docKirkkonummen kunta
download 
Report Transcription
Kirkkonummen kunta
Kirkkonummen kunta Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013-2014 Kunnanhallitus 24.10.2011 (Kunnanjohtajan ehdotus) TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 – 2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut 1 Käyttötalousosa Yleishallinto Perusturva Sivistystoimi Yhdyskuntatekniikka 23 29 43 67 107 Tuloslaskelmaosa 143 Investointiosa 155 Rahoitusosa 173 Liitteet 177 1 YLEISPERUSTELUT KIRKKONUMMEN KUNNAN VISIO 2016 Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Kuntastrategian laadinnan yhteydessä syntynyt visio on kuva halutusta tulevaisuudesta, johon strategian avulla on tarkoitus päästä. Vision tehtävänä on luoda jännite nykypäivän ja tulevaisuuden välille ja sillä saadaan aikaan kestävä pohja kunnassa tehtäville strategisille päätöksille. Strateginen visio on kartta organisaation tulevaisuuteen ja se on voimassa kunnes sitä muutetaan 2 YLEISPERUSTELUT KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMAT JA PÄÄMÄÄRÄT KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA Päämäärät: • • • Tasapainoinen väestönkasvu ja –rakenne • Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne • Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot • Väestön hyvä elämä TASAPAINOINEN TALOUS UUDISTUVA PALVELUVERKKO Päämäärät: Päämäärät: Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit • Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut • Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Investointihuippujen hallinta SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Päämäärät: • Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö • Palvelujen tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen • Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus 3 YLEISPERUSTELUT SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2012 Kunta- ja palvelustrategian toteuttamiseksi vuodelle 2012 asetetaan seuraavat kuntatason sitovat tavoitteet: KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma) Päämäärä: Tasapainoinen väestönkasvu ja -rakenne Kriittiset menestystekijät Eheä ja kokonaistaloudellinen yhdyskuntarakenne Arviointikriteeri Kirkkonummen kehityskuvan laatiminen vuosille 2015 - 2040 Tavoite 1 Tavoitetaso v. 2012 Kehityskuvan valmistuminen Kirkkonummen kehityskuva hyväksytään valtuustossa loppuvuonna 2012. Vastuu: Kunnanhallitus UUDISTUVA PALVELUVERKKO (näkökulma) Päämäärä: Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kriittinen menestystekijä Nuorten elämänhallinnan tukeminen Arviointikriteeri Koulutuksen ulkopuolella olevien 17-24–vuotiaiden osuus ikäluokasta Tavoite 2 Tavoitetaso v. 2012 Ko. nuorten suhteellisen osuuden väheneminen. Vähenemä 3 % vuoden 2009 tasosta (14,1 % Æ 11,1 %) YLEISPERUSTELUT 4 Arviointikriteeri 18-24–vuotiaiden nuorisotyöttömien osuus työvoimasta Tavoite 3 Tavoitetaso v. 2012 Ko. nuorten suhteellisen osuuden väheneminen. Vähenemä 2 % vuoden 2010 tasosta (9,5 % Æ 7,5 %) Vastuu: Kunnanhallitus Päämäärä: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Kriittinen menestystekijä Kunnan tietohallintopalvelujen järjestäminen toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisesti Arviointikriteeri Kirkkonummen kunnan tietohallintostrategian ja sen toteuttamissuunnitelman laatiminen; sisältäen mm. tietohallintopalvelujen järjestämisen periaatteet ja hankintasuunnitelman Tavoite 4 Tavoitetaso v. 2012 Tietohallintostrategian valmistuminen Strategia ja sen toteuttamissuunnitelma hyväksytään kunnanhallituksessa elokuussa 2012. Vastuu: Kunnanhallitus 5 YLEISPERUSTELUT SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ (näkökulma) Päämäärä: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Kriittinen menestystekijä Henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen Arviointikriteerit Työhyvinvointiohjelman laatiminen ja jalkauttaminen Tavoite 5 Tavoitetaso v. 2012 Työhyvinvointiohjelman valmistuminen Työhyvinvointiohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa huhtikuussa 2012. Arviointikriteerit Henkilöstön sairauslomapäivien lukumäärä Tavoite 6 Tavoitetaso v. 2012 Keskimääräinen sairauslomapäivien väheneminen Keskimääräinen sairauspoissaolopäivien lukumäärä vähenee (vuonna 2010 se oli 17,1 päivää; vuoden 2011 osalta tieto saadaan helmikuussa 2012) Vastuu: Kunnanhallitus YLEISPERUSTELUT 6 KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy on Kirkkonummen kunnan omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Yhtiön toimintaperiaatteena on ylläpitää ja rakennuttaa laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja, joissa asuvilla on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö tarpeellisine palveluineen. Asunnot on rakennettu pääasiassa aravalainoilla ja kunnan tuella. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori on Kirkkonummen kunnan ja Senaattikiinteistöjen omistama vuokrataloyhtiö, jonka vuokratalo sijaitsee Upinniemessä. Yhtiön osakkeista kunta omistaa 149 kpl ja Senaattikiinteistöt 1 kpl. As Oy Kirkkonummen Masalanhovi Kirkkonummen kunta omistaa 56,2 % As Oy Kirkkonummen Masalanhovin osakekannasta. Yhtiön vuonna 1994 valmistunut 31 asuinhuoneistoa käsittävä asuintalo sijaitsee Masalassa. Tavoite Tavoitetaso v. 2012 Toiminta on järjestetty taloudellisesti, teKirkkonummen Vuokra-asunnot Oy hokkaasti ja asiakaslähtöisesti siten, että yh- - asuntojen käyttöaste on vähintään 98 % - vuokrasaatavien määrä on enintään tiöiden perustehtävän hoidon edellytykset turvataan. 124.000 euroa - luottotappioiden määrä tulokertymästä Yhtiöiden rakennuskannan ylläpito on järon enintään 0,5 % jestetty niin, että sen arvo säilyy. Vuokrasaatavia ja käyttöastetta seurataan kuukausittain, luottotappiot raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. 7 YLEISPERUSTELUT TALOUDEN KEHITYS VUOSINA 2011 - 2012 (Valtiovarainministeriö, tiedote syyskuu 2011) Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen ja kehyspäätöksen tunnuslukuja sekä katsaus suhdannenäkymiin Hallituksen vuoden 2012 talousarvioesityksen loppusumma on 52,3 mrd. euroa. Esitys on 7,1 mrd. euroa alijäämäinen. Budjettitalouden menot nousevat noin 3,5 prosenttia vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta ja noin 1,5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta (ml. kolmas lisätalousarvioesitys). Menotasoa nostavat automaattiset tekijät kuten hintatason muutos ja nousevat eläkekustannukset. Lisäksi valtionvelan korkomenot, joita talousarvioesitykseen sisältyy 2,2 miljardia euroa, nousevat vuodesta 2011. Hallitusohjelman mukaisesti valtion menoja sopeutetaan julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Talousarvioesitykseen sisältyy n.1,1 mrd. euroa menosäästöjä. Toisaalta hallituksen painopistealueisiin kuten harmaan talouden torjuntaan ja nuorten sekä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen lisätään rahoitusta yhteensä n. 410 milj. euroa. Budjettitalouden tulojen ennustetaan vuonna 2012 nousevan noin 5 prosenttia vuodelle 2011 budjetoidusta. Verotulot ovat noin 85 prosenttia kaikista budjettitalouden tuloista ja niiden ennustetaan kasvavan 6 prosenttia. Verotulojen 2,1 miljardin euron kasvusta vuodelle 2011 budjetoituun verrattuna nettomääräisesti runsaat 200 milj. euroa aiheutuu veroperustemuutoksista ja loppu on seurausta veropohjien kasvusta sekä edellisen hallituksen veropäätöksistä (n.160 milj. euroa). Verotuksen painopiste siirtyy talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Suurimmat veronkevennykset kohdistuvat ansiotulo- ja yhteisöverotukseen, vastaavasti kiristyksiä kohdistetaan varsinkin valmisteverotukseen mm. energiaveroon, ajoneuvoveroon ja alkoholi- sekä tupakkaveroon. Valtionvelka nousee ensi vuonna 7 mrd. eurolla 89 miljardiin euroon, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012 - 2015 Uusi hallitus jatkaa kehysmenettelyä, eli budjettitalouden menojen kehitystä ohjaavaa koko vaalikauden kattavaa menosääntöä. Hallituksen kehyspäätös sisältää vaalikauden 2012 - 2015 menokehyksen, joka asetetaan siten, että se toteuttaa hallitusohjelmassa sovitun 1,216 mrd. euron kehysmenojen nettomääräisen vähennyksen vuoden 2015 tasossa verrattuna edellisen hallituksen maaliskuussa 2011 antamaan kehyspäätökseen. Vaalikauden aikana kohdistetaan lisäpanostuksia hallitusohjelman liitteeseen 2 sisältyviin painopistealueisiin kaikkiaan noin 700 milj. eurolla vuoden 2015 tasolla. Vastaavasti hallitusohjelman liitteen 2 mukaisesti toteutetaan säästöjä kehysmenoissa yhteensä n. 2,1 mrd. eurolla Lisätalousarvioita varten hallitus varaa kehyksestä vuosittain 200 milj. euroa. Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella (2011/2015) keskimäärin 4,3 % vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan hieman tätä enemmän, 4,7 %. Valtionvelan arvioidaan kehyskauden aikana kasvavan noin 26 mrd. eurolla, jolloin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee n. 48 prosenttiin vuonna 2015. Vuoden 2010 kolmas lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 30.9. Vuoden 2012 talousarvioesitys ja tarkistetut kehykset vuosille 2012 - 2015 annetaan 5.10. YLEISPERUSTELUT 8 Suhdannenäkymät heikentyneet Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuonna. Valtion alijäämä pysyy kuitenkin yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu. 9 YLEISPERUSTELUT KUNTATALOUS VUOSINA 2011 - 2012 (Suomen kuntaliitto, kuntataloustiedote 3 / 2011) Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. YLEISPERUSTELUT 10 Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntien menot vuosina 2011–2012 Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010–2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Kaikilla sopimusaloilla maksettiin 1.5.2011 yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville 1.5.2011 kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. Ansiotasoindeksissä Tilastokeskus tasoittaa nykyään kertaerät koko kalenterivuodelle. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasumman kehitykseen vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammi-elokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna 2012. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntien verotulot 2010–2012 Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansioja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että 11 YLEISPERUSTELUT useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardi euroa vuonna 2010. Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna 2011. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009–2011. Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jakoosuutta jatketaan vuosina 2012–13 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. YLEISPERUSTELUT 12 Verotuslinjaukset vuodelle 2012 Hallituksen esitys peruspalvelubudjetiksi vuodelle 2012 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöverokannan alentamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin johtuva verotulojen menetys kompensoidaan kunnille yhteisöveron jakoosuuden kautta. Ansiotulojen verotus Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Hallitus esittää, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Perusvähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi nykyisestä 2250 eurosta 2850 euroon. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja 177 miljoonaa euroa ja työtulovähennyksen korotuksen 75 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa 101 miljoonalla eurolla. Pääomaverokannan korotus vaikuttaa lisäksi alijäämähyvityksen kautta verotuloja vähentävästi 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisverontuottoa noin 90 miljoonaa euroa. Veroperustemuutoksista johtuvat kuntien menetykset kompensoidaan valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöjen tuloverojen jako-osuus Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy, joka vähentää kuntien verotuloja 519 miljoonaa euroa. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina 2012–2013, joka lisää kuntien verotuloja 260 milj. euroa lakisääteiseen tasoon verrattuna. Korotuksen pieneneminen vähentää siten kuntien verokertymää noin 259 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 % prosenttiin. Peruspalvelubudjetin arvion mukaan tästä johtuva kuntien verotulojen menetys on 46 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksikköä. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2012 täten 27,87 %. 13 YLEISPERUSTELUT KIRKKONUMMEN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖSUUNNITE Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 20.6.2011 Kirkkonummen palveluverkkoselvityksen 2025. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä laadittiin Kirkkonummen kunnan väestösuunnite vuoteen 2025 asti (vuosille 2010, 2015, 2020 ja 2025). Väestösuunnitteen mukaan Kirkkonummen väestömäärä kehittyy ikäryhmittäin seuraavasti: 2010 2015 2020 2025 0-6 7-15 16-64 65-74 75-84 85- 4 060 4 970 23 905 2 640 1 090 335 4 358 5 371 24 937 3 516 1 443 395 4 833 6 231 28 101 4 053 1 932 557 4 931 6 500 29 594 4 252 2 769 776 Yhteensä 37 000 40 020 45 707 48 822 Osa-alueittain väestömäärän kehitys on seuraava: Pohjoinen Kirkkonummi Keskinen Kirkkonummi Itäinen Kirkkonummi Eteläinen Kirkkonummi 2010 8 350 15 550 8 900 4 200 2015 8 700 16 300 10 000 5 000 2020 9 000 18 000 13 100 5 600 2025 9 300 18 900 14 600 6 000 Yhteensä 37 000 40 000 45 700 48 800 Kunnanvaltuusto käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 29.8.2011 Kirkkonummen kunnan talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2012 – 2016. Tasapainottamisohjelman yhteydessä määriteltiin väestömäärän kehityksen olevan tasapainottamisohjelmavuosina seuraava: väestömäärä 31.12 2012 2013 2014 2015 2016 37 979 38 639 39 314 40 020 40 740 1,5 1,7 1,7 1,8 1,8 muutos-% Kirkkonummen kunnan väestömäärä ikäryhmittäin on vuosina 2008 – 2010 kehittynyt seuraavasti: 31.12. 2008 2009 muutos %-osuus 0-6 7-15 16-64 65-74 75-84 85- 4 060 4 837 23 582 2 237 1 006 259 4 075 4 887 23 839 2 372 1 047 289 15 11,2 50 13,4 257 65,3 135 6,5 41 2,9 30 0,8 4 083 4 942 23 943 2 558 1 099 317 Yhteensä 35 981 36 509 528 100,0 36 942 Muutos-% 1,5 2010 muutos 1,2 %-osuus 8 11,1 55 13,4 104 64,8 186 6,9 52 3,0 28 0,9 433 100,0 14 YLEISPERUSTELUT Vuoden 2011 aikana kunnan väestönkasvu on edelleen on melko maltillista. Kunnan väestömäärä oli 31.8.2011 väestökeskuksen ennakkotiedon mukaan 37.164 henkeä. Kunnan väestömäärän kasvu vuoden 2011 aikana tullee olemaan vuoden 2010 luokkaa eli noin 1,2 prosenttia. TYÖLLISYYS Kirkkonummen kunnassa työttömyysaste elokuun 2011 lopussa oli 5,7 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 6,3 %. Koko maan työttömyysaste oli 8,7 % ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 6,7 %. Työttömyysaste vuosina 2006 - 2011 (tilanne 31.8.) 9,9 9,6 9,2 8,7 7,9 7,2 6,9 6,1 2007 6,7 6,3 5,7 5,7 5,1 2006 6,7 7,6 7,2 4,7 5,0 2008 Kirkkonummi 2009 Uusimaa 2010 Koko maa 2011 15 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 - 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään talousarvion yleisperusteluissa otsikon ”Sitovat tavoitteet vuodelle 2011” sekä käyttötalousosan tehtävien perusteluissa otsikon ”Toiminnalliset tavoitteet” alla. Lautakunnan/johtokunnan käyttösuunnitelmassa sitovat tavoitteet voidaan tarvittaessa jakaa edelleen toimintaa ohjaaviksi osatavoitteiksi. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2011 tilinpäätösennuste Elokuun toteutumatietojen pohjalta voidaan arvioida, että kunnan taloudellinen tulos vuonna 2011 tulee olemaan ylijäämäinen. Toimintakulut ja toimintatulot tulevat toteutumaan muutetun talousarvion mukaisesti ja verotulot ylittävät talousarvion noin 6 miljoonalla eurolla. Käyttöomaisuuden (=maanmyynnin) myyntivoittojen kertymäksi arvioidaan talousarvion mukaisesti 3,2 milj. euroa, myös maankäyttösopimuskorvausten kertymän oletetaan olevan talousarvion mukainen. Muutettuun talousarvioon verrattuna tilikauden tulos näyttää muodostuvan noin kuusi miljoona euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Vuoden 2011 tilinpäätösennusteen vuosikate I on 9,5 milj. euroa ja vuosikate II 16,8 milj. euroa. KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvion vuoden 2011 toimintatulot ja -menot sisältävät valtuuston 3.10.2011 mennessä hyväksymät talousarvion muutokset. Vuoden 2012 talousarviossa arvioidaan toimintatuloja kertyvän 48,3 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon on 10,1 %. Toimintamenojen määrä on –223,8 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna on 4 %. Henkilöstömenot kasvavat 3,1 %.Talousarvioon sisältyy 13 ¼ vakanssin nettolisäys. Perusturvan nettolisäys kolme (3), sivistystoimen 10 ¼. Henkilöstömenoissa on varauduttu noin 1,9 prosentin virka- ja työehtosopimusten mukaisiin korotuksiin. Palvelujen ostot kasvavat 3,7 %. Suurimmat kasvuprosentit palvelujen ostoissa ovat rakennusten ja alueiden kunnossapidossa, asiantuntijapalveluissa, yhteistoimintaosuuksissa ja atk-palveluissa. 16 YLEISPERUSTELUT Käyttötalous tileittäin (1 000 euroa) TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos-% 2010-11 Muutos-% 2011-12 17 021 9 670 4 070 12 072 636 43 469 17 253 9 788 4 323 12 188 371 43 923 18 016 10 796 3 980 15 045 511 48 348 1,4 1,2 6,2 1,0 -41,7 1,0 4,4 10,3 -7,9 23,4 38,0 10,1 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä -87 429 -82 072 -10 660 -16 276 -11 401 -668 -208 506 -91 927 -82 389 -10 837 -16 794 -12 490 -668 -215 105 -94 759 -85 419 -10 869 -16 320 -16 101 -287 -223 755 5,1 0,4 1,7 3,2 9,6 -0,1 3,2 3,1 3,7 0,3 -2,8 28,9 -57,1 4,0 Toimintakate -165 037 -171 182 -175 407 3,7 2,5 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä INVESTOINTIOSA Investointien kokonaisvolyymi pysyy talousarviovuonna tasapainottamisohjelman rajoissa, mutta suunnitelmavuosien investoinnit ylittävät tasapainottamisohjelman raja-arvon. Talousarviovuonna ei valmistu yhtään toimitilaa. TOIMINNAN RAHOITUS Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) Valtion budjettiesityksessä ehdotetut valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta vuonna 2012. Budjettiesityksessä leikataan kuntien tuloja ja lisätään kuntien menoja. Suurin yksittäinen leikkaus kohdistuu kuntien valtionosuuksiin. Valtion rahoitusosuus keskeisiin kuntapalveluihin tulee tämän johdosta alenemaan koko kuntakentän osalta 2,7 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti myös kuntien veropohjaa kavennetaan, kun yhteisöverokanta alenee ja verovähennykset kohdennetaan pääosin kunnallisveroon. Kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 5 prosenttiyksikköä tätä vuotta alhaisemmalla tasolla. Verovähennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella arvioitu vuoden 2011 verotulokertymä on 159 milj. euroa. Kertymäarvio on noin 6 milj. euroa (4 %) korkeampi kuin talousarviossa ja 4,4 milj. euroa (2,8 %) suurempi kuin vuoden 2010 verotulokertymä. Vuosien 2012 - 2014 verotuloarvioissa on käytetty tuloveroprosenttina nykyistä eli 19,00 %. Verotuloarviot perustuvat Suomen Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon, johon on tehty oletetun väestökasvun ja ansiotulojen kasvuennusteiden edellyttämät tarkistukset. 17 YLEISPERUSTELUT Valtionosuuksien kustannustenjakoa tarkistetaan, myös indeksitarkistukset sisältyvät budjettiesitykseen. Yhteisöveron alenema korvataan esityksen mukaan kunnille kuntien yhteisöveroosuutta korottamalla. Verotulotasauksen vähennyksen jälkeen vuoden 2012 peruspalveluiden valtionosuuden määrä on ennakkotiedon mukaan 22,6 milj. euroa. Vuoden 2012 alustava verotulotasaus on laskettu vuoden 2010 arvioiduilla verotiedoilla. Laskelmassa on otettu huomioon kiinteistöveron poistaminen tasausjärjestelmästä hallitusohjelman mukaan. Laskelma on tehty valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Kuntaliiton yhteistyönä. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia. Lopullinen laskelma vuoden 2012 verotulotasauksesta saadaan, kun vuoden 2010 verotus on lokakuun 2011 lopussa valmistunut. Kirkkonummen kunnan verotulotasaus vuonna 2011 on 13,5 milj. euroa. Alustavan verotulotasauslaskelman mukaan kunnan verotulotasaus nousee vuodelle 2012 lähes miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 Kirkkonummi saa asukasmäärän muutokseen perustuvaa valtionosuuden korotusta, jonka määrä on noin 1,6 milj. euroa. Korotus on perustunut siihen, että kunnan väestökasvu vuoden 2006 lopusta vuoden 2009 loppuun on ollut yli kuusi (6) prosenttia. Koska kunnan asukasluvun kasvu vuosien 2007 ja 2010 aikana on ollut vain 5,1 %, ei korotusta makseta vuoden 2012 valtionosuuden yhteydessä. Vuosikate I ja vuosikate II Vuonna 2012 toimintakatteen kasvu (2,5 %) on pienempi kuin verorahoituksen kasvu Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu verrattuna vuoden 2011 talousarvioon on 3 %. Vuoden 2011 ennusteeseen verrattuna kasvua ei enää ole, vaan verorahoitus vähenee 0,4 %. Vuosikate I on talousarviovuonna 4,6 milj. euroa. Vuosikate I osoittaa kuinka paljon verorahoituksesta jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen, kun toimintakate ja rahoituserät on ensin katettu. Rahoituslaskelmaan siirtyvä vuosikate II eli varsinainen omarahoituserä on vuosikate I lisättynä käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimuskorvauksilla. Vuosikate II kattaa suunnitelman mukaiset poistot talousarviovuonna. Taloussuunnitelmavuosina 2013 ja 2014 vuosikate ei enää kata suunnitelman mukaisia poistoja tulos jää alijäämäiseksi. Toiminnan lainarahoitus Talousarviovuoden nettoinvestointien ja pitkäaikaisten lainojen lyhennysten rahoitustarve on 28,4 milj. euroa, josta katetaan lainanotolla 14 milj. euroa. Suunnittelukaudella kunnan lainakanta kasvaa 27,1 milj. euroa. Vuonna 2014 lainakanta on noin 110 milj. euroa, eli noin 2.800 euroa/asukas ja ylittää tasapainottamisohjelman raja-arvot. 18 YLEISPERUSTELUT TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAOSAT (1 000 euroa) Taloussuunnitelma 2 013 2 014 Tilinpäätös 2 010 Talousarvio 2011* Talousarvio 2 012 43 469 -208 506 -165 037 43 923 -215 105 -171 182 48 348 -223 755 -175 407 49 417 -230 454 -181 037 51 006 -237 656 -186 650 154 602 23 248 152 949 24 500 160 232 22 612 168 777 23 290 172 607 23 989 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate I 352 502 -2 498 -20 11 150 240 320 -3 340 -32 3 453 246 325 -3 352 -28 4 627 246 321 -3 575 -29 7 993 246 323 -3 887 -29 6 598 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Mannkäyttösopimuskorvaukset Vuosikate II 8 277 2 520 21 946 3 200 4 140 10 793 3 700 6 327 14 654 3 700 3 581 15 274 3 700 6 436 16 734 -13 029 0 8 917 -14 098 0 -3 305 -14 625 0 28 -16 202 0 -928 -17 932 0 -1 198 57 184 -274 8 884 0 0 -8 -3 313 0 0 221 249 0 0 15 -913 0 0 -6 -1 204 21 946 -8 233 13 713 10 793 -3 200 7 593 14 654 -3 700 10 954 15 274 -3 700 11 574 16 734 -3 700 13 034 -23 068 932 9 008 -13 129 -20 619 1 094 3 230 -16 295 -20 324 368 3 730 -16 226 -23 708 235 3 730 -19 743 -36 938 4 997 3 730 -28 211 584 -8 702 -5 272 -8 169 -15 177 -136 1 -135 0 328 328 -1 574 328 -1 246 -531 328 -203 0 625 625 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos 22 000 -5 683 16 317 16 000 -8 300 7 700 14 000 -8 423 5 577 15 500 -8 194 7 306 23 500 -9 944 13 556 Vesilaitoksen liittymismaksut 1 057 300 900 900 900 17 824 -374 -41 -166 -96 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Suunnitelmapoistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä Rahoituslaskelma Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Yhteensä Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit netto Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos Vaikutus maksuvalmiuteen * Sis. 3.10.2011 mennessä talousarvioon tehdyt muutokset 19 YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman rakenteesta ja sisällöstä säädetään kuntalaissa. Lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Edellä mainitut ohjeet on otettu huomioon talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Valtuusto päättää, mitkä toiminnalliset kokonaisuudet muodostavat käyttötalousosan tehtävät. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaisesti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tehtävät esitetään käyttötalousosassa toimialoittain (yleishallinto, perusturva, sivistys ja yhdyskuntatekniikka) ja toimielimittäin. Valtuusto voi osoittaa käyttötalousosan tehtävän tai sen osan käyttöön määrärahan ja tuloarvion brutto- tai nettomääräisenä. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden kulumista kuvaavien suunnitelmanmukaisten poistojen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa riittävänä tulorahoituksena kaikkina suunnitelmavuosina. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai tehtävätasolla. Investointiosan tulot ja menot esitetään aina bruttomääräisinä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Rahoitusosassa kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta pääomaa. TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan muita toimielimiä. Talousarvion yleisperustelut Talousarvion yleisperustelut, sitovia tavoitteita lukuun ottamatta, ovat luonteeltaan informatiivisia eikä niitä ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa perustelut, toiminnalliset tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot esitetään toimielimittäin tehtävätasolla. YLEISPERUSTELUT 20 Tehtävän perustelut ovat ohjeellisesti sitovia, ellei valtuusto päätä, että jokin perustelujen tietty osa on valtuustoon, kunnanhallitukseen tai lautakuntaan nähden sitova. Sitovaksi tarkoitettu, perusteluihin kuuluva kohta merkitään sitovuustasoa kuvaavalla merkinnällä "kv", "kh" tai "ltk". Tehtävän toimielimen tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Käyttötalousosan tehtävien perusteluissa numeroituina otsikon ”Toiminnalliset tavoitteet” alla esitetyt tavoitteet ovat valtuuston nähden sitovia. Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisista on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa. Kunkin toimielimen tehtävien yhteenlaskettu toimintatulojen ja -menojen erotus eli toimintakate on valtuuston nähden sitova. Tuloslaskelmaosa Talousarvion tuloslaskelmaosan tehtävätasoiset määrärahat ja tuloarviot ovat kunnanhallitusta sitovia. Investointiosa Investointiosan määrärahoista tehtävätasolla sitovia ovat: • • • Tietokoneohjelmistot ja käyttöönottoprojektit Muut pitkävaikutteiset menot Irtain omaisuus Hankeryhmätasolla sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: • • • • • • • Maa- ja vesialueet Liikenneväylät ja puistot Liikunta- ja virkistysalueet Muut kiinteät rakenteet ja laitteet (Yt) Muut kiinteät rakenteet ja laitteet (Kh) Vesihuoltolaitoksen kiinteät rakenteet ja laitteet Osakkeet ja osuudet Hankeryhmän määrärahaa saa käyttää vain hankeryhmän ohjeellisessa käyttösuunnitelmassa mainittuihin hankkeisiin. Talonrakentamisen määrärahat ja tuloarviot ovat hanketasolla sitovia siten kuin ne on esitetty investointiosan hanketaulukossa talousarviokirjan lopussa. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosan seuraavat tuloarviot ja määrärahat ovat kunnanhallitusta sitovia: • Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ja lisäys (=lainakannan muutokset) ovat kunnanhallitusta sitovia siten, että valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen hoitamaan vuoden 2012 lainojen nostot 21 YLEISPERUSTELUT ja lyhennykset siten, että kunnan pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on enintään 5,6 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Talousarvion liitteet Talousarvion avustusliitteessä tulosalueittain osoitettujen avustusten osamäärärahat ovat ohjeellisia. YLI TALOUSARVIOVUODEN ULOTTUVIEN HANKINTASOPIMUSTEN TEKEMINEN Toimielin voi toimialallaan päättää yli talousarviovuoden ulottuvista hankintasopimuksista • käyttötalousosan hankinnoissa, mikäli hankinta liittyy toimialan tehtäviin ja siihen on varauduttu toimielimen käyttösuunnitelmassa ja • investointiosan hankinnoissa: yksittäisen talonrakennushankkeen osalta talousarviossa hyväksytyn hankekohtaisen kustannusarvion puitteissa hankeryhmän ohjeellisessa käyttösuunnitelmassa mainitun yksittäisen hankkeen osalta vuosina 2011 - 2013 osoitettujen kokonaismäärärahojen puitteissa. KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTTÄMÄN LEASINGLIMIITIN KÄYTTÖ 2012 Kunnanhallituksen päätösten mukaisesti: • kunnan atk-laitteiden, kopiokoneiden / monitoimilaitteiden, ajoneuvojen sekä perusterveydenhuollon merkittävien hoito- ja sairaalalaitteiden hankinnat rahoitetaan leasingrahoituksella • leasinglimiitiksi on vahvistettu em. kohteiden osalta 1.850.000 euroa. • ajoneuvojen leasinglimiitiksi on vahvistettu 650.000 euroa. • laitteiden rahoitusta koskeva puitesopimus on kilpailutettu. • konsernihallinnon talousyksikkö valvoo ja päättää limiitin käytöstä ja • leasingrahoituksella hankittavat uudet kohteet esitetään ja päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Leasinglimiittiä saa käyttää: • hankintoihin, jotka aikaisemmin on rahoitettu leasinglimiitin puitteissa ja joiden leasingaika päättyy vuonna 2012 • hankintoihin, jotka aikaisemmin on rahoitettu kunnanhallituksen päättämän leasingrahoituksen ulkopuolella ja joiden leasingaika päättyy vuonna 2012 • aikaisemmin ostettujen kopiokoneiden korvaushankintoihin • atk-laitteiden hankintaan • hammashoidon hoitolaitteiden hankintaan YLEISPERUSTELUT 22 Hankinnat on suoritettava hankintalain säännösten mukaisesti. Leasingaika on vähintään 3 vuotta. Leasingaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin hankittavan esineen vastaava poistoaika. KUNNANHALLITUKSELLE ANNETUT VALTUUDET Kunnanhallituksella on oikeus antaa toimialoille määrärahojen käyttöä ja talousarvion täytäntöönpanoa koskevia sitovia ohjeita. Kunnanhallitus oikeutetaan myös taloudellisen tilanteen niin vaatiessa antamaan määrärahojen käyttöä, virkojen ja toimien täyttämistä sekä työsuhteisen henkilöstön palkkaamista rajoittavia määräyksiä. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kuntatasolla, toimielintasolla ja tehtävätasolla. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, toiminnallisten tavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumista. Kuntatason raportoinnista vastaa kunnanhallitus, joka lautakuntien ja johtokuntien raporttien perusteella laatii kaksi osavuosikatsausta kunnanvaltuustolle, tilanteessa 30.4 ja 31.8, sekä tilinpäätökseen kuuluvan vuosikertomuksen. Kunnanhallitus päättää, miten kunnan toimielimet raportoivat sille. Kunnanhallitus voi myös tarvittaessa päättää yksityiskohtaisemmasta talouden ja toiminnan raportoinnista. Kukin toimielin päättää käyttösuunnitelmassaan, miten vastuuhenkilöiden tulee tilivuoden aikana raportoida toimielimelle talousarvion toteutumisesta. KÄYTTÖTALOUSOSA 23 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 29 31 33 Perusturva Perusturvalautakunta 43 45 Sivistystoimi Sivistyslautakunta Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta 67 69 79 88 97 102 Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Palvelutuotannon johtokunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Eerikinkartanon johtokunta 107 109 119 124 136 139 24 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO Tilinpäätös 2010 Tarkastuslautakunta • Toimintatulot Talousarvio 2011 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014 0 0 0 994 0 muutos % 99300,0 -100,0 Toimintamenot -59 081 -76 000 -76 805 -76 805 -76 805 €/asukas 31.12. muutos % 2 -99,9 2 27,0 2 1,1 2 0,0 0,0 -58 087 -76 000 -76 805 -76 805 -76 805 -3,2 30,8 1,1 0,0 0,0 2 842 826 2 252 625 2 499 778 2 466 454 2 530 991 40,5 -20,8 11,0 -1,3 2,6 Toimintamenot -8 325 440 -9 176 931 -10 288 933 -10 418 858 -10 700 235 €/asukas 31.12. muutos % 225 -0,2 245 10,2 271 12,1 270 1,3 272 2,7 -5 482 614 -6 924 306 -7 789 155 -7 952 404 -8 169 244 -13,3 26,3 12,5 2,1 2,7 2 843 480 2 252 625 2 499 778 2 466 454 2 530 991 40,4 -20,8 11,0 -1,3 2,6 • Toimintamenot -8 384 522 -9 252 931 -10 365 738 -10 495 663 -10 777 040 €/asukas 31.12. muutos % 227 -0,3 247 10,4 273 12,0 272 1,3 274 2,7 -5 541 042 -13,2 -7 000 306 26,3 -7 865 960 12,4 -8 029 209 2,1 -8 246 049 2,7 7 735 400 8 247 705 8 572 400 8 489 400 8 563 400 6,3 6,6 3,9 -1,0 0,9 Toimintamenot -88 065 013 -89 876 798 -91 653 416 -94 229 124 -97 046 389 €/asukas 31.12. muutos % 2 384 2,2 2 402 2,1 2 413 2,0 2 439 2,8 2 468 3,0 -80 329 613 -81 629 093 -83 081 016 -85 739 724 -88 482 989 1,8 1,6 1,8 3,2 3,2 993 280 842 515 1 024 750 1 061 452 1 098 007 16,9 -15,2 21,6 3,6 3,4 Toimintamenot -10 028 224 -9 971 787 -10 392 030 -10 725 474 -11 068 001 €/asukas 31.12. 271 267 274 278 282 muutos % 1,4 -0,6 4,2 3,2 3,2 -9 034 944 -9 129 272 -9 367 280 -9 664 022 -9 969 994 -0,1 1,0 2,6 3,2 3,2 • • Toimintakate muutos % Kunnanhallitus • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Yleishallinto • Toimintatulot muutos % • Toimintakate muutos % Perusturva • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Sivistystoimi Sivistyslautakunta • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % 2 25 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2010 2011 2012 2013 2014 4 208 423 4 862 917 4 523 921 4 681 613 4 846 210 11,4 15,6 -7,0 3,5 3,5 Toimintamenot -52 929 085 -54 895 341 -56 394 614 -58 294 414 -60 146 972 €/asukas 31.12. muutos % 1 433 4,0 1 467 3,7 1 485 2,7 1 509 3,4 1 530 3,2 -48 720 662 -50 032 424 -51 870 693 -53 612 801 -55 300 762 3,4 2,7 3,7 3,4 3,1 847 137 722 749 731 928 758 060 783 960 12,2 -14,7 1,3 3,6 3,4 Toimintamenot -13 356 768 -14 049 559 -14 204 914 -14 676 581 -15 142 838 €/asukas 31.12. muutos % 362 -0,2 376 5,2 374 1,1 380 3,3 385 3,2 -12 509 631 -13 326 810 -13 472 986 -13 918 521 -14 358 878 -1,0 6,5 1,1 3,3 3,2 667 041 718 058 718 058 743 189 769 201 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusltk • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetusltk • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Liikuntalautakunta • Toimintatulot • 6,6 7,6 0,0 3,5 3,5 -2 597 104 -2 772 030 -2 852 492 -2 934 226 -3 024 899 €/asukas 31.12. muutos % 70 -3,1 74 6,7 75 2,9 76 2,9 77 3,1 -1 930 063 -2 053 972 -2 134 434 -2 191 037 -2 255 698 -6,0 6,4 3,9 2,7 3,0 262 185 232 000 240 120 248 524 257 222 Toimintakate muutos % Nuorisolautakunta • Toimintatulot 3,6 -11,5 3,5 3,5 3,5 Toimintamenot -1 221 813 -1 237 133 -1 385 226 -1 427 814 -1 472 665 €/asukas 31.12. muutos % 33 33 36 37 37 -2,3 1,3 12,0 3,1 3,1 -959 628 -1 005 133 -1 145 106 -1 179 290 -1 215 443 -3,7 4,7 13,9 3,0 3,1 6 978 066 7 378 239 7 238 777 7 492 838 7 754 600 11,5 5,7 -1,9 3,5 3,5 Toimintamenot -80 132 994 -82 925 850 -85 229 276 -88 058 509 -90 855 375 €/asukas 31.12. 2 169 2,6 2 216 3,5 2 244 2,8 2 279 3,3 2 311 3,2 -73 154 928 -75 547 611 -77 990 499 -80 565 671 -83 100 775 1,8 3,3 3,2 3,3 3,1 muutos % • • Toimintakate muutos % Sivistystoimi • Toimintatulot muutos % • muutos % • Taloussuunnitelma Toimintamenot muutos % • KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintakate muutos % 26 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2010 2011 2012 2013 2014 724 036 441 982 486 000 493 500 514 000 -51,4 -39,0 10,0 1,5 4,2 Toimintamenot -5 087 537 -5 741 235 -6 021 370 -6 249 793 -6 545 203 €/asukas 31.12. muutos % 138 -44,2 153 12,8 159 4,9 162 3,8 166 4,7 -4 363 501 -5 299 253 -5 535 370 -5 756 293 -6 031 203 -42,9 21,4 4,5 4,0 4,8 587 995 550 000 580 000 595 000 600 000 67,5 -6,5 5,5 2,6 0,8 Toimintamenot -1 047 741 -1 100 219 -1 083 546 -1 164 527 -1 190 020 €/asukas 31.12. muutos % 28 3,4 29 5,0 29 -1,5 30 7,5 30 2,2 -459 746 -550 219 -503 546 -569 527 -590 020 -30,6 19,7 -8,5 13,1 3,6 20 180 003 20 714 214 23 490 425 24 255 997 25 022 561 2,5 2,6 13,4 3,3 3,2 Toimintamenot -22 544 687 -23 080 048 -25 905 931 -26 791 711 -27 602 074 €/asukas 31.12. muutos % 610 28,7 617 2,4 682 12,2 693 3,4 702 3,0 -2 364 684 -2 365 834 -2 415 506 -2 535 714 -2 579 513 -209,1 0,0 2,1 5,0 1,7 189 310 179 000 185 265 187 500 189 500 4,0 -5,4 3,5 1,2 1,1 Toimintamenot -169 840 -171 000 -406 288 -202 470 -183 520 €/asukas 31.12. muutos % 5 5 11 5 5 Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan lautakunta • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Rakennus- ja ympäristölautakunta • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Palvelutuotannon johtokunta • Toimintatulot muutos % • • Toimintakate muutos % Eerikinkartanon johtokunta • Toimintatulot muutos % • • -32,6 0,7 137,6 -50,2 -9,4 8 000 -221 023 -14 970 5 980 -127,8 -58,9 -2862,8 -93,2 -139,9 4 896 192 4 900 000 5 295 412 5 436 800 5 830 880 5,0 0,1 8,1 2,7 7,2 Toimintamenot -2 926 846 -2 889 097 -3 089 847 -3 262 597 -3 456 477 €/asukas 31.12. muutos % 79 13,5 77 -1,3 81 6,9 84 5,6 88 5,9 1 969 346 2 010 903 2 204 634 2 174 203 2 374 403 -5,5 2,1 9,6 -1,4 9,2 Vesihuoltolaitoksen johtokunta • Toimintatulot muutos % • Taloussuunnitelma 19 470 Toimintakate muutos % • KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintakate muutos % 27 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2010 2011 2012 2013 2014 26 577 536 26 785 196 30 037 102 30 968 797 32 156 941 13,8 0,8 12,1 3,1 3,8 Toimintamenot -31 776 651 -32 981 599 -36 506 982 -37 671 098 -38 977 294 €/asukas 31.12. 860 22,0 882 3,8 961 10,7 975 3,2 991 3,5 -5 199 115 93,5 -6 196 403 19,2 -6 469 880 4,4 -6 702 301 3,6 -6 820 353 1,8 44 134 482 44 663 765 48 348 057 49 417 489 51 005 932 13,4 1,2 8,2 2,2 3,2 Toimintamenot -208 359 180 -215 037 178 -223 755 412 €/asukas 31.12. muutos % 5 640 5 748 5 892 Yhdyskuntatekniikka **. • Toimintatulot muutos % • muutos % • Toimintakate muutos % Yhteensä • Toimintatulot muutos % • • KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintakate 4,8 3,2 4,1 -164 224 698 -170 373 413 3,7 -175 407 355 3,0 muutos % 2,8 * Sis. 30.10.2011 mennessä talousarvioon tehdyt muutokset ** Huom! Organisaatiomuutos 1.1.2011 Taloussuunnitelma -230 454 394 -237 656 098 5 964 6 045 3,0 3,1 -181 036 905 -186 650 166 3,2 3,1 28 KÄYTTÖTALOUSOSA 29 Yleishallinto KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO • Tarkastustoimi • Konsernihallinto • Luottamushenkilöhallinto • Sisäiset palvelut • Varaukset ja projektit (kh) YLEISHALLINTO 10,4 milj € 4,6 % Talousarvio 2012 Toimintamenot 223,8 milj € -1% -22% -6% -10% -61% Tarkastustoimi Luottamushenkilöhallinto Varaukset ja projektit (kh) Konsernihallinto Sisäiset palvelut 30 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto Yleishallinto eurot 19.10.2011 Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Tilinpäätös 2 010 2 843 820 1 570 410 Talousarvio 2 011 2 252 625 1 777 375 Talousarvio 2 012 2 499 778 1 958 320 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 2 466 454 2 530 991 1 909 269 1 957 577 1 262 364 475 250 541 458 557 185 573 414 11 046 0 0 0 0 Toimintamenot Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut -8 384 522 -2 529 666 -586 608 -4 276 101 -59 826 -378 427 -553 893 -801 668 -1 380 689 -1 347 163 -1 352 358 Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas -5 540 702 36 509 -230 -7 000 306 37 242 -248 -7 865 960 38 092 -272 -8 029 209 38 993 -269 -8 246 049 39 929 -270 -89 104 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 53 0 0 0 -9 252 931 -10 365 738 -10 495 663 -10 777 040 -2 563 930 -2 605 804 -2 658 816 -2 760 615 -746 157 -796 929 -826 460 -848 552 -4 555 330 -4 876 676 -4 972 582 -5 137 815 -89 846 -108 032 -117 307 -123 617 -496 000 -597 608 -573 335 -554 083 53 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 1 2 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31 Yleishallinto KÄYTTÖTALOUSOSA Tarkastuslautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 994 0 0 -59 081 -76 000 -76 805 -58 087 -76 000 -76 805 36 942 37 414 37 979 -2 -2 -2 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 0 0 -76 805 -76 805 -76 805 -76 805 38 639 39 314 -2 -2 0 0 0 0 0 -58 087 -76 000 -76 805 -76 805 -76 805 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 32 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 994 0 0 -59 081 -76 000 -76 805 -58 087 -76 000 -76 805 36 942 37 414 37 979 -2 -2 -2 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 0 0 -76 805 -76 805 -76 805 -76 805 38 639 39 314 -2 -2 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset -58 087 -76 000 0 0 0 0 0 0 0 0 -76 805 -76 805 -76 805 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet (kuntalaki 71 § 2 mom.) Valtuuston valitseman tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tarkastuslautakunnan toiminnan tukemiseen ja sisäisen valvonnan tehostamiseksi esitetään controllerin vakanssin perustamista vuodelle 2013. 33 Yleishallinto KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 842 826 2 252 625 2 499 778 2 466 454 2 530 991 -8 325 440 -9 176 931 -10 288 933 -10 418 858 -10 700 235 -5 482 615 -6 924 306 -7 789 155 -7 952 404 -8 169 244 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -225 -245 -271 -270 -272 -89 104 0 0 0 0 -5 571 719 -6 924 306 -7 789 155 -7 952 404 -8 169 244 53 0 0 0 53 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto Luottamushenkilöhallinto eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 370 46 750 49 348 -503 494 -580 730 -651 589 -503 124 -533 980 -602 241 36 942 37 414 37 979 -14 -16 -17 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 0 48 000 -480 563 -559 243 -480 563 -511 243 38 639 39 314 -12 -14 0 0 0 0 0 -503 124 -533 980 -602 241 -480 563 -511 243 1 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tehtävän määräraha kattaa keskusvaalilautakunnan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja kunnanhallituksen asettamien työryhmien kokousmenot. Talousarviovuonna 2012 järjestetään presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Europarlamenttivaalit järjestetään suunnittelukaudella vuonna 2014. Toimielimien kokousmäärä on arvioitu aiempien vuosien perusteella. 35 Yleishallinto KÄYTTÖTALOUSOSA Varaukset ja projektit eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 0 25 250 27 058 -713 724 -924 001 -1 046 077 -713 724 -898 751 -1 019 019 36 942 37 414 37 979 -19 -25 -28 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 27 924 28 817 -1 067 168 -1 054 106 -1 039 244 -1 025 289 38 639 39 314 -28 -27 0 0 0 0 0 -713 724 -898 751 -1 019 019 -1 039 244 -1 025 289 0 0 0 0 0 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käyttövarausmäärärahat mm. • • • • • • • • • Kunnanhallituksen käyttövarat Kunnanvaltuuston käyttövarat Kunnanjohtajan käyttövarat Henkilöstön keskitetty koulutus KuEL eläkemenoperusteinen kohdistamaton Järjestöjen tukeminen Kirkkonummen palvelukeskussäätiön tuki - sopimuksen mukainen yleisavustus (132.000€) - toimitila-avustus (58.000€) Hallisopimusten toteuttaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, toimintatuki 7.000 € 9.000 € 23.100 € 18.460 € 102.,087 € 30.000 € 190.000 € 80.000 € 150.000 € Projektit mm. • • • • • • • • Leader + ”Västnyland – en bygd i samverkan” Muut projektit (Kh) Elinkeinotoimen projektit Hallinto/Taloushallinnon järjestelmäpäivitys Työterveyshuolto Sitran ICT-palvelukeskushanke Terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH) Nuorten työllistäminen 42.000 € 33.624 € 36.700 € 25.000 € 40.000 € 35.000 € 25.000 € 50.000 € 36 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto Konsernihallinto eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 1 295 925 458 400 522 900 -5 309 826 -5 371 134 -6 311 212 -4 013 901 -4 912 734 -5 788 312 36 942 37 414 37 979 -144 -144 -166 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 538 058 553 702 -6 506 453 -6 644 604 -5 968 395 -6 090 902 38 639 39 314 -168 -169 -41 225 0 0 0 0 -4 055 126 -4 912 734 -5 788 312 -5 968 395 -6 090 902 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 34 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 34 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Konsernihallinto luo edellytyksiä poliittisen koneiston häiriöttömälle toiminnalle ja kunnan toimialojen tulokselliselle toiminnalle sekä ohjaa konsernin toimintaa ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Konsernihallinnossa toimivat seuraavat koko kuntaorganisaatiota palvelevat yksiköt: • Hallinto- ja kehittämisyksikkö • Talousyksikkö • Henkilöstöyksikkö ja • Elinkeinopalvelut. Hallinto- ja kehittämisyksikkö toteuttaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen sekä muiden konsernihallinnon toimielinten toimintaan liittyviä hallintotehtäviä. Yksikkö vastaa lisäksi osaltaan kunnan hallinnon kehittämis- ja koordinointitehtävistä ja muista erillisistä kehittämis- ja koordinointihankkeista. Henkilöstöyksikkö sisältää kunnan keskitetyt henkilöstö- ja palkkahallintotehtävät. Se vastaa lisäksi osaltaan kunnan henkilöstöstrategian mukaisista koko organisaatiota koskevista henkilöstöhallinnon kehittämis-, seuranta- ja koordinointitehtävistä. Talousyksikkö hoitaa keskitetysti kunnan rahatointa ja huolehtii kuntatason laskenta- ja seurantajärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä toimialojen ja hallintokuntien kanssa. Elinkeinopalvelut on koottu konsernihallintoon. Yksikkö järjestää ja osaltaan tuottaa kunnan yritysten tarvitsemia neuvonta- yms. palveluja, on yritysten ensilinkki kunnan hallinto-organisaatioon sekä toteuttaa kunnan markkinointiin, keskustan kehittämiseen liittyviä tehtäviä ja kehittämishankkeita. Yleishallinto 37 KÄYTTÖTALOUSOSA Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kunnan väestönkasvu ja sen vaikutukset esim. palvelujen kysynnän lisääntyminen ja palvelutuotannon kasvu- ja muutostarpeet edellyttävät entistä tarkempaa ja eri tekijät huomioivaa suunnittelua. Vallitseva taloustilanne hillitsee uusien toimintojen ja palvelumuotojen käyttöönottoa lähivuosina. Kilpailu ammattitaitoisesta henkilökunnasta kiristyy. Sisäiset muutokset Vuoden 2012 valmistuu uusi kunnantalo. Keskeiset hallintotoiminnot toimivat tällöin samassa rakennuksessa. Toimintojen keskittämisen lisäksi kunnantalohanke mahdollista: Johtoryhmätyöskentelyn tiivistämisen koko konsernin ja toimialojen osalta Toimialojen ja hallintokuntien välisen yhteistyön lisääntymisen Kunnan hallintotoimintojen ja hallintoprosessien kehittämisen Hallintotoimintojen yhdenmukaistamisen Hallintokuntien tuki- ja hallintohenkilöstön verkostomaisen työskentelyn Sisäisten palvelujen tuottamisen toimialoille Konsernihallinnossa on vireillä useita rakenteellisia uudistuksia, joilla on vaikutuksia myös muiden toimialojen palvelutuotantoon. Konsernipalvelujen hallintoprosessit yhtenäistetään kokonaisuutena siten, että eri toimielinten hallintoprosessit järkeistetään, arvioidaan prosessien sujuvan hallinnan ja kulun edellyttämät henkilöstöresurssit ja muodostetaan ko. palveluja tuottava tehokas verkostomainen yhteistoimintaorganisaatio. Konsernihallinnossa on lisäksi vireillä muita tulevan uuden kunnantalon edellyttämiä henkilöstöjärjestelyjä, jotka eivät edellytä henkilöstömäärän nettolisäystä mutta jotka toteutuessaan parantavat ja turvaavat konsernihallinnon ja toimialojen palvelutasoa (sisäiset palvelut, kokoustoimintojen kehittäminen). Yleishallinnon ja taloushallinnon osalta käynnissä on tietojärjestelmien uudistamistyö, joka saataneen päätökseen vuoden 2012 aikana. Toiminnan painopistealueet Konsernihallinnon toiminnan painopistealueita ovat eri kehittämishankkeet, joita edistetään talousarviovuoden aikana. Näitä ovat mm.: Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden edelleen kehittäminen ja kysyntää vastaavien uusien työpaikka-alueiden luominen ja käytön edistäminen mm. markkinoinnin keinoin Uuden kunnantalon käyttöönottoon liittyvä hallinnon toimintatapojen ja henkilöstön yhteistyön edelleen kehittäminen verkostomaisesti. Toimintojen turvaamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi hallintokunnissa olevaa tukipalveluiden henkilöstön yhteistoimintaa kehitetään Kunnanvaltuuston/ kunnanhallituksen ja toimielinten sähköisten toimintatapojen ja kokoustoimintojen kehittämistä jatketaan ja laajennetaan kunnan toimintaorganisaatioon Kunnan palvelutuotannon sähköisten työtapojen ja hallintaprosessien laajentaminen ja kehittäminen, tätä tukevien työkalujen käyttöönotto Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja verkostomaisen työskentelytavan käyttöönotto toimisto- ja hallintotoiminnoissa Henkilöstön rekrytointiprosessin uudistaminen Työhyvinvoinnin kehittäminen jatkuvana prosessina Kunnan yleishallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmien uudistaminen KÄYTTÖTALOUSOSA 38 Yleishallinto Koulu- ja muiden kuljetusten järjestämisen kehittäminen ulkopuolisen konsultin avulla Talousarvio 2012 Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite / tavoitetaso 2012 Mittari/seurantatapa Kunnan henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon henkilöstön verkostomaisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Uuden kunnantalon hallinnollisten toimintojen turvaaminen nykyisen hallintohenkilöstön toimesta sekä käyttöönottoon liittyvä hallinnon yhtenäisten toimintatapojen kehittäminen Kunnan henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon henkilöstö ja henkilöstö tarve määritellään ja yhteistyömallit suunnitellaan. Konsernihallinnon tehtäkuvaukset ja toimenkuvat uudelleen arvioidaan. Hallintopoolin toiminta käynnistetään ja toiminta vakiinnutetaan. Koko toimintaorganisaatiossa on toimiva asianhallinta, arkistointi ja toimintojen ohjaus. Tavoitteet ovat toteutuneet vuoden loppuun mennessä ja niistä on raportoitu kunnanhallitukselle viimeistään joulukuussa 2012. Siirtyminen mahdollisimman paperittomaan hallintoon kunnan virka- ja työntekijäorganisaatiossa. Paperinkulutus vähenee 50 %. Optimoidaan eri toimielinten hallintoprosessit, arvioidaan prosessien sujuvan hallinnan ja kulun edellyttämät henkilöstöresurssit ja muodostetaan po. palveluja tuottava tehokas yhteistoimintaorganisaatio. Eteneminen laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Hallinnon uudistaminen v. 2012 aikana. Uudet verkostomaiset yhteistyö- ja toimintatavat suunnitellaan toimialojen välisenä yhteistyönä. Suunnitelma valmis ja käsitelty kunnanhallituksessa vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Sitoutunut ja osaava henkilöstö / Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Tavoite / tavoitetaso 2012 Mittari/seurantatapa Sairauslomien leikkausohjelma toteutetaan koko Sairauslomapäivien keskimääräinen lukumäärä kunnassa ja esimiesten / työhyvinvointikonsultti- selviää henkilöstökertomuksesta, luvun täytyy oltoiminnan ansiosta sairauslomapäivät vähenevät. la pienempi kuin vuonna 2011. Työtyytyväisyysmittauksen tulokset ja siitä syntyneet tavoitteet (minimi 1 kpl) sekä tavoitteiden edistyminen raportoidaan osavuotiskatsauksessa. Työtyytyväisyysmittaus toteutetaan vuonna 2012. Saatuja tuloksia verrataan vuonna 2009 saavutettuihin tuloksiin. Tavoitteena on saavuttaa paremmat tulokset edelliseen mittaukseen verrattuna. Tulos- ja kehityskeskustelujen prosenttimäärä nousee. Vakituisen henkilöstön kanssa käytyjen tulos- ja kehityskeskustelujen prosenttimäärä selvitetään kyselyn avulla v. 2012. Vuonna 2012 käytyjen keskustelujen määrä on prosenttuaalisesti suurempi kuin vuonna 2011. Yleishallinto 39 KÄYTTÖTALOUSOSA Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Yrityksille suunnattujen palvelujen saavutettavuuden lisäys Tavoite / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Aloittavien yritysten neuvonnan kehittäminen yhteistyössä palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Uusyritysneuvonnan ja yrityshautomojen palvelujen hankinta kunnan yrittäjien käyttöön. Uusyrityskeskuksen neuvonnan asiakasmäärät ja yrityshautomojen toimenpiteissä mukana olevien yrittäjien määrän kasvu verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. Tavoitteena asiakasmäärän kasvu. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Yritysten toimintaedellytysten parantaminen Tavoite / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen. Omien toimenpiteiden lisäksi kunta osallistuu yhteistyökumppaneidensa toimenpiteisiin, joissa hyödynsaajina ovat yrittäjät ja työvoima. Yhteistyöprojektien määrä ja osallistuvien hyödynsaajien kohderyhmän suuruus verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen. Tavoitteena kohderyhmän kasvattaminen. 40 KÄYTTÖTALOUSOSA Yleishallinto Sisäiset palvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 1 546 531 1 722 225 1 900 472 -1 798 395 -2 301 066 -2 280 055 -251 865 -578 841 -379 583 36 942 37 414 37 979 -49 -62 -60 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 1 900 472 1 900 472 -2 364 674 -2 442 282 -464 202 -541 810 38 639 39 314 -61 -62 -47 879 0 0 0 0 -299 744 -578 841 -379 583 -464 202 -541 810 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 18 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 18 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sisäisiin palveluihin kuuluvat kunnan arkisto, asianhallinta, monistus- ja lähettipalvelut, palvelupiste, puhelinkeskuspalvelut ja atk-palvelukeskus. Atk-palvelukeskus toimii nettobudjetoituna yksikkönä, joka kattaa menonsa muilta yksiköiltä saamillaan sisäisillä tuloilla. Atk- palvelukeskus toimii kunnan sisäisenä palvelulaitoksena, joka tuottaa keskitetysti kunnan toimialoille osan niiden tarvitsemista tietoteknisistä palveluista ja -järjestelmistä. Atk- palvelukeskus kehittää kunnan informaatioteknologiaa, jotta se tukisi mahdollisimman hyvin kunnassa valittuja toimintatapoja ja malleja. Tavoitteena on varmistaa käytössä olevan tietojärjestelmä infrastruktuurin mahdollisimman häiriötön käyttö. Työasemien määrä kasvaa vuosittain noin 60:llä. Taloussuunnitelma 2012 - 2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Monet kansalaisille suunnatut palvelut muuttuvat yhä enemmän sähköiseen muotoon. Myös jo lainsäädäntö määrittelee ja tulee enenevässä määrin edellyttämään sähköisiä palveluita kuntalaisille. Kunnan tietojärjestelmien tulee pystyä näin ollen tuottamaan palveluita myös sähköisiä apuvälineitä käyttäen. Toimialojen käytössä oleviin tietojärjestelmiin tulee tehdä päivityksiä, jolla tämä varmistetaan. Sivistystoimen toimialalla tietojärjestelmät tulevat yhä enemmän opetuksen avuksi ja tietoteknisten ratkaisujen toimivuus tulee turvata monimutkaisissa ympäristöissä. Kuntien välinen yhteistyö tietojärjestelmien osalta tulee kasvamaan. Näin voidaan rakentaa tehokkaampia ratkaisuja sekä vähentää tietojärjestelmäkustannuksia. Kunnantalon valmistuminen talousarviovuoden alkupuolella tulee aiheuttamaan useita muutoksia kunnan toimintoihin. Keskeisimpiä tehtäviä ovat: kunnantalon sisäisten palvelujen toteuttaminen (keskitetty monistus ja postitus, vahtimestarija kokouspalvelut, uudet toimialojen väliset yhteistyömuodot) Yleishallinto 41 KÄYTTÖTALOUSOSA Sisäiset muutokset Atk-palvelukeskuksen toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä tekniikoita. Toiminnan kehittämisen tärkeä edellytys on henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito tarvittavan koulutuksen avulla. Atk-palvelukeskus toimii tiiviisti yhdessä kunnan eri toimialojen kanssa tulevien uusien tietoteknisten järjestelmien käyttöönotossa. Perinteisistä tietokoneista siirrytään käyttämään ns. virtuaalityöasemia (= tyhmät päätteet). Sivistystoimessa tätä mallia koekäytetään ja uuteen kunnantaloon siirryttäessä on myös hallinto tämän järjestelmän piirissä. Toimintamallin muutoksella taataan järjestelmän ajanmukaisuus ja ylläpito niukoilla henkilöstöresursseilla sekä aikaansaadaan taloudellisia säästöjä. Langattoman verkon käyttö lisääntyy, mahdollistaen kunnan toimitiloissa paikasta riippumattoman tietotekniikan hyödyntämisen. Ulkoiset muutokset Lainsäädäntö tuo uusia vaatimuksia kunnan kansalaisille tarjoamiin palveluihin mm. Kansallinen terveyshanke Kanta edellyttää, että e-resepti, e-arkisto ja e-katselu tulevat kuntalaisten käyttöön muutaman vuoden sisällä. Valtakunnan tasolla on vireillä useita tietoteknisiä yhteistyö- ja kehittämishankkeita, joiden käyttöönotto tulee myös Kirkkonummen kunnalle jossakin vaiheessa ajankohtaiseksi. Toiminnan painopistealueet • • • • • • • • • Kunnan tietohallintostrategian laatiminen Toimialojen välisen yhteistyön lisääminen tietohallinnossa Tietotekniikan toimintavarmuuden lisääminen Uuden työasemateknologian käyttöönotto Sähköisten palveluiden ja asioinnin kehittäminen Henkilöstön atk-perustaitojen kohottaminen toimialoilla Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen, osallistuminen Sitran ICT- hankkeeseen Toimintatapojen kehittäminen ja uusien hallintamenetelmien käyttöönotto Langattoman verkon käytön lisääminen Talousarvio 2012 Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat toimintamenot, poistot ja investoinnit Tavoite / tavoitetaso 2012 Mittari/seurantatapa Koulujen virtualisointi ja koulujen työasemien vaihtaminen ThinClient-tyyppisiksi Uusien opetusmenetelmien käyttöönotto. Toimivat ja nopeat työasemat oppilaskäytössä vuoden 2012 loppuun mennessä. KÄYTTÖTALOUSOSA 42 Yleishallinto Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat toimintamenot, poistot ja investoinnit Tavoite / tavoitetaso 2012 Mittari/seurantatapa Microsoftin EA-sopimus hallinnolle. Linjaus Microsoftin ohjelmistojen suhteen. Lisenssien selkeä hallinta. Uusien MS-tuotteiden käyttöönotto mm. Office 2010. Ohjelmistojen käyttöönotto ja käytön seuranta. Office toimistosovellusten osaamistason lisääminen; koulutettujen määrä vähintään 80 % käyttäjistä. Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat toimintamenot, poistot ja investoinnit Tavoite / tavoitetaso 2012 Mittari/seurantatapa Sähköpostijärjestelmän vaihto; Teamwaren tiimiposti vaihtuu Microsoftin Exchangeksi ja Outlookiksi Mobiilisähköpostijärjestelmä käytössä ja käyttäjät koulutettu viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuntastrategian näkökulma ja tavoite Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat toimintamenot, poistot ja investoinnit Tavoite / tavoitetaso 2012 Mittari/seurantatapa Alueverkon käytön tehostaminen; Adsl – yhteyksien korvaaminen nopeammilla kiinteillä / langattomilla ratkaisuilla Vuoden 2012 loppuun mennessä on Adslyhteyksistä on korvattu nopeammilla yhteyksillä 70 %. 43 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA PERUSTURVA • Hallintopalvelut • Erikoissairaanhoito • Sosiaalipalvelut • Toimintakyvyn tukipalvelut • Terveyspalvelut • Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Perusturva 91,7 milj € 41,0 % Talousarvio 2012 Toimintamenot 223,8 milj € -2% -21% -14% -14% -13% -35% Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn tukipalvelut Ikäihmisten hyvinvointipalvelut 44 KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturva Perusturva eurot 19.10.2011 Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Tilinpäätös 2 010 7 735 400 574 862 3 790 606 3 007 479 0 362 454 Talousarvio 2 011 8 247 705 641 600 3 797 200 3 377 605 0 431 300 Talousarvio 2 012 8 572 400 610 500 4 208 700 3 183 300 0 569 900 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 8 489 400 8 563 400 660 500 660 500 4 270 700 4 344 700 3 183 300 3 183 300 0 0 374 900 374 900 Toimintamenot Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut -88 065 013 -89 876 798 -19 307 141 -19 856 708 -6 111 492 -6 695 933 -51 033 542 -51 690 885 -2 093 776 -2 092 250 -7 534 296 -7 480 352 0 0 -1 984 766 -2 060 670 -91 -20 -6 -51 -1 -7 653 416 -94 229 124 716 005 -21 159 353 711 599 -6 780 780 893 344 -53 742 890 958 290 -1 964 190 779 500 -7 964 184 0 0 -2 594 678 -2 617 727 -97 046 389 -22 175 959 -7 021 334 -55 114 355 -2 012 645 -8 104 369 0 -2 617 727 Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas -80 329 613 -81 629 093 36 509 37 242 -2 412 -2 413 -83 081 016 -85 739 724 38 092 38 993 -2 406 -2 417 -88 482 989 39 929 -2 430 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset -378 104 -6 203 -80 707 717 -81 635 296 479 2 0 0 481 2 5 0 0 0 0 -83 081 016 -85 739 724 -88 482 989 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 3 12 24 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturvalautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio 2 010 2 011 7 735 400 8 247 705 -88 065 013 -89 876 798 -80 329 613 -81 629 093 36 942 37 414 -2 384 -2 402 -378 104 -6 203 -80 707 717 -81 635 296 479 2 0 0 481 2 5 0 Talousarvio Taloussuunnitelma 2 012 2 013 2 014 8 572 400 8 489 400 8 563 400 -91 653 416 -94 229 124 -97 046 389 -83 081 016 -85 739 724 -88 482 989 37 979 38 639 39 314 -2 413 -2 439 -2 468 0 0 0 -83 081 016 -85 739 724 -88 482 989 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 3 12 24 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Perusturvan taloussuunnitelma 2012 – 2014 Perusturvan keskeisinä pitkän aikavälin strategisina tavoitteina ovat: • • • • ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnysten palveluiden, parantaminen ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen. Kirkkonummi on mukana metropolialueen (Kirkkonummi, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava ja Kauniainen) sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeessa. Hanke pohjautuu ko. kuntien ja STM:n aiesopimukseen (KH 18.4.2011). Aiesopimuksen tarkoituksena on kehittää metropolialueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta siten, että palvelut muodostavat asiakkaiden näkökulmasta ehyen kokonaisuuden ja että palvelut ovat toimivia. Lisäksi on tarkoitus mallintaa sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Kirkkonummi on edelleen mukana Etelä-Suomen läänin kuntien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishankkeessa, johon on saatu rahoitusta KASTE – ohjelmasta. Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat mm. matalankynnyksen avopalveluiden kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä alle 25 – vuotiaiden elämänhallinnan tukeminen. Hanke kestää vuoden 2012 lokakuun loppuun. Hankkeen vakanssien vakinaistamista esitetään 1.11.2012 alkaen. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että vuoteen 2013 mennessä toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu siten, että jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjottaisiin työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Perusturvassa jatketaan edelleen kahden ison ydinprosessin kehittämistä: • Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi-palveluketjujen ja -prosessien saumattomuus. • Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen KÄYTTÖTALOUSOSA 46 Perusturva Prosessityö on aikataulutettu kestämään vuoden 2014 loppuun. Perusturva osallistuu edelleen Suomen kuntaliiton keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailuun. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset a) väestön kasvu ja ikärakenteen muutokset sekä lisääntyvät ja entistä monimuotoisemmat palvelutarpeet b) päihde- ja mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu c) hallituksen hyvinvointipolitiikkaa koskevat kirjaukset d) valmisteilla olevat lainsäädäntömuutokset 1. sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus 2. lakivalmistelu, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa 3. vanhuspalvelulain valmistelu e) seudullinen yhteistyö, PKSSOSTER – yhteistyö sekä yhteistyö Kuuma –kuntien ja läntisen Uudenmaan kuntien kanssa f) Metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeen tulokset (ns. aie-sopimus) g) työllisyystilanteen kehitys, erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu h) kuntatalouden niukat puitteet sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus sekä taloustaantuman vaikutukset palveluiden kysyntään. Sisäiset muutokset a) b) c) d) perusturvan organisaation sekä uuden toimintatavan ja – kulttuurin jalkauttaminen eri tulosyksiköiden uusien toimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen prosessityön kehittäminen uuden kunnantalon käyttöönotto alkuvuodesta 2012 mahdollistaa uudet asianmukaiset tilat aikuissosiaalityölle ja lastensuojelulle, velkaneuvonnalle, vammaispalvelun sosiaalityölle, perheneuvolalle sekä hallintopalveluille. Toiminnan painopistealueet 2012 • • • • • alle 25-vuotiaiden elämänhallinta nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen palveluketjujen ja prosessien kehittäminen henkilöstön työhyvinvointi Mielenterveyspalvelujen vahvistaminen ja alle 25 –vuotiaiden elämänhallinnan tukeminen ovat kaksi keskeisintä painopistealuetta tulevina vuosina. Henkilöstön määrä kasvaa suhteellisesti eniten mielenterveyspalveluissa vuosina 2013–2014. Talousarvioehdotus vuodelle 2012 merkitsee keskeisempien painopistealueiden osalta seuraavaa: • Nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus o Huoli haltuun –hanke esitetään jatkettavaksi vakituisena toimintana 1.11.2012 alkaen. Hankkeen kautta vahvistuvat nuorten matalakynnyksiset palvelut, alle 25-vuotiaiden aktivointi sekä henkilöstön osaaminen mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa. • Lääkäri- ja hoitajapalveluiden saatavuus o Hoitotakuuseen kyettäneen vastaamaan (hoito 3 kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista) Perusturva • • • 47 KÄYTTÖTALOUSOSA Ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen o Ikäihmisten ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä (75- ja 80-vuotiaat) jatketaan o Akuutti- ja kuntoutussairaala jatkaa toimintaansa; omien ympärivuorokautisten yksiköiden paikat pidetään täynnä o Omaishoidontuen vapaapäiviä varten on edelleen yhdeksän perusturvan omaa hoitopaikkaa o Omaishoidontukea tarjotaan aiemmin hyväksyttyjen kriteerien mukaisina Alle 25-vuotiaiden elämänhallinta tavoitteena vähentää alle 25-vuotiaiden koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien määrää o Jatketaan uudenlaista toimintamallia aikuissosiaalityön, terveyspalveluiden, työvoimatoimiston, Toimarin ja päihdehuollon yhteistyönä osana Huoli haltuun – hanketta (toimintapa vakinaistuu 1.11.2012 alkaen) o Huoli haltuun hankkeessa vuoden 2010 lopulla käynnistetty nuorten matalakynnyksinen hyvinvointiasema jatkaa kunnan perustoimintana hankekauden jälkeen 1.11.2012 alkaen Henkilöstön työhyvinvointi o Mahdollisuus työnohjaukseen turvataan koko henkilöstölle o Osaamisen vahvistamiseen saadaan lisävoimavaroja Huoli haltuun – hankeen kautta o Koko perusturvan yhteisen koulutuksen painopistealueet ovat v. 2010: Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden varhainen tunnistaminen Väkivallan uhan hallinta / haasteellisen asiakkaan kohtaaminen Tietosuoja ja salassapitoasiat Lääkehoito Työyhteisön kehittämisen mallit ja menetelmät 48 KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturva Hallintopalvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös 2 010 23 129 -1 287 925 -1 264 795 36 942 -35 Talousarvio 2 011 244 250 -1 655 429 -1 411 179 37 414 -44 Talousarvio 2 012 195 000 -1 696 780 -1 501 780 37 979 -45 -2 721 0 0 0 0 -1 267 516 -1 411 179 -1 501 780 -1 410 131 -1 410 131 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 11 0 0 0 11 0 0 0 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 0 0 -1 410 131 -1 410 131 -1 410 131 -1 410 131 38 639 39 314 -36 -36 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Uuden kunnantalon valmistuminen luo hallintopalveluille nykyistä paremmat puitteet ja mahdollistaa toimialan sisäisen sekä toimialojen välisen yhteistyön kehittymisen. Sisäiset muutokset Keskitytään hallinnollisten prosessien sujuvuuden kehittämiseen sekä jatketaan edelleen sisäisen koulutustoiminnan kehittämistä. Kehitetään sujuvia hallinnollisia käytäntöjä sekä koko toimialan vastuuyksiköille asetettuja yhteisiä aikatauluja ja toimintaohjeita. Talousarvio Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Sitoutunut ja osaava henkilöstö / Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Toimialan henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja laajentaminen Yhteiskoulutusten järjestäminen. Seurataan koulutustilaisuuksien ja osallistujien määrää sekä huolehditaan riittävistä koulutusresursseista ja niiden oikeudenmukaisesta jakamisesta. 49 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA Sosiaalipalvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös 2 010 3 234 554 -12 830 535 -9 595 981 36 942 -347 Talousarvio 2 011 3 268 900 -12 961 874 -9 692 974 37 414 -346 Talousarvio 2 012 3 574 400 -13 090 011 -9 515 611 37 979 -345 -4 768 0 0 0 0 -9 600 749 -9 692 974 -9 515 611 -9 718 323 -9 913 323 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 49 0 0 0 SOSIAALIPALVELUT Tunnusluvut / Sosiaalihuolto ja sosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat nuoret Lastensuojelun ostopalvelut, sijoitetut lapset/nuoret Lastensuojelun perhehoito, sijoitetut lapset/nuoret Omat perhehoitokodit, sijoitetut lapset/nuoret Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t Omat perhehoitokodit, hoitovrk:t 44 0 0 0 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 3 574 400 3 574 400 -13 292 723 -13 487 723 -9 718 323 -9 913 323 38 639 39 314 -344 -343 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 1 486 1 532 2 000 1 700 1 800 1900 430 44 59 24 15 14 159 8 220 5 809 424 47 67 32 20 14 423 8 221 6 322 480 40 58 37 28 15 300 13 000 7 300 460 47 47 46 465 50 45 51 470 50 43 56 13 200 15 715 13 000 16 465 12 000 17 215 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistamista ja velkajärjestelyä koskevaa uutta lakiesitystä valmistellaan. Sosiaalihuoltoa koskevan sääntelyn uudistaminen lähtee työikäisten arjen, toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukemisesta ja sitä kautta hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä. Tämän tehtävän toteuttaminen edellyttää riittävää perusturvan tasoa, ongelmia ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin vahvistamista ja varhaista tuen ja palvelujen saantia. Sosiaalihuollon on kyettävä joustavasti vastaamaan monenlaisiin haasteisiin, joita ovat mm. pätkätöiden yleistyminen, jatkuvasti lisääntyvä yksin asuminen, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, päihteiden liikakäyttö sekä lähisuhdeja perheväkivallan ongelmat. Aikuissosiaalityötä on kehitettävä ja sen roolia elämänhallinnan edistäjänä ja työllistymisen ja kouluttautumisen tukena on vahvistettava. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikais- KÄYTTÖTALOUSOSA 50 Perusturva työttömyys edellyttävät joustavaa ja monialaista yhteistyötä, joissa sosiaalihuollon rooli on keskeinen. Syyskuussa 2011 voimaan tulleessa uudessa kotoutumislaissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt. Lain mukaan kotoutumisen kaksisuuntaisuutta tulee edistää, kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta lisätä ja niiden seurantaa parantaa. Alkuvaiheen ohjausta tulee parantaa ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkäistä. Maahanmuuttajien osallisuutta tulee niin ikään lisätä. Sisäiset muutokset Asiakasmäärän kasvu aikuissosiaalityössä, nuorten alle 25-vuotiaiden elämänhallinnan tukeminen ja lastensuojeluilmoitusten voimakas kasvu ovat tärkeimpiä haasteita vuoden 2012 toiminnalle. Avioerosovitteluja tulisi tehdä aiempaa enemmän, jotta vaikeat lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidat vähenisivät. Uusi kunnantalo tuo tullessaan mahdollisuuden entistä tiiviimpään yhteistyöhön eri toimintojen välillä. Niukka kuntatalous vaatii palvelujen vaikuttavuuden arviointia ja panostamista ennaltaehkäiseviin työmuotoihin. Aikuissosiaalityön uudelleenorganisoitumista valmistellaan. Nykyisestä aluepohjaisesta työskentelystä luovutaan. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • Lastensuojelulain mukaista suunnitelmallista, oikea-aikaista ja laadullista tukea annetaan lapsille ja perheille lastensuojelun palveluissa; painopisteenä perhehoito, jossa otetaan huomioon aiempaa enemmän perhehoitajien ennakkovalmennus ja hoidon aikainen tuki Työttömien nuorten elämänlaatua parannetaan ja syrjäytymistä ehkäistään suunnitelmallisen ja oikea-aikaisen sosiaalityön keinoin. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Lastensuojelu Perhehoidon vahvistaminen Mittari/Seurantatapa - hoitovuorokausien määrä perhehoidossa on 54 % (v. 2010 50 %) suhteessa ammatillisiin perhekoteihin ja laitoshoitoon sijoitettuihin Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityön kehittäminen Mittari/Seurantatapa - palvelusuunnitelmien laadun kehittäminen ja määrän (39 kpl 4/11) kaksinkertaistaminen 51 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA Terveyspalvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 1 518 528 1 631 955 1 473 400 1 473 400 1 473 400 -12 467 037 -12 660 701 -13 117 438 -13 305 703 -13 832 041 -10 948 508 -11 028 746 -11 644 038 -11 832 303 -12 358 641 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -337 -338 -345 -344 -352 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -92 969 0 0 0 0 -11 041 477 -11 028 746 -11 644 038 -11 832 303 -12 358 641 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 129 0 0 0 TERVEYSPALVELUT Tunnusluvut / Perusterveydenhuolto Terveydenhuoltopalvelut Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä 129 0 1 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 3 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 17 6 11 1 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 236 055 155 758 15 955 5 209 9 815 1 250 16 670 6 580 12 500 2 050 16 670 5 832 12 300 1 250 16 670 6 580 12 300 2 550 16670 6580 12300 3000 Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen Lääkärikäyntejä vastaanotoilla 20 623 45 168 26 562 38 606 24 200 43 000 21 387 39 014 24 800 41 000 25800 43000 Suun terveydenhuolto, asiakkaita 13 127 13 507 15 000 15 850 17 850 20000 Vastaanottotoiminta Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset 1.5.2011 voimaan astunut Terveydenhoitolaki merkitsee entistä tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Terveydenhoitolain edellyttämä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueen terveyskeskusten toimintaa ja kehittää osaltaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma laaditaan yhdessä HUS kuntien ja niiden terveyskeskusten kanssa vuosien 2011- 2012 aikana ja se päivitetään vuonna 2014. Hus laatii yhdessä kuntien kanssa suunnitelmat polikliinisen erikoissairaanhoidon palveluiden organisoimiseksi terveyskeskuksissa. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestäminen siirtyy lakiesityksen mukaan sairaanhoitopiirin vastuulle vuonna 2013. Uutta laissa on KÄYTTÖTALOUSOSA 52 Perusturva potilaan vapaus valita hoitopaikkansa ja vuonna 2014 valinnanvapaus laajenee siten, että perusterveydenhuollon palvelut voi valita myös toisesta kunnasta. Alkuvaiheessa valinnanvapaus tuskin tuottaa suuria muutostarpeita terveyspalveluiden toiminnalle, mutta asiakkaiden odotuksia on syytä seurata ja varautua palvelutarpeiden muutoksiin. Samalla kun asiakkaan ja potilaan asema vahvistuvat, myös heidän roolinsa oman terveytensä ylläpitäjinä korostuu. Omahoito ja sen ohjaaminen saavat yhä suuremman merkityksen terveydenhuollossa. Neuvonnan tulee olla yhdenmukaista, vaikuttavaa ja tutkittuun tietoon perustuvaa ja potilailla tulee olla mahdollisuus asioida sähköisesti. Asetus neuvola- ja kouluterveydenhuollon järjestämisestä vuodelta 2009 muuttui velvoittavaksi vuoden 2011 alussa. Toimintatapoja kehitetään edelleen asetukseen pohjautuen vuonna 2012. Taloustaantuma on heijastunut myös terveyspalveluiden kysyntään. Kun työttömyys on syventynyt pitkäaikaiseksi, moni kuntalainen on menettänyt myös työterveyshuollon palvelun ja siirtynyt terveyskeskuksen asiakkaaksi. Talouslaman aiheuttama stressi tuottaa lisääntynyttä mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen kysyntää. Sisäiset muutokset Palveluverkkoselvitysluonnoksessa vuodelta 2011 on selvitetty perusturvan tilatarpeet. Kunnan palveluverkon kehittäminen jatkuu ja se ohjaa palveluiden tarjontaa, toimipisteiden määrää ja palveluvalikoimaa tulevina vuosina. Onnistunut kunnallinen palveluverkko turvaa kunnallisten palveluiden tuottamisen tehokkuutta ja palveluiden jakautumisen oikeudenmukaisuutta kunnan eri osien kesken. Ennen kuin uusia tiloja saadaan käyttöön ja vanhoja saneerattua, epäkäytännölliset ja ahtaat tilat vaikeuttavat henkilöstön toimintaa. Siirtyminen valtakunnalliseen Kanta-arkistoon ja terveydenhuoltolaissa esitetty sairaanhoitopiirin yhteinen potilastietojen arkisto vaativat suunnittelua ja investointeja. Yhteisen tietojärjestelmän myötä potilasturvallisuus ja asiakkaiden palvelu paranevat. Sähköinen asiointi vakiintuu vastaanotolla ja siirrytään sähköiseen reseptiin eli e-reseptiin. Päivystystä on tarkoituksenmukaista kehittää potilasturvallisuuden ohjaamalla tavalla yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Päivystystoiminnassa on tarpeen selvittää myös yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien ja mahdollisesti myös yksityisten toimijoiden kanssa siten, että palveluita voidaan tarjota mahdollisimman laadukkaalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Päivystystoiminnassa seurataan alan valtakunnallista kehitystä. Osaavan henkilöstön saamiseksi kiinnitetään huomiota henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • Kroonisten sairauksien hyvä hoito varmistetaan: 1. krooniset sairaudet hoidetaan mahdollisimman huolella, jolloin saavutetaan terveyshyötyä, estetään sairauksien etenemistä ja komplikaatioita sekä vähennetään kallista hoitoa erikoissairaanhoidossa ja perusturvan laitoshoitopaikoilla. Vuoden 2012 aikana kuvataan pitkäaikaissairaan potilaan hoitomalli ja diabeteksen hoitopolku ja työssä hyödynnetään Espoossa kehitettyä mallia. 2. suunnitelmakauden lopulla aloitetaan suolistosyövän seulonta. Seulonta on tutkittua ja vaikuttavaksi todettua syöpien varhaistoteamiseen liittyvää perusterveydenhuollon toimintaa. Odotettavissa oleva hyöty on noin 20 %:n pienennys suolistosyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen. Lisähyötyä tulee potilaiden säästöistä kunnilla varhaisemman hoidon johdosta. Hyvä vastaanotto – Bra mottagning hankkeessa saavutetut hyödyt säilytetään: Perusturva • • 53 KÄYTTÖTALOUSOSA 1. toimiva perusterveydenhuolto varmistaa, että erikoissairaanhoidon kustannukset kehittyvät maltillisesti. 2. varmistetaan, että virat ja toimet ovat täytetty vakinaisesti, jolloin lääkäriaikojan saatavuus ei ylitä kahta viikkoa, resursseja tuhlaudu jonon hoitoon eikä potilaita tarvitse siirrellä usealle eri lääkärille. 3. Keskustassa kiireellinen hoito on keskitetty päivystykseen. Huolehditaan siitä, että päivystyksessä on riittävät resurssit, jotta vältytään pitkiltä jonoilta. Potilaan välitön yhteyden saanti terveyskeskukseen taataan. 4. vastaanottotoiminnan ja päivystyksen toimintoprosessi kuvataan ja ohjeistetaan. 5. lääkeriippuvaisten hoidossa toimitaan hoitopolun kuvausten mukaisesti ja opioidiriippuvaisten korvaushoitoa kehitetään yhdessä A-klinikan kanssa. Suun terveydenhuollossa: 1. parannetaan kiinnityskudossairauden (parodontiitin) hoitoprosessia, jotta se on tutkittuun tietoon ja toimivaan työnjakoon perustuva. 2. suunnitellaan alle kouluikäisille uudenlainen suun terveyden edistämisen malli yhteistyössä muiden SUHAT- kuntien kanssa (SUHAT-malli). 3. suun perusterveydenhuollon ja erikoishammashoidon työnjakoa parannetaan osallistumalla PKS-SEHYK (Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen erikoishammashoidon yksikkö) järjestämään ”apuhammasproteetikko”- ja ”apusuukirurgi”-koulutukseen. Tavoitteena on tarjota omassa perusterveydenhuollossa osa näistä palveluista, joita tällä hetkellä tuotetaan erikoishammashoidossa Helsingissä. 4. Suunnitelmakaudella arvioidaan mitkä ovat välinehuoltotoiminnan keskittämisen ja / tai osin ulkoistamisen hyödyt ja haitat. Ehkäisevää työtä vahvistetaan: o Vuonna 2012 tehdään kouluterveyskysely. JERI – toiminnan loputtua vuonna 2011, tarvitaan korvaavaa toimintaa, jonka suunnittelu ja toteutus tulee tehdä vuosina 2012 – 13. o selvitetään kuinka monella neuvontaan osallistuvalla työntekijällä on vaikuttavaan ja tutkittuun tietoon perustuva neuvontamenetelmä (motivoiva haastattelu ja voimavarasuuntautunut neuvonta). Selvityksen perusteella suunnitellaan ja käynnistetään pitkäjänteinen usean vuoden mittainen koulutusohjelma. o varmistetaan, että tupakan vieroitus on osa jokaisen työntekijän hoitoa, tupakan Käypä hoito on vakiinnutettu arjen työhön ja jokaiselle vieroitustukea tarvitsevalle on saatavilla tarpeellista tukipalvelua, kuten tupakan vierotusryhmiä. o terveystoimi on yhteistyössä kunnan muiden toimijoihin kanssa terveellisten oppimisja elinympäristöjen luomiseksi. Päiväkodeissa ja kouluilla tulee olla mahdollisuus terveellisiin välipaloihin, juoda vettä janojuomaksi ja huolehtia ettei niissä ole tarjolla makeisia, virvoitus- tai energia juomia. Näin viestitetään, että kouluissa ja päiväkodeissa ei suosita epäterveellisiä elin tapoja, tuetaan lasten ja nuorten painon hallintaa ja estetään hampaiden reikiintymistä. o ryhmäohjauksia suositaan kansansairauksien hallinnassa, ohjaus on edullisempaa ja se hyödyntää vertaistukea. Ryhmäneuvontaa tarjotaan metabolista oireyhtymää sairastaville, lihaville lapsille ja tupakoinnin vierotukseen. o Mies 40-hankkeesta saadaan loppuraportti vuoden 2012 aikana ja tulosten perusteella arvioidaan miten toimintaa jatketaan. Tavoitteena on suunnitella malli, jolla voidaan ennaltaehkäistä, 35–45 –vuotiaiden miesten sydänverisuonisairauksia. o ehkäisevän terveydenhuollon teemana vuonna 2012 on liikunta. Kouluissa tämä merkitsee ”Uu-la-laa - liikuntaa” -teemavuoden jatkumista. o selvitetään perusturvan yhteistyönä, miten maahanmuuttajien kotouttamista tuetaan ja tarjotaan tarvittavat terveyspalvelut o ilman koulutusta ja työtä olevilla alle 25 –vuotiaille tarjotaan ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia (Kompassi-hanke). o ikäihmisille tuotetaan säännöllisiä ja suunnitelmallisia ehkäiseviä terveystarkastuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään kansansairauksiin ja turvalliseen lääkehoitoon. o alle 25-vuotiaiden nuorten elämänhallintaa tuetaan antamalla lääkäripalveluja Huoli haltuun -hankkeeseen. Lääkäri osallistuu aktiivisesti ko. hankkeeseen. KÄYTTÖTALOUSOSA • • • • • 54 Perusturva Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi varmistetaan: 1. täydennyskoulutuksessa tehdään yhteistyötä Espoon ja Kauniaisten kanssa yhteisen koulutusylilääkärin avulla. 2. sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla on lisäkoulutuksen jälkeen rajoitettu oikeus kirjoittaa reseptejä. Arvioidaan ja suunnitellaan, miten tätä mahdollisuutta voidaan hyödyntää ja mitä resursseja ja toimenpiteitä se vaatii vastaanottotoiminnassa sekä neuvolatoiminnassa. Sairaanhoitajien rajoitettu oikeus tiettyjen reseptien kirjoittamiseen vaatii 45 opintopisteen lisäkoulutusta. 3. koulutus- ja kehittämisasioissa tehdään yhteistyötä HUS Yleislääketieteen yksikön ja terveydenhuoltolain myötä perustettavan perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Uuden lain mukaisesti osallistutaan perusterveydenhuollon vahvistamiseen tukemalla työntekijöiden opinnäytetöitä. 4. henkilöstön työhyvinvointi, esimiesten jaksaminen ja osaavan henkilöstön saatavuus jatkossa ovat painopisteenä johtamisessa. Esimiesten osallistuminen johtamiskoulutukseen jatkuu. Esimiehillä on mahdollisuus saada työnohjausta johtamiseen. 5. vuonna 2012 hyödynnetään työterveyslaitoksen kehittämää yhteisöllistä työyhteisön kehittämismallia joissakin työyksiköissä. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestäminen siirtyy lakiesityksen mukaan sairaanhoitopiirin vastuulle vuonna 2013. Vuoden 2012 aikana sovitaan, miten se järjestetään. Valtakunnalliseen Kanta-hankkeeseen liittyvä sähköinen resepti eli e-resepti hanke käynnistyy vuoden 2012 aikana ja sähköinen resepti tullaan ottamaan käyttöön syksyn 2012 aikana. Vuoden 2012 aikana laaditaan Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukainen Laadunhallinta ja potilasturvallisuuden täytäntöön panosta laadittava suunnitelma. Vuoden 2012 aikana selvitetään miten terveystoimen tarjoama lakisääteinen työterveyshuolto järjestetään Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoitetaso v. 2012 • • • • Asetuksen tavoitteet saavutetaan lain mukainen potilaan kiireettömään hoitoon pääsy on alle kolme kuukautta (Hyvä vastaanotto –hankkeen mukaisena tavoitteena on, että hoitoon pääsee alle kahdessa viikossa) lain mukainen välitön yhteydensaanti toteutuu suun terveydenhuollossa toteutuu kiireetön hoitoon pääsy alle kuudessa kuukaudessa Mittari/Seurantatapa • • • Jonotusaikaseuranta puhelimeen vastaamisprosentti on viiden minuutin jälkeen 80 % kuusi kuukautta jonottaneiden määrä ja kiireettömään hoitoon jonottaneiden kokonaismäärä 55 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA Erikoissairaanhoito eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 0 0 0 0 0 -30 469 514 -31 378 996 -31 923 107 -32 429 107 -32 902 177 0 0 0 0 0 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -825 -839 -841 -839 -837 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Toukokuun 2011 alussa voimaan tullut terveydenhuoltolaki parantaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta täsmentämällä hoitotakuuta erikoissairaanhoidossa. Hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät erikoislääkärin arviot tai erityiset kuvantamis- tai laboratoriotutkimukset on toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaalaan. Hoito on edelleen saatava kuuden kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Alle 23-vuotiaiden nuorten on päästävä psykiatriseen hoitoon kolmessa kuukaudessa. Tavoitteena uudessa laissa on myös tuoda erikoissairaanhoidon palvelut lähemmäs potilaan asuinpaikkakuntaa yhdistämällä terveyskeskuksiin erikoissairaanhoidon toimintaa. Toistaiseksi sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluiden jalkauttaminen on suunnitteluasteella. Terveydenhuoltolain mukaan potilas voi valita hoitopaikan entistä vapaammin myös erikoissairaanhoidossa. Hoitopaikan on voinut valita oman sairaanhoitopiirin sisällä ja vuonna 2014 hoitopaikan saa valita vapaasti koko maassa. HUS:in tehtävät saattavat valinnanvapauden myötä entisestään lisääntyä. Vastuu ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestämisestä siirtyy uudessa laissa kunnalta sairaanhoitopiirille. Lain tavoitteena on kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan. KÄYTTÖTALOUSOSA 56 Perusturva Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta. Lähetteiden sisältöä ja määrää seurataan ja lääkäreille annetaan palautetta lähetekäytännöistä. Erityisesti nuoret lääkärit saavat ohjausta lähetteiden aiheista ja erikoissairaanhoidon käytöstä. Selvitetään mahdollisuuksia laajentaa nykyisiä erikoissairaanhoidon palveluita perusturvassa sekä toiminnan kustannusvaikuttavuutta, joko omana toimintana tai sairaanhoitopiirin jalkautuvana työnä. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Kustannusten kasvu ei ylitä 1,7 % %-kasvu vuoteen 2011 verrattuna 57 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintakyvyn tukipalvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 281 113 384 700 216 100 216 100 216 100 -11 518 839 -11 869 499 -12 212 904 -13 218 109 -13 969 486 -11 237 726 -11 484 799 -11 996 804 -13 002 009 -13 753 386 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -312 -317 -322 -342 -355 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -6 203 -6 203 0 0 0 -11 243 929 -11 491 002 -11 996 804 -13 002 009 -13 753 386 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 64 0 0 0 64 0 4 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 3 7 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKYVYN TUKIPALVELUT Tunnusluvut / toimintakyvyn tukipalvelut Kuntoutuspalvelut Käynnit erityistyöntekijöillä yht. Ostopalvelukäynnit TP 2009 TP 2010 10 582 4 894 10 697 4 099 Mielenterveyspalvelut, käynnit erityistyöntekijöillä TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 10 700 5 000 10 700 2 500 11 000 2 500 12 000 2 500 900 1 500 3 650 6 150 Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä Kuntoutuskeskus, hoitopäiviä Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä Hoitopäiviä 2 435 2 136 2 134 1 823 3 100 2 200 2 150 2 200 2 650 2 400 3 400 2 500 1 062 4 171 626 1 405 550 4 000 600 3 600 600 3 500 600 3 500 Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä 2 775 2 470 2 800 3 100 3 900 4 700 8 792 12 078 4 048 8 645 16 007 3 529 7 700 13 000 4 350 7 800 18 200 4 000 7 800 20 000 4 000 7 800 20 000 4 000 73 464 86 620 110 620 70 620 75 620 80 620 Kehitysvammaisten erityishuolto Oma työkeskus, toimintapäiviä Asumispalvelut, asumisvuorokausia Laitoshoito, hoitovuorokausia Lakisääteinen vammaishuolto Palveluasuminen, asiakkaita Kuljetustuki (vpl), asiakkaita KÄYTTÖTALOUSOSA 58 Perusturva Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kuntalaisten taloudellisen tilanteen heikkeneminen lisää julkisten palveluiden kysyntää, mikä puolestaan lisää henkilöstön kuormittumista heidän pyrkiessään vastaamaan lisääntyviin palvelutarpeisiin. Ikääntyneen väestön suhteellisen osuuden kasvaminen sekä lapsiperheiden suuri määrä lisäävät toimintakyvyn tukipalveluiden tarvetta. Psykiatristen erikoissairaanhoidon palveluiden osittainen siirtyminen vuonna 2010 Espooseen on vaikeuttanut joidenkin asiakkaiden ja perheiden avun saantia. Sylkky-tiimin resurssien vähentyminen on näkynyt siten, että odottavien ja vauvaperheiden äidit ohjataan aikaisempaa useammin perheneuvolaan. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on määritellyt väliraportissaan sosiaalihuollon uudistamista ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Työryhmä esittää, että uusi sosiaalihuoltolaki säädettäisiin kattavana yleislakina, jonka nojalla sosiaalihuolto tulevaisuudessa ensisijaisesti toteutetaan. Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä laki, jossa määritellään yhteiset periaatteet sosiaalihuollon toiminnalle, palveluille ja tukitoimille. Uusi sosiaalihuoltolaki kattaisi edistävän, ennaltaehkäisevän ja korjaavan toiminnan. Laissa säädettäisiin muun muassa sosiaalisten olojen ja osallisuuden edistämisestä, sosiaalihuollon saatavuudesta, ennaltaehkäisevistä toimista, sosiaalipalveluista ja niiden määrittelystä sekä sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvästä menettelystä ja asiakkaan oikeusturvasta. Työryhmä korostaa, että sosiaalihuollon on perustuttava kokonaisvaltaiseen tarpeen arviointiin ja siihen vastaamiseen tarpeen mukaisina kokonaisuuksina. Samalla on turvattava jokaisen yksilön ihmisarvoisen elämän toteutuminen ja heikompien suoja. Palvelujen saatavuus on taattava erityisesti niillä hoivan ja tukitoimien alueilla, joilla avun tarve on suurin. Uuden sosiaalihuoltolain valmistelussa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu asiakaskeskeisyys, asiakas ja hänen tarpeistaan nousevien palveluiden toimivuus. Terveydenhuoltolain 1.5.2011 keskeiset muutokset; palveluiden oikea-aikaisuus, asiakaskeskeisyys, laatu ja potilasturvallisuus, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveysneuvonnan sisällyttäminen kaikkiin palveluihin sekä kunnan vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmasta ja järjestämisestä oikea-aikaisesti kuntoutujan tarpeisiin nähden. Apuvälineasetuksessa (1.1.2012) korostetaan laatuperiaatteita, asiantuntijuuden kehittämistä, riittäviä resursseja ja yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. Palveluiden tulee olla maksuttomia (sisältää myös kuljetuksen), mutta samalla mahdollistetaan palvelusetelien käyttö. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 on koottu kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan nyt ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelman keskeiset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman kehittämiseksi pitävät sisällään asiakkaan aseman vahvistamisen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyn, palvelujen toteuttamisen toimivana kokonaisuutena sekä ohjauskeinojen kehittämisen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisessä hoitoon tulossa korostuu matalakynnyksinen yhden oven periaate ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköt. Sisäiset muutokset Toimintakyvyn tukipalveluissa hallinnollisen rakenteen selkiyttäminen jatkuu. Selkeät toiminnalliset kokonaisuudet vahvistavat tulosalueen hallintaa, johtamista ja asiakastyötä. Vuoden 2012 aikana käynnistetään strateginen toiminnan määrittely koko toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen osalta. Vahvana teemana on kautta tulosalueen palvelujen mielenterveys- ja päihdeasioiden kehittäminen; ongelmien puheeksi ottaminen, ennaltaehkäisevä työote, asiakasnäkökulma, erikoissairaanhoidon yhteistyö sekä Kaste-hankkeen koulutukset. Kullakin tulosalueella ovat lisäksi omat painopistealueet, joita työstetään ja seurataan omassa toiminnassa. Perusturva 59 KÄYTTÖTALOUSOSA Kuntoutuspalveluissa johtamisrakenteessa aiheutuu muutoksia vuoden 2011 lopussa osastonhoitajan jäädessä eläkkeelle. Kuntoutuspalvelut osallistuvat kotikuntoutushankkeeseen vuonna 2012, jossa pyritään edesauttamaan ikääntyneiden ja vaikeavammaisten kotona selviytyminen. Selvitystyö perusturvan ja sivistystoimen puheterapiapalveluiden yhdistämiseksi toimivien palveluketjujen mahdollistamiseksi esitetään tehtäväksi alkuvuodesta 2012. Kuntoutuspalveluissa tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten varhaisen neurologisen avun tarpeen tunnistamista ja tuen antamista oikeaaikaisesti (vrt. terveydenhuoltolaki laki). Sosiaalityön ja fysioterapian yhteistyö depressionkoulun osalta käynnistyy vuonna 2012 ja mukaan tulee mahdollisesti erikoissairaanhoidon edustus. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen kokonaisuutena jämäköittää henkilökunnan osallistumista kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä vahvistaa osaamista. Mielenterveyspalvelujen resursseja lisätään suunnitteluvuosina 2013 - 14. Nuorten hyvinvointiasema jatkaa toimintaa Kaste hankkeen jälkeen kunnan perustoimintana. Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään vahvasti myös yhteisenä prosessina kansallisen suunnitelman mukaisesti. Konkreettisesti vuoden 2012 alusta osa mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilökunnasta työskentelevät samassa rakennuksessa, mikä mahdollistaa paremmin yhteistyön kehittymisen. Päihdepalveluissa jatketaan toimintamallien ja – tapojen sekä hoitokriteerien tarkastelua ikäryhmittäin ja asiakkaiden osallisuuden lisäämistä vahvistetaan. Kuvataan hoito- ja kuntoutusprosessit ja tämän myötä tiivistetään ja kehitetään yhteistyötä muiden asiakkaan rajapinnassa toimivien tahojen kanssa. Muun muassa korvaushoitoasiakkaiden määrän kasvu on lisännyt tarvetta huumehoidon kokonaisnäkemyksen saamiseen. Vuoden 2012 aikana tehdään huumehoidon kokonaissuunnitelma. Kunnan oman terveysneuvontapisteen suunnittelu käynnistyy osana tulevaa huumehoidon kokonaissuunnitelmaa. Toimarin keskeisin painopistealue 2012 – 2015 on nuorten aikuisten, alle 25-vuotiaiden tukeminen koulutukseen tai työelämään siirtymisessä vahvistamalla heidän elämänhallintataitojaan. Työmuotona on Kompassityömalli, joka on moniammatillinen, hallintorajat ylittävä työmuoto. Kunnantalo mahdollistaa uudet, asianmukaiset tilat. Muutto vuoden 2012 alussa koskettaa perheneuvolaa sekä vammaispalvelua. Vammaissosiaalityön ja työkeskuksen vuonna 2011 tiivistynyttä yhteistyötä jatketaan. Kirkkonummelle valmistuu touko-kesäkuussa 2012 Etevan Amandatien asumisyksikkö kehitysvammaisille. Tämä vahvistaa kirkkonummelaisten kehitysvammaisten perusoikeuksia siten, että aikaisempaa suurempi osa kehitysvammaisista saa oman kodin ja mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet Kuntoutuspalvelut • Kuntoutuspalveluiden tarvekartoituksen tekeminen ja palveluiden sisällöllinen kehittäminen ikäryhmittäin. Laadun ja määrän yhtenäistäminen olemassa olevien julkisen palvelun hoitokäytäntöjen mukaisesti. • Lasten toimintaterapeuttisen tutkimisen ja arvion tekeminen oikea-aikaisesti. • Varhaisen ja oikea-aikaisen tuen mahdollistaminen sekä käytäntöjen ja laadun yhtenäistäminen koko kunnan puheterapiapalveluissa. • Asianmukaisten työtilojen järjestäminen vastaamaan fysioterapian palvelutarpeita ja lisäämään tehokkuutta. • Kotona selviytymisen tukeminen vahvistamalla kotihoidon ja fysioterapian yhteistyötä. Palveluketjun saumattomuutta vahvistetaan kotipalveluhenkilöstön koulutusta lisäämällä liikunnallisessa kuntoutuksessa • Alaselkäpotilaiden palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä terveyspalveluiden "Hyvä vastaanotto" hankkeen kanssa. KÄYTTÖTALOUSOSA • • 60 Perusturva Henkilöstön osaamisen ja näkemyksen lisääminen ja yhteistyön kehittäminen mielenterveyspalveluiden kanssa keskinäisen koulutuksen, tiedottamisen ja esim. yhdessä vedettyjen ryhmien kautta. Lasten ja nuorten asiakaslähtöisen ja moniammatillisen kuntoutustyöryhmätyöskentelyn aloittaminen. Kuntouttava työtoiminta Toimari • Toimarin keskeisin painopistealue 2012 – 2015 on nuorten aikuisten, alle 25-vuotiaiden aktivoitumisen tukeminen koulutukseen tai työelämään siirtymisessä vahvistamalla heidän elämänhallintataitojaan (Kompassityömuoto). • Osallistutaan ns. hoiva-apulaishankkeen toteutumismahdollisuuksien kartoittamiseen Kirkkonummella. • Toimari on aktiivisesti selvittämässä Kirkkonummen oppisopimusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. • Sisäisen toiminnan kehittäminen: asiakaskyselyt, pajojen toimintamallit, asiakkaiden terveystarkastukset sekä yhteistyö Kansalaisopiston kanssa maahanmuuttaja kielikoulutuksen osalta. Mielenterveyspalvelut • Kehitetään Kirkkonummen mielenterveyspalveluja kokonaisuutena ikäryhmittäin. Kehittämistyössä mukana kunnan omat toimijat sekä erikoissairaanhoito. • Mielenterveyskuntoutujien päiväkeskuksessa Ankkurissa siirretään painopistettä enemmän kotiin tehtäväksi työksi ja ryhmätyömuotoiseen toimintaan. • Nuorten hyvinvointiaseman vakiinnuttaminen pysyväksi toiminnaksi • Perheneuvolassa kehitetään vaikuttavia työmenetelmiä lasten psyykkisen kehityksen vaarantuessa esim. pitkään jatkuneissa ja vaikeissa huolto- ja tapaamisriidoissa. • Painopisteenä perheneuvolan palveluissa ovat vauva- ja pikkulapsiperheiden psykososiaalisen tuen järjestyminen sekä tavoitteena lyhentää asiakkaiden jonotusaikoja olemassa olevien resurssien puitteissa. • Monipuolisten psykoterapeuttisten menetelmien osaaminen, ylläpitäminen ja vahvistaminen. Päihdepalvelut • Polikliinisen päihdetyön (A-klinikan keskusteluhoitojen) hoitosuhteiden keston uudelleen arviointi. • Nissnikun kuntoutuskeskuksen toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä tavoitteena on laitoskuntoutuksen kehittäminen niin, että mahdollisimman moni päihderiippuvainen kuntalainen voisi saada laitoskuntoutuksen palvelut omassa kunnassa. • Päivitetään Kirkkonummen päihdestrategia jonka pohjalta laaditaan päihdehuoltoon konkreettiset kehittämistoimenpiteet, joihin sisältyy huumehoidon kokonaissuunnitelma. • Asunnottomuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtäävän työryhmän käynnistäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden näkökulmasta. Päihdehuollon Tuetun asumisyksikön projektin eteenpäin vieminen. • Päihdetyön osaamisen lisääminen kunnassa koulutuksellisin keinoin ja yhteistyötä kehittämällä. Kunnan oman päihdehuollon henkilöstön ammattitaidon hyödyntämisen lisääminen koulutuksien toteutuksessa ja suunnittelussa. Vammaispalvelut • Vammaispoliittinen ohjelma vuosien 2012–2014 aikana. • Kuljetuspalveluiden kriteereiden päivittäminen. • Kutsutaksin linjojen tarkastelu ja päivittäminen • Palvelusuunnitelman sisältö ja erilaisten toimintakykyä mittaavien mittareiden hyödyntäminen vammaispalvelun asiakkaan palvelusuunnitelmaa laadittaessa. • Vammaispalvelun kustannusseurannan ja tilastoinnin kehittäminen. • Kotihoidon asiantuntemuksen ja yhteistyön lisääminen asiakkaan palvelun tarpeen kartoittamisessa. Luodaan yhteistyölle toimintamalli. 61 Perusturva KÄYTTÖTALOUSOSA • Nuorille koulunsa lopettaneille työkeskuksen asiakkaille jatkokoulutuspaikan tai työpaikan löytyminen yhteistyössä vanhempien, sosiaalityöntekijän, avotyöohjaajan ja koulutuspaikkojen kanssa. • Mielekkään toiminnan kehittäminen Työkeskuksessa iäkkäämmille asiakkaille • Varsinaiseen Työkeskuksen työtoimintaan aktiivisesti pystyville asiakkaille luodaan mielekästä toimintaa, johon sisältyy mahdollisimman paljon asiakkaan omia toiveita sekä päivittäistä toimintaa työkeskuksen ulkopuolella. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Toimintakyvyn tukipalvelut eri kehittämissuunnitelmien laatiminen: Vuoden 2012 huhtikuun loppuun mennessä aikataulutetut etenemissuunnitelmat valmiina 1. Kuntoutuspalveluiden kehittämissuunnitelma 2. Kuntouttava työtoiminta: työllistymistrategia 3. ”Mielenterveys- ja päihdepalvelut vuosina 2009 – 2020” –asiakirjan päivitys 4. Vammaispoliittinen ohjelma Vuoden 2012 loppuun mennessä väliraportointi. 62 KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturva Ikäihmisten hyvinvointipalvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 678 076 2 717 900 3 113 500 3 225 500 3 299 500 -19 491 165 -19 350 298 -19 613 176 -20 573 351 -21 444 831 -16 813 089 -16 632 398 -16 499 676 -17 347 851 -18 145 331 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -528 -517 -516 -532 -545 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -271 442 0 0 0 0 -17 084 531 -16 632 398 -16 499 676 -17 347 851 -18 145 331 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 226 2 0 0 228 2 0 0 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPALVELUT Tunnusluvut / Vanhusten ja vammaisten palvelut Vanhustenhuolto Säännöllisen kotihoidon asiakkaita Tilapäisen kotihoidon asiakkaita Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 3 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita Hoitopaikat eri hoitomuodoissa: Tehostettu asumispalv., omat Tehostettu asumispalv., ostopalvelut *(tot,8/2011 63 paik Laitoshoito, omat (Lehmuskart. Muutos 2012) Laitoshoito, ostot Tk-sairaala Intervallipaikkoja Päiväasiakaspaikkoja Tk-sairaala, hoitojakson pituus 43 52 89 338 407 340 380 340 360 340 340 96 100 105 110 69 75 69 5 50 13 16 69 86 69 4 50 15 16 23 23 42 55* 95 50 9 8 43 63 95 12 50 9 16 50 7 16 69 64 69 5 50 11 16 30 27 30 23 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Väestörakenteen muutos tuo ison haasteen ikäihmisten palveluille. Kunnan oman väestösuunnitteen mukaan Kirkkonummen väestö kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 8 % mutta yli 65-vuotiaiden Perusturva 63 KÄYTTÖTALOUSOSA kasvu samana aikana on 35 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaita tulisi jopa 43 % lisää ja vuosittainen väestönkasvu yli 65-vuotiaiden osalta on ikäihmisissä 6-9 %. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Se velvoittaa kunnat järjestämään alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluita. Neuvontapalveluihin sisältyvät a. terveellisten elämäntapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta b. iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki c. sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kirkkonummella ikäihmisten neuvonnan mahdollistavat rakenteet ovat jo pitkälti olemassa: senioriinfo, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, oma geriatri ja mahdollisuus lääkehoidon kokonaisarvioon. Näiden systemaattinen kehittäminen on edelleen ajankohtaista. Terveydenhuoltolain mukaan hoitotarvikkeet säännöllisessä kotihoidossa kuuluvat kunnan kustannettaviksi. Kyseeseen tulevat lähinnä haavanhoitotarvikkeet, jotka asiakas on aiemmin kustantanut itse. Tämä tuo lisäkustannuksia tarvikehankintoihin. Vuonna 2011 voimaan tullut kotikuntalain muutos takaa muutto-oikeuden myös laitoshoidossa oleville henkilöille sekä asumispalveluja käyttäville vanhuksille ja vammaisille. Lakiesityksen mukaan hoidon kustannuksista vastaisi muuton jälkeenkin entinen kotikunta. Laki on inhimillinen ja lisää kansalaisten tasa-arvoa, mutta tekee tulevaisuuden palvelutarpeen arvioinnin entistä vaikeammaksi ainakin ensimmäisinä vuosina. Vuoden 2011 aikana muutto-oikeutta on käyttänyt vain muutama kuntalainen ja muuttoja on tapahtunut samalla tavoin sekä Kirkkonummelle että Kirkkonummelta. Tilanteessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia mutta satunnaisvaihtelu voi tuottaa yllätyksiä. Turvallinen lääkehoito ja terveydentilan optimointi pitkäaikaisesti sairailla ikäihmisillä edellyttää systemaattista toimintaa sekä kotona asuvien että ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien ikäihmisten osalta. Asianmukainen lääkehoito edellyttää kotona asuville vähintään vuosittain tapahtuvaa lääkehoidon arviointia. Sama vaatimus on aiheellinen myös pitkäaikaishoidossa olevien osalta. Tässä tarvitaan yhteistyötä ikäihmisten palveluiden sisällä eri ammattiryhmien välillä ja myös yhteistyötä terveyspalveluiden ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden välillä. Ikäihmisten strategian mukainen tavoite on, että ikäihmisten terveydentilan seurannasta huolehditaan asianmukaisesti sekä omissa että ostopalveluyksiköissä. Vuoden 2012 aikana tähän on tarkoitus luoda prosessi, jossa huomioidaan ja määritellään eri ammattiryhmien osuus ja tehtävät terveydentilan ja lääkityksen seurannassa ikäihmisten palveluissa. Sisäiset muutokset Kunnassa aloitettu sähköinen rekrytointijärjestelmä KuntaRekry tullee helpottamaan rekrytointia ympärivuorokautisen hoivan toiminnassa. Lyhytaikaisten sijaisten hankintaan käytetään loppuvuodesta 2011 toimintansa käynnistänyttä sijaispoolia kokeiluna vuoden 2012 loppuun saakka. Ikäihmisten palveluiden strategia on valmistunut virkamiestyön osalta keväällä 2011 ja antaa suuntaa tulevaisuuden palveluiden tuottamiselle. Kotona asumisen tukeminen erilaisin tavoin sekä ympärivuorokautisen hoivan sisällön kehittäminen ikäihmisen voimavaroja tukevaan suuntaan ovat keskeisiä tavoitteita. Myös SAS-toiminnan kehittäminen palvelutarpeen arvioinnissa on loppusuoralla. Ostopalveluiden lisääntyminen tehostetussa palveluasumisessa ennen kuin kuntaan saadaan lisää omaa tuotantoa, vaatii oman työvoimansa paikkojen hallinnointiin ja valvontaan. Myös ostopalvelupaikkojen valvonta vaatii paikkojen lisääntyessä yhä enemmän työvoimaa. Lehmuskartanon alemman kerroksen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi lisää tehostetussa palveluasumisessa olevien määrää. Muutosprosessia seurataan aktiivisesti. Palvelutalossa asu- KÄYTTÖTALOUSOSA 64 Perusturva vien osalta kevyempää tukea tarvitsevat on tarkoitus siirtää kotihoidon asiakkaiksi (asuminen jatkuu nykyisellään). Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • • • • • • • • • • Tulosalueen yksiköiden välisten ja yksiköiden omien sisäisten toimintatapojen hiomista jatketaan prosessityöskentelyn avulla. Tavoitteena ovat entistä joustavammat ja asiakaslähtöisemmät ikäihmisten palvelut sekä sujuvien prosessien aikaansaama tehokkuus. Uusia palvelumalleja tarvitaan ikäihmisten kuntoutukseen, asianmukaiseen terveydentilan ja lääkehoidon seurantaan sekä mm. hyvinvointierojen kaventamiseen. Kaikessa toiminnassa painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista toteamista, kuntouttavaa ja osallistavaa työotetta sekä toimintakyvyn tukemista. Kotihoitoa kehitetään edelleen KOHOTTI -hankkeen suuntaisesti. SAS-ryhmän (selvitä-arvioi-sijoita) toiminnan kehittämistä jatketaan aiemman suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että jonotusaika pitkäaikaiseen hoivaan olisi kohtuullinen ja että kotonapärjäämistä tukevat avohoidon keinot on käytetty ennen ympärivuorokautisen hoivan paikkaa. Volskodin päivätoimintaa jatketaan. Toiminta on vaihtoehto lyhytaikaishoidolle, ja se tukee omaishoitajien jaksamista ja edesauttaa kotona selviytymistä. Masalan päivätoiminnan tilojen mennessä remonttiin, päivätoiminta keskitetään kokonaan Volsiin. Yhdistämisen jälkeen myös kuljetus Volsiin järjestetään. Ikäihmisten ravitsemustilannetta seurataan yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaan kaikilla ikäihmisten palveluportaikon osa-alueilla. Ehkäisevissä kotikäynneissä todetuille kotona asuville aliravitsemusriskissä oleville ikäihmisille, jotka eivät ole kotihoidon palveluiden tarpeessa, luodaan neuvonta- ja ohjausmalli, joka toimii terveyspalveluiden yhteydessä. Lääkekeskus vastaa taloudellisesta, kustannustehokkaasta ja turvallisesta lääkehoidosta. Sen toiminnan painopistealueita ovat lääkekulujen hallinta, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, hoitohenkilöstön lääketietouden lisääminen sekä farmasian henkilöstön osaamisen hyödyntäminen kliinisen työn tukena. Lääkekeskuksen asiantuntemusta hyödynnetään lääkehoidon ja terveydentilan seurantaan kehitettävässä toimintamallissa. Asianmukaisen lääkehoidon seurannan sekä kotihoidon asiakkaiden ja pitkäaikaisessa hoivassa asuvien terveydentilan ja lääkehoidon seurannasta tehdään prosessi yhteistyössä terveyspalveluiden, lääkekeskuksen ja ikäihmisten palveluiden hoitohenkilöstön ja lääkäreiden kesken. Sijaisten saamisen helpottamiseksi ikäihmisten palveluissa käytetään lokakuusta 2011 toimintansa aloittanutta sijaispoolia. Muistipoliklinikan toiminta laajenee. Muistihoitajan panosta tarvitaan kokopäiväiseksi muistipoliklinikalle. Osa kontrollikäynneistä voidaan siirtää geriatrilta muistihoitajalle, jolloin jonotusta muistipoliklinikalle voidaan lyhentää. Muistihoitaja toimii myös muistikoordinaattorina muistihäiriöperheiden tukemisessa. Kotona asumisen tukemisen yhtenä ratkaisuvaihtoehtona aloitetaan minikoti-toiminta. Siinä 3-5 ikäihmistä asuu vuokralla samassa huoneistossa ja he ovat kotihoidon piirissä. Ratkaisu tuo turvallisuutta yksin asuville turvattomille ja helpottaa kotihoidon runsasta liikkumistarvetta pitkien välimatkojen päähän. Toiminta vaatii tilat. Tarkoitus on perustaa 2 minikotia, joista vasta toiseen on tiedossa tilaratkaisu, joka on käytettävissä keväällä 2012 ja toiselle tarvittaisiin vielä tilat. Tilapäisessä kotihoidossa jatketaan palvelusetelimahdollisuuden selvittelyä, jotta työntekijäresurssia voitaisiin suunnata säännöllisen kotihoidon tehostamiseen. Perusturva 65 KÄYTTÖTALOUSOSA Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Ikäihmisten palveluiden strategian mukaisiin kattavuuksiin tähtääminen asteittain vuoteen 2015 mennessä.(suluissa tilanne 31.12.2010) Säännöllisen kotihoidon piirissä on 14 % 75 vuot- Säännöllisen kotihoidon piirissä(%) olevien 75 vuotta täyttäneiden % -osuus vastaavasta ikäluota täyttäneistä (15 %) kasta ajankohdan poikkileikkauksena. Omaishoidon piirissä on vähintään sama määrä yli 75-vuotiaita kuin vuonna 2010 (4,4 %) Omaishoidon piirissä olevien % -osuus 75vuotiaista kirkkonummelaisista ajankohdan poikkileikkauksena. Tehostetussa palveluasumisessa asuu korkeintaan 6,8 % 75 vuotta täyttäneistä kirkkonummelaisista. (5,76%) Tehostetussa palveluasumisessa olevien % osuus yli 75-vuotiaista kirkkonummelaisista ajankohdan poikkileikkauksena Laitoshoidossa on alle 4 % yli 75-vuotiaista kirkkonummelaisista. (5,76%) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien % -osuus yli 75-vuotiaista kirkkonummelaisista ajankohdan poikkileikkauksena KÄYTTÖTALOUSOSA 66 Perusturva 67 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA SIVISTYSTOIMI • Hallinto- ja toimistopalvelut • Opetustoimen yhteiset toiminnot • Vapaa sivistystyö • Kirjastotoimi • Suomenkielinen lasten päivähoit • Suomenkielinen koulutoimi • Ruotsinkielinen lasten päivähoito • Ruotsinkielinen koulutoimi • Liikuntapalvelut • Kirkkonummen uimahalli • Nuorisopalvelut SIVISTYSTOIMI 85,2 milj € 38,1 % Talousarvio 2012 Toimintamenot 223,8 milj € -2% -2% -1%-2% -3% -2% -5% -10% -6% -30% -36% Hallinto- ja toimistopal velut Opetustoimen yhteiset toiminnot Vapaa sivistystyö Kirjastotoimi Suomenkielinen lasten päivähoito Suomenkielinen koulutoimi Ruotsinkielinen lasten päivähoi to Ruotsinkielinen koulutoi mi Liikuntapalvelut Kirkkonummen uimahall i Nuorisopalvelut 68 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Sivistystoimi eurot 19.10.2011 Tilinpäätös 2 010 6 978 066 403 723 5 050 097 646 337 0 877 909 Talousarvio 2 011 7 378 239 388 551 5 667 925 537 302 0 784 461 Talousarvio 2 012 7 238 777 397 199 5 718 520 243 431 0 879 627 Toimintamenot Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut -80 132 993 -39 128 667 -10 161 129 -13 175 320 -2 067 811 -8 101 783 0 -7 498 283 -82 925 850 -40 065 844 -11 542 603 -13 861 574 -1 870 779 -8 129 423 0 -7 455 627 -85 229 276 -41 348 726 -11 773 980 -14 019 615 -1 814 505 -7 666 123 0 -8 606 327 Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas -73 154 927 -75 547 611 -77 990 499 -80 565 671 -83 100 775 36 509 37 242 38 092 38 993 39 929 -2 195 -2 227 -2 237 -2 258 -2 275 Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Taloussuunnitelma 2 013 2 014 7 492 838 7 754 600 409 968 423 110 5 893 737 6 098 051 265 916 279 929 0 0 923 217 953 510 -88 058 -41 282 -14 187 -14 263 -1 399 -8 042 509 765 507 117 208 759 0 -8 883 153 -90 855 375 -44 360 026 -15 607 196 -13 060 156 -1 270 520 -7 590 018 0 -8 967 459 -891 938 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 166 5 54 0 1 166 5 54 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 7 68 24 0 0 0 0 0 0 0 0 0 69 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistyslautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 993 280 842 515 1 024 750 1 061 452 1 098 007 -10 028 224 -9 971 787 -10 392 030 -10 725 474 -11 068 001 -9 034 945 -9 129 272 -9 367 280 -9 664 022 -9 969 994 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -271 -267 -274 -278 -282 -11 601 0 0 0 0 -9 046 546 -9 129 272 -9 342 561 -9 664 022 -9 969 994 137 0 0 0 137 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 11 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 70 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Hallinto- ja toimistopalvelut eurot 19.10.2011 Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 11 230 0 11 230 -1 418 251 -1 488 265 -1 741 679 -1 407 021 -1 488 265 -1 730 449 36 942 37 414 37 979 -38 -40 -46 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 11 623 11 623 -2 126 604 -2 208 606 -2 114 981 -2 196 983 38 639 39 314 -55 -56 -11 579 0 0 0 0 -1 418 600 -1 488 265 -1 730 449 -2 114 981 -2 196 983 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 23 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 23 0 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Hallinto- ja toimistopalvelut tehtävälle on sijoitettu toimialan hallinnolliset palvelut. Sivistyspalvelukeskus vastaa toimialan strategisesta suunnittelusta ja strategiajohtamisesta. Se linjaa ja yhteen sovittaa operatiivista johtamista toimialalla varmistaakseen toimialan tasokkaat palvelut ja tuotantoprosessit. Sivistyspalvelukeskus hoitaa keskitetyt palvelutoiminnan tukipalvelut, talous- ja hankintapalvelut, tilasto- ja suunnittelupalvelut, koulusihteeri- ja vahtimestaripalvelut, henkilöstöhallinnon asiat ja toimialan kirjaamon. Se valmistelee ja toimeenpanee sivistys- ja varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntien päätökset ja vastaa toimialan hallinnollisesta valvonnasta sekä toimii tilaajana päiväkoti- ja koulurakentamisessa. Sivistyspalvelukeskus toimii myös asiantuntijavirastona. Taloussuunnitelma 2012 - 2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kunnan päiväkoti-ikäisten ja kouluikäisten määrän kasvu näkyy sivistystoimen hallinnon palveluiden kysynnän lisääntymisenä. Toiminnan painopistealueet • hallinto- ja johtamisprosessien selkiyttäminen • johtamisjärjestelmän kehittäminen osallisuutta lisääväksi • asiakasohjauksen tehostaminen • sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden lisääminen toiminnoissa • toimialan ja toimialojen välisen yhteistyön edistäminen omalta osaltaan 71 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Opetustoimen yhteiset toiminnot eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 257 569 190 042 259 516 -4 543 420 -4 550 049 -4 324 287 -4 285 851 -4 360 007 -4 064 771 36 942 37 414 37 979 -123 -122 -114 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 268 756 276 206 -4 436 463 -4 608 208 -4 167 707 -4 332 002 38 639 39 314 -115 -117 0 0 0 0 0 -4 285 851 -4 360 007 -4 064 771 -4 167 707 -4 332 002 64 0 0 0 64 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset KOULUTOIMEN YHTEISET TOIMINNOT Tunnusluvut / Koulutoim e n yhte ise t Koulukuljetukset; Kuljetusetuud. piirissä olevat opp Koulukuljetuset; Kustannukset euroa / oppilas Oppilashuollon kustannukset euroa / oppilas Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 8 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 1 396 1 202 474 1 408 1 173 503 1 383 1 283 444 1 348 1 274 405 1375 1289 398 1405 1261 415 Taloussuunnitelma 2012 - 2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Oppilasmäärän kasvu lisää oppilashuollon palveluiden kysyntää, kysyntä kasvaa erityisesti Masalan ja Veikkolan alueilla. Talousarvio 2012 Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite/Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaasti järjestetyt koulukuljetuspalvelut/ Koulukuljetusten tuottavuus paranee vuoden 2011 tasoon verrattuna Sijoitetulla taloudellisella panoksella aikaansaatujen kuljetussuoritteiden Kuljetettu oppilas) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 (vertailu kiinteähintaisin kustannuksin) 72 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Vapaa sivistystyö eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 631 102 620 193 656 821 -2 187 980 -2 097 639 -2 369 240 -1 556 877 -1 477 446 -1 712 419 36 942 37 414 37 979 -59 -56 -62 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 679 307 706 280 -2 378 266 -2 422 838 -1 698 959 -1 716 558 38 639 39 314 -62 -62 0 0 0 0 0 -1 556 877 -1 477 446 -1 712 419 -1 698 959 -1 716 558 23 0 0 0 23 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sivistystoimi VAPAA SIVISTYSTYÖ Tunnusluvut / Va pa a sivistystyö Musiikkiopisto; kust. (netto) euroa / opetustunti Kansalaisopisto; kust. (netto) euroa / opetustunti Kuvataidekoulu; kust. (netto) euroa / opetustunti Kulttuuritoimi; kust. (netto) euroa / asukas 73 KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 46 53 62 62 43 48 57 57 41 42 50 50 47 54 62 57 45 53 72 55 45 53 72 56 751 262 690 276 684 270 748 275 745 275 753 280 10 861 11 225 11 400 11 225 11600 11800 480 1 558 479 1 562 480 1 600 480 1 562 480 1 600 480 1 600 61 712 79 727 80 800 85 727 90 900 95 950 Kansalaisopisto Kurssilaisten kokonaismäärä Toteutuneet opetustunnit 8 353 11 699 8 530 11 639 9 000 12 500 8 530 11 639 8530 11 500 8530 11 500 Kuvataidek oulu Nettokustannus euroa / oppilas Oppilasmäärä Toteutuneiden opetustuntien määrä 425 232 1594 379 257 1710 356 250 1766 409 260 1720 367 300 1780 374 300 1780 Kulttuuritoimi Avustettavien opetustuntien määrät Oman museo- ja kulttuuritoiminnan kävijämäärä 33 6734 32 6617 28 5100 28 5100 29 5100 30 5100 La uta kunta ta soise t tunnusluvut Musiik k iopisto: Musiikkiopisto: Nettokustannus euroa / oppilas Oppilaita Opetustuntien määrä Musiikkileikkikoulu: Oppilaita Opetustuntien määrä Avoin osasto: Oppilaita Opetustuntien määrä KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopiston tehtävänä on järjestää musiikin perusopetuspalvelut laajan oppimäärän mukaisesti. Tavoitteena on suomalaisen musiikkikasvatustradition ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä uudistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Musiikkiopiston opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös valtakunnalliset musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. Musiikkiopistossa toimii myös musiikkileikkikoulu ja avoin osasto. Taloussuunnitelma 2012 - 2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Musiikkiopisto viettää 40 –vuotisjuhliaan vuonna 2012. Musiikkiopisto on perustettu vuonna 1972 ja kunnallistettu 1989. KÄYTTÖTALOUSOSA 74 Sivistystoimi Sisäiset muutokset Musiikkiopistolle pyritään järjestämään nykyisiä tiloja paremmin musiikkiopistotoimintaan soveltuvat tilat . Palveluiden kehittämisen painopistealueet • Taiteiden välisen yhteistyön ja tasa-arvon edistäminen taidekasvatuksessa verkostoitumalla muiden musiikkioppilaitosten, paikallisten koulujen, päiväkotien, kuvataidekoulun ja kulttuuriyhdistysten kanssa. • Toimistoyhteistyön tiivistäminen muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaasti toimiva musiikkiopisto/ Musiikkiopiston toiminnan tuottavuus paranee vuoden 2011 tasoon verrattuna Sijoitetulla taloudellisella nettopanoksella aikaansaatujen suoritteiden ( toteutuneet opetustunnit) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 (vertailu kiinteähintaisin kustannuksin) KANSALAISOPISTO Toiminnan painopistealueet • Toimistoyhteistyön tiivistäminen muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaasti toimiva kansalaisopisto/ Kansalaisopiston toiminnan tuottavuus paranee vuoden 2011 tasoon verrattuna Sijoitetulla taloudellisella nettopanoksella aikaansaatujen suoritteiden ( toteutuneet opetustunnit) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 (vertailu kiinteähintaisin kustannuksin) Sivistystoimi 75 KÄYTTÖTALOUSOSA KUVATAIDEKOULU Kirkkonummen kuvataidekoulun tehtävänä on antaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista kuvataiteen perusopetusta. Kuvataidekoulussa järjestetään varhaisiän kuvataidekasvatusta, kuvataiteen perustason opintoja sekä syventäviä opintoja. Tavoitteena on luoda perustaa lasten ja nuorten henkiselle hyvinvoinnille, emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. Opetus luo edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen sekä antaa valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. Taloussuunnitelma 2012-2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kunnan nopea väestönkasvu ja lapsiperheiden suuri osuus lisäävät lasten kuvataideopetuksen kysyntää. Tavoitteena on vastata kasvavaan kysyntään lisäämällä ryhmämäärää yhdellä ryhmällä syyslukukaudella 2012. Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • • • Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen järjestämällä mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen kehittäminen yhteistyössä musiikkiopiston, kansalaisopiston ja kuvataidekoulun kanssa. Asianmukaisten opetustilojen järjestäminen sivuopetuspisteissä ja erikoistyöpajoissa. Koulutuksen monipuolinen tarjonta henkilökunnalle. Kehitetään sisäistä koulutusta ja hyödynnetään valtakunnallista kuvataideopettajille suunnattua ajankohtaista tarjontaa. Toimistoyhteistyön tiivistäminen muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaasti toimiva kuvataidekoulu/ Kuvataidekoulun toiminnan tuottavuus paranee vuoden 2011 tasoon verrattuna Sijoitetulla taloudellisella nettopanoksella aikaansaatujen suoritteiden ( toteutuneet opetustunnit) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 (vertailu kiinteähintaisin kustannuksin) KÄYTTÖTALOUSOSA 76 Sivistystoimi KULTTUURIPALVELUT Kulttuuripalveluiden tehtävänä on sivistystoimen johtosäännön mukaan huolehtia kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta siltä osin kuin tehtävien hoitoa ei ole johtosäännössä määritelty muun toimielimen hoidettavaksi. Lisäksi kulttuuripalveluiden tehtävänä on huolehtia kunnan museotoiminnasta Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Nopea väestön kasvu asettaa haasteen tutustuttaa uudet kuntalaiset kirkkonummelaiseen paikallishistoriaan ja -kulttuuriin kotiseututilaisuuksien, tiedottamisen ja museotoiminnan avulla. Kunnan voimakas rakennemuutos edellyttää muistitiedon ja kuva-aineiston tallentamista sekä vanhan kulttuurimaiseman, rakennuskulttuurin ja muinaisjäännösten suojelua. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti pyritään parantamaan aineistojen saavutettavuutta digitaalisella tallentamisella ja luetteloinnilla. Sisäiset muutokset Toiminnan painopistealueet • • • Vuosittain toistuvien juhlapäivien tilaisuuksien sekä paikallisten kulttuuritapahtumien järjestäminen ja koordinointi Kotiseutu- ja museotyö, paikallishistoriallisen aineiston keruu, inventointi ja luettelointi Paikallisten taiteilijoiden ja kulttuurijärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen taitelijaapurahoilla sekä järjestöavustuksilla Talousarvio Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla/ Väestön hyvä elämä Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Paikallisen kulttuurin elinvoimaisuuden ja tuntemuksen lisääminen/ Avustettujen yhdistysten määrä on vähintään 30. Avustettujen yhdistysten lkm Kansalaisjuhlat, paikalliskulttuuri- ja museotoiminnan kävijämäärä vähintään 5100 kävijää. Kansalaisjuhlat, paikalliskulttuuri- ja museotoiminnan kävijämäärä 77 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Kirjastotoimi eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 93 378 32 280 97 183 -1 878 573 -1 835 834 -1 956 824 -1 785 195 -1 803 554 -1 859 641 36 942 37 414 37 979 -51 -49 -52 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 101 766 103 898 -1 784 141 -1 828 349 -1 682 375 -1 724 451 38 639 39 314 -46 -47 -22 0 0 0 0 -1 785 217 -1 803 554 -1 859 641 -1 682 375 -1 724 451 27 0 0 0 27 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset KIRJASTOTOIMBIBLIOTEKSVÄSENDE Tunnusluvut / Kirja stotoim i TP 2009 Kustannukset eLån Lainojen määrä Kävijä määrä Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TA 2012 TS 2013 TS 2014 50 754 109 645 949 TP 2010 50 755 695 584 359 TA 2011 48 735 000 605 000 49 750 000 58 500 46 710 000 520 000 45 720 000 540 000 8 526 2,44 7 655 2,49 7 000 2,50 6 000 2,60 6 000 2,50 6 000 2,53 Lautakuntatasoiset tunnusluvut Ohjatut käynnit (lkm) LainasuoritteideBesök (elektron Kirjasto on peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kirjasto edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto tarjoaa käytettäväksi ajanmukaiset kokoelmat ja tiedonhakumenetelmät, toimivat kirjastotilat ja aukioloajat sekä henkilökunnan asiantuntemuksen. Kirjastolla ei ole kunnassa vain vetovoimaa, vaan myös pitovoimaa. Taloussuunnitelma 2012 - 2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Väestömäärän kasvaessa kirjastopalvelutarpeet kasvavat. Lasten ja nuorten suuri määrä vaatii lisää panostusta lukemisen edistämiseen. Suuret ikäluokat jotka nyt jäävät eläkkeelle ovat tottuneita kirjastonkäyttäjiä ja vaativat myös erityispalveluja. Kunnan väkiluku on kaksinkertaistunut siitä kun pääkirjasto suunniteltiin ja tilat eivät ole tarkoituksen mukaiset. E-kirja, eli digitaalinen kirja ja lukualustat tekevät tuloaan. KÄYTTÖTALOUSOSA 78 Sivistystoimi Sisäiset muutokset Uusi kirjastoauto otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta. Veikkolassa kirjaston lisätila on käyttöönottokunnossa. Palveluiden kehittämisen painopistealueet • Kirjastopalvelun vetovoimaisuudesta huolehtiminen erityisesti aineistohankintaa kehittämällä • Suvaitsevaisuuden lisääminen lukuharrastuksen edistämisen avulla • Oppilaiden tiedonhakutaitoa ja lukuhalua edistetään. Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Taloudellisesti ja tehokkaasti toimivat kirjastopalvelut / • Kirjaston tuottavuus paranee vuoden 2011 tasosta Sijoitetulla taloudellisella panoksella aikaansaatujen suoritteiden (lainamäärä) määrän suhteellinen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 (vertailu kiinteähintaisin kustannuksin) Toteutunut taloudellisuusluku (Henkilöstökulut + • Kirjaston taloudellisuus on koko maan keskiarvoa (taloudellisuusluku 1,37) taloudel- aineistohankinta)/ (fyysiset käynnit + Kokonaislainaus) Kirkkonummella vuonna 2012 verrattuna lisemmalla tasolla koko maan keskiarvoon 79 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 4 208 423 4 862 917 4 523 921 4 681 613 4 846 210 -52 929 085 -54 895 341 -56 394 614 -58 294 414 -60 146 972 -48 720 661 -50 032 424 -51 870 693 -53 612 801 -55 300 762 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -1 433 -1 467 -1 485 -1 509 -1 530 -358 510 0 0 0 0 -49 079 171 -50 032 424 -51 870 693 -53 612 801 -55 300 762 792 4 44 0 792 4 44 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 7 50 8 0 0 0 0 0 0 0 0 0 80 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Suomenkielinen lasten päivähoito eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 3 273 375 3 780 417 3 679 228 3 795 174 3 923 705 -24 070 119 -25 537 662 -25 387 380 -27 446 267 -29 195 592 -20 796 745 -21 757 245 -21 708 152 -23 651 093 -25 271 887 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -652 -683 -668 -710 -743 -200 248 0 0 0 0 -20 996 993 -21 757 245 -21 708 152 -23 651 093 -25 271 887 505 0 32 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 505 0 28 0 0 0 0 0 32 0 0 0 0 0 0 0 SUOMENKIELINEN LASTEN PÄIVÄHOITO Tunnusluvut / Suom e nkie line n la ste n pä ivä hoito 0-6 vuotiaiden lukumäärä 31.12. Päivähoidossa olevat lapset % ikäluokasta 0-6-vuotiaat Lapsia kunnallisessa päivähoidossa Lapsia yksityisessä päivähoidossa Kunnallisen päivähoidon nettokust. euroa /lapsi Lapsia kotihoidontuen piirissä 31.12. (S+R) Päivähoidon nettokust. euroa / ikäluokasta 0-6-v (S+R)/ 0-6-vuotiaiden määrä (S+R) TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 3 341 63 1 704 382 8 139 858 6 252 4 026 3 413 62 1 727 375 7 946 873 6 254 4 047 3 446 66 1 870 404 7 749 860 6 422 4 152 3 512 62 1 800 370 8 114 813 5 700 4 181 3 566 68 2 020 404 8 500 860 6 978 4 245 Tehtävä suomenkielinen lasten päivähoito käsittää seuraavat tulosyksiköt: päiväkotipalvelut, perhepäivähoitopalvelut, erityispäivähoitopalvelut ja lasten päivähoidon tuet. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja huoltajien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus valita lasten hoidon järjestäminen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen joko kunnallisessa päivähoitopaikassa, yksityisessä päivähoitopaikassa yksityisen hoidon tuella tai hoitaa itse lapsiaan kotona kotihoidon tuella. Päivähoidossa lapsi voi olla siihen saakka kun hän aloittaa perusopetuksen. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoito tuotetaan pääsääntöisesti lähipalveluna. Kunnassa erityispäivähoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan inkluusio - periaatteen mukaisesti lähipäiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Tarvittava tuki järjestetään em. lasten kasvu- ja kehitysympäristöissä ja tukimuotoja ovat laaja-alaisten erityislastentarhaopettajien ja puheterapeuttien palvelut, tuetut ryhmät sekä ryhmäavustajat. 3620 70 2046 488 9426 860 7317 4309 Sivistystoimi 81 KÄYTTÖTALOUSOSA Päivähoidossa toteutettavan varhaiskasvatuksen tavoitteena on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Eri päivähoitomuotoja ovat päiväkoti-, perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoito ja lapsen omassa kodissa tapahtuva päivähoito sekä asukaspuistotoiminta. Kunnallisia päiväkoteja vuoden 2011 lopussa on 19 kpl ja yksityisiä 15 kpl, kunnallisia ryhmäperhepäiväkoteja on yksi, perhepäivähoitajia on 50 ja yksityisiä on 20. Taloussuunnitelma 2012-2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset • Hallitusohjelmassa 2011–2014 todetaan mm.: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Oikeus samaan hoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. • Perhepäivähoitajat on siirretty työaikalain piiriin 1.8.2011 alkaen. Hoitomuodon kustannusten nousuksi arvioidaan v. 2012 n. 8%. Muut vaikutukset tulevat näkymään vasta suunnitelmakauden lopussa. Arvio on, että muutos siirtänee vanhempien hoitomuodon valintaa päiväkodin eduksi ja lisännee perhepäivähoidon varahoidon tarvetta päiväkodeissa. Sisäiset muutokset • Suomenkielisten alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa väestösuunnitteen mukaan suunnitelmakaudella 190 lapsella (31.12.2010 toteuma koko väestö 0-6-vuotiaat yhteensä 4083, joista suomenkielisiä 3430/84%). • Investointitarve syntyy 0-6-vuotiaiden väestönkasvusta sekä päivähoidon tarpeen suhteellisen osuuden lisäyksestä (66%:sta 70%:iin). • Asukaspuistotoiminta käynnistetään investointisuunnitelman mukaisesti Masalan alueella vuoteen 2014 mennessä. • Kantvikin päiväkodin peruskorjaus/laajennus v. 2013-2014 luo väistötilatarpeet n. 40 hoitopaikkaan. Kartanonrannan koulun tiloissa toimivat esiopetusryhmät (n. 40 hp) tarvitaan perusopetusken käyttöön lukuvuoden 2012-2013 alussa. Keskustan ja Masalan alueiden päivähoidon tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa tulee seurata vuonna 2012. • Perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin (1.8.2011 alkaen) siirtänee vanhempien hoitomuodon valintaa päiväkodin eduksi ja lisännee perhepäivähoidon varahoidon tarvetta päiväkodeissa. Varahoidon järjestäminen työaikamääräysten johdosta lisää perhepäivähoidon palkkakustannuksia v. 2012 n. 8%. 82 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • • • • • • • Kysynnän mukainen palvelutarjonta ja tarkoituksenmukaiset päivähoitotilat viimeistään v. 2014 Yksityisen päivähoidon tarjonta kaikilla päivähoitoalueilla vähintään 20% Asukaspuistotoiminnan käynnistäminen, Masalassa vuoteen 2014 mennessä Palveluohjauksen kehittäminen Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti Kasvatuskumppanuus perheiden ja päivähoidon yhteistyömuotona Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen varhaiskasvatuspalveluissa Systemaattinen henkilöstön osaamisen lisääminen. Päivähoidon pedagogisen johtamisen kehittämishanke 2012-2013. Päivähoidon tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen opetuksessa, palveluissa ja hallinnossa sekä välineistön ja ohjelmistojen ajanmukaistaminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Mittari/Seurantatapa Tavoite 1/Tavoitetaso v. 2012 Tehokkaasti toimivat päivähoitopalvelut/kunnallisen päivähoidon tuottavuus paranee vuoden 2011 tasoon verrattuna Tuottavuuden suhteellinen muutos vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Sitoutunut ja osaava henkilöstö / Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen Mittari/Seurantatapa Tavoite 2/ Tavoitetaso v. 2012 Pedagogisesti osaava ja riittävä kasvatushenkilöstö päivähoidossa • Kelpoisuusehdot täyttävien lastentarhanopettajien ja lähihoitajien osuus kasvatushenkilöstöstä 100% Kelpoisuusehdot täyttävien lastentarhanopettajien ja lähihoitajien suhteellinen osuus vähintään 5 kk kestävissäja/tai sitä pidemmissä palvelusuhteissa • Henkilöstön vaihtuvuus < 10 % Vakituisen henkilöstön vaihtuvuusaste (irtisanoutumiset) Sivistystoimi 83 KÄYTTÖTALOUSOSA • Henkilöstön poissaolopäivät/ Henkilöstön poissolopäivien ja henkilötyövuosien suhdeluku vuohenkilötyötyövuosi pienempi sina 2010 ja 2012 kuin v. 2010. • Lasten ja kasvatushenkilöstön määrä päiväkodissa: enintään 4 alle 3-vuotiaista lasta/1 kasvatushenkilö, enintään 7 yli 3-vuotiasta lasta/1 kasvatushenkilö Lasten ja kasvatushenkilöstön määrän toteutunut suhdeluku 84 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Suomenkielinen koulutoimi eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 935 048 1 082 500 844 693 886 439 922 505 -28 858 965 -29 357 678 -31 007 234 -30 848 147 -30 951 380 -27 923 917 -28 275 178 -30 162 541 -29 961 708 -30 028 875 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -781 -785 -816 -798 -787 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -158 261 0 0 0 0 -28 082 178 -28 275 178 -30 162 541 -29 961 708 -30 028 875 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 287 4 12 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 287 7 22 8 4 0 0 0 12 0 0 0 0 0 0 0 SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI Tunnusluvut / Suom e nkie line n koulutoim i TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Esiopetus Esiopetus: oppilasmäärä 485 492 528 515 509 488 Perusk oulu Peruskoulu: oppilasmäärä Kustannukset euroa / oppilas 3 797 5 627 3 794 6 081 4 021 5 855 4 092 6 099 4 212 5 893 4341 5724 Luk iok oulutus Lukiokoulutus: oppilasmäärä (päivälukio) Kustannukset euroa / oppilas 502 5 865 491 5 857 504 5 610 482 6 516 482 6 037 482 6128 Suomenkielinen koulutoimi muodostuu seuraavista tulosyksiköistä: esiopetus, perusopetus, lukioopetus, suomenkielinen aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta. Esi- ja perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille yhtenäinen perusopetus, joka huomio yksittäisten oppilaiden yksilölliset oppimisedellytykset. Hyvä perusopetus edellyttää opetuksen kannalta asianmukaisesti muodostettuja opetusryhmiä ja että kouluilla on toiminnalliset edellytykset noudattaa voimassa olevaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa kaikessa toiminnassa. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on, että mahdollisimman moni perusopetuksen oppilas voi opiskella lähikoulussaan. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on, että kuntalaisille tarjotaan korkeatasoista lukio-opetusta ja samalla lisätään kunnan oman suomenkielisen lukion houkuttelevuutta. Sivistystoimi 85 KÄYTTÖTALOUSOSA Taloussuunnitelma 2012 – 2014 Ulkoiset muutokset Perusopetus Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen ja perusopetuksen laadun parantamisen hyödyntämällä perusopetuksen laatukriteereitä. Lähikoulun ja yhtenäisen perusopetuksen merkitystä painotetaan. Perusopetuksen valtionosuuden perusteet tarkistetaan osana valionosuusjärjestelmän uudistamista. Jatkossa se perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin (kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen). Hallituskauden aikana kehitetään opiskelijahuoltoa ja tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta ja lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1–2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Toisen asteen koulutus Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että siihen sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus ja etäopetusta kehitetään. Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Sisäiset muutokset Suomenkielisten perusopetusikäisten oppilaiden määrä kasvaa vuosina 2011 – 2014 ennusteen mukaan 366 oppilaalla, mistä seuraa lisätarvetta sekä opetustiloihin että opettajavirkoihin. Saman aikaisesti esioppilaiden määrä vähenee 40 oppijalla. Sähköinen oppimispohja pyritään ottamaan käyttöön kaikissa perusopetuksen kouluissa. Helmi- hallinto-ohjelmiston käyttöön otto luo edellytykset kehittää opetustoimen hallinnon sisäisiä ja ulkoisia sähköisiä palveluita. Oppimiskeskusten toiminnan kehittämisen kautta voidaan luoda uusia yhteistyökäytänteitä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen välille. Opetusvälineistö ja kalusteet vaativat ajanmukaistamista sekä perus- että lukio-opetuksessa. Kirkkonummen perusopetuksen laadunarviointijärjestelmän valmistuminen suo mahdollisuuden arviointitietoihin perustuvan toiminnan kehittämiseen. KÄYTTÖTALOUSOSA 86 Sivistystoimi Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • • • • • • • • • Yhtenäisen oppimispolun sisällöllinen ja toiminnallinen kehittäminen. Oppilaaksiottoperiaatteiden tarkistaminen. Sekä esiopetuksen ja koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan että koulujen kerhotoiminnan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena huomioiden asukaspuistojen tuottamat palvelut. Kasvatuskumppanuus esiopetuksen, koulun ja kodin yhteistyömuotona. Perusopetuksen laatukriteereiden mukainen toiminnan arviointi ja kehittäminen. Monipuolinen ja joustava oppimisen tukimuotojen käyttö. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen systemaattinen toteuttaminen koulutussuunnitelman mukaisesti. Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen opetustoimen palveluissa Tieto- ja viestintäteknologian käytön kehittäminen opetuksessa, palveluissa ja hallinnossa sekä välineistön ja ohjelmiston ajanmukaistaminen laadittavan tvt-strategian mukaisesti. Lisäopetuksen ja yhteishaun ulkopuolisen haun kehittäminen yhteistyössä Omnian ja Espoon kaupungin kanssa. Lukiokoulutuksen kehittäminen: o Alueellisen yhteistyön laajentaminen. o Oppilaanohjauksen kehittäminen jatko-opintoihin suuntautuvaksi. o Kahden toimipisteen välisen etäopetusteknologian käyttöönotto. Talousarvio Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaat opetuspalvelut • esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuuden parantaminen vuoden 2011 tasoon verrattuna Tuottavuuden suhteellinen muutos esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 Sivistystoimi 87 KÄYTTÖTALOUSOSA Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/ Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaat ja kattavat opetuspalvelut • Esiopetusikäisten ikäluokasta kaikki (100 %) osallistuvat esiopetukseen (sk) Esiopetukseen osallistuvien suhteellinen osuus (%) esiopetusikäisten ikäluokasta • Perusopintonsa päättävien oppilaiden määrä = 100% Päättötodistuksen saaneiden suhteellinen osuus (%) 9. vuosiluokan oppilasmäärästä • Lukio-opintojen läpäisyn tehostaminen verrattuna vuoteen 2010. Opintonsa vuonna 2012 päättävien määrä verrattuna lukiopintojensa lukuvuonna 2009-2011 aloittaneiden määrään. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/ Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 3 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Oppilaat / opiskelijat saavat riittävästi tukea opintojen suorittamiseen. Perusopetus • Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden määrä on pienempi kuin vuonna 2010. Lukiokoulutus • Opintonsa keskeyttäneiden lukiolaisten määrä on pienempi kuin vuonna 2010 Erityisen tuen päätöksen saaneiden suhteellisen osuuden muutos vuosina 2010 ja 2012 Opintonsa keskeyttäneiden suhteellinen osuus (%) lukion oppilasmääristä 88 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 847 137 722 749 731 928 758 060 783 960 -13 356 768 -14 049 559 -14 204 914 -14 676 581 -15 142 838 -12 509 631 -13 326 810 -13 472 986 -13 918 521 -14 358 878 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -362 -376 -374 -380 -385 -135 142 0 0 0 0 -12 644 773 -13 326 810 -13 472 986 -13 918 521 -14 358 878 203 1 9 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 203 0 6 5 1 0 0 0 9 0 0 0 0 0 0 0 89 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Ruotsinkielinen lasten päivähoito eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 611 620 670 000 693 982 -5 124 642 -5 578 000 -5 367 746 -4 513 022 -4 908 000 -4 673 764 36 942 37 414 37 979 -139 -149 -141 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 718 900 744 800 -5 546 383 -5 771 270 -4 827 483 -5 026 470 38 639 39 314 -144 -147 -102 258 0 0 0 0 -4 615 280 -4 908 000 -4 673 764 -4 827 483 -5 026 470 114 0 7 0 114 0 7 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RUOTSINKIELINEN LASTEN PÄIVÄHOITO Tunnusluvut / Ruotsinkie line n la ste n pä ivä hoito 0-6-vuotiaiden lukumäärä Päivähoidossa olevat lapset %-ikäluokasta 0-6-vuotiaat Lapsia kunnallisessa päivähoidossa Lapsia yksityisessä päivähoidossa Kunnallisen päivähoidon nettokust. euroa /lapsi Lapsia kotihoidon tuen piirissä (S+R) Päivähoidon nettokust. € / ikäryhmästä 0-6 v (S+R)/lapsi 0-6-vuotiaiden määrä (S+R) 685 69 341 134 8 928 858 6252 4026 634 73 324 137 9 268 873 6254 4047 706 74 369 150 9 189 813 6422 4152 669 77 365 150 8787 860 6447 4181 679 77 372 150 9006 860 6925 4245 TS 2014 689 77 379 150 9102 860 7288 4309 Tehtävä Ruotsinkielinen lasten päivähoito käsittää seuraavat tulosyksiköt: päiväkotihoito, perhepäivähoito, erityispäivähoito ja päivähoidon tuki. Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut ovat kokonaisuus, joka perustuu lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta ja huoltajien oikeuteen saada hoitopaikka lapselleen. Palvelutarjonta käsittää seuraavat päivähoitomuodot: päiväkotihoito, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito sekä kotihoidon tuki lapsiaan kotona hoitaville huoltajille. Tilanteessa 31.12.2012 kunnassa on 3 kunnallista päiväkotia sivutoimipisteineen, 5 yksityistä päiväkotia, 2 yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, 4 kunnallista perhepäivähoitajaa ja 1 yksityinen perhepäivähoitaja. Päivähoito järjestetään pääasiassa lähipalveluna. Myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia hoidetaan lähipäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Tarpeelliset tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan mm. erityislastentarhanopettajien, puheterapeutin ja ryhmäavustajien avulla. Kunnan päivähoidossa toteutettavan varhaiskasvatuksen tavoitteena on lasten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen järjestelmällinen ja määrätietoinen edistäminen. KÄYTTÖTALOUSOSA 90 Sivistystoimi Taloussuunnitelma 2012–2014 Muutosten vaikutus toimintaan Ulkoiset muutokset • • • • Hallitusohjelmassa todetaan mm., että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle, säädetään laki varhaiskasvatuksesta, päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena, päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön, oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa ja varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Lakisääteinen kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha on 1.3.2011 alkaen sidottu kansaneläkeindeksiin, joka perustuu kuluttajahintojen muutokseen (Kelan 31.10.2011 laskeman indeksiluvun mukaan). Perhepäivähoitajat ovat kuuluneet työaikalain piiriin 1.8.2011 alkaen. Tämä lisää palkkakustannuksia noin 8 % vuonna 2012. Syynä tähän on perhepäivähoidossa olevien lasten varahoidon järjestämistarve. Mahdolliset muut vaikutukset näkyvät vasta suunnitelmakauden loppupuolella. Muutos johtaa kuitenkin todennäköisesti siihen, että huoltajat valitsevat ennemmin päiväkotihoidon kuin perhepäivähoidon lastensa hoitomuodoksi. Päivähoitomaksujen indeksikorotus toteutetaan vuonna 2012. Sisäiset muutokset • Väestösuunnitteen mukaan 0–6-vuotiaiden äidinkieleltään ruotsinkielisten lasten määrän arvioidaan kasvavan suunnittelukaudella 36 lapsella (0–6-vuotiaita tilanteessa 31.12.2010: 653 ja 31.12.2014: 689), jolloin ruotsinkielisiksi rekisteröityjen 0–6-vuotiaiden lasten määrän arvioidaan olevan 16 % kunnan 0–6-vuotiaista. • Päivähoitopaikkojen tarjontaa tulee lisätä noin 20–30 paikalla suunnitelmakauden aikana. Uusien hoitopaikkojen arvioitu tarve perustuu oletukseen, että noin 70–75 % ruotsinkielisistä perheistä käyttää kodin ulkopuolista hoitoa. Tehtävän Ruotsinkielinen lasten päivähoito investointitarve johtuu 0–6-vuotiaiden määrän kasvun ohella pyrkimyksestä luopua tilapäisistä ja epätarkoituksenmukaisista tilaratkaisuista. 31.12.2011 tällaisissa tiloissa on 113 (32 %) 352 kunnallisesta päiväkotipaikasta. Keskustan toinen ruotsinkielinen päiväkoti vastaa keskusta-alueen päivähoidon määrällistä tarvetta ja merkitsee samalla, että keskusta-alueen ruotsinkielisellä päivähoidolla on asianmukaiset tilat. Uusi päiväkoti mahdollistaa myös ruotsinkielisen päivähoidon palvelumuotojen laajentamisen päivähoitolainsäädännön vaatimusten mukaisesti (päivähoitolain 2 § 2 mom.), koska tarkoituksena on, että päiväkotiin perustetaan tarvittaessa ilta- ja viikonloppuhoidon ryhmä. Ruotsinkielinen päivähoito luopuu Prästgårdsbackens daghemin Lindalin-osastosta keskustan toisen ruotsinkielisen päiväkodin käyttöönoton yhteydessä. Pohjois-Kirkkonummella päivähoitotilojen tarve turvataan kunnanhallituksen 4.5.2009 § 266 tekemän päätöksen mukaisesti rakentamalla uudet tilat Sjökulla skolan tontille (koko PohjoisKirkkonummen päivähoidon ja perusopetuksen oppimiskeskus). Kunnan vuokrasopimus Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n kanssa, joka on vuokrannut Evitskogs daghemin tilat, päättyi 14.6.2011. Kunnes Sjökullan oppimiskeskuksen uudet päivähoitotilat otetaan käyttöön, kaksi ryhmää Evitskogs daghemistä on sijoitettuna Vuorenmäen päiväkotiin Veikkolaan. Evitskogs daghemin muut toimipaikat ovat Lapinkylässä (Lappböle-gruppen) ja Röda Stuganissa Haapajärvellä. Kun Sjökullan oppimiskeskus otetaan käyttöön, ruotsinkielinen päivähoito luopuu Lapinkylässä ja Haapajärvellä sijaitsevista tiloista. Päivähoitopalveluja kehitetään käynnistämällä asteittain yhteistyössä suomenkielisen päivähoidon kanssa asukaspuisto- ja palveluohjaustoiminta suunnitelmakaudella. Avoimeen toimintaan / asukaspuistotoimintaan ruotsinkielisiä ohjaajia. • • • • • • Sivistystoimi 91 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnan painopistealueet • Kysyntää vastaava palvelutarjonta ja asianmukaiset päivähoitotilat • Yksityisen päivähoidon tarjonta vähintään 20 % alueittaisista päivähoitopalveluista • Varhaiskasvatuspedagogiikan kehittäminen uudistetun varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti • ”Med Barnaögon” -omahoitajajärjestelmän toteuttaminen ja arviointi kaikissa kunnallisissa yksiköissä • Turvallinen varhaiskasvatus 1. Nollatoleranssi kiusaamisen suhteen 2. Tapaturmien vähentäminen • Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa ja päivähoitopalveluissa • Järjestelmällinen hoito- ja kasvatushenkilöstön osaamisen kehittäminen • Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen toiminnassa, palveluissa ja hallinnossa sekä ajanmukaiset laitteet ja ohjelmat Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Mittari/seurantatapa Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Tehokkaasti toimivat päivähoitopal- Tuottavuuden suhteellinen muutos vuonna 2012 verrattuna vuovelut / kunnallisen päivähoidon tuot- teen 2011 tavuus parantuu verrattuna vuoden 2011 tasoon Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Sitoutunut ja osaava henkilöstö / Palvelujen tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen Mittari/seurantatapa Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Pedagogisesti pätevä ja riittävä kasvatushenkilöstö päivähoidossa • Kelpoisuusehdot täyttävien lasten- Kelpoisuusehdot täyttävien lastentarhanopettajien ja lähi tarhanopettajien ja lähihoitajien hoItajien suhteellinen osuus 5 kuukautta tai pitempään osuus kasvatushenkilöstöstä = kestävissä palvelussuhteissa 100 • Henkilöstön vaihtuvuus < 10 % Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus (irtisanoutuneet) KÄYTTÖTALOUSOSA 92 Sivistystoimi • Poissaolopäivien keskimääräinen Henkilökunnan poissaolopäivien ja henkilötyövuosien suhlukumäärä/henkilötyövuosi pie- deluku vuosina 2010 ja 2012 nempi kuin vuonna 2010 • Lasten ja hoito- ja kasvatushenki- Lasten ja kasvatushenkilökunnan määrän toteutunut suhdelökunnan määrä päiväkodeissa: luku enintään 4 alle 3-vuotiasta lasta/1 kasvatusvastaava, enintään 7 yli 3-vuotiasta lasta/1 kasvatusvastaava 93 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Ruotsinkielinen koulutoimi eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 235 517 52 749 37 946 -8 232 126 -8 471 560 -8 837 168 -7 996 609 -8 418 811 -8 799 222 36 942 37 414 37 979 -223 -226 -233 -32 884 0 0 0 0 -8 029 493 -8 418 811 -8 799 222 -9 091 038 -9 332 408 89 1 2 0 89 1 2 0 Tunnusluvut / Ruotsinkie line n koulutoim i Esiopetus: oppilasmäärä 20.9 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 39 160 39 160 -9 130 198 -9 371 568 -9 091 038 -9 332 408 38 639 39 314 -236 -238 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 4 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 109 112 125 110 110 110 1 027 6 035 1 023 5 901 1 049 6 391 1 044 6 673 1 016 7 067 1008 7330 202 6 035 218 5 901 190 7 532 220 6 377 220 6 377 220 6803 Perusopetus: Oppilasmäärä 20.9 Kustannukset euroa / oppilas Lukiokoulutus: Oppilasmäärä 20.9 Kustannukset euroa / oppilas Tehtävä Ruotsinkielinen koulutoimi käsittää seuraavat tulosyksiköt: ruotsinkielinen esiopetus, ruotsinkieliset peruskoulut, ruotsinkieliset lukiot sekä ruotsinkielinen aamu- ja iltapäivätoiminta. Esiopetuksen ja perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kehitystä toiset huomioon ottaviksi ja eettisesti vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Esiopetuksen tavoitteena on lisäksi osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnan järjestämän perusopetuksen tavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalle yhtenäistä perusopetusta, joka ottaa huomioon oppilaan yksilölliset oppimisedellytykset. Laadukas perusopetus edellyttää, että ryhmäkoot ovat tarkoituksenmukaiset ja että kouluilla on mahdollisuus seurata opetussuunnitelmaa kaikessa toiminnassaan. Perusopetuksessa pyritään siihen, että mahdollisimman moni oppilas voi käydä lähikouluaan. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehittymistä hyviksi, harmonisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat jatkoopinnoissa, työelämässä, harrastuksissa sekä kokonaisvaltaiseen persoonallisuuden kehittämiseen. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja kehittymään koko elämän ajan. Tavoitteena on, että kunta järjestää laadukasta lukiokoulutusta ja kunnan omien lukioiden vetovoimaisuuden lisääminen. KÄYTTÖTALOUSOSA 94 Sivistystoimi Taloussuunnitelma 2012–2014 Muutosten vaikutus toimintaan Ulkoiset muutokset Perusopetus Uuden hallitusohjelman mukaan työ perusopetuksen laadun parantamiseksi laatukriteerien käyttöönotolla ja ryhmäkokojen pienentämisellä jatkuu. Turvallisen lähikoulun ja yhtenäisen peruskoulun merkitystä korostetaan. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet. Tavoitteena on, että ne jatkossa perustuisivat nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Opiskelijahuoltoa kehitetään ja toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi tehostetaan. Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Koulutuksessa tehdään järjestelmällistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Koulujen kerhotoiminta vakiinnutetaan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa lisätään perusopetuksen 1.–2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Toisen asteen koulutus Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Uudistetaan lukioiden rahoituspohja ottamalla käyttöön tuloksiin perustuva rahoitus ja kehitetään etäopintoja. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Sisäiset muutokset Opetustoimen tieto- ja viestintätekniikka on vanhentunutta ja riittämätöntä sekä määrällisesti että laadullisesti. Sähköinen oppimisalusta tulee ottaa käyttöön kaikissa peruskouluissa. Hallinto-ohjelma Helmin käyttöönotto luo edellytykset sisäisten ja ulkoisten e-palvelujen kehittämiseen. Oppimateriaalit ja kalusteet ovat päivittämisen tarpeessa sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Perusopetuksen laadunarviointijärjestelmän valmistuminen mahdollistaa arviointiin perustuvan toiminnan kehittämisen. Toiminnan painopistealueet • Yhtenäisen oppimispolun toteuttaminen varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun kunkin lapsen yksilöllisten oppimisedellytysten mukaisesti • Med Barnaögon-mallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen esikoulussa Sivistystoimi 95 KÄYTTÖTALOUSOSA • Toiminnan arviointi ja kehittäminen perusopetuksen laatukriteereiden mukaisesti • Opetuksen tukimuotojen monipuolinen ja joustava käyttäminen • Järjestelmällinen opettajien täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen opetustoimessa • Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen opetustoimen palveluissa • Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittäminen opetuksessa, palveluissa ja hallinnossa sekä laitteiden ja ohjelmistojen päivittäminen laadittavan tvt-strategian mukaan • Lukiokoulutuksen kehittäminen: 1. Seudullisen yhteistyön kehittäminen 2. Opinto-ohjauksen kehittäminen painopisteenä jatko-opinnot Talousarvio Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous/ Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/seurantatapa Tehokkaasti toimivat opetuspalvelut • Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuus parantuu vuoteen 2011 verrattuna Tuottavuuden suhteellinen muutos esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011 Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/ Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokkaat ja kattavat opetuspalvelut • Esiopetusikäisten ikäluokasta kaikki (100 Esiopetukseen osallistuvien suhteellinen osuus (%) esiopetusikäisten ikäluokasta %) osallistuvat esiopetukseen (sk) • Perusopintonsa päättävien oppilaiden määrä = 100% • Lukio-opintojen läpäisyn tehostaminen verrattuna vuoteen 2010. Päättötodistuksen saaneiden suhteellinen osuus (%) 9. vuosiluokan oppilasmäärästä Opintonsa vuonna 2012 päättävien määrä verrattuna lukiopintojensa lukuvuonna 2009-2011 aloittaneiden määrään. KÄYTTÖTALOUSOSA 96 Sivistystoimi Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/ Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 3 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/seurantatapa Oppilaat/opiskelijat saavat riittävästi tukea opintoihinsa • Niiden peruskoulun oppilaiden osuus, joil- Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden suhteellisen osuuden muutos vuosina 2010 ja la on päätös erityisestä tuesta, on pie2012 nempi kuin vuonna 2010 • Opintonsa keskeyttäneiden lukioopiskelijoiden määrä on pienempi kuin vuonna 2010 Opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden suhteellinen osuus (%) lukion oppilasmäärästä 97 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 667 041 718 058 718 058 -2 597 104 -2 772 030 -2 852 492 -1 930 063 -2 053 972 -2 134 434 36 942 37 414 37 979 -70 -74 -75 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 743 189 769 201 -2 934 226 -3 024 899 -2 191 037 -2 255 698 38 639 39 314 -76 -77 -386 685 0 0 0 0 -2 316 748 -2 053 972 -2 134 434 -2 191 037 -2 255 698 18 0 1 0 18 0 1 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 98 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden tehtävänä on huolehtia liikuntalaissa kunnalle tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta siltä osin kun niitä ei johtosäännössä ole määrätty kunnan muun toimielimen hoidettavaksi. Palvelutuotantoa on tarjolla niin lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaan kuin erityisryhmienkin liikuntaan. Iso osa palvelutuotannosta tapahtuu urheilu- ja liikuntaseurojen toimesta. Liikuntatoimi avustaa vuosittain ao. tahojen toimintaa. Osa palvelutuotannosta toteutetaan yksityisten palvelutuottajien toimesta. Liikuntapalveluiden vuosittainen kävijämäärä on n. 60.000 henkilöä. Liikuntalautakunnan ylläpitämien liikuntapaikkojen määrä on n.55 kappaletta koostuen urheilupuistoista, ulkoilualueista, uimarannoista, pallokentistä, kuntoradoista ja muista liikuntapaikoista. eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 75 419 84 750 84 750 -1 749 356 -1 923 085 -1 988 418 -1 673 936 -1 838 335 -1 903 668 36 942 37 414 37 979 -47 -51 -52 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 87 716 90 786 -2 043 018 -2 090 406 -1 955 302 -1 999 620 38 639 39 314 -53 -53 -235 634 0 0 0 0 -1 909 570 -1 838 335 -1 903 668 -1 955 302 -1 999 620 5 0 1 0 5 0 1 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset LIIKUNTAPALVELUT Tunnusluvut / Liikunta pa lve lut Liikuntatoimen kustannukset euroa / asukas Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 73 72 73 74 74 75 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Kunta- ja palvelustrategiassa hyväksytyt toimintalinjaukset korostavat kuntien ja eri tahojen välisen yhteistyön kehittämistä liikuntapalveluiden osalta. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista 11.12.2008 määritellään tavoitteet suomalaisen liikuntakulttuurin edistämiseen. Tavoitteissa mainitaan omina kohtinaan liikunnan sisältymisen peruspalveluna kuntien hyvinvointipolitiikkaan sekä eri hallinnonalojen yhteistyön lisääminen. Lisäksi korostetaan mm. kuntien osuutta erityisesti lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan oppimisessa sekä nuorten, työikäisten ja ikääntyvien liikunnallisten elämäntapojen ylläpidon tukemisessa. Sisäiset muutokset Liikuntatoimen ja muiden hallintokuntien yhteistyötä lisätään pyrkien edesauttamaan kaikenikäisten kirkkonummelaisten liikunnallisia elämäntapoja. Liikuntatoimi on sitoutunut jatkamaan Terve Elämä! kampanjan aikana aloitettuja toimintatapoja sekä toimimaan kampanjan jatkotoimenpide-ehdotusten Sivistystoimi 99 KÄYTTÖTALOUSOSA mukaisesti. Liikuntatoimi katsoo liikunnan roolin ennalta ehkäisevässä terveydenhoidossa olevan erittäin tärkeä. Liikuntatoimen liikuntapalvelujen toteuttamista tehostetaan. Erityisryhmien ja uimahallin liikunnanohjaajien ryhmien toimintaa selkeytetään kohderyhmittäin. Uusia palveluja pyritään kehittämään poikkihallinnollisten hankkeiden puitteissa. Syksyllä 2010 aloitettua terveyskeskuksessa tapahtuvaa liikuntaneuvontapalvelua ja kouluille tehtävää välituntiliikuttajakoulutusta jatketaan ja kehitetään kokemusten perusteella. Sisäisten järjestelyiden avulla uutena vakanssina syksyllä 2010 alkaneen vapaa-aikapalveluiden suunnittelijan viran myötä liikuntapalvelutuotantoa kehitetään edelleen. Tämä tarkoittaa mm. seurojen ja kunnan välisen yhteistyön lisäämistä sekä Kirkkonummella tapahtuvan liikunnallisten palveluiden ja tapahtumien lisäämistä. Internetin käyttöä tullaan myös lisäämään. Erityisryhmille suunnattujen liikuntapalveluiden koordinoimistyöryhmän ehdotusten mukaisesti kehitetään kunnan erityisliikuntapalveluja. Liikuntalautakunta on yhdessä sivistystoimen kanssa kehittämässä Kirkkonummelle asukaspuistolähiliikuntapaikkoja. Masalan lähiliikuntapaikan rakentaminen alkaa syksyllä 2011 ja jatkuu vuonna 2012. Vuonna 2012 on ohjelmassa myös keskustan urheilupuiston kehittämistä. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet Liikuntalautakunta kannustaa kuntalaisia omaehtoiseen liikunnanharrastukseen. Luomalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä tukemalla järjestöjä taloudellisesti ja toiminnallisesti liikuntalautakunta on mukana tuottamassa laajaa liikuntatarjontaa lapsille, nuorille sekä aikuisille. Liikuntatoimi huolehtii yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle kunnassa kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmät huomioiden. Kunnan oman liikuntapalvelutuotannon painopiste on vuosia ollut erityisryhmien liikunnassa. Viime vuodet on kehitetty erityisesti myös kaikille kuntalaisille tarkoitettuja liikuntapalveluja. Talousarviovuoden painopisteitä ovat: • • • • • liikuntapalvelutuotannon lisääminen mm. koulujen ja seurojen välinen yhteistyö sekä tapahtumat liikuntaneuvontapalvelun edelleen kehittäminen liikuntapaikkojen ja niiden hoidon, käytön ja turvallisuuden lisääminen lasten ja nuorten liikunnan edistäminen monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden lisääminen liikuntapalveluissa Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Erityisryhmien liikuntaryhmien monipuolistaminen/ 85 liikuntaryhmää ryhmien määrä vuodessa 100 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Uimahalli Kirkkonummen uimahallin keskeinen strategia on laadukkaiden liikuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille yhteistyössä eri hallintokuntien, seurojen ja yhdistysten kanssa. Kirkkonummen uimahalli on nettobudjetoitu yksikkö, joka kattaa osan menoistaan myyntituloilla. eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 591 622 633 308 633 308 -847 748 -848 945 -864 074 -256 127 -215 637 -230 766 36 942 37 414 37 979 -23 -23 -23 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 655 473 678 415 -891 208 -934 493 -235 735 -256 078 38 639 39 314 -23 -24 Suunnitelmapoistot -151 051 0 0 0 0 Tilikauden tulos -407 178 -215 637 -230 766 -235 735 -256 078 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 13 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 13 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 UIMAHALLI Tunnusluvut / Uima ha lli TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Uimahalli / Kävijämäärä 196 541 196 921 200 000 200 000 200 000 200 000 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Talouden kiristynyt tilanne ja yleinen kustannusten nousu heijastuu myös Kirkkonummen uimahallin toimintoihin. Uimahallissa tehtävän vuosihuollon kustannukset nousevat vuosi vuodelta ja palveluiden oston lisääntyminen ja kallistuminen luo omat paineensa käyttömenoihin. Liikuntapalvelujen tarjonnan monipuolistuessa Kirkkonummella kilpailu asiakkaista lisääntyy. Kunnan asukasmäärän positiiviseen kehitykseen vastaaminen asettaa kuitenkin haasteita uimahallin tilakapasiteetin ollessa rajallinen. Asiakaspohjan muutokset ja lipputuotteiden myynnin painopiste on aiempina vuosina siirtynyt enemmän subventoituihin sarjakortteihin ja erityisryhmien vuosikorttiin oikeuttavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Nämä heijastavat edelleen tulokertymään. Kunnan asukasmäärän jatkuva lisääntyminen ja terveysliikuntapalvelujen kasvava tarve on huomioitava tulevissa liikuntapaikkarakentamissuunnitelmissa. Kirkkonummen uimahallin toimintakapasiteetti ei enää riitä Sivistystoimi 101 KÄYTTÖTALOUSOSA kentamissuunnitelmissa. Kirkkonummen uimahallin toimintakapasiteetti ei enää riitä vastaamaan palvelujen tarvetta. Sisäiset muutokset Uimahallin asiakasmäärät ovat vakiintuneet tietylle tasolle ja asiakaskäyntien lisääminen on tulevaisuudessa vaikeaa allas- ja liikuntatilojen puutteen vuoksi. Asiakaskäyntien lisääminen on erittäin vaikeaa etenkin allastilan aktiivisen käytön vuoksi Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä erilaisten kuntoutusryhmien, päiväkotien ja koulujen kanssa pyritään edelleen lisäämään. Kirkkonummen uimahalli panostaa edelleen omaan liikuntapalvelutuotantoon ja sen kehittämiseen. Liikuntapalveluiden erityisryhmien ja uimahallin liikunnanohjaajien ryhmien toimintaa selkeytetään kohderyhmittäin. Palvelutuotannon lisääntyminen tuottaa kuntalaisille parempaa liikuntapalvelua, mutta tämä tulee kuitenkin toteuttaa siten, että allasalueen valvonta ja turvallisuus eivät kärsi. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • Laadukkaiden ja turvallisten liikuntamahdollisuuksien tuottaminen niin, että toiminta on monipuolista ja tavoittaa mahdollisimman monet käyttäjäryhmät. Toiminta-aikoja tulee jakaa niin, että seuroihin kuulumattomien asiakkaiden liikuntamahdollisuudet säilytetään. • Uimahallin oman liikuntapalvelutuotannon lisääminen, sekä erilaisten kohdennettujen liikuntatapahtumien järjestäminen. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tilojen tehokas käyttö / allasosaston asiakasmäärä 170 000 Kävijämäärät Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Palveluiden lisääminen / liikunnanohjausryhmien määrä 40 ryhmää liikunnanohjausryhmien määrä vuodessa 102 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivistystoimi Nuorisolautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 262 185 232 000 240 120 -1 221 813 -1 237 133 -1 385 226 -959 627 -1 005 133 -1 145 106 36 942 37 414 37 979 -33 -33 -36 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 248 524 257 222 -1 427 814 -1 472 665 -1 179 290 -1 215 443 38 639 39 314 -37 -37 0 0 0 0 0 -959 627 -1 005 133 -1 145 106 -1 179 290 -1 215 443 16 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 16 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 103 Sivistystoimi KÄYTTÖTALOUSOSA Nuorisopalvelut Nuorisolautakunta huolehtii nuorisolain ja raittiustyölain mukaisista tehtävistä . eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 262 185 232 000 240 120 -1 221 813 -1 237 133 -1 385 226 -959 627 -1 005 133 -1 145 106 36 942 37 414 37 979 -33 -33 -36 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 248 524 257 222 -1 427 814 -1 472 665 -1 179 290 -1 215 443 38 639 39 314 -37 -37 0 0 0 0 0 -959 627 -1 005 133 -1 145 106 -1 179 290 -1 215 443 16 0 0 0 16 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset NUORISOPALVELUT Tunnusluvut / Nuorisopa lve lut 0-28 vuotiaiden määrä Kustannukset euroa / 0 - 28-vuotiaat Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 13 357 13 611 14 122 14 400 14 736 15 000 94 90 88 95 97 99 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Nuorisolain säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöstä, sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovutuksesta parantavat nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä toteutetaan seutukunnallisesti yhteistyössä Omnian ja Svenska Produktionsskolanin kanssa. Nuorisopalvelut on mukana 12 - 25 -vuotiaille nuorille tarkoitetussa "Pulmakulma-nettipalvelussa", jossa nuorisotyöntekijät ja eri alojen asiantuntijat, auttavat nuoria heitä askarruttissa asioissa. Nuorten harrastustoiminnan määrällinen tarve säilyy ja uudet nuorisotoiminnan muodot kasvattavat suosiotaan. KÄYTTÖTALOUSOSA 104 Sivistystoimi Sisäiset muutokset Perusnuorisotyö, nuorisotiedotustoiminta, nuorisoteatteritoiminta, erityisnuorisotyö ja ennaltaehkäisevä päihdetyö edellyttävät toiminnan jatkuvaa uusiutumista niin sisältöjen kuin menetelmien osalta. Sosiaalinen media on tärkeä työväline nuorisotyössä, perinteisen nuorisotilatoiminnan rinnalla. Nuorisotoimi osallistuu oppilasparkkitoimintaan ja tarvittaessa myös tuntityöskentelyyn Veikkolan koulussa. Nuorisopalvelut vastaa nuorten kuntalaisten tarpeisiin tarjoamalla nuorisolle harrastustiloja ja toimintamahdollisuuksia. Talousarvioehdotus vuodelle 2012 sisältää toiminnan sisällöllistä kehittämistä erityisesti kesätoiminnan osalta. Lisäksi Masalan Ljusdalan peruskorjauksen valmistuminen ja Veikkolan K-kaupan entisten tilojen käyttöön otto parantavat nuorisoteatteritoiminnan ja alueellisen nuorisotoiminnan toimintaedellytyksiä vuonna 2012. Kesällä 2012 toteutetaan Masalan Nuorisoteatterin kannatusyhdistyksen kanssa yhteistyönä kesäteatteri ”Utopia. Kesäteatteri on osa Masalan Nuorisoteatterin 30-vuotisjuhlia. Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja nuorten nivelvaiheen ohjauksen avulla parannetaan kirkkonummelaisten nuorten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Nuorten musiikkitoimintaa edistetään bänditiloin, leirein ja paikallisin nuorisoyhtyeiden konsertein. Kunnan ruotsinkielistä nuorisotoimintaa toteutetaan yhteistyössä koulujen, yhdistysten ja ruotsinkielisen seurakunnan kanssa. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • • • • • • Lasten ja nuorten kasvatustyö kouluyhteistyön avulla Nuorten kasvu aktiivisiksi kansalaisiksi nuorisofoorumin toiminnan kautta Nuorten sosiaalinen vahvistaminen perusnuorisotyön, erityisnuorisotyön, teatteritoiminnan, nuorten työpajatoiminnan, sekä nuorisotiedotuksen kautta Nuorisoteatteritoiminnan laajentaminen Päihdevalistustyö ja laillisuuskasvatus kouluissa Yläkouluun siirtyvien oppilaiden ryhmäyttämiseen osallistuminen Monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden lisääminen nuorisotilatoiminnassa Ruotsinkielisen nuorisotoiminnan toteuttaminen yhteistyössä koulujen, yhdistysten ja ruotsinkielisen seurakunnan kanssa Sivistystoimi 105 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen/ -Alueellista nuorisotoimintaa toteutetaan 6:ssa nuorisotilassa . -Leirejä ja kesäkerhoja toteutetaan 11 kpl, uutuutena nuorten hip hop leiri - Nuorten teatteri-ilmaisun ryhmiä on 5 kpl - Nuorten teatteriesityksiä on 20 kpl - Kesäteatteri ”Utopia” Masalan Ljusdalassa, esityksiä 20 kpl - Nuorisokonsertteja toteutetaan 2 kpl Kävijämäärä Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/ asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Kävijämäärä Nuorten sosiaalinen tukeminen/ -Rötöksiin syyllistyneet nuoret vanhempineen puhutetaan nopean puuttumisen työryhmän toimesta/yhteensä 50 nuorta ja vanhempaa -Katupartiointia toteutetaan perjantai-iltaisin kunnan alueella 15 kertaa vuoden aikana. -Päihdekyselytunteja toteutetaan kouluissa 6luokkalaisille/tavoitetaan 300 nuorta -Laillisuuskasvatusta tukevia näppäriluentoja järjestetään 7-luokkalaisille/tavoitetaan 350 nuorta -Koulujen kanssa tehdään yhteistyötä 7luokkalaisten ryhmäyttämisessä/tavoitetaan 360 nuorta -Suomen ja ruotsinkielisessä nuorten työpajatoiminnassa on keskimäärin 20 nuorta vuoden aikana -Pulmakulma-nettipalvelun avulla annetaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluja /tavoitetaan 40 nuorta -Sosiaalista mediaa käytetään nuorisotyön välineenä/tavoitetaan 1 000 nuorta KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSA 106 Sivistystoimi 107 KÄYTTÖTALOUSOSA YHDYSKUNTATEKNIIKKA • Kehittämis- ja yhteiset palvelut • Palo- ja pelastuspalvelut • Joukkoliikenteen tuki • Ruokapalveluyksikkö • Valvonta- ja viranomaistehtävät • Vesihuoltolaitos • Tekniset palvelut • Eerikinkartanon maa- ja metsätila YHDYSKUNTATEKNIIKKA 36,5 milj € 16,3 % Talousarvio 2012 Toimintamenot 223,8 milj € -1% -7% -8% -7% -10% -14% -3% -50% Kehittämis- ja yhteiset palvelut Joukkoliikenteen tuki Valvonta- ja viranomaistehtävät Tekniset palvelut Palo- ja pelastustoimi Ruokapalveluyksikkö Vesihuoltolaitos Eerikinkartanon maa- ja metsätila 108 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimiala Yhdyskuntatekniikka eurot 19.10.2011 Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatuotot Toimintamenot Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Tilinpäätös 2 010 26 577 536 14 389 481 816 367 260 962 0 11 110 727 Talousarvio 2 011 26 785 196 14 391 329 799 000 9 280 0 11 585 587 Talousarvio 2 012 30 037 102 15 050 357 868 537 11 500 0 14 106 708 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 30 968 797 32 156 941 15 488 826 16 229 970 874 000 897 000 6 500 6 500 0 0 14 599 471 15 023 471 -31 776 652 -32 981 599 -36 506 982 -37 671 098 -7 645 810 -7 809 032 -8 240 873 -8 365 856 -1 891 849 -2 534 517 -2 565 535 -2 459 271 -13 571 068 -12 838 109 -14 629 120 -15 805 031 -6 402 791 -6 474 677 -6 988 181 -6 821 251 -261 489 -275 613 -277 100 -243 100 0 -23 130 -24 822 -24 822 -2 003 645 -3 026 522 -3 781 351 -3 951 767 -38 977 294 -8 489 898 -2 492 885 -16 603 052 -7 072 489 -251 100 -24 822 -4 043 048 Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas -5 199 115 36 509 -870 -6 196 404 37 242 -886 -6 469 880 38 092 -958 -6 702 301 38 993 -966 -6 820 353 39 929 -976 Suunnitelmapoistot -9 828 590 0 0 0 0 -15 027 705 -6 196 404 -6 469 880 -6 702 301 -6 820 353 Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 214 25 0 37 220 25 0 37 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 3 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 109 Yhdyskuntatekniikka KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikan lautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 724 036 441 982 486 000 -5 087 537 -5 741 235 -6 021 370 -4 363 501 -5 299 253 -5 535 370 36 942 37 414 37 979 -138 -153 -159 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 493 500 514 000 -6 249 793 -6 545 203 -5 756 293 -6 031 203 38 639 39 314 -162 -166 -126 033 0 0 0 0 -3 983 195 -5 299 253 -5 535 370 -5 756 293 -6 031 203 28 0 0 2 28 0 0 2 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhdyskuntatekniikan lautakunnan toiminnassa kunta- ja palvelustrategian näkökulmia ja päämääriä toteutetaan mm. talousarvion, kaavoitusohjelman, maapoliittisen ohjelman ja kehittämisohjelmien kautta. Kunnan seudullinen vetovoima kasvaa varsinkin kun kuntakeskusta, aluekeskuksia ja asemanseutuja kehitetään sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan. Vuonna 2013 moottoritie välittää kuntakeskuksesta liikennettä pääkaupunkiseudulle ja vuoteen 2015 mennessä joukkoliikenne on järjestetty HSL-ostoliikenteenä. Tolsan ja Jorvaksen asemat rakennetaan joukkoliikenteen käyttäjiä paremmin palveleviksi. Kunnan omistuksessa olevaa kaavoitettavaa maata on enää noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Raakamaan hankinta on tehostettava ja se tulisi kohdentaa ensisijaisesti kunnan keskivyöhykkeelle palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen sekä muille kehitettäville alueille. Kaavavaranto on edelleen korkealla tasolla mahdollistaen kodit yli 6000 asukkaalle. Myös liikerakentamisen kaavavaranto on verraten hyvä. Seudullisen yhteistyön merkitys kasvaa. Kirkkonummi on sitoutunut Helsingin seudun muiden kuntien tapaan MAL-yhteistyössä yhteisesti hyväksyttyihin asuntotuotantotavoitteisiin, jota koskeva aiesopimus on tarkoitus uusia vuonna 2011 siten, että se käsittää maankäytön ja asumisen lisäksi liikennehankkeet. Kunnan väestönkasvu jatkuu, palvelujen kysyntä kasvaa ja toiminnan sopeuttaminen kunnan taloudelliseen tilanteeseen on hyvin haasteellinen asia. Nykyisten taajamien vahvistamisella, yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja täydennysrakentamishankkeiden edistämisellä vaikutetaan kunnan talouden vahvistamiseen. EU:n INSPIRE-direktiivin vaatima paikkatietojen yhteiskäyttöön liittyvä kansallinen lainsäädäntö on tullut voimaan v. 2009. Laki edellyttää uusien paikkatietoaineistojen olevan sähköisten palvelujen piirissä v. 2012-2015 ja kaikkien paikkatietoaineistojen v. 2016-2019. Kirkkonummen paikkatietojärjestelmää kehitettäessä tavoitteena on helppokäyttöinen selainpohjainen järjestelmä. Yhdyskuntatekniikan toimiala pyrkii mm. tehtävien mukaan muodostamaan tarkoituksenmukaiset tehtäväkokonaisuudet, tehostamaan toimintaa sekä parantamaan asiakaspalvelua. Uuden kunnanta- KÄYTTÖTALOUSOSA 110 Yhdyskuntatekniikka lon valmistumisen myötä nykyinen palvelupiste siirtyy uusiin tiloihin. Sen jälkeen yhdyskuntatekniikan toimialan Jorvaksessa sijaitsevat toiminnot siirtyvät Aseman Ostari-rakennukseen. Joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö aiheuttaa yhdyskuntatekniikan lautakunnalle lisämenoja käyttötaloudessa. 111 Yhdyskuntatekniikka KÄYTTÖTALOUSOSA Kehittämis- ja yhteiset palvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 524 036 441 982 486 000 -2 158 621 -2 333 495 -2 379 121 -1 634 586 -1 891 513 -1 893 121 36 942 37 414 37 979 -58 -62 -63 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 493 500 514 000 -2 561 544 -2 617 954 -2 068 044 -2 103 954 38 639 39 314 -66 -67 -126 033 0 0 0 0 -1 929 774 -1 891 513 -1 893 121 -2 068 044 -2 103 954 28 0 0 2 28 0 0 2 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KEHITTÄMIS- JA YHTEISET PALVELUT Tunnusluvut / Ke hittä m is- ja yhte ise t pa lve lut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Yhdysk untasuunnittelu Vuoden aikana aloitetut kaavahankkeet, OAS, kpl Vuoden aikana hyväksytyt (osa)yleiskaavat, kpl/ha 10 9 1/670 8 15 6 0/0 3 0 V uoden aikana hyväksytyt asemakaavat ja -muutokset, kpl/ha 0 7/75 7/130 ´8/100 13 Vuoden aikana hyväksytyt ranta-asemakaavat, kpl/ha 0 3/55 3/110 5/180 0 Tiekuntien määrä 31.12. 259 261 261 265 269 Yksityisteiden pituus, km (31.12.) 345 349 366 371 376 9 1 6 2 Tontti- ja paik k atietopalvelut Luovutetut/varatut AO-tontit, kpl Luovutetut tuottajamuotoiset tontit, rakennusoikeus k-m2 44 62 50 50 50 12 460 6 000 6 000 6 000 273 381 50 6000 Tehtävä käsittää hallintopalvelujen, kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen sekä tontti- ja paikkatietopalvelujen tulosyksiköt. KÄYTTÖTALOUSOSA 112 Yhdyskuntatekniikka Hallinto Hallinto- ja toimistopalveluyksikkö toimii toimialan tukipalveluyksikkönä huolehtien yhteisistä kokous-, hallinto- ja taloustehtävistä sekä asiantuntijoiden avustamisesta tehtävissään. Hallintoyksikkö edistää yhteistyötä toimialalla sekä tukee ja luo edellytyksiä omalta osaltaan toimialan tulokselliselle toiminnalle. Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Toimialan henkilöresurssit ovat edelleen minimissään. Työvoiman saatavuus yhdyskuntatekniikan asiantuntijatehtäviin on edelleen heikkoa. Sisäiset muutokset Vuoden 2012 talousarvion tavoitteena on tuottavuuden nostaminen ja henkilöstön määrän kestävä mitoitus. Jorvaksen toimipisteen henkilöstö siirtyy alkuvuodesta 2012 K-taloon ja silloin toteutetaan mm. vuonna 2011 aloitettu hallintohenkilöstön tehtävien uudelleen järjestely. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • toimialan uuden 1.1.2011 voimaan tulleen organisaatiomallin jalkauttamisen jatkaminen ja henkilöstön tukeminen ja kannustaminen muutoksessa uuden arkistonhallinnan ohjelman käyttöönotto sähköisen asioinnin kehittäminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Koko toimialaa koskeva asiakaskysely ulkoisten asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseksi ja asiakaspalvelun, viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Tavoite: keskiarvo 3,18 tai >. (Vuonna 2011 keskiarvo 3,18, asteikolla 1-5) Kerran vuodessa kysely Digium Oy:n ohjelmalla sähköisesti kunnan kotisivujen kautta sekä paperiversiona. Hallintohenkilöstön uuden toimintamallin jalkauttaminen. Uuden organisaatiorakenteen käyttöönotto Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Sitoutunut ja osaava henkilöstö / Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti ja kannustavasti, palautetta antaen. Kaikilla on selkeät tehtäväkuvaukset ja mahdollisuus kehittää osaamistaan omien voimavarojen mukaan. Työpaikkapalaverit ja kehityskeskustelut ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Kehityskeskustelut Työpaikkapalaverit Työtyytyväisyyskysely Työterveyshuollon raportit, jotka tuodaan henkilöstön tietoon toimialan yhteistoimintaryhmän kautta. Yhdyskuntatekniikka 113 KÄYTTÖTALOUSOSA Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Yhdyskuntatekniikan lautakunta noudattaa työssään viiden vuoden kaavoitusohjelmaa. Kaavoitusohjelma tarkistetaan vuosittain ja ohjelman kaksi ensimmäistä vuotta ovat sitovat. Lisäksi julkaistaan vuosittain lakisääteinen kaavoituskatsaus, jonka tavoitteena on antaa kokonaiskuva tekeillä olevista ja lähiaikoina aloitettavista tärkeimmistä osayleis- ja asemakaavasuunnitelmista. Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Seudullinen yhteistyö ja näkökulma vaikuttavat Kirkkonummen tulevaisuuskehitykseen samoin kuin Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen. Helsingin seudun yhteistyövaltuuskunnan (HSYK) sekä KUUMA-komission toiminnan ilmentyminen esim. kuntien maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnitteluun hahmottunee lähivuosien aikana. Myös valtioneuvoston hallitusohjelman seudullisuutta ja seutusuunnittelua koskevat toimenpiteet saattavat vaikuttaa Kirkkonummen kunnan toimintaan tulevaisuudessa. Kirkkonummi osallistuu Helsingin seudun ja KUUMA-kuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Vuonna 2009 laaditun Helsingin seudun vision jälkeen saatiin vuonna 2010 hyväksytyksi seudulle strategiset linjaukset. Vuonna 2011 valmistui Helsingin seudun kehityskuva teemalla ”rajaton metropoli”. Kunnan tavoitteena on kehittää yhteistyötapoja Helsingin seudun, KUUMA-alueen ja naapurikuntien kesken. Vuonna 2011 hyväksyttäneen Helsingin seudun MAL-aiesopimus koskien maankäyttöä, asuntotuotannon ja liikennehankkeita, jota koskeva Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) hyväksyttiin keväällä vuonna 2011. Kirkkonummi on mukana edelleen myös LänsiUudenmaan liikennejärjestelmän aiesopimuksessa. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen jatkuu vuonna 2012. Kunta on antanut lausuntonsa kaavaluonnoksesta vuonna 2011. Myös KUUMA-kunnat antoi lausunnon luonnoksesta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ekotehokkaiden tiiviihköjen asuntoalueiden ja asemanseutujen kehittäminen asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittymiksi on kestävän kehityksen mukaista suosien joukkoliikenteen käyttöä ja vähentämällä autoriippuvuutta. Lisäksi Helsingin seudulle laaditut yhteiset maankäyttölinjaukset, liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja mahdollisesti kehityskuvatyön kautta ilmaantuvat kehittämishankkeet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) tehdyt täydennykset ja muutokset vaikuttavat suunnittelun sisältöasioihin. Vuonna 2009 voimaan tulleet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vuonna 2011 kaupan ohjauksen laajentaminen koskemaan myös tilaa vaativaa kauppaa ovat tästä esimerkkejä. Sisäiset muutokset Kunnan maaomaisuuden kaavoittamisen tulisi olla etusijalla, koska ns. maanomistajakaavoitus on osoittautunut hitaaksi mm. sopimusneuvottelujen venymisen takia. Kaavoitettavaa maata on kuitenkin enää vain noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Etenkin yritystoiminnan tarpeisiin kehitettäviä alueita on vähän. Taloudellinen maankäytön suunnittelu toteutuu usein täydennysrakentamishankkeissa. Suunnittelukohde sijoittuu tällöin liikenteellisesti edulliselle paikalle ja olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen ja palvelujen äärelle. Olemassa olevien taajamien tiivistäminen sekä muu rakenteellinen eheyttäminen on myös yksi uudistettavan Uudenmaan maakuntakaavan keskeisistä tavoitteista. Esimerkiksi Kirkkonummen asemanseutujen rakentaminen on em. periaatteen mukaista. KÄYTTÖTALOUSOSA 114 Yhdyskuntatekniikka Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • Laaditaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia alueellisia osayleiskaavoja kunnan kokonaisvaltaisen kehityksen ja ennustettavuuden hallitsemiseksi mm. eheyttäen yhdyskuntarakennetta sekä suosien joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä tavoitteena taloudellinen ja ekologiselta jalanjäljeltään perusteltu maankäyttö sekä hyvä elinympäristö. Varsinkin keskusta-alueiden ja asemaseutujen kehittäminen jatkuu. Yhdyskuntatekniikan yhteisen paikkatietohankkeen tavoitteena on mm. kaavatietojen tarjoaminen sähköisenä palveluna vuonna 2012. Uudistuksen ansiosta asiakas voi itsenäisesti hakea tarvitsemaansa tietoa kunnan kotisivuilta. Luonnollisesti on pidettävä huolta myös siitä, että osa asiakkaista haluaa edelleen henkilökohtaista palvelua. Vuosina 2012-2013 on tarkoitus keskittyä kaavoituksen ja liikennejärjestelmäpalvelujen sekä paikkatieto- ja mittauspalvelujen toimintojen yhteistoiminnan tehostamiseen, joka koskee luonnollisesti myös asiakaspalvelua, jota kehitetään mm. asiakaskyselypalautteen pohjalta. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot. Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Osallistuminen seudulliseen yhteistyöhön Seudullinen yhteistyö • seudullinen vaikuttaminen esim. maakunta- Lausuntoehdotusten antaminen kaavan uudistamisessa ja HSL:n toiminnassa sekä Helsingin seudun, KUUMA-kuntien ja naapurinkuntien kesken • osallistuminen Helsingin seudun (HLJ 2011) ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimusten valmisteluun ja seurantaan sekä niiden jatkohankkeisiin • KUUMA-kuntien laadukas pientaloasumisen hanke tähtää asuntoalueiden parempaan suunnitteluun ja toteuttamiseen Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Tasapainoinen väestönkasvu ja -rakenne sekä väestön hyvä elämä. Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Vuoden 2012 kaavoitusohjelman toteutuminen Taajamien ja kylien osayleiskaavoitus : • suunnittelualueelle tavoitetila sekä laajempi näkemys sen kehityspolusta, joka on otettava huomioon eri toimialojen suunnitelmissa • täydennysrakentamiskohteet selvitettävä • taajamissa liikennejärjestelmäsuunnittelu Asemakaavoitus: Monipuolinen asuntotuotanto • erilaiset asumisvaihtoehdot ottaen huomioon esim. asumistrendien ja ikääntymisen vaikutukset Liikenteen solmukohtien kuten aluekeskusten ja asemanseutujen kehittäminen Yhdyskuntatekniikka 115 KÄYTTÖTALOUSOSA • luodaan edellytykset mm. laadukkaalle asumiselle, elinvoimaiselle yritystoiminalle sekä liikkumiselle ja virkistykselle Liikennejärjestelmäsuunnittelu maankäytössä • aluekohtainen liikennejärjestelmäsuunnittelu • joukkoliikenteen edistäminen, myös liityntäliikenne ja -pysäköinti toimivaksi Elinkeinopolitiikka • tavoitteet selvitetään kaavoitusprosessien aikana sekä mahdollisuuksien mukaan niiden edistäminen suunnittelussa Liikenneturvallisuus: • liikenneturvallisuustyön koordinointi • kävelyn ja pyöräilyn edistäminen • liikkumisen ohjaus päämääränä suosia ympäristöllisesti kestäviä liikkumismuotoja Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Tasapainoinen väestönkasvu ja -rakenne Tavoite 3 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Kaavataloudellinen tehokkuus: Taloudellisesti edulliset asemakaavat • Kunnan suunnitteluhankkeissa on käytössä • kaavojen käsittely- ja hyväksymisvaiheessa ns. SUTO-toiminta (suunnittelu ja toteutus) ja selvitetään kaavataloutta maanomistajavetoisia hankkeita sekä • edistetään täydennysrakentamisen kaavaosayleiskaavoja ohjaa ja valmistelee suunnithankkeita teluryhmä. Tarvittaessa järjestetään erilaisia Maankäyttöä ja liikkumista palveleva liikenneteemakokouksia. järjestelmä • asukasluvun ja liikennemäärien kasvu johta• Kunnan kaavahankkeissa päätösasiakirjoihin vat tilanteeseen, jossa liikennejärjestelmän liitetään arvio kaavan toteuttamiskustannuktoimivuus lähitulevaisuudessa edellyttää mersista, vastaavasti maankäyttösopimukset pikittäviä liikenneinvestointeja tävät sisällään ns. maanomistajavetoisten hankkeiden kustannustiedot • HSL kytketään lähivuosina tiiviimmin mukaan maankäytön suunnitteluun joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Tontti- ja paikkatietopalvelut Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset EU:n INSPIRE-direktiivin vaatima paikkatietojen yhteiskäyttöön liittyvä kansallinen lainsäädäntö on tullut voimaan v. 2009. Lain toimenpanoon liittyvät asetukset valmistuvat v. 2010-2011. Laki edellyttää uusien paikkatietoaineistojen olevan sähköisten palvelujen piirissä v. 2012-2015 ja kaikkien paikkatietoaineistojen v. 2016-2019. Lisäksi Maanmittauslaitos siirtyy käyttämään eurooppalaista yhtenäiskoordinaatistoa kaikissa palveluissaan ja tuotteissaan vuoden 2012 mennessä. Tästä johtuen KÄYTTÖTALOUSOSA 116 Yhdyskuntatekniikka on myös Kirkkonummen kunnan välttämätöntä siirtyä käyttämään kansallisesti yhtenäistä koordinaattijärjestelmää. Kunnan ja Helsingin seudun aiesopimuksen mukaisesti tonttien luovutusta ara-vuokratuotantoon tulee tehostaa. Sisäiset muutokset Paikkatietojärjestelmän sekä -aineistojen kehittäminen eri hallintokuntien helposti käyttöönotettavaksi suunnittelun sekä päätöksen teon tueksi. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • Yhdyskuntarakentamiseen tarvittavan raakamaan hankinta kohdennetaan ensisijaisesti kunnan keskivyöhykkeelle palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen. Asuntotontteja luovutetaan talousarvion tavoitteiden mukaisesti. Maankäyttösopimukset neuvotellaan maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kunnallistekniikan työohjelman mukaiset katualueet hankitaan kunnan omistukseen. Paikkatietopalveluiden tehtävä on huolehtia rakennusvalvonnan viranomaismittausten suorittamisesta sekä tuottaa ja ylläpitää erilaisia paikkatietoaineistoja. Kunnan paikkatietoaineistoista kanta-, maasto- ja numeerista kiinteistörajakarttaa pidetään ajan tasalla. Uudis- ja täydennyskartoitustyötä sekä ortokuvausta suoritetaan tarpeen mukaan. Kunnan painettu opaskartta päivitetään ja painatetaan uusiversio. Lisäksi tuotetaan ja ylläpidetään kunnan paikkatietojärjestelmän tarvitsemia aineistoja. Paikkatietojärjestelmää kehittäessä tavoitteena on helppokäyttöinen selainpohjainen järjestelmä, joka tehostaa eri hallintokunnissa tapahtuvaa suunnittelua ja päätöksentekoa niin, että samalla varmistetaan järjestelmässä olevien paikkatietoaineistojen laatu, ajantasaisuus ja luotettavuus. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Kunnan yhteinen paikkatietoihin liittyvien sähköis- Paikkatietojärjestelmän kehittäminen laatimalla ten palveluiden kehittämistavoitteet määritellään paikkatietostrategia Kunnan internetsivuilla olevaa julkista karttakäyttöliittymää sekä sisäisessä käytössä olevaa karttatuotantojärjestelmää on kehitetty edelleen. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Investointihuippujen hallinta. Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Sepänkannas III kaava-alueelta varataan/myydään 50 omakotitonttia vuonna 2012. Myytyjen/varattujen tonttien määrä, kpl Kolsarin, Sepänkannaksen ja Ravalsintorin alueilta myydään 3-5 rivi- ja kerrostalotonttia vuonna 2012. Osa tonteista varataan ARAasuntotuotantoon. 117 Yhdyskuntatekniikka KÄYTTÖTALOUSOSA Joukkoliikenne eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 200 000 0 0 -2 928 915 -3 407 740 -3 642 249 -2 728 915 -3 407 740 -3 642 249 36 942 37 414 37 979 -79 -91 -96 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 0 0 -3 688 249 -3 927 249 -3 688 249 -3 927 249 38 639 39 314 -95 -100 0 0 0 0 0 -2 728 915 -3 407 740 -3 642 249 -3 688 249 -3 927 249 0 0 0 0 0 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tehtävä käsittää Helsingin Seudun Liikenne-kuntayhtymän (HSL) maksuosuudet sekä liityntäpysäköinnin sisäiset menot. Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HLS) aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Se suunnittelee ja järjestää joukkoliikennekokonaisuuden sekä sen tukipalveluja. Kuntayhtymän muodostavat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Kerava ja Kirkkonummi. HSL:n tavoitteena on vaiheittain laajentaa toimintansa PKS:n kehyskuntiin. HSL:n tehtävät on kirjattu perussopimukseen. Ulkoiset muutokset Kirkkonummen joukkoliikenteen järjestämistavat ja liikenteen suunnittelutilanne muuttuvat luovuttaessa sekä siirtymäajan liikennöintisopimuksista että U-liikenteestä vuonna 2014. Tilalle tulee HSL:n ostama bussiliikenne. Kirkkonummen junaliikenteen järjestämistavasta ja sen mahdollisesta sisällyttämisestä pääkaupunkiseudun ostopalveluna hankittavaan junaliikenteeseen neuvotellaan. Kirkkonummen linjastosuunnitelma on valmistunut 2011 ja sitä tarkennetaan liikennöintisuunnitelmaksi. Kirkkonummen joukkoliikenteen valtionavustus sisältyy HSL:lle myönnettyyn suurten kaupunkiseutujen tukeen. Sisäiset muutokset Joukkoliikenteen ja matkakortin lisääntyvä käyttö sekä joukkoliikennettä tukevan maankäytön toteutuminen tulevat kasvattamaan joukkoliikenteen kustannuksia. Joukkoliikenteen käytön lisääminen edellyttävät riittäviä investointeja joukkoliikenteen staattisen informaation kehittämiseen ja joukkoliikenteen pienkohteiden rakentamiseen. Näitä ovat mm. ohitusaikataulut, reittikartat ja pysäkkikilvet sekä mm. linja-autopysäkit, katokset ja kääntöpaikat. KÄYTTÖTALOUSOSA 118 Yhdyskuntatekniikka Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • HSL vastaa pitkälti Kirkkonummen joukkoliikenteen asiakaspalvelusta kuten esim. aikataulutiedusteluista ja valituksista. Kirkkonummen joukkoliikennelinjat on liitetty mm. reittioppaasen. • Joukkoliikenteen olosuhteiden jatkuva edistäminen monella eri tasolla kunnassa sekä joukkoliikenteen huomioiminen maankäyttösuunnittelussa turvaa parhaiten laadukkaat palvelut joukkoliikenteen käyttäjille. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Väestön hyvä elämä Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Joukkoliikenteen palvelutaso • asiakkaille tarjotaan laadukkaat, kustannustehokkaat ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut Kuntaosuuden kehitys • Kuntaosuus ei nouse yli 50% kustannuksista Mittari/Seurantatapa Kunta antaa lausunnon vuosittain joukkoliikenteen palvelutasosta HSL:lle sekä seuraa tavoitteiden toteutumista (hyvä informaatiojärjestelmä, yhteinen matkalippujärjestelmä, lippujen hintataso) Lipputulot varmistetaan oikealla hinnoittelulla ja taksapolitiikalla Linjastosuunnitelma • liikennöintisuunnitelman laatiminen HSL laatii yhteistyössä kunnan kanssa Kirkkonummelle liikennöintisuunnitelman tähdäten tilanteeseen, jossa siirtymäajan liikennöintisopimuksista on luovuttu ja bussivuorot on kilpailutettu 119 Yhdyskuntatekniikka KÄYTTÖTALOUSOSA Rakennus- ja ympäristölautakunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 587 995 550 000 580 000 -1 047 741 -1 100 219 -1 083 546 -459 746 -550 219 -503 546 36 942 37 414 37 979 -28 -29 -29 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 595 000 600 000 -1 164 527 -1 190 020 -569 527 -590 020 38 639 39 314 -30 -30 0 0 0 0 0 -459 746 -550 219 -503 546 -569 527 -590 020 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 120 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Valvonta- ja viranomaistehtävät Viranomaistoiminnan tulosalue käsittää rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja terveysvalvontaan kuuluvan kemikaalilain valvonnan lakisääteiset tehtävät sekä lisäksi eräitä muita kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Tulosalue on uudistettu 2009 alusta kunnan tilaaman selvityksen perusteella. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta edistää neuvonnan, lupa- ja päätöskäsittelyn ja valvonnan avulla ympäristöön sopeutuvaa rakentamista sekä valvoo rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua palveluajatuksen 2006 mukaisesti: päätös tai -esitys rakennuslupa-asioissa 2 kk hakemusten täydennys-, korjaamis- tai kuulemisaikaa lukuun ottamatta. Lakisääteisten tehtävien lisäksi rakennusvalvonta käsittelee suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamishakemukset sekä ARA:n kautta tulevat asuntojen korjausavustukset. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu huolehtii osaltaan terveellisen ja viihtyisän elinympäristön sekä yritysten toimintaedellytysten ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta lainsäädännön antamien edellytysten sekä valvonnan ja neuvonnan avulla. Terveysvalvonta Kunnan terveysvalvonta on järjestetty osana Espoon seudun ympäristöterveyttä 2008 alkaen. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi hoitaa ja vastaa seutuyksikön taloudesta. Terveysvalvonnan tehtävänä on suojella ihmisiä terveyshaitoilta ja valvoa elinympäristöä siten, että jokaiselle kuntalaiselle turvataan terveellinen elinympäristö. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kirkkonummen kunnan maksuosuus muodostuu talousarvion mukaisesti keskimääräisen asukasmäärän perusteella. Eläinlääkintähuollon maksuosuus muodostuu kuitenkin potilaskäyntien mukaan. eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 587 995 550 000 580 000 -1 047 741 -1 100 219 -1 083 546 -459 746 -550 219 -503 546 36 942 37 414 37 979 -28 -29 -29 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 595 000 600 000 -1 164 527 -1 190 020 -569 527 -590 020 38 639 39 314 -30 -30 0 0 0 0 0 -459 746 -550 219 -503 546 -569 527 -590 020 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 Nykyisen lainsäädännön edellyttämän toiminnan turvaaminen edellyttää uusien henkilöiden palkkaamista hyvissä ajoin ennen henkilöiden siirtymistä vanhuuseläkkeelle. Tehtäväjärjestelyjen ja tehtäväkuvausten muutoksia tutkitaan eläkkeelle jäämisen tai muiden henkilömuutosten yhteydessä. Yhdyskuntatekniikka Tunnusluvut / Va lvonta - ja vira nom a iste htä vä t Rak ennusvalvonta Myönnetyt rakennusluvat, lkm Myönnetyt poikkeusluvat, k-m2 Myönnetyt rpoikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut Ympäristönsuojelu Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien toimenpideluvat, kpl Päätökset vapautuksesta liittyä vesi- ja viemäriverkostoon, kpl Ympäristöterveydenhuolto Elintarvikevalvontaan liittyvät tarkastukset 121 KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 307 56 154 367 80 743 320 60 000 320 60 000 320 60 000 320 60000 82 65 110 90 90 90 48 23 60 40 40 40 15 20 20 110 110 110 136 140 100 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Kuntatalouden talousnäkymät ovat haasteena toiminalle. Varsinkin asuntorakentamisen odotetaan kiihtyvän aiempien vuosien suurelle tasolle, jolloin neuvonnan ja ohjauksen tarve kasvaa entisestään. Liikenneväylien parantaminen lisää edelleen rakentamispainetta. Tehokas tuloksekas asiakaspalvelu edellyttää paikkatiedon saatavuuden järjestämistä tarkoituksenmukaisesti ja sähköistä asiointia edistävällä tavalla. Riittävä ja osaava henkilöstö jaksaa vastata asiakkaan tarpeet huomioivan turvallisen, terveellisen ja viihtyisän sekä energiatehokkaan rakentamisen vaatimuksiin. Rakentamisen muuttuessa yhä vaativammaksi ja rakentamista koskevien määräysten jatkuvasti kehittyessä rakennusvalvonta on uusien haasteiden edessä. Siltä edellytetään yhä laajempaa ja monipuolisempaa asiantuntemusta. Lisäksi rakennusvalvontatoimen tulee olla ennakoitavaa, tasapuolista ja riippumatonta sekä kustannustehokasta. Luvattomaan ja luvanvastaiseen rakentamiseen on oltava edellytykset puuttua ajoissa. Ulkoiset muutokset Kunta- ja palvelurakenneuudistus velvoittaa kuntia luomaan edellytyksiä uudentyyppiselle yhteistyötarkasteluille yli kuntarajojen, jotta saavutettaisiin vahvempia ja toimivampia rakenteita sekä mahdollisuuksia tarjota asukkaille ja yrityksille ympärivuotiset asiantuntijapalvelut lakisääteisiä viranomaistehtäviä laajemmin. Rakentamista ja ympäristönsuojelua koskevat määräykset muuttuvat koko ajan. Valtio siirtää kunnille jatkuvasti viranomaistehtäviä entistä laajemmin. Tiedostavat asiakkaat osaavat myös vaatia erityisosaamista. Rakentaminen on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi, mikä haastaa niin rakentajien kuin viranomaisten erityisosaamisen. Tulevien energiamääräysten mukainen kokonaisenergiatarkastelu, kantavien rakenteiden uudet suunnittelukäytännöt, eurokoodit ja standardit sekä kosteus- ja homeohjelma vaativat myös rakennusvalvonnalta uutta erityisosaamista. Rakennusvalvonnan yhteisen valtakunnallisen palvelusuosituksen tai laatujärjestelmän avulla voidaan määritellä ja yhtenäistää käytäntöjä. Kiristynyt kilpailu ja pula ammattityövoimasta rakentamisen noususuhdanteessa kohdistunevat epäkelpoihin valintoihin rakennusmateriaaleissa ja toteutuksessa KÄYTTÖTALOUSOSA 122 Yhdyskuntatekniikka Sisäiset muutokset Vuosina 2013-2015 vanhuuseläkkeelle jää kaksi henkilöä. Pitkään kunnassa toimineiden eläkkeelle siirtyvien henkilöiden tehtävien opettelu ja tietämyksen siirtäminen edellyttää vakanssijärjestelyjä toiminnan sujuvuuden, osaamisen ja perehdytyksen kannalta. Palvelupiste siirtyy kunnantaloon sen valmistuttua. Asiakaspalvelukäytännöt ja toimintatavat on arvioitava ja kehitettävä yhteistyössä. Yhteistyön kehittämistä yhdyskuntatekniikan toimialalla jatketaan. Yhteys maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen säilytetään kiinteänä SUTO-arviointia hyödyntäen. Toimialan paikkatietoprojektin eteneminen helpottaa keskeisen aineiston saatavuutta ja käytettävyyttä. Ympäristönsuojeluun hankitaan ohjelmisto, jonka avulla ympäristötarkastajat voivat hallita tarkastuskohteensa ja niihin kohdistetut toimenpiteet. Neuvonnan ja ohjauksen tehostamiseksi ja asiakasodotusten täyttämiseksi pyritään aktiivisesti ennakoivaan lupaneuvontaan ja lupatarpeen selvittämiseen yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa, jolloin keskeiset ratkaisut saadaan selville riittävän ajoissa turhien suunnittelukustannusten välttämiseksi asianosaisten myötävaikutuksella. Lupahakemukseen tarvittavia lähtötietoja ja neuvontaa tarjotaan vaikuttavuudeltaan tehokkaasti oikea-aikaisesti, jotta hankkeeseen ryhtyvä voi toteuttaa oman huolehtimisvelvollisuutensa täysimääräisesti asiantuntijoidensa avulla. Rakennusvalvonnan arkistoprosessin käynnistäminen, perinteisen olemassa olevan arkistoidun paperiaineiston digitointi arkistokelvollisella laadulla ostopalveluna 2012 alkaen (investoinnit, muut pitkävaikutteiset menot) .Tällä luodaan edellytykset sähköiselle asiointipalvelulle sekä huonokuntoisimman aineiston säilymisen varmistamiselle. Kirkkonummen kemikaalivalvonta liitetään Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väliseen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen 1.1.2013 mennessä. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet Rakennusvalvonta • Rakennusvalvonnan viranomaiskatselmukset toimitetaan viivytyksettä. Rakennustyön aikaisen valvonnan viranomaisille kuuluvien katselmusten ja rakentajan asiantuntijoille kuuluvien, lupapäätöksessä määrättyjen tarkastusten vastuita selkeytetään edelleen aloituskokouskäytäntönä. Toiminnan palvelevuusnäkökulman tavoitteena on ylläpitää ja edistää kunnan houkuttelevuutta rakentamisessa. Sähköisen asioinnin odotukset edellyttävät rakentamisen suunnittelussa tarvittavien tietojen tarjoamista sähköisesti saataville. Ympäristönsuojelu • Keskeisiä toiminta-alueita on haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien uudistaminen hajajätevesiasetuksen määrittämälle tasolle vuoteen 2014 mennessä. Vesiosuuskuntahankkeet vauhdittuvat määräajan lähestyessä. Ympäristön tilaa pidetään yllä osaraporttien avulla internetissä. Hevostallien ja niiden lantaloiden tarkastus ja valvonta ovat myös yhä lisääntyvä kohdealue. Terveysvalvonta • Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa seutuyksikön toiminnasta ja sen tavoitteista. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintalaki edellyttää, että ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa yksi toimielin. Täten Kirkkonummen kemikaalivalvonta liitetään Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen väliseen ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimukseen 1.1.2013 mennessä. Yhdyskuntatekniikka 123 KÄYTTÖTALOUSOSA Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Laaditaan prosessikuvaukset ydintehtävistä. Pro- Raportointi osavuosikatsauksissa sessikuvausten avulla voidaan selvittää toiminnan kapeikot ja resurssien oikea kohdentuminen sekä AMS-kehitystä 124 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Palvelutuotannon johtokunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 20 180 003 20 714 214 23 490 425 24 255 997 25 022 561 -22 544 687 -23 080 048 -25 905 931 -26 791 711 -27 602 074 -2 364 684 -2 365 834 -2 415 506 -2 535 714 -2 579 513 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -610 -617 -682 -693 -702 -9 658 044 0 0 0 0 -12 022 728 -2 365 834 -2 415 506 -2 535 714 -2 579 513 162 23 0 14 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 162 0 2 1 23 0 0 0 0 0 0 0 14 0 0 0 Vuonna 2010 päätettiin yhdyskuntatekniikan toiminnan kehittämisestä ja tehostamisesta. Yhdyskuntatekniikan toimialan johtosääntö muutettiin vastaavasti 1.1.2011 lähtien. Organisaatiomuutos on otettu käyttöön ja sen toimintatapoja ja uusia yhteistyömuotoja kehitetään edelleen. Palvelutuotannon johtokunnan talousarvion käyttötalousosa on jaettu kolmeen tehtävään: tekniset tuotantopalvelut, palo- ja pelastuspalvelut ja ruokapalvelut. Tuotantopalvelujen tavoitteena on asiakkaiden kasvavan palvelutarpeen tyydyttäminen, tuotantotapojen kehittäminen, oman kilpailukyvyn parantaminen ja kustannustietoisuuden sekä asiakastyytyväisyyden lisääminen. Tavoitteet liittyvät palvelustrategian kaikkiin näkökulmiin ja erityisesti päämääriin väestön hyvä elämä, tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö, kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus, asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut sekä tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit. Tavoitteet saavutetaan kehittämällä nykyistä sisäistä kumppanuusperiaatteeseen perustuvaa tilaajatuottajamallia sekä järjestämällä käyttäjäpalavereita asiakassuhteiden parantamiseksi, jossa toimialojen välinen yhteistyö on avainasemassa. Lisäksi tehdään asiakaskyselyjä. Lähtökohtana on, että toimintojen suunnittelussa ja tuottamisessa säilytetään riittävä oma henkilökunta, jolloin palveluiden ohjaus on kunnalla. Ostopalvelujen määrä lisätään hallitusti ja harkiten ja henkilöstön ikärakenne huomioiden. Vuoden alussa valmistuu Kirkkonummen kunnantalo, joka on yhteishanke Kuntien Eläkevakuutuksen kanssa. Samalla luovutaan eräistä muista vuokratiloista ja kunnan omistuksessa olevien tilojen käyttötarkoitukset muuttuvat osittain. Rakennuskannan 25.11.2008 vahvistettu luokitus päivitetään jolloin myös myynti/purkulistat arvioidaan uudelleen ja korjausohjelmat päivitetään. Useita vuosia jatkunut infrastruktuurin voimakas rakentaminen on lisännyt kunnossapidettävien alueiden määrä. Niukkojen resurssien takia on jouduttu tinkimään kunnossapidon laatutasosta. Tavoitteiden toteutumista seurataan johtokuntatasolla asiakastyytyväisyysmittauksella. Yhdyskuntatekniikka 125 KÄYTTÖTALOUSOSA Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Toiminnan kehittäminen ja tehokkuuden lisääminen Vuoden 2010 asiakaskyselyn arvosanan saavuttaminen kerran vuodessa tehtävällä sähköisellä asiakaskyselyllä. Investointiosan merkittävimmät valmistuvat talonrakennushankkeet suunnittelukauden aikana ovat Keskustan terveysaseman laajennuksen I-vaihe, Masalan koulun II vaihe, Sjökullan oppimiskeskus sekä keskusta-alueen suomenkielinen koulu. Kunnallistekniikan hankkeista suurimmat ovat keskustan asemakaava-alueet, Sarvvik, Laajakallio ja Veikkola. Tolsan ja Jorvaksen asemat parannetaan. 126 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Tekniset tuotantopalvelut eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 14 880 983 15 293 015 17 952 425 18 527 971 19 097 471 -15 629 786 -15 949 404 -18 353 476 -19 126 108 -19 751 488 -748 803 -656 389 -401 051 -598 137 -654 017 36 942 37 414 37 979 38 639 39 314 -423 -426 -483 -495 -502 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -9 658 044 0 0 0 0 -10 406 847 -656 389 -401 051 -598 137 -654 017 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 95 17 0 2 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 95 0 2 1 17 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 Ra ke nnuska nna n kunnossa pitopa lve lut Tunnusluvut / Te knise t tuota ntopa lve lut TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Tilahallinto ja rak ennusk annan k unnossapitopalvelut Rakennusten ylläpito Ylläpidettävien toimitilojen kerrosala, m2 Ylläpidettävien vuokrattujen tilojen kerrosala, m2 Ylläpidettävien muiden tilojen kerrosala, m2 141 112 14 659 8 918 153 010 14 832 8 918 160 613 15 920 11 634 158 214 29 051 11 500 165 348 166 432 29 051 29 051 11 300 11 300 Muu palvelutoiminta Siivottava pinta-ala 111 800 112 600 115 800 126 500 133 000 134000 0 46 44 46 74 53 104 54 134 55 164 60 196 85 96 7600 Yhdyskunta te kniika n kunnossa pitopa lve lut Tunnusluvut / Kunnossa pitopa lve lut Hoidetut metsäalueet, ha (31.12.) Hoidetut lähivirkistysalueet, ha (31.12.) Kunnossa- ja puhtaanapidettävät kadut, km (31.12.) 176 177 179 186 191 Päällystetyt kadut, km (31.12.) 83 85 85 85 85 Liikennealueiden valaistusaste, % (31.12.) 96 96 96 96 96 7 232 7 300 7 350 7 400 7 500 Katuvalojen määrä, kpl Yhdyskuntatekniikka 127 KÄYTTÖTALOUSOSA Investointipalvelut Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Vuoden 2011 aikana talonrakennusyritysten liikevaihto on ollut voimakkaassa kasvussa. Tammimaaliskuussa se kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 17,1 %. Maarakennusyritysten liikevaihto on pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Talorakentamisenkustannukset nousivat toukokuusta 2010 toukokuuhun 2011 4,2 % ja maarakentamisen kustannukset maarakennuskustannusindeksillä mitattuna huhtikuusta huhtikuuhun 5.5%. On odotettavissa että alkavissa urakoissa kustannusnousut ovat siirtyneet tarjoushintoihin. Sisäiset muutokset Kuntatekniikan ja talotekniikan organisaatioiden yhdistäminen ja töiden osittainen uudelleenjärjestäminen on käynnistetty ja sitä jatketaan tulevana toimintakautena. Uudistuksen tavoitteena on kasvattaa toiminnan tehokkuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja lisäksi parantaa tiedonkulkua toimialan sisällä. Talousarvio Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Investointihuippujen hallinta Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Investointitarpeet priorisoidaan niin että rakentamisen volyymi on riittävän tasainen vuodesta toiseen. Taloussuunnitelmassa hankkeiden jaksotus on nykyistä tarkempi Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Energiatehokkuuden huomioon ottavan suunnittelun ohjaus Rakennusten suunnitteluvaiheissa selvitetään toteutusvaihtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset KÄYTTÖTALOUSOSA 128 Yhdyskuntatekniikka Tilahallinto ja rakennuskannan kunnossapitopalvelut Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Asuntojen, toimitilojen ja palvelujen tarve lisääntyy väestönkasvun myötä. Uuden kunnantalon valmistuttua luovutaan eräistä ulkopuolisilta vuokratuista tiloista. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat 7,6 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2010 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannusten nousu johtuu suurelta osin käyttöaineiden ja energian kallistumisesta. Sisäiset muutokset Ylläpidettävien kiinteistöjen tunnuslukuihin on huomioitu seuraavia suunnittelukauden aikana tapahtuvia muutoksia: 2012 - Kunnantalo, 7.700 k-m2. - Ulkopuolisilta vuokratut tilat – 530 k-m2 2013 - Masalaan uusi päiväkoti, 1084 m2 2014 - Ravals daghem, 1084 k-m2. - Kantvikin päiväkodin laajennus, 850 k-m2 - Sjökullan oppimiskeskus, laajennus ja peruskorjaus, 1500 k-m2.Uusi tyyppipäiväkoti, 1.084 k-m2 Suunnittelukauden aikana tilahallinnon ylläpitämien kiinteistöjen kokonaispinta-ala lisääntyy huomattavasti mikä nostaa kiinteistöjen vuokra- ja ylläpitomäärärahojen tarvetta sekä todennäköisesti myös aluehuoltotoiminnan uudelleen järjestämistä. Koska ylläpidettävän rakennuskannan kasvu jatkuu, on suunnittelukauden 2012 – 2014 aikana lisättävä tai muulloin järjestettävä rakennusten aluehuolto- ja siivouspalveluja. Talousarvio Vuoden 2012 talousarvioehdotuksessa on esitetty 1,99 milj. euroa rakennusten korjaamista varten. Osamääräraha on vajaa puolet poistoista. Korjausvelka kasvaa. Vuoden 2012 käyttötalouden talousarvioehdotuksessa on esitetty mm. seuraavat korjaushankkeet jotka arvioidaan maksavan yli 100.000 €. - Kirkonkylän koulukeskus, kotitalousluokkien peruskorjaus sekä C-osan vesikatteen uusiminen. Gesterbyn koulu, ilmanvaihdon tehostaminen. Kantvikin koulu, vesikatteen uusiminen. Jerikon varikko, vesihuoltolaitoksen uusien toimitilojen rakentaminen. Sisäiset vuokrat veloitetaan omakustannushintaan. Yhdyskuntatekniikka 129 KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden aikana hankitaan huoltoauto leasingsopimuksella. Huoltoauto korvaa 15 vuotta vanhan auton. Vuonna 2012 jatketaan kiinteistöluokkaan A 1 ja A2 kuuluvien kiinteistöjen kunto- ja energiaselvityksiä. Selvitysten avulla pyritään parantamaan peruskorjattavien rakennusten energiatehokkuus. Palveluiden kehittämisen painopistealueet • • • • • • Palvelutuotannon järjestäminen, kehittäminen ja tehostaminen Omaisuuden arvon turvaaminen 25.11.2008 hyväksytty rakennuskannan luokitus päivitetään Energiatalouden kehittäminen Kiinteistötietojärjestelmän käytön tehostaminen ja ohjelman jalkauttaminen tuotantoon. Rakennuskannan PTS-kiinteistökatselmukset ja kuntoarviot päivitetään Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Investointihuippujen hallinta Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Toimitilojen h-m2 / asiakas. Seuranta kerran Toimitilojen tehokas käyttö: Opetuskäyttöön olevat rakennukset: 11 –12 h-m2 vuodessa / oppilas Päiväkodit: 10 - 11 h-m2 / lapsi ( Verrataan eräiden kuntien keskiarvoihin ) Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Toiminnan tuottavuus, omaisuuden arvon turvaaminen : Kiinteistöjen ylläpito, 3,80 € / k - m2 / kk ( Vuonna 2011 = 3,20 € / k - m2 / kk ) Kiinteistöjen korjaukset: 0,80 € / k-m2 / kk ( Vuonna 2011 = 0,48 € / k - m2 / kk) Siivous: 2,18 €/kk/m2 (vuonna 2010 =2,20 €/m2/kk) Ylläpito- ja korjauskustannukset / ylläpidettävien kiinteistöjen kokonaiskerrosala / kuukausi. Siivouskustannukset: Kustannukset / m2 / kk Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 3 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Energiatehokkuuden parantaminen ja energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman täytäntöönpano: Energiakatselmukset ja energiasäästöinvestointien toteuttaminen Energiakulutuksen seuranta Välitavoite 2001-2013: säästöprosentti 7 Kokonaistavoite 2001-2016 säästöprosentti 9 KÄYTTÖTALOUSOSA 130 Yhdyskuntatekniikka Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 4 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokas ja toimiva palvelujen järjestämistapa: Rakennuskannan ylläpito: Oma palvelutuotanto 50% / Ostopalvelu 50% Siivouspalvelut: Oma palvelutuotanto 80% / Ostopalvelu 20% Oma palvelutuotanto / Ostopalvelut ( % ) Vakanssien täyttöaste Yhdyskuntatekniikan kunnossapitopalvelut Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Euroopan komission asetus elohopealamppujen korvaamisesta muilla valaistustuotteella vuoteen 2015 aiheuttaa lisäkustannuksia. Määrärahat on esitetty investointiosassa. Sääolosuhteet ovat vaikuttaneet huomattavasti kunnossapitopalvelujen määrärahatarpeeseen ja mikäli samaiset sääolosuhteet jatkuvat tulevina vuosina ovat taloussuunnitelmassa varatut määrärahat riittämättömät. Sisäiset muutokset Kunnossapitopalvelujen uusi organisaatio on otettu käyttöön. Sen toimintatapoja ja uusia yhteistyömuotoja kehitetään edelleen vastaamaan organisaatiomuutostavoitteiden mukaisiksi. Useita vuosia jatkunut infrastruktuurin voimakas rakentaminen on lisännyt kunnossapidettävien alueiden määrä. Osoitetut määrärahat eivät ole riittävät ja sen johdosta on jouduttu tinkimään kunnossapidon laatutasosta. Näin ollen on varauduttava, että vanhemmilla alueilla rakenteet alkavat rikkoutua ja niiden kunnostaminen edellyttää tulevina vuosina lisäinvestointeja. Katujen kuntotarkastusasiakirja päivitetään toimintavuoden aikana. Tarkastuksessa todetaan katujen nykykunto ja esitetään korjaustarpeet sekä niiden kustannusvaikutukset. Suunnitelmakauden aikana tulee kunnossapitopalvelujen hoitoon seuraavat kaava-alueet; Sarvik, Sepänannas III, Sundet III ja Ratavalli. Tämä vaikuttaa kunnossapitopalvelujen työmäärään ja määrärahatarpeeseen. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet - kunnossapitopalvelujen uuden organisaation vakiinnuttaminen ja edelleen tehokkuuden lisääminen Yhdyskuntatekniikka 131 KÄYTTÖTALOUSOSA Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Tehokas ja toimiva palvelujen järjestämistapa - oma tuotanto 50 % - ostopalvelu 50 % Omatuotanto/ostopalvelu (%) Vakanssien täyttöaste Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Hyvä ilmanlaatu Ajoradat harjattu ja pesty 15.5 mennessä 132 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Palo- ja pelastustoimi eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 0 0 0 -2 436 304 -2 437 541 -2 482 232 0 0 0 36 942 37 414 37 979 -66 -65 -65 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 0 0 -2 542 000 -2 572 000 0 0 38 639 39 314 -66 -65 Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 3 0 0 12 PALO- JA PELASTUSTOIMI Tunnusluvut / Pa lo- ja pe la stustoim i Pelastustoimen tehtävät Kirkkonummella, kpl/v Rakennuspalot, kpl/v Rakennuspalovaara, kpl/v Liikenneonnettomuudet, kpl/v Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 705 14 19 113,00 749 13 24 102,00 750 10 20 100,00 750 10 20 100,00 750 10 20 100,00 750 10 2 100 Tehtävä käsittää sammutus- ja pelastustoiminnan, öljyntorjuntapalvelut ja väestönsuojelun. Palvelut ostetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Pelastuslain (468/2001) § 13 mukaan alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 29.11.2008 § 154 antanut lausuntonsa Länsi-Uudenmaan pelastustoimen vuosien 2009-2013 palvelutasopäätöksestä. Lausunnossa todettiin, että palvelutaso on Kirkkonummen kunnan osalta toistaiseksi tyydyttävä. Pelastuslaitoksen tuottavuutta kehitetään erityisesti työvuorovahvuuksien, sopimuspalokuntajärjestelmän ja pelastustoimen käytössä olevien tilojen osalta ja palvelutasopäätöksen 2009-2013 mukaisesti. Lakisääteiset palotarkastukset suoritetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia, jos kohteen lisääntynyt riski sitä edellyttää. Valmiusharjoitusten avulla ja etukäteen laadittavin suunnitelmin kehitetään sekä pelastuslaitoksen että kuntien valmiutta toimia normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhdyskuntatekniikka 133 KÄYTTÖTALOUSOSA VPK-rakennusten peruskorjauksia varten on varattu 18.000 euron avustusmääräraha. Avustus myönnetään Kirkkonummen Palokunnat ry:n laatiman pitkän aikavälin korjaussuunnitelman perusteella. 134 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Ruokapalveluyksikkö eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 5 299 020 5 421 199 5 538 000 -4 478 597 -4 693 102 -5 070 223 820 423 728 097 467 777 36 942 37 414 37 979 -121 -125 -134 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taloussuunnitelma 2 013 2 014 5 728 026 5 925 090 -5 123 603 -5 278 586 604 423 646 504 38 639 39 314 -133 -134 0 0 0 0 0 820 423 728 097 467 777 604 423 646 504 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset 64 6 0 0 RUOKAPALVELUYKSIKKÖ Tunnusluvut / Ruoka pa lve luyksikkö Tuotettuja aterioita, opetustoimi Tuotettu ateria opetustoimessa, €/ateria Tuotettuja aterioita, lasten päivähoito Tuotettu ateria lasten päivähoidossa, €/ateria Tuotettuja aterioita, laitosruokailu Tuotettu ateria laitosruokailussa, €/ateria Tuotettuja aterioita, henkilöstöruokailu Tuotettuja aterioita, muu tilausruokailu Tuotettuja aterioita, palvelutalo Ostopalvelujen osuus tuotetuista aterioista, % Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 64 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 1 055 511 1 025 486 1 060 100 1 102 790 1 102 900 1 102 900 654 246 544 026 658 367 717 741 750 000 750 000 151 137 135 231 190 000 190 000 190 000 190 000 121 083 28 034 34 245 15 197 481 90 630 49 506 14 120 000 28 000 40 000 15 74 830 32 000 38 200 14 65 000 30 000 37 000 14 65 000 30 000 37 000 14 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Ulkoiset muutokset Palvelujen tarve ja ruokapalveluiden erityistarpeet kasvavat väestönkasvun myötä. Elintarvikkeiden hintojen muutos on ollut nousujohteista ja jatkuu edelleen samalla tavalla. Elintarvikelaki (353/2011) muuttui 1.9 2011 alkaen. Tällöin elintarvikehuoneistojen ennakkohyväksynnästä luovutaan ja siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Ilmoituksen käsittely on maksullinen toiminto. Saman lainmuutoksen yhteydessä luovutaan omavalvontasuunnitelman hyväksymisestä, mutta omavalvontavelvoite ja omavalvontasuunnitelman tekeminen säilyy jatkossakin. Valvontaviranomainen tarkastaa omavalvontasuunnitelmat ja niiden toimivuuden suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. Valvontaviranomainen antaa elintarvikealan toimijalle tarpeellisia ohjeita toimivuuden varmis- Yhdyskuntatekniikka 135 KÄYTTÖTALOUSOSA tamiseksi. Elintarvikevalvonnasta peritään valvontamaksu. Valvontatiedot julkaistaan yhdenmukaisesti Eviran määräämällä tavalla. Sisäiset muutokset Vuorenmäen koulu ja päiväkoti valmistui vuoden 2011 syksyksi. Kiinteistöön valmistuu koulua ja päiväkotia palveleva jakelukeittiö, johon lounasruoka toimitetaan Veikkolan aluetuotantokeittiöstä. Vuorenmäen koulu aloittaa syksyllä 2011 312 oppilaan kouluna ja jo syksyllä 2012 oppilaita on 380. Päiväkoti on 105 paikkainen. Vuosina 2013 ja 2014 aloittaa uudet tyyppipäiväkodit, joihin rakennetaan jakelukeittiöt. Ruokapalvelu on aikaan sidottua tuotannollista toimintaa, jossa kasvavan ruokalijamäärän takia myös elintarvikkeisiin tarvitaan lisää määrärahaa. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • Ruokapalveluiden laatutason säilyttäminen nykytasolla vuonna 2009 työstetyn laatukäsikirjaan nojautuen ja ruokapalvelun ympäristösuunnitelmaa noudattaen • Henkilöstön työhyvinvointi, tavoitteena sitoutunut ja osaava henkilöstö • Yhteistyön edelleen kehittäminen hallintokuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä apuna käyttäen käyttäjäpalavereja, ruokapalvelun aluepalavereja ja toimipaikkakäynneillä • Ostopalvelujen seuranta ja valvonta • Elintarvikekilpailutuksen yhteydessä kehitettävä: ravitsemislaadun/kriteeristön varmistaminen ja siitä huolehtiminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko / Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Ruokapalvelun laatutason säilyttäminen niin, että Asiakaskysely 70 % mukaan ruoka on hyvää/erinomaista tai kohtalaista Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Toiminnan tuottavuuden ylläpitäminen 2,36 €/suorite (v.2010: 2,28 €/suorite) Tuotetut ateriat/määrärahan käyttö 136 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollon järjestämisestä tuottamalla vesi- ja viemäröintipalveluja laitoksen toiminta-alueella. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 2 418 761 4 900 000 5 295 412 -1 142 886 -2 889 097 -3 089 847 1 275 875 2 010 903 2 205 565 36 942 37 414 37 979 -31 -77 -81 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 5 436 800 5 830 880 -3 262 597 -3 456 477 2 174 203 2 374 403 38 639 39 314 -84 -88 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 1 275 875 2 010 903 6 0 0 10 6 0 0 10 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset VESIHUOLTOLAITOS Tunnusluvut / Ve sihuoltola itos TP 2009 Liittyneet kiinteistöt, kpl 3 204 - vuoden aikana liittyneet 89 Pumapattu vesimäärä, m3/vuosi 1 672 602 - siitä ostoveden osuus, m3 879 796 Myyty vesimäärä, m3/vuosi 1 356 119 Käsitelty jätevesimäärä, m3/vuosi (osto 2 079 123 Laskutettu jätevesimäärä, m3/vuosi 1 357 006 2 205 565 936 102 387 227 393 2 374 403 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2010 3 322 130 1 1 1 2 1 2 174 203 807 931 952 135 735 TA 2011 3 475 120 1 1 1 2 1 870 030 430 300 442 000 000 000 000 000 TA 2012 3 560 120 1 1 1 2 1 900 060 460 430 460 000 000 000 000 000 TS 2013 3 780 120 1 1 1 2 1 950 110 500 500 500 000 000 000 000 000 TS 2014 3900 120 2 1 1 2 1 000 160 540 560 540 000 000 000 000 000 Taloussuunnitelma 2012–2014 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Suunnitelmakauden haasteena on laitosten ja verkostojen saneerausten ja kapasiteettilisäysten toteuttaminen. Ulkoiset muutokset Kunnallistekniikan rakentamisen myötä talousveden käytön ja jäteveden määrän ennustetaan kasvavan suunnittelukaudella noin 7 % 2011 tasosta. Kasvu edellyttää oman verkoston kapasiteetin lisäämistä. Suunnitelmakaudelle esitetään varastotilavuuden ja siirtovesijohtojen kapasiteetin lisäämistä ja saneerausta. Veikkolan siirtoviemäripumppaamoiden saneeraus on aloitettava suunnitelmakaudella. Vuonna 2014 Kirkkonummi ostaa tarvitsemastaan vedestään noin 53 % HSY:ltä ja 5 % Suomen Sokerilta. Jätevesistä 97 % viemäröidään Espooseen. Jätevesisopimus HSY:n kanssa on vielä hyväksymättä. Vesihuoltolaitoksen taloussuunnittelua varten sopimus on saatava hyväksyttyä kun selvitys Kirkkonummen kunnan mahdollisuudesta liittyä HSY:n jäseneksi on laadittu. Yhdyskuntatekniikka 137 KÄYTTÖTALOUSOSA Myös Vihdin kunta laatii selvityksen liittymisestä HSY:n jäseneksi. Vihdin vesihuoltolaitos valmistelee siirtoviemärin rakentamista Espooseen. Päätös hankkeesta on suunnitteilla tehdä vasta kun selvitys on laadittu. Kirkkonummen tulee varautua osallistumaan Vihdin siirtoviemäin rakentamiseen ja kustannuksiin kapasiteettivarauksensa suhteessa. Taloussuunnitelmaan ei vielä ole esitetty määrärahoja hankkeelle lukuun ottamatta osallistumista johtojen yleissuunnitelmaan vuonna 2013. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä säätelevän asetuksen määräaikaa on pidennetty kevääseen 2016 asti. Muutos todennäköisesti myöhentää vesiosuuskuntahankkeita. Kunta on sitoutunut aiesopimuksella rakentamaan Veikkola-Lapinkylä yhdysjohdot sekä saneeraamaan Lapinkylän vedenottamon. Kunnassa toimii parhaillaan viisi vesiosuuskuntaa. Lisäksi Lapinkylän vesiosuuskunta on perustettu mutta varsinainen toimintaa alkaa vasta kun verkostot on saatu rakennettua. Myös Långvikin on valmisteilla vesiosuuskunta. Senaatti-kiinteistöt on esittänyt Upinniemen varuskunnan vesihuoltolaitoksen siirtämistä kunnan omistukseen ja ylläpitovastuulle. Mahdollisen siirron kustannusvaikutuksia ei ole otettu huomioon taloussuunnitelmassa. Sisäiset muutokset Suunnitelmakautena tulee varautua osallistumaan Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnitteluja rakentamiskustannuksiin. Varautuminen edellyttää vesi- ja jätevesimaksujen korotuksia. Taloussuunnitelmassa on tuloissa huomioitu vuonna 2012 3 %:n korotus veden käyttömaksuissa, 5 %:n korotus jäteveden käyttömaksuissa sekä vuonna 2014 5 %:n korotus sekä veden että jäteveden käyttömaksuissa. Toiminnan kasvu nostavat käyttötalouden kustannuksia. Vuonna 2010 eläkkeelle jäänneen asentajan toimi, joka jätettiin täyttämättä säästötoimenpiteinä vuoden 2011 osalta, täytetään alkuvuonna 2012 jotta voidaan varmistaa että asiakkaiden tilaamat liitostyöt voidaan tehdä tavoiteajassa, ylityömäärät pitää työaikalain sallimissa määrissä ja ennakkohuollot suorittaa asianmukaisesti. Vuoden 2012 aikana laaditaan Water Safety Plan, joka on maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeen mukainen suunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on kuluttajaturvallisuuden varmistaminen talousveden tuotannossa ja jakelussa. Suunnitelman laadinnassa haetaan kriittisimmät riskikohteet vedentuotannossa ja jakelussa sekä kehitetään toimintatapoja riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Laitosten ja verkostojen saneerusten sekä kapasiteettilisäysten toteuttaminen tulee edellyttämään vesihuoltolaitoksen henkilökunnalta entistä enemmän hankkeiden valmistelu- ja valvontatehtäviä. Yhteistyön kehittämistä yhdyskuntatekniikan toimialan sisällä jatketaan. Talousarvio Palveluiden kehittämisen painopistealueet • Verkostoja laajennetaan asemakaavoitetuille alueille. • Verkoston ja laitosten toimintavarmuutta parannetaan hallitulla kunnossapidolla ja korjausinvestointitarpeisiin ryhdytään vastaamaan suunnitelmallisesti. • Laaditaan WSP (Water Safety Plan) suunnitelma, jolla tavoitellaan turvallista vedentuotantoa ja jakelua asiakkaille. KÄYTTÖTALOUSOSA 138 Yhdyskuntatekniikka Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla / Väestön hyvä elämä Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Laaditaan Water Safety Plan suunnitelma jolla varmistetaan hyvä ja turvallinen vesi asiakkaille Raportointi osavuosikatsauksissa. 139 Yhdyskuntatekniikka KÄYTTÖTALOUSOSA Eerikinkartanon johtokunta eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 189 310 179 000 185 265 -169 840 -171 000 -406 288 19 471 8 000 -221 023 36 942 37 414 37 979 -5 -5 -11 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 187 500 189 500 -202 470 -183 520 -14 970 5 980 38 639 39 314 -5 -5 -44 513 0 0 0 0 19 471 8 000 -221 023 -14 970 5 980 0 0 0 0 0 0 0 0 Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 140 KÄYTTÖTALOUSOSA Yhdyskuntatekniikka Eerikinkartanon maa- ja metsätila eurot 19.10.2011 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Asukasluku Menot euroa/asukas Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2 011 2 012 189 310 179 000 185 265 -169 840 -171 000 -406 288 19 471 8 000 -221 023 36 942 37 414 37 979 -5 -5 -11 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 187 500 189 500 -202 470 -183 520 -14 970 5 980 38 639 39 314 -5 -5 -44 513 0 0 0 0 19 471 8 000 -221 023 -14 970 5 980 Vakanssien määrä - kokoaikaiset - osa-aikaiset - vakanssittomat - tuntipalkkaiset EERIKINKARTANON JOHTOKUNTA Tunnusluvut / Ee rikinka rta no Tilan koko, ha (31.12.) Tilan metsämaat, ha (31.12.) Käytössä olevat rakenn., m2 (31.12.) Vuokratut rakennukset, m2 (31.12.) Ei käytössä olevat rakenn., m2 (31.12.) Muutokset TA ja suunnitelmavuosille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 376 292 581 5 484 458 376 292 581 5 484 458 309 225 581 5 484 458 309 225 581 5 484 458 309 225 581 5 484 458 309 225 581 5484 458 Taloussuunnitelma 2012–2014 2012 - Eerikikartanon maa- ja metsätilan vesihuollon rakentaminen Nuorisokodin peruskorjauksen jatkaminen Määrärahalla on tarkoitus liittää Eerikinkartanon maa- ja metsätilan rakennukset kunnan vesihuoltoon. Hanke toteutetaan yhdessä vesihuoltolaitoksen kanssa. Hanke on suunniteltu vuonna 2011 ja sen alustava kustannus on 288.300 (sis alv 23%). Hanke on keväällä 2011 haettu Uudenmaan ELYkeskukselta valtion vesihuoltotyöksi. 2013 2014 - Eerikikartanon maa- ja metsätilan rakennusten liittäminen vesihuoltoon Rakennusten peruskorjaukset Rakennusten peruskorjaukset Ulkoiset muutokset Rakennusten jätevesien käsittelyvaatimukset muuttuvat vuodesta 2013 Yhdyskuntatekniikka 141 KÄYTTÖTALOUSOSA Sitovat toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Investointihuippujen hallinta Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa 98 % rakennuksista on ulkopuolisesti maalattu Todetaan Vuodesta 2007 Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Investointihuippujen hallinta Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2012 Mittari/Seurantatapa Eerikinkartanon rakennusten peruskorjaukset Todetaan vuosittain tilinpäätöksessä KÄYTTÖTALOUSOSA 142 Yhdyskuntatekniikka 143 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAOSA 144 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA (kunta ja vesihuoltolaitos) Tuloslaskelma Toimintatulot: Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2011* 2 012 17 020 863 9 669 674 4 070 106 12 072 087 636 179 43 468 909 Taloussuunnitelma 2013 2014 17 253 027 9 787 855 4 323 302 12 188 058 370 660 43 922 902 18 016 376 10 795 757 3 979 689 15 044 740 511 495 48 348 057 18 468 563 11 038 437 4 012 901 15 544 589 352 999 49 417 489 19 271 157 11 339 751 4 043 143 15 985 389 366 492 51 005 932 1,0 10,1 2,2 3,2 -68 657 820 -18 771 502 -82 071 619 -10 660 008 -16 275 995 -11 400 803 -668 060 -208 505 808 -70 322 615 -21 604 274 -82 388 846 -10 837 090 -16 793 995 -12 490 446 -667 559 -215 104 825 -72 911 408 -21 848 043 -85 418 755 -10 869 008 -16 320 331 -16 101 291 -286 576 -223 755 412 -73 466 790 -24 254 018 -88 783 620 -10 301 956 -16 823 378 -16 196 643 -627 989 -230 454 394 -77 786 498 -25 969 967 -89 915 378 -10 479 271 -16 499 570 -16 334 776 -670 638 -237 656 098 5 644 3,2 5 647 4,0 5 892 3,0 5 964 3,1 6 045 -165 036 899 -171 181 923 -175 407 355 -181 036 905 -186 650 166 3,7 2,5 3,2 3,1 154 602 322 23 248 246 152 949 000 24 500 000 160 232 000 22 612 000 168 777 000 23 290 360 172 607 000 23 989 071 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate I 352 074 502 248 -2 497 839 -20 417 11 149 736 239 500 319 511 -3 340 389 -32 360 3 453 339 245 500 325 000 -3 352 040 -28 360 4 626 745 245 500 321 011 -3 575 124 -29 011 7 992 831 245 500 323 011 -3 887 349 -29 011 6 598 056 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttösopimuskorvaukset Vuosikate II 8 276 843 2 519 573 21 946 152 3 200 000 4 140 000 10 793 339 3 700 000 6 327 000 14 653 745 3 700 000 3 581 000 15 273 831 3 700 000 6 436 000 16 734 056 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset -13 029 039 -14 098 264 -14 625 392 -16 201 622 -17 932 467 8 917 113 -3 304 925 28 353 -927 791 -1 198 411 56 813 184 123 -274 409 -8 000 221 023 14 970 -5 980 8 883 640 -3 312 925 249 376 -912 821 -1 204 391 muutos % Toimintamenot: Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä muutos % €/asukas 31.12. Toimintakate muutos % Verotulot Valtionosuudet Satunnaiset tulot ja menot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä * Sis. 3.10.2011 mennessä talousarvioon tehdyt muutokset 145 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA (kunta ilman vesihuoltolaitosta) Tuloslaskelma Toimintatulot: Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokrat Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2011* 2 012 12 178 385 9 669 674 4 070 106 11 817 094 582 465 38 317 724 muutos % Toimintamenot: Palkat ja palkkiot Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Taloussuunnitelma 2013 2014 12 353 027 9 787 855 4 323 302 12 188 058 370 660 39 022 902 12 720 964 10 795 757 3 979 689 15 044 740 511 495 43 052 645 13 031 763 11 038 437 4 012 901 15 544 589 352 999 43 980 689 13 440 277 11 339 751 4 043 143 15 985 389 366 492 45 175 052 1,8 10,3 2,2 2,7 -67 995 184 -18 617 848 -81 211 516 -9 475 862 -16 275 995 -11 420 830 -601 754 -205 598 988 -69 709 375 -21 367 521 -81 555 333 -9 696 826 -16 793 995 -12 467 316 -625 362 -212 215 728 5 565 3,2 5 571 -167 281 264 -173 192 826 -177 612 920 -183 211 108 -189 024 569 154 602 322 23 248 246 152 949 000 24 500 000 160 232 000 22 612 000 168 777 000 23 290 360 172 607 000 23 989 071 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate I 352 074 497 912 -2 243 039 -4 572 9 171 679 239 500 319 511 -3 085 589 -17 349 1 712 247 245 500 325 000 -3 184 528 -13 349 2 603 703 245 500 321 011 -3 335 266 -14 000 6 073 497 245 500 323 011 -3 622 646 -14 000 4 503 367 Käyttöomaisuuden myyntivoitot Maankäyttösopimuskorvaukset Vuosikate II 8 276 843 2 472 548 19 921 071 3 200 000 3 458 000 8 370 247 3 700 000 5 175 000 11 478 703 3 700 000 2 611 000 12 384 497 3 700 000 3 771 000 11 974 367 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset -11 199 500 -11 904 652 -12 300 446 -13 398 702 -14 743 683 8 721 570 -3 534 405 -821 743 -1 014 205 -2 769 316 0 184 123 -274 409 -8 000 -8 000 -4 207 -179 8 631 284 -3 542 405 -829 743 -1 018 412 -2 769 495 muutos % €/asukas 31.12. Toimintakate -72 255 709 -72 790 110 -77 088 163 -21 630 462 -24 031 234 -25 741 817 -84 514 305 -87 803 410 -88 857 529 -9 633 882 -8 998 655 -9 088 503 -16 320 331 -16 823 378 -16 499 570 -16 076 469 -16 171 821 -16 309 954 -234 407 -573 189 -614 085 -220 665 565 -227 191 797 -234 199 621 4,0 5 810 3,0 5 880 3,1 5 957 muutos % Verotulot Valtionosuudet Satunnaiset tulot ja menot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä * Sis. 3.10.2011 mennessä talousarvioon tehdyt muutokset TULOSLASKELMAOSA 146 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaan summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelma osoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus palvelutoiminnan menojen, rahoitusmenojen ja käyttöomaisuuden käytöstä aiheutuneiden menojen eli poistojen kattamiseen. Talousarvion tuloslaskelma sisältää myös kunnan ja vesihuoltolaitoksen väliset rahoituserät. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate I Vuosikate kertoo, paljonko talousarviovuoden verorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Verorahoitus on tuloslaskelman verotulojen ja valtionosuuksien summa. Vuosikate II Rahoituslaskelmaan siirtyvä vuosikate II eli varsinainen omarahoituserä on vuosikate I lisättynä käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimuskorvauksilla. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikauden tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Alijäämän kattamisvelvollisuus (KuntaL § 65 mom. 3) Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, jos kunnan kuluvan vuoden (2011) taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos kuluvan vuoden tasearvio on ylijäämäinen, kunta voi tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Taloussuunnitelman eri vuosien tuloksen summa ei kuitenkaan voi olla määrältään negatiivinen enempää kuin määrän, minkä kattamiseen kuluvan vuoden tasearvion mukaiset ylijäämäerät riittävät. 147 TULOSLASKELMAOSA Vuoden 2011 tasearvio Kunnan vuoden 2010 tilinpäätös oli ylijäämäinen, 8,8 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä ja vuoden 2010 ylijäämä vuoden 2010 taseessa olivat yhteensä 28,4 milj. euroa (2009: 19,55 milj. euroa). Elokuussa laaditun tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2011 tulos on muodostumassa noin 2,7 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuoden 2011 tasearvion mukaiset ylijäämäerät olisivat näin ollen 31,1 milj. euroa. Taloussuunnitelman tuloslaskelma Keskeisin tavoite kunnan talouden hoidossa on säilyttää talouden tasapaino ja huolehtia siitä, että kunnan palvelutehtävän kustannusten kasvu ei ylitä verorahoituksen kasvun tasoa. Kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan 29.8.2011 Kirkkonummen kunnan talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2012 – 2016 ja asetti taloudenpidolle seuraavat raja-arvot: • • • • • • Toimintakatteen kasvu saa vuosittain olla kuntatasolla enintään 3,2 % . Toimintakatteen jako toimielimille tapahtuu kunnanhallituksen vuosittain vahvistamien talousarvion ja suunnitelman reunaehtojen kautta valtuuston vahvistaman tasapainottamisohjelman puitteissa. Vuosikate on vuosittain vähintään poistojen suuruinen Kunnan lainakanta ei vuosien 2012 - 2016 aikana ylitä 100 milj. euroa eikä 2.500 euroa per asukas Nettoinvestoinnit ovat vuositasolla maksimissaan 22,5 milj. euroa Vuosina 2012 - 2016 taseen ylijäämä säilyy ennallaan tai vahvistuu Omavaraisuusaste nousee. Omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 43,2% ja 42,0 % vuonna 2010. (Tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuuksia selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tunnusluvussa oma pääoma ja siihen rinnastettavat erät suhteutetaan taseen loppusummaan korjattuna saaduilla ennakoilla). 148 TULOSLASKELMAOSA Toimintakatteen kehitys 2012 – 2014 (1 000 e) Toimintakate Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 2012 muutos-% 2013 -175 407 2,5 -181 037 182 844 3,0 192 067 2014 muutos-% 3,2 -186 650 3,1 5,0 2,4 muutos-% 196 596 Vuoden 2012 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotus, toimintakate, on 175,4 milj. euroa negatiivinen. Toimintakate heikkenee 4,2 milj. euroa eli 2,5 % vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna. Vuosikatteen kehitys 2012 – 2014 (1 000 e) Toimintakate Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) Rahoituserät, netto 2012 muutos-% 2013 -175 407 2,5 -181 037 182 844 3,0 -2 810 -0,1 Vuosikate I 4 627 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 3 700 -55,3 6 327 151,1 Maankäyttösopimuskorvaukset Vuosikate II Poistot Tilikauden tulos 2014 muutos-% 3,2 -186 650 3,1 192 067 5,0 196 596 2,4 -3 038 8,1 -3 348 10,2 muutos-% 7 993 6 598 3 700 0,0 3 581 -43,4 3 700 0,0 6 436 79,7 14 654 15 274 16 734 -14 625 -16 202 -17 932 28 -928 -1 198 Toimintakatteen jälkeen tuloslaskelmassa seuraavat verotulot, valtionosuudet sekä rahoituserät (korko- ja rahoitustulot ja -menot). Näiden erien jälkeen syntyvä välitulos, vuosikate I, on talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina positiivinen eli verorahoituksesta jää jonkin verran investointimenojen kattamiseksi. Vuosikate II eli varsinainen omarahoituserä kattaa talousarviovuonna suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikate II pysyy myös taloussuunnitelmavuosina positiivisena, mutta ei enää vuosina 2013 ja 2014 riitä kattamaan poistoja. 149 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAOSAN MÄÄRÄRAHAT JA TULOARVIOT VEROTULOT € Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 154 602 322 152 949 000 160 232 000 168 777 000 172 607 000 154 602 322 152 949 000 160 232 000 168 777 000 172 607 000 Kunnan tulovero Talousarvion tuloveron tuottoarvio perustuu Suomen kuntaliiton lokakuussa päivitettyyn verotulojen ennustekehikkoon. Talousarvion ja taloussuunnitelman tuloveron tuottoarvio on laadittu 19 %:n tuloveroprosentin pohjalta. Kunnallisveron tilitykset ovat kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 8,4 % suuremmat kuin viime vuoden vastaavat. Koko maan tasolla kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tammi-syyskuussa noin 7 % vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvuvauhdin odotetaan kuitenkin hiipuvan loppuvuotta kohti taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja vuoden 2010 lopun korkean vertailutason vuoksi. Vuoden 2010 korkea taso johtui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveropohjan arvioidaan vuonna 2011 kasvavan 4,6 % ja kansantalouden palkkasumman hieman enemmän. Kuntien tuloverotilitysten arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna vuoteen 2010 verrattuna noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu lokakuun alun näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 %. Yhteisövero-osuus Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta on väliaikaisesti korotettu 10 prosenttiyksikköä vuosille 20092011. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan 5 prosenttiyksiköllä vuosina 2012 - 2013. Talousarviovuonna tilitykset pienenevät noin 2 % vuoden 2011 ennusteeseen verrattuna. Kiinteistövero Kiinteistöveron vuoden 2011 maksuunpanotietojen mukaan veron tuotto vuonna 2011 on 6,9 milj. euroa. Kirkkonummen kunnan kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2012: • yleinen kiinteistöveroprosentti • vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti • muuhun asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti • rakentamaton rakennuspaikka 0.67 0.32 0.92 3.00 150 TULOSLASKELMAOSA Taloussuunnitelman verotulot (1000 €) 2010 2011 talousarvio 2011 ennuste 139 478 137 500 142 600 144 018 152 577 157 400 7,7 -1,4 3,7 1,0 5,9 3,2 tuloveroprosentti 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 Yhteisövero-osuu 8 248 8 349 9 452 9 266 9 252 8 259 54,4 1,2 13,2 -2,0 -0,2 -10,7 6 875 7 100 6 948 6 948 6 948 6 948 15,6 3,3 -2,1 0,0 0,0 0,0 154 602 152 949 159 000 160 232 168 777 172 607 9,8 -1,1 4,0 0,8 5,3 2,3 Kunnan tulovero • muutos-% • muutos-% Kiinteistövero • muutos-% Yhteensä • muutos-% 2012 2013 2014 VALTIONOSUUDET € Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 23 248 246 23 248 246 24 500 000 24 500 000 22 612 000 22 612 000 23 290 360 23 290 360 23 989 071 23 989 071 Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräytymiseen vaikuttavat yleinen osa, sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus ja verotuloihin perustuva tasaus. Verotulotasauksen vähennyksen jälkeen Kirkkonummen kunnan vuoden 2012 peruspalveluiden valtionosuuden määrä on ennakkotiedon mukaan 22,6 milj. euroa. Vuoden 2012 alustava verotulotasaus on laskettu vuoden 2010 arvioiduilla verotiedoilla. Laskelmassa on otettu huomioon kiinteistöveron poistaminen tasausjärjestelmästä hallitusohjelman mukaan. Tasauksen laskentaperusteina ovat arviot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisöveroosuudesta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia. 151 TULOSLASKELMAOSA Kirkkonummen kunnan verotulotasaus vuonna 2011 on 13,5 milj. euroa. Alustavan verotulotasauslaskelman mukaan kunnan verotulotasaus nousee vuodelle 2012 lähes miljoonalla eurolla, ollen 14,4 milj. euroa. Vuonna 2011 Kirkkonummen kunta saa asukasmäärän muutokseen perustuvaa valtionosuuden korotusta, jonka määrä on noin 1,6 milj. euroa. Korotus on perustunut siihen, että kunnan väestökasvu vuoden 2006 lopusta vuoden 2009 loppuun on ollut yli kuusi (6) prosenttia. Koska kunnan asukasluvun kasvu vuosien 2007 ja 2010 aikana on ollut vain 5,1 %, ei korotus sisälly vuoden 2012 peruspalvelujen valtionosuuteen. KORKOTULOT € Menot Tulot Netto TP 2010 352 074 352 074 TA 2011 239 500 239 500 TA 2012 245 500 245 500 TS 2013 245 500 245 500 TS 2014 245 500 245 500 Korkotulojen tuloarvio käsittää talletusten, sijoitusten ja antolainojen korot. MUUT RAHOITUSTULOT € Menot Tulot Netto TP 2010 502 248 502 248 TA 2011 319 511 319 511 TA 2012 325 000 325 000 TS 2013 321 011 321 011 TS 2014 323 011 323 011 Muiden rahoitustulojen tuloarvio käsittää verotilitysten korot ja korotukset, perityt viivästyskorot sekä kuntayhtymien peruspääomasta maksetun koron. KORKOMENOT € TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Menot Tulot Netto -2 497 839 -3 340 389 -3 352 040 -3 575 124 -3 887 349 -2 497 839 -3 340 389 -3 352 040 -3 575 124 -3 887 349 Korkomenojen määräraha käsittää pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista maksetut korot sekä kunnan kassavaroihin sisältyvistä rahastojen varoista suoritettavat korot. 152 TULOSLASKELMAOSA MUUT RAHOITUSMENOT € Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 -20 417 -32 360 -28 360 -29 011 -29 011 -20 417 -32 360 -28 360 -29 011 -29 011 Tulosalueen määräraha käsittää muut lainojen hoitokustannukset kuin korot, verotilitysten korot ja korotukset, viivästyskorot ja muut rahoitusmenot. KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT € Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 8 276 843 8 276 843 3 200 000 3 200 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 Vuonna 2012 arvioidaan maanmyynnistä kertyvän tuloa yhteensä 3.730.000 euroa. Siitä 30.000 euroa on myyntituloa, joka otetaan huomioon talousarvion investointiosassa ja loput myyntivoittoa, joka otetaan huomioon tuloslaskelmaosassa. Vuonna 2012 arvioidaan myytävän /varattavan tontteja Sepänkannas III kaava-alueelta (n. 50 kpl). Kolsarin, Sepänkannaksen ja Ravalsintorin alueilta myydään 3-5 rivi- ja kerrostalotonttia. 153 TULOSLASKELMAOSA MAANKÄYTTÖSOPIMUSKORVAUKSET € Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 2 519 573 2 519 573 4 140 000 4 140 000 6 327 000 6 327 000 3 581 000 3 581 000 6 436 000 6 436 000 Kunnanvaltuuston hyväksymien maankäyttösopimusten mukaisia korvauksia arvioidaan kertyvän suunnittelukaudella seuraavasti: Sopimusalue 2012 Laajakallion asemakaava-alue Ratavalli Sarvvik - suuntaisliittymä - palvelukorvaus 2013 Vesitorninmäen asemakaava-alue Laajakallion asemakaava-alue Inkilänportti Ratavalli Sarvvik - suuntaisliittymä - palvelukorvaus 2014 Vesitorninmäen asemakaava-alue Laajakallion asemakaava-alue Inkilänportti Strömsbynranta Ratavalli Tinapuisto Sarvvik Kunnan osuus Vesihuoltolaitoksen osuus Yhteensä 750 000 3 225 000 24000 750 000 378 000 24 000 1 500 000 3 603 000 1 200 000 5 175 000 1 152 000 1 200 000 6 327 000 50 000 440 000 80 000 100 000 300 000 50 000 1 640 000 80 000 252 000 741 000 818 000 2 611 000 970 000 3 581 000 60 000 1 340 000 300 000 65 000 185 000 60 000 1 761 000 3 771 000 200 000 440 000 700 000 80 000 260 000 1 780 000 1 000 000 145 000 185 000 95 000 2 971 000 6 436 000 1 200 000 152 000 441 000 818 000 35 000 1 210 000 2 665 000 154 TULOSLASKELMAOSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Liikevaihto • Myyntitulot • Tuet ja avustukset • Vuokrat • Muut toimintatulot Materiaalit ja palvelut • Aineet, tarvikkeet ja tavarat • Palvelujen ostot (ulkoiset) • Palvelujen ostot (sisäiset) Henkilöstömenot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä • muutos % • €/asukas 31.12. Rahoitustulot ja -menot • Muut rahoitustuotot • • • • Kunnalle maksetut korkomenot Muille maksetut korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä Tilinpäätös 2 010 Talousarvio 2011 Talousarvio 2 012 4 889 503 4 900 000 5 295 412 5 436 800 5 830 880 47 025 682 000 1 152 000 970 000 2 665 000 -1 184 146 -860 104 -1 140 264 -833 513 -1 235 126 -904 450 -1 303 301 -980 210 -1 390 768 -1 057 849 -816 291 -1 829 538 -66 306 180 143 -849 993 -2 193 612 -65 327 499 291 -873 280 -2 324 946 -76 991 1 032 619 -899 464 -2 802 920 -79 622 341 283 -926 485 -3 188 784 -81 375 1 850 619 5 177,2 13 106,8 27 -66,9 9 442,3 47 -254 800 0 -15 011 -834 -254 800 -167 512 -239 858 -264 703 -15 011 -15 011 -15 011 -15 011 -86 166 229 480 850 096 86 414 1 570 905 Taloussuunnitelma 2013 2014 4 336 Vesihuoltolaitos on osa Kirkkonummen kunnan toimintaa. Se ei ole erillinen yhtiö eikä liikelaitos, vaan käsitellään kunnan kirjanpidossa taseyksikkönä. Talousarvion tuloslaskelmaosassa näytetään informatiivisena vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma. Tuloslaskelma sisältää myös vesihuoltolaitoksen ja kunnan väliset rahoituserät. Vesihuoltolaitoksen osuus maankäyttösopimuskorvauksista näkyy kohdassa muut toimintatulot. Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä peruspääomasta maksettavan koron suuruuden. Vuonna 2012 tämä korko on 5 % eli yhtä suuri kuin vuonna 2011. 155 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA 156 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSAN YHTEENVETO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 ATK-OHJELMAT JA KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTIT Menot Tulot Netto 227 545 491 993 275 722 146 000 70 000 227 545 491 993 275 722 146 000 70 000 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Menot Tulot Netto 112 805 351 000 626 000 396 000 381 000 112 805 351 000 626 000 396 000 381 000 MAA- JA VESIALUEET Menot Tulot Netto 1 027 170 710 122 317 049 150 000 30 000 120 000 150 000 30 000 120 000 150 000 30 000 120 000 150 000 30 000 120 000 TALONRAKENTAMINEN Menot Tulot Netto 9 771 386 599 400 9 171 986 9 930 000 2 435 000 6 220 000 9 930 000 2 435 000 6 220 000 15 645 000 4 640 000 11 005 000 LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOT Menot Tulot Netto 7 065 126 166 091 6 899 035 9 353 600 99 050 9 254 550 11 009 000 10 000 10 999 000 12 186 000 13 759 000 12 186 000 13 759 000 514 109 70 900 443 209 523 000 86 000 437 000 542 700 84 300 458 400 445 000 665 000 445 000 665 000 22 965 27 000 80 000 100 000 100 000 22 965 27 000 80 000 100 000 100 000 1 929 054 95 197 1 833 857 2 316 000 121 000 2 195 000 4 543 000 244 000 4 299 000 3 635 000 205 000 3 430 000 4 800 000 327 000 4 473 000 317 897 320 000 413 000 430 000 1 117 800 317 897 320 000 413 000 430 000 1 117 800 2 080 000 64 298 2 015 702 580 000 250 000 250 000 580 000 250 000 250 000 23 068 057 1 706 008 21 362 049 24 042 593 336 050 23 706 543 20 324 422 368 300 19 956 122 LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Menot Tulot Netto MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (YT) Menot Tulot Netto MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (KH) Menot Tulot Netto VESIHUOLTOLAITOKSEN KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Menot Tulot Netto IRTAIMISTO Menot Tulot Netto OSAKKEET JA OSUUDET Menot Tulot Netto INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot Tulot Netto 23 708 000 235 000 23 473 000 36 937 800 4 997 000 31 940 800 157 INVESTOINTIOSA ATK-OHJELMAT JA KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTIT ATK-OHJELMAT JA KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTIT Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 227 545 491 993 275 722 146 000 70 000 227 545 491 993 275 722 146 000 70 000 Hankeryhmään on tehtävätasolla budjetoitu uudet atk-sovellutusten käyttöönottoprojektit ja yksittäisten atk-ohjelmien hankinnat, joiden hankinta-arvo on vähintään 10.000 euroa. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Tehtävä (sitovuustaso) Konsernihallinto (Teh) • Rondon päivitys (R8) • Asianhallintajärjestelmän päivittäminen • Matkalaskuohjelma Perusturva Hallintopalvelut (Teh) • KANTA-hanke; koostuu Pegasos muutoksista, Healthweb alustasta ja eReseptin välityksestä Kelaan. Terveyspalvelut (Teh) • Effica versiopäivitys 4.1, Effica lisenssit • Hilmo-ilmoitusjärjestelmän uusiminen Sivistystoimi Hallinto- ja toimistopalvelut (Teh) • Tietotekniikan kehittämishanke 2012-14 Yhdyskuntatekniikka Kehittämis- ja yhteiset palvelut (Teh) • Paikkatietojärjestelmän hankinta, jatkoprojekti 2010-12 Määräraha 105.612 78.600 46.510 30.000 158 INVESTOINTIOSA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 112 805 351 000 626 000 396 000 381 000 112 805 351 000 626 000 396 000 381 000 Hankeryhmään on tehtävätasolla budjetoitu kunnan rahoitusosuus sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät jää kunnan käyttöomaisuudeksi. Lisäksi hankeryhmään on budjetoitu asiantuntijapalveluhankinnoista aiheutuvat tavanomaista suuremmat kartoituskustannukset. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Tehtävä (sitovuustaso) Kehittämis- ja yhteiset palvelut (Teh) • Täydennyskartoitukset ja koordinaatistomuunnos Valvonta- ja viranomaistehtävät (Teh) Rakennusvalvonta-arkiston digitointi ja sähköiset palvelut • Sähköinen käyttöarkisto Vesihuoltolaitos (Teh) • Osuus HSY:n jäteveden investoinneista Määräraha 65.000 50.000 511.000 159 INVESTOINTIOSA MAA- JA VESIALUEET MAA- JA VESIALUEET Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 1 027 170 710 122 317 049 150 000 30 000 120 000 150 000 30 000 120 000 150 000 30 000 120 000 150 000 30 000 120 000 Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. 160 INVESTOINTIOSA TALONRAKENTAMINEN TALONRAKENTAMINEN Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 9 771 386 599 400 9 171 986 9 930 000 2 435 000 6 220 000 9 930 000 2 435 000 6 220 000 15 645 000 4 640 000 11 005 000 Talonrakentamisen investoinnit käsittävät talonrakennushankkeet, joiden kokonaiskustannusarvion arvioidaan ylittävän 500.000 € ja joihin sovelletaan kunnanvaltuuston 12.4.2010 hyväksymää hankeohjetta. Tätä pienemmät hankkeet toteutetaan toimialan tai tilahallinnon aloitteesta käyttötalouden määrärahalla. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. TALOUSARVIOVUONNA KÄYNNISTYVÄT HANKKEET SIVISTYSTOIMI Masalan päiväkoti, uudisrakennus Kunnanhallitus on hyväksynyt 2.2.2009 § 75 Masalan päiväkodin tarveselvityksen. Kokouksessaan 12.10.2009 kunnanhallitus on päättänyt, että päiväkoti toteutetaan 105 hoitopaikkaisena tyyppipäiväkotina, josta ei laadita erillistä hankesuunnitelmaa. Kunnanhallitus päättää 21.02.2011 § 59, että kaavoitus- ja rakentamisaikataulun vuoksi Masalan uusi päiväkoti rakennetaan Masalan koulun läheisyyteen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 11.04.2011§ 26 Masalan koulun, Hommaksen asemakaavan muutoksen, jonka kortteliin 2123 päiväkoti sijoittuu. Hankkeelle on varattu määrärahaa suunnittelua varten 80.000 € vuodelle 2011 ja hankkeelle esitetään varattavaksi määrärahaa toteutusta varten 1.300.000 € vuodelle 2012 ja vuodelle 2013 1.450.000 €. Sjökulla skola, laajennus, peruskorjaus ja päiväkoti Kunnanhallitus päätti 4.5.2009 § 266, että tavoitteena on luoda koko Pohjois-Kirkkonummea palveleva päivähoidon ja perusopetuksen oppimiskeskus, joka sijoitetaan Sjökullan koulun yhteyteen ja joka on valmis syksyllä 2013. Asemakaavatyö on aloitettu. Kiinteistön käytetty rakennusoikeus on 1146 k-m2. Lisärakennusoikeus on maksimissaan 2000 k-m2. Hanke on esitetty toteutettavaksi 2011-2014. Hankkeelle on varattu määrärahaa 100.000 € vuodelle 2011. Hankkeelle esitetään varattavaksi toteutusmäärärahaa vuosille 2012-2014. SUUNNITTELUKAUDELLA 2013 – 2014 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET PERUSTURVA Keskustan terveysaseman laajennus (I vaihe) , uudisrakennus Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 15.10.2007 § 456 Kirkkonummen keskustassa sijaitsevien terveystoimen toimitilojen lisärakentamisesta ja korjaamisesta laaditun tarveselvityksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.2008 § 167 keskustan terveyskeskussairaalan laajennuksesta ja vuodeosastojen saneerauksesta laaditun hankesuunnitelman. 161 INVESTOINTIOSA Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Vaihe I käsittää sairaalaosan uudisra kentamisen sekä pysäköintitilat 35 henkilöautolle. Laajennuksen bruttoala on n. 6200 m2. Laajennus toteutetaan vuokratilana tai omaksi lunastettavana vuokratilana. Hankesuunnitelma päivitetään v 2011. Hankkeelle esitetään konsulttimäärärahaa suunnit telua varten vuodelle 2012. Keskustan terveysaseman peruskorjaus (II vaihe) Hankkeen toinen vaihe käsittää terveyskeskusrakennuksen vanhan vuodeosaston saneerauksen (I ja II krs). Toisen vaiheen bruttoala on 2.421 brm2. Saneerauksen kustannusarvio on 2,9 milj. € (hintataso 8/2011, alv = 0 %). Hankkeelle esitetään määrärahaa suunnittelua varten vuodelle 2012 300 000€ ja vuosille 2014-2016 2,6 milj. €. Keskustan terveysaseman peruskorjaus (II vaihe) Hankkeelle esitetään määrärahaa suunnittelua varten vuodelle 2015 ja vuodelle 2016 1,0 milj. €. SIVISTYSTOIMI Keskusta-alueen päiväkoti (Ravals) Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 12.10.2009 § 459 Keskusta-alueen päiväkodin tarveselvityksen. Kokouksessaan 6.9.2010 kunnanhallitus on päättänyt, että päiväkoti toteutetaan 105 hoitopaikkaisena tyyppipäiväkotina, josta ei laadita erillistä hankesuunnitelmaa. Ruotsinkielinen päiväkoti sijoitetaan Ravalsiin, kunnan omistamalle ja käyttötarkoitukseen soveltuvalle tontille. Hankkeelle on varattu määrärahaa 80.000 € vuodelle 2011 ja hankkeelle esitetään varattavaksi toteutukselle määrärahaa vuosille 2013-2014. Ravalsin päiväkoti sijoittuu Kirkkonummen keskustan kortteliin 307. Kantvikin päiväkoti, vanhan osan purku ja laajennus Kunnanhallitus hyväksynee syksyllä 2011 Kantvikin päiväkodin saneerauksesta ja laajennuksesta päivätyn tarveselvityksen. Esityksen mukaan päiväkoti tulisi rakentaa 147paikkaiseksi, joista n. 100 hoitopaikkaa on uusia. Esitetään hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten määrärahaa vuosille 2013-2014. Sepänkannaksen päiväkoti Sepänkannaksen päiväkodin suunnittelulle ja rakentamiselle on esitetty määrärahaa vuosille 2014-2016. Finnsbackan päiväkodin peruskorjaus Finnsbackan päiväkoti on valmistunut v. 1980 ja sen bruttoala on 909 m2. Peruskorjaukselle on varattu määrärahaa v. 2014-2015. Sarvvikin päiväkoti (Metsäniityn oppimiskeskus) Maankäyttösopimuksen mukaan sopimusalueella tarvitaan kunnallistekniikan toteutuksen lisäksi asemakaava-alueen asukkaita varten koulu (270 oppilasta), kerrosala n. 3600 k-m2 ja koulun yhteyteen päiväkoti ja alueen itäosaan toinen päiväkoti. 18.2.2010 allekirjoitetun sopimuksen mukaan maanomistajien osuus yhdyskuntarakentamiseen kuuluvista talonrakennusinvestointikustannuksista on 2,4 milj. €. Korvaus suoritetaan kahdessa erässä. Puolet kor- INVESTOINTIOSA 162 vauksesta maksetaan 6 kk:n siitä, kun ensimmäisen toteutusvaiheen asuntorakentaminen on alkanut. Puolet korvauksesta maksetaan kun Sarvvikin alueen ensimmäinen päiväkoti on otettu käyttöön. Arvioidaan että Sarvvikin asuntorakentaminen alkaa v. 2011. Määrärahaa toiselle päiväkotihankkeelle on varattu vuosille 2013-2015. Keskusta-alueen suomenkielinen koulu, uudisrakennus Keskusta-alueen suomenkielisen koulun uudisrakennuksen toteuttamisen aikataulu täsmentyy. Hankkeelle on anottu valtionapua v. 2013. Hankesuunnitelman päivitys on käynnissä. Hankkeen budjetoitu kustannusarvio on n. 19 000 000. Hankkeen toteutus esitetään vuosille 2012-2016. Masalan koulun laajennus vaihe II Kunnanvaltuusto hyväksyi Masalan koulun laajennuksen ja peruskorjauksen hankesuunnitelman 7.3.2011 §12. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen 2. vaiheessa Masalan koulua laajennetaan ja osittain peruskorjataan sekä puretaan B-rakennus ja D-rakennuksen asuntosiipi. Hankkeeseen sisältyy lisäksi kuplahallin aputilat ja aluehuollon tilat. Kouluun tehdään opetustilat 729 oppilaalle, joista 40 on esiopetusoppilaita, 386 oppilasta on 1. - 6. vuosiluokilla, 288 oppilasta 7. - 9. vuosiluokilla ja 15 oppilasta 10. luokalla. II vaihe käsittää uudisrakennuksen jonka laajuus n. 6400 br-m2 sekä ns vanhan koulurakennuksen joka saneerataan. Hanke sisältää mm opetus- ja aineenopetustiloja sekä uudet keittiöja ruokailutilat ja liikuntasalin. Hankkeen tavoitehinta on 15.159.000 euroa (Tocoman Oy:n kustannusselvitys 30.12.2010). Hanke on kunnan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa ajoitettu vuosille 2011 – 2014. Kirkonkylän koulun saneeraus Hankesuunnitelman laadintaa varten esitetään vuodelle 2014 määrärahaa. Gesterbyn koulukeskus, teknisten tilojen saneeraus Saneeraus suunnitellaan 2012 ja toteutetaan 2014-2015 Veikkolan kirjaston peruskorjaus Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille 2013-2015 163 INVESTOINTIOSA LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOT LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOT Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 7 065 126 166 091 6 899 035 9 353 600 99 050 9 254 550 11 009 000 10 000 10 999 000 12 186 000 13 759 000 12 186 000 13 759 000 Hankeryhmään budjetoidaan kaava-alueiden katujen ja muiden liikennealueiden, kevyen liikenteen väylien, puistojen, leikki- ja piha-alueiden sekä yhteistyöhankkeiden investointien määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Palvelutuotannon johtokunnan kohteet Ohjeellinen käyttösuunnitelma 2012: Aluekohtaiset tiet ja muut liikennealueet Keskustan asemakaava-alue 2.185.000 • Asemankaaren, Asemanpuiston, pikapysäköintialueen ja Nummitien suunnittelu, 2. vaihe • Ervastinpuistikon rakentaminen • Asematien kevyen liikenteen alikulkusillan, Asematien, Koulupolun, Tallikujan ja Asematien aukion suunnittelu • Kirkkotallintien ja Vanhan Rantatien rakentaminen (Kirkkopuisto, Tapulipolku, Tallinmäki, Kirkkotallintori) • Kevyen liikenteen väylän välillä Pikkupolku-Tumppi ja Kuusalanpolun perusparantaminen • Villa Haagan torin rakentaminen • Palvelutuotannon johtokunnan kustannusosuus vesihuoltolaitoksen aluekohtaisten verkostohankkeiden investointikustannuksista (190 000e) Gesterbyn asemakaava-alue 321.000 • Jokiniityn alueen katujen suunnittelu • Palvelutuotannon johtokunnan kustannusosuus vesihuoltolaitoksen aluekohtaisten verkostohankkeiden investointikustannuksista (21 000e) Heikkiläntorin ja pysäköintialueen parantamissuunnittelu 20.000 Länsi-Kolsarin asemakaava-alue • Katujen loppuun rakentaminen 100.000 Sepänkannas I 1.000.000 • Alikulkukäytävän rakentaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä KantvikStrömsby yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa Sepänkannas II • Kabanovintien jk+pp järjestelyjen rakentaminen 240.000 Sepänkannas III • Katujen ja puistojen rakentaminen Laajakallion asemakaava-alueet • Tolsan asemanseudun katujen ja puistojen suunnittelu 1.240.000 80.000 INVESTOINTIOSA 164 Pohjois-Jorvaksen asemakaava-alue • Autioniityntien rakentaminen välillä Masalantie-Kolmenkylänkaari 170.000 Jorvas Sorttiasema • Kadun suunnittelu 25.000 Masalan keskustan asemakaava-alue 600.000 • Ratavallin (Terramaren) alueen katujen, puistojen ja hulevesijärjestelyjen suunnittelu sekä rakentaminen Sarvvikin asemakaava-alue • Sarvvikin puistotien rakentaminen • Osa-alue 3 rakentaminen • Osa-alue 2 suunnittelu 3.225.000 Veikkolan asemakaava-alueet • Alueen 12 katujen suunnittelu • Saaristokujan rakentaminen valmiiksi • Nevatien, Rämepolun ja Nevakujan rakentaminen valmiiksi • Napparintien rakentaminen valmiiksi • Kaatopaikan viimeistelytyöt • Suotovesialtaiden perusparantaminen 995.000 Nisnikun asemakaava-alueen loppuun rakentaminen • Nisnikuntien LP-alueen suunnittelu ja rakentaminen 75.000 Kaava-alueiden katujen perusparannus 130.000 Sadevesiviemäröinti 33.000 • Palvelutuotannon johtokunnan kustannusosuus vesihuoltolaitoksen aluekohtaisten verkostohankkeiden investointikustannuksista sadevesiviemäröinnin osalta (budjetoidaan rahoitusosuutena vesihuoltolaitoksen puolella) Muut liikennealueet Jorvaksen asema • Parantamisen suunnittelu (kunnan osuus) 50.000 Liityntäpysäköinti • Sarvvikin liityntäpysäköintialueen suunnittelu ja rakentaminen 210.000 Kevyen liikenteen raittien rakentaminen 135.000 • Majvikin raitin rakentaminen • Tolsantien kevyen liikenteen väylän välillä Laajakalliontie-Vanha Rantatie suunnittelu • Volsintien kevyen liikenteen väylän välillä Myllykyläntie-Koivuhaka yleissuunnittelu Tievalaistus kaava-alueiden ulkopuolella • Katuvalojen uudistaminen EU-säädösten mukaiseksi • 29.10.2003 hyväksytty tievalaistuksen yleissuunnitelma päivitetään Liikenneturvallisuuden parantaminen 100.000 75.000 165 INVESTOINTIOSA LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 514 109 70 900 443 209 523 000 86 000 437 000 542 700 84 300 458 400 445 000 665 000 445 000 665 000 LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Menot Tulot Netto Hankeryhmään budjetoidaan kunnan liikunta- ja virkistysalueiden investointien määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Palvelutuotannon johtokunnan kohteet Ohjeellinen käyttösuunnitelma 2012: Liikunta-alueet 135.000 • Pallokenttien rakentaminen/peruskorjaus • Skeittialueen, panna-areena ja katukoriksen hankinta ja rakentaminen keskustan urheilupuistoon • Monitoimikentän ja kuntoilualueen rakentaminen kevyen liikenteen väylän yhteyteen keskustan urheilupuistoon Veikkolan tekonurmikenttä 30.000 Virkistysalueet ja ulkoilureitit 67.000 • Kuntoratojen peruskorjaus • Latuverkoston parantaminen: Peuramaan yhdyspolun ja sillan rakentaminen Lähiliikuntapaikat 375.000 • Masalan rakentaminen pilottiasukaspuistona. Liikuntalautakunta järjestää asukaskyselyn asukaspuiston toiminnasta. Valtionosuus Masalan asukaspuiston rakentamiseen arvioidaan vuonna 2012 olevan 84.300 €. Leikki- ja piha-alueiden rakentaminen 20.000 166 INVESTOINTIOSA MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (YT) Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 22 965 27 000 80 000 100 000 100 000 22 965 27 000 80 000 100 000 100 000 Hankeryhmään budjetoidaan palvelutuotannon johtokunnan muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointien määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Joukkoliikenneinfran rakentaminen • Staattinen informaatio • Bussipysäkit • Joukkoliikenteen sujuvoittaminen 53.000 Maakaatopaikan laajentaminen 27. 000 167 INVESTOINTIOSA VESIHUOLTOLAITOKSEN KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET VESIHUOLTOLAITOKSEN KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 1 929 054 95 197 1 833 857 2 316 000 121 000 2 195 000 4 543 000 244 000 4 299 000 3 635 000 205 000 3 430 000 4 800 000 327 000 4 473 000 Hankeryhmään on budjetoitu vesihuoltolaitoksen vedenhankintaan ja –jakeluun sekä viemäröintiin liittyvien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointien määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Ohjeellinen käyttösuunnitelma 2012: Aluekohtaiset verkostohankkeet: Keskustan asemakaava-alueet (380.000 €, -190.000 €)) Kirkkotallintien sekä tien pohjoispuolella oleva paikoitusalueen ns. Tallinmäen alueen uusiminen on aloitettu vuonna 2011 syksyllä ja työt jatkuvat vuonna 2012. Asemakaavan muutokset edellyttävät vanhojen johtojen siirtoja, joten johdot uusitaan kadun uudelleen rakentamisen yhteydessä. Lisäksi on suunnitteilla tehdä kaavamuutosten edellyttämät johtosiirrot Asematiellä, Koulupolulla ja Tallikujalla katujen korjausten yhteydessä. Kaavamuutosten edellyttämät johtosiirtosuunnitelmat laaditaan Asemankaaren jatkeelle ja Nummitielle. Asemakaava-alueen muutoksista aiheutuvat johtojen siirrot laskutetaan palvelutuotannon johtokunnalta. Koska johdoilla on osittain muutoinkin uusimistarvetta on arvioitu palvelutuotannon johtokunnan osuuden olevan 50 % johtojen siirtokustannuksista. Gesterbyn asemakaava-alueet (30.000 €, -21.000 €) Jokiniityn koulutontin edellyttämien johtosiirtojen suunnittelu niin, että kaava-alueen toteutus on mahdollista aloittaa vuonna 2013. Asemakaava-alueen muutoksista aiheutuvat johtojen siirrot laskutetaan palvelutuotannon johtokunnalta. Koska johdoilla ei ole uusimistarvetta on arvioitu palvelutuotannon johtokunnan osuuden olevan 70 % johtojen siirtokustannuksista. Ravalsin asemakaava-alue (200.000 €) Vesihuollon rakentaminen Ravalsin asemakaava-alueen läntiselle osalle, Överbyntien eteläpuolelle. Suunnitelmat valmistuvat vuoden 2011 aikana. Alue ei sisällä uusien katujen rakentamista. Sepänkannas III asemakaava-alue (220.000 €) Sepänkannas III asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu vuonna 2011. Tavoitteena on rakentaa alueen kunnallistekniikka valmiiksi 2012 loppuun mennessä. Laajakallion asemakaava-alue (160.000 €) Tolsan asemaseudun kunnallistekniikan suunnitelmien laadinta on suunnitteilla toteuttaa vuonna 2012. On arvioitu että maanomistajat osallistuvat suunnittelukustannuksiin 80 %:n osuudella maankäyttösopimusten mukaan. Kunnallistekniikan rakentaminen on suunnitteilla käynnistää vuonna 2013. Laajakallion painuneiden sadevesiviemäreiden saneerausta jatketaan hallitsemattomasti purkautuvan sadeveden aiheuttamien vaurioiden estämiseksi. 2012 suoritetaan 2008 aloitetun korjauksen viimeisestä eli 4. vaiheesta välttämättömimmät työt rakennusten ja alueiden vesivaurioiden välttämiseksi. INVESTOINTIOSA 168 Pohjois-Jorvaksen asemakaava-alue (20.000 €) Autioniityntielle rakennetaan sadevesiviemäri katurakentamisen yhteydessä. Alueelle on jo aikaisemmin rakennettu vesijohto ja jätevesiviemäri. Jorvas sorttiasema (10.000 €) Jorvaksen sorttiaseman edellyttämän vesijohdon ja jätevesiviemärin suunnittelu. Masalan keskustan asemakaava-alue (750.000 €) Ratavallin alueen kunnallistekniikan suunnitelmien laadinta valmiiksi sekä kunnallistekniikan rakentamisen aloitus on suunnitteilla toteuttaa vuonna 2012. Alueen vesihuolto saatetaan valmiiksi 2013 loppuun mennessä. Rakentamiskustannukset laskutetaan kokonaisuudessaan maanomistajilta maankäyttösopimuksen mukaan. Sarvvikin asemakaava-alue (378.000 €) Sarvvikin asemakaava-alueen osa-alue 3 vesihuolto rakennetaan valmiiksi sekä osa-alue 2 vesihuollon suunnittelu. Rakentamiskustannukset laskutetaan kokonaisuudessaan maanomistajilta maankäyttösopimuksen mukaan. Veikkolan asemakaava-alueet (285.000 €) Kalljärven alueen katujen rakentaminen alkaa vuonna 2012. Alueen vesijohdot ja jätevesiviemärit on jo aikaisemmin rakennettu. Katujen rakentamisen yhteydessä täydennetään verkostoja kiinteistökohtaisilla liittymillä. Lisäksi rakennetaan Saaristonkujan vesihuolto, Napparitien vesihuolto valmiiksi, kunnostetaan Nevatien oja, niin että ojan tulviminen ei jatkossa vaarantaisi Nevatien vesihuoltoa sekä eristetään Kulokujan vesijohto, joka on toistuvasti jäätynyt talvisin. Palvelutuotannon johtokunnan osuus kaava-alueiden sadevesiviemäreiden rakentamisesta (33.000 €) Runko- ja siirtojohdot Viemäriverkoston saneeraus ja toimintavarmuuden lisääminen (80.000 €) Painuneiden ongelmia aiheuttavien jätevesiviemäreiden saneeraus mm. Vilhonkummun viemärin ja Ravalsin Överbyntien alituksen korjaus sekä Ravalsin pääviemärin kuvaukset. Jätevedenpumppaamoiden saneeraus (120.000 €) Veikkolan siirtoviemärin jätevedenpumppaamoiden saneerausten ja kapasiteettilisäysten aloitus vuonna 2012. Runkoventtiilien uusiminen (20.000 €) Runkoventtiilisaneerausta jatketaan verkoston toimintavarmuuden lisäämiseksi ja vesikatkosten rajoittamiseksi. Keskustan vesisäiliötilavuuden lisääminen (120.000 €) Toiminnan kasvu edellyttää vesisäiliötilavuuden lisäämistä. Keskustan vesisäiliötilavuuden lisäämiseksi laaditaan rakentamissuunnitelmat alavesisäiliön toteuttamiseksi Jorvakseen vuonna 2011 laaditun esiselvityksen mukaan. Alavesisäiliö on suunnitteilla toteuttaa vuosina 2013-2014. Veikkolan vesitornin saneeraus (30.000 €) Vesitornin pintojen ja saumausten kunnostus sekä ilmansuodattimien asennus 2009 tehdyn kuntokartoituksen mukaisesti. Korjausten suorittaminen edellyttää, että Veikkola 1 vedenottamon lisäkäytölle on myönnetty lupa. Yhdysvesijohto Espoosta Veikkolaan (100 000 €) 169 INVESTOINTIOSA Varaudutaan suunnitteluttamaan uusi vesijohto Espoosta Veikkolaan varmistamaan vedentuotanto Veikkolan kasvaneeseen vedentarpeeseen. Uuden vesijohtoyhteyden rakentamisen aloitus on välttämätöntä vuonna 2013, mikäli haettua lupaa Veikkola I vedenottamon lisäkäytöstä ei myönnetä. Espoo-Kirkkonummen keskusta yhdysvesijohdon saneeraus (140.000 €) Espoo-keskusta pääyhdysvesijohdon saneerauksen 2.vaiheen suunnittelu ja saneerauksen toteutus. KT 51 perusparantamiseen liittyvät putkistosiirrot ja varaukset (200.000 €) Perusparantamisen edellyttämät putkistosiirrot toteutetaan tiealueen osalta kunnan kustannuksella. Suojaputket asennetaan varauksena palvelemaan Jorvas-Inkilänportin kaava-aluetta. Vesijohtoverkoston toimintavarmuuden lisääminen (20.000 €) Kantvikin paineenkorotusaseman pumppujen uusiminen sekä Perälän mittausaseman toteuttaminen. Yhdysvesijohto Suomen Sokeri Oy:n vesijohdosta Strömsbyn alueelle (30.000 €) Yhdysvesijohdon suunnittelu ja rakentaminen Suomen Sokerin Oy:n vesijohdosta Strömsbyn alueelle varmistaakseen riittävät vesijohtopaineet Strömsbyn alueen kiinteistöille. Vedenottamot Lapinkylän vedenottamon saneeraus (160.000 €) Lapinkylän vedenottamon saneeraus Lapinkylän vesiosuuskunnan tarpeisiin lisäämällä vedenottamon kapasiteettia sekä lisäämällä vedenottamolle alkalointi ja desinfiointi. Meikon vedenottamon saneeraus (10.000 €) Raakavesiputken kuntokartoitus. Haja-asutusalueiden vesihuolto Lapinkylä-Veikkola runkojohtojen rakentaminen (1.050.000 €) Kunta on Lapinkylän vesiosuuskunnan kanssa solmimalla aiesopimuksella sitoutunut siirtojohtojen rakentamiseen ja vedenottamon saneeraukseen niin että työt toteutetaan 2012. Hvittropin viemärin saneeraus ja jvp (30.000 €) Hvittorpin paineviemärin rakentamisen yhteydessä on Hvittorpintien kiinteistöille varauduttu myöhäisemmässä vaiheessa toteuttamaan jätevedenpumppaamo niin, että alueen kiinteistöt olisi liitettävissä jätevesiviemäriin. Suunnitelmissa on asentaa pumppaamo ja saneerata vanha viettoviemäri käyttöönottoa varten. 170 INVESTOINTIOSA IRTAIN OMAISUUS IRTAIMISTO Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 317 897 320 000 413 000 430 000 1 117 800 317 897 320 000 413 000 430 000 1 117 800 Hankeryhmään budjetoidaan tehtävätasolla yli 10.000 euron arvoisen ja vähintään 3 vuotena käytettäväksi tarkoitetun kaluston sekä ensikertaisen kalustamisen määrärahat. Talousarvion liitteenä on hankekohtainen investointisuunnitelma vuosiksi 2012-2016. Tehtävä (sitovuustaso) Määräraha Konsernihallinto Konsernihallinto (Teh) • Uuden kunnantalon ensikertainen kalustaminen 50.000 Sivistystoimi Musiikkiopisto (Teh) • Soitinkannan päivitys 20.000 Nuorisopalvelut • Ljusdalan nuor./teatteritilan teatteri- ja esitystekninen varustelu • Veikkolan ent. K-hallin nuorisotilojen ensikertainen kalustaminen 280.600 171 INVESTOINTIOSA OSAKKEET JA OSUUDET OSAKKEET JA OSUUDET Menot Tulot Netto TP 2010 TA 2011 TA 2012 2 080 000 64 298 2 015 702 580 000 250 000 250 000 580 000 250 000 250 000 Tytäryhteisöjen osakkeiden hankkiminen • Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy 250.000 TS 2013 TS 2014 INVESTOINTIOSA 172 173 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA 174 RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös 2 010 Talousarvio Talousarvio 2011* 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014 Toiminnan rahavirta 21 946 152 0 -8 233 206 13 712 946 10 793 339 0 -3 200 000 7 593 339 14 653 745 0 -3 700 000 10 953 745 15 273 831 0 -3 700 000 11 573 831 16 734 056 0 -3 700 000 13 034 056 -23 068 058 931 588 -20 619 243 1 094 079 -20 324 422 368 300 -23 708 000 235 000 -36 937 800 4 997 000 9 007 626 -13 128 844 3 230 000 -16 295 164 3 730 000 -16 226 122 3 730 000 -19 743 000 3 730 000 -28 210 800 584 102 -8 701 825 -5 272 377 -8 169 169 -15 176 744 Antolainauksen muutokset • Antolainasaamisten lisäykset • Antolainasaamisten vähennykset -135 657 788 0 328 092 -1 574 050 328 092 -530 758 328 092 0 624 689 Lainakannan muutokset • Pitkäaikaisten lainojen lisäys • Pitkäaikaisten lainojen vähennys • Lyhytaikaisten lainojen muutos 22 000 000 -5 682 562 16 000 000 -8 300 000 14 000 000 -8 422 900 15 500 000 -8 194 366 23 500 000 -9 944 365 Pitkäaik. velkojen muutokset (liitt. maksut) Rahoituksen rahavirta 1 057 499 17 240 068 300 000 8 328 092 900 000 5 231 142 900 000 8 002 968 900 000 15 080 324 Vaikutus maksuvalmiuteen 17 824 170 -373 733 -41 235 -166 201 -96 420 • Vuosikate • Satunnaiset erät • Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta • Investoinnit • Rahoitusosuudet investointimenoihin • Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta RAHOITUSOSA Talousarvioon on kuntalain 65 §:n 3 momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa kassavirtalaskelman muodossa. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen nettokassavirta on katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta pystyy suunnittelukauden aikana oman toimintansa (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin turvautumatta. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka kunta suuntaa palvelutuotannon edellytysten järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. 175 RAHOITUSOSA Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainasaamisten ja lainakannan muutokset suunnittelukaudella. Pitkäaikaisten velkojen muutoksena on rahoituslaskelmassa otettu huomioon vain vesihuoltolaitoksen liittymismaksujen lisäykset. Talousarvion rahoituslaskelma päättyy riviin Vaikutus maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoituslaskelma sisältää myös kunnan ja vesihuoltolaitoksen väliset rahoituserät. LAINAKANNAN MUUTOKSET € Menot Tulot Netto TP 2010 5 682 562 22 000 000 -16 317 438 TA 2011 8 300 000 16 000 000 -7 700 000 TA 2012 8 422 900 14 000 000 -5 577 100 TS 2013 TS 2014 8 194 366 9 944 365 15 500 000 23 500 000 -7 305 634 -13 555 635 Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitustarve sekä aiemmin otettujen pitkäaikaisten lainojen velkakirjojen mukaiset lyhennykset katetaan lainanotolla. Valtuusto päättää oikeuttaa kunnanhallituksen hoitamaan vuoden 2012 lainojen nostot ja lyhennykset siten, että kunnan pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on enintään 5,6 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Lisäksi kunnanhallitus oikeutetaan ottamaan talousarviovuonna tilapäisluottoa enintään 20.000.000 euroa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi. (1000 €) 2009 2010 2011 2012 Lainakanta 31.12. 75 783 92 101 83 801 89 378 Lainaa/asukas, € 2 076 2 493 2 200 2 353 2013 2014 96 684 110 239 2 502 2804 RAHOITUSOSA 176 VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2 010 2011* 2 012 Taloussuunnitelma 2 013 2 014 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus • Liikeylijäämä • Poistot ja arvonalentumiset • Rahoitustulot ja -menot • Muut tulorahoituksen korjaavat erät Investoinnit • Investointimenot • Rahoitusosuudet investointimenoihin • Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 180 143 1 829 538 -266 309 499 291 2 193 612 -269 811 1 032 619 2 324 946 -182 523 341 283 2 802 920 -254 869 1 850 619 3 188 784 -279 714 -1 981 859 95 197 -2 542 000 147 000 -5 565 000 244 000 -4 197 000 205 000 -5 362 000 327 000 0 -143 289 0 28 092 0 -2 145 958 0 -1 102 666 0 -275 311 1 574 050 530 758 0 -328 092 -328 092 -328 092 -624 689 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset • Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys • Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys • Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys • Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys • Kunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos • Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos -1 951 450 0 0 0 Pitkäaikaisten velkojen muutokset (liitt. maksut) Rahoituksen rahavirta -1 951 450 300 000 -28 092 900 000 2 145 958 900 000 1 102 666 900 000 275 311 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 094 739 0 0 0 0 4 509 452 118 5 755 410 152 5 958 076 154 5 333 387 136 Muut maksuvalmiuden muutokset • Saamisten muutos • Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Yhdystilin muutos Lainakanta 31.12. Lainaa/asukas, € 1 090 591 062 997 458 1 091 588 520 0 3 144 556 85 * Sis. 3.10.2011 mennessä talousarvioon tehdyt muutokset Vesihuoltolaitoksen toiminnan ja investointien rahavirta on talousarviovuonna ja taloussuunnitelmavuosina alijäämäinen. Rahoitustarve katetaan kunnan rahoituslainalla ja liittymismaksutuloilla. Kunnanvaltuuston 24.11.2001 § 199 päätöksen mukaan vesihuoltolaitos suorittaa kunnalle lainapääomalle vuotuista korkoa 5 % 177 LIITTEET Henkilöstömuutokset 2012 – 2014 Avustukset järjestöille Hankekohtainen investointisuunnitelma 2012-2016 Arvio suunnittelukaudella toteutettavista maankäyttösopimushankkeista 178 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 2012 2013 2014 38 38 YLEISHALLINTO KONSERNIHALLINTO Controller 1.1. B T 100 Henkilöstöyksikkö Henkilöstöasian päällikkö 1.1. T V 100 -0,5 -32 -32 -32 Palvelupiste Palvelusihteeri 1.1. B T 100 1 24 24 24 Talousyksikkö Laskentasihteeri 1.1. B T 100 -0,5 -12 -12 -12 -20 18 18 -86 28 -86 28 -86 28 27 -33 40 -50 67 -50 1 YLEISHALLINTO Yhteensä 1,0 PERUSTURVA HALLINTOPALVELUT Sosiaalijohtaja 1.1. (järj.) Toimistosihteeri 1.1. (järj.) T B V T 100 100 -1 1 SOSIAALIPALVELUT Aikuissosiaalityö Sosiaaliohjaaja 1.5. (järj.) Sosiaalityöntekijä 1.5. (järj.) B T T V 100 100 1 -1 Lastensuojelu Sosiaalityö Lastenvalvoja 1.5. Perheohjaaja 1.5. T B V T 100 100 TERVEYSPALVELUT Terveydenhoitopalvelut Terveyskeskuslääkäri 1.3. Terveyskeskuslääkäri 1.8. T T V V 100 100 1 Vastaanottotoiminta Terveyskeskuslääkäri 1.5. Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 1.5. Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 1.5. T B B V T T 100 100 100 0,5 0,5 Suun terveydenhuolto Suuhygienisti 1.5. Hammashoitaja 1.5. Välinehuoltaja 1.5. Hammaslääkäri 1.5. B B B T T T T V 100 100 100 100 1 1 1 30 22 1 40 63 95 10 10 63 14 14 1 1,5 1,5 0,5 10 1,5 39 34 18 75 179 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 2012 2013 -44 45 -34 36 10 10 -44 45 -34 36 2014 TOIMINTAKYVYN TUKIPALVELUT Kuntoutuspalvelut Puheterapeutti 1.5. Toimintaterapeutti 1.5. Fysioterapeutti 1.5. Osastonhoitaja 1.1. (järj.) Kuntoutuspalvelujen johtaja 1.1. (järj.) Fysioterapeutti 1.1. (järj.) Vastaava fysioterapeutti 1.1. (järj.) Toimintaterapeutti 1.5. Fysioterapeutti 1.5. B B B B B B B B B T T T V V V V T T 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Sosiaalityö ja -neuvonta Sosiaalityöntekijä (vammaispalvelu) 1.1. (järj.) Johtava sosiaalityöntekijä 1.1. (järj.) B B V V 100 100 -1 1 37 41 37 41 37 41 Psykososiaaliset palvelut Perheneuvola Perheneuvolan johtaja 1.1. (järj.) Mielenterveysjohtaja 1.1. (järj.) Psykologi 1.5. Perheneuvoja 1.5. B B B B V V V T 100 100 100 100 -1 1 40 43 40 43 40 43 20 51 A-Klinikka Psykiatrinen sairaanhoitaja 1.3. Sosiaaliterapeutti 1.1. (järj./nimikemuutos) Päihdeterapeutti 1.1. (järj./nimikemuutos) Sairaanhoitaja 1.5. Päihdeterapeutti 1.5. B B B B B T T T T T 100 100 100 100 100 Mielenterveyspalvelut Psykiatrinen sairaanhoitja 1.5. Psykiatrinen sairaanhoitaja 1.11. (Huoli Haltuun) Psykologi 1.11. (Huoli Haltuun) Sosiaaliohjaaja 1.11. (Huoli Haltuun) Depressiohoitaja 1.5. Lähihoitaja 1.5. Toimintaterapeutti 1.5. B B B B B B B T T T T T T T 100 100 100 100 100 100 100 Kuntouttava työtoiminta Pajaohjaaja 1.5. B T 100 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPALVELUT Yhteiset palvelut SAS-koordinaattori 1.2. T V 100 1 0,5 0,5 -1 1 -1 1 1 1 1 1 30 1 -1 1 -35 35 30 -35 35 1 1 1 28 18 18 -44 45 -34 36 28 28 48 -35 35 32 30 30 41 28 32 10 32 30 41 28 48 18 24 1 19 28 1 38 45 1 1 1 5 7 5 1 0,5 1 180 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 Kotona selviytymistä tukevat palvelut Muistipoliklinikka Muistihoitaja 1.5. B T 100 Kotihoito Sairaanhoitaja 1.5. Lähihoitaja 1.5. T B V T 100 100 Lehmuskartanon hoivakoti Laitoshuoltaja 1.5. B T 100 Tk-sairaala Farmaseutti 1.5. B T 100 2012 2013 0,5 2 2014 10 2 2 38 2 95 31 27 0,5 11 17 493 1 364 PERUSTURVA Yhteensä 3,0 11,5 24,0 117 181 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 2012 2013 2014 52 52 52 58 110 43 94 276 86 188 25 25 8 10 25 9 9 SIVISTYSTOIMI HALLINTO- JA TOIMISTOPALVELUT Opetustoimen suunnittelija 1.1. Päivähoidon suunnittelija 1.1. Kehittämispäällikkö 1.1. B B T T T V 100 100 100 1 OPETUSTOIMEN YHTEISET TOIMINNOT Oppilashuolto Koulunkäyntiavustaja 1.1. Koulukuraattori 1.1. Koulupsykologi 1.1. B B T T T V 100 100 100 4 1 2 Vahtimestaripalvelut Vahtimestari 1.1. Iltavahtimestari 1.9. B B T T 100 100 1 VAPAA SIVISTYSTYÖ Musiikkioppilaitokset Klarinetinsoitonopettaja 1.8. B T 100 1 Kuvataidekoulu Toimistosihteeri 1.4. B T 100 Kansalaisopisto Liikunnanopettaja 1.8. (järj.) Suunnitteluopettaja 1.8. (järj.) B B T T 100 100 -1 1 -12 14 -29 34 KIRJASTOTOIMI Kirjasto Kirjastonhoitaja 1.3. B T 100 1 31 37 SUOMENKIELINEN LASTEN PÄIVÄHOITO Kunnan päiväkodit Alueellinen palvelusihteeri 1.8. B T 100 2 27 65 VUORENMÄEN PÄIVÄKOTI (Veikkola) Lastentarhanopettaja 1.8. Lähihoitaja vuorohoitoon 1.8. Lähihoitaja 1.8. T B B V T T 100 100 100 2 1 2 30 13 26 72 31 62 1 1 5 1 1 1 0,25 7 182 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 2012 2013 2014 MASALAN UUSI PÄIVÄKOTI Johtaja 1.4. Lastentarhanopettaja 1.6. Lähihoitaja 1.8. Päiväkotiapulainen 1.8. Ravitsemustyöntekijä 1.8. T T B B B V V T T T 100 100 100 100 100 1 8 7 4 1 24 123 67 33 9 32 210 160 79 21 MASALAN ALUEEN KOULU Lastentarhanopettaja 1.8. Lähihoitaja 1.8. Päiväkotiapulainen 1.8. T B B V T T 100 100 100 5 4 1 102 61 16 245 146 38 MASALAN ASUKASPUISTO Verkostotyöntekijä 1.4. Avoimen toiminnan ohjaaja 1.8. T B V T 100 100 1 1 20 10 26 23 VEIKKOLAN ALUEEN KOULU Lähihoitaja 1.8. Lastentarhanopettaja 1.8. B T T V 100 100 2 1 13 18 KANTVIKIN PK LAAJENNUS Lastentarhanopettaja 1.6. Lähihoitaja 1.6. Päiväkotiapulainen 1.6. T B B V T T 100 100 100 4 2 1 84 26 12 Erityispäivähoito Ryhmäavustaja 1.1. Erityislastentarhanopettaja 1.1. Lapsipsykologi 1.8. Puheterapeutti 1.1. B T T B T V V T 100 100 100 100 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelija 1.8. B T 100 Peruskoulu Luokanopettaja 1.8. Kiertävä koulusihteeri 1.8. Peruskoulun vieraiden kielten lehtori 1.8. Peruskoulun ruotsin ja vieraiden kielten lehtori 1.8. Peruskoulun suomi 2. kielenä lehtori 1.8. T B T T T V T V V V 100 100 100 100 100 2 1 4 1 1 2 1 56 41 168 82 20 224 123 48 43 22 52 317 15 39 19 19 415 49 94 47 47 1 SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI 1 6 4 1 2 1 1 104 1 183 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 2012 2013 2014 47 19 47 18 47 47 42 39 20 20 39 20 113 68 48 113 68 20 20 14 40 Peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori 1.8. Psykiatrinen sairaanhoitaja 1.1. Psykiatrinen sairaanhoitaja 1.8. T B B V T T 100 100 100 1 Erityisopetuksen virat Peruskoulun erityisluokanopettaja 1.8. (Masala) Peruskoulun erityisopettaja 1.8. (Masala) Peruskoulun erityisluokanopettaja 1.8. (Keskusta) Peruskoulun erityisluokanopettaja 1.8. (Veikkola) Peruskoulun erityisopettaja 1.8. (Veikkola) Peruskoulun erityisopettaja 1.8. (Keskusta) Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtori 1.8. T T T T T T T V V V V V V V 100 100 100 100 100 100 100 2 1 1 2 1 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 1.8. B T 100 2 KARTANONRANNAN OPPIMISKESKUS Koulusihteeri (50%) 1.1. Koulusihteeri 1.1. B B T T 100 100 -0,5 1 -16 33 -16 33 Lukiot Opinto-ohjauksen lehtori 1.1. T V 100 1 52 52 RUOTSINKIELINEN LASTEN PÄIVÄHOITO Kunnan päiväkodit Erityispäivähoidon ryhmäavustaja 1.8. Päivähoidon palvelusihteeri 1.8. B B T T 100 100 1 1 12 13 52 31 KESKUSTAN ALUEEN 2. PÄIVÄKOTI (Ravals) Päiväkodinjohtaja 1.5. T V 100 RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI Peruskoulu TVT opetuskäytön suunnittelija Atk-tukihenkilö 1.8. B B T T 100 100 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 30 50 15 50 36 184 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012-2014 Uudet virat ja toimet Järjestelyt (Järj.) V=Virka T=toimi TEHTÄVÄ/ Tulosyksikkö Nimike Kustannusvaikutus (palkkamenot Lukumäärä sivukuluineen) (1 000 €) % 2012 2013 2014 WINELLSKA SKOLAN Informaatikko 1.8. Peruskoulun vieraiden kielten lehtori 1.8. (järj.) Kiertävä koulusihteeri 1.1. Peruskoulun erityisopettaja 1.8. T T B T V V T V 100 100 100 100 NUORISOPALVELUT Nuoriso-ohjaaja 1.1. Teatteritekniikan ohjaaja-näyttämömestari 1.1. B B T T 100 100 2012 2013 1 2014 13 1 1 1 1 15 1 26 51 30 30 30 2 076 4 371 11 33 28 10 30 20 30 49 113 2 635 5 866 1 SIVISTYSTOIMI Yhteensä 10,3 87,5 38,0 255 YHDYSKUNTATEKNIIKKA KEHITTÄMIS- JA YHTEISET PALVELUT Hallintopalvelut Palvelusihteeri 1.11. (järj.) Hallintosihteeri 1.11. (järj.) Toimistosihteeri 1.9. B T B T V T 100 100 100 TILAHALLINTO Tilapalvelut Huoltomestari 1.2. Aluehuoltomies 1.2. Rakennusmestari 1.9. B B B T T T 100 100 100 -1 1 1 1 1 1 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Yhteensä UUDET VIRAT/TOIMET YHTEENSÄ 3,0 1,0 13,3 103,0 63,0 351 185 Talousarvio 2011 Talousarvio 2012 KUNNANHALLITUS Varaukset ja projektit • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus 15 000 93 000 15 000 73 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA Hallintopalvelut • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus 44 000 8 000 AVUSTUKSET JÄRJESTÖILLE Sosiaalipalvelut • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus Ikäihmisten hyvinvointipalvelut • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja toimistopalvelut • Toimitila-avustus Vapaa sivistystyö - Kirkkonummen kansalaisopisto • Toiminta-avustus - Kulttuuripalvelut • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus 5 974 29 280 1 088 29 300 2 300 101 000 2 934 103 319 33 810 100 761 70 495 9 890 1 595 3 000 7 000 SUOMENKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Suomenkielinen koulutoimi • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Ruotsinkielinen koulutoimi • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus 3 329 4 000 LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelut • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus 187 000 324 209 187 000 324 000 NUORISOLAUTAKUNTA Nuorisopalvelut • Toiminta-avustus • Toimitila-avustus 59 000 6 000 58 000 5 000 208 000 210 000 YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNTA Kehittämis- ja yhteiset palvelut Yksityistiet • Toiminta-avustus Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto • Toiminta-avustus 513 Alueidenhoitopalvelut - Talkoorahat 41 000 41 000 Palo- ja pelastustoimi VPK-talojen peruskorjausavustus 18 000 18 000 8 100 8 100 1 308 041 1 151 956 Valvonta- ja viranomaistehtävät - Ympäristönsuojelu • Toiminta-avustus YHTEENSÄ 186 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE TA 2012 TS 2013 TS 2014 ATK-OHJELMAT JA KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTIT Konsernihallinto (TEH) 1202 Konsernihallinto, asianhallintajärjestelmän päivittäminen xxxx Matkalaskuohjelmisto 1229 Rondon versiopäivitys (R8) - 22 000 - 38 612 - 45 000 - 20 000 - 20 000 Perusturva, hallintopalvelut (TEH) 1220 Perusturva, tietokoneohjelmien hankinta - 78 600 - 76 000 Perusturva, terveyspalvelut (TEH) 1220 Tietokoneohjelmien hankinta - 46 510 - 20 000 - 20 000 Siv Hallinto- ja toimistopalvelut (TEH) 1230 Tietotekniikan kehittämishanke - 30 000 - 30 000 - 30 000 Kehittämis- ja yhteiset palvelut (TEH) 1261 Paikkatietojärjestelmän hankinta, jatkoprojekti 2010-12 - 15 000 - 275 722 - 146 000 - 70 000 - 20 000 - 65 000 - 65 000 - 70 000 - 75 000 ATK-OHJELMAT JA KÄYTTÖÖNOTTOPROJEKTIT Tulot Menot TS 2015 TS 2016 - 20 000 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Kehittämis- ja yhteiset palvelut (TEH) 1949 Täydennyskartoitukset ja koordinaatiston muutos Valvonta- ja viranomaistehtävät 1948 Rakennusvalvonta-arkiston digitointi Vesihuoltolaitos (TEH) 1997 Osuus HSY:n jäteveden investoinneista - 50 000 - 50 000 - 30 000 - 20 000 - 15 000 - 511 000 - 281 000 - 281 000 - 281 000 - 281 000 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Tulot Menot - 626 000 - 396 000 - 381 000 - 376 000 - 296 000 187 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet 2000 Maa- ja vesialueiden hankinta Myyntitulot TALONRAKENTAMINEN Uudisrakentamishankkeet Perusturvan käytössä 3051 Keskustan terveysaseman laajennus (I vaihe) (ur) 3401 Nissnikun kuntoutuskeskus, saneeraus (ur) Sivistystoimen käytössä 3230 Keskusta-alueen päiväkoti (ur) (Ravals) 3235 Masalan uusi päiväkoti (ur) 3402 Keskusta-alueen suomenkielinen koulu (ur) - valtionosuus 3226 Metsäniityn päiväkoti (ur) 3222 Kantvikin päiväkodin vanhan osan purku ja laajennus (ur) 3280 Sepänkangaksen päiväkoti (ur) 3320 Veikkolan päiväkoti (ur) Perusparannushankkeet Perusturvan käytössä 3052 Keskustan terveysaseman saneeraus (II vaihe) 3054 Keskustan terveysaseman saneeraus (III vaihe) Sivistystoimen käytössä 3130 Finnsbackan päiväkoti, peruskorjaus 3427 Masalan koulu B-C-rak, peruskorjaus - valtionosuus 3429 Masalan koulun laajennus ja saneeraus II 3462 Sjökulla oppimiskeskuksen laajennus ja korjaus 3426 Kirkkonummen koulukeskuksen muutostyöt 3405 Gesterbyn koulukeskuksen teknisten tilojen saneeraus 3451 Veikkolan kirjaston peruskorjaus TALONRAKENTAMINEN Tulot Menot TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 - 150 000 30 000 - 150 000 30 000 - 150 000 30 000 - 150 000 30 000 - 150 000 30 000 - 5 000 000 4 640 000 - 1 000 000 - 1 500 000 - 150 000 - 8 000 000 - 5 000 000 - 1 500 000 - 150 000 - 1 000 000 - 2 500 000 - 100 000 - 2 000 000 - 25 000 - 500 000 - 1 000 000 - 130 000 - 1 500 000 - 5 700 000 - 6 000 000 - 200 000 - 900 000 - 3 000 000 - 3 000 000 - 40 000 - 3 000 000 - 2 900 000 - 50 000 - 100 000 - 200 000 - 6 220 000 4 640 000 - 15 645 000 - 24 575 000 - 19 000 000 - 50 000 - 15 000 - 1 300 000 - 100 000 - 1 300 000 - 1 450 000 - 800 000 - 30 000 - 600 000 - 300 000 - 350 000 - 300 000 - 2 000 000 - 35 000 - 2 435 000 - 1 500 000 - 1 600 000 188 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOT Aluekohtaiset kadut ja muut liikennealueet 4001 Keskustan asemakaava-alue 4013 Gesterbyn asemakaava-alue 4014 Vesitorninmäen asemakaava-alue 4017 Keskusta II 4027 Kuusalan asemakaava-alue 4025 Heikkilän juhlakallio 4026 Heikkiläntorin parantamissuunnittelu ja rakentaminen 4018 Tolsanmäki 4019 Tolsanjärvi (ent. Drusibacken) 4023 Myllykylä Myllytorppa 4035 Länsi-Kolsarin asemakaava-alue 4036 Etelä-Kolsarin asemakaava-alue 4039 Sepänkannas I asemakaava-alue 4040 Sepänkannas II asemakaava-alue 4041 Sepänkannas III asemakaava-alue -valtionosuus 4045 Strömsbyn teollisuusalueen asemakaava-alue 4051 Laajakallion asemakaava-alueet 4060 Jorvaksen kolmion asemakaava-alue 4061 Pohjois-Jorvaksen asemakaava-alue 4062 Länsi-Jorvaksen asemakaava-alue 4064 Jorvas Sorttiasema kadun suunnittelu ja rakentaminen 4063 Jorvas, Inkilänportti 4024 Finnträsk, Kurkiranta 4071 Strömsby (entinen Merikantvik I) 4072 Kantvik 4074 Länsi-Hemvik (entinen Merikantvik II) 4102 Masalan keskustan asemakaava-alue 4103 Masalan Tinapuiston alue 4117 Sarvvikin asemakaava-alue 4151 Veikkolan asemakaava-alueet 4153 Veikkolanpuro 4154 Veikkolanportti 4120 Veiklahti 4104 Nissnikun asemakaava-alueen loppuun rakentaminen 4199 *Kaava-alueiden katujen perusparannus 4190 Patu:n kustannusosuus (sadevesiviemäröinti) TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 - 2 185 000 - 321 000 - 1 210 000 - 2 840 000 - 1 855 000 - 1 685 000 - 60 000 - 975 000 - 60 000 - 130 000 - 2 550 000 - 830 000 - 200 000 - 600 000 - 190 000 - 700 000 - 3 665 000 - 570 000 - 900 000 - 60 000 - 250 000 - 60 000 - 60 000 - 110 000 - 20 000 - 150 000 - 700 000 - 120 000 - 100 000 - 20 000 - 1 000 000 - 240 000 - 1 240 000 10 000 - 80 000 - 130 000 - 150 000 - 1 500 000 - 60 000 - 1 500 000 - 250 000 - 500 000 - 60 000 - 70 000 - 100 000 - 90 000 - 400 000 - 300 000 - 3 000 000 - 65 000 - 400 000 - 3 000 000 - 60 000 - 400 000 - 500 000 - 740 000 - 120 000 - 1 761 000 - 2 360 000 - 100 000 - 1 320 000 - 350 000 - 770 000 - 350 000 - 170 000 - 25 000 - 100 000 - 600 000 - 90 000 - 65 000 - 1 230 000 - 3 225 000 - 995 000 - 441 000 - 2 215 000 - 75 000 - 130 000 - 33 000 - 130 000 - 130 000 - 27 000 - 1 492 000 - 60 000 - 60 000 - 1 100 000 - 400 000 - 60 000 - 300 000 - 130 000 - 20 000 - 130 000 - 20 000 189 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE Muut liikennealueet 4809 Tolsan asema 4810 Jorvaksen asema 4820 Liityntäpysäköinti 4879 Kevytliikenteen raittien rakentaminen 4889 Tievalaistuksen rakentaminen (kaava-alueiden ulkop 4989 *Liikenneturvallisuuden parantaminen LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOT Tulot Menot LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Liikunta-alueiden rakentaminen/peruskorjaus 5430 *Pallokenttien rakentaminen/peruskorjaus xxxx Veikkolan tekonurmikenttä TA 2012 TS 2013 TS 2014 - 1 200 000 - 456 000 TS 2015 TS 2016 - 1 800 000 - 592 000 - 50 000 - 210 000 - 135 000 - 100 000 - 75 000 - 150 000 - 610 000 - 100 000 - 75 000 - 630 000 - 100 000 - 75 000 - 380 000 - 650 000 - 75 000 - 75 000 10 000 - 11 009 000 - 12 186 000 - 13 759 000 - 15 347 000 - 14 832 000 - 250 000 - 230 000 - 135 000 - 30 000 - 200 000 Uimarantojen rakentaminen/peruskorjaus 5468 *Uimarantojen rakentaminen/peruskorjaus Virkistysalueiden/Ulkoilureittien rakentaminen/per 5495 Ulkoilureittien/latujen rakentaminen/peruskorjaus Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, asukaspuistot 5445 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen, asukaspuistot '- valtionosuus Leikki- ja piha-alueiden rakentaminen 5460 Leikki- ja piha-alueiden rakentaminen - 67 000 - 100 000 - 335 000 - 250 000 - 380 000 - 20 000 - 20 000 - 20 000 - 20 000 - 175 000 - 80 000 - 445 000 - 665 000 - 375 000 84 300 - 20 000 Muut hankkeet 5499 Muut hankkeet LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Tulot Menot - 110 000 84 300 - 542 700 - 40 000 - 380 000 - 740 000 190 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Yt-lautakunnan vesihuoltokohteet 5960 Joukkoliikenneinfran rakentaminen Muut yt-lautakunnan kohteet 5970 Maakaatopaikka - 53 000 - 73 000 - 73 000 - 53 000 - 53 000 - 27 000 - 27 000 - 27 000 - 27 000 - 27 000 - 80 000 - 100 000 - 100 000 - 80 000 - 80 000 - 380 000 190 000 - 130 000 65 000 - 80 000 40 000 - 200 000 140 000 - 440 000 195 000 - 350 000 175 000 - 150 000 105 000 - 50 000 - 600 000 300 000 - 100 000 50 000 - 100 000 70 000 - 200 000 - 300 000 150 000 - 30 000 - 10 000 - 200 000 - 100 000 - 50 000 - 100 000 - 50 000 - 200 000 - 60 000 MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tulot Menot VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Aluekohtaiset verkostohankkeet 6001 Keskustan asemakaava-alue - palvelutuotannon johtokunnan osuus johtojen siirroista 6017 Keskusta II - palvelutuotannon johtokunnan osuus johtojen siirroista 6013 Gesterbyn aemakaava-alue - palvelutuotannon johtokunnan osuus johtojen siirroista 6014 Vesitorninmäen asemakaava-alue 6021 Ravalsin asemakaava-alue 6010 Kuusalan asemakaava-alue 6025 Heikkilän juhlakallion asemakaava-alue MKS 6018 Tolsanmäen asemakaaava-alus MKS 6023 Myllykylän asemakaava-alue 6041 Sepänkannas III asemakaava-alue 6051 Laajakallion asemakaava-alueet 6060 Jorvaksen kolmion asemakaava-alue 6061 Pohjois-Jorvaksen asemakaava-alue 6062 Länsi-Jorvaksen asemakaava-alue 6063 Jorvas Inkilänportti 6064 Jorvas Sorttiasema 6071 Strömsby (ent Merikantvik I) MKS 6074 Hemvikinasemakaava-alue (ent Merikantvik II) 6102 Masalan keskustan asemakaava-alue (Ratavalli) MKS 100% 6103 Masalan Tinanpuisto MKS 6117 Sarvvikin asemakaava-alue MKS 100% 6151 Veikkolan asemakaava-alueet 6153 Veikkolanpuro 2. vaihe MKS 6104 Veklahden asemakaava-alue 6120 Kurkirannan asemakaava-alue MKS - 30 000 21 000 - 100 000 70 000 - 400 000 - 200 000 - 220 000 - 160 000 - 550 000 - 550 000 - 50 000 - 20 000 - 50 000 - 700 000 - 300 000 - 500 000 - 80 000 - 400 000 - 400 000 - 400 000 - 70 000 - 1 210 000 - 35 000 - 350 000 - 250 000 - 35 000 - 50 000 - 50 000 - 35 000 - 450 000 - 400 000 - 50 000 - 80 000 - 10 000 - 30 000 - 750 000 - 40 000 - 100 000 - 378 000 - 285 000 - 300 000 - 35 000 191 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE 6154 Veikkolanportin asemakaava-alus 6190 Palvelutuotannon johtokunnan osuus sv-viemäreistä 6022 Jorvas Inkilänranta asemakaava-alue 6019 Tolsanjärven asemakaava-alue TA 2012 33 000 - 30 000 - 80 000 - 120 000 - 20 000 - 100 000 - 140 000 - 200 000 - 120 000 - 20 000 - 30 000 Vedenottamot 6741 Lapinkylän vedenottamon saneeraus 6720 Meikon vedenottamon saneeraus - 160 000 - 10 000 VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tulot Menot IRTAIN OMAISUUS Konsernihallinto Konsernihallinto (TEH) 7004 Uuden kunnantalon ensikertainen kalustaminen TS 2014 TS 2015 TS 2016 27 000 20 000 20 000 - 25 000 Runko- ja siirtojohdot 6651 Veikkolan vesitornin saneeraus 6698 *Viemäriverkoston saneeraus 6699 *Jäteveden pumppaamoiden saneeraus 6697 Runkoventtiilisaneeraus ja mittariasemat 6805 Espoo-Veikkola yhdysvesijohdon kapasiteetin lisäys 6807 Espoo-Kirkkonummen keskusta yhdysvesijohdon saneeraus 6808 KT 51 perusparantamiseen liittyvät putkistosiirrot ja varaukset 6811 Keskustan vesisäiliötilavuuden lisääminen 6820 Vesijohtoverkoston toimintavarmuuden lisääminen 6830 Yhdysvesijohto Suomen Sokerin putkesta Strömsbyn alueelle Haja-asutusalueiden vesihuolto 6920 Veklahden ja Svartvikin alueiden vesihuolto 6925 Lapinkylä-Veikkola runkojohtojen rakentaminen 6998 Lietteenvastaanottoasema 6927 Sepänkylän alueen vesihuolto suunnittelu ja rakentaminen 6928 Hvittorpin viemärin saneeraus ja jvp 6999 Vesihuollon yleissuunnitelmat TS 2013 - 100 000 - 40 000 - 800 000 - 160 000 - 80 000 - 100 000 - 40 000 - 60 000 - 40 000 - 80 000 - 60 000 - 40 000 - 200 000 - 250 000 - 100 000 - 800 000 - 700 000 - 200 000 - 1 050 000 - 40 000 - 60 000 - 400 000 - 400 000 327 000 - 4 800 000 390 000 - 3 735 000 - 30 000 - 10 000 244 000 - 4 543 000 - 50 000 205 000 - 3 635 000 - 3 660 000 192 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE TA 2012 TS 2013 TS 2014 Perusturvan toimiala Terveyspalvelut (TEH) 7111 Uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen Sivistystoimen toimiala Kirjastotoimi (TEH) 7510 Veikkolan kirjaston lisätilan kalustaminen TS 2015 TS 2016 - 1 565 000 - 274 000 - 50 000 Suomenkielinen päivähoito (TEH) 7302 S Uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen - 250 000 - 200 000 - 400 000 Suomenkielinen koulutoimi (TEH) 7396 S Uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen - 3 700 000 Ruotsikielinen päivähoito (TEH) 7306 S Uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen 7260 Päiväkotien kulunvalvonta henkilökunta ja lapset - 50 000 Ruotsinkielinen koulutoimi (TEH) 7397 S Uusien toimitilojen ensikertainen kalustaminen Musiikkiopisto (TEH) 7540 Soitinkannan päivitys - 500 000 - 420 000 - 20 000 - 20 000 - 400 000 - 20 000 Nuorisopalvelut (TEH) 7592 Masalan Ljusdalan nuor./teatteritila, esitystekn. varustelu 7593 Veikkolan ent. K-hallin nuorisotilojen ensikertainen kalustaminen - 260 600 - 20 000 IRTAIN OMAISUUS Tulot Menot - 413 000 OSAKKEET JA OSUUDET Tytäryhteisöjen osakkeet/osuudet 9505 Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy - 250 000 - 10 000 - 430 000 - 1 117 800 - 250 000 - 2 153 000 - 4 474 000 - 250 000 193 HANKEKOHTAINEN INVESTOINTISUUNNITELMA 2012 - 2016 HANKE OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot INVESTOINTIOSA Tulot Menot TA 2012 TS 2013 - 250 000 368 300 - 20 324 422 TS 2014 TS 2015 - 250 000 235 000 - 23 708 000 4 997 000 - 36 937 800 TS 2016 - 250 000 420 000 - 46 816 000 30 000 - 43 482 000 194 ARVIO SUUNNITTELUKAUDELLA TOTEUTETTAVISTA MAANKÄYTTÖSOPIMUSHANKKEISTA (Hankkeista ei ole vielä laadittu sopimuksia eivätkä hankkeet sisälly taloussuunnitelman investointiosaan) HANKE TIET JA LIIKENNEVÄYLÄT Vesitorninmäki Laajakallio Sepänkangas II Länsi-Jorvas Inkilänportti Meri-Kantvik Ratavalli Tinanpuisto Sarvvik Veikkolanpuro TIET JA LIIKENNEVÄYLÄT Tulot Menot VESIHUOLTO Vesitorninmäki Laajakallio Länsi-Jorvas Inkilänportti Meri-Kantvik Ratavalli Tinanpuisto Sarvvik Veikkolanpuro VESIHUOLTOLAITOS Tulot Menot TA 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 - 900 000 - 51 000 - 60 000 - 51 000 - 200 000 - 11 000 - 12 000 - 60 000 - 750 000 - 400 000 - 400 000 - 100 000 - 65 000 - 400 000 - 280 000 - 230 000 - 2 507 000 - 19 800 - 640 000 - 60 000 - 58 320 - 614 000 - 400 000 - 155 520 - 3 155 000 - 3 458 000 - 2 788 000 - 995 800 - 2 482 320 - 1 855 520 - 400 000 - 32 000 - 50 000 - 32 000 - 200 000 - 6 000 - 80 000 - 50 000 - 50 000 - 700 000 - 400 000 - 400 000 - 500 000 - 400 000 - 18 000 - 470 000 - 50 000 - 57 600 - 940 000 - 450 000 - 72 000 - 750 000 - 2 797 600 - 1 772 000 - 200 000 - 476 000 - 650 000 - 18 000 - 436 000 - 682 000 - 1 136 000
