materiaali - Uutispuuro

Yhdyskuntarakenteen tiivistämispaineet
ja hajarakentamisen yhteensovittaminen
Case Liminka 13.11.2013
Kunnanjohtaja Pekka Rajala
Kunnanarkkitehti Pentti Kela
Liminka (1477-1605)-2017 
LIMINKA
Väkiluvun kehitys kunnittain
1990–2012
200
190
180
170
160
150
140
130
Indeks i, 1990 = 100
Oulu
Oulun s eutu
Hailuoto
Kempele
Liminka
Lumijoki
Muhos
T yrnävä
Koko maa
120
110
100
90
1990-91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12
13.11.2013
4
Muuttotase kunnittain 2000–2012
Liminka
T yrnävä
Oulu
Oulun s eutu
2012
2005
2000
Koko maa
Kempele
Lumijoki
Muhos
Hailuoto
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Promillea väes tös tä
13.11.2013
5
Kaava-alueiden ulkopuolinen
rakentaminen ok- ja paritalot
13.11.2013
6
Kunnan toimintaympäristö
Menestystekijät tulevaisuudessa
Muutoshaasteita
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Väestönkasvun ylläpitäminen
Hyvä väestörakenne
Ydinvoiman heijastusvaikutukset
Tasapainoinen kuntatalous
Sijainti ja liikenneyhteydet
Kaavoitus ja tonttipolitiikka
Vetovoimaiset asuin- ja yritysympäristöt
Yhteistyö ja verkostoituminen
Ammattitaitoinen henkilöstö
Teknologian kehitys
Joukkoliikenteen kehittäminen
Luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus
Kasvukeskuksen läheisyys
Hyvä lasten ja nuorten kasvuympäristö
Monipuolinen elinkeinoelämä
13.11.2013
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kasvukunnan haasteet
Palvelutarpeiden kasvu
Ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen
kehittäminen
Kunnan maanhankinta
Kuntatalouden tasapainon varmistaminen
Lasten ja nuorten syrjäytyminen
Palvelujen priorisointitarve
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen
Osaavan henkilöstön saaminen
Kasvavat tuottavuusvaatimukset
Alueen kilpailukyky
Kunta- ja palvelurakenteen muutos
Valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen
7
Haasteita!
• Maanhankinta kasvualueilla
• Raakamaan hinta, odotukset—mahdollisuudet
• Kunnan ja maatalouden harjoittajien intressiristiriita
maakaupoissa, Kuka saa ostaa? Voiko kunta tulla väliin?
• Asenne kuntaa kohtaan, ”Kunnalle emme ainakaan myy”,
vaikka se hyödyntää kaikki asukkaita ja erit maan myyjää
verotuksen kautta
• Haja-asutusalueille rakentavien asukkaiden odotukset
palveluiden suhteen, (koulukuljetukset, valtion teiden kunto,
kouluverkko jne) ja asukkaiden oma vastuu tehdyistä
asumisvalinnoista
• Kuntien tiukkeneva talous--- valtion tiukkeneva ohjaus
13.11.2013
8
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja
rajoitteiden ristiriitaa?
• YM ajaa ”Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen”
• Muut valtionhallinnon toimijat ajavat omaa asiaansa/näkökulmaa
(Museovirasto, ELY:n osastot, Liikennevirasto, RHK)
• Kuka koordinoi asioita, ettei mennä yhden asian vuoksi kohtuuden yli?
• Mikä ohje/linjaus on ensisijainen suhteessa yhdyskuntarakenteen
tiivistämiseen/hajautumiseen?
– Kaavahierarkia selkeä: maakuntakaava, yleiskaavat, asemakaavat
– Monta sanojaa ja määrääjää: Museovirasto, ELY, YM, Tiehallinto,
Liikennevirasto: EI saa rakentaa
• valtakunnallisesti arvokkaat maisemat, rakentaminen vain
erityistapauksissa
• Tulva-alueet, valtateiden melualueet, rautatien tärinäalueet,
ylöspäin rakentamista rajoittaa aluepelastuslaitos, EI saa
rakentaa
13.11.2013
9
Maankäytön kehityskuva 2030
AP:
kaavoitettavat
asuntoalueet
sekä kehitettävät
maaseutumaisen
asumisen alueet
(=ruudutetut alueet)
T, TP, P:
Työpaikka- ja
palvelualueet
RM:
Matkailu
PV:
Palveluverkkoselvityksen kohteet
13.11.2013
11
LIMINGAN KUNNAN MAAPOLITIIKAN JA
KAAVOITUKSEN KULMAKIVET
 kunnan strategian mukaisen kasvun turvaamiseksi maapolitiikan ja
maankäytön suunnittelun kulmakivi on, että uudet asunto-, liike- ja
työpaikka-alueet kaavoitetaan kunnan omistamille maille,
 lähtökohtana on maanomistajien tasapuolinen ja
oikeudenmukainen kohtelu,
 yhdyskuntarakennetta ohjataan yleiskaavoilla siten, että palvelut
kyetään tuottamaan tehokkaasti, laadukkaasti ja edullisesti,
 tulevaisuuden kasvualueet pidetään suunnittelutarverakentamiselta
ja hajarakentamiselta vapaina aktiivisella neuvottelumenettelyllä.
13.11.2013
12
LIMINGAN KUNNAN MAAPOLITIIKAN
JA KAAVOITUKSEN PERIAATTEET
• Kunta
 hankkii omistukseensa uudet asemakaavoitettavat alueet,
 kaavoittaa omistamiaan maita ja rakentaa kunnallistekniikan,
 lohkoo tontit valmiiksi tiloiksi ja myy tai vuokraa tontit rakentajille,
 osoittaa asemakaavoitettavat alueet tavoiteohjelmassa ja
yleiskaavoissa taajamien kasvualueiksi,
 ohjaa kasvualueilta hajarakentamista aktiivisesti neuvotellen
ensisijaisesti asemakaava-alueelle tai yleiskaavojen mukaisesti
kyläkoulujen lähiympäristöön ja koulukuljetusreittien varteen.
13.11.2013
13
KUNNAN MAANOMISTUKSEN HYÖDYT
KUNTALAISILLE
 varmistaa nopean ja joustavan asemakaavan laatimisen,
 mahdollistaa järkevän ja tehokkaan kaavan laatimisen – omistusrajat ja
omistajien intressit eivät rajoita kaavan laatimista,
 vähentää merkittävästi valitusriskiä,, kun kaavoitetaan kunnan maalle
 pitää maan hintatason kohtuullisena ja helpottaa
maanhankintaneuvotteluja,
 kunta kykenee pitämään tonttien hintatason kohtuullisena ja säätelemään
kasvun ja palveluiden välistä tasapainoa,
 vähentää kunnallistekniikan investointeja, yksi alue kerrallaan valmiiksi,
 tontinluovutuksella rahoitetaan vähintään kunnallistekniikan investoinnit,
 ympäristö saadaan nopeammin valmiiksi ja viihtyisäksi,
 mahdollistaa edullisen yhdyskuntarakenteen ja kylien säilyttämisen elävinä
13.11.2013
14
Sovelletaan maan hankinnassa lempeimmän keinon periaatetta
 ensisijaisesti pyritään hankkimaan kunnalle maat vapaaehtoisin
kaupoin tai maanvaihdoin,
 kunta voi käyttää etuosto-oikeuttaan, jolloin kunta tulee ostajan
sijaan niillä ehdoilla, joilla kauppa on tehty,
 strategisesti erityisen tärkeillä alueilla (esim. eritasoliittymäalueet)
tarjotaan ensin ostoa ja vaihtoa. Mikäli maanhankinta ei näillä
tavoin kuitenkaan onnistu, voidaan käyttää lain mukaista
lunastusmenettelyä.
13.11.2013
15
Maanhankinnan suuntaaminen
 tärkeimmät raakamaan hankinta-alueet ovat kirkonkylä ja Tupos
sekä valtateiden liittymäalueet,
 kirkonkylän ja Tupoksen taajamilla on useampia, yhteisessä yleiskaavassa esitettyjä asuntoalueiden kasvusuuntavaihtoehtoja,
 mikäli yhdeltä suunnalta maata ei saada hankittua, viljely tai
metsänkasvatus jatkuu tällä suunnalla edelleen, ja maanhankintaneuvottelut suunnataan toiselle kasvusuunnalle,
 kunta hankkii vuosittain raakamaata noin 15-40 ha.
13.11.2013
16
Vuosina 2000 - 2006 yksi uusi asunto
"tuotti" noin 1,5 uutta asukasta
muuttovoittona. Jatkossa nuorten
poismuutto opiskelemaan yms. heikentää
em. suhdetta voimakkaasti, joka lisää
asuntojen tarvetta suhteessa asukasluvun
kasvuun. Samoin 1990-luvun alusta
jatkunut perhekoon pieneneminen
vaikuttaa asuntotarpeen kasvuun. Alla
olevat asuntotavoitteet on suhteutettu
asukaslukutavoitteeseen huomioiden em.
tiedot ja kehityssuunnat.
Toteutusaika Alueen nimi
13.11.2013
Pinta-ala ha Auntoja kpl
Asukkaita m2/asunto Asuntojakauma
2007-2008
kk/Ojanperänkangas
42
118
354
3559 AO 75%, AP 20%, AR 5%
2008-2010
kk/Okkosenranta
50
147
441
3401 AO 75%, AP 20%, AR 5%
2008-2015
kk/keskusta
3
100
200
2010-2012
kk/Ruotsinranta
22
100
300
2200 AO 60%, AP 20%, AR 20%
2012-2015
kk/Kotiranta
32
150
450
2133 AO 70%, AP 20%, AR 10%
2015-2020
kk/Hahtikari
72
200
600
3600 AO 80%, AP 10%, AR 10%
2015-2016
Tupos/Mäkitalo
42
100
300
4200 AO 80%, AP 20%
2016-2018
Tupos/Kahilaniemi
25
75
300
3333 AO 80%, AP 20%
2018-2020
Tupos/Pirtteenranta
32
75
225
4267 AO 80%, AP 20%
2020-2025
Tupos/Kuusiranta
106
200
600
2008-2020
Asemakaavojen ulkop.
135
135
405
YHTEENSÄ
561
1400
3770
300 AK 100%
5300 AO 80%, AP 20%
10000 AO&AM&AOT 100%
4007
17
Raakamaan hinta pidetään vakaana
 kunnan maanhankinnan lähtökohtana on maanomistajien tasapuolinen ja
oikeudenmukainen kohtelu sekä vakaa ja kohtuullinen hintataso,
 maan hinnan nousu yhdellä suunnalla vaikuttaisi maan arvoon myös
muualla ja lisäisi kunnan maanhankintakustannuksia merkittävästi,
 tällainen maanhinnan nousu vaikuttaisi myös asuntojen hintoihin
korottavasti sekä asettaisi aiemmin raakamaakauppoja tehneet
eriarvoiseen asemaan,
 maan hinnan nousu vaikuttaisi yleisestikin esim. peltomaan hintaan.
13.11.2013
18
Raakamaan hintatason muodostuminen
 raakamaan hinta Limingassa muodostuu maanomistajan ja kunnan
välisissä sopimusneuvotteluissa, joissa voidaan sopia myös maan
myyjälle jäävät tontit, (esim. 1 tontti/4 ha myytyä maata kohti),
 peruslähtökohtana neuvotteluille on kunnan alueella aiemmin
tekemien raakamaakauppojen ja alueen rakennettavuuden ja
käyttökelpoisuuden pohjalta määriteltävissä oleva maan
yksikköhinta
 mikäli alueella on arvokasta puustoa, kunta ostaa tarvittaessa
maakaupan yhteydessä alueen puuston.
13.11.2013
19
Maata myös varastoon
 kunta hankkii maata myös varastoon tulevaisuuden tarpeiden
turvaamiseksi tai vaihtomaiksi,
 peltojen vuokrasopimuksia jatketaan ensisijaisesti maan myyjän
kanssa siihen saakka, kunnes alue tarvitaan rakentamiseen,
 vaihtoehtoisesti alue metsitetään valmennettavaksi tulevaisuuden
asuntoalueeksi tai virkistysalueeksi, sijainnista riippuen.
13.11.2013
20
Asemakaavojen ulkopuolinen
rakentaminen
 hajarakennuslupien ja suunnittelutarveratkaisujen ensisijainen pohja on
oikeusvaikutteinen yleiskaava tai sen luonnos,
 mikäli ajantasaista yleiskaavaa ei vielä ole, maankäyttö suunnitellaan
yhdessä maanomistajan kanssa laajempana kokonaisuutena siten, että
otetaan huomioon alueen sijainti palveluihin, vapaa-alueet, tasapuoliset
rakentamismahdollisuudet ja kunnalle aiheutuvat kustannukset,
 Yhteisen yleiskaavan kehitettävillä A-1 –alueilla lisärakentaminen
edellyttää oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joka laaditaan nopealla
aikataululla,
 rakennuspaikka, jota ei liitetä yleiseen viemäriin on pinta-alaltaan
vähintään 5000 m2
 rantarakentaminen edellyttää ELY-keskuksen poikkeamispäätöstä
21
Limingassa maaseutuasuminen on sallittua,
on ollut jo 1300-luvulta asti, ja on edelleen sallittua
13.11.2013
22
Limingan Ojanperänkankaalla asemakaavatontitkin
on suunniteltu maaseutuhenkisesti kiertyvien
kyläkujien varsille pikku kyliksi.
13.11.2013
23
Ojanperänkankaalla pikkukylien väliset metsät
säilytetään seikkailumetsinä
13.11.2013
24
Uudet asuntoalueet kätketään metsän siimekseen,
esimerkkinä Tupoksen Saunaranta.
13.11.2013
25
Asemakaavalla maaseutumaisuutta
Limingan asemakaavoissa
koko 2000-luvun on kuunneltu
ihmisiä, jotka haluavat rakentaa
asemakaavojen ulkopuolelle.
Ja tehty kaavat heiltä saatujen
oppien ja vinkkien mukaan
vaihteleviksi ja maaseutumaisiksi
mutkittelevine kyläkujineen sekä
nuotiopiireineen ja naapurustoineen,
Esimerkkinä Tupoksen Saunaranta
13.11.2013
26
Rantakylän peltolakeusmaisemassa talot sijoitetaan
jo perinteen mukaan puustosaarekkeisiin.
Etualalla Rantakylän virkistyskeidas
13.11.2013
27
Rantakylällä ja Virkkulassa peltolakeus on hallitseva
maisemaelementti, asutus metsän reunoilla
Liminganlahti luontokeskuksineen oikealla ylhäällä
13.11.2013
28
Liminganlahden luontokeskus 2013
13.11.2013
29
Uusittu lintutorni 2013,
ylhäältä katsoen kuin linnun selässä oltaisiin
13.11.2013
30
Limingan ydinkeskustaa
punaisine kävelymattoineen
13.11.2013
31
Limingan uusittu tori on kuin taideteos
13.11.2013
32
Limingan keskustalle luonteenomaisia ovat
katetut jalkakäytävät,
uusimpana Osuuspankin uusi liiketalo ravintoloineen
13.11.2013
33
Kiitos!
13.11.2013
34