6 Koivukylän suuralueen kierros

6 Koivukylän suuralueen kierros
Reitti kulkee sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.
17km
4
5
6
Merik
otkan
t.
Korkeusero reitillä noin 35 m, nousuja yhteensä noin 230 m
Korsonp.
3
Ra
ut
ap
.
Vesimiehent.
Maauunin
tie
8a
ant
.
7
Re
kol
2
jant
rint
t.
Koiv
ie
Mer
Lau
Rumpalin
utaiv
10
al
1
U
ylä
nvä
len
tie
ylä
bö
vuk
na
Koi
Ha
Epinkoskent.
ie
8b
U 9
11
Tar
h
akj
12
.
6
Koivukylän suuralueen rakentaminen oli vilkkaimmillaan 1970-luvulla, jolloin alueelle alkoi nousta kerrostaloja
aikaisempien pientalojen rinnalle. Alueen kaupunkirakenne muuttuu Kehäradan myötä, ja asuinrakentamisen
painopiste onkin ollut viime aikoina erityisesti Leinelän alueella, jossa myös sijaitsee yksi Kehäradan uusista
juna-asemista. Suuralueella sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä Kylmäojankorpi. Rekolanojan varressa puolestaan kasvaa lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa. Reitillä tutustutaan pääasiassa erilaisiin
luontokohteisiin. Reitti poikkeaa myös Korson suuralueen puolella Matarissa sekä Korsossa.
1 Leinelän asuinalue
7 Matarin lohkareet
2 Kylmäojankorpi
8aTervaoja
Leinelä on uusi, kasvava asuinalue Koivukylänväylän ja
Kehäradan varressa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat
Leinelään alkuvuodesta 2011, ja vuonna 2014 Leinelässä alkoi lähes 250 uuden asunnon rakennushankkeet.
Leinelässä myös taide on osa arkiympäristöä, sillä kymmenen kuvataiteilijaa on ollut mukana kaupunginosan
suunnittelutyössä.
Kylmäojankorpi on vuonna 2001 rauhoitettu (37 hehtaarin kokoinen) luonnonsuojelualue. Vuonna 2012
suojelualueen koko kasvoi nykyiseen 37 hehtaariin,
kun suojelualueeseen liitettiin ympäröiviä metsäalueita. Suojelualueen keskeisin osa on erittäin edustavaa
tervaleppäkorpea. Alueen läpi virtaava Kylmäoja sekä
monimuotoiset metsät ja suot lisäävät kasvillisuuden
monipuolisuutta. Suojelualueelle kulkee ohikulkevalta
hiekkatieltä polkuja. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja
tehdä kävelykierros metsässä.
3 Rekolanoja
Matarin metsäalueelta löytyy jääkauden jäljiltä useita
erikokoisia kivenlohkareita. Alueen keskiosassa on pieni silokallio, jonka pinnalla on erilaisia uurteita ja murroksia osoituksena jään kulusta. Kallion jyrkälle suojasivulle on kerääntynyt runsaasti jäänsulamisvesien
kuljettamia kivenlohkareita. Alue on helppo havaita ohikulkevalta hiekkatieltä.
Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan
asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee
luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueella.
Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella.8b
9 Matarinkoski
Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista.
Se on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle kertyy viitisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimetsää,
joka pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen rannalla kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Joukontien
päässä on Matarin uimaranta.
Rekolanoja on arvokas, pääosin luonnonuomassa mutUimaranta kartalla symbolilla U
kitteleva puro, joka saa alkunsa Tuusulan puoleiselta
lähteikkö- ja suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella
noin 11 kilometrin matkan puro yhtyy Keravanjokeen
Jokiniemessä. Rekolanojassa elää runsas luontainen 10 Hanabölen Pikkukoski
Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150
kalalajisto, ja purossa on tavattu myös uhanalaisia taimetriä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Laurinmenia. Rekolanojan varrelta löytyy paikoin lähes luontien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee polnontilaista puronvarsilehtoa.
ku kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavirtaan
Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uimapaikka.
4 Korson keskuspuisto
Uimaranta kartalla symbolilla U
Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille rakennettiin puisto vuonna 1983. Puiston sydän on purosta rakennetut lammet puiston keskellä ylikulkusiltoi- 11 Hanabölenkoski ja myllysilta
neen. Tänä päivänä puisto on asukkaiden vilkkaassa
Maisemallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä
virkistyskäytössä. Puistossa on myös vesiputous, jonka
historia. Jo 1500-luvulla koskella oli mylly, jossa jauhetpäällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puuportiin viljaa. 1700-luvulla koskelle rakennettiin myös saha.
taita pitkin katselemaan maisemia.
Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, ja huonokuntoinen
mylly purettiin vuonna 1980. Kosken ylittää kivitukinen
myllysilta. Noin 200 metrin mittaisella koskella on pudo5 Kotkanpesän puisto
tuskorkeutta vajaat viisi metriä.
Korson kirkon vieressä sijaitsee pieni Kotkanpesän
puisto, joka on yksi harvoja heinä- ja perennapuistoja
Vantaalla. Puistossa on hiekkapihan keskellä rautaisia 12 Piippilakinpuisto
penkkejä, jotka luovat keskieurooppalaista puistotunAhkerassa ulkoilukäytössä olevassa Piippilakinpuistosnelmaa.
sa on kiviryhmä, jonka suurinta kiveä kutsutaan Piippilakiksi. Erikoinen kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Rauhoituksesta kertova kyltti on paikoillaan kiven
6 Korson kirkko
vieressä. Kivikon luokse pääsee Tarhakujan päästä
Korson alkuperäinen Olli Kuusen suunnittelema kirkko
hiekkatieltä metsään lähtevää polkua pitkin.
on vuodelta 1962. Vuonna 2001 kirkkoa laajennettiin
seurakuntasalilla ja sisätiloja uudistettiin. Myös kellotapuli uusittiin, mutta kello säilytettiin alkuperäisenä.
Kirkon uudistus on Jari Frondeliuksen ja Jaakko Kepon
suunnittelema.