talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015–2016

Transcription

talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015–2016
TALOUSARVIO 2014
JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2016
Kaupunginvaltuusto 9.12.2013
2
TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015–2016
SISÄLLYSLUETTELO
1 TALOUSARVION 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2015–2016 RAKENNE JA
TAUSTA................................................................................................................................. 4
1.1 Talousarvion sitovuus ................................................................................................... 4
1.2 Tilivelvolliset.................................................................................................................. 5
2 KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET ....................................................... 6
3 HENKILÖSTÖKATSAUS .................................................................................................... 8
4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ...................................................................................................... 9
4.1 Väestörakenne ja sen muutokset .................................................................................. 9
4.2 Nettomuutto .................................................................................................................. 9
4.3 Työllisyys .................................................................................................................... 10
5 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE ............................................................................ 11
5.1 Kuntatalous 2014 ........................................................................................................ 11
5.2 Muutama näkökohta Virtain talouteen ......................................................................... 12
5.3 Toimintakatteen (nettomenojen kehitys)...................................................................... 14
6 TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN ............................................................... 15
6 1. Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot ................................................................................. 15
6.1.1 Linjatie 1 ja Linjatie 5 ............................................................................................ 15
6.2 Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolat ..................................................................... 15
6.3 Kiinteistö Oy Tyrkönrivi ............................................................................................... 15
6.4 Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit.................................................................................... 16
6.5 Virtain Jäähalli Oy ....................................................................................................... 16
6.6 Virtain Yrityspalvelu Oy ............................................................................................... 16
6.7 Osakkuusyhteisöt........................................................................................................ 16
6.8 Liikelaitos Marttinen .................................................................................................... 16
7 KÄYTTÖTALOUSOSA ..................................................................................................... 18
7.1 KAUPUNGINVALTUUSTO ......................................................................................... 20
7.2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA .................................................................................... 20
7.3 TARKASTUSLAUTAKUNTA ....................................................................................... 21
7.4 KAUPUNGINHALLITUS.............................................................................................. 22
7.4.1 Hallituksen tulosalue............................................................................................. 24
7.4.2 Sisäisen palvelukeskuksen tulosalue.................................................................... 25
7.5 PERUSTURVALAUTAKUNTA .................................................................................... 27
7.5.1 Terveystoimen tukipalveluiden tulosalue .............................................................. 30
7.5.2 Ehkäisevän terveydenhuollon tulosalue ................................................................ 31
7.5.3 Sairaanhoidon tulosalue ....................................................................................... 32
7.5.4 Hammashuollon tulosalue .................................................................................... 34
7.5.5 Sosiaalityön tulosalue ........................................................................................... 35
7.5.6 Kehitysvammahuollon tulosalue ........................................................................... 36
7.5.7 Lasten päivähoidon tulosalue ............................................................................... 37
3
7.5.8 Koti- ja vanhustyön tulosalue ................................................................................ 38
7.6 SIVISTYSLAUTAKUNTA ............................................................................................ 41
7.6.1 Joukkoliikenteen ja hallinnon tulosalue ................................................................. 43
7.6.2 Perusopetuksen tulosalue .................................................................................... 44
7.6.3 Lukiokoulutuksen tulosalue................................................................................... 44
7.6.4 Aikuiskoulutuksen/Kansalaisopiston tulosalue ...................................................... 45
7.6.5 Kirjasto- ja kulttuuritoimen tulosalue ..................................................................... 45
7.6.6 Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalue ...................................................................... 46
7.6.7 Lasten päivähoidon tulosalue ............................................................................... 46
7.7 MERIKANTO-OPISTO ................................................................................................ 47
7.8 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA .............................................................. 49
7.8.1 Hallinnon tulosalue ............................................................................................... 52
7.8.2 Ylläpidon ja rakentamisen tulosalue ..................................................................... 52
7.8.3 Ympäristövalvonnan tulosalue .............................................................................. 53
7.8.4 Kaukolämpölaitoksen tulosalue ............................................................................ 54
7.8.5 Vesihuoltolaitoksen tulosalue ............................................................................... 54
8 TULOSLASKELMAOSA ................................................................................................... 55
8.1 Verotulot ja valtionosuudet .......................................................................................... 55
8.1.1 Kunnallisvero ........................................................................................................ 55
8.1.2 Yhteisövero .......................................................................................................... 56
8.1.3 Kiinteistövero ........................................................................................................ 56
8.1.4 Valtionosuudet...................................................................................................... 56
8.2 Tuloslaskelma ............................................................................................................. 57
9 INVESTOINTIOSA ............................................................................................................ 58
9.1 Hankeryhmät .............................................................................................................. 59
9.2 Hankkeet..................................................................................................................... 62
10 RAHOITUSOSA .............................................................................................................. 64
11 YHTEENVETO MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA .................................................. 66
12 YHTEENVETO HANKKEISTA ........................................................................................ 68
13 PERUSTURVAN HOITOHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA MITOITUKSET ..................... 69
14 OPPILASENNUSTEET JA OPETTAJIEN LUKUMÄÄRÄT ............................................ 70
15 NUORISOKESKUS MARTTISEN TALOUSARVIO 2014 ................................................ 73
16 TARKENNETTUJA TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA............................... 75
4
TALOUSARVION 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN
2015–2016 RAKENNE JA TAUSTA
Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto.
Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.
Kaupunginvaltuusto ohjaa kuntakonsernin toimintaa ja taloutta keskeisesti talousarvion
avulla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset
kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta.
Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot.
Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus
riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin
sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin.
Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointi-osan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain.
Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
1.1 Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita.
Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset
tavoitteet. Sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate, ellei yksikkö ole hyväksytty nettobudjetoitavaksi. Lautakunta tai johtokunta voi tehdä
muutoksia menomäärärahaan tai tuloarvioon, mikäli menojen ja tulojen erotus
(=toimintakate) pysyy samana.
Nuorisokeskus Marttinen on ollut kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2006 alkaen. Talousarviossa on sitovat Marttisen tavoitteet, mutta talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta ja se ei sisälly kaupungin omaan talousarvioon. Nuorisokeskus Marttiselle on
asetettu vuodelle 2014 + 40.000 euron tulostavoite.
5
Kuntakonsernin tytäryhtiöiden tavoitteet ovat sitovia. Yhtiökokousedustaja on vastuussa siitä, että tavoitteet vahvistetaan myös osakeyhtiöiden kokouksissa.
Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat (sekä tuloarviot että
menomäärärahat) ovat valtuustoon nähden sitovia.
Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja.
1.2 Tilivelvolliset
Kuntalain 75 §:n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien
ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä
mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta
vastaavia viranhaltijoita.
Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös
siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku
muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset.
Tilivelvollisia ovat:
Käyttötalous
Toimielin
Tulosalue
kaupunginvaltuusto
tarkastuslautakunta
kaupunginhallitus
hallitus
sisäinen palvelukeskus
keskusvaalilautakunta
sivistysosasto tulosalueineen
Merikanto-opisto
tekninen osasto tulosalueineen
perusturvaosasto
terveystoimen tukipalvelut
ehkäisevä terveydenhuolto
sairaanhoito
hammashuolto
sosiaalityö
kehitysvammahuolto
lasten päivähoito
koti- ja vanhustyö
Tilivelvollinen
kaupunginjohtaja
kaupunginjohtaja
kaupunginjohtaja
kaupunginjohtaja
hallintojohtaja
hallintojohtaja
sivistystoimen johtaja
rehtori
tekninen johtaja
perusturvajohtaja
ylilääkäri
ylilääkäri
ylilääkäri
ylilääkäri
sosiaalijohtaja
sosiaalijohtaja
sosiaalijohtaja / toiminnon siirron
jälkeen sivistystoimen johtaja
vanhustyön johtaja
Investointiosa
kaupunginhallitus
perusturvalautakunta
tekninen lautakunta
kaupunginjohtaja
perusturvajohtaja
tekninen johtaja
rahoitusosa
kaupunginjohtaja
6
KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelakia (sote-järjestämislaki) valmistellaan. Lakiehdotus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014 siten, että sotejärjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestämislain mukaiset sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittaisivat
toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Kunnat ovat antaneet väliraportista lausuntonsa vuoden 2013 aikana.
Kuntarakennelaki on astunut voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut
heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi
kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kunnat
ovat ilmoittaneet ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa
se selvittää yhdistymistä. Kunta voi hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta, jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella. Poikkeuksen hakemiselle ei ole määräaikaa, eli
kunnat voivat hakea poikkeusta tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan vaiheessa selvitystyötä.
Selvitysalueesta poikkeamisen perusteena voi olla
kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset
täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen,
se, ettei toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista
erityisen harvan asutuksen vuoksi,
suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen tai
saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen.
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.11.2013 päättänyt, että Virtain kaupunki tekee kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen Ruoveden kunnan kanssa. Lisäksi Virtain kaupunki hakee poikkeusta kuntarakennelain mukaiseen selvitysalueeseen toiminnallisena kokonaisuutena, minkä Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta muodostavat 12.300 asukkaan väestöpohjalla.
Syyskuussa 2013 astui voimaan kuntalain muutos, jonka mukaisesti kuntien tulee yhtiöittää (osakeyhtiö, osuuskunta tai säätiö) markkinoilla harjoitettu toiminta. Kuntien tulee
yhtiöittää energialaitoksensa ja satamansa sekä käydä läpi muutoinkin toimintaansa
valtiontukiongelmien poistamiseksi. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana
hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä ei katsota markkinoilla harjoitetuksi
toiminnaksi. Yhtiöittämisvelvollisuuteen esitetään muutamia poikkeuksia. Kunta voisi
edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella olisi nimenomaan mahdollista. Lain voimaantulon jälkeen siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun saakka. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämiselle siirtymäaika on kuitenkin vuoden 2016 loppuun saakka.
Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Lailla pyritään turvaamaan
ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti.
Lain määrittämä vanhusneuvosto aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta alkaen.
7
Kuntalain kokonaisuudistusta valmistellaan. Kuntalain uudistamisen yhtenä kärkitavoitteena on pidetty kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista. Kuntalain kokonaisuudistus tehdään osana hallituksen kuntauudistusta. Kuntalain
kokonaisuudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta alkaen.
Valtioneuvosto antoi 5.9.2013 eduskunnalle lakiesitykset, joilla toteutetaan hallituksen
raamisopimuksen yhteydessä syksyllä 2011 antama sitoumus käynnistää valmistelu
koulutus- ja työhyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi ja vastaavan järjestelyn toteuttamiseksi julkisella sektorilla. (HE 95/2013 ja 99/2013.) Uudistuksen tavoitteena on
kannustaa työnantajia osaamisen kehittämiseen organisaation liike- tai palvelutoiminnan tarpeista lähtien, edistää muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä.
Tarkoituksena on näin parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Uudistus asettaa velvollisuuden järjestää koulutustilaisuuksia henkilöstölle. Yhteistoimintalain muutos edellyttää
kuntia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteistoimintamenettelyssä.
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa osana hallituksen kuntauudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää valtionosuusjärjestelmää
vähentämällä laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyttä. Järjestelmän
kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset
poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Nykyinen taajamarakennekriteeri korvataan työpaikkaomavaraisuuskriteerillä. Vieraskielisten määräytymisperuste
laajennetaan koskemaan koko väestöä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan.
Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettua EUdirektiiviä (nk. potilasdirektiiviä) sovelletaan kansallisesti vuoden 2014 alusta lähtien.
Direktiivin mukaisesti henkilö voi hakeutua vapaasti terveydenhuoltoon toiseen EUlainsäädäntöä soveltavaan valtioon. Hänellä on oikeus saada jälkikäteen korvausta
kustannuksista samoin perustein, kuin jos hän olisi saanut kyseistä hoitoa kotimaassaan. Edellytys on, että vastaava hoito on korvattavaa kotimaassa.
8
HENKILÖSTÖKATSAUS
Henkilöstön määrällä tarkoitetaan kyseisen vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärää. Siihen sisältyvät vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät. Ainoana ryhmänä on jätetty
pois kansalaisopiston opettajat vähäisten opetustuntimäärien vuoksi. Vuoden 2013
osalta tarkastelupäivänä käytetään 18.11. tilannetta, joka on kuvattu alla taulukossa.
Kokonaishenkilöstömäärä
Virrat - kokonaismäärä
Virrat - vakinaiset
Virrat – määräaikaiset
Virrat – työllistetyt, oppisopimus
Virrat – osa-aikaiset
Ruovesi - kokonaismäärä
Ruovesi – vakinaiset
Ruovesi – määräaikaiset
Ruovesi – työllistetyt, oppisopimus
Ruovesi – osa-aikaiset
837
608
476
99
33
98
229
189
37
3
13
Virrat ja Ruovesi
Virtain kokonaishenkilöstömäärästä
Ruoveden kokonaishenkilöstömäärästä
Virtain kaupungin henkilöstömäärän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä 2008–
18.11.2013
630
621
620
604
610
604
612
608
600
586
590
580
570
560
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Henkilöstön määrä 621 586 604 604 612 608
Virtain kaupungin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä 2008–18.11.2013
700
600
500
400
300
200
100
0
Henkilöstönmäärä
Vakituinen
Määräaikainen
2008
621
445
176
2009
586
443
143
2010
604
441
163
2011
604
445
159
2012
612
460
123
2013
608
476
99
*Määräaikaiset 2012 ja 203 – ei sisällä työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia
*Määräaikaiset 2011 - ei sisällä oppisopimussuhteisia
9
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
4.1 Väestörakenne ja sen muutokset
Virtain kaupungin väkiluku 31.12.2012 oli 7 384 (31.12.2011 7 453). Väkiluku on laskenut 69 asukkaalla vuoden aikana (-0.9 %). Väkilukuennuste on yhä aleneva kuluvalle
vuodelle sekä ennustevuosille. Syyskuussa 2013 Virroilla on ollut 7 329 asukasta. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Virroilla on vuonna 2020 6 609
asukasta.
Väkiluvun kehitys, 31.12
7900
7800
7700
7600
7500
7400
7300
7200
7100
7000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013,
syysk
uu
Väkiluku 7851 7778 7693 7629 7612 7514 7453 7384 7329
4.2 Nettomuutto
Kuntien välinen nettomuutto on Virroilla negatiivinen. Vuoden 2012 aikana Virroilta
muutti pois 335 asukasta, kun taas Virroille muutti 309 asukasta. Nettomaahanmuutto
on Virtain osalta positiivinen. Vuoden 2012 aikana maahanmuutto oli +12 ja maastamuutto -4. Luonnollinen väestönlisäys on n. – 50 vuositasolla. Nämä painavat Virtain
väestökehityksen kokonaisuudessaan negatiiviseksi.
40
20
0
-20
-40
-60
-80
-100
-120
2005 2006 2007
Väestönlisäys yhteensä -90
-71
-85
Luonnollinen
-52
-58
-53
väestönlisäys
Nettomuutto Suomessa -46
-46
-43
Nettomaahanmuutto
8
33
11
2008 2009 2010
-63
-13
-99
2011 2012
-61
-69
-61
-21
-59
-53
-51
-27
25
-8
16
-50
10
-22
14
-26
8
10
Virtain väestörakenteelle on ominaista 0–14 -vuotiaiden vähäinen osuus, 13,3 %, kun
koko maan tarkastelussa osuus on keskimäärin 16,4 %. Samoin yli 65-vuotiaiden
osuus, 28,8 % on korkeampi kuin maassamme keskimäärin (18,8 %). Eläkkeellä olevien osuus, 35,6 % väestöstä, on näin ollen myös korkeampi kuin keskimäärin kunnissa
(24 %).
Tämän kaltainen väestörakenne johtaa siihen, että huoltosuhde, tunnusluku, joka kuvaa monta ei-työikäistä (0-14 ja 65- v) on yhtä työikäistä kohden (15–64 v), on Virroilla
korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Kun koko maassa vuonna 2011 on sataa työllistä kohden ollut 52,9 ei-työikäistä, Virroilla vastaava luku on 68,8. Väestörakenteen
samansuuntainen kehitys johtaa siihen, että huoltosuhde kasvaa ja Virroilla sataa työllistä kohden on ennusteen mukaan vuonna 2015 81,9 ei-työikäistä.
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
2005 2006
65 - vuotiaat
24,2 % 24,3 %
15 - 64 vuotiaat 61,9 % 61,8 %
0-14 vuotiaat
13,9 % 13,9 %
2007
24,3 %
62,1 %
13,6 %
2008
25,0 %
61,7 %
13,4 %
2009
25,6 %
61,0 %
13,3 %
2010
26,3 %
60,6 %
13,1 %
2011
27,4 %
59,3 %
13,3 %
2012
28,8 %
57,9 %
13,3 %
4.3 Työllisyys
Työttömien lukumäärä elokuun 2013 lopussa oli 283, työttömyysaste 9,3 %. Virtain
työvoima on 3 032 henkilöä. Vastaavana ajankohtana vuonna 2012 työttömiä oli 275,
työttömyysaste 8,8 %. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 50 henkilöä (08/2012 36 henkilöä) ja yli 50-vuotiaita 127 henkilöä (08/2012 123 henkilöä). Samanaikaisesti Pirkanmaan työttömyysaste oli 13 % ja koko maan 7,1 %.
11
YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE
Suomen kansantalous mateli vuoden 2012 taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Myös vuoden
2013 alkupuoli oli odotettua heikompaa. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet
myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet myös. Valtionvarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto
tulee laskemaan 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2013.
Vuodelle 2014 povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Bruttokansantuotteen
kasvun ennusteet ovat yhden ja kahden prosentin tuntumassa olettaen että kotimainen
kulutus ja vientikysyntä piristyvät. Keskitetty työmarkkinaratkaisu vaikuttanee myös talouden kasvuedellytyksiin myönteisesti.
Kuluttajahintojen nousu on arvioitu hidastuvan vuoden 2014 aikana. Valtionvarainministeriön tekemän arvion mukaan kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Palkansaajien
ansioindeksin on arvioitu hidastuvan keskitetyn työmarkkinaratkaisun johdosta ja jäänee 1,5 prosentin tuntumaan.
Työttömyyden kasvu kiihtyi vuoden 2013 aikana ja työttömyysasteen on ennustettu
nousevan 8,3 prosenttiin. Hidas talouskasvu elvyttää kuitenkin työttömyystilannetta,
mutta työllisten määrän odotetaan jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle.
Valtiontalouden alijäämän on arvioitu nousevan peräti 9 miljardiin euroon vuonna 2013.
5.1 Kuntatalous 2014
Kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa, vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä
ollut n. -230 milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n. +400 milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna,
mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi.
Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen ja
kansallisen talouden ilmapiirissä. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla,
tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna
2014. Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa.
Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 2013.
Esityksessä oli myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille.
12
Vuoden 2013 lisätalousarviossa sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet saivat avustusta
15 milj. euroa sosiaali- ja terveyshuollon rakennuksiin ja 35 milj. euroa yleissivistävien
oppilaitosten ja päiväkotien rakennuksiin.
Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd.
euroa negatiivinen. Tähän tulokseen vaikuttavat kuitenkin mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset.
Valtion vuoden 2014 talousarvion valmistelu huipentui hallituksen budjettiriiheen, jonka
yhteydessä tehtiin päätöksiä myös niin sanotun julkisen talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi (ns. rakennepoliittinen ohjelma). Kestävyysvajeen noin 9,5 miljardin kokonaisuudesta kuntien kontolle on laitettu lähes puolet, noin 4 miljardia euroa.
Kunnille kohdistuvasta kokonaisuudesta valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuoteen
2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin kunnat
hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä
aikavälillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia
euroa.
Leikkaustavoitteista huolimatta kuntien tehtävät lisääntyvät. Vuonna 2013 voimaantullut
vanhuspalvelulaki lisäsi jo tehtäviä vanhustenhuollossa. Vuoden 2014 aikana muun
muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi.
5.2 Muutama näkökohta Virtain talouteen
Taloushallinnon tavoitteena on antaa kunnan päätöksentekijöille hyvää ja havainnollista tietoa kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisenä keinona on tilinpäätösinformaatio. Alla olevassa graafissa on esitetty tilikausien yli- ja alijäämien kehitys
vuosina tilinpäätöstietojen 2006–2012 mukaisesti.
Tilikauden yli-/alijäämät, 1000 €
900
403
400
184
92
103
-100
-600
-680
-1100
-600
-1040
Tilikaudet aina vuoteen 2010 saakka ovat olleet ylijäämäisiä. Talouden suunta on
kääntynyt ja tilikaudet 2011 ja 2012 ovat vaipuneet alijäämäisiksi. Tilinpäätösennuste
2013 povaa myös alijäämäistä tilikautta.
13
Vuosikate/poistot kertoo vuosikatteen osuuden poistojen kokonaismäärästä. Talous on
kestävällä tasolla ilman lisälainanottoa, jos vuosikate riittää kattamaan poistot kokonaisuudessaan eli tunnusluku on 100 % tai sen yli. Omavaraisuusaste kertoo oman pääoman suhteesta koko pääomaan. Tunnusluku on laskussa, mutta on vielä hyvällä tasolla. Kriisikunnalla tunnusluku on alle 50 %.
140
116
120
100
78,8
80
68
73,4
71
55
60
40
20
0
Vuosikate /poistot %
Omavarasuusaste %
2010
116
78,8
2011
68
73,4
2012
55
71
Virtain kaupungilla on kertynyttä ylijäämää per asukas vielä 31.12.2012 tilanteessa
1 610 euroa. Kertynyt ylijäämä on laskenut alijäämäisten tilikauden vuoksi, mutta on
vielä merkittävän hyvällä tasolla.
Lainakanta per asukas on nousussa, mutta sitä on vielä kuntien keskimääräiseen lainakantaan nähden suhteellisen vähän, 789 euroa / asukas, kun lainamäärä per asukas
on kunnissa keskimäärin 2.262 euroa/asukas.
2000
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
Kertynyt ylijäämä €/asukas
Lainakanta €/asukas
1812
1740
1610
683
789
335
2010
1812
335
2011
1740
683
2012
1610
789
14
5.3 Toimintakatteen (nettomenojen kehitys)
Toimintakatteella tarkoitetaan toimintatulojen ja –menojen erotusta. Toimintakatteen
kehitykseen vaikuttavat asukasluvun muutos, väestön ikärakenteen kehitys ja tehtävien
lisäykset sekä vähennykset. Tutkimusten mukaan toimintatulojen ja -menojen erotus,
toimintakate, on parempi tapa arvioida talouden kehitystä tulevaisuuteen kuin yksittäisten toimintatulojen ja –menojen tarkastelu. Toimintakatteen vuosittainen kehitys kertoo
siitä, paljonko enemmän (tai vähemmän) kyseisenä vuonna palvelutuotannosta jää
maksettavaksi verorahoituksella (verotulot+valtionosuudet). Toimintakatteen kasvua on
pyrittävä hillitsemään.
Toimintakate kuvaa sitä, paljonko käyttötaloudesta jää rahoitettavaksi
Toimintakatteen kehitys
2011
TA2012 TP2012 TA2013 ENN2013 TA2014
Toimintakate, 1000 € -37 219 -39 784 -39 330 -40 322
-40 622 -40 851
Muutos %
6,89 % 5,67 % 2,52 %
3,29 % 0,56 %
Toimintatuotot, -kulut ja – kate on kuvattu vuodesta 2012 alkaen alla olevaan kuvaan.
60 000 000
38 722 127
40 000 000
37 741 127
37 363 716
37 632 470
20 000 000 11 722 388
0
-20 000 000
-40 000 000
-60 000 000
-39 329 861
-39 401 729
-40 322 729 -40 622 076
-40 851 248
-51 052 249
-80 000 000
-78 123 856
-78 063 856
-77 985 792
-78 483 718
-100 000 000
TA2013+
TPennust
TA 2014
MUUT
e 2013
Toimintatuotot 11 722 388 38 722 127 37 741 127 37 363 716 37 632 470
Toimintamenot -51 052 249 -78 123 856 -78 063 856 -77 985 792 -78 483 718
Toimintakate
-39 329 861 -39 401 729 -40 322 729 -40 622 076 -40 851 248
TP 2012
TA2013
Toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin ovat noin 23 %. Tämän osan toiminta rahoittaa itse itseään ja loppu joudutaan rahoittamaan verorahoituksella.
Henkilöstön palkattomat vapaapäivät
Työnantaja suosittelee palkattomien vapaapäivien käyttämistä aina kun työtilanne sen
sallii.
15
TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN
Kaupunki omistaa 100 % omistussuhteella Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot, Kiinteistö
Oy Virtain Veteraanit, Kiinteistö Oy Tyrkönrivin, Kiinteistö Oy Virtain Opiskelijaasuntolan ja Virtain Yrityspalvelut Oy:n. Lisäksi kaupungilla on 75 % omistusosuus
Kiinteistö Oy Killinpolusta ja 62,8 % omistusosuus Virtain Jäähalli Oy:stä.
1. Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot
Aravakohteiden käyttöasteessa on havaittavissa pientä laskua. Vaikuttavia tekijöitä
ovat kysynnän vähentyminen, opiskelijoiden vähentyminen ja remonttitarpeet. Arvioitu
käyttöaste vuodelle 2014 on 94 %.
Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot tulee korottamaan vuokratasoa 0,35 €/m²/kk. Tuloksen
osalta tähdätään 0 € tulokseen. Huoneistoremontit tullaan edelleen toteuttamaan tulorahoituksella.
Louhenkatu 4 osalta talousarviovuoden aikana pyritään yhteistyössä kaupungin kanssa
selvittämään kohteen siirtäminen kaupungin tilapalvelulle.
6.1.1 Linjatie
ja Linjatie
Virtain kaupunki on omistaja-ohjauksena antanut tehtäväksi muuttaa Linjatie 1 osakeyhtiöksi sekä aloittaa sen osakkeiden markkinointi ja myynti.
Ns. kovarahoitteisten kohteiden osalta tilanne jatkuu entisenlaisena ja Linjatie 1 tappio
rasittaa kassavarantoja. Linjatie 5 tulee toimeen tulorahoituksella.
6.2 Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolat
Opiskelija-asuntoloiden suhteen syksy 2013 oli huomattavasti odotettua huonompi.
Asuntolan käyttöaste romahti noin 90 prosentista 46 prosenttiin. Vaikka vuokratasoa
nostettiin syksyksi 0,40 €/m²/kk, ei se tule riittämään kulujen peittämiseen. Vuokratasoa
ei tällä käyttöasteella pysty nostamaan kulutasolle.
Kesähotellitoiminta jatkuu kesän 2014. Kesähotellin pitäjällä on kiinnostusta jatkaa toimintaa myös ensi kesästä eteenpäin.
Tredu jatkaa Virroilla toisen asteen ammatillista koulutusta nykyisessä laajuudessa.
Oppilasasuntola on kiinteä osa nuorison koulutuksen keskittämiseen tähtäävää Virratkampus -suunnitelmaa.
6.3 Kiinteistö Oy Tyrkönrivi
Kiinteistö Oy Tyrkönrivin hallitus on saanut Virtain kaupunginhallitukselta sekä ARA:lta
luvan kiinteistön myyntiin. Virtain kaupunki omistajana käynnistää kohteen myynnin.
Yhtiön 103.000 € laina erääntyy maaliskuussa 2014.
16
6.4 Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit
Kiinteistö Oy Virtain Veteraanien huoneistossa ollaan tekemässä isohkoja remontteja.
Huoneistojen keittiöt uusitaan ja kahteen huoneistoon on tehty huoneistokohtaiset saunat, joita kokemusten jälkeen on tarkoitus tehdä lisää. Vuokria korotetaan 0,20 €/m²/kk,
vuokra 1.1.2014 alkaen on 6,50 €/m²/kk. Saunallisten huoneistojen vuokratasoksi määriteltiin 10 €/m²/kk. Korjaukset on tehty tulorahoituksella.
6.5 Virtain Jäähalli Oy
Kaupunki omistaa Virtain Jäähalli Oy:stä 62,8 % tavoitteenaan turvata edellytykset aktiiviseen harrastustoimintaan. Virtain Jäähalli Oy:lle asetettuna tulostavoitteena on selviytyä käyttömenoista sekä lainojen lyhennyksistä omalla tulorahoituksella. Yhteistyö ja
avustussopimus kaupungin ja yhtiön välillä on tarkastettu vuonna 2012.
Vuoden 2014 toiminnallisena tavoitteena on myydä 1 300 maksullista tuntia sekä turvata kouluille sopimuksen mukaiset 400 tuntia. Vuoden 2014 tulostavoitteena on vähintään 0-tulos. Taloussuunnitteluvuosien aikana kylmälaitteet ovat uuden lainsäädännön
velvoitteesta uusittava.
6.6 Virtain Yrityspalvelu Oy
Virtain Yrityspalvelu Oy toimii nykyisin pelkästään vuokraten teollisuustiloja yrityksille.
Hallitus koostuu nykyisin kolmesta jäsenestä ilman varajäseniä. Liskintiellä sijaitseva
teollisuushalli on ollut tyhjänä 04/2013 alkaen. Tähän pyritään etsimään uusi yritys
mahdollisimman pikaisesti. Muutoin kaikki vuokrattavana olevat tilat ovat käytössä.
6.7 Osakkuusyhteisöt
Kaupungin osakkuusyhtiöt ovat Kiinteistö Oy Virtain Virastotalo (omistus 25,40 %),
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy (omistus 41,2 %), Kiinteistö Oy Illansuu (omistus 39 %) ja
Kiinteistö Oy Kanttorinrinne (omistus 39 %).
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy on osakkuusyhteisöistä merkittävin. Omistusta on edelleen keskitetty kuntiin, joilla on kiinnostusta kehittää yhtiön toimintaa. Yhtiön maksaman
osingon taso on pysynyt vakaana. Vuonna 2012 osinko kaupungille oli 161.766,00 euroa.
6.8 Liikelaitos Marttinen
Liikelaitos Marttinen on kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä toimiva nuoriso- ja matkailukeskus. Liikelaitoksen ensisijaisena tehtävänä on hoitaa valtakunnallisille nuorisokeskuksille nuorisolainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä. Keskuksen tulee
toteuttaa nuorisolain (72/2006/§12) tarkoitusta ja lähtökohtia sekä olla yleishyödyllinen.
Keskuksen mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen ja sen palvelujen kehittämiseen.
Keskuksen toiminnasta pääosan tulee olla nuorisokäyttöä tavoitteena vähintään 2/3
keskuksen käytöstä (asetus 103/2006/§9). Nuorisotoiminnan menoihin saadaan valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuorisolainsäädäntöön perustuvan ensisi-
17
jaisen tehtävänsä mukaan Marttinen palvelee alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorten aktiivista kansalaisuutta edistävää toimintaa ja toimii tarvittaessa nuorisotyön kehittämiskeskuksena ja
kuntien nuorisotyön alueellisena palvelukeskuksena sekä antaa tarvittaessa nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Marttisen kokous- ja juhlatalotoiminta tukee ja luo
mahdollisuuksia keskuksen ympärivuotiselle nuorisotoiminnalle.
Erillinen tulosalue, Perinnekylä, on perinnepohjainen kulttuurimatkailualue, jossa on
kolme museota sekä lähes 30 muuta museaalisesti ja paikallishistoriallisesti arvokasta
rakennusta. osa rakennuksista on vuokrattu matkailua palvelevan yritystoiminnan käyttöön. Kaupunki avustaa perinnekylän toimintaa 40 000 eurolla.
Talousarviovuosi 2014
Marttisen palvelukysynnän odotetaan jatkuvan lievästi nousujohteisena siten, että käyttöpäivät muodostuvat perusnuorisotoiminnasta (leirikoulut, rippileirit, järjestöjen leirit,
muu nuorisotoiminta) ja sosiaalisesta nuorisotyöstä (Nuotta-valmennus ja perhetyö sekä työpajatoiminta). Nuorisotoiminnan kysynnän taustalla ovat panostukset toiminnan
ja toimintaympäristön pedagogiseen kehittämiseen sekä palveluiden monipuolistaminen (sosiaalinen nuorisotyö, valmennus-, koulutus- ja muut tukipalvelut). Nuorisotoimintaa tukevan muun toiminnan osalta kysynnän arvioidaan jatkuvan myös lievästi
nousevana, majoitusmyynnin kehitys on kuitenkin edelleen heikko.
Vuoden 2014 aikana tehdään päätökset kuntalain muutoksen tuoman yhtiöittämisvelvollisuuden vaikutuksesta Marttisen toimintaan 1.1.2015 alkaen. Yhtiöittämiskeskustelun yhteydessä tarkastellaan ja päätetään myös Perinnekylän osalta jatkotoimista.
Liikelaitos Marttiselle on asetettu 40 000 euron positiivinen tulostavoite vuodelle 2014.
Marttinen on toiminut liikelaitoksena 1.1.2006 alkaen. Talousarviossa huomioidaan
Marttisen sitovat toiminnalliset tavoitteet (nuorisokäyttöpäivät 22 250 päivää ja muu
kuin nuorisokäyttö 7 750 päivää), mutta talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta ja
se ei sisälly kaupungin omaan talousarvioon. Marttisen talousarvio on suositusten mukaisesti talousarvion liitteenä.
18
KÄYTTÖTALOUSOSA
Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova
toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa sitovuustasoltaan vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Muut tavoitteet ovat toimielimen toimintaa ohjaavia talousarviovuoden tehtäväkokonaisuuksia sitovaan tavoitteeseen pääsemiseksi.
Käyttötalouden sitova määräraha on toimintamenojen ja toimintatulojen erotus, toimintakate. Lautakunta tai johtokunta voi tehdä muutoksia menomäärärahaan ja tuloarvioon, mikäli niiden erotus, toimintakate pysyy samana. Sitova määräraha on selkeyden
vuoksi tummennettu toimielimittäin.
Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin
perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Laissa tai sen perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty perusteita, joilla jaottelu toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehdään. Toiminnallinen tavoite liittyy nimensä mukaisesti toimintaprosessin ohjaamiseen ja taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa.
Kaupunginvaltuusto on 17.6.2013 hyväksynyt Virtain kaupungin konsernistrategian
vuosille 2013–2016 ”Yhteisen tulevaisuutemme tekijät”.
Strategian lähtökohtana on visio: ”Virrat, erinomainen paikka elää, asua ja yrittää”.
Konsernistrategian keskeiset tavoitteet yhteisen tulevaisuuden tekijöinä ovat:
1.
2.
3.
4.
5.
Turvataan terve kuntatalous, joka turvaa elinvoimaisuuden ja palvelut
Otetaan painopisteeksi lapset ja nuoret, sillä heissä on tulevaisuus
Virrat on yritysten menestystä tukeva kaupunki, jossa yritykset tulevat
kuulluksi
Rakennetaan vahva strategisesti tärkeiden yhteistyökumppaneiden verkosto
Kuntalaisia kuunnellen – asiakaspalvelua kehittäen
Näiden yleisten tavoitteiden lisäksi konsernistrategiassa on linjattu tavoitteet toimielimittäin.
Talousarviovuoden toiminnallisten tavoitteiden laadinnan lähtökohtana ovat konsernistrategian yhteiset tulevaisuuden tekijät ja toimielinten strategiset tavoitteet aina vuoteen 2016 saakka.
Aiempiin talousarviovuosiin verrattuna toiminnallisia tavoitteita on tarkennettu ja näkökulmana on se, että toimielimellä on yhteiset toiminnalliset tavoitteet, joihin kukin tulosalue osaltaan pyrkii. Vuosittain toiminnallisten tavoitteiden tarkoitus on kehittää toimintaa kohti strategisia tavoitteita siten, että strateginen tavoite saavutettaisiin viimeistään
vuonna 2016.
19
KÄYTTÖTALOUS, YHTEENVETO
Talousarvio
2013
Talousarvio
2014
0
-90 139
-90 391
0
-90 521
-90 521
0
0
-28 080
-28 080
-24 322
-24 322
TOIMINTATULOT
0
6 600
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
0
0
-24 185
-17 585
TOIMINTATULOT
1 347 297
1 320 562
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-3 766 726
-2 419 429
-3 813 982
-2 493 420
380 268
521 829
-8 779 145
-8 398 877
-9 955 748
-9 433 919
440 000
430 000
-1 330 492
-890 492
-1 327 396
-897 396
27 980 195
-55 581 721
-27 601 526
27 078 657
-53 547 522
-26 468 865
TOIMINTATULOT
7 683 367
8 178 941
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-9 137 553
-1 454 186
-9 654 161
-1 475 220
TOIMINTATULOT
37 831 127
37 536 589
TOIMINTAMENOT
-78 713 856
-78 437 837
TOIMINTAKATE
-40 882 729
-40 901 248
KAUPUNGINVALTUUSTO
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
TARKASTUSLAUTAKUNTA
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
KAUPUNGINHALLITUS
SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
MERIKANTO-OPISTO
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
PERUSTURVALAUTAKUNTA
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
VIRTAIN KAUPUNKI YHTEENSÄ
20
7.1 KAUPUNGINVALTUUSTO
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtävät on
määritelty kuntalain 13 §:ssä.
Vuonna 2014 alkaa tämänhetkisen valtuuston toinen vuosi neljän vuoden toimikaudesta. Yhtenä vuoden 2014 kokonaisuutena valtuuston tehtäväksi tulee mm. kuntarakennelain edellyttämät ratkaisut lain edellyttämän aikataulun niin toteutuessa.
Lisäksi valtuusto hyväksyy vuoden aikana hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana. Laadinta on aloitettu vuonna 2013. Talousarviovuoden aikana parannetaan kuntademokratiaa lisäämällä yhteydenpitoa asukkaisiin mm. Virrat-Areenan kautta
ja järjestämällä kyläkohtaisia yhteistyötilaisuuksia.
Kuntalakiin on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja
riskienhallinnasta. Kuntalain mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan operatiivinen vastuu on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä
tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
perusteista ja hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta vuoden 2014 aikana.
Talousarviovuodelle on budjetoitu kaupunginvaltuuston toiminnasta aiheutuvat menot.
Verrattuna edelliseen talousarvioon menot kasvavat maltilliset 0,42 %. Kaupunginvaltuustolla ei ole tuloja.
Taloudelliset tavoitteet
KAUPUNGINVALTUUSTO
TP 2012
TOIMINTATULOT
TA 2013
TA 2014
Muutos
2013/14
% TS 2015 TS 2016
798
TOIMINTAMENOT
-99 144
-90 139
-90 521
0,42 %
-91 450
-92 350
TOIMINTAKATE
-98 346
-90 139
-90 521
0,42 %
-91 450
-92 350
7.2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2014. Taloussuunnittelukauden aikana järjestetään myös eduskuntavaalit keväällä 2015 sekä kuntavaalit
syksyllä 2016. Kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2013 uudesta äänestysaluejaosta. Uudet äänestysalueet ovat keskusta pohjoinen ja etelä, Vaskivesi, Kurjenkylä, Liedenpohja, Killinkoski ja Kotala.
Taloudelliset tavoitteet
KESKUSVAALILAUTAKUNTA
TP 2012
TA 2013
TA 2014
TOIMINTATULOT
23 271
-
6 600
11 700
25 000
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-48 876
-25 605
-
- 24 185
-17 585
-25 096
-83 730
-13 379
-58 730
TS 2015
TS 2016
21
7.3 TARKASTUSLAUTAKUNTA
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan huolehtia kaupungin hallinnon ja
talouden tarkastuksen järjestämisestä, yhteen sovittaa kunnan ja sen tytäryhtiöiden
tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet toteutuneet.
Kuntalain 72 § on muutettu siten, että tilintarkastajien toimikautta ei enää ole sidottu
valtuustokauteen. Tilintarkastus on kilpailutettava ja tarkastajat valitaan enintään kuudeksi vuodeksi.
Talousarviovuodelle on budjetoitu tavanomaiset tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan
menot. Vuonna 2013 toimi kaksi tarkastuslautakuntaa päällekkäin, mikä selittää talousarviomäärärahan negatiivisen kehityksen. Tarkastuslautakunnalla ei ole tuloja. Suunnitelmavuosille budjetointi on laadittu samoin periaattein.
Taloudelliset tavoitteet
TARKASTUSLAUTAKUNTA
TP 2012
TA 2013
TA 2014
- 23 289
-23 289
-28 080
-28 080
-24 322
-24 322
Muutos
2013/14
% TS 2015 TS 2016
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-13,3 %
-13,3 %
-24 600
-24 800
-24 600
-24 800
22
7.4 KAUPUNGINHALLITUS
Kaupunginhallitus johtaa, ohjaa ja koordinoi kaupungin päätöksentekoa, organisaation
ja palveluiden suunnittelua ja kehittämistä sekä taloutta siten, että kaupunki kehittyy
kaupungin toiminta-ajatuksen ja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti.
Kaupunginhallitus jakautuu kahteen tulosalueeseen hallitukseen ja sisäiseen palvelukeskukseen.
Kaupunginhallitus käynnistää johdon suunnittelukeskustelut vuonna 2014. Talousarviovuoden aikana määritellään keskeiset raportoitavat tunnusluvut osastokohtaisesti. Raportointiohje annetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa.
Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella
Tulosalue
Henkilöstö
31.12.2012
Henkilöstö
31.12.2013
Muutokset 2014
Hallitus
Sisäinen palvelukeskus
(kanslia 6,5, taloushallinto 9,
tietohallinto 3, monistamo 1)
9*
8**
-
18,5
19,5***
+1 tietohallinto,
+1 rahatoimisto
Yhteensä
27,5
27,5
29,5
* Maaseututoimi siirtynyt Keuruun henkilöstöksi
** kaavoitusarkkitehti siirtyi hallituksen alaiseen toimintaan 1.1.2013
*** taloushallinnossa aloittanut palkkakirjanpitäjä
Muutokset talousarviovuonna: Ruoveden tietohallinnon työntekijä siirtyy Virtain kaupungin tietohallinnon
henkilöstöön vuoden 2014 alusta alkaen. Taloushallinto rekrytoi yhden uuden kirjanpitäjän.
Taloudelliset tavoitteet
KAUPUNGINHALLITUS
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
TP 2012
TA 2013
1 185 387
1 347 297
Muutos
13/14
TA 2014
%
TS 2015
TS 2016
1 320 562
1,98
1 355 080
1 382 182
-3 583 522 -3 766 726 -3 813 982
-2 398 135 -2 419 429 -2 493 420
1,20
2,98
-3 852 122
-3 890 643
-2 497 042
-2 508 461
Konsernistrategiassa kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle asetetut strategiset tavoitteet ovat seuraavat:
1. Virtain kaupunki on hyvä työnantaja
2. Virtain kaupunki uudistaa palvelutuotantoa talouden tasapainosta huolehtien
3. Virtain kaupunki edistää elinkeinotoimintaa
Näistä johdetut sitovat operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet vuodelle
2014 ovat:
Kaupunginhallitus ohjeistaa perusturvaa kehittämään lääkärin vastaanottopalveluja
50.000,00 euron määrärahalla, joka katetaan rahoitustuotoista.
23
Strateginen tavoite
KAUPUNGINHALLITUS
Operatiivinen tavoite
Toimenpiteet / laadulliset mittarit
Yhtenäinen henkilöstöpolitiikka
huomioiden SOTE-yhteistyö
Ruoveden kunnan kanssa
Sisäisen tiedotuksen parantaminen
Virtain kaupunki
on hyvä työnantaja
Johdon suunnittelukeskustelut
Kehityskeskustelut
Kouluttaminen
Laaditaan kunnalle palvelu- ja
hankintastrategia 2014
Virtain kaupunki
uudistaa palvelutuotantoa talouden tasapainosta huolehtien
1. Valmiit tehtävien arvioinnit
2. Yhtenäiset henkilöstölomakkeet
3. Laaditaan selvitys henkilöstöjaoksen perustamisesta
1. Uusien nettisivujen hyödyntäminen
tiedotuskanavana
2. Intran hyödyntäminen sisäisenä
tiedotuskanavana
3. Osastojen keskinäisen tiedonjaon
parantaminen
4. Vuorovaikutuksen lisääminen johdon ja henkilöstön välillä
1. Järjestetään säännölliset keskustelut määrärahojen, tuloksien ja tavoitteiden toteumasta johtamisen
välineenä
1. Järjestetään säännölliset ja tavoitteelliset kehityskeskustelut
1. Järjestetään riittävästi koulutuksia
henkilöstölle ja luottamushenkilöille
(vähintään KVTES-koulutus ja
hankintakoulutus)
1. Palvelutarjonnan ja hankintatoiminnan kartoittaminen
2. Palvelu- ja hankintastrategian hyväksyminen
3. Lisätään hankinta- ja sopimusosaamista – keskitetty ohjaus
käynnistetään
Tietohallinto ja muu yhteistyö
Ruoveden kunnan kanssa siten, että yhteistyö on kustannustehokasta ja laadukasta
1. Tietoverkon kilpailutus 2014
2. Hyväksytty tietohallintostrategia,
joka ohjaa ja opastaa tietoteknisiä
ratkaisuja
3. Kuntaliitosselvityksen laadinta
Strategisen suunnittelun ja
talousarvioprosessien kehittäminen
1. Talouden tasapainottamisohjelman laadinta ja toteuttaminen
2. Kuukausittainen talousraportointi
kuukauden jälkimmäiseen hallituksen kokoukseen
3. Strategian, talousarvion ja hyvinvointikertomuksen yhteensovittaminen talousarvioprosessissa
1. Edistetään koulutuksen säilymistä
paikkakunnalla kehittämällä Kampus-toimintaa
Kunnan kehittäminen
24
Strateginen tavoite
Virtain kaupunki
edistää elinkeinotoimintaa
KAUPUNGINHALLITUS
Operatiivinen tavoite
Toimenpiteet / laadulliset mittarit
Hankintatoiminnassa huomioidaan paikalliset markkinat
1. Hankinta-asiamies-palvelu
2. Kouluttaminen
Aloittavien yrittäjien neuvonta
1. Neuvonta järjestetään
Edistetään vuorovaikutusta ja
tiedotusta yrittäjien kanssa
Edistetään kaavoitusta
1. Koulutukset ja muut tilaisuudet
1. Kaavoitusprosesseja edistetään
aktiivisesti huomioiden kokonaiskustannukset
7.4.1 Hallituksen tulosalue
Hallituksen alaiseen toimintaan kuuluvat kaupungin elinkeinopolitiikka, työllistäminen
(työpajat, työllisyystyöt), maaseututoimi, hankkeet, hallituksen myöntämät avustukset,
kaavoitus ja kehittäminen.
Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut tuottaa Keuruun kaupunki isäntäkuntamallilla (alkoi 1.1.2013). Työllistämisen ja työpajatoiminnan tehtävänä on tukea
työmarkkinoille sijoittumista ja huolehtia pitkään työttöminä olleiden henkilöiden aktivointisuunnitelmien laatimisesta tai työllistää heidät.
Talousarviovuosi 2014
Talousarviovuonna hallitus valmistelee ja koordinoi kuntarakennelain mukaiset selvitykset sekä kuntalain mukaisen yhtiöittämisvelvoitteen mukaiset toiminnot. Lisäksi mm.
kartoitetaan lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuudet, laaditaan palvelu- ja hankintastrategia sekä pyritään edistämään Kampus-toimintaa.
Talousarviovuoden aikana kunta- ja yritystonttimarkkinointia toteutetaan osallistumalla
messuille, matkailuesitteillä ja mainoksilla sekä järjestämällä matkailuinfoa. Yrittäjille
järjestetään erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia sekä osallistutaan seudullisiin ja alueellisiin elinkeinotoimen yhteishankkeisiin sekä organisoidaan yritysneuvonta uudelleen.
Kaavoitusohjelman mukaisten kaavahankkeiden edistäminen otetaan tärkeäksi näkökohdaksi talousarviovuodelle.
Taloudelliset tavoitteet
Muutos
2013/14
%
TS 2015
TS 2016
520 081
530 482
-4,22 %
-2 507 194
-2 532 266
2,74 %
-1 987 113
-2 001 783
HALLITUS
TP 2012
TA 2013
TA 2014
TOIMINTATULOT
668 235
671 839
509 883 -24,11 %
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-2 450 102 -2 591 796 -2 482 370
-1 781 867 -1 919 957 -1 972 487
25
7.4.2 Sisäisen palvelukeskuksen tulosalue
Sisäinen palvelukeskus vastaa talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palveluista, asianhallinnan toimivuudesta sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston valmisteluja toimeenpanotehtävistä. Sisäisen palvelukeskuksen muodostavat kaupunginkanslia,
taloushallinto ja henkilöstöhallinto.
Taloudelliset tavoitteet
TA 2014
Muutos
2013/14
%
TS 2015
TS 2016
810 679
20,02 %
834 999
851 699
-1 133 419 -1 174 930 -1 331 612
13,34 %
-1 344 928
-1 358 377
4,30 %
-509 929
-506 678
SISÄINEN
PALVELUKESKUS
TP 2012
TA 2013
TOIMINTATULOT
517 151
675 458
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-616 268
-499 472
-520 933
Sisäisen palvelukeskuksen tulojen nousu selittyy päivitetyllä tietohallinnon ja taloushallinnon veloitusmalleilla. Vastaavasti menomäärärahassa on varattu tietohallinnon osalta todelliset lainmukaisen ja laadukkaan palvelun edellyttämät määrärahat. Määrärahassa näkyy myös taloushallinnon lisäresurssin henkilöstömenoon varaus.
Kaupunginkanslia
Kaupunginkanslia vastaa kaupungin hallinnon valmistelusta. Kaupunginkansliaan kuuluvat tietohallinto ja henkilöstöhallinto.
Talousarviovuosi 2014
Talousarviovuoden aikana kehitetään kaupungin asiakaspalvelua tarkastelemalla kaupungintalon aukioloaikoja uudelleen, tiedotusta parantamalla mm. uusittujen Internetsivujen tehokkaammalla hyödyntämisellä sekä järjestämällä kaikille avoimia tilaisuuksia.
Tietohallinto
Tietohallinto johtaa, koordinoi ja kehittää koko kaupungin tietohallintoa sekä järjestää
itse tai ostopalveluna kaikille asiakkailleen määriteltyjä tietotekniikkapalveluja.
Talousarviovuosi 2014
Tietohallinto on kaikille yhteinen tukipalvelu, jonka osalta siirrytään uudistettuun sisäiseen veloitusmalliin vuoden 2014 alusta. Malli jyvittää ylläpidon ja muiden tietohallintopalveluiden kustannukset työasemien lukumäärän perusteella. Tämä muuttaa tietohallinnon talousarvion vertailtavuutta edellisiin vuosiin nähden.
Lisäksi tietohallinto tuottaa 1.1.2014 lähtien tietohallintopalvelut myös Ruoveden kunnalle kuntalain 76 §:n mukaisena yhteistoimintana. Ruoveden kunnan tietohallinnon
työntekijä siirtyy osaksi Virtain kaupungin tietohallinnon organisaatiota. Virtain kaupunki laskuttaa Ruoveden kunnalta tietohallinnon heidän toiminnastaan aiheuttavat kustannukset työasemakohtaisesti tietohallinnon veloitusmallin mukaisesti, jonka lisäksi
Ruoveden kunta maksaa siirtyneen työntekijän henkilöstökustannukset täysimääräisenä. Talousarviovuosi on toiminnan käynnistämisvuosi ja mikäli toiminnan käynnistämi-
26
sestä aiheutuu Virtain kaupungille ennalta arvaamattomia kustannuksia, laskutetaan ne
Ruoveden kunnalta erikseen sovittavan käytännön mukaisesti. Yhteistyöllä tehostetaan
toimintaa ja pyritään laskemaan tietohallinnon kustannuksia yhteisillä hankinnoilla ja investoinneilla. Talousarviovuoden aikana laaditaan myös tietohallintostrategia Virtain
kaupungille ja vuonna 2015 Ruoveden kunnalle.
Henkilöstöhallinto
Työnvaativuuden arviointeja jatketaan sosiaali- ja terveystoimessa talousarviovuonna
sekä aloitetaan arviointien laatiminen myös muissa hallintokunnissa. Talousarviovuonna laaditaan lain edellyttämä koulutussuunnitelma sekä järjestetään lain edellyttämät
koulutukset.
Taloushallinto
Taloushallinto vastaa kaupungin taloushallinnon tehtäväalueesta sisältäen palkanlaskennan, maksuliikenteen ja kirjanpidon. Taloushallinto vastaa mm. talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelusta.
Talousarviovuosi 2014
Taloushallinnon työmäärä on lisääntynyt Ruoveden kunnalle isäntäkuntamallilla tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden myötä. Taloushallinnon budjetissa on varauduttu
kirjanpidon lisäresurssin palkkaamiseen. Kirjanpitoresurssilla varaudutaan myös kuntalain muutoksen tuomaan yhtiöittämisvelvollisuuteen ja tuleviin yhtiömuotoisiin kirjanpitoihin.
Vuoden 2014 aikana parannetaan talousraportointia päätöksenteon tuen työkaluna sekä kehitetään talousarvioprosessia. Taloushallinto rakentaa selkeän raportointimallin
erityisesti kaupunginhallituksen käytettäväksi sekä tukee tarvittaessa lautakunnille tuotettavan talousinformaation laatimista. Talousarvion valmistelua pyritään selkeyttämään
erityisesti sisäisten erien osalta. Talousarviovuonna käynnistetään myös useita kehittämistoimia taloushallinnon osalta. Suurimpana näistä on sähköisen palkkalaskelman
käyttöönotto, joka poistaa manuaalista työtä, laskee kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja
mahdollistaa henkilöstölle palkkaseurantatiedot reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti,
27
7.5 PERUSTURVALAUTAKUNTA
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus sekä edistettävä väestön terveyttä. Palveluiden tason on oltava sellainen, että se luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen. Tehtäviin kuuluu mm. sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain toimeenpanotehtävät sekä
monien erillislakien edellyttämät tehtävät, kuten välttämättömän toimeentulon, huolenpidon ja kiireellisen avosairaanhoidon järjestäminen asuinpaikasta riippumatta sekä
asukkaiden erikoissairaanhoidosta huolehtiminen. Kuntien selviytymiseksi näiden palveluiden tuottamisesta valtio maksaa kunnille valtionosuutta.
Terveydenhuoltolain velvoittamana valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus ja sen
painopisteet ja indikaattorit ohjaavat perusturvalautakunnan kehittämistyötä.
1.1.2013 alkaen Virrat ja Ruovesi muodostavat perusturvan yhteistoiminta-alueen pois
lukien lasten päivähoito. Ruovedellä päivähoito on sivistystoimen toimintaa, Virroilla
toistaiseksi perusturvaosaston toimintaa. Perusturvalautakunta toimii yhteislautakuntana, siten kuin yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty Virtain kaupungin hallinto- ja johtosäännössä. Ruoveden palvelut
ovat Virtain kaupungin perusturvaosaston järjestämisvastuulla. Perusturvaosastoa johtaa perusturvajohtaja ja hänen alaisuudessaan tilivelvolliset viranhaltijat.
Talousarviovuosi 2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan ja erityisesti palvelurakenteisiin tulee vaikuttamaan valmisteilla oleva kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämislaki.
Perusturvalautakunnan nykyinen Virrat-Ruovesi -yhteistoiminta-alue ei näytä riittävän
kokoiselta valmisteilla olevan lainsäädännön näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana selvinnee ne rakenteet, joita lainsäädäntö tulee asiassa edellyttämään. Perusturvalautakunta painottaa edelleen omassa toiminnassaan kehittävää tuottavuutta lisäävää toimintaa sekä talousarvissaan 2014 että suunnitelmavuosille 2015–16. Teknisen tuottavuuden (samalla rahalla enemmän palveluita) sijaan tulee keskittyä ns. allokoivan tuottavuuden lisäämiseen (terveys- ja hyvinvointihyötyä tuottavat toimenpiteet).
Rakenteellisista muutoksista tärkeimmät tulevaisuudessa ovat kiinteistöjen ja kiinteistöhuollon keskittäminen teknisen toimen tilapalvelulle sekä koko perusturvaosaston laitoshuollon keskittäminen myös tekniselle toimelle. Tarkoitus on valmistella nämä muutokset 2014 aikana siten, että muutos toteutuu 1.1.2015. Lisäksi päivähoito siirretään
sivistystoimen tehtäväksi 1.8.2014 alkaen.
Perusturvaosaston toimintaa vuonna 2014 kuvaa voimakas toimintaolosuhteiden kehittäminen, uudisrakentaminen ja peruskorjaus eri kohteissa. Virtain terveyskeskuksen
vuodeosaston akuuttiosan peruskorjaus ja potilaskutsujärjestelmän uusiminen ovat
välttämättömiä. Suunnitellaan poliklinikan ja laboratoriolta vapautuvien tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Vanhainkodin ja terveyskeskuksen ilmanvaihdon tila selvitetään ja
28
tarvittavilta osin suunnitellaan peruskorjaus. Uutta päiväkotia suunnitellaan ja rakennetaan. Kehitysvammahuoltoon valmistuu keväällä 2014 uusi pienryhmäkoti, Ruoveden
vanhustyön osasto 2:n peruskorjaus vanhuspalvelulain edellyttämään tasoon suunnitellaan ja toteutetaan osin jo 2014 aikana rahoituksen varmistuttua, kehitysvammahuollossa Ruhalakodin toiminnan siirtämistä keskusta-alueelle suunnitellaan.
Saatetaan henkilöstömitoitukset suositusten tasolle. Henkilöstön työhyvinvointikysely
toteutetaan ulkopuolisen tahon järjestämänä Virtain terveyskeskukseen mahdollisimman nopeasti.
Perusturvalautakunta jakautuu seuraaviin tulosalueisiin: terveystoimen tukitoimet, ehkäisevä terveydenhuolto, sairaanhoito, hammashuolto, sosiaalityö, kehitysvammahuolto, lasten päivähoito ja koti- ja vanhustyö.
Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella
Henkilöstö
31.12.2013, Virtain palvelutuotanto
Tulosalue
Terveystoimen tukipalvelut
Ehkäisevä terveydenhuolto
Sairaanhoito
Hammashuolto
Henkilöstö
31.12.2013,
Ruoveden palvelutuotanto
Muutos 2014,
Virtain palvelutuotanto
17
14
4
65
51
9
6
Hallinto- ja sosiaalityö
10,4
4
+1
Kehitysvammahuolto
14
9
+1
Lasten päivähoito
55,5
Koti- ja vanhustyö
Yhteensä
-55,5*
72
136
256,9
210
*Muutokset talousarviovuonna: päivähoidon henkilökunta siirtyy sivistystoimen alle, sosiaalityöhön sosiaaliohjaaja, kehitysvammahuoltoon hoitaja.
Perusturvan hoitohenkilökunnan määrä ja mitoitukset on esitetty talousarvion liitteenä
kohdassa 13.
Taloudelliset tavoitteet
PERUSTURVALAUTAKUNTA
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
Poistot
Tilikauden tulos
TP 2012
TA 2013
Muutos
TA 2014 13/14 %
TS 2015
TS 2016
5 213 201
27 980 195
27 078 657 -3,22 %
27 245 505
27 516 368
-32 050 476
-26 837 276
-55 581 721
-27 601 526
-53 547 522 -3,66 % -52 380 396 -52 610 587
-26 468 865 -4,10 % -25 134 891 -25 094 219
-268 014
-83 517
-62 565
-27 105 289
-27 685 043
-26 531 430
29
PERUSTURVALAUTAKUNTA
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-32 050 476
-32 380 746
-30 949 286
-4,42 %
5 213 201
4 779 220
4 480 421
-6,25 %
-26 837 276
-27 601 526
-26 468 865
-4,10 %
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTAMENOT
-23 200 975
-22 598 236
-2,60 %
TOIMINTATULOT
23 200 975
22 598 236
-2,60 %
0
0
TOIMINTAMENOT
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
PERUSTURVALAUTAKUNTA
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TOIMINTAKATE
Konsernistrategiassa perusturvaosastolle asetetut strategiset tavoitteet ovat:
1. Hoitoa ja turvaa tarvitsevat saavat laadukasta apua oikea-aikaisesti
2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuvat ennaltaehkäisyn ohella
asiakaspalvelu
3. Laadukas ja toimiva työterveydenhoito
Näistä johdetut sitovat operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet vuodelle
2014 ovat:
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Strateginen tavoite 2014–2016
Operatiivinen tavoite vuonna
2014
Laadukkaat palvelut
Hoitoa ja turvaa
tarvitsevat saavat
laadukasta apua
oikea-aikaisesti
Asiakastyytyväisyys
Hoitoon pääsyn turvaaminen
Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna
1. Talouden toteuma raportoidaan kuukausittain lautakunnalle
2. eArkiston käyttöönotto
3. Sosiaalityössä määräaikojen toteutuminen
4. Oikaisuvaatimusten, kanteluiden ja valitusten määrän seuranta
5. Puhelinuudistus
6. Poliklinikkatoiminnan kehittäminen
7. Lääkärivastaanottojen palvelutarpeen aktiivinen seuranta ja vastaavuus kysyntään
8. Panostus omien virkalääkäreiden hankintaan
9. Keskitytään päätoimintaan ja valmistellaan
laitoshuollon ja kiinteistöjen siirto tekniselle
toimelle
1. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan eri
palveluissa, analysoidaan ja tiedotetaan
lautakunnalle
2. Muistutusten määrä
1. Hoitotakuun toteutuminen
2. Palvelusetelin käyttöönotto asumispalveluissa
3. Hammashuollossa Virroilla 3 ja Ruovedellä
2 hammaslääkärin työpanos
4. Lääkärivastaanottoaikojen kysyntään vastaavuuden seuranta (ml. viikonloput)
30
PERUSTURVALAUTAKUNTA
Strateginen tavoite 2014–2016
Sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuvat ennaltaehkäisyn ohella
asiakaspalvelu
Laadukas ja toimiva työterveydenhoito
Operatiivinen tavoite vuonna
2014
Ennaltaehkäisevä toiminta
Yhteistoiminta-alueen toiminta
Työterveyshuollon toimintamalli
Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna
1. Vanhustenhuollossa ennaltaehkäisevä kuntoutus käynnistyy Virroilla
2. Varhaisen puuttumisen ja moniammatillisen
yhteistyön toimintamallit käytössä
1. Toimintaohjeiden yhtenäistäminen yhteistoiminta-alueella
2. Henkilöstön tehtäväkuvat
3. Palkkojen harmonisointisuunnitelma
1. Yhtiöittämisselvitys työterveyshuollon toiminnasta
7.5.1 Terveystoimen tukipalveluiden tulosalue
Tulosalueeseen kuuluvat terveystoimen taloudenhoito ja potilasjärjestelmien ylläpito
koko yhteistoiminta-alueella. Toimitilojen puhtaanapito terveydenhuollossa Virroilla, välinehuolto Virroilla ja varastonhoito ja hoitotarviketilaukset sekä Virroilla että Ruovedellä
ja kiinteistönhuolto Virroilla kuuluvat tukitoimiin. Ruovedellä kiinteistöt ovat Ruoveden
kunnan vuokraamia. Ruokahuolto kummankin kunnan terveydenhuollossa toimii teknisen toimen alaisuudessa ja palvelu kokonaisuudessaan ostetaan. Tietohallinnon palveluja järjestetään vanhainkodille ja kotihoitoon. Laitoshuollon ohjaus järjestetään Virroilla
vanhainkodille ja Ruoveteen eri yksiköihin tarpeen mukaan. Laitoshuolto Ruoveden
terveyskeskuksissa on sulautettu yksikön henkilöstöön eikä erillistä laitoshuoltoa ole.
Talousarviovuosi 2014
1.1.2013 alkaen Virtain terveyskeskuksen taloustoimisto on vastannut koko yhteistoiminta-alueen päivittäisestä taloudenhoidosta. Jo suunnitteluvaiheessa tämä on huomioitu henkilöstöresurssien lisätarpeena Virroilla. Resurssilisäys on välttämätön rahaliikenteen ja laskutuksen pitämiseksi ajan tasalla. Uutena hankkeena vuonna 2014 on
merkittävimpänä ns. e-arkisto, joka työllistää myös tietohallintoa. Vuoden 2014 aikana
valmistellaan perusturvaosaston kiinteistöjen ja niiden kiinteistöhuollon siirtäminen
1.1.2015 alkaen teknisen toimen alaisuuteen. Terveydenhuollon laitoshuollon siirtäminen tukipalveluista teknisen toimen alaisuuteen valmistellaan myös toimeenpantavaksi
1.1.2015. Näillä rakenteellisilla muutoksilla turvataan perusturvaosastolla riittävä henkilöstöresurssi palveluiden suunnittelemiseen ja tuottamiseen. Välinehuollon toiminnan
varmistamiseksi on ryhdytty suunnittelemaan ja hankkimaan varasto-ohjelma, toiminnan turvaamiseksi yhteistoiminta-alueella. Terveyskeskuksen keittiön peruskorjaustarve on ilmeinen ja siksi perusturvaosastolta kiirehditään mahdollisen yhteiskeittiöratkaisun päättämistä vuoden 2014 aikana.
31
Taloudelliset tavoitteet
TERVEYSTOIMEN
TUKIPALVELUT
TP 2012
TA 2013
TOIMINTATULOT
835 554
20 420 573
Muutos
13/14
TA 2014
%
20 200 991 -1,08 %
-2 013 847
-1 178 293
-1 662 485
18 758 088
-1 767 518 6,32 %
18 433 473 -1,73 %
-111 143
-20 000
-1 289 436
18 738 088
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
Poistot
Tilikauden tulos
TS 2015
TS 2016
20 504 006 20 704 945
-1 785 193
-1 803 045
18 718 813 18 901 900
TERVEYSTOIMEN
TUKIPALVELUT
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TOIMINTAMENOT
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-2 013 847
-1 166 076
-1 174 852
0,75 %
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
835 554
-1 178 293
134 020
-1 032 056
141 000
-1 033 852
5,21 %
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-496 409
-592 666
19,39 %
20 286 553
19 790 144
20 059 991
19 467 325
-1,12 %
TERVEYSTOIMEN TUKIPALVELUT
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TP
2012
TOIMINTAMENOT
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
0,17 %
-1,63 %
7.5.2 Ehkäisevän terveydenhuollon tulosalue
Ehkäisevän terveydenhuollon lakisääteisinä tehtävinä ovat väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, elinympäristöjen terveyshaittojen ennaltaehkäisy,
vähentäminen ja poistaminen sekä eläinten hyvinvoinnin ja hyvän kohtelun edistäminen mukaan lukien ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys. Toimintaan kuuluu terveyskasvatus, seulonnat, joukkotarkastukset, yleiset terveystarkastukset äitiys-, lastenja aikuisneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, eläinlääkintähuolto sekä terveystarkastus.
Talousarviovuosi 2014
1.1.2013 alkaen tulosalueen toiminnot sekä Virroilla että Ruovedellä ovat kehittymässä
yhdenmukaisiksi. Hyvinvointikertomuksen jalkauttamista operatiiviselle tasolle jatketaan valitun henkilön koordinoimana. Virroilla opiskelijoiden määrän väheneminen otetaan huomioon opiskelija- ja kouluterveydenhuollon resursseja järjestettäessä. Eläinlääkinnän ja terveystarkastuksen osioissa perusturvaosasto vastaa sopimuksen mukaisesti rahoituksesta ja toimintaympäristöistä työntekijöille, välineistä sekä IT-laitteista ja
-ohjelmistoista Keuruun kaupungin vastatessa itse toiminnasta.
32
Varaudutaan neuvolan kahden terveydenhoitajan eläköitymiseen, jonka yhteydessä
harkitaan neuvolan ja poliklinikan työnjaon sekä henkilöstöresurssien uudelleenjärjestämistä.
Työterveyshuollon riittävät henkilöstöresurssit pyritään turvaamaan erityisesti lääkärityövoiman osalta. Työterveyshuollon laskutuksen ongelmakohtiin etsitään ratkaisuja ja
suunnitellaan laskutusjärjestelmän kehittämistä. Selvitetään kuntalain 2 §:n muutoksesta johtuva työterveyshuollon asema yhtiöittämisen suhteen vuoden 2014 aikana. Ruoveden työterveyshuollon toiminta vakiinnutetaan ja palvelutarjontaa laajennetaan erityistyöntekijöiden osalta.
Vanhuspalvelulain asettamat velvoitteet täyttyvät lukuun ottamatta päivätoimintaa.
Vanhuspalveluja kehitetään kokonaisuutena ennaltaehkäisevän toiminnan osalta yhteistyössä vanhustyön kotihoidon kanssa mm. järjestämällä yhteisiä koulutuksia.
Taloudelliset tavoitteet
EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
298 779
455 999
366 213 -19,69 %
375 368
379 873
TOIMINTAMENOT
-931 338
-1 313 643
-1 173 630 -10,66 %
-1 187 713
-1 199 590
TOIMINTAKATE
-632 559
-857 644
-812 345
-819 717
-807 417
-5,86 %
EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTAMENOT
-931 053
-938 449
-909 596
-3,07 %
TOIMINTATULOT
298 779
320 999
291 213
-9,28 %
TOIMINTAKATE
-632 274
-617 450
-618 383
0,15 %
EHKÄISEVÄ TERVEYDENHUOLTO
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTAMENOT
-375 194
-264 034 -29,63 %
TOIMINTATULOT
135 000
75 000 -44,44 %
TOIMINTAKATE
-240 194
-189 034 -21,30 %
7.5.3 Sairaanhoidon tulosalue
Lakisääteisenä tehtävänä on kunnan asukkaiden ja muiden kunnan alueella tilapäisesti oleskelevien kiireellinen avosairaanhoito ja ne mielenterveyspalvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää terveyskeskuksen toimesta.
Tulosalueelle kuuluvat seuraavat yksiköt: Lääkärit, vammaispalvelut, poliklinikka, sairaankuljetus, laboratorio, RTG, kuntoutus, sotaveteraanien kuntoutus, vuodeosasto, erikoissairaanhoidon ostopalvelut, mielenterveystoimisto ja kuntoutuskoti/ päivätoiminta sekä Pirkantahanke.
33
Talousarviovuosi 2014
Oman perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoa kehitetään määrärahojen puitteissa. Vanhuspalvelulain edellyttämä geriatrian erikoislääkärin vastaanottotoiminta jatkuu tarpeen vaatimalla tasolla. Erikoissairaanhoitoa ostetaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä.
1.1.2014 alkaen nykyisen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja ERVA-alueen sijaan potilaalla on vapaa liikkuvuus ja valintaoikeus kerran vuodessa valita terveyskeskus tai
sairaala, jossa hänen hoitonsa kokonaisuudessaan tapahtuu. Sopimusohjausjärjestelmää
erikoissairaanhoidon tilausmenettelynä uudistetaan ja se tulee osaltaan sitouttamaan sekä tilaajaa että tuottajaa sovittuun rahalliseen tasoon. Uudistus aikaistaa budjetointia ja suunnittelua siten, että 2014 keväällä on oltava valmius päättää 2015 erikoissairaanhoidon sitovasta
raamista kunnassa. Sairaankuljetus sisältää ensihoidon ja sairaankuljetuksen kulut PSHP:n
vastuulla olevasta toiminnasta.
Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma linjaa yhdessä päivystysasetuksen
kanssa perusterveydenhuollon päivystämisen järjestämistä Pirkanmaalla voimakkaasti keskittävästi.
Virka-ajan ulkopuolinen päivystys (arkisin klo 16–08 ja viikonloppuisin perjantaista klo 16.00 maanantaihin - 08.00) siirretään Tampereen Acutaan 1.3.2014 alkaen. Lääkärivastaanottoja
järjestetään arkisin virka-aikana ja maanantaista torstaihin klo 16–20. Palvelutarvetta seurataan vähintään puolivuosittain ja tarvittaessa tehdään muutoksia riittävän palvelun turvaamiseksi. Ruovesi jatkaa perusterveydenhuollon päivystyksen ostamista virka-ajan ulkopuolella
Tampereen Acutasta. Kaupunginhallitus ohjeistaa perusturvaa kehittämään lääkärin
vastaanottopalveluja 50.000,00 euron määrärahalla, joka katetaan rahoitustuotoista.
Pyritään kehittämään perusterveydenhuoltoa siten, että resurssien puitteissa pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattavat peruserikoissairaanhoidon palvelut terveyskeskuksessa.
Ensisijainen tehtävä on kuitenkin turvata lakisääteiset perusterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa. Tämä edellyttää Virroilla vähintään neljän lääkärin päivittäistä työpanosta.
Talousarviovuoden aikana panostetaan omien virkalääkäreiden rekrytointiin ja lääkäreiden
työpanos pyritään turvaamaan ensisijaisesti omin virkalääkärein.
Kuvantamispalvelujen osalta pyritään kehittämään yhteistyötä Kuvantamiskeskuksen kanssa
mm. laadunvalvonnan ja lausuntopalvelujen osalta. Vuodeosaston toiminnan kehittämistä
jatketaan siten, että esimerkiksi sairaalapotilaiden ja saattohoitopotilaiden jatkohoitotarpeeseen pystytään vastaamaan. Kehitetään hyvin alkanutta yhteistyötä kotiutushoitajan kanssa
ja henkilökuntaa koulutetaan.
Mielenterveys- ja päihdestrategia uudistetaan alueellisen strategian tavoitteiden mukaisesti
2014 aikana. Psykiatrista avohoitoa ja kuntoutusta kehitetään yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Poliklinikan toimintaa tehostetaan siten, että vuodeosastohoidon tarve vähenee. Esim. infuusiohoitojen toteuttamista lisätään.
Erikoissairaanhoidosta siirretään poliklinikalle toimintoja, jolloin niiden resursointi on huomioitava vakansseja täytettäessä. Poliklinikan toimintatapoja kehittämällä voidaan parantaa väestön tyytyväisyyttä palveluun. Jos riittävät henkilöstöresurssit järjestyvät, otetaan käyttöön
lääkäri-hoitaja-työpari kokeiluna. Kokeilulla arvellaan saavutettavan merkittävää tehostumista
poliklinikan toimintaan.
34
Ruoveden yksikön toimintaa tehostetaan. Ruovedellä pyritään vähintään kolmen lääkärin
päivittäiseen työpanokseen.
Taloudelliset tavoitteet
SAIRAANHOITO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
841 344
1 252 500
1 298 700
3,69 %
1331168
1 347 142
TOIMINTAMENOT
-1 4717 380
-25 806 093
-25 292 576
-1,99 %
-25 495 002
-25 571 487
TOIMINTAKATE
-13 876 036
-24 553 593
-23 993 876
-2,28 %
-24 163 834
-24 224 345
SAIRAANHOITO
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TOIMINTAMENOT
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
SAIRAANHOITO
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TOIMINTAMENOT
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
Muutos
TA 2014 13/14 %
TP 2012
TA 2013
-14 603 774
-15 129 520
-14 894 681
-1,55 %
841 343
990 300
980 000
-1,04 %
-13 762 430
-14 139 220
-13 914 681
-1,59 %
TP
2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-10 676 573
-10 397 895
-2,61 %
262 200
318 700
21,55 %
-10 414 373
-10 079 195
-3,22 %
7.5.4 Hammashuollon tulosalue
Hammashuollon lakisääteinen tehtävä on hammashuollon ylläpitäminen, johon kuuluvaksi
luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta, kunnan asukkaiden tutkimus ja hoito sekä kunnassa
opiskelevien hammashuolto sekä potilaan asuinpaikasta riippumaton kiireellinen hammashoito.
Kuntia velvoitetaan järjestämään myös arki-iltojen hammaslääkäripäivystys. Yhteistoimintaalue on mukana Tampereen kaupungin järjestämässä toiminnassa, johon osallistutaan erillisen sopimuksen mukaisesti.
Talousarviovuosi 2014
Pyritään lakisääteiset tehtävät täyttämään ja tukena virkahammaslääkäreiden lisäksi käytetään vuokratyövoimaa. Suuhygienistien käyttämistä kevyempiin hoitotehtäviin lisätään samalla, kun hammaslääkärin työparina suuhygienistin käyttämistä vältetään. Hammashuollossa avoimet virat ja toimet täytetään.
Hammashuollon toimintaympäristöstä huolehditaan. Hammashuollon tilat ja tukitoimet suunnitellaan nykyisiä laatuvaatimuksia vastaaviksi 2014 aikana.
35
Taloudelliset tavoitteet
HAMMASHUOLTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
217 474
362 000
372 000
2,76 %
377 580
381 280
TOIMINTAMENOT
-837 598
-1 514 814
-1 355 375 -10,53 %
-1 368 929
-1 382 618
TOIMINTAKATE
-620 124
-1 152 814
-983 375 -14,70 %
-991 349
-1 001 338
HAMMASHUOLTO
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
TOIMINTAMENOT
-837 598
-957 299
-822 252 -14,10 %
TOIMINTATULOT
217 474
219 500
TOIMINTAKATE
-620 124
-737 799
HAMMASHUOLTO
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TP
2012
232 000
Muutos
13/14 %
5,7 %
-590 252 -20,00 %
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTAMENOT
-557 515
-533 123
-4,38 %
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
142 500
-415 015
140 000
-393 123
-1,75 %
-5,27 %
7.5.5 Sosiaalityön tulosalue
Tulosalueelle kuuluvat perusturvalautakunnan hallinto, sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva.
Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sosiaalipalveluja kunnan asukkaille, antaa toimeentulotukea kunnassa oleskelevalle henkilölle, suorittaa sosiaaliavustuksia
kunnan asukkaille, järjestää ohjausta ja neuvontaa sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan
etuuksista ja niiden hyväksi käyttämisestä sekä järjestää sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevaa tiedotus-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Talousarviovuosi 2014
Sosiaaliturvan tarpeisiin vaikuttaa merkittävästi väestön ikärakenne. Virroilla vanhusten
osuus väestöstä on kasvava, mikä taas lisää vammaispalveluiden tarpeita, erityisesti kuljetuspalveluiden ja asuntojen muutostöiden määrä on kasvava.
Lastensuojelun, toimeentuloturvan ja päihdehuollon tarpeet lisääntyvät yleensä taloudellisen
taantuman seurauksena. Lisääntyneisiin palvelutarpeisiin pyritään vastaamaan varhaisella
puuttumisella ja moniammatillisella yhteistyöllä.
Virat ja työsuhteet pyritään täyttämään kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Työn uudelleen
järjestelyillä pyritään takaamaan, että riittävät ja oikea-aikaiset palvelut mm. lastensuojelussa
ja toimeentuloturvassa annetaan säädösten edellyttämissä määräajoissa. Tätä tarkoitusta
varten varaudutaan uuden sosiaaliohjaajan viran perustamiseen lähinnä toimeentulotukiasioiden käsittelyä varten.
36
Taloudelliset tavoitteet
SOSIAALITYÖ
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
675 094
770 100
856 100
11,17 %
868 942
877 457
TOIMINTAMENOT
-2 823 688
-4 202 680
-4 320 376
2,80 %
-4 363 580
-4 385 398
TOIMINTAKATE
-2 148 594
-3 432 580
-3 464 276
0,92 %
-3 494 638
-3 507 941
SOSIAALITYÖ
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-2 823 688
-2 859 956
-3 017 425
5,51 %
675 094
628 800
736 100
17,06 %
-2 148 594
-2 231 156
-2 281 325
2,25 %
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTAMENOT
-1 342 724
-1 302 951
-2,96 %
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
141 300
-1 201 424
120 000
-1 182 951
-15,07 %
TOIMINTAMENOT
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
SOSIAALITYÖ
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TP 2012
-1,54 %
7.5.6 Kehitysvammahuollon tulosalue
Kehitysvammahuollossa tuotetaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain
mukaisesti palveluja kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Omana toimintana tuotetaan asumispalveluita ja työ- ja päivätoimintaa sekä kuntoutusohjausta. Työ- ja päivätoimintaa myydään myös muille kunnille. Lisäksi tarjotaan perhehoitoa kotona asuvien
asiakkaiden omaisten tukemiseksi. Kehitysvammapoliklinikan ja laitospalvelut ostetaan
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Louhenrinteen ryhmäkodin autettu asuminen saa uudet tilat. Uusi Louhenrinteen ryhmäkoti on suunnitelmien mukaan valmis huhtikuussa 2014. Siihen saakka ryhmäkoti sijaitsee evakkotiloissa entisen Nallelan päiväkodin tiloissa. Normaali toiminta on muuttunut ja se vaatii sopeutumista ja joustamista asukkailta ja henkilökunnalta. Henkilökuntaa tarvitaan enemmän, koska asuntolan rakennukset ovat kauempana toisistaan,
ja ohjattuun asuntolaan tarvitaan varalla oleva yöhoitaja.
Talousarviovuosi 2014
Uudet tilat Louhenrinteen ryhmäkodilla ja Toimintakeskus Ahjon peruskorjatut tilat
edesauttavat palvelujen tuottamista. Työ- ja päivätoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita ja panostetaan sisällöllisen toiminnan kehittämiseen.
Ruoveden palveluissa selvitetään mahdollisuuksia lähivuosien aikana siirtää Ruhalankodin toiminta tarkoitukseltaan paremmin soveltuviin tiloihin esimerkiksi Ruoveden keskustaan.
37
Kehitysvammapalveluiden tarpeesta tehdään jatkuvaa palveluntarpeiden kartoitusta,
jossa kehitysvammainen henkilö on keskeisesti mukana tuomassa omia mielipiteitään
ja toiveitaan esille. Asumispalveluita pyritään kehittämään vastaamaan paremmin tämän hetken tarpeisiin,
Uudessa valmistuvassa ryhmäkodissa hoidetaan myös vaikeavammaisia, jotka aiemmin saivat tilapäishoidon jaksot Ylisen kuntoutuskeskuksesta laitoshoitona. Uutena
toimintamuotona aloitetaan järjestelmällinen tilapäishoito. Tavoitteena on uuden ryhmäkodin käyttöönotto ja samalla uudistaa käytäntöjä kustannustehokkaammiksi, asukkaat paremmin huomioivaksi, heidän omaa päätäntävaltaa tukevaksi toiminnaksi.
Myös muita asumisen muotoja (tuettu ja ohjattu asuminen) kehitetään vastaamaan
myös äkillisiin tarpeisiin. Kehitysvammaisten perhehoitoa kehitetään Pirkanmaan yhteisen KePe-hankkeen toimesta, johon Virrat kuuluu.
Taloudelliset tavoitteet
KEHITYSVAMMAHUOLTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTATULOT
193 408
558 270
505 540
-9,45 %
513 123
518 254
-1 438 027 -2 551 197 -2 598 985
-1 244 619 -1 992 927 -2 093 445
1,87 %
-2 624 975
-2 651 225
5,04 %
-2 111 852
-2 132 970
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
KEHITYSVAMMAHUOLTO
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
TOIMINTAMENOT
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
KEHITYSVAMMAHUOLTO
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
TOIMINTAMENOT
TS 2015
TS 2016
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-1 438 027
-1 518 722
-1 462 727
-3,69 %
193 408
202 340
192 540
-4,84 %
-1 244 619
-1 316 382
-1 270 187
-3,51 %
TP
2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
-1 032 475
-1 136 258
10,05 %
TOIMINTATULOT
355 930
313 000
-12,06 %
TOIMINTAKATE
-676 545
-823 258
21,69 %
7.5.7 Lasten päivähoidon tulosalue
Virroilla lasten päivähoidon ja keskustassa ja Killinkoskella esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tuottaa edelleen perusturvalautakunta.
Talousarviovuosi 2014
Lasten päivähoito siirtyy sivistyslautakunnan vastuualueelle 1.8.2014. Tulosalueen tuloarvio ja määräraha ovat toimintaan 31.7.2014 saakka. 1.8.2014 alkavan toiminnan
osalta tuloarvio ja määräraha ovat sivistyslautakunnan alla. Päivähoidon kokonaiskustannuksia laskettaessa ja niitä vertailtaessa edellisvuoteen tulee laskea molemmat tulosalueet yhteen.
38
Koivurinteen päiväkoti toimii edelleen väistötiloissa kolmessa eri paikassa, mikä vaikeuttaa päiväkodin toimintaa. Uusien tilojen suunnittelu on käynnissä ja rakentamiseen
päästäneen kevään 2014 aikana ja se valmistunee keväällä 2015.
Koivurinteen päiväkodin uudisrakentaminen parantaa päivähoidon ulkoisia toimimisedellytyksiä. Kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan saamisesta huolehditaan ja
jatketaan vanhempien kanssa käytävien keskustelujen ja yhteistyön pohjalta kasvatuskumppanuuden kehittämistä.
Taloudelliset tavoitteet
LASTEN PÄIVÄHOITO
31.7.2014 saakka
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTATULOT
629 693
611 161
329 768
-46,04 %
-2 753 804 -1 638 068
-2 142 643 -1 308 300
-40,52 %
-38,94 %
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-2 763 289
-2 133 597
TS 2015
TS 2016
7.5.8 Koti- ja vanhustyön tulosalue
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on tullut voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulain toimeenpano tuo lukuisia
tarkennuksia vanhuspalveluiden tuottamiseen. Kunnan on seurattava palvelujen laatua
ja riittävyyttä sekä kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän
omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä.
Ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut on järjestettävä niin kuin väestön turvallisuus ja
toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Virroilla pitkät etäisyydet lisäävät haastetta
tuottaa kotihoito ja tukipalvelut tasavertaisesti asunpaikasta riippumatta samalla tavalla.
Talousarviovuosi 2014
Vanhusneuvoston toiminta alkaa 1.1.2014.
Ikääntyneiden määrän kasvu sekä muistisairauksien yleisyys lisäävät palveluiden kysyntää. Kotona asumisen ensisijaisuus ja ikäihmisten systemaattinen tavoitteellinen
sekä oikea aikainen kuntoutus korostuvat. Vanhuspalvelulain mukainen palveluasumisen sekä laitoshoidon toissijaisuus palvelun tuottamisen muotona tulee tiedostaa.
Asenteellinen muutos kotiasumisen ensisijaisuuteen tarvitaan koko Ruoveden ja Virtain
vanhuspalveluissa kattaen päätöksentekijät, työntekijät, asiakkaat sekä heidän omaisensa. Vanhustyön strategian päivittäminen on ajankohtaista vuonna 2014.
Kotiin annettava hoito
Kotihoidon palveluseteliasiakkaiden määrän lisääminen Virroilla ja toiminnan käynnistäminen Ruovedellä mahdollistaa vaativamman hoidon keskittämisen sitä tarvitseville.
Kotihoidon toimintaprosessia kehitetään niin, että myös muistisairaat pystyvät selviytymään kotona pidempää. Lisäksi kotihoito vastaa asiakkaiden oikea-aikaisesta ja tehokkaasta kotona tapahtuvasta kuntoutuksesta. Ruovedellä käynnistetään kotikuntoutus
pilottina ja koulutetaan muistihoitaja.
39
Kotihoidon tukipalveluiden määrän ja laadun tarkistaminen vuoden 2014 aikana sisältää mm. kotiin kuljetettavat ateriat, yöhoitotoiminnan turvapuhelin sekä turvapalvelut.
Kotihoidon potilaskertomusjärjestelmän etäkäytön pilotti aloitetaan, jos ohjelmistotoimittajan tuote saadaan tuotantokäyttöön. Muutos lisää asiakkaan kotona käytettyä työaikaa, lisää potilasturvallisuutta sekä mahdollistaa nopean tiedon siirtymisen usealle
toimijalle.
Omaishoitajien määrää ei pystytä kasvattamaan tiukasta raamista johtuen. Omaishoitajien sijaishoito järjestelyt yhdenmukaistetaan vuoden 2014 aikana.
Asumis- ja laitoshoito
Asumis- ja laitoshoidon lähtökohtana on tarkoituksenmukaisen hoidon varmistaminen.
Tehdään poikkileikkaus tutkimus RAVA-mittaristolla. Tuloksista voidaan päätellä ovatko
hoidon piirissä olevat asiakkaat sijoittuneet tarkoituksenmukaisella tavalla. Raskasta
hoitoa tulee käyttää vain viimeisenä vaihtoehtona.
Pitkäaikaisia laitoshoidon paikkoja muutetaan sisäisesti kuntouttaviksi intervallipaikoiksi. Kuntoutusta tarjotaan kotonasumisen tukemiseksi tai sinne palaamiseksi. Virroilla
päiväkeskuksen tilat vapautetaan pitkäaikaiseen hoitoon, koska edelleen muistisairaille
tarvitaan lisää asumispalvelun paikkoja. Päiväkeskuksen siirto mahdollistaa palvelun
kehittämisen tehostetun palveluasumisen pohjalle, jolloin tulos siirrot valtiolta asumislääke- ja matkustuskustannusten muodossa toteutuvat.
Osasto 2:n nykyiset toimitilat eivät ole vanhuspalvelulain 22 § mukaiset. Jatkosuunnittelu tehdään kun tiedetään Ruoveden kunnan kanta osasto 2:n peruskorjauksesta.
Ikäihmisten ostopalvelut
Tehostettu- ja tuettu palveluasuminen muuttuvat vuonna 2014 palveluseteli pohjalle.
Palveluseteli on tulosidonnainen. Ruoveden ostopalvelusopimukset toimitiloista ovat
pitkiä ja vaikeasti muutettavissa. Ostopalvelusopimusten päättyessä selvitetään peruskuntien (Virrat ja Ruovesi) intressi tuottaa palvelu omana toimintana.
Vanhuspalvelun laatu
Laatua seurataan asiakaspalautteiden avulla. Asiakastyytyväisyysmittarit rakennetaan
niin, että samaa mittausta voidaan toistaa useampi vuosi peräkkäin, jolloin saadaan
vertailutietoa.
Ennakoitavissa on, että vanhuspalvelulain voimaantulon myötä kiinnostus vanhuspalvelua kohtaan lisääntyy. Uuden lain tulkintaa voidaan joutua käsittelemään myös muistutusten muodossa.
40
Taloudelliset tavoitteet
KOTI- JA VANHUSTYÖ
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
1 521 854
3 549 592
3 149 345
-11,28 %
3 275 319
3 307 417
TOIMINTAMENOT
-6 525 308
-15 777 005
-15 400 994
TOIMINTAKATE
-5 003 454
-12 227 413
-12 251 649
Poistot
Tilikauden tulos
-65 283
-63 517
-62 565
-5 068 737
-12 290 930
-12 314 214
-2,38 % -15 555 004 -15 617 224
0,20 % -12 279 685
-12 309 807
TP 2012
TA 2013
TOIMINTAMENOT
-6 525 308
-7 056 920
Muutos
13/14
TA 2014
%
-7 029 685 -0,39 %
TOIMINTATULOT
1 521 854
1 672 100
1 577 800 -5,64 %
TOIMINTAKATE
-5 003 454
-5 384 820
-5 451 885
1,25 %
TP2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TOIMINTAMENOT
-8 720 085
-8 371 309
-4,00 %
TOIMINTATULOT
TOIMINTAKATE
1 877 492
-6 842 593
1 571 545 -16,30 %
-6 799 764 -0,63 %
KOTI- JA VANHUSTYÖ
VIRTAIN PALVELUTUOTANTO
KOTI- JA VANHUSTYÖ
RUOVEDEN PALVELUTUOTANTO
41
7.6 SIVISTYSLAUTAKUNTA
Sivistystoimi turvaa kaikille virtolaisille sivistyslautakunnan toimialueen palvelujen korkean laatutason lainsäädännön edellyttämällä tavalla (perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopisto, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, joukkoliikenne). Lisäksi sivistystoimi tukee ammatillisen ja korkeakoulukoulutuksen toimintaa paikkakunnalla. Sivistystoimi turvaa virtolaisille hyvän ja motivoivan oppimisympäristön peruskoulussa, toisen asteen opetuksessa sekä aikuisväestölle kansalaisopistossa sekä laadukkaat vapaa-ajan palvelut ja korkeatasoisen kirjastotoiminnan.
Sivistys jakautuu kuuteen tulosalueeseen, jotka ovat joukkoliikenne ja hallinto, perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopisto, kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä liikunta- ja nuorisotoimi. Tilivelvollinen viranhaltija näiden osalta on sivistystoimen johtaja.
Talousarviovuosi 2014
Päivähoito/varhaiskasvatus siirtyy sivistystoimen vastuulle 1.8.2014, jonka valmistelu
aloitetaan heti vuoden alusta. Sivistystoimen alla on päivähoidon tuloarvio ja määräraha 1.8.2014 alkaen lasten päivähoidon tulosalueella. Opetustoimen lainsäädännön
edellyttämien tukitoimien järjestäminen tuo paineita. Palvelujen tarjoaminen vähenevälle asiakaskunnalle lisää yksikkökustannuksia. Oppilaiden ja opettajien määrät on esitetty talousarvion liitteenä kohdassa 14.
Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella
Tulosalue
Henkilöstö
31.12.2012
2
88,5
7,5
0,6
6,9
4
Joukkoliikenne, hallinto
Perusopetus
Lukiokoulutus
Kansalaisopisto
Kirjasto- ja kulttuuritoimi
Liikunta- ja nuorisotoimi
Lasten päivähoito
Yhteensä
Henkilöstö
31.12.2013
2
71 *)
7,5
0,5
7,2
2 **)
Muutokset
2014
+55,5 ***)
109,5
90,2
*) Ruokahuolto on siirtynyt teknisten palveluiden lautakunnan alaisuuteen vuoden 2013 alusta,
mikä näkyy perusopetuksen henkilöstömäärän vähenemisenä vuonna 2013.
**) Liikuntahalli on siirtynyt 1.3.2012 teknisten palveluiden lautakunnan alaisuuteen, mikä näkyy
liikunta- ja nuorisotoimen henkilöstömäärässä.
***) Muutokset talousarviovuonna: Vuoden 2014 aikana lasten päivähoidon työntekijät siirtyvät sivistystoimeen
Taloudelliset tavoitteet
SIVISTYSLAUTAKUNTA
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
686 811
380 268
521 829
37,23 %
869 567
883 065
TOIMINTAMENOT
-9 023 859
-8 779 145
-9 955 748
13,40 % -11 574 108
-11 634 116
TOIMINTAKATE
-8 337 048
-8 398 877
-9 433 919
12,32 % -10 704 541
-10 751 050
-30 752
-53 420
-51 327
Poistot
Tilikauden tulos
-8 367 800
-8 452 297
-9 485 246
Tulosaluetta ”Muu kuin kunnan järjestämä koulutus” ei ole enää talousarviovuonna. Tulosalue on
mukana 2012 ja 2013 luvuissa (nettomeno 2012 58.662,54 euroa ja 2013 20 098 euroa).
42
Konsernistrategiassa on sivistystoimelle asetettu seuraavat strategiset tavoitteet:
1.
2.
3.
4.
Laadukas perusopetus
Toisen asteen koulutus säilyy laadukkaana omalla paikkakunnalla
Mahdollisimman monipuoliset vapaa-ajan palvelut
Päivähoidon/varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen 1.1.2015 alkaen
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Strateginen tavoite 2014–2016
Operatiivinen tavoite vuonna
2014
Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna
Opetuksen sisällön asiantuntevuus, ajanmukaisuus ja innostavuus; huolehditaan varhaisesta puuttumisesta ja säilytetään opetusryhmät nykyisen suuruisina
1. Tilastot ja kyselyt vanhemmille/oppilaille: kaikki saavat perusopetuksen
päättötodistuksen, ei syrjäytyneitä oppilaita
Tehokas ja taloudellinen toiminta
Laadukas perusopetus
1. Talouden toteuman raportointi kuukausittain lautakunnalle
2. Yksikkökustannus/oppilas maaseutumaisten kuntien keskiarvossa
3. Kustannukset/kuljetettu oppilas lähempänä maaseutumaisten kuntien keskiarvoa kuin v. 2011
Yhtenäiskouluperiaatteen
huomioiminen opetuksen järjestämisessä
1. Perusopetuksen yhteisiä opettajia
luokkatasolla 1-9 mahdollisimman monta
Tiedottaminen
Yhteistyö kyläkuntien kanssa
1. Kyselyt, neuvottelut, yhteydenpidot:
hyvä tiedonkulku (opettajat, vanhemmat,
päättäjät, asiakkaat)
1. Tavoitteena 100 %:n pätevyys, koulutusta tarjota mahdollisuuksien mukaan
1. Seuranta/kyselyt: lyhyet poissaolot,
korkeintaan nykyisellä tasolla, motivoitunut henkilöstö
1. Kyselyt: opiskelijoiden ja vanhempien
tyytyväisyys, monipuolisesti syventäviä ja
soveltavia kursseja
2. Tilastot: oppimistulokset vähintään
valtakunnan keskitasoa; yksikkökustannukset valtakunnan keskiarvossa; opettajankoulutus 100 %:lla (riittävästi koulutusta)
1. Koulutusyksiköiden paikallista toimintaa
tukeva yhteistyö tavoitteena amk:n ja toisen asteen koulutuksen toimipisteiden
säilyminen elinvoimaisina Virroilla
2. Yhteistyö eri oppilaitosten, yritysten ja
yhdistysten kesken
Pätevät opettajat
Tyytyväinen työyhteisö
Lukio säilyy laadukkaana 2sarjaisena, musiikkiteatteripainotteisena yleissivistävänä
oppilaitoksena, joka tarjoaa
myös jääurheilukursseja
Tutkitaan yhteistyömahdolliToisen asteen kou- suudet Ruoveden kanssa
lutus säilyy laaTehostetaan markkinointia
dukkaana omalla
Virrat Kampus -yhteistyö
paikkakunnalla
43
SIVISTYSLAUTAKUNTA
Strateginen tavoite 2014–2016
Mahdollisimman
monipuoliset vapaa-ajan palvelut
Päivähoidon/varhaiskasvat
uksen siirtyminen
sivistystoimeen
Operatiivinen tavoite vuonna
2014
Aikuiskoulutus/kansalaisopisto
säilyttää laadukkaat palvelut ja
säilyttää valtionosuustunnit
nykyisellään
Kirjaston asiakaspalvelua kehitetään aukioloaikoja kohdentamalla ja palvelukonsepteja
kehittämällä
Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna
1. Asiakaskyselyt ja tilastot: opiskelijoiden
tyytyväisyys, tasokkaat ja kysyt kurssit,
osaavat opettajat
Kulttuuritoimi
1. Tarjoaa kulttuuripoliittisen ohjelman
mukaiset palvelut
2. Yhteistyötä kulttuuri- ja matkailutoimen
osalta selkeytetään
Nuorisotoimen palvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Nuorten kuulemisen edistämisen nuorisovaltuuston ja aloitekanavan avulla
Huomioidaan nuorisotakuun
velvoitteet (yhteistyö työpajojen ja etsivän nuorisotyön
kanssa)
1. Jatketaan ja kehitetään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
2. Nuorisotiloissa kävijöiden määrää
pyritään lisäämään ja nuorten aktiivisuutta
lisäämään
Kehitetään ennaltaehkäisevää
kuntoliikuntaa kaikenikäisille ja
tiivistetään yhteistyötä terveyden edistämisessä perusturvan kanssa
1. Jatketaan ja kehitetään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
Siirron valmistelut aloitetaan
heti talousarviopäätöksen jälkeen
1. Päivähoito on yksi osa lapsen elinkaaren palveluja
2. Yhteistyön ja tiedonkulun paraneminen,
mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen
1. Kävijätilastot ja kyselyt: asiakastyytyväisyys, kirjastopalvelut tunnetaan ja niitä
käytetään (myös verkkokirjasto)
7.6.1 Joukkoliikenteen ja hallinnon tulosalue
Joukkoliikenteen (ostopalvelu- ja asiointiliikenne) palvelut sopeutetaan palvelujen kysyntään. Suoritetaan 3 vuoden mittainen kuljetuskilpailutus yhteistyössä perusturvaosaston kanssa. Hallinnon palvelut tukevat sivistystoimen eri osa-alueita.
Taloudelliset tavoitteet
JOUKKOLIIKENNE JA
HALLINTO
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
TP 2012
1 837
TA 2013
2 690
TA 2014
2 690
-432 827
-430 990
-470 590
-467 900
-480 702
-478 012
Muutos
13/14 %
0,00 %
TS 2015
2 703
TS 2016
2 717
2,15 %
-483 346
-486 004
2,16 %
-480 642
-483 287
44
7.6.2 Perusopetuksen tulosalue
Koulujen opetuksen jatkuva kehittäminen lapsen oppimisen turvaamiseksi ja oppilashuoltoon liittyvän moniammatillisen yhteistyön saaminen luontevaksi osaksi lasten ja
nuorten tukemista. Jatkuva opetussuunnitelman kehittäminen. Yhtenäisen peruskoulun
opettajien asiantuntemuksen hyödyntäminen. Koulurakennusten kunnosta huolehtiminen yhdessä tilapalvelun kanssa. Toteutetaan valtuuston hyväksymää talousarviopäätöstä opetuksen laadun kehittämisestä ja yhteistyöstä eri kyläkuntien kanssa.
Talousarviovuosi 2014
Keskushallinnon hankebudjetista mahdollisesti siirrettävillä määrärahoilla (käyttämättömät työllisyysmäärärahat työpajojen osalta) esitetään ensisijaisesti palkattavaksi kiertävää kyläkoulujen resurssiopettajaa ja toissijaisesti kouluavustajaa/-avustajia.
Koulujen oppilasmäärätarkastelu ja jatkosuunnitelmat tehdään kevättalven 2014 aikana.
Koulukuljetuksiin liittyvä kilpailuttaminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä keskusjohdon kanssa.
Taloudelliset tavoitteet
PERUSOPETUS
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
509 846
237 475
265 475
11,79 %
268 130
269 470
TOIMINTAMENOT
-6 330 234
-6 209 446
-6 256 832
0,76 %
-6 291 245
-6 325 846
TOIMINTAKATE
-5 820 388
-5 971 971
-5 991 357
0,32 %
-6 023 115
-6 056 376
-22 282
-51 226
-51 226
-5 842 670
-6 023 197
-6 042 583
Poistot
Tilikauden tulos
7.6.3 Lukiokoulutuksen tulosalue
Korkeatasoinen ja houkutteleva lukio, joka jatkaa musiikkiteatteripainotteisena ja tarjoaa myös jääkiekkokursseja valinnaisina kursseina. Oppimisympäristön tason ja opettajien tieto- ja taitotason pitäminen korkeana mm. huolehtimalla tietotekniikan laitteistojen
ja tietoliikenteen käyttömahdollisuuksien riittävyydestä opetuksen apuvälineinä sekä
riittävästä opettajankoulutuksesta ja musiikkiteatterialan ammattilaisten palkkaamisesta
opetustehtäviin.
Talousarviovuosi 2014
Tutkitaan lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuudet Ruoveden kanssa. Kehitetään etäopiskelumahdollisuuksia. Aikuislukion juurruttaminen paikkakunnalle.
Taloudelliset tavoitteet
LUKIOKOULUTUS
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
1 853 -91,52 %
1 872
1 881
2,81 %
-908 250
-913 245
5,22 %
-906 379
-911 365
TP 2012
TA 2013
13 785
21 853
TOIMINTAMENOT
-852 873
-878 602
-903 282
TOIMINTAKATE
-839 088
-856 749
-901 429
TOIMINTATULOT
TA 2014
45
7.6.4 Aikuiskoulutuksen/Kansalaisopiston tulosalue
Kansalaisopisto tarjoaa harrastusluonteisia opintoja (ei tutkintotavoitteisia) kaikenikäisille. Kansalaisopisto tarjoaa virikkeellistä, elämänlaatua nostavaa koulutusta, jonka yhteydessä yhteisöllisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen vahvistuvat.
Talousarviovuosi 2014
Koulutustarjontaa kehitetään tarve- ja kysyntälähtöisesti, mutta samalla myös omaaloitteisesti uutta tarjontaa kehittäen talousarvion sallimissa puitteissa. Sivistyslautakunta vahvistaa kurssimaksut; kurssien toteutuminen vaatii edelleen pääsääntöisesti
vähintään 10 opiskelijan osallistumisen kurssille.
Taloudelliset tavoitteet
AIKUISKOULUTUS/
KANSALAISOPISTO
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
83 043
77 168
77 168
0,00 %
77 940
78 329
-363 502
-280 459
-341 344
-264 176
-365 795
-288 627
7,16 %
-367 807
-369 830
9,26 %
-289 867
-291 500
7.6.5 Kirjasto- ja kulttuuritoimen tulosalue
Kirjasto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia kirjallisuuden, musiikin ja muun kulttuurin
harrastamiseen sekä vapaa-ajan viettoon. Kirjasto pyrkii tukemaan opiskelua ja kansalaistaitojen ylläpitoa. Nämä tehtävät perustuvat kirjastolakiin ja -asetukseen. Palveluja
pyritään tarjoamaan tasavertaisesti kaikille kuntalaisille. Yhteistyö Virtain ja Ruoveden
osalta jatkuu yhteisen kirjastoauton merkeissä. Liittyminen PIKI-kirjastoon lisää kirjastoyhteistyötä Pirkanmaalla.
Talousarviovuosi 2014
Ostopalvelun tarjoaminen TAMK:lle informaatikon/tietopalvelusihteerin tehtävien hoitoon jatkuu sopimuksen mukaan.
Kulttuuritoimi hoitaa tapahtumien sisällöntuotannon veteraanijuhlien, juhannuksen, Virrat-päivän ja itsenäisyyspäivän osalta sekä vastaa niiden järjestämisestä. Kulttuuritoimi
tekee yhteistyötä kulttuurialan toimijoiden kanssa ja järjestää näyttelyitä kaupungin
näyttelytilassa, Galleria Virinässä.
Taloudelliset tavoitteet
KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
38 887
28 460
28 460
0,00 %
28 745
28 888
TOIMINTAMENOT
-511 536
-532 099
-549 428
3,26 %
-552 450
-555 488
TOIMINTAKATE
-472 648
-503 639
-520 968
3,44 %
-523 705
-526 600
TOIMINTATULOT
46
7.6.6 Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalue
Liikuntatoimen toiminta perustuu liikuntalakiin, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa,
kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää hyvinvointia ja
terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla.
Ulkoliikuntapaikkojen hoidosta vastaa tekninen toimi, mutta nykyisten sopimusten (jäähallisopimus, rinnesopimus) mahdollisia muutoksia koskevat neuvottelut jäävät sivistystoimelle ja sopimusten toteuttaminen on teknisen toimen vastuulla.
Nuorisotoimen toiminta perustuu nuorisolakiin ja -asetukseen. Lain tarkoituksena on
tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja
nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain piiriin kuuluvat alle 29-vuotiaat henkilöt.
Taloudelliset tavoitteet
LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMI
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
Poistot
Tilikauden tulos
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
39 414
12 622
4 619 -63,41 %
4665
4689
-474 226
-434 812
-326 966
-314 344
-280 668 -14,16 %
-276 049 -12,18 %
-282 212
-283 764
-277 546
-279 075
-8 470
-2 194
-101
-443 283
-316 538
-276 150
7.6.7 Lasten päivähoidon tulosalue
Lasten päivähoito siirtyy uutena tulosalueena sivistystoimen alle 1.8.2014 alkaen. Sivistystoimelle on budjetoitu tuloarvio ja menomääräraha ajalle 1.8.2014–31.12.2014.
Päivähoidon siirron myötä sivistystoimen alaisuuteen siirtyy 55,5 työntekijää perusturvan alta.
Taloudelliset tavoitteet
LASTEN PÄIVÄHOITO
TOIMINTATULOT
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
141 564
485 512
497 091
-1 119 041
-2 688 799
-2 699 938
-977 477
-2 203 287
-2 202 847
47
7.7 MERIKANTO-OPISTO
Merikanto-opisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on antaa korkeatasoista ja monipuolista taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaan musiikin ja
tanssin taiteenaloilla sekä järjestää konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön erityistarpeet ja mahdollisuudet huomioiden.
Opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja sen myötä musiikin elinikäiselle harrastamiselle. Oppilas saa riittävät tiedot ja taidot musiikin ammatillisiin opintoihin.
Merikanto-opisto tuottaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaiset
palvelut suunnitelmakauden aikana Virtain, Ähtärin, Mänttä-Vilppulan ja Oriveden kaupungeille sekä Ruoveden ja Juupajoen kunnille nykyisellä tuotantotavalla eli kunnallisen toimintana.
Henkilöstön määrä 31.12.2013 ja muutokset suunnitelmakaudella
Merikanto-opisto
rehtori
apulaisrehtori
toimistosihteeri
opettajaviranhaltijat
päätoimiset tuntiopettajat
sivutoimiset tuntiopettajat
Yhteensä
Henkilöstö
31.12.2013
1
1,5
1,5
15
5
10
34
Valtionosuuden kehitys
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Henkilöstö
2014
1
1,5
1,5
15
5
10
34
euroa
770 054
770 054
770 054 (arvio)
Yksikkökustannukset vuonna 2012 ovat olleet:
1.855 euroa / opiskelija, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2.063 euroa /opiskelija
64,18 euroa / tunti, kun valtakunnallinen keskiarvo on 74,78 euroa / tunti
Taloudelliset tavoitteet
MERIKANTO-OPISTO
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
428 068
440 000
430 000
-2,27 %
432 150
434 311
-1 302 436
-1 330 492
-1 327 396
-0,23 %
-1 334 697
-1 342 038
-874 368
-890 492
-897 396
0,78 %
-902 547
-907 727
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
48
Konsernistrategiassa Merikanto-opistolle on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet:
1. Turvataan valtionosuustunnit ja rahoitus
2. Pidetään yksikkökustannukset alle maan keskiarvon
3. Pyritään takaamaan kaikille hyväksytyille oppilaspaikka
MERIKANTO-OPISTO
Strateginen tavoite 2014–2016
Operatiivinen tavoite vuonna
2014
Kaikki pääsykokeissa hyväksytyn pistemäärän saavuttaneet
saavat oppilaspaikan
Pyritään takaamaan kaikille hyväksytyille oppilaspaikka
Alueorkesteritoiminnan kehittäminen (alueorkesterileirin
järjestäminen)
Oppilaiden ja huoltajien tapaaminen keväisin (solistiset
oppilaat n 500 kpl), henkilökohtaiset opintosuunnitelmat
Päättötutkintojen suorittaminen, laadun ja tason säilyttäminen ja kehittäminen
Turvataan valtionosuustunnit ja rahoitus
1. Tilasto / seuranta
1. Koululaiskonserttien järjestäminen
kaikissa toiminta-alueen kunnissa
1. Raportointi / jatkoilmoittautumiskaavakkeet / tehdyt opintosuunnitelmat
1. Tavoitetasona 20–25 päättötutkintoa
vuosittain, solistinen arvosana ka 3,5 (asteikolla 1-5)
Säilytetään vähintään nykyinen
valtionosuustuntien määrä
1. Hyväksytyn tuntimäärän seuranta
Sävellystyöpajat / sävellyskonsertit eri toimipisteissä
1. Järjestetyt konsertit
Yhteismusisoinnin ja produktioiden lisääminen
Yksikkökustannukset alle maan keskiarvon
Toimenpiteet (mittarit) talousarviovuonna
Käyttömenojen pitäminen kohtuullisina tulokseen verrattuna
Omana tuotantona toteutettu
opetus
1. Tilaisuuksien ja suoritettujen tasosuoritusten määrä
1. Yksikkökustannusten vertaaminen
valtakunnalliseen tilastoon
1. Sopimuskuntien ostama tuntimäärä
49
7.8 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
Teknisten palveluiden lautakunnan tehtävänä on huolehtia sen vastuulla olevien kiinteistöjen, liikenneväylien, puistojen ja muiden maa-alueiden, ulkoliikuntapaikkojen sekä
sataman ylläpitotehtävistä. Lautakunnan vastuualueeseen kuuluu kaukolämpölaitoksen
ja vesihuoltolaitoksen käyttö- ja kunnossapito. Teknisten palveluiden lautakunta vastaa
myös kaupungin toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta. Lautakunta vastaa vesihuollon kehittämisestä. Lisäksi lautakunta huolehtii yksityisteiden
kunnossapito- ja rakentamisavustusten jakamisesta.
Teknisten palveluiden lautakunta vastaa mittauksesta ja kaupungin kartoista, kiinteistönmuodostuksesta, osoitteiden määrittelystä, maanhankinta- ja luovutusasioiden valmistelusta, asuntoasioiden rakennusteknisestä avustamisesta, valtion asuntorahaston
kautta myönnettävien avustuspäätösten tekemisestä, rakentamattomien maa- ja vesialueiden rakentamisen ja ympäristönsuojelun neuvonnasta ja valvonnasta sekä vesistökunnostushankkeiden suunnittelusta.
Tekninen osasto ja ympäristöosasto yhdistyivät 1.1.2013. Osastojen toiminnot on yhdistetty lukuun ottamatta kaavoitusta, joka siirtyi kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. Kaavoituksen tukipalvelut tarjotaan edelleen tekniseltä osastolta.
Myös kaupungin ruokapalveluiden järjestäminen, lukuun ottamatta Nuorisokeskus
Marttisen ruokapalveluita, siirrettiin teknisen osaston hoidettavaksi vuoden 2013 alusta.
Liikuntahallin toiminta siirtyi teknisen osaston vastuulle 1.3.2013.
Osastolla on toiminut 1.1.2013 alkaen erillinen lupapalvelulautakunta, joka toimii
kuntien
ympäristönsuojelusta
annetun
lain
tarkoittamana
kunnan
ympäristönsuojeluviranomaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena
rakennusvalvontaviranomaisena. Lautakunta toimii maankäyttö- ja rakennus-,
ympäristönsuojelu-, jäte-, maastoliikenne-, vesiliikenne-, ulkoilu, maa-aines-, vesi-,
vesihuolto- ja rakennussuojelulakien mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena.
Lisäksi lautakunnasta on valittu yksityistiejaosto, joka hoitaa yksityistielain mukaiset
kunnan tehtävät. Lautakunta hoitaa myös kunnalle luonnonsuojelulain mukaan
kuuluvat tehtävät.
Talousarviovuosi 2014
Talousarviovuonna valmistellaan terveyskeskuksen ja vanhainkodin kiinteistöjen omistuksen ja ylläpidon siirto tekniselle osastolle niin, että siirto tapahtuu 1.1.2015. Kiinteistöt ovat perusturvan omistuksessa ja vastuulla. Nuorisokeskus Marttisen kiinteistönhoito suunnitellaan siirrettäväksi tekniselle osastolle huomioiden kuntalain muutoksen
tuoma yhtiöittämisvelvoite.
50
Henkilöstömäärä 31.12.2013 ja muutos talousarviovuonna
Henkilöstö
31.12.2013
Tulosalue
Hallinto
Ylläpito ja rakentaminen
Ympäristövalvonta
Kaukolämpölaitos
Vesihuoltolaitos
Yhteensä
26,78 (*
43,7 (**
4,57 (***
3,5
3
81,6
Muutos
2014
–1
–1
(* 1 täyttämätön teknisen johtajan virka
(** 1 paikkatietosuunnittelijan virka + 5,5 täyttämätöntä laitoshuoltajan toimea
(*** 1 ympäristösuunnittelijan virka
Taloudelliset tavoitteet
TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
5 626 334
7 683 367
8 178 941
6,06 %
8 356 786
8 431 483
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-6 612 299
-985 966
-9 137 553
-1 454 186
-9 654 161
-1 475 220
5,35 %
-9 773 251
-9 876 766
1,43 %
-1 416 465
-1 445 283
Poistot
-1 823 327
-1 955 450
-2 185 065
Tilikauden tulos
-2 809 292
-3 409 636
-3 660 285
Konsernistrategiassa tekniselle osastolle on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet:
1. Huolehditaan ympäristön hyvästä tilasta
2. Pidetään infra kunnossa
3. Turvataan terveelliset ja tehokkaat ruokapalvelut osana hyvinvointia
Näistä lähtökohdista on rakennettu teknisten palveluiden lautakunnan alaisen toiminnan operatiiviset tavoitteet vuodelle 2014 seuraavasti:
Talouden toteumaraportointi tehdään kuukausittain. Kaupungin sisäinen laskutus suoritetaan nettohinnoin.
TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
Strateginen tavoite
Huolehditaan ympäristön hyvästä
tilasta
Operatiivinen tavoite 2014
Houkutteleva, vetovoimainen ja esteetön asuin- ja elinympäristö
Päivitetään metsätaloussuunnitelma
Toimenpiteet / laadulliset mittarit 2014
1. Vesistöjen virkistysarvon
parantaminen / pienvesikohteet
2. Vesistöjen kunnostuksen
toimenpideohjelman toteutuminen
1. Metsätaloussuunnitelma on
päivitetty
51
TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA
Strateginen tavoite
Operatiiviset tavoitteet
Edistetään Virtain vesihuollon yhteistyötä
Käynnistetään lupamenettely puhdistamolietteen kompostoinnin jatkamiseksi
Liikenneturvallisuussuunnitelman
toimenpiteet
Katuvalaistussuunnitelman käytännön toteuttaminen
Pidetään infra
kunnossa
1. Suunnitelman toimenpiteitä
toteutetaan, seurataan toteutuneiden
toimenpiteiden määrä
1. Katuvalaistussuunnitelman
toimenpiteiden toteuttaminen
Talvikunnossapidon alueurakointi
kilpailutetaan
Energiaohjelman toimenpiteiden
toteuttaminen
Huoltokirjatoimintaa kehitetään edelleen
Kaikkien kiinteistöjen ylläpito tekniselle osastolle
1. Alueurakointisopimukset tehty
kolmelle vuodelle
Tehdään selvitys kiinteistörekisterin
ylläpidon siirtämisestä maanmittauslaitokselle
1. Selvitys on laadittu
Aloitetaan selvitystyö lämpölaitoksen
yhtiöittämisestä
1. Selvitystyö ja päätökset tehty
Tilojen käytön tehostaminen
1. Kaupungin toimintojen siirto omiin
tiloihin mahdollisuuksien mukaan
2. Käyttämättömien kiinteistöjen
myynti
1. Tehostetaan ruokatuotantoprosesseja
Tavoitteena ovat asiakkaan tarpeet,
odotukset, toiminnan kannattavuus
ja laadukkaat ja tehokkaasti tuotetut
ruokatuotantoprosessit
Terveelliset ja tehokkaat ruokapalvelut osana hyvinvointia
Toimenpiteet / laadulliset mittarit 2014
1. Vesihuollon
yhteistyömahdollisuudet on kartoitettu
1. Lupa myönnetty talousarviovuoden
aikana. Luvan myöntää ELY-keskus.
1. Toimenpiteiden toteutus, seurataan
toteutuneet toimenpiteet
1. Toimiva laajasti tietoa sisältävä
huoltokirja
1. Selvitys laaditaan ja ylläpitoon
valmistaudutaan talousarviovuonna
(terveyskeskus ja vanhainkoti)
2. Keskitetty toiminta tuottaa tehokkuutta talousarviovuonna
Kilpailukykyisenä pysyminen jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa varmistaa myös toiminnan laadun ja
tavoitteet käytännön työskentelylle.
Laaditaan ruokapalvelustrategia
1. Kilpailukykyä tarkastellaan
Ruokapalveluesimiehen virka täytetään toistaiseksi
Laaditaan hankesuunnitelma keittiön/keittiöiden kunnostamisesta
1. Virka täytetty toistaiseksi
2. Toiminnan laatuun panostetaan
1. Strategia laadittu ja otetaan käyttöön
1. Hankesuunnitelma laadittu talousarviovuoden aikana
52
7.8.1 Hallinnon tulosalue
Teknisen toimen hallinto tuottaa ja hankkii taloudellisesti ja tehokkaasti lautakunnan
alaisten tulosalueiden sekä lupapalvelulautakunnan hallinto- ja talouspalvelut. Lisäksi
tulosalue järjestää yksityisteiden tienpitäjille myönnettyjen kunnossapito- ja
perusparannusavustusten maksamisen ja käytön valvonnan. Yksityisteiden
perusparannushankkeissa tehdään yhteistyötä ELY-keskuksen ja yksityistiekuntien
kanssa. Tulosalue huolehtii myös kunnan ruokapalveluiden järjestämisestä lukuun
ottamatta Nuorisokeskus Marttisen ruokapalveluita.
Pelastuslaki 13.6.2003/468 3 §:n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta
yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten
kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain
1214/2001 4§:ssä määräämällä tavalla. Virrat kuuluu Pirkanmaan alueelliseen
pelastustoimeen. Pelastuslain 6§:n mukaiset evakuointisuunnittelun ja väestönsuojelun
tehtävät ovat kuntien vastuulla ja niistä vastaa kaupunginjohtaja. Tekninen johtaja
toimii valmiussuunnittelun yhteyshenkilönä (oto).
Talousarviovuosi 2014
Aiemmin tapahtuneiden organisaatiomuutosten (ruokapalvelut, ympäristöosasto ja
liikuntahallintoiminta)
edellyttämä
työ
ja muutosten
jälkeinen
toiminnan
vakiinnuttaminen on kesken ja jatkuu talousarviovuonna.
Taloudelliset tavoitteet
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
20 814
1 369 630
1 623 451
18,5 %
1 664 037
1 677 350
TOIMINTAMENOT
-1 256 338
-2 891 291
-2 848 779
-1,5 %
-2 891 511
-2 926 209
TOIMINTAKATE
-1 235 523
-1 521 661
-1 225 328
-19,5 %
-1 227 473
-1 248 859
-9 922
-9 568
-9 484
-1 245 445
-1 531 229
-1 234 812
HALLINTO
TOIMINTATULOT
Poistot
Tilikauden tulos
7.8.2 Ylläpidon ja rakentamisen tulosalue
Ylläpito ja rakentaminen -tulosalueen lakisääteisiä tehtäviä ovat liikenneväylien
kunnossapito ja rakentaminen siinä laajuudessa, kuin asemakaavoitus edellyttää.
Puistojen, istutusten, venesataman ja katuvalaistuksen ylläpito hoidetaan kunnan
päätösten mukaisesti. Myös maankaatopaikan toiminta ja romuajoneuvojen
hävittäminen lain mukaisesti kuuluu tulosalueen tehtäviin.
Virtain kaupunki on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas. Pirkanmaan jätehuolto
järjestää Virtain alueen jätteenkuljetuksen ja keräilyn. Viranomaistehtävät hoitaa
Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaos. Myös liikuntatoimen
ulkoalueiden hoito sekä liikuntahallintoiminnan järjestäminen kuuluu tulosalueelle.
Vuoden 2013 alussa mittaus, paikkatieto ja metsien sekä rakentamattomien alueiden
hoito siirtyivät tulosalueen vastuulle.
53
Tulosalue vastaa myös tilapalvelun toiminnasta. Tilapalvelu järjestää kaupungin eri
hallintokuntien käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat kilpailukykyisesti erikseen
sovitussa laajuudessa sekä harjoittaa asuin- ja toimitilojen vuokraustoimintaa.
Tilapalvelu huolehtii kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyttämisestä
hallitsemiensa kiinteistöjen osalta tarkoitukseen myönnettyjen määrärahojen puitteissa.
Taloudelliset tavoitteet
YLLÄPITO JA RAKENTAMINEN
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
3 327 376
3 330 925
3 442 937
3,4 %
3 494 581
3 522 538
TOIMINTAMENOT
-3 650 336
-3 965 553
-4 407 949
11,2 %
-4 456 436
-4 501 001
-322 961
-634 628
-965 012
52,1 %
-961 855
-978 463
Poistot
-1 603 203
-1 344 616
-1 349 666
Tilikauden tulos
-1 926 163
-1 979 244
-2 314 678
TOIMINTAKATE
7.8.3 Ympäristövalvonnan tulosalue
Valmistelee lupa- ja muut lupapalvelulautakunnan/jaoksen toimivaltaan kuuluvat päätökset.
Tulosaluealue vastaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kehittämisestä, vesistökunnostushankkeiden suunnittelusta ja ympäristön tilan seurannasta. Lisäksi tulosalue hoitaa yksityistielaissa kunnalliselle tieviranomaiselle määrätyt tehtävät.
Vesistökunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus on myös tulosalueen vastuulla.
Taloudelliset tavoitteet
YMPÄRISTÖVALVONTA
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
166 866
109 214
108 414
-0,7 %
109 498
110 374
TOIMINTAMENOT
-308 685
-316 680
-324 689
2,5 %
-328 585
-331 871
TOIMINTAKATE
-141 818
-207 466
-216 275
4,2 %
-219 087
-221 497
54
7.8.4 Kaukolämpölaitoksen tulosalue
Kaukolämpöenergia hankitaan ja toimitetaan asiakkaille mahdollisimman edullisesti liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.
Talousarviovuoden aikana tehdään selvitys kaukolämpölaitoksen osalta kuntalain mukaisesta yhtiöittämisvelvollisuudesta ja valmistellaan yhtiöittäminen, mikäli se tulee
tehdä.
Taloudelliset tavoitteet
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
2 111 277
2 255 231
2 375 675
5,3 %
2 435 067
2 454 547
TOIMINTAMENOT
-1 396 940
-1 522 247
-1 623 397
6,6 %
-1 642 878
-1 659 307
TOIMINTAKATE
714 337
732 984
752 278
2,6 %
792 189
795 241
Poistot
-202 433
-343 508
-558 379
511 904
389 476
193 899
KAUKOLÄMPÖLAITOS
Tilikauden tulos
7.8.5 Vesihuoltolaitoksen tulosalue
Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on vesihuoltolakiin perustuen turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi, terveydellisesti ja muutenkin
moitteetonta talousvettä sekä turvata terveyden- ja ympäristönsuojelulain kannalta
asianmukainen viemäröinti.
Vesihuoltolaitos vastaa puhdistamolietteen kompostoinnista Sarvinevan jätteenkäsittelyalueella.
Taloudelliset tavoitteet
VESIHUOLTOLAITOS
TP 2012
TA 2013
TA 2014
Muutos
13/14 %
TS 2015
TS 2016
TOIMINTATULOT
598 092
618 367
628 464
1,6 %
653 603
666 675
TOIMINTAMENOT
TOIMINTAKATE
-400 401
197 691
-441 782
176 585
-449 347
179 117
1,7 %
-453 840
-458 379
1,4 %
199 762
208 296
-242 352
-257 758
-267 536
-44 661
-81 173
-88 419
Poistot
Tilikauden tulos
55
TULOSLASKELMAOSA
Tuloslaskelmaosa on kunnan kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on
osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään Toimintakate ja Vuosikate. Tuloslaskelmaosan viimeisenä rivinä esitetään Tilikauden tulos, tai jos kunta budjetoi tilinpäätössiirrot,
viimeisenä rivinä esitetään Tilikauden yli-/alijäämä.
Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei
ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa.
Tuloslaskelmaosan eriä ovat:
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Satunnaiset erät
Tilinpäätössiirrot
8.1 Verotulot ja valtionosuudet
Verotulojen ja valtionosuuksien ennuste perustuu Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton ennusteisiin.
Verotulot
Kunnallisvero
TP2012
17 212 212
Muutos %
Yhteisövero
1 416 527
Muutos %
Kiinteistövero
Muutos %
Verotulot yhteensä
Muutos %
1 638 938
20 267 677
TA2013 TPENN2013
TA 2014
TS2015
TS2016
17 300 000
17 700 000
17 850 000
0,51 %
2,31 %
0,85 %
0,28 %
0,00 %
1 500 000
1 590 000
1 590 000
1 650 000
1 650 000
5,89 %
6,66 %
0,00 %
3,77 %
0,00 %
1 600 000
-2,38 %
1 680 000
5,00 %
1 770 000
5,40 %
1 770 000
1 770 000
0,00 %
0,00 %
20 400 000
20 970 000
21 210 000
0,65 %
2,8 %
1,15 %
17 900 000 17 900 000
21 320 000 21 320 000
0,51 %
0,00 %
8.1.1 Kunnallisvero
Vuonna 2014 ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina 2013–2014 ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan kunnallisveron tuottoa myös vuonna 2014. Kunnallisveroa tilitettäneen vuonna 2014 näillä näkymin kuitenkin vain parisen prosenttia 2013 vuotta enemmän. Tämä kehitys on huomioitu kunnallisveron 17,85 M€ tuotto-odotuksessa vuodelle 2014.
56
8.1.2 Yhteisövero
Vuonna 2014 alusta yhteisöverokanta alenee nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:iin, mikä vaikuttaa alenevasti kunnan yhteisöveron tuottoon. Lisäksi on päätetty muista veroperustemuutoksista, jotka nostavat yhteisöveron tuottoa. Kokonaisuudessaan muutosten
vaikutus on kuitenkin kunnan yhteisöveroon vähenevä, mutta ne on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Yhteisöverotuotot on arvioitu
vuoden 2013 ennusteen tasoon myös vuodelle 2014.
8.1.3 Kiinteistövero
Kiinteistöveron veroperusteisiin tulee merkittäviä muutoksia vuoden 2014 alusta. Rakennusten verotusarvojen määräytymisperusteisiin tehdään kaksi muutosta: rakennusten jälleenhankinta-arvon verotusarvo nostetaan 75 %:iin nykyisen 70 %:n sijaan ja rakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain. Lisäksi maapohjien
aluehintoja korotetaan 2 %:lla ja aluehintojen alarajaksi asetetaan 1 euro. Nämä veroperustemuutokset lisäävät kiinteistöveron tuottoa vuonna 2014 verrattuna aiempiin
vuosiin.
Virtain kaupungin veroprosentit vuodelle 2014 ovat:
Veroprosentit vuonna 2014
Tuloveroprosentti
Kiinteistöveroprosentit:
vakituinen asuinrakennus
muu asuinrakennus
yleinen kiinteistövero
20,25 %
0,45 %
1,00 %
0,90 %
Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei ole määritelty erillistä kiinteistöveroprosenttia
vuodelle 2014. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveropotentiaali selvitetään
vuoden 2014 aikana siten, että sen asettamista voidaan harkita vuonna 2015. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti on 0 %.
8.1.4 Valtionosuudet
Kuntien yleiskatteelliset valtionosuudet muodostuvat kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta, muista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista sekä harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta. Vuonna 2014 peruspalvelujen valtionosuutta nostavat
asukasluvun ja määräytymistekijöiden muutos, indeksikorotus (2,0 %) ja jäteveron tuottoa vastaava lisäys. Samalla valtionosuutta pienentää hallituksen päättämä peruspalvelujen valtionosuuden leikkaukset, jotka ovat yhteensä 362 miljoonaa euroa (67 euroa
/asukas), mikä tarkoittaa omarahoitusosuuden kasvua noin 175 euroa / asukas. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa.
Valtionosuudet
Valtionosuudet
Muutos %
TP2012
20 334 110
TA2013
21 125 000
3,9 %
ENN2013
21 300 000
0,8 %
TA 2014
22 140 200
3,9 %
TS2015
22 000 000
-0,6 %
TS2016
22 000 000
0,0 %
57
8.2 Tuloslaskelma
TULOSLASKELMA
TP 2012
TA2013
TA 2014
TS 2015
TS2016
Toimintatuotot
11 722 388
38 722 127
37 831 127
37 502 816
37 536 589
38 270 788
38 672 409
Toimintamenot
-51 052 249
-78 123 856
-78 713 856
-78 062 859
-78 437 837
-79 055 719 -79 555 029
Toimintakate
-39 329 861
-39 401 729
-40 882 729
-40 560 043
-40 901 248
-40 784 931 -40 882 620
Kunnallisverot
17 212 000
17 300 000
17 700 000
17 700 000
17 850 000
17 900 000
17 900 000
Yhteisöverot
1 417 000
1 500 000
1 590 000
1 590 000
1 590 000
1 650 000
1 650 000
Kiinteistöverot
1 639 000
1 600 000
1 680 000
1 680 000
1 770 000
1 770 000
1 770 000
20 268 000
20 400 000
20 970 000
20 970 000
21 210 000
21 320 000
21 320 000
17 100 000
17 275 000
17 275 000
17 619 032
17 619 032
17 619 032
-475 000
-475 000
-475 000
-409 332
-409 332
-409 332
4 500 000
4 500 000
4 500 000
4 930 500
4 930 500
4 930 500
21 125 000
21 300 000
21 300 000
22 140 200
22 140 200
22 140 200
Verotulot yhteensä
Peruspalvelujen valtionosuus
OKM:n valtionosuus
Verotulojen täydennyserä
Valtionosuudet yhteensä
20 334 110
TA 2013 + MUUT ENNUSTE TP2013
Rahoitustuotot
242 000
245 000
230 000
230 000
Rahoituskulut
-165 000
-195 000
-230 000
-230 000
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
175 107
77 000
77 000
77 000
50 000
0
0
1 447 356
2 200 271
1 464 271
1 786 957
2 498 952
2 675 269
2 577 580
Poistot
-2 623 696
-2 184 006
-2 408 818
-2 408 817
-2 472 576
-2 472 576
-2 472 575
Tilikauden tulos
-1 176 340
16 265
-944 547
-621 860
26 376
202 693
105 005
136 782
136 782
136 782
136 783
136 782
136 782
136 783
-1 039 558
153 047
-807 765
-485 077
163 158
339 475
241 788
0
80 000
80 000
0
40 000
-1 039 558
233 047
-727 765
-485 077
203 158
339 475
241 788
Vuosikate
Poistoeron muutos
Varausten muutos
Tilikauden yli-/alijäämä
Liikelaitos Marttisen vaikutus
Tilikauden koko kunnan tulos
58
INVESTOINTIOSA
Investointiosassa käsitellään pitkävaikutteiset menot, jotka tuloslaskelmassa vuosittain käsitellään suunnitelman mukaisina poistoina. Poistosuunnitelma on uudistettu vuoden 2009
alussa. Sen ajantasaisuus tarkastetaan talousarviovuoden aikana. Hyödykeryhmien poistoaika on uusitussa suunnitelmassa ilmoitettu vaihteluvälinä, josta pääsääntöisesti käytetään
pienintä eli nopeinta poistoaikaa. Kaupunginhallituksella on oikeus perustellusta syystä määritellä alarajaa pitempi poistoaika, mikä ei kuitenkaan saa ylittää ohjeen enimmäispoistoaikaa.
Perusparannusmeno poistetaan sen vaikutusaikana, joka on pääsääntöisesti sama kuin perusparannetun hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika. Ainoastaan, mikäli perusparannus olennaisesti lisää hyödykkeen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, kaupunginhallitus
voi muuttaa poistosuunnitelmaa vastaavasti.
Yksittäiset investointikohteet, joiden kustannusarvio ylittää 300.000,00 euroa ilman arvonlisäveroa, ovat hankkeita. Hankkeiden käsittelyssä noudatetaan kaupungin hankesuunnitteluohjetta. Kaupunginvaltuusto myöntää määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankkeilla on
ennen rakentamisen aloitusta oltava kustannusarvio, jonka toteumaa seurataan tilinpäätöksen yhteydessä.
Alle 300.000 euron investoinnit käsitellään osana hankeryhmää. Hankeryhmiä ovat
1.
osakkeet ja osuudet,
2.
maa-alueet ja rakennukset,
3.
irtaimiston hankinta/pitkävaikutteinen kehittämismeno,
4.
terveys- ja sosiaalitoimen investoinnit,
5.
vesihuoltolaitos,
6.
kunnallistekniikka,
7.
lämpölaitos,
8.
tilapalvelu/asuinrakennukset,
9.
tilapalvelu/tuotannolliset rakennukset ja
10.
tilapalvelu/hallintokuntien käytössä olevat rakennukset
11.
ruokapalveluiden investoinnit
Hankeryhmä tarkoittaa investointikokonaisuutta joko siten, että yhteen ylläpitokohteeseen
tehdään useampi pienempi investointi tai hankeryhmä sisältää useamman ylläpitokohteen,
joihin investoidaan. Kaupunginvaltuusto myöntää määrärahat ja tuloarviot hankeryhmälle kokonaisuutena. Hankeryhmän alla esitetty kokonaisuus on suunnitelma, jonka sisällä käytettävät määrärahat ja tuloarviot voivat ylläpitokohteiden välillä muuttua, mutta hankeryhmän
määräraha ja tuloarvio on valtuustoon nähden sitova.
Investointiosan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtaimen hankintaan, jonka hankintahinta on pääsääntöisesti yli 10 000 euroa (ilman arvonlisäveroa). Tätä pienemmät hankinnat ovat aina käyttömenoja. Vuosikorjaukset ovat aina käyttömenoja. Osakkeet ja osuudet sekä maan osto merkitään investointiosaan. Näistä ei tehdä
poistoja.
Talousarviovuosi 2014 ja suunnitelmavuodet 2015–2016
Virtain kaupungin investoinnit vuonna 2014 ovat korkealla tasolla. Investointien menomääräraha on noin 6,01 M€, nettomeno noin 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ja 2016 investoinnit
ovat suunnitelman mukaisesti maltillisemmat. Vuoden 2015 ja 2016 vuosikatteen tulee riittää
vuosittain investointeihin.
59
9.1 Hankeryhmät
Hankeryhmät, joihin on varattu määräraha tai tuloarvio talousarviovuonna tai taloussuunnittelukaudella:
Kaupunginhallitus
Hankeryhmä: Osakkeet ja osuudet
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
14 666
-19 578
-4 912
TA 2013
-150 000
-150 000
TA2014
245 000
-150 000
95 000
TS2015
100 000
-150 000
-50 000
TS2016
50 000
-100 000
-50 000
Talousarviovuoden ja suunnitelmavuoden tuloarviossa tavoitteena on kaupungin omistaman
osakehuoneiston myynti sekä mahdollisuuksien mukaan käyttämättömien kiinteistöjen myynti.
Kaupunginhallitus on antanut toimeksiannon kaupungin vuokra-asuntoja isännöivälle Kiinteistö Oy Virtain vuokrataloille ryhtyä toimenpiteisiin joidenkin kaupungin vuokrarivitalojen
muuttamiseksi asunto-osakeyhtiöiksi, mikä mahdollistaa yksittäisten asuntojen myynnin.
Kaupunki on edistänyt kerrostalojen ja rivitalojen rakentumista sitoutumalla tarvittaessa
hankkimaan valmistuvasta kohteesta osakehuoneiston, mikäli asunnoista sovittua määrää ei
talon valmistuttua ole myyty. Talousarviovuoden varaus on osakehuoneiston hankinta Asunto Oy Virtain Pajamäki nimisestä rivitalosta, mikäli kohteen valmistuttua sen kuudesta asunnosta on myymättä vähintään kaksi asuntoa.
Kaupunginhallitus
Hankeryhmä: Maa-alueet ja rakennukset
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
34 131
-158 276
-124 145
TA 2013
100 000
-150 000
-50 000
TA2014
285 000
-350 000
-65 000
TS2015
100 000
-150 000
-50 000
TS2016
50 000
-100 000
-50 000
Kaupunki käytti maa-alueen kauppaan etuosto-oikeutta vuonna 2011. Oikeuden päätös, jolla
valitus on hylätty, ei vielä ole lainvoimainen, joten määrärahalla varaudutaan sen hankintaan.
Muilta osin määräraha on varaus maan hankintaan. Tuloarvio sisältää suunnitelman joidenkin metsä-alueiden myyntiin, jotka on hankittu sellaiseen tarkoitukseen, mikä ei ole toteutunut. Vuoden aikana harkitaan myös joidenkin keskustan lähellä olevien kiinteistöjen myyntiä.
Osa tulorahoituksesta toteutuu kaavatonttien myynnillä.
Kaupunginhallitus
Hankeryhmä: Irtaimiston hankinta / ohjelmistolisenssit
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-20 970
-20 970
-60 000
-60 000
-25 000
-25 000
-20 000
-20 000
0
0
Määräraha on varattu työasemanhallinnan ohjelmistolisensseihin, jotka ovat välttämättömiä
käyttöjärjestelmäuudistuksen myötä kaikkiin hallinnon koneisiin.
60
Perusturvalautakunta
Hankeryhmä: Terveys- ja sosiaalitoimen investoinnit
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
-1 152 259
- 1 152 259
-735 000
-735 000
-400 000
-400 000
-1 082 000
-1 082 000
TS2016
Hankeryhmän määrärahat ovat vuodeosaston remontointiin. Remontin kokonaiskustannusarvio on 1 482 000 euroa. Remontti on suunniteltu kahdelle vuodelle siten, että talousarviovuoden aikana käytettävissä on 400 000 euron määräraha.
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Lämpölaitos
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-398 672
-398 672
-212 500
-212 500
-170 000
-170 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
Talousarviomääräraha sisältää välttämättömät korjaukset ja varusteet sekä verkoston laajennuksen sisältäen mm. päälämpölaitoksen aidan ja portin rakentamisen, vanhan laitoksen
ulkoseinien kunnostamisen, K3 kattilan keskusvoitelujärjestelmän kunnostamisen, kaukolämpömittareiden etäluennan vaiheen 2 ja varauksen mahdollisiin uusiin liittymiin. Liittymismaksut kirjataan suoraan taseeseen, koska liittymä on palautuskelpoinen. Käytännössä liittymismaksulla rahoitetaan liittymän rakentamista.
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Tilapalvelu/Asuinrakennukset
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-53 153
-53 153
-160 000
-160 000
-181 000
-181 000
-100 000
-100 000
-100 000
-100 000
Talousarviomääräraha sisältää useita ylläpitokohteita, mm. vanhan sairaalan yläpohjan eristys ja uusi peltikate, Rinnetien rivitalojen kunnostamista, Aravarinteen takaovien uusinta ja
talotuulettimien asennus ja Nallelan rivitalojen takaovien uusinta. Vanhan sairaalan osalta on
lisäksi talousarviovuoden aikana laadittava kokonaissuunnitelma tilojen käytöstä kaupunginhallitukselle.
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Tilapalvelu/Tuotannolliset rakennukset
TP 2012
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-20 000
-20 000
-40 000
-40 000
-20 000
-20 000
-20 000
-20 000
Talousarviomäärärahassa on varauduttu tuotannollisen rakennuksen toimistotilan remonttiin
sekä muihin mahdollisiin pieniin korjaustarpeisiin.
61
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Tilapalvelu/Hallintokuntien käytössä olevat rakennukset
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-263 190
-263 190
-370 000
-370 000
-160 000
-160 000
-100 000
-100 000
-150 000
-100 000
Talousarviovuoden määräraha sisältää useita ylläpitokohteita, mm. kaupungintalon lämmönvaihdin ja lämmitysverkon tasapainotus ja säätö, Rantatien koulun Mäkitien siiven ilmastoinnin
automatiikan kunnostus, yläkoulun ilmastointiremontti sekä Killinkosken koulun sisääntulokatosten uusiminen. Kurjenkylän koulun ulkomaalauksen osalta on tiedusteltava kylätoimikunnan
osallistumista maalaustyöhön.
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Vesihuoltolaitos
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
1 364
-133 442
-132 077
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-438 000
-438 000
-418 000
-418 000
-200 000
-200 000
-100 000
-100 000
Vesihuoltolaitoksen hankeryhmän määrärahassa on varauduttu uusien kaava-alueiden
suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen. Keiturinsalmen alueen viemäröinnin 1vaiheeseen on varattu 200.000 euron määräraha (vuonna 2013 oli varattuna 170.000 euron
määräraha). Uusista alueista talousarviovuonna on varauduttu Keituri-Vihriälän ja Kitusenkulman kaava-alueiden suunnitteluun. Määräraha sisältää lisäksi vesihuollon toimivuuden
kannalta välttämättömiä peruskorjauksia (kuten pumppaamo- ja puhdistamosaneerauksia).
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Kunnallistekniikka
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-326 872
-326 872
-507 000
-507 000
-560 000
-560 000
-400 000
-400 000
-320 000
-320 000
Kunnallistekniikan alueella on merkittävimpänä kokonaisuutena varaus Keiturinsalmen
kaavateiden 1-vaiheeseen. Hankeryhmä sisältää määrärahaa katujen perusparannukseen.
Kitusenkulman kaukolämmön ja kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu 60.000 euron
määräraha. Lisäksi varaudutaan Sairaalantien kevyenliikenteen väylän rakentamiseen.
Leikkikenttää ja keskusurheilukentän katsomoa korjataan määrärahan puitteissa.
Tekninen lautakunta
Hankeryhmä: Hallinto/ruokapalveluiden investoinnit
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
0
0
0
TA 2013
0
0
0
TA2014
0
-47 000
-47 000
TS2015
0
-500 000
-500 000
TS2016
0
0
0
Talousarviomäärärahassa on varauduttu yhteiskeittiön hankesuunnitelman laadintaan sekä
keittiön koneiden uusintaan.
62
9.2 Hankkeet
Hankkeet ovat investointeja, joiden kustannusarvio on ilman arvonlisäveroa yli 300 000 euroa.
Hankkeilla on oltava kustannusarvio, jonka toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä.
Hankkeet etenevät hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti.
Tekninen lautakunta
Hanke: Kalettomanlahden alueen kehittäminen
Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 380 000 euroa, avustus 50 %
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
0
-73 004
-73 004
TA 2013
270 000
-490 000
-220 000
TA2014
190 000
-380 000
-190 000
TS2015
TS2016
Kalettomanlahden alueen kehittäminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Ruoppaukset,
laituri, uimahyppytorni ja pukukopit ovat valmistuneet kesäkaudeksi 2013. Rakentaminen jatkuu huoltorakennuksen ja vanhan rantaterassikiinteistön rakennustöillä 2013 lopussa ja rantaterassirakennus valmistuu kesäkaudelle 2014. Puistoalueen viimeistelytyöt suoritetaan
loppuun 2014 kesätauon jälkeen.
Tekninen lautakunta
Hanke: Kehitysvamma-asuntola
Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 680 000 euroa
TP 2012
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TA 2013
159 200
-400 000
-240 800
TA2014
112 000
-680 000
-568 000
TS2015
TS2016
Asuntolan rakentaminen on aloitettu 2013. Hankkeelle on myönnetty ARA:n erityisryhmien
investointiavustus 512 127 euroa ja hankkeelle on haettu 40 vuoden korkotukilaina (768 191
euroa). Lainasta tullaan nostamaan noin 200.000 euroa vielä vuoden 2013 aikana ja loput
vuoden 2014 aikana. Asuntola valmistuu keväällä 2014. Avustuksesta nostetaan noin
112 000 euroa vuonna 2014.
Tekninen lautakunta
Hanke: Koivurinteen päiväkoti
Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 2 800 000 euroa
TP 2012
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TA 2013
TA2014
TS2015
-2 100 000
-2 100 000
- 700 000
-700 000
TS2016
Päiväkodin suunnittelu on aloitettu vuonna 2013. Varsinainen rakentaminen aloitetaan 2014.
Päiväkodin kokonaiskustannusarvio on 2.800.000 euroa, joka jakautuu 2.100.000 euron
osuuteen vuodelle 2014 ja loppu 700.000 euroa vuodelle 2015.
63
Tekninen lautakunta
Hanke: Vesistökunnostushankkeet
Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
TA 2013
TA2014
TS2015
TS2016
-10 000
-10 000
-50 000
-50 000
-50 000
-50 000
- 30 000
-30 000
-30 000
-30 000
Määräraha on varattu Vaskuunjärven, Havangajärven sekä Toisveden vesistökunnostushankkeisiin
Tekninen lautakunta
Hanke: Viemäriverkoston laajennus haja-asutusalueille
Rakentamisen jäljellä oleva kustannusarvio: 1313 075
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
10 330
-111 636
-101 306
TA 2013
19 000
-198 000
-179 000
TA2014
32 000
-300 000
-268 000
TS2015
20 000
- 100 000
-80 000
TS2016
60 000
- 403 000
-50 000
Viemäriverkoston laajennussuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston päättämiin toimintaalueisiin. Ehdotettu vuosittainen määräraha edellyttää toiminta-alueiden määrittelyn yhteydessä vahvistetun rakentamisen aikataulun muutosta. Talousarviovuoden ELY keskuksen
avustus on arvioitu 10 % suuruiseksi ja merkitty tuloarvioksi. Talousarviovuoden liittymismaksutulot (arvio 52.000,00 euroa) kertyvät vähitellen.
Kun rakentamiskustannuksista vähennetään avustus ja arvioidut liittymismaksut, kunnan rahoitettavaksi kokonaisinvestoinnista jää vajaat 0,9 milj. euroa. Ensimmäisenä valmistuu
Torppakylän alue. Vuodelle 2014 ajoittuu Mäyränniemi ja Killinkoski. Vuodelle 2015 ajoittuu
Ohtolan viemäröinti.
Investoinnit yhteensä
Virtain kaupunki
Kaikki investoinnit yhteensä
Tuloarvio
Määräraha
Nettomeno
TP 2012
155 470
- 3 487 903
-3 332 433*
TA 2013
1 148 200
-4 170 500
-3 022 300
TA2014
864 000
-6 011 000
-5 147 000
TS2015
220 000
-3 652 000
-3 432 000
TS2016
160 000
-1 370 000
- 1 210 000
*TP 2012 luvussa mukana myös hankkeita, joita ei enää jatkovuosilla ole, joten eivät näy yksittäisinä hankeryhminä/hankkeina talousarviossa 2014.
Taloussuunnitteluvuosien 2015 ja 2016 investoinnit pyritään rajaamaan vuosikatteen kanssa
kestävälle tasolle tarkoittaen että investointien nettomeno ei ylitä 2,4 M€ per vuosi.
64
10 RAHOITUSOSA
Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat.
Ylijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä.
Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Edellisen ja rahoituksen rahavirran yhteen laskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen.
Toiminnan rahavirtaan ei sisälly erikseen rahoitusosassa budjetoitavia tuloarvioita ja määrärahoja.
Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja
pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Mainitut erät siirtyvät talousarvion investointiosasta eikä niihin rahoitusosassa enää osoiteta määrärahaa tai tuloarviota.
Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Kaikki rahoituksen rahavirran erät ovat määrärahoja tai tuloarvioita, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia bruttomääräisiä kokonaisuuksia.
Rahoitusosa päättyy Vaikutus maksuvalmiuteen -erään, joka saadaan laskelmalla yhteen
etumerkit huomioon ottaen toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Tällä erällä on
vaikutus kaupungin kassavaroihin.
Virtain kaupungin lainamäärä tulee lisääntymään vuoden 2014 aikana merkittävästi suurempien investointimenojen vuoksi. Lisälainaa joudutaan ottamaan noin 2,59 M€ olettaen, että
talousarvion vuosikate saavutetaan. Kun huomioidaan olevien pitkäaikaisten lainojen vähennykset, lainakanta kasvaa noin 1,7 M€.
Talousarvion investointien rahoituksesta on 530.000,00 euroa suunniteltu katettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä. Mikäli käyttöomaisuuden myynnit toteutuvat ja ajoittuvat tarpeen
rahoitustarpeen mukaisesti, lainapääomaa ei ole tarpeen lisätä. Koska myyntien toteutuminen ja aikataulut ovat epävarmoja, on huomioitava, että mahdollinen lisälainan tarve 2.59 M€
lainan lisäksi on 0.5 M€. Valtuusto päättää tästä erikseen talousarviovuoden aikana. Mikäli lisälaina tarvitaan, lainapääoma 31.12.2014 olisi enintään 7.557.000,00 euroa ollen 1.032,00
euroa / asukas.
65
Rahoitusosa (1000 €)
TP 2012
TP ennuste
2013
TA2013
TA 2014
TS 2015
TS 2016
Toiminnan rahavirta
1 447
1 279
1 683
2 499
2 675
2 576
-142
-50
-50
-50
-50
-50
-3 587
-4171
-3350
-6 011
-3 625
-1 370
Rahoitusosuudet investointeihin
107
448
370
334
120
100
Pysyvien vastaavien luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
172
750
100
530
100
60
-2 004
-1744
-1 247
-2 698
-780
1 316
-2
-100
0
-303
-100
-100
24
231
255
24
60
-219
24
24
110
70
-2
24
55
-21
34
-6
1 500
900
300
2 590
1 000
0
-741
-891
-753
-911
-1 200
-911
759
9
-453
1 679
-200
-911
-356
401
29
17
50
-148
52
1 512
50
50
-116
-867
-1 603
4 452
6 054
-1 727
2 725
4 452
-1 395
3 057
4 452
-1 186
1 871
3 057
-896
449
975
1 424
1 871
975
5 831
789
7 386
5840
792
7375
5 378
734
7329
7 057
964
7 320
6 857
5 946
937
812
7 321
7 322
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset (liikelaitokset)
Välirahoituksen vähennykset
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Lainakannan muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset,
liittymismaksut
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Kassavarat 31.12
Rahavarat 1.1.
Lainamäärä 31.12
Lainamäärä/asukas
Asukasmäärä (arvio)
66
11 YHTEENVETO MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA
Kaupunginhallitus
2013
Avustuksen
jakotapa
talousarvio
erillinen haku8000
kierros
Aluetukiavustukset
Taito-Pirkanmaa, käsityökeskuksen
neuvoja
Kylätoimikunnat
2014
talousarvio
Menokohta
10 000
5851.1301
10 500
5851.1301
800
5851.1301
2 000
600
700
400
6 400
1 000
2 000
15 000
5851.1710
5851.1301
5851.1301
5851.1301
5851.1498
5851.1301
5851.1301
5851.1301
-
5851.1301
40 000
5851.1365
10 000
5851,1365
22 000
5860.1401
3 500
5860.1401
24 460
-
5 000
-
5851.1301
5851.1371
155 360
129 900
10500
800
Maatalouden kehittäminen, avustus yritystoimintaan
Virtain kalastusalue
Virtain kyläilykahvila Kallioperusta
Ylä-Pirkanmaan sotaorvot
Virtain työttömät ry
Virtain VPK
Virtain vapaa-ajan asukastoimikunta
Virtain 4H-yhdistys
Kiinteistö Oy Killinpolku, varaus alijäämän kattamiseen
Nuorisokeskus Marttinen/ Perinnekylä
(sisäinen)
PK-yritysavustus
5000
600
700
400
6400
1000
2000
15 000
5000
40 000
10 000
Työllisyystyöt/kesätyöpaikkatuki/ulkoinen
22000
Työllisyystyöt/kesätyöpaikkatuki/sisäinen
3500
Opiskelijavuokratalo
Vesihuoltolaitoksen toiminta-avustus
Vuokratuki (Linjatalo 1)
Kaupunginhallitus yhteensä
hakemus
toimintaavustus
erillinen hakukierros
hakemus
hakemus
hakemus
hakemus
hakemus
hakemus
hakemus
hallituksen
päätös
erillinen hakukierros
hakemuksen
mukaan
hakemuksen
mukaan
hallituksen
päätös
Kaupunginhallituksen alaisten avustusten vuosisumman pieneneminen johtuu vesihuoltolaitokselle myönnetyn sisäisen avustuksen poistumisesta.
Sotaveteraanien naisjaosto
Sotaveteraanit
Sotainvalidit
Virtain mielenterveysyhdistys
Kieppi, sisäinen vuokra-avustus
Virtain työttömät, vuokra
Perusturvalautakunta yhteensä
Perusturvalautakunta
2013
Avustuksen
jakotapa
talousarvio
700
5 000
6 000
4 800
4 000
4 000
24 500
2014
talousarvio
700
5 000
6 000
4 800
4 000
4 000
24 500
Menokohta
5851.3001
5851.3001
5851.3001
5851.3001
5851.3001
5851.3001
67
Sivistyslautakunta
2013
Avustuksen
talousarvio
jakotapa
Kulttuuritoimen avustukset
erillinen haku4 000
kierros
Liikuntatoimen avustukset kotitalouksille
erillinen haku3 000
kierros
Liikuntatoimen toiminta-avustukset
erillinen haku27 000
kierros
Virtain Jäähalli Oy (käyttökustannuksia
sopimuksen
koululaisten jääaikaa vastaan)
50 000
mukaan
Nuorisotoiminta-avustukset
erillinen haku10 000
kierros
Sivistyslautakunta yhteensä
94 000
Teknisten palveluiden lautakunta
2013
Avustuksen
talousarvio
jakotapa
Yksityistieavustukset
hakemuksen
276 000
mukaan
Haja-asutusalueen vesihuolto
hakemuksen
mukaan
Teknisten palveluiden lautakunta yhteensä
276 000
2014
talousarvio
Menokohta
5 000
5851.5031
3 000
5851.5080
30 000
5851.5080
50 000
5851.5061
13 100
5851.5120
101 100
2014
talousarvio
Menokohta
256 000
5851.7009
5 000
5851.7008
261 000
Yksityistieavustuksissa ei vuodelle 2014 ole teiden perusparannushankkeita, joita tiehallinto avustaa.
68
12 YHTEENVETO HANKKEISTA
Hankkeen nimi
Uusien sekä tutkintoon johtavien, että ei
tutkintoon johtavien koulutusten suunnittelu yhteistyössä Kampus-toimijoiden
kanssa
Oppilaitosmarkkinoinnin tehostaminen,
koulutuspakettien luominen, jääurheiluja musiikkiteatteritoiminnan edistäminen
Määräraha
5 000 €
5 000 €
Kampus-toiminnan ja maakuntakorkeakoulutoiminnan edistäminen
25 000 €
Lähipalvelujen, lähienergian ja lähiruoan
käytön edistäminen
2 000 €
Elinkeinopalvelujen turvaaminen jatkossa
Valokuituhankkeiden toteuttaminen
Toimitaan yhteistyössä paikkakunnan
asukkaiden, yhdistysten ja yritysten
kanssa - Toimintaryhmätyössä mukana
oleminen
Edistetään vapaa-aikareitistöjen ja virkistysalueiden kehittämistä yhdessä
yhdistysten kanssa
20 000 €
Kaupungin takaukset hankkeille sekä korotonta välirahoitusta
34 000 €
10 000 €
Parannetaan huoltovarmuutta turvaamalla puhtaan veden saanti
15 000 €
Seudullisen elinkeinotoiminnan edistäminen
10 000 €
Varaus muihin hankkeisiin
– Vene vie esiselvityshanke
35 000 €
69
13 PERUSTURVAN HOITOHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA
MITOITUKSET
Yksikkö
Virtain vuodeosasto
Hoitopaikat
32
Henkilöstö
Hoitohenkilöstö
38,7
Mitoitus
31,7
Ruoveden vuodeosasto
Virtain vanhainkoti
Ruoveden vanhainkoti Kotiranta
18
18,5
14,4
66
52
41
Huom.
0,99
Valtakunnallinen laatusuositus/ Lääninhalli0,8 tus/Tavoiteena 0,8
Valviran valvontaohjeen
0,63 mukaan vähintään 0,5
42
34
30
13
9,5
9
Valviran valvontaohjeen
0,69 mukaan vähintään 0,5
14
11
10,5
Valviran valvontaohjeen
0,71 mukaan vähintään 0,5
Majakka
Kaukokoti
0,72
Virtain asuntola
Autettu ja ohjattu asuntola.
21
9,5
9,5
15
9
8
97
14
12
Ruhalankoti
Koivurinteen
päiväkoti
Killinkosken
päiväkoti
Kotalan ryhmäpäiväkoti
Valviran valvontaohjeen
mukaan vähintään 0,5
Valviran valvonta-ohjeen
mukaan ympärivuorokautisessa asumispalvelussa
0,46 vähintään 0,5
Valviran valvonta-ohjeen
0,54 mukaan vähintään 0,5
4 alle 3-v lasta tai 7
4-6 -v lasta/hoitaja
27
6
Alle 3-v, 4-6 -v ryhmät ja
4 alle 3-lasta tai 7 4- esiopetus/koululaisten ip
6 -v lasta/hoitaja ryhmä
5
12
3
3
Vaskiveden
ryhmäpäiväkoti
4 lasta/hoitaja
Lapsia nyt 10
Lapsi nyt 14, lisäksi koululaisia ja esi-opetuksessa
4 lasta/hoitaja olevia
12
3,5
3,5
Laaksotien ryhmäpäiväkoti
12
3
3
Lapsia nyt 13, auki klo 18
4 lasta/hoitaja asti
Mäntylän ryhmäpäiväkoti
12
5
5
Vuorohoitoa tarpeen mu4 lasta/hoitaja kaan klo 4.30-22.00
Perhepäivähoito
70
15
15
4 lasta/hoitaja
(+koululainen tai
Määräaikaisia hoitajia taresiopetuksessa
peen mukaan.
oleva osaaikahoidossa oleva)
70
14 OPPILASENNUSTEET JA OPETTAJIEN LUKUMÄÄRÄT
Tiedot 2.9.2013
Killinkosken koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Kotalan koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Kurjenkylän koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Liedenpohjan koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Mäkitien koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
1
lk
6
7
5
9
5
5
4
4
1
lk
1
6
3
3
9
3
1
11
1
lk
4
2
5
0
3
2
0
2
1
lk
8
1
4
1
5
8
4
5
1
lk
0
1
2
lk
9
6
7
5
9
5
5
4
2
lk
4
1
6
3
3
9
3
1
2
lk
3
4
2
5
0
3
2
0
2
lk
1
8
1
4
1
5
8
4
2
lk
1
0
1
3
lk
7
8
6
7
5
9
5
5
3
lk
6
4
1
6
3
3
9
3
3
lk
3
3
4
2
5
0
3
2
3
lk
8
2
8
1
4
1
5
8
3
lk
5
1
0
1
4
lk
6
7
8
6
7
5
9
5
4
lk
6
5
4
1
6
3
3
9
4
lk
4
2
3
4
2
5
0
3
4
lk
6
8
2
8
1
4
1
5
4
lk
4
5
1
0
1
5
lk
9
5
7
8
6
7
5
9
5
lk
6
6
5
4
1
6
3
3
5
lk
5
4
2
3
4
2
5
0
5
lk
5
6
8
2
8
1
4
1
5
lk
2
4
5
1
0
1
6
lk
2
8
5
7
8
6
7
5
6
lk
4
7
6
5
4
1
6
3
6
lk
4
6
4
2
3
4
2
5
6
lk
8
5
6
8
2
8
1
4
6
lk
1
3
4
5
1
0
1
7
lk
8
lk
9
lk
7
lk
8
lk
9
lk
7
lk
8
lk
9
lk
7
lk
8
lk
9
lk
7
lk
0
1
3
4
5
1
0
1
8
lk
4
0
1
3
4
5
1
0
9
lk
2
4
0
1
3
4
5
1
Yhteensä
39
41
38
42
40
37
35
32
Yhteensä
27
29
25
22
26
25
25
30
Yhteensä
23
21
20
16
17
16
12
12
Yhteensä
36
30
29
24
21
27
23
27
Yhteensä
19
19
15
15
14
11
7
2
71
Rantatien koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Vaskiveden koulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
Virtain yläkoulu
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
1
lk
45
37
36
35
45
36
45
37
1
lk
4
8
7
6
7
4
3
3
1
lk
2
lk
43
43
37
36
35
45
36
45
2
lk
5
4
8
7
6
7
4
3
2
lk
3
lk
45
47
43
37
36
35
45
36
3
lk
3
5
4
8
7
6
7
4
3
lk
4
lk
36
46
47
43
37
36
35
45
4
lk
4
3
5
4
8
7
6
7
4
lk
5
lk
40
38
46
47
43
37
36
35
5
lk
5
4
3
5
4
8
7
6
5
lk
6
lk
40
43
38
46
47
43
37
36
6
lk
10
5
4
3
5
4
8
9
6
lk
7
lk
8
lk
9
lk
7
lk
8
lk
9
lk
7
lk
68
66
74
63
71
69
66
62
7
lk
68
67
77
67
76
70
66
63
7
lk
8
lk
69
73
66
74
63
71
69
66
8
lk
73
73
67
77
67
76
70
66
8
lk
9
lk
74
71
73
66
74
63
71
69
9
lk
76
75
73
67
77
67
76
70
9
lk
Yhteensä
249
254
247
244
243
232
234
234
Yhteensä
31
29
31
33
37
36
35
32
Yhteensä
211
210
213
203
208
203
206
197
1
2
3
4
5
6
lk
lk
lk
lk
lk
lk
Yhteensä
68 66 77 66 72 69
635
62 66 70 76 67 77
633
60 62 66 70 76 67
618
54 60 62 66 70 76
599
74 54 60 62 66 70
606
58 74 54 60 62 66
587
57 58 74 54 60 62
577
62 57 58 74 54 62
566
1
2
3
4
5
6
Virtain lukio
lk
lk
lk
lk
lk
lk
Yhteensä
2012–2013
38 29 36
3
106
2013–2014
33 36 26
3
98
2014–2015
40 33 29
?
102
2015–2016
40 40 33
?
113
2016–2017
40 40 40
?
120
2017–2018
40 40 40
?
120
2018–2019
40 40 40
?
120
2019–2020
35 40 40
?
115
Mäkitien koulun oppilaita ei ole alkavien ikäluokkien osalta laskettu vielä erityiskoulun oppilaiksi, koska he lukumääräisesti sisältyvät sen alueen koulun oppilasmääriin, jossa koti tällä hetkellä on. Mäkitien koulussa on lv. 2013–2014 3 esiopetuksen oppilasta. Rantatien koulussa on lisäksi 3 valmistavan luokan oppilasta. Virtain lukiossa on lukuvuonna 2013
– 2014 lisäksi Pirkanmaan ammattiopiston 7 opiskelijaa, jotka suorittavat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen
yhdistelmätutkintoa. Kotalan 3, Kurjenkylän 3, Liedenpohjan 5 ja Vaskiveden koulun 7 esioppilaat eivät ole luvuissa mukana (lv. 2013 - 2014). Lisäksi Killinkosken päiväkodissa on 6 ja Rantatien koulussa 20 esioppilasta. Lisäksi esioppilaita
on Koivurinteen päiväkodissa 21.
Perusopetus yhteensä
2012–2013
2013–2014
2014–2015
2015–2016
2016–2017
2017–2018
2018–2019
2019–2020
72
Koulujen henkilökunta lukuvuonna 2013–2014
Opettajat
Killinkosken koulu
Muu
Avustajat hlökunta
Lisätiedot
3
1 opettaja lainassa Kurjenkylästä
1 vak.,
1 määr.aik.,
1 sivutoiminen
1
Puutyönopettaja sivutoiminen 2
viikkotuntia
1 vak.,
1 määr.aik.
1
2
1 määr.
aik.
Mäkitien koulu
3
6 vak.,
1 määr.aik.
Rantatien koulu
17 vak.,
1 määr.aik.,
1 esiopettaja
1
2,
1 määr.aik esiopettaja
1
Kotalan koulu
Kurjenkylän koulu
Liedenpohjan koulu
Vaskiveden koulu
Virtain yläkoulu
19 vak.,
2 määr.aik
Perusopetus yhteensä
56
Virtain lukio
8
Kaikki yhteensä
79
Opettajien lkm sis. rehtorin.
3
12
Muu hlökunta: opinto-ohjaaja,
koulusihteeri ja IT-suunnittelija
Opettajien lkm sis. rehtorin
3
Opettajien lkm sis. rehtorin.
73
15 NUORISOKESKUS MARTTISEN TALOUSARVIO 2014
NUORISOKESKUSTOIMINTA
TP2012
TA213
TA2014
MUUTOS 13/14%
TULOSLASKELMA
3001 MYYNTITUOTOT
1 135 304 1 346 594
1 345 500
3000 LIIKEVAIHTO
1 135 304 1 346 594
3020 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
511 088
3025 TUET JA AVUSTUKSET KUNNALTA
-0,08 %
1 345 500
-0,08 %
502 525
437 450
-12,95 %
1 600
2 000
25,00 %
3032 OSTOT TILIKAUDEN AIKAN
-353 902
-321 326
-346 522
7,84 %
3031 AINEET, TARVIKKEET JA T
-353 902
-321 326
-346 522
7,84 %
3049 PALVELUJEN OSTOT
-299 211
-309 185
-284 168
-8,09 %
3030 MATERIAALIT JA PALVELUT
-653 114
-630 511
-630 690
0,03 %
3051 PALKAT JA PALKKIOT
-748 954
-807 700
-786 900
-2,58 %
3056 ELÄKELUKULUT
-122 755
-147 602
-144 150
-2,34 %
3057 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT
-34 251
-54 925
-50 676
-7,74 %
3055 HENKILÖSTÖSIVUKULUT
-157 006
-194 826
-3,80 %
3050 HENKILÖSTÖKULUT
-905 960
-202 527
-1 010
227
-981 726
-2,82 %
3061 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT
-104 613
-100 000
-100 000
0,00 %
3060 POISTOT JA ARVONALENTUMINEN
-104 613
-100 000
-100 000
0,00 %
3070 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
-45 862
-37 097
-36 752
-0,93 %
3100 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ
-63 157
72 884
35 782
-50,91 %
7 224
7 000
7 000
0,00 %
3121 MUUT RAHOITUSTUOTOT
3123 MUILLE MAKSETUT KORKOKU
-258
3110 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT
6 967
7 000
7 000
0,00 %
-56 190
79 884
42 782
-46,44 %
3400 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
PERINNEKYLÄTOIMINTA
TP2012
TA213
TA2014
MUUTOS 13/14%
TULOSLASKELMA
3001 MYYNTITUOTOT
7 447
11 000
10 200
-7,27 %
3000 LIIKEVAIHTO
7 447
11 000
10 200
-7,27 %
3020 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
22 941
14 000
22 418
60,13 %
3025 TUET JA AVUSTUKSET KUNNALTA
40 000
40 000
40 000
0,00 %
3032 OSTOT TILIKAUDEN AIKANA
-8 152
-9 146
-7 439
-18,66 %
3031 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
-8 152
-9 146
-7 439
-18,66 %
3049 PALVELUJEN OSTOT
-20 867
-11 849
-12 784
7,89 %
3030 MATERIAALIT JA PALVELUT
-29 019
-20 995
-20 223
-3,68 %
3051 PALKAT JA PALKKIOT
-23 172
-13 400
-17 800
32,84 %
3056 ELÄKELUKULUT
-4 996
-2 224
-2 955
32,87 %
3057 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT
-1 532
-911
-1 146
25,80 %
3055 HENKILÖSTÖSIVUKULUT
-6 527
-3 135
-4 101
30,81 %
3050 HENKILÖSTÖKULUT
-29 699
-16 535
-21 901
32,45 %
3061 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT
-27 456
-29 000
-29 000
0,00 %
3060 POISTOT JA ARVONALENTUMINEN
-27 456
-29 000
-29 000
0,00 %
74
3070 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
3400 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
NUORISOKESKUS MARTTINEN YHTEENSÄ
-646
-354
-360
1,69 %
-16 432
-1 884
1 134
-160,19 %
TP2012
TA213
TA2014
MUUTOS 13/14%
TULOSLASKELMA
3000 LIIKEVAIHTO
3001 MYYNTITUOTOT
1 142 751 1 357 594
1 355 700
3000 LIIKEVAIHTO
1 142 751 1 357 594
-0,14 %
1 355 700
-0,14 %
534 028
516 525
459 868
-10,97 %
40 000
41 600
42 000
0,96 %
3032 OSTOT TILIKAUDEN AIKANA
-362 054
-330 472
-353 961
7,11 %
3031 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
-362 054
-330 472
-353 961
7,11 %
3049 PALVELUJEN OSTOT
-320 078
-321 034
-296 952
-7,50 %
3030 MATERIAALIT JA PALVELUT
-682 132
-651 506
-650 913
-0,09 %
3051 PALKAT JA PALKKIOT
-772 126
-821 100
-804 700
-2,00 %
3056 ELÄKELUKULUT
-127 751
-149 826
-147 105
-1,82 %
-35 783
-55 836
-51 822
-7,19 %
3055 HENKILÖSTÖSIVUKULUT
-163 534
-198 927
-3,27 %
3050 HENKILÖSTÖKULUT
-935 659
-205 662
-1 026
762
-1 003 627
-2,25 %
3061 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT
-132 068
-129 000
-129 000
0,00 %
3060 POISTOT JA ARVONALENTUMINEN
-132 068
-129 000
-129 000
0,00 %
3070 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
-46 508
-37 451
-37 112
-0,91 %
3100 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ
-79 589
71 000
36 916
-48,01 %
7 224
7 000
7 000
0,00 %
6 967
7 000
7 000
0,00 %
-72 622
78 000
43 916
-43,70 %
3020 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
3025 TUET JA AVUSTUKSET KUNNA
3057 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT
3121 MUUT RAHOITUSTUOTOT
3123 MUILLE MAKSETUT KORKOKULUT
3110 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT
3400 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
-258
75
16 TARKENNETTUJA TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA
Liitetietona alla on esitetty toimintamenot, -tulot ja –kate toimielimittäin, tulosalueittain ja kustannuspaikoittain sekä niiden kehitys talousarvion 2013 ja 2014 välillä.
Edellä talousarviokirjassa on esitetty toimielin ja tulosaluetaso. Kustannuspaikkataso esitetään lisätietona kokonaisuuden hahmottamiseksi. Sitovuustaso on edellä olevan mukaisesti
tulosaluetaso.
Tummennetut rivit ovat yhteenlaskettuja tasoja. Osa on selkeyden vuoksi tulosyksikkötasolla
ja ne on kirjoitettu isoin kirjaimin ilman tummennusta. Näin on esitetty esim. ne tulosyksiköt,
jotka muodostuvat vain yhdestä kustannuspaikasta.
Lisäksi alla on esitetty toimielimittäin tuotto- ja menolajit sekä niiden kehitys talousarvion
2013 ja talousarvion 2014 välillä.