Ulkomaankaupan kuljetukset, esite vaaka A3

Comments

Transcription

Ulkomaankaupan kuljetukset, esite vaaka A3
Kuljetusverkkojen kehittäminen on tärkeää
SUOMEN ULKOMAANKAUPAN TOIMIJAT MUISTUTTAVAT:
Parhaillaan on käynnissä suuria liikennehankkeita, kuten E18
Kehä III:n 1. vaihe, valtatie 6 Lappeenranta-Imatra, LahtiLuumäki -rataosan parantaminen sekä Haminan meriväylä.
Näiden lisäksi on rakenteilla tai rahoituspäätöksen saaneita
muita infrastruktuurihankkeita.
Liikenneverkkojen kehittämisessä lähtökohta on, että ennen
uusien väylien rakentamista käydään läpi keinot tehostaa nykyisen liikenneverkon toimintaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen avulla sekä parantaa verkon toimivuutta toteuttamalla pieniä parantamistoimenpiteitä.
KEHITTYVÄT KULJETUSKETJUT OVAT
ELINEHTO SUOMEN HYVINVOINNILLE
Ulkomaankaupan kuljetusreittien kehittämiskohteita
Kuljetusjärjestelmän kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa esimerkiksi taloussuhdanteiden vaihteluihin verrattuna.
Toteutettavat hankkeet valitaan siten, että ne ovat tarpeen
talouden ja kaupan muutoksista huolimatta. Hankkeiden pääkäyttö saattaa ajan kuluessa muuttua: Kaakkois-Suomeen
keskittyvät kehittämishankkeet palvelevat tällä hetkellä hyvin
Suomen viennin ja tuonnin lisäksi transitoliikennettä. Tulevaisuudessa transiton mahdollisesti vähentyessä hankkeet palvelevat kasvavaa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä.
Perämeren satamayhteydet
1
3
5
4
5
6
7
8
Oulu
9
Vartius
2
10
Kajaani
1
Kokkola
12
13
14
Kuopio
15
16
Jyväskylä
Naantali
Imatra
6
8
Lahti Kouvola 22 13
Riihimäki
9
20
11
Turku
Hanko
185
Valtatie 8 Turku–Rauma–Pori
16
Rauman meriväylä, syventäminen
9
Riihimäen kolmioraide
90
E18 / Turun sataman tieyhteys
Jämsänkoski-Rauma -rata, 25 t akselipaino, 80-100km/h 40
14,5
16,0
E18 / Kehä III parantamisen II vaihe
Kotka, Kotolahden ratapihan rakentaminen, 2. vaihe
Imatra–Luumäki/Kouvola–Kotka/Hamina, 25 t aks.paino
Kouvola–Kotka/Hamina -rataosan parantaminen
Luumäki–Imatra -rata, kaksoisraide ja nopeuden nosto
Valtatie 15 Kotkan sataman tieyhteys
Valtatie 15 Kouvola–Kotka
15
23
Nuijamaa
14 21 19
17
Vainikkala
12
18 Vaalimaa
16
Hamina
Kotka
Helsinki
Yhteistyöryhmä
18
19
20
21
22
23
E18 / Valtatie 7 Haminan kohta ja Hamina–Vaalimaa
Luumäki–Vainikkala -rata, lisäraide
Valtatie 12 Lahti–Kouvola
Valtatie 26 Hamina–Taavetti
Valtatie 6 Taavetti–Lappeenranta
Valtatie 13 Lappeenranta–Nuijamaa
0,3 LIETTUA
1,9
93,3
2,5
31,3
SAKSA 14,6
13,4
PUOLA
Merikuljetukset
(milj. tonnia/v)
Maakuljetukset
(milj. tonnia/v)
(ennakkotieto)
Lähde: Liikennevirasto, Tulli
Tornio 2,0
Kemi 1,8
Oulu 2,8
Vuoden 2010 aikana liikenne satamissa ja maanteillä kääntyi
kasvuun ja Suomen satamien kautta kuljetetun tavaran määrä
kasvoi 13 % edellisestä vuodesta. Kuljetuksien kasvu on jatkunut vuoden 2011 alkupuolella. Suuryksikkökuljetusten
osuus on viime vuosina ollut noin neljännes kaikista merikuljetuksista.
395
140
150
30
77
25
tuonti ja vienti
milj.tonnia/vuosi
suuryksikkökuljetusten osuus
100
70
Esitteen suunnittelu: WSP Finland Oy
Suomen satamat yhteensä
93,3 milj. tonnia
TUONTI YHT:
51,5 milj. tonnia
Vaasa 1,0
1,1
Pori 4,2
25 %
Rauma
20 %
Uusikaupunki
60
VIENTI YHT.
41,8 milj. tonnia
5,6
Loviisa
1,2
1,1
50
15 %
40
10 %
20
5%
10
0
1981
Kokkola 5,8
Pietarsaari 1,5
30 %
90
80
Raahe 5,5
Kaskinen
110
* Tarve riippuu kaivoshankkeen liikkeellelähdöstä ja
kuljetusten suuntautumisesta
Lisätietoja Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista ja niiden
käyttämistä väylistä löytyy yhteistyöryhmän verkkosivuilta
osoitteesta www.ulkomaankaupanreitit.info.
3,5 LATVIA
Ulkomaanliikenteen merikuljetuksien pitkään jatkunut kasvu
kääntyi laskuksi vuoden 2008 loppupuolella. Vuonna 2009
Suomen satamien kautta kulki tavaraa 19 % vähemmän kuin
kuljetusmääriltään toistaiseksi suurimpana vuotena 2007.
30
Tämän esityksen on laatinut ulkomaankaupan kuljetusten yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuna teollisuuden ja
kaupan yritykset, kuljetus- ja logistiikkayritykset, varustamot,
satamat ja satamaoperaattorit, Elinkeinoelämän keskusliitto,
kauppakamarit, Liikennevirasto sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
VENÄJÄ
Merikuljetukset nousseet taantumasta
250
8
24
65
265
22
60
Lisätietoja
VIRO
5,7
93,3
Suomen tuonnin, viennin ja transiton määrä ja kohdemaat
vuonna 2010 (milj. tonnia). Transitoa oli 7,4 milj. tonnia.
Yhteydet Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille
10
Rauma
7
17
Jämsänkoski
Tampere
Pori
11,2
RUOTSI
NORJA
TANSKA
Tässä esitteessä käsitellään ulkomaankaupan vesi-, tie- ja rautatiekuljetuksia. Lentorahti on noin 0,1 % Suomen kaikista
ulkomaankaupan tonnimääräisistä kuljetuksista, mutta noin
9,7 % koko ulkomaankaupan arvosta.
Suomenlahden satamayhteydet
11
Seinäjoki
SUOMI
13,4
Suomen liikennejärjestelmän perustan muodostavat tie- ja
rataverkot, vesiväylät ja satamat sekä lentokentät. Järjestelmän kehittämisessä keskeistä on lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.
WSP 2/2011
4
3
Kust. arvio (M€)
Lounais-Suomen satamayhteydet
Kemi
Raahe
Ylivieska
2,2
Hyvä liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa liikennemuodot täydentävät toisiaan, tarjoavat sopivia kuljetustapoja erilaisille kuljetuksille sekä edistävät tervettä ja tasapuolista kilpailua.
255
Seinäjoki–Oulu -radan parantaminen, II vaihe
370
Ylivieska–Vartius -ratayhteyden parantaminen
Kokkola–Ykspihlaja -radan ja ratapihojen parantaminen 39
48
Kokkolan meriväylän syventäminen
320
Soklin kaivoksen ratayhteys*
2
rata
tie
meriväylä
Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 70 % kuljetetaan meriteitse. Siksi satamat ja niiden hyvät maa- ja meriyhteydet ovat elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä.
2,9
Sokli
tärkeä parannettava
osuus
osuus
2011
Ulkomaankaupan kuljetusreittien kehittämiskohteet on
määritetty tarkastelemalla tavarankäsittelymäärällä mitattuna kymmenen suurimman sataman tai satamaparin ja tärkeimpien rajanylityspaikkojen liikenneyhteyksiä. Jokaisesta
ryhmästä on nimetty muutamia tie-, rata- ja meriväylähankkeita, joilla ylläpidetään verkon sujuvuutta ja mahdollisuuksia
kustannustehokkaisiin kuljetuksiin. Ryhmittäin on määritelty
tärkein hanke, joka on listalla ensimmäisenä. Muut esitetyt
hankkeet eivät ole keskenään tärkeysjärjestyksessä.
0%
1985
1990
1995
2000
2005
2010
Tuonti- ja vientikuljetusten määrien ja suuryksikkökuljetusten osuuden kehitys v. 1981-2010
Naantali
6,5
Turku 2,7
Hanko 2,7
Inkoo
1,3
1,3
Koverhar
Hamina 3,7
Kotka 9,3
Sköldvik 16,9
Helsinki 10,8
Lähde: Liikennevirasto
Tavaraliikenne Suomen satamissa vuonna 2010 (milj.tonnia)
Satamakuljetukset keskeisillä rata- ja tieverkoilla
Metsä- ja metalliteollisuuden ulkomaankaupan tuotekuljetukset tehtailta satamiin keskittyvät päärataverkolle. Teollisuuden ulkomaankaupan raaka-aineiden tuonti Venäjältä rajanylityspaikkojen kautta on keskittynyt Kaakkois- ja Itä-Suomen rataverkolle. Transitokuljetukset Venäjältä on hoidettu
lähes kokonaan rautateitse Kokkolan, Kotkan ja Haminan satamiin.
Ulkomaankaupan tiekuljetukset keskittyvät Etelä-Suomen
päätieverkolle. Teollisuuden vientikuljetukset suuntautuvat
tehtailta satamiin johtaville yhteyksille. Viennin ja tuonnin
suuryksikköliikenne keskittyy eteläisen Suomen pääteille solmupisteinään Helsingin, Hangon, Turun, Naantalin ja Kotkan
satamat. Transitokuljetukset Venäjälle käyttävät pääasiassa
E18-tietä ja Nuijamaan raja-asemalle johtavaa valtatietä 6.
Rovaniemi
Satamien maantiekuljetukset 2007
Oulu
0,1 - 1 milj.tonnia
1 - 2 milj.tonnia
yli 2 milj.tonnia
Kokkola
Oulu
Kajaani
Vartius
Vaasa
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on sitoutunut
kansallisiin ja Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteisiin. Niiden toteuttamiseksi on laadittu
vuosille 2009-2020 ilmastopoliittinen ohjelma, jossa on myös
ulkomaankauppaan vaikuttavia älykkään liikenteen toimenpiteitä.
0,1 - 1 milj.tonnia
1 - 2 milj.tonnia
yli 2 milj.tonnia
Kokkola
Vaasa
Kuopio
Jyväskylä
Jyväskylä
Pori
tilanteiden hallinnassa, kaupunkiseutujen liikenteen hallintayhteistyössä, meriliikenteen hallinnassa, rautatieliikenteen
ohjauksessa ja satelliittipaikantamisessa.
Älykkäässä liikennejärjestelmässä ajoneuvoista tulee entistä
kiinteämpi osa liikenneinfrastruktuuria. Ne tuottavat ajantasaista tietoa liikennejärjestelmän tilasta ja välittävät sitä sekä
kuljettajalleen että toinen toisilleen. Samoin terminaaleista ja
väylistä tulee älykkäämpiä, kun niitä varustetaan tieto- ja
viestintätekniikalla.
Liikenteen hinnoittelulla voidaan edistää toimivaa liikenne- ja
kuljetusjärjestelmää, tehostaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja. Suomen
ohuet ja hajanaiset tavaravirrat aiheuttavat infrastruktuurin ja
kuljetuskaluston vajaakäyttöä ja vaikeuttavat tehokkaita runkokuljetuksia. Suomi on EU:n kuljetusintensiivisin maa, kun
verrataan kuljetettuja tonnikilometrejä bruttokansantuotteeseen. Kuljetusten sujuvuudella ja kustannuksilla on meille
suurempi merkitys kuin kilpailijamaillemme. Siksi liikenteen
hinnoittelussa on tärkeää ottaa raskaan liikenteen kilpailukyky huomioon.
Älykkään liikenteen ratkaisuilla eli liikenteen telematiikalla
pyritään löytämään uusia keinoja liikenteen ja kuljetusten tueksi. Älykkään liikenteen ratkaisuja hyödynnetään mm häiriö-
Tampere
Pori
Tampere
Elinkeinoelämän logistiikkaan kohdistamat vaatimukset ja tavoitteet muuttuvat nykyistä monipuolisemmiksi. Nopeuden
ja täsmällisyyden rinnalla painottuvat ilmasto- ja ympäristöperusteiset vaatimukset. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta on keskeistä, että asetettavat vaatimukset ovat tasaveroisia kilpailijamaihin verrattuna. Vaatimusten lisääntyminen ja uudenlainen painottuminen edellyttävät kuljetuspalveluilta monipuolisuutta ja parempaa kustannustehokkuutta.
Kuljetusten ympäristövaikutuksiin kiinnitetään jo huomiota.
EU on käynnistänyt ohjelman ympäristöystävällisempien kuljetuskäytävien kehittämiseksi. “Green Corridors” on Euroopanlaajuinen käsite pitkämatkaisten kuljetusten käytävistä,
joilla kehittyneen teknologian ja kulkumuotojen yhteistoiminnalla pyritään energiatehokkaisiin ja vähemmän ympäristöä kuormittaviin kuljetuksiin. Ohjelma tukee EU:n pyrkimyksiä liikenteen hiilipäästöjen vähentämiseen ja korostaa
tehokkaan logistiikan tärkeyttä. EU kannustaa kehittämään
raide- ja vesiliikennettä sekä yhdistelmäkuljetuksia eli intermodaaliliikennettä.
Kolari
Satamien rautatiekuljetukset 2007
Kuljetuksille entistä monipuolisempia vaatimuksia
Rauma
Vainikkala
Turku
Kotka
Hanko
Helsinki
Satamien rautatiekuljetukset vuonna 2007
Turku
Kotka
Helsinki
Hanko
Satamien maatiekuljetukset vuonna 2007
Rakennemuutos heijastuu ulkomaankaupan kuljetuksiin
Talouden taantuma ja siitä elpyminen vaikuttavat Suomen
teollisuuden rakenteisiin ja sitä kautta kuljetustarpeisiin. Pidemmällä aikavälillä kysynnän sijoittuminen ja tuotantotekijöiden, kuten työvoiman ja energian hinta, vaikuttavat globaalisti ja voivat muuttaa talouden rakenteita ja kuljetusvirtoja.
Metsäteollisuus on kuljetustarpeeltaan suurin toimiala. Talouden elpyminen lisää alan tuotantoa, mutta kuljetusvolyymit eivät palaa talouden taantumaa edeltäneelle tasolle viime
vuosien tuotannon supistusten johdosta. Pitkällä aikavälillä
metsäteollisuuden rakennemuutoksen oletetaan jatkuvan.
Puun tuonti Venäjältä on suuresti vähentynyt mm. puutullihankkeiden takia. Kotimaisen raakapuun käyttö lisääntyy ja
pidentyvien kuljetusmatkojen vuoksi paineita kuljetusten
hoitamisessa kohdistuu erityisesti rautateille. Puun käyttö
energiantuotannossa lisääntyy tulevaisuudessa ja se vähentänee ulkomailta tuotavan hiilen määrää.
Myös metalliteollisuus kärsi maailmantalouden taantumasta
ja kuljetusmäärät vähentyivät merkittävästi. Talouden elpy-
Merikuljetuksien päästörajat tiukentuvat
essä metalliteollisuuden kuljetusten oletetaan palaavan taantumaa edeltäneelle tasolle.
Kemianteollisuuden kuljetussuorite on merkittävä. Alan kuljetusten arvioidaan lähivuosina palaavan talouden taantumaa
edeltävään määrään.
Kaivosteollisuuden kuljetustarpeet voivat kasvaa huomattavasti. Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa on jo avattu. Mikäli Soklin kaivokset Savukoskella alkavat ja kuljetukset suuntautuvat Perämeren satamiin, ovat kuljetustarpeet erittäin
merkittävät.
Venäjän talouden kehityksellä on vaikutusta niin Suomen
tuonti- ja vientikuljetuksiin kuin maamme kautta kulkevaan
transitoonkin. Vienti- ja tuontikuljetusten oletetaan Venäjän
talouskasvun johdosta kasvavan. Venäjällä tavoitteena on
vienti- ja tuontikuljetusten hoitaminen omien satamien kautta. Satamakapasiteettia on runsaasti rakenteilla. Suomen
kautta kulkevan transiton markkinaosuus voi pienentyä, mutta tonnimäärät voivat silti kasvaa.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi lokakuussa
2008 merenkulun ympäristönsuojelua koskevan Marpolyleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen. Siinä rajoitetaan laivaliikenteen rikki- ja typpioksidipäästöjä.
IMO:n päätökset viedään EU:n säädäntöön muuttamalla rikkidirektiiviä. EU:n komissio on teettänyt IMO:n päätöksen
jälkeen selvitykset koskien polttoaineen saatavuutta, hyötyjä
ja kustannuksia sekä vaikutuksia logistiikkaan.
Vähärikkisiin laivapolttoainelaatuihin siirrytään vuosina 20202025 ja erityisillä rikkipäästöjen kontrollialueilla jo vuonna
2015. Jälkimmäiseen kuuluvat Euroopassa Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali.
Rikkipäästöjen vähentämisen lisäksi EU:n komissio ja jäsenmaat kaavailevat velvoitteita meriliikenteen typpi- ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ne nostaisivat rahtihintoja
15 - 25 % (toteutuen noin vuoteen 2040 mennessä).
Päätös tarkoittaa käytännössä siirtymistä raskaasta polttoöljystä dieseliin näillä merialueilla. Tämän seurauksena merirahtien hinnat nousisivat 30 - 50 %. Lisäkustannukset Suomen vientiteollisuudelle ja tuontikuljetuksille olisivat vähimmilläänkin satoja miljoonia euroja vuosittain.
Vaatimus muuta Eurooppaa ja maailmaa tiukemmista ympäristömääräyksistä ja nopeammasta aikataulusta vääristää
Pohjois-Euroopan teollisuuden kilpailutilannetta. Suomen
kannalta on tärkeää, että kilpailun vääristyminen tai korkeat
kustannusuhkat eivät toteudu EU:n käsittelyssä.
Kunnossapidon merkitys kuljetusten sujuvuudelle suuri
Hyvin toimiva logistiikka vaatii luotettavia, täsmällisiä ja laadukkaita kuljetuksia. Ulkomaankauppaa palvelevien liikenneväylien on oltava käytettävissä vuodenajasta, viikonpäivästä ja
vuorokaudenajasta riippumatta. Tähän haasteeseen on kunnossapidon vastattava tie- ja rataverkoilla sekä meriväylillä.
Sujuva ja turvallinen talvimerenkulku on tärkeää Suomen
elinkeinoelämälle. Jäänmurtajien saatavuus vaikuttaa erityisesti Pohjois-Suomen satamien meriliikenteeseen, missä
jäänmurtoapua tarvitaan pahoina jäätalvina melkein puolen
vuoden ajan.

Similar documents