EDK-2015-AK-6221

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunto 12.6.2015
Sivistysvaliokunnalle
Asia:
K 9/2015 vp Hallituksen vuosikertomus 2014. Peruskoulujen digitalisoinnin nykytilanne ja suunnitellut
toimintamallit
Sivistysvaliokunta on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä asiantuntijalausuntoa peruskoulujen
digitalisoinnin nykytilanteesta ja suunnitelluista toimintamalleista.
1. Taustaa
Tieto- ja viestintä tekniikka liittyy oleellisena osana koulutuksen ja koko yhteiskunnan toimintaan.
EU:n Digitaalinen Agenda (COM(2012) 784) linjaa Eurooppa 2020 -strategian tietoyhteiskunta- ja
viestintäpolitiikka. Agendan ensisijaisena tavoitteena on kehittää Euroopasta maailmanlaajuinen ja
kilpailukykyinen digitaalitoimija vuoteen 2020 mennessä. Yksi keskeisistä asioista on digitaalisten
sisämarkkinoiden luominen ja Euroopan talouden kasvun vauhdittaminen digitaalisin keinoin. Keskeisiä
toimia ovat osaamisen ja tietoisuuden lisääminen digitaalitaloudesta, edistyneen sähköisen infrastruktuurin
rakentaminen sekä yrittäjyyden ja alan eurooppalaisten toimijoiden verkostoitumisen edistäminen.
Agendan osia ovat:
1.
Yhteiset digitaaliset sisämarkkinat,
2.
Yhteensopivuus ja standardit,
3.
Luottamus ja turvallisuus,
4.
Tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiot,
5.
Digitaalinen lukutaito, tekniset taidot ja osallisuus,
6.
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen laajasti yhteiskunnassa.
Agendaan sisältyy tavoitteita, joilla kannustetaan jäsenmaita kehittämään tulevaisuuden osaamista ja
lisätään koulutuksen avoimuutta, vahvistetaan alan tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita sekä
varmistetaan kaikkien kansalaisten osallistuminen yhteiskunnan toimintaan.
EU:ssa on linjattu että jäsenvaltioiden ja komission yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa virallisen
koulutusjärjestelmän sisällä hyödynnettävien sekä tutkintojen osaksi luettavien avointen
oppimisaineistojen laatu ja vertailtavuus.
Digitaalisuudella on useita etuja koulutuksen kehittämiselle: tiedonhaun helpottuminen auttaa
saavuttamaan uusia oppijaryhmiä ja oppimisen yksilöllistäminen helpottuu. Uusia koulutuksen tarjoajia
syntyy, oppimateriaalien jakaminen on aiempaa helpompaa ja koulutus sekä tieto voivat siirtyä helpommin
rajojen yli.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on linjattu mm. seuraavilla suunnitelmilla: Kansallinen tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (2010), Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020
(OKM 2010/12) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia (2013).
2. Nykytila tutkimuksen valossa
Digitaalisuutta ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä on tutkittu useissa tutkimuksissa.
muutamia viimeisimpiä:
Seuraavassa
PISA 2012 ja ICT:n käyttö
ICT:n käyttöä arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osalta PISA -tutkimuksen yhteydessä. Vuoden 2012
arvioinnissa parhaan lukutaidon pistemäärän saavuttivat ne oppilaat, jotka käyttivät tyypillisenä
arkipäivänä internetiä 1–60 minuuttia. Sama tilanne oli myös tarkasteltaessa matematiikan ja
luonnontieteiden pistemääriä. Selkeästi heikoiten pärjäsivät ne, jotka eivät käyttäneet internetiä ollenkaan,
sekä toisaalta ne, jotka käyttävät sitä yli neljä tuntia tyypillisenä arkipäivänä koulun ulkopuolella.
Myönteisesti tieto- ja viestintäteknologiaan suhtautuvat pärjäsivät keskimäärin paremmin lukutaidon,
matematiikan ja luonnontieteiden arvioinnissa sekä ongelmanratkaisussa kuin teknologian käyttöön
kielteisesti suhtautuvat.
Tulokset viittaavat siihen, että tietokoneen ja internetin käyttö koulussa on selvästi lisääntynyt vuoden
2009 PISA tuloksiin verrattuna, sillä 2012 vain 33 prosenttia oppilaista ilmoitti, ettei käyttänyt internetiä
lainkaan tyypillisenä koulupäivänä. Tämä on melko lähellä OECD:n keskiarvoa (36 %). Oppilaista 56
prosenttia ilmoitti käyttävänsä internetiä tyypillisenä päivänä koulussa alle tunnin, mikä on hieman
enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin (47 %).
Huomionarvoista on myös että todella paljon koneella olevat kokivat vaikeuksia saada ystäviä, ja näin ollen
he kokivat useammin olevansa ulkopuolisia.
Myös harvempi heistä koki kuuluvansa kouluun, vaan pikemminkin he tunsivat olevansa väärässä paikassa.
Tämän perusteella on mahdotonta sanoa, onko runsas tietokoneella oleminen syy ystävien puutteeseen vai
pakokeino ja sijaistoiminto, kun ystäviä ei ole. Joka tapauksessa kouluviihtyvyyden ja yksilön hyväksytyksi
tulemisen kokemusten kannalta tähän asiaan tulee kiinnittää huomiota.
Lisäksi kaikissa osallistuvissa maissa oli nähtävissä, että tietokoneen käytön määrä oli yhteydessä koulusta
myöhästymisiin ja koulusta lintsaamiseen. Esimerkiksi Suomessa 36 prosenttia vähiten tietokonetta
päivittäin käyttävistä ilmoitti myöhästyneensä koulusta PISA-koetta edeltäneen kahden viikon aikana, kun
aktiivisimmista käyttäjistä näin ilmoitti 49 prosenttia.
European SchoolNet: ICT in Education -tutkimus
Tämä tutkimus on EU:n komission Liegin yliopistolta ja (EUN) -verkostolta tilaama tutkimus tieto- ja
viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (2013). Tutkimuksen mukaan suomalaiset koulut ovat
tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan aktiivinen
opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen ovat jääneet muista maista jälkeen. Suomessa laitteet ovat
vähintään keskitasoa, mutta käyttö vähäistä.
Suomalaiset koulut luokiteltiin tutkimuksessa parhaiten varusteltujen joukkoon. Luokitteluun vaikuttivat
suhteellisen hyvät tietoliikenneyhteydet ja se, että viime vuosina kouluihin on hankittu paljon esitystauluja,
oppimisalustoja ja datatykkejä.
Laitteiden käyttömäärissä suomalaiskoulut kuitenkin ovat viimeisten joukossa, kun asiaa kysytään oppilailta
itseltään. Oppilaiden työskentelymahdollisuuksiin eniten vaikuttavien laitteiden eli kiinteiden työasemien,
kannettavien ja tablettitietokoneiden määrässä Suomi on lähes keskitasolla, niiden käytön määrässä
tilaston viimeinen.
Huolestuttavaa on, että Suomessa oppilailla ei ole riittäviä mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja
viestintäteknisiä välineitä kouluissa oppimisensa tukena. Opettajat hyödyntävät jonkin verran uutta
tekniikkaa oppituntien ja tehtävien valmistelussa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, peruskouluissa
vähemmän.
Vertailtaessa muihin maihin, oppilaiden mielestä mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla on
Suomen peruskoulussa alhaisin, lukioissa neljänneksi alhaisin ja ammatillisissa oppilaitoksissakin alle
keskitason. Tietotekniikan hyödyntämistä tarkasteltiin tiedonhankinnan ja työstämisen, muiden oppilaiden
kanssa tehtävän yhteistyön, tehtävien tekemisen, kokeellisen oppimisen jne. näkökulmasta.
Lisäksi suomalaiset peruskoulujen rehtorit uskoivat tieto- ja viestintätekniikan hyötyihin vähemmän kuin
eurooppalaiset kollegansa. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten rehtorien luottamus on keskitasoa
parempaa.
Suomessa kahdeksannen luokan opettajien luottamus omiin tietoteknisiin taitoihinsa on vertailumaihin
verrattuna heikoimpien joukossa. Myös lukion ja ammatillisten opettajien luottamus on alle keskitason.
Suurimpana esteenä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia
syitä, kuten hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja digitaalisten oppimateriaalien
puutetta. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana onkin
Suomessa Euroopan alhaisimpia.
Suomalaisten oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat myös Euroopan alhaisimpia.
Silti oppilaat luottavat omiin käyttötaitoihinsa eurooppalaisia ikätovereitaan enemmän.
Vaikka opettajat ovat muuten epävarmoja osaamisestaan, he luottavat sosiaalisen median
käyttötaitoihinsa. Oppilaat puolestaan luottavat internetin turvallisuuteen ja sosiaalisen median
osaamiseensa. Oppilaiden tietotekniikan käyttö vapaa-aikana onkin Suomessa yleisempää kuin muissa
maissa, vaikka sen koulukäyttö on vähäistä (OPH, tiedote, Survey of Schools: ICT in Education.).
Suomen osallistuneiden otoskoulujen määrä tässä tutkimuksessa on ollut noin 50 %, mikä antaa
todennäköisesti luotettavan kuvan maan tilanteesta. Kuitenkin esim. Ruotsin (9 %) ja Tanskan (19 %) Norjan
(19 %) vastausprosentit jäävät alle 20 %, mikä pitää huomioida European Schoolnet: ICT in Education –
tutkimuksen käytössä maiden välisessä vertailussa.
Positiivisesti suhtautuvat opettajat myös kehittävät itse omia tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan ja
uskovat niiden vaikuttavan positiivisesti oppimistuloksiin. Tällaisia opettajia on eniten kouluissa, joissa
henkilöstöllä on yhteinen visio tieto- ja viestintäteknologioiden käytöstä opetuksessa – pelkkä laitteiden tai
digitaalisten sisältöjen saatavilla olo ei riitä. Selvityksen mukaan koulun hyvä tieto- ja viestintäteknologinen
varustelutaso ei sinänsä vaikuta parantavasti sen enempää oppilaiden kuin opettajienkaan teknologian
käyttötaitoihin tai asenteisiin tieto ja viestintäteknologiaa kohtaan. (European Comission 2013.)
Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöön kotona
ovat kansainvälisessäkin vertailussa erittäin hyvät (European Comission 2013).
Education and training monitor in Finland (European komission 2013) selvityksessä todetaan, että 80,6 %
neljäsluokkalaisista käyttää tietokonetta koulussa.
Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen ReadIT-tutkimusten (ks. esim. Kivinen &
Kaarakainen 2012) yhteydessä peruskoulun yhdeksännen luokan oppilailta kerätyn kyselyaineiston mukaan
valtaosa Suomen koulujen opetuksesta annetaan edelleen perinteisten opetus- ja havainnointivälineiden
avulla.
3. Tehtyjä toimenpiteitä
Opettajien pedagoginen ICT-käytön ohjaus
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi 28.8.2014 valtionavustusta pedagogiseen ICT-käytön ohjaukseen 233
perusopetuksen opetuksen järjestäjälle 2,8 miljoonaa euroa. Tavoitteena on oppilaiden innostuksen
kasvattaminen opetusta kohtaan hyväksikäyttämällä uutta teknologiaa. Myönnetyn rahoituksen avulla
halutaan edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisen tukena. Avustuksilla lisätään opettajien
valmiuksia käyttää monipuolisesti uusia opetusmenetelmiä ja -välineitä sekä laajentaa yhteistyötä
opettajien kesken.
Avustusta voidaan käyttää opettajien pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien palkkauksesta
aiheutuviin kustannuksiin sekä pedagogista ICT-ohjausta antavien opettajien ohjauksen ja koulutuksen
matkakustannuksiin. Tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä liittyen tieto- ja
viestintätekniikan käyttöön opettajien omassa työyhteisössä kollegiaalisen tuen avulla. Kyseinen avustus on
tarkoitus olla opetuksen järjestäjän omasta oppimisympäristöstä lähtevää toimintaa, joka tehdään
vertaistukea hyväksikäyttäen, ei ylhäältä annettuna toimintana. Avustuksen käyttöönotosta tehdään
vaikuttavuusarviointi digitaalisen kyselyn avulla kesän 2015 aikana. Opetuksen järjestäjiä pyritään
tukemaan ja avustamaan verkostoitumisessa mahdollisuuksien mukaan.
EduCloud Alliance
EduCloud Alliance on opetus- ja kulttuuriministeriö projekti, jossa on tuonut yhteen digitaalisten
työvälineiden kehittäjiä muodostamaan EduCloud Alliance –nimistä konsortiota, jonka tavoitteena on
yhteisien standardien ja käytäntöjen luominen digitaalisten oppimistyökalujen välille, joka mahdollistaisi
paremmin toimivat digitaalisten oppimistyökalujen markkinat ja loisi loppukäyttäjille helppokäyttöisempiä
ratkaisuja ja parantaisi digitaalisten oppimistuotteiden yhteentoimivuutta.
Tausta
Pilviväylä -hanke aloitti toimintansa vuoden 2013 loppupuolella. Vuoden 2014 keväällä ja kesällä
toteutettiin digitaalisen oppimateriaalin kauppapaikka (Bazaar) sekä tunnistautumisjärjestelmä, joka
hyödynsi opettajien ja oppilaiden olemassa olevia kirjautumistunnuksia. Ensisijaisena tavoitteena oli
selvittää digitaalisen oppimismateriaalin ja -järjestelmien ekosysteemin rakentamisen käytännön toimivuus.
Useat tahot eri sektoreilta ilmaisivat halukkuutensa olla mukana konseptin mukaisen ekosysteemin
luomisessa. Vuoden 2014 keväällä julkaistiin lisäksi avoin kutsu konsortioon, joka vastaisi jatkossa luodun
ekosysteemin ja sitä tukevien järjestelmien ja rajapintojen kehittämisestä. Konsortioon lähti mukaan 27
tahoa, joihin kuului yrityksiä, yhdistyksiä ja korkeakouluja.
Maaliskuussa 2015 järjestettiin EduCloud Alliancen perustamiskokous, jossa siirrettiin koordinoimisvastuu
kokonaisuudessaan konsortiolle ja ministeriön rooli muuttui lopullisesti koordinoijasta yhdeksi EduCloud
Alliancen strategiajäseneksi. Kuluvan vuoden aikana aloitettiin myös toimet standardin viemiseksi
kansainväliseksi. Konsortion toimintaa esiteltiin maaliskuun 2015 alussa DG EAC: jäsenille (DG Education
and Culture European Commission). Tapaamisessa EduCloud Alliance sai myönteistä palautetta ja DG EAC
selvittääkin voisiko ECA Standardi osa EU:n Open Education Europe- tai e-Learning.eu –portaaleja.
EduCloud Alliancen tulevaisuus
Vuoden 2015 aikana EduCloud Alliance tekee pohjatyötä laajempaa jalkautusta varten. Tähän tähdäten
konsortio tekee verkostoitumistyötä Suomen pedagogisen yhteisön suuntaan sekä aktivoi aihepiirin
kannalta keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä kaupallisia toimijoita mukaan toimintaan nopeuttaakseen
ECA-yhteensopivien digitaalisten oppimismateriaalien saatavuutta. Digitaalisten materiaalien käyttöönoton
helpottamiseksi jatketaan digitaalisten oppimateriaalien avointen rajapintojen sekä alaikäisten
erityistarpeet huomioivan tunnistautumisratkaisun kehittämistä. EduCloud Alliance jatkaa lisäksi
kansainvälistymistä Euroopan ja Aasian suuntaan tavoitteenaan saada luotu standardi kansainväliseksi
standardiksi. Näillä kehityskuluilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa vuoden 2016 alussa on olemassa
laaja valikoima ECA-yhteensopivia tuotteita ja materiaaleja, jotka ovat opetuksen kannalta relevantteja
sekä helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja räätälöidä erilaisiin oppimiskokonaisuuksiin.
Miksi avoin standardi?
Avoimien standardien kehittäminen on hallitusohjelman kärkihankkeen kannalta kriittinen menestystekijä.
Tukemalla digitaalisten palveluiden sekä digitaalisten materiaalien yhteensopivuutta teknisellä ja
semanttisella tasolla, mahdollistetaan kustannustehokkaiden, asiakaslähtöisten ja pitkäkestoisten
ratkaisujen aikaansaaminen. Ilman yhteisiä avoimia standardeja on riskinä jatkaa kehityskulkua, jossa
yksittäiset kunnat hankkivat erillisiä tietojärjestelmiä tai digitaalisia palveluita, eikä tieto tai palvelut ole
siirrettävissä muihin oppilaan tai opettajan käyttämiin palveluihin. Tähän kehityskulkuun liittyy myös
korostunut riski erilaisten toimittajaloukkujen muodostumiseen, jolloin tilaajan valitseman tuotteen
jatkokehittäminen tai vaihtaminen on hankalaa ja kallista. Avoimet standardit lisäksi edistävät pienten ja
keskisuurten yritysten markkinoita edutech-sektorilla. Avoimet rajapinnat sekä avoimen lähdekoodin avulla
rakennetut digitaaliset palvelut antavat tilaajalle mahdollisuuden kilpailuttaa digitaalisten palveluiden
rakentaminen, ylläpito ja jatkokehittäminen helpommin tai vaihtoehtoisesti käyttää eri yrityksiä ylläpidon ja
jatkokehittämisen toteutuksiin.
Hallinnollinen opetuksen järjestäjien tukeminen ICT:n käyttöönotossa
Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa
rakennetaan opetustoimen sähköisen asioinnin verkkopalvelukokonaisuus. Hankkeessa tuotetaan opiskelua
ja siihen hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua tukevia palveluita elinikäisen oppimisen
periaatteella. Kokonaisuuden keskeinen ja näkyvin palvelu on Opintopolku.fi -portaali
(www.opintopolku.fi).
Osana tätä kokonaisuutta on julkaistu opetussuunnitelmat rakenteistetussa muodossa eli ePerusteet esi- ja
perusopetukseen, lisäopetukseen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin.
Opetushallitus on tuottanut uuden työkalun perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman laadintaa
varten. Ops-työkalun avulla opetuksen järjestäjä voi laatia, julkaista ja päivittää perusopetuksen
opetussuunnitelman sähköisesti. Työkalu on osa ePerusteet-palvelua. Se mahdollistaa paikallisen
opetussuunnitelman laatimisen seutukunnallisena, kuntakohtaisena tai koulukohtaisena.
Ops-työkalu tarjoaa selkeän rakenteen paikalliselle opetussuunnitelmalle 22.12.2014 annettujen
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Työkalu on kiinteässä yhteydessä muuhun
ePerusteet-palveluun ja jatkossa myös opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen.
Lisäksi selvitetään Opintopolun sekä Todennetun osaamisen rekisterin (TOR) osalta mahdollisuuksia kytkeä
ne osaksi Kansallista palveluarkkitehtuuria.
Tieto- ja viestintätekniikkaan suunnattu rahoitus
Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö on myötänyt Opetushallituksen jaettavaksi yhteensä 4 450 000
euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen
hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa.
Vastaavasti vuonna 2014 myönnettiin 3 000 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen. Tässä rahoituksessa
ei ollut mukana ylioppilastutkinnon sähköistämiseen liittyvää rahoitusta, vaan se myönnettiin erikseen
suoraan Ylioppilastutkintolautakunnalle.
Opetus – ja kulttuuriministeriö on suunnannut vuonna 2015 Opetushallituksen jaettavaksi rahoitusta
hyväksytyn talousarvion mukaisesti Opetushallituksen käytettäväksi enintään 6 096 000 euroa
innovatiivisten oppimisympäristöjen tieto ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen edistämiseen.
Erityisesti tällä halutaan laajentaa hyviä tieto- ja viestintäteknisiä käytänteitä koskemaan koko maan
perusopetusta.
4. Haasteita ja mahdollisuuksia
Uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien hyödyntämisen yhteydessä on tärkeää varmistaa
opetusmateriaalien laatu ja pedagoginen soveltuvuus. Keskeistä olisi löytää opetuskäyttöön ne ICT –
ratkaisut ja -sovellutukset, jotka tukevat parhaiten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehittymistä
perustaidot ja –osaamisen turvaten. Oppilaiden oikeusturva, tietosuoja sekä eettisesti oikea ICT:n käyttö
tulee myös ottaa huomioon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä.
Hyvien käytänteiden levittäminen Opetushallituksen hankkeiden kautta edesauttaa opettajien tieto- taitoa
käyttää pedagogisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppimista hyödyntävällä tavalla. Vastaavasti
valtionavustus pedagogisten ICT-ohjaajien työn tukemiseen auttaa opettajia ottamaan tieto- ja
viestintätekniikan haltuun.
Avoimien standardien avulla edistetään avointen oppimateriaalien käyttöönottoa kouluissa, joka
puolestaan mahdollistaa laajemman valikoiman vapaita tai edullisempia oppimateriaaleja oppilaitosten
käyttöön. Samalla kotimaisen laadukkaan oppimateriaalin vienti Euroopan sisämarkkina-alueelle helpottuu,
mikäli standardi saadaan ulotettua kansainväliseksi standardiksi.
Pääministeri Juha Sipilän hallituskauden tavoitteena on oppimisympäristöjen modernisointi sekä
digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. Hallituskauden eräinä
kärkihankkeina ovat uudet oppimisympäristöt ja digitaalisten materiaalien saaminen peruskouluihin.
Tavoitteena on päivittää perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi
sekä painottaa tulevaisuuden taitopohjaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä
kaventaa niissä syntyneitä eroja. Samalla panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten
henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Kehittämisen kohteena on myös se, että laajennetaan
oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä ja uudistetaan pedagogiikkaa.
Hallituksen strategian läpileikkaavana teemana on myös se, että digitalisoidaan julkiset palvelut. Kokeiluilla
tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä
vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään
kansalaislähtöisiä toimintatapoja.