Lue pdf-muodossa

Transcription

Lue pdf-muodossa
Sisältö
2 • Hallituksen esitykset 2 • Tasavallan Presidentin asetukset 5
• Valtioneuvoston asetukset 5 • MIETINNÖT YM. 5 • ASETETUT TOIMIELIMET 7 • OIKEUSTAPAUKSET
• Korkein oikeus 9 • Korkein hallinto-oikeus 11 • Korkeimman oikeuden valitusluvat 15
LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait
Momentti 2_14.fm Page 1 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
2/2014
Momentti
Sisältö
5 • Valtioneuvoston asetukset 7
• OIKEUSTAPAUKSET • Korkein oikeus 8 • Korkein hallinto-oikeus 11 • KKO:N VALITUSLUVAT 15
LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS • Vahvistetut lait
2
• Hallituksen esitykset
Momentti 2_14.fm Page 2 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
Momentti 2/2014
Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen
Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on
toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus.
Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä
lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista.
VAHVISTETUT LAIT
●Laki esitutkintalain muuttamisesta, laki pakkokeinolain
muuttamisesta, Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 3 §:n muuttamisesta, laki ydinenergialain
68 §:n muuttamisesta, laki
puolustustilalain 9 §:n muuttamisesta, laki tullilain 23a ja
43 §:n muuttamisesta, laki
rajavartiolain 47a §:n muuttamisesta, laki valmisteverotuslain 103 §:n muuttamisesta,
laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain
6 §:n muuttamisesta, laki valvontarangaistuksesta annetun
lain 6 ja 35 §:n muuttamisesta,
laki eräiden Suomeen tuotavien näyttelyesineiden takavarikoinnin kieltämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta,
laki autokiinnityslain 15 §:n
muuttamisesta, laki yrityskiinnityslain 25 §:n muuttamisesta, laki alusrekisterilain
9 ja 10 §:n muuttamisesta, laki
oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 ja
16 §:n muuttamisesta, laki
kasvinsuojeluaineista annetun
lain 32 §:n muuttamisesta, laki
ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n
muuttamisesta, laki varojen
jäädyttämisestä terrorismin
torjumiseksi annetun lain
1 §:n muuttamisesta ja laki
valvotusta koevapaudesta
annetun lain 7 §:n muuttamisesta (1145–1163/2013)
HE 14/2013 vp
LaVM 17/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Esitutkintalain säännöksiä oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa täydennetään siten, että esi-
tutkintaviranomaisen on otettava
huomioon myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen. Säännöstä velvollisuudesta
saapua esitutkintaan muutetaan
niin, että se koskee poliisin lisäksi
muitakin esitutkintaviranomaisia.
Pakkokeinolaissa olevia kotietsintää koskevia säännöksiä täydennetään niin, että etsinnän kohteena
olevalle henkilölle on ilmoitettava
oikeudesta saattaa kotietsintä tuomioistuimen tutkittavaksi. Pakkokeinolain telekuuntelun käyttöedellytyksiä koskevia säännöksiä
muutetaan niin, että mainittua salaista pakkokeinoa voidaan käyttää myös lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisessä. Lisäksi tehdään esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin liittyviin lakeihin
lähinnä teknisiä muutoksia. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen salaisten pakkokeinojen käytöstä ilmoittamista koskevan sääntelyn soveltamisesta vuoden 2014
loppuun mennessä.
●Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta ja sähkömarkkinalain 88 §:n muuttamisesta
(1211–1212/2013)
HE 157/2013 vp
TaVM 34/2013 vp
Lait tulevat voimaan 13.6.2014.
Kuluttajansuojalakia muutetaan
siten, että peruuttamisoikeuttaan
käyttävän kuluttajan on yleensä
vastattava tavaroiden palauttamisesta johtuvista välittömistä kuluista. Puhelinasioinnin osalta säädetään, että elinkeinonharjoittaja
ei saa käyttää tekemäänsä kulutushyödykesopimusta koskevassa
puhelinasioinnissa palvelua, jonka
käyttämisestä kuluttajalta peritään
hänen liittymäsopimuksensa mukaisen hinnan tai sitä vastaavan
laskennallisen perushinnan ylittäviä kuluja.
●Laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki ulkomaalais2
rekisteristä annetun lain 6 ja
9 §:n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten
kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (1214–1217/2013)
HE 134/2013 vp
HaVM 19/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Matkustusasiakirjoja koskevat
ulkomaalaislain muutokset tulevat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella.
Ulkomaalaislakiin lisätään uusia
käsitteitä kuten pääsyn epääminen, vaatimus siirtyä toiseen jäsenvaltioon, pakenemisen vaara ja palauttaminen. Ulkomaalaisen pääsy
voidaan evätä rajanylityksen yhteydessä, jos henkilö ei täytä maahantulon edellytyksiä ja oleskelu
kestää alle kolme kuukautta. Kolmannen maan kansalaista on vaadittava siirtymään toiseen jäsenvaltioon ennen palautuspäätöksen
tekemistä, jos hänellä on sinne voimassaoleva oleskelulupa. Pakenemisen vaaran määritelmää sovelletaan arvioitaessa ulkomaalaisen
säilöönottoedellytyksiä ja jätettäessä vapaaehtoisen paluun aika
määräämättä. Palauttamisen määritelmällä täsmennetään, että palauttamisella tarkoitetaan sekä palauttamista että vapaaehtoista paluuta ja kohdevaltion määritelmällä säädetään lain tasolla periaatteet, jolla palautuksen kohdevaltio
määritellään. Lisäksi vähemmistövaltuutetulle säädetään toimivalta
valvoa palautusten täytäntöönpanoa.
●Laki yhteistoiminnasta valtion
virastoissa ja laitoksissa, laki
rikoslain 47 luvun 4 §:n muuttamisesta, laki tuloverolain
80 §:n muuttamisesta ja laki
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain
Momentti 2_14.fm Page 3 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
HE 152/2013 vp
TyVM 11/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Lailla yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa uudistetaan
ja selkeytetään yhteistoimintaa ohjaavien säännösten rakennetta
sekä valtion työpaikoilla toteutettavan yhteistoiminnan menettelytapoja ja sisältöä. Lailla vähennetään yhteistoimintaa koskevien
eritasoisten sopimusten määrää
sisällyttämällä lakiin merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset. Tärkeimmät niistä koskevat
koko valtionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkeita koskevaa yhteistoimintaa.
●Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki, laki tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta
muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, laki
verotustietojen julkisuudesta
ja salassapidosta annetun lain
6 §:n muuttamisesta, laki
Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 24 §:n
kumoamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun
lain 55 §:n 4 momentin
kumoamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 10e §:n
4 momentin kumoamisesta ja
laki ennakkoperintälain 9 §:n
6 momentin kumoamisesta
(1246–1249/2013)
HE 105/2013 vp
HE 181/2013 vp
VaVM 22/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki
sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Tuloverolakia muutetaan muun muassa siten, että työtulovähennyksen
enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen
perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2400 euroon. Tuloverolaista
kumotaan säännös, jonka mukaan
Verohallinto vahvistaa erikseen
verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15000 ajokilometriä ylittävälle osalle. Vastaavat muutokset tehdään elinkeinotulon verottamisesta annettuun
lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin sekä ennakkoperintälakiin.
●Laki tuloverolain muuttamisesta, laki elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain
muuttamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 5 §:n
muuttamisesta, laki rajoitetusti
verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki tutkimus- ja
kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013–
2015 annetun lain muuttamisesta ja laki tuotannollisten
investointien korotetuista
poistoista verovuosina 2013–
2015 annetun lain muuttamisesta (1237–1242/2013)
HE 185/2013 vp
VaVM 32/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Yhteisöverokantaan, pääomantuloveron progressioon sekä elinkeinotoiminnan, osinkotulon ja
vapaan oman pääoman rahastosta
tapahtuvan varojenjaon verotukseen tehdään muutoksia. Eduskunnan lausuma; Eduskunta
edellyttää, että valtiovarainministeriö valmistelee osuuskuntien
verotusta koskevan sääntelykokonaisuuden niin, että sitä koskeva
esitys voidaan antaa eduskunnalle kevään 2014 aikana ja lainmuutokset saattaa voimaan vuoden
2015 alusta. Valmistelussa tulee
huolehtia siitä, että alan toimijoita
kuullaan avoimesti ja esitettyjen
näkökohtien vaikutus veromalliin
arvioidaan huolellisesti. Arvioinnissa tulee -ottaa huomioon kansainväliseen veropakoon liittyvien näkökohtien lisäksi myös sääntelyn neutraalisuus eri toimijoiden kesken.
valtionosuudesta annetun lain
41 ja 45 §:n muuttamisesta
(1267–1271/2013)
HE 66/2013 vp
SiVM 10/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Momentti
12 luvun 3 §:n muuttamisesta
(1233–1236/2013)
Perusopetuslakiin, lukiolakiin,
ammatillisesta koulutuksesta
annettuun lakiin ja ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin lisätään säännökset opettajien ja rehtorin toimivaltuuksista
ottaa haltuun vaarallisia esineitä
ja aineita sekä tarkastaa oppilaan
tai opiskelijan tavarat ja päällisin
puolin vaatetus tällaisten esineiden tai aineiden löytämiseksi. Lisäksi perusopetuslakiin lisätään
säännökset myös toimivaltuuksista häirintään käytettävien esineiden tai aineiden haltuun ottamiseksi. Myös perusopetuslain jälkiistuntoa koskevaa säännöstä tarkennetaan. Lukiolakia muutetaan
vastaamaan ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia siten, että
myös lukio-opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan jatkossa evätä jäljellä olevan työpäivän
sijasta enintään kolmen työpäivän
ajaksi.
●Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, laki perusopetuslain
muuttamisesta, laki lukiolain
muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun
lain muuttamisesta, laki
ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki lastensuojelulain
9 ja 12 §:n muuttamisesta, laki
terveydenhuoltolain 16 ja
17 §:n muuttamisesta ja laki
kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
muuttamisesta (1287–1294/
2013)
HE 67/2013 vp
SiVM 14/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.8.2014.
●Laki perusopetuslain muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki ammatillisesta
koulutuksesta annetun lain
muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain muuttamisesta ja
laki kunnan peruspalveluiden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
koskee esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukiokoulutusta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta
annetussa laissa tarkoitettua koulutusta. Toisen asteen opiskelijat
saavat vastaavat opiskeluhuollon
kuraattori- ja psykologipalvelut
kuin perusasteen oppilaat. Lasten-
3
Momentti 2/2014
Momentti 2_14.fm Page 4 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
suojelulain tarkoittamaan lasten- ja
nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan opiskeluhuoltoa
koskevia tietoja. Lisäksi opetuksen
ja koulutuksen järjestäjien on laadittava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta,
kehittämisestä, ohjauksesta vastaa
opiskeluhuollon kehittämisryhmä.
Opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavat Opetushallitus ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakiin lisätään
säännös, joka antaa oppilaitoksen
sijaintikunnalle mahdollisuuden
laskuttaa opiskelijan kotikuntaa
käytettyjen psykologi- ja kuraattoripalvelujen aiheuttamista henkilöstökustannuksista. Eduskunnan
lausuma; Eduskunta edellyttää,
että opetus- ja kulttuuriministeriö
seuraa uudistuksen vaikutuksia
oppilashuollon vaikuttavuuteen ja
tehostumiseen sekä henkilöstön
riittävyyteen ja palvelujen saatavuuteen eri puolilla maata ja antaa
asiasta sivistysvaliokunnalle selvityksen kevätistuntokaudella 2018.
●Laki opintotukilain muuttamisesta ja laki lukiokoulutuksen
ja ammatillisen koulutuksen
opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 §:n
muuttamisesta (1243–1244/
2013)
HE 116/2013 vp
HE 197/2013 vp
SiVM 11/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.8.2014.
Opintotuki sidotaan indeksiin ja
järjestelmää uudistetaan tukemaan
päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa
nostetaan kustannusneutraalisti
opintotukeen oikeuttavaa aikaa
lyhennettäessä. Opintorahan kuukausittaisia määriä korkeakoulussa korotetaan noin 11 prosentilla.
Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttavaa aikaa lyhennetään viidellä tukikuukaudella. Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada enintään 64 tukikuukautta.
Eduskunnan lausuma; Eduskunta
edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia
täysi-ikäisiä opiskelijoita aseteta
enää eri asemaan iän perusteella.
●Laki vesilain muuttamisesta
(1193/2013)
HE 87/2013 vp
MmVM 20/2013 vp
Laki tuli voimaan 1.1.2014.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laatii tarvittaessa selvityksen toimenpiteistä, joilla tulvasta
tai kuivuudesta aiheutuvia yleiseltä kannalta haitallisia vaikutuksia
voidaan vähentää. Selvitys tehdään yhteistyössä lupien haltijoiden sekä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa, ja se kattaa tarvittavassa laajuudessa koko vesistöalueen tai sen osan. Selvitys koskee
sellaisia vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavia toimenpiteitä,
jotka hankkeesta vastaava voi suorittaa vesitaloushanketta toteuttaessaan. Selvityksen perusteella
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tehdä aluehallintovirastolle hakemuksen yhden tai useamman vesitaloushankkeen lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupamääräyksiä voidaan tarkistaa tai
antaa uusia määräyksiä, jos tulvasta tai kuivuudesta voi aiheutua
yleistä vaaraa ihmisen hengelle,
turvallisuudelle tai terveydelle
taikka suurta vahinkoa yleiselle tai
yksityiselle edulle, eikä näitä vaikutuksia muutoin voida riittävästi
vähentää. Vahingot, joita määräysten täytäntöönpanosta tulva- tai
kuivuustilanteissa mahdollisesti
aiheutuu luvan haltijalle tai muille
tahoille, korvataan valtion varoista
lukuun ottamatta vesivoiman menetystä. Vesilakiin tehdään lisäksi
eräitä teknisiä tarkistuksia.
●Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, laki terveydenhuoltolain muuttamisesta, laki
sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun
lain muuttamisesta, laki
sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamista koskevan
Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun
lain muuttamisesta ja laki Kansaneläkelaitoksesta annetun
4
lain 12 f §:n muuttamisesta
(1201–1206/2013)
HE 103/201
StVM 23/2013 vp3 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
Lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta toimeenpannaan pääosa
potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin
säännöksistä. Lakiin myös kootaan
voimassa olevia säännöksiä rajat
ylittävään terveydenhuoltoon liittyvistä menettelyistä ja hoitokustannusten korvaamisesta. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa kunta- ja
kuntayhtymäkohtaisesti ulkomaille hoitoon hakeutuvien kuntalaisten määrää ja muutoksia kunnan
asukkaiden terveydenhuollon palvelujen käytössä samoin kuin ulkomailta Suomeen hakeutuvien
potilaiden määrää.
●Laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta,
laki työntekijän eläkelain
muuttamisesta, laki merimieseläkelain 160 §:n muuttamisesta ja laki yrittäjän eläkelain
voimaanpanosta annetun lain
29 ja 30 §:n muuttamisesta
(1207–1210/2013)
HE 162/2013 vp
StVM 28/2013 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2014.
TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan vuoden 2016 lopussa siten,
että vuoden 2016 viimeisenä päivänä vielä voimassa olevien TELlisäeläkevakuutuksien voimassaolo päätetään suoraan lain nojalla.
Päättymisajankohtaan mennessä
ansaitusta lisäeläketurvasta muodostetaan vapaakirja. Lisäksi työntekijällä säilyy tietyin edellytyksin
oikeus saada vanhuuseläke lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä. Työnantajalla on edellä tarkoitetun lisäeläkevakuutuksen päättämistilanteessa tietyin edellytyksin oikeus kertamaksulla ostaa lisävakuutuksen piirissä oleville
työntekijöilleen lisäeläketurvaa.
Työkyvyttömyyseläkkeenä myönnetyn TEL- ja YEL-lisäeläkkeen
vanhuuseläkkeeksi muuttumisen
ajankohta muutetaan samaksi kuin
se on peruseläketurvassa. Muutokseen liittyy eräitä osatyökyvyttö-
Momentti 2_14.fm Page 5 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
●Laki auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä ja laki
oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain
1 luvun 2 §:n muuttamisesta
(22–23/2014)
HE 89/2013 vp
TaVM 26/2013 vp
Lait tulevat voimaan 1.7.2014.
Teollisoikeudellinen asiamiesjärjestelmä uudistetaan kokonaisuudessaan. Patentti-, tavaramerkkija mallioikeusasiamiesten auktorisointi- ja valvontamenettelyn käyttöönoton päämääränä on teollisoikeudellisten palveluiden laatutason varmistaminen. Auktorisointija valvontatehtävien hoitamisesta
vastaa Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen sijoitettava riippumaton teollisoikeusasiamieslautakunta. Muutoksenhaku teollisoikeusasiamieslautakunnan seuraamuksiin liittyvistä päätöksistä
keskitetään markkinaoikeuteen.
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin tehdään teknisluonteinen muutos.
●Laki päästökauppalain muuttamisesta (11/2014)
HE 169/2013 vp
TaVM 36/2013 vp
Laki tuli voimaan 22.1.2014.
Päästökauppalain muutokset koskevat Kioton pöytäkirjan mukaisten hankemekanismien käyttöä,
maksutta jaettavien päästöoikeuksien kirjaamista ja takaisinperintäoikeutta sekä päästöjen tarkkailua
ja todentamista. Lisäksi laki sisältää täsmennyksen lain soveltamisalaan ja useita teknisluonteisia tarkistuksia.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ympäristönsuojelulaki.
Lisäksi muutettaisiin eräissä muissa laeissa olevat viittaukset ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulain soveltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet
säilyisivät pääosin ennallaan mutta täsmennettyinä. Laissa olevia
asetuksenantovaltuuksia täydennettäisiin ja täsmennettäisiin. Luvanvaraisuus pysyisi pääsääntöisesti ennallaan ja luvanvaraisia toimintoja koskevat laitosluettelot
olisivat lain liitteessä. Lupaharkintaa koskevia ympäristönsuojelulain säännöksiä esitetään muutettaviksi ja täsmennettäviksi, koska
teollisuuden päästöistä annettu direktiivi edellyttää, että parhaan
käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen direktiivin mukaisissa laitoksissa perustuu komission julkaisemiin oikeudellisesti velvoittaviin päätelmiin. Direktiivin toimeenpano edellyttää myös, että
toiminnanharjoittajan on laadittava perustilaselvitys, jos laitoksen
toimintoihin liittyy maaperän tai
pohjaveden pilaantumiseen vaaraa aiheuttavien merkityksellisten
vaarallisten aineiden käyttöä, tuotantoa tai ympäristöön päästämistä. Toiminnan lopettamista ja tarkkailua koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi. Muutoin
lupamenettelyä koskevat säännökset säilyisivät eräitä menettelyitä
selkeyttäviä säännöksiä lukuun ottamatta pääsääntöisesti ennallaan.
Esityksessä ehdotetaan ympäristönsuojelulakiin sisällytettäväksi
turvetuotannon sijoittumista koskeva säännös, jonka mukaan toiminta on sijoitettava niin, että siitä
ei aiheudu toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon
turmeltumista. Valtion ja kunnan
lupaviranomaisten välinen toimivallanjako säilyisi ennallaan. Kunnille kuitenkin säädettäisiin mahdollisuus saada hakemuksesta siirrettyä omaan toimivaltaansa osa
valtion lupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvista luvanvaraisista
laitoksista. Esityksellä tehostettaisiin ympäristönsuojelun valvontaa
lisäämällä sen suunnitelmallisuutta. Valvonnan kohdistamisen tulisi
perustua toiminnoista aiheutuvaan riskiin. Valvontaa tehostettaisiin myös säätämällä sen maksullisuudesta. Valvontamaksun käyttöönotolla elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksissa sekä kunnissa parannetaan ympäristönsuojelun valvonnan voimavaroja. Valtioneuvoston lausumat; 1) Ympäristönsuojelulakia koskevassa hallituksen esityksessä otetaan käyttöön ympäristönsuojelun valvontamaksut valvonnan voimavarojen
turvaamiseksi. Asianomaiset ministeriöt huolehtivat siitä, että kertyvät maksutulot ohjataan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa tosiasiallisesti valvonnan
käyttöön vähentämättä muuta valvonnan rahoitusta. 2) Turpeella on
merkittävä rooli biomassan tukipolttoaineena taajamien ja teollisuuden sähkön ja lämmön tuotannossa. Kotimaisena energialähteenä turpeella on aluetaloudellista
merkitystä ja tärkeä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (Valtioneuvoston selonteko
eduskunnalle 20 päivänä maaliskuuta 2013; VNS 2/2013 vp) mukaisesti seuraavan 10–20 vuoden
aikana kun nykyistä voimalaitoskantaa on käytössä, turvetta tarvitaan lämmityskaudella vähintään
11–13 TWh ja lisäksi on turvattava
noin 6–8 TWh ylivuotinen turvevarasto sääriskien tasaamiseksi.
Sadekesänä 2012 energiaturvetta
tuotettiin vain 11,7 TWh ja kesällä
2013 noin 19,3 TWh. Toukokuussa
2013 ylivuotinen turvevarasto oli
vain 2 TWh. Vuonna 2012 energiaturvetta käytettiin noin 18 TWh, ja
arvio vuoden 2013 käytöstä on
noin 15 TWh. Talvikaudella 2013–
2014 turve tullee riittämään, mutta
ylivuotinen varasto ei kasvane
2 TWh:sta. Tilannetta on tarpeen
seurata. Tuotantoalaa poistuu
koko ajan tuotannosta. Energia- ja
ilmastostrategian mukainen yhteensä noin 17–21 TWh vuotuinen
turpeen saanti edellyttää, että
myönnetään riittävästi ympäristölupia uusia tuotantoalueita varten.
Tämän kannalta on keskeistä, että
hallituksen esitykseen ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiksi
5
Momentti 2/2014
HALLITUKSEN
ESITYKSET
●Hallituksen esitys (HE 214/
2013 vp) eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi
eräiden siihen liittyvien lakien
muuttamisesta.
Momentti
myyseläkettä koskevia poikkeussäännöksiä. YEL-lisäeläketurva rahoitetaan vuoden 2014 alusta alkaen kokonaisuudessaan YEL-eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä ja TEL-lisäeläketurva rahoitetaan vuoden 2017 alusta alkaen
kokonaisuudessaan TyEL- ja MELeläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä.
Momentti 2_14.fm Page 6 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
siihen liittyvien lakien muuttamisesta sisältyvän ympäristönsuojelulakiehdotuksen 13 §:ää sen perusteluiden mukaisesti ei sovelleta
valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvän luonnontilaisuusluokittelun 0–2 luokan suohon. On
tärkeää, että ympäristölupien
ruuhkien purkamiseksi ja lupakäsittelyn tehostamiseksi tuodaan
hallituksen käsittelyyn keväällä
2014 esitys rakennepoliittisen ohjelman paperin mukaisesti ja että
ympäristönsuojelulainsäädännön
uudistuksen toisessa vaiheessa toteutetaan ympäristölupakäsittelyä
nopeuttavia uudistuksia. Tavoitteena on turvata kaikissa tilanteissa energia- ja ilmastostrategian
mukainen yhteensä noin 17–21
TWh vuotuinen turpeen saanti,
minkä vaarantuessa tulee ryhtyä
viipymättä asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
●Hallituksen esitys (HE 216/
2013 vp) eduskunnalle laiksi
rikoslain 20 luvun muuttamisesta.
Seksuaalirikoksia koskevaa rikoslain lukua ehdotetaan muutettavaksi siten, että se turvaa entistä
paremmin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden. Lakimuutosten
on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2015 alussa.
●Hallituksen esitys (HE 218/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta.
Vesihuoltolakiin sekä maankäyttöja rakennuslakiin ehdotetaan muutoksia ja lisäyksiä. Vesihuoltolain
keskeisiä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin
taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueilla. Se voisi periä
hallinnasta maksuja. Hulevesien
viemäröinnistä säädettäisiin vesi-
huoltolaissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2014.
välillä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kuukauden
kuluttua niiden vahvistamisesta.
●Hallituksen esitys (HE 219/
2013 vp) eduskunnalle laeiksi
sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen sähköisestä
käsittelystä annetun lain sekä
sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta.
●Hallituksen esitys (HE 221/
2013 vp) eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä
laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n ja rikoslain
38 luvun 8b §:n muuttamisesta.
Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain merkittävimpänä muutoksena olisi se, että myös
muille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille ehdotetaan säädettäväksi vaatimukset,
joiden tulee täyttyä ennen kuin niitä saa ottaa käyttöön. Samoin kaikilta tietojärjestelmiä käyttäviltä
sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilta edellytettäisiin tietojärjestelmien käyttöön liittyvää omavalvontasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on varmistaa salassa
pidettävien tietojen ja asiakirjojen
tietosuoja. Lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kansaneläkelaitos hoitaisi valtakunnallisena
tietojärjestelmäpalveluna arkistointipalvelun lisäksi myös muita
terveydenhuollon asiakirjoja, luovutuslokirekisterien säilytyksen,
kansalaisen käyttöliittymän sekä
palvelun, jonka avulla valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja
voi käyttää Internetin välityksellä
sekä tietoliikenneverkkoja käyttävillä liikutettavilla laitteilla. Lakiin
ehdotetaan lisättäväksi 5a luku tietojärjestelmien olennaisista vaatimuksista ja niiden osoittamisesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyssä käytettävän tietojärjestelmän tulisi täyttää
yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja
tietosuojaa sekä toiminnallisuutta
koskevat olennaiset vaatimukset.
Sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että lääkemääräys olisi
pääsääntöisesti laadittava sähköisesti. Kirjallisessa ja puhelinlääkemääräyksessä olisi perusteltava se,
miksi sitä ei ole annettu sähköisesti. Kansaneläkelaitoksen tulisi toteuttaa käyttöliittymäpalvelu.
Laissa säädettäisiin rajat ylittävästä sähköisestä lääkemääräyksestä.
Kansaneläkelaitos toimisi Suomessa kansallisena yhteyspisteenä reseptikeskuksen, apteekkien ja ulkomaan kansallisen yhteyspisteen
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tietoyhteiskuntakaari, johon
kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset. Tietoyhteiskuntakaaren tarkoituksena on poistaa sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön
päällekkäisyydet sekä selkeyttää,
ajanmukaistaa ja parantaa sääntelyä. Lailla kumottaisiin viestintämarkkinalaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki, radiotaajuuksista ja telelaitteista annettu laki,
televisio- ja radiotoiminnasta annettu laki, verkkotunnuslaki, eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä annettu laki, eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annettu laki sekä tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annettu laki. Esityksellä toteutettaisiin sähköisen viestinnän
sääntelyn kokonaisuudistus. Lait
on tarkoitettu tulemaan voimaan
1.1.2015. Valtioneuvoston lausumat; 1) Valtioneuvosto toimilupaviranomaisena ottaa toimilupapäätöksissään huomioon hallituksen esityksessä ehdotetut toimilupasääntelyä joustavoittavat ja
keventävät muutosehdotukset siten kuin se voimassa olevien viestintämarkkinalain (393/2003), televisio- ja radiotoiminnasta annetun
lain (744/1998) ja radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain
(1015/2001) toimilupamenettelyä
tai taajuushallintoa koskevien
säännösten mukaan on mahdollista. Ehdotettu menettely mahdollistaisi joustavamman siirtymisen
uudempaan televisiotoiminnan lähetystekniikkaan. Lisäksi mahdollistuisi esimerkiksi ohjelmistotoimiluvanhaltijoiden siirtymiset eri
kanavanippujen välillä ja sekä radio että televisiotoiminnan ohjelmistotoimilupien nykyisenkaltaisesta ehdottomasta sisältötulkinnasta luopuminen jo ennen tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloa
silloin, kun se on markkinoiden
6
Momentti 2_14.fm Page 7 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
VALTIONEUVOSTON
ASETUKSET
●Valtioneuvoston asetus valvotusta koevapaudesta ja valtioneuvoston asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta
(1076–1077/2013)
Asetukset tulivat voimaan
1.1.2014.
Valvotusta koevapaudesta annettu
laki (629/2013) ja laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun lain muuttamisesta (630/2013)
tulevat voimaan 1.1.2014. Koevapaudesta annetussa laissa säädetään nykyistä täsmällisemmin valvotun koevapauden edellytyksistä
ja sisällöstä. Lait sisältävät säännökset seksuaalirikoksesta tuomitulle tarkoitetusta lääkehoidosta ja
siihen liitetystä muusta hoidosta ja
tuesta. Valvotusta koevapaudesta
annettavalla valtioneuvoston asetuksella annetaan lakia täsmentä-
vät säännökset valvottuun koevapauteen liittyvien asiakirjojen ja
päätösten laatimisesta, käsittelystä, sisällöstä ja kirjaamisesta, matkakustannusten korvaamisesta,
voimankäyttövälineistä ja seksuaalirikolliselle tarkoitetun lääkehoidon valvonnasta. Ehdonalaisen
vapauden valvonnasta annettavalla asetuksella annetaan lakia täsmentävät säännökset ehdonalaisen vapauden valvonnasta ja toimeenpanosta, valvontaan liittyvistä asiakirjoista, velvollisuuksien
rikkomisen selvittämisestä, valvonnan lakkauttamisesta ja matkakustannuksista.
●Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista annetun
valtioneuvoston asetuksen
muuttamisesta (1093/2013)
hallintovirastoille siirtyvät opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan tehtävät. Eräissä ELY-keskuksilta aluehallintovirastoille siirtyvissä tehtävissä säädetään toimialuelaajennuksia Länsi- ja SisäSuomen aluehallintovirastolle
sekä Lapin aluehallintovirastolle.
Lisäksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain (945/2009)
3 §:n mukaisten poikkeuslupien
käsittely keskitetään valtakunnallisesti Lapin aluehallintovirastoon.
Momentti
kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista. 2) Liikenne- ja viestintäministeriö perustaa työryhmän,
jonka tehtävänä on edistää tietoyhteiskuntakehitystä siten, että
langattomien ja kiinteiden internet-liittymien käyttäjät voivat
mahdollisimman kustannustehokkaasti, laajasti ja yhtäaikaisesti vastaanottaa avoimessa internetissä
tarjottavia audio ja audiovisuaalisia sisältöjä. Työryhmä antaa esityksensä vuoden 2014 loppuun
mennessä. 3) Yhteisötilaajan oikeutta käsitellä tunnistamistietoja
väärinkäytöstapauksissa koskevat
voimassaolevan sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 13a–
k § (ns. Lex Nokia) ovat osa ehdotettua tietoyhteiskuntakaarta
(18 luku). Työelämää koskevien
säännösten siirtämiseksi lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä
(759/2004), tai muuhun soveltuvaan työelämän lainsäädäntöön,
perustetaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työryhmä, jonka
toimikausi on vuosi 2014. Työryhmään kutsutaan keskeiset työmarkkinakeskusjärjestöt ja viranomaistahot ja se vastaa asian valmistelusta ja neuvotteluista. Valtioneuvosto tekee asiassa ratkaisun saatuaan työryhmän esityksen.
●Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1144/2013)
Asetus tuli voimaan 1.1.2014.
Asetukseen (906/2009) tehdään
eräitä muutoksia, jotka johtuvat
aluehallintovirastoista annettuun
lakiin (896/2009) 1.1.2014 voimaan
tulevista muutoksista (lait 507/
2013 ja 932/2013). Lisäksi eduskunnan kirjelmässä (4/2013 vp)
lausutun johdosta asetusta muutetaan niin, että vähittäiskaupan aukioloaikojen poikkeuslupien käsittely keskitetään yhteen aluehallintovirastoon. Samalla asetukseen
tehdään eräitä teknisiä tarkennuksia. Aluehallintovirastoista annetun lain muuttamisesta annetussa
laissa 507/2013 (HE 15/2013 vp)
on kyse poliisin hallintorakenneuudistuksen kolmanteen vaiheeseen liittyvistä säädösmuutoksista.
Poliisitoimen tehtävät poistuvat
1.1.2014 lukien aluehallintovirastoista, minkä vuoksi asetuksesta
poistetaan poliisitoimen vastuualuetta koskevat säännökset. Aluehallintovirastoista annetun lain
muuttamisesta annetussa laissa
932/2013 (HE 114/2013 vp) on
kyse kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävien sekä oppilaitosrakentamistehtävien siirtämisestä
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista aluehallintovirastoihin. Asetusta muutetaan siten, että
kaikkiin aluehallintovirastoihin
perustetaan hallituksen esityksessä todetuin tavoin opetus- ja kulttuuritoimi –vastuualue, jolle organisoidaan aluehallintovirastoille
nykyisin kuuluvat opetus- ja
muun sivistystoimen sekä lasten
päivähoitotoimen tehtävät ja alue-
Asetuksella annetaan tarkemmat
säännökset elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksista sekä työ- ja
elinkeinotoimistoista. Asetuksella
keskitetään rakennerahastoasiat
hallinnollisesti neljään ELY-keskukseen ja perustetaan keskittämiseen liittyen ruotsinkieliset palveluryhmät kahdelle rakennerahastoasioissa kaksikieliselle suuralueelle sekä säädetään kaksikielisten suuralueiden rakennerahastoasioista vastaavien ELY-keskusten kielitaitovaatimuksista. Lisäksi
perustetaan valtakunnallinen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiakaspalvelukeskus Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, laajennetaan Pirkanmaan
ELY-keskukseen sijoitetun valtakunnallisen liikenteen asiakaspalvelukeskuksen tehtäviä vesi- ja rataliikenteeseen ja perustetaan
Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen erillisyksiköksi siviilipalveluskeskus, joka vastaa Lapinjärven
kunnalta valtiolle liittyvistä siviilipalveluslain (HE 123/2013 vp)
mukaisista tehtävistä. Liikkeenluovutuksina siirretään Keksintösäätiöltä tehtäväkokonaisuus
Uudenmaan ELY-keskuksen hoidettavaksi ja PKT-säätiöltä EteläSavon ELY-keskuksen erillisyksikköön (työ- ja elinkeinohallinnon
asiakaspalvelukeskus) neuvontapalvelu. Lisäksi asetus päivitetään
vastaamaan lainmuutoksia (HE
114/2013), jolla kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen sekä oppilaitosrakentamisen tehtävät siirretään
ELY-keskuksilta aluehallintovirastoille ja (HE 150/2013) jolla valtion
perustietotekniikkaan liittyvät pal-
7
Momentti 2/2014
Asetus tuli voimaan 1.1.2014.
Momentti 2_14.fm Page 8 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
velut siirretään aluehallinnon tietohallintopalveluyksiköltä (AHTI)
perustettavaan toimialariippumattomien tietohallintopalveluiden
yksikköön. Muilta osin ehdotettu
asetus on pitkälti samanlainen
kuin voimassa oleva asetus.
●Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 §:n
muuttamisesta (1316/2013)
Asetus tuli voimaan 1.1.2014.
Asetusta muutetaan osinko- ja
yhteisöverotusta koskevan uudistuksen vuoksi, jota koskeva tuloverolain muutos vahvistettiin
30.12.2013. Julkisesti noteeratusta
yhtiöstä saatujen osinkojen veronalainen osuus nousee 70 prosentista 85 prosenttiin ja myös muista
kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalaisen osuuden laskenta muuttuu. Ennakkoperintäasetusta muutetaan siten, että julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta ja
sen sijaan maksetusta sijaisosingosta ennakonpidätys on 25,5 prosenttia. Lainmuutoksen johdosta
listaamattomasta yhtiöstä saatujen
osinkojen 60000 euron verovapaa
osuus poistuu. Tämän vuoksi osingosta tulee toimittaa ennakonpidätys, jotta ennakkoperinnän vastaavuus lopullisen verotuksen kanssa
toteutuu. Ennakkoperintäasetukseen lisätään velvollisuus toimittaa
ennakonpidätys myös muun kuin
julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta. Listaamattoman
yhtiön jakamasta osingon ennakonpidätys on 7,5 prosenttia ja
150000 euroa ylittävästä osingon
määrästä 27 prosenttia.
KORKEIN OIKEUS
KKO:2013:87
Maantietoimitus
Lunastuslaki – Lunastuskorvaus
– Kohteenkorvaus
Asemakaavaa oli tiesuunnitelmaa
silmällä pitäen muutettu siten, että
osa kiinteistöstä oli osoitettu
maantiealueeksi. Samalla asemakaavan muutoksella kiinteistön
omistajalle jääneen kiinteistön
osan rakennusoikeutta oli lisätty.
Maantietoimituksessa kiinteistön
omistajalle maksettava lunastuskorvaus oli määrättävä ottamatta
huomioon rakennusoikeuden korotusta.
LunastusL 29 § 1 mom.
LunastusL 36 § 1 mom.
KKO:2013:88
Konkurssi – Takaisinsaanti konkurssipesään
Yhtiö oli takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuna kriittisenä aikana ostanut
tuotteita useassa erässä ja maksanut
ne tavarantoimittajan pankkitilille
tuotteiden toimituspäivänä tai
muutamaa päivää myöhemmin.
Suoritusten katsottiin olevan
sellaisia käteiskauppaan rinnastettavia maksuja, jotka eivät olleet vahingoittaneet yhtiön muita velkojia. Maksut eivät olleet peräytettävissä yhtiön konkurssipesään.
TakSL 10 §
KKO:2013:89
Yksityistie – Tieoikeus
Saarissa sijaitsevien vapaa-ajan
kiinteistöjen omistajat olivat rakentaneet saaret yhdistävän tieverkon samoin kuin sillan mantereelle. Kiinteistönomistajat hakivat tieoikeutta mantereella kulkevalle
tielle. Kysymys tieoikeuden perustamisen edellytyksistä.
YksitTieL 8 §
KKO:2013:90
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen –
Koventamisperusteet
Hovioikeus oli tuominnut moottoripyöräkerhoon kuuluneet vastaajat muun ohella kahdesta murhan
yrityksestä vankeusrangaistuksiin,
joita mitattaessa otettiin rikoslain
6 luvun 5 §:n 2 kohdan nojalla rangaistusta koventavana seikkana
huomioon se, että rikokset oli tehty
vakavien rikosten tekemistä varten
järjestäytyneen ryhmän jäsenenä.
Kysymys koventamisperusteen
soveltamisen edellytyksistä ja rangaistuksen mittaamisesta. Ks.
KKO:2011:41
RL 6 luku 5 § 2 kohta
KKO:2013:91
Ylimääräinen muutoksenhaku –
Kantelu
8
Oikeudenkäyntimenettely – Prosessinjohto
Todistelu
Käräjäoikeus oli laajassa rikosasiassa velvoittanut syyttäjän erottamaan nimeämänsä esitutkinta-aineistoon sisältyneet kirjalliset todisteet erilliseen kansioon tai tallenteeseen, jossa todisteet oli eroteltu sähköiseen hakemistoon. Käräjäoikeus oli samalla ilmoittanut,
ettei sellaisia kirjallisia todisteita,
joita ei ollut mainituin tavoin eroteltu, otettu vastaan todisteina.
Hovioikeus oli syyttäjän kantelusta kumonnut käräjäoikeuden päätöksen.
Kirjallisten todisteiden esittämistapaa koskevien määräysten
antaminen kuului käräjäoikeuden
prosessinjohto-oikeuden piiriin ja
syyttäjä oli velvollinen noudattamaan tällaista määräystä ilman sen
tehosteeksi asetettua nimenomaista uhkaakin. Käräjäoikeuden päätöksestä ei saanut erikseen kannella. Hovioikeuden päätös kumottiin
ja kantelu jätettiin tutkimatta. Ks.
KKO:1998:129
ROL 6 luku 5 §
KKO:2013:92
Veropetos – Törkeä veropetos
Kirjanpitorikos – Törkeä kirjanpitorikos
Työeläkevakuutusmaksupetos –
Törkeä työeläkevakuutusmaksupetos
Velallisen epärehellisyys – Törkeä velallisen epärehellisyys
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen
Ne bis in idem
A:n syyksi oli luettu kaksi törkeää
veropetosta, kirjanpitorikoksen ja
törkeän kirjanpitorikoksen käsittävä rikos, törkeä työeläkevakuutusmaksupetos ja törkeä velallisen
epärehellisyys. A oli maksanut
niin sanottuja pimeitä palkkoja
X Oy:n työntekijöille yhteensä
noin 1,6 miljoonaa euroa. X Oy oli
välttänyt arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja sekä tuloveroja
ja A henkilökohtaista tuloveroa,
joiden yhteismäärä oli ollut yli
1,2 miljoonaa euroa. Menettelyn
peittämiseksi X Oy:n kirjanpitoon
oli kirjattu tekaistuja tositteita noin
2,5 miljoonan euron arvosta. A ei
ollut myöskään ilmoittanut X Oy:n
maksamia palkkoja työeläkeva-
Momentti 2_14.fm Page 9 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
RL 6 luku 3 §
RL 6 luku 4 §
RL 7 luku 5 § 2 mom.
KKO:2013:93
Veropetos – Törkeä veropetos
Kirjanpitorikos – Törkeä kirjanpitorikos
Työeläkevakuutusmaksupetos –
Törkeä työeläkevakuutusmaksupetos
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen
A:n syyksi oli luettu törkeä veropetos, törkeä kirjanpitorikos ja törkeä
työeläkevakuutusmaksupetos. A
oli maksanut niin sanottuja pimeitä palkkoja X Oy:n työntekijöille
yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa.
X Oy oli välttänyt arvonlisäveroja,
ennakonpidätyksiä ja työnantajan
sosiaaliturvamaksuja sekä tuloveroja yhteensä yli 800000 euroa.
Menettelyn peittämiseksi X Oy:n
kirjanpitoon oli kirjattu tekaistuja
tositteita noin 2 miljoonan euron
arvosta. A ei ollut myöskään ilmoittanut X Oy:n maksamia palkkoja työeläkevakuutusyhtiölle,
millä menettelyllä hän oli aiheuttanut yli 60000 euron työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen. A valitti rangaistuksen mittaamisesta. Korkeimman oikeuden
tuomiosta ilmenevillä perusteilla
A:lle tuomittua neljän vuoden yhteistä vankeusrangaistusta ei alennettu.
RL 6 luku 3 §
RL 6 luku 4 §
RL 7 luku 5 § 2 mom.
KKO:2013:94
Liikennerikos – Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Kuolemantuottamus
A oli kääntyessään risteyksessä
kuorma-autolla oikealle törmän-
nyt risteystä polkupyörällä ylittäneeseen B:hen seurauksin, että
tämä oli kuollut. A oli ollut tietoinen auton takana ja keula-alueella
sijaitsevista katvealueista ja hänen
oli täytynyt käsittää, että kuormaauton ryhmittyminen ajoradan
keskiviivan tuntumaan mahdollisti kevyen liikenteen ryhmittymisen auton keulan oikealle puolelle.
Kerrotuissa olosuhteissa A:lla oli
ollut korostunut velvollisuus tarkkailla kevyttä liikennettä, mihin
hänellä oli ollut myös mahdollisuus. A tuomittiin rangaistukseen
liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta.
RL 23 luku 1 §
TLL 3 § 1 mom.
TLL 14 § 2 mom.
KKO:2013:95
Rangaistuksen määrääminen –
Yhdyskuntapalvelu – Muuntaminen vankeudeksi – Vapaudenmenetysajan vähentäminen
Ylimääräinen muutoksenhaku –
Tuomion purkaminen rikosasiassa
Käräjäoikeus oli lainvoiman saaneella tuomiolla muuntanut yhdyskuntapalvelusta suorittamatta
olevan osan ja toisen kokonaan
suorittamatta olevan yhdyskuntapalvelun yhdeksi vankeusrangaistukseksi. Korkeimman oikeuden
ratkaisusta ilmenevillä perusteilla
käräjäoikeuden tuomio purettiin ja
yhdyskuntapalvelurangaistukset
muunnettiin kahdeksi eri vankeusrangaistukseksi.
Suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu oli muunnettava vankeusrangaistukseksi siten, että
tuomittava sai rikoslain 6 luvun
13 §:n mukaisen vapaudenmenetysajan täysimääräisesti hyväkseen. Ks. KKO:2013:28
kanssakäyminen perustunut
pakottamiseen vai ollut vapaaehtoista.
RL 20 luku 3 §
KKO:2013:97
Momentti
kuutusyhtiölle, millä menettelyllä
hän oli aiheuttanut noin 140000
euron työeläkevakuutusmaksun
määräämättä jättämisen. Lisäksi A
oli saattanut omaisuuttaan velkojiensa ulottumattomiin noin 60000
euron arvosta. A valitti rangaistuksen mittaamisesta. Korkeimman
oikeuden tuomiosta ilmenevillä
perusteilla A:lle tuomittua viiden
vuoden yhteistä vankeusrangaistusta ei alennettu. (Ään.)
Kysymys myös ne bis in idem
-periaatteen soveltamisesta.
Seksuaalirikos – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Oikeudenkäyntimenettely
Todistelu – Näytön arviointi –
Esitutkintakertomuksen huomioon ottaminen oikeudenkäynnissä
Kysymys näytön arvioinnista lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä
koskevassa rikosasiassa ja erityisesti oikeudenkäynnissä vaikenevan asianomistajan esitutkintakertomuksen näyttöarvosta.
RL 20 luku 6 § (563/1998)
IhmisoikeusSop 6 art 1 kappale
IhmisoikeusSop 6 art 3 (d) kappale
KKO:2013:98
Oikeudenkäyntimenettely – Prosessinjohto
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n
rangaistukseen asianomistaja B:n
esittämien rangaistusvaatimusten
perusteella. Hovioikeus katsoi A:n
tulleen osittain tuomituksi muista
teoista kuin mistä B oli vaatinut
hänelle rangaistusta. Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta valmistelussa kyselyoikeuttaan käyttäen selvittää, oliko B joltain osin
luopunut käräjäoikeudessa esittämistään rangaistusvaatimuksista.
Ks. KKO:2010:40
ROL 6 luku 5 § 2 mom.
KKO:2013:99
Tapaturmakorvaus – Syy-yhteys
Kysymys näytön arvioinnista pakottamista sukupuoliyhteyteen
koskevassa rikosasiassa, jossa
asianomistaja ja vastaaja olivat
antaneet vastakkaiset kertomukset
sen suhteen, oliko seksuaalinen
A:lle on 7.7.1997 sattuneesta työtapaturmasta tulleiden tapaturmavammojen jälkitilana kehittynyt
CRPS II -tyyppinen neuropaattinen kiputila, jonka vuoksi A oli
työssä ollessaan joutunut käyttämään särkylääkkeitä. A oli sittemmin tullut raskaaksi, minkä vuoksi
hän ei raskauden aikana ollut voinut käyttää särkylääkitystä. Vakuutusyhtiö eväsi enemmän tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen A:n raskauden aikana,
koska tapaturmavamman tilassa ei
ollut tapahtunut olennaista muutosta, vaan enempi työkyvyn alentuma johtui A:n raskaudesta. Kor-
9
Momentti 2/2014
RL 6 luku 13 §
KKO:2013:96
Seksuaalirikos – Pakottaminen
sukupuoliyhteyteen
Oikeudenkäyntimenettely
Todistelu – Näytön arviointi
Momentti 2_14.fm Page 10 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
keimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla raskausajan
työkyvyn alentuma johtui 7.7.1997
sattuneesta tapaturmasta, joka oikeutti A:n tapaturmavakuutuslain
mukaiseen korvaukseen.
seen, vaaran aiheuttamiseen ja rangaistuksen määräämiseen liittyneiden kysymysten johdosta myöntää
jatkokäsittelylupa. (Ään.)
KKO:2013:100
Perintökaari – Perintö – Perinnönjaon moite
Oikeudenkäyntimenettely –
Myöntäminen
Kunnianloukkaus – Törkeä kunnianloukkaus
Yksityiselämän suoja – Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Sananvapaus
Television pääuutislähetyksessä ja
kahdessa muussa samana päivänä
lähetetyssä uutislähetyksessä oli
kerrottu poliisin tutkimista, elinkeinotoiminnan yhteydessä tehdyiksi epäillyistä vakavista talousrikoksista. Epäilyihin oli liitetty
yritystoimintaa harjoittavat puolisot. Uutisessa oli esitetty toisen
puolison nimi ja kuva. Myöhemmin uutisessa tarkoitetuista rikoksista oli osassa tehty syyttämättäjättämispäätös ja osassa syyte hylätty. Kysymys siitä, oliko uutisoinnissa syyllistytty törkeään
kunnianloukkaukseen ja yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. (Ään.)
RL 24 luku 8 §
RL 24 luku 9 § 1 mom. 1 kohta
RL 24 luku 10 §
IhmisoikeusSop 8 art.
IhmisoikeusSop 10 art.
KKO:2013:101
Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa – Muutosperuste - Tarkistusperuste
Rattijuopumus – Törkeä rattijuopumus
Rangaistuksen määrääminen
Käräjäoikeus oli tuominnut A:n
törkeästä rattijuopumuksesta ja
kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 60 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen katsoen, että
A oli aamuyöllä Helsingissä keskusta-alueella istuessaan henkilöauton matkustajan puoleisella etuistuimella käynnistänyt auton kaksi kertaa, jolloin se oli liikkunut
käynnistysmoottorin voimalla
useita metrejä, ja ainakin jälkimmäisellä kerralla pitänyt kiinni ohjauspyörästä. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden
olisi pitänyt ajoneuvon kuljettami-
KKO:2013:102
Kuolinpesän osakas A oli nostanut
perinnönjaon moitekanteen kolmea muuta pesän osakasta vastaan. Näistä osakkaista B oli oikeudenkäynnissä myöntänyt A:n vaatimukset oikeiksi. Myöntämisen
perusteella kanne voitiin hyväksyä
B:n osalta hänen perintöosuutensa
määrään saakka.
KKO:2014:1
Oikeudenkäyntikulut – Rikosasia – Valtion korvausvastuu –
Täyden korvauksen periaate
Kysymys siitä, olivatko asianajotoimeksiannon perusteella laskutetut tavanomaiset kopiointi- ja
postituskulut oikeudenkäynnistä
rikosasioissa annetun lain 9 luvun
1a §:n nojalla erikseen korvattavia
oikeudenkäyntikuluja.
ROL 9 luku 1a §
KKO:2014:2
Lunastuslaki – Lunastuskorvaus
– Arvonnousun leikkaaminen
Kunta oli saanut oikeuden lunastaa yhtiön omistamat kiinteistöt
yhdyskuntarakentamista varten.
Kysymys siitä, miten lunastuskorvausta määrättäessä otettiin huomioon asemakaavoituksesta johtunut maan arvonnousu kiinteän
omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain
31 §:n 2 momentin nojalla, kun
kunnallisen toimielimen nimenomaista päätöstä asemakaavan
laatimiseksi ei ollut tehty.
LunastusL 31 § 2 mom.
Vakuutussopimus
Tuomioistuimen toimivalta
Vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välisessä vakuutussopimuksessa oli sovittu riitojen
ratkaisemisesta suomalaisessa tuomioistuimessa. Sopimus tuomioistuimen toimivallasta ei sitonut vakuutettua, jonka kotipaikka kanteen vireille tullessa oli toisessa
EU-valtiossa. Vakuutettua vastaan
nostettu kanne jätettiin tutkimatta.
Bryssel I -asetus 12 artikla 1 kohta
Bryssel I -asetus 23 artikla
KKO:2014:4
Oikeudenkäyntimenettely –
Jatkokäsittelylupa – Muutosperuste – Ennakkoratkaisuperuste
Huoneenvuokra – Liikehuoneisto
Liikehuoneiston vuokrasopimuksen ehdon mukaan sopimus oli
voimassa kolme vuotta, minkä jälkeen vuokrasopimus jatkuisi toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena, jonka irtisanomisaika oli
kuusi kuukautta. Vuokranantaja
vaati kanteessaan, että vuokralainen velvoitetaan suorittamaan
vuokrat määräaikaisen vuokrasopimuksen jälkeiseltä irtisanomisajalta. Vuokralainen vastusti
kannetta sillä perusteella, että se
oli ennen määräaikaisen sopimuksen päättymistä ilmoittanut vuokranantajalle päättävänsä vuokrasopimuksen sen määräajan mukaisesti.
Käräjäoikeus katsoi, että kysymys oli yhdestä sopimuksesta eikä
se rauennut itsestään määräajan
päättyessä, vaan se vaati irtisanomisen. Käräjäoikeus velvoitti
vuokralaisen maksamaan vuokrat
irtisanomisajalta.
Valituksessaan hovioikeuteen
vuokralainen vaati käräjäoikeuden
tuomion kumoamista ja kanteen
hylkäämistä. Hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi pitänyt
myöntää jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella.
OK 25a luku 11 §
KKO:2014:3
Kansainvälinen prosessioikeus –
Bryssel I -asetus – Suomen tuomioistuimen toimivalta
Oikeuspaikka
10
KKO:2014:5
Tappo
Ehdonalainen vapaus – Jäännösrangaistus
Momentti 2_14.fm Page 11 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
Kysymys taposta tuomittavan rangaistuksen mittaamisesta ja kokonaan täytäntöönpantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen vaikutuksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen.
RL 6 luku 3 § 1 mom.
RL 6 luku 4 §
RL 2 c luku 14 §
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallintoasiat
KHO:2013:193
Valtion virkamies – Tuomari –
Käräjätuomari – Palkkaus – Tuomioistuin – Käräjäoikeuksien
rakenneuudistus – Yhdenvertaisuusperiaate – Oikaisuvaatimus
– Oikeusministeriö – Toimivalta
– Päätös – Valituskelpoisuus
Oikeusministeriö oli 1.1.2010 toteutuneen käräjäoikeuksien yhdistymisen yhteydessä siirtänyt käräjätuomari X:n suostumuksen mukaisesti hänen T11 virkansa A:n
käräjäoikeuteen.
Käräjätuomari X oli oikeusministeriölle osoittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hänelle maksetaan takautuvasti palkkaa käräjätuomarin T 11 palkkausluokan asemesta palkkausluokan T 13 mukaisesti. X katsoi, että käräjäoikeuksien
rakenneuudistuksen johdosta toteutunut käräjäoikeuksien yhdistyminen oli johtanut tilanteeseen, jossa hänet oli palkkauksen perusteella asetettu epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa toiseen samassa
asemassa olevaan virkamieheen Y,
joka oli siirretty A:n käräjäoikeuteen käräjätuomarin T 13 virassa.
Y:llä oli X:ää vähemmän työkokemusta lakimiestehtävissä, tuomioistuimessa ja käräjätuomarina.
Oikeusministeriö oli päätöksellään 28.12.2010 hylännyt hakemuksen. X valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeusministeriö totesi valituksen johdosta
antamassaan lausunnossa, että ministeriön 28.12.2010 päivätty vastaus ei sisältänyt hallintolainkäyttölain 5 §:ssä tarkoitettua valituskel-
poista ratkaisua ainakaan siltä osin
kuin siinä on kysymys palkkausluokan tarkistamisesta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että X:n Suomen perustuslain, valtion virkamieslain ja yhdenvertaisuuslain mukaiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen perustunut
palkkauksen oikaisemista koskeva
vaatimus koski valtion virkamieslain 52 §:n 1 momentin mukaista taloudellista etua koskevaa asiaa, jonka ratkaiseminen ei edellyttänyt
virkaehtosopimuksen tulkintaa. Oikeusministeriön oli näin ollen tullut
tutkia X:n oikaisuvaatimus, ja siihen annettu ratkaisu oli hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentissa
tarkoitettu valituskelpoinen päätös.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi oikeusministeriön esittämän valituskelpoisuutta koskevan väitteen ja
tutki X:n valituksen.
Asiassa oli aineellisesti ratkaistavana, oliko käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen johdosta toteutunut käräjäoikeuksien yhdistyminen johtanut X:n osalta oikeudenvastaisesti liian alhaiseen palkkaukseen. X:n palkkaus oli määräytynyt virkaehtosopimuksen mukaisesti. Käräjätuomarit oli rakennemuutoksen yhteydessä siirretty
perustettuun käräjäoikeuteen sen
palkkausluokan mukaisessa virassa, jossa he olivat olleet välittömästi ennen uudistusta. Asiassa oli siksi arvioitavana, oliko kyseinen menettely ollut valituksessa esitetyllä
tavalla perustuslain, valtion virkamieslain ja yhdenvertaisuuslain
mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että uudistuksen yhteydessä tai siitä johtuen ei asiassa saadun selvityksen mukaan toteutettu käräjätuomarien palkkausluokan tarkistuksia, eikä ketään käräjätuomaria
ollut sijoitettu yksinomaan uudistuksesta johtuen aiempaa ylempään tai alempaan palkkausluokan
mukaiseen virkaan. Se seikka, että
käräjäoikeuksissa oli ollut X:n
palkkausluokan virkaa korkeammassa palkkausluokan virassa
henkilöitä, joilla oli vähemmän
työkokemusta tai muita ansioita, ei
merkinnyt, että X olisi uudistuksen
yhteydessä noudatetun menettelyn johdosta asetettu palkkauksen
suhteen perusteettomasti epäyhdenvertaiseen asemaan. Käräjätuomarien työnantaja ei ollut uudistuksen myötä muuttunut, eikä
asia siten rinnastunut liikkeenluovutukseen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
ettei X:llä ollut esittämillään perusteilla oikeutta vaatimaansa
palkkaukseen ja hylkäsi X:n valituksen.
11
Momentti 2/2014
KHO:2013:196
Lastensuojeluasia – Huostaanoton edellytykset – Kallovamma
– Vamman syyn selvittäminen –
Hoitaneiden lääkäreiden arvio
vamman ajankohdasta ja syystä
– Lääketieteellisten julkaisujen
merkitys – Lapsen huolenpidosta vastanneiden henkilöiden
velvollisuus selvittää olosuhteet
– Rikosasia – Esitutkinnan vaikutus – Selvitys
Momentti
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen –
Jäännösrangaistuksen vaikutuksen mittaaminen
Hiukan yli kaksivuotiaalla pojalla
oli todettu kallonmurtuma. Lasta
hoitaneiden lääkäreiden arvion
mukaan vamma oli aiheutunut
voimakkaasta iskusta päähän päivänä, jolloin lapsi oli ollut ensin
päivähoidossa ja sitten äidin avopuolison hoidettavana kotonaan
äidin ollessa illalla töissä. Lasta
hoitaneet lääkärit olivat todenneet,
ettei vamma ollut voinut aiheutua
lapsen omasta toiminnasta.
Huostaanoton edellytyksiä arvioitaessa lasta hoitaneiden asiantuntijoiden lääketieteellistä arviota
siitä, milloin ja mistä syystä vamma oli aiheutunut, oli pidettävä
valittajien vasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle esittämää, alan
julkaisuihin perustuvaa, yleistä
lääketieteellistä selvitystä luotettavampana. Lapsen terveys oli hänellä todetun vamman perusteella
vakavasti vaarantunut. Lapsen
huolenpidosta vastuussa olevien
henkilöiden tuli pystyä selvittämään ne olosuhteet, joissa tällainen vakava vamma oli voinut syntyä. Koska lapsen äiti ja tämän avopuoliso eivät olleet kyenneet luotettavasti yksilöimään tapahtumaa
tai tapahtumia, joista vamma olisi
voinut aiheutua, puutteet lapsen
huolenpidossa tai muissa kasvuolosuhteissa olivat vakavasti vaarantaneet lapsen terveyden ja kehityksen. Vamman vakavuus huomioon ottaen avohuollon toimenpiteet eivät huostaanoton sijasta
olleet mahdollisia tai riittäviä.
Asian esitutkinnalla ei ollut välitöntä oikeudellista yhteyttä lastensuojeluasian oikeudelliseen arviointiin. Mikäli rikosasian käsitte-
Momentti 2_14.fm Page 12 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
lyn yhteydessä tai asiassa muutoin
ilmeni sellaista selvitystä, jolla
saattoi olla merkitystä arvioitaessa
lapsen kodin olosuhteita ja hänen
äitinsä mahdollisuuksia vastata
lapsen huolenpidosta, tämä selvitys oli otettava huomioon huostassapidon jatkamisen edellytyksiä
arvioitaessa.
Lastensuojelulaki 40 § 1 momentti
1 kohta ja 2 momentti
KHO:2013:202
Julkinen hankinta – Neuvottelumenettely – Jätteenpolttolinjan
savukaasun käsittelyjärjestelmä
– Hankintayksikön virheellinen
menettely – Hyvitysmaksun
edellytykset
Hankintayksikkö kilpailutti jätteenpolttolinjan savukaasun käsittelyjärjestelmän neuvottelumenettelyä käyttäen. Tarjousten vertailuvaiheessa hankintayksikkö muutti
A:n tarjouksessaan ilmoittamia
teknisiä arvoja siten, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa tarjouskilpailun voittajaksi valittiin B.
Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön menetelleen virheellisesti sen muuttaessa tarjousten
vertailuvaiheessa yksipuolisesti
A:n sitovassa tarjouksessaan ilmoittamia teknisiä arvoja. Markkinaoikeus katsoi, että ilman A:n
tarjoukseen tehtyjä muutoksia tällä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, ja
määräsi hankintayksikön suorittamaan A:lle hyvitysmaksua 400 000
euroa.
Korkein hallinto-oikeus kumosi
markkinaoikeuden päätöksen hyvitysmaksun määräämisestä ja
hylkäsi A:n hakemuksen. Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että virheetön menettely asiassa olisi tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö
olisi jatkanut neuvotteluja A:n
kanssa sen tarjouksessa esitetyistä
teknisistä seikoista. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, ettei asiassa
voitu pitää poissuljettuna sitä, etteikö neuvottelujen johdosta A:n
tarjoukseen olisi tullut muutoksia.
Asiassa ei näin ollen voitu todeta
A:lla olleen todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä.
Laki julkisista hankinnoista (348/
2007) 76 § 1 momentti 4 kohta
KHO:2014:1
Yhdistys – Yhdistysrekisteri –
Rekisteröimispäätös – Yhdistyksen tarkoitus – Hyvien tapojen
vastaisuus – Säännöt – Päihdepolitiikka – Kannabiksen dekriminalisointi – Terveydelle
haitallinen tapa – Perusoikeus –
Ihmisoikeus – Yhdistymisvapaus – Sananvapaus – Rajoitusperuste – Tarkkarajaisuus –
Painava yhteiskunnallinen tarve
– Demokratian toimivuus –
Perusoikeusmyönteinen laintulkinta – Euroopan ihmisoikeussopimus – Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen
oikeuskäytäntö
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen
tarkoitus ei saanut olla hyvien tapojen vastainen.
Suomen kannabisyhdistyksen
tarkoituksena oli sen sääntöjen
mukaan vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että
kannabiksen käyttö, hallussapito
ja viljely omaan käyttöön tulevat
sallituksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.
Asiassa oli arvioitava, oliko yhdistyksen rekisteröinti voitu laillisesti evätä sillä perusteella, että
yhdistyksen sääntöjen mukainen
tarkoitus oli hyvien tapojen vastainen. Tällöin oli erityisesti kiinnitettävä huomiota yhdistymisvapautta koskeviin perusoikeussäännöksiin ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin.
Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että ihmisoikeussopimuksen
määräykset ilmaisivat ihmisoikeuksien vähimmäistason, johon Suomi oli kansainvälisesti sitoutunut. Vähintään tämä taso oli
perustuslain perusoikeussäännösten mukaan saavutettava.
Tulkittaessa yhdistyslain ilmaisua "hyvien tapojen vastainen" oli
sovellettava perus- ja ihmisoikeussäännöksiä ottaen huomioon päätöksentekohetkellä vallitsevat olosuhteet. Rekisteröinnin esteenä ollut säännös ei ollut näistä syistä
sen joustavasta ilmaisusta huolimatta sellaisessa ilmeisessä ristiriidassa perustuslaissa säädetyn yhdistymisvapauden kanssa, että se
olisi tullut jättää soveltamatta perustuslain 106 §:n nojalla.
Perustuslain esitöiden mukaan
perusoikeuksien rajoitusperusteiden tuli olla suhteellisuusvaati12
muksen mukaisia ja välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen
saavuttamiseksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön
mukaan yhdistyksen rekisteröinnin epääminen oli vakava yhdistymisvapauden rajoitus. Rekisteröinnin epäämisellä puututtiin
yhdistymisvapauteen. Yhdistyksen rekisteröinnin epääminen
edellytti painavaa yhteiskunnallista tarvetta.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että päihdepolitiikasta käytävä
keskustelu oli laajentunut ja moniarvoistunut viime vuosikymmeninä. Yhdistyksen ensisijainen tarkoitus, joka liittyi päihdepolitiikkaan vaikuttamiseen, ei ollut keskeisten demokraattisten tai oikeusvaltiollisten periaatteiden vastainen eikä siinä määrin yleisten etujen vastainen, että rekisteröinti olisi voitu niillä perusteilla evätä.
Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että sen tehtävänä ei ollut ottaa
kantaa siihen, oliko yhdistyksen
säännöistä ilmenevä tarkoitus eli
se päämäärä, jonka saavuttamista
yhdistystoiminnalla tavoiteltiin,
sinänsä hyväksyttävä. Asiassa oli
ratkaistavana se, oliko rekisteröinti
perusoikeus- ja ihmisoikeussäännökset huomioon ottaen voitu laillisesti evätä. Ratkaisun kannabiksen käytön mahdollisesta dekriminalisoinnista tekisi viime kädessä
eduskunta. Tämän ratkaisun vaikutukset terveyden suojeluun sekä
muihin yhteiskunnallisiin intresseihin liittyvät seuraukset eivät
liittyneet välittömästi yhdistyksen
rekisteröimisen edellytysten arviointiin. Yhdistyksen rekisteröintiä
ei ollut muutoinkaan pidettävä ennakkokannanottona siihen, onko
kannabiksen käyttö sallittava yhdistyksen säännöissä esitetyllä tavalla. Arvioitaessa rekisteröimisen
epäämisen oikeasuhtaisuutta voitiin myös ottaa huomioon yhdistyslaissa säädetyt keinot yhdistyksen lakkauttamiseksi siinä tapauksessa, että se toimisi olennaisesti
vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Kun rekisteröinnin edellytyksenä olevaa yhdistyslain hyvien tapojen vastaisuutta koskevaa säännöstä tulkittiin perusoikeusmyönteisesti ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa, yhdistyksen sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus ei muodostanut
riittävän painavaa yhteiskunnallis-
Momentti 2_14.fm Page 13 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
Yhdistyslaki 1 § 1 mom., 6 §, 43 §
1 mom., 49 § 1 mom. 3 kohta sekä
2 ja 3 mom. ja 58 §
Huumausainelaki 1, 5 ja 7 §
Rikoslaki 50 luku
Suomen perustuslaki 6 § 1 ja
2 mom., 12 § 1 mom., 13 § 2 ja
3 mom., 14 § 4 mom., 22 § ja 106 §
Euroopan ihmisoikeussopimus
11 art.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot asioissa
Sidiropoulos ym. v. Kreikka
10.7.1998
Freedom and Democracy Party v.
Turkki 8.12.1999
Refah Partisi ym. v. Turkki (suuri
jaosto) 13.2.2003
Gorzelik ym. v. Puola (suuri jaosto)
17.2.2004
Partidul Comunistilor ym. v. Romania 3.2.2005
United Macedonian Organisation
Ilinden-Pirin ym. v. Bulgaria
20.10.2005
Linkov v. Tsekki 7.12.2006
Bozgan v. Romania 11.10.2007
Koretskyy ym. v. Ukraina 3.4.2008
Arges College of Legal Advisers v.
Romania 8.3.2011
Vrt. KHO 1994 A 8 ja Euroopan ihmisoikeustoimikunnan päätös asiassa Larmela v. Finland 27.5.1997
Verotusasiat
KHO:2013:194
Arvonlisävero – Jälkiverotuksen
toimittamatta jättäminen –
Arvonlisäveron palautukseen
oikeutetun antama kuittaussitoumus
A Oy:n ja B Oy:n väliseen toimeksiantosopimukseen perustuvat A
Oy:n veloittamat konsultointipalkkiot oli katsottu B Oy:n arvonlisäveron jälkiverotuksessa A Oy:n
toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen Y:n saamaksi ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitetuksi palkaksi, minkä vuoksi B Oy:llä ei ollut
oikeutta vähentää A Oy:n veloituksiin sisältyvää arvonlisäveroa.
A Oy oli antanut tuolloin voimassa
olleen arvonlisäverolain 180 §:n
1 momentin mukaisen sitoumuksen, jossa se luopui oikeudestaan
vaatia kysymyksessä olevista
myynneistä suorittamaansa arvonlisäveroa palautettavaksi edellyttäen, että Konserniverokeskus jät-
tää vastaavalta osin B Oy:n jälkiverotuksen toimittamatta. Konserniverokeskus ei ollut hyväksynyt
mainittua sitoumusta, vaan se oli
pannut jälkiverotuksin B Oy:n
maksettavaksi B Oy:n vähentämät
arvonlisäverot.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että Konserniverokeskuksen ei
olisi tullut jättää sitoumusmenettelyä hyväksymättä sillä perusteella, että A Oy oli omassa arvonlisäverotuksessaan vähentänyt
verollisina käsiteltyihin palveluvelvoituksiin kohdistuviin kuluihin sisältyneet arvonlisäverot.
Käyttäessään muutoin säännöksen antamaa harkintavaltaa veroviranomaisen tuli ottaa huomioon
yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet. Harkintavaltaa rajoittavina periaatteina tuli ottaa huomioon muun muassa tarkoitussidonnaisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteet. Oikeuden väärinkäytön kieltoa koskeva periaate
katsottiin oikeuttamisperusteeksi
sitoumusmenettelyn hyväksymättä jättämiselle.
A Oy:n veloittamien konsultointipalkkioiden katsominen Y:n saamaksi palkkatuloksi ei ollut sillä
tavoin selvä asia, että A Oy:n ja B
Oy:n olisi katsottava tarkoituksellisesti menetelleen asiassa virheellisesti. Näin ollen ja kun Konserniverokeskus ei ollut päätöksessään
esittänyt muutakaan perusteltua
syytä sitoumusmenettelyn epäämiselle, A Oy:n antama sitoumus
olisi tullut hyväksyä ja B Oy:n jälkiverotus olisi tullut jättää näiden
veloitusten osalta toimittamatta.
Äänestys 3–2.
Jälkiverotus tilikaudelta 1.1.–
31.12.2006.
voitto olisi asianomaisen verosopimuksen perusteella ollut vapaa
Suomen verosta. Verovuosi 2004.
Momentti
ta perustetta rekisteröinnin epäämiseen.
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 63 ja 65 artikla
Tuloverolaki 45 § ja 50 § 1 momentti
Laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta 6 §
1 momentti
Suomen Tasavallan Hallituksen ja
Ranskan Tasavallan Hallituksen
välinen sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja
veron kiertämisen estämiseksi
Unionin tuomioistuimen tuomio
C-322/11
KHO:2013:199
Autovero – Autoverolle suoritettava arvonlisävero – Elv – Ylimääräinen muutoksenhaku –
Purkuhakemus – EU-oikeuden
vastaisuus – Valtion vahingonkorvausvelvollisuus – Tehokkuusperiaate – Vastaavuusperiaate – Oikeusvarmuus –
Oikeusvoima – Lainvoimaisuus
Suomessa yleisesti verovelvollinen
ei saanut vähentää Suomessa verotettavista osakkeiden luovutusvoitoistaan Ranskassa sijaitsevan kiinteistön luovutuksesta syntynyttä
tappiota, kun kiinteistön myynti-
Tulli oli määrännyt A:n käytettynä 23.11.2003 Saksasta maahantuomasta henkilöautosta kannettavaksi autoveroa ja autoverosta
suoritetta-vaa arvonlisäveroa.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 2.12.2006 taltionumero
3419, KHO 2006:95, hylännyt
muun ohella A:n vaatimuksen autoverosta suoritettavaksi määrätyn arvonlisäveron poistamisesta
ja ennakkoratkaisun pyytämisestä
unionin tuomioistuimelta. Korkein hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella unionin tuomioistuimen samanalaisesta oikeuskysymyksestä antamalla ennakkoratkaisulla C-101/
00, Siilin.
Korkein oikeus on valtion vahingonkorvausvelvollisuutta koskevassa asiassa 5.7.2013 antamassaan ratkaisussa KKO 2013:58 todennut, että elv:n periminen on ollut siinä määrin ilmeisellä tavalla
verotuksen syrjivyyden kieltoa
rikkovaa, että valtio on velvoitettu
korvaamaan toiselle käytetyn ajoneuvon maahantuojalle unionin
oikeuden rikkomisella aiheutettu
vahinko. Korkein oikeus on perustellut tuomiotaan muun ohella
unionin tuomioistuimen tuomiolla asiassa C-10/08, komissio v.
Suomi.
A vaati mainittuun unionin tuomioistuimen ratkaisuun ja kor-
13
Momentti 2/2014
Arvonlisäverolaki 179 § 1 momentti (1265/1997) ja 180 § 1 momentti
(1767/1995)
Hallintolaki 6 § ja 45 §
KHO:2013:195
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Suomessa yleisesti verovelvollinen – EU-maassa sijaitsevan
kiinteistön luovutuksesta syntynyt tappio – Verosopimus –
Vapautusmenetelmä
Momentti 2_14.fm Page 14 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
keimman oikeuden tuomioon
KKO 2013:58 viitaten, että korkeimman hallinto-oikeuden
12.12.2006 antama päätös taltionumero 3419, KHO 2006:95, on purettava.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että vero- ja maksuvelvollisen
mahdollisuutta vaatia unionin oikeuden vastaisesti peritty elv valtiolta vahingonkorvauksena on
pidettävä hallintopäätösten purkamisesta erillisenä kysymyksenä. Purkua koskeva asia oli ratkaistava hallintolainkäyttölain
purkua koskevien säännösten perusteella. Koska jälkikäteen oli
mahdollista katsoa korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaisun KHO
2006:95 rikkoneen unionin oikeutta, voitiin katsoa, että hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentissa
säädetyt purkuedellytykset lähtökohtaisesti täyttyivät. Purkuedellytyksiä arvioitaessa tuli kuitenkin ottaa huomioon myös asiassa
sovellettavaksi tuleva hallintolainkäyttölain 64 §:n 2 momentin
säännös, jonka mukaan päätös,
jonka purkamista haettu yli viiden vuoden kuluttua siitä, kun
päätös sai lainvoiman, voidaan
purkaa vain erityisen painavista
syistä.
Lainvoimaisen hallintopäätöksen purkamisen katsottiin perustuvan viime kädessä korkeimman
hallinto-oikeuden kokonaisharkintaan. Tähän nähden ja kun
otettiin huomioon, ettei unionin
tuomioistuimen oikeuskäytäntö
(C-224/01, Köbler) edellyttänyt
lainvoimaisen hallintopäätöksen
purkamista siinäkään tapauksessa, että sen on katsottava rikkoneen unionin oikeutta, ja lisäksi
se, että eduskunta on elv:n palautuslakia (822/2009) säätäessään
rajoittanut tuomion C-10/08 takautuvat vaikutukset pääasiassa
vuonna 2006 ja sen jälkeen maksuunpantuun elv:iin, ei päätöksen
KHO 2006:95 purkamiselle ollut
esitetty hallintolainkäyttölain 64
§:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä. A:n purkuhakemus hylättiin.
Hallintolainkäyttölaki 63 §
1 ja 2 momentti ja 64 § 2 momentti
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artikla (nykyään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 110 artikla)
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa C-101/00
(tulliasiamies ja Antti Siilin), C-10/
08 (komissio v. Suomi) ja C-224/01
(Köbler)
KHO:2013:200
Elinkeinotulon verotus – Yleishyödyllinen yhteisö – Elinkeinotulo – Adressien myynti –
Tukiyhdistys – Apurahojen jakaminen – Sijoitustoiminta
Säätiön tarkoituksena oli tukea toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään nuorisoa taloudellisesti, sivistyksellisesti ja sosiaalisesti maaseudulla ja asutuskeskuksissa. Tarkoitustaan säätiö toteutti tukemalla taloudellisesti puolueen nuorisojärjestöä ja antamalla apurahoja
ja avustuksia nuorille ja nuorten
toimintaa edistäville yhteisöille.
Säätiö toimi painotuotteiden valmistusta ja myyntiä harjoittavan
kansainvälisen konsernin emoyhteisönä ja harjoitti myös itse merkittävää adressien välitystä osana
konsernin toimintaa.
Adressien myyntiä pidettiin
elinkeinotoimintana. Kun adressivälitys muodosti taloudellisesti
merkittävän osan säätiön toiminnasta suhteessa säätiön muuhun
tulonhankintaan sekä varojen
käyttöön, säätiön ei katsottu toimivan yksinomaan ja välittömästi
yleiseksi hyväksi, vaikka se jakoi
laajahkosti apurahoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Säätiötä ei pidetty tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä. Verovuosi
2006. Äänestys 4 –1.
Tuloverolaki 22 §
Tuloverolaki 23 §
KHO:2013:201
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Asuntovelan korot – Perheen
vakituinen asunto – Avioero –
Alaikäinen lapsi
A oli eronnut puolisostaan toukokuussa 2004. Heinäkuussa 2004 A
ja hänen entinen puolisonsa ostivat puoliksi osakehuoneiston, johon entinen puoliso muutti asumaan puolisoiden kahden lapsen
kanssa. Nuorempi lapsi tuli täysiikäiseksi vuonna 2009.
A:lla oli oikeus vähentää osakehuoneiston hankintaan ottamansa
velan korot asuntovelan korkoina,
koska osakehuoneistoa, jossa asui
A:n alaikäinen lapsi, oli pidettävä
14
A:n perheen vakituisena asuntona.
Verovuodet 2004–2007.
Tuloverolaki 58 § 1 momentti
1 kohta (1535/1992)
KHO:2014:4
Lahjaverotus – Lahja vai ansiotulo – Sukupolvenvaihdos – Pääosakas – Veronkierto
A:n alunperin täysin omistama
Y Oy oli rakentamissuunnitteluun
ja rakentamisen konsultointiin
keskittyvä insinööritoimisto.
Y Oy:n johdossa toiminut B oli ostanut A:lta 300 Y Oy:n osaketta eli
30 prosenttia osakekannasta, minkä jälkeen A omisti 700 Y Oy:n osaketta eli 70 prosenttia osakekannasta. Y Oy:n liiketoimintaa olivat
käytännössä hoitaneet B ja C. Molemmat olivat mukana myös
Y Oy:n hallituksessa, jonka puheenjohtajana A oli toiminut. A halusi luopua kokonaan Y Oy:n osakkeistaan. Järjestely toteutettaisiin
siten, että A lahjoittaisi 300 osaketta eli 30 prosenttia osakekannasta
C:lle, joka ei ollut sukua A:lle, ja
myisi 400 osaketta eli 40 prosenttia
osakekannasta Y Oy:lle. Kaupan
jälkeen A:lle ei jäisi enää yhtiön
osakkeita.
Suunnitellussa lahjoituksessa
C:lle ei katsottu olevan kysymys
työsuhteen perusteella saadusta
tuloverolain 29 ja 61 §:ssä tarkoitetusta tulosta, etuudesta tai korvauksesta, eikä myöskään veronkierrosta, vaan omistajanvaihdokseen liittyvästä luovutuksesta. Kysymyksessä oli perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu lahja, johon
voitiin soveltaa sanotun lain 55–
57 §:n sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä, mikäli muut edellytykset täyttyivät. Ennakkoratkaisu.
Tuloverolaki 29 § 1 momentti ja 61 §
Verotusmenettelystä annettu laki
28 §
Perintö- ja lahjaverolaki 1 §, 18 §
1 momentti 1 kohta, 33a §, 55, 56 ja
57 §
KHO:2014:5
Tuloverotus – Suunnattu alihintainen osakeanti – Lahja vai
ansiotulo
Ravintolatoimintaa harjoittavan
yhtiön A Oy:n osakkaina olivat
puolisot, joista toinen omisti yhtiön 180 osakkeen osakekannasta
Momentti 2_14.fm Page 15 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
pidetty välittömänä, eikä aiemmin
myönnetyssä luvassa ollut määrätty esittämään selvitystä mahdollisuuksista lopettaa polttoöljyn varastointi alueella. Toiminnanharjoittaja voitiin lupamääräysten tarkistamishakemuksen johdosta annetussa päätöksessä velvoittaa
esittämään selvitys seuraavan tarkistamishakemuksen yhteydessä
mahdollisuudesta vähentää kevyen polttoöljyn varastoinnista ja
käytöstä pohjavedelle aiheutuvaa
riskiä ja siinä tarkoituksessa esittämään teknistaloudellinen selvitys
mahdollisuuksista korvata polttoöljy pohjaveden kannalta riskittömämmällä varapolttoaineella tai
toisen laitoksen käytöllä poikkeustilanteessa sekä mahdollisuuksista
järjestää lämpökeskuksen polttoainehuolto muulla tavoin ilman
alueelle sijoitettua polttoainevarastoa.
Tuloverolaki 29 § 1 momentti, 61 §
2 momentti ja 66 § 1 momentti
Perintö- ja lahjaverolaki 1 § ja 18 §
1 momentti 1 kohta
Ympäristönsuojelulaki 6 §, 8 §, 42 §,
43 § ja 55 § 2 mom.
Ympäristönsuojeluasetus 22 §
Ympäristöasiat
KKO:N
VALITUSLUVAT
KHO:2014:3
Ympäristölupa – Lupamääräysten tarkistaminen – Lämpökeskus – Pohjaveden pilaamiskielto
– Varapolttoaine – Kevyt polttoöljy – Hakemukseen liitettävä
selvitys
Lämpökeskukselle ympäristönsuojelulain 28 §:n nojalla myönnetyssä, toistaiseksi voimassa olleessa ympäristöluvassa oli sallittu kevyen polttoöljyn käyttö laitoksen
varapolttoaineena ja polttoöljyn
varastointi öljysäiliössä laitosalueella. Lupaa myönnettäessä toiminta sijaitsi I luokan pohjavesialueella, pohjaveden varsinaisella
muodostumisalueella. Tarkistettaessa ympäristöluvan lupamääräyksiä ympäristönsuojelulain
55 §:n 2 momentin mukaisesti lain
42 §:ssä asetettujen luvan myöntämisedellytysten tuli edelleen täyttyä. Luvan myöntämisen edellytyksien harkintaa ei kuitenkaan
tullut tehdä samoin kuin haettaessa uutta lupaa. Lämpökeskuksen
polttoöljyn varastointia koskevat
tekniset ratkaisut huomioon ottaen
pohjaveden pilaantumisriskiä ei
voitu täysin sulkea pois. Pohjaveden pilaamisriskiä ei kuitenkaan
4 §:ssä tarkoitetun työn tarjoamisvelvollisuutensa.
VL:2013-110
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
Momentti
100 osaketta ja toinen 80 osaketta.
A Oy aikoi järjestää yhtiön ravintolassa pitkään työskennelleelle ravintolapäällikkö B:lle suunnatun
osakeannin, jossa B sai merkitä 20
A Oy:n osaketta hintaan, joka vastasi noin 57 prosenttia osakkeiden
käyvästä arvosta. B ei ollut sukua
puolisoille. B:n mukaan yli 60-vuotiaiden puolisoiden tarkoituksena
oli vähitellen pienentää omaa työpanostaan yhtiössä ja osakeannilla
sitouttaa B ravintolayhtiön toimintaan.
Kun otettiin huomioon, että
puolisoiden omistusosuudet
A Oy:ssä eivät tulleet osakeannissa
merkittävästi muuttumaan ja he
jäivät edelleen yhtiön pääosakkaiksi, B:lle tulevaa etua ei pidetty
lahjaverotuksen alaisena lahjana
vaan työsuhteeseen perustuvana
ansiotulona. Ennakkoratkaisu.
Äänestys 3–2.
A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta
sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräästä osuuskunnasta saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta syytettiin muun ohella
saman menettelyn perusteella törkeästä veropetoksesta. Kysymys
siitä, voitiinko syyte tältä osin
tutkia.
VL:2013-111
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
A:lle oli määrätty henkilökohtaisessa verotuksessa veronkorotusta
sillä perusteella, että hän oli jättänyt ilmoittamatta eräästä yhtiöstä
saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta
syytettiin muun ohella saman menettelyn perusteella törkeästä
veropetoksesta. Kysymys siitä,
voitiinko syyte tältä osin tutkia.
VL:2013-112
VL:2013-109
Työsopimus – Työsopimuksen
irtisanominen – Työn tarjoamisvelvollisuus
R oli työskennellyt I Oy:n palveluksessa toisessa yhtiössä sijainneessa toimipisteessä, jossa R:n
työtehtävinä oli ollut huolehtia
eräistä palveluista tuolle toiselle
yhtiölle. Kun I Oy:n tätä toimipistettä koskevat palvelusopimukset
oli irtisanottu. I Oy oli irtisanonut
R:n työsopimuksen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanomisaikana I Oy oli voittanut samoja toimitiloja koskevan palvelusopimuksen kilpailutuksen aikaisempaa olennaisesti alemmalla
hinnalla. I Oy oli tämän jälkeen tarjonnut R:lle samaa työtä koskevaa
uutta työsopimusta aikaisempaa
alemmalla palkalla. R ei ollut hyväksynyt uutta työsopimusta, ja
työsuhde oli päättynyt irtisanomisajan päättyessä. Kysymys siitä,
oliko I Oy:llä ollut taloudelliset ja
tuotannolliset syyt työsopimuksen
irtisanomiseen ja perusteet yksipuoliseen palkan alentamiseen.
Kysymys myös siitä, oliko I Oy
täyttänyt työsopimuslain 7 luvun
15
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
A:lle ja B:lle oli määrätty heidän
henkilökohtaisessa verotuksessaan veronkorotusta sillä perusteella, että he olivat jättäneet ilmoittamatta eräästä yhtiöstä saamaansa tuloa. Sittemmin A:ta ja
B:tä syytettiin muun ohella saman
menettelyn perusteella törkeästä
veropetoksesta. Kysymys siitä,
voitiinko syyte tältä osin tutkia.
VL:2013-113
Veropetos – Törkeä veropetos
Ne bis in idem
Kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan tuloon oli lisätty jälkiverotuksessa tuloa ja yhtiölle sekä vastuunalaiselle yhtiömiehelle oli
määrätty veronkorotusta. Sittemmin A:ta, joka oli toiminut yhtiön
henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä, syytettiin saman
menettelyn perusteella siitä, että
hän oli sanotuilta verovuosilta ilmoittanut yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksen liian pieneksi ja siten
aiheuttanut veron määräämisen
Momentti 2/2014
Momentti 2_14.fm Page 16 Friday, February 14, 2014 9:19 AM
liian alhaiseksi. Kysymys siitä,
voitiinko syyte törkeästä veropetoksesta tutkia.
situksesta aiheutuneen vahingon
korvaamisesta naapuruussuhdelain nojalla.
VL:2013-114
VL:2013-116
Irtaimen kauppa – Välitön
vahinko – Välillinen vahinko
Yhteismetsä – Etuosto-oikeus
Kiinteistön kauppa
Lainhuudatus
Rakennusliike A oli tilannut rautakauppa B:stä ovia rakennuskohteeseensa. Ovien toimitus ja rakennuskohteen luovutus viivästyivät.
A joutui viivästyksen johdosta
maksamaan viivästyssakkoa rakennuskohteen tilaajalle. A vaati
B:tä korvaamaan A:n sopimuskumppanilleen maksaman viivästyssakon määrän ovitoimituksen
viivästyksen aiheuttamana vahinkona. A:n ja B:n välisen sopimuksen mukaan B:n vastuu rajoittui
välittömien vahinkojen korvaamiseen. Kysymys siitä, oliko A:n sopimuskumppanilleen maksama
viivästyssakko luonteeltaan välitöntä vai välillistä vahinkoa.
VL:2013-115
Naapuruussuhde
Vahingonkorvaus – Ankara vastuu
Yhtiö A oli pitänyt musiikkiravintolaa Helsingin keskustassa vuodesta 1994 lähtien. Yhtiö B oli aloittanut hotelliliiketoiminnan vuonna 2007 osittain ravintolan seinänaapurina. Ravintolasta oli mittausten mukaan todettu aiheutuvan
terveyshaitaksi luokiteltavaa melua kahdessa hotellihuoneessa.
Kysymys melusta aiheutuneen rasituksen kohtuuttomuudesta ja ra-
Samana päivänä tehdyissä kahdessa kiinteistönkaupassa oli myyty
toisessa kiinteistö siihen liittyvine
yhteismetsäosuuksineen ja toisessa erikseen yhteismetsäosuus ostajalle, joka ei aikaisemmin ollut yhteismetsän osakas. Kysymys yhteismetsälain 18 §:ssä tarkoitetusta
osakaskunnan etuosto-oikeudesta
jälkimmäisessä kaupassa myytyyn
yhteismetsäosuuteen.
VL:2013-117
Pakkokeino – Etsintä – Kotietsintä
Rikoskomisario oli antanut kirjallisen määräyksen kotietsinnän toimittamisesta rikoksesta epäillyn
asunnossa takavarikoitavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi
sekä sellaisen seikan tutkimiseksi,
jolla voi olla merkitystä rikoksen
selvittämisessä. Kotietsinnän toimittamiseen ryhdyttäessä asunnossa asunut henkilö oli ilmoittanut etsinnän toimittajille, ettei se
henkilö, jota oli kotietsintämääräyksen mukaan syytä epäillä
rikoksesta, enää asunut asunnossa.
Määräyksen antanut rikoskomisario oli kuitenkin päättänyt
toimittaa kotietsinnän, koska ilmoituksensa mukaan hänellä oli
Toimitus: Carina Kåla
Talentum Media Oy
www.talentumshop.fi
www.suomenlaki.com
ollut erittäin pätevä syy olettaa,
että kotietsinnällä löydetään etsintäkuulutettu henkilö tai takavarikoitava esine. Kysymys kotietsinnän edellytyksistä ja menettelystä
kotietsinnässä.
VL:2013-118
Ammattitauti
Esteellisyys
Kysymys siitä, onko vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanon lääkärijäsen ollut esteellinen osallistumaan asian ratkaisemiseen, kun
hän oli aiemmin toiminut yhtenä
muutoksenhakijaa hoitaneista lääkäreistä.
VL:2013-119
Ajokielto
A oli syyllistynyt kahdesti törkeään rattijuopumukseen. Ensimmäisen teon johdosta poliisi oli
määrännyt A:n väliaikaiseen ajokieltoon. Jälkimmäisen teon osalta
A:lle ei ollut määrätty väliaikaista
ajokieltoa. Teot olivat samalla kertaa tuomioistuimen käsiteltävänä.
Kysymys siitä, miten ajokielto tulee määrätä.
VL:2013-120
Tapon yritys
Todistelu
Kysymys näytön arvioinnista tapon yritystä koskevassa asiassa.