ensimmäisen
kuvauksen endolymfaattisesta hydropsista vain kuutta kuukautta aikaisemmin kuin
englantilaisessa kirjallisuudessa mainitut Hallpike ja Carns. Prof. Yamagatan hyvä ystävä,
synnytystautiopin professori sairasti Menieren tautia ja kun hän kuoli, Yamagata osoitti kalvoston pullistuman sisäkorvassa, endolymfaattisen hydropsin. Yamagata sairastui
itsekin Menieren tautiin ja hänen kuoltuaan 1986 hänen oppilaansa professorit Sano,
Matsunaga, Harada ja Sagakami julkaisivat
kuvauksen hänen sisäkorvistaan, joissa oli
Menieren taudille tyypilliset kalvoston laajentumat. Carn ja Hallpike puolestaan katkaisivat tasapainohermon potilailta ja, kun
kaksi heistä kuoli leikkaukseen, he totesivat
molemmilla olevan endolymfaattisen hydropsin.
Menieren historiaan kuuluu myös Harvardin
yliopiston korvaprofessori Robert Kimura.
Hän totesi endolymfaattisen saccuksen tukkimisen johtavan marsuilla Menieren kaltaisen oireistoon ja häntä voidaankin pitää kokeellisen Meniere-tutkimuksen isänä. Hän
osoitti että hydropsi syntyy tasapainoelimessä ja simpukassa marsulla ja kanilla. Kissalla
löydös havaitaan vain simpukassa. Sen sijaan
17
chinchillalla ja apinalla hydropsin tuottaminen oli vaikeaa.
3. Menieren taudin mekanismi?
Missä olemme tänään? Tiedämme että Menieren tauti johtuu sisäkorvasta ja että tyypillisesti taudissa on nestekeräytymä. Miksi
tämä nestekeräytymä syntyy? Tähän kysymykseen ei ole vastausta. Yksi teoria kertoo että nestettä tuotetaan liikaa ja toinen,
että nestettä poistuu liian vähän. Sisäkorvassa kalvostossa oleva endolymfan määrä on
melko vähäinen, vain 3-5 miljoonasosa litraa. Mistään suurista virtauksista ei ole kyse.
Useat maineikkaat sisäkorvatutkijat esittävät, että Menieren taudissa kuulo heikkenee koska endolymfaatinen hydropsi venyttää aistinkarvoja liikaa, joten ne eivät pysty
toimimaan. Nestekeräytymän palatessa normaaliksi, kuulo myös palautuu, mikä on tavallista Menieren taudissa. Oireiden jatkuessa lopulta aistinsolujen karvat irtautuvat
kattokalvosta, jolloin kuulo alenee pysyvästi
n. 60 dB:n tasolle. Huimauskohtausten syynä pidetään kalvoston repeytymistä, jolloin
endolymfaa pääsee karkaamaan perilymfatilaan, Endolymfa on myrkyllistä kuulo- ja
tasapainohermoille jolloin kuulo ja tasapainohermojen säikeet lamaantuvat; kuulo ja
tasapaino heikkenevät kohtauksen omaisesti.
Kalvoston korjautuessa häiriö poistuu. Toistuvien kohtausten jälkeen tai yhdessäkin laajemmassa kohtauksessa voi vaurio olla niin
suuri, tai kalvosto voi jäädä revenneeksi, jolloin kuulo ja tasapaino eivät kohtauksen jälkeen enää toivukaan. Useat sisäkorvanäytteet Menieren tautia sairastavilta potilailta
tukevat tätä ”kalvoston repeytymis”-teoriaa.
Voidaanko näin todeta myös elossa olevalla?
Nykyaikainen kaytössämme oleva 4,7 Tesslan magneettikuvauslaitteisto on tarkka ja
jo tänä päivänä se soveltuu koe-eläin tutkimuksissa endolymfaattisen hydropsin mekanismien tutkimiseen. Olemme suorittaneet
tutkimuksia marsulla kahdella eri Menieren
tauti mallilla; käyttämällä Kimuran menetelmää tukkimalla endolymfaattisen saccuksen
18
aiheuttamalla sisäkorvaan reumaattisen tulehduksen, so. autoimmuuniteitse laitamalla KHL-nimistä valkuaisnainetta välikorvaan.
Normaalisti sisäkorvan kalvostot ovat pitäviä
ja ihmisilläkin käytetty Gadolinium-varjoaine kulkeutuu ajan kanssa vain scala tympaniin ja vestibuliin. Tutkimuksissa käytetty varjoaine gadolinium ei läpäise kalvostoa, joka
sisältää endolymfan ja astinsolut, so. scala
media.
merkittäviä syitä taudin syntyyn. On ilmeistä että myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä Menieren taudin synnyssä, ja on esitetty, että n. 13 % Menieren taudista syntyisi
perinnöllisten tekijöiden kautta. Ilmeisesti sisäkorva reagoi mitä erilaisimpiin ulkoisiin tapahtumiin kehittämällä endolymfaattisen
hydropsin. Näin on ymmärrettävissä, että ei
ole kahta Meniere potilasta joilla on samanlainen taudinkuva.
Endolymfaattinen hydropsi tulee esille marsuilla jo 5 vuorokauden kuluttua leikkauksesta ja voidaan todeta oikeassa korvassa,
jossa scala media on poikkeuksellisen laaja ja scala vestibulum lähes hävinnyt. Anatomisessa kuvassa näkyy kalvoston laajentuma
samalla koe-eläimella. Löydös on tyypillinen
sekä Kimuran mukaisessa koe-eläin mallissa
että reumaattisessa mallissa.
5. Miksi Menieren tauti syntyy?
Miksi sitten nämä tekijät aiheuttavat Menieren taudin. Sisäkorvan nestekierto on kovin
erikoinen vaikeasti hallittavan ioni-tasapainon vuoksi. Natrium-ionien vaihto kalium-ioneihin tapahtuu scala mediassa tarkaan säädellysti siten, että sidekudossolut ”syöttävät”
kaliumia takaisin solusiltoja pitkin. Ilmeisesti
Menieren taudissa tämä biokemiallinen säätely pettää ja kalvoston säätelykanavat toimivat väärin. Kaliumin takaisinotto solusiltoja
pitkin tunnetaaan kohtalaisen hyvin ja tyypillinen virhe on Conexin nimisen valkuaisaineen rakennehäiriö, useimmiten conexin
tyyppi 26:n. Muutos aiheuttaa kuulonalennuksen joka on ilmeisesti yleisin perinnöllinen kuulonalennustyyppi länsimaissa, mutta
tässä taudissa ei esiinny huimauskohtauksia.
Muita mahdollisuuksia ovat ionikanavamuutokset esimerkiksi Aquaporin 1 ja 2 -kanavissa, ATP -kanavien muutokset esim. Px7
-kanavamuutokset, erilaiset kalsiumkanavamuutokset ja muuutokset vielä tuntemattomissa ionikanavissa.
Olemme myös selvittäneet pitkään jatkuneen
endolymfaattisen hydropsin tutkimusta ja
MRI-kuvissa näkyy kalvoston dramaattinen
läpäisyvyyden lisääntyminen; gadolinium
täyttää scala mediaan. Histologisessa kuvassa näkyy sisäkorvan kalvoston menneen kasaan ilmeiseti kalvoston repeytymän vuoksi. Menieren taudin mekanismi ilmeisesti on
seuraava: Kalvoston laajeneminen heikentää
kuuloa ja ärsyttää sisäkorvan kipupäätteitä, joita välittää kolmoishermo. Oireena on
kuulonalenemista, lieviä liikehäiriöitä, tinnitusta ja paineen tunnetta. Kalvoston revetessä kuulo huononee ja aistinsolut kärsivät, aivan kuin aikaisemmin epäiltiinkin ihmisellä
tapahtuvan. Omat koe-eläintutkimuksemme
siis tukevat ja vahvistavat aikaisemmin epäiltyä tautimekanismia Menieren taudissa.
4. Ulkoiset tekijät ja Menieren tauti? Miten
sitten Menieren tauti syntyy: Kuvassa on esitetty eri etiologiset tekijät joiden on osoitettu
olevan syynä tai epäilty olevan syynä Menieren tautiin: virusinfektio,: omissa tutkimuksissa virukset, varsin herpes-ryhmän virukset ovat voimakkasti esillä, autoimmuniteetti,
trauma, meluvamma, korvatulehdus jne ovat
MEKAANINEN STRESSI
MURTUMAT REPEYTYMÄT
METABOLINEN STRESSI
SOLUHAPETUS SYNAPSIT VERENKIERTO
6. Miksi aistinsolut vaurioituvat Menieren
taudissa?
Aistinsolujen poistuminen sisäkorvasta on
tarkoin kontrolloitua; ei haluta jättää aukkoja tyvikalvoon. Aistinsolut ja hermosolut eivät uudistu kuolemisen jälkeen. Menetelmiä,
joilla aistinsolut kuolevat, on kaksi: apoptoo-
si eli solun itsemurha ja nekroosi eli välitön
solukuolema. Apoptoosi on tavallisin mekanismi ja sen laukaisevat vapaat radikaalit, joita syntyy esim. melualtistuksessa tai sisäkorvan liiallisen ärsytyksen seurauksena. Onkin
mielenkiintoista tietää voiko kuulon heikkenemistä estää käyttämällä antioksidantteja.
Tästä tiedetään toistaiseksi vähän ja kokemukset koe-eläintöistä meluvamman yhteydessä tukevat ajatusta, että antioksidanteilla
voidaan estää kuulosolujen rappeutumista.
Kokeissa on tutkittu N-acetyl-cysteinin, salisyylihapon, C-vitamiinin ja E-vitamiinin tehoa. Nämä toimivat meluvammassa mutta
Menieren taudista ei toistaiseksi ole tutkimuksia alalta.
Yhtenä merkittävänä välittäjäaineena solukuoliolle eli nekroosille on TNF-α joka sitoutuu soluun reseptorinsa p55 välityksellä.
TNF-α on aktiivisen tutkimuksen kohteena koska se on merkittävin välittäjäaine reumaattisessa tulehduksessa ja sen salpaamisella on saavutettu merkittäviä tuloksia
nivelreuman hoidossa. Elämän ja kuoleman
päätös soluissa. TNF-α och receptori p55.
Nature 2000; 406(6791): 26
Olemme myös suorittaneet omia tutkimuksiamme TNF-alfasta ja sen reseptorista
p55:stä. Yksi amerikkalainen julkaisu raportoi hiljakkoin hyviä tuloksia p55 reseptorin salpauksessa Menieren taudissa. Taudin
ollessa progressiivinen kuulon aleneminen
joko pysähtyi tai kuulo parani lääkityksellä. Omissa tutkimuksissamme emme pystyneet koe-eläinmallissa vaikuttamaan kuuloon TNF-α-salpauksella. Tutkimme myös
viidellä vaikeaa Menieren tautia sairastavalla potilaalla salpauksen tehoa. Yhdellekään
heistä salpaus ei tuonut toivottua tulosta.Tutkimuksemme keskittyvät tällä hetkellä niihin
mekanismeihin joilla kuulo alenee Menieren
taudissa koe-eläimillä ja selvitämme myös
VEGF -nimisen kasvutekijän vaikutusta oireiden syntyyn.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että solu-
19
tasolla mekanismit ovat edelleen puutteellisesti tunnettuja Menieren taudissa, vaikkakin
oire mekanismit tunnetaan pääpiirteittäin.
Diagnoosi jo kahden vuoden kuluttua saatetaan tehdä MRI:llä ja uskoisin että n. 10 vuoden kuluttua myös ykstyiskohtainen taudin
mekanismi on tunnettua ja hoito Menieren
tautiin on olemassa.
Ilmari Pyykkö
www.suomenmeniereliitto.fi
Timen ennustus: Nämä viisi
välinettä katoavat maailmasta
viiden vuoden aikana
Time-lehti on tehnyt ennustuksen, joka liittyy digitaalisiin ja teknisiin välineisiin. Lehden asiantuntija arvioi, että monet tällä hetkellä jokapäiväisessä käytössä olevat välineet
ovat historiaa jo viiden vuoden päästä.
Lehti listasi teknologian innovaatioiden jalkoihin jääviksi asioiksi autonavaimet, dvd- ja
blu-ray-soittimet, puhelinyhteyttä käyttävät
hitaammat internetyhteydet, tavalliset ja kevyet pokkarikamerat sekä erilliset navigaattorit.
Time arvioi, että autonavaimet jäävät unholaan, kun yhä useammat uudet automallit
käynnistetään integroidusta nappulasta. Toisaalta lehti uskoo, että tämäkin ilmiö jää unholaan sitä mukaa, kun autoja aletaan käynnistää älypuhelimilla.
Ihanien
mummojen
Inge Löök
Inge Löök (Ingeborg Lievonen) on pernajalainen kuvittaja ja puutarhuri. Helsingissä
vuonna 1951 syntynyt Löök on suomenruotsalainen taiteilija. Taiteilijanimi on valittu sipuliin liittyvän symboliikan takia.
Löök kirjoitti ylioppilaaksi 1972. Hän valmistui puutarhuriksi 1974 ja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta graafiseksi
suunnittelijaksi 1979. Inge Löök työskenteli
kuusi vuotta puutarhurina, kunnes kuvitustyö vei vähitellen kokonaan. Vuonna 2004
Inge Löök sai Pernajan kulttuuripalkinnon
suuruudeltaan 300 euroa.
Löök on piirtänyt yli 300 postikorttia, joista
noin puolet on jouluaiheisia, Eri aiheita on yli
300 ja niistä on painettu useita versioita eri
kielillä, eri kokoisina. Taittokortteja on lähes
800. Lisäksi Löök on tehnyt suuren määrän
exlibriksiä. Hän on kuvittanut runsaasti lasten
ja nuorten kirjoja, uskonnollista kirjallisuutta
sekä oppikirjoja sekä muutamia levynkansia
sekä aikakauslehtiä, etenkin puutarha-aiheisia. Kuvituksia ovat tilanneet muun muassa
WSOY, Otava ja Svenska Läromedel. Kuvitustyöt syntyvät aina akvarelleina. Hän on tehnyt
joka kesä kuvituksen Julstjärnan-joululehteen
jo kolmenkymmenen vuoden ajan.
Hän harrastaa puutarhan hoitoa, nikkarointia
ja luonnossa vaeltamista, ennen kaikkea lintujen tarkkailua. Löök muutti Sipoosta Pernajan
kirkonkylään vuonna 1996. Hän on asunut
Helsingissä Lauttasaaressa, Kalliossa, Puotilassa, Mellunmäessä ja Sipoon Östersundomissa.
Erillisiä navigaattoreita ei enää kannata lehden arvion mukaan valmistaa, sillä kuluttajat
löytävät reittinsä kännyköistä. Vanhakantaiset internet-yhteydet lehti nostaa esiin siksi, että esimerkiksi Yhdysvalloissa vielä yli 9
miljoonaa ihmistä käyttää muuta kuin laajakaistayhteyttä.
Halpojen pokkareiden kuolemaa lehti ennustaa tapahtuvaksi myös viiden vuoden sisällä. Tämä johtuu siitä, että monissa nykyajan kännyköissä on jo kamera ja ihmiset
käyttävät kännyköitään valokuvaamiseen.
Time ennustaa, että suurten kameravalmistajien, kuten Nikonin ja Canonin kannattaa
keskittyä hyvien ja ammattimaisempien kamerarunkojen valmistamiseen.
Aamulehti
20
Kuukauden taiteilija
Dvd-soittimet saa lehden mielestä heittää
pois jo pian, sillä iso osa kuluttajista käyttää
tai alkaa käyttää internetin tuomia katselupalveluita, kuten Netflixiä.
21
Anarkistiset mummot[
Inge Löök tunnetaan parhaiten anarkistisista
mummoaiheistaan. Ensimmäiset mummokuvat syntyivät 2003, kaikkiaan mummoaiheita
on 27. Mummojen motto on: “Aika ei ole rahaa, eikä sen tuhlaaminen syntiä”.
"Aluksi mummokortteja ei haluttu lainkaan
painaa. Tarjosin niitä ystävänpäiväkorteiksi
Suomen punaiselle ristille, mutta vasta kun
Pirjo Laakso huomasi mummokuvat Hämeenlinnassa Korttientalon näyttelyn yhteydessä tietokoneelta, ne otettiin Paletin tuotantoon ja mummokorttien menestys alkoi,"
kertoo Inge Löök. Mummokortteja on myyty
muutamassa vuodessa satoja tuhansia. Kortit ovat herättäneet myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Korttien huumori on rentoa ja iloista.
Keväällä 2008 mummojen touhuista julkaistiin myös Paletti oy:n ja Passion Design oy:n
kustantama puutarhakirja/kalenteri “Paljain
jaloin mummojen puutarhassa”. Mummoaiheita on saatavana tavallisen kokoisina postikortteina, isoina kortteina, kirjanmerkkeinä,
julisteina ja tyynyliinoina. Mummoaihetta on
toteutettu postimerkkeinä ja ne ovat tulossa
myös aiheiksi ahvenanmaalaisiin joulupostimerkkeihin.
Mummojen visuaalinen ilme on peräisin lapsuudesta, lauttasaarelaisilta naapurintädeiltä. Aiheet hän sen sijaan ammentaa omasta
elämästään. Inge Löök elää niin kuin piirtää
– hetkeen tarttuen ja avoimesti maailman
kummallisuuksia hämmästellen.
Mummot ovat karrikoituja kuvia omasta elämänasenteesta. Löök on kokeillut mummoaiheidensa elämänohjeet myös käytännössä.
Inge Löök sivut
Loviisan Sanomien haastattelu
22
23
24
25
26