Talousarvio_taloussunnitelma_201.pdf

Transcription

PIETARSAAREN KAUPUNKI
TALOUSARVIO 2013
JA
TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015
Kaupunginvaltuuston 10.12.2012 hyväksymä
0
SISÄLTÖ
JOHDANTO............................................................................................................................................1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA ............................................................................... 10 TULOSLASKELMA ............................................................................................................................ 11 RAHOITUSLASKELMA .................................................................................................................... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO .............. 20 KAUPUNGINHALLITUS .............................................................................................................. 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA .................................................................................................. 42 TARKASTUSLAUTAKUNTA...................................................................................................... 43 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus) .......................................... 46 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ................. 49 SIVISTYSPALVELUT......................................................................................................................... 51 SIVISTYSLAUTAKUNTA............................................................................................................. 52 TEKNISET PALVELUT ..................................................................................................................... 92 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA ...................................................................... 93 TEKNINEN LAUTAKUNTA ..................................................................................................... 102 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ......................................................................................... 128 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ............................................................................. 129 JÄTELAUTAKUNTA ...................................................................................................................... 189 LIIKELAITOKSET ........................................................................................................................... 196 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA .......................................................................... 197 PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA ................................................................... 207 PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA .............................................. 214 INVESTOINNIT ............................................................................................................................... 222 JOHDANTO
Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 §:n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden
(suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan
tulleen Kuntalain 65 §:n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla
edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion
laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus).
Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä
toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden
tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja
tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset.
TALOUDELLINEN TAUSTA
Yleinen taloudellinen tilanne
Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen,
investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen,
että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi
vuodeksi ennustetaan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso
saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa
on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta
talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen
kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa.
Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty
jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä
lähivuosina. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä
laadittuihin arvioihin verrattuna.
Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin
todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme
tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien
talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvioi, että
kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu vuonna 2012 ja 2013 on
prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun
muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana
kasvuna.
Valtiovarainministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi arvioidaan kohoavan vuositasolla
keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että
Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä
prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan
kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6–0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin
arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013, ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin.
1
Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin
kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Kehyssopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä,
että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna.
Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna noin 2,6 %.
Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen
työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä.
Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että
työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin 200.000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä
pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja
työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä
kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy
valtiovarainministeriön
ennustamissa
melko
vaatimattomissa
kasvuluvuissa.
Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %.
Kuntien taloustilanne
Viime
syksynä
kunta-alan
pääsi
neuvottelutulokseen
vuosien
2012–2013
työehtosopimuksista. Nk. raamisopimus tuli voimaan tammikuun 2012 alussa. Sopimus on
voimassa 26 kuukautta, ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden
kustannusvaikutus on lähemmäs 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla.
Kunta-alan kustannustaso nousi 3,3 prosenttia v. 2011 mitattuna peruspalvelujen
hintaindeksillä. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason
ennustetaan nousevan hieman viimevuotista hitaammin. Vuonna 2013 kustannustason
nousun arvioidaan hidastuvan entisestään, lisäys arvioidaan 2,3 prosentiksi.
Pietarsaaren taloustilanne
Pietarsaaren kaupungin taloustilanne on edelleen äärimmäisen vaikea, minkä vuoksi
velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan
mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvioja -suunnitelmakaudeksi 2013–
2015:
Tavoitteet
o
Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2013–
2015.
o
Käynnistetään tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on kaupungin talouden
strateginen sopeutuminen. Strateginen alijäämä puolitetaan suunnittelukaudella.
Strateginen sopeutuminen tarkoittaa sitä, että kaupunki rahoittaa investointinsa omin
varoin.
o
Hallituksen vireille panema kuntarakenneuudistus tarkoittaa sitä, että myös
Pietarsaari osallistuu tulevasta kuntarakenteesta tehtävään selvitykseen. Sosiaali- ja
terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaalija terveydenhuollon
kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja
terveyslautakunta on päättänyt sosiaalija terveysviraston strategiaa käsitellessään,
että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen
hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään
yhteistyöhön panostetaan.
2
o
Vuonna 2013 on edelleen painotettava sisäisten tukipalvelujen tehostamista sekä
kunnallisteknisen
osaston
työprosessien
tehostamista.
Talousarvioja
taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,7 milj. euron kustannusten vähennys
vuodeksi 2014 ja 2 milj. euron vähennys vuodeksi 2015.
o
Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia.
o
Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on
kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta.
Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä.
Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2013 aikana.
Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava, ja laaditaan jatkuvasti
toimiva, läpinäkyvä ja vertailtavia tietoja sisältävä seurantajärjestelmä, jolla
tavoitellaan 30 henkilötyövuoden vähentämistä luonnollisen poistuman jälkeen
vuonna 2013. Seurantajärjestelmän on katettava vähintään kymmenvuotiskausi.
o
Vuoden 2013 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan
kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset.
o
Vuoden 2013 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa.
Laatutyön vaikutusten odotetaan tuottavan tuloksia vuodesta 2014 lähtien ja siitä
eteenpäin.
o
Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa.
Työllisyys
Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2011 lopussa 8,8 %. Vuoden 2012 aikana työllisyys on
jatkanut parantumistaan talouskriisistä huolimatta siten, että työttömyysprosentti oli
Pietarsaaressa syyskuussa 7,9 %. Seudun työttömyys oli syyskuussa 5,1 % ja koko maassa 8,9
%. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 706 työtöntä syyskuussa 2012, ja heistä 101 oli alle 25vuotiaita ja 184 pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen
työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään
pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän
tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2012 aikana, jos
siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi.
3
Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i %
Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, %
14,0
2012
12,0
2003
2004
2005
10,0
2006
2007
2008
8,0
2009
2010
2011
6,0
4,0
2,0
0,0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Väestönkehitys
Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.665 henkilöä vuodenvaihteessa 2011/2012, eli se
oli lisääntynyt vuoden 2011 aikana +111 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa
negatiivinen, ja asukasmäärä väheni 46 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli
19.623 henkilöä 31.12.2011. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2012 mennessä
Pietarsaaressa on 19.567 asukasta.
4
Syntyneiden määrä väheni vuoden 2011 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -26 henkilöä;
myös maan sisäinen muuttoliike väheni -184 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen
sijaan positiivinen vuonna 2011, +172 henkilöä.
Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on
tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien
tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa
elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa
alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen
sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on
kaukonäköinen asuntoja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen
muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti.
TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013–2015
Verotuotot
Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja
kiinteistöverosta.
Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään hyvin maltillisia muutoksia vuodeksi 2013.
Osana valtiontalouden sopeutustoimia hallitus esittää, että tekemättä jätetään vuosina 2013–
2014
inflaatiokehitystä
tai
ansiotason
nousua
vastaavat
tarkistukset
ansiotuloveroperusteisiin siten, että vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettava
progressiivinen ansiotulon tuloveroasteikko vastaa näiltä osin vuoden 2012 asteikkoa.
Valtion ansiotuloverotukseen on kuitenkin ehdotettu eräitä toisia muutoksia.
Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tuloskehitys että kunnille
yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön
määräaikainen korotus jatkuu vuosina 2013–2015. Peruspalvelubudjettiin sisältyvän
valtiovarainministeriön yhteisöveroennusteen perusteella kuntien yhteisöverokertymä olisi
1,28 mrd. euroa vuonna 2013, joka olisi noin 3 % enemmän kuin vuonna 2012.
Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän korottamiselle
yhdellä prosenttiyksiköllä 21,25 %:iin vuonna 2013. Korotus merkitsee n. 3 milj. euron lisäystä.
1000 euro
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Yhteensä
TP 2008
55 917
5 439
3 256
64 612
TP 2009
56 067
4 166
3 450
63 683
TP 2010
57 298
4 145
4 173
65 615
5
TP 2011
59 672
4 651
4 232
68 555
Enn. 2012
60 903
4 110
4 987
70 000
TS 2013
66 427
4 005
4 987
75 418
TS 2014
67 823
4 013
4 987
76 822
TS 2015
69 650
4 288
4 987
78 924
Valtionosuudet
Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja
määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa
määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista.
Valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee
31,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna 2013. 0,46-prosenttiyksikön muutos johtuu
pääosaltaan kehysriihen päätöksestä, jonka mukaan valtionosuusrahoitukseen kohdistetaan
125 milj. euron lisäleikkaus vuonna 2013 jo aikaisemmin hallitusohjelmassa päätettyjen
leikkausten lisäksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdennettu 125 milj. euron
leikkaus alentaa valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä. Valtio korvaa vuonna 2013
voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista 54,3
prosenttia, mikä tarkoittaa valtionosuusprosentin korottamista 0,05 prosenttiyksiköllä.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien mittavien määrärahaleikkausten lisäksi
myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat
hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin on tehty 3 %:n indeksitarkistus, mutta opetus- ja
kulttuuritoiminnan valtionosuuksia ei ole indeksitarkistettu vuonna 2013.
1000 euro
Valtionosuudet
TP 2008 TP 2009 TP 2010
28 683 32 314 33 518
TP 2011 Enn. 2012 TA 2013
35 687
37 300 38 061
TS 2014
38 746
TS 2015
38 996
Toimintatuotot ja kustannukset
Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 2,3 % vuonna 2013 vuoden 2012
talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 2,9 % vuonna
2013. Toimintanetto kasvaa 3,7 %.
Vuoden 2013 talousarvioon ja vuosien 2013–2015 taloussuunnitelmaan liittyvät
olettamukset
Vuoden 2013 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille, jotka tehtiin
talousarviokehyksiä laadittaessa:
Lisäys
Henkilöstökustannukset
1,9 %
Ostopalvelut
2,0 %
*Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus)2,0 %
Tarvikkeet
3,0 %
Sisäinen vuokra
3,0 %
Myyntituotot
1,5 %
6
Kaupungin maksamiin sosiaalija terveydenhuollon kustannuksiin (oma + Vaasan
sairaanhoitopiiri) on 2 %:n lisäyksen ohella huomioitu kehyksen lisäys 2 milj. eurolla vuoden
2012 ennusteeseen viitaten (0,5 milj. omaan toimintaan ja 1,5 milj. Vaasan
sairaanhoitopiirille).
Sivistyslautakunnan kustannuskehyksiä on lisätty 0,65 milj. euroa ja teknisen
palvelukeskuksen
tuottokehystä
vastaavalla
summalla,
sillä
liikuntapaikkojen
kunnossapidossa siirrytään tilaaja–tuottaja-malliin.
Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on
1,5 % bruttokustannuksista (yhteensä 2 milj. euroa taloussuunnitelman mukaisesti).
Sisäisen tukipalvelukeskuksen pitää tehostaa toimintaansa summalla, joka vastaa 1,5 %
vaihdosta (2013).
Yleisesti ottaen kaikki hallintokunnat pysyivät
kaupunginvaltuuston vahvistamissa
kehyksissä sosiaalija terveyslautakuntaa ja sivistyslautakuntaa lukuun ottamatta.
o
o
o
o
Verotuotot on arvioitu kuntaliiton ennusteen mukaan kuitenkin sillä poikkeuksella,
että palkkatulojen kasvua vähennetään yhdellä prosenttiyksiköllä ennusteeseen
verrattuna ja veroprosenttia on korotettu yhdellä prosenttiyksiköllä 21,15 %:iin.
Valtionosuuksiin tehdään 3,5 %:n indeksitarkistus vuosina 2013 ja 2014.
Korkokustannukset on arvioitu 2,5 %:n keskikoron mukaan vuosina 2013 ja 2014, ja
3 %:n mukaan vuonna 2015.
Vuodeksi 2014 on asetettu 1,5 milj. euron säästötavoite ja vielä 1,5 milj. euron
vuodeksi 2015.
Kaupungin sosiaalija terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja
terveydenhuolto -kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaalija
terveyslautakunnalta ostama sosiaalija terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä
ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset lisääntyvät
1,4 milj. euroa (3 %) vuoden 2012 talousarvioon verrattuna sosiaalija terveyslautakunnan
ehdotuksen mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 2,3 milj.
euroa (19,4 %) vuoden 2012 talousarvioon nähden. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi
ensihoitoa 1.1.2013 lukien ja ostaa palvelut Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen
pelastuslaitokselta.
Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 1 milj. euroa (2,4 %) vuoden 2012
talousarvioon verrattuna. Sivistyslautakunta ylittää kehyksen lähinnä lukioille tulevan 0,2
milj. euron lisämäärärahan ja mm. museon ja musiikkiopiston vuokrankorotusten vuoksi.
Tekninen lautakunta parantaa nettotuottoaan 0,6 milj. eurolla verrattuna vuoden 2012
talousarvioon
kehyspäätöksen
mukaisesti.
Ruokapalvelussa
koululaisten
elintarvikemääräraha on 90 senttiä/annos. Keittiöstrategian laatimistyö jatkuu.
Teknisen palvelukeskuksen nettomenot alittavat vuoden 2012 määrärahan n. 0,5 milj.
eurolla siitä syystä, että urheilutoiminnan myydyistä palveluista saadaan hieman yli 0,6 milj.
euroa. Vuonna 2013 siirtyy suuri osa Malmin sairaalan siivouspalveluista sisäiselle
palvelukeskukselle. Kustannukset lisääntyvät sen myötä 1,8 milj. euroa, mutta samalla
lisääntyvät tuotot samalla summalla, sillä palvelut myydään sosiaalija terveyslautakunnalle.
7
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren,
Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009
yhteistoimintasopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaalija
terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana,
jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken.
Liikelaitokset
Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta
valmistelee talousarvioja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston
tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston
tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä
(mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta.
Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata
määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja.
Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen
(87 e § 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja
liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että
muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi
koskea vain edellä mainittuja eriä.
Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren
sataman tuottovaatimus on 12 % peruspääomasta. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 %
peruspääomasta.
Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista.
Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 3,6 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset
mukaan luettuina 0,025 milj. euron ylijäämää vuonna 2013. Siitä voi päätellä, että
kaupungin on puututtava vakavasti rakenteisiin, jotta talouden tasapainottaminen olisi
mahdollista. Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki voi pitemmällä
aikavälillä rahoittaa toimintansa ja investointinsa omin varoin. Strategian mukaan
tasapainoinen talous on muiden strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Eräs
askel tasapainoista taloutta kohti on 1,7 milj. euron tehostamisvaatimus, joka sisältyy
vuoden 2014 talousarvioehdotukseen, ja 2 milj. euron vaatimus, joka sisältyy vuoden
2015 talousarvioehdotukseen.
8
Investoinnit
Talousarviotyön tavoitteena oli ainakin investointitason saaminen poistoja vastaaviksi. Tämä
ei ole kuitenkaan onnistunut. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 16,9
milj. euroa vuonna 2013, kun poistot ovat 10,1 milj. euroa. Kaupungin omat
nettoinvestoinnit ovat 7,1 milj. euroa (poistot 6 milj. euroa). Liikelaitosten investoinnit ovat
yhteensä 9,1 milj. euroa vuonna 2013. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,7 milj.
euron investointimääräraha. Koska poistot enemmän kuin puolittuivat kiinteistön jäädessä
Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, tulee kaupunki rahoittamaan erotuksen (0,38 milj.
euroa) lainalla, josta sosiaalija terveysvirasto maksaa koron. Vuoden 2014 aikana ovat
kokonaisnettoinvestoinnit 13,4 milj. euroa ja vuonna 2015 ne ovat 15 milj. euroa.
Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 101 milj. euroa vuoden 2011 tilinpäätöksessä, eli 5.154
euroa/asukas, 122,6 milj. euroon, eli 6.253 euroon/asukas vuonna 2015.
1000 euro
Vuosikate
Poistot
Nettoinvestoinnit
Lainakanta/asukas
Tp-2008
6 242
6 600
14 618
3 816
TP 2009
3 756
6 885
12 515
4 347
Tp-2010
11 100
9 309
9 085
4 633
Tp-2011
7 751
9 107
18 811
5 154
9
Ta 2012
7 242
9 475
15 496
5 489
TA 2013
10 215
10 190
16 931
5 909
Ts 2014
10 613
10 647
13 376
6 054
Ts 2015
11 028
11 012
15 019
6 253
MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA
10
TULOSLASKELMA
11
12
RAHOITUSLASKELMA
13
PIETARSAARI – ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI
Pietarsaaren kaupungin strategia
PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTAAJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme – usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI -
-
on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 14
Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus‐, kulttuuri‐ ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen‐ ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 15
3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko‐opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri‐ ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri‐ ja liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 16
6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene‐ ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 17
PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta‐ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 18
19
KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,
KONSERNIHALLINTO
Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson
Konsernihallinto
talous
henkilöstö
hallinto
lakiasiat
kaupunkikehitys
20
KAUPUNGINHALLITUS
Kaupunginsihteeri: Niklas Talling
TOIMIALA:
Kaupunginkanslia
TOIMINTA-AJATUS
Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille,
poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla
palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja
asiakasystävällistä palvelua.
Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja
kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja
koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-,
sihteeri- ja toimeenpanotehtävät.
Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille
hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja
painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari).
Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi
kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa
ja osallistuu hallinnon kehittämiseen, ulkoiseen viestintään ja tarpeen mukaan muihin
sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin.
Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto sekä talous- ja
velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Noista yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS
Konsernihallinnon organisaatio muuttui eräiltä osin syksyllä 2012. Kaupunkikehitysyksikkö
lakkasi 1.9.2012 erillisenä yksikkönä, ja henkilöstö ja yksikön toiminta siirtyivät
kaupunginkansliaan, mutta kaupunkikehittämisyksikön alaisuudessa toiminut
matkailutoimisto jatkaa kaupunginkanslian alaisena erillisenä yksikkönä.
Kaupunginkansliaan kuuluu nykyisin myös apulaiskaupunginsihteeri, joka toimii mm.
kaupungin tietosuojavastaavana, sekä Welcome Office -hankkeen hanketyöntekijä.
21
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET
ASIAKAS JA KUNTALAINEN
Palveluiden saatavuus ja laatu
Tavoite/Mittari
1. Luotettava ja nopea
asiainhallinta
2. Kaupunki noudattaa
palveluissaan, julkisissa
hankinnoissaan ja
tietosuojatoiminnassa lain
määräyksiä.
3. Kaupunki pitää yhteyttä
asiakkaisiinsa ja hoitaa
tiedotustoimintaa asiakasystävällisesti ja selkeästi
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Realistisen tavoitetason mukaan
saapunut asia kirjataan ja
toimitetaan edelleen
saapumispäivänä, valmistellaan
ja viedään kaupunginhallituksen
käsittelyyn 1 kuukauden
kuluessa (lausunnot pyydetyssä
määräajassa) tai
kaupunginvaltuustolle kolmen
kuukauden kuluessa.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kirjaamo toimii joka päivä.
Päätöksissä ei
oikaisuvaatimuksiin tai
valituksiin johtavia
virheellisyyksiä.
Asioiden juridinen tarkastus
tehdään valmisteluvaiheessa.
Kaupunki laatii tiedottamis- ja
viestintäsuunnitelman.
Kaupunginsihteerillä on
päävastuu.
Asioihin ja/tai valmisteluihin
liittyvät epäselvyydet selvitetään
säännöllisissä kanslisti-,
esimies- tai
johtoryhmäkokouksissa.
Kaupunginsihteerillä on
päävastuu, ja kanslisteilla/kirjaajalla on osavastuu.
Kaupunginlakimies on
päävastuussa yleisistä
lakipalveluista, ja
apulaiskaupunginsihteeri vastaa
kaupungin tietosuojasta.
22
Arviointi (Tilinpäätös)
käyttämällä tiedotusvälineitä,
puhelupalveluita ja Internetiä.
Puhelinvaihteen ja
liikennevälityksen palvelujen on
oltava tavoitettavissa,
kielitaitoista ja
asiakasystävällistä.
Ei valituksia odotusajoista tai
huonosta palvelusta.
Keskuksen tietokanta
päivitetään vuoden mittaan.
4. Organisaation kehittäminen
julkisten hankintojen tueksi.
Kaupunginkanslia toimii
neuvovana yksikkönä kaupungin
hankintatoiminnassa.
Kaupungin hankintaohjeiden
päivitys ja hankintastrategian
laatiminen.
Apulaiskaupunginsihteeri ja
kehittämiskoordinoija.
23
HENKILÖSTÖ
Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus
Tavoite/Mittari
1.Kaupunginkanslian
henkilöstön on tunnettava
kaupungin strategia ja
suunnitelmat. Henkilöstö toimii
myös aktiivisti ja osaa antaa
palautetta johdolle ja tekee
työhön liittyviä
kehittämisehdotuksia.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Työpaikkakokouksia pidetään
joka kuukausi heinä-elokuuta
lukuunottamatta.
Myös pienet ryhmät/tiimit,
kuten esim. kanslistitiimi,
hankintatiimi ja puhelintiimi
pitävät säännöllisiä kokouksia.
Kehittämiskeskusteluja pidetään
vuosittain jokaisen työntekijän
kanssa.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kaupunginsihteeri vastaa
kaikkien työpaikkakokousten ja
kehittämiskeskustelujen aikojen
varaamisesta heti vuoden
alussa.
Kaupunginsihteeri ja henkilöstö
seuraavat koulutustarjontaa ja
tekevät ehdotuksia siitä.
Kaikki työntekijät osallistuvat
vuoden mittaan jonkinlaiseen
koulutukseen tai osaamista
parantavaan toimintaan.
Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö
Tavoite/Mittari
1. Kaupunginkansliassa vallitsee
liikuntaan innostava kulttuuri,
joka voi toimia koko kaupungin
hallinnon esikuvana.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Koko henkilöstö osallistuu.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kaupunginsihteeri asettaa
työryhmän, joka tekee
ehdotuksia liikuntaan
innostavista toiminnoista.
24
PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT
Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio
Tavoite/Mittari
1. Joustavampi organisaatio.
2. IT-osaavampi organisaatio
paperittomien kokousten ja
tehokkaampien
hallintoprosessien tueksi.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vuoden mittaan toteutetaan 1–3
toimialojen välistä hanketta
tarkoituksena ehdotusten
löytäminen hallintokuntien
välisten haasteiden
ratkaisemiseksi.
Kaikki kanslistit koulutetaan
paperittomien kokousten
hallintaan.
Kaupunginkanslia hoitaa
luottamushenkilöiden
lukulaitteet.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kaupunginkanslia koordinoi ja
perustaa toimialojen välisiä
työryhmiä, jotka raportoivat
johtoryhmälle.
Nykyisin kaupunginkansliaan
liitetty kehittämisyksikkö saa
koulutukseen ja paperittomien
kokousten hallintaan liittyviä
tehtäviä.
RESURSSIT JA TALOUS
Tuottavuuden lisääminen
Tavoite
1. Paperimäärän ja
paperimuotoisten esityslistojen
käsittelyyn menevän työajan
jyrkkä vähentäminen.
2. Kaupunginkanslia lisää
tuottavuutta mahdollisuuksien
mukaan.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
90 % kaupunginvaltuuston ja hallituksen paperimuotoisista
esityslistoista poistuu.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Siirtyminen paperittomiin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen
ja sen jaostojen kokouksiin.
Kolmivuotiskaudella korvataan
enintään 50 % eläkkeelle
siirtyvistä työntekijöistä uusilla.
Kaupunginsihteeri tarkastelee
yhdessä henkilöstön kanssa
työprosesseja
tehostamismahdollisuuksien
löytämiseksi.
25
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
13,4
Työvuodet
Tilinpäätös
-10
17,4
Tilinpäätös
-11
19,5
Talous
-arvio
-12
19,5
Talous
-arvio
-13
21,5
TS-14
TS-15
Perustelut
Henkilötyövuosien määrä lisääntyy, koska kaupunkikehitysyksikön henkilöstö on siirtynyt
kaupunginkansliaan.
Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies:
TOIMIALA:
Aila Kronqvist
Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä
ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän
palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan,
Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja
neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta
kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa.
Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa
velkojille, sekä velkojen järjetelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa.
Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn
hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja
maksuohjelmaehdotuksen laatimisen.
Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain
soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä
alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedesören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon.
Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa
ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja
oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle.
Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on
luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia.
26
Yhdistetyssä talous- ja velkaneuvojan virassa toimii KTM Aila Kronqvist. Virkavalinnasta on
ollut käynnissä valitusprosessi, joka vuoden 2011 loppupuolella eteni korkeimpaan hallintooikeuteen. Velkaneuvonnan asiakasmäärissä oli v. 2011 huomattavaa kasvua edelliseen
vuoteen verrattuna, v. 2012 asiakasmäärät ovat palanneet lähes samalle tasolle kuin v. 2010.
Sosiaaliasiamiehen palveluja käytetään edelleen melko vähän. (ks. tunnuslukutaulukko
seuraavassa).
Talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi on kaavailtu jo pitkään.
Edellisen hallituksen aikana työskennelleen työryhmän loppuraportissa esitetty ehdotus, että
velkajärjestelystä säädettäisiin kokonaan uusi laki, joka toisi huomattavia muutoksia
nykyiseen järjestelmään, synnytti vilkasta keskustelua ja sai osakseen paljon painavaa
kritiikkiä. Istuvan hallituksen hallitusohjelmasta voitaneen päätellä, ettei nyt kuitenkaan ole
odotettavissa nykyjärjestelmän romuttamista vaan pikemmin täsmämuutoksia, kuten
työryhmän alkuperäisessä asettamisessa tavoiteltiinkin.
Pienet ja helposti saatavat luotot, ns. pikavipit ovat lisänneet suomalaisten velkaongelmia
huomattavasti. Eduskunnassa esitettiin alkukeväästä 2012 lakialoite, jossa vaadittiin
pikavippien täyskieltoa ja toinen aloite, jossa pikavippien ehtoja esitettiin kiristettäväksi.
Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen mukaisesti hallitus syksyllä 2012
esittää pääkeinoksi pikaluottojen hintasääntelyä, joka koskisi alle 2000 euron suuruisia
luottoja. Todellinen vuosikorko saisi olla 51 prosenttia, pikavippien keskimääräinen
vuosikorko on nyt noin 920 prosenttia. Hallituksen esityksen mukaan luotonantajien tulisi
myös selvittää kuluttajan luottokelpoisuus nykyistä tarkemmin. Oikeusministeriö aikoo
myös asettaa selvitysmiehen, joka tutkii mahdollisutta perustaa Suomeen ns. positiivinen
luottorekisteri, josta luotonantaja voisi tarkistaa mitä lainoja asiakkaalla on.
27
Tavoite/Mittari
Talous- ja velkaneuvontapalvelu
on velkaantuneiden,
velkaantumisuhan alla olevien
tai taloutensa hallintaan
neuvontaa haluavien
yksityishenkilöiden saatavilla
Pietarsaaressa
Palvelun hyvä
saatavuus/saavutettavuus
- puhelinneuvonta ja
ajanvaraus
- sähköposti
- asiakaskäynnit
- Internet-sivut
Palvelun hyvä laatu
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ammattitaidolla, huolellisesti ja
asiakaslähtöisesti hoidettu
talous- ja velkaneuvontapalvelu
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kokopäivätoiminen talous- ja
velkaneuvojan virka
Kaupunginhallitus
-puhelinneuvonta ja ajanvaraus
päivittäin
- sähköposteihin vastataan - min
viikon sisällä- max samana
päivänä
- jonotusaika
asiakastapaamiseen min-60 vrk,
real - 14 vrk - max 7 vrk
Talous- ja velkaneuvoja
Asiakkaan talouden saattaminen
tasapainoon velkojen järjestelyn
ja talousneuvonnan keinoin
Asiakkaan neuvominen,
tukeminen, avustaminen ja
vastuuttaminen hoitamaan
asioitaan itsenäisesti
Laadittujen Internet-sivujen
käytännön toteutus
28
Seudun kilpailukyvyn parantaminen
Tavoite/Mittari
Talous- ja velkaneuvontapalvelu
tuotetaan Pietarsaaren
kaupungin toimesta vaikka
Lounais-Suomen
aluehallintoviraston tavoitteena
onkin ollut, että Vaasa vastaisi
koko Pohjanmaan talous- ja
velkaneuvonnan
organisoinnista.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ammattitaidolla, huolellisesti ja
asiakaslähtöisesti hoidettu
talous- ja velkaneuvontapalvelu
saatavilla Pietarsaaren
kaupungintalossa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kokopäivätoiminen talous- ja
velkaneuvojan virka
Valtion kaupungille palvelun
järjestämisestä maksaman
korvauksen ylittävä budjettierä
katetaan kuntarahoituksella
Kaupunginhallitus
29
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Toiminnan tavoitteellinen
johtaminen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Hyvien työkäytäntöjen
edelleenkehittäminen ja
dokumentointi
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Talous- ja velkaneuvoja
Asiakastyön prosessikaavion
kehittäminen
Kehittämiskeskustelut
esimiehen kanssa
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Täydennyskoulutus:
Kuluttajaviraston
koulutuspäivät 2 kertaa
vuodessa, Velkaneuvonta ry:n
koulutuspäivät,
Sosiaaliasiamiespäivät kerran
vuodessa sekä muita
tarkoituksenmukaisia
koulutuksia
Tavoite/Mittari
Osaava, motivoitunut ja
hyvinvoiva henkilöstö
Kaupungin Tyhy-toiminta
Talous- ja velkaneuvoja,
sosiaaliasiamies
30
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Talous- ja
velkaneuvonta
Uusia asiakkaita
Asiakastapaamisia
Puhelinneuvontaa
Sähköpostineuvontaa
Sosiaaliasiamieskontakteja
Työvuodet
Tilinpäätös
-10
Tilin –
päätös
-11
32
108
91
12
12
58
109
55
15
10
1
1
Talous
-arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
50
110
60
25
15
1
1
1
Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik
TOIMIALA:
Henkilöstöasiat
TOIMINTA-AJATUS
Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset
työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä
haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet.
Henkilöstötoimiston palkkaosastolla kehitetään edelleen palkkaohjelman toimintojen
käyttämistä yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa. Palkkaosaston tavoitteena on, että
palkkalaskenta on mahdollisimman tehokasta ja järkeistettyä. Vuonna 2012 alkanut
parantamishanke jatkuu koko vuoden 2013.
Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja henkilöstöjohtaja toimivat hyvässä yhteistyössä
sosiaalija terveyslautakunnan henkilöstöjaoston ja henkilöstöpäällikön kanssa.
Työllistämistoiminnassa kiinnitetään erityishuomiota nuorisotyöttömiin ja
pitkäaikaistyöttömiin.
31
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Intranetin uudistaminen
ensisijaisesti henkilöstön
tiedotusväylänä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ohjelmisto hankitaan ja otetaan
käyttöön.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
It-palvelut ja henkilöstötoimisto
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hanke saa erillisen
henkilöstöresurssin. Vastuu
tukiryhmällä.
Tavoite/Mittari
Palkanlaskentatoiminto on
kilpailukykyinen verrattuna
muihin vastaaviin
kuntatyönantajiin.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Palkanlaskennan kehittämistyö
jatkuu henkilöstöjaoston
27.3.2012 päätöksen mukaan.
32
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Työttömyysaste,
määrä toukokuussa
Pitkäaikaistyöttömiä
touko-kesäkuussa
Alle 25-vuotiaita
nuoria työttömiä,
määrä toukokesäkuussa
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
779
Tilinpäätös
-10
889
Tilin –
päätös
-11
702
Talous
-arvio
-12
713
123
177
223
213
101
124
80
94
16,0
21,6
22,8
22,8
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
23
Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist
TOIMIALA:
Työsuojelu ja tyhy
TOIMINTA-AJATUS
Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä.
Suunnitteilla ei suurempia muutoksia - mutta vuoden 2010 muutos työntekijämäärän
kaksinkertaistuessa vaikuttaa työhön koko ajan. Työsuojelun toimintaohjelman 2011–2014
mukaan työsuojeluyhteistyötä pyritään kehittämään käytännössä. Tähän toimintaan
kuuluvana osana työpaikat valitsevat vuosina 2012–2013 työsuojeluparit
(esimies/työntekijöiden edustaja).
33
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Vanhushuollon henkilöstön
kuormituksen ja samalla sairauspoissaolojen vähentäminen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Sairauspoissaolot vähenevät
vuoden 2012 tasosta
5 % - 10 % - 20 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
TYHY-hanke vanhushuollon
henkilöstölle
B. B., A. S., työterveyshuolto,
esimiehet
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1. Aluehallintoviraston
tarkastuspöytäkirjassa ei
huomautuksia
työsuojeluyhteistyöstä
60 % - 70 % - 80 %
2. Tarkastuspöytäkirjoissa ei
huomauttamista
riskienkartoituksista
40 % - 50 % - 60 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstölle tiedotetaan
työsuojeluyhteistyötä koskevista
ohjeista. Työpaikoilla tehdään
riskienkartoituksia
B. B., L. K., työpaikkojen esimiehet
Tavoitetaso 2013
min - real - max
70 - 80 - 100
Työsuojeluparit on valittu, he
tuntevat tehtävänsä.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tietoa valinnasta ja tehtävistä.
B. B., L. K., A. S. ja työpaikkojen
esimiehet.
Tavoite/Mittari
Työsuojeluyhteistyö tukee
turvallisuutta edistävää
johtamista ja riskien arviointia
asianmukaisella tasolla /
aluehallintoviraston
tarkastuksia, jotka liittyvät
hankkeeseen ”Turvallinen,
terveellinen ja tuottava kuntatyö
2015”
Tavoite/Mittari
Työsuojeluparit valitaan - he
tuntevat tehtävänsä
34
Arviointi webropol-kyselyllä
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Sairauspoissaolot,
kalenteripäiviä/työntekijä
Tapaturmia, korvauspäiviä*
Tapaturmataajuus,
tapaturmia/1 milj.
työtuntia
Pietarsaari/kunnat**
Työvuodet
Tilinpäätös
-09
14,2
Tilinpäätös
- 10
14,9
Tilinpäätös
-11
15,2
Talous- Talous
arvio
arvio
-12
-13
14,5
14,5
TS-14
TS-15
14
13,8
353
?
1232
800
800
800
10/ei
valmis
?/28
27/
ei
valmis
15
18
15
14
1,6
2,8
2,8
2,8
2,8
2,8
2,8
Perustelut
*omavastuu, vakuutusyhtiö ei korvaa 1–3 päivän sairauspoissaoloja
Kaupunginkamreeri: Marlene Byggmästar
TOIMIALA:
Rahatoimisto
TOIMINTA-AJATUS
Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat.
Kahden taloushallinnon (rahatoimiston ja MTHA:n taloushallinnon) yhteensovittaminen
jatkuu. Toukokuusta 2012 lähtien koko henkilöstö on fyysisesti samassa paikassa, mikä on
tehokkaan taloushallinnon hoidon eräs edellytys.
35
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Vuotuiset kehittämiskeskustelut
henkilöstön kanssa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
70 %/90 %/100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
kaupunginkamreeri laskentapäällikkö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
kaupunginkamreeri laskentapäällikkö
Tavoite/Mittari
Työprosessien tehostamistyö
jatkuu.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tehokkuus on parantunut 3% 5%-7%
36
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Sähköisten laskujen
vastaanottaminen Finnvoicemuodossa, mikä tehostaa
toimintaa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kaupungille tulevista laskuista
Finnvoice-muodossa 45 %-50 % 55%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
kaupunginkamreeri
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutetaan vuoden 2013
aikana
Toteutustapa
Vastuussa oleva
kaupunginkamreeri
Tavoite
Talousraporttien kehittäminen
hallintokuntien
talousarvioseurannan
helpottamiseksi.
37
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
- 09
11,39
Työvuodet
Tilinpäätös
-10
19
Tilinpäätös
-11
20,7
Talous
arvio
-12
21
Talous
arvio
-13
21
TS-14
TS-15
21
21
Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen
TOIMIALA:
Matkailutoimisto ja info-piste
TOIMINTA-AJATUS
Matkailutoimisto, joka on kuulunut 1.9.2012 lukien kaupunginkanslian alaisuuteen,
- toimii matkailuneuvontapisteenä sekä hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin
palveluihin liittyvää neuvontaa
- vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista
- harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa
- edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten
ja -organisaatioiden kanssa
- vastaa yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa
- edustaa kaupunkia matkailuprojekteissa ja niiden hallinnossa
- osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille
jne.
Kaupunkikehitysyksikkö ja matkailutoimisto on yhdistetty kaupunginkansliaan 1.9.2012
lukien.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Pietarsaaren kaupunki osallistuu 15.8.2012
käynnistyneeseen raja-alueelliseen Merenkurkku netissä -matkailuhankkeeseen. Hanke
työllistää yhden matkailutoimiston kokoaikaisen työntekijän 20 % osuudella työpanoksesta.
38
Tavoite/Mittari
Palveltujen asiakkaiden määrä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
7000 asiakasta/lisäys 5 %/lisäys
10 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Asiakasseuranta
Neuvontasihteerit
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tulokaspostitus 2 krt
Kansliasihteeri,
neuvontasihteerit
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Mediaseuranta
Matkailupäällikkö
Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus
Tavoite/Mittari
Kaupunkiin muuttavien uusien
asukkaiden tavoittaminen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
50 %/75 %/100%
Tavoite/Mittari
Kansallisen uutiskynnyksen
ylittäminen positiivisesti
Tavoitetaso 2013
min - real - max
5 krt/8 krt/10 krt
39
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Henkilöstön kanssa käytävät
kehityskeskustelut
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kerran vuodessa/2 krt/4 krt
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kehityskeskustelu
Kehityskoordinaattori,
matkailupäällikkö
6 krt/8 krt/12 krt
Työpaikkakokoukset
Työpaikkakokous
Kehityskoordinaattori,
matkailupäällikkö
Tavoite/Mittari
Koulutettu ja osaava henkilöstö
koulutuspv/työntekijä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
2 pv/3 pv/5 pv
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kaupungin henkilöstökoulutus,
ulkoinen koulutus
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Laatutonni
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Laatutonni ja Tour Quality laatujärjestelmät
Onnistunut henkilöstön rekrytointi
Tavoite/Mittari
Henkilöstön laatu- ja
työtyytyväisyysmittaus osana
valtakunnallista laatujärjestelmää
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kerran vuodessa/2 krt/4 krt
Tavoite/Mittari
Toiminnan laatujärjestelmät
Tavoitetaso 2013
min - real - max
10 sähköistä
asiakaspalautetta/20/30
40
Suoritteet/
Tunnusluvut
Asiakaskäynnit
Välitetyt opastetut
kiertoajelut
Osallistumiset
markkinointi- ja
myyntitilaisuuksiin
Yöpymiset
majoitusliikkeissä
Pietarsaaren seudulla
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
64
Tilinpäätös
-10
95
Tilinpäätös
-11
6771
65
Talous
arvio
-12
10000
80
Talous
arvio
-13
7000
70
TS-14
TS-15
7500
70
7500
75
43
60
62
55
55
60
65
44615
47992
60982
50000
50000
52000
53000
3,8
3,6
3,8
3,8
3,8
3,8
3,8
KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011
3 783 578
2 754 538
177
258 610
770 253
TA 2012 3 616 346 2 823 046 TA 2013
3 507 590
2 984 790
556 000 237 300 312 000
210 800
‐9 881 542
‐3 799 178
‐3 163 148
‐130 868
‐1 419 447
‐1 368 901
‐10 954 559 ‐4 418 229 ‐4 117 277 ‐106 698 ‐606 500 ‐1 705 855 ‐11 085 040
‐4 433 814
‐4 148 305
‐88 966
‐611 500
‐1 802 455
‐5 000 ‐5 000
‐6 097 965
41
‐7 343 213 ‐7 582 450
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Kaupunginlakimies:
TOIMIALA:
Anne Ekstrand
Valtiolliset ja kunnalliset vaalit
TOIMINTA-AJATUS
Vuonna 2013 ei järjestetä mitään vaaleja.
Vuonna 2014 järjestetään europarlamenttivaalit ja v. 2015 eduskuntavaalit.
42
TARKASTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja:
TOIMIALA:
Bengt Ekman
Tilintarkastus
TOIMINTA-AJATUS
Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi
vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset
tavoitteet toteutuneet.
Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan
arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan
taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys.
Pietarsaaren kaupungin tultua isäntäkunnaksi ovat tilintarkastustehtävät laajentuneet ja
niihin tarvitaan enemmän resursseja. Pietarsaaren kaupunki tulee toimimaan ensi vuonna
isäntäkuntana neljättä peräkkäistä vuotta.
43
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2012
min - real - max
6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi
Toteutustapa
Vastuussa oleva
6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi
Lautakunta käy
tutustumiskäynneillä
hallintokunnissa /
hallintokunnat esittelevät
toimintansa lautakunnalle
Vähintään kaksi hallintokuntaa
/työvuosi
Vähintään kaksi hallintokuntaa
/työvuosi
JHTT-tilintarkastaja raportoi
Vähintään viisi
raporttia/työvuosi
real kaksi kokousta
max kolme kokousta
konsernijohdon kanssa
min yksi yhteinen
keskustelutilaisuus
yhteistoiminta-alueen kaikkien
tarkastuslautakunnan
puheenjohtajien kanssa
Lautakunta kokoontuu riittävän
monta kertaa
Tilintarkastustoimintojen
yhteensovittaminen
Vähintään kaksi hallintokuntaa /
työvuosi
Kirjallisest raportit
Tilintarkastaja
Kokouskutsu
Puheenjohtaja
Kokouskutsu
Puheenjohtaja
44
TILINTARKASTAJAT TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut Yhteensä TP 2011
16 930 16 930
TA 2012
TA 2013
20 000
20 000
‐37 501
‐13 124
‐24 377
‐42 434
‐14 249
‐27 985
‐200
‐20 571
‐42 434
‐63 368
‐18 582
‐44 586
‐200
45
‐43 368
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus)
Sosiaali- ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2013
Kohtaan sisältyy määräraha sitä palvelua varten, jota kaupungin sosiaalilautakunta aikaisemmin
ylläpiti, sekä MTHA:lta ostettu palvelu. Lisäksi kohtaan sisältyvät eläkemenoperusteiset
eläkemaksut, jotka kaupunki maksaa sosiaalija terveydenhuollosta. Kustannusvertailu osoittaa
yhteensä 3,7 milj. euron nettolisäystä vuoden 2012 talousarvion määrärahoihin nähden. Sosiaalija terveysvirasto osuus lisäyksestä on 1,4 milj. euroa, ja Vaasan sairaanhoitopiirin osuus kasvaa
2,3 milj. euroa.
46
Sosiaali- ja terveysviraston tavoitteet ovat kohdassa Sosiaali- ja terveyslautakunta
47
SOSIAALI‐ JA TERVEYDENPALVELUT (kaupungin osuus) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä TP 2011
783 147
1 515
765 645
15 988
TA 2012
500 000
‐61 684 465
‐1 542 766
‐59 757 732
‐61 016 861
‐1 320 000
‐59 336 861
‐384 727
760
‐360 000
‐60 901 318
‐60 516 861
TA 2013
500 000
500 000
500 000
‐64 720 489
‐1 320 000
‐63 000 489
48
‐400 000
‐64 220 489
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS
PERUSTELUT / TULOSALUE ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI / PIETARSAARI 2013 (2014 - 2015)
Toiminnan lainsäädännöllinen perusta on pelastuslaki (1.7.2011) ja muu perusta on
palvelutasopäätös vuosille 2010 - 2013.
Lisäksi pelastuslaitos huolehtii Pietarsaaren paloasemalta Vaasan sairaanhoitopiirin
järjestämisvastuulle kuuluvasta lakisääteisestä ensihoidosta (sairaankuljetusvelvollisuudesta)
yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa.
Tavoitteet
Tavoitteena on
− Valvonnan ja turvavallisuusviestinnän avulla ehkäistä onnettomuuksia ennakolta, parantaa
kuntalaisten riskitietoutta ja luoda ihmisille omatoimisia valmiuksia onnettomuuksien varalle.
− Asiantuntijalausuntojen avulla ja valvonnan keinoin vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen.
− Pelastustoiminnan keinoin minimoida henkilövahingot ja omaisuusvahingot pelastustoimia
edellyttävissä onnettomuuksissa.
− Varautua turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta yhteiskunnan häiriötilanteissa ja
poikkeusoloissa.
− Täyttää ensihoidon yhteistoimintasopimuksen (sairaankuljetussopimuksen) velvoitteet.
Toiminnan keskeisimpiä tuloksia ovat ehkäistyt onnettomuudet, pelastetut ihmiset ja pelastettu
omaisuus sekä alueen asukkaille luodut valmiudet omatoimisuuteen onnettomuustilanteissa.
TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 - 2015
Käyttötalous 2013:
Pietarsaaren kustannusvastuulle kuuluva pelastustoiminnan valmius turvataan osittain
päätoimisella (Pietarsaari) ja osittain sivutoimisella henkilöstöllä (Luoto). Viranomaistoiminnan ja
hallinnon kulut ovat asukaslukuperusteisia, joihin Pietarsaaren maksuosuus mukaan lukien Luoto
on noin 24,6 % (24,6 % ).
Sairaankuljetuspalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirille netto
nolla periaatteella.
Pietarsaaren kaupunki vastaa suoraan omistamiensa paloasemien sekä sammutusvesihuollon
kuluista.
Investointiosa 2013:
Investointiosa sisältää pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti Pietarsaaren kaupungin alueella
olevien paloasemien sekä Luodon kunnan alueella olevien paloasemien kalustohankinnat.
Suunnitelma 2014 - 2015
Pelastuslaitoksen Pietarsaaressa sijaitsevien paloasemien kyky täyttää lakisääteiset ja päätöksin
sidotut velvoitteet säilytetään vähintään entisellä tasollaan. Investointiosaan sisällytetään
pelastuslautakunnan esittämät kalustohankinnat.
49
Tunnuslukuja
− Annetaan tarvittaessa asiantuntijalausunto kaikista rakennuslupahakemuksista.
− Valvontaa kohdennetaan 100 % erikoiskohteista ja tarkastetaan valvontasuunnitelman mukainen
määrä asuinrakennuksista vuosittain.
− Räjähde-, kemikaali- ja käyttöönotto- sekä lopputarkastukset suoritetaan viikon kuluessa
pyynnöstä.
− Annetaan turvallisuusneuvontaa vähintään 9 %:lle kaupungin väestöstä.
− Ylläpidetään välittömässä valmiudessa vähintään yksikkölähdön suuruista sammutus- ja
pelastusmuodostelmaa ja muilta osin valmius tuotetaan sivutoimisuuteen perustuen:
Riskialueen I kohteet saavutetaan keskimäärin alle 6 minuutissa, riskialueen II kohteet
saavutetaan keskimäärin alle 10 minuutissa ja riskialueiden III ja IV kohteet keskimäärin alle 15
minuutissa. Toimintavalmiusaikojen yksittäisiä ylityksiä on alle 7 %.
− Ylläpidetään ensihoitovalmiutta yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa.
Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan kuntien yhteisesti hyväksymää alueellisen
pelastustoimen yhteistoimintasopimusta.
K‐P JA PIETARSAARENALUEEN PELASTUSTOIMI TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011
275 174
256 817
18 357
TA 2012 283 739 283 739 ‐2 324 767
‐161 638
‐1 820 133
‐14
‐342 982
‐2 760 896 ‐162 000 ‐2 099 896 ‐2 619 488
‐162 000
‐2 083 824
‐499 000 ‐373 664
‐133 474
‐112 680 ‐2 183 066
‐2 589 837 50
TA 2013
387 748
387 748
‐161 000
‐2 392 740
SIVISTYSPALVELUT
Sivistysjohtaja Jan Levander
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Hallinto
Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus
Päivähoito
Pietarsaaren seudun musiikkiopisto
Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen
työväenopisto
Nuorisotyö
Kirjastotoiminta
Museotoiminta
Yleinen kulttuuritoiminta
Liikunta ja urheilutoiminta
51
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Sivistysjohtaja:
Jan Levander
TOIMIALA: Hallinto
TOIMINTA-AJATUS
Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä
asioissa.
Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden
viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja viraston välistä kasvatuskumppanuutta.
Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan.
Hallinnon kehittämistyö jatkuu. Työtehtäviä ja -menetelmiä arvioidaan ja kehitetään
vastaamaan asettuja vaatimuksia. Henkilöstövahvuus on entinen, ja Tom Enbacka jatkaa
päivähoidon johtajana vapaaltaan palattuaan. Sivistyslautakunnan koko toiminnan
nivouttaminen ja tehostaminen on edelleen haasteellista. Koko sivistyslautakunnan
toimialalle on nyt johtoryhmä, yksi johtoryhmä perusopetukselle ja yksi lukioille. Catharina
Lunabba-Domars on työskennellyt kolmen vuoden ajan hallinnossa Kelpo-hankkeen
hankekoordinoijana. Opetushallitus rahoitti hankkeen ja se on nyt päättynyt.
52
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
säännöllisesti, ja
kehittämiskeskusteluja jokaisen
työntekijän kanssa
Tavoitetaso 2013
min - real - max
kerran kuukaudessa ja
kehittämiskeskusteluja kerran
vuodessa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Sivistysjohtaja
Päivähoidon johtaja
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kaikki työntekijät osallistuvat
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ehdotusten/päätösten seuranta
työpaikkakokouksissa ja
kehittämiskeskusteluissa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
johtoryhmän kokoukset
Tavoite/Mittari
Työyhteisön osallisuus mahdollisuus vaikuttaa omaan
työhön, osallistuminen Tyhyyn,
Tykyyn, ulkoiluiltapäiviin jne.
Tavoite/Mittari
Sivistystoimen, johtoryhmien
toimiva, tehokas hallinto
Tavoitetaso 2013
min - real - max
10-15-20
sivistystoimenjohtaja
53
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-09
9
Työvuodet
Sivistysjohtaja:
TOIMIALA:
Tilinpäätös
-10
10,5
Tilinpäätös
-11
10,5
Talousarvio
-12
9,5
Talous- TS
arvio
-14
-13
9,0
9,0
TS
-15
9,0
Jan Levander
Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta,
perusopetus ja lukiokoulutus
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita
edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille
valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä
nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja
yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan
yksilön mahdollisuuksia kasvaa turvalliseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Koko esiopetus järjestetään edelleenkin kouluissa, paitsi Ruusulehdon koulun
oppilaaksiottoalueella, jossa esiopetus on sijoitettu Permon päiväkotiin. Valtuusto on
myöntänyt varoja uusien tilojen rakentamiseen esiopetukselle Ruusulehdon kouluun. Tilat
valmistuvat vuoden 2013 aikana.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta:
Toiminta koskee 1–2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita.
Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Omien ryhmien (Kirkkoranta-Jungman,
Lagman ja Länsinummi) lisäksi iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta, 8
ryhmää, ja Folkhälsan, 1 ryhmä. Niiden toimintaa tuetaan.
Perusopetus:
Maahanmuuttajien valmistava opetus jatkuu. Turvapaikkaa hakevat lapset saavat
opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Tällä hetkellä Itälän koulussa
on yksi ryhmä valmistavassa opetuksessa.
54
Kelpo-hanke, jolla oli oma hankevetäjänsä, Catharina Lunabba-Domars, on päättynyt.
Useimmat koulumme järjestävät kerhotoimintaa. Opetushallitus tukee sitä.
Kaupunki osallistuu edelleenkin romanilasten perusopetuksen kehittämishankkeeseen.
Opetushallitus rahoittaa hanketta erityisellä valtionavustuksella.
Kaupunki osallistuu myös molempien kieliryhmien Osaava-hankkeeseen. Hanke on PohjoisPohjanmaan kuntien yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on lyhyesti kartoittaa
opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja laatia henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia.
Täydennyskoulutusta järjestetään sitten omana toimintana tai ostopalveluina. Länsi- ja SisäSuomen aluehallintovirasto rahoittaa hanketta.
Kaupunki osallistuu myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien yhteistyöhankkeeseen, joka laatii
perusopetuksen laatukriteereitä. Opetusministeriö tukee hanketta. Palvelun laadun
mittaamiseen on laadittu laatukortit.
Lagmanin koulun musiikinopetuksen tehostamishanke jatkuu. Musiikkiopisto toimii yhteistyökumppanina. Hanketta vetää Mikael Fröjdö.
IT-laitteiden ja pedagogiikan kehittämiseen tehdään mittava panostus. Ensiksi ovat vuorossa
yläkoulut, sitten alakoulut. Luokkahuoneet varustetaan tietokoneella, dokumenttikameralla
ja vuorovaikutteisella videokanuunalla. IT-opetuksen kehittämiseen on saatu hankevaroja.
Lukiokoulutus:
Team Nord -hanke jatkuu. Se pyrkii lisäämään lukioiden välistä yhteistyötä ja kehittämään
verkkostudioita. Suomenkielinen lukio on liittynyt Keski-Pohjanmaan ja myös Etelä-Pohjanmaan yhteistyöverkkoon (Opinlakeus).
3G-verkon yhteistyöhanke suunnittelee yhteistyön laajentamista Pietarsaaren ,
Uudenkaarlepyyn ja Pedersören lukioiden kesken.
Pietarsaaren lukion uusien tilojen suunnittelu jatkuu.
55
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Toimenpiteitä, koulukohtaisia
selvityksiä ja arviointia
toiminnan edistymisestä.
Kouluittainen selvitys, rehtori
webropolkysely,
koulutoimenjohtaja
Mahdollisuudet kehittää
toimintaa vastaisuudessa.
(verkkokysely).
Verkkokysely
Perusopetuksen laatukriteerit:
1. Koulun ja kodin yhteistyö
2. Kieltenopetuksen
kehittäminen
(suomi, ruotsi, englanti, mo-fi,
äi-ru)
Toimenpiteet, kouluittainen
selvitys ja arviointi toiminnan
etenemisestä.
Verkkokysely
Mahdollisuudet kehittää
toimintaa vastaisuudessa.
3. Opetusryhmien koko
Alueen keskiarvo
Kouluittainen selvitys, rehtori,
koulutoimenjohtaja
56
Lukiokoulutus:
1. Lukiokoulutuksen
profiloituminen ja markkinointi
Nykytilanteen kuvaus ja
arviointi. Lukion täsmäprofilointi
ja markkinoinnin
tehostamistoimet
Kouluittainen selvitys, rehtori,
koulutoimenjohtaja
Toimenpiteet, selvitys ja
arviointi toiminnan etenemisestä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
80 % - 90 % - 100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Keskustelut
Esimies
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kysely, sivistysjohtaja
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Valtiollinen raportti
Sivistystoimenjohtaja
2. Pedagogiikan kehittäminen
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Pätevä henkilöstö
80 % - 90 % - 100 %
RESURSSIT JA TALOUS
Tasapainoinen talous
Tavoite
Oppilaskohtaiset kustannukset
lähellä yksikköhintaa
Tavoitetaso 2013
min - real - max
90 % - 95 % - 100 %
57
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Oppilaita
esiopetuksessa
- ruotsinkielisiä
- suomenkielisiä
Oppilaita
perusopetuksessa
- ruotsinkielisiä
- suomenkielisiä
Aamu- ja
iltapäivätoiminta
-ruotsinkielisiä
- suomenkielisiä
Lukiokoulutus
- Jakobstads
gymnasium
- Pietarsaaren lukio
Työvuodet
Tilinpäätös
-09
Tilinpäätös
- 10
Tilinpäätös
-11
Talous- Talousa TS-14
arvio - rvio
12
-13
143
75
145
77
126
90
136
74
156
81
1307
880
1283
862
1296
812
1268
804
1272
770
151
63
155
61
190
60
180
65
190
65
329
148
300
332
141
280
318
126
280
300
126
282
274
116
274
Päivähoidon johtaja:
TOIMIALA:
TS-15
Tom Enbacka
Päivähoito
TOIMINTA-AJATUS
Päivähoidon tavoiteena on toimia tärkeänä osana kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia. Tätä
toteutetaan tarjoamalla lapsiperheille monipuolisia ja korkealaatuisia päivähoitopalveluja:
Tämä saavutetaan siten, että päivähoito;
- tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden merkitykselliseen lapsuuteen ja hyvään elämän
alkuun, punomalla yhteen leikin, opetuksen ja hoidon toimivaksi kokonaisuudeksi
- että päivähoito mahdollisuuksien mukaan pystyy täyttämään vanhempien toiveet
- tarjoaa henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen.
Päivähoidossa on jonkin verran vähemmän lapsia syksyllä 2012 verrattuna syksyyn 2011
johtuen siitä, että tavallista suurempi ikäluokka on siirtynyt esiopetukseen.
Ruusulehdon esikoulun muutto Permon päiväkodista Ruusulehdon koululle vapauttaa
päivähoidon käyttöön esiopetuksen tällä hetkellä käyttämät tilat. Edelleenkin osalla
päivähoitoa on käytössä epäkäytännölliset ja kuluneet tilat. On aika ajankohtaistaa
keskustelu ja suunnittelu päivähoidon tilakysymyksistä.
Varhaiskasvatussuunnitelman (Vasu) päivitys on pian valmis ja otetaan käyttöön
toiminnassa.
58
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Määräaikaisien työsopimuksien
väheneminen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
5 kpl - 9 kpl - 12 kpl
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Sivistyslautakunta
Tavoitetaso 2013
min - real - max
30 % - 40% - 50%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Dagvårdschefen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
80% - 82% - 84%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Läsnäolotilastot
Esimiehet
Palvelustrategian toteuttaminen
Tavoite/Mittari
Sähköisesti vastaanotettuja
hakemuksia
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Päiväkotien käyttöaste
59
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilin päätös
11
Talous
arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
hoitopäivät, päiväkoti
hoitopäivät,
perhepäivähoito
93700
25000
98 000
23 400
107300
25400
101000
24 900
103000
22000
103500
21500
104000
21000
57,87
53,00
1512
56,00
54,00
1526
56,00
54,00
1294
55,00
54,00
55
56
1491
56
57
1500
56
57
1500
58
52
52
54
55
55
55
59
613
645
702
710
700
710
720
91
94
101
105
90
80
70
55
65
57
57
50
50
50
177
180
190
189
180
182
184
Ntohinta/kokop. pk
0-6 åringar 31.12/30.6
0-6-vuotiaat
päivähoidossa.%
vrt. koko maa
lapset/kokop. 31.12
päiväkoti
lapset/kokop. 31.12
perhepäivähoito
lapset/kokop. 31.12
ryhmäperhepäiväkoti
Työvuodet
Rehtori:
TOIMIALA:
Bo-Anders Sandström
Pietarsaaren musiikkiopisto
TOIMINTA-AJATUS
Musiikkiopiston peruskoulutus:
- antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein
- antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan
tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita
- toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden
kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa
- ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin.
Useat musiikinopetuksen osaset muuttivat uusiin Allegro-kampuksen tiloihin maaliskuussa
2012. Rytmimusiikin opetus ja musiikkistudio ottavat uudet tilat käyttöön vuodenvaihteessa
2012–2013. Uudet tilat uusien konserttisalien ja kamarimusiikkisali Rotundan ohella
parantavat kaikki ratkaisevasti musiikinopetusoloja Pietarsaaressa.
Kuvataiteen perusopetus, Balatako, on toiminut syksystä lähtien hallinnollisesti Pietarsaaren
seudun musiikkiopiston alaisuudessa, ja uudet tilat otettiin käyttöön Allegro-kampuksesta.
Novian hallinnoima Pietarsaaren sinfonietta hanke päättyi 31.7.12. Omistajuus siirtyi
kaupungille, ja rehtori Bo-Anders Sandström sai tehtäväkseen suunnitella orkesteritoiminnan
jatkon. Hänen avukseen asetettiin työryhmä, johon kuuluvat Märta-Lisa Westman, pj.,
Christer Tonberg, Pia Holmstedt-Luoma, Marita Salmu, Tiina Sjölund, Anne Ekstrand ja Jan
Levander.
60
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Kokonaistuntimäärä pidetään n.
377–390 h:ssa/viikko. Pieniä
tarkistuksia/korotuksia eräisiin
lukukausimaksuihin.
Tavoitetaso 2012
min - real - max
Talousarviossa pysyminen.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Rehtori suunnittelee
voimavarojen käytön ja vastaa
siitä.
61
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
tunteja/vuosi
soitinoppilaat/vuosi
musiikkileikkikoulu ja
valmistavat oppilaat
ryhmäsoittooppilaat/v
Työvuodet
Rehtori:
TOIMIALA:
Tilinpäätös
-09
13413
348
129
Tilinpäätös
- 10
13404
350
101
Tilinpäätös
-11
13365
340
79
Talous- Talousa TS-14
arvio
rvio
-12
-13
13436
327
124
TS-15
115
25,16
21,62
23,02
21,51
Marie-Louise Björndahl
Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto
TOIMINTA-AJATUS
Työväenopisto luo oppimisympäristöjä, ja on siten kehittämässä kurssilaisten yleissivistystä,
kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki,
tanssi) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä
antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet)
opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien
terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Opistolla on toimintaa myös Luodossa.
Vapaan sivistyksen rahoitukseen tehtävistä muutoksista keskustellaan edelleen valtion taholla. Tällä hetkellä valtionosuutta saadaan toteutuneiden oppituntien määrän mukaan.
Asukastiheyteen perustuva järjestelmä (joka oli hyvin suosiollinen Pietarsaarelle) on lakkautettu, mutta korkeimman yksikköhinnan ryhmään kuuluneet opistot (mm. Pietarsaari) saavat
vielä jonkin aikaa korvausta. Kun se jää hiljalleen pois, vähenee valtionosuus tuntuvasti.
Eräänä vaihtoehtona on keskusteltu vapaan sivistyksen rahoittamista suureen kunnalliseen
erään sisältyvänä osana ilman valtion ohjausta. Kentän oman kannan mukaan nykyinen oppituntimäärään perustuva malli on säilytettävä.
Opiston henkilöstötilanne on jatkuvasti äärimmäisen hankala. Sekä tekstiilityönopettajan
että kieltenopettajan virat pidetään toistaiseksi täyttämättä. Tekstiiliaineiden ja kielten
opetus hoidetaan tuntiopettajavoimin, mutta ainepohjainen kehittäminen kärsii. Kanslian
työmäärä on monesti myös ylivoimainen ainoastaan kahden henkilön (rehtorin, kanslistin)
hoidettavaksi ilman kokoaikatoimisen opettajan työpanosta.
62
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
3.500 - 4.000 - 4.500
Toteutustapa
Vastuussa oleva
tilastot
rehtori, kanslisti
Melko hyvä / Hyvin hyvä /
Erinomainen
Kurssiarviointi
Rehtori
Medianäkyvyys
Tavoitetaso 2013
min - real - max
2 - 4 - 6 krt
Toteutustapa
Vastuussa oleva
tilastot
rehtori
Julkiset tapahtumat
4 - 6 - 8 krt
tilastot
rehtori
Pystyä palvelemaan 4.000
kurssilaista
Tyytyväiset kurssilaiset
Myönteinen ulkoinen kuva
Tavoite/Mittari
63
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Henkilöstö osallistuu
koulutukseen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1 - 2 - 3 kertaa/henkilö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
rehtori
1 vuotuinen virkistyspäivä
rehtori
Opisto osallistuu kaupungin
joka toinen vuosi tehtävään
arviointiin
rehtori
Tavoitetaso 2013
min - real - max
7.000 - 7.250 - 7.500
Toteutustapa
Vastuussa oleva
tilasto
rehtori
Henkilöstö viihtyy työssään
Työilmapiirin kartoitus
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Pystyä toteuttamaan talousarvion rajoissa 7.250 oppituntia
64
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilin –
päätös
-11
Talousarvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
Oppitunteja
Kurssilaisia,
brutto
Kurssilaisia,
netto
Kurssilaisia/
asukkaita, %
(ml. Luoto)
Kurssilaisia/
asukkaita, %
(ainoastaan
Pietarsaaren
ruotsinkieliset
Menot
yhteensä, €
Tulot yhteensä,
€
Netto
Valtionosuudet
8.488
5.456
8.034
5.531
7.785
5.824
7.250
4.000
7.250
4.000
7.250
4.000
7.250
4.000
3.147
3.081
3.293
2.000
2.000
2.000
2.000
34,5
35,7
36,6
22
22
22
22
49,2
50,0
52,9
37
37
37
37
-606.934
-592.685
-625.207
-635.368
-643.641
-650.000
-650.000
127.411
130.009
151.101
101.000
-106.000
100.000
100.000
-479.523
371.623
-464.676
374.183
-474.106
370.781
-534.368
351.610
-537.641
320.000
-550.000
300.000
-550.000
300.000
Työvuodet
2 / 15
4/14
4/14
10
10
10
10
65
Rehtori:
TOIMIALA:
Pentti Silvennoinen
Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto
TOIMINTA-AJATUS
Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, jonka
tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäisen
oppimisen edellytyksiä. Tämän toteuttamiseksi opisto pyrkii vastaamaan muuttuviin
koulutustarpeisiin järjestämällä kurssitoimintaa mm. seuraavilla osa-alueilla: taito- ja
taideaineet, kielet, tietotekniikka, kotitalous, tanssi ja liikunta. Tämän lisäksi vastataan
muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä
opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia.
Vapaan sivistystyön rahoitusmallia uudistetaan yhä edelleen osana vapaan sivistystyön
kehittämisohjelmaa 2009-2012. Tällä hetkellä valtionapua maksetaan pidettyjen tuntien
perusteella. Tämä malli tulisi säilyttää, koska se tukee myös pienempien opistojen
toimintaedellytyksiä. Valtionapu-uudistuksen rinnalla koulutuksen arviointineuvosto
toteuttaa parhaillaan kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointia. Tuloksia
odotetaan vuoden 2013 aikana.
Haettavien erityisavustusten määrärahat ovat pienentyneet ja kaupungin säästövaatimukset
lisääntyneet. Tämä vaikeuttaa kurssitoiminnan kehittämistä ja tulostavoitteen saavuttamista.
Opiston toiminta tulisi entistä paremmin nähdä ennaltaehkäisevänä peruspalveluna, jonka
avulla huolehditaan kaupunkilaisten fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Samalla
ehkäistään syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuudet sosiaalisten verkostojen luomiseen.
Opisto on aina toiminut tärkeänä suomenkielisten ja kaupunkiin muuttavien uusien
asukkaiden kohtaamispaikkana. Nykyisin opiston rooli on korostunut myös
maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttajana. Lisäksi opisto on antanut mm.
romaniväestölle kieli- ja ompelukoulutusta viimeisen vuosikymmenen aikana.
Opisto on tehostanut ja tehostamassa informaatiota ulospäin ja opiskelijoihin käyttäen
hyväksi mahdollisimman monipuolisesti eri informaatiokanavia sähköisesti. Alueella
toimivien aikuiskouluttajien olisi pikaisesti löydettävä yhteinen foorumi informoida
asukkaita, nuoria ja aikuisia, mm. syrjäytymisen välttämiseksi.
66
Tavoite/Mittari
Pystyä palvelemaan 2.500
kurssilaista
Tyytyväiset kurssilaiset
Tavoitetaso 2012
min - real - max
2.400/2.500/2.600
Toteutustapa
Vastuussa oleva
tilastot
rehtori, kanslisti
tyydyttävä/hyvä/erinomainen
kurssiarviointi
rehtori
67
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilin –
päätös
-11
Talous
arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
Opetustunnit
Brutto-opiskelijat
Netto-opiskelijat
Osallistujia/suomenkielinen väestö, %
Toimintamenot
Tulot
Netto
Valtionosuus
Työvuodet
4938
2708
1466
34,0
4708
2745
1399
33,5
4998
2666
1345
33
5020
2700
1400
33
5050
2800
1420
33
5050
2800
1420
33
5050
2800
1420
452108
80992
371116
222439
438989
69913
369076
201591
467071
73801
420577
204388
491500
84970
418060
505981
85000
421011
516100
85500
421000
532718
86000
422000
10
10
10
10
10
10
10
Nuorisosihteeri:
TOIMIALA:
Tiina Höylä-Männistö
Nuorisotyö
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa
nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö, tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys. Toiminnalla on
tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän itsenäistä kasvua.
Nuorisotoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa tehden yhteistyötä muiden sivistystoimen
hallintokuntien kanssa. Nuorisotoimen toimipaikkoina ovat nuorisotalo Tupakkamakasiinin
lisäksi Etelänummen ja Oxhamnin yläkoulut sekä Resurssikoulu.
Yläasteilla toimiessaan nuoriso-ohjaajat organisoivat välituntitoimintaa ja osallistuvat tarvittaessa koulun omaan toimintaan. Fix-luokkalla Oxhamnilla työskentelee yksi nuoriso-ohjaaja.
Erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on sidottu Resurssikoulun toimintaan.
Kesätoimintaan kuuluu alakoulujen oppilaille suunnattu teemaleiritoiminta. Nuorten oma
vaikutuskanava, nuorisovaltuusto, päättää vuonna 2013 neljännen kautensa. Nuorten osallisuus huomioidaan myös "ABC kohtaa nuoria" -hankkeen puitteissa, joka kestää Pietarsaaressa jo vuoden 2013 loppuun saakka.
Pietarsaaren nuorisotoimi toimii aktiivisesti myös nuorten tietopalvelujen parissa. Jäsenyys
nuorisoportaali Decibel.fi:ssa antaa pietarsaarelaisille nuorille mahdollisuuden käyttää nuorisotiedotuspisteen tarjoamia kanavia nuorisolain edellyttämällä tavalla. Myös Aloitekanava on
pietarsaarelaisnuorten käytettävissä.
Tupakkamakasiinilla panostetaan kansainvälisyyteen. Evs-harjoittelija Irlannista jatkaa töitä
vielä kevätkauden ja uutta harjoittelijaa etsitään syksylle. Kesällä myös nuorisovaihtoon
osallistuminen on mahdollista.
Nuorisotoimi
tarjoaa
alakoulujen
oppilaille
mahdollisuutta
syntymäpäiväjuhlien
järjestämiseen Tupakkamakasiinilla. Syntymäpäiväpakettia kehitetään edelleen vuoden 2013
aikana.
68
Tavoite/Mittari
Nuorten osallisuutta lisäämällä
parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia
Rohkaista nuoria aktiiviseen
kansalaisuuteen osallistumalla
nuorisovaltuustovaaleihin
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vuoden aikana nuorille
annetaan 1/2/4 eri tilaisuutta
osallistua nuoria koskevien
päätösten valmisteluihin
Nuorisovaltuustoon haluavien
nuorten määrä 14/20/28 nuorta
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Keskustelutilaisuus
Nuorten osallisuushankkeet
Nuorisovaltuusto
Nuorisosihteeri
Nuorisovaltuustovaalit
Nuorisosihteeri
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tavoitteena hakea rahoitusta 2
/ 3 / 4 hankkeelle vuoden
aikana
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Nuorisoshteeri ja nuorisoohjaajat
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Nuorisotoimen taloutta
tasapainotetaan hankkimalla
lisäresursseja erilaisten
hankkeiden/ projektirahoitusten kautta
69
Suoritteet/
Tunnusluvut
Ryhmäkoko/ohjattu
kerho/ Tupis
Kävijämäärä/
mittausviikko/ Tupis
Tupis-kortin/tyttöjen
kortin haltijoiden
määrä
Työvuodet
Kirjastotoimenjohtaja:
TOIMIALA:
Tilinpäätös
- 09
8
Tilinpäätös
-10
7
Tilin –
päätös
-11
8
Talous
-arvio
-12
10
Talous
-arvio
-13
10
TS-14
TS-15
10
10
1109
1040
936
900
900
900
900
-
20
3
100
50
50
100
9,4
8,6
9,2
10
10
10
10
Leif Storbjörk
Kirjastotoiminta (Kirjasto- ja tietopalvelut)
TOIMINTA-AJATUS
Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten,
että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja
sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. Toiminta
perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja kirjastoasetukseen.
Visio on seuraava: kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on
kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. Kaupunginkirjastomme on
kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen parhaisiin.
Marc 21 -formaatti on nyt käytössä. Verkko 2.0 -ratkaisujen ja asiakasystävällisten
kirjastotuotteiden kehittäminen jatkuu. Kirjastotoiminnan virtuaalipuolen perusteellinen
kehittämistyö on tehty vuosina 2010–2012 toteutetulla kehittämishankkeella.
Kirjastoaineiston asiakaskäytön mahdollistava sopimuksiin ja lisensseihin liittyvä työ jatkuu.
Kaupunginkirjasto osallistuu erilaisten portaalien, kuten kansalliseen digitaaliseen
kirjastoon, KDK:hon kuuluvan kaunokirjallisen KirjaSampon rakentamiseen. Käytössä on
välittömästi vastauksen tarjoavia verkkopohjaisia tietopalveluja. Nykyiseen kirjastoohjelmaan on lisätty uusi asiakkaiden käyttöliittymä, internetsivusto, jossa on enemmän
asiakkaiden tarpeita vastaavaa interaktiivisuutta. Kokoelmat tulevat näkyvämmiksi ja niistä
on helpompi etsiä. Tämä edellyttää mm. hankitun aineiston jatkuvaa luettelointia ja sen
kuvailemista mahdollisimman hyvin. Itsepalvelutoimintoja lisätään. Samalla on on meneillään
hyllykokoelmien ja varastonpidon tarkasteluprosessi. Ohjelmatoiminnalle ja kokoontumisille
kirjastossa luodaan lisää tilaa.
Henkilöstön ikärakenteen vuoksi kirjastosta siirtyy useita työntekijöitä eläkkeelle lähivuosina
(2012–2014). Vaadittavan koulutuksen omaavan uuden henkilöstön rekrytoiminen on suuri
haaste.
Lähimmät kaupungin ulkopuoliset yhteistyökumppanimme ovat lähikuntien kirjastot, jotka
kaikki kuuluvat Fredrika-verkostoon (www.fredrika.net). Jos yhteistyön tiivistäminen
entuudestaan tulee ajankohtaiseksi, kaupunginkirjasto osallistuu kehittämiseen mielellään,
sillä Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on jo hyvin aktiivinen rooli yhteistyössä. Pietarsaaren
70
kaupunginkirjaston on kuuluttava muodollisesti jonkin maamme maakuntakirjaston piiriin, ja
se on sen kohdalla Vaasan maakuntakirjasto. Myös Vaasan kanssa tehtävää yhteistyötä on
kehitetty. Kirjaston toimintaedellytyksiin kuuluu verkostotyöskentelyn osaaminen.
Kirjastoyhteydet Helsingin kaupungin kirjastoon ja www.kirjastot.fi ja biblioteken.fi -tahoihin
ovat erinomaisessa kunnossa. Virkamiestasolla on verkostoyhteyksiä pohjoismaihin ja
kansainvälisiä kosketuspintoja arkityössä. Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on hyvät
edellytykset käyttää hyväksi henkilöstön osaamista siinä, miten kirjastopalvelua (kirjasto- ja
tietopalveluja) annetaan myös ruotsiksi Suomessa, siis kahdella kielellä suomeksi ja ruotsiksi
joka päivä.
Kaupunginkirjasto on luonnollinen paikka, josta yhteiskuntaan kotoutuminen voi alkaa.
Uusi rakennuskanta ydinkeskustassa, erityisesti kampuksen koulutusyksiköt, vaikuttavat
kaupunginkirjaston palvelujen käyttöön.
Paikallinen yhteistyö koulun ja kirjaston välillä, sosiaalisen kirjaston toiminta, eikä vähiten
alueellinen kirjastoyhteistyö edellyttävät toimivaa kuljetusverkostoa. Rajatylittävät ratkaisut
logistiikassa olisivat paikallaan.
Koulun ja kirjaston yhteistyöhön haetaan uusia muotoja. Eräs kirjaston esittämä tarpeellinen
voimavarojen lisäys pedagogisen informaatikon tai vastaavan muodossa on saanut ylemmällä
taholla useamman kerran kielteisen vastaanoton viime aikoina.
Pietarsaaren kaupunginkirjaston ja yleensä Suomen kunnallisten yleisten kirjastojen todella
suuri haaste lähivuosina on pystyä tarjoamaan käyttäjiensä ulottuville sähköisessä muodossa
olevia sisältöjä.
71
Tavoite/Mittari
Kirjaston tilojen
saavutettavuus ja kirjaston
kokoelmien, sekä fyysisen että
sähköisen aineiston,
käyttömahdollisuus.
Hakuvälineiden ja
tietokantojen
käyttömahdollisuus.
Tarpeeksi henkilöstöä. (mitta:
per 1000 as.)
Maxin mukaan laskettuna =
kirjastotyöntekijän 1
henkilötyövuosi 1000 asukasta
kohden edellyttäisi kaupungin
väestöpohjalla n. 19,6
henkilötyövuotta
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Paljon kirjastokäyntejä, sekä
fyysisiä että verkon kautta.
Hyvä lainaus.
Riittävä hankinta
min: KP:n/laatusuositusten
mukaisesti
real: selvitä vertailusta
Pohjanmaan maakunta
max: yksi maan parhaista
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Asiakasystävälliset,
säännölliset ja kiinteät
aukioloajat.
Jatkuva hankinta.
Tarpeeksi henkilöstöä, joka
antaa hyvää palvelua.
Kirjastotoimenjohtajalla on
vastuu.
Henkilöstö: min 0,70 - 0,84 / real:
0,85 - 0,99 / max: >=1
18 henkilötyövuotta tuottaa
sijoituksen "realiin".
72
Tavoite/Mittari
Toimiva kirjastotalo, kaikkien
yhteiskuntaryhmien
kokoontumispaikka.
Ohjelmaa, luentoja ja
näyttelytoimintaa.
Tietoa yhteiskunnasta ja
demokratiasta. Osallisuus
yhteisöön.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kirjastotalon pitäminen hyvässä
kunnossa yhteistyössä
kiinteistövastaavien kanssa.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Yhteydenpito, raportointi ja
seuranta.
Jo vakiintuneiden
toimintamuotojen jatkaminen ja
uudistaminen tarpeen mukaan.
Kirjaston nettisivuilla on
ajankohtaista tietoa.
Asiakaspäätteitä,
tulostusmahdollisuudet. Kirjaston
tiedotus- ja neuvontatoiminta.
Kirjailijavierailut, teemapäivät,
tapahtumat, näyttelyt.
Ajankohtaisista
yhteiskunnallisista asioista
tiedottaminen.
Kirjasto saa myönteistä
palautetta uutisoinnissa, myös
valtakunnallisesti.
Vastuu:
sisäinen tukipalvelukeskus
kirjastotoimenjohtaja
73
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Aktiivinen, motivoitunut,
hyvinkoulutettu ja osaava
henkilöstö, jolla on ammattiylpeyttä ja joustava asenne ja
joka pystyy osallistumaan kirjaston eri kehittämishankkeisiin.
Pyritään henkilöstöön, jonka
ikäjakauma on melko tasainen
erilaisissa tehtäväryhmissä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tarpeeksi paljon
koulutuspäiviä
henkilötyövuotta kohden.
min: 3–4 päivää
real: 5 päivää
max: 6 päivää
Yleisten kirjastojen
laatusuositukset nostavat
riman korkealle laadukkaita
kirjastopalveluja tarjoavalle
kunnalle: "Henkilöstön
osaamisen ylläpito ja
kehittäminen turvataan
varaamalla siihen
riittävästi rahaa ja aikaa
(vähintään 6 päivää / htv)".
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Helpottaa osallistumista
sopiviin kursseihin ja
konferensseihin kotimaassa ja
myös ulkomailla.
Vaikuttaa siihen, että kursseja
järjestetään myös paikallisesti
ja alueellisesti.
Vastuu:
Tällä hetkellä,
talousarviokehysten ollessa
tiukat, ei ole mitään
mahdollisuuksia päästä
korkeisiin tavoitteisiin.
Parhaassa tapauksessa
päästään minimiin.
Tavoite/Mittari
Henkilöstörakenne, joka
vastaa lain vaatimuksia
koulutuksen suhteen, ja joka
ottaa huomioon Pietarsaaren
ja seudun kaksikielisyyden,
nykyisin myös
monikielisyyden.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Pystyttävä täyttämään
avoimeksi tulleet virat ja
toimet pätevillä hakijoilla.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ennakoiva ja toimintaa
kehittävä henkilöstöpolitiikka.
Vastuu:
kaupunginhallituksen
henkilöstöjaosto
kulttuurijaosto
74
Tavoite/Mittari
Kirjasto- ja tietopalvelujen
puitteissa tuotetaan
volyymipalveluja kuten lainausta
suuruusluokassa 350000
lainausta vuodessa ja
kirjastokäyntejä (fyysisiä +
verkossa) suuruusluokassa
300000 käyntiä vuodessa.
Vastauspalvelu, tiedotustyö,
neuvonta ja opastaminen tiedonhaun prosesseissa lukemista
edistävän toiminnan ohella
edustaa annettavaa laadullista
henkilökohtaista palvelua.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vakaat volyymiluvut
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Asiakasystävälliset
säännölliset ja kiinteät
aukioloajat.
Jatkuva hankinta.
Tarpeeksi henkilöstöä.
Jossain määrin itsepalvelua.
Hyvää palvelua antava
henkilöstö, joka haluaa ja
pystyy antamaan vielä
parempaa palvelua.
Henkilöstölle annetaan
tarvittavat työkalut tavoitteiden toteuttamiseen.
Kirjaston erikoisosaamisen ja
erikoispalvelun kehittäminen
Vastuu:
kulttuurijaosto
Tavoite/Mittari
Kirjastot työskentelevät aktiivisesti
verkoissa. Nykyisin siirrytään kohti
suurempia yksikköjä sekä hallintoasioissa että asiakkaille tarjottujen
palvelukokonaisuuksien sisällöissä.
Ruotsinkielisten kirjastopalvelujen
järjestäminen Suomessa vaatii sen
lisäksi usein erikoisratkaisuja.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
min: <mahdollista antaa
palvelua sekä ruotsiksi että
suomeksi
real: Hyvää palvelua annetaan
yleensä aina sekä ruotsiksi että
suomeksi ja jossakin määrin
myös englanniksi.
max: Erinomaista palvelua
pystytään antamaan ruotsiksi,
suomeksi ja englanniksi.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hyvin koulutetun
henkilöstön rekrytointi.
Toimiva, tarkoituksenmukainen organisaatio.
Kaupunginkirjasto osallistuu
aktiivisesti eri
kirjastoverkostoihin.
Vastuu:
75
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Kaupungin kirjastotoimi tarjoaa
kunnan käyttökustannusten vaatimattomalla osalla peruspalvelua,
joka vastaa lain vaatimuksia
kunnan järjestämistä kirjasto- ja
tietopalveluista.
Myös muut kaupungin
hallintokunnat hyötyvät suoraan
voidessaan käyttää kirjaston
palveluja.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
min: pelkästään ydintoimintaa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Pyritään maxin
toteuttamiseen
real: suunnilleen nykyhetkinen
Vastuu:
kulttuurijaosto
max: Saadaan laajempi
maksupohja kirjasto- ja
tietopalveluiden kustannuksiin.
Osallistutaan erilaisiin
ulkopuolisten rahoittamiin
kehittämishankkeisiin.
Myös muut kaupungin ja seudun
toimijat hyötyvät kirjaston
palvelutarjonnasta.
76
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäät
ös
-09
Tilinpäätö
s
-10
Tilinpäätös
-11
Lainaus
348325
335801
370000
Lainaajia vuoden
aikana (käytössä
olevia
lainauskortteja)
Fyysisiä käyntejä
9103
33080
1
8313
8249
Verkkokäyntejä
64143
18065
0
62898
214857
Talous- Talousarvio
arvio
-13
-12
TS
-14
TS
-15
370000
370000
370000
10000
9500
9500
9500
177497
250000
240000
240000
240000
84806
120000
140000
160000
180000
3000
3000
3000
17,5
17,5
17,5
Osallistujia
järjestetyissä
tapahtumissa ja
käyttäjäkoulutuksissa
(uusi tunnusluku)
Henkilötyövuodet
18,6
18,2
18,7
19
Perustelut
Pietarsaaren kaupunginkirjastossa vuosina 2010–2012 toteutettu kehittämishanke on
parantanut henkilötyövuosien tunnuslukujen tasoa. Hanke on nyt ohi, ja työvuosien määrä on
18.
Palvelutuotannon yleisen tason määrittämisperusteet ovat Yleisten kirjastojen laatusuosituksen
mukaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:7 ISBN 978-952-263-001-8.
Palvelutasoa määrittävät myös seuraavat: KP = Kirjastopoliittinen ohjelma ISBN 952-442-202-6
ja Peruspalvelut Länsi-Suomen läänissä 2006 (Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisuja
1/2007), ja lisäksi Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella 2009
(Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisu osoitteessa www.avi.fi). Se, että 80 %
suomalaisista käyttää kirjaston palveluja, lukee esim. opetusministeriön julkaisussa Kirjasto on
arjen luksusta. Muissa tapauksissa on käytetty tilastovertailuja valtakunnallisesta
tilastotietokannasta (http://tilastot.kirjastot.fi).
Uusi tunnusluku otetaan käyttöön. Kirjastoa velvoitetaan nykyisin myös tilastoimaan järjestetyt
tapahtumat ja käyttäjäkoulutukset sekä osallistujamäärät. Tilaston keruu aloitettiin vuonna
2012 ja tiedot ilmoitetaan vuosittain.
Kirjastoautomaation ja muiden kehittämisprosessien arvioidaan tarjoavan tavanomaisessa
käytössä vuoteen 2015 mennessä mahdollisuuksia tehostamiseen ja uusien palvelujen
kehittämiseen lakisääteisen tehtävän lähtökohdista. Erilaisten itsepalvelurutiinien käyttöön
ottaminen kestää kuitenkin aikansa, varsinkin kirjastoalalla, joka on ollut ja on luonteeltaan
hyvin palvelulähtöistä ja erittäin asiakasystävällistä. Henkilötyövuosien vähentäminen max
17,5:een jo vuonna 2013, mikä tehdään kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston kehotuksesta
ja päätöksestä, voi aiheuttaa joitain häiriöitä päivittäisessä palvelutuotannossa.
Muuta:
Kaksikielisyys, nykyisin myös monikielisyys, kuuluu kaupunginkirjaston toimintaan. Se maksaa
melkoisesti varastonpitona ja "kaksinkertaisina" hankintoina, kun monista nimikkeistä on
hankittava sama teos sekä ruotsiksi että suomeksi. Pietarsaaressa on tällä hetkellä tarvetta
myös monen muun kielisestä aineistosta. Alan uusien teknisten apuvälineiden avulla voidaan
toiminta kuitenkin pitää sekä asiakasystävällisenä että suhteellisen kustannustehokkaana.
77
Museonjohtaja:
TOIMIALA:
Guy Björklund
Museotoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun
historian pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille näyttelyin,
esitelmin ja julkaisuin.
Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista
kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia esinekokoelmia,
arkistoja ja taidetta. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon toimialalla ja se
avustaa kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja.
Museotoiminnan on oltava elävä lenkki seudun historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden
välillä. Kaikkien kaupungin asukkaiden on voitava kokea Pietarsaaren kaupunginmuseo
omaksi museokseen kielestä, poliittisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.
Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin
Pohjanmaan laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko
maan erikoismuseoksi omalla alallaan ja Euroopan tärkeimpiin kuuluvaksi.
Pietarsaaren kaupunginmuseo on itsestään selvä toimija kaupungin kulttuurielämässä,
kaupunkirakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa.
Vuoden 2012 aikana siirrettiin museon päävarasto Kaarilahdenhallista ja samaan aikaan
isojen esineiden varasto ent. Wärtsilästä Strengbergin kiinteistöön kunnostettuihin tiloihin.
Järjestelyllä saadaan mahdollisuus museon varaston keskittämiseen asianmukaisempiin
tiloihin. Varaston jakaminen eri huoneisiin tarjoaa mahdollisuuden eri esineryhmien
erityisvaatimuksia vastaavampaan varastointiin. Uuteen varastoon on nyt myös mahdollisuus
perustaa Tupakkamuseo. Muutokset lisäävät vuokrakustannuksia, mutta museolla on nyt
varastotilaa pitkäksi aikaa.
Varaston järjesteleminen tulee jatkumaan vuoden 2013 aikana,
suunnittelu aloitetaan.
ja tupakkamuseon
Kaupungin taidekokoelmien hallinto ja taideteosten lainaaminen kaupungin laitoksiin on
lisääntynyt sosiaalija terveysviraston liityttyä kaupungin organisaatioon. Sen myötä
taideteosten parissa tehtävä työ ja niiden kunnossapito ovat lisääntyneet.
78
Tavoite/Mittari
Museon esine-, taide-,
valokuva- ja kirjakokoelmien
sekä arkistojen saavutettavuus
toimivissa ja tarkoitukseen
soveltuvissa tiloissa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kävijämäärä:
min 10 000
real 12 000
max 15 000
Museon kirjakokoelmien
digitalisoinnin jatkaminen.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Säännölliset ja kiinteät
aukioloajat. Hyvä tiedottaminen
joukkotiedotusvälineiden,
kotisivujen ja muiden
nettipalvelujen kautta.
Yhteistyössä kaupunginkirjaston
kanssa
Valokuvakokoelmien
digitalisoinnin jatkaminen WEBmusketissa
Hankeavustuksia ja tilapäistä
työvoimaa opetusministeriön
tuella.
Tavoite/Mittari
Toiminta museon ulkopuolella:
luentoja ja näyttelyjä
kouluissa, vanhainkodeissa ja
työväenopistoissa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Luentoja
min 25
Real 30
Max 35
Toteutustapa
Vastuussa oleva
henkilökunta
Itseopiskelumateriaalia
näyttelyjen yhteydessä.
79
Tavoite/Mittari
Erilaisiin kaupungin ja alueen
asukkaille suunnattuihin
tapahtumiin osallistuminen
yhteistyössä seudun muiden
kulttuurintuottajien kanssa.
Pedagoginen toiminta sekä
lapsille että aikuisille: luentoja
näyttelyiden ja tapahtumien
yhteydessä. Niitä ovat esim.
Museokarnevaalit,
Jaakonpäivät, Spotlight ja
Etelänummen joulu.
Vuotuisia lastentapahtumia
päiväkodeille ja kouluille.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min 2
Real 4
Max 6 tapahtumaa
Real: yhteensä 3000 kävijää
Real 1000
Real 1500
Max 2000 kävijää
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstö; mukana
järjestämässä ja osavastuullisia
Yhteistyössä muiden järjestöjen
ja oman henkilöstön kanssa
Näyttelyjä työpajoineen,
aikamatkoja.
Henkilöstö
80
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
henkilöstön kanssa
Tavoitetaso 2011
min - real - max
50% - 70 % - 100%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
museonjohtaja
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Real: 1-2 /henkilö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
museonjohtaja
Tavoite/Mittari
TYHY-toiminta, osallistuminen
koulutustilaisuuksiin
Tavoite/Mittari
Henkilökohtaisten yhteyksien
pitäminen kaupungin ja seudun
asukkaisiin; tiedottavat,
laadukkaat, opettavaiset ja
kiinnostavat näyttelyt,
erikoisopastukset, luennot,
tapahtumat ja julkaisut.
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Näyttelyt yhteistuotannossa:
real - 12
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Osaava ja asiaan paneutuva
henkilöstö
Itse tuotetut näyttelyt:
max - 4
Tiedon tarjoaminen
yksityishenkilöille,
tiedotusvälineille, kunnan ja
valtion toimielimille.
81
Tavoite/MittariI
Toiminnan keskittämisen
jatkaminen Isokatu 2:n ja 4:n
museoalueelle ja alueen
kehittäminen.
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Nygårdin verstaan sisätilojen
kunnostaminen.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tilapäisen näyttelytoiminnan
siirtäminen Nygårdin
verstaaseen
Tavoitetaso 2011
min - real - max
real 9 työvuotta
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Työntekijöiden määrän
ennallaan pitäminen.
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Museon aseman säilyttäminen
valtion tukemana museona
pitämällä työvuosien määrät
ennallaan.
82
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Kävijöitä, yksityisiä
Tilinpäätös
-09
12 689
Tilinpäätös
-10
9258
Tilinpäätös
- 11
11065
Talousarv
io
-12
12000
Talousarvio
-13
12000
Kävijöitä, ryhmiä
303
180
358
250
250
Näyttelyjä, mukana
järjestämässä
Näyttelyjä, omia
14
14
22
10
10
7
3
5
4
4
Valtionosuudet, €
197442
234995
238754
224 152
220 000
Henkilötyövuosia
8,9
8,7
8,8
9,6
9,6
TS
-14
TS
-15
9,6
Perustelut
Museon toiminnan keskittäminen Malmin talon museoalueelle ja Isokatu 4:ään on edelleen
ajankohtaista. Nygårdin verstaan kunnostus pitäisi tehdä tilapäisen näyttelytoiminnan
käyttöön. Kunnostus lisäisi myös alueen houkuttavuutta ja tulisi niitä toimintoja, jotka
siellä ovat, ja tekisivät Etelänummen kaupunginosan todelliseksi kulttuurikeskukseksi.
Kulttuurisihteeri: Päivi Rosnell
TOIMIALA:
Yleinen kulttuuritoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaresta muodostuu monipuolinen kulttuurikaupunki, jolla on oma kulttuuriperintö ja
kaksikielisyys. Kulttuurin tarkoituksena on tukea sellaisia hankkeita, jotka tukevat erityisesti
paikallisuutta ja koskettaa kaupungin omia asukkaita. Kaikilla on tasapuolinen oikeus taiteen
tekemiseen ja kulttuuritoimintaan osallistumiseen.
Kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus monipuolisiin kulttuuripalveluihin. Järjestää, edistää
ja tukee kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain puitteissa.
Järjestää asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta ja muuta harrastajia
tukevaa opetusta. Kulttuuritoimisto vaalii ja edistää kaupungissa yhdistys- ja kulttuurielämän
runsautta.
83
Kulttuuri on merkittävä alueen vetovoimatekijä ja sitä kautta osa laajaa elinvoimakäsitettä.
LEADER/EU -hanke 1.9.2009-30.6.2012 mahdollisti lasten ja nuorten kuvataidekoulun
perustamisen kaupunkiin. Yleinen kulttuuritoimi tekee yhteistyötä musiikkiopiston
yhteydessä toimivat kuvataidekoulun kanssa.
Kulttuuritoimisto on muuttanut Raatihuoneelle, 1 krs. Kulttuuritoimiston palvelutason
kehittämisen
lähtökohtana
on
erityisesti
asiakaslähtöinen
toimintaympäristö.
Kulttuuritoimiston
muutto
asiakasystävällisempään
paikkaan
luo
mahdollisuudet
tulevaisuuden kulttuuripalvelujen kehittymiselle, kulttuurimarkkinoinnin edistämiselle sekä
yhteistyölle sekä matkailun että Campus Allegron kanssa.
84
Tavoite/Mittari
Markkinoinnin ja
kulttuuritiedottamisen
parantaminen.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Uudet tiedottamiskanavat
1/1/1
Toteutustapa
Vastuussa oleva
sähköinen markkinointi
toimistoesite
Kulttuuritukilomake
elektroniseksi.
Yksikönjohtaja
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Yleisen kulttuuritoimen taloutta
tasapainotetaan ulkopuolisen
lisärahoituksen avulla
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1/1/1projekti/vuosi
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hankerahoitukset
Yksikönjohtaja
85
Suoritteet/
Tunnusluvut
Runeberginviikko
osallistujien määrä
Taidetoiminta
ryhmien määrä
Satubaletti
osallistujamäärä
Koulupuiston ulkonäyttämön vuokraus,
vuokrausten määrä
Vanhan sataman
VPK:n vuokraus,
vuokrausten määrä
Tapahtumakalenteri,
käyttäjämäärä
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
4556
Tilinpäätös
-10
2520
Tilin –
päätös
-11
3000
Talous
-arvio
-12
2500
Talous
-arvio
-13
2500
TS-14
TS-15
2500
2500
6
9
15
9
4
5
6
37
36
64
50
50
50
60
33
44
30
30
30
30
40
40
41
40
30
20
20
20
115
134
140
150
150
150
160
2
2,5
2,5
2,5
2,5
2,5
2,5
Perustelut
Runeberginviikko pysyy samankaltaisena olemassa olevien resurssien puitteissa.
Taidetoimintaryhmät siirtyvät lasten ja nuorten kuvataidekouluuun, kulttuuritoimisto
järjestää edelleen kesäkurssitoimintaa ja ottaa mukaan muita taiteen lajeja.
Satubalettiryhmiä perustetaan lisää kysynnän mukaan.
koulupuiston lava ja VPK:n vanhan sataman käyttöön kiinnitettävä huomiota. Vuokraus
laskusuuntainen. VPK:n rakennukset vaativat korjausta, juotta aluetta voidaan jatkossa
vuokrata.
Liikuntatoimenjohtaja: Tove Jansson
TOIMIALA:
Liikunta ja urheilutoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun
turvallisessa, kaksikielisessä ympristössä, johon pääsee helposti.
1. KUNTOLIIKUNTA
Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat
tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavaroja jaettaessa
avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja
liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen.
2 .TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA
Yhteistyötä muiden liikuntajärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikunnan
aikaansaamiseksi. Terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan.
86
3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA
Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin
ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja
turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien,
kuten liikuntarajoitteiset tai kuulo-, näkö- ja vammaisten päivittäinen liikunta riippuu
ratkaisevasti siitä, että lähiympäristössä on kevyenliikenteenväyliä ja rakennuksia , joissa he
voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi.
4. KOULULIIKUNTA
Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen.
5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU
Liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun. Erityistä
huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella
ja kansainvälisellä tasolla.
Vuonna 2013 liikuntajaoston on säästettävä 1,5 %, eli 41 111 €, toiminnastaan.
Sivistyslautakunnan kaikki osastot säästävät vastaavan prosentin. Liikuntajaosto on päättänyt
säästää korottamalla liikuntatoiminnan asiakashintoja.
Liikuntajaosto ostaa liikunta- ja urheilulaitosten hoitoa Tekniseltä palvelukeskukselta.
Vuonna 2013 ostetaan myös palvelut ulkoliikuntapaikkojen hoidosta, Teknisen lautakunnan
päätös 149 §/2012 ja liikuntajaoston päätös 19 §/2012.
87
Tavoite/Mittari
Kaupungin nykyiset
liikuntapaikat pidetään
kunnossa jatkuvalla työllä ja
riittävällä huoltohenkilökunnan
määrällä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: Vähemmän henkilökuntaa
tarkoittaa vähemmän palvelua ja
kunnossapitoa.
Real: 1-2 henkilöä vähemmän
tarkoittaa että laitoksia
suljetaan.
Max: Palvelutason
lisääminen/tehokkuuden
lisääminen tarkoittaa lisää
henkilökuntaa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilökuntaa palkataan jonkun
jäädessä eläkkeelle. Vastuu on
Teknisellä Palvelukeskuksella.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Liikuntajaosto ja Tekninen
Palvelukeskus.
Tavoite/Mittari
Kaupunki vastaa käyttäjien
tarpeeseen ja huolehtii että
tarpeellinen määrä
liikuntapaikkoja on kuntalaisten
käytössä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: liikuntapaikkojen
sulkeminen.
Real: nykyiset liikuntapaikat
pidetään kunnossa.
Max: uusi liikuntapaikkojen
rakentaminen.
88
Tavoite/Mittari
Yhteistyö yli rajojen.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: Pietarsaaren kaupunki
maksaa kaikki uimahallin
toiminnan kustannukset ja
kunnossapidon.
Real: kaikki kunnat jotka
käyttävät uimahallin palvelut
ottavat osaa kustannuksiin.
Max: kaikki kunnat jotka
käyttävät uimahallin palvelut
osallistuvat kunnossapitoon ja
liikuntapaikan investointiin.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Pietarsaaren kaupunki ja
lähikunnat..
89
Suoritteet/
Tunnusluvut
Uimahalli käyttäjät.
Salibandy, käyttäjät.
Tanssi-, yläsali käytt.
Tellus, käyttäjät
Jalkapallo tunnit kent.
Yleisurheilu, tunnit
Työvuodet
Tilinpäätös
-09
Tilinpäätös
- 10
Tilinpäätös
-11
Talous
-arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
109487
21463
18885
106671
2573,5
378,5
110409
22715
17607
114953
2600
460
111549
27913
16267
88298
1899
309,5
120000
24000
20000
120000
2500
1000
120000
28000
20000
100000
2500
1000
120000
28000
20000
120000
2500
1000
120000
28000
20000
100000
2500
1000
11
11
11
11
11
11
11
Perustelut
Uimahallin käyttäjämäärä on pysynyt samana viime vuodet ja tulevaisuuden näkymät ovat
samankaltaiset. Uimahalli on erittäin ahkerassa käytössä syyskuusta huhtikuuhun, jopa
ahtauteen asti. Uimahalliin ei voi ottaa enemmän toimintaa talvikaudella. Pietarsaaressa on
vaikea saada asiakkaita toimintaan, joka tapahtuu touko- ja kesäkuussa, koska ulkoliikunta
ja huvilat houkuttelevat enemmän. Liikuntapaikkojen käyttö on muuten monipuolista ja
merkityksellistä. Länsikentän tekonurmi on antanut nuorille jalkapalloilijoille ja
koululuokillemahdollisuuden uuteen hyvään liikuntapaikaan. Fäbodan ulkoilureitin ovat
ahkerassa käytössä kesäisin ja varsinkin talvisin. Opastekyltit ovat saanet paljon kiitosta.
Länsinummen koulun piha-alueelle valmistunut Ässäkenttä, lähiliikuntapaikka palvelee
koulua ja ympärillä olevia asuntoalueita.
90
SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011
4 316 446
1 511 648
1 959 194
488 016
357 587
TA 2012 3 727 137 1 281 245 1 983 360 59 000 403 532 ‐42 351 721
‐24 971 280
‐4 585 826
‐971 571
‐1 377 875
‐10 445 169
‐42 513 982 ‐25 172 172 ‐4 452 126 ‐926 760 ‐1 352 960 ‐10 609 963 TA 2013
3 995 207
1 606 064
2 043 970
72 400
272 773
‐43 725 115
‐25 404 357
‐5 253 946
‐889 062
‐1 329 960
‐10 847 790
‐25 235
‐15 099 ‐38 060 510
‐38 801 944 ‐32 000
91
‐39 761 908
TEKNISET PALVELUT
o
o
o
o
Ympäristönsuojelu
Rakennusvalvontatoimisto
Tekninen palvelukeskus
Sisäinen tukipalvelukeskus
92
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
o
o
Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelupäällikkö: Curt Nyman
TOIMIALA:
Ympäristönsuojelu
TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä luonnontaloudellisesti
kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle
määrätyillä lakisääteisillä tehtävillä.
Ympäristölainsäädäntö kehittyy edelleen nopeassa tahdissa. Vuoden 2012 alussa astuivat
voimaan uusi vesilaki ja uusi jätelaki ja ympäristönsuojelulaki on muutostyön alla. Valtion
ilmasto- ja energiapolitiikkalla sekä kestävän kehityksen tavoitteilla ja luonnon
monimuotoisuuden säilyttämisellä on myös vaikutuksensa kuntien ympäristöhallintoon.
Käynnissä olevilla lakimuutoksilla ei liene oleellisia vaikutuksia kunnallisen
ympäristöviranomaisen työtehtävien määrään. Sen sijaan uusien ohjeiden ja sovellutusten
muutokset vaativat huomattavaa työmäärää tarpeellisen tietotason ja valmiuden
ylläpitämiseksi sekä valmiutta asioiden käsittelyn ja tarpeellisten aloitteiden tekemiseksi.
93
Tavoite/Mittari
Sujuva ja oikeanlainen lupa- ja
muiden päätösten käsittely /
Kyselyt hakijoille ja
yhteistyötahoille
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Mielipide asianmukaisesta
käsittelystä:
min 50 %
real 70 %
max 90 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ajanmukaisen
asiantuntemuksen ylläpitäminen
ja kyky antaa asianmukaista
tietoa ja palvelua
Vastaava:
ympäristönsuojelupäällikkö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ympäristötietoa kerätään ja
tallennetaan järjestelmällisesti
Tavoite/Mittari
Luotettavaa tietoa kaupungin
ympäristöstä on saatavilla ja
tietoa levitetään aktiivisesti.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
min - nykytilanne
real ympäristönsuojelutoimiston
kotisivuja kehitetään ja
infotilaisuuksia järjestetään
tarvittaessa
Vastuuhenkilö:
ympäristönsuojelupäällikkö,
ympäristötarkastaja,
ympäristösuunnittelija
max - kuten yllä ja lisäksi
aktiivisemmin
94
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Kehityskeskustelut
Henkilöstökokoukset
Tavoitetaso 2013
min - real - max
min - real: kehityskeskustelut 1
krt/vuosi/henkilö.
kerta/viikko yhdessä
rakennustarkastuksen kanssa.
Ympäristönsuojelutoimiston
työtehtävien läpikäynti joka
maanantai.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ympäristönsuojelupäällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
3-5-7
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Lisäkoulutuksen tarve
koordinoidaan
ympäristönsuojelutoimistossa ja
yhdessä naapurikuntien
kolleegoiden kanssa.
Tavoite/Mittari
Motivoitunut ja osaava
henkilöstö / Ympäristönsuojelua
koskeviin kursseihin ja
seminaareihin osallistumisen
lukumäärä päivissä
95
Sujuva päätöksentekoprosessi
Tavoite/MittariI
Lupa-asioiden keskimääräinen
käsittelyaika / Aika hakemuksen
sisäänjätöstä päätöksen
antamiseen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
6 - 4 - 3 kuukautta
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tavoitetaso 2013
min - real - max
15 - 20 - 25 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tiukka talousarviokuri ja
aktiivinen projektirahoituksen ja
yhteistyön etsiminen
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Toiminta rahoitetaan lisätuloilla
/ Tulojen osuus kustannuksista
96
Suoritteet/
Tunnusluvut
Käsiteltyjen
lupahakemusten ja
ilmoitusten määrä
Tarkastus- ja
valvonta-asiat
Lausunnot
Ympäristölupahakemusten käsittelyaika,
kk
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
10
Tilinpäätös
-10
14
Tilin
päätös
-11
13
Talous
-arvio
-12
12
Talous
-arvio
-13
12
TS-14
TS-15
12
12
3
6
8
10
10
10
10
12
12,3
26
8,7
12
6
12
4
12
4
12
4
12
4
2,5
2,5
2,7
3
3
3
3
Perustelut
Suurin osa ympäristönsuojelutoimiston työpanoksesta koostuu vuonna 2013 yhä
lakisääteisten lupa-asioiden käsittelystä, tarkastustehtävistä ja ympäristön tilan seurannasta.
Painopiste asetetaan muiden kaupungin hallintokuntien, naapurikuntien ja muiden
toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Valmiudet käyttää EU:n hankerahoitusta
kehitetään.
Ilmanlaadun mittausta jatketaan yhteistyössä teollisuuslaitosten ja naapurikuntien kanssa.
Vuonna 2012 aloitettu bioindikaattoritutkimus ilmanpäästöjen vaikutuksesta jatkuu ja siitä
tullaan raportoimaan vuoden 2013 aikana. Tutkimus tehdään yhteistyössä teollisuuden,
naapurikuntien ja Kokkolan kaupungin kanssa. Pedersören ja Kruunupyyn kuntien kanssa
jatketaan yhteistyötä EAKR-rahoitteisissa vesiensuojeluprojektissa, jossa Pietarsaaren osuus
koskee Strömbäckeniä. Projektista annetaan raportti vuoden 2013 aikana.Ympäristönsuojelu
osallistuu myös Pietarsaaren veden kanssa Pohjanmaan vesi- ja ympäristö ry:n vetämään
pohjaveden suojelu EAKR-hankkeeseen.
Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson
TOIMIALA:
TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa
lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille
ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Suorittaa ne tehtävät jotka
asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokra-asuntojen välittäminen sosiaalisin
perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja peruskorjaukseen myöntää korjaus- ja
energia-avustuksia, myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin, valvoa valtion lainojen ja
tukien käyttöä. Yleinen neuvonta asuntoasioissa. Seurata asunto-olojen kehitystä
kaupungissa.
Rakentamismääräysten muutoksia ja täydennyksiä tapahtuu jatkuvasti. Viimeisin muutos
koskee uusia energiamääräyksiä. Tietokoneohjelman vaihtaminen aiheuttaa tällä hetkellä
ylimääräistä työtaakkaa koko henkilökunnalle.
97
Tavoite/Mittari
Tyytyväisten asiakkaiden osuus
/ Asiakaskysely joka
kymmenennelle valmistuneelle
tai käyttöönotetulle projektille
Tavoitetaso 2013
min - real - max
50 % / 70 % / 90 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hyvä asiakaspalvelu
Rolf Nilsson
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tyhjien asuntojen vähentyminen
15 % / 8 % / 0 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ulla Lundell-Muittari
Tavoite/Mittari
Asuntojen kysyntä ja tarjonta
tasapainoon
98
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Kehityskeskustelut
Tavoite/Mittari
Koulutus
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kehityskeskustelut: 1 kerta per
2 v / 1,5 v / 1 v per henkilö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Rolf Nilsson
Henkilöstökokous: 1 kerta per
kk / joka toinen viikko / viikko
Rolf Nilsson
Tavoitetaso 20
13
min - real - max
1 päivä vuodessa / 2 päivää
vuodessa / 3 päivää vuodessa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kurssit
Rolf Nilsson
99
Tavoite/MittariI
Lupien käsittelyajat keskimäärin
Tavoitetaso 2013
min - real - max
3 kk / 2 kk / 1,5 kk
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Nopea käsittely
Rolf Nilsson
Tavoitetaso 2013
min - real - max
35 % / 45 % / 90 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Maksujen tarkistukset
Rolf Nilsson
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vähemmän asunnottomia:
20 / 10 / 0 henkilöä
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ulla Lundell-Muittari
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Asiakkaiden osuus
kustannusten kattamiseen viiden vuoden
aikajaksolla
Omistajaohjaus
Tavoite
Jokaiselle asukkaalle
kaupungissa kohtuullinen
asunto. Vaikeasti sijoitettaville
asunnonhakijoille hankitaan
asuntoja.
100
Suoritteet/
Tunnusluvut
Myönnetyt
rakennusluvat
(lautakunta +
rak.tarkastaja)
Rakennustarkastajan
luvat + muut
päätökset
Ilmoitusasiat
Valmistuneet asunnot
Tarkastukset
Vapautuvat asunnot
Tyhjät asunnot
Asunnonhakijat
"
alle 25vuotiaat
"
eläkeläiset
Asunnon vaihtajat
Puutteellisesti asuvat
ja ilman asuntoa
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
189
Tilinpäätös
-10
194
Tilinpäätös
-11
178
Talous
arvio
-12
220
Talous
-arvio
-13
220
TS-14
TS-15
220
220
419
388
557
420
420
420
420
5
52
698
214
119
353
80
58
40
18
6
33
702
211
70
383
99
64
32
20
7
46
947
204
74
322
74
62
26
21
5
65
700
250
70
350
90
75
50
20
5
65
700
250
70
350
90
75
50
20
5
65
700
250
70
350
90
75
50
20
5
65
700
250
70
350
90
75
50
20
5,72
5,52
6,83
6
6
6
6
YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TP 2011
160 822
4 841
144 330
4 823
6 828
TA 2012 166 170 42 193 118 777 TA 2013
182 346
47 526
129 100
4 720
1 000
5 200 ‐607 198
‐453 631
‐70 471
‐13 730
‐69 367
‐629 784 ‐478 689 ‐77 862 ‐10 050 ‐63 183 ‐657 433
‐475 713
‐90 060
‐9 000
‐82 660
‐446 376
101
‐463 614 ‐475 087
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tekninen johtaja:
TOIMIALA:
Heimo Toiviainen
TOIMINTA-AJATUS
- valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri
toimintojen edellytysten turvaamiseksi,
- hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä
omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja, venesatamia ja
ulkoliikuntapaikkoja sekä hoitaa metsäomaisuutta,
- hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi
kokonaisuudeksi,
- kehittää kaupungin yhdyskuntatekniikkaa ja julkisia ulkotiloja siten, että ne edistävät
elinvoimaista kaupunkielämää.
Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten
kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteistöjen
kanssa.
Vuoden 2013 aikana keskitytään edelleen Teknisen palvelukeskuksen palvelualueiden kaavoituksen, mittaustoiminnan ja kunnallistekniikan - tuottavuuden tehostamiseen ja
toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
Teknisen palvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen kolmen
palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä.
102
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilinpäätös
-11
Talous
-arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
Työvuodet
103,7
101,6
101,1
99,6
99,6
99,6
99,6
Asemakaava-arkkitehti:
TOIMIALA:
Pekka Elomaa
Kaupunkisuunnittelu
TOIMINTA-AJATUS
Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri
toimintojen kehittymisedellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy
kiinteänä. sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja
viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että
rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja
esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan.
Väestön ikärakenteen muutos edellyttää, että suunnittelussa kasvavassa määrin otetaan
huomioon ympäristön laatu "seniorinäkökulmasta", esimerkiksi kaupungin keskeisten osien
suunnittelussa. Samalla on kaavoituksella valmisteltava tilaa mahdollisille muuttajille, jotka
työelämässä tulevat korvaamaan ns. suuret ikäluokat.
Kaupunkiseudulla kasvaa koordinoidun, seudullisen maankäyttöpolitiikan tarve, mikä asettaa
lisävaatimuksia kunnanrajat ylittävälle suunnitteluyhteistyölle - erityisesti naapurikuntien
Luoto ja Pedersöre kanssa.
103
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kaavoituksellinen valmius vastaa min: kaavareservit pysyvät
yhdyskunnan
nykyisellä tasoilla.
rakentamistarvetta, reservien
real: kaavareservit kasvavat
riittäessä sekä
toimintavuoden aikana
asuntorakentamisen että
max: Kaavoitustoiminta kattaa
elinkeinoelämän tarpeisiin.
myös kaupunkiympäristön
olennaista laadullista
parantamista palvelevia
suunnitelmia
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Asemakaava-arkkitehti
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tiedotustoimintaa parannetaan.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tavoitetaso 2013
min - real - max
MAL-työ tehdään (JASU:n jatko).
Osasto osallistuu ns. PietarsaariKokkola
kehityskäytävähankkeeseen
yhdessä muiden seudun kuntien
kanssa..
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Asukkaiden tietoisuutta
kaavoituksen merkityksestä
yhdyskunnan kehityksessä sekä
yksittäisen kansalaisen roolista
ja oikeuksista prosesseissa
kehitetään.
Tavoite/Mittari
Yhteinen näkemys seudullisista
maankäytön tavoitteista.
104
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilinpäätös
-11
Talous
-arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
Työvuodet
4,5
5
3,17
4
5
5
5
Kaupungingeodeetti: Anders Blomqvist
TOIMIALA:
Mittaus ja maankäyttö
TOIMINTA-AJATUS
Mittausosasto:
- valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen
kehittymisen edellytysten turvaamiseksi
- kehittää ja ylläpitää kaupungin ja isäntäkunnan paikkatietojärjestelmää
- pitää kaupungin kiinteistörekisteriä
- hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta
- vastaa kiinteistöjen osoitejärjestelmästä
- hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä
kaupungin omistamia metsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti
Paikkatietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpito jatkuu, ajankohtaisina asioina ovat
KuntaGML-hanke ja uusi valtakunnallinen koordinaatisto Euref-Fin. Näiden järjestelmien
toteuttaminen pakallistasolla merkistee lisäkustannuksia sekä merkittäviä työpanoksia.
Vapaa-ajan asutuksen osoitejärjestelmä valmistuu tulevan vuoden aikana.
Rakennusten tiedot integroidaan Xcity-paikkatietokantaan. Tätä aineistoa tarvitsevat
kaupungin ja isäntäkunnan yksiköt.
Uutta kartta-aineistoa saadaan keväällä 2011 suoritetusta ilmakuvauksesta ja
laserkeilauksesta.
Valtion viranomaisten kesken on tehty työnjaon muutos kirjaamisasiossa ja se on
aiheuttanut uusia rutiineja kiinteistömuodostuksessa.
Osasto tarvitsee taas uusrekrytiontia tulevien eläkkeelle siirtymisten johdosta.
105
Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Tavoite/Mittari
Asumiselle ja yritystoiminnalle
tarjolla tarvittava määrä
tontteja.
Kaupungin tonttitarjontaa
parannetaan.
Kaupunginhallitus kiinnittää
huomiota jatkuvaan akitiiviseen
tonttipolitikkaan asuntojen
rakentamista ja
elinkeinotoimintaa varten sekä
turvata myös vanhojen toimivien
yritysten mahdollisuudet
kehittyä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Raakamaata hankitaan
10 – 30 ha viiden vuoden sisällä,
min: 2 ha vuodessa
real: 5 ha vuodessa
max 15 ha vuodessa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Yhteydet maanomistajiin
ajankohtaisilla alueilla ja
neuvotteluja heidän kanssaan.
Uusia pientalotontteja tarjotaan:
min: 25 kpl
real: 40 kpl
max: 60 kpl
Oikeiden
kadunrakentamis¬hankkeiden
priorisointi. Kunnallistekniset
sopimukset yksityisten
tontinomistajien kanssa.
Tavoite/Mittari
Osoitejärjestelmän
täydentäminen ja luotettavuus
Tavoitetaso 2013
min - real - max
min: Kaikilla rakennetuilla
kiinteistöillä on osoite.
real: Kuten edellinen + uuden
osoitekartan painatus.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Työ priorisoidaan omalla
osastolla.
Mittausosasto yhteistyössä
kunnallistekniikan ja
katunimitoimikunnan kanssa.
max: Kuten edellinen + kaikkien
rakennettujen kiineistöjen
osoitetietojen jatkuva
ajantasalla pitäminen.
106
Tavoite/Mittari
Väestö- ja rakennus (RH)tietojen integroiminen
kaupungin
paikkatieto¬järjestelmään
Tavoitetaso 2013
min - real - max
min. Pietarsaaren RH-tiedot on
kirjattu paikkatietokantaan
real. tilasto-alueiden tiedot ovat
kirjattu paikkatietokantaan
max: Pietarsaaren ja
naapurikuntien RH- ja
väestötiedot tuotu yhteiseen
paikkatietokantaan.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Määrätietoinen yhteistyö
rakennusvalvontatoimiston,
sosiali- ja terveysviraston ja
naapurikuntien paikkatietovastaavien kanssa.
Yhteys valtion rekisteriä pitäviin
viranomaisiin.
Asia priorisoidaan
korkeammalta taholta.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vakaan maanhinnan tason
säilyttäminen. Arvokkaiden
kohteiden myynti tarjousten
perusteella.
Sovelletaan asuntotonttien
korotettua (5 %) tuottovaatimusta.
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Maapolitiikan tase positiivinen
pitkällä aikavälillä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Maanmyyntitulot ja
tarkasteluvuoden uusien
vuokrasopimusten pääomitetut
(5 %) tulot ylittävät yhteensä
maanostomenot
min: 5-10 vuoden
tarkastelujaksolla
real: 2-3 vuoden
tarkastelujaksolla
max: vuosittain
107
Suoritteet/
Tunnusluvut
Myyty maata 1000 €
Ostettu maata 1000 €
Puunmyyntitulot 1000
€
Rekisteröity tontteja
kpl
Rekisteröity yleisiä
alueita kpl
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
307
590
Tilinpäätös
-10
554
2
Tilin –
päätös
-11
688
287
152
96
87
Talous
arvio
-13
300
300
TS-14
TS-15
300
300
300
300
114
Talous
-arvio
-12
300
300
+300
80
100
100
100
67
56
80
80
80
80
29
27
20
20
20
20
20
18,5
17
17,5
17
17
17
17
Perustelut
Tarkoituksena on, että kaupungin tonttitarjontaa lisätään lähivuosina, mikä edellyttää suuria
työpanoksia koskien maakauppoja ja kiinteistönmuodostamista.
Asuntotonttien tuottovaatimusta on kiristetty 4 %:sta 5:%:in
Maakaupat riippuvat lyhyellä tähtäimellä suoraan siitä, mitkä kohteet tarjotaan kaupungille
ostettaviksi tai mitkä voidaan kauden aikana myydä. Tavoitetasoja on sen vuoksi hankala
määritellä tarkasti vuositasolla.
Suuri osa kaupungin metsäomaisuudesta on nyt saavuttanut sellaisen kasvuvaiheen, jossa
tarvitaan puustonhoitoharvennuksia. Tämä parantaa taloudellista tulosta lähivuosina.
Työtehtävien määrä ja laatu merkitsevät sitä, että henkilöstömäärä on lähitulevaisuudessa
pidettävä vakaana.
Kaupungininsinööri: Harri Kotimäki
TOIMIALA:
Kunnallistekniikka
TOIMINTA-AJATUS
Kunnallistekninen osasto
- hallitsee, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen
liikenteen väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä
urheilu- ja virkistyslaitokset
- tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja
kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja
- tuottaa kaupungille tilaustöinä kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista
- hallinnoi pysäköinninvalvontaa
Liikuntajaoksesta tulee tilaaja ja kunnallisteknisestä osastosta tuottaja liikuntapaikkojen
kunnossapidolle.
Kahdella pysäköinnintarkastajalla on nyt osa-aikainen virka.
Kaupunginhallitus haluaa erityistä painoa pantavan mm. kunnallisteknisen osaston
työprosessien tehostamiseen.
108
Tavoite/Mittari
Aikatauluseuranta:
Hyväksytty/Toteutunut
Tavoitetaso 2013
min - real - max
90% sisällöstä toteutunut, 95%
toteutunut, 100% toteutunut
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Rakennuttajainsinööri ja
vastaava suunnittelija
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: tilannekartoitus ja
toimenpide-ehdotukset
Real: edistäviä hankkeita
käynnistetään
Max: henkilövahinkoihin
johtaneiden onnettomuuksien
väheneminen
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Liikenneturvallisuustyöryhmän
säännöllinen toiminta. Laaja
poikkihallinnollinen vastuu
osallistumisesta, käynnistäjänä
kaupungininsinööri.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: yksiköittäin
Real: työryhmittäin
Max: työntekijöittäin
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Säännöllisiä vierailuja työn
tekemispaikoille. Tutustutaan
työntekijöihin sekä työtapoihin.
(Osastopäällikkö yksin tai
työnjohdon kanssa).
Tavoite/Mittari
Asukkaiden turvallisuus
liikenteessä
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Työntekijän hyvinvoinnista
huolehtiminen ja työn
kehittäminen
109
Tavoite/MittariI
Asioiden nopea käsittelyaika
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Saapunut asia valmistellaan ja
viedään teknisen lautakunnan
käsittelyyn 1 kuukauden
kuluessa (lausunnot pyydetyssä
määräajassa).
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Priorisointi
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tavoitearviot pitävät
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Suunnittelu tarkentaa
kustannusarviota ja
rakentaminen hankkeen
seurantaa. Vastaava
suunnittelija ja
rakennuttajainsinööri.
Virkamiespäätöksiä tekevät ja
asioita lautakuntaan
valmistelevat
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Hyväksytyt tavoitehinta-arviot
eivät ylity
110
TUNNUSLUKUJA
Suoritteet/
Tunnusluvut
Työvuodet
Pysäköinninvalvonta:
- maksukehotuksia
- vastalauseita
- saadut maksut €
Tilinpäätös
-09
77,57
Tilinpäätös
- 10
76,57
Tilinpäätös
-11
74,57
Talousarvio
-12
75,57
Talous
arvio
-13
74,57
TS-14
2860
89 mu
58860
2039
89 mu
48883
1439
9
43197
50500
65000
65000
65000
150 €
186 €
189 €
186 €
189 €
189 €
189 €
213205
0,88 €/m
396847
1,57 €/m
11
294
37080
127
168046
0,70 €/m
537616
2,13 €/m
17
369
65334
177
(Penzins)
238890
0,99 €/m
652204
2,59€/m
16
399
16728
41
91
370
38000
103
399
38000
90
399
38000
90
399
38000
90
36,0 €
36,8 €
35,5 €
36,8 €
36,8 €
36,8 €
36,8 €
123115
15 €/m²
14316
0,80€/m²
2,1€/m²
25819
0,82€/m²
1,35€/m²
1087
0,08€/m²
5363
0,24€/m²
107750
17€/m²
33243
2,6€/m
62815
2,5€/m
30931
10310 €
18885
3777 €
190237
23 €/m²
22471
1,25€/m²
3,3€/m²
28623
0,91€/m²
1,50€/m²
2819
0,20€/m²
9845
0,44€/m²
110044
17€/m²
40076
3,1€/m
41442
1,7€/m
38929
12976 €
22812
4562 €
190237
28 €/m²
21913
1,22€/m²
3,26€/m²
18412
0,58€/m²
0,97€/m²
1020
0,05€/m²
4857
0,22€/m²
59895
9,48€/m²
37696
2,90€/m
50315
2,01€/m
22578
7526 €
19067
3813 €
45,6 €
46,2 €
46,2 €
46,2 €
46,2 €
46,2 €
46,2 €
37,7
19,2
2,37
45.6 €
43
456
1750
3,84 €
37,7
19,2
2,41
46.2 €
43
456
1837
4,02 €
38
19
0,72
14,0 €
44
446
2732
6,12
TS-15
74,57
Katujen
kunnossapito:
Liikennealueiden ylläpito
€/asukas
(19627as)
- katujen kesähoito €
(241 km)
- katujen talvihoito €
(252 km)
- aurauskertoja
Venepaikkoja
- käyttömenot €
- käyttömenot/paikka
- kok.kustannus/paikka
Urheilu ja liikuntaalueiden
kunnossapito:
- ylläpito €/asukas
(19627as)
- Keskusurheilukenttä €
/kenttä 8250m²
- Länsikenttä €
/koko alue 18000 m²
/kenttä 6732 m²
- otteluruohokentät € (3)
/koko alue 31500 m²
/kenttä 19056 m²
- harj.ruohokentät € (2)
/alue 14000 m² (koulul.)
- sorakentät € (2) (+luistelu)
/alue 22000 m²
- Tellus €
/kenttä 6320 m²
- valaistut ladut €
/13 km
- vaellusreitit €
/25 km
- jääkiekkokaukalot € (3)
/kaukalo
- uimarannat € (5)
/ranta
Puistojen ja
viheralueiden
kunnossapito:
- ylläpito €/asukas
(19627as)
Rakennettuja puistoja ja
viheralueita ha
- m²/asukas
- kunnossapito €/m²
- kunnossapito €/asukas
Leikkipuistoja
- asukasta/puisto
- kunnossapito €/puisto
- kunnossapito €/asukas
111
44
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-09
Tilinpäätös
- 10
Tilin
päätös
-11
Talousarvio 12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
6,5
8,1
10
9,1
9,1
9,1
9,1
1308 h
79%
954 h
58%
1155 h
70%
1323 h
80%
1396
85%
1085
66%
1217
74%
1476
89%
60648
54350
57349
54350
54350
54350
54350
37039
26505
40 603
26505
26505
26505
26505
1899 m
381 €
2058 m
246 €
989 m
360 €
1624 m
767 €
0m
0€
2219 m
429 €
296 m
635 €
796 m
362 € *
871 m
1262 € *
7
0
124
10
0
104
8
0
158
10
0
180
10
0
180
10
0
180
Konevarikko:
Kaluston keski-ikä vuotta
Keskimääräinen työaika
- kuorma-autot (3)
/1650h
- tiehöylät (2)
/1650h
- traktorit (5)
/1650h
- pyöräkuormaajat (2)
/1650h
1541
93%
1035
63%
1273
77%
1399
85%
h
h
h
h
h
h
h
h
Korjaamo:
Laskutus €/työntekijä
Varasto:
Laskutus €/työntekijä
Rakentaminen ja
rakennuttaminen:
Saneerattuja katuja
- rakennettu omajohtoisena
- keskihinta/m
Uusia katuja
- rakennettu omajohtoisena
- keskihinta/m
- urakoitsijan rakentamaa
- keskihinta/m
Suunnittelu:
Katusuunnitelmia
-muistutuksia
Kaivulupia
320 m
856 m
2181 m
0
Perustelut
*Keskihinnat (kohteet) eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
112
Vanha kaatopaikka tulee peittää:
Ympäristölupa tulee ja työt aloitetaan vuonna 2013. Suunnittelua tarvitaan hieman lisää.
Suunnitteluun, rakentamiseen ja valvontaan tarvitaan määrärahaa käyttötalousarvioon
(50 000 … 1 000 000 €). Rakentamisen tulee olla täysin valmis vuonna 2018, mutta lienee
taloudellisempaa tehdä työ nopeammin. Varmistukseksi valtio vaatii takauksen, vakuutuksen
tai pantatun talletuksen (vuonna 2013). Kustannuksiksi arvioidaan 2 miljoonaa. Tämä ei
mahdu annettuihin talousarviokehyksiin.
Katujen kunnossapidon lisätarpeet (vuotuiset) kunnossapidon laadun parantamiseksi:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Saneerausvauhtia pitää lisätä
Lisämäärärahaa ojien kunnostukseen (ostopalvelu)
+ 20 000
Risusavottaan yksi henkilö, mahdollisesti kausityöntekijä yli 6 kuukautta
+ 20 000
Työnjohtaja lisää, tyyppiä ”työhön osallistuva työnjohtaja" (tuntipalkkainen)
+ 35 000
Puhtaanapitoon lisämääräraha ostopalveluille: Lakaisukone + käsityötä
+ 12 000
Liikenteen ohjaus (maalaukset), korotus sisältyy jo budjettiehdotukseen
+ 20 000
Määräraha asfaltointiin
+ 40 000
Valo- ja liikennevalopylväiden perustukset
+ 4 000 (oikaistaan 10 lisää vuosittain)
Uusiin liikennemerkkeihin
+ 3 000 (30 lisää vaihdettaisiin vuosittain)
Kaupunginhallitus päätti,
että kaupungin on aloitettava puiston suunnitteleminen mm. lapsiperheiden kokoontumispaikaksi.
113
Tekninen johtaja:
TOIMIALA:
Heimo Toiviainen
TOIMINTA-AJATUS
- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on
mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa
rakennuksissa tai vuokratiloissa
- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset.
- siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset.
- valmistaa ja tarjoaa päivähoitolapsille, koululaisille, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon
asiakkaille sekä kaikkien näiden laitosten henkilöstölle maukkaita ja ravitsemuksellisesti
täyspainoisia aterioita.
- tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut.
Tämä tehdään kustannustehokkaaseen hintaan siten, että pidämme ensisijalla
asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja kokonaistaloudellisuutta.
Kaikkien neljän palvelualueen - tilahallinto, ruokapalvelut, siivouspalvelut ja IT-palvelut osalta kehitetään edelleen sisäistä laskutusta sekä tuottavuutta ja tehokkuutta.
Sisäisen tukipalvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen neljän
palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä.
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilinpäätös
-11
Talous
arvio
-12
Talous
arvio
-13
TS-14
TS-15
Työvuodet
206,5
226,61
261,5
225,40
300,40
298
298
114
Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström
TOIMIALA:
Tila-hallinto
TOIMINTA-AJATUS
Tilahallinto
- toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on
mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa
rakennuksissa tai vuokratiloissa
- rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset
Lukion ja Etelänummen koulun suunnittelu jatkuu. Tapaninniemen varikkoalueen vaihe 1
(Pietarsaaren Vesi) rakentaminen toteutetaan.
115
Tavoite/Mittari
Aikatauluseuranta:
Hyväksytty/Toteutunut
Tavoitetaso 2013
min - real - max
90% sisällöstä toteutunut, 95%
toteutunut, 100% toteutunut
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hyväksytyn aikataulun vertailu
toteutuneeseen. Kunnissapitävät
investoinnit Leif Björkholm,
suuret investoinnit Staffan Knif
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilökunnan ohjeistus. Henrik
Kackur
Tavoitetaso 2013
min - real - max
80% vuokrattu, 90% vuokrattu,
100% vuokrattu
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Toteutuneen käyttöasteen
seuranta. Marina björk
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Tavoitearviot pitävät 100%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tavoite/Mittari
Ennakoiva pitkäntähtäimen
kiinteistönhoito-ohjelma
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Mitoitus toteutuu 80%, mitoitus
toteutuu 90%, mitoitus toteutuu
100%
Tavoite/Mittari
Käyttöasteen seuranta
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Hyväksytyt tavoitehinta-arviot
eivät ylity
116
Suoritteet/
Tunnusluvut
Asuinrakennukset
Hoitorakennukset
Konttorirakennukset
Museo ja yleiset
rakennukset
Opetusrakennukset
Maatalousrakennukset
Muut rakennukset
Yhteensä
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
1254
11848
12065
21872
Tilinpäätös
-10
1254
11848
12065
21872
Tilin –
päätös
-11
1200
12915
12035
22529
Talous
-arvio
-12
1254
11848
12065
21872
Talous
arvio
-13
1254
11517
12065
21872
TS-14
TS-15
1254
11517
12065
21872
1254
11517
12065
21872
47303
390
13586
108318
98
48522
390
13586
109537
98
44952
390
9418
103439
60,06
48522
390
18898
114849
69
48522
390
18898
144518
69
48522
390
18898
144518
69
48522
390
18898
144518
69
Ruokapalvelupäällikkö: Lisa Kentala
TOIMIALA:
Ruokapalvelut
TOIMINTA-AJATUS
Valmistamme ja tarjoamme maukkaita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia aterioita
asiakkaille kustannustehokkaaseen hintaan pitämällä ensisijalla asiakastyytyväisyyttä ja
osaamista.
Valmistuskeittiöiden määrää vähennetään edelleen ja Malmin keittiön mitoitus jatkuu
edelleen vuonna 2013. Henkilöstövähennykset tapahtuvat luonnollisen poistuman kautta ja
näkyvät henkilötyövuosissa, mutta eivät tapahdu samassa tahdissa mitoituksen kanssa.
117
Tavoite/Mittari
Asiakastyytyväisyyden mittaus
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1 kerta/vuosi - 2 - 3 kertaa
vuodessa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Webropol/
ruokapalvelupäällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
2 tuoteryhmää - 3 tuoteryhmää kaikki eli n. 5 tuoteryhmää
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Seudun ruokapalvelupäälliköt
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1 - 2 - 3 kertaa
vuodessa/työntekijä
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ruokapalvelupäällikkö
Tavoite/Mittari
Hankinnat lähikuntien kanssa
(Pedersöre, Luoto, Pietarsaari ja
Uusikaarlepyy)
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Täydennyskoulutus henkilöstölle
118
Tavoite/Mittari
Oikea henkilöstövahvuus
(luonnollisen poistuman kautta)
Malmin keittiö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
vahvuus 20 - 22 - 23
Toteutustapa
Vastuussa oleva
CIST / Ruokapalvelupäällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
85 % - 90 % - 100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ruokapalvelipäällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
2,70 - 2,80 - max 2,87
e/annos/päivä
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ruokapalvelupäällikkö
Tavoite/Mittari
Mitoituksen toteuttaminen
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Annoshinta kouluissa ja
päiväkodeissa
119
...tilinpäätösteksti...
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Suoritteet
Päiväkotien
lapsilounas /päivä
Päiväkotien
lapsilounaat/vuosi
(220 x )
Koulujen
oppilaslounas /päivä
Koulujen
oppilasounas/vuosi
(190 x )
Koivurinteen lounas
/päivä
Malmin lounas/päivä
Päiväkoti- ja
koululounaan hinta
Malmin potilaslounas
Koivurinteen
potilaslounas
Työvuodet
Hallinto
Koulut ja päiväkodit
Koivurinne
Malmi
Yhteensä:
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilin
päätös
-11
Talous
--arvio
-12
Talous
arvio
-13
750
750
800
750
642
165000
165000
17600
0
16500
0
141
240
2942
2942
2774
2 759
2 762
550350
558980
52706
0
52 210
524
780
200
200
222
200
200
2,86
2,76
2,96
315
3,00
250
2,87
9,11
3,70
9,11
3,95
9,40
4,05
9,71
4,46
9,71
4,90
1,00
42,28
5,73
-
2,00
38,99
5,73
25,00
2,00
35,06
5,41
27,41
2,00
36,99
5,41
20
49,01
71,72
69,88
Perustelut
120
64,40
TS-14
TS-15
3,00
36,99
5,41
19
3,00
36,00
5,00
18
3,00
36,00
5,00
18
64,40
62
62
Siivouspäällikkö: Annika Stenvik
TOIMIALA:
Siivouspalvelut
TOIMINTA-AJATUS
Palvelemme Pietarsaaren Kaupungin työntekijöitä ja asukkaita kokonaisvaltaisesti, Pidämme
huolta siitä, että asiakkaamme saavat puhtaat ja viihtyisät tilat, ruokaa sekä puhtaan sängyn
tiloissamme. Kaiken tämän teemme kustannustehokkaasti ja tunnollisesti. Työntekijämme
ovat ammattitaitoisia ja kokeneita alan ammattilaisia, ja asiakastyytyväisyys on meille
tärkeää.
1.1.2013 suurin muutos siivouspalveluilla on että 38,8 laitosapulaisen tointa, 1 esimies ja 1
ns. "pooli" (vakituinen sijainen) Sosiaali- ja Terveysvirastolta siirretään meille, sisäiseen
tukipalvelukeskukseen. Nämä toimet ovat niiden henkilöiden jotka työskentelevät eri
potilasosastoilla, mm. Uusikaarlepyyn vuodeosasto, muut geriatriset osastot, lastenosasto,
synnytysosasto sekä osastot 1, 2, 3, päiväkirurginen osasto ja psykiatrinen päiväosasto.
Siivousmitoitus näille alueille aloitetaan heti vuoden alusta.
Kaupungin puolella musiikkitalo eli Campus siirtyy yksityiseen siivoukseen, joten neliöt
vähenevät jonkin verran. Radikaaleja muutoksia ei kaupungin puolella ole kuitenkaan
odotettavissa.
121
Tavoite/Mittari
Työtehon ylläpito (m2/h)
Tavoitetaso 2013
min - real - max
180 - 193 - 220
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Mitoitus,
esimiehet
Tavoitetaso 2013
min - real - max
35 - 60 - 90
Toteutustapa
Vastuussa oleva
mitoitus, perehdyttaminen
Esimiehet.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
10 - 4 - 0.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Esimiehet ja henkilöstö yhdessä
Tavoite/Mittari
Työtehon parantaminen
sairaalan puolella (m2/h)
Tavoite/Mittari
Reklamaatioiden määrä per
vuosi
122
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Sairaspoissaolojen
vähentäminen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
15% - 7% - 2%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Yhteistyö työterveyden kanssa,
perehdytyksen parantaminen,
tyhy-toiminta.
esimiehet ja henkilöstö itse.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
50 henk. - 120 henk. - 163
henk..
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Esimiehet
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Esimiehet ja konsultti
Tavoite/Mittari
Kehityskeskustelut
Tavoite/Mittari
Palvelusopimukset kaikille
asiakkaille
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vain sairaala - Sairaala ja osa
kaupunkia - kaikki asiakkaat
123
Suoritteet/
Tunnusluvut
m2/h kaupunki
m2/sos ja terv.v.
m2 yhteensä
€/m2/kk kaupunki
€/m2/kk. sairaala
Tilinpäätös
- 09
185
69 085
Tilinpäätös
-10
189
67 379
-
-
Tilin
päätös
-11
199
60
89600
2,44
€/m2/
kk
5,08
€/m2/
kk
Siivotut m2/henkilö
kaupunki
Työvuodet
56,49
55,64
118,85
Talous
-arvio
-12
200
66
88 644
2,48
€/m2/
kk
5,85
€/m2/
kk
1337,61
m2/hen
kilö
86,00
Talous
arvio
-13
210
*
95571
2,43
€/m2/kk
TS-14
TS-15
210
*
95571
2,43
€/m2/kk
210
90
95571
9,60
€/m2/kk
7,50
€/m2/kk
1400,14
m2/hen
kilö
160*
1400,20
m2/hen
kilö
160
6,0
€/m2/
kk
1400,5
160
Perustelut
*Sairaalan puolen työteholuku ei voi olla verrattavissa kaupungin työtehoon, koska on kyse
täysin erilaisista tiloista ja hygieniavaatimuksista, tästä syystä myös työvuosien määrä kasvaa
suuren sijaismäärän takia
IT-päällikkö:
TOIMIALA:
Jaakko Kaivosoja
IT-palvelut
TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset
palvelut.
IT-yksikön tulee vuonna 2013valmistautua siihen, että perustietotekniikassa siirrytään
Windows XP käyttöjärjestelmästä uudempien käyttöjärjestelmäversioiden käyttämiseen.
Muutos tulee ajankohtaiseksi siitä syystä, että Windows XP käyttöjärjestelmän tuki tulee
päättymään huhtikuussa 2014.
Vuoden 2010 alusta toteutetun sosiaalija terveyspalveluiden uudelleen järjestämisen
yhteydessä toimialakohtaisia tietojärjestelmiä on yhtenäistetty ja yhtenäistämistyö jatkuu
edelleen vuonna 2013. Keskeisenä yhtenäistämisen kohdealueena tulee olemaan sähköiset
viestintäratkaisut, joissa muutokset tullaan toteuttamaan yhdessä Kuntien Tiera Oy:n kanssa.
Aiempien vuosien tapaan IT-yksikkö tulee aktiivisesti osallistumaan eri hallintokunnissa
meneillään olevien kehityshankkeisiin.
124
Tavoite/Mittari
Tavoitteena on toimintavarmat
ja käytettävyydeltään hyvät
tietojärjestelmät
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Yli tunnin kestävät
tietojärjestelmien
käyttökatkokset: Alle 10 kpl Alle 5 kpl - Ei katkoksia
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Toteutetaan kriittiset
järjestelmät kahdennettuina ja
vikasietoisina.
Tietotekniikkapäällikkö vastaa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Koulutukseen ei osallistuta - 2
kurssia / henkilö - 5 kurssia /
henkilö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstön koulutustarve
arvioidaan yksilöllisesti. ITpäällikkö suorittaa arvioinnin.
...tiilinpäätösteksti...
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Henkilöstö voi osallistua
riittävästi koulutustilaisuuksiin
oman henkilökohtaisen
osaamisen ylläpitämiseksi.
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Yhteistyökumppanit ovat
käytettävissä silloin kun oman
henkilöstön resurssit eivät ole
riittävät.
Yhteistyökumppaneita ei ole
käytettävissä. Yhteistyökumppaneita käytetään
täydentävänä resurssina. Yhteistyökumppaneiden
käytössä on pääpaino
Ylläpidetään hyvää
yhteistyökumppaneiden
verkostoa.
Tietotekniikkapäällikkö vastaa.
125
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Tilin
päätös
-11
Talous
-arvio
-12
Talous
-arvio
-13
TS-14
TS-15
Työvuodet
3
3
6
6
7
7
7
Perustelut
Tietotekniikkayksikön henkilöstö koostuu nykyisellään IT-päälliköstä, ICTkoordinaattorista ja neljästä mikrotukihenkilöstä, joista kolme on vakinaisessa
palveluksessa. Tavoitteena vakinaistaa määräaikaisen tukihenkilön toimi.
Sivistystoimi on päättänyt rahoittaa kahden vuoden määräajaksi IT- suunnittelin
palkkauksen 1. marraskuuta 2012 alkaen.
126
TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Menot yhteensä (ainoastaan budjetti) POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011
23 991 020
8 718 536
77 193
33 954
15 161 338
TA 2012 26 491 597 10 632 677 85 200 15 773 720 1 068 281
970 000 ‐22 800 366
‐12 750 413
‐4 096 261
‐4 725 944
‐24 878 597 ‐13 606 650 ‐5 544 063 ‐4 599 210 924 000
‐27 578 193
‐15 492 292
‐5 879 473
‐4 903 721
‐1 227 747
‐1 128 674 ‐1 302 707
‐5 020 389
‐4 842 239 ‐5 552 000
‐2 761 454
127
TA 2013
29 861 503
13 484 478
88 000
67 500
16 221 525
‐2 259 239 ‐2 344 690
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas
Hallinto
Terveydenhuolto
Vanhushuolto
Sosiaalihuolto
Ympäristöterveydenhuolto
128
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Sosiaali- ja terveysjohtaja:
TOIMIALA:
Pia Vähäkangas
Sosiaali- ja terveysvirasto
TOIMINTA-AJATUS
Sosiaali- ja terveysvirasto edistää seudun väestön hyvinvointia ja hyvää terveyttä.
Sosiaali- ja terveydenhuolto lievittää sosiaalisen turvattomuuden, sairauksien ja
epäterveellisen elinympäristön kielteisiä vaikutuksia ehkäisevän työn avulla. Siten
luodaan elämänlaatua ja hyvä työkyky väestöllemme. Toiminta tarjoaa turvaa antamalla
yhdenvertaista ja arvokasta hoitoa ja huolenpitoa kaikille tarvitseville.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaalija terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten
lisääntymisen hillitsemiseksi. Toiminnassa panostetaan ehkäiseviin ja kuntouttaviin
toimenpiteisiin ja toimialarajat ylittävään yhteistyöhön.
Kuntauudistus ja terveydenhuoltoa koskeva uudistus ovat tätä kirjoitettaessa
suunnitteilla. Kaavailtavat valtakunnalliset linjaukset vähentävät kuntien määrää.
Toisaalta peruspalvelujen tulee säilyä lähellä asukkaita. Erikoistumista ja
erityisosaamisen keskittämistä korostetaan. Myös päivystysvalmiuden laajentamista
koskevat vaatimukset on otettava huomioon terveydenhuollon tulevaisuuden
suunnittelussa.
Sairaanhoitopiirin kuntien välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta laadittavassa
suunnitelmassa (terveydenhuoltolaki 1.5.2011) todetaan, että erikoissairaanhoito säilyy
Pietarsaaren seudulla tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.
Prosessien ja työskentelytapojen kehittämiseen tähtäävää laatutyötä (SHQS) jatketaan.
Vanhushuollon ja sosiaalihuollon tuotteistamisen suunnittelutyö aloitetaan. Prosessien
arvioinnissa ja vertailuanalyysissa tarvittavien tunnuslukujen kehittämiselle on suuri
tarve. Toiminnan kustannustehokkuuden arviointi edellyttää tunnuslukuja, jotka
mittaavat sekä resursseja, prosesseja että tuloksia.
129
Tavoite/Mittari
Hoitotakuumääräysten täyttäminen sekä voimassa olevien
lakien ja asetusten mukainen
hyvä palvelu.
Tavoitetaso 2013
min - real – max
Hoitotakuu täyttyy 100-prosenttisesti vuoden lopussa. Sosiaalihuollon määräajat täyttyvät 100prosenttisesti koko vuoden ajan.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Omat lääkärit päiväajan päivystyksessä. Uusia työskentelymalleja perusterveydenhuoltoon (esim. POTKU-mallit).
Tiimityön kehittäminen,
kuntouttava ajattelutapa ja
toimivat hoitoketjut koko
virastossa.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kyselyt. Jatkuva palaute.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kansalliset kyselytutkimukset,
yhteistyö esim. THL:n kanssa.
Tavoite/Mittari
Tiedotus, asiakaskyselyt,
hyvä kohtelu kaikissa palveluissa.
Tavoitetaso 2013
min - real – max
80 % väestöstä kokee saaneensa
riittävästi tietoa ja tulleensa
ystävällisesti kohdelluksi.
Tavoite/Mittari
Väestölle hyvä terveys ja hyvinvointi yhteistyössä muiden
toimialojen kanssa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Väestön terveydentilaa parannetaan jatkuvasti kansallisten
tunnuslukuvertailujen valossa.
130
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ks. henkilöstöhallinnon
taulukko.
Tavoite/Mittari
Tehokas palvelutuotanto tehokkaamman työskentelytavan
suomia mahdollisuuksia
hyödyntämällä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävä palvelutuotanto.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Laatutyö ja hoitoketjujen järjestelmällinen parantaminen.
Kuntouttava työskentelytapa.
Tunnuslukujen kehittäminen.
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Talousarvion mukaisen toiminnan toteuttaminen tehokkaan
työskentelytavan avulla.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ei talousarvion ylityksiä.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Lähijohtaminen, tehokkaiden
työskentelytapojen seuranta,
tunnuslukujen kehittäminen.
131
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Tilinpäätös
-09
Milj€
Työvuodet
Tilinpäätös
- 10
121,4
Tilinpäätös
-11
126,6
1370,19
1387,20
Talous
-arvio
-12
128,3
1239,0
Talous
-arvio
-13
129,3
1201,7
Talous
-suun.
-14
133,2
1200,0
Talous
-suun.
-15
135,8
1200,0
Kehittämispäällikkö: Peter Granholm
TOIMIALA:
Hallinto
TOIMINTA-AJATUS
Hallinto sovittaa yhteen ja tukee toimintaa siten, että tarvittavaa sosiaalija terveydenhuoltoa
voidaan ylläpitää ja kehittää.
Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Uusi sosiaalihuoltolaki ja uusi sosiaalija
terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki ovat valmisteilla ja tulevat voimaan aikaisintaan
vuonna 2015. Sen jälkeen tarkistetaan sosiaalija terveydenhuollon erityislakeja. Toimintapohjan perusteellinen uudistaminen on siis ajankohtaista.
Kuntatalouden kiristyminen vaatii toimenpiteitä. Johdon ja hallinnon on sovitettava toiminta
väestön lisääntyviin huollon ja hoivan tarpeisiin kestävän talouden rajoissa. Sosiaali- ja terveydenhuolto käsittää kustannustasolla 60 % kaupungin koko toiminnasta.
Sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnan menettelytavat varmistetaan SHQS-ohjelman mukaisen
laadunarviointityön ja tulevan laatusertifioinnin avulla vuosina 2012 - 2014. Laatusertifioinnin johdosta hallinto tulee kuulumaan strategian mukaisesti maan parhaisiin. Kehittämistoiminta asetetaan etusijalle toiminnan pysähtymisen välttämiseksi. Kotisivuilla on tarkempi kuvaus kaikki suuret toiminta-alat käsittävistä kehittämishankkeista.
132
Tavoite/Mittari
Oikea ja nopea hallintoasioiden
käsittely
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ei huomauttamista eikä muistuttamista viiveistä
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hyvä ammattitaito ja toimintavalmius kaikilla asianosaisilla
Tavoitetaso 2013
min - real - max
> 75 % tutkimuksen enimmäispistemäärästä
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstöhallinnon kyselytutkimus
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Toimiva johtajuus ja hyvä työilmapiiri / Kysely
133
Henkilöstöpäällikkö: Päivi Stenman
TOIMIALA:
Sosiaali- ja terveysvirasto, henkilöstöhallinto
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren kaupungin sosiaalija terveysviraston henkilöstöpäällikkö toimii läheisessä
yhteistyössä kaupungin henkilöstöjohtajan ja henkilöstötoimiston kanssa. Sosiaali- ja
terveysviraston henkilöstöhallinnon tavoitteena on osaltaan vaikuttaa niin, että luodaan
yhteinen henkilöstöpolitiikka koko kaupungin henkilöstölle siten, että samalla tulevat
huomioiduiksi ne erityiset tarpeet, joita on sosiaalija terveydenhuollon puolella.
Suunnitelmien mukaan vuoden 2013 alussa kolmen vuoden kestävän toimenpideohjelman
mukaiset henkilöstöpoliittiset periaatteet tulisi olla yhtenäistetty. Henkilöstöhallinto tulee
päivittämään vuonna 2009 tehdyn henkilöstöstrategian ja samalla myös asettamaan uudet
tavoitteet tuleville vuosille.
Osa henkilöstöhallinnon haasteista tulee edelleen kaupungin tavoitteista olla houkutteleva
uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Sosiaali- ja
terveysviraston alueella tällä on suuri painoarvo, sillä tiettyjen ammattiryhmien rekrytointiin
kuten esimerkiksi terveyskeskus- ja eri alojen erikoislääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden sekä
eritasoisten hoitajien on jatkossakin erityisesti kiinnitettävä huomiota. Yhtenä tulevan
vuoden haasteena on oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus, palkitseminen ja
siihen liittyvä KVTES:n mukainen työn vaativuuden arvioinnin käyttöönotto vuoden 2013
alussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon alue on jatkuvien muutosten edessä ja tämän vuoksi on
erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään johtajuuteen ja henkilöstön osallisuuteen.
Sisäinen esimieskoulutus, jonka tarkoituksena on henkilöstöstrategian saattaminen
käytäntöön, jatkuu vuoden 2013 aikana. Muun henkilökunnan koulutuksen tavoitteena on
oman alan osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden uralla kehittyminen. Koska sosiaalija
terveydenhuollon alueella on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana, on edelleen
paikallaan seurata johtajuuden ja työyhteisöjen toimivuutta erityisenä painopistealueena
mm. vanhushuolto. Työnantajan näkökulmasta on myös tärkeää, että työpaikoilla on hyvä
yhteistyö ja että henkilökunta on motivoitunutta ja hallitsee työnsä. Koko henkilökunnalla
tulee myös olla mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluihin. Sairauspoissaolojen hallinta
ja seuranta on myös tärkeä osa henkilöstöjohtamista. Olisi tärkeää, että esimiehet tulevina
vuosina pystyisivät tekemään kaikki päätökset sähköisesti ja että he myös tarvittaessa
saisivat ajankohtaisen henkilöstöraportoinnin sähköisen ohjelman kautta.
Henkilöstöhallinnon haasteena tulevana vuonna on myös, että toimintaa kehitetään siten,
että sosiaalija terveysviraston laadunhallinnan asettamat arviointikriteerit toteutuvat.
134
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstöresursointi ja
talousarvioon varatut
henkilöstökulut
tasapainossa.
Talousarviossa pysyminen
henkilöstökulujen osalta
real max 100%
Vastuu: esimiehet,
tulosalueen päälliköt
Toimivat kehityskeskustelut
Henkilöstökysely
Organisaatiossa kaikkien
työntekijöiden kanssa
käydään kehityskeskustelu,
joka kirjataan
Kehityskeskustelut toteutuvat
min 60% real 70% max 80 %
Esimies käy
kehityskeskustelut
henkilökuntansa kanssa
Vastuu: esimiehet.
tulosaluepäälliköt
Toimiva työyhteisö
Työpaikkakokoukset
Henkilöstökysely
Työpaikkakokouksia
min 3-real 4-max 6
Työpaikkakokouksia
järjestetään säännöllisesti
vastuu: Esimiehet
Esimiestaitoja kehitetään
Esimieskoulutuspäivien
määrä
Yhteisiä esimieskoulutuksia
Min 3 real 4-max 6
Yhteisiä
esimieskoulutuspäiviä
järjestetään. Tämän lisäksi
alakohtaista
esimieskoulutusta
vastuu:
koulutussuunnittelija ja
henkilöstöpäällikkö
Oikeudenmukainen
palkkaus
Työnarviointi KVTES:n osalta
tehty
min 80 real 90% max 100 %
Työnvaativuuden arviointi
Vastuu: tulosalueen
päälliköt,
135
Sähköinen työajan seuranta
Sähköisen työajanseurannan
käyttöönotto laajenee
organisaatiossa. Käytössä
min 50 % real 60 % max 80 %
Vastuu.
henkilöstöpäällikkö,
tulosalueen päälliköt
Tavoite/Mittari
Henkilökunnan osaamisen
turvaaminen sekä
ammattitaidon ylläpitäminen
ja syventäminen.
Täydennyskoulutustilastot
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Täydennyskoulutuspäivien
lukumäärä on sosiaalija
terveysviraston henkilöstöllä
keskimäärin 3-10 päivää
Ammattiryhmittäin
täydennyskoulutuspäivät
min 2 real 3,5 max 6
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Sisäistä
täydennyskoulutusta
suunnitellaan kentältä
tulleiden tarpeiden
mukaisesti. Koko
kaupungin henkilöstö
huomioidaan täydennyskoulutuksen uunnittelussa.
vastuu:
koulutussuunnittelija
Vastuu:esimiehet
Toimiva perehdytys
Henkilökuntakysely
Perehdytysohjelmat
yksiköissä
min 60 %real 80% max 100%
Henkilöstön turvallisuuden
parantaminen/työtapaturmien
määrä
Haipro-seuranta
Henkilöstöraportti
Nollatoleranssi henkilöstöön
kohdistuvan väkivallan
suhteen.
Työtapaturmat vähenee
vuodesta 2012
Sairauspoissaolojen hallinta
Sairauspoissaolotilastot
Sairauspoissaolot koko
organisaatiossa keskimäärin
real 15,9 max 16,9
pv/työntekijä
Säännöllinen
turvallisuuskoulutus sekä
suunnitelmat.
Tarpeelliset valvonta- ja
turvalaitteet
Kiinnitetään erityistä
huomiota työhyvinvointiin,
varhaiseen tukeen ja
jaksamiseen erityisesti
yksiköissä joissa
sairauspoissaolot
lisääntyneet.
136
Tavoite/Mittari
Onnistunut lääkäreiden ja
sosiaalityöntekijöiden ja eri
aloilla toimivan
hoitohenkilöstön rekrytointi
Sijaispankin toimintaa
tehostetaan
Välitettyjen sijaisten määrä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Virat/toimet täytetty
min 80 % real 80 % max 100
%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Aktiivinen rekrytointi mm
messuihin osallistuminen
Vastuu:
rekrytointityöryhmä ja
Välitettyjen sijaisten määrä
kasvaa vuodesta 2012
Sijaispankin
henkilöstökustannukset
vähenee
Henkilökunnan määrä
sijaispankissa vähenee
2:sta 1,5 työntekijään kun
0,5 siirtyy muihin tehtäviin
henkilöstöhallinnossa
Sijaispankista
koordinoidaan
vanhushuollon kahta
sijaispoolia. Laurasijaispankin soveltuvuutta
mm virkojen /toimien
hakumenettelyssä
kokeillaan.
Vastuu: sijaispankin
koordinaattori,
137
Tavoite/Mittari
Henkilöstöhallinnon
toiminta täyttää
laadunhallinnan
vaatimukset
Kriteeristöön vertaaminen
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Henkilöstöhallinnon
toiminta täyttää
laatuvaatimukset
real 80 % max 100%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu: henkilöstöpäällikkö
ja henkilöstöjohtaja
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Suuri osa anomuksista
sähköisen työpöydän
kautta
min 50 % real 60% max 80
%
Toteutustapa
Vastuussa oleva
vastuu: henkilöstöjohtaja ja
Tavoite/MittariI
Henkilöstöhallintoa
koskevat päätökset
sähköisesti.
138
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
- 09
Työvuodet
Johtava lääkäri
Hoitotyön päällikkö
TOIMIALA:
Tilinpäätös
-10
4,44
Talous
-arvio
-11
5
Talous
arvio
-12
5
TS-13
TS-14
5
Pia-Maria Sjöström
Lis-Marie Vikman
Terveydenhuollon tulosalue 2013
TOIMINTA-AJATUS
Terveydenhuollossa työskennellään väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn turvaamiseksi ja edistämiseksi. Väestölle tarjotaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa ammattimaista, tasa-arvoista, terveyttä edistävää ja kustannustehokasta terveydenhuoltoa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
Toiminnalliset muutokset
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon diabetesvastaanotoista muodostetaan toiminnallinen kokonaisuus, joka saa yhteiset tilat Malmin entisestä taloustoimistosta. Uudessakaarlepyyssä on diabeteshoitajan vastaanotto ja maaseudun vastaanotoilla hoidetaan edelleen
eräitä yksinkertaisia diabeteskäyntejä. Tilastollisesti lasten diabetessairaanhoito kirjataan lastentauteihin ja käynnit sisätautilääkärillä sisätauteihin. Kaikki muu diabeteshoito kirjataan perusterveydenhuoltoon.
Päiväkirurgian osasto yhdistetään kirurgian osasto 3:een. Yhdessä ne muodostavat saumattoman ja tehokkaan kirurgian osaston, jossa kehitetään sekä päiväkirurgiaa että kirurgian ympärivuorokautista hoitoa. Hoitohenkilöstöresurssit suunnitellaan yhteisesti siten, että saavutetaan n. 100 000 €:n säästövaikutus. Kirurgian kokonaispaikkatarpeeksi arvioidaan 22 paikkaa. Kirurgian osastolla nykyään toimiva kipupoliklinikka siirtyy samalla päiväkirurgian nykyisiin tiloihin. Muuten 5. kerroksessa sijaitsevia päiväkirurgian tiloja käytetään aluksi peruskorjattavien poliklinikkojen (ks. jäljempänä) tilapäisinä tiloina.
Asiakkaiden osallisuus pitkäaikaissairauksien hoidossa lisääntyy. Ehkäisevä työ ja terveyden
edistämistyö saavat näkyvämmän aseman koko toiminnassa. Monisairaiden ja pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa suunnitellaan Potku 1 -hankkeessa laaditun terveyshyötymallin
mukaisesti, ja mallin käyttöönottoa jatketaan Potku 2 -hankkeessa.
Erikoissairaanhoidossa keskitytään suuriin kansantauteihin ja potilaisiin, jotka ovat usein toistuvien sairaanhoitokäyntien tarpeessa. Kuntoutuksen, kivunhoidon ja syömishäiriöhoidon
erityisosaamista kehitetään ja vahvistetaan. Kuntoutuksessa ja syömishäiriöhoidossa myös
henkilöstö voi ottaa vastuuta muiden työntekijöiden kouluttamisesta ja ohjaamisesta sairaanhoitopiirin tarpeiden mukaisesti siinä määrin kuin henkilöstöresurssit riittävät tai lisääntyvät.
Aloitettua laatu- ja potilasturvallisuustyötä jatketaan vuonna 2012 laadittujen suunnitelmien
mukaisesti. Terveydenhuollon kaikki yksiköt päivittävät laatukäsikirjansa ja tavoitteena on sisäinen auditointi, kun taas kuntoutus valmistautuu ulkoiseen auditointiin. Kehittämistyön
tueksi otetaan käyttöön Lean-menetelmä, jonka avulla parannetaan mm. kirurgian ja päivystyksen sekä niille läheisten yhteistyökumppaneiden työprosesseja. Rafaelaa laajennetaan käsittämään myös poliklinikka- ja vastaanottotoiminta.
139
Kiintiöpakolaishanke Pietarsaaren terveysHAAPA kehittää kiintiöpakolaisten hoitoprosesseja ja
terveydenhuoltopalveluja. Hanke jatkuu 30.6.2013 saakka. Tuloksia voidaan käyttää myös
muiden maahanmuuttajaryhmien terveydenhuoltopalvelujen kehittämiseen.
Vaativan kuntoutuksen paikkoja voidaan lisätä vielä muutamalla, jos KPKS:n vastuualue sitoutuu lähettämään enemmän potilaita vaativaan kuntoutukseen. Lisäys vaatii jonkin verran lisähenkilöstöä (sairaanhoitaja/fysioterapeutti), joka rahoitetaan muilta kuin omilta yhteistoimintakunnilta saatavien tulojen lisääntymisellä. On käytävä keskusteluja maahanmuuttajien kuntoutusarvioinnin tarpeesta VSHP:ssa.
Toimintavuoden aikana selvitetään mahdollisuudet yhteiseen kipuklinikkaan, ”kipukeskukseen”, kivunhoidon ja selvittelyjen moniammatillisen osaamisen turvaamiseksi. Nykyisin kipupoliklinikkatoimintaa on sekä fysiatriassa että anestesiassa. Kipupoliklinikkatoimintaa laajennetaan vuonna 2012 pilotoidulla erityishoitomenetelmällä, selkäydinstimulaattorin asennuksella. Kipupoliklinikan palveluja myydään entistä suuremmassa määrin ulkopuolisille kunnille.
Ortopedian leikkaustoiminta jatkuu ostopalvelulääkärin turvin, ellei omaa ortopedia saada
rekrytoitua. Synnytystoiminnassa useilla kätilöillä on koulutus ja oikeudet akupunktiohoidon
antamiseen, joten raskauden ja synnytyksen aikaisten hoitojen määrä lisääntyy. Lasten kotisairaanhoito järjestetään lastentautien yksikön kautta ja sitä kehitetään käytettävissä olevin
resurssein.
Vuodeosastojen laitosapulaiset ja vastaava siivoustyönohjaaja siirretään vuodenvaiheessa sisäiselle tukipalvelukeskukselle, joka vastaa siivouksen lisäksi edelleen myös vuodeosastojen
ruokapalvelusta ja vaatehuollosta.
Röntgenin rintasyöpäseulontojen piiriin on tullut viime vuosina uusia ikäluokkia ja vuonna
2013 järjestelmään otetaan viimeinen ikäryhmä. Tutkimuksia tehdään siten kymmenelle ikäluokalle, ts. 50-69-vuotiaille naisille.
Uudenkaarlepyyn varasto lakkautetaan vuodenvaihteessa. Malmilta kuljetetaan tarvikkeita Uudenkaarlepyyn terveyskeskukseen ja Hakalehtoon kahdesti viikossa. Potilaiden hoitotarvikejakelu hoidetaan edelleenkin Uudenkaarlepyyn terveyskeskusvastaanotolta. Muutos vähentää
Uudenkaarlepyyn terveysvastaanoton lisäresurssien tarvetta, joka on strategiasuunnitelman
mukaan 1,0.
Fredrika-klinikan toiminnan odotetaan vakiintuvan poliklinikkoineen, päiväosastoineen ja yöpymisasuntoineen, jossa työskentelee hoitaja ilta-aikaan maanantaista torstaihin.
Osasto 6 jatkaa palliatiivisen hoidon osaamisensa kehittämistä.
Psykiatriaan ei ole vielä onnistuttu rekrytoimaan aikuisten eikä lasten ja nuorten psykiatria viimevuotisen psykiatrien sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tilanne käy ajan mittaan kestämättömäksi sekä psykiatrian hoitotiimeille että eri yhteistyökumppaneille. Vuoden aikana saatetaan
joutua ottamaan kantaa paikallisen psykiatrisen hoitovastuun siirtämiseen yleislääketieteelle
ja lastentaudeille. Aikuisia hoidettaisiin yleislääketieteen tasolla/perusterveydenhuollossa ostopalveluna hankittavan aikuispsykiatrin tuella. Lastenpsykiatria siirtyisi lastentautien yksikköön lastenlääkärien vastuualueelle.
IT-panostukset
Uusikaarlepyy liitetään Malmin potilaskertomusjärjestelmään. Samalla Uudessakaarlepyyssä
aloitetaan käyntien kirjaaminen Malmin tuoteluettelon mukaisesti. Effica-tietokantojen yhdistämisen johdosta Uudenkaarlepyyn laboratorio voi käyttää entistä suuremmassa määrin Malmin laboratoriota sellaisten näytteiden analysointiin, jotka on tähän saakka analysoitu Vaasassa.
Malmilla otetaan käyttöön eResepti vuoden 2012 lopussa ja Uudessakaarlepyyssä vuoden
2013 alussa, mikä aiheuttaa muutoksia myös työprosesseihin. Kansallisen terveysarkiston
140
(KanTa) käyttöönoton suunnittelua jatketaan. Muista suurehkoista tietotekniikkahankkeista
voidaan mainita Effica-potilaskertomusjärjestelmän päivitys (KanTa-palveluihin liittymisen
edellytys), sähköinen potilastunnistus (ranneke osasto- ja päivystyspotilaille), kulunvalvonta
kaikkiin terveydenhuollon toimipisteisiin, kaupungin ja entisen MTHA:n sähköpostijärjestelmien yhdistäminen sekä hammasröntgenkuvien digitalisointi.
Tilat
Vuonna 2013 aloitetaan mm. sisätautien poliklinikan sekä korva- ja silmäpoliklinikan tilojen
peruskorjaus. Malmin kiinteistöt -kuntayhtymä peruskorjaa ne yleisesti käyttökelpoisiksi polikliinisiksi vastaanottohuoneiksi.
Tehostamistoimenpiteenä lakkautetaan Purmon hammashoidon vastaanotto vuodenvaihteessa
ja potilaat hoidetaan Pedersören muissa hammashoitoloissa. Siten henkilöstöresursseja ja laitteita voidaan käyttää tehokkaammin. Pännäisten hammashoitola saa lisätiloja ja sinne voidaan
sijoittaa vielä yksi hammaslääkärin, hammashoitajan, välinehuoltajan ja suuhygienistin tiimi.
Hoitotakuu asettaa suun terveydenhuollolle vaatimuksia lisähenkilöstöstä ja lisätiloista. Yksityisten hammaslääkärien kanssa käydään neuvotteluja eräiden hammaslääkäripalvelujen ostamisesta, jotta suun terveydenhuollon jonotustilanne saadaan pidetyksi lain vaatimusten mukaisena.
Luodossa valmistellaan kahden vastaanoton yhdistämistä yhteiseksi Holmin vastaanotoksi.
Valmisteluja tehdään yhteistyössä Luodon kunnan kanssa, joka rakentaa tilat vuokrattaviksi
sosiaalija terveysvirastolle.
Uudenkaarlepyyn terveyskeskusvastaanoton suunnittelumääräraha tulee budjetoida Uudenkaarlepyyn kaupungille ja työt tulee yhdentää osasto 9:n peruskorjaukseen.
Apuvälinetoiminnalle kaivataan edelleenkin tarkoituksenmukaisia tiloja. Apuvälineiden huolto,
varastointi ja lainaus tulisi keskittää mahdollisimman pikaisesti saumattomien työprosessien
mahdollistamiseksi.
Muuta
Vuoden alussa tehdään kaksi suurehkoa hankintaa. Toinen koskee päivystyksen lääkäripalveluja. Tavoitteena on, että omat virkalääkärit voivat hoitaa ainakin päiväajan päivystyksen sekä
perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Toinen hankinta koskee terveydenhuollon ja eräiden vanhushuollon yksikköjen tarvitsemia pesulapalveluja.
Jos KPKS:n ja VSHP:n kanssa saadaan aikaan vakaat sopimukset, voivat ulkopuolisilta kunnilta
saatavat tulot lisääntyä mm. kuntoutuksessa, syömishäiriöhoidossa ja kivunhoidossa.
141
Tavoite/Mittari
Päivitetyt laatukäsikirjat, jotka
sisältävät yksikkökohtaiset prosessikuvaukset
Yksikköjen sisäinen auditointi
Kuntoutusklinikan ulkoinen auditointi ja laatutodistus (kipukuntoutus, vaativa kuntoutus
os.2, fys.pkl.)
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Laatukäsikirjat päivitetty. 5075-95 %
Yksikköjen sisäinen auditointi toteutunut. 50-60-70 %
Toteutunut 100 %
Palveluhenkinen puhelinneuvonta, jossa lyhyt odotusaika ja
suuri vastausprosentti
Välitön yhteys (<5min.) 60 –
75 – 90 %
Vastausprosentti 80 -90 –
100 %
Päivystyksen odotusaikojen lyheneminen
3t – 2 t -30 min max
Toteutustapa
Vastuu
Koulutus, ohjaus (ylihoitajat), mallit, laatutyöryhmä,
laatuvastaavat joka yksikössä
Koulutus, ohjaus
Ylihoitajat, laatuvastaavat,
ylilääkärit, osastonhoitajat
Työnjako, prosessin läpikäynti, sisällön/potilasneuvonnan kehittäminen. Takaisinsoittojärjestelmän
käyttöönotto. Potilaiden ei
tarvitse soittaa useita kertoja samasta asiasta (jonotusajat, takaisinsoittojärjestelmä)
Triage, toimiva tk-vastaanotto, riittävät tk-lääkäriresurssit päiväajan sairaanhoitovastaanottoa varten.
142
Hoitotakuun ja laajennettuja
terveystarkastuksia koskevan
asetuksen täyttyminen perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja eri erikoisaloilla
Lain ja asetuksen mukaan
100 %
Lisää lääkäriresursseja
kouluterveydenhuoltoon ja
äitiysneuvolaan; Otetaan
käyttöön laajennetut kouluterveydenhuoltokäynnit
1. vuosiluokalle ja toisen
asteen oppilaitosten 2.
vuoden opiskelijoille.
Odottavien äitien lääkärintarkastus raskausviikolla
26-28. Vahvistetaan perheen osallistumista neuvolatoimintaan.
Suun terveydenhuollossa
jatketaan työtä hammaslääkärien rekrytoimiseksi.
Hammaslääkäripalvelujen
ostaminen yksityissektorilta.
Tavoite/Mittari
Turvallinen potilaiden hoito,
turvallinen lääkehoito/HaiPro,
potilaspalaute
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Kaikki yksiköt kirjaavat läheltä piti -tilanteet HaiPro-järjestelmään, jotta potilasturvallisuuden kehittämisalueet
voidaan ottaa käsiteltäviksi
Lääkintälaitteiden puutteista
ilmoitetaan, 95-100 %
Toteutustapa
Vastuu
Potilasturvallisuudesta vastaava ylihoitaja, koordinaattorit, yksikköjen potilasturvallisuudesta vastaavat, potilasturvallisuuden
ohjausryhmä seuraa toteutumista
Potilasturvallisuussuunnitelmaa laadittaessa esiin
tulleita kehittämisalueita
prosessoidaan edelleen
143
Turvallinen potilaiden hoito,
jatkoa
Potilaat kokevat saaneensa
apua ja että hoito on hyvää ja
turvallista/ jatkuva palaute, potilaskysely vuosittain, potilaiden
tekemien huomautusten seuranta, HaiPro
Influenssapandemian valmiussuunnitelma päivitetään
viimeistään 30.6.
Johtava lääkäri, hoitotyön
päällikkö, työryhmä
Kaikki sairaanhoitajat/terveydenhoitajat/kätilöt suorittavat LOVE-ohjelman (lääkeaineoppi ja lääkelaskenta sekä
tentti) viimeistään 30.6. ja lähihoitajat/perushoitajat viimeistään 31.12. Tavoite:
100 %
Ylihoitajat
70 – 80 – 90 % potilaista tyytyväisiä
Koko terveydenhuollossa
potilaskysely vuosittain
syksyllä.
Mahdollisuus antaa palautetta portaalin kautta, palautelomakkeella, potilasasiamiesten kautta.
Henkilökohtainen kirjallinen
hoitosuunnitelma seurantaa tarvitseville pitkäaikaissairaille potilaille. Potilas ja mahdollisesti
perhe osallistuvat aktiivisesti
hoitosuunnitteluun/hoitosuunnitelmien määrä
Perusterveydenhuollossa
laaditut hoitosuunnitelmat
400 – 450 - 500
Kuntouttava ja terveyttä edistävä työskentelytapa/koulutustilaisuuksien, ohjaustilaisuuksien
ja uusien ryhmien määrä
Kaikki yksiköt, tulokset nähtävissä pitkällä aikavälillä,
vähentää raskaampien hoitomuotojen kustannuksia.
Myös erikoissairaanhoidossa
hoitosuunnitelmat potilaille,
joilla pitkäaikainen hoidon
tarve, potilaan näkökulma
otetaan huomioon
Järjestelmällinen seuranta.
Hyvää kohtelua koskevat
koulutustilaisuudet, kaksikielinen henkilöstö.
Hoitovastaavat
Potkun hankeohjaus ja
hanketyöntekijä
Hoitohenkilöstön koulutus
ja ohjaus.
Painotusalue: vanhusten
kuntoutus, monisairaat ja
pitkäaikaissairaat
144
Ehkäisevä ja terveyttä edistävä
työskentelytapa lasten, nuorten
ja perheiden parissa
Tulokset nähtävissä pitkällä
aikavälillä, vähentää sairaanhoitokustannuksia ja syrjäytymistä
Yleisen terveysneuvonnan
terveydenhoitajat. Huoli
puheeksi -hankkeen seuranta, TLP (toimiva lapsi ja
perhe), äitiyshuollon perhevalmennuskurssien kehittäminen.
Toimialarajat ylittävä yhteistyö.
Tavoite/Mittari
Kipukuntoutus ja vaativa kuntoutus koko VSHP:n ja KPKS:n
vastuualueen asukkaiden saatavilla
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vähintään 60 % kuntoutusklinikan palveluista myydään
omien yhteistoimintakuntien
ulkopuolisille asiakkaille, lähinnä VSHP:lle ja KPSHP:lle
Yksikköjen hinnat kilpailukykyisiä/vertailu muihin vastaaviin
organisaatioihin, myös tutkimukset, kuten rtg ja lab
Kuten vastaavissa organisaatioissa, esim. VKS:ssä ja
KPKS:ssä, 100 %
Tehdä Pietarsaari yhteistoiminta-alueen ulkopuolella tunnetuksi tehokkaasta syömishäiriöhoidosta, kivunhoidosta ja kuntoutuksesta/julkaistujen artikkelien, luentojen ja presentaatioiden määrä
1-2/vuosi/klinikka
Toteutustapa
Vastuu
Yhteydet lähettäviin tahoihin, sopimukset VKS:n ja
KPKS:n kanssa
Talousarvio, hinnoittelu
Artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, EVO-varat,
luennot, hoidosta ja tutkimustuloksista tiedottaminen.
Toiminnasta vastaavat
145
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
70-80-90 %:ssa yksiköistä
Toteutustapa
Vastuu
Jatkuva, monipuolinen johtamiskoulutus
Toimivat kehityskeskustelut/määrä vuotta kohden, henkilöstökysely
Toteutuu 60-70-80-prosenttisesti kaikissa toimintayksiköissä
Realistista, että pienillä
osastoilla joka vuosi (vuoden alussa), suurilla joka
toinen vuosi.
Arviointi. Kaikki esimiehet.
Työpaikkakokoukset
Kaikissa yksiköissä. Vuosittain: vähintään 3- real 4max 8 kertaa
Palkkaohjelmaan ja turvajärjestelmään kytkettävä kulunvalvonta
Vuoden loppuun mennessä
otettu käyttöön 80 – 90 –
100 %:ssa kaikista toimipaikoista
Oikeudenmukainen johtamistapa/henkilöstökysely
Yhteistyö kiinteistönomistajien, IT:n ja henkilöstöosaston kanssa
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
70 % päivistä optimaalisella
tasolla osastoilla 1-6
Toteutustapa
Vastuu
Osastonhoitajat, ylihoitajat
Tk-vastaanottojen miehitys
STM:n suositusten mukainen/vertailu STM:n taulukkoon
vuosittain
STM:n suositusten mukainen
90 %:ssa vastaanotoista
Ylihoitajat seuraavat.
Johtava lääkäri, rekrytointi.
Talousarvio ja strategiasuunnitelma.
Motivoitunut, osaava ja tehtäviinsä sitoutunut henkilös-
Täydennyskoulutuspäivät/
työntekijä/vuosi: 3 – 5 – 10
Jatkuva sisäinen ja ulkoinen henkilöstökoulutus,
Vuodeosastoilla optimaalinen
miehitys/Rafaela
146
tö/henkilöstökysely, täydennyskoulutuskortit, koulutuspäivien
määrä työntekijää kohden
Täydennyskoulutuspäivät
työn vaativuuden mukaisesti.
henkilökohtaiset täydennyskoulutuskortit.
Toimiva perehdytys uudelle
henkilöstölle ja toimintayksikköä vaihdettaessa/henkilöstökysely, päivitettyjen tarkistuslistojen määrä
Kaikissa yksiköissä uuden
henkilöstön perehdyttämistapojen päivitys, 100 %.
Uuden henkilöstön yhteisiä
perehdyttämistilaisuuksia pidetään x2/vuosi (+1).
Tarkistuslistat, osastokohtaiset perehdytyksen menettelytapakuvaukset.
Perehdytyksen laajuus suhteessa työn vaatimuksiin
Vuoden aikana vahvistetaan
yhtenäinen taso
Hyvinvoiva henkilöstö/sairauspoissaolopäivät, henkilöstökysely, henkilöstöraportti.
Sairauspoissaolopäivät pysyvät vähintään samalla tasolla
kuin 2011 (tavoite: ei lisäystä)
Toimiva johtajuus ja tiimityö, vaikutusmahdollisuudet, kehittämispäivät, tyhytoiminta, optimaalinen perusmiehitys ja sijaisten
saatavuus.
Työnohjausta järjestetään
tarpeen mukaan.
Työergonomia, toimivat
välineet ja laitteet.
Hyvinvoiva henkilöstö/sairauspoissaolopäivät, henkilöstökysely, henkilöstöraportti.
Henkilöstön turvallisuuden parantaminen/työtapaturmien
määrä, ilmoitetut läheltä piti
-tilanteet
Nollatoleranssi henkilöstöön
kohdistuvan väkivallan suhteen.
Ohjaaja ja mentori. Esimies
vastuussa.
Turvallisuuskoulutus ja -varustus, säännölliset evakuointi- ja paloharjoitukset
(esimies järjestää), yhteistyö vartijoiden ja teknisen
päivystyksen kanssa.
147
Tavoite/Mittari
Riittävä määrä päteviä hakijoita
avoimiin virkoihin ja toimiin,
myös sijaisuuksiin /hakijoiden
lukumäärä, täyttämättömien virkojen ja toimien määrä, sijaispankin välittämien sijaisten
määrä.
Hoitoalan opiskelijoiden ja harjoittelijoiden hyvä perehdytys ja
ohjaus/CLES
Ammattitaitoisen henkilöstön
säilyttäminen/henkilöstön vaihtuvuus
Tk-lääkärien virat täytetään pätevillä yleislääkäreillä/täytettyjen virkojen määrä
Erikoissairaanhoitoon
rekrytoidaan mm. psykiatri ja
kirurgi/ortopedi
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Keskimäärin 80 – 90 – 100 %
päteviä
Toteutustapa
Vastuu
Houkutteleva työpaikka,
kehittymismahdollisuudet,
kollegojen tuki, toimivat
tiimit.
Riittävä perehdytys ja ohjaus.
Vastausprosentti 70 – 80 –
90 %
Tulosten läpikäynti vähintään x2/vuosi
CLES-tulokset (opiskelijoiden palaute harjoittelujaksosta) käydään läpi esimiesten kanssa ja työpaikkakokouksissa
Nykyinen taso, ei lisäystä
Harjoittelijoiden, opiskelijoiden ja uuden hoitohenkilöstön sekä amanuenssien ja nuorten lääkärien
hyvä kohtelu
70 – 80 – 90 % täytetty pätevillä lääkäreillä
Osallistuminen messuille,
rekrytointityöryhmä, hoitoalan ammateista tiedottaminen kouluille
100 % täytetty (osittain epäpätevillä)
148
Tavoite/Mittari
Selvitetään mahdollisuudet yhteiseen kipuklinikkaan, ”kipukeskukseen”, kivunhoidon ja
selvittelyjen moniammatillisen
osaamisen turvaamiseksi.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Yhteisen polikliinisen toiminnan suunnittelu
Toteutustapa
Vastuu
Anestesialääkärijohtoisen
ja fysiatrijohtoisen kipupoliklinikkatoiminnan ja kuntoutustoiminnan yhteensovittaminen
Uudenkaarlepyyn ja Malmin yksikköjen yhteinen potilaskertomusjärjestelmä, yhtenäinen
käyntien kirjaus- ja laskutustapa, yhteinen tietokanta laboratorioille ja suun terveydenhuollolle, suun terveydenhuollon
rtg-kuvien digitaalinen arkisto
100 % toteutunut
IT:n ja toimintayksikköjen
välinen yhteistyö
Hoitoketjut ajan tasalla ja käytössä/päivitysten ja koulutustilaisuuksien määrä
Päivitetään vuosittain marraskuussa
Hoitoketjuvastaavat ja ohjausryhmä. Täydennyskoulutus ja kertaus.
Lean-menetelmää käytetään
saumattomien työprosessien
tukemiseen/Lean-menetelmän
mukaisten kehitysprosessien
määrä
Kehitystyö koko työtiimiä
koskevan täydennyskoulutuskokonaisuuden yhteydessä
30 opintopisteen Lean-täydennyskoulutuskokonaisuus osalle henkilöstöä.
Henkilöstötiedotus, Leanpeli asianomaisille yksiköille.
SHQS-laatujärjestelmä kaikissa
yksiköissä
Laatukäsikirjat ja auditointi,
ks. edellä
Ks. asiakas/palveluiden
saatavuus ja laatu
149
Tavoite/Mittari
Saumattomat työprosessit hankinnoissa ja henkilöstön palkkaamisessa
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Nykyisen järjestelmän
arviointi
Toteutustapa
Vastuu
Johtoryhmä
Toteutustapa
Vastuu
Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2013
Tavoite/Mittari
Toiminnan suunnittelua ohjaavat vuoden 2011 strategiatyö ja
vuoden 2012 strategiasuunnitelma
Toimialarajat ylittävä toiminta,
moniammatillinen kehittämistyö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Perusterveydenhuollon ja
suun terveydenhuollon vahvistaminen, panostukset ehkäisevään hoitoon ja erityisosaamisalueisiin
Otetaan huomioon työryhmiä
asetettaessa
Nykyisten työprosessien kehittäminen
Toimialarajat ylittävät hoitoketjut
Neuvonta – perhetyö – lastensuojelu
Erikoissairaanhoito – vaativa kotisairaanhoito
Mielenterveyshuolto – päihdehuolto
Sairaanhoito – geriatria
Kouluterveydenhuolto –
koulutusvirasto – mielenterveyshuolto
Sairaanhoito – vammaispalvelut – koulutusvirasto
150
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite/Mittari
Terveydenhuollon kaikkien resurssien optimaalinen hyödyntäminen
Ehkäisevän työn resursseja lisätään pitkällä aikavälillä
Lääkärin ja sairaanhoitajan/terveydenhoitajan/kätilön välisen
työnjaon kehittäminen
Muilta kuin yhteistoimintakunnilta saatavien tulojen lisääntyminen mm. vaativassa kuntoutuksessa, selkäydinstimulaattorit, laboratorio tekee analyyseja
omana toimintana/talousarvioseuranta, käynti- ja kuukausiraportit, osavuosiraportit
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Jatkuva prosessi
Toteutustapa
Vastuu
Potilas oikeassa hoitoportaassa, henkilöstön joustava käyttö, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään edelleen
Lain ja asetuksen mukaisesti.
Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä aloitetaan
ikääntyneiden järjestelmällinen terveysneuvonta 70-vuotiaille.
Yksi kouluterveydenhoitaja
huolehtii nuorten yleisestä
terveysneuvonnasta osana
työtään.
Laajennetaan käsittämään
myös muiden kuntien seniorit, jos vastaanotoille
myönnetään resursseja
Aloitetaan 2013
Lisäystä vuoteen 2012 verrattuna
Lisätään ajan mittaan tulevien talousarvioiden yhteydessä
Kätilö/seksuaaliterapeutti
antaa ehkäisyneuvontaa
(osana perusterveydenhuoltoa)
Tk:n hoitajavastaanottojen
kehittäminen
Sopimukset ja lähetevirta;
tietoa lähettäville tahoille/lääkäreille
151
Tavoite/Mittari
Potilaita hoidetaan oikeassa
portaassa/kansalliset kustannustilastot
Kaikkien kustannuspaikkojen
vastuuhenkilöiden kustannustietoisuuden lisääntyminen/talousarvioraportit, käyntitilastot,
Rafaela, sisäiset raportit, välitilinpäätökset
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Perusterveydenhuollon - erikoissairaanhoidon tilastoinnin läpikäynti ja tarvittaessa
muuttaminen
Toteutustapa
Vastuu
Talousarvioseuranta, kansalliset vertailut.
Kaikki vastuuhenkilöt
tietävät, mitä oman yksikön
eri tileille kirjataan. 90-95100 %
Rahatoimiston antama
koulutus ja ohjaus. Uudet
esimiehet perehdytetään
talousraportteihin.
Kaikki vastuuhenkilöt lukevat oman yksikkönsä kuukausiraportit, 100 %
Talousraportointi ajan mittaan vastuuhenkilöille ”on
line”. Rahatoimisto
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1-2 kertaa/vuosi
Toteutustapa
Vastuu
Talousarvion ja suunniteltujen muutosten yhteydessä
Yhteistyökeskustelut
Omistajaohjaus
Tavoite/Mittari
Tulosalueiden päälliköt ja soten
johtoryhmä käyvät osakaskuntien edustajien kanssa yhteistyökeskusteluja voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen
mukaisesti
152
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Henkilötyövuodet
Tilinp.
-08
Tilinp.
-09
Tilinp.
-10
Tilinp.
-11
Henk.rap.
Henk.rap.
716,5
703,3
Talous
-arvio
-12
Talous
-suun.
-13
667
625
Perustelut
2012
Laitosapulaisia siirtyy sisäiselle tukipalvelukeskukselle, 26,5 henkilötyövuotta
Työterveyshuolto, 12 henkilötyövuotta
3 henkilötyövuoden lisäys vuoden 2012 talousarvion kautta
2013
Laitosapulaisia siirtyy sisäiselle tukipalvelukeskukselle, n. 40 henkilötyövuotta
Työterveyshuolto, 1 henkilötyövuosi vähemmän vuoteen 2012 verrattuna
Tk-lääkärien määrä lisääntyy (+?), myös lääkärisijaiset
Kirurgia -2 henkilötyövuotta
Suoritteet esitetään erikseen suunniteltujen käyntien ja hoitopäivien muodossa
153
Talous
-suun.
-14
Vanhushuollon päällikkö, vs.: Pirjo Knif
TOIMIALA:
Vanhushuolto
TOIMINTA-AJATUS
Tavoitteena on tarjota laadukasta alueellista vanhushuoltoa, joka on kustannustehokasta ja
tasapuolista. Vanhushuollossa annettavan palvelun on oltava ammattimaista ja
asiakaslähtöistä ja sen on vahvistettava vanhusten arvokkuutta ja elämänlaatua.
Vanhushuollon painopiste on avohuollossa, jossa vanhuksille annetaan mahdollisuus elää ja
asua itsenäisesti turvallisissa olosuhteissa. Asumisyksikössä asuvien vanhusten on voitava
elää sisällökästä ja virikkeellistä elämää, jossa hyödynnetään yksilön omia voimavaroja.
Hoitotoimenpiteitä ja sairaanhoitoa antaa asiantunteva ja ammattimainen henkilöstö tarpeen
mukaan.
Vanhushuolto suunnitellaan vanhuspalvelulain (2013) ja ikäihmisten palvelujen
laatusuositusten pohjalta (2008:4 Sosiaali- ja terveysministeriö).
Laatusuosituksia käytetään vanhushuollon kehittämis- ja arviointivälineenä.
Vanhushuollossa on meneillään suuri rakennemuutos. Se johtuu osaksi vanhusten määrän,
erityisesti > 85-vuotiaiden, tuntuvasta lisääntymisestä. Mainitulla ryhmällä on suurin hoiva- ja
hoitotarve.
Muutokset vaativat kauaskantoista ja tavoitteellista suunnittelua, joka perustuu käytettävissä
olevaan tilastoon ja tutkimukseen.
Vanhushuollon haasteista selviytymiseen tarvitaan osaavaa henkilöstöä ja moniammatillista
työskentelytapaa sekä geriatrian koulutuksen saaneita lääkäreitä. Asumispaikkojen
henkilöstömitoituksen pitää olla vähintään 0,5 hoitokoulutuksen saanutta henkilöstöä.
Aktivoivan ja kuntouttavan työotteen toteuttamiseen tarvittaisiin kuitenkin suurempi
henkilöstömitoitus. Dementiayksiköt ja geriatrian osastot tarvitsevat suuremman
henkilöstömitoituksen.
154
Eri toimintamuotojen toimintaympäristön muutokset:
- KOTIHOITO: Uudessa vanhuspalvelulaissa säädetään mm. palvelutarpeen monipuolisesta
arvioinnista. Vanhushuolto osallistuu tämän teeman pilotointiin. Kotihoidon tiimityötä
laajennetaan Pedersöreen ja Uuteenkaarlepyyhyn edellyttäen, että saadaan
sairaanhoitajaresursseja. Effican käyttö kotihoidossa mahdollistaa henkilöstövarojen
tehokkaamman käytön. Rai-järjestelmän yhdentämisellä EfficaKotihoitoon saadaan
rakenteeltaan parempi hoito- ja palvelusuunnitelma, joka vastaa asiakkaan voimavaroja ja
tarpeita.
- TUKIPALVELUT: Koneellinen lääkejakelu otetaan käyttöön yhteistyössä apteekkien kanssa.
Erityyppisiä tukipalveluja kehitetään, esim. "ruokakassi".
- OMAISHOIDON TUKI: Tukea on lisättävä vähitellen siten, että kunnat täyttävät
laatusuositukset; niiden mukaan 5 – 6 %:n yli 75-vuotiaista on saatava tukea. Omaishoitajalla
on oikeus kolmeen lomapäivään kuukaudessa. Vaihtoehtoisia omaishoitajien
lomitusmahdollisuuksia on kehitettävä.
- PÄIVÄKESKUSTOIMINTA: Vuonna 2013 Pietarsaaressa alkaa uusi päiväkeskustoiminta
muistihäiriöisille kotona asuville. Päivätoiminta tukee kotona asumista.
- MUISTINEUVONTA: Neuvolaa kehitetään alueelliseksi osaamiskeskukseksi. Toimintaan
tarvitaan geriatrikko ja tarpeeksi monta muistineuvojaa. Rai-screenerin käyttömahdollisuutta
muistineuvojan seurantakäynteihin selvitetään.
- LYHYTAIKAISHOITO: Lyhytaikaishoitoa on lisättävä kotona asumisen tueksi.
Lyhytaikaishoitoa annetaan asumispaikoissa, geriatrian osastoilla ja muistisairaille
dementiayksiköissä. Geriatrian osastojen (7- 8) korjaustöiden valmistuttua pyritään
lyhytaikaishoito ohjaamaan geriatrian osastoille muistisairaita lukuun ottamatta. Tavoitteena
on, että lyhytaikaishoito on aktivoivaa/kuntouttavaa.
KUNTOUTTAMINEN, AKTIVOINTI JA MONIAMMATILLINEN TYÖ:
Fysioterapeutti- ja toimintaterapeuttiresursseja hyödynnetään moniammatillisessa tiimissä.
Uusia työtapoja kehitetään ja otetaan käyttöön. Vanhusten omia voimavaroja hyödynnetään,
tuetaan ja vahvistetaan.
TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN: Sandlundenin vanhainkoti muutetaan laitoshoidosta
tehostetuksi palveluasumiseksi. Hagaborg I selvitetään, toimintamuoto on rekisteröity
vammaishuollon tukiasumiseksi.
Effican käyttöönotto alkaa asumispaikoissa vuonna 2013.
-DEMENTIA-ASUMINEN: Vuoden aikana selvitetään muistisairaille tarkoitettujen pienempien
moduulien tarve nykyisessä toiminnassa. Effican käyttöönotto.
- PITKÄAIKAISHOITO: Kaupungin omissa asumispaikoissa ei päivittäinen toiminta poikkea
tehostetusta palveluasumisesta asiakkaan kannalta. Maksujärjestelmä on kuitenkin toinen.
Myös pitkäaikaishoitoyksiköiden on tarkoitus hyödyntää vanhusten omia voimavaroja
kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä.
- GERIATRIAN OSASTOT 7, 8 sekä Uudenkaarlepyyn os. 9
Lyhytaikaishoidon sisältöä kehitetään yhä aktivoivammaksi ja kuntouttavammaksi.
Uudenkaarlepyyn osaston 9 kunnostustöitä aletaan suunnitella v. 2014.
OSTOPALVELUT: Sosiaali- ja terveysvirasto ostaa vanhushuollon palveluja yksityisiltä ja
yhdistyspohjaisilta tuottajilta. Palvelut kuuluvat niihin, joiden järjestäminen on kuntien
vastuulla. Asumispalvelut ovat ostopalvelujen suurin ryhmä. Useimmissa tapauksissa ne
järjestetään tuottajien omissa tiloissa.
Pitkäaikaishoitopaikkoja ostetaan yhdeltä tuottajalta.
155
STRATEGISET TAVOITTEET VUODEN 2013 AIKANA
1) Kotihoito on hoitoketjun kivijalka
Kotihoidossa tarvitaan monipuolista neuvontaa ja ohjausta. Palvelunohjaus järjestetään siten,
että sitä on saatavilla kaikille sitä tarvitseville vanhuksille.
Työn painopistettä ohjataan enemmän ehkäisevään työhön tukemalla ehkäisevää
toimintakulttuuria toiminta- ja työtavoissa ja palvelukokonaisuudessa.
Kotihoidon työn sisältöä ja johtamista kehitetään siten, että kotihoito tukee paremmin koko
hoitoketjua. Hyvin toimiva tiimityö ja hyvä lähijohtaminen ovat edellytyksenä voimavarojen ja
osaamisen tehokkaalle käytölle. Niitä kehittämällä voidaan tukea asiakkaiden asumista
omassa kodissaan.
Muistineuvonnan kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää tässä yhteydessä. Tavoitteena on
saada ajan mittaan muistineuvonnan toiminta Seniorikeskukselle.
Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma.
Teknisiä ratkaisuja, esim. lääkkeiden koneellista jakamista, käytetään entistä enemmän.
Kotihoidossa vahvistetaan geriatrian osaamista.
Kotihoidon kehittämiseksi laaditaan strategia.
2) Asumisen pysyvyys -periaate - ”yhden portaan asumismalli”:
Periaatteen mukaan vanhuksen on voitava asua kotonaan tai asumispaikassaan, eikä hänen
tarvitse muuttaa, vaikka hoidon- ja hoivantarpeessa tapahtuu muutoksia. Vanhusten on
saatava mahdollisimman monet hoidon- ja hoivantarpeistaan tyydytetyksi muuttamatta
mihinkään ja voitava asua entisessä paikassaan hoidonraskauden lisääntymisestä huolimatta.
Kun vanhuksella on asumispaikka, voidaan hänet siirtää toiseen yksikköön vain
lääketieteellisistä syistä.
Nykyistä palveluasumista on kehitettävä pitkäkestoiseksi, aktivoivaksi hoidoksi ja hoivaksi,
jota antaa hoitoalan koulutuksen saanut henkilöstö koko vuorokauden ajan, ja
lääkäripalvelua on tarjolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja,
paremmin koulutettua henkilöstöä ja uutta suhtautumistapaa annettavaan hoitoon.
Laatusuosituksen noudattamiseen ja omassa kodissa pysymiseen tarvitaan hyviä
asumisympäristöjä, joita on saatavilla ja joissa toimintakyvyn huonontuminen on otettu
huomioon. Vanhushuollossa tarvitaan hyvin toimivaa kotihoitoa, päivätoimintaa ja
mahdollisuus intervallihoitoon (lomitukseen, kuntoutukseen). Geriatrian osastot tukevat
toiminnallaan asumisen pysyvyyttä esim. kuntouttavalla hoidolla. Kotiuttamiskoordinoijan
työ osastojen ja avohoidon välillä parantavat potilaiden kotiuttamisen laatua.
Tällä hetkellä seudun ostopalveluissa on vinoutumaa, kevyen hoidon paikkatarvetta ei enää
ole ja raskaamman hoidon paikkoja tarvitaan paljon. Pietarsaaren kaupunki ostaa 96
asumispaikkaa, joista 17 on kevyttä hoitoa, 23 keskiraskasta hoitoa ja 56 paikkaa raskasta
hoi-toa / dementia-asumista. Kevyen ja keskiraskaan hoidon paikkojen täyttämisessä on vaikeuksia. Kun vanhus tarvitsee kahden henkilön apua, tulee myös raskaamman hoidon
paikoilta siirtyminen ajankohtaiseksi.
Vuoden 2013 aikana tehdään laaja selvitys nykyisen järjestelmän vaihtoehtoisista
asumisratkaisuista. Koko tämä toiminnan rakenteiden muuttamisprosessi edellyttää tarkkaa
suunnittelua, jossa selvitetään eri vaihtoehtoja: hankintaa, toiminnan haltuunottoa tai
palvelusetelien kehittämistä.
156
3) Vanhusten aktiivinen osallistuminen hoitoon
Vanhus osallistuu aktiivisti häntä itseään koskevan hoidon suunnitteluun, päätöksentekoon,
toteuttamiseen ja arviointiin.
Tavoitteena on toimia käyttäjälähtöisesti ja vaikuttaa siihen, että vanhukset osallistuvat
hoidon, hoivan ja muiden julkisten palvelujen kehittämiseen.
Henkilöstö tukee ja kannustaa vanhuksia ongelmaratkaisuun, toimintaan ja omien
voimavarojen käyttämiseen. Henkilöstön osaamista aktivoivassa ja kuntouttavassa
työotteessa kehitetään jatkuvan täydennyskoulutuksen avulla.
Omaisten läheisilleen antama hoiva on tärkeää ja sitä pitää tukea kaikin mahdollisin tavoin.
Lomittajapalvelua, päiväkeskustoimintaa ja muita palveluja pitää kehittää. Siten
omaishoitajat ja omaiset saavat paremman mahdollisuuden saada käyttää lakisääteisen
vapaansa.
Palvelunohjauksella on keskeinen asema omaisten ja vanhusten tiedottamisessa ja heidän
auttamisessaan löytämään oikeaa tietoa. Omaishoidon lisäksi tehdään muuta
vapaaehtoistyötä vanhusten parissa, mitä myös pitää tukea eri tavoin.
157
Tavoite/Mittari
Hyvä palvelulaatu
RAI:n laatuindikaattoreiden
vahvistaminen
Yksilön palvelu oikealla tasolla.
Hoitopaikkojen indikaattorit
vahvistetaan
Mittarit: RAI, Rafaela, HAIPRO ja
asiakaskyselyt
Toimivat hoitoketjut, palvelun
saavutettavuus ja saatavuus
Mittari:
- Asumispaikan ja muiden
hoitotoimenpiteiden odotusaika
- Hoitopäiväseuranta
- Säännöllinen kotihoito > 75 v.
% väestöstä
- Palveluasumista yli 75-vuotiaille, % väestöstä
Pitkäaikaishoitoa yli 75-vuotiaille
(vanhainkoti tai tk) % väestöstä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Rai-arvioinnit tehdään kaikista
asiakkaista, jatkuva prosessi.
Min. 2 krt/vuosi (100 %), max
päivitys terveyden olennaisen
muutoksen jälkeen (80 %)
RAI benchmarking THL:n kautta
2krt vuodessa
Toteutustapa
Vastuussa oleva
RAI käytössä järjestelmällisesti
avohoidossa, asumisissa ja
geriatrian osastoilla
RAI-vastaava valitaan joka
yksikköön, vastaavien verkosto
Vastuu: tulosyksikön päällikkö
kunkin yksikön esimies
Rafaela-hoitoisuus optimaalista
geriatrian osastoilla
HaiPro ilmoitukset 100 %
HaiPron seuranta ja Rafaelahoitoisuus optimaalista
Odotusaika asumiseen kolme
kk, (min, 4,5 kk (real), 4 kk
(max)
Hoitopäiviä keskim < 25 vrk
Säännöllinen kotihoito: min 1112 %, max 13-14 %
(valtak.tavoite).*taulukko, jossa
min, real ja max tavoitetaso.
Palveluasumista yli 75-v.: min 67 5, max 5-6 % (valtak. tavoite)
Pitkäaikaishoitoa yli 75-v: real
Hoitoisuus lisääntynyt
kotihoidossa, SAS-suunnittelu,
hoito- ja palvelusuunnitelma
RAI-mittauksen avulla.
Kuntouttava ja aktivoiva työote.
Kotiutuskoordinoijan työ.
Asiakkaiden omaa vastuuta ja
osallisuutta tukeva
palvelunohjaus. Muistineuvonta
Hyvä työnjako
moniammatillisessa työssä.
Vastuu: vanhushuollon
päällikkö, tulosyksikön
158
3,5 %, max 3 % (valtak. tavoite)
Tyytyväiset asiakkaat
Mittari: kyselyt, asiakaspalaute
Geriosasto: asiakaskyselyssä on
vähintään 90 % asiakkaista
tyytyväisiä
päällikkö, kunkin yksikön
esimies, SAS-ryhmä, kaikki
Asiakaskyselyjä tehdään
jokaisessa yksikössä vuoden
aikana, kehitetään vanhustyön
kehittämisyksikön ja
IkäKaste-hankkeen avulla.
Vastuu: tulosyksikön päällikkö
ja kunkin yksikön esimies
Geriosastolla on oma kyselynsä.
Tavoite/Mittari
Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään
Mittari: tilastot, Hilmo
Tavoitetaso 2013
min - real - max
89 % yli 75-vuotiaista asuu
kotonaan vuonna 2013
Min 89 % asuu kotona - max 9192 % asuu kotona (valtak.
tavoite)
Mahdollisuus asumisen
pysyvyyteen omissa yksiköissä
Mittari: siirtojen ja
asumisaikojen seuranta
Ei tarvitse muuttaa muista kuin
lääketieteellisistä syistä.
Osallisuus kunnan
päätöksentekoprosesseissa
Vanhuksen osallisuus
vanhushuollossa
- Omaishoidon tuki yli 75-
Omaishoidon tuki: min 4-4,5 %,
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Avohoidon, tukipalvelujen ja
lähipalvelun työmenetelmän
kehittäminen kotona-asumisen
mahdollistamiseksi.
Vastuu: avohoidon
osastopäällikkö ja
kotihoidonohjaajat
RAI otetaan järjestelmällisesti
mukaan hoitosuunnitteluun ja
seurantaan. Henkilöstön
osaamista vahvistetaan.
päällikkö, tulosalueen päällikkö,
asumispaikkojen johtajat
Lausunnot valmisteluihin.
Säännöllinen yhteydenpito kaksi
kertaa vuodessa kuntien
vanhusneuvostoihin.
Omaishoidon tuen resurssit,
159
vuotiaille, % väestöstä
max 5-6 % (valtak. tavoite)
Tukipalvelua yli 75-vuotiaille, %
väestöstä
Tukipalvelua yli 75-vuotiaille:
min 25 %, max 30 %
omaishoitajalle järjestetään
myös muuta tukea.
päällikkö, yksikönpäälliköt
Tavoite/Mittari
Vanhushuolto on houkutteleva
työpaikka
Mittari: hakijamäärä avoimiin
virkoihin
Eri sairauksien hyväksyttyjen
hoitoketjuja noudattaminen.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Päteviä hakijoita kaikkiin
avoimiin toimiin/virkoihin
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstön kouluttaminen
oppisopimuksilla. Yhteistyötä
seudun koulutusyksikköjen
kesken. Henkilöstöpoliittisia
panostuksia tavoitteena saada
riittävät voimavarat hoitoon
pätevän henkilöstön saannin
turvaamiseksi myös
tulevaisuudessa.
Vastuu: kaikki
Hoitoketjut 100 %
Laadittujen hoitoketjujen
noudattaminen.
160
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Henkilöstön osaamisen
kehittäminen ja ylläpitäminen
Mittari: tilasto
Henkilöstön osaamisen ja
pätevyyden hyödyntäminen
Mittari: tilasto
Oikeudenmukainen ja
tasapuolinen henkilöstön
kohtelu
Mittari: hyvinvointitutkimus
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Täydennyskoulutusta 3 päivää/työntekijä/vuosi
Pätevää henkilöstöä 100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Toiminnan tavoitteita vastaavan
täydennyskoulutuksen
järjestäminen
Kehittämiskeskustelujen
pitäminen: vähintään 60 % ollut
keskusteluissa vuoden aikana,
max 100 %
Jokaisessa yksikössä
järjestetään
kehittämiskeskusteluja ja
työpaikkakokouksia 8 krt
vuodessa.
Hyvä tiedonkulku
Min 90 %, max 100 %
henkilöstöstä kohdellaan
oikeudenmukaisesti ja
tasapuolisesti
päällikkö, ao. yksikön esimies
tulosyksikön päällikkö
161
Tavoite/Mittari
Kaikki sijaiset sijaispankin
kautta
Mittari: tilasto
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Sijaispankin palvelun
käyttäminen, min 80 %, max
100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu:
kotipalvelunohjaajat ja
asumispaikkojen johtajat
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Vähemmän
sairasuspoissaolopäiviä kuin
vuonna 2012.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tyhy-toiminta
Vastuu: kaikki
Tavoite/Mittari
Hyvinvoiva henkilöstö
Mittari: sairauspoissaolotilaston
seuranta, Työhyvinvointi-kyselyn
tulos
162
Tavoite/Mittari
Tehokas toiminta, jolla selvä
tavoite ja ilmoitettu arvopohja
Oikeudenmukainen ja oikein
kohdistettu palvelu.
Mittari: palvelun laadun ja
riittävyyden arviointi
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Kaikki työntekijät tuntevat
toiminnan tavoitteet ja
arvopohjan
Tärkeysjärjestys perustuu
arvopohjaan
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu: kaikki
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Tavoitteiden ja voimavarojen
mukainen toiminta
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Välitilinpäätös, talousarvion
seuranta, hyvinvointitilinpäätös
Hintavertailu valtakunnallisesti
Rafael-tilaston kautta
päällikkö, osastopäälliköt ja
esimiehet
Yhteistoiminta-alueelle laaditaan
vanhuspoliittinen ohjelma. Työ
alkaa syksyllä.
Tavoite/MittariI
Hyvinvointia edistävä toiminta.
Vanhushuollon ja hoivan hyvä
laatu
Sairaalassa valmiiksi hoidettuja
potilaita ei
erikoissairaanhoidossa
Vanhushuollon hallitut
rakennemuutokset, jotka
perustuvat tietoon ja tilastoon
163
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Vanhushuoltopalvelujen
tuotteistaminen
Mittari:
Muistineuvonta - kuntatuotteet
- M1 Konsultoinnit
- M2 Seuranta/vuositarkastus
- M3 Ensimmäinen käynti
- M4 Lääkärikäynti
Tavoitetaso 2011
min - real - max
Muistineuvonnalla, Pietarasaaren
kotihoidolla ja geriatrian
osastoilla on kuntatuotteita.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tuotekohtainen käyntimäärä
saadaan kuukausittain ja niitä
seurataan.
Sisältö ja hinnat korreloivat
Vastuu:
vanhushuollon päällikkö,
osastopäälliköt ja esimiehet
Hoitovuorokausihinnat alle
maan keskiarvon
Kotihoito-kuntatuotteet
(sisältää kodissa annettavan
hoidon linjaukset)
Kotipalvelu
- KH1 Lyhyt käynti (esim.
insuliinipistos, silmätipat ennen
leikk.)
- KH2 Hoiva (perushoito.
hygienia, ruoka)
- KH3 Hoito/lääkkeet (edellyttää
hoitoalan koulutusta,
terveydentilan seuranta)
- KH4 Vaativa kotihoito (iv-tippa,
kipupumput jne.)
- KH5 Arviointi (kartoituskäynnit
RAI)
Kotisairaanhoito
K1 Lyhyt käynti (esim.
insuliinipistos, silmätipat ennen
leikk.)
164
- K2 Hoiva (perushoito. hygienia,
ruoka)
- K3 Hoito/lääkkeet (edellyttää
hoitoalan koulutusta,
terveydentilan seuranta)
- K4 Vaativa kotihoito (iv-tippa,
kipupumput jne.)
- K5 Arviointi (kartoituskäynnit
RAI)
Geriatrian osastot
- Lyhytaikaishoito, kuten
sairaan- ja akuuttihoito,
kuntoutus ja aktivoiva perus-,
laaja ja hyvin laaja hoito
- Pitkäaikaishoito: perus-, laaja
ja hyvin laaja
Os. 9 Uusikaarlepyy hyväksyy
nämä kriteerit kunnan
ostopalveluihin, mutta ei ole
ottanut niitä käyttöön.
165
*YLI 75-VUOTIAIDEN SÄÄNNÖLLINEN KOTIHOITO
Määrä
Vanhuksia > 75-v.
2011
Min
(Hilmo 2011)
Real
Max
Kansallinen
tavoite
%
Asiakkaita
14
283
2022
%
9,5
Asiakkaita
199
%
12
Asiakkaita
244
Luoto
270
10
27
12
33
14
38
Uusikaarlepyy
804
10,7
87
12
97
14
112
Pedersöre
755
11,1
84
12
90
14
106
Pietarsaari
166
TUNNUSLUVUT
Suoritteet
Kotona-asuvat yli 75vuotiaat,
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Kansallinen tavoite
Omaishoidon tuki yli
75-vuotiaat
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Kansallinen tavoite
Säännöllinen kotihoito
yli 75-vuotiaat
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Kansallinen tavoite
Yli 75-vuotiaiden
tukipalvelut
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
75 vuotta
täyttäneiden
palveluasuminen
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Kansallinen tavoite
Yli 75-vuotiaiden
pitkäaikaishoito
(vanhainkodit tai tk)
% väestöstä
Pietarsaari
Luoto
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Kansallinen tavoite
Henkilötyövuodet
Tilinpä
ätös
-08
Tilinpäätös
-09
Tilinpäätös
-10
Tilinpäätös
-11
Talous- Talous- TS
arvio
arvio
-14
-12
-13
86,4
86,4
84,7
85,2
87,3
87,6
85,8
86,0
86,7
85,3
86,1
86,5
87
87
87
87
91-92
88
88
88
88
91-92
89
89
89
89
91-92
90
90
90
90
91-92
3,8
3,4
5,5
5,3
4,1
3,5
5,1
3,3
3,5
2,6
3,5
3,7
3,4
3,3
3,2
3,7
5-6
4,0
4,0
4,0
4,0
5-6
4,5
4,5
4,5
4,5
5-6
4,8
4,8
4,8
4,8
5-6
9,7
9,8
9,5
10,0
9,6
8,5
7,8
5,7
7,6
9,8
10,1
10,4
9,5
10,0
10,8
11,1
13-14
11
11
11
11
13-14
12,0
12,0
12,0
12,0
13-14
12
12
12
12
13-14
19,7
39,6
27,9
30,9
19,7
42,5
23,9
31,8
29,3
58,3
25,3
46,2
20
30
28
28
25
25
25
25
25
25
25
25
25
25
25
25
8,2
8,3
7
8,4
10,6
7,7
6,8
9,4
10,0
8,6
5,2
8,5
9
8
7
8
5-6
8,5
7,0
7,0
7,0
5-6
7,0
7,0
7,0
7,0
5-6
7,0
7,0
7,0
7,0
5-6
6,8
3,0
10,1
6,2
3,2
2,7
9,0
4,5
2,0
4,1
8,7
4,3
3,5
3,5
9
6
3
457,36
3,5
3,5
8,0
5,5
3
3,0
3,0
4,0
4,0
3
3,0
3,0
5,0
5,0
3
528,49
167
Sosiaalihuollon
päällikkö:
TOIMIALA:
Carola Lindén
Sosiaalihuolto
TOIMINTA-AJATUS
Sosiaalihuolto harkitsee oikeusturvan huomioiden lainsäädännön rajoissa ja yksilön tarpeiden pohjalta ihmisten oikeuden tukeen, apuun ja suojaan. Sosiaalihuollon tulee turvata kuntalaisten perushyvinvointi, tarjota riittävät lähipalvelut ja varmistaa ammatillinen osaaminen.
Palvelu toteutetaan toimivassa organisaatiossa, joka takaa laadukkaan sosiaalihuollon. Henkilöstön ammatilliselle työlle on oltava tunnusomaista rajat ylittävä yhteistyö, tuki ja konsultaatio. Sosiaalihuollon on ehkäistävä ja vähennettävä yhteiskunnassa ilmeneviä sosiaalisia
ongelmia yhteistyössä muiden toimialojen kanssa.
Sosiaalihuolto on toimiala, jonka tarve lisääntyy muuttuvassa yhteiskunnassa. Lainsäädännön
noudattamiseksi ja palvelujen kysyntään vastaamiseksi tarvitaan runsaasti lisäresursseja toiminnan kehittämiseen sekä tarpeita vastaavaa osaamista.
Vammaishuollon työtaakka on lisääntynyt 1.1.2010 lukien huomattavasti, koska myös psyykkisesti vajaakuntoiset kuuluvat nyt vammaishuollolle. Sosiaalityöntekijät tekevät heihin liittyvää työtä niiden asiakasryhmien kustannuksella, jotka ovat kuuluneet vammaishuollolle jo
aikaisemmin. Johtavan sosiaalityöntekijän asiakastyöhön jäävä aika on vähentynyt huomattavasti, koska hän palvelee nyt koko yhteistoiminta-alueen vammaissosiaalityöntekijöitä.
Tuloillaan on uusia asiakasryhmiä, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. Lisäksi on suuri ryhmä niitä, joilla on lievä kehityshäiriö ja/tai mielenterveysongelmia tai käytöshäiriöitä. Jatkuvan asumisen tuen ja ohjauksen tarpeessa olevien
nuorten määrä on lisännyt ostopalvelujen tarvetta, koska omaa palvelutuotantoa ei ole
saatavilla. Vammaishuollon sosiaalityöntekijät saavat yhä useammin yhteydenottoja eri toimialojen työntekijöiltä, jotka etsivät palvelujen järjestäjää tälle erittelemättömälle asiakasryhmälle. Näillä asiakkailla ei ole vammaispalvelulain eikä erityishuoltolain mukaista oikeutta
palveluihin. Tarvitaan kuitenkin runsaasti eri tukimuotoja, jotta kyseiset henkilöt voisivat
asua itsenäisesti, ja lisäksi on kysyntää palveluasumispaikoista niille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen. Sosiaalihuollolla ei ole nykyään tarjota näille asiakkaille omaa palvelutuotantoa, eikä kyseisten palvelujen ostoon ole budjetoitu määrärahaa. Akuuttien ongelmien ratkaisemiseksi ostetaan kuitenkin jonkin verran palveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta, esim.
tukea ja ohjausta. Tällaisten haasteiden kohtaamiseen ei ole nykyisin mitään järjestelmää eikä henkilöstöresursseja, joiden avulla voitaisiin tehdä tarvittavia selvityksiä ja tarjota palveluja omana toimintana. Hoitamatta jäävät tapaukset johtavat tulevaisuudessa suurempiin ongelmiin ja kalliisiin kustannuksiin, koska kyseiset henkilöt syrjäytyvät helposti jäädessään
vaille apua.
Yhteistoiminta-alueella ei ole asumispaikkoja vaikeasti sijoitettaville moniongelmaisille henkilöille. Heitä pallotellaan eri tulosalueiden välillä, koska heitä koskevaa selkeää lainsäädäntöä ei ole. Hyväksyttäviä kokonaisratkaisuja on vaikea löytää, minkä vuoksi vaikeasti sijoitettavilla asiakkailla on suuri asumisyksikön tarve.
Uuden Toimintakeskuksen ja Pietarsaaren suomenkielisille vammaisille tarkoitetun uuden
asumisyksikön suunnittelua ja piirustuksia on valmisteltu tekniselle virastolle myönnetyn
hankemäärärahan puitteissa. Suunnittelu toteutetaan yhdessä Eskoon kanssa, jonka on määrä ottaa toiminta hoitaakseen kiinteistöjen valmistuttua. Eskoo edellyttää, että nykyinen autistien asuminen siirretään Castréninkadulta uuteen yksikköön, mikä on edullisinta toiminnan talouden kannalta. Asiasta tehdään vuonna 2013 sopimus Eskoon kanssa ja rakennushanke on aloitettava seuraavan vuoden aikana.
168
Asumis- ja jaksohoitopaikkoihin kohdistuu suuri paine. Esille on otettu Radiotiellä sijaitsevan
rivitalokiinteistön muuttaminen palveluasumiseksi. Hanketta toteutetaan sitä mukaa kuin
kiinteistöstä vapautuu asuntoja. Asumiseen tarvitaan ympärivuorokautinen henkilöstö. Osa
ostopalveluista voitaneen lopettaa asiakkaiden palatessa asumaan yhteistoiminta-alueelle.
Aikuis- ja perhesosiaalityön asiakastyö vaatii lisää henkilöstöresursseja etenkin Pietarsaaressa. Lastensuojelussa lisääntyvät sekä työtaakka että kustannukset. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ylityöllistettyjä. Sosiaalityöntekijöiden määrä ei riitä lakisääteisten tehtävien
suorittamiseen tyydyttävällä tavalla. Mutkikkaat asiat, vaativat omaiset ja lakimiehet sekä
aluehallintovirastolle ja oikeusasiamiehelle tehtävien hallintokantelujen määrän lisääntyminen yhdistettynä raskaaseen työtaakkaan aiheuttavat sosiaalityöntekijöille uupumusta. Lastensuojelun yksityisten konsulttipalvelujen ja toimenpiteiden ostamistarpeen lisääntyminen
on huolestuttavaa kustannusten kannalta. Osa ostopalveluista voitaisiin välttää perustamalla
lisää perheohjaajan virkoja, mutta erityisselvitykset ja erityiskonsultaatio vaativat erityisosaamista, joka on hankittava ostopalveluna.
Lastensuojelun tarve voitaisiin täyttää paremmin perhetyötä laajentamalla. Perhetyöntekijöiden/perheohjaajien määrän lisääminen on välttämätöntä, jotta kyetään vastaamaan lapsiperheiden ehkäisevän työn ja nuorten tehokkaampien tukitoimien tarpeeseen. Nykyinen saatavuus ei vastaa tarpeita.
Huoli puheeksi -menetelmää välitetään koulutuksen avulla henkilöstölle, joka on työnsä
kautta tekemisissä lasten ja lapsiperheiden kanssa. Lastenneuvolan, päiväkotien, koulujen ja
terveydenhuollon henkilöstöllä tulee olla tietoa ja valmiudet tehdä runsaasti ehkäisevää työtä
estääkseen ongelmien kasvamisen liian suuriksi. Yhteinen tavoite ja kokonaisvastuu ovat
erittäin tärkeitä. Uusia henkilöstöryhmiä koulutetaan menetelmän käytössä jatkuvasti.
Pietarsaaressa on laajennettu perhetyön ja terveydenhoidon yhteistyötä, ja lastenneuvolassa
työskentelee perhetyöntekijä yhtenä aamupäivänä viikossa.
Aikuissosiaalityötä kehitetään SOS-Kaste-hankkeessa, jonka painopiste on nuorten ja maahanmuuttajien työelämään integroimisessa.
Päihdehuolto suunnittelee yhteistyössä teknisen viraston kanssa Permontien tukiasuntojen
rakentamista/peruskorjausta 25-paikkaiseksi kuntouttavaksi päihdeasumiseksi. Tavoitteena
on saada aikaan toimiva asumisyksikkö, joka vastaa uusia kansallisia vaatimuksia sekä tilojen että henkilöstön osalta ja myös sisällöllisesti siten, että toiminta on kuntouttavaa. Tekniselle virastolle on myönnettävä varoja rakennustöiden toteuttamiseen. Välittäjä-hankkeessa
on meneillään A-klinikan vieressä sijaitsevan kiinteistön muuttaminen päihteidenkäyttäjien
päiväkeskukseksi. Lokakuuhun 2013 jatkuvaa hanketta vetää toiminnasta vastaava hanketyöntekijä. Rakennustöihin osallistuu useita pitkäaikaistyöttömiä, joilla on päihdeongelma.
Siten kaupungille pitkäaikaistyöttömistä aiheutuvat kustannukset vähenevät ja työllistyminen
on hyväksi työttömille.
Pakolaistyö on kasvanut varsin suureksi sosiaalihuollon toimintamuodoksi. Toiminnassa on
nykyään mukana koordinaattori/sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, kolme pakolaisohjaajaa ja hanketyöntekijä. Seudulla asuu nykyään 90 kiintiöpakolaista ja syys-lokakuun
vaihteessa yhteistoiminta-alueelle saapuu huomattavasti myöhässä 50 kiintiöpakolaista lisää.
Pietarsaaressa on nykyään noin 80 oleskeluluvan saanutta pakolaista, jotka ovat muuttaneet
vastaanottokeskuksesta omiin asuntoihin. Pakolaistyö vaatii paljon enemmän kuin asuntojen
järjestämistä ja toimeentulotuen myöntämistä. Useat selvitykset, perheiden yhdistämishakemukset ja yhteydenotot ministeriöön, Maahanmuuttovirastoon, ulkomaiden suurlähetystöihin
ja ELY-keskukseen vievät runsaasti henkilöstön työaikaa. Tehtävien selvitysten pohjalta kunnille myönnetään suoraan korvausta pakolaisista neljän vuoden ajalta. Korvaukset eivät ole
tuloa sosiaalihuollon talousarviossa. Neljän vuoden kuluttua pakolaiset siirtyvät kuntien tavanomaisen toimeentulotuen piiriin, elleivät pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Tämä lisää uuden henkilöstön tarvetta ja kuntien menoja tulevaisuudessa.
169
Tavoite/Mittari
Palvelujen antaminen lakisääteisissä käsittelyajoissa.
Toimivat prosessit, asiakirjojen kirjaaminen, tarkoituksenmukainen dokumentointi, päivitetyt asiakassuunnitelmat. Selkeästi perustellut päätökset.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vammaishuollossa käsittely
7 päivässä + 3 kk:n selvitysaika.
Lastensuojelussa 7 päivää
selvityspäätökseen + 3 kk
lastensuojelutarpeen selvittämiseen.
Toimeentulotukiasioissa
päätös 7 päivässä.
Asiakasdokumentaation kehittäminen ja parantaminen, prosessinohjauksen ja
kirjaamisen parantaminen.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Sosiaalityöntekijät kirjaavat ja
seuraavat käsittelyaikoja. Tietokoneohjelma, jonka avulla se
onnistuu.
Osana laadunkehitystä.
Prosessien läpikäynti.
Dokumentointiperiaatteiden läpikäynti.
Koulutus dokumentoinnissa.
Tavoite/Mittari
Hyvä tavoitettavuus, hyvä
kohtelu, asiakkaan osallisuus asiakasasioiden käsittelyssä, aikaa asioiden
selvittämiseen. Oikeudellisesti varma ja oikeudenmukainen käsittely.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ei hallintokanteluja aluehallintovirastolle eikä oikeusasiamiehelle.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Yhteiset periaatteet. Prosessien
läpikäynti hyvin toimivan järjestelmän luomiseksi. Sisäinen
keskustelu asiakkaiden kohtelussa ja asiakkaiden osallisuus.
170
Dialoginen työskentelytapa.
Huoli puheeksi -koulutuksen saanut henkilöstö käyttää menetelmää ehkäisevänä toimenpiteenä työssään.
Jatketaan Huoli puheeksi –menetelmän koulutusta henkilöstölle, joka on työnsä kautta tekemisissä lasten ja lapsiperheiden kanssa.
Tavoite/Mittari
Sosiaalihuolto houkutteleva tulosyksikkö työpaikkana.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Päteviä hakijoita avoimiin
paikkoihin.
Sosiaalityöntekijöiden pysyvyyden parantuminen.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kannustetaan epäpäteviä työntekijöitä opiskelemaan kelpoisuuden saamiseksi.
Sosiaalityöstä kertominen tuleville opiskelijoille.
171
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Tukeva ja oikeudenmukainen johtajuus.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toimiva yhteistyö kaikilla
tasoilla.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Esimiesten johtamiskoulutus. Sosiaalityöntekijöiden,
sosiaaliohjaajien ja etuuskäsittelijöiden säännölliset kokoukset johtavan sosiaalityöntekijän ja asianomaisen
osastopäällikön kanssa.
Asumisesimiesten ja päiväkeskushenkilöstön kokoukset osastopäällikön kanssa.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Henkilöstövahvuuden lisääminen etenkin sosiaalityössä. Kehityskeskustelut.Mentorointi. Työnohjaus. Tyhytoiminta, virkistyspäivät.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Päteviä hakijoita.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Palkankorotus.
Sijaisia eri sijaisuuksiin ja
sairauslomien ajaksi.
Koulutetaan lisää sosiaalityöntekijöitä.
Tavoite/Mittari
Sairauslomapäivien määrän
vähentäminen.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Vuonna 2011: 14,5 päivää/sosiaalihuollon työntekijä
Vuonna 2013: 12 päivää/työntekijä
Tavoite/Mittari
Päteviä ja hyviä hakijoita
vakinaisiin virkoihin.
172
Tavoite/Mittari
Palvelumuotojen kehittäminen/lisääminen siten, että
ne vastaavat kuntalaisten
tuen tarpeita.
Asiakkaiden arkea tukevien
ja heidän omia voimavarojaan vahvistavien ehkäisevien palvelumuotojen lisääminen.
Riittävä henkilöstövahvuus
nykyisestä työtaakasta selviytymiseksi.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Henkilöstön lisääminen
strategian mukaisesti:
- pedagoginen ohjaaja suomenkielisiä vammaisia varten
- henkilöstöä vammaishuollon uusien asiakasryhmien arviointia ja ohjausta
varten
- sosiaalityöntekijä, jolla
vastuu tuki- ja sijaisperheistä
- perheohjaajia
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Talousarviovaroja
Kiireelliset tarpeet:
-lisää sosiaalityöntekijöitä
-kanslisti
- nykyisten resurssien uudelleenjärjestely → tarve
koota kaikki sosiaalityöntekijät samaan paikkaan tehokkuuden lisäämiseksi,
työnjako
- vammaisten asumisyksiköt
- uusi Toimintakeskus
- kuntouttava päihdeasuminen
173
- asumisyksikkö vaikeasti
sijoitettaville henkilöille
- kuntouttava asumisyksikkö nuorille
Tavoite/Mittari
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Työntekijöillä siedettävä
työtaakka.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Yhteiset toimintalinjat.
Lisää sosiaalityöntekijöitä.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Kohtuullinen työtaakka, aikaa selvitysten tekemiseen.
Päätökset lakisääteisissä käsittelyajoissa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Lakisääteisistä käsittelyajoista selviytyminen.
Psyk. asiakkaiden hoidon
porrastus.
RAI-mittarin hyödyntäminen hoitosuunnittelussa.
Täydennyskoulutus RAI:n
käytössä.
Tasa-arvoiset palvelut yhteistoiminta-alueella.
Tavoite/Mittari
174
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Ehkäisevä toiminta koko sosiaalihuollossa. Asiakkaiden
arjen tukeminen ja heidän
omien voimavarojensa vahvistaminen.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Edistetään avohoitoa ja tukitoimia kalliimpien ratkaisujen välttämiseksi.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Edellytyksenä on tukitoimintojen saatavuus.
Omana toimintana järjestettävät tukipalvelut taloudellisesti puolustettavampia kuin
ostopalvelut.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Yksityisiä ostopalveluja
hankitaan jonkin verran.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Laaditaan hankintakriteerit
ja ostopalvelukriteerit.
Tavoite
Edullisemmat ostopalvelut
175
TUNNUSLUVUT PÄIHDEHUOLTO
Suoritteet
A-klinikka
käynnit/
asiakasmäärä
Pietarsaari
Luoto
Pedersöre
Uusikaarlepyy
Kuntoutus
ostopalveluna
vuorokausien määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
Tilinp.
-09
Tilinp.
-10
Tilinp.
-11
Talousarvio
-12
Talous
-arvio
-13
Talous
-suun.
-14
Talous
-suun.
-15
461/
6794
8/47
34/413
23/123
402/
5798
10/78
38/373
38/385
397/
6470
14/139
32/327
29/351
450/
6500
15/150
50/450
35/400
400/
6000
15/150
50/450
35/400
400/
6000
15/150
50/450
35/400
400/
6000
15/150
50/450
35/400
589
0
113
0
450
0
155
28
530
36
100
56
600
50
100
40
600
50
100
40
600
50
100
40
600
50
100
40
TUNNUSLUVUT PERHE- JA AIKUISSOSIAALITYÖ
Suoritteet
Tilinp.
-09
Tilinp.
-10
Tilinp.
-11
Talousarvio
-12
Talous
-arvio
-13
Talous
-suun.
-14
Talous
-suun.
-15
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
228
12
85
15
330
23
80
26
319
40
118
25
260
25
90
25
260
25
90
25
260
25
90
25
300
40
120
25
Laitoshoidossa ja
ammattimaisissa
perhekodeissa olevien
lasten määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
19
1
7
3
28
4
8
3
33
2
3
0
28
2
3
2
25
2
3
2
25
2
3
2
25
2
3
1
Sijaisperheissä olevien
lasten määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
29
0
4
2
23
2
5
3
24
2
7
1
30
2
5
2
32
2
6
2
32
2
6
2
30
2
8
2
Lastensuojeluilmoitusten määrä
176
Suoritteet
Tilinp.
-09
Tilinp.
-10
Tilinp.
-11
Talousarvio
-12
Talous
-arvio
-13
Talous
-suun.
-14
Talous
-suun.
-15
Avohuollossa olevien
lasten määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
300
35
90
53
256
51
87
29
254
55
130
25
260
55
100
45
260
55
100
45
260
55
100
45
260
55
120
30
Uusien elatusapusopimusten määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
126
18
15
3
150
26
25
13
129
20
54
12
140
26
30
8
140
25
50
10
140
25
50
10
140
25
50
10
Huoltajuussop. määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
137
51
59
12
152
70
69
16
156
55
56
17
148
48
45
20
150
50
50
20
150
50
50
20
150
50
50
20
79
42
38
14
80
40
40
10
80
40
40
10
80
40
40
10
80
40
40
10
Isyysselvitysten
määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
Lausunnot oikeudelle
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
6
2
0
0
7
2
1
2
5
1
1
1
5
2
1
1
5
1
1
1
5
1
1
1
5
1
1
1
Toimeentulotukea
nost.talouksien määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
593
110
116
53
613
94
79
47
578
94
85
51
590
100
85
45
600
100
85
50
600
100
90
50
600
100
90
50
Ehkäisevää toimeentulotukea nostaneiden
talouksien määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
55
13
5
33
62
9
22
19
52
6
24
10
50
10
30
10
50
10
20
10
50
10
20
10
50
10
20
10
53
18
29
40
59
15
25
33
60
15
25
35
60
15
25
35
60
15
25
35
60
15
25
35
Perhetyötä saaneiden
perheiden määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
177
Suoritteet
Tilinp.
-09
Tilinp.
-10
Tilinp.
-11
Talousarvio
-12
Talous
-arvio
-13
Talous
-suun.
-14
Talous
-suun.
-15
Perhetyön käyntien
määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
608
284
946
750
615
425
937
758
700
350
950
750
800
350
950
750
800
350
950
750
800
350
950
750
Kotipalvelua saaneiden perheiden määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
1
5
7
17
1
3
5
10
1
3
6
15
1
3
6
15
1
3
6
15
1
3
6
15
Perhetyötä saaneiden
lastensuojeluperheiden määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
16
4
10
7
30
6
11
6
40
7
12
6
40
7
12
6
40
7
12
6
40
7
12
6
24
6
9
17
35
6
10
15
35
6
10
15
35
6
10
15
35
6
10
15
Ehkäisevää perhetyötä
saaneiden perheiden
määrä
Pietarsaari
Uusikaarlepyy
Pedersöre
Luoto
TUNNUSLUVUT VAMMAISHUOLTO
Suoritteet
Päiväkäyntien määrä
Pietarsaari, Päiväkesk.
Pietarsaari, Harmony
Uusikaarlepyy, Lillhaga
Pedersöre, Träffen
Luoto, Ankaret
Kotikäyntien määrä
Luoto, Ankaret
Konsultointipuhelut
asiakkaiden kanssa
Tilinpäätös
2011
Taloussuunn.
2012
Taloussuunn.
2013
1580
2016
1490
842
995
2500
2000
1400
650
870
2500
2000
1400
650
870
7
34
23
91
147
10
50
50
160
130
10
40
40
160
130
0
170
100
100
100
100
178
Luoto, Ankaret
Henkilökohtaista
apua saaneiden vammaisten määrä
Pietarsaari, henkilöiden
määrä
Tunnit yhteensä
t/kk x 12 kk
Uusikaarlepyy,
henkilöiden määrä
Tunnit yhteensä
t/kk x 12 kk
Pedersöre, henkilöiden
määrä
Tunnit yhteensä
t/kk x 12 kk
Luoto, henkilöiden
määrä
Tunnit yhteensä
206,75 t/kk x 12 kk
Omaishoidon tuki,
0-64 –vuotiaat
hoidettavat
Pietarsaari
Pedersöre
Uusikaarlepyy
Luoto
Hoitopäivien määrä
Pietarsaari
- Hoitokoti
- Hoitokoti tukiasuminen
- Harmony, tukiasuminen
- Kevakoti, kehitysvamm.
ryhmäasuminen
- Kytömäen palveluasuminen
Luoto
- Ankaret
- Kevakoti,
kehitysvamm. ryhmäasuminen
Uusikaarlepyy
- Grönkulla
Pedersöre
- Luoto, Ankaret
244
292
250
300
105
100
300
105
100
46
33
20
12
47
35
22
14
26
13458
12
6958
17
8172
6
2481
46
33
20
12
2432
730
2016
2440
2900
1000
2190
2555
2900
1000
2190
2555
1488
0
0
1816
85
1825
0
1825
0
1792
1825
1825
358
365
365
179
Suoritteet
Vammaisten työtoiminta
Pietarsaari
- Asiakkaita 31.12.
Pedersöre
- Asiakkaita 31.12.
Uusikaarlepyy
- Asiakkaita 31.12.
Luoto
- Asiakkaita 31.12.
8086
54
1825
16
2057
16
1078
8
7530
54
1700
16
2320
16
1590
8
7530
58
1750
16
2320
16
1595
8
Työkeskus, Kårkulla
Pietarsaari
- Asiakkaita 31.12.
Pedersöre
- Asiakkaita 31.12.
Uusikaarlepyy
- Asiakkaita 31.12.
Luoto
- Asiakkaita 31.12.
9082
41
4933
22
6277
36
2397
15
8650
41
5500
22
5934
36
2771
15
8650
41
5500
22
5934
36
2771
15
Teollisuuskeskus,
Kårkulla
Pietarsaari
- Asiakkaita 31.12.
Pedersöre
- Asiakkaita 31.12.
Uusikaarlepyy
- Asiakkaita 31.12.
Luoto
- Asiakkaita 31.12.
2091
11
475
2
774
2
353
2
3399
11
720
2
792
2
375
2
3399
11
720
2
792
2
375
2
3197
17
169
2
0
0
435
2
216
1
3464
17
300
2
0
0
520
2
210
1
3464
17
300
2
0
0
520
2
210
1
30
18
11
8
30
23
11
8
30
23
11
8
Toimintakeskus
Pietarsaari
- Asiakkaita 31.12.
Pedersöre
- Asiakkaita 31.12.
Uusikaarlepyy
- Asiakkaita 31.12.
Luoto
- Asiakkaita 31.12.
Seinäjoki
Suoritteet
Ostopalvelut,
palveluasuminen:
Kårkulla
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
180
Eskoo
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Sparvboet
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Mikeva
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Suoritteet
Ostopalvelut,
palveluasuminen:
Muut
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Laitoshoito Kårkulla
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
Laitoshoito Eskoo
- Pietarsaari
- Pedersöre
- Uusikaarlepyy
- Luoto
3
0
1
1
4
0
1
1
4
0
1
1
1
3
4
1
2
4
5
0
2
4
5
0
20
4
0
0
16
4
0
0
16
4
0
0
11
4
0
0
6
3
0
0
6
3
0
0
2
1
3
0
1
1
3
0
1
1
3
0
2
0
0
0
1
0
0
0
1
0
0
0
181
Ympäristöterveydenhuollon Marit Björkstrand
päällikkö:
TOIMIALA:
Ympäristöterveydenhuolto
TOIMINTA-AJATUS
Toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön, yksilön ja eläinten terveyttä sekä
ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa, terveysriskin tai turvallisuusriskin. Eläinlääkintähuolto pyrkii tarjoamaan hyvää peruseläinlääkintähuoltoa toiminta-alueen hyöty- ja seuraeläimille.
Ympäristöterveydenhuolto, johon kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköt, on hyvin toimiva tulosalue. Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto harjoittavat viranomaisvalvontaa. Työtä ohjaavat suurimmaksi osaksi keskusviranomaiset, kuten Evira, Valvira,
Tukes ja aluehallintovirasto.
Terveysvalvonta:
Terveysvalvontaa hallinnoidaan Pietarsaaren Kaikutie 11:ssä sijaitsevasta toimistosta, jossa
työskentelee neljä terveystarkastajaa, kanslisti ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksessa Mathesiuksenkatu 9:ssä on sivutoimisto, jossa on kaksi
terveystarkastajaa. Uudenkaarlepyyn kaksi terveystarkastajaa siirtyvät Pietarsaareen Kaikutielle 1.1.2013. Vuodesta 2013 toimistot on yhdistetty myös yhdeksi kustannuspaikaksi.
Osa syksyllä 2011 tehdyistä elintarvikelain muutoksista toteutuu vasta vuoden 2013
kuluessa. Merkittävä muutos on OIVA-järjestelmän käyttöönotto, tarkastustulosten julkistaminen ns. hymynaamojen avulla. Valvontatietojen julkistamisella halutaan lisätä viranomaisten avoimuutta ja antaa kuluttajille heidän valintojaan tukevaa tietoa.
SHQS-kriteerien mukainen laatutyö jatkuu vuonna 2013.
Eläinlääkintähuolto:
Eläinlääkintähuollossa on 2,7 praktikkoeläinlääkäriä, jotka työskentelevät Pietarsaaren, Pännäisten ja Uudenkaarlepyyn eläinlääkärin vastaanotoilla.
Pietarsaaressa Kaikutie 11:ssä työskentelevä hygieenikkoeläinlääkäri huolehtii mm. ensisaapumispaikkojen ja laitosten valvonnasta, maitohygieniatarkastuksista ja eläinsuojelutarkastuksista koko toiminta-alueella.
182
Tavoite/Mittari
Työskennellään
laatujärjestelmän
mukaisesti.
Kaikki virat täytetty.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: 6 laatukokousta
Real: 9 laatukokousta
Max: kaikki (11)
laatukokoukset
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Laatujärjestelmää seurataan
vuoden aikana säännöllisesti
etukäteen laaditun aikataulun
mukaan.
Min: 80 % täytetty
Real: 90 %
Max: 100 %
Pyritään aktiivisesti saamaan
myös päteviä sijaisia.
Ympäristöterveydenhuollon
päällikkö.
Tavoite/Mittari
Turvallinen elinympäristö
yhteistoiminta-alueen
kaikille asukkaille
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Valvontasuunnitelma
toteutuu
Min: 50 %
Real: 60 %
Max: 100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vuotuinen valvontasuunnitelma
on riskiperusteinen Eviran,
Valviran, Tukesin ja AVI:n vaatimusten ja suositusten mukaan.
päällikkö/terveystarkastajat
183
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Säännölliset viikkokokoukset:
terveysvalvonta joka viikko ja
eläinlääkärit 4 krt/vuosi
Kehittämiskeskustelut pidetään
joka vuosi.
päällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Henkilöstön täydennysTäydennyskoulutus
koulutus
Min: 4 koulutuspäivää
Real: 6 koulutuspäivää
Max: 8 koulutuspäivää
Vähän sairauspoissaoloSairauspoissaolot
päiviä
Min: vuoden 2012 tasolla
Real: 80 % vuoden 2012
tasosta
Max: vähemmän kuin
kaupungin vuoden 2012
keskitaso
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Aktiivinen osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen koulutustarjontaan
Tavoite/Mittari
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Pätevän henkilöstön aktiivinen
hakeminen
päällikkö
Henkilöstön tasapuolinen
ja oikeudenmukainen
kohtelu.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Viikkokokoukset ja
kehittämiskeskustelut
Min: 80 % pidetty
Real: 90 % pidetty
Max: 100 % pidetty
Tavoite/Mittari
Pätevän henkilöstön saaminen avoimiin virkoihin
ja sijaisuuksiin.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Virat täytetty
Min: 80 %
Real: 90 %
Max: 100 %
Sairauspoissaolojen ehkäisy ergonomisten työpisteiden ja
psyykkisen hyvinvoinnin avulla
päällikkö/koko henkilöstö
184
Tavoite/Mittari
Työskennellään vuotuisen
valvontasuunnitelman mukaisesti (suunniteltu toiminta) ja resursseja varataan myös suunnittelematonta toimintaa varten.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Suoritteiden määrä on samalla tasolla kuin aikaisemmin
Min: 70 %
Real: 90 %
Max: 100 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Suoritteiden määrän seuranta
(suunniteltu + suunnittelematon
toiminta) osavuosiraporttien yhteydessä
päällikkö
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Käsittelyaikojen seuranta
päällikkö/terveystarkastajat
Tavoite/Mittari
Asiakkaita koskevat päätökset ja käsittelyt tehdään nopeasti.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Käsittelyajat
Min: 14 päivää
Real: 10 päivää
Max: 5 päivää
Päätökset
Min: 60 päivää
Real: 50 päivää
Max: 30 päivää
185
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Tehtävien erikoistuminen
toteutetaan ja dokumentoidaan.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: erikoistuminen ei
ole toteutunut
Real: erikoistuminen toteutunut paremmin kuin
2012
Max: erikoistuminen kokonaan toteutunut
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Erikoistuminen toteutetaan kehittämiskeskustelujen ja sisäisten kokousten kautta
päällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Suoritteista saatavat tulot
suhteessa menoihin:
Min: 10 % (sama taso
kuin 2011)
Real: 15 % (parempi kuin
maan kaikkien kuntien
keskiarvo)
Max: 50 % (kuntaliiton
suositustaso)
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tulojen ja työsuoritteiden seuranta
päällikkö
Tavoite
Työsuoritteita vastaavat
asiakasmaksut
186
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-09
Terveysvalvonta:
Tarkastukset
Näytteenotto
Lausunnot
Päätökset/käsittely
Muut
Suoritteet yhteensä
Valvontasuunnitelman
toteutumisaste
Työvuodet
Suoritteet/
Tunnusluvut
Eläinlääkintähuolto:
Sairaskäynnit, virka-aika
Pieneläinkäynnit, virka-aika
Terveydenhoitokäynnit
Sairaskäynnit, päivystys
Pieneläinkäynnit, päivystys
Eläinsuojelutarkastukset
Yhteensä
Työvuodet
Tilinpäätös
- 10
Tilinpäätös
-11
Talous
-arvio
-12
Talous
arvio
-13
881
529
129
96
371
2006
877
490
116
93
442
2018
908
473
171
134
526
2212
910
490
170
100
500
2200
60 %
7,7
7,7
7,7
7,7
Tilinpäätös
-09
Tilinpäätös
-10
Tilinpäätös
-11
Talousarvio
-12
Talousarvio
-13
2082
1408
250
341
150
2233
1417
383
362
231
4231
4,0
4626
4,0
1150
543
280
763
280
43
3059
4,0
2200
1400
300
350
200
45
4495
4,0
TS-14
TS-15
8,7
8,7
TS-14
TS-15
4,0
4,0
Perustelut
Ennen vuotta 2010 laadittuja tilastoja ei voida verrata vuoden 2010 jälkeisiin tilastoihin, koska silloin Uusikaarlepyy liittyi yhteistoiminta-alueeseen eikä MTHA:n ja Uudenkaarlepyyn tilastoja ole laadittu yhtäläisin perustein.
Vuoden 2012 talousarvion suoritteet ovat arvio, joka perustuu suoritteisiin 1.1.–31.7.2012
ja vuoden 2013 talousarvion osalta suoritteiden määrä on arvioitu.
Eläinlääkintähuolto: Vuonna 2012 palveluksessamme oli ainoastaan yksi eläinlääkäri 1.1.–
31.5. ja se näkyy käyntien määrän vähenemisenä virka-aikana ja päivystyskäyntien määrän lisääntymisenä. Vuoden 2013 talousarviota varten laaditun arvion lähtökohtana on, että kaikki
praktikkoeläinlääkärin virat on täytetty.
Työvuodet ovat olemassa olevia virkoja. Tavoitteena on, että kaikki virat on täytetty vuonna
2013. Vuodeksi 2014 on suunniteltu uusi terveystarkastajan virka.
187
SOSIAALI‐ JA TERVEYSLAUTAKUNTA
TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut RAHOITUSTUOTOT JA ‐KULUT POISTOT JA ARVONALENTUMISET Yhteensä TP 2011
126 564 327
114 590 376
9 607 694
1 404 254
962 003
‐126 433 425
‐57 825 284
‐49 607 496
‐6 287 741
‐4 039 940
‐8 672 964
‐7 320 ‐123 582
0
188
TA 2012 TA 2013
128 936 258 129 263 282
116 603 948 116 881 318
10 221 410 10 387 770
1 164 050 1 053 544
946 850 940 650
‐128 585 258 ‐128 926 782
‐60 753 461 ‐59 365 571
‐48 757 623 ‐49 797 237
‐6 491 810 ‐6 661 940
‐4 179 735 ‐4 331 000
‐8 402 629 ‐8 771 034
‐9 000
‐351 000 ‐327 500
0 0
JÄTELAUTAKUNTA
Jätehuoltopäällikkö Johan Hassel
TOIMIALA:
Pohjanmaan jätelautakunta
TOIMINTA-AJATUS
Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit sekä Evijärven, Kaustisen,
Kruunupyyn, Luodon, Oravaisten, Pedersören ja Vetelin kunnat ovat sopineet erillisillä
sopimuksilla yhteisen jäteasioita hoitavan lautakunnan, Pohjanmaan jätelautakunnan,
yhteistyömuodoista. Yhteisen jätelautakunnan toiminta tukeutuu Kuntalain 76 §:n 2.
mom:iin ja 77 §:ään. Pohjanmaan jätelautakunnan isäntäkuntana toimii Pietarsaaren
kaupunki.
Pohjanmaan jätelautakunnan tehtävänä on huolehtia jäsenkunnille kuuluvista
jätehuoltotehtävistä. Lautakunta vastaa ja tekee päätöksen asioista, jotka Jätelain (1972/93)
mukaan kuuluvat kunnalle seuraavien säännösten mukaan:
1) 7. §:n 4 mom:n mukainen päätös siitä, mihin keräyspaikkaan jäte on toimitettava
2) päätös 10. §:ssä tarkoitetusta jätteenkuljetuksesta
3) päätös 13. §:ssä tarkoitetusta jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä
4) päätös 17. §:ssä tarkoitetuista jätteidenkäsittelymääräyksistä, ei kuitenkaan 1. mom:n 3.
kohdassa mainitusta valvonnasta
5) päätös 30. §:ssä tarkoitetusta kunnallisen jätemaksun määräämisestä ja 32. §:ssä
tarkoitetusta kunnallista jätemaksua vastaan tehdystä muistutuksesta, päätös 33. §:ssä
tarkoitetusta kunnallisen jätemaksun maksamisesta ja palauttamisesta.
6) päätös 78 §:n 6 mom:ssa tarkoitetusta aikaisemman lainsäädännön nojalla tehtyjen
järjestetystä jätteenkuljetuksesta vapauttamista koskeneiden päätöksen kumoamisesta.
Lautakunnan tehtäviin kuuluu sen jätehuollon palveluasteen vahvistaminen, johon
kunnalliset jätemaksut perustuvat.
Lautakunnan toimiala käsittää kokonaan ne kunnat, jotka ovat allekirjoittaneet jäteasioiden
yhteisen lautakunnan, Pohjanmaan jätelautakunnan, jäsenyyssopimuksen. Myös uusia kuntia
voi liittyä toiminnan piiriin.
Kauhavan liittyminen kokonaisuudessaan toiminta-alueeseen 1.1.2013 on toimintavuoden
2013 suurin yksittäinen muutos toimintaympäristöön.
189
Tavoite/Mittari
Jätelautakunta pyrkii tarjoamaan
kuntalaisille laadukasta
kunnallista jätehuoltoa
kohtuullisin kustannuksin.
Mitataan palveluasteen mukaan
suhteessa kunnallisiin
jätemaksuihin.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Minimitasona on täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Realistinen taso on kuntalaisten
nykyisen jätepalvelun jatkuva
kehittäminen. Saatavuuden ja
laadun maksimitasoa ei voi
saavuttaa korottamatta
huomattavasti kunnallisia
jätemaksuja.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Toiminnan harjoittaminen
lainsäätäjän ja paikallisten
jätepoliittisen linjausten
mukaan.
Vastuu: Pohjanmaan
jätelautakunta
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Hyvä hallintotapa. Päivitetyt
jätehuoltomääräykset.
Vastuu: Pohjanmaan
jätelautakunta.
Tavoite/Mittari
Jätelautakunta suhtautuu
avoimesti yleisön tekemiin
parannusehdotuksiin voimassa
olevan lainsäädännön rajoissa.
Viihtyvyys ja turvallisuus
varmistetaan kunnallisilla
jätehuoltomääräyksillä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Minimitaso on täyttää lain
vaatimukset.
Realistinen taso on edistää
asukkaiden osallisuutta
tiedottamisen kautta.
Viihtymisen ja turvallisuuden
maksimitasoon tarvitaan muiden
osallisten viranomaisten
lisäpanostuksia.
190
Tavoite/Mittari
Nykyisen lainsäädännön rajoissa
pyritään edistämään paikallista
kilpailukykyä.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Minimitaso on täyttää lain
vaatimukset.
Realistinen taso on, että tehdyt
strategiset päätökset
hyödyttävät paikallisia
toimijoita.
Maksimitaso on, että
jätelautakunnan valitsemat
strategiat johtavat paikallista
kilpailukykyä edistävään
työpaikkojen ja innovaatioiden
lisääntymiseen vihreän
teknologian piirissä.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Edistetään jätepoliittisia
ratkaisuja, jotka ovat paikallisia.
Vastuu: Pohjanmaan
jätelautakunta
191
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Henkilöstö hoitaa lautakunnan
johtosäännössä sille määrätyt
velvollisuudet motivaation ja
viihtyvyyden vaarantumatta.
Henkilöstön on pidettävä
työtehtäviä mielekkäinä ja
tärkeinä, ja sitä on
kannustettava kehittämään
itseään annettujen työtehtävien
rajoissa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Minimitaso on nykyisen tason
säilyttäminen.
Realistinen taso on nykyisten
työtapojen ja fyysisen
työympäristön parantaminen.
Hyvän ja tavoitteellisen
johtamisen maksimitasoa ei voi
määritellä, sillä sen on oltava
aina optimaalinen.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu: jätehuoltopäällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Realistinen tavoitetaso on, että
henkilökunta osallistuu
tapahtumiin joita järjestetään
yhdessä rakennusvalvonnan ja
ympäristöosaston kanssa sekä
henkilöstöosaston järjestämiin
tapahtumiin.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu: jätehuoltopäällikkö
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Henkilöstörekrytoinnit eivät ole
ajankohtaisia vuonna 2013.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu: jätehuoltopäällikkö,
jätelautakunta
Tavoite/Mittari
Henkilökunta osallistuu
toimintaan joka edistää
työhyvinvointia. Mittari: yleinen
työssä viihtyminen heijastuu
sairauspoissaoloissa.
Tavoite/Mittari
Mahdollinen rekrytointi
tapahtuu jätelautakunnan
henkilöstön johtosäännössä
asetettujen vaatimusten
perusteella.
192
Tavoite/Mittari
Tavoite: Kuntalaisille tarjotaan
asiantuntevaa tietoa ja palveluja
kunnallisesta jätehuollosta.
Mittari: kunnallisen
jätehuoltoyhtiön tekemät
asiakastyytyväisyyskyselyt.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Realistinen tavoitetaso on
kehittää kuntalaisten
mahdollisuus saada
ajankohtaista tietoa
jätelautakunnan kotisivuilta.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
jätelautakunta
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Realistinen taso on toteuttaa
määritetyt lakisääteiset tehtävät.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
jätelautakunta
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Realistinen tavoitetaso on
säilyttää yksittäisen asian
keskimääräinen käsittelyaika 1-2
viikkoa silloin, kun asian
ratkaisuvalta on delegoitu
jätehuoltopäällikölle.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
jätelautakunta
Tavoite/Mittari
Mittari: Kunnan
jätehuoltoviranomaisen
lakisääteisten tehtävien
toimeenpano ja kehittäminen.
Tavoite/MittariI
Mittari jätelautakunnan
päätöksenteon sujuvuudelle on
asioiden keskimääräinen
käsittelyaika.
193
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Minimitaso on ylläpitää
viranomaistoiminta
toimintakelpoisena nykyisellään.
Realistinen taso on parantaa
kustannusseurantaa.
Maksimitaso on kustannusten
pysyttäminen nykyisellä tasolla.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vastuu: Pohjanmaan
jätelautakunta,
jätehuoltopäällikkö
Jätelautakunnan toiminnalle ei
ole asetettu
tuottavuusmittareita.
Tavoite
Pyritään pitämään
toimintakustannukset
kohtuullisina.
Mittari: tilinpäätös
194
Suoritteet/
Tunnusluvut
Tilinpäätös
-08
Tilinpäätös
- 09
Tilinpäätös
-10
Talous
-arvio
-11
Työvuodet
POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Yhteensä TA 2012
198 987
198 987
Talous
arvio
-12
3
TA2013
213 197
213 197
‐198 987
‐149 857
‐18 010
‐3 100
‐28 020
‐213 197
‐159 326
‐17 661
‐2 500
‐33 710
0
195
0
TS-13
3
TS-14
LIIKELAITOKSET
Pietarsaaren Vesi
Pietarsaaren Satama
Pietarsaaren Energialaitos
196
PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA
Toimitusjohtaja:
TOIMIALA:
Markku Kaksonen
Vesihuolto
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin
liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa
yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Omalla toiminta-alueella laitos pyrkii huolehtimaan vesihuollosta kaikissa olosuhteissa.
Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita
ja muita vesihuoltolaitoksia.
Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja
kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Talouden näkymät ovat edelleenkin epävarmat ja tämä vaikuttaa laitoksen toimintaan jonkin
verran. Tonttikysyntää kuitenkin esiintyy myös ensi vuonna. Tarvetta johtoverkkojen
laajentamiseen siis on edelleenkin. Johtoverkkojen saneerauksen tulee joka tapauksessa jatkua
entiseen ripeään tahtiin. Tarvetta on myös laitoksen muiden rakenteiden ja laitteiden
saneeraukseen
ja
uusimiseen,
mm
vesitornin,
alavesisäiliöiden
ja
joidenkin
jätevedenpumppaamoiden.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksensä Åminnen vesilaitoksen
ympäristöluvasta keväällä 2010. Päätös edellyttää toimenpiteitä laitoksen flotaatioyksiköiden
huuhteluveden käsittelyn osalta vuoden 2012 loppuun mennessä. Ajatuksena oli johtaa
huuhteluvesi Alhedan jätevedenpuhdistamolle Ähtävältä Åminnen ja Kuusisaaren kautta
Alhedaan suunnitellun siirtoviemärin valmistuttua. Tällä hetkellä valtionrahoituksen saaminen
hankkeelle näyttää hyvin epävarmalta. Joudumme kaiketi turvautumaan suunnitelmaan B, joka
myös perustuu huuhteluveden johtamiseen Alhedaan. Lupapäätöksen määräaika on
umpeutumassa, joten joudumme hakemaan lisäaikaa toimenpiteitä varten.
Alhedan
jätevedenpuhdistamon
ympäristölupahakemus
jätettiin
aluehallintovirastolle
maaliskuussa 2011. Tätä kirjoitettaessa lupahakemus on nähtävänä. Lupaviranomaisten
päätöstä voimme odottaa mahdollisesti jo vuoden kuluessa. Mikäli päätös edellyttää
typenpoistoa, on edessämme varsin suuri investointi. Ilman typenpoistovaatimustakin
joudumme varautumaan jonkinlaisiin laajennus-/ tehostamisinvestointeihin.
EU:n ja valtionrahoituksen turvin on laadittu suunnitelma Pietarsaaren ja Pedersören alueen
hyödyntämättömien pohjavesialueiden käyttöön ottamiseksi. Lupahakemus on edelleenkin vasta
vireillä. Hanke on tärkeä kaupungin vedenhankinnan turvaamisen kannalta.
Vesihuoltoa koskeva lainsäädännön uudistamistyö on sekin edelleenkin työn alla. Tätä
kirjoitettaessa hankkeen aikataulusta ei ole tietoa.
Pietarsaaren Veden, Kokkolan Veden ja Ekoroskin yhteinen biokaasulaitos on ensi vuonna
toiminnassa. Alhedan puhdistamon kuivattu liete toimitetaan sinne jatkokäsittelyyn.
Harkittavaksi jää missä laajuudessa jatkamme sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoa Alhedan
puhdistamolla.
Lyhyellä tähtäimellä laskutettavissa vesi- ja jätevesimäärissä ei ole odotettavissa merkittävää
kasvua. Pidemmällä aikavälillä jätevesimäärät voivat kasvaa jonkin verran, mikäli naapurikuntien
viemäröintisuunnitelmat toteutuvat. Tulorahoitus on joka tapauksessa turvattava maksuja
tarpeen mukaan tarkistaen.
197
Tavoite/Mittari
Veden laatu
Veden toimituskatkot
Viemärin toim.häiriötJ
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Laatuvaatimukset ja -suositukset
(stm 461/2000)
Myönteinen kehitys
Myönteinen kehitys
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Viranomais- ja omavalvonta,
käyttöinsinööri
Asiakaspalautteen rekisteröinti,
verkostoinsinööri
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Molemmat 2013 käytössä
Toteutustapa
Vastuussa oleva
toim.johtaja, viestintävast.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
1 kerta/vuosi/työnt.
8 kertaa/vuosi
Toteutustapa
Vastuussa oleva
toim.joht., esimies
toim.joht., esimies
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Ammatill. suunt. 1-2
päivää/vuosi
Toteutustapa
Vastuussa oleva
toim.joht., esimies
Tavoite/Mittari
Viestintäsuunnitelma
Internet-sivujen uudistaminen
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Kehityskeskustelut
Työpaikkakokoukset
Tavoite/Mittari
Henkilökoulutuksen määrä ja
kohdentum.
198
Tavoite/Mittari
Palvelun tuotantokustannukset
Asiakasmaksut
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Maan keskitaso +/- 15 %
molempien kohdalla
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vesihuoltolaitosten tunnusluvut,
vvy
Vesihuoltolaitosten maksut, vvy
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Suurempi kuin 100 % 10 vuoden
tarkastelujaksolla
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tilinpäätös, toim.joht.
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite/Mittarit
Investointien tulorahoitus
199
TUNNUSLUVUT
Suoritteet/ Tunnusluvut
Pumpattu vesi, 1 000 m3
Laskutettu vesi, 1000 m3
- oma akue
- muut laitokset
Puhdistettu jätev., 1 000 m3
Laskutettu jätevesi, 1.000 m3
- oma alue
- muut laitokset
Vesijohtoverkon pituus, m
Viemäriverkon pituus, m
Vesimaksu, €/m3
- käyttömaksu/vertailumaksu
- käyttömaksun/vertailumaksun
keskiarvo maassa vvy:n kyselyn
muk.
Jätevesimaksu, €/m3
muk.
Vesi- ja jätevesimaksu yht. €/m3
muk.
Työvuodet, kpl
TP -10
2 288
TP -11
2 228
TA -12
2 200
TA -13
2 200
TS -14
2 200
TS -15
2 200
1 538
149
2 999
1 523
162
3 263
1 640
30
3 000
1 540
140
3 000
1 540
140
3 100
1 540
140
3 100
1 442
796
199 758
204 606
1 417
881
200 799
207 791
1 450
800
201 200
205 500
1 450
800
202 000
206 500
1 450
800
203 000
207 300
1 450
800
204 000
208 100
1,65/2,11
1,31/1,84
1,72/2,23
1,38/1,94
1,72/2,23
1,38/1,94
1,83/2,36
1,89/2,46
2,03/2,56
1,93/2,54
2,14/2,74
1,93/2,54
2,20/2,84
1,99/2,64
3,54/4,57
3,33/4,41
3,65/4,77
3,52/4,67
3,65/4,77
3,61/4,83
3,83/5,00
28,5
28,8
30
30
30
30
TS -14
6 753
6 814
- 2 160
- 1 749
- 1 260
- 101
0
1 545
- 672
874
TS -15
6 889
6 950
- 2 209
- 1 790
- 1 280
- 111
0
1 560
-671
890
Arvonlisävero sisältyy maksuihin, maksuvertailu vesilaitosyhdistyksen kyselystä 1.2.2012
KÄYTTÖTALOUS (1 000 euro)
liikevaihto
tuotot yhteensä
materiaalit ja palvelut
henkilöstökulut
poistot ja arvonalentumiset
liiketoiminnan muut kulut
vyörytyserät
liikeylijäämä/-alijäämä
rahoitustuotot/-kulut
yli-/alijäämä
TP -10
6 181
6 229
- 1 803
- 1 448
- 1 263
- 92
- 77
1 546
- 677
869
TP -11
6 171
6 217
- 2 048
- 1 475
- 1 092
- 104
- 31
1 467
- 682
785
TA -12
6 477
6 528
- 2 144
- 1 612
- 1 248
- 890
0
1 434
- 674
760
TA -13
6 656
6 717
- 2 073
- 1 694
- 1 242
- 90
0
1 617
- 673
944
Talousarvioehdotus lähtee siitä, että toimintakulut nousevat vuosittain 2-4 %. Toimintatuottoja
olisi lisättävä tätä enemmän investointireservin luomiseksi. Vuodelle 2012 maksuja ei korotettu.
Vuodelle 2013 niitä korotettaneen 2-5 % maksulajista riippuen. Henkilöstön vahvuus pidetään
entisenä (30). Tuottovaatimus on sama kuin aiempina vuosina, 5 % peruspääomasta eli 671 790
euroa.
200
INVESTOINNIT (1 000 euroa)
juoksevat
saneeraus
uudisrakentaminen
muut juoksevat
erilliset
vedenhankinta
..vesitornin saneeraus
..uusi alavesisäiliö
syöttöjohto Åminne-Peders
- yhteishanke/ oma hanke
viemäri Åminne-Alheda
- yhteishanke/ oma hanke
jätevedenpuhdistus
inv. yhteensä
rahoitusosuudet
netto
TP -10
1 110
895
125
90
53
37
8
10
TA 13
1 900
1 095
355
450
300
5
100
155
0/20
8
10
0/20
0/220
0/90
1 397
2 000
2 200
2 200
2 200
1 397
2 000
2 200
2 200
2 200
1 163
- 19
1 144
TP -11
1 378
885
468
25
19
13
TA -12
1 960
1 370
350
240
40
20
TS 14
1 687
1 123
134
430
513
10
100
113
0/70
TS -15
1 338
858
250
230
862
100
50
200
0/422
Selitykset:
juoksevat investoinnit
• saneeraus = johtoverkkojen toiminnan varmistaminen tulevaisuuteen; kiireisimmät kohteet
Itänummi, Lontoo, Pohjoisnummi, Skutnäs, Västanpå, Kirkkoranta, Kivilös
• uudisrakentaminen = uusia tontteja asumista ja toimintoja varten; Majaniemi, Otsolahti jne
• muut juoksevat investoinnit = mm puhdistamoiden, pumppaamoiden kunnossapitävät
investoinnit sekä ajoneuvot ja koneet
erillisinvestoinnit
• vedenhankinta = toimintavarmuus = omien pohjavesivarojen käyttöönotto
• vesitornin saneeraus; korjaustoimenpiteillä kiire, selvitys ja suunnittelu käynnissä
• Uuden alavesisäiliön rakentaminen on tarpeen kaupungin vesihuollon varmistamiseksi,
koska syöttöjohtojen uusiminen viipyy. Nykyisen alavesisäiliön kapasiteetti riittää kaupungin
tarpeisiin 2-3 tunniksi. Aika ei riitä vuodon etsintään ja korjaukseen. Kaupunki on vaarassa
jäädä ilman vettä.
• Åminne-Peders syöttöjohto ja Åminne-Alheda viemäri ovat osa seudullista yhteishanketta,
joka on suunniteltu toteutettavan valtion vesijohto- ja viemärityönä. Valtionrahoitus
saaminen hankkeelle näyttää tällä hetkellä hyvin epävarmalta. Saatamme joutua
toteuttamaan mainitut johdot omana hankkeena, jolloin seudullinen hanke kariutuu.
Osaltamme hanketta kiirehtää Åminnen vesilaitoksen ympäristöluvan huuhteluvesien
käsittelyä koskevat määräykset ja Snellmanin Lihajalostus Oy:n laajennushankkeet, jotka
edellyttävät lisäkapasiteettia viemäriverkolta.
• jätevedenpuhdistamo = investointi typenpoistoon tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan 2014 2015, kun viemärilaitoksen uusi ympäristölupa on saanut lainvoiman; vähäisempiä
saneeraus(tehostamis)tarpeita ilmaantuu kuitenkin jo aiemmin
201
202
203
204
205
206
PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA
Satamajohtaja:
TOIMIALA:
Kristian Hällis
Satamatoiminta
TOIMINTA-AJATUS
Pietarsaaren satama on tärkeä elinkeinopoliittinen työkalu ja elinkeinoelämälle elvyttävä
rakenteellinen tekijä. Sataman toiminnan tulee perustua kannattavuuskriteeriin.
Pietarsaaren sataman strategiset tavoitteet:
1)
2)
3)
4)
5)
Toiminnan lähtökohtana tulee olla asiakkaiden kuljetustarpeet ja merikuljetusten kysyntä.
Sataman tehtävää elinkeinopoliittisena instrumenttina tulee jatkuvasti kehittää.
Toiminta sellaisenaan perustuu kannattavuuteen.
Kestävää toimintaa tulee kehittää ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohtiin perustuen.
Toimintaa tulee kehittää palveluntuottajien, asiakkaiden ja sataman yhteistyön kautta.
Kuluvan vuoden aikana huoli taloudesta on yhä lisääntynyt sekä makro- että mikrotasolla.
Suhdanteiden kääntyessä ja trendien katketessa kohdistuvat vaikutukset ensimmäisenä
mekaanisen puunjalostusteollisuuden ohella satamiin. Tällä hetkellä epävarmuustekijöitä on
enemmän kuin koskaan.Lyhytnäköisyys, joka nyt hallitsee kaikkea taloudellista toimintaa, on
erityisen vaikea tekijä satamatoiminnan kannalta, koska esimerkiksi laituri-investoinnilla on
50 vuoden elinkaari. Syksyn 2012 aikana ovat useat rahoitusinstituutit todenneet että myös
suomi on vajoamassa taantumaan. Tämä seikka edelleen kiihdyttää suomen
ulkomaankaupan kehitystä negatiiviseen suuntaan. Mikäli teollisuudella ei ole kysyntää
tuotteilleen vientimarkkinoilla, näkyy tämä välittömästi satamien toiminnassa.
Kokonaiskuljetusmäärien vähentyessä kiristyy kilpailu satamien, operaattoreiden ja
varustamoiden välillä entisestään.
Investoinnit
Satama-altaan ja Pietarsaaren satamaan johtavan väylän ruoppaustyöt aloitettiin vuonna
2011 ja ruoppaukset jatkuivat vuoden 2012 tammikuussa alkaneeseen talvitaukoon saakka.
Lupa meriläjitysalueen käyttöönottoon sai lainvoiman 3.7.2012. Tällä hetkellä käydään
sopimusneuvotteluita Liikenneviraston ja Oy Wasa Dredging Ab:n välillä koskien väylän
ruoppauksen aloittamista. Ruoppaukset todennäköisesti jatkuvat vuonna 2013 jäiden
lähdettyä. Pitkittyneestä lupaprosessista huolimatta sataman osuus hankkeesta
todennäköisesti pysyy aikataulussa . Laukon laiturin keskiosan perustustyöt 11 metrin
kulkusyvyyteen valmistuvat syyskuun 2012 aikana.
Ylläpitoinvestoinnit ja liikennesuunnitelman ja varastokenttien valmistuminen
Jotta sataman infrastruktuuri pystytään pitämään hyväksyttävässä kunnossa, tarvitaan
investointeja laitureiden ja liikennealueiden kulumien korjaamiseksi. Sataman
liikennesuunnitelman sekä sen yhteydessä BTC:lle ja NCE:lle johtavan tien toteuttaminen
ovat välttämättömiä. Välttämättömiä ovat myös asfalttipäällysteiset varastokentät, joita
teollisuus voi käyttää lyhytaikaiseen "puskurivarastointiin" raaka-aineiden määrän
takaamiseksi.
207
Tavoite/Mittari
Sataman infrastruktuurin
ylläpitäminen ja parantaminen.
Tavaravirran taso.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Pullonkaulaefektien
vähentäminen uusien
rakenteellisten ratkaisujen
yhteydessä.
Real 20 % tehokkaampi
tavaroiden läpivirtaus.
Max 40 %
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Ylläpito, asfaltoiminen,
liikennesuunnitelman
toteutuminen pala palalta.
Sataman tekninen päällikkö.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Satamaan liittyvät perustettavat
yritykset ja investoinnit
Min 1/ suunnitelmakausi
Real 2/ suunnitelmakausi
Max 3/ suunnitelmakausi
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Sataman markkinointi
elinkeinoelämälle positiivisena
tekijänä logistiikan kannalta.
Asiakaskontaktit/ markkinointi
Satamajohtokunta/
satamajohtaja
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min 1 kansainvälinen projekti.
Real 1 kansainvälinen + 1
kansallinen projekti.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Satamajohtaja
Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Tavoite/Mittari
Satama on elinkeinopoliittinen
väline kaupungille, joka edistää
ja palvelee elinkeinoelämää.
Sataman vaikutus
työllistymiseen.
Tavoite/Mittari
Satama nähdään
mahdollisuutena kaupungin
profiilissa ja sen merkitystä
korostetaan väylänä
kansainvälisille
tavaramarkkinoille.
208
HENKILÖSTÖ
Tavoite/Mittari
Sataman tavoitteena on
jatkuvasti kehittää ja parantaa
palveluntuotantoa.
Vuosittainen ulkoinen auditointi.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: Kehittää laatujärjestelmää.
Käsiteltyjä poikkeamia 70 %.
Real: Käsiteltyjä poikkeamia 80
%.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Laatujarjestelmä/ tekninen
päällikkö/ satamajohtaja
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: Henkilöstö on motivoitunut
ja palvelualtis.
Real: Henkilöstö on halukas
kehittymään.
Max: Työsuoritukset käsitetään
osana sataman kilpailukykyä.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Riittävät resurssit.
Jatkuva koulutus.
Sataman johto
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Sataman operatiivinen johto
Tavoite/Mittari
Motivoitunut, luotettava, osaava
ja palvelun keskittyvä
henkilöstö.
Liikenne/ henkilö
Tavoite/Mittari
Sataman organisaation tulee olla
"itseohjautuva" perustuen
määriteltyihin vastuualueisiin ja
tehtäväkuvauksiin.
Liikevaihto/ henkilöstö/
laatujärjestelmä
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: Raportointijärjestelmää ja
mittareita parannetaan.
Real: Kokonaiskonsepti
määritellään organisaation eri
moduulien yhteistoiminnan
perusteella.
Max: Tehokas organisaatio
muodostaa yhä tärkeämmän
osan kilpailukykyä.
209
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Käyttötaloudessa on oltava sijaa
investoinneille. Sataman
muodostaessa tärkeän osan
kaupungin infrastruktuurista, on
osaa investoinneista
tarkasteltava tätä taustaa
vasten.
Satama-altaan ruoppaaminen 11
metriin, Laukon laiturin
keskiosan perustaminen 11
metriin.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Real: Ruoppausprojekti
valmistuu vuoden loppuun
mennessä.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Julkinen hankinta.
Yhteistyö Liikenneviraston
kanssa.
Tavoitetaso 2013
min - real - max
Min: Samalla tasolla
Real: Kasvua 5 %.
Max: Kasvua 7%.
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Vahvistunut kilpailukyky ja
aktiivisempi läsnäolo
markkinoilla.
Tavoite
Kasvava liikevaihto.
Liikevaihto.
210
Suoritteet/ Tunnusluvut
Tilinpäätös
-10
Tilinpäätös
-11
Talousarvio
-12
TA-13
TS-14
Liikevaihto €
2 480 738
2 691 796
2 479 000
2 422 250
2 660 000
Liikevaihto/ henkilöstö €/
määrä
Liikenne/t
330 765
374 406
330 533
322 966
354 667
1 765 389
1 792 537
1 656 890
1 592 750
1 780 000
Liikenne/ henkilöstö t/
määrä
Liikenne €/t
Käyttö/Kate%
Työvuodet
235 386
239 005
220 918
212 367
234 333
1,50
58
7,5
1,55
59
7,5
1,49
1,52
1,50
7,5
7,5
7,5
211
212
213
PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA
Toimitusjohtaja: Ole Vikström
TOIMIALA:
Pietarsaaren energialaitos
TOIMINTA-AJATUS
Vuosi 2012 on hiukan poikkeuksellinen tuotantolaitostemme polttoaineen saatavuuteen ja
pörssihintoihin nähden. Tuotanto on tätä nykyä 40 % pienempi kuin vuonna 2011, eikä
tilanne näytä kovin hyvältä ensi vuodeksi.
Vuoden 2013 talousarvio perustuu edellisvuosien käyttöihin ja aikaisempaa pienemmälle
tuotannolle. Polttoaineen saatavuuteen ja tuotantoon liittyvän epävarman tilanteen vuoksi
sähkön ja kaukolämmön hintaa korotetaan 0,5 sentillä/kWh (ml. alv 23 %) 1.1.2013 lähtien.
Näin ollen voimme joutua ostamaan enemmän pörssistä ja käyttämään mahdollisesti omia
kattilalaitoksia. Koko toiminnan arvioitu tulos on tuolloin runsaat 2,3 miljoonaa euroa.
Sähkö- ja kaukolämpöverkkoon tehdään investointeja suunnilleen entiseen tapaan, ja paljon
niistä yhteistyössä Pietarsaaren, Pedersören ja Luodon muiden laitosten kanssa. Lisäksi
investoidaan turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi ja paljolti kasvaneen energiantarpeen
vuoksi. Permon sähköaseman laajennus on melko suuri menoerä, n. 600.000 euroa. Se on
tehtävä sähkön saannin turvaamiseksi Snellmanille, joka laajentaa, ja teho lisääntyy
tuntuvasti. Ensi vuoden verkkoinvestointeihin kuluu runsaat 2,7 M€, ja Perhonjoen ja
Katternö Kärnkraftin osakkeisiin n. 1 M€.
Ensi vuoden tavoitteena on entiseen tapaan pitää hinnat maan keskiarvoa alempina. Katkoja
ja häiriöitä on oltava vähän, ja Energiamarkkinaviraston laskelmien mukaan lasketun
tehokkuusluvun 0,9:n ja 1,0:n välillä.
214
Tavoite/Mittari
Toimitusvarmuus
Sähkönlaatu
Kaukolämmönlaatu
Tehokkuus, siirto
Energiamäärä/GWh
Siirto
Kaukolämpö
Tavoitetaso 2012
min - real - max
< 5h/kul/vuosi
Täyttää normeja
Täyttää normeja
Teh. Luku > 0,9
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Tilasto, kesk.lkm/kul.
Mittaus, EN50160
Mittaus, normien muk.
Energiamarkkinavirasto
>1%
>1%
Raportteja
Raportteja
Tavoitetaso 2012
min - real - max
Sallittu taso EMV:n mukaan
Tilikauden ylijäämän tulee kattaa
käyttökustannukset, investoinnit
ja tuotto kaupungille
Toteutustapa
Vastuussa oleva
Maan keskiarvoa parempi
Energiateollisuus r.y
Energiateollisuus r.y
RESURSSIT JA TALOUS
Tavoite
Sijoitetun pääoman sallittu tuotto
Tilikauden ylijäämä
Sähköhinta, yhteensä
Omakotitalo 5000 kWh
Sähkölämpötalo 20000 kWh
Kaukolämmön hinta
Omakotitalo 20000 kWh
Kerrostalo 225000 kWh
Kirjanpito
215
Suoritteet/
Tunnusluvut
Sähkönsiirto-osto
Sähkönmyynti-osto
Kaukolämmönmyyntiosto
Sähkön kokonaishinta
5000 kWh (maan
keskiarvo)
5000 kWh (PEL)
18000 kWh (maan
keskiarvo)
18000 kWh (PEL)
Kaukolämmön hinta
20000 kWh (maan
keskiarvo)
Kaukolämmön hinta
20000 kWh (PEL)
Kaukolämmön hinta
225000 kWh (maan
keskiarvo)
Kaukolämmön hinta
225000 kWh (PEL)
Työvuodet
Tilinpäätös
- 09
262
221
189
Tilinpäätös
-10
297
173
193
Tilin –
päätös
-11
278
162
166
Talous
arvio
-12
299
179
199
12,03
13,77
15,41
14,60
10,49
10,54
11,98
12,38
9,90
11,22
12,97
12,30
8,95
8,99
10,43
10,83
6,25
6,30
8,30
7,50
5,91
6,00
6,58
7,20
5,70
5,80
6,90
7,00
5,00
5,10
5,20
6,20
6,70
52
51
51
51
50
216
Talous
arvio
-13
290
171
212
12,88
11,33
7,70
TS-14
TS-15
217
218
219
220
221
INVESTOINNIT
222
223
224
225
226
INVESTOINNIT:
KAUPUNGINHALLITUS:
Muut arvopaperit: Erittelemätön 15.000 euron määräraha.
Vaasan keskussairaala: Yhteispäivystyksen (ensiapu ja terveyskeskus) tilat ja paikoitustalo
rahoitetaan kuntien suorilla investointiosuuksilla 5 vuoden aikana. Niiden kustannukset ovat yhteensä
5,475 milj. euroa ja kaupungin osuus 0,22 milj. euroa.
PELASTUSLAUTAKUNTA
Pelastuslautakunnalle on varattu 235.000 euron määräraha vuodeksi 2013. Pelastuslaitos on
anonut nettona 241.600 euroa (väestöhälytin, 36.600, 6” letkukalusto + moottoriruisku + kärry,
45.500, perustarvikkeet 25.000, ambulanssi 135.000). Vuodeksi 2014 on varattu 185.000 euron
nettomääräraha (sisältää myös uutta ambulanssia varten varatun määrärahan, 135.000). Vuodeksi
2015 on varattu 142.000 euron nettomääräraha. Luodon kunta osallistuu investointikustannuksiin
12,6 %:lla.
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Kaikki kiinteistöinvestoinnit ovat teknisen lautakunnan kohdassa.
Vuosiksi 2013–2015 on varattu 100.000 euron määräraha IT-opetuksen kehittämiseen
perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Pietarsaaressa.
Vuosiksi 2013–2015 on varattu 5.000 euroa retkeilyalueiden/-reittien kunnostustöihin.
Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä
Kaupungin osuus peruspääoman korotuksesta, joka tehdään korkeakoulukampuksen – Chydeniusinstituutin tilojen osarahoitusta varten. Peruspääoman korotus on yhteensä 900.000 euroa jaettuna
seitsemäksi vuodeksi. Kaupungin osuus on 13,94 %.
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tilahallinto
Lautakunta on anonut uudis- ja lisärakennusinvestointeihin 16,4 milj. euroa vuodeksi 2013, 16,4
milj. euroa vuodeksi 2014 ja 12,8 milj. euroa vuodeksi 2015. Kaupunginhallitus ehdottaa 4,9 milj.
euroa vuodeksi 2013, 5 milj. euroa vuodeksi 2014 ja 6,4 milj. euroa vuodeksi 2015.
Kaupunginhallituksen ehdotus sisältää seuraavat hankkeet:
Länsinummen koulu: (home- ja sisäilmaongelmia, terveysviranomaisten vaatimukset)
Kaupunginhallitus palaa määräraha-asiaan myöhemmässä vaiheessa.
Ruusulehdon koulu: Kaupunginvaltuusto myönsi vuodeksi 2012 lisämäärärahan Ruusulehdon
koulun laajennukseen esiopetuksen tarpeisiin. Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana.
227
Tapaninniemi: (vaiheet 1, 2, 3). Tekninen lautakunta on anonut hankkeeseen yhteensä 8,5 milj.
euroa. Suunnittelutoimikunta käy parhaillaan läpi hankkeen laajuutta. Talousarvioon ja suunnitelmaan on varattu 1,7 milj. euroa vuodeksi 2013, 2 milj. euroa vuodeksi 2014 ja 2 milj.
euroa vuodeksi 2015.
Lukio/Etelänummi: Suunnitteluun 50.000 vuodeksi 2013 ja 100.000 vuodeksi 2014, sekä
hankkeen aloittamiseen 2,5 milj. euroa vuodeksi 2015. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 7,75
milj. euroa. Hanke toteutetaan edellyttäen, että valtionavustus on huomattava. Hankkeen laajuus ei
saa ylittää valtionosuuden myöntämiselle asetettuja normeja.
Ristikarin kielikylpykoulu: Suunnittelumääräraha 50.000 euroa vuodeksi 2013, 200.000 euroa
vuodeksi 2014, ja hankkeen aloittamiseen 1,5 milj. euroa vuodeksi 2015.
Päihdeasunnot, Vammaisten työkeskus (Keva-paja) ja Vammaisasunnot (ryhmä- ja
tukiasunnot). Tavoitteena on oltava hankkeiden toteuttaminen kaupungin jonkin kiinteistöyhtiön
kautta, jotta näin saataisiin osarahoitusta ARA-varoista.
Kunnossapitoinvestoinnit, kj:n ehdotus
Sekalaisiin pienehköihin töihin on varattu 1,25 milj. euroa vuodeksi 2013, 1,5 milj. euroa vuodeksi
2014 ja 1,5 milj. euroa vuodeksi 2015.
Lisäksi ehdotukseen sisältyvät seuraavat erillishankkeet:
Kaupungintalon vesikatto, aloitettu v. 2012 ja valmistuu v. 2013, 150.000 euroa.
Ristikarin kielikylpykoulun vesikatto, 350.000 euro.
Esikoulujen uudet aidat, 30.000 euroa vuosittain vuosina 2013–2015.
Mittaus ja maankäyttö
Aktiivisen maapolitiikan korostetaan kuuluvan mittausosaston tärkeimpiin toimintoihin tulevana
kolmivuotiskautena. Maanhankintamäärärahoja perustellaan raakamaan tarpeella ja yksityisten
omistaman tonttivarannon vähentämistoimenpiteillä asemakaava-alueelta: 0,3 milj. euroa sekä
meno- että tulopuolelle. Kv:n päätöksen mukaan maa-alueiden osto ja myynti on tasapainotettava
5–10 vuoden jaksolla. Tästä määrärahasta voidaan käyttää 15.000 euroa viher- tai tonttialueiden
ostoon kaupungingeodeetin päätöksellä kaupunginvaltuuston aiemmin vahvistamien periaatteiden
mukaan.
Mittauskaluston ostoon myönnetään 25.000 euroa vuosiksi 2013 ja 2015.
Kartta-aineiston uudistamiseen myönnetään 30.000 euroa vuosiksi 2013 ja 2015.
Täytemaan vastaanottoalueiden suunnitteluun ja kunnostamiseen myönnetään 25.000 euroa
vuosiksi 2013–2015.
Kunnallistekniikka
Juoksevia investointeja varten on varattu 1,5 milj. euron määräraha vuosiksi 2013–2015. Tekninen
lautakunta vahvistaa kunnallisteknisten investointien (nk. juoksevien investointien) määrärahan
yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman valtuuston vahvistettua talousarvion.
Erillisinvestoinnit:
Vuosina 2013–2015 investoidaan kaupungin länsiosien katuihin (Otsolahti 4), jotta voitaisiin
luoda uusia tontteja kasvuohjelman mukaisesti.
Laukontien perusparannukseen on varattu 0,458 milj. euroa vuosittain vuosina 2014–2015.
228
Pohjanlahdentien/Koulukadun–Itäisen rengastien liikennejärjestelyihin on varattu 20.000 euron
suunnittelumääräraha vuodeksi 2013 ja 0,460 milj. euron määräraha toteuttamiseen vuodeksi
2014.
Satamatietä varten ei ole varattu määrärahaa. Vaasan tiepiiri hoitaa hanketta ja osallistuu
rahoitukseen. Jos hanke etenee suunnittelukaudella, kaupunki palaa oman hankeosuutensa
rahoitukseen.
Elohopealamppuihin investoimiseen on suunnittelukaudella varattu 30.000 euroa.
Keskustaympäristön parantamiseen ja kehittämiseen on varattu 25.000 euroa vuosiksi 2013–
2015.
Kunnallistekninen osasto käyttää osan konehankintamäärärahasta vähäisiin asvaltinkorjauksiin
sopivien kärryjen ostoon.
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA
Sosiaali- ja terveyslautakunnan 732.000 euron investoinnit rahoitetaan osittain poistoilla ja
osittain Pietarsaaren kaupungilta saatavalla lainalla.
Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten investointien investointikehyksestä, ja
liikelaitokset (hallitukset/johtokunnat) päättävät itse konkreettisista investoinneista.
PIETARSAAREN VESI
Investointikehys on määrältään yhteensä 2,2 milj. euroa vuosittain vuosina 2013–2015.
ENERGIALAITOKSEN HALLITUS
Investointikehys on määrältään yhteensä 3,727 milj. euroa vuonna 2013 ja 2,2 milj. vuosina
2014–2015.
SATAMAHALLITUS
Investointikehys on määrältään yhteensä 3,2 milj. euroa vuonna 2013 ja 0,5 milj. euroa
vuosina 2014–2015.
229

Talousarvio_taloussunnitelma_201.pdf

Transcription

Similar documents

Helsingin_silmaklinikan_esittely 2011.pdf

Tilinpaatos2010.pdf

News 45 ENG.indd

BILLERUDKORSNÄS RANTAUTUI SUOMEEN

stadsdel 12 KARVIKEN, kvarter 6,7 och 8

Lapsiportti EN-1930 hyväksytty. Toimitetaan 120 cm pitkänä ja

Elämänlaatu 2040.pdf

1/2013 - Viestimix