Tat 13 Heikkinen Marko

Transcription

Tat 13 Heikkinen Marko
Työturvallisuuden kehittäminen Ansion Sementtivalimolla
*
Marko Heikkinen
Siikaranta-opisto
Työelämän asiantuntijan ryhmä 13
Toukokuu 2011
Sisältö
1. Johdanto
2. Turvallisuus ja terveys työssä
3. Turvallisuusriskien hallinta
4. Läheltä piti - tilanteen raportti
5. Perehdyttäminen ja opastaminen
6. Vastuunjako taulukko
7. Johtopäätökset
Liitteet
1
1
2
5
8
10
10
1. Johdanto
Olen toiminut kaksi vuotta Ansion Sementtivalimossa työsuojeluvaltuutettuna.Tänä aikana olen
seurannut huolestuneena työntekijöiden suhtautumista kemikaalien vaikutuksesta terveyteen.Tänä
päivänä suojaimia saa hankittua moniin eri tarkoituksiin, mutta työntekijät kokevat käytön hankalaksi
ja tekevät työtä ilman suojausta.Tässä syy minkä vuoksi olen valinnut juuri tämän aiheen. Koen
henkilökohtaisesti, että tässä on paljon parannettavaa niin työnantajan kuin työntekijöiden
asenteissa. Miten vaikuttaa asenteisiin niin, että suojatuminen kemikaalien aiheuttamilta
terveyshaitoilta nähdään tärkeänä.
Lähtötilanteessa yrityksessä ei ollut selvää suunnitelmaa siitä,miten työoloja Ansion
Sementtivalimolla kehitettäisiin.Tavoitteita työturvallisuudelle ei oltu laadittu, eikä järjestelmällistä
riskienhallintaa ole harjoitettu. Riskien vähentämistä tai poistamista varten pitäisi laatia selkeä
toimenpidesuunnitelma (työsuojeluntoimintaohjelma; työturvallisuuslaki (738/2002) 8§, 9§,10§).
Suunitelmaan piti kirjata kuka on asian korjaamisesta vastuussa,ja milloin asiat aiotaan korjata.
Aikataulun laadinnassa pitää huomioida riskin suuruus.
2. Turvallisuus ja terveys työssä
2.1. Työturvallisuusjohtaminen yrityksessä osanan johtamista
Työpaikalla oli huono siisteys- ja järjestystaso. Työnantajan on huolehdittava turvallisuuden ja
terveellisyyden järjestyksestä ja siisteydestä työpaikalla. Valmistushalleissa ja muuallakin työpaikalla
on noudatettava järjestystä ja siisteyttä. Työntekijöille tulee antaa selkeät ohjeet siivoamisesta ja
esimiesten tulee valvoa järjestystä ja siisteyttä sekä tarvittaessa puuttua havaittuihin puutteisiin.
Työtilat ja käytävät on siivottava päivittäin. Työskentelyalueelle johtavilla kulkuteillä tulee olla
riittävästi tilaa työntekijöiden turvalliselle liikkumiselle ja ne on pidettävä vapaana jätteistä, muottien
osista, tarvikkeista ja työkappaleista. Hyllyillä olevat tarvikkeet on varastoitava niin, etteivät ne
aiheuta vaaraa työntekijöille.
Yhteispalaverin (toimitusjohtaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu eli minä) johdosta
käynnistettiin viikkotarkastukset valmistushalleissa, jonka tarkoituksena oli saada siisteys ja
järjestys kuntoon sekä kiinnittää myös suojainten käyttöön erityistä huomiota. Tarkastukset
dokumentoidaan Elmeri-kaavakkeiden avulla. Tarkastus on joka tiistaiaamu ja tarkastuksen suorittaa
pääluottamusmies ja työnjohtaja. Jos työpiste ei ole siisti, menettää tuotantopalkkion kuluvasta
1
tilijaksosta. Homma on lähtenyt hyvin käyntiin, siisteys on parantunut ja suojaimia käytetään.
Käyttöön on otettu myös desibelimittari. Mittarissa syttyy varoitusvalo, kun melu ylittää yli 80
desibeliä. Hallissa on mitattu jopa 120 desibelin lukemia.
1.2 työterveyshuollon rooli ja merkitys työpaikallani
Työterveyshuollon kanssa on tehty yhteistyötä vuoden verran. Tehtaalle kutsuttiin lääkäri ja
terveydenhoitaja tutustumaan eri työpisteisiin. Työntekijöitä haastateltiin ja tehtiin oirekysely tämän
hetken terveydentilasta, mitattiin melutasoa sekä katseltiin hallin valoisuutta. Työterveyslaitos
tuli mittaamaan kvartsipöly- ja kemikaalipitoisuuksia. Kvartsipölyn osalta jouduttiin tekemään
uusintamittaukset, koska ontelolaattojen sahauksessa pölyä tuli huomattavia määriä. Mittaustulokset
ylittivät http-arvon. Sahaan asennettiin lisää vesipisteitä, jolloin pölymäärä tippui huomattavasti. Myös
työfysioterapeutin kutsumisesta työpaikalle sovittiin, jolloin saataisiin ergonomiariskin arvio. Arvion
mukaan hallin siisteydessä ja järjestyksessä on paljon parannettavaa. Työterveyshuolto on pitänyt
myös palautetilaisuuksia ja opastanut suojaimien oikeasta käytöstä ja säilyttämisestä. Suojainten
käyttö on parantunut huomattavasti, mutta vielä muutamalla kaverilla on ”Minä en tarvitse suojaimia”
- asenne. Alkuvuodesta tullaan tekemään myös tärinämittaukset valmistuspedeistä. Tärinästä
aiheutuu haittaa pidemmällä ajalla työntekijän selkänikamiin. Tehtaalle hankittiin myös vahvuuksilla
lisätyt suojalasit. Terveydenhoitaja kävi tehtaalla seuramassa työvaiheita, joissa tarvitaan erityisesti
suojalaseja. Osa työntekijöistä on myöhemmin purkanut sivusuojukset pois, jolloin lasit eivät enää
suojaa.
3. Turvallisuusriskien hallinta
3.1 Riskien hallinta omalla työpaikalla
Yrityksen riskit on arvioitu useampaan kertaan. Itse olen tehnyt arvioinnin pääluottamusmies Jyri
Vasamaan ja työterveyshuollon kanssa. Uusin arviointi on tehty turvallisuusfirman kautta. Riskinarvio
oli osaltani ensimmäinen, joten halusin mukaan vähän ulkopuolisen näkemystä ja laajempaa
osaamista. Uusin riskinarvio on kattava ja sitä lähdetään purkamaan työsuojelutoimikunnassa.
Korjaaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Syytä en tiedä, mutta arvioisin, että joko ei haluta korjata
tai sitten syy on pelkkä tietämättömyys. Tosin työnjohtaja suorittaa vuoden alussa työsuojelun
peruskurssin. Yleensä toimenpiteisiin ryhdytään vasta työsuojelupiirin velvoittamana. Työntekijät
tietävät olemassa olevat riskit, mutta silti riskejä otetaan tietoisesti päivittäin. Työpisteet jätetään
2
siivoamatta eikä suojaimia käytetä. Työnjohtaja ei halua puuttua asiaan, koska ei halua olla ”hankala
tyyppi”. Yleisimmät riskit tehtaalla ovat kompastumiset tai horjahtamiset, jolloin jalkoihin kohdistuu
kolhuja. Kompastumiset ja horjahtamiset johtuvat kulkutiet peittävästä roinasta.
Yrityksen riskit on arvioitu useampaan kertaan. Itse olen tehnyt arvioinnin pääluottamusmies Jyri
Vasamaan ja työterveyshuollon kanssa. Uusin arviointi on tehty turvallisuusfirman kautta. Riskinarvio
oli osaltani ensimmäinen, joten halusin mukaan vähän ulkopuolisen näkemystä ja laajempaa
osaamista. Uusin riskinarvio on kattava ja sitä lähdetään purkamaan työsuojelutoimikunnassa.
Korjaaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Syytä en tiedä, mutta arvioisin, että joko ei haluta korjata
tai sitten syy on pelkkä tietämättömyys. Tosin työnjohtaja suorittaa vuoden alussa työsuojelun
peruskurssin. Yleensä toimenpiteisiin ryhdytään vasta työsuojelupiirin velvoittamana. Työntekijät
tietävät olemassa olevat riskit, mutta silti riskejä otetaan tietoisesti päivittäin. Työpisteet jätetään
siivoamatta eikä suojaimia käytetä. Työnjohtaja ei halua puuttua asiaan, koska ei halua olla ”hankala
tyyppi”. Yleisimmät riskit tehtaalla ovat kompastumiset tai horjahtamiset, jolloin jalkoihin kohdistuu
kolhuja. Kompastumiset ja horjahtamiset johtuvat kulkutiet peittävästä roinasta.
Koneet ja muut työkalut korjataan itse tai ne jätetään rikkinäisenä samaan paikkaan, josta se
otettiin. Tätä ei ilmoiteta työnjohdolle. Läheltä piti – tilanteista ei kerrota mitään, koska tapaturmaa
ei sattunut. Työpaikalla on monia kansalaisuuksia, jolloin kieliongelmat hankaloittavat esimerkiksi
työhönopastuksessa. Tällöin esimerkiksi kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteen läpikäyminen
voi olla hyvinkin vaikeaa, eikä työntekijä esimerkiksi tiedä, millaista suojainta mihinkin kemikaaliin
tarvitaan. Työntekijöiden asenteella ja kovalla yhteistyöllä, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen,
saadaan turvallinen työpaikka jokaiselle.
3
2.3 Pohdintaa riskien hallinnasta
Omat työpaikkani riskienarvioon sopivimmat kaavakkeet olivat Poa ja Elmeri. Poa-kaavake sopii
eri työvaiheissa/tehtävissä ilmeneviin riskeihin. Sen avulla löytyy yllättävän paljon erilaisia riskejä eri
työtehtävissä ja sellaisia tapahtumia, joita ei itse ajattele riskinä. Näissä tapauksissa olisi taas kerran
olla mukana useampi kuin yksi silmäpari. Työtilat ovat melko ahtaat näissä kahdessa pisteessä,
joissa tehtiin Elmeri ja Poa arviot. Esimerkiksi rautafakki saisi olla paljon leveämpi mitä se nyt on.
Seuraavan päivän valmiit raudoitteet ovat osittain kulkuväylällä ja myös roskalavat vievät tilaa, sillä
teräsastioita on kolme kappaletta ja ruostumaton teräs on pidettävä erillään tavallisesta teräksestä.
Tehtaassa on osittain uudehkot ja pääosin kunnossa olevat koneet ja laitteet. Laitteita ei ole sijoitettu
liian ahtaasti. Hätäpysäyttimet ovat tarvittavilla paikoilla, osin testaamatta ja dokumentoimatta.
Nostovälineet ovat kunnossa ja ne ovat ajallaan tarkistettu. Seuraavana aion perehtyä juuri näihin
ongelmiin ja ruveta kartoittamaan toisista halleista koneita ja laitteita. Hallit täytyy ”pilkkoa” vain
sopiviin osiin, ettei tule liikaa asioita ratkottavaksi.
3.3. Pilarihakasten taivutus
4
KOHDE:
Raudoittamohalli
2 pilari hakasten
taivutus
VAARAA
AIHEUTTAVA
SEURAUKSETRISKINYKYINEN
TOIMENPIDEVARAUTUMINEN EHDOTUKSET
TILANNE
Terästen nosto fakkiin Puristus
vaara
4
Varmistetaan
nosto vaijereiden
kunto ja riittävyys
Nosturin radioohjaus
Teräksen vetäminen
fakista leikkurille
2
Teräsnippujen
nostaminen
mahdollisimman
suorassa
Teräs nippujen
pienentäminen/
fakkien
leventäminen
Selän
venähdys
Terästen leikkaaminen Leikkaantumis-3
vaara
Pistovaara
2
Työhön
opastaminen/
huolellisuus
Lyöntivaara
2
Työhön
opastaminen/
huolellisuus
Käsiin
2
kohdistuva
puristumisvaara
Työhön
opastaminen/
huolellisuus
Terästen siirto taivutus Selän
koneelle
venähdys
Terästen taivutus
Työhön
opastaminen/
huolellisuus
2
Koneellinen nosto
Käsiin
2
kohdistuva
puristusvaara
Työhön opastus/
huolellisuus
Lyöntivaara
kasvojen
alueelle
Työhön opastus/
huolellisuus
2
4. Läheltä piti - tilanteen raportti
Läheltäpiti tilanteen raportointi esimerkki
5
Silmäsuojainten
käyttö
Paikka ja aika: Ansion Sementtivalimo Oy 27.3.2009 ontelolaattojen valmistushalli n. klo 12.10
I-palkki-linja kasattiin tilapäisesti ontelohalliin hallin pituuden vuoksi. 24-vaijeri irtosi ja sinkoutui läpi
hallin. Paikalla oli tehtaan työnjohtaja ja kolme työntekijää, joista kaksi työskentelee ontelolaattojen
valmistuksessa.
I-palkille tehtiin esijännitys, johon käytettiin 32 vaijeria. Vaijerin pituus oli 120 metriä ja paksuus 12,5
millimetriä. Vaijerit asennettiin paikoilleen ja tarkistettiin lukitukset. Työnjohtaja ilmoitti kaikille hallissa
olijoille vedon aloittamisesta ja pyysi työntekijöitä poistumaan hallista vedon ajaksi tapaturmien
välttämiseksi. Kyseiset työntekijät eivät noudattaneet ohjeita, vaan jatkoivat työn tekemistä. Veto
aloitettiin ja vielä tässä vaiheessa hallin puolessa välissä kolmas työntekijä ylitti linjan kävellen
seuraavaan halliin. Kaikki 32 vaijeria oli vedetty asian mukaisesti annettuihin lukuihin, viimeisen
vaijerin jälkeen kone irrotettiin vaijerista ja siirrettiin sivuun. Saman tien 24 vaijeria sinkoutui läpi
hallin vieden mukanaan ensin kaasuhitsaus laitteet. Hallin vasemmassa reunassa ollut työntekijä
sai osuman otsaansa (kuhmu, jossa oli verinen naarmu) joko vaijerista tai lukon kappaleesta.
Materiaalivahingot olivat noin 4 000 euroa.
Vaijereiden irtoamisen syyksi paljastui lukituspakan reunimmaisen pultin katkeaminen, sillä pultti oli
ruostunut. Työntekijöiden asenteessa on paljon toivomisen varaa; kiire saada omat työt valmiiksi ja
luottamus laiteiden kestämiseen. Tästä tapauksesta selvittiin ehdottomasti todella hyvällä tuurilla.
1. Tapaus olisi vältetty uusilla ja nykyaikaisilla laitteilla tai ainakin pakkojen turvatarkastuksella
ja koevedolla. Pedin päältä puuttui myös turvakettingit, jotka estävät vaijerin sivusuuntaisen
sinkoutumisen. Työskentely aloitettiin liian kiireisesti (aikataulutus jäi puuttumaan) eikä
piitattu ollenkaan turvallisuusmääräyksistä. Kaikilla työntekijöillä sekä työnjohtajalla on pitkät
työkokemukset alalla, joten kokemattomuuden syyksi tätä ei voi laittaa.
6
Otettujen kuvien perusteella jälki on todella hurjaa. Vaijerit vetivät muun muassa
kaasuhitsausvälineet ja kaiken muun tavaran linjan kohdalta hallin toiseen päähän. Voin vain
kuvitella, mitä työntekijälle olisi käynyt, jos hän olisi ollut linjan kohdalla.
7
5. Perehdyttäminen ja opastaminen
4.1 Nostotyön turvallinen tekeminen
Luetteloon vaiheistettu nostyön turvallinen tekeminen.
-
Nostureita saavat käyttää vain koulutetut henkilöt
Tarkista elementin/ontelolaatan kunto (halkeamat, kiinnityspisteet ym.)
Tarkista nostettavan kappaleen paino ja painopiste
Valitse oikea nosturi
Tarkista nostoapuvälineet (kettingit, liinat, puomit ym.)
Kiinnitä taakka huolella
Suunnittele nostoreitti ja valmistele laskupaikka etukäteen
Älä nosta taakkaa kenenkään yli!
Varo itse taakan putoamista, kaatumista ja heilahtamista!
Varo ympäröiviä rakenteita!
Tue taakka huolella
Varmista taakan tuenta varastoinnissa!
4. 2 Ontelolaattojen valmistus
Ontelolaattojen valmistus on jaettu jännistys- ja valmisvaiheeseen.
4.2.1. Jännitysvaihe)
- Puhdista ja öljyä valualusta
- Puhdista ja voitele punosten lukot
- Aseta aktiivipään pakka lasketun venymän mukaiseen paikkaan
- Aseta punosohjurit
- Vedä punokset punoshäkeistä
- Lukitset punokset passiivipäässä
- Aja monitoimikone takaisin
- Katkaise aktiivipäässä punokset sopivaan mittaan
- Aseta voimamittarin anturi johonkin punokseen
- Lukitse punokset pakkaan
- Suoritetaan alkujännitys 20 Bar (löysät pois) ja lasketaan takaisin
- Palauta pakka lasketun venymän mittaan
- Maalaa punokset tarkistusmittausta varten
8
- Tarkista lukitukset!
- Kytke varoitussummeri ja vilkkuvalo päälle!
-
Ainoastaan työnsuorittaja seuraa työtä verkkokopista!
Jännitä punokset vastineeseen asti ja lukitse pakka paikoilleen
Jännityksen jälkeen lue Bar-mittari ja yksittäisen punoksen mittari
Tarkista venymä mittaamalla etäisyys välipakasta maalauksen reunaan
4.2.2. Valamisvaihe
- Jännityksen jälkeen asenna voimayksikkö valualustalle
- Aseta suutinmoduulien punosohjaimet oikeaan korkeuteen
- Tilaa betoniasemalta betonimassa
- Valu suoritetaan valukoneella yhtäjaksoisestivalualustan loppuun
- Suorita laattojen mittaukset
- Merkitse laattoihin tunnukset
- Tee tarvittavat reiät ja läpiviennit
- Peitä valu kevytpeitteellä
- Seuraavana päivänä laske betonivalun katkaisulujuus sekä tee kimmovasaratestaus
- Kun katkaisulujuus on saavutettu, laukaise jännitys
- Valitse katkaisukohta taulukosta
- Suorita tarkastusmittaus
- Laattojen sahaus
- Niputa ontelolaatat kuormaussuunnitelman mukaisesti sisävarastotilaan
9
6. Vastuunjako taulukko
Vaarojen tunnistaminen ja
riskien arviointi
Toimitusjohtaja työnjohto
Ts-päällikkö
tsv
Turvallisuussuunnitelmat
Toimitusjohtaja työnjohto
Ts-päällikkö
Perehdyttäminen ja
kulkuluvat
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
Työnopastus
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
Alkusammutuskalusto
Toimitusjohtaja työnjohto
Ea-kalusto
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
Suojainten hankinta
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
työnjohto
hankkii
Viikkotarkastukset
Toimitusjohtaja työjohto
LM-mies
tsv
Käyttöönotto tarkastukset
Toimitusjohtaja työjohto
Ts-päällikkö
Tapaturmailmoitukset
Toimitusjohtaja työnjohto
Kemikaalit
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
Ktt
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
Kemikaaliluettelo
Toimitusjohtaja työnjohto
tsv
7. Johtopäätökset
Työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät ja riskit on selvitettävä ja tunnistettava
10
järjestelmällisesti. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden
turvallisuudelle ja terveydelle. Jos ei työpaikalta löydy osaamista niin siihen on käytettä ulkopuolisia
Riskit on arvioitava ja määriteltä mikä merkitys vaaroilla on työntekijä turvallisuudelle ja terveydelle.
Arioinnissa huomioitava myös lainsäädännön määräykset ja ohjearvot. Työntekijöiden perehdytys ja
koulutus on tärkeä koko työpaikan kannalta.
11
Liitteet
12