Toimintakertomus

Transcription

Toimintakertomus

LIMINGAN KUNTA
Tasekirja
2014
TASEKIRJAN SISÄLTÖ
Toimintakertomus
3
Talousarvion toteutuminen
30
Tilinpäätöslaskelmat
60
Konsernilaskelmat
65
Liitetiedot
69
Allekirjoitukset ja merkinnät
89
Luettelot ja selvitykset
91
Panttikirjaluettelo
94
2
LIMINGAN KUNTA
TOIMINTAKERTOMUS
2014
3
SISÄLTÖ
TOIMINTAKERTOMUS
OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
Kunnanjohtajan katsaus
Kunnan hallinto
Yleinen taloudellinen kehitys
Limingan kunnan kehitys
Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa
Lähivuosien haasteet
Kunnan henkilöstö
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan
kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä
5
5
7
8
9
11
13
14
SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
15
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
17
17
18
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
Tase ja sen tunnusluvut
20
20
KUNNAN KOKONAISTULOT JA –MENOT
23
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Konsernin toiminnan ohjaus
Olennaiset konsernia koskeva tapahtumat
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
24
24
24
26
26
27
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
29
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
30
TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN
Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet
Käyttötalouden toteutuminen
Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Tuloslaskelmaosan toteutuminen
Investointien toteutuminen
Rahoitusosan toteutuminen
Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
30
30
36
36
38
42
44
47
50
53
56
56
15
4
OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
Kunnanjohtajan katsaus
PAKKO…valtion ohjausta vuonna 2014?
Vuoden 2014 osalta kuntien toimintaa kuvaa hyvin sana PAKKO. Valtio pakotti lainsäädännöllä kunnat tekemään kuntajakoselvitykset koko Suomessa, myös Oulun kaupunkiseudulla. Jo etukäteen oli tiedossa, että mikään Oulun seudun
kunnista ei ole valmis uusiin liitoksiin. Oululla on edelleen pureksittavaa edellisen liitoksen jäljiltä ja toisaalta kehyskunnat eivät ole valmiita liittymään Ouluun. Kuntajakoselvittäjät päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon. Raportissa todetaan, että ”Kuntarakennetarkasteluun on syytä palata kun kuntien
toimintaympäristöön liittyvät rakennemuutokset ovat selvillä, sillä 2020-luvulla kuntien toimintaympäristö on jo muuttunut olennaisesti nykyisestä.” Viesti on selkeä ja se on otettava vakavasti. Koska Liminka aikoo jatkaa itsenäisenä
kuntana, tulee talousnäkökulma pitää mielessä.
Toinen merkittävä ”PAKKO”, johon tuhlaantui merkittävästi sekä viranhaltijoiden että päättäjien aikaa, oli Sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistus, jossa tavoitteena oli luoda Suomeen palvelurakenne, jossa järjestäminen annettaisiin viidelle
suuralueelle ja tuotanto järjestettäisiin sitten erikseen. On syytä todeta, että valtion junailemat pakkoyhteistyörakenteet,
mm. ensihoito ja aluepelastuslaitos, ovat tähän mennessä aina tuottaneet merkittävästi uusia kustannuksia. Tätä kertomusta kirjoitettaessa on tiedossa, että SOTE-uudistus kaatui. Molemmat selvitykset veivät paljon energiaa ja resursseja
muilta Oulun kaupunkiseudun elinvoiman ja valtakunnallisen vetovoiman kannalta tärkeämmiltä asioilta. Merkittävää
on, että uudistushankkeet eivät ole täyttäneet hyvän lainvalmistelun ja hallinnon periaatteita.
Kunnan kokonaiskehitys oli kaikesta huolimatta varsin hyvä. Väkiluku kasvoi 1,7 % eli 167 asukasta ja muuttovoittoa
kertyi +32 asukasta. Heikosta suhdanteesta ja kaupunkiseudun rakennemuutoksesta johtuen asuntokauppa hiljentyi
vuoden aikana merkittävästi. Siitä huolimatta tonttien luovutusmäärä oli 37, joista pääosa myytyjä omakotitontteja.
Limingalla on siten vetovoimaa ja vahva tulevaisuus edessään. Merkittävä oli uuden terveyskeskuksen käyttöönotto
huhtikuussa 2014 ja sosiaalitoimen siirtyminen samoihin tiloihin terveydenhuollon kanssa. Terveyskeskushankkeen
kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa.
Palvelujen kehittämisen osalta keskiössä on ollut vanhusten palvelujen kehittäminen, jonka keskeisin toimenpide on
ollut kunnantalon korttelin 58 kehittämishanke. Kumppanuushankkeen aloitus urakkakilpailun voittaneen Temotek
Oy:n kanssa siirtyi vuoden 2015 puolelle kun selvisi, että vanhan virastotalon rakenne ei vastannut piirustuksia. Museoviraston lausunnon perusteella koko rakennus voidaan purkaa. Hanke on yhteistyöhanke myös palvelujen tuottamisen
osalta, sillä 60:stä asiakaspaikasta kunta tuottaa puolet ja ODL puolet.
Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Päivähoidon palvelusetelin jatkona,
vuonna 2014 palveluseteli otettiin käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Asiakkaille halutaan antaa
mahdollisuus valita haluaako palvelut kunnalta vai yksityisilta palvelujen tuottajilta.
Limingan kunnan talous pysyi vuonna 2014 hallinnassa. Vuosikatetta kertyi 5,8 miljoona euroa eli 594 e/asukas. Poistojen jälkeen tulosta kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Kunnan velkamäärä on 2487e/asukas. Hyvä tuloskehitys on tulevina
vuosina vaarassa, sillä jatkossa tulosta tulevat heikentämään merkittävät, jo tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja järjestelmäuudistus joiden vaikutus on Limingassa yli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelmakaudelle talouden tuottavuusohjelman jonka suunnassa rakenteita ja palveluja on kehitetty. Ohjelma on merkittävä sikäli,
että harvassa kunnassa poliittisella tasolla kyetään reagoimaan edessä oleviin muutoksiin ja sopimaan tuottavuustoimenpiteistä, kiitokset siitä.
5
Liminkaa on aina osattu kehittää ennakkoluulottomasti uudistaen, mutta samalla on kyetty huomioimaan niin henkilöstö
kuin talouden kovat realiteetit. Myös jatkossa tarvitsemme kaikkien kuntalaisten, yritysten, päättäjien ja henkilöstön
vahvaa panostusta ja sitoutumista, jotta Liminka on houkutteleva ja hyvä paikka asua, yrittää ja elää. Kiitokset hyvästä
vuodesta 2014 kuuluu päättäjien lisäksi henkilöstölle. Te tuotatte palvelut ja olette omalla sitoutumisellanne kehittäneet
kuntaa merkittävästi, kiitos!
Pekka Rajala
kunnanjohtaja
6
Kunnan hallinto
Kunnanvaltuusto
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
Kunnanhallitus
Hallinto-osasto
Sivistyslautakunta
Perusturvalautakunta
Tekninen lautakunta
Sivistysosasto
Perusturvaosasto
Tekninen osasto
Kunnanjohtaja
Hallinto-osasto
Sivistysosasto
Perusturvaosasto
Tekninen osasto
Osastopäällikkö
Osastopäällikkö
Osastopäällikkö
Osastopäällikkö
Luottamushenkilöorganisaatio
Johto
Virasto-organisaatio
Johto
Kunnanvaltuusto, 35 jäsentä
pj Sanna Savolainen
I vpj Mari Viljas
II vpj Markku Ahola
Virastopäällikkö
kunnanjohtaja Pekka Rajala
Kunnanhallitus, 9 jäsentä
pj Kari Ylönen
vpj Liisa Kylmänen
Hallinto-osasto
hallintojohtaja Katja Vuorinen
Tarkastuslautakunta, 6 jäsentä
pj Sami Tissari
Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä
pj Satu Vuollo
Perusturvalautakunta, 9 jäsentä
pj Kalevi Nevala
Sivistyslautakunta, 9 jäsentä
pj Leea Sangi
Osastot ja osastopäälliköt:
Perusturvaosasto
perusturvajohtaja Irma Toivanen
Sivistysosasto
sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa
31.8.2014 saakka
sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinen
9.6.2014 alkaen
Tekninen osasto
tekninen johtaja Simo Pöllänen
Tekninen lautakunta, 9 jäsentä
pj Tuomas Ahola
7
Yleinen taloudellinen kehitys
Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut viime
aikoina kaksijakoista. Toisaalta Yhdysvaltojen ja IsoBritannian kasvunäkymät ovat hyvät kun taas euroalueen
tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna. Euroalue toipuu
edelleen velkakriisistä ja kasvua heikentävät jäsenmaiden
heikko kilpailukyky sekä yksityisen sektorin taseiden
sopeutus.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2014 oli vain 0,1 %. Toisaalta
ennuste on parempi kuin edellisinä vuosina, jolloin kasvu
on ollut negatiivinen (v. 2013 -1,2 %; v. 2012 -0,1 %).
Vuodelle 2015 ennustetaan kasvua maltilliset 0,9 %.
Työllisyystilanne on edelleen heikentynyt edellisvuodesta, ennuste vuoden 2014 työttömyysprosentista on 8,6 %
(v. 2013 8,2 %), ja tulevana vuonna työttömyyden arvioidaan nousevan 8,8 %:iin. Etenkin pitkäaikaistyöttömien
määrän arvioidaan nousevan. Kuluttajahinnat kohosivat
keskimäärin 1,1 %.
kunnassa. Vuosikate oli asukasta kohden 373 e (v. 2013
371 e) ja 101 % poistoista sekä investoinneista 72 %.
Yhteenlasketut verotulot kasvoivat vuonna 2014 2,5 %.
Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jakoosuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu
ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti veroprosenttiaan
vuodelle 2014. Valtionosuudet puolestaan laskivat 1,3
prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyn noin 360 milj. euron lisäleikkauksen myötä.
Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,9 % (1,09 mrd. euroa). Lainakannan
kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, ja kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 14,88 mrd. euroa.
Lainamäärä/asukas oli 2 733 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 2 542 euroa.
Taulukko 1. Kansantalouden kehitys
2011
2012
2013
2014
BKT, muutos %
2,7
-0,1
-1,2
0,1
Työttömyysaste, %
7,8
7,7
8,2
8,6
Työllisyysaste
68,6
69
68,5
68,1
Inflaatio, %
3,4
2,8
1,5
1,1
Ansiotason muutos, % 2,7
3,5
2,0
2,1
Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,2 %, kuluttajahintojen nousuksi
2,1 % ja keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,2 %.
Kuntatalous
Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan
kuntien ja kuntayhtymien toimintatulot vähenivät 1,6 %
ja toimintamenot kasvoivat 0,4 % edellisvuodesta. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisinä vuosina, mutta siihen vaikutti osaltaan ammattikorkeakoulujen
yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen
kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteet kääntyivät kasvuun, 1,2 % vuodesta 2013.
Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisvuodesta
2,0 milj. euroa. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 14 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 36
Lähde: Suomen kuntaliitto/Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan.
8
Limingan kunnan kehitys
Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on
kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2 700 asukkaalla eli 36 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin 42 % muuttovoittoon ja noin 58 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa
syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa.
Vuonna 2014 Limingan asukasluku kasvoi 167 asukkaalla (1,7 %) ja oli vuoden lopussa 9.744. Asukasluvun kasvu
muodostui noin 80 % luonnollisesta kasvusta ja noin 20 % muuttovoitosta.
Taulukko 2. Limingan asukasluvun kehitys
Vuosi
Asukasluku
Muutos-%
Kunnan
tavoite
Luonn. väestönkasvu
Muuttovoitto
500
1995
5 516
2000
5 735
1,7
2001
5 910
3,1
300
2002
6 186
4,7
200
2003
6 475
4,7
100
2004
7 039
8,7
0
2005
7 484
6,3
2006
7 963
6,4
2007
8 399
5,5
2008
8 576
2,1
2000
2009
8 861
3,3
1500
2010
9 037
2,0
1000
2011
9 164
1,4
500
2012
9 432
2,9
0
2013
9 577
1,5
2014
9 744
1,7
400
(100) 1995
1998
2001
2004
2007
2010
2013
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
7-12 v 1013 1061 1161 1197 1245 1313 1358 1430
9964
Kuntastrategian mukainen asukaslukutavoite vuonna
2014 oli 9.964 asukasta.
0-6v
1585 1588 1622 1635 1601 1642 1632 1571
7-12 v
0-6v
Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri
verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä, 30,6 vuotta, on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta).
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan 0-14-vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %,
alle 7-vuotiaita oli Limingassa 16,1 % ja koko maassa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. Yli 65-vuotiaita
oli Limingassa 8,7 % ja koko maassa 19,9 %.
Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Toistaiseksi kunta on pystynyt
turvaamaan asukkailleen kohtuulliset peruspalvelut. Kunta on 2000-luvulla investoinut merkittävästi, muun muassa
koulu- ja päiväkotihankkeisiin, kirjastoon sekä uuteen terveyskeskukseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana investointimenot ovat olleet 23,8 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 19,7 milj. euroa. V. 2005-2014 investointimenot ovat olleet yhteensä 76,6 milj. euroa ja investointien omarahoitusosuudet 58,5 milj. euroa. Vuonna 2014 nettoinvestoinnit olivat 6,9 milj. euroa, 703 e/asukas
9
Taulukko 3. Väestön ikärakenteen kehitys 2008-2014
Ikäryhmä
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0-6
1588
1622
1635
1601
1642
1632
1571
18,5 %
18,3 %
18,1 %
17,5 %
17,4 %
17,0 %
16,1 %
1523
1632
1679
1728
1807
1875
1992
17,8 %
18,4 %
18,6 %
18,9 %
19,2 %
19,6 %
20,4 %
344
376
402
420
432
443
435
4,0 %
4,2 %
4,4 %
4,6 %
4,6 %
4,6 %
4,5 %
889
864
835
842
864
839
845
10,4 %
9,8 %
9,2 %
9,2 %
9,2 %
8,8 %
8,7 %
30-64
3552
3686
3769
3828
3922
4248
4052
%
65-74
41,4 %
364
41,6 %
363
41,7 %
382
41,8 %
405
41,6 %
424
44,4 %
330
41,6 %
487
%
4,2 %
4,1 %
4,2 %
4,4 %
4,5 %
3,4 %
5,0 %
75%
316
3,7 %
318
3,6 %
335
3,7 %
340
3,7 %
341
3,6 %
210
2,2 %
362
3,7 %
Yhteensä
8576
8861
9037
9164
9432
9577
9744
%
7-15
%
16-18
%
19-29
%
Limingan keskimääräinen työttömyysaste nousi edelleen hieman edellisvuodesta ja oli 10,9 % (9,7 %). Lähikuntiin
verraten Limingan työttömyysaste oli yhdessä Hailuodon kanssa vuoden lopussa toiseksi alhaisin Lumijoen jälkeen ja
Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousi reippaasti, pitkäaikaistyöttömien määrä oli keskimäärin 93 (v. 2013 65) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 60 (v. 2013 49). Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste oli 14,6 %.
4,0
100
2,0
0
0,0
Työttömät työnhakijat
Työttömyysaste, %
Kuvio. Keskimääräinen työttömyysaste ja työttömien määrä.
Nuoret
>1 v
2014
200
2013
6,0
2012
300
2011
8,0
2010
400
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
2009
10,0
2013
500
2011
12,0
2009
600
Kuvio. Yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä.
10
Olennaiset muutokset Limingan kunnan toiminnassa ja taloudessa
Olennaiset muutokset taloudessa
Limingan kunnan vuosikate laski edellisvuodesta 14,9 %, 1,0 milj. euroa. Kunnan oman toiminnan menokehitys oli
negatiivinen, -0,6 %, mutta vuosikatteen painoi edellisvuotta alemmas verorahoituksen pieneneminen sekä kasvaneet
rahoituskustannukset. Verorahoituksen osalta verotulot laskivat lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj.
euroa edellisvuodesta. Hitaaseen verotulojen kasvuun vaikuttivat valtakunnallisesti edellisen vuoden jako-osuuksien
oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen palkkaratkaisu. Kunnallisveron kasvuun vaikuttanee lähitulevaisuudessa vahvemmin myös kasvava työttömyys. Valtionosuuksia pienensi edellisvuotta pienempi verotulojen
tasauserä. Sekä verotulojen että valtionosuuksien vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,6 %. Vuosikatetta kertyi
5,8 milj. euroa (v. 2013 6,8 milj. euroa) ja asukasta kohden 594 e.
Limingan kunnan toimintamenojen ja toimintatulojen kasvuprosentit olivat vuonna 2014 miinusmerkkiset. Sekä toimintamenot että toimintatulot pienenivät 0,6 %, kun edellisenä vuonna toimintakatteen kasvuksi muodostui 4,2 %. Talousarviossa toimintamenojen kasvuksi arvioitiin 1,0 %, toimintakatteen 1,3 % ja verorahoituksen 1,5 %. Toimintatulojen
arvioitiin laskevan 1,8 %,
Toimintakatteen pieneneminen oli kuitenkin 0,6 milj. euroa verorahoituksen vähenemistä pienempi (toimintakate pieneni 0,3 milj. euroa, verorahoitus 0,9 milj. euroa). Toimintamenoissa suurin säästö talousarvioon nähden muodostui
erikoissairaanhoidon kustannuksista, jotka olivat 0,5 milj. edellisvuotta pienemmät. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon
kustannukset puolestaan nousivat 1,7 milj. euroa ja vuonna 2012 0,7 milj. euroa.
Vuoden 2014 suurin investointi oli terveyskeskushanke, joka aloitettiin vuonna 2013. Nettoinvestoinnit laskivat edellisvuoden 9,1 milj. eurosta 6,9 milj. euroon, 703 e/asukas. Investointimenojen vähenemisen myötä investointien omarahoitusaste parani edellisvuodesta. Investointien tulorahoitusprosentti oli 81,7 % (v. 2013 71,7 %). Vuonna 2014 nostettiin
uusia pitkäaikaisia lainoja 5,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 24,2 milj. euroa. Asukaskohtainen
lainamäärä nousi edellisvuoden 2 372 eurosta 2 487 euroon.
Olennaiset muutokset toiminnassa
Heinäkuussa 2013 voimaan astunut Kuntarakennelaki velvoitti kunnat selvittämään kuntarakennetta lähikuntien kanssa.
Kuntarakennelain kriteerien pohjalta Oulun alueen selvitysalue muodostui Oulun seudun kunnista Liminka, Hailuoto,
Kempele, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Ii ja Oulu. Alueen kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuus oli huhtikuussa 2014.
Selvitystä tehtiin vuoden 2014 aikana ja loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Selvityksen pohjalta kuntajakoselvittäjät
päätyivät esittämään, että selvitysalueella ei toistaiseksi tehdä muutoksia kuntajakoon.
Uuden terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja muutto uusiin tiloihin tapahtui huhtikuussa
2014. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja kyseiselle paikalle valmistui uuden terveyskeskuksen paikoitusalue. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke valmistui syyskuussa 2014. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 10,3 milj. euroa.
Vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti kunnan kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut laskutusta lukuun ottamatta on
tuottanut Monetra Oy vuoden 2013 alusta lukien. Vuoden 2013 aikana siirryttiin käyttämään uutta palkanlaskentaohjelmaa ja taloussuunnitteluohjelmaa ja loput taloushallinnon uusista järjestelmistä on otettu käyttöön vuodenvaihteessa
2013-2014.
Vuonna 2014 kunta on jatkanut palvelutuotannon avaamista yksityisille toimijoille. Varhaiskasvatuksen osalta otettiin
käyttöön päivähoidon palveluseteli vuonna 2013. Vuonna 2014 palveluseteli on otettu käyttöön kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Päätökset palvelusetelien käyttöönotosta syntyivät valtuuston kokouksissa loka-marraskuussa.
Kunnan oma päiväkoti Marjala suljettiin joulukuussa 2013 ja lapset siirtyivät pääasiallisesti palvelusetelillä tammikuussa 2014 avattuun yksityiseen päiväkotiin.
11
Vanhustenhuollon palvelurakenteen osalta on jatkettu kunnantalon korttelin 58 kehittämishanketta. Korttelin kehittämistä on valmisteltu niin, että kortteliin tulee vanhusten avopalvelut sekä tehostetun palveluasumisen yksikkö 60 asiakaspaikalla. Tehostetun palveluasumisen asiakaspaikoista 30 kpl kunta vuokraa omaan toimintaan ja loppujen 30 paikan
osalta palveluista vastaa yksityinen toimija. Hankkeen toteutukseen haettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
rahoitusta, mutta hakijana toiminut yksityinen yhteistyökumppani sai kielteisen päätöksen. Hankkeen toteuttajakumppani Temotek Oy haettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Tehostetun palveluasumisen lisäksi kortteliin tulee
asuinkerrostalo ja liiketiloja. Hankkeen aloittaminen siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 vanhan viraston rakenteellisten
ongelmien ja yhteistyökumppanin ennakoimattomien muutosten vuoksi. Museoviraston lausunnon ja Ely-keskuksen
poikkeusluvan myötä vanhalle rakennukselle saatiin purkulupa. Purku- ja rakennustyöt korttelissa aloitetaan keväällä
2015.
Taulukko 3. Kunnan talouden kehitys (1.000 e)
2009
2010
2011
2012
2013
2014
8 861
9 037
9 164
9 432
9 577
9 744
3,3
2,0
1,4
2,9
1,5
1,7
19,5
19,5
19,5
19,5
20,5
20,5
Verotulot
20 994
23 039
23 597
24 162
28 315
27 848
Valtionosuudet
21 278
21 998
22 821
23 548
24 213
23 824
Verorahoitus yhteensä
muutos %
42 272
9,4
45 038
6,5
46 418
3,1
47 710
2,8
52 529
10,1
51 673
-1,6
Asukasluku 31.12.
kasvu-%
Tuloveroprosentti
e/asukas
4 771
4 984
5 065
5 058
5 485
5 303
45 841
45 763
48 473
51 559
53 833
53 519
9,4
-0,2
5,9
6,4
4,4
-0,6
37 428
10,6
38 780
3,6
41 533
7,1
44 086
6,1
45 948
4,2
45 679
-0,6
e/asukas
4 224
4 291
4 532
4 674
4 798
4 688
Vuosikate
e/asukas
4 643
524
6 114
677
4 692
512
3 373
358
6 799
710
5 786
594
201,6
268,4
190,5
112,9
223,9
139,6
2 140
3 546
3 837
9 617
2 229
11 619
385
3 787
3 762
9 094
1 642
6 851
400
1 064
1 268
402
950
703
123,9
62,3
39,9
83,2
71,7
81,7
47 988
54 061
64 312
65 650
73 755
76 023
Lainakanta
e/asukas
9 209
1 039
11 760
1 301
18 732
2 044
20 011
2 122
22 720
2 372
24 236
2487
Konsernin lainakanta
e/asukas
Omavaraisuusaste, %
1 708
1 968
2 681
2 733
3 136
3259
66,4
66,2
59,1
58,6
57,3
57,6
Kertynyt ylijäämä
e/asukas
4 426
499
5 120
567
5 858
639
6 468
686
7 433
776
8554
878
Toimintamenot
muutos %
Toimintakate
muutos %
vuosikate/poistot %
Tilikauden tulos
Investoinnit, netto
e/asukas
Investointien tulorahoitus%
Taseen loppusumma
12
Lähivuosien haasteet
Limingan kunnan osalta lähivuosien merkittävimmät haasteet liittyvät valtiovallan toimiin. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2014 alkupuolella vuoden 2015 alusta voimaan astuneen valtionosuusuudistuksen ennakkolaskelmat, joiden mukaan Limingan kunta menettää uudistuksessa valtionosuuksia 2,6 milj. euroa. Summa vastaa noin kymmentä
prosenttia valtionosuuksien nykytasosta ja noin 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Ennakkolaskelmien myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.4.2014 perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2015–2018. Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja – valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion
yhteydessä. Toimenpideohjelman toteutumisesta tullaan raportoimaan luottamushenkilöille neljännesvuosiraportointien
yhteydessä.
Toinen suuri haaste liittyy sote-uudistukseen ja sen rahoitusmalleihin. Lakiesityksellä sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä pyritään uudistamaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, suunnittelua,
rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin nykymallissa usealle eri kunnalliselle organisaatiolle kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalueille. Julkaistujen ennakkolaskelmien mukaan valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen rahoituksen yhteisvaikutuksen myötä kunnan tuloveroprosentti tulisi nostaa noin 26 prosenttiin, jotta uudistusten aiheuttamat rahoitusvaateet kyettäisiin täyttämään. Soteuudistuksen ja sen rahoitusmallin linjaaminen sekä uudistuksen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle.
Verotulot muodostavat myös merkittävän osan kunnan tuloista. Kuntien verotulojen kehitys riippuu keskeisesti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolestaan sidoksissa maailmantalouden kehitykseen. Kuntakentän ongelmana on tulopohjan pettämisen lisäksi kustannuskehitys, joka ylittää kuntien tulojen kehityksen. Limingan kunnan osalta verotulojen
kehitykseen vaikuttaa koko Oulun seudulla tapahtuva rakennemuutos ja joukkoirtisanomiset. Verotulojen kehitykseen
vaikuttaa myös kunnan asukasluvun kasvu. Vuoden 2014 asukasluvun kasvu oli 1,7 %, missä on hienoista kasvua edellisvuoteen nähden.
Yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kasvava työttömyys luovat oman haasteensa kunnille paitsi vähenevinä verotuloina, myös vuoden 2015 alusta kuntien kasvavien työllistämisvelvoitteiden kautta. Kun aikaisemmin kunnat maksoivat
yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuista puolet, jatkossa tämä raja laskee 300 päivään. Lisäksi kunnan
maksuvelvoite nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää. Velvoitteiden kasvamisella on merkittävä taloudellinen vaikutus kunnille.
Limingan kunnassa haasteena on, ei vain toimintakatteen kasvun hillitseminen, vaan toimintakatteen leikkaaminen
vastaamaan verorahoituksen vähenemistä. Toimintakatteen kasvu on viime vuosina ollut noin 4-7 %, kun se valtionosuus- ja sote-uudistus huomioon ottaen tulisi olla negatiivinen. Verorahoituksen väheneminen vaatii kriittistä toimintatapojen arviointia. Suurista investoinneista pyritään myös pitämään taukoa talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015
talousarviossa käyttötalouden toimintakatteen kasvu onkin negatiivinen, -0,8 % vuoden 2014 talousarvioon verraten.
Talousarviossa pysyminen edellyttää hallintokunnilta entistäkin tarkempaa seurantaa sekä sitoutumista talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen.
13
Kunnan henkilöstö
Limingan kunnan palveluksessa oli vuoden lopussa 725 henkilöä (v. 2013 726). Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön
määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen raportointiohjelman muutoksesta vuonna
2013. Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana
aikaisempien vuosien luvuissa. Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 75 % kunnan henkilöstöstä. Määräaikaisten
osuus oli 23 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstöstä on laadittu erillinen kertomus.
Taulukko 4. Henkilöstö osastoittain 2012-2014
Osasto
2012
2013
2014
Hallinto-osasto
21
21
19
Perusturvaosasto
188
205
192
Sivistysosasto
370
396
412
Tekninen osasto
107
104
Yhteensä
686
726
102
725
Taulukko 5. Henkilöstökulujen kehitys 2012-2014
2012
1 000 e
-22 469
2013
1 000 e
-22 435
2014
1 000 e
-21 791
-5 858
-5 952
-5 875
-1,29 %
400
338
316
-6,43 %
Henkilöstökulut yht.
-27 928
-28 049
-27 350
-2,49 %
Henkilöstökulut e/as
-2 961
-2 929
-2 807
-4,17 %
Palkat
Sosiaalikulut
Henk.korvaukset
Muutos
2013-14
-2,87 %
Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain v. 2014
1.000 e
Yleishallinto
Perusturvapalvelut
Palkat
Sos.
Kulut
784
229
Yht.
Muutos 2013-2014
1 012
-9,5 %
6 310
1 840
8 150
-1,4 %
Sivistyspalvelut
11 764
2 971
14 735
-2,4 %
Tekniset palvelut
2 593
735
3 328
-3,3 %
Muut tulosalueet
25
101
125
1,5 %
21 475
5 875
27 350
-2,5 %
Yhteensä
Muiden tulosalueiden muutos johtuu eläkemenoperusteisista eläkemaksuista, joita ei ole pystytty
kohdistamaan tulosalueille.
14
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä
Henkilöstö on tärkeä voimavara kunnan toimintoja kehitettäessä. Limingan kunta on pystynyt toistaiseksi rekrytoimaan
pätevää ja osaavaa henkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Henkilöstön saatavuuteen on vaikuttanut kunnan
hyvä työnantajakuva sekä edullinen sijainti Oulun läheisyydessä. Sijaisten saatavuudessa on ajoittain esiintynyt ongelmia. Henkilöstön ikääntyessä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys tulee korostumaan. Taloudellisesti tiukat ajat
asettavat paineita henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle ja viihtymiselle.
Aiempien vuosien mittavat investoinnit ovat edellyttäneet merkittävää vieraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilanne
rahoitusmarkkinoilla voi aiheuttaa ongelmia joko rahan saatavuuden tai rahoituskustannusten kasvun kautta. Kunnan
lainasalkusta 48 % on vaihtuvakorkoisia lainoja.
Euroalueen ja Suomen talousnäkymät aiheuttavat omalta osaltaan epävarmuustekijän, johon pyritään vaikuttamaan
tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa entistäkin enemmän
kuntien kustannuksiin vuoden 2015 alusta kasvaneiden työllistämisvelvoitteiden kautta. Oman haasteensa kunnan toimintaympäristöön luovat myös kunnasta itsestään riippumattomat tekijät, kuten sote-uudistus sekä valtionosuusuudistus. Näitä asioita on käsitelty laajemmin kohdassa lähivuosien haasteet. Edellä mainittujen lisäksi kunnan kannalta merkittävän epävarmuustekijän muodostaa lainsäädännön kehitys toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta.
Oulun seudun tulevaisuus riippuu pitkälti elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja työpaikkojen olemassa olosta ja uusien
syntymisestä. Sen vuoksi panoksia tulee laittaa elinkeinoelämän edellytysten kehittämiseen niin Limingassa kuin seudullisestikin.
Kunnan tulisi kyetä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on rakennettu puitteet varhaiskasvatukselle sekä peruskoulutukselle ja lukiolle, samoin on investoitu muun muassa uuteen kirjastoon ja terveyskeskukseen ja tiestöön.
Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoitukseen verotulojen myötä.
Sisäilmaongelmat muodostavat kunnille toiminnallisen riskin. Rakennuskannan vanhetessa sisäilmaongelmia esiintyy
aika ajoin vanhemmissa rakennuksissa ja nykyisin myös uusissa rakennuksissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat aiheuttavat haasteita toiminnan järjestämiselle sekä taloudellisesti remonttikustannuksina. Limingan kunnan osalta tarkkailun ja jatkoselvittelyn alla ovat muun muassa toimintakeskuksen rakennus ja liikekeskus.
SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Limingan kunnassa on päivitetty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2011. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat
kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt ovat vastuussa sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta omien hallinnonalojensa osalta.
Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee
järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.
Johtoryhmä on arvioinut sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskien hallintaa erillisen lomakkeiston avulla.
Johtamis- ja hallintojärjestelmä
Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivitetty vuonna 2009 ja sivistyspalvelujen osalta
vuonna 2011. Hallintosäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Organisaatiorakennetta on tarkistettu osittain vuosina 2010-11.
15
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten
osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi
perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille.
Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta
Talousarvion tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, joka tarkistetaan kerran valtuustokaudessa. Viimeisin tarkistus on
tehty joulukuussa 2012. Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen.
Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt ovat seuranneet säännönmukaisesti asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen toteutumista. Raportit on annettu tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion toteutumisesta johtoryhmälle kerran kuukaudessa ja kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain.
Hallintokunnat ovat raportoineet kunnanvaltuustolle tavoitteidensa toteutumisesta neljä kertaa vuoden 2014 aikana.
Riskien hallinnan järjestäminen
Kunnanvaltuuston hyväksymät riskienhallinnan periaatteet: Riskien hallinta sisältyy sisäisen valvonnan ohjeisiin.
Lisäksi eri hallinnonaloilla on tehty turvallisuusselvityksiä. Kunnan riskienhallintapolitiikka on päivitetty vuonna 2014
ja hyväksytty valtuustossa 25.8.2014.
Omaisuusriskeihin varautuminen: Limingan kunnan vakuutusten hoito on annettu vakuutusmeklarille. Vakuutukset
on kilpailutettu v. 2011. Vakuutusturva perustuu tehtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkistetaan vuosittain yhdessä meklarin kanssa.
Toimintaan sisältyvät riskit: Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat ja –harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella
valmiusharjoitus 2 pv ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2
päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat
ajantasaisiksi.
Sopimustoiminta
Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja hallintosäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olevat sopimukset on koottu sähköisen sopimustenhallintajärjestelmään, joka on otettu
käyttöön v. 2011.
Tilinpäätöshetkellä 2013 keskeneräinen riita-asia Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa liittyen ASPAn suunnittelemaan
kehitysvammaisten asumisyksikön taloudelliseen ja sopimusoikeudelliseen vastuuseen on saanut päätöksen loppukeväällä 2014.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan
seurannan perusteella, että kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä.
16
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Tuloslaskelma
2014
1.000 e
2013
1.000 e
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Tilikauden ylijäämä
7 840
-53 519
-45 679
27 848
23 825
7 885
-53 833
-45 948
28 315
24 213
7
38
-251
-2
5 786
-4 144
6
423
-211
0
6 799
-3 037
1 642
-520
1 122
3 762
-2 798
965
14,6 %
14,6 %
139,6
%
594
8 554
878
9 744
223,9
%
710
7 433
776
9 577
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/toimintakulut,
%
Vuosikate/poistot, %
Vuosikate, €/asukas
Kertynyt ylijäämä, 1 000 €
Kertynyt ylijäämä, €/as
Asukasmäärä
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut
Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/(poistot ja arvonalentumiset)
Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot
Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta 0,6 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 3,2 %, maksutuotot laskivat
5,0 %, tuet ja avustukset kasvoivat 4,7 % ja muut tulot laskivat 2,2 %. Tukien ja avustusten kasvuun vaikutti kunnan
hanketoiminnan avustukset. Myyntituottojen kasvu johtui pääasiassa muiden kuntien maksuosuuksista. Maksutuottojen
väheneminen johtui lähinnä päivähoitomaksujen vähenemisestä ja tukien ja avustusten vähennys työllistämistuista.
Toimintakulut ja toimintakate laskivat 0,6 %. Toimintakuluista kasvoivat avustukset 28,6 % ja aineet ja tarvikkeet 1,8
%. Avustusten kasvussa näkyy päivähoidon hoidontarpeen kasvusta aiheutuvat palvelusetelimenot sekä kotihoidon tuki.
Henkilöstömenot pienenivät 2,5 %, palvelujen ostot 2,6 % ja muut toimintakulut 9,1 %. Suurimmat säästöt menoissa
saatiin erikoissairaanhoidosta, maksuosuudet pienenivät edellisvuodesta 0,5 milj. euroa (v. 2013 kasvu 1,7 milj. euroa).
Muiden toimintakulujen vähenemiseen vaikuttaa edellisvuonna tilinpäätökseen kirjattu varaus lakikuluihin keskeneräiseen riita-asiaan liittyen. Tehty varaus riitti asian käsittelystä aiheutuneisiin menoihin sekä korvaussummaan.
Valtuuston asettama taloustavoite, toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu – eli käänteisesti toimintakatteen
pieneneminen > verorahoituksen väheneminen – ei toteutunut kertomusvuonna. Vaikka kunnan menoja saatiin pienennettyä ja toimintakatteen kasvu negatiiviseksi, -0,6 %, oli verorahoituksen väheneminen vieläkin suurempaa, lähes 0,9
milj. euroa (-1,6 %). Verotulot heikkenivät edellisvuodesta lähes 0,5 milj. euroa ja valtionosuudet lähes 0,4 milj. euroa.
17
Sen sijaan toinen valtuuston asettama tavoite, vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot, toteutui. Limingassa, missä
investointitaso on pitkään ollut korkea, suunnitelman mukaiset poistot eivät vastaa korvausinvestointien määrää. Vuosikatteen tulisi pysyä vuoden 2014 tasolla, jotta se vastaisi keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikatetavoitetta helpottamaan kunnassa on laadittu vuoden 2014 aikana talouden tasapainotusohjelma, jossa investoinnit on laskettu
minimiin muutamiksi vuosiksi tasaamaan valtionosuusuudistuksen myötä menetettävien valtionosuuksien vaikutusta.
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 01.01
Rahavarojen muutos
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminan ja investointien rahavirran kertymä
Investointien tulorahoitus, %
Pääomamenojen tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä
2013
5 786
0
-569
6 799
0
-547
-7 873
790
-9 885
403
800
-1 066
936
-2 295
0
15
-923
815
5 000
-4 484
1 000
-352
1 179
0
-2 218
5 000
1 904
4 577
113
2 282
3 710
3 597
113
3 598
1 316
2 282
-10 703
81,7 %
50,1 %
1,3
20
9 744
-9 637
71,7 %
57,6 %
2,9
20
9 577
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa.
Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit.
Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.
( = 100 * vuosikate/(investointimenot – investointien rahoitusosuudet)).
Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)).
Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat 31.12./kassasta maksut varainhoitovuonna).
18
Tulorahoituksen korjauserät ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan muihin tuottoihin.
Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloihin. Muut maksuvalmiuden muutokset
koostuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten
velkojen muutoksista.
Vuonna 2014 kunta pystyi rahoittamaan investoinneista 81,7 % omalla tulorahoituksellaan. Pääomamenoista pystyttiin
rahoittamaan noin 50,1 %. Pääomamenojen tulorahoitusprosentissa on huomioitu investointien lisäksi antolainat sekä
lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa investointien rahoittamiseksi.
Lainoja lyhennettiin 4,5 milj. euroa. Lainanhoitokate oli 1,3. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, jos
tunnusluku > 2.
Kassatilanne pysyi edellisen vuoden tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v. 2013 20 päivää).
19
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
Tase ja sen tunnusluvut
VASTAAVAA
2014
1.000 e
2013
1.000 e
VASTATTAVAA
2014
1.000 e
2013
1.000 e
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaik. menot
68 309
2 727
93
2 635
65 631
1 341
103
1 238
Oma pääoma
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien ylijäämä
26 018
17 463
0
7 433
1 122
24 896
17 463
0
6 468
965
Aineelliset hyödykkeet
54 952
53 631
5 020
36 746
11 809
938
92
4 586
29 623
11 068
848
92
Poistoero ja vapaaeht. varaukset
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
17 789
13 821
3 968
17 269
5 501
11 768
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset
544
544
544
544
347
7 414
10 630
9 261
702
667
10 659
9 261
716
682
Toimeksiantojen pääomat
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
Muut toimeksiantojen po:t
161
37
98
26
192
48
98
47
74
37
84
48
31 512
11 597
30 854
9 501
37
36
11 266
331
19 915
9 155
346
21 352
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
7 640
0
0
8 040
0
0
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
3 930
1 534
1 534
4 442
1 993
1 993
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
12 639
35
3 009
515
3 718
13 218
150
4 018
570
3 396
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
2 396
575
0
1 368
453
2 449
461
0
1 921
67
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
76 023
73 755
Rahat ja pankkisaamiset
3 710
3 598
76 023
73 755
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suht. velkaantuneisuus-%
Kertynyt ylijäämä, 1.000 e
Kertynyt ylijäämä, e/as
Lainakanta 31.12., 1.000 e
Lainat, e/asukas
Lainasaamiset 31.12.,1.000 e
Asukasmäärä
57,6 %
52,9 %
8 554
878
24 236
2 487
702
9 744
57,3 %
50,8 %
7 433
776
22 720
2 372
716
9 577
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
Toimeksiantojen varat
Lahjoitusrahastojen erityikatteet
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Omavaraisuusaste = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaeht. varaukset)/(koko pääoma - saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma – saadut ennakot)/käyttötulot
Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
20
Taseen loppusumma oli 76,0 milj. euroa (muutos 3,1 %). Omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta ja oli
57,6 %. Suhteellinen velkaantuneisuus nousi 50,8 %:sta 52,9 %:iin ja kunnan lainakanta 22,7 milj. eurosta 24,2
milj. euroon. Ylijäämätilillä oli vuoden lopussa 7,4 milj. euroa (16,3 % toimintakatteesta).
Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä
aikavälillä. Suhteellinen velkaantuneisuus puolestaan kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.
Vuosikate e/asukas
Vuosikate, % poistoista
300
250
200
150
100
50
0
800
600
Liminka
P-Pohjanmaa
400
Koko maa
200
Liminka
P-Pohjanmaa
Koko maa
P-Pohjanmaa
2014
2013
2012
2010
Koko maa
2013
2012
2011
Koko maa
Liminka
2011
P-Pohjanmaa
2010
2014
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
Liminka
2009
2013
Lainat, e/asukas
Rahavarat, e/asukas
1200
1000
800
600
400
200
0
2012
2011
2010
2014
2013
2012
2011
2010
0
Toimintakate e/as (itseisarvo)
5 200
5 000
4 800
4 600
4 400
4 200
4 000
3 800
Liminka
P-Pohjanmaa
2014
2013
2012
2011
2010
Koko maa
Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tiedot v. 2014 tilinpäätösarvioita.
Taulukko 6. Kunnan lainamäärän kehitys
2009
Lainanotto, 1000 €
0
2010
2011
2012
2013
2014
4 000
8 921
3 497
5 000
6 000
Lainojen lyhennys, 1000 €
1 449
1 449
1 949
2 218
2 291
4 484
Lainamäärä, 1000 €
9 209
11 760
18 732
20 011
22 720
24 236
306
194
305
315
211
251
1 039
1 301
2 044
2 122
2 372
2 487
198
182
246
269
254
26
Lainojen korot, 1000 €
Lainamäärä €/asukas
Lainojen hoitokust., €/asukas
21
Nettonvestoinnit, 1.000 e
Vuosikate ja nettoinvestoinnit, 1.000 e
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
2009 2010 2011 2012 2013 2014
2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vuosikate
Vuosikate ja lainojen lyh. 1.000 e
Nettonvestoinnit
Investointien tulorahoitus-%
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
140
120
100
80
60
40
2009
2010
2011
Vuosikate
2012
2013
20
2014
0
Lainojen lyh.
2009
1400
2010
2011
2012
2013
2014
Lainamäärä e/as
1200
3000
1000
2500
800
600
2000
400
1500
200
1000
0
2009
2010
2011
2012
Nettoinvestoinnit e/as
2013
2014
500
0
Vuosikate e/as
2009
Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, %
350
12,0
300
9,0
250
6,0
200
3,0
150
0,0
100
2009
Toimintakate 10,6
Verorahoitus 9,4
2011
2012
2013
2014
Lainojen korot, 1000 e
15,0
-3,0
2010
2010
3,6
2011
7,1
2012
6,1
2013
4,2
2014
-0,6
6,5
3,1
2,8
10,1
-1,6
50
0
2009
2010
2011
2012
2013
2014
22
KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT
Kokonaismenot olivat vuonna 2014 yhteensä 66,1 milj. euroa ja -tulot 66,6 milj. euroa. Kokonaismenot pienenivät
edellisvuodesta 1,4 % ja tulot hieman vähemmän, 1,3%. Verorahoituksen osuus kokonaistuloista oli 77,6 % ja toimintatuottojen 11,8 %. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat 77,9 % ja 11,7 %.
Tulot
1.000 e %
Toiminta
Toimintatuotot
7 840 11,8
Verotulot
27 848 41,8
Valtionosuudet
23 825 35,8
Korkotuotot
7
0,0
Muut rahoitustuotot
38
0,1
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot
-569
-0,9
Investoinnit
790
1,2
luovutustulot
800
1,2
Rahoitustoiminta
15
0,0
5 000
7,5
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
1 000
1,5
Kokonaistulot yhteensä
66 594 100,0
e/asukas
Käyttötalousmenot
Rahoitusmenot
Investointimenot
Kokonaismenot
2011
5 290
264
1 532
7 086
2012
5 466
279
637
6 382
2013
5 621
350
1 032
7 003
2014
5 493
486
808
6 787
Toimintakate
Verorahoitus
4 532
5 065
4 674
5 058
4 798
5 485
4 688
5 303
Kokonaismenot 2014
Käyttömenot
Investointimenot
Rahoitusmenot
12 % 7 %
81 %
Menot
Toiminta
Toimintakulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Kokonaismenot yhteensä
Kokonaistulot
Kokonaismenot
Kokonaistulot-menot
-53 519
-251
-2
80,9
0,4
0,0
-7 873
11,9
Käyttötalouden nettomenot (ulkoiset)
Yleishallinto
0%
0
0,0
11 % 7 %
Perusturvapalv
elut
-4 484
6,8
-66 129 100,0
66 594
-66 129
465
39 %
43 %
Sivistyspalvelu
t
Tekniset
palvelut
Muut
Täsmäytys rahoituslaskelmaan
Rahavarojen muutos
Yhteensä
-352
113
465
23
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä
Yhdistelty konsernitp:een (kpl)
Tytäryhteisöt
Yhtiöt
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt
Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt
Kuntayhtymät
Osakkuusyhteisöt
Muut omistusyhteysyhteisöt
Yhteensä
Ei yhdistelty (kpl)
4
2
3
9
3
12
15
Liminka-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt
Limingan Kehitys Oy, Limingan Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus, Kiinteistö Oy Limmintalot, Kiinteistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhteisöihin kolme asuntoyhtiötä
ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Raportointi toiminnasta ja taloudesta 2 x vuodessa
(Vesiyhtiö ja Limmintalot): tilinpäätöksen yhteydessä
Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen.
Limingan Vesihuolto Oy:lle asetetut tavoitteet
- suunnitelmallinen taloudenhoito: raportointi taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä
investointien omarahoitusaste
vähintään 80 %: ei toteutunut, tilikausi tappiollinen
- konserniselvityksen linjausten toteutukseen osallistuminen: toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti
- tuottavuusohjelman laatiminen huhtikuuhun 2014
mennessä: siirtyi vuodelle 2015
Konsernin toiminnan ohjaus
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna
2008. Konserniohjeilla luodaan puitteet Liminka -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle.
Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle
toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain.
Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen
Konsernijohdolle asetetut
tavoitteet
Mittarit
Ta 2014 Tp 2014
Toimintatuotot/toimintakulut %
Vuosikate/Poistot %
Omavaraisuusaste %
Suht. velkaantuneisuus %
Lainamäärä e/asukas
> 30
> 100
> 50
< 60
< 3000
33,5
122,2
52,4
60,6
3 259
Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan
edustajien evästäminen säännönmukaisesti ennen kokouksia: pääosin on toteutunut. Valtuustokauden alussa
on kunnan edustajia evästetty kunnan kannalta strategisten asioiden osalta.
Limingan Kehitys Oy:lle asetetut tavoitteet
- kustannustietoinen toiminta
Vuokrataloyhtiöille asetetut tavoitteet
- yhtiö toimii omakustannusperiaatteella (tot.)
- yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitseville (tot.)
- asunnot ja asuinalueet ovat turvallisia ja viihtyisiä
(tot.)
- raportti kh:lle taloudesta ja toiminnasta 2 krt/v: tilinpäätöksen yhteydessä
- käyttöaste-%: tavoite 2014 95 %, tot. 93 %
- asuntojen keskineliövuokra: tavoite < 9,00, tot. 9,57
Yhtiön huoneistojen vuokrausaste pieneni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin vanhimman
ja peruskorjaamattoman rakennuskannan asuntoja on
ollut tyhjillään aiempaa enemmän. Vuonna 2014 va-
24
pautui 40 asuntoa, hakemuksia on ollut noin 3
kpl/vapautunut asunto. Vähintään 2 kk tyhjillään olleita
asuntója oli 8 kpl, yli 6 kk ei yhtään. Asunnot on pidet-
ty kunnossa säännöllisillä huoneistoremonteilla ja ennakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan
energiasäästöselvityksessä, joka on vielä kesken.
25
Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat
Liikekeskuksen osalta on tehty PTS-suunnitelma. Kunnanhallitus on pääomistajana linjannut, että tällä hetkellä kunta ei lähde merkittävästi panostamaan kiinteistön korjauksiin ja kaikista suurista investoinneista
pidättäydytään. Tilikauden aikana on keskusteltu kiinteistöstrategiasta ja on tehty kuntoarvio sekä päivitetty
pelastussuunnitelma.
Limingan Vesihuolto Oy:n vuosi oli edellisten vuosien
kaltainen investointien vuosi. Yhtiön investoinnit olivat
yhteensä 1,2 milj. euroa. Merkittävin hanke oli hyvän
laatuisen pohjaveden hankinnan turvaamiseen tähtäävä
vedenottamo ja runkovesijohtolinjan rakentaminen
Siikajoelta Liminkaan eli Vartinvaaran projekti. Hankkeen kustannukset olivat 0,7 milj. euroa ja se toteutettiin yhdessä Paavolan veden kanssa. Kunnan asuntoalueiden laajenemisen myötä vesi- ja hulevesirakenta-
mista on tehty Saunarannan, Okkosenrannan ja Sepänkankaan alueilla. Mittavat investoinnit on rahoitettu
toiminnasta saatavien varojen lisäksi lainanotolla.
Asuintaloyhtiöissä toteutettiin normaaleja kunnossapitokorjauksia.
Kiinteistö Oy Limingan Limmintalon Pehkosenkujalla
Ala-Temmeksellä sijaitsevista asunnoista 19 kpl on
poistettu asumiskäytöstä kesällä 2013. Asunnot puretaan vuonna 2015 niiden huonokuntoisuuden vuoksi.
Limingan Kehitys Oy on myynyt tilikaudella yhden
liiketilan osakkeet Koy Limingan Niittykartanosta.
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa
kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty
sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä
seurataan sisäisen valvonnan toimivuutta. Lisäksi
yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet
on määritelty.
Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on
tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska
yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä
tai viranhaltijoita.
Tytäryhtiöiden tilintarkastajina
toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat.
Konsernitilinpäätösohjeissa tytäryhteisöjä pyydettiin
raportoimaan riskien hallinnastaan. Yhtiöt ovat todenneet, ettei niillä ole erityisiä toiminnallisia/taloudellisia
riskejä.
Vesiyhtiö ennakoi tappiollisia tuloksia tuleville vuosille mittavien poistojen vuoksi.
Johtoryhmä kävi vuoden vaihteessa läpi konsernivalvonnan toimivuutta. Konserniohjeisiin on sisällytetty
velvoitteet keskitettyjen konsernitoimintojen käyttämisestä. Tämä ei ole toistaiseksi toteutunut, ja yhteistyötä
tulee jatkossa kehittää.
Kunnanhallitus katsoo, ettei yhtiöiden toiminnassa ole
kertomusvuonna tullut esille sellaisia puutteita, joihin
sen olisi tullut puuttua. Konserniohjausta raportoinnista on syytä kehittää.
26
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Konsernitilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, -rahoituslaskelman ja -taseen sekä niiden liitetiedot.
Konsernin tuloslaskelma, t €
2014
2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyht. voitosta
22 215
-66 255
19
24 044
-68 250
1
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-44 021
27 848
23 825
-44 204
28 315
24 213
21
69
-347
-12
20
464
-306
-10
7 384
8 493
-6 045
-4 914
1 339
-419
37
957
3 578
-2 684
-1
894
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumisett
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Tilikauden tulos
Vähemmistöosuuudet
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Toimintatuotot/Toimintakulut,
%
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate e/asukas
Asukasluku
33,5
35,2
122,2
758
9 744
172,8
887
9 577
2 014
2 013
7 384
8 493
-443
-517
-9 418
969
1 084
-12 887
765
957
-424
-3 189
0
8
-923
815
5 833
-5 507
1 041
1 324
-2 919
5 022
-2
-394
-22
560
-939
972
-16
48
1 815
4 772
Rahavarojen muutos
548
1 583
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
5 939
5 391 *)
548
5 446
3 864
1 583
87,4
52,9
1,3
26,6
70,1
56,1
2,7
23,4
Konsernin rahoituslaskelma, t €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investointimenot
luovutustulot
Antolainauksen muutokseet
Toimeksiantojen varojen ja
pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys
*) Tilinpäätöksessä 31.12.2013 OSEKK:n konsernitili on käsitelty rahavaroissa. Vuonna 2014 käsittelytapaa on muutettu ja
konsernitili on otettu huomioon saamisten muutoksissa.
27
Konsernitase, 1.000 e
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Ennakkomaksut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
2014
84 721
2 835
166
2 648
21
78 298
5 608
51 227
11 917
2 857
6 115
575
2013
82 633
1 431
168
1 256
7
77 411
5 174
44 260
15 897
2 584
213
9 282
3 588
582
2 002
696
307
3 791
348
2 419
643
381
176
65
42
69
460
184
45
231
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainst.
11 816
430
316
1
113
0
5 446
1 749
1 748
1
3 697
1 583
200
1 512
402
91
1
89
5 850
12 053
409
328
79
0
1
6 255
2 207
2 207
0
4 048
1 396
56
2 101
494
94
1
93
5 296
VASTAAVAA YHTEENSÄ
96 713
95 146
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
Muut toimeksiantojen varat
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma
Muut omat rahastot
2014
29 702
17 463
2
3 625
7 654
957
2013
28 967
17 463
0
3 879
6 758
867
2 138
1 948
18 842
18 418
14 092
4 750
5 937
12 481
PAKOLLISET VARAUKSET
923
923
769
769
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Muut toimeksiantojen pääomat
263
64
103
96
569
184
106
279
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat julkisyhteisöiltä
Lainat muilta luotonantajilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutusl.
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
44 845
22 136
44 475
20 092
17 557
527
331
3 721
22 709
13 311
29
43
3 586
727
5 013
15 655
548
0
3 889
24 384
13 796
36
158
4 589
867
4 937
96 713
95 146
52,4
60,6
8 610
884
31 755
3 259
696
9 744
51,9
57,9
7 625
796
30 036
3 136
643
9 577
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Konsernitaseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Kertynyt ylijäämä, e/asukas
Konsernin lainat e/asukas
Lainasaamiset 31.12., 1.000 e
Kunnan asukasluku
28
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
Tilikauden tulos on 1.641.653,61 euroa. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä
seuraavaa:
1. tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 679.961,68 euroa
2. tehdään 1.200.000 euron investointivaraus liikekeskushankkeeseen
3. siirretään tilikauden ylijäämä 1.121.615,29 euroa omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille.
29
TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN
Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet
1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen
Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia
edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona
asumiseen.
Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla.
Valtuustokauden tavoite
2013–2016
Mittari
Sitova tavoite 2014
Toteutuma 2014
Asukkaiden omavastuun
vahvistaminen
Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen
indikaattorit
Hyvinvointikertomuksen
toteutuminen
Palveluseteli on käytössä
kotihoidossa ja tehostetussa palvelusasumisessa.
Ikäihmisille tehty kysely
palveluista.
Kuljetuspalvelutarpeesta
tehty kysely sekä yhteenveto kyselystä.
Liikuntaa tuettu, Tupoksen kevyen liikenteen
väylä valmistunut
8/2014.
Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen
puuttumisen tehostaminen
Hyvinvointikertomuksen toimenpide-ehdotusten toteuttaminen ja hyvinvointikertomuksen
indikaattorit
Hyvinvointikertomuksen
toteutuminen
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on valmistunut 2014. Lapset puheeksi- keskustelu, Tukeva 3, Voimaneidot,
osallistutaan 4-v. laajoihin terveystarkastuksiin.
Osallistutaan Kastehankkeeseen, perhekeskus- ja oppilashuoltoosioihin.
Haettu projektirahoitusta
liikuntareseptin käyttöönotto –hankkeelle.
Rahoitus saatu vuodelle
2015.
30
Syrjäytymisen ehkäisy
Työllisyyden edistyminen
Kansantautien väheneminen
Koulupudokkaiden määrä
Ei koulupudokkaita
Kaikki peruskoulun
päättäneet saivat jatkoopiskelupaikan. Vuoden
aikana 8 kpl keskeytti
toisen asteen opinnot (v.
2013 6 kpl).
Varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, %
Määrä ei kasva
Varusmiespalveluksen
ulkopuolelle jääneet 18,2
%.
Armeijan keskeyttäneitä
1 kpl (v. 2013 6 kpl).
Nuorten työttömien määrä
Määrä ei kasva
Nuorten, alle 25 v. työttömien määrä vuoden
lopussa 63 (edellisenä
vuonna 60 henkilöä).
Kouluterveyskyselyn tulokset
Aktivointitoimenpiteet
kyselyn tulosten perusteella
Kyselyn tulokset käyty
läpi ja huomioidaan
toiminnassa
Työttömyysaste
Työttömyysaste ei nouse
Työttömyysaste on noussut edellisestä vuodesta
(11,1 %) 12,6 prosenttiin.
Pitkäaikaistyöttömien määrä ja
% -osuus
Määrä ei kasva
Pitkäaikaistyöttömien
määrä on noussut reilusti
edellisestä vuodesta (76)
103 henkilöön (20,2 %
kaikista työttömistä).
Kunnan osuus työmarkkinatuen
kustannuksista
Osuudet eivät lisäänny
Osuudet 2014 175 tuhatta euroa, 2013 167 tuhatta euroa (kasvu 4,8 %).
Kansantaudit ja sairastavuusindeksit
Sairastavuusindeksi laskee
Sairastavuusindeksi on
laskenut vuoden 2008
vuoteen 2013 lähes 12
yksikköä (116,6 =>
104,8).
Kansantauti-indeksi on
laskenut vuodesta 2008
vuoteen 2013 (135,8 =>
127,2)
31
Ikäihmisten palveluiden
kehittäminen
Valtakunnallinen ikäihmisten
laatusuositus:
yli 75-vuotiaista
• 91 – 92 % asuu kotona
•
13 – 14 % saa säännöllistä
kotihoitoa
•
5–6 % saa omaishoidon
tukea
5–6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä
3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa
hoidossa terveyskeskusten
vuodeosastoilla
•
•
2.
91 % asuu kotona
88,8 % (= 333 henkilöä)
asuu kotona
14 % säännöllisen kotihoidon piirissä
15,1 % (= 60 henkilöä)
säännöllisen kotihoidon
piirissä
4 % omaishoidon tuen
piirissä
9 %:lla mahdollisuus
tehostettuun palveluasumiseen
omaishoidon tuen piirissä
on 3,7 % (= 14 henkilöä)
tehostetussa palveluasumisessa asuu 6,1 % (= 23
henkilöä) ja pitkäaikaisessa
laitoshoidossa 5,1 % (= 19
henkilöä) (yhteensä 11,2
%; yli tavoitetason 8
hlöä)
Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen
Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä.
Elinvoiman kehittämisessä olennaista on olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen ja edellytysten luonti uuden
yritystoiminnan syntymiselle.
2013–2016
Mittari
Sitova tavoite 2014
Toteutuma 2014
Yritysten määrän lisääminen ja toimialojen
monipuolistaminen
Yritysten nettoperustanta
> 20
Uusyrityskeskus:
v. 2014 47 (v. 2013 46)
Tilastokeskus:
Yritystoimipaikkojen
lukumäärä 31.12.2012
459
Työpaikkojen nettolisäys
> 50
Uusyrityskeskus: v.
2014 61 kpl
Tilastokeskus: Työpaikkojen lukumäärä
31.12.2012 2130 kpl,
nettolisäys 105 kpl
Matkailutoiminnan
vahvistaminen
Kävijämäärä Liminganlahdella
Matkailuyritysten lukumäärä
Matkailualan työpaikkojen
määrä
> 70.000
määrä kasvaa
määrä kasvaa
54 768 henkilöä
Ei muutoksia
Ei muutoksia
Riittävä yritystonttien ja
toimitilojen tarjonta
Rakennusvalmiit teollisuus- ja
liiketontit
Luovutetut teollisuus- ja liiketontit
> 10
15 kpl Ankkurilahdessa
2 kpl Liminganportissa
3 kpl myyty
> 3
32
Kohtuuhintaisten liiketilojen tarjonta kuntakeskustassa ja Tupoksessa
Liiketiloihin sijoittuneiden
uusien yritysten määrä
> 2
4
Projektirahoituksen
hyödyntäminen
Projektirahoituksen määrä
Käytettävissä olevan
rahoituksen hyödyntäminen
Matkailuhanke ( 3v.
271 000 €)
Logistiikkahanke (2 v
37 500 €)
Lintuopaskoulutus (2 v
24 000 €)
Kalastajapäivät (36 000
€)
Taiku (2v 40 000 €)
Liikkuva Liminka (2v.
28 000 €)
Kerhotoiminta 15 000 €
It-laite (2 v lukio +
peruskoulu 94 000 €)
Pedagoginen ICT (3v
7 500 €)
Järki-hanke (2v. 26 000
€)
Vilho Lampi –museo
4 000 €
Comenius –hanke
Nuori yrittäjä
Meijän jojet (2 v
180 600 €, yhteishanke
Oulun yliopisto, Tyrnävän kunta)
Kaste –hanke 25 890 €
3.
Maankäytön suunnittelu kunnan kehityskuvan mukaisesti
Maapolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa toimitaan ennakoivasti pitäen huolta siitä, että kunta pystyy varmistamaan asukkaiden ja yritysten tonttimaan saatavuuden. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kunnan kehityskuvan mukaisesti. Kehityskuvan toteuttaminen edellyttää, että laadittava maakuntakaava on kunnan
tavoitteiden mukainen. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. Asuinympäristön viihtyisyys ja
turvallisuus on keskeinen tekijä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta.
2013–2016
Mittari
Sitova tavoite 2014
Toteutuma 2014
Asukasluku kasvaa hallitusti 2-3% vuodessa
Asukasluvun kasvu -% / vuosi
2-3 % vuodessa
Asukasluku 31.12.2014
9744, kasvu edellisestä
vuodesta 1,7 %.
Muuttotase
> 80
Nettomuutto +32 henkilöä.
33
Riittävä raakamaavaranto asuntoja työpaikka-alueita varten
Raakamaan hankinta ja raakamaareservi
asuin- ja yritysalueilla
Vähintään 10 ha
Raakamaata hankittu
83 ha
Kunnalla on tarjota
erilaista ja monipuolista
tonttitarjontaa kysyntää
vastaavasti
Kaavavaranto talotyypeittäin
Tonttivaranto ja tonttivaraukset
kahden vuoden tonttireservi, tontteja luovutetaan 40 kpl/v
Tontteja 76 kpl, joista
on varattu 43 kpl
Asukasluvun kasvu ohjataan pääasiassa kaavaalueille ja kaavoilla ohjatun rakentamisen % osuus on yli 90 %
Kaavoilla ohjatun rakentamisen
%-osuus
80 - 90 %
Kaikista asunnoista 89
%; pientaloista 82 %
Elin- ja asuinympäristön
turvallisuus ja viihtyisyys
Kuntalaiskyselyn tulokset 1 x
valtuustokausi
Kevyen liikenteen väylät, km
Kuntalaiskysely vuonna 2014
Kevyen liikenteen
väylän rakentamisen
varmistaminen Tupoksesta Värminkoskentielle saakka.
Kuntalaiskyselyn toteutus vuonna 2015.
Kevyenliikenteenväylä
Tupoksesta Värmikoskentielle valmistunut.
Asukaslähtöinen joukkoliikenteen
kehittäminen ja joukkoliikennereittien vahvistaminen
Joukkoliikenteen matkustajamäärät
Matkustajamäärän
kasvu
Seutuliput:
2012: 1 195 kpl
2013: 1 304 kpl
2014: 1 276 kpl
Lasku: -2,1 %
Uusi järjestämistapa
1.7.2014 alkaen käytössä
4.
Strategian mukainen johtaminen
Kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta ja tavoitteista ja kunnan toimintojen on oltava valtuuston asettamien
tavoitteiden mukaista. Kunnan johtamisessa korostuu muutosten ennakointi ja muutoksen edellyttämien ratkaisujen
tekeminen riittävän ajoissa.
Kunnan taloudenpitoa koskee tasapainovelvoite; kunnan tulojen ja menojen täytyy olla pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kunnan perustehtävän hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää kunnan talouden
suunnitelmallista ja pitkäjänteistä taloudenpitoa. Kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan resurssien mahdollistamissa puitteissa. Palvelujen järjestämistä varten valmistellaan palvelujen järjestämissuunnitelmat, joiden tehtävänä on
toteuttaa kuntastrategian linjauksia sekä ohjata palveluprosesseja ja toimintaa sekä taloutta
Valtuustokauden tavoite 2013–2016
Mittari
Sitova tavoite 2014
Toteutuma 2014
Päätöksenteko on joustavaa ja strategia ohjaa
toimintaa ja päätöksentekoa
Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi
Arviointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.
Valtuustotyön arvioinnin toteutus vuonna
2014.
Strategian mukaista.
Valtuustotyön arviointi 2 x
valtuustokausi
Toteutus vuonna 2015.
34
Kasvavaa palvelutarvetta ja korvausinvestointeja toteutetaan yksityisinä hankkeina palvelujen
järjestämissuunnitelmien mukaisesti
Palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen
Ostopalvelujen % -osuus toimintamenoista
Koulu- ja oppimisympäristöselvitys
Odottaa poliittista
linjausta
Liikuntapalvelujen
kehittämisselvitys
Poliittiseen päätöksentekoon keväällä 2015.
Vanhusten tehostetun
palveluasumisratkaisun toteuttaminen
(kortteli 58)
Rakentaminen alkaa
keväällä 2015.
Liikekeskuksen kiinteistön kehittämishanke käyntiin
Neuvottelut käynnissä
osakkeenomistajien
kanssa.
Palvelusetelin käyttö
Päätös palvelusetelin
käyttöönotosta v. 2014
(vanhuspalveluissa)
Toimintakatteen kasvu
on pienempi kuin verorahoituksen kasvu
Verorahoituksen kasvu
< verorahoituksen
kasvu
Vanhuspalveluissa
palveluseteli on otettu
käyttöön kotihoidossa
ja tehostetussa palveluasumisessa.
Päivähoidossa palveluseteli on ollut käytössä v. 2013 alkaen.
Ei toteudu.
Toimintakate -0,6 %
Verorahoitus -1,6 %
Tulorahoitus riittää
kattamaan investoinnit
eikä lainamäärä kasva
yli maan keskiarvion
Investointien tulorahoitus %
Lainamäärä €/asukas
> 50 %
< koko maan keskiarvo
Palvelujen yksikköhinnat eivät nouse
Palvelujen yksikköhinnat
Yksikköhinnat eivät
nouse
Henkilöstön työhyvinvointi paranee
Koettu työhyvinvointi (henkilöstökysely 2 v. välein)
Yksikkökohtaiset
toimenpideohjelmat
henkilöstökyselyn
tulosten pohjalta
Keskimääräinen eläköitymisikä
Sairauspoissaolojen määrä
Kyllä (81,7 %)
Toteutui
Henkilöstökyselyt
tehty ja tuloksia käsitelty.
Keskimääräinen eläköitymisikä 60,3 vuotta (v. 2013 62,0 v.)
Sairauspoissaolojen
määrä ei nouse
4-12/2013: 8 810 pv
2014: 10 096 pv;
13,9 pv/hlö
35
Käyttötalouden toteutuminen
Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta
Yleishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus-, talous-, hallinto-, henkilöstö-, viestintä-, tietotekniikka-, elinkeino- ja
markkinointipalvelut. Yleishallinto ohjaa kunnan strategian mukaisesti kuntakonsernin toimintaa ja koordinoi kunnan
sidosryhmätyötä.
Tehtäväalueen yleistavoite
Yleistavoitteena on kunnan toiminnan ja talouden ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä talousarviokaudella ovat tuottavuusohjelman läpivieminen kuntaorganisaatiossa
sekä strategian toteuttaminen.
Strategiaa tukevat toimenpiteet
-
kuntarakenneselvityksen toteuttaminen
valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset
talouden tasapaino ja menokehityksen hillitseminen
palvelujen järjestämissuunnitelmien toteuttaminen
elinvoiman vahvistaminen
uuden ohjelmakauden rahoituksen hyödyntäminen kehittämistyössä
korttelin 58 kehittäminen ja päätökset kunnantalon korvaavista tiloista
liikekeskuksen tontin kehittäminen käyntiin
osayleiskaavatyö ja maakuntakaavoituksen edunvalvonta
konserniselvityksen linjausten täytäntöönpano
Arviointi 2014
Limingan asukasluku oli vuoden 2014 lopussa 9 744 henkilöä. Kunnan taloudelliset tavoitteet toteutuivat vuonna
2014 huomattavasti ennakoitua paremmin. Koko henkilöstö on tehnyt merkittävää työtä talouden tasapainottamisessa, mistä osoituksena on, että tilinpäätöksessä yksikään hallintokunta ei ylittänyt talousarviotaan. Vuoden 2014 aikana laadittiin valtionosuusmenetyksien kattamiseksi koko kuntaa koskeva talouden tasapainottamisohjelma, joka hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2014. Myös hallinto-osaston toteutuma on alle talousarvion.
Limingan kunta on ollut mukana Oulun seudun kuntarakenneselvityksessä, jonka loppuraportti julkaistiin joulukuussa. Vuoden 2014 aikana on ollut meneillään merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia; sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, valtionosuusuudistus sekä kuntalain uudistus. Vuoden 2014 aikana on käyty neuvotteluja korttelin 58 kehittämishankkeesta, joka on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta, mutta etenee kuitenkin suunnitelman mukaisesti.
Joukkoliikenteen uusi järjestämistapa ja kilpailutettu liikenne on aloittanut toimintansa 1.7.2014.
Elinkeinopalveluissa on toteutettu vuoden 2014 aikana eri hankkeita; matkailuhanke, lintuopaskoulutushanke, Vihiluodon Kalastajapäivät –hanke sekä logistiikka-alueen kehittämishanke, jotka ovat kaikki päättyneet vuoden 2014
lopussa. Talouspalveluissa on toteutettu kaikkien taloushallinnon järjestelmien vaihto ja käyttöönotto vuoden 2014
aikana. Keskeisenä painopisteenä koko kunnassa vuonna 2014 on ollut kunnan valmius- ja varautumissuunnitelmat
ja –harjoitukset. Marraskuussa 2014 järjestettiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella valmiusharjoitus 2 pv
ja harjoitukseen liittyen on järjestetty tammikuussa 2014 kaikille esimiehille ja asiantuntijoille 2 päivän varautumiskoulutus. Valmiusharjoituksen valmistautumisen yhteydessä on päivitetty varautumissuunnitelmat ajantasaisiksi.
36
Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2014
• Talouden tasapainottamisohjelma laadittu ja hyväksytty
• Työterveyshuollon palvelutason lasku
• Henkilökuljetussuunnitelma laadittu ja kuljetukset kilpailutettu
• Toteutettu henkilöstöhallinnon kehittämistä ja ohjausta
• Palkanlaskennan prosessien sähköistäminen ja tehostaminen
• Toteutettu taloushallinnon järjestelmien vaihto vuoden 2014 aikana
• Verkkolaskujen käyttöönotto
Tuloslaskelma
Tp 2013
1.000 e
403
-3 722
-3 318
Ta 2014
e
349 300
-3 784 600
-3 435 300
Poistot
Tilikauden tulos
-32
-3 350
Sisäiset palvelut
Sisäiset vuokrat
Sisäiset hallintopalvelut (tulot)
Sisäiset it-palvelut (menot)
Sisäiset it-palvelut (tulot)
Toimintakate, ml. sis. palv.
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Laskennalliset kustannukset
Hallintopalvelut (menot)
Hallintopalvelut (tulot)
Toimintakate e/asukas
Toimintakate e/asukas (ml sis.
palv.)
Muutokset
e
6 000
-13 900
-7 900
Lopullinen
talousarvio
355 300
-3 798 500
-3 443 200
Tilinpäätös
2014
349 232
-3 743 521
-3 394 288
Poikkeama
e
-6 068
54 979
48 912
-20 200
-3 455 500
-20 200
-3 463 400
-64 819
-3 459 107
-44 619
4 293
632
-61
176
-42
560
-2 686
619 400
-58 300
176 400
-47 400
548 700
-2 815 900
619 400
-58 300
176 400
-47 400
548 700
-2 823 800
605 605
-108 601
179 697
-45 989
580 498
-2 788 683
-13 795
-50 301
3 297
1 411
31 798
35 117
-74
872
-59 300
751 100
-59 300
751 100
-68 990
815 180
-9 690
64 080
-346
-280
-355
-291
-346
-284
-348
-286
-3
-3
37
Perusturvapalvelut
Sosiaalityön vastuualueeseen palveluihin kuuluvat sosiaalityön aikuissosiaalityön, lastensuojelun, lastenvalvonnan,
toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelun, päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksen palvelut. Sosiaalityön palveluiden tehtävänä on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestämällä tarpeiden mukaisia tukitoimia.
Terveydenhuollon vastuualueen palveluihin kuuluvat terveysneuvonta, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, kuntoutus, suunterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut ja
erikoissairaanhoito.
Vanhustyön palvelut tarjoavat ikääntyneille kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tukea kotona asumista.
Perusturvaosasto tarjoaa kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan perustana ovat hyvinvointia tukevat väestön saatavissa olevat palvelut.
Yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on keskeinen tavoite tuleville vuosille.
Perusturvapalvelujen päätavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vuonna 2014 perusturvaosasto painottaa:
• kuntalaisten omatoimisuutta
• lasten, nuorten ja perheiden tukemista
• avopalveluluiden kehittämistä
• yhteistyötä ylihallintokuntarajojen sekä ympäristökuntien kanssa
Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella
• Terveyskeskus valmistuu keväällä 2014
• Ikäihmisten palvelurakenteen muuttaminen ja kehittäminen vanhuspalvelulain mukaisesti
• Ikäihmisten päivätoiminnan vakiinnuttaminen
• Luovutaan Ala-Temmeksen vanhainkodista ja tilalle tehostettua palveluasumista kuntakeskukseen
• Varaudutaan palvelusetelin käyttöönottamiseen vanhusten koti- ja asumispalveluissa
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti
• Otetaan käyttöön Lapset puheeksi -menetelmä
• Osallistutaan Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeeseen (Terps2), Liminka kuuluu Lakeuden osahankkeeseen
• Lakeus-kanta-hankkeessa valmisteltu eArkiston käyttöönotto tapahtuu kesäkuussa 2014
• Vuoden 2014 alusta alkaen kaikilla kansalaisilla on vapaus valita hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa.
38
Palvelujen järjestämissuunnitelman toteutuminen vuonna 2014
• Terveyskeskus valmistui huhtikuussa 2014.
• Sosiaalipalvelujen kehittämistyö on jatkunut, pääpaino hyvinvointia tukevissa ja varhaisen tuen toimintamalleissa.
• Sosiaalipalvelut muuttivat terveyskeskukseen syksyllä 2014. Tällöin mm. yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden
kesken on jäntevöitynyt.
• Lapsi- ja perhetyötä on kehitetty yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.
• Palveluseteli on käytössä kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa.
• Omaishoidon vapaat on kyetty järjestämään omana toimintana. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on hieman
laskenut vuodesta 2013 (17 vanhusta) ollen nyt 14 = 3,7 % yli 75-vuotiaista.
• Tehtiin päätös laboratoriopalveluiden siirtymisestä Nordlab -liikelaitokselle. Siirtyminen suunniteltiin toteutettavaksi 1.1.2015.
• Liminka siirtyi KanTa -arkistoon 2.6.2014
• Vuoden 2014 alusta kansalaiset ovat saaneet valita hoitopaikkansa perusterveydenhuollossa.
Toiminnan arviointi
Perusturvapalvelujen kaikilla tulosalueilla toiminnat on pystytty tuottamaan pääosin suunnitelmien mukaan, hoitotakuun
määräajoissa ja vakiintuneessa laajuudessa.
Tavoitteet
Työllisyyden edistäminen
Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista pysyy alhaisena
Mittarit
Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista
Työpajatoiminnan sisältöä laajennetaan
Työpajatoiminnan sisältö
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ennalta ehkäisevin menetelmin
Perhetyö on uudelleen organisoitu
Lapset puheeksi –menetelmä on käytössä
Toteutuma
Osuudet 2014 175 tuhatta euroa, 2013 167 tuhatta euroa
(kasvu 4,8 %).
Perhetyö on organisoitu uudelleen
Lapset puheeksi –menetelmä
on otettu käyttöön
Lastensuojelutyön vahvistaminen
Asiakkaita/työntekijä, käsittelyajat
Lastensuojelussa palvelutakuu
toteutui pääsääntöisesti
Yli 75-vuotiaista on säännöllisen kotihoidon piirissä 14 %
Yli 75-vuotiaiden määrä
Yli 75-vuotiaista 15,1 % (= 60
henkilöä) on säännöllisen kotihoidon piirissä (vuonna 2013
määrä oli 15,1 % = 59)
Yli 75-vuotiaista asuu kotona 91 %
Yli 75-vuotiaista 88,8 % (= 333
henkilöä) asuu kotona (vuonna
2013 määrä oli 88,2 % = 344
henkilöä)
Yli 75-vuotiaista 9 %:lla on mahdollisuus
tehostettuun palveluasumiseen
Yli 75-vuotiaista on omaishoidon tuen
Yli 75-vuotiaista tehostetussa
palveluasumisessa asuu 6,1 %
(= 23 henkilöä) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 5,1 % (=
19 henkilöä) (yhteensä 11,2
%)
(vuonna 2013 määrä oli 11,8 %
= 46 henkilöä)
Yli 75-vuotiaista omaishoidon
tuen piirissä on 3,7 % (= 14
39
henkilöä)
(vuonna 2013 määrä oli 4,4 %
= 17 henkilöä)
piirissä 4 %
Tarkastukset ovat toteutuneet,
vaikka vastaanotollepääsyä on
välillä joutunut odottamaan
pidempään.
Laajojen terveystarkastusten toteuttaminen
Toteutumisaste
Kiireettömään hoitoon pääsy 4 viikossa
Vastaanotolle pääsyaika
Tavoitteeseen on syyskuun
loppuun mennessä päästy ja
hoitoonpääsyaikaa seurataan
viikoittain.
Tp 2013
1.000 e
3 192
-23 562
-20 370
Ta 2014
e
3 011 400
-23 152 500
-20 141 000
Muutokset
e
79 700
-98 300
-18 600
Lopullinen
talousarvio
3 091 100
-23 250 800
-20 159 700
Tilinpäätös
2014
3 346 647
-22 860 628
-19 513 982
Poikkeama
e
255 547
390 172
645 718
-64
-20 434
-65 700
-20 206 700
-18 600
-65 700
-20 225 400
-153 957
-19 667 939
-88 257
557 461
Sisäiset menot
Sisäiset vuokrat
Sisäiset ruokahuoltopalvelut
Sisäiset it-palvelut
-1 294
-704
-415
-175
-1 304 200
-725 300
-405 500
-173 400
-1 304 200
-725 300
-405 500
-173 400
-1 713 566
-1 059 668
-460 024
-193 874
-409 366
-334 368
-54 524
-20 474
-21 664
-21 445 200
-21 463 900
-21 227 548
236 352
Hallintopalvelut
-251
-202 900
-202 900
-231 656
-28 756
-2 127
-2 262
-2 082
-2 217
-2 084
-2 219
-2 003
-2 179
81
40
Tuloslaskelma
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot
Tilikauden tulos
Toimintakate e/asukas (ml
sis.palv.)
-18 600
40
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Sosiaalipalveluissa varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevia palveluja on vahvistettu perhetyötä kehittämällä
mm. varhaisen tuen perhetyön toimintamalli ja ryhmätoiminnallinen toiminta, Lapsiparkki.
Perhetyön resurssia on vahvistettu lisäämällä kaksi työntekijää lapsiperheiden käyttöön
Rytipaja on toiminut tehokkaasti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten alle 25 v. yhteiskuntakuu on toteutettu te–toimiston, sosiaalityön, etsivänuorisotyön ja ammattioppilaitosyhteistyönä..
Vanhusten hoitojärjestelmää kehitetään kohti Ikäihmisten laatusuosituksessa ilmastua järjestelmää
Vanhuspalveluissa hyödynnetään RAIsoft-ohjelmistoa palvelutarpeenarvioinnissa
Vuodeosaston käyttöaste oli 99,1 %
Purettu yhteistyössä Tyrnävän ja Lumijoen kanssa vanhat sopimukset vuodeosastohoidosta ja neuvoteltu sisältö uusiin sopimuksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2015
Ultraäänitutkimukset on siirretty tehtäväksi Kempeleen terveyskeskuksessa
Kaikilla vastuualueilla on hiottu toimintaprosesseja
On jatkettu perusturvapalveluissa käyttöön otettua tapa käydä kuukausittain läpi taloustoteumat ja omien palvelujen toiminnallisuutta kuvaavat tilastoluvut sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilastot. Osavuosikatsauksissa on käyty läpi poikkeamat ja tehty ennuste loppuvuodeksi sekä tehty suunnitelmat talousarviossa pysymiseksi
Loma-aikoina:
neuvolatoiminnat ja suun terveydenhuolto keskitettiin kuntakeskukseen
mielenterveysyksikkö oli kiinni kesällä 3 viikkoa
sijaisia ei ole otettu sosiaalipalveluissa
ikäihmisten päivätoimintaan ja neuvolaan ei sijaisia
Poliittisella päätöksellä jatkettiin toiminta- ja puheterapiapalveluiden hankkimista ostopalveluna
Varattiin rahaa nuorisopsykiatrin ostopalvelua varten, mutta ostopalvelua ei vuoden aikana löytynyt
Tehostettiin lasten, nuorten ja perheiden tukemista organisoimalla uudelleen perhetyö. Tavoitteena on perheen hyvinvoinnin vahvistuminen perhetyön sisällön ja toimintamalleja kehittämällä
Toiminnassa otettiin huomioon hyvinvointikertomuksen nostot
Nuorten työpaja toiminnassa on tavoitteena ollut, että nuorten yhteiskuntaosallisuus vahvistuisi työllistämistuki-, koulutus-, työllistämis- tai kuntoutuspolkujen kautta. Toiminnassa on käytetty hanketyötä (Taiku hanke)
Aloitettu POTKU -hankkeessa vastaanoton kehittämistyö, jonka myötä syksyn 2014 aikana on purettu kiireettömän vastaanoton jono
Vakituinen osastolääkäri on aloittanut vuodeosastolla 1.11.2014
41
Sivistyspalvelut
Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta-, raittius- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa ja esiopetusta sekä kunnallisesti että
yksityisesti toteutettuna. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella.
Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta.
Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja
jatko-opintokelpoisuus sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen huomioidaan kaikessa toiminnassa.
Strategiaa tukevien toimenpiteiden arviointi 2014
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman tuntijako on muutettu OPH:n minimin mukaiseksi.
Valinnaisaineryhmien alarajana on pidetty 15/20 oppilasta; tarvittaessa voidaan perustaa
kuntakohtaisia valinnaisryhmiä.
Koulukuljetuspalvelut on kilpailutettu ja perusteita on tarkennettu.
Koulu- ja oppimisympäristöselvitystä on tehty ja esitelty.
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja ja käytäntöjä on lisätty, työparitoimintaa kehitetään.
Lasten joustavaan siirtymiseen esiopetuksesta perusopetukseen panostetaan, toimintamallin kehittäminen
aloitettu Tupoksen alueella.
Avoimen varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty ja kokeilu käynnistetty.
Varhaiskasvatuksen laatua on vahvistettu toteuttamalla yksiköissä pienryhmätoimintaa sekä kehitetty
tiimityötaitoja.
Perhekeskuksen (perhetyön) toiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen on osallistuttu.
Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaista toimintaa on järjestetty.
Tavoitteena oli, että lukion toimintaa jatketaan kaksisarjaisena vuoteen 2016 asti, jolloin arvioidaan
kolmisarjaisuuden aloittaminen. Kolmisarjaisuuden aloittamisesta on tehty jo 2014 arvio ja päädytty
aloittamaan vuonna 2015 lukio kolmisarjaisena, jos lukioon on hakijoita tarpeeksi.
Toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia on yhtenäistetty kunnan eri osissa olevissa toimipisteissä.
Palvelumaksut on osittain tarkistettu v. 2014
Kulttuuri- ja vapaa-aikapuolella on etsitty uusia yhteistyökumppaneita ja –toimintatapoja.
Henkilöstön toimenkuvia ja työtehtäviä on osittain tarkistettu organisaatiouudistuksen myötä.
42
Tuloslaskelma
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Tp 2013
1.000 e
1 679
-18 904
-17 225
Ta 2014 e
1 486 300
-19 317 200
-17 830 800
Muutokset
e
43 300
-98 300
-55 000
Lopullinen
talousarvio
1 529 600
-19 415 500
-17 885 900
Tilinpäätös
2014
1 537 198
-19 412 541
-17 875 342
Poikkeama
e
7 598
2 959
10 558
-55 000
-263 400
-18 149 300
-254 186
-18 129 528
9 214
19 772
-55 000
-5 311 400
-3 122 900
-1 484 400
-176 400
-287 000
-240 700
-23 197 300
-5 395 290
-3 228 577
-1 420 729
-179 697
-307 853
-258 434
-23 270 633
-83 890
-105 677
63 671
-3 297
-20 853
-17 734
-73 333
Poistot
Tilikauden tulos
-275
-17 500
-263 400
-18 094 200
Sisäiset menot
Sisäiset vuokrat
Sisäiset hallintopalvelut
Sisäiset liikuntapalvelut
-5 550
-3 297
-1 493
-176
-308
-277
-22 775
-5 311 400
-3 122 900
-1 484 400
-176 400
-287 000
-240 700
-23 142 200
Hallintopalvelut
-384
-364 400
-364 400
-353 002
11 398
-1 799
-2 378
-1 843
-2 392
-1 849
-2 398
-1 834
-2 388
1
-8
Toimintakate e/as (ml sis.palv.)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Perus- ja esiopetuksen tuntijako minimiin (222) syksystä 2014 alkaen
Opetusryhmien yhdistäminen (vähennys 9 por) syksystä 2014 alkaen
Retkisääntöjen uudistaminen, lähialueiden suosiminen retkikohteina, nuorisopuolella osallistumismaksut
Perusopetuksessa opetusryhmiä yhdistämällä on ryhmäkokoja suurennettu.
Musiikkiopiston avoimen osaston koon määrittely sekä teoriaopetuksen ryhmäkoon määrittely
Palveluiden (kuljetus, tanssin ja baletin opetus) kilpailuttaminen
Koulu- ja oppimisympäristöselvitys 2014
Lukion kolmannen aloitusluokan perustaminen 2015, jos hakijoita tarpeeksi
Palvelusetelin käytön lisääminen
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelujen kehittäminen opiskelijahuoltolain (2014) mukaiseksi
Kirjaston ja kulttuurin palveluiden kehittäminen uusien toimitilojen myötä
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluidenvastuualueiden selventäminen (tehtäväkuvat, työnjaot)
Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen
Nuorisopuolella iltavuorojen vähentäminen ja kerhokauden lyhennys
Lisäkustannuksia aiheuttavien tapahtumien määrän vähentäminen
Palvelumaksujen tarkistaminen.
Sijaistenkäytön vähentäminen.
Työ- ja toimintasuunnitelmissa tarkennetaan vastuualuekohtaiset toimenpiteet.
43
Tekniset palvelut
Tulosalueen tehtävänä on tuottaa seuraavat palvelut:
- Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito
- Mittaus- ja kartoituspalvelut
- Toimitilojen hankinta ja ylläpito
- Ruoka- ja puhtauspalvelut
- Asuntoasiat
- Tonttien luovutus
- Rakentamisen ohjaus
- Tielautakunnalle säädetyt tehtävät
Päävastuualueen ydinosaamista on tonttituotanto, jonka onnistuminen heijastuu voimakkaasti koko kunnan strategian
toteuttamiseen. Painopistealueina ovat tonttituotannossa onnistuminen ja riittävien tukipalveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin.
Strategiaa tukevat toimenpiteet
Ruokapalvelut on hoidettu kahdesta valmistuskeittiöstä. Uusi terveyskeskus on otettu käyttöön vuoden 2014 huhtikuussa. Vanha terveyskeskus on purettu touko-kesäkuussa 2014. Kesän 2014 aikana on vanhan terveyskeskuksen paikalle on rakennettu paikoitusalueet.
Asuntorakentaminen on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle on edennyt luvan hyväksyntä vaiheeseen. Tästä johtuen maanhankinnan, kaavoituksen ja kunnallistekniikan osalta täytyy valmistautua tulevaan kasvavaan kysyntään. Asuntorakentaminen on painottunut Saunarannan- ja Okkosen rannan alueille. Saunarannan asemakaava- alueelta tonttien luovutusta on jatkettu vuoden 2014 aikana. Tontteja on luovutettu yhteensä 24
(asuntotontteja myyty 12, vuokrattu 9; yritystontteja myyty 1, vuokrattu 2; vuokrattuja asuntotontteja myyty 13) kpl.
Saunarannan asuntoalueen katurakentamiseen saatiin ARA:n rahaa 1 030 000 euroa, ensimmäinen erä haetaan maksuun 2015 alkupuolella.
Maanhankinta keskittyy asuntoja työpaikka-alueiden kunnan strategian kannalta tärkeisiin alueisiin sekä tarvittaessa
hankintaan vaihtomaita kiinnostavilta alueilta. Kunnassa hyväksytyn strategian mukaisesti uudet asuntoalueet sijoitetaan Tupoksen ja Kirkonkylän välille. Työpaikka-alueet Ankkurilahteen, Liminganporttiin ja Sepänkankaan alueelle.
44
Tuloslaskelma
Tp 2013
1.000 e
2 589
-7 406
-4 817
Ta 2014
e
2 070 300
-7 133 300
-5 063 000
Muutokset
e
62 200
-141 400
-79 200
Lopullinen
talousarvio
2 132 500
-7 274 700
-5 142 200
Tilinpäätös
2014
2 586 868
-7 357 918
-4 771 051
Poikkeama
e
454 368
-83 218
371 149
-2 666
-7 483
-3 793 200
-8 856 200
-79 200
-3 793 200
-8 935 400
-3 670 909
-8 441 960
122 291
493 440
Sisäiset menot
Sisäiset vuokrat
Sisäiset kuljetuspalvelut
-875
-183
-592
-65
-35
-946 800
-175 900
-658 600
-71 300
-41 000
0
-946 800
-175 900
-658 600
-71 300
-41 000
-913 272
-239 722
-579 232
-61 536
-32 782
33 528
-63 822
79 368
9 764
8 218
Sisäiset tulot
Sisäiset vuokrat
Sisäiset puhdistuspalvelut
Sisäiset liikuntapalvelut
Sisäiset hallintopalvelut
Sisäiset kuljetuspalvelut
7 087
2 945
2 499
1 171
277
129
65
6 942 800
2 782 100
2 548 500
1 111 200
240 700
189 000
71 300
0
6 942 800
2 782 100
2 548 500
1 111 200
240 700
189 000
71 300
7 416 523
3 350 718
2 459 985
1 077 424
258 434
208 426
61 536
473 723
568 618
-88 515
-33 776
17 734
19 426
-9 764
1 395
932 900
-79 200
853 800
1 732 201
878 401
Hallintopalvelut (menot)
-170
-130 400
-130 400
-158 457
-28 057
Toimintakate e/as
Toimintakate e/as (ml sis. palv.)
-503
146
-523
96
-532
88
-490
178
42
90
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Poistot
Tilikauden tulos
Tuottavuusohjelman toimenpiteet
Toteutetut toimenpiteet
Tuottavuusohjelman mukaiset tavoitteet on asetettu talousarvioon 2015.
Investointihankkeiden suunnitteluohjetta on esitelty esimiespalaverissa, ollut käytössä kouluhankkeiden tarveselvitys
vaiheessa ja liikuntasuunnitelmaan liittyvässä Kirkonkylän urheilukeskushankkeessa.
Energiansäästöohjelman mukainen kiinteistökohtainen ohjeistus on käytössä. Katuvaloja on vaihdettu energiaa säästäviksi. Esim. Led valoja tullaan tulevaisuudessa vaihtamaan lisää niin kiinteistö kuin katupuolellakin.
45
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Suoritteet
710 093
760 291
772 422
781 574
807 331
784 897
Muutos, %
1,70 %
7,10 %
1,60 %
1,20 %
3,30 %
-2,78 %
2,49
2,42
2,63
2,77
2,63
2,69
2,50 %
-2,80 %
8,70 %
5,30 %
-5,10 %
2,28 %
3,7
4,19
4,32
4,17
3,94
3,94
2,68
2,07
2,11
2,35
2,29
2,94
2,46
2,51
2,47
2,44
2,39
2,35
Ruokapalvelut
Hinta, e/suorite
Muutos, %
Hoitovastike e/ htm2
2
Pääomavastike e/ htm
2
Puhdistuspalvelut e/ htm
Ateriahinta on keskimääräinen hinta, joka sisältää keittiöiden vuokrat ja ateriakuljetukset. Hoitovastike sisältää pienet kunnossapitokustannukset ja pääomavastike suunnitelman mukaiset poistot.
46
Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Tulosalue
Yleishallinto ja elinkeinojen keh.
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Toimintakate, ml. sisäiset palvelut
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
349 300
-3 784 600
-3 435 300
-2 815 900
6 000
-13 900
-7 900
-7 900
355 300
-3 798 500
-3 443 200
-2 823 800
349 232
-3 743 521
-3 394 288
-2 788 683
-6 068
54 979
48 912
35 117
Sisäiset erät
vuokrat (menot)
hallintopalvelut (tulot)
it-palvelut (menot)
it-palvelut (tulot)
netto
-58 300
176 400
-47 400
548 700
619 400
-58 300
176 400
-47 400
548 700
619 400
-108 601
179 697
-45 989
580 498
605 605
-50 301
3 297
1 411
31 798
-13 795
suunnitelman mukaiset poistot
hallintopalvelut (menot)
yhteensä
-20 200
-59 300
751 100
671 600
-20 200
-59 300
751 100
671 600
-64 819
-68 990
815 180
681 371
44 619
9 690
-64 080
-9 771
79 700
-98 300
3 091 100
-23 250 800
3 346 647
-22 860 628
255 547
390 172
-18 600
-20 159 700
-19 513 982
645 718
-18 600
-21 463 900
-21 227 548
236 352
0
-725 300
-405 500
-173 400
-1 304 200
-1 059 668
-460 024
-193 874
-1 713 566
-334 368
-54 524
-20 474
-409 366
0
-65 700
-202 900
-268 600
-153 957
-231 656
-385 613
-88 257
-28 756
-117 013
Perusturvapalvelut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Sisäiset menot
vuokrat
ruokahuoltopalvelut
it-palvelut
yhteensä
hallintopalvelut
yhteensä
3 011 400
-23 152
500
-20 141
100
-21 445
200
-725 300
-405 500
-173 400
-1 304 200
-65 700
-202 900
-268 600
47
Tulosalue
Sivistyspalvelut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Sisäiset menot
vuokrat
ruokahuoltopalvelut
hallintopalvelut
it-palvelut
liikuntapalvelut
yhteensä
hallintopalvelut
yhteensä
Tekniset palvelut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Sisäiset erät
vuokrat (menot)
ruokahuoltopalvelut (menot)
kuljetuspalvelut (menot)
it-palvelut (menot)
vuokrat (tulot)
ruokahuoltopalvelut (tulot)
puhdistuspalvelut (tulot)
kuljetuspalvelut (tulot)
liikuntapalvelut (tulot)
netto
yhteensä
Vaalit
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
1 486 300
-19 317 200
-17 830 800
-23 142 200
43 300
-98 300
-55 000
-55 000
1 529 600
-19 415 500
-17 885 800
-23 197 200
1 537 198
-19 412 541
-17 875 342
-23 270 633
7 598
2 959
10 458
-73 433
-3 122 900
-1 484 400
-176 400
-287 000
-240 700
-5 311 400
-3 122 900
-1 484 400
-176 400
-287 000
-240 700
-5 311 400
-3 228 577
-1 420 729
-179 697
-307 853
-258 434
-5 395 290
-105 677
63 671
-3 297
-20 853
-17 734
-83 890
-263 400
-364 400
-627 800
-263 400
-364 400
-627 800
-254 186
-353 002
-607 188
9 214
11 398
20 612
2 132 500
-7 274 700
-5 142 200
853 700
2 586 868
-7 357 918
-4 771 051
1 732 201
454 368
-83 218
371 149
878 401
-175 900
-658 600
-71 300
-41 000
2 782 100
2 548 500
1 111 200
71 300
240 700
189 000
5 995 900
-175 900
-658 600
-71 300
-41 000
2 782 100
2 548 500
1 111 200
71 300
240 700
189 000
5 996 000
-239 722
-579 232
-61 536
-32 782
3 350 718
2 459 985
1 077 424
61 536
258 434
208 426
6 503 251
-63 822
79 368
9 764
8 218
568 618
-88 515
-33 776
-9 764
17 734
19 426
507 251
-3 793 200
-130 400
-3 923 600
-3 793 200
-130 400
-3 923 600
-3 670 909
-158 457
-3 829 366
122 291
-28 057
94 234
10 000
-10 000
0
10 000
-10 000
0
11 546
-6 632
4 914
1 546
3 368
4 914
0
0
-142
-142
2 070 300
-7 133 300
-5 063 000
932 900
62 200
-141 400
-79 200
-79 200
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
48
Tulosalue
Tilintarkastus
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
yhteensä
Työllistäminen ja eläkemaksut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Käyttötalous yhteensä
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
0
-14 600
-14 600
0
-14 600
-14 600
0
-13 851
-13 851
0
749
749
0
14 600
14 600
0
14 600
14 600
-297
0
-297
-297
-14 600
-14 897
-55 000
-147 300
-202 300
8 055
-123 931
-115 876
63 055
23 369
86 424
-8 800
-2 636
6 164
7 063 500
-53 911 400
-46 847 800
-46 847 800
7 839 546
-53 519 023
-45 679 477
-45 679 477
776 046
392 377
1 168 323
1 163 610
150 900
-490 200
-339 300
-205 900
342 900
137 000
-8 800
7 078 200
-53 902 400
-46 824 100
-46 824 100
-14 700
-9 000
-23 700
-23 700
Sisäiset erät
vuokrat (menot)
ruokahuoltopalvelut (menot)
kuljetuspalvelut (menot)
liikuntapalvelut (menot)
it-palvelut (menot)
vuokrat (tulot)
ruokahuoltopalvelut (tulot)
puhdistuspalvelut (tulot)
kuljetuspalvelut (tulot)
liikuntapalvelut (tulot)
it-palvelut (tulot)
netto
-4 082 400
-2 548 500
-71 300
-176 400
-240 700
-548 800
2 782 200
2 548 600
1 111 200
71 300
240 700
365 400
548 700
0
-4 082 400
-2 548 500
-71 300
-176 400
-240 700
-548 800
2 782 200
2 548 600
1 111 200
71 300
240 700
365 400
548 700
0
-4 636 568
-2 459 985
-61 536
-179 697
-258 434
-580 498
3 350 718
2 459 985
1 077 424
61 536
258 434
388 123
580 498
0
-554 168
88 515
9 764
-3 297
-17 734
-31 698
568 518
-88 615
-33 776
-9 764
17 734
22 723
31 798
0
hallintopalvelut (menot=tulot)
yhteensä
-4 142 500
-765 800
-4 908 300
-4 142 500
-765 800
-4 908 300
-4 143 871
-815 180
-4 959 051
-1 371
-49 380
-50 751
Muutokset sisältävät työllistämistukipalkkojen katteen ja työllistämistuen katteen siirron tulosalueelta työllistäminen ja
eläkemaksut.
49
Tuloslaskelmaosan toteutuminen
Tuloslaskelma
Varsinainen toiminta
Toimintatulot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut tuotot
Toimintatulot yhteensä
Toimintamenot
Henkilöstömenot
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja
tavarat
Avustukset
Muut toimintamenot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -menot
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
Vuosikate
Suunn. mukaiset poistot
Tilikauden tulos
Talousarvio
e
Muutokset
e
2 043 700
2 285 700
1 080 700
1 668 100
7 078 200
Lopullinen ta
e
Toteutuma
e
2 043 700
2 285 700
1 080 700
1 668 100
7 078 200
2 274 664
2 289 451
1 175 170
2 100 261
7 839 546
230 964
3 751
94 470
432 161
761 346
-28 392 600
-17 726 000
-3 673 000
-28 392 600
-17 726 000
-3 673 000
-27 350 035
-17 897 379
-3 678 728
1 042 565
-171 379
-5 728
-3 453 100
-657 700
-53 902 400
0
-3 453 100
-657 700
-53 902 400
-3 886 745
-706 136
-53 519 022
-433 645
-48 436
383 378
-46 824 100
0
-46 824 100
-45 679 476
1 144 624
27 885 000
24 264 000
27 885 000
24 264 000
27 848 353
23 825 099
-36 647
-438 901
2 000
24 000
-646 000
-4 000
2 000
24 000
-646 000
-4 000
6 863
37 803
-250 780
-2 336
4 863
13 803
395 220
1 664
0
4 700 900
0
4 700 900
5 785 525
1 084 625
-4 142 500
558 400
0
-4 142 500
558 400
-4 143 871
1 641 654
-1 371
1 083 254
-8 320 038
-8 320 038
7 800 000
7 800 000
1 121 615
563 215
Poistoeron lis. (-) tai väh.
(+)
Varausten lis. (-) tai väh.
(+)
Poikkeama
e
558 400
0
558 400
Taulukko 7. Kunnan verotulojen toteutuminen verolajeittain.
Verotulot
Talousarvio
e
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Verotulot yhteensä
26 565 000
470 000
850 000
27 885 000
Toteutuma
e
26 297 107
553 470
997 775
27 848 353
Poikkeama
e
- 267 893
83 470
147 775
-36 647
50
Taulukko 8. Kunnan tuloveroprosentti ja kunnallisveroa vastaava verotettava tulo.
Verovuosi 2008
Verovuosi 2009
Verovuosi 2010
Verovuosi 2011
Verovuosi 2012
Verovuosi 2013
Tuloveroprosentti
19,00
19,50
19,50
19,50
19,50
20,50
Verotettava
tulo
101 154 366
104 847 754
109 789 713
115 235 641
121 799 887
131 522 610
Muutos
%
10,8 %
3,7 %
4,7 %
5,0 %
5,7 %
8,0 %
Tuloveroprsentti
Kunnallisvero
e
Muutos
%
19,00
19,50
19,50
19,50
19,50
20,50
19 219 330
20 445 312
21 408 994
22 470 950
23 750 978
26 962 135
10,8 %
6,4 %
4,7 %
5,0 %
5,7 %
13,5 %
Taulukko 9. Kunnallisvero 2008 - 2013
Verovuosi 2008
Verovuosi 2009
Verovuosi 2010
Verovuosi 2011
Verovuosi 2012
Verovuosi 2013
Koko maan kunnallisveron tuotto kasvoi vuonna 2013 6,7 %.
Taulukko 10. Verotulot v. 2013–2014
2013
e
26 962 135
2014
e
26 297 107
-2,47 %
479 615
553 470
15,40 %
Kiinteistövero
873 513
997 775
14,23 %
28 315 263
27 848 353
-1,65 %
Verotulot
Kunnan tulovero
Verotulot yhteensä
Muutos
Kiinteistöveron edellisvuotta korkeampaan kertymään vaikutti verotuksen pohjana
olevien rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määrittämiseen liittyvät muutokset
(Laki varojen arvostamisesta verotuksesta 1142/2005), joita on sovellettu
kiinteistöverotuksessa 1.1.2014 alkaen.
Taulukko 11. Käyttötalouden valtionosuudet v. 2013-2014
Valtionosuudet yhteensä
Kunnan peruspalvelujen vo
Verotulojen tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut
vo:t
2013
2014
Muutos
e
e
%
20 330 636
20 456 966
0,6 %
5 183 904
4 725 528
-8,8 %
-237 168
-237 164
0,0 %
-1 063 951
-1 120 231
5,3 %
24 213 421
23 825 099
-1,6 %
51
Taulukko 12. Käyttötalouden valtionosuuksien toteutuminen
Valtionosuudet
Kunnan peruspalvelujen vo
Verotulojen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut
vo:t
Talousarvio
e
20 828 000
Toteutuma
e
20 456 966
Poikkeama
e
-371 034
4 776 000
4 725 528
-50 472
-237 000
-237 164
-164
-1 103 000
-1 120 231
-17 231
24 264 000
23 825 099
-438 901
52
Investointien toteutuminen
Toimielin/investointiryhmä
Kunnanhallitus
Kiinteä omaisuus
menot
tulot
netto
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
-300 000
475 000
175 000
-250 000
-550 000
475 000
-75 000
-635 259
200 934
-434 325
-85 259
-274 066
-359 325
Irtain omaisuus ja aineeton kom
menot
tulot
netto
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
0
10 000
0
10 000
menot
tulot
netto
-60 000
0
-60 000
-60 000
0
-60 000
-52 716
7 284
-52 716
7 284
Sivistyslautakunta
menot
tulot
netto
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-19 832
0
-19 832
168
-4 900 000
-4 900 000
-4 900 000
-4 900 000
-4 440 563
405 595
-4 034 968
459 437
405 595
865 032
Muu talonrakennus
menot
tulot
netto
-250 000
0
-250 000
-250 000
0
-250 000
-280 395
30 320
-250 075
-30 395
Ketunmaan tie
menot
tulot
netto
-250 000
0
-250 000
-250 000
0
-250 000
-296 036
0
-296 036
-46 036
Tupoksen kevyen liikenteen väylä
menot
tulot
netto
-750 000
0
-750 000
-750 000
0
-750 000
-693 360
0
-693 360
56 640
-1 285 000
350 000
-935 000
-1 285 000
350 000
-935 000
-1 425 070
384 862
-1 040 208
-140 070
34 862
-105 208
Tekninen lautakunta
Terveyskeskus
menot
tulot
netto
Teiden ja alueiden rakentaminen
menot
tulot
netto
168
-75
-46 036
56 640
53
Toimielin/investointiryhmä
Irtain omaisuus
menot
tulot
netto
Aineeton käyttöomaisuus
menot
tulot
netto
Investoinnit yhteensä
menot
tulot
netto
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
-40 000
-40 000
-29 900
10 100
-40 000
-40 000
-29 900
10 100
-130 000
0
-130 000
-130 000
0
-130 000
0
0
0
130 000
0
130 000
-7 995 000
825 000
-7 170 000
-8 245 000
825 000
-7 420 000
-7 873 132
1 021 711
-6 851 421
371 868
166 391
568 579
Kunnanhallitus
Kiinteä omaisuus
Vuonna 2014 hankittiin raakamaata yhteensä 83 ha. Maaomaisuutta on myös käytetty vaihdon välineenä. Kunta
luovutti yhteensä 37 tonttia, joista myytiin 26 kpl ja vuokrattiin 11 kpl. Luovutetuista tonteista 3 kpl on liike- ja
teollisuustontteja.
Irtain omaisuus ja aineeton käyttöomaisuus
Vuonna 2014 on otettu käyttöön Kanta-arkisto.
Sivistyslautakunta
Irtain omaisuus ja aineeton käyttöomaisuus
Määrärahalla on hankittu pulpetteja sekä kirkonkylälle että Tupokseen.
Tekninen lautakunta
Terveyskeskus
Terveyskeskuksen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2011. Hankkeen lopullinen kilpailutus on toteutettu helmikuussa
2013 ja terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013. Uusi terveyskeskus valmistui keväällä 2014 ja
toiminnot siirrettiin uuteen terveyskeskukseen asteittain huhtikuun 2014 aikana. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyivät toukokuussa ja tilalle rakennettiin uuden terveyskeskuksen paikoitusalueet. Kokonaisuudessaan
terveyskeskushanke valmistui syyskuussa. Hankkeen kokonaiskustannus (netto) oli kalusteineen 10,3 milj. euroa.
Muu talonrakennus
Määrärahaa käytettiin pääasiallisesti Linnukan koulun sisäilmaongelmiin liittyvään remontointiin (252 teur). Lisäksi tehtiin pieniä remontteja Kedonperän päiväkodilla ja Tupoksen neuvolan ikkunoita vaihdettiin.
Vuonna 2014 myytiin Ystäväntien asuntola.
Yleisten teiden hankkeet
Ketunmaantie -hanke saatiin päätökseen vuonna 2013, mutta tiehankkeen loppulaskutus tapahtui joulukuussa 2014
samanaikaisesti Tupoksen kevyen liikenteen väylän kanssa. Ketunmaantie-hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui
586 tuhatta euroa. Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2013 ja tie valmistui syksyllä
2014. Samassa yhteydessä rakennettiin kevyen liikenteen väylän puuttuva osa Limingan keskustan ja Värminkoskentien
välille. Tupoksen kevyen liikenteen väylän (sis. Lumijoentien kevyen liikenteen väylä) kokonaiskustannukset olivat
1 224 tuhatta euroa.
54
Vuonna 2014 avattiin uusia asuntoalueita ja rakennettiin kunnallistekniikkaa muun muassa seuraavissa hankkeissa:
Okkosenranta 3 a
Saunaranta 2 a
Sepänkangas (n. 30 %)
Irtain omaisuus
Määrärahalla on hankittu ajettava ruohonleikkuri.
55
Rahoitusosan toteutuminen
Rahoitusosa
Toiminta ja investoinnit
Vuosikate
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminta ja investoinnit, netto
Rahoitustoiminta
Vaikutus maksuvalmiuteen
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
4 701 000
-875 000
4 701 000
-875 000
5 785 525
-568 609
1 084 525
306 391
-7 995 000
350 000
475 000
-7 995 000
350 000
475 000
-7 873 132
790 457
799 863
121 868
440 457
324 863
-3 344 000
-3 344 000
-1 065 896
2 278 104
0
5 000
0
5 000
0
14 541
0
9 541
9 000 000
-5 468 000
9 000 000
-5 468 000
5 000 000
-4 483 829
-4 000 000
984 171
0
192 000
0
192 000
1 000 000
464 817
1 000 000
272 817
Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
349 300
-3 784 600
-3 435 300
6 000
-13 900
-7 900
355 300
-3 798 500
-3 443 200
349 232
-3 743 521
-3 394 288
48 912
Perusturvapalvelut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
3 011 400
-23 152 500
-20 141 100
79 700
-98 300
-18 600
3 091 100
-23 250 800
-20 159 700
3 346 647
-22 860 628
-19 513 982
645 718
Sivistyspalvelut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
1 486 300
-19 317 200
-17 830 800
43 300
-98 300
-55 000
1 529 600
-19 415 500
-17 885 800
1 537 198
-19 412 541
-17 875 342
10 458
Tekniset palvelut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
2 070 300
-7 133 300
-5 063 000
62 200
-141 400
-79 200
2 132 500
-7 274 700
-5 142 200
2 586 868
-7 357 918
-4 771 051
371 149
10 000
-10 000
0
0
0
0
10 000
-10 000
0
11 546
-6 632
4 914
4 914
KÄYTTÖTALOUSOSA
Yleishallinto ja elinkeinojen keh.
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Vaalit
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
56
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
0
-14 600
-14 600
0
0
0
0
-14 600
-14 600
0
-13 851
-13 851
749
150 900
-490 200
-339 300
-205 900
342 900
137 000
-55 000
-147 300
-202 300
8 055
-123 931
-115 876
86 424
7 078 200
-53 902 400
-46 824 100
-14 700
-9 000
-23 700
7 063 500
-53 911 400
-46 847 800
7 839 546
-53 519 023
-45 679 477
1 168 323
27 885 000
24 264 000
2 000
24 000
-646 000
-4 000
51 525 000
27 885 000
24 264 000
2 000
24 000
-646 000
-4 000
51 525 000
27 848 353
23 825 099
6 863
37 803
-250 780
-2 336
51 465 001
-36 647
-438 901
4 863
13 803
395 220
1 664
-59 999
-300 000
475 000
175 000
-300 000
475 000
175 000
-635 259
200 934
-434 325
-609 325
menot
tulot
netto
-10 000
0
-10 000
-10 000
0
-10 000
0
0
0
10 000
menot
tulot
netto
-60 000
0
-60 000
-60 000
0
-60 000
-52 716
0
-52 716
7 284
Sivistyslautakunta
menot
tulot
netto
-20 000
0
-20 000
-20 000
0
-20 000
-19 832
0
-19 832
168
Tilintarkastus
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Työllistäminen ja eläkemaksut
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
Käyttötalous yhteensä
Toimintatulot
Toimintakulut
Toimintakate
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotulot
Muut rahoitustulot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
Tuloslaskelmaosa yhteensä
INVESTOINTIOSA
Kunnanhallitus
Kiinteä omaisuus
menot
tulot
netto
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
57
Talousarvio
e
Tekninen lautakunta
Terveyskeskus
menot
tulot
netto
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
-4 900 000
0
-4 900 000
-4 900 000
Muu talonrakennus
menot
tulot
netto
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
-4 900 000
-4 440 563
405 595
-4 034 968
865 032
-250 000
0
-250 000
-250 000
0
-250 000
-280 395
30 320
-250 075
-75
Ketunmaan tie
menot
tulot
netto
-250 000
0
-250 000
-250 000
0
-250 000
-296 036
0
-296 036
-46 036
Tupoksen kevyen liikenteen väylä
menot
tulot
netto
-750 000
0
-750 000
-750 000
0
-750 000
-693 360
0
-693 360
56 640
-1 285 000
350 000
-935 000
-1 285 000
350 000
-935 000
-1 425 070
384 862
-1 040 208
-105 208
-40 000
0
-40 000
-40 000
-40 000
-29 900
0
-29 900
10 100
-130 000
0
-130 000
-130 000
0
-130 000
0
0
130 000
-7 995 000
825 000
-7 170 000
-7 873 132
1 021 711
-6 851 421
0
0
318 579
menot
tulot
netto
Irtain omaisuus
menot
tulot
netto
Aineeton käyttöomaisuus
menot
tulot
netto
Investoinnit yhteensä
menot
tulot
netto
-7 995 000
825 000
-7 170 000
0
0
0
58
RAHOITUSOSA
Talousarvio
e
Muutokset
e
Lopullinen ta
e
Tilinpäätös
e
Poikkeama
e
Toiminta ja investoinnit
0
0
0
0
Antolainasaamisten vähennyk5 000
5 000
14 541
9 541
set
0
0
9 000 000
9 000 000
5 000 000
-4 000 000
Pitkäaikaisten lainojen vähen-5 468 000
-5 468 000
-4 483 829
984 171
nys
0
0
1 000 000
1 000 000
Vaikutus maksuvalmiuteen
3 536 000
3 536 000
1 530 712
-2 005 288
YHTEENSÄ
menot
-68 015 800
-9 000
-68 024 800
-66 129 100
1 895 700
tulot
69 083 200
-14 700
69 068 500
66 593 916
-2 474 584
netto
1 067 400
-23 700
1 043 700
464 817
-578 883
Käyttötalousosan sitovuustasona tulosalueen toimintakate, investointiosan sitovuustasona hankkeen nettomenot
ja tuloslaskelmaosan sekä rahoitusosan sitovuustasona esitetyt määrärahat ja tuloarviot.
59
LIMINGAN KUNTA
Tilinpäätöslaskelmat
60
Tuloslaskelma
2014
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
2013
2 274 664,10
2 289 451,16
1 175 169,81
2 100 261,22
7 839 546,29
2 204 496,95
2 409 923,88
1 122 804,72
2 147 640,49
7 884 866,04
-21 474 747,11
-22 097 479,87
-4 669 207,88
-1 206 080,37
-17 897 379,15
-3 678 727,54
-3 886 744,98
-706 135,82
-53 519 022,85
-4 710 367,92
-1 241 629,38
-18 369 909,12
-3 614 379,95
-3 021 908,76
-776 983,54
-53 832 658,54
-45 679 476,56
27 848 352,70
-45 947 792,50
28 315 262,57
23 825 099,00
24 213 421,00
6 863,47
37 802,63
-250 780,25
-2 336,24
5 875,21
423 291,74
-211 169,03
-133,77
5 785 524,75
6 798 755,22
-4 143 871,14
-3 036 596,49
Tilikauden tulos
Poistoeron lis. (-) tai väh. (+)
1 641 653,61
-8 320 038,32
3 762 158,73
702 380,88
Varausten lis. (-) tai väh. (+)
7 800 000,00
-3 500 000,00
1 121 615,29
964 539,61
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilöstösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
61
Rahoituslaskelma
2014
Toiminnan rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Saamisten muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavaravarat 31.12.
Rahavarat 01.01.
2013
5 785 524,75
6 798 755,22
-568 609,14
-547 362,93
-7 873 131,67
790 457,10
799 863,06
-9 885 142,53
403 322,75
935 663,91
-1 065 895,90
-2 294 763,58
0,00
14 541,20
-922 847,53
814 541,20
5 000 000,00
-4 483 828,52
1 000 000,00
0,00
-2 218 420,00
5 000 000,00
-2 368,96
-2 092,34
526 974,98
-876 782,59
1 178 536,11
332 441,67
1 573 392,08
4 577 015,08
112 640,21
2 282 251,50
3 710 107,89
3 597 467,68
112 640,21
3 597 843,43
1 315 591,93
2 282 251,50
62
Tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Muut pitkävaikutteiset menot
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Muut saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2014
e
2013
e
92 645,60
2 634 740,62
2 727 386,22
102 656,68
1 238 115,64
1 340 772,32
5 020 076,21
36 745 550,71
11 809 051,27
938 463,96
91 701,78
347 278,62
54 952 122,55
4 585 750,81
29 623 245,55
11 068 023,33
848 076,67
91 701,78
7 414 388,80
53 631 186,94
9 261 173,41
701 573,86
666 951,40
10 629 698,67
9 261 173,41
716 115,06
681 588,80
10 658 877,27
37 393,89
36 632,85
74 026,74
47 535,23
36 432,11
83 967,34
1 534 293,00
1 534 293,00
1 993 183,10
1 993 183,10
574 650,83
0,00
1 367 977,63
452 891,23
2 395 519,69
461 346,56
0,00
1 920 548,58
67 072,03
2 448 967,17
3 710 107,89
3 597 843,43
76 023 154,76
73 754 797,57
63
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Muut velat
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
2014
e
2013
e
17 463 488,12
7 432 684,16
1 121 615,29
26 017 787,57
17 463 488,12
6 468 144,55
964 539,61
24 896 172,28
13 820 943,61
3 968 187,93
17 789 131,54
5 500 905,29
11 768 187,93
17 269 093,22
543 831,99
543 831,99
543 831,99
543 831,99
36 720,63
97 814,80
26 071,50
160 606,93
47 535,23
97 779,33
46 575,48
191 890,04
11 265 792,00
330 729,70
11 596 521,70
9 155 272,00
346 138,22
9 501 410,22
12 639 480,00
34 656,85
3 008 813,27
514 564,16
3 717 760,75
19 915 275,03
13 218 420,00
149 589,29
4 018 210,83
569 783,08
3 396 396,62
21 352 399,82
76 023 154,76
73 754 797,57
64
LIMINGAN KUNTA
Konsernilaskelmat
65
Konsernin tuloslaskelma, 1.000 e
2014
2013
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyht. voitosta
22 215
-66 255
19
24 044
-68 250
1
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustulot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-44 021
27 848
23 825
-44 204
28 315
24 213
21
69
-347
-12
20
464
-306
-10
7 384
8 493
-6 045
-4 914
1 339
-419
37
957
3 578
-2 684
-1
894
33,5
35,2
122,2
758
9 744
172,8
887
9 577
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumisett
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Tilikauden tulos
Vähemmistöosuuudet
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Toimintatuotot/Toimintakulut,
%
Vuosikate/Poistot, %
Vuosikate e/asukas
Asukasluku
66
Konsernin rahoituslaskelma, 1.000 e
2 014
2 013
7 384
8 493
-443
-517
-9 418
969
1 084
-12 887
765
957
-424
-3 189
0
8
-923
815
5 833
-5 507
1 041
1 324
-2 919
5 022
-2
-394
-22
560
-939
972
-16
48
1 815
4 772
Rahavarojen muutos
548
1 583
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahavarojen muutos
5 939
5 391*)
548
5 446
3 864
1 583
87,4
52,9
1,3
26,6
70,1
56,1
2,7
23,4
Konsernin rahoituslaskelma, t €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investointimenot
luovutustulot
Antolainauksen muutokseet
Toimeksiantojen varojen ja
pääomien muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys
*) Tilinpäätöksessä 31.12.2013 OSEKK:n konsernitili on käsitelty
rahavaroissa. Vuonna 2014 käsittelytapaa on muutettu ja konsernitili on
otettu huomioon saamisten muutoksissa. Rahavaroihin on luettu mukaan
sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.
67
Konsernitase, 1.000 e
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Ennakkomaksut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
2014
84 721
2 835
166
2 648
21
78 298
5 608
51 227
11 917
2 857
6 115
575
2013
82 633
1 431
168
1 256
7
77 411
5 174
44 260
15 897
2 584
213
9 282
3 588
582
2 002
696
307
3 791
348
2 419
643
381
176
65
42
69
460
184
45
231
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Sijoitukset rahamarkkinainst.
11 816
430
316
1
113
0
5 446
1 749
1 748
1
3 697
1 583
200
1 512
402
91
1
89
5 850
12 053
409
328
79
0
1
6 255
2 207
2 207
0
4 048
1 396
56
2 101
494
94
1
93
5 296
VASTAAVAA YHTEENSÄ
96 713
95 146
Muut toimeksiantojen varat
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muut omat rahastot
2014
29 702
17 463
2
3 625
7 654
957
2013
28 967
17 463
0
3 879
6 758
867
2 138
1 948
18 842
18 418
14 092
4 750
5 937
12 481
923
923
769
769
263
64
103
96
569
184
106
279
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat muilta luotonantajilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutusl.
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
44 845
22 136
44 475
20 092
17 557
527
331
3 721
22 709
13 311
29
43
3 586
727
5 013
15 655
548
0
3 889
24 384
13 796
36
158
4 589
867
4 937
96 713
95 146
52,4
60,6
8 610
884
31 755
3 259
696
9 744
51,9
57,9
7 625
796
30 036
3 136
643
9 577
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET
VARAUKSET
Poistoero
Konsernitaseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Kertynyt ylijäämä, e/asukas
Konsernin lainat e/asukas
Lainasaamiset 31.12., 1.000 e
Kunnan asukasluku
68
LIMINGAN KUNTA
Liitetiedot
69
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on
laskettu kunnanvaltuuston 28.11.1996 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti, jota on tarkistettu 9.11.2009 ja
12.11.2012. Viimeksi mainitussa tarkistuksessa määriteltiin 1.1.2013 jälkeen hankituille hyödykkeille Kirjanpitolautakunnan 15.11.2011 antaman yleisohjeen mukaiset poistoajat. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.
Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien
sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Tilikaudet ovat keskenään vertailukelpoiset.
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä.
Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat samoin kuin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun
ottamatta.
Keskinäisen omistuksen eliminointi
Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.
Suunnitelmapoistojen oikaisu
Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja
jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille
kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän oikaisuksi.
Osakkuusyhteisöt
Osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty konsernitaseeseen. Nämä on jätetty yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska
yhdistelemättä jättämisellä ei ole merkitystä oikean ja riittävän kuvan saamiseen konsernin toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta.
70
Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.
Edellisen tilikauden vertailukelpoisuus
Toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
71
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Toimintatuotot
Toimintatuotot tehtäväalueittain
Konserni
2014
2013
11 546
0
0
0
460 274
483 118
11 699 466
11 277 884
5 222 269
7 383 741
4 821 298
4 878 297
0
21 272
22 214 853
24 044 312
Vaalit
Tarkastustoiminta
Yleishallinto
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Muut
Yhteensä
Kunta
2014
2013
11 546
0
0
0
349 232
403 312
3 346 647
3 192 319
1 537 198
1 678 736
2 586 868
2 589 227
8 055
21 272
7 839 546
7 884 866
Verotulot
2014
e
26 297 107
2013
e
26 962 135
553 470
479 615
Kiinteistövero
997 775
873 513
27 848 353
28 315 263
Verotulot
Kunnan tulovero
Verotulot yhteensä
Kiinteistöveron edellisvuotta korkeampaan kertymään vaikutti verotuksen pohjana
olevien rakennusten ja maapohjien verotusarvojen määrittämiseen liittyvät muutokset
(Laki varojen arvostamisesta verotuksesta 1142/2005), joita on sovellettu
kiinteistöverotuksessa 1.1.2014 alkaen.
Valtionosuudet
Valtionosuuksien erittely
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien
tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
2014
2013
20 456 966
20 330 636
4 725 528
5 183 904
-237 164
-237 168
-1 120 231
-1 063 951
23 825 099
24 213 421
2014
2013
Käyttöomaisuuden poistot
Poistot poistosuunnitelman mukaan
4 143 871
3 004 990
Kirjattu tuloslaskelmaan
Kirjattu poistoerojen vähennykseksi
4 143 871
679 962
3 036 596
702 381
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittelemiseen on käytetty valtuuston
vuonna 2009 hyväksymää ja vuonna 2012 tarkistettua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaa tarkistettiin Kilan kuntajaoston 15.11.2011 mukaiseksi, ja uusia
poistoaikoja on sovellettu käyttöomaisuuteen, joka on hankittu 1.1.2013 jälkeen.
72
Poistosuunnitelma
Hyväksytty valtuustossa 9.11.2009 ja 12.11.2012
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Limingan kunnan poistosuunnitelman 28.11.1996 § 77. Poistosuunnitelmaa on päivitetty kunnanvaltuuston päätöksillä 9.11.2009 ja 12.11.2012 Kirjanpitolautakunnan yleisohjeiden 7.10.2008 ja 15.11.2011 mukaisesti. Viimeisin yleisohjeen 15.11.2011uudistus koski lähinnä poistoaikojen pituutta, ja sitä on sovellettava viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen. Kunnan poistosuunnitelmaa
uudistettiin siten, että ennen 1.1.2013 hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan päätöksen 9.11.2009
mukaisia poistoaikoja, ja 1.1.2013 jälkeen hankitun käyttöomaisuuden osalta noudatetaan uudistettuja
yleisohjeen 15.11.2011 mukaisia poistoaikoja.
Kunnan kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kuntajaosto.
Suunnitelman mukaisella poistolla tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja muiden pitkävaikutteisten menojen hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti
niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. KPL 5:12.1 §:n mukaan kirjanpitovelvollinen saa erityisestä
syystä kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja.
Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnalta poistosuunnitelman laatimista sekä erillistä pysyvien vastaavien
hyödykkeiden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy poistosuunnitelman.
Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin emoyrityksen tilinpäätöksessä.
Kunnan määräämisvallassa olevat yhteisöt
Kirjanpitolain 5:12.2 §:n perusteella yhtiö, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, tai yhdistys tai
säätiö, saa poistaa pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot ja muut pitkävaikutteiset menot
niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. Tällaisen yhteisön on kuitenkin laskettava
suunnitelman mukaiset poistot kuntakonsernin tilinpäätöstä varten.
Poistopohjan määrittäminen
Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon
luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutunet muuttuvat menot. Arvonlisäverollisessa toiminnassa käytettävän pysyvien vastaavien hyödykkeen ostohintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei
lueta hankintamenoon. Kunnassa suunnitelmapoistojen pohjana käytettävään hankintamenoon ei lueta
myöskään palautusjärjestelmän (AVL 130 §) arvonlisäveroa.
Pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintaan on saatu valtionosuus, investointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennassa poistopohjana pidetään ko. rahoitusosuudella vähennettyä hankintamenon määrää.
Arvonkorotukset
KPL 5:17.1 §:n mukaan arvonkorotukset on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa- ja vesialueisiin ja
arvopapereihin.
Arvonalentumiset
Suunnitelman mukaisten poistojen kohteena olevien pysyvien vastaavien arvonalentumiset käsitellään
lisäpoistoina. Pysyvien vastaavien hyödykkeistä, jotka eivät ole suunnitelmapoistojen kohteena, tehdään
KPL 5:13 §:n mukainen arvonalennuskirjaus. Arvonalentumiseksi merkitään kunnan tilinpäätöksessä vain
pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien sekä pysyviin vastaaviin kirjattujen taide-esineiden arvonalentumiset.
Pysyvien vastaavien perusparannusmeno
Aktivoitavia perusparannusmenoja ovat ne perusparannusmenot, jotka parantavat hyödykkeen tulon- tai
palveluntuottamiskykyä alkuperäistä suuremmaksi
- perusparannus johtaa hyödykkeen taloudellisen pitoajan kasvuun
Korjaus- ja huoltomenot tulee kirjata syntymisvuoden kuluksi.
73
Perusparannusmeno voidaan joko lisätä sen poistamattomaan hankintamenoon tai kirjata erilliseksi pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenoksi, jolle määrätään oma poistosuunnitelma. Poistoaika on
usein sama kuin perusparannetun hyödykkeen jäljellä oleva taloudellinen pitoaika. Jos perusparannus
lisää olennaisesti hyödykkeen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa, muutetaan poistosuunnitelmaa vastaavasti.
Pienhankinnat
Pienhankintaraja on 10.000 euroa. Jos hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa 10.000
euroa, kirjataan hankintameno kokonaan hankintatilikauden kuluksi.
Poistoaika
Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno tulee poistaa
vaikutusaikanaan. Tällä tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden
periaatetta.
Poistomenetelmä
Rakennuksille suositeltavin poistomenetelmä on tasapoistot. Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja
kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai menojäännöspoistomenetelmällä.
Limingan kunnassa poistomenetelmänä käytetään tasapoistoja.
Poistosuunnitelman muuttaminen
Jos pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset tai palvelutuotantokyky muuttuvat olennaisesti, voidaan kyseessä olevan hyödykkeen poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Aiempien tilikausien poistoja ei tällöin kuitenkaan oikaista. Poistosuunnitelman muutos koskee vain muutostilikauden ja
sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja.
Tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuonna, jona
hyödyke poistetaan käytöstä.
74
Limingan kunnan poistosuunnitelma
Limingan kunta
ennen 1.1.2013
hankitut hyödykkeet
Limingan kunta
1.1.2013 jälkeen
hankitut hyödykkeet
KILA:n kuntajaoston yleisohje: rajat
Tasapoisto
Tasapoisto
Tasapoisto
5 vuotta
5 vuotta
2 vuotta
5 vuotta
2 vuotta
2 – 5 vuotta*
5 – 20 vuotta *
2 – 5 vuotta *
5 vuotta
5 vuotta
2 vuotta
5 vuotta **
2 – 5 vuotta *
2 – 5 vuotta *
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
40 vuotta
25 vuotta
20 vuotta
25 vuotta
40 vuotta
20 vuotta
20 vuotta
10 vuotta
20 vuotta
30 vuotta
20 – 50 vuotta
20 – 30 vuotta
10 – 20 vuotta
20 – 30 vuotta
30 – 50 vuotta
Kadut, tiet, torit ja puistot
Sillat, laiturit ja uimalat
Muut maa- ja vesirakenteet
Vedenjakeluverkosto
Viemäriverkko
Kaukolämpöverkko
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet
Puhelinverkko, keskusasema ja ala-keskukset
Muut putki- ja kaapeliverkot
Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet
Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet
Liikenteen ohjauslaitteet
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
30 vuotta
30 vuotta
20 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
30 vuotta
30 vuotta
20 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
15 vuotta
10 vuotta
10 vuotta
15 – 20 vuotta
10 – 30 vuotta
15 – 30 vuotta
30 – 40 vuotta
30 – 40 vuotta
20 – 30 vuotta
15 – 20 vuotta
10 – 12 vuotta
15 – 20 vuotta
10 – 20 vuotta
15 – 20 vuotta
10 – 15 vuotta
10 – 15 vuotta
Koneet ja kalusto
Kuljetusvälineet
Muut liikkuvat työkoneet
Muut kevyet koneet
Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet
Atk laitteet
Muut laitteet ja kalusteet
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
4 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
5 vuotta
3 vuotta
3 vuotta
4 – 7 vuotta
5 – 10 vuotta
5 – 10 vuotta
5 – 15 vuotta
3 – 5 vuotta
3 – 5 vuotta
Luonnonvarat
Arvo- ja taide-esineet
käytön muk. poisto
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
ei poistoaikaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Kehittämismenot
Liikearvo
Muut pitkävaikutteiset menot
Atk-ohjelmistot
Muut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Hallinto- ja laitosrakennukset
Tehdas- ja tuotantorakennukset
Talousrakennukset
Vapaa-ajan rakennukset
Asuinrakennukset
*) erityisestä syystä voi olla enintään 20 vuotta
**) Muut pitkävaikutteiset menot/yleisten teiden hankkeet: taloudellisen pitoajan vuoksi käytetään ylärajaa, 5 vuotta
75
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta.
Limingan kunnassa ennen vuotta 2013 hankittuihin hyödykkeisiin noudatetaan 9.11.2009 hyväksyttyä poistosuunnitelmaa. Uusia poistoaikoja noudatetaan 1.1.2013 jälkeen hankittuihin hyödykkeisiin.
76
Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta
Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013-2017
Poistonalaisten investointien omahankintameno
Poikkeama
Poikkeama-%
18 720 067
20 567 081
-1 847 014
-9,0 %
Selvitys poikkeaman syistä
Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osittain rakennusten hankintamenoa alentavista
rahoitusosuuksista sekä siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita:
Investointihankkeiden omahankintamenot:
Teiden ja alueiden rakentaminen 2013-2017
Ketunmaantie 2013-2014
Tupoksen kevyen liikenteen väylä 2013-2014
Terveyskeskuksen rakentaminen 2013-2014
Muu talonrakennus
Yhteensä
6 330 221
585 937
1 223 974
10 303 960
944 170
19 388 262
Kunnanvaltuusto on tarkistanut poistosuunnitelmaa vuonna 2012. Uudet poistoajat otetaan käyttöön
vuodesta 2013 alkaen rakennettavassa käyttöomaisuudessa.
Poistot
Investoinnit
Rahoitusosuudet
Maa-alueet
Sijoitukset
Yhteensä
2013
3 036 596
9 885 142
-399 970
-330 430
-385 077
8 769 665
2014
4 143 871
7 873 132
-790 457
-635 259
0
6 447 416
2015
4 004 600
1 800 000
-150 000
-100 000
-30 000
1 520 000
2016
3 825 000
3 620 000
-1 150 000
-150 000
-130 000
2 190 000
2017
3 710 000
3 690 000
-700 000
-150 000
-1 200 000
1 640 000
Yhteensä
18 720 067
26 868 274
-3 190 427
-1 365 689
-1 745 077
20 567 081
2013-2014 tilinpäätöstietoja, 2015-17 suunnitelmatietoja
77
Pakollisten varausten muutokset
Pakollisten varausten muutokset
Konserni
2014
2013
Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1.
Lisäykset tilikaudella
Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12.
225 150
153 919
379 069
185 520
39 630
225 150
Muut pakolliset varaukset 1.1.
Vähennykset tilikaudella
Muut pakolliset varaukset 31.12.
543 832
Pakolliset varaukset yhteensä
Kunta
2014
2013
543 832
543 832
543 832
543 832
543 832
543 832
543 832
922 901
768 982
543 832
543 832
Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot
Konserni
Kunta
myyntivoitot ja -tappiot
Muut toimintatuotot
2014
2013
2014
2013
Maa- ja vesialueiden myyntivoitot
Rakennusten myyntivoitot
Muut myyntivoitot
Myyntivoitot yhteensä
550 629
17 980
8 540
577 149
532 769
23 655
0
556 424
550 629
17 980
0
568 609
528 194
19 169
0
547 363
Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on palauttanut
edellisten tilikausien ylijäämää Limingan
kunnalle vertailuvuonna 2013 385.077,04 euroa.
Summa on kirjattu muihin rahoitustuottoihin.
78
Tasetta koskevat liitetiedot
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot
Pysyvät vastaavat tase-erittäin
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkä-vaik.
menot
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Poistamaton hankintameno 1.1.
102 656
1 238 116
1 340 772
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden
aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Poistamaton hankintameno
Kirjanpitoarvo 31.12.
52 716
2 040 447
2 093 163
-62 727
92 645
92 645
-643 822
2 634 741
2 634 741
-706 549
2 727 386
2 727 386
Maa- ja vesialueet
1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden
aikana
Siirrot erien välillä
Tilikauden poisto
Rakennukset
Kiinteä rakenteet ja
laitteet
Koneet
ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
91 702
7 414
388
266 123
53 631
187
12 707
606
-790 457
-7 158
891
0
-3 437
322
54 952
123
4 585 751
29 623 246
11 068 023
848 077
635 259
8 920 206
2 412 312
473 706
-200 934
-30 320
-384 862
-405 595
-6 927
637
-1 767 581
-1 286 422
-383 319
5 020 076
36 745 551
11 809 051
938 464
91 702
347 279
5 020 076
36 745 551
11 809 051
938 464
91 702
347 279
31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
54 952
123
Maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueet erittely
Konserni
2014
2013
Kunta
2014
2013
Maa- ja vesialueet
Kiinteistöjen liittymismaksut
Muut maa- ja vesialueet
363 562
401 048
46 377
46 377
5 244 720
4 973 699
Maa- ja vesialueet yhteensä
5 608 282
4 772
839
5 173
887
4 539
374
4 585
751
5 020 076
79
Sijoitukset
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Tytäryhteisöosakkeet
Osakkuusyhteisöosakkeet
Kuntayhtymäosuudet
Osakkeet, omistusyhteysyhteisöt
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
Vähennykset
Siirrot
erien
väl
Hankintameno
31.12
4 308 713
332 282
2 870 134
1 139 177
4 308 713
332 282
2 870 134
1 139 177
610 867
9 261 173
610 867
9 261 173
Muut lainasaamiset ja muut saamiset
Tytäryhteisöt
447 956
Muut yhteisöt
949 749
Yhteensä
1 397 705
Sijoitukset yhteensä
Lisäykset
10 658 878
-29 179
447 956
920 570
1 368 526
-29 179
10 629 699
Muut osakkeet ja osuudet sisältävät julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita, joiden tasearvo
on 32.959,69 euroa. Osakkeiden markkina-arvo on 64.864,60 euroa.
80
Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot
Koti-
Kunnan
Konsernin
paikka
omistusosuus,
%
omistusosuus, %
Kuntakonsernin osuus 1000 euroa
omasta
vieraasta
tilikauden
pääomasta pääomasta
voitosta/
tappiosta
Tytäryhteisöt
Limingan Kehitys Oy
Limingan Vesihuolto Oy
Asunto Oy Limingan Rivitalot
Kiinteistö Oy Limingan Limmintalot
Kiinteistö Oy Limingan Vanamo
Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus
Kuntayhtymät
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
ky
Pohjois-Pohjanmaan Liitto
Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt
As.Oy Karintie
As.Oy Limingan Koti
As Oy Veteraanipuisto
Liminka
Liminka
Liminka
Liminka
Liminka
Liminka
100,00
69,80
56,70
100,00
75,00
76,40
100,00
69,80
56,70
100,00
75,00
76,40
440
2 633
28
628
2 109
922
140
3 811
0
2 804
9
129
-10
-69
0
0
-60
42
Oulu
Oulu
3,850
1,408
3,850
1,408
2 582
1 821
2 343
3 096
39
-86
Oulu
1,330
1,330
13
15
1
Liminka
Liminka
Liminka
27,86
29,46
36,00
27,86
29,46
36,00
yhteensä
71
25
215
311
1
2
2
5
0
1
2
3
Muut Omistusyhteysyhteisöt (*
As Oy Liminganjokipiha
As Oy Limingan kärppäkartano
As Oy Limingan Kranni
As.Oy Voimatupos
Limingan asunto Oy
As Oy Limingan Keulapurje
As Oy Limingan Karinraitti
As Oy Limingan Vanha Tammi
As Oy Limingan Kotiniitty
As Oy Limingan Linnukka
Kempeleen Vesihuolto Oy
*) Osuus osakkeiden tuottamasta äänivallasta < 20 %.
81
Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä
Saamisten erittely
Pitkäaik.
Saamiset tytäryhteisöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Yhteensä
67 826
373 906
441 732
'2014
Lyhytaik.
3 545
2 245
3 545
2 245
0
0
0
1 669
1 851
3 520
3 545
5 765
Saamiset kuntayhtymiltä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Yhteensä
Saamiset yhteensä
441 732
'2013
Lyhytaik.
Pitkäaik.
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Siirtosaamisiin sisältyvät
olennaiset erät
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Tulojäämät
Siirtyvät korot
Kelan korvaus työth
EU-tuet ja avustukset
Muut tulojäämät
Yhteensä
Konserni
2014
2013
0
18 756
25 103
357 988
401 847
0
32 571
95 050
366 527
494 148
2014
Kunta
2013
452 891
452 891
67 072
67 072
Erään Muut tulojäämät sisältyy ARAn avustus 385 tuhatta euroa kunnalle Saunarannan alueen rakentamiseen.
Elatustuen takautumissaatavat
Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus
Taseen siirtosaamisiin merkitty määrä
2014
0
2013
12 167,00
82
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot
Oma pääoma
Oman pääoman erittely
Konserni
2014
2013
17 463 398
17 463 398
90
Kunta
2014
2013
17 463 488
17 463 488
17 463 488
17 463 398
17 463 488
17 463 488
0
2 371
0
2 371
0
0
0
0
Muut omat rahastot 1.1.
Siirrot rahastoon
Siirrot rahastosta
Muut omat rahastot 31.12.
3 878 852
9 007
-262 399
3 625 461
3 399 137
479 715
0
3 878 852
Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1.
Siirto tilik.ylijäämätililtä
Siirto pakollisten varausten purku
Kuntayhtymien omistusosuuksien
muutosten vaikutus *)
Konserniyhtiöiden tilinpäätöksen 2012
korjausten vaikutus **)
Siirrot rahastoon
Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.
6 757 565
867 428
5 844 631
2 580
6 468 145
964 540
6 358 229
109 916
0
637 528
0
28 610
7 653 603
277 708
-4 882
6 757 565
7 432 684
6 468 145
956 864
867 428
1 121 615
964 540
29 701 787
28 967 243
26 017 788
24 896 172
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 1.1.
31.12.
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Oma pääoma yhteensä
*) Kunnan omistusosuus Oulun seudun koulutuskuntayhtymästä on noussut 1,82 %:sta 3,85 %:iin ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin omistusosuus 1,40 %:sta 1,41 %:iin.
**) Oulun seudun koulutuskuntayhtymä
83
Kertynyt poistoero ja investointivaraukset
Kertynyt poistoero ja varaukset
2014
2013
Kertynyt poistoero
Limingan lukio
Saldo 1.1
Poisto tilikaudella
Saldo 31.12.
3 147 659,03
-103 849,68
3 043 809,35
3 251 508,71
-103 849,68
3 147 659,03
42 422,16
-42 422,16
0,00
226 725,24
-184 303,08
42 422,16
Tupoksen yhtenäiskoulu
Saldo 1.1.
Poisto tilikaudella
Saldo 31.12.
2 310 824,10
-218 835,36
2 091 988,74
2 725 052,22
-414 228,12
2 310 824,10
Terveyskeskus
Kirjattu poistoero 31.12.
Poisto tilikaudella
Saldo 31.12.
9 000 000,00
-314 854,48
8 685 145,52
Hannu Krankan koulu
Poistoero 2008
Poisto tilikaudella
Saldo 31.12.
Kertynyt poistoero yhteensä 31.12.
Investointivaraukset
Pienet ala-asteet
Kumppanuushankkeet 2005
Terveyskeskus 2010
Terveyskeskus 2011
Terveyskeskus 2012
Terveyskeskus 2013
Liikekeskus 2014
Investointivaraukset 31.12.
Vastuuvaraus
13 820 943,61
5 500 905,29
168 187,93
200 000,00
700 000,00
700 000,00
1 000 000,00
168 187,93
200 000,00
700 000,00
700 000,00
1 000 000,00
2 500 000,00
2 000 000,00
1 000 000,00
3 500 000,00
1 200 000,00
3 968 187,93
11 768 187,93
543 831,99
543 831,99
Konserni
2014
Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu
Muut pakolliset varaukset yhteensä
379 069
543 832
922 901
Kunta
2013
225 090
543 832
768 922
2014
2013
543 832
543 832
543 832
543 832
Muihin pakollisiin varauksiin kunnalla kuuluu vastuuvaraus, joka on muodostettu vuonna 1997
avaavassa taseessa. Varausta voidaan käyttää mahdollisiin takausvastuisiin. Kunnan takausvastuut muiden
puolesta on eritelty myöhemmin.
84
Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Lainat, jotka erääntyvät 1.1. 2020Kuntarahoitus Oy
2014
3 750 000
2013
2 500 000
Lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille
Vieras pääoma
2014
Pitkäaik.
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
2013
Lyhytaik.
Pitkäaik.
Lyhytaik.
3 782
728
3 782
728
Velat kuntyhtymille
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
697 313
845 547
251 503
948 816
845 547
Vieras pääoma yhteensä
952 598
846 275
Liittymismaksut ja muut velat
Muut velat
Konserni
Kunta
2014
2013
3 507 607
213 677
3 721 283
3 888 733
2014
2013
514 564
514 564
569 783
569 783
Pitkäaikaiset
Muut velat
Liittymismaksut
Muut velat
Muut velat yhteensä
Lyhytaikaiset
Muut velat
Liittymismaksut
Muut velat
Yhteensä
727 298
727 298
3 888 733
866 604
866 604
85
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset
erät
Lyhytaikaiset siirtovelat
Tuloennakot
Menojäämät
Palkkojen ja sivukulujen jaksotukset
Korkojaksotukset
Muut siirtovelat
Yhteensä
Konserni
2014
Kunta
2013
43 791
30 398
3 912 953
73 267
982 640
5 012 651
3 975 491
67 291
864 099
4 937 279
2014
2 843 721
58 065
815 975
3 717 761
2013
2 818 805
46 333
531 259
3 396 397
Erä Muut siirtovelat sisältää kunnan osuuden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kalliiden hoitojen tasausrahastoosuuden 251 tuhatta euroa.
Huollettavien varat
Huollettavien varat
Huollettavien varat 31.12.
2014
2013
26 072
27 602
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin
Konserni
2014
1 105 410
Konserni
2013
1 187 071
Kunta
2014
0
Kunta
2013
0
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
2 408 208
1 787 253
4 042 566
665 827
2 021 149
5 784 682
0
0
0
0
Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen)
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Konserni
2014
111 772
188 920
300 693
Konserni
2013
143 551
285 361
428 911
Kunta
2014
95 150
165 422
260 571
Kunta
2013
51 848
154 295
206 142
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita.
Vastuusitoumukset
Kunta (= konserni)
2014
2013
Takaukset samaan konserniin kuuluvien
yhteisöjen puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
Takaukset muiden puolesta
Alkuperäinen pääoma
Jäljellä oleva pääoma
2 576 993
2 834 401
2 576 993
2 508 688
1 578 583
1 081 695
1 578 583
1 173 798
86
Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista
2014
2013
Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus
takauskeskuksen rahastosta 31.12.
43 702 977
41 100 268
30 215
27 564
Konserni
2014
Konserni
2013
Muut mahdolliset vastuut
Sopimusvastuut
Vuokravastuut
Arvonlisäveron palautusvastuu
Perustamishankkeiden valtionosuuden
palautusvastuu (*
Kunta
2014
Kunta
2013
294 125
272 337
138 425
180 321
3 290 960
3 599 830
3 290 960
3 599 830
Vuokravastuut kunta: Ojanperän päiväkodin vuokrasopimus vuoden 2017 loppuun.
*) Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen
valtionosuuksien palautusvastuut:
Hannu Krankan koulun valtionosuus 2007 1.573.050 euroa, jäljellä 838.960 euroa
Tupoksen yhtenäiskoulunvaltionsousuus 2010 1.500.000, jäljellä 1.100.000 euroa
Limingan kirjaston valtionosuus 2012 1.560.000 euroa, jäljellä 1.352.000
euroa.
Kuntayhtymien kertyneiden alijäämien kattamisvastuut
PPSHP
Alijäämä
31.12.2014
18 324 386
Kunnan
osuus
258 038
Sähkön, lämmön ja veden tuotanto
Kunta ei omista edellä mainittuja laitoksia, vaan palvelut ostetaan ulkopuolisilta yhtiöiltä.
Maankäyttösopimukset
Kunta ei ole kaavoittanut yksityisten maita.
Rakennus-/lunasstussopimukset
Ei ole tehty
Käyttöomaisuuden myynti
Maa-alueiden ja rakennusten myynti verottomana.
Investointeina hankitut koneet ja kalusto verollisina.
Vahingonkorvaukset
Vahingonkorvaukset haettu vakuutusyhtiöiltä verottomina.
Korjauskuluista haettu arvonlisäveron palautus.
87
Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
2014 *)
2013 *)
2012
19
21
21
Perusturvapalvelut
192
205
188
Sivistyspalvelut
412
396
370
Tekniset palvelut
102
104
107
Yhteensä
725
726
686
*) Vuosien 2013 ja 2014 henkilöstön määrä ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 henkilöstömäärän kanssa johtuen
raportointiohjelman muutoksesta vuonna 2013. Vuoden 2012 luvuissa ei ole mukana päällekkäiset työsuhteet, kun vuosien 2013 ja 2014 luvuista päällekkäisyyksiä ei ole eroteltu. Lisäksi vuoden 2014 luvuissa on mukana sivutoimiset henkilöt (48 hlö), jotka eivät ole olleet mukana aikaisempien vuosien luvuissa.
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
2014
2013
2012
21 158 481,61
22 435 803,77
22 469 338,97
5 875 288,25
5 951 997,30
5 858 175,18
Eläkekulut
4 669 207,88
4 710 367,92
4 564 760,72
Muut henkilöstösivukulut
1 206 080,37
1 241 629,38
1 293 414,46
316 265,50
338 323,90
-399 902,77
27 350 035,36
28 049 477,17
27 927 611,38
163 345,28
220 812,67
247 998,61
27 513 380,64
28 270 289,84
28 175 609,99
2 014
2 013
Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät
Yhteensä tuloslaskelman mukaan
Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen
Henkilöstökulut yhteensä
Tilintarkastajan palkkiot
KPMG Julkishallinnon palvelut Oy
Tilintarkastuspalkkiot
12 852
3 466
12 852
4 349
Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät
Tarkastuslautakunnan avustaminen
Muut palkkiot
Yhteensä
883
88
LIMINGAN KUNTA
Allekirjoitukset ja merkinnät
89
Tilinpäätöksen allekirjoitus
Limingassa 30. päivänä maaliskuuta 2015
_________________________________________
Pekka Rajala, kunnanjohtaja
_______________________________________
Kari Ylönen, pj
_________________________________________
Liisa Kylmänen, varapj
_______________________________________
Olli-Pekka Kinnunen, jäsen
_________________________________________
Paula Laurikkala, jäsen
_______________________________________
Juho Pakaslahti, jäsen
_________________________________________
Niina Parpala, jäsen
_______________________________________
Tuula Kleemola, jäsen
_________________________________________
Jukka Raitio, jäsen
_______________________________________
Asko Laukkanen, jäsen
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Limingassa _____ päivänä __________________________ 2015
______________________________________________________
KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy
Paula Hellén-Toivanen, JHTT
90
LIMINGAN KUNTA
Luettelot ja selvitykset
91
Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista
päiväkirja Aditron sähköinen arkisto
pääkirja Aditron sähköinen arkisto
tasekirja erikseen sidottuna
palkka-aineisto atk-listoina
tase-erittelyt erikseen sidottuna
Tositelajit
Tositelaji
10
30
34
35
36
37
38
39
40
41
42
44
46
48
49
50
51
52
53
54
59
70
72
77
80
81
82
84
85
86
87
88
89
8A
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
Kirjaston kassa
Pankkitositteet
Hyvitysten kohdistus OSRE
Ostolaskujen maksut
Ostolaskut käsintallennetut
Ostolaskut kierrätys
Toimeentulotuella maks.laskut
Effica/toimeentulotuki
Myren viitesuoritukset
Myre käsintallennetut suoritukset
Intime yleislaskutus
Intime Web-laskutus heti
Suoritukset/Perintätsto
Sopimuslaskutus
Korkolaskut
Effica tk
Effica kotipalvelut
Effica päivähoito
Koki tontinvuokrat
Aviste musiikkiopistolaskutus
Konvertoidut avoimet laskut
Sisäiset laskut
Sisäiset laskut Intime/IP
SIS web-muistiotositteet
Web-muistiotosite
Käsinkirjatut muistiotositteet
Matkalaskut
Palkkatositteet
Luottotappiot
Hyvitysten kohdistus MYRE
Sumu-poistot
Käyttöomaisuuden luovutukset
Poistoeron muutokset
Yksilö- ja perhehoito
Vyörytykset
KP laskennalliset
KP Automaattikirjaukset
SL Laskennalliset
SL Automaattikirjaukset
Volyymiraportteja varten
Kirjanpidon tulos
Kirjanpidon tulos laskennalliset
Sisäisen laskennan tulos
Sisäisen laskennan tulos laske
92
Selvitys kirjanpidon säilytyksestä
Kunnan tasekirja, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus säilytetään pysyvästi. Muiden tilinpäätösasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 §:n säännöksia siten, että kirjanpitokirjat ja tililuettelo säilytetään vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, tase-erittelyt ja muu kirjanpitoaineisto säilytetään vähintään 6 vuotta.
Kiinteistöinvestointeihin liittyvät laskut, tositteet ja muut selvitykset säilytetään 13 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin kiinteistöinvestointi on valmistunut. Eu-hankkeiden tositteet säilytetään
vähintään 10 vuotta ohjelmakauden viimeisestä maksatuksesta tai hankepäätösten määräämän ajan.
93
LIMINGAN KUNTA
Panttikirjaluettelo
31.12.2014
94

Toimintakertomus

Transcription

Similar documents

Rakennustapaselostus

materiaali - Uutispuuro

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

3/2014 - Pohjois-Pohjanmaan Matkailuyhdistys ry

Kutsu Hyvinvointia yhdessä - seminaariin - Terveempi Pohjois

LIMINGAN AUKEAMA 26.3. ilmestyneessä

Suomen Rahapaja -konsernin tilinpäätös ja hallituksen toiminta

Liminka.fi Tiedostot Hallinto Osasto Kuntatiedote

Vuosikertomus 2013 - Parikkalan Valo Oy

Juhlapuhe Tyrnävän seurakunnan 125

täältä - Tornionlaakson Sähkö Oy

Talousanalyysi - Köyliön kunta