SÄHKÖSELOSTUS

Comments

Transcription

SÄHKÖSELOSTUS
SÄHKÖSELOSTUS
SUOMUSSALMEN KUNTA
TK:N AMBULANSSIHENKILÖKUNNAN LEPOTILAT
VÄLSKÄRINKUJA 2
89600 SUOMUSSALMI
(TYÖ N:O 2530)
SISÄLLYSLUETTELO
A
KIINTEISTÖHALLINTO ..............................................................................................1
A0
YLEISTIEDOT KOHTEESTA ....................................................................................1
B
RAKENNUTTAMINEN ..................................................................................................1
B2
SUUNNITTELU .............................................................................................................1
B3
LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN .................................................2
H
SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT............3
H0
KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET .............................................................3
H01 URAKAN LAAJUUS............................................................................................................... 3
H011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta............................3
H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet ..............................................................3
H02 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS ........................................................................... 3
H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET......................................................................... 3
H031
H032
H033
H034
Käyttöönottotarkastukset.......................................................................................3
Varmennustarkastukset .........................................................................................4
Muut tarkastukset ..................................................................................................4
Rakentamisen viranomaisvalvonta........................................................................4
H04 VASTAANOTTO..................................................................................................................... 4
H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset ..........................................................................4
H043 Toimintakokeet ......................................................................................................5
H044 Käytön opastus ......................................................................................................5
H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA.................................. 5
H051
H052
H053
H054
H055
H056
H057
H06
KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET ......... 8
H061
H062
H063
H064
H065
H066
H067
H07
H1
Sopimuspiirustukset...............................................................................................5
Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta ..............................6
Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset...................................................................6
Rakennusaikaisten toteutuspiirustusten tarkastaminen.........................................6
Työmaan piirustuskäytäntö ...................................................................................6
Luovutuspiirustukset..............................................................................................6
Piirustuskustannukset............................................................................................8
Tarvikkeet ..............................................................................................................8
Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus .................................................................8
Työn suorittaminen................................................................................................9
Metallipintojen pintakäsittely................................................................................9
Merkinnät ja merkintätarvikkeet ...........................................................................9
Johdot ja niiden varusteet ...................................................................................11
Putkitukset ja rasioinnit.......................................................................................12
SÄHKÖASENNUSTEN PURKAMINEN ............................................................................. 13
ASENNUSREITIT ........................................................................................................13
H100 YLEISTIEDOT..................................................................................................................... 13
H101 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ..................................................................................... 13
H102 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT ................................................................................... 14
H1021 Johtokanavat .....................................................................................................14
H1023 Asennuslistat......................................................................................................15
H105 LÄPIVIENNIT ..................................................................................................................... 16
H2
SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT .............................................................17
H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT ............................................................................. 17
H2023 Pääkeskukset .....................................................................................................18
H2024 Muut keskukset ..................................................................................................18
H3
LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS.............................................................................18
H301 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS.............................................................................. 18
H4
SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT....................................................................19
H401 PISTORASIAT ..................................................................................................................... 19
H5
VALAISTUSJÄRJESTELMÄT.................................................................................20
H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................. 20
H5011 Valaisimet..........................................................................................................20
H5012 Valonlähteet.......................................................................................................21
H5013 Kaapeloinnit ja johdotukset...............................................................................21
H5014 Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät.............................................................21
H504 ULKO- JA ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ................................................................ 22
H506 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ................................................................................ 22
H6
SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET .......................................23
H601 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ.................................................. 23
J
SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT ...........................................................24
J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET ...............................................................24
J2
VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT....................................................................................24
J201
J4
TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT...........................................................................26
J407
J5
ANTENNIJÄRJESTELMÄT................................................................................................. 24
PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ ........................................................................................ 26
TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT ...........................................................................27
J501
YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ............................................................................... 27
LIITE 1. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VERKOSTON MITTAUSTULOSTEN RAJA-ARVOT......................................................................................31
1
KOHTEEN YLEISTIEDOT
A
A0
KIINTEISTÖHALLINTO
YLEISTIEDOT KOHTEESTA
A01 Rakennuskohde ja sen sijainti
Kohteen nimi: Suomussalmen TK
Osoite:
Välskärinkuja 2, 89600 Suomussalmi
B
RAKENNUTTAMINEN
TILAAJA
Suomussalmen kunta
RAKENNUTTAJA TEHTÄVÄT HOITAA
Suomussalmen kunta
B2
SUUNNITTELU
B21 Arkkitehtisuunnittelu
Suomussalmen kunta
Tekniset palvelut
PL 40
89600 Suomussalmi
Yhteyshenkilö: Pia Lindfors
E-mail: [email protected]
B22 Rakennesuunnittelu
Suomussalmen kunta
Tekniset palvelut
PL 40
89600 Suomussalmi
Yhteyshenkilö: Pia Lindfors
E-mail: [email protected]
2
B23 LVI-suunnittelu
Kaiplan Oy
Kauppakatu
87100 Kajaani
Yhteyshenkilö: Martti Siira
B24, B25 Sähkösuunnittelu ja sähköteknisten tietojärjestelmien suunnittelu
Lieke Suunnittelu Oy
Pohjolankatu 30, 87100 KAJAANI
puh. (08) 625 605
fax. (08) 625 606
E-mail: [email protected]
Yhteyshenkilö: Martti Karikunnas
B3
LIITYNNÄT ULKOPUOLISIIN VERKOSTOIHIN
JAKELUVERKON HALTIJA
Loiste Oy
PL 5, 87201 KAJAANI
puh. (08) 61511
fax. (08) 6151 296, 6151 229
B33 Telelaitteistojen viranomaisvalvonta
TELELAITOKSET JA KAAPELI-TV-YHTIÖT
3
H
SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT
H0
KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET
Työ tehdään SFS 6000 pienjännitesähköasennukset määräyksiä noudattaen.
H01 URAKAN LAAJUUS
Urakka
käsittää
Suomussalmen
kunnassa
sijaitsevan
kiinteistön
osan
”Ambulanssihenkilökunnan lepotilat” muutostyöhön liittyvät sähköjärjestelmien ja
sähköteknisten tietojärjestelmien asennukset.
Tässä sähköselostuksessa urakka tarkoittaa sähköurakkaa ja sähköurakoitsijasta käytetään
lyhennettä “urakoitsija”.
H011
Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta
Urakka sisältää kaikkien sähköselostuksessa ja piirustuksissa esitettyjen sähkölaitteiden, johtojen ja –järjestelmien purkamisen, hankinnan ja asennuksen täyteen käyttökuntoon, ellei
toisin ole määritetty.
H013
Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet
Urakasta muille kuin sähköurakan osapuolille aiheutuvat velvollisuudet sekä velvollisuudet
muiden kuin sähköurakan osapuolten töistä ja hankinnoista urakoitsijan sähköasennustöihin
on esitetty urakkarajaliitteessä.
H02 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS
Asiakirjojen pätevyysjärjestys on rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 13 §:n
mukainen.
H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET
Urakkaan sisältyy säädösperusteisten tarkastusten kustannukset lukuun ottamatta niitä
tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun.
H031
Käyttöönottotarkastukset
Urakkaan sisältyy urakoitsijan suorittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus.
Urakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta.
4
H032
Varmennustarkastukset
Sähkölaitteiston varmennustarkastukset suorittaa valtuutettu tarkastaja.
Sähkölaitteiston varmennustarkastus tulee suorittaa ennen vastaanottotarkastusta.
Sähkölaitteiston
varmennustarkastuksen
pöytäkirja
luovutetaan
viimeistään
vastaanottotarkastuksessa tilaajalle.
Paloilmoitinjärjestelmän varmennustarkastuksen suorittaa TUKESin hyväksymä tarkastuslaitos urakoitsijan tilauksesta.
Tarkastuspöytäkirjat tulee luovuttaa rakennuttajalle.
Varmennustarkastuksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan.
H033
Muut tarkastukset
Merkkivalaistusjärjestelmän asennukset tarkastaa paloviranomainen.
Paloilmoitinkeskuksen muutoksen tarkastuttaa valtuutettu paloilmoitinliike.
H034
Rakentamisen viranomaisvalvonta
Paloviranomainen
Nimi
Kainuun pelastuslaitos
Osoite
Voimatie 4 , 89600 Suomussalmi
Puhelin
08-6155 3182
H04 VASTAANOTTO
Seuraavassa esitetyt asiat täydentävät vastaanottomenettelyä sähkötöiden osalta.
H042
Tarkistusmittaukset ja koestukset
Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat tarkastukset ja mittaukset ennen jännitteen kytkemistä:
suojajohtimien, PEN-johtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus
 eristysresistanssimittaukset L1/L2/L3/N-PE (TN-S- järjestelmässä)
 SELV- ja PELV-piirien tai suojaerotettujen piirien erotus

Laitos saadaan kytkeä jännitteiseksi vasta, kun yllä mainitut koestukset ja mittaukset on
suoritettu sekä mahdolliset virheet korjattu.
Seuraavat mittaukset ja koestukset tulee suorittaa, kun laitos on kytketty jännitteiseksi:







syötön automaattisen poiskytkennän toiminta pistekohtaisesti
napaisuus (tarkistetaan, että yksinapaiset kytkinlaitteet on kytketty vaihejohtimeen)
jännitelujuus (asennuspaikalla valmistetuille tai tyyppitestaamattomille laitteille)
kytkin-, käyttö-, ohjaus- ja lukituslaitteiden toiminnan testaus
ohjauspiirien toiminnan kokeilu
valvonta- ja hälytyspisteiden kokeilu
vaihejärjestyksen mittaus
5

sähköteknisten tietojärjestelmien tarkastukset ja koestukset tässä selostuksessa
kunkin järjestelmän kohdalla esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
Urakoitsija laatii mittauksista ja tarkastuksista
rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta.
H043
pöytäkirjat,
jotka
tulee
toimittaa
Toimintakokeet
Urakkaan sisältyvät toimintakokeet suoritetaan järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvatulla
tavalla urakoitsijan ilmoitettua rakennuttajalle niiden olevan toimintakunnossa. Tällöin
edellytetään, että järjestelmät on asennettu oikein lopullisille paikoilleen. Asennusten on
oltava siinä valmiudessa, että toimintakokeen jälkeen voidaan aloittaa laitteiden säätö ja
viritys.
Kuormituskokeet
Ennen kuormituskoetta on korjattava toimintakokeissa mahdollisesti havaitut viat ja puutteet.
Turvavalaistusjärjestelmän tulee olla ennen kuormituskokeen suorittamista täysin
urakkasopimuksen mukaisessa kunnossa.
Järjestelmät, joille kuormituskokeet suoritetaan, ovat:

H044
turvavalaistusjärjestelmä ( 1 h )
Käytön opastus
Urakkaan sisältyy:
käyttäjien opastus järjestelmien käyttöön ja hoitoon koulutustilaisuuksien muodossa
tai eri järjestelmien toimintakokeiden yhteydessä
 valmistajan tekemät kirjalliset ohjeet käyttäjälle jokaisen järjestelmän käytöstä ja
huollosta
 käyttöohjeet toimitetaan suomenkielisinä.

H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA
Dokumenttien sisällön tulee täyttää hankkeen valmiiksi saattamiselle, luovutuspiirustuksille
sekä käyttö- ja huolto-ohjeille tässä selostuksessa asetetut tavoitteet.
Kaikki toteutuksen osapuolet huolehtivat tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta
riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat.
H051
Sopimuspiirustukset
Sopimusasiakirjojen ja -piirustusten tulkinnanvaraisuudet ja ristiriitaisuudet selvitetään
suunnitelmakatselmuksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Rakennuttaja korjaa
havaitut puutteet sopimuspiirustuksiin.
Suunnitelma on laadittu CADS Planner 16 -ohjelmalla, tekstit Microsoft Word2000ohjelmalla ja taulukot Microsoft Excel2000-ohjelmalla.
6
H052
Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta
Sähköurakoitsija laatii muut toteutuspiirustukset ja luovutuspiirustukset.
H053
Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset
Kokoonpanopiirustukset ja kojeluettelot luovutetaan konemuotoisena sähkösuunnittelijalle
paperikopioiden lisäksi.
Urakoitsija täydentää sopimuspiirustuksia seuraavasti, laatii seuraavat lisäpiirustukset ja
toimittaa seuraavat tiedot:
1. Lisäämällä vahvavirtajohtoasennusten ryhmityspiirustuksiin ryhmänumerot.
2. Valaisintaulukko korjattuna hankintoja vastaavaksi.
3. Suunnitelmissa esitetyt laitetyypit ja tavaramerkit korjattuna hankintoja vastaaviksi.
Toteutuspiirustusaikataulu laaditaan suhteutettuna rakennusaikatauluun sekä muiden
suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden aikatauluihin.
Urakoitsija vastaa siitä, että asennustyöt ja sähköurakkaan sisältyvät hankinnat ovat
hyväksyttyjen asiakirjojen ja piirustusten mukaisia.
H054
Rakennusaikaisten toteutuspiirustusten tarkastaminen
Rakennusaikaisista toteutuspiirustuksista laaditaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto
AutoCAD 2002-muodossa.
H055
Työmaan piirustuskäytäntö
Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt
muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua.
Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä.
Urakoitsija
kopioi
tarkepiirustussarjan
väliaikaiseksi
käyttöpiirustussarjaksi
käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden kuukauden kuluttua vastaanottotarkastuksen
jälkeen. Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella urakoitsija laatii luovutuspiirustukset.
H056
Luovutuspiirustukset
Jokaisesta piirustustiedostosta, riippumatta alkuperäisestä suunnittelusovelluksesta,
luovutetaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto AutoCAD 2002-muodossa.
Urakoitsija siirtää työmaalla tehdyt muutokset tarkepiirustuksiin ja piirtää tarkepiirustuksien
pohjalla loppupiirustukset.
Luovutuspiirustussarjoihin sisällytetään tarketiedoilla täydennettyjen toteutuspiirustusten
lisäksi myös:






sähköselostus
sähköselostuksen eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset
sähkön jakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukko keskuskohtaisesti
tarkastuspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset
mittauspöytäkirjat järjestelmäkohtien vaatimusten mukaisesti
urakkaan sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset.
7
Urakoitsija toimittaa tarpeelliset sähkötiedot huoltokirjaa varten.
Urakoitsija toimittaa hyväksyttyjä luovutuspiirustuksia seuraavasti:
Paperikopiot
A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina muovikantisessa rengaskansioissa:
1 sarjaa rakennuttajalle
 1 sarja sähkösuunnittelijalle
 käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset
sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen
 1 sarja pääkeskushuoneeseen.

Urakoitsija toimittaa jakokeskusten läheisyyteen seinälle tai keskuskomeroon lujan A4kokoisen muovikotelon, johon sijoitetaan käyttöpiirustukset (paperikopiot) keskuksen pää- ja
kokoonpanopiirustuksista ja piirikaavioista sekä tasopiirustus, johon on selvästi
ryhmänumeroilla merkitty keskukseen liittyvät ryhmäjohdot.
Urakoitsija toimittaa keskuksien läheisyyteen laminoituna seuraavat kaaviot:
maadoituskaavio
 pää- ja nousujohtokaavio
 pääkeskuskaavio(t).

Käyttö- ja huolto-ohjeet
Urakoitsija toimittaa luovutusasiakirjojen yhteydessä 2 sarjaa järjestelmä- tai laitekohtaisia
käyttö- ja huolto-ohjeita. Käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettava kaikista toimitettavista
järjestelmistä.
Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä vähintään laitetoimittajan antamat seuraavat tiedot:









tekniset tiedot
valmistajan nimi
edustajan nimi
käyttöohjeet
säätö- ja asetteluarvot
sisäiset kytkentäpiirustukset
huolto-ohjeet
takuutodistukset.
toimintaselostus
8
H057
Piirustuskustannukset
Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle veloituksetta sopimuspiirustuksista kaksi sarjaa
paperikopioita sekä yhden sarjan paperikopioita muiden alojen piirustuksista.
Kaikkien urakoitsijan laatimien ja urakkaan sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointija jakelukustannukset sisältyvät urakkaan.
H06
H061
KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET
Tarvikkeet
Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassa olevien määräysten ja
direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita
merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Jokaisessa tarvikkeessa tai pakkauksessa on
oltava vähintään todistus asianomaisesta hyväksynnästä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista
tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus.
Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka soveltuvat suomalaisiin olosuhteisiin.
Urakoitsijan on hyväksytettävä tarvikkeet ja laitteet tämän sähköselostuksen
järjestelmäkohtaisten ohjeiden mukaisesti rakennuttajalla.
Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin
tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita
tarkemmin määritelty, urakoitsija valitsee ne itse.
Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan
ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on kuitenkin hankittava haluamalleen
vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu
vaihdosta jää sen esittäjälle. Hyväksyntäkäsittelylle on varattava aikaa kaksi (2) viikkoa
asiakirjojen perille tulosta lukien. Vaihdon esittäjän tulee toimittaa tarvikkeiden
ominaisuuksia koskeva aineisto sekä korvaavasta että korvattavasta tarvikkeesta.
Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä,
jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa, tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla
tavalla.
Varaosien on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen
sisällöstä.
Tarvikkeiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on
vältettävä.
H062
Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus
Asennuskorkeudet
1. Asennuskorkeudet ilmoitetaan alimman rasian keskelle, ellei piirustuksissa ole muuta
mainittu.
2. Kytkimien ja painikkeiden asennuskorkeudet:

kostean tai märän yms. tilan pinta-asennus 1500 mm
9
kuivan tilan pinta-asennus uppoasennuksen ohjeiden mukaan
 uppoasennus 1000 mm.

3. Pistorasioiden asennuskorkeudet:
kostean tai märän yms. tilan pinta- ja uppoasennus 1500 mm
 siivouspistorasiat ovipielissä ylimmän kytkimen yläpuolella, muualla (käytävät
ym. vastaavat tilat) 1800 mm
 muut seinäpistorasiat min. 200 mm
 työpöytätason yläpuolella olevat pistorasiat 300 mm työtasosta tai 1200 mm
lattiasta

H063
Työn suorittaminen
Työ tulee suorittaa aina tarkoin kunkin valmistajan ohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut
työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista.
Työn kannalta tarvittavat väliaikaiset kytkennät sisältyvät sähköurakkaan.
Kaikista sähkö- ja puhelin- jne. katkoista tulee sopia ennakkoon käyttöhenkilökunnan kanssa.
H064
Metallipintojen pintakäsittely
Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava vähintään pohjamaalattuja tehtaalla.
H065
Merkinnät ja merkintätarvikkeet
Urakoitsija esittää ennen töiden aloitusta ehdotuksen jäljempänä mainituista merkintätarvikkeista ja merkinnöistä rakennuttajalle hyväksyttäväksi.
10
H0653 Johto- ja johdintunnukset
Pääjohdot, laitteiden ja laitteistojen syöttöjohdot sekä ohjaus-, hälytys-, indikointi- ja
sähköteknisten tietojärjestelmien runkojohdot merkitään molemmista päistään ja
haaroituksista käyttämällä luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Valaistusryhmäjohdot
merkitään keskuksilla ja jakorasioilla. Lisäksi merkitään kaikki pistorasiat keskus- ja
ryhmätunnuksilla. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa.
Merkinnät tulee tehdä koneellisesti.
Merkinnästä tulee ilmetä:
ryhmätunnus (vahvavirtajohdot)
 järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot)
 kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus
 kaapelityyppi poikkipintoineen.

Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä
teippiä.
Kaaviossa esitetyt ohjaus-, hälytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmän runkojohtojen
johtimet numeroidaan molemmissa päissä, elleivät johtimet ole itsessään numeroituja tai
värikoodattuja.
Jako- ja haaroitusrasiat, kotelot ja tuppipäätteet:
Kaikki kytkentä- ja jakorasiat merkitään rasian kiinteään osaan sijoitetulla
merkinnällä.
 Kytkentärasioissa tulee olla ko. järjestelmän järjestelmätunnus (sähkötekniset
tietojärjestelmät) sekä juokseva järjestysnumero.
 Jako- ja haaroitusrasioissa (sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät) tulee olla
syöttävän jakokeskuksen tunnus sekä ryhmänumero.

H0654
Laitteiden ja laitteistojen tunnukset
Keskusten ulkopuoliset ohjauskojeet
Laitteiden ja laitteistojen ohjauskytkimet, painikkeet, merkkilamput ja soittokellot varustetaan
tunnusmerkinnöillä. Merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia
merkintäliuskoja.
11
H066
Johdot ja niiden varusteet
Asennuksissa käytetään yhtenäisvaippaisia Cu- ja Al-kaapeleita.
Kaapeleiden on oltava sähkönjohtavuus- ja erityisominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä
tai vastaavia.
Uudet kaapelit asennetaan pääsääntöisesti ilman jatkoksia. Vanhat kaapelit voi tarvittaessa
jatkaa.
Kaapelihyllyillä kaapelit asennetaan oikaistuna hyllylle risteilyjä välttäen.
Hyllyasennuksessa voima-, asennus- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan
eri hyllyille tai samalla hyllyllä vähintään 200 mm:n etäisyydelle toisistaan.
Johtokanava-asennuksessa vahvavirta- ja tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti
eri kanavaosaan.
Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä, jotka asennetaan kaapelivedon
yhteydessä halkaisematta putkenpäätettä.
Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, kaapeli suojataan esim.
muototeräksellä tai metallisella vähintään lujuusluokan 3 asennusputkella.
Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita.
Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja
ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja.
Pistorasioina yms. kojeina, jotka asennetaan suoraan metalliseen alustaan, on käytettävä
asianomaiseen asennukseen sopivia pistorasioita ja kojeita.
Keskukset, kaapelihyllyt, kourut ja valaisimet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla.
Tulpparei’itykset tehdään ennen maalaustyötä, johtojen ja kojeiden asennus lopullisen
maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan johtojen ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista.
Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla
menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina.
Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin 6 mm² Cu tai 10 mm² Al) vaakasuorassa
asennuksessa on enintään 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli
on 20–25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5–10 cm rasiasta
tai kytkimestä.
Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle
alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5 m:n korkeuteen.
Paikalla valetuissa välipohjissa ja seinissä asennukset tehdään molemmista päistään
uppoasennusrasiaan päättyvinä putkituksina ML/Mp-asennuksena. Jos johto putkituksien
jälkeen jatkuu ilman rasiointia pinta-, hylly- tai kanava-asennuksena, käytetään MMJ-johtoja.
Johtokanava-asennuksissa
käytetään
muovivaippakaapelia.
Kaapelit
kiinnitetään
kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia
vedonpoistimia.
12
H067
Putkitukset ja rasioinnit
Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava
rakennusurakoitsijan kanssa.
Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon
välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle. Putkitukset on
kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasioiden kiinnitysalustoihin.
Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä
(esim. pesu- ja WC-tilat).
Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta
seinämaalauksen jälkeen.
Vesieristyskerroksen lävistävät putket sijoitetaan vesieristykseen kiinnitettävillä, urakkaan
sisältyvillä laipallisilla kupariholkeilla.
Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita:












Rasioita ei saa asentaa kohdakkain seinärakenteissa ääneneristyksen heikkenemisen
vuoksi.
Hyllylle ja ripustuskiskoihin asennettavien jakorasioiden alustojen pitää olla tehdasvalmisteisia. Jakorasialta lähtevien kaapeleiden tulee olla kiinnitettyinä alustaan
vedonpoiston varmistamiseksi.
Putket ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle.
Kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmakierron
estämiseksi.
Galvaanisen korroosiovaaran takia metallirakenteiset putket eivät saa joutua kosteissa
tiloissa yhteyteen toisen metallin kanssa.
Erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVIlävistyksen yhteydessä.
Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät
liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen
lopullista asennusta.
Lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta, etteivät
lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei’itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan
tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien sorastusosaan. Putket kiinnitetään
huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana.
Kaikki asennusputket kiinnitetään vähintään 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja
liitosten läheltä.
Taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla
vähintään metrin välein.
Urakoitsija voi suorittaa asennukset ns. putkettomana asennuksena.
Kivirakenteissa asennukset tulee kuitenkin suorittaa putkittaen.
13
H07
SÄHKÖASENNUSTEN PURKAMINEN
Urakkaan sisältyy entisten käytöstä poisjäävien asennusten purkaminen.
-
Nykyiset sähkökomponentit puretaan, mutta kuvissa nykyisellä (N) teksteillä
merkityt komponentit jätetään nykyisille paikoilleen.
Nykyisten käyttöön jäävien ryhmien johtoja ei pureta.
Nykyisten ryhmien keskukselta tulevia syöttökaapeleita voidaan käyttää uusien
ryhmien syöttöinä urakoitsijan tarpeelliseksi näkemiltä osin.
Puretut tarvikkeet, joita ei asenneta uudelleen paikoilleen, luovutetaan rakennuttajalle tai jos
rakennuttaja ei niitä huoli, ne kuljetetaan kaatopaikalle.
Uusissa asennuksissa ei saa käyttää entisiä tarvikkeita hyväksi, ellei jossain kohti ole toisin
mainittu.
Purkutöiden laajuus sovitaan lopullisesti ennen töitten aloittamista työmaalla rakennuttajan ja
urakoitsijoiden edustajien paikalla ollessa.
Urakoitsijan on tutustuttava paikanpäällä rakennuskohteeseen purkutöiden laajuuden
selvittämiseksi.
Ongelmajätteiden hävityksessä tulee noudattaa korttia ST 51.07.
H1
ASENNUSREITIT
H100 YLEISTIEDOT
Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi
pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen
huomioon tämän selostuksen järjestelmäkohtaisissa osissa esitetyt erityisvaatimukset.
Paloalueen rajalla johtotiet katkaistaan seinäpintaan.
Sähköurakoitsija ja LVI-urakoitsijan on keskenään selvitettävä sähkö- ja LVI-laitteiden
sijoitukset ja tilavaraukset ennen töitten aloittamista.
H101 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Pääkaapelireiteille sekä muihin piirustuksissa esitettyihin tiloihin toteutettavan
kaapelihyllyjen tarkoituksena on helpottaa kaapelointien asennusta ja kaapeleiden lisäystä.
Kaapelihyllyt ja -tikkaat asennetaan piirustuksissa esitettyihin paikkoihin. Kaapelihyllyt ovat
nykyisiä.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Piirustuksissa esitetyissä tiloissa käytetään kaapelihyllyinä puolahyllyjä.
Hyllyjen leveydet pohjapiirustusten mukaiset.
Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien sekä vakiokannakkeiden on oltava samaa sarjaa
kuin hyllytkin.
14
Kaapelihyllyjen katkaisut, suunnan muutokset yms. esim. IV-kanavien takia sisältyy
sähköurakkaan.
Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on
mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. Seinäkannattimia
käytetään tiili- ja betoniseinien kohdalla sekä keskikannattimia kevyiden väliseinien kohdalla.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaapelihyllyjen leveydet on esitetty tasopiirustuksissa.
Asentaminen
Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:100 alaslaskettujen
kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyviin jäävissä paikoissa.
Kannatustiheys määritetään kuormituksilla 20 kg/m (200 mm leveät hyllyt), 50 kg/m (300
mm leveät hyllyt) ja 80 kg/m (500 mm leveät hyllyt).
Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan pitkittäissuunnassa tai kiertymään.
Hyllyjen kiinnitykseen käytetään kiila-ankkureita tai vastaavia.
Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 1,5 m:n korkeuteen suojalevyin. Suojalevyjä ei
asenneta sähkö- ja teletiloissa. Pystyhyllyjen suojalevyjen tulee olla ruuvikiinnitteisiä ja
hyllyjen kanssa samaa materiaalia.
Paloaluerajoilla väliseinien lävistyksessä kaapelihyllyt katkaistaan ja läpivientiaukoista
viedään ainoastaan kaapelit.
Kaapelihyllyillä (vaaka) johdotukset asennetaan ns. ”oikaistuna hyllylle” mukaan.
Mutkakohdissa kaapelit kiinnitetään kaapelihyllyihin.
Pystyhyllyihin kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä.
Urakoitsijan on oma-aloitteisesti neuvoteltava asennusjärjestyksestä ja asennusyksityiskohdista muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennustöiden aloittamista.
H102 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT
H1021
Johtokanavat
Yleiskuvaus
Rakennukseen toteutetaan johtokanavajärjestelmä työpaikkakohtaisten sähkö- ja
tietoteknisten liitäntöjen ja kaapelointien asentamista varten. Lisäksi johtokanavia käytetään
kaapelireittiratkaisuina.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Johtokanavana käytetään valkoiseksi polttomaalattua alumiinista johtokanavaa, jolla on oma
johto-osa heikkovirtakaapeleille vaakaosuuksilla ja pystyosuuksilla.
Johtokanavat varustetaan päätylevyin.
Toiminta
15
Johtokanavat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina siten, että myöhemminkin
on mahdollista muunnella pistorasioiden sijaintia sekä täydentää kaapelointeja.
Suunnittelu ja dokumentointi
Johtokanavien piirrostekniset esitystavat on esitetty piirustuksissa.
Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut muutostiedot rakennusaikaisiin
toteutuspiirustuksiin.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaikki piirustuksissa esitetyt johtokanavat sisältyvät urakkaan.
Johtokanavia ja pystykanavia asennetaan tasopiirustusten mukaisesti toimistotilaan.
Johtokanavien sisäpuolinen äänieristys sisältyy sähköurakkaan.
Johtokanavana käytetään alumiinista johtokanavaa esim. Ductel-Twist TB 1340-3VAL sekä
tähän järjestelmään sopivia kansia ja tarvikkeita.
Asentaminen
Johtokanavien asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja kanavapituudet tulee mitata
tiloittain. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita.
Kiinnityksessä käytetään kanavaan kuuluvia kiinnikkeitä ja seinälävistyksissä peitelaippoja.
Johtokanavien jatkokset tehdään huomaamattomiin paikkoihin. Kannet jatketaan
kalusteryhmien kohdalla.
Johtokanavan katkaisut on tehtävä tarkoitukseen sopivalla työkalulla (esim. sirkkelillä), jolla
saadaan siisti ja suora leikkausjälki.
Kanavien lopullinen sijainti, käytettävissä oleva tilantarve sekä kiinnitystapa tarkistetaan
tilakohtaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa ennen kanavamateriaalin tilaamista.
Laadunvarmistus
Johtokanavat saa asentaa valmiiksi vasta kun asennusalusta on maalattu.
H1023
Asennuslistat
Yleiskuvaus
Sähkölistoja ja pinta-asennusten peitelistoja asennetaan seuraaviin kohteisiin:
- uppoasennusalueilla niissä paikoissa, joissa uppoasennusta ei voida toteuttaa
rakenteellisista tms. syistä
- toimisto-, yleisö- ja muissa siistiä ulkonäköä vaativassa tiloissa pinta-asennuksen
peitelistoina.
Tapaukset, joissa urakoitsija lista-asennuksilla ja pinta-asennuksilla sekä peitelistoilla haluaa
korvata uppoasennuksia, hyväksytetään tapauskohtaisesti arkkitehdilla ja sähkötöiden
tilaajalla ja valvojalla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Listoina käytetään kannellisia asennuslistoja. Yksiosaisia listoja (ns. U-listoja) ei hyväksytä.
16
Listojen värit ( valkea, ruskea ja musta ) ilmoittaa tilaaja.
Toiminta
Listat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina.
Suunnittelu ja dokumentointi
Listoja ei ole esitetty piirustuksissa. Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut
muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaikki listat sisältyvät sähköurakkaan.
Asentaminen
Listojen asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja listapituudet tulee mitata tiloittain.
Listojen jatkokset sijoitetaan huomaamattomiin ja kolhaisuilta suojattuihin paikkoihin.
Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita.
Listojen kiinnitys tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Laadunvarmistus
Listat asennetaan yleensä valmiille pinnoille, poikkeuksena seinän väriin maalattavat listat tai
sähkölistajärjestelmän pohjaosat.
H105 LÄPIVIENNIT
Yleiskuvaus
Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki
kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia
vastaaviksi palo-, ääni-, lämpö-, kosteus- ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Läpivientien sulkeminen toteutetaan materiaalivalmistajien ohjeiden mukaisesti.
Kaikki paloaluerajojen läpiviennit tehdään Palokatkomiehet GPG-palosuojamassalla sisältyen
sähköurakkaan. Läpivientiasennukset tehdään ko. läpiviennin hyväksymispäätöksen ja
ST51.18-kortin esittämällä tavalla.
Vesi- ja kosteuseristysten läpivientinä käytetään laipallista rakennesuunnittelijan hyväksymät
ruostumattomasta teräksestä tehtyä putkihylsyä, jonka laippa liitetään kosteus- tai
vedeneristykseen, sisältyen sähköurakkaan. Putkihylsyn ja kaapeleiden väli tiivistetään
elastisella kitillä.
Asentaminen
Läpiviennit tiivistetään muita rakenteita vastaaviksi paloalueitten rajoilla palotekniikan
kannalta ja piirustuksissa erikseen määriteltyjen huoneitten osalta akustiikan kannalta.
17
Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella 32 mm halkaisijaan saakka.
Mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä lujuusluokan 2
muoviputkea käyttäen.
Laadunvarmistus
Luovutustarkastuksessa painotetaan teknisen toteutuksen lisäksi erityisesti ulkonäköseikkoja
näkyville jäävien läpivientitoteutusten osalta.
Läpivientien tiivistys suoritetaan yleisaikataulun osoittamana ajankohtana.
H2
SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT
H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta.
Kohteen pääsähkönjakelu pääkeskuksesta muihin sähkökeskuksiin toteutetaan tavanomaista
kaapelointia käyttäen.
Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä
järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja
potentiaalintasaukset.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan uusissa asennuksissa TN-S-järjestelmällä (5johdinjärjestelmä) liittymisjohtoa lukuun ottamatta.
Muut tekniset vaatimukset ja ratkaisut on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä.
Toiminta
Sähköteknisen vikatapauksen sattuessa maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmä aiheuttaa
varolaitteiden välittömän toiminnan ja estää vaarallisten kosketusjännitteiden syntymisen.
Suunnittelu ja dokumentointi
Sähköurakoitsija selvittää ennen rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laadintaa kaikki
keskuksista syötettävien muihin urakoihin kuuluvien laitteiden lopulliset sähkötekniset tiedot
ja vie niiden aiheuttamat muutokset piirustuksiin.
Suunnittelu- ja dokumentointivaatimukset on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä.
Asentaminen
Johdot asennetaan keskuksiin siten, että tässä selostuksessa määritetyt tarkastukset ja
mittaukset voidaan suorittaa myös käytön aikana ilman käyttökeskeytystä.
Asennusohjeita on esitetty myös kohdassa Pääosat eriteltynä.
Laadunvarmistus
Järjestelmään liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan kertaalleen käyttöönottotoimenpiteet
kuten katkaisijoiden ja releiden kokeilu tai koestus.
18
Järjestelmän N- ja PE-johtimen välinen eristystila tarkistetaan ja mitataan ennen käyttöönottotoimenpiteiden suorittamista.
Pääosat
H2023
Pääkeskukset
Pääkeskus on nykyinen.
H2024
Muut keskukset
Nykyiseen keskukseen R02/RV02 tehdään seuraavat muutokset/lisäykset:
-
Keskukseen nykyisiin lähtöihin tehdään kuvien mukaiset muutokset.
Lisäksi nykyisiin ryhmäkeskuksiin tehdään ko. keskuksien pääkaavioissa esitetyt
muutokset/lisäykset. Muutokset selviävät vertaamalla nykytilanne pääkaavioon.
Nykyisten ryhmäkeskusten uusien ja muuttuneiden ryhmien sulake- ja nimilapputarvikkeet
ovat sähköurakassa.
Johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla min. 6 kA.
Urakoitsija puhdistaa keskuksen sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista
eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä.
Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille.
Urakoitsijan on hyväksytettävä muut keskukset rakennuttajalla ennen niiden valmistuksen
aloittamista.
Ennen keskuksien valmistamisen aloittamista urakoitsija varmistaa keskuksille piirustuksissa
varatun tilan ja kuljetusreittien riittävyyden. Tarvittaessa keskusten jako pienempiin osiin
haalausta varten sisältyy sähköurakkaan.
H3
LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS
H301 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS
Yleiskuvaus
Sähköistyksellä toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteiden sähköenergian syöttö.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Asennettavien kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat on esitetty tasopiirustuksissa, kaaviossa ja
kojeluettelossa.
LVI-laitteet ja -laitteistot, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään
taipuisalla liitäntäjohdolla ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan
19
vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita normaalia
liikkumista eikä huoltotyötä.
Kojeille asennetaan päävirtapiiriin vahinkokäynnistyksen estokytkin kojeen välittömään
läheisyyteen
(IV-konehuoneissa
vahinkokäynnistyksen
estokytkimet
asennetaan
tasopiirustusten mukaisesti).
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Aulan Vallox 145 S LVI-asennukset tekee LVI-urakoitsija ja sähköurakoitsija tuo syötön
laitteistolle ja tekee kytkennät.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille ko. työvaiheen
alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin sähköurakoitsija tarkistaa
lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, kaapeloinnit, liitäntätavat, sijoitukset, ohjaukset, hälytykset ja
asennustavat laitetoimittajien luetteloista ja työnaikaisista toteutuspiirustuksista.
Jos toimitettavat laitteet poikkeavat suunnitelluista, sähköurakoitsija suorittaa suunnitelmien
ja toimitusten teknisen yhteensovittamisen. Mikäli tästä aiheutuu normaalin
muutosmenettelyn piiriin kuuluvia vaikutuksia urakkaan, on muutoksista sovittava ennen
asennusten aloittamista.
Asentaminen
LTO –kojeelle tuleva syöttö on omana ryhmäjohtonaan ja kojeelle tulevaa sähkönsyöttöä
varten asennetaan kojeen alapuolelle 1 osainen maadoitettu pistorasia. Syöttö varustetaan
vikavirtasuojakytkimellä sekä kontaktorilla ja liitetään iv-hätä-seis ohjaukseen.
Laadunvarmistus
LVI-laitteiden lämpöreleet säädetään laitteiden nimellisarvoihin.
H4
SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT
H401 PISTORASIAT
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Kaikki 1-vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja.
Uppoasennuskojeina käytetään valkoisia vakiosarjan kalusteita peitelevyllä 85 mm x 85 mm
ja keskiölevyllä 70 mm x 70 mm sekä johtokanavissa johtokanaviin erityisesti tarkoitettua
sarjaa.
Märissä tiloissa käytetään roiskevedenpitäviä (IP34) asennuskalusteita.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt pistorasiat kaapelointeineen.
20
Asentaminen
Pistorasioiden minimi asennuskorkeus 200 mm.
Pistorasiat, jotka on tarkoitettu liitettäväksi yksinomaan ATK-laitteille, varustetaan
merkinnällä ”ATK”.
Rasiakalusteiden (pistorasiat, kytkimet) merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja
liimattavia merkintäliuskoja.
Laadunvarmistus
Rakennuttajalle on esitettävä mallit erilaisista kojeyhdistelmistä ennen hankintojen
suorittamista.
H5
VALAISTUSJÄRJESTELMÄT
H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Kohteeseen toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, joka toimii yleis-, kulku- ja työskentelyvalaistuksena.
Toiminta
Kiinteistön
valaistusta
ohjataan
rakennusautomaatiojärjestelmän
aikaohjelmilla
(ulkovalaistus) (nykyinen) ja yksittäisten huoneiden valaistusta ohjauskytkimillä.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt valaisimet kaapelointeineen.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsijan on ilmoitettava tilaajalle ja suunnittelijalle valaisimien lukumäärämuutoksista
välittömästi niitä havaittuaan.
H5011
Valaisimet
Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli
valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on asianomaisesta
standardisävystä poikkeava.
Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alaslaskettuihin kattoihin urakoitsijan on
sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen
töiden aloittamista.
Sähköurakoitsija tarkastaa ennen valaisimien hankintaa yhdessä rakennus- ja LVIurakoitsijan ja työmaan valvojan kanssa, että sähkösuunnitelmissa esitetyt uppovalaisimet
voidaan asentaa hankittaviin alakattoihin sekä että niille jää tarvittavat upotustilat.
21
H5012
Valonlähteet
Urakoitsija hyväksyttää valaisin- ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten
tarvittavan teknisen aineiston toimittaminen sisältyy urakkaan.
Valonlähteet
Loistelamput ja Ledit
Värilämpötila
Värintoistoluokka
toimisto, wc,t, pukuhuone, psh ja tk: 4000 K
(neutraali valkoinen)
1B
rengasloistelamput
Värilämpötila
Värintoistoluokka
H5013
Aula ja lepohuoneet3000 K (lämmin valkoinen)
1B
Kaapeloinnit ja johdotukset
Johdotukset tehdään TN-S-järjestelmän mukaisina 5(3) x 1,5…2,5 mm2:n johdoilla (ellei
toisin mainittu).
Mikäli joku vanha kaapelointi (lisätyönä) on tehty vanhalla TN-C- järjestelmällä se uusitaan
TN-S-järjestelmän mukaiseksi.
Urakka sisältää valaisimien kaapeloinnit ja johdotukset putkituksineen sekä rasiointeineen.
H5014
Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät
Urakka sisältää valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet kaapelointeineen, johdotuksineen,
putkituksineen ja rasiointeineen.
Valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet ovat samaa asennussarjaa kuin pistorasiat ja
sähköteknisten tietojärjestelmien liitäntärasiat.
Osassa valaistusta ohjataan valaisinkohtaisilla IR kytkimillä. (pukuhuone, pesuhuone, tk ja
WC tilat)
22
H504 ULKO- JA ALUEVALAISTUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Ulkovalaisimet ovat esitetty tasopiirustuksessa (nykyiset).
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmää koskevat samat tekniset vaatimukset ja ratkaisut kuin kohdassa H501
Yleisvalaistusjärjestelmä on esitetty.
Toiminta
Aluevalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmilla ja hämäräkytkintoiminnolla (nykyiset).
Suunnittelu ja dokumentointi
Kaapeleiden asennusreitit on ohjeellisesti merkitty piirustuksiin, ja ne tarkastetaan työn
yhteydessä ennen asennusten aloittamista.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Urakka sisältää valaisinluettelossa ja piirustuksissa esitetyt valaisimet ja kaapeloinnit.
H506 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Rakennukseen asennetaan merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä, joka osoittaa poistumistiet ja
valaisee niitä. (nykyistä järjestelmää laajennetaan).
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmän on täytettävä sisäasiainministeriön asetuksen nro 805/2005 mukaiset
vaatimukset poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta.
Järjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla.
Kaapelointi suoritetaan standardin IEC 331 mukaisella palonkestävällä kaapelilla (esim.
BMJ-FRHF).
Kaapeleiden tyypit on esitetty piirustuksissa.
Merkkivalaistusjärjestelmän rasiat, jakokotelot ja -laitteet merkitään kerrosmuoville
kaiverretulla vihreällä kilvellä, jossa teksti ”MERKKIVALAISTUS”.
Järjestelmän nimellisjännite on 24 V AC. Järjestelmän tekniset vaatimukset ja esimerkkityypit on esitetty piirustuksissa ja kaavioissa.
Toiminta
Turva- ja merkkivalaistus toimii normaalisti 24V AC -jännitteellä. Verkkojännitteen
katketessa tai laskiessa alle 180 V:n turva- ja merkkivalaistuksen jännitesyöttö vaihtuu
akkukäyttöiseksi, 24 V DC.
Merkkivalaisimet ovat jatkuvasti käytössä.
23
Suunnittelu ja dokumentointi
Sähköurakaan sisältyy järjestelmälle kunnossapito-ohjelman ja päiväkirjan laatiminen
(paperiversion lisäksi Word 2000 tiedostona)
ja
sähköurakoitsija hyväksyttää ne
rakennuttajalla, pelastusviranomaisella ja sähkösuunnittelijalla.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Järjestelmä sisältää merkki- ja turvavalaistuskaavion mukaiset valaisimet valonlähteineen,
kaapeloinnit, rasiat ja laitteet.
Katto yms. valaisimien kannakkeet sisältyvät hankintaan.
Turvavalokeskus on nykyinen.
Akusto on nykyinen.
Asentaminen
Järjestelmän asennuksissa
turvavalaistuksesta.
noudatetaan
sisäasiainministeriön
ohjeita
merkki-
ja
Laadunvarmistus
Katso kohta H043 Toimintakokeet.
H6
SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET
H601 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Mikäli lämmitysjärjestelmien laitteita halutaan korvata muilla, laadultaan, ominaisuuksiltaan
ja teholtaan täysin vastaavilla laitteilla, on tähän aina hankittava suunnittelijan ja tilaajan
suostumus.
Pesutilan lattiaan asennetaan lattialämmitys piirustuksissa esitetyllä tavalla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Sähkölämmitys asennetaan omiksi, vain yhden tyyppistä sähkölämmitystä sisältäviksi
ryhmikseen, joihin ei saa olla liitettynä muuta kulutusta.
Piirustuksissa on esitetty lattialämmitysten tekniset arvot.
Lattialämmitysten keskuslähdöt varustetaan vikavirtasuojakytkimin.
Toiminta
Lattialämmitystä ohjataan huonekohtaisella termostaatilla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Lattialämmitys: Sähkönro. 8168136, DTIP-18 18W/m , 600W, 34m 1kpl
Termostaatti: Sähkönro. 3531024, Devireg 530-532, 5- +35 1kpl
Järjestelmän sisältö ja laajuus
24
LÄMMITYSKAAPELIT
Lämmityskaapelit asennetaan valmistajan niitä koskevien asennusohjeiden mukaisesti.
Asentaminen
Lattialämmitysten ryhmäjohdot asennetaan niin, että ne eivät lämpene liikaa esim. lämmityslaitteen vaikutuksesta.
Lämmityksen ryhmäjohtoon ei saa liittää muunlaista kuormitusta.
Laadunvarmistus
Kaapeleiden kunto tarkistetaan eristystaso- ja vastusmittauksin ennen valua, valun jälkeen ja
ennen kytkentätyön suorittamista. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, jotka liitetään luovutuspiirustuksiin.
J
SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT
J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET
Ellei asianomaisissa järjestelmäkohtaisissa ohjeissa ole toisin määritelty, noudatetaan
sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa niitä kohdekohtaisia suoritusohjeita, jotka on
esitetty kohdassa H0 Kohdekohtaiset suoritusohjeet.
Niissä asennuksissa (puhelinjärjestelmä, antennijärjestelmät, yleiskaapelointijärjestelmä),
J0
jotka teleurakointimääräyksissä on määritelty, on käytettävä Telehallintokeskuksen
valtuuttamaa
teleurakoitsijaa.
Urakoitsija
toimittaa
rakennuttajalle
kopion
Telehallintokeskuksen valtuutuksesta ennen töiden aloittamista.
Kaikki sähköteknisten tietojärjestelmien laitteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen
hankintaa.
Sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa noudatetaan ST-korttia 691.10, ellei
piirustuksissa ole toisin esitetty.
J2
VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT
J201 ANTENNIJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Liitetään nykyiseen antennijärjestelmään.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmän laitteet, kaapelit, rasiat jne. sekä tarkemmat tiedot on esitetty piirustuksissa.
Kaapeleiden asennuksessa noudatetaan kaapelivalmistajien ohjeita.
Sisäasennuskaapelin tulee olla itsestään sammuvaa tyyppiä.
25
Järjestelmän rakenteessa noudatetaan Viestintäviraston määräystä 65/2013 M, standardeja
SFS-EN 60728-x, SFS-EN 50083-2, SFS-EN 50083-8 sekä korttien ST 621.10 ja ST 621.11
ohjeita asennusta koskevilta osin.
Toiminta
Antennijärjestelmällä välitetään seuraavat ohjelmat:
maaverkon kaikki digi-tv-kanavat
 yleiset radio-ohjelmat: ula-asemat
 paikallisradio: ula-asemat .

Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija lisää luovutuspiirustuksiin käytetyt laitetyypit vaimennuksineen.
Urakoitsija toimittaa yhden sarjan piirustuksia päävahvistimen läheisyyteen seinälle
kiinnitettävään A4-kokoiseen kovamuovikoteloon.
Urakoitsija merkitsee jakoverkkojen kaikista antennirasioista mitatut jännitetasot luovutuspiirustuksiin.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Järjestelmän pääosat ovat antennit kiinnityksineen, vahvistimet ja verkosto.
Hankintaan kuuluu 1 kpl antenniliitosjohtoja 1,5 m.
Tarvittavat F-liittimet sisältyvät sähköurakkaan.
Antennijärjestelmä asennetaan täyteen käyttökuntoon mitattuna ja dokumentoituna.
Asentaminen
Järjestelmän asentavalla urakoitsijalla tulee olla pätevyys antennitöihin. Pätevyyden voi
osoittaa esimerkiksi SETI-luokituksella (luokka AT tai A) tai muulla vastaavalla tavalla.
Yhteisantenniverkko asennetaan ST-käsikirjan 12 mukaan.
Passiivisen jakoverkon on oltava UHF-kelpoinen.
Antennipistorasioiden asennusjärjestys pistorasiayhdistelmässä on kortin ST 51.22 mukainen.
Kaapeleita taivutettaessa ei saa alittaa kaapelinvalmistajan antamia pienimpiä taivutussäteitä.
Kaapelit asennetaan erilleen vahvavirtajohdoista oikaistuina tietojärjestelmä- ja yhteiskäyttöhyllyille.
Jokaiselta haaroittimelta lähtevät kaapelit merkitään menevien kaapeleiden erottamiseksi
toisistaan. Merkinnät nippusidekiinnitteisillä merkintäliuskoilla.
Vahvistimet hankitaan piirustusten mukaisesti.
Verkoston maadoittaminen tehdään ST-käsikirjan 12 mukaan.
Laadunvarmistus
Urakoitsijan tulee tarkastaa, että yhteisantenniverkko on voimassa olevien teknisten
määräysten mukainen. Jos urakoitsija toteaa, että suunnitelma ei ole Viestintäviraston
määräysten mukainen, niin asiasta on ilmoitettava välittömästi sähkösuunnittelijalle.
26
Urakoitsijan on toimitettava järjestelmää koskevat piirustukset St-käsikirjan 12
määrittelemällä tavalla.
Järjestelmän tarkastuksen suorittaa valtuutettu teleurakoitsija sähköurakoitsijan pyynnöstä ja
kustannuksella.
Luovutusmittauksilla todetaan, että yhteisantennijärjestelmä on määräysten, standardien,
ohjeiden ja sopimusten mukainen.
Urakoitsijan on tehtävä Viestintäviraston määräyksen mukaisesti verkon tarkastus ja
säilytettävä tätä koskevien tarkastuspöytäkirjojen kaksoiskappaleet vähintään kahden vuoden
ajan.
Viestintäviraston määräyksen mukaan tarkastuksessa mitataan
- aktiivisista laajakaistaisista siirtoteistä
- signaalitasot vahvistimen tuloissa ja lähdöissä
- siirtoteiden taajuusvaste
- passiivisista jakoverkosta
- taajuusvaste
Antenniliitäntärasioiden jännitetasot mitataan kohinageneraattorilla passiiviverkon
mitoitetulla taajuusalueella ja laaditaan mittauksista allekirjoituksella varustettu pöytäkirja.
Urakoitsijan on luovutettava tarkastuspöytäkirja rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle
vastaanottotarkastuksessa.
J4
TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT
J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Paloilmoitinjärjestelmän tarkoitus on suojata käyttäjien kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä
rakennuksessa olevia ihmisiä. Nykyistä järjestelmää laajennetaan.
Nykyinen paloilmoitin järjestelmä on osoitteellinen järjestelmä. Järjestelmän uudelleen
ohjelmointi ja osoitteiden lisääminen kuuluu myös urakkaan.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Paloilmoitinjärjestelmän laajuus ja sisältö on esitetty piirustuksissa. Kaikki poistumistiereitit
varustetaan palohälytyspainikkeilla.
Asentaminen
Ilmaisinryhmäkaapelit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojatun alueen sisäpuolelle.
Asennettaessa ilmaisimia välikattoon on sijaintipaikat merkittävä, elleivät ne ole muuten
havaittavissa.
Automaattisen paloilmoittimen haaroitus-, jako- ja pääterasioiden kannet merkitään
PALOILMOITUSLAITTEISTO-kilvin.
Paloilmoituspainikkeille ja palohälyttimille asennetaan standardin mukaiset merkinnät (A:41;
5.1)
27
Hyllyille asennettavat paloilmoitinjärjestelmän kaapelit sijoitetaan omiksi ryhmikseen
erilleen muista kaapeleista tai kokonaan erillisille tietojärjestelmähyllyille.
Kaikki palopainikkeet ja ilmaisimet varustetaan kiinteällä osoitekilvellä.
Silmukkajohtoina käytetään KLMA 2 x 0,8 valaistusryhmäjohtojen asennustapaa noudattaen.
Laadunvarmistus
Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta.
J5
TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT
J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Kiinteistöön asennetaan suojaamaton Cat 6 yleiskaapelointijärjestelmä tietojärjestelmiä
varten. Verkko rakennetaan ko. valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Järjestelmään kuuluvia rasioita asennetaan piirustusten mukaisiin paikkoihin.
Suojaamaton Cat 6 yleiskaapelointijärjestelmä perustuu tähtimäiseen parikaapeliverkostoon.
Kojerasiaan asennetaan kaksi nopeaan tiedonsiirtoon soveltuvaa RJ45-liitintä. Liittimet
kaapeloidaan omilla neliparisilla kaapelilla jakamoon, jossa ne päätetään RJ45-liittimiin.
Koska tyypillisesti kaikki komponentit ovat samanlaisia sekä ATK-puolella että
puhelinpuolella, ei työpisteiden liittimien käyttötarkoitus ole sidottu vaan se valitaan
lopullisesti jakamossa suoritettavilla ristikytkennöillä.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Kaapelointi täyttää standardien EN 50173-1, ISO/IEC 11801 ja ANSI/EIA/TIA 568B
siirtotien luokan E vaatimukset, ja tarvikkeet toteuttavat kategorian 6 vaatimukset.
Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty käytettävät tarvikkeet. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää
tästä poikkeavia tyyppejä, tulee niiden olla teknisillä ominaisuuksiltaan vähintään
suunnitelman
mukaisia
ja
ne
tulee
erikseen
hyväksyttää
rakennuttajalla.
Kaapelointijärjestelmän tulee olla yhtenäinen, yhden valmistajan standardinmukaisista
tuotteista valmistettu ja urakoitsijan/toimittajan tulee sitoutua kokonaisuuden toimintaan.
Tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja sekä tarvittavassa laajuudessa viranomaisten ja laitetoimittajien
kyseiseen käyttöön hyväksymiä.
Urakoitsijan on pyydettäessä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden
tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmissa ei ole erikseen tarkoin määrätty.
28
Yleiskaapelointijärjestelmän tulee täyttää sekä laitteiden että asennusten osalta seuraavat
standardit ja määräykset:
- Kiinteistön puhelinjohtoverkko 1989
- Televerkkojen rakennemääräykset 1989
- 65/2013 M Määräys kiinteistön sisäverkosta ja teleurakoinnista
- Liikenneministeriön päätös 1230190
- EN 50173-1
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija toimittaa yleiskaapelointijärjestelmää koskevan suunnitelman valitsemalleen
teleurakoitsijalle tarkistettavaksi (määräystenmukaisuuden tarkistus) vähintään yksi (1)
kuukausi ennen johtoteiden ja kaapeleiden asentamista.
Järjestelmän käyttöpiirustukset sijoitetaan jakamoon.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Yleisen televerkon haltija toimittaa, asentaa ja päättää talokaapelin erotusriman liittimille
urakoitsijan toimittamaan ja kiinnittämään jakokaappiin sekä tekee tarvittavan ristikytkennän.
Muut asennukset sisältyvät urakkaan.
Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä erillishankintana.
Ristikytkentäkaapelit sisältyvät urakoitsijan hankintaan. ( 2 kpl 0,5m RJ 45 kaapelia)
Työasemien liitäntäkaapelit sisältyvät rakennuttajan hankintaan
Asentaminen
Työn suorittajalla on oltava teleurakointivaltuutus 21D/2003M -määräyksen mukaisesti.
Hyllyillä tietoverkon kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle vahvavirtakaapeleista (min.
200 mm).
Talojakamo:
Runkokaapelit:
Runkokaapelit ovat nykyiset.
Kerrosjakamot:
DJK3 on nykyinen ja sijaitsee rakennuksen osassa 3, 1-kerroksen huoneessa 1329.
Jakamotiloissa kaapelit tulee sitoa siisteiksi nipuiksi laitekaapin sivulle siten, että kääntyvät
ristikytkentäpaneelit ovat kaapissa avattavissa myöhemminkin. Vedonpoistossa tulee
noudattaa laite- ja kaapelivalmistajien ohjeita.
29
Kerroskaapelit:
Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän
valmistajan hyväksymät asentajat.
Kaapeliasennuksissa on huomioitava kaapelivalmistajan ohjeet sijoittelusta ja
työmenetelmistä.
Kaapelipituus työpisteestä jakamoon saa olla korkeintaan 90 m. Kaapelit vedetään
piirustusten mukaisesti. Kaapelit merkitään selvästi kummastakin päästä.
Liitäntärasioiden
merkkikilpiin
merkitään
pistenumerot
tehdasvalmisteisilla
merkintätarvikkeilla.
Liitäntärasiat:
Liitäntärasioina käytetään kaavioissa esitettyjä rasioita.
Laadunvarmistus
Järjestelmälle tulee voida myöntää valmistajan takuu.
Avoimen kaapeloinnin mittauksen suorittaa ammattitaitoinen henkilö, joka tulostaa mittaustapahtumasta pöytäkirjan ja varmentaa sen jokaisen sivun nimikirjoituksellaan.
Mittauksista laaditaan mittauspöytäkirja tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: Mittauksessa
käytetyn mittalaitteen merkki, malli, sarjanumero, mittauslämpötila ja mittausmenetelmä,
mittauksen suorittavan liikkeen ja henkilöiden nimet, tiedot mitattavasta verkosta sekä
päiväys.
Seuraavat kaapelikohtaiset visuaalisessa tarkastelussa mahdollisesti ilmenneet puutteet
"muuta"-sarakkeessa:
- kaapelimerkintöjen asiallisuus
- eristevaipan kunto
- liittimien kytkennän ulkoinen tarkastus
- kaapelin minimietäisyys verkkojohdoista
- asennuksen yleinen siisteys
- mahdolliset muut vauriot
Saaduista mittaustuloksista tehty yhteenveto, josta ilmenee myös suoritetut
korjaustoimenpiteet ja uusintamittaustulokset.
Mittaustulokset tulee toimittaa sekä tulostettuna että tiedostomuodossa siten, että kaikkien
pisteiden tiedot on yhdessä teksti- tai tietokantamuotoisessa tiedostossa.
30
Kerroskaapelointi:
Kaapeloinnin tarkistusmittauksessa suoritetaan kullekin pisteelle standardin EN 50173-1 ja
ISO/IEC 11801 määrittelemät seuraavat mittaukset:
- vaimennus
- NEXT
- PS NEXT
- ELFEXT
- PS ELFEXT
- ACR
- PSACR
- heijastusvaimennus
- kulkuaika
- kulkuaikaero
Mittaukset tulee tehdä kenttäkäyttöisillä Gigabit Ethernet 1000 Base-T mittalaitteilla.
Mittalaitteen on myös oltava päivitelty oikeilla standardin EN 50173-1 mukaisilla
hyväksymisrajoilla.
Urakoitsija toimittaa kaikki mittauksia varten tarvittavat laitteet.
Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirja, joka päivätään ja allekirjoitetaan.
Mittauspöytäkirjaan liitetään tutkauksien tulokset mittauslaitteen printteinä. Mittauspöytäkirja
luovutetaan rakennuttajalle vastaanottotarkastustilaisuudessa printteinä ja tiedostoina CDlevykkeillä.
Kerroskaapeloinnin mittaustulosten tulee täyttää vaatimukset 250 MHz saakka. Urakoitsijan
on esitettävä mittalaite kalibrointitodistuksineen tilaajan hyväksyttäväksi ennen mittausten
suorittamista.
Vastaanottotarkastuksessa todetaan urakoitsijan toimittamien piirustusten ja suunnitelmaan
sisältyvän kohdekohtaisen mittauspöytäkirjan sekä katselmuksen perusteella, onko toimitus
hankintasopimuksen mukainen.
Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän
valmistajan hyväksymät asentajat. Työssä tulee noudattaa kaikin osin ko. valmistajan ohjeita.
Kajaanissa helmikuun 24 pnä 2015
LIEKE SUUNNITTELU OY
31
LIITE 1. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VERKOSTON MITTAUSTULOSTEN RAJA-ARVOT
Luokan E siirtotien spesifikaatio:
Taajuus Vaimennus NEXT PS
ELFEXT PS
Heijastus- Kulkuaika Kulkuaika(Mhz) (dB)
(dB) NEXT (dB)
ELFEXT vaimennus (ns)
ero (ns)
(dB)
(dB)
(dB)
1
1,9
72,7 70,3 64,2
61,2
19,0
522,0
43,0
4
3,5
63,0 60,6 52,1
49,1
19,0
504,0
43,0
10
16
5,6
7,1
56,6
53,2
54,0
50,6
44,2
40,1
41,2
37,1
19,0
19,0
497,4
495,0
43,0
43,0
20
31,25
7,9
10,0
51,6
48,4
49,0
45,7
38,1
34,3
35,1
31,3
19,0
20,1
494,0
492,4
43,0
43,0
62,5
100
14,4
18,5
43,4
39,9
40,6
37,1
28,2
24,2
25,2
21,2
17,1
15,0
490,6
489,6
43,0
43,0
125
20,9
155,52 23,6
38,3
36,7
35,4
33,8
22,2
20,3
19,2
17,3
14,0
10,1
489,2
488,9
43,0
43,0
175
200
25,2
27,1
35,8
34,8
32,9
31,9
19,3
18,1
16,3
15,1
12,6
12,0
488,7
488,5
43,0
43,0
250
30,7
33,1
30,2
16,2
13,2
11,0
488,3
43,0
Luokan E kanavan spesifikaatio:
Taajuus Vaimennus NEXT PS
ELFEXT PS
Heijastus- Kulkuaika Kulkuaika(MHz) (dB)
(dB) NEXT (dB)
ELFEXT vaimennus (ns)
ero (ns)
(dB)
(dB)
(dB)
1
2,2
72,7 70,3 63,2
60,2
19,0
580,0
50,0
4
4,2
63,0 60,6 51,2
48,2
19,0
562,0
50,0
10
16
6,5
8,3
56,6
53,2
54,0
50,6
43,2
39,1
40,2
36,1
19,0
19,0
555,4
553,0
50,0
50,0
20
31,25
9,3
11,7
51,6
48,4
49,0
45,7
37,2
33,3
34,2
30,3
19,0
17,1
552,0
550,4
50,0
50,0
62,5
100
16,9
21,7
43,4
39,9
40,6
37,1
27,3
23,2
24,3
20,2
14,1
12,0
548,6
547,6
50,0
50,0
125
24,5
155,52 27,6
38,3
36,7
35,4
33,8
21,3
19,4
18,3
16,4
11,0
10,1
547,2
546,9
50,0
50,0
175
200
29,5
31,7
35,8
34,8
32,9
31,9
18,4
17,2
15,4
14,2
9,6
9,0
546,7
546,5
50,0
50,0
250
36,0
33,1
30,2
15,3
12,3
8,0
546,3
50,0
32
Kanavan vaatimusten on täytyttävä myös kanavan enimmäispituudella 100 m ja neljän
liitoksen tapauksessa.
Optisen luokan siirtotien ja kanavan spesifikaatio:
Kuitutyyppi
Monimuotokuitu
62,5/125 φm
Monimuotokuitu
62,5/125 φm
Yksimuotokuitu
9/125 φm
Käytettävä Minimikaistan- Maksimi- Maksimiaallonpituus leveys
etäisyys
vaimennus
850 nm
200 MHz×km 300 m
2,5 dB
1300 nm
500 MHz×km 600 m
2,3 dB
1310 nm
Ei määritelty
4,5 dB
5000 m
Optisen luokan kanavan vaimennusvaatimusten on täytyttävä myös maksimietäisyydessä ja
kuuden liitoksen tapauksessa.