Lataa artikkeli PDF-tiedostona

Transcription

Lataa artikkeli PDF-tiedostona
SU U R ISSA SA A PPA ISSA
ILMASTONMUUTOS
LUO KASVUA
SITRAN MARI PANTSAR-KALLIO PELASTAA YMPÄRISTÖÄ JA
TALOUTTA YHTÄ AIKAA. HÄNEN MUKAANSA ILMASTONMUUTOS
JA SEN TORJUNNAN EDELLYTTÄMÄT TOIMET TUOVAT MUKANAAN
LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA JA KASVUA. SUOMI VOISI NÄISTÄ
HYÖTYÄ, JOS OSAISIMME TARTTUA TILAISUUTEEN.
TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN_ KUVAT MARJA VÄÄNÄNEN
12_ P OLTE _ 1-2015
1-2015 _ P OLTE _ 13
SU U R ISSA SA A PPA ISSA
ari Pantsar-Kallio on helppo haastateltava, sillä hänellä on
missio, josta hän on silminnähden innoissaan ja josta hän
puhuu mielellään. Hän pelastaa ympäristöä ja siinä samalla
Suomen taloutta. Tai ehkä pikemminkin toisin päin, sillä
Sitran näkemyksen mukaan ekologisuuteen panostaminen
on kasvua luova sijoitus.
Pantsar-Kallio johtaa Sitrassa ekologista
teema-aluetta, jonka tavoitteena on luoda
Suomesta hiilineutraali ja resurssiviisas
yhteiskunta.
Näin vaalien alla Pantsar-Kallio
on pyrkinyt aktiivisesti keskustele­
maan puolueiden kanssa ja saamaan
hiilineutraalisuutta ja resurssiviisaut­
ta edistäviä toimia vaaliohjelmiin.
Sitran edustajat vierailevat vaikut­
tamistyössään myös paljon valiokun­
nissa. Sitrahan on eduskunnan alainen
organisaatio.
− Uskomme, että ekologisuus ja hiili­
neutraalisuus tuovat Suomeen työpaikkoja,
kilpailukykyä ja vientituloja ja lisäävät siten
hyvinvointia.
Ympäristön puolesta toimiminen ei siis ole pelkästään
välttämättömyys tai itseisarvoista hyvien asioiden edistä­
mistä, vaan tuottava sijoitus sekä yrityksille että kansanta­
loudelle.
Pantsar-Kallio viittaa muun muassa siihen, että energian
tehokkaaseen käyttöön ja ekologiaan liittyvillä ratkaisuilla
on huikeat maailmanmarkkinat. Työ- ja elinkeinominis­
teriön arvion mukaan tämä globaali cleantech-markkina
on arvoltaan 1 600 miljardia euroa vuodessa. Markkinan
odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.
Pantsar-Kallio osallistui joulukuussa Liman COP20ilmastohuippukokoukseen, missä usko ilmastonmuutoksen
luomiin mahdollisuuksiin vain vahvistui. Liman kokoukses­
sa keskusteltiin paljon Global Commission on the Economy
and Climaten syksyllä julkaisemasta raportista Better
Growth, Better Climate, joka käsittelee ilmastonmuutoksen
ja talouskasvun riippuvuutta. Sen mukaan ilmastonmuu­
toksen ilmeinen business case on jo siinä, että ilmansaas­
teet ja niiden terveysvaikutukset laskevat merkittävästi
kansantuotetta. Jo tästäkin syystä kannattaisi siirtyä
mahdollisimman nopeasti vähähiilisiin rat­
kaisuihin. Raportti havainnollistaa myös,
miten energiajärjestelmät, kaupungit ja
maankäyttö tulevat olemaan muutoksen
ytimessä sen keskeisimpinä mahdol­
listajina ja luovat samalla valtavat
liiketoimintamahdollisuudet.
”Ympäristön
puolesta
toimiminen voi
olla tuottava
sijoitus.”
Ennen Sitraan tuloaan Mari
Pantsar-Kallio toimi työja elinkeinoministeriössä
Suomen hallituksen
cleantechin strategisen
ohjelman johtajana ja sitä
ennen Suomen cleantechklusterin vetäjänä.
TOINEN MINÄ
FILOSOFIAN TOHTORI Mari Pantsar-Kallio haaveili eläinlääkärin ammatista, mutta tuli työharjoittelussa toisiin ajatuksiin. Eläinten auttamisen
sijasta hän ryhtyi työskentelemään ympäristöasioiden parissa. Eläimet
eivät silti kadonneet hänen elämästään, sillä kymmenisen vuotta sitten hän
hankki hevostilan Hollolasta.
Hevosista on sittemmin luovuttu, mutta koira ja kolme kissaa ovat pysyneet. Perheeseen kuuluu myös kohta ylioppilaaksi kirjoittava tytär, jonka
kaksi hevosta ovat muualla hoidossa.
Pantsar-Kallio kulkee päivittäin Helsinkiin junalla tai autolla, joka ”ikävä
kyllä” kulkee toistaiseksi biodieselillä, vaikka sähköauto olisi toiveena. Hän
kulkee reilun tunnin työmatkan mielellään, sillä kotitilalla on rauhoittavaa
puuhailla hektisten työpäivien vastapainoksi.
Hänen harrastuksensa on halkojen hakkuu. Huhkiessa työstressi katoaa
lopullisesti ja kunto pysyy hyvänä. Metsätöitäkin on 15 hehtaarin tilalla
koko lailla, mutta onneksi perhe vanhempia myöten on apuna. Virtaa riittää
vielä pyöräilyynkin.
14_ P OLTE _ 1-2015
NYT VAIN SUOMESSA pitäisi saada
lisää puhtia hankkeisiin ja teknolo­
gioihin, joista saataisiin vientituot­
teita. Pantsar-Kallion mukaan isot
yritykset Suomessa ovat tämän jo oi­
valtaneet, mutta tarvittaisiin myös uusia
kasvuhakuisia yrityksiä.
Ekologisen teema-alueensa puitteissa Sitra
on mukana rahoittamassa siihen sopivia hankkeita,
rahastoja ja toimenpidekokonaisuuksia.
− Teemme lähes päivittäin rahoituspäätöksiä. Sitra on
think-do-tank ja rahasto, jonka tarkoitus on edistää Suo­
men tasapainoista kasvua. Teemme Suomen tulevaisuuden
kannalta tärkeitä toimia, mutta rahastona pyrimme myös
siihen, että sijoitukset ovat meille kannattavia. Käytännön
toimia varten meillä on omia rahoitusammattilaisia.
− Toimintamallimme on, että käynnistämme hank­
keita, jotka pyrkivät luomaan systemaattisen muutoksen
Suomeen. Käynnistysvaiheessa teemme ja rahoitamme
hankkeita ensin itse ja etsimme niille sitten kotipaikan,
jossa työ jatkuu. Pyrimme saamaan aina mukaan joko
yksityistä tai julkista rahoitusta, sillä emme voi olla yhden
yrityksen äänitorvi.
Sitra paitsi rahoittaa, myös kouluttaa, käynnistää kes­
kusteluja ja pyrkii edistämään kannustavan toimintaym­
päristön luomista Suomeen. Mari Pantsar-Kallion työstä
suuri osa onkin puhumista erilaisissa tilaisuuksissa sekä
yritysten ja päättäjien tapaamisia.
− Me myös teetämme puolueettomia selvityksiä ja tuom­
me niitä keskusteluun. Pyrkimyksenä on saada Suomen
teollisuus ymmärtämään, että hiilineutraalisuus on aito
kilpailutekijä. Lisäksi meillä on resurssiviisautta edistäviä,
kiertotalouteen liittyviä projekteja eri puolilla Suomea.
Niissä pyritään saamaan materiaalia kiertämään yrityksis­
sä, niiden välillä ja yhdyskunnissa mahdollisimman tehok­
kaasti siten, että se samalla tuo kilpailukykyä alueille.
MARI PANTSAR-K ALLION VASTUUALUEELLA Sitran tavoit­
teena on saada Suomi tekemään kunnianhimoisempaa
ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Cleantech-hankkeisiin
pitäisi saada vauhtia lisäämällä kansallisia tutkimus- ja
kehityspanoksia ja edistämällä uusien ratkaisujen markki­
noillepääsyä.
− Tuomme maailmalta parhaita esimerkkejä siitä, millä
tavoin yritykset ovat saaneet kilpailukykyä ympäristöin­
vestoinneilla. Teemme yhteistyössä yritysten kanssa niille
oman tiekartan kohti hiilineutraalisuutta. Haluamme, että
isot yritykset näyttävät tässä esimerkkiä. Tähän liittyen
1-2015 _ P OLTE _ 15
SU U R ISSA SA A PPA ISSA
”Suomen
pitäisi luopua
fossiilisista
polttoaineista
liikenteessä
vuoteen 2025
mennessä.”
Sitran tavoitteena on saada Suomi
tekemään kunnianhimoisempaa
ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.
Sitra oli mukana perustamassa Suomen suurimpien yri­
tysten johdosta koostuvaa Climate Leadership Councilia
kesällä 2014.
Hanke, josta Pantsar-Kallio on erityisen innoissaan,
liittyy pääkaupunkiseudun kehittämiseen.
− Pyrimme saamaan pääkaupunkiseudusta kansainvä­
lisen mittaluokan cleantech-näyteikkunan, jossa yritykset
voivat esitellä omia teknologioitaan ja jonne kansainvälis­
ten asiakkaiden on helppo tulla tutustumaan. Tämä lisäisi
myös pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Hankkeen suun­
nittelu on parhaillaan käynnissä ja käymme keskusteluja
yritysten ja kaupunkien edustajien kanssa.
Suomen tavoite on olla lähes hiilineutraali vuonna 2050.
Sitran näkemyksen mukaan tämän pitäisi tapahtua huo­
mattavasti nopeammin, jo 2025−2030. Hiilineutraalisuus
kansallisella tasolla tarkoittaa, ettei Suomi päästä hiili­
dioksidia ilmaan enempää kuin sitä pystytään sitomaan.
Jotta tähän päästäisiin, ensimmäisenä askeleena pitäisi
luopua kivihiilen käytöstä.
− Sitra tiivistää tavoitteensa siten, että Suomen pitäisi
luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa sekä fos­
siilisista polttoaineista liikenteessä vuoteen 2025 mennes­
sä. Tämä voi kuulostaa radikaalilta, mutta tavoitteet on
asetettava kunnianhimoisiksi. Haluaisimme kirjauksen
seuraavaan hallitusohjelmaan.
− Ilahduttavaa oli, että myös tasavallan presidentti Sauli
Niinistö ilmaisi New Yorkin ilmastokokouksessa viime
syyskuussa Suomen tavoitteena olevan luopua kivihiilestä
vuoteen 2025 mennessä.
JOS FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA luovutaan, se tarkoit­
taa siirtymistä uusiutuviin kotimaisiin energianlähteisiin.
Uusiutuviksi kotimaisiksi energianlähteiksi Sitra lukee
metsä- ja jäteperäisen biomassan, aurinko-, tuuli- ja vesi­
energian.
Mari Pantsar-Kallio toteaa, että tässä tulee kuitenkin
olla pragmaattinen: fossiilisia voidaan käyttää varapoltto­
aineina tulevaisuudessakin, jos lämpöä tai sähköä tar­
vitaan enemmän kuin uusiutuvalla energialla pystytään
tuottamaan. Energiaturpeen roolin Pantsar-Kallio näkee
tulevaisuudessa juuri tässä.
− Turve on kotimainen polttoaine, joka on hyvä huolto­
varmuuden, vaihtotaseen ja työllisyyden kannalta, mutta
se on polttoaineena korkeapäästöinen. Se on tulevaisuu­
dessakin käyttökelpoinen vaihtoehto, mikäli hiilidioksidin
talteenottoa pystytään nykyisestä huomattavasti kehittä­
mään.
− Ylipäätään siirtymien tulee olla hallittuja. Sitra ei
liputa myöskään uuden ydinvoiman puolesta, mutta ym­
märrämme, että ydinvoimaa tarvitaan toistaiseksi, jotta
teollisuuden energiansaanti pystytään turvaamaan.
− Minusta suomalaisen professorityöryhmän viime
vuonna valmistunut Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti sisältää hyviä linjauksia. Siinähän eh­
16_ P OLTE _ 1-2015
dotetaan, että Suomi luopuisi tuontienergiasta ja investoisi
sen sijaan kotimaiseen energiantuotantoon.
− Itse arvotan eri energiamuotoja viiden kriteerin
mukaan, jotka ovat kotimaisuus, työllistävyys, vientitulot,
kustannustehokkuus ja vähäpäästöisyys.
Pantsar-Kallio muistuttaa, että energiantuotannon
lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös energiatehokkuu­
teen.
− Esimerkiksi liikenteen ja rakentamisen fiksuilla
ratkaisuilla ja suunnittelulla voidaan vähentää energian­
tarvetta. Silloin myös pystytään tuottamaan suurempi osa
energiasta kotimaisilla uusiutuvilla energianlähteillä.
− Myös uudet teknologiat voivat tuoda ratkaisuja. Eräs
kiinnostava uusi teknologia, jota suomalaiset yritykset ku­
ten Fortum ja ST1 nyt tutkivat, on geoterminen lämpö eli
syvälämpö. Siinä lämpö otetaan maasta, mutta huomatta­
vasti syvemmältä kuin perinteinen maalämpö eli kolmen,
jopa kuuden kilometrin syvyydestä.
− Geoterminen lämpö oli esillä myös Liman ilmastoko­
kouksessa. Ylipäätään voisi ajatella, että maapallomme
on kauttaaltaan lämmön ympäröimä. Sitä on maan sisällä
− tuskin kukaan edes tietää kuinka paljon − ja sitä on ulko­
puolella tuuli- ja aurinkoenergiana.
UUSI VE TURI TALOUSK A SVULLE?
ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA voisi hyvin toimia talouskasvun veturina. Sopivaa teknologiaa on olemassa, ja tarvittavien investointien määrä
on samaa luokkaa kuin talouden investoinnit olisivat muutenkin. Se mitä
tarvitaan, on johdonmukainen politiikka.
Tämä on johtoajatus raportissa Better Growth, Better Climate, jonka Meksikon entisen presidentin Felipe Calderónin ja ekonomisti, lordi Nicholas
Sternin perustama Global Commission on the Economy and Climate julkaisi
viime syksynä.
Vähähiiliseen ja ilmastolle suotuisaan talouskasvuun päästään muun
muassa paremmalla kaupunkisuunnittelulla. Rakentamalla kompakteja
kaupunkeja, joissa on toimiva joukkoliikenne, voidaan parantaa elintasoa
ja luoda työpaikkoja. Uusien maataloustekniikoiden avulla voidaan tuottaa
enemmän ruokaa, vähentää köyhyyttä ja katkaista päästöt. Kunnostamalla käyttöön 12 prosenttia maailman köyhtyneistä viljelysmaista voitaisiin
ruokkia 200 miljoonaa ihmistä. Tuuli- ja aurinkoenergian hinta laskee jatkuvasti, ja yhä suurempi osa kasvavasta energiantarpeesta voidaan tuottaa
uusiutuvilla energianlähteillä.
Raportin mukaan maailmantalouden syvä rakennemuutos tulee seuraavan 15 vuoden aikana ratkaisemaan maapallon ilmaston tulevaisuuden.
Innovaatiot luovat talouskasvua, ja ilmastonmuutoksen torjunta kannustaa
uusiin ratkaisuihin.
− Tuomme maailmalta parhaita
esimerkkejä siitä, millä
tavoin yritykset ovat
saaneet kilpailukykyä
ympäristöinvestoinneilla,
Mari Pantsar-Kallio sanoo.
1-2015 _ P OLTE _ 17
SU U R ISSA SA A PPA ISSA
− Pyrimme saamaan
pääkaupunkiseudusta
kansainvälisen
mittaluokan cleantechnäyteikkunan, Mari
Pantsar-Kallio kertoo.
k
”Suomen
isoista
kaupungeista
Turussa on
vähennetty eniten
päästöjä.”
Uusiutuvaan energiaan siirtyminen Sitran ehdottamassa
aikataulussa on varsin kova tavoite. Voidaanko siihen pääs­
tä ilman tukipolitiikkaa, mistä on esimerkiksi Saksassa
huonoja kokemuksia?
− Mitään ei pidä rakentaa tukien varaan, ainakaan pit­
källä aikavälillä. Uusiutuvan energian tukia ei mielestäni
pitäisi kuitenkaan ensimmäisenä lähteä purkamaan, sillä
mehän tuemme myös fossiilisia polttoaineita.
− Pitäisi keksiä joku kannustinmekanismi, jotta energia­
yhtiöiden ei kannattaisi katsoa vain omaa energiantuotan­
toaan eli miten tuotetaan mahdollisimman halvalla ener­
giaa jollekin alueelle. Pitäisi sen sijaan katsoa laajemmin
kansantaloudellisia vaikutuksia.
− Meillähän on olemassa uusiutuvan energian inves­
tointituki. Siinä pitäisi ottaa huomioon myös, paljonko in­
vestoinnit tuovat työpaikkoja Suomeen. Samoin vaikkapa
kilometrikorvaukset ovat samat kaikille, riippumatta siitä,
millä polttoaineella kilometrit on ajettu. Niidenkin avulla
voitaisiin ohjata käyttäytymistä.
RESURSSIVIISAUS ON TOINEN polku Pantsar-Kallion johta­
massa teemassa. Siinä Sitran yhtenä pilottihankkeena on
toiminut Jyväskylän kaupunki ja lisää on tulossa.
− Jyväskylä on eräänlainen kaupunkilaboratorio, jossa
tähtäämme siihen, että siellä elettäisiin niin sanottua yh­
den maapallon elämää vuoteen 2050 mennessä. Suomalai­
sethan käyttävät luonnonvaroja kahden maapallon edestä,
18_ P OLTE _ 1-2015
mikä ei ole kestävää. Jyväskylässä kehitetään materiaalien
kierrätykseen liittyviä toimenpiteitä, energiantuotantoa ja
sitä, että käytettäisiin vain kotimaisia polttoaineita.
− Olemme etsineet samankaltaisiksi kehittämiskohteik­
si kolmea muuta kaupunkia. Hakemuksia tuli runsaasti
ja valitsimme niistä Turun, Forssan ja Lappeenrannan.
Kirittäjänä Suomen kaupunkikentässä on tähän asti toi­
minut Turku, joka aikoo olla hiilineutraali vuonna 2040.
Suomessa isoista kaupungeista juuri Turussa on vähennet­
ty eniten päästöjä.
Sitra julkisti kiertotaloudesta hiljattain selvityksen,
jossa olivat kohteena konepajateollisuus, metsäteollisuus,
elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus ja jakamistalous.
− Julkistamistilaisuus oli menestys. Paikalla oli yli 600
osanottajaa ja Raimo Sailaksen vetämään paneelikeskus­
teluun osallistuivat viiden suurimman puolueen puheen­
johtajat. Kaikki lupasivat ottaa kiertotalouden edistämisen
hallitusohjelmaan, jos ovat siitä neuvottelemassa.
Pantsar-Kallion mukaan juuri tällaiset onnistumisen
hetket ovat hänen työssään palkitsevimpia. Sanoma ote­
taan hyvin vastaan ja asiat etenevät.
”Haluamme, että isot yritykset
näyttävät esimerkkiä matkalla
kohti hiilineutraalisuutta.”
yllä minua niin ärsyttää tuo sana haastava.
Joku konsultti keksi, ettei enää saa puhua
vaikeuksista tai ongelmista. Kaikesta tuli
yhtäkkiä haastavaa. Ja entäs sana harjoitus.
Isoistakin hankkeista, todella oikeasti haas­
tavista, puhutaan harjoituksena.
Kovin älytöntä oman kielemme käyttöä.
Ajatellaan nyt vaikka seuraavan hallituksen energiapo­
liittisia linjanvetoja. Ne ovat kaikkea muuta kuin haastavia
harjoituksia. Edessä on hyvin vaikea savotta.
Uuden hallituksen hallitusohjelman, oli se sitten lyhyt tai
pitkä, keskiössä ovat talous ja työllisyys. Energia on iso osa
tuota kokonaisuutta. Pääministerin ohella elinkeinominis­
terillä ja ympäristöministerillä on hallituksen elinkeinopoli­
tiikan toteuttamisessa entistä suurempi rooli.
Harjoitetun energiapolitiikan pohja näyttää ainakin tällä
hetkellä pettäneen. Fossiilisten polttoaineiden piti huveta ja
hinnan nousta. Kävikin aivan päinvastoin. Kivihiiltä riittää
ainakin pariksi sadaksi vuodeksi, uusia öljy- ja maakaasu­
esiintymiä löytyy. Hinnat ovat romahtaneet.
Mieleen tulevat Rooman Klubin ja sen suomalaisjäsenen
Pentti Malaskan povaukset luonnonvarojen ehtymisestä. En­
nustaminen on tunnetusti vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.
K ATAISEN HALLITUKSEN YLVÄ ÄSSÄ energiapoliittisessa
strategiassa oli tavoitteena, että edistetään metsäpohjai­
sen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että
kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025
mennessä. Turpeen energiakäyttöä
puolestaan pitäisi vähentää suunni­
Huonommallakin
telmallisesti siten, ettei se korvaudu
matikkapäällä
kivihiilellä.
voi laskea, ettei
Ja kuinkas kävikään. Hallitus
kyse ole enää
leikkasi suuressa viisaudessaan koti­
markkinataloudesta.
maisen bioenergian tukia. Suomessa
mustien möykkyjen hintakilpailukyky
ohitti ikioman puun ja turpeen. Nyt tuota virhettä on yritet­
ty korjata. Eikä Suomi ole yksin. Kivihiili tupruttaa entistä
enemmän päästöjä jopa uuden ajan airueen Saksan ilmaan.
On syytä olla huolissaan tapahtuneesta päästökehitykses­
tä. Mutta jos vaihtoehdot ovat tuontikivihiili tai kotimainen
turve, niin tässä tilanteessa ratkaisun luulisi olevan hyvin
yksinkertainen.
Omat ongelmansa tuo se, miten energiasektorille turva­
taan markkinaehtoiset perusvoiman investoinnit. Tuuli­
energialle on luvattu 105 euron takuuhinta kilowattituntilta.
Sähkön markkinahinta on siitä kolmannes. Huonommalla­
kin matikkapäällä voi laskea, ettei kyse ole enää markkina­
taloudesta.
Joudummeko kohta myöntämään, että energiatalous on
kuin maataloutta? Huoltovarmuuden takaamiseksi on pian
maksettava tukea, jotta Inkoon kaltaiset voimalat pidetään
toimintakunnossa pahan päivän varalta.
Matti ja Maija Meikäläinen eivät aina ymmärrä, miten
haavoittuvainen Suomi on, jos viidennes sähköstä tuodaan.
Kun pakkanen ärjyy kolmessakymmenessä koko maassa,
ei tuulelta vastausta saa. Lauantain saunomiskieltokaan ei
meitä pelasta, jos suuret voimalat on hitaasti kituutettu alas
eikä uusia ole rakenteilla.
MITÄPÄ SEURA AVAN HALLITUKSEN pitäisi sitten tehdä?
Kaiken a ja o ovat tietysti ministerivalinnat. Jotta Suomen
kohtalon pitkälle ratkaisevassa työ- ja elinkeinopolitiikassa
päästään johdonmukaisuuteen, on elinkeinoministerin ja
ympäristöministerin oltava samasta puolueesta. Valintojen
merkitystä korostaisi vielä se, jos kyseessä olisi pääministe­
ripuolue.
On helppo ennustaa, että mikäli hallitus syntyy il­
man vihreitä, hallitusohjelmassa luvataan turvata puun
ja turpeen kilpailukyky energian tuotannossa. Turpeen
tuotantoon liittyvää kaavoitusta pyritään nopeuttamaan.
Lisävoiman rakentaminen jo valjastettuihin vesistöihin
pulpahtaa myös jälleen pinnalle. Poru on epäilemättä kova
ja voimakkaimmin keskisen ja pohjoisen Suomen hankkeita
vastustetaan Kehä ykkösen sisäpuolelta.
Ugh, olen puhunut. Olo on kuin sillä entisellä pankinjoh­
tajalla, jolla pyyhittiin pöytää kun kaikki kohkasivat hui­
keista uusista finanssi-instrumenteista. Kriisit palauttivat
sittemmin peruspankkiirin taas kunniaan.
Kannattaa siis kaiken tuuli- ja aurinkohypetyksen kes­
kellä muistaa myös perusvoimainsinööriä, joka ei haasteita
pelkää ja on valmis tositoimiin, ei pelkkiin harjoituksiin,
jotta suomalaisilla olisi muitakin energian lähteitä kuin
tuohettomia koivuklapeja.
KALLE HEISKANEN
Kirjoittaja on Pohjalaisen
emeritus-päätoimittaja.
1-2015 _ P OLTE _ 19
KOLUMNI
HAASTAVA HARJOITUS