liikelaitokset

Transcription

liikelaitokset

Liite / KH 1.6.2015 §
TOIMINNAN JA TALOUDEN
KOLMANNESVUOSIRAPORTTI
1.1. – 30.4.2015
Hämeenlinnan kaupunki
Talous- ja hallintopalvelut
2
SISÄLLYSLUETTELO
Tilausbudjetin toteutuminen……………………………….
Tuloslaskelma………………………………………………..
Rahoituslaskelma……………………………………………
Kaupungin henkilöstö ja henkilöstöpoliittisten
linjausten toteutuminen…………………………………….
Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutus…………….
Työllisyys……………………………………………………..
3
5
6
7
11
12
TILAAJAOSA………………………………………………….
Tilaajaosan kokonaiskustannukset………………………
Lasten ja nuorten lautakunta………………………………
Elämänlaatulautakunta……………………………………..
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta….
Ikäihmisten lautakunta………………………………………
Yhdyskuntalautakunta ………………………………………
Ympäristö- ja rakennuslautakunta………………………..
Konsernipalvelut……………………………………………..
13
13
14
16
18
21
23
25
27
TUOTTAJAOSA………………………………………………
Oma palvelutuotanto………………………………………..
Kanta-Hämeen pelastuslaitos……………………………..
31
31
33
LIIKELAITOKSET…………………………………………….
Linnan tilapalvelut -liikelaitos……………………………..
Linnan lomituspalvelut -liikelaitos………………………..
LinnanInfra-liikelaitos……………………………………….
34
34
36
37
INVESTOINNIT……………………………………………….
38
3
TILAUSBUDJETIN TOTEUTUMINEN
1.1.-30.4.2015
Käyttötalous ja toimintakate
Koko kaupungin sitova toimintakatetavoite (käyttötalouden netto) on tilausbudjetin mukaan 349,0 milj.
euroa. Se antaa 2014 tilinpäätökseen nähden 0,9 %:n kasvuvaran. Kokonaisuutena tilausbudjetti laadittiin 2,4 milj. euroa alijäämäiseksi.
Jo alkuvuonna käyttömenoissa on edellisvuosien tapaan nähtävissä suuria ylitysuhkia. Tänä vuonna
myös tuloissa on toteutumassa käyttöomaisuuden myyntitulojen ansiosta merkittävä, budjettia suurempi
vuotuinen kertatulo. Toimintatuottojen ennuste näyttäisi kattavan ylitykset niin, että käyttötalouden nettokustannukset jäisivät noin 1,1 milj. euroa budjetoitua pienemmiksi.
Suurimmat käyttötalouden poikkeamaennusteet
Lasten ja nuorten lautakunnan toiminta-alueella ylitysuhka on noin 2,0 milj. euroa. Summasta 1,2 milj.
euroa on ylittyviä lastensuojelun kustannuksia, jotka eivät ole ainakaan vielä lähteneet suunnitellulla tavalla laskuun budjetissa olevista lisäresursseista huolimatta. Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen
avustuksissa on noin 0,6 milj. euron ylitysuhka ja loppu 0,2 milj. euroa tulee perusopetuksen palkoista.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-alueella ylitysuhka on nettona lähes 2,9
milj. euroa. Suurimpana on työmarkkinatuen kuntaosuuden ylitysennuste, noin 1,0 milj. euroa. Terveyspalvelujen alueella on yhteensä noin 0,8 milj. euron (koostuu pääosin erikoissairaanhoidon ostojen ylityksestä), vammaispalveluissa noin 0,8 milj. euron ja henkisen hyvinvoinnin alueella noin 0,5 milj. euron
ylitysuhat. Erityisesti vammaispalveluissa suurin osa ylitysuhasta tulee suoraan viime vuoden toteutumasta, joka oli jo 0,6 milj. euroa suurempi kuin tämän vuoden budjetti.
Ikäihmisten lautakunnan toiminta-alueella on noin 0,9 milj. euron ylitysuhka hoivapalvelujen ulkoisissa
ostoissa.
Yhdyskuntalautakunnan toiminta-alueella tonttien lunastustarjouksen suosio on osoittautunut huomattavasti budjetoitua suuremmaksi. Budjetissa käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteeksi asetettiin noin
2,8 milj. euroa. Tehtyjen kauppojen perusteella myyntivoitto on nousemassa noin 7 milj. euroa budjetoitua suuremmaksi. Maanmyyntitavoitteet eivät ennusteen mukaan yllä aivan budjettiin, mutta nettona
yhdyskuntalautakunnan tulojen ennakoidaan kuitenkin nousevan lähes 6,7 milj. euroa yli budjetin.
Vero- ja valtionosuustulot
Budjetin mukainen verotuloarvio on 276,9 milj. euroa. Budjettiluvussa on kasvua 2014 tilinpäätökseen
3,1 % eli 8,2 milj. euroa. Kuntaliiton 24.4. julkaisemassa Hämeenlinnan veroennusteessa verotulojen
kasvu on 2,4 % (alkuvuoden ennusteessa kasvu oli vain 1,4 %). Verotulokohtaan kirjattava kokonaiskertymä olisi tällä kasvulla 275,1 milj. euroa eli 1,8 milj. euroa alle budjettiarvion. Hämeenlinnassa verotulot
todellisuudessa kasvoivat tammi-huhtikuussa edelliseen vuoteen verrattuna budjetin linjassa 3,1 %, mikä
on hieman enemmän kuin Kuntaliiton ennakointi koko vuodelle. Ennustelaskelmassa on käytetty Kuntaliiton koko vuoteen painottuvaa ennustetta.
Valtionosuuden määräksi ennakoitiin budjetissa 85,8 milj. euroa. Todellisuudessa valtionosuutta saadaan 86,9 milj. euroa eli 1,1 milj. euroa budjettia enemmän. Laskua valtionosuuksissa on kuitenkin viime
vuoteen nähden 4,7 milj. euroa.
Rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot
Tilausbudjetissa on arvioitu rahoitustuottoja syntyvän noin 1,0 milj. euroa kuluja enemmän. Ennusteessa
tuottojen enemmyys on 1,3 milj. euroa.
Kaupungin sijoitustoiminnalle asetettu vuosituottotavoite on 4,5 % - 5 %. Huhtikuun lopussa viiden pääsalkunhoitajan pääoma oli yhteensä 88,9 milj. euroa ja tuottoa oli vuoden alusta kertynyt 6,6 % (kasvu
4
vuoden alusta 5,4 milj. euroa). Koko sijoitustoiminnan pääoma (mukana vakuutusyhtiöt ja pienet salkunhoitajat) oli 97,5 milj. euroa. Kaupungin sijoitusten allokaatio täytti kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet.
Poistoihin on varattu noin 17,2 milj. euroa. Ennuste on budjetin mukainen.
Ennustettu tilinpäätöksen lopputulos
Tilausbudjetissa tilikausi on noin 2,4 milj. euroa tappiollinen. Edellä todetuista myyntivoitoista ja veroennusteen kasvusta johtuen ennustettu tilikauden alijäämä supistuu noin 1,7 milj. euroon eli noin 0,7 milj.
euroa budjettia paremmaksi.
Kertaluonteiset talouden riskit ja muut muutokset tilikaudella
Ennusteessa huomioimattomia, isompia talouden riskejä, jotka toteutuvat / voivat toteutua 2015 tai 2016,
ovat
- Kaurialan koulun tasearvon alaskirjaus, n. 2 milj. euroa,
- Engelinrannan maaperän puhdistus, n. 6,3 milj. euroa,
- erikoissairaanhoidon alijäämän kattamisohjelman mahdollisesti toteutumatta jäävä osuus.
Ennusteissa ei ole huomioitu kaupunginhallituksen päätöstä, jolla velvoitetaan Linnan Kiinteistökehitys
lyhentämään kaupungin vuonna 2011 alaskirjaamaa pääomalainaa 2 milj. eurolla. Tämä toteutuessaan
parantaa kaupungin tulosta kertaluontoisesti vastaavalla summalla.
Investointien toteutuminen
Liikelaitokset mukaan lukien nettoinvestointeihin on varattu 25,4 milj. euroa. Huhtikuun loppuun mennessä investoinneista on toteutunut nettona noin 3,9 milj. euroa.
Lainamäärän kehitys
Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden 2014 lopussa noin 172,7 milj. euroa. Budjetin mukaan lisälainaa
voidaan ottaa 10,7 milj. euroa. Koska merkittävä osa vuoden 2014 investointien toteutuksesta siirtyi tälle
vuodelle, valtuusto myönsi 20.4.2015 lisälainanottovaltuutta noin 4,9 milj. euroa. Lisälainanottovaltuus
tälle vuodelle on näin ollen yhteensä noin 14,4 milj. euroa. Kaikkiaan uusia pitkäaikaisia lainoja otetaan
noin 41,9 milj. euroa ja lyhennetään noin 27,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä on 30.4. tilanteen mukaan kasvanut noin 2,2 milj. euroa. Kuntatodistuksilla on 30.4. tilanteen mukaan otettu lyhytaikaista lainaa 5,0 milj. euroa.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että tähänastisista tasapainotustoimenpiteistä huolimatta käyttötalouden
toimintakulut uhkaavat ylittää budjetin noin 8,5 milj. euroa. Viime vuonna aloitetun tontinmyyntikampanjan ansiosta tontinmyyntitulot kertaluonteisesti ylittävät budjetin noin 7,0 milj. euroa. Kaikkiaan toimintatuottojen kasvu ennustetaan 9,5 milj. euroa budjettia suuremmaksi. Näin ollen toimintakatetasolla käyttötalouden nettokulujen ennakoidaan alittavan budjetin noin 1,1 milj. euroa. Jos kertaluonteista tontinmyyntitulojen 7,0 milj. euron lisäystä ei oteta huomioon, käyttötalouden nettokustannukset ovat kasvamassa
2,6 % vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Kuntaliiton kevään ennusteen mukaan verotuloissa jäätäisiin noin 1,8 milj. euroa alle budjettitason. Valtionosuuksia kertyy 1,1 milj. euroa budjettia enemmän. Alijäämäuhka on noin 1,7 milj. euroa eli noin 0,7 milj. euroa budjettia vähemmän. On syytä kuitenkin huomioida, että ilman kaupunginhallituksen päättämää vuokratonttimyyntikampanjaa ja sen menestystä,
kaupungin tilikausi uhkaisi jäädä vuonna 2015 noin 8,7 milj. euroa alijäämäiseksi.
Ennusteissa ei ole huomioitu Kaurialan koulun tasearvojen alaskirjauksen ja Engelinrannan maaperän
puhdistuksen kertaluonteisia kustannuksia eikä erikoissairaanhoidon alijäämän kattamisohjelman mahdollisesti toteutumatta jäävää osuutta. Ennusteissa ei myöskään ole huomioitu kaupunginhallituksen
päätöstä, jolla velvoitetaan Linnan Kiinteistökehitys lyhentämään kaupungin vuonna 2011 alaskirjaamaa
pääomalainaa 2 milj. eurolla. Tämä toteutuessaan parantaa kaupungin tulosta kertaluontoisesti vastaavalla summalla.
5
TULOSLASKELMA
Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin.
1000 €
T OIMIN T A T U OT OT
Myyntituotot
Tilinpäätös Toteutuma Toteutuma
2014 01-04/2014 01-04/2015
337 641
105 640
108 515
Käyttös.
2015
Ennuste
2015
Erotus
326 964
336 464
9 500
87 601
26 869
14 317
49 885
50 764
878
158 853
52 402
63 066
189 340
189 338
-2
Maksutuotot
24 167
7 956
8 043
24 713
24 600
-113
Tuet ja avustukset
18 164
4 490
5 122
15 158
17 044
1 885
Vuokratuotot
42 196
12 991
13 459
42 585
42 421
-164
6 661
933
4 508
5 283
12 297
7 014
6 980
876
580
5 685
5 799
114
690 492
221 015
220 621
681 634
690 108
-8 474
Henkilöstökulut
154 913
47 625
48 459
157 396
157 373
24
Palvelujen ostot
273 647
86 484
73 954
232 117
238 362
-6 244
Tilaajan sis. palvelutuotannon ostot
Oman palvellutuotannon sis. myyntituotot
Muut toimintatuotot
V a lmis tus o ma a n k ä y ttö ö n
T OIMIN T A KU LU T
159 125
52 402
63 067
189 611
189 810
-200
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
16 746
5 701
5 243
15 641
15 667
-26
Avustukset
39 180
12 471
12 961
38 227
40 728
-2 501
Vuokrat
44 595
15 085
15 770
46 395
46 276
119
2 286
1 246
1 168
2 247
1 893
354
-345 870
-114 499
-111 526
-348 985
-347 845
1 140
268 665
89 491
92 149
276 900
275 100
-1 800
91 585
30 438
28 964
85 800
86 892
1 092
2 969
190
2 071
1 041
1 290
249
3 610
1 001
908
3 641
3 600
-41
Muut toimintakulut
T OIMIN T A KA T E
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
11 302
3 467
5 413
10 661
11 000
339
Korkokulut
5 476
1 895
2 211
6 551
6 600
-49
Muut rahoituskulut
6 467
2 384
2 039
6 710
6 710
0
17 349
5 621
11 658
14 756
15 437
681
Poistot ja arvonalentumiset
18 180
5 479
5 610
17 174
17 174
0
Satunnaiset tuotot ja kulut
18 115
0
17 284
141
6 048
V U OS IKA T E
T ILIKA U D E N T U LOS
Varausten ja rahastojen muutos
0
-2 418
-1 737
681
213
244
270
62
62
0
Poistoeron lisäys (-) tai vähenn. (+)
-187
244
270
-96
-96
0
Varausten lisäys (-) tai vähenn. (+)
400
0
158
158
0
Rahastojen lisäys (-) tai vähenn. (+)
T ILIKA U D E N Y LIJ Ä Ä MÄ / A LIJ Ä Ä MÄ
0
17 497
385
6 318
-2 356
-1 675
681
6
RAHOITUSLASKELMA
Liikelaitokset sisältyvät summiin.
1000 €
Toteutuma TB+muutokset
01-04/2015
2015 Ennuste 2015
T OIMIN N A N R A H A V IR T A
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminnan rahavirta
11 658
14 756
15 437
-3 945
7 713
-3 950
10 806
-3 950
11 487
IN V E S T OIN T IE N R A H A V IR T A
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Investointien rahavirta
-4 379
0
4 395
16
-33 833
1 090
6 070
-26 673
-33 800
1 090
6 070
-26 640
7 729
-15 867
-15 153
0
10
0
500
0
500
10 000
-7 781
3 625
0
-7 955
-2 101
5 628
41 920
-27 500
0
0
0
14 920
-947
41 900
-27 500
0
0
0
14 900
-253
Toiminnan ja investointien rahavirta
R A H OIT U KS E N R A H A V IR T A
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
R A H A V A R OJ E N MU U T OS
7
KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAKENNE JA HENKILÖSTÖPOLIITTISTEN LINJAUSTEN TOTEUTUMINEN
1.1.–30.4.2015
Henkilöstön määrä ja rakenne
Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oli henkilöstöä 30.4.2015 yhteensä 3555 henkilöä.
vakinaiset
31.12.2009
30.4.2010
31.8.2010
31.12.2010
30.4.2011
31.8.2011
31.12.2011
30.4.2012
31.8.2012
31.12.2012
30.4.2013
31.8.2013
31.12.2013
30.4.2014
31.8.2014
31.12.2014
30.4.2015
kpl
3 222
3 236
3 212
3 225
3 093
3 101
3 091
3 145
3 135
3 113
3 022
3 023
3 031
3 034
3 038
3 012
2 994
%
85,1
83,9
83,9
84,3
83
83,7
84,7
84,2
84,1
85,7
85,4
85,7
85,8
85,5
85,1
85,5
84,2
määräaikaiset
kpl
%
514
13,6
574
14,9
561
14,7
554
14,5
579
15,5
542
14,6
506
13,9
538
14,4
543
14,6
486
13,4
473
13,4
464
13,1
458
13,0
451
12,7
481
13,5
465
13,2
498
14,1
työllistetyt
kpl
%
40
1,1
40
1,0
51
1,3
41
1,1
50
1,3
53
1,4
42
1,2
45
1,2
44
1,2
28
0,8
40
1,1
39
1,1
42
1,2
61
1,7
50
1,3
39
1,2
58
1,6
oppisop.
kpl
9
8
4
5
6
8
9
8
5
4
4
3
3
4
3
5
5
%
0,2
0,2
0,1
0,1
0,2
0,2
0,3
0,2
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
0,1
0
0,1
0,1
yhteensä
kpl
3 785
3 858
3 828
3 825
3 728
3 704
3 648
3 736
3 727
3 631
3 539
3 529
3 534
3 550
3 572
3 521
3 555
%
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
Taulukko 1, palvelussuhteinen henkilöstö 30.4.2015
Henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutuksella tavoitellaan noin 2 %:n karsintaa henkilöstön käytön kuluista eli 3 M€:n säästöjä vuonna 2015.
Ohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää mm. henkilöstön kokonaismäärän vähentämistä vuoden
2015 aikana.
Osa tavoitteesta toteutuu palvelusopimuksiin liittyvien palvelurakennemuutosten myötä.
Kaupunginhallitus on lisäksi asettanut johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön määrän vähentämistavoitteeksi vuosien 2014 - 2016 aikana noin 10 %:a.
Vuoden 2015 aikana kaupunginhallitus on käsitellyt seuraavat henkilöstörakenteelliset muutokset:
- 6 vakanssin nimikemuutos
- 20 vakanssin lakkauttamista
- 1 viran virantoimitusvelvollisuuden muutos
- 2 viran lakkauttaminen ja 2 toimen perustaminen niiden tilalle.
Täyttölupamenettelyn piiriin kuuluvien vakanssien osalta kaupunginjohtaja Timo Kenakkala on myöntänyt 21 täyttölupaa ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo on myöntänyt 12 täyttölupaa 30.4.2014 mennessä.
Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oli vakinaista henkilöstöä 30.4.2015 yhteensä 2 994 henkilöä,
joka on 18 henkilöä vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014 (3 012 vakinaista). Vakituisen
henkilöstön määrä on siis vähentynyt.
Määräaikaista palvelussuhteista henkilöstöä oli kaupungin palveluksessa 30.4.2015 yhteensä 561 eli
15,8 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä sijaisia oli 339 (297), työllistettyjä 58 (61), oppisopimusopiskelijoi-
8
ta 5 ja muita määräaikaisia 159 (154). Määräaikaisen henkilöstön määrä on kasvanut vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta (516 henkilöä). Suurin kasvu tapahtui sijaisten määrässä.
Työaikajärjestelmien tarkastelutyö on käynnistetty, ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi sosiaali- ja
terveydenhuollon henkilöstön työaikamuotojen oikeellisuus.
Sijaiskustannusten vähentäminen
Koko kaupunkitason toteumavertailun perusteella sijaisten kuukausipalkkoihin ilman sosiaalikuluja on
käytetty 3 543 000 euroa, joka on noin 565 000 euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna
2014.
Henkilöstöpalvelujen eli vuokratyövoiman ostot ovat 160 000 euroa pienemmät kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014. Vuodelle 2015 vuokratyövoiman ostamiseen on varattu 2 762 000 euroa, josta on
käytetty 1 198 000 euroa (43,4 %).
Palkkakustannusten kehitys
Kaupungin 2015 henkilöstökuluihin on varattu yhteensä 157 396 000 euroa (vuoden 2014 toteutuma oli
154 913 000 euroa). Huhtikuun loppuun mennessä henkilöstökuluihin on käytetty 833 000 euroa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014.
Voimassa oleviin sopimuksiin tulee 1.7.2015 lukien TS:n sopimuksen mukaan 0,29 %:n suuruinen järjestelyerä. KVTES:n kesän sopimuskorotuserä käytetään työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, eräiden palkkahinnoitteluliitteiden uudistamiseen sekä eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen. Lisäksi sopimuserää on käytetty omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen.
Sairauspoissaolojen vähentäminen
Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Pv/vak.hlö
Tammipäivät
päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
huhti 2015
1-3
4-7
8-29
30-60
61-90
91-180
181yhteensä
Kalenteri3440
2751
4387
2863
3763
0
0
17204
5,27
päivät
Sairauspoissaolojen
jakauma
20,00
15,99
25,50
16,64
21,87
0
0
Tammi- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Kalenteri- Pv/vak.hlö
huhti 2014 päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
päivät
1-3
4-7
8-29
30-60
61-90
91-180
181yhteensä
Kalenteri3355
2869
4115
3441
3868
0
0
17648
5,35
päivät
Sairauspoissaolojen
jakauma %
19,00
16,30
23,30
19,50
21,90
0
0
Taulukko 2, Vakituisten sairauspoissaolot tammi-huhtikuu 2014–2015
Henkilöstöpoliittisena tavoitteena on henkilöstön sairastuvuuden sekä siihen liittyvän ennenaikaisen eläköitymisen vähentäminen. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on hiukan laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastelujaksolla 1.1.–30.4.2015 oli yhteensä 17 204 kalenteripäivää sairauspoissaoloja, joka on 444 päivää vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014.
9
Palvelualueittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat nousseet Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä
palveluissa sekä Terveyspalveluissa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet Lasten ja nuorten palvelualueella, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella sekä Linnan Lomituspalveluissa.
Hämeenlinnan kaupunki panostaa varhaiseen puuttumiseen, jonka tavoitteena on henkilöstön työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi käytössä on Aktiivisen tuen mallin mukainen toimintatapa sekä
esimiesten käytössä Populus -järjestelmän poissaolohälytystoiminto, joka lähettää esimiehelle automaattisesti sähköpostiviestin kun sairauspoissaolorajat täyttyvät ja puheeksiotto on tarpeen.
Työterveyshuoltokustannukset
Vuoden 2015 tilausbudjettiin sisältyy 1 450 000 euron määrärahavaraus työterveyspalveluiden hankintaan. Määrärahojen kohdentamisesta korvausluokittain sekä vapaaehtoisen työterveyspalvelun
sisällöstä ja laajuudesta sovitaan palvelusopimuksessa. Tavoitteena on suunnata määrärahasta
vähintään 60 % ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja 40 % työterveyspainotteisten, yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalvelujen ostoon. Huhtikuun loppuun mennessä ennaltaehkäiseviin työterveyshuoltokustannuksiin on käytetty 68 % ja sairaanhoitopalveluihin 32 % kustannuksista.
Työterveyshuoltokustannuksiin vuodelle 2015 varatusta 1 450 000 eurosta on 30.4.2014 mennessä käytetty n. 538 000 euroa (37 %). Ennakkoarvion mukaan kustannukset ylittyisivät 235 000 euroa. Kustannusten hallinnasta on sovittu TyöSyke Oy:n kanssa ja aleneviin kustannuksiin ohjaavat palvelutasomuutokset on kuvattu palvelusopimuksessa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.
Ennenaikaisten eläköitymisten vähentäminen
Kuntien eläkevakuutuksen antaman ennakkomaksuarvion mukaan Hämeenlinnan kaupungin varhaiseläkemaksut ovat 918 000 euroa vuonna 2015. Vuonna 2014 varhe-maksun suuruus oli 842 000 euroa.
Aktiivisella uudelleensijoitus- sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungissa tavoitellaan varhe-maksujen alenemista. Ennakkoarvion mukaan vuoden 2015 varhe-maksu olisi
pienempi kuin talousarviota laadittaessa on arvioitu.
Uudelleensijoittamiseen liittyviä työkokeiluja ja ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen on saanut yhteensä 16 henkilöä 30.4.2015 mennessä (4/ 2014 18 henkilöä).
Sosiaalisen pääoman kartoitus
Kaupunginvaltuusto on asettanut kaupungin henkilöstöpolitiikan strategiseksi päämääräksi ”Hyvinvoiva,
osaava ja kehityshaluinen henkilöstö”
Sen toteutumista sekä johtamisen että työelämän laadun osalta mitataan joka kolmas vuosi toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä. Vuosittain tilannetta selvitetään kuumemittarimaisesti sosiaalisen pääoman
mittauksella, joka suoritetaan vuosittain tammi-helmikuun vaihteessa webropol- kyselynä koko henkilöstölle.
Mittaus on nyt tehty kolme kertaa vuosina 2015, 2014 ja 2013
Vuoden 2015 osalta kartoitus toteutettiin 27.01.2015–13.02.2015 ja siihen vastasi yhteensä 2053 työntekijää kyselyn vastausprosentin ollen 59 %. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalvelut. Vuoden 2014 kyselyssä vastausprosentti oli 60 %.
Hämeenlinnan kaupungin sosiaalisen pääoman mittarin keskiarvo oli Työhyvinvointisyke 2013 kyselyssä 3.7 ja tässä kartoituksessa 3.84.
Vuoden 2014 sosiaalisen pääoman kartoituksessa keskiarvo oli 3.83.
10
Kyselyn tulokset raportoidaan työyhteisön, toimialan ja koko kaupungin tasolla. Alemman organisaatiotason raportissa tulosta verrataan koko vastuu-/palvelualueen tulokseen ja vastuu-/palvelualueen raporteissa tulosta verrataan koko kaupungin tulokseen.
Sosiaalisen pääoman mittari kuvaa työyhteisön tilaa, mutta sen pohjalta ei suoraan pysty tekemään päätelmiä syistä ja seurauksista. Ajallista muutosta tarkastellessa tämän kyselyn tuloksia tulee verrata Hämeenlinnan kaupungin Työhyvinvointisyke 2013 -kyselyn osioon Sosiaalisen pääoman mittari sekä vuoden 2014 tehtyyn sosiaalisen pääoman kartoitukseen.
Tuloksia tulee kunkin esimiehen käsitellä oman henkilöstönsä kanssa avoimesti ja laatia vuoden 2014
työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjalta tai sitä täydentäen suunnitelmat nyt havaittujen epäkohtien korjaamiseksi sekä varmentaa saatujen tulosten ylläpito ja edelleen kehittäminen.
Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteisöllistä työstämistä koko porukalla.
Huolestuttavien tulosten osalta on huomioitava työnantajan työsuojeluvastuu. Heikon tuloksen parantaminen vaatii työnjohdollisia toimenpiteitä paitsi lähiesimieheltä myös muulta linjajohdolta.
Vastuu- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten johtajien tuleekin omassa johtamisessaan seurata ja ohjata
tulosten käsittelyprosessin toteutumista ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista.
Sosiaalisen pääoman mittaustulos yksiköittäin on tallennettu sähköiseen Kuntari – raportointijärjestelmään sekä sähköiseen työturvallisuusjärjestelmään. Lisäksi sosiaalisen pääoman taso huomioidaan
tuloksellisuuspalkkion palkkioperusteena.
11
HENKILÖSTÖTULOKSELLISUUSOHJELMAN TOTEUTUS
1.1.-30.4.2015
Henkilöstötuloksellisuusohjelmalla tavoitellaan vuoden 2015 osalta noin 100 henkilötyövuotta vastaavaa
kustannusten nettovähennystä, joka vastaa noin kolmen miljoonan euron kustannussäästöä (2 % vuoden 2014 toteutuneista henkilöstökuluista). Laskelmaan on huomioitu myös henkilöstöpalvelujen osto.
Suorien henkilöstövähennysten lisäksi kuluja pyritään alentamaan mm. töiden uudelleen järjestelyillä,
työaikajärjestelmien yhdenmukaistamisella, työkyvyttömyyskustannusten vähentämisellä (tavoite 5 %),
erilliskorvausten maksamisen vähentämisellä sekä kannuste- ym. palkattomien vapaiden mahdollistamisella.
Henkilöstökulujen vähentämisen lisäksi säästöjä ja tehostamista tavoitellaan työterveyshuollon kustannuksista. Myös oman tuotannon ja ostopalvelutuotannon välisistä siirroista, painotuksista ja tehostamisesta haetaan kustannushyötyjä, jotka huomioidaan säästöä laskettaessa.
Kuluvan vuoden budjettiin liittyen ja alkuvuoden aikana on tehty henkilöstölisäyksiä ja vähennyksiä. Samalla on poistettu suuri määrä vakansseja, joissa ei ollut hoitajaa enää 2014 tai palkkavaraustakaan.
Henkilöstötuloksellisuusohjelman seurantaan on otettu vain ne järjestelyt, jotka lisäävät tai vähentävät
vuoden 2014 toteutuneita henkilöstökuluja. Tämän tarkastelukriteerin mukaan tähänastisten päätösten ja
laadittujen suunnitelmien perusteella henkilöstökustannukset vähenevät tänä vuonna nettona
760 000 euroa. Koska osa vähennyksistä (mm. varhaiskasvatuksen järjestelyt) toteutuu kesken vuoden,
täysi vuotuinen vähennys, noin 1 200 000 euroa, syntyy vasta vuonna 2016. Vakanssitasolla nettovähennys on 28 vakinaista ja 11 määräaikaista työntekijää eli yhteensä 39 työntekijää. Em. lukuihin sisältyvän johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön määrän vähentämistavoitteeksi vuosien 2014 - 2016 aikana on asetettu 10 % eli 37 henkilöä. Tähän mennessä vähennys on ollut 5,5 henkilöä.
Kuten edellä henkilöstöosiossa on todettu, työkyvyttömyyskustannukset ovat hienoisessa laskussa
(2,5 %) viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2014 työkyvyttömyyden aiheuttamat
kustannukset olivat Kaarilaskurin mukaan noin 15 000 000 euroa. Laskurin mukaan tammi-huhtikuun
työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset olivat 585 000 euroa pienemmät kuin vastaavana aikana
vuosi sitten. Lyhyestä vertailuajanjaksosta ei voida kuitenkaan vielä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä 5 %:n alenematavoitteen toteutumisesta. Kannustevapaista on tähän mennessä kertynyt noin
30 000 euron säästö. Muista em. työvoimakustannuksiin vaikuttavista tavoitteista ei ole käytettävissä
laskelmia. Yleisesti voidaan todeta, että merkittävämpiä säästöjä niissä ei ole ainakaan vielä saavutettu.
Työterveyshuollon kustannukset on budjetissa mitoitettu tälle vuodelle noin 250 000 euroa alemmalle
tasolle kuin viime vuonna toteutui. Tarvittavaa säästöä tavoitellaan mm. työterveyshuollon uudella kohdentamisella. Tässä vaiheessa tavoitteeseen pääsy näyttää mahdolliselta.
Lastensuojelutehtäviin lisättiin tänä vuonna seitsemän työntekijää. Noin 280 000 euron lisäpanostuksella
haettiin lastensuojelun ostopalvelukustannuksiin 500 000 euron säästöä. Huhtikuun toteutumatilanteen
mukaan laaditun vuosiennusteen perusteella säästöä ei voida osoittaa. Säästöjä on ollut tarkoitus hakea
myös LinnanInfran tulevaisuusselvityksestä ja laitosapulaisten työn keskittämisestä Tekmeen. Kyse on
pitkäjänteisestä kustannushyötyjen tavoittelusta, minkä vuoksi tälle vuodelle ei ole vielä esitettävissä
selviä säästösummia.
Ensimmäisen kolmannesvuoden perusteella näyttää siltä, että asetettuun säästötavoitteeseen ei päästä.
Tämän vuoden osalta säästöä on kertymässä yhteensä noin 1 000 000 euroa ja vuotuisella tasolla noin
1 500 000 euroa eli noin puolet asetetusta tavoitteesta.
12
KAUPUNGIN TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄN TYÖLLISYYDENHOIDON KOLMANNESVUOSIRAPORTTI
1.1.-30.4.2015
Tunnuslukujen seuranta
Työllisyydentilastot vuosikolmanneksittain
I (tilanne
maaliskuun
lopussa
2015)
II elokuu
(heinäkuu)
pu
III joulukuu
Työttömien määrä, henkilöitä
Työttömyysprosentti
Valtakunnallinen työttömyysprosentti
3978
12,4
13,2
Pitkäaikaistyöttömien määrä/yli 12kk.
Alle 25-vuotiaat työttömien määrä
Alle 25-29 -vuotiaat vastavalmistuneet henkilöt työttömänä
Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä
Avoimet työpaikat Hämeenlinnassa
Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta
1138
559
39
985
1121
25,7
Työllisyyden edistäminen kaupunkikonsernissa
Kausi yhteensä
Työmarkkinatuen kuntaosuus € (tammi-maaliskuu)
I (tammiII
huhtikuu)
1 184 324,46
Perustoimeentulotuki €
Kuntouttava työtoiminta, pv.t (oma)
Työkokeilussa olevat
Palkkatukityössä olevat (keskiarvo kk) (sis. Luotsi ja Kotilähiö)
2 734 174,49
3 478
tieto puutuu
ka 46
Työn Paikan asiakkaat
Etsivän nuorisotyön kontaktien määrä
Lähitutor- toiminta
ei saatavilla
Työllisyyden edistäminen ostopalveluissa
Kausi yhteensä
Luotsin Lammin paja, päivät
Luotsin työkokeilu, päivät
Luotsin palkkatukityö, päivät
Kuntouttava työtoiminta, ostopalvelupäivät
Luotsin nuorten Startti, päivät
4H nuorten työpaja, päivät
I
465
865
2 760
6 340
753
II
III
III
13
TILAAJAOSA
1 000 €
T ilinp ä ä tö s T o te utuma T o te utuma
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
E ro tus
T ILA A J A T J A KON S E R N IP A LV E LU T Y H T E E N S Ä
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
48 457
6 676
12 136
751
16 038
562
46 942
5 445
54 308
5 445
7 366
0
418 104
-362 970
135 784
-122 897
135 530
-118 930
415 859
-363 472
420 935
-361 182
-5 076
2 290
La s te n ja nuo rte n s e k ä e lä mä nla a d un v a s tuua lue
Toimintatuotot
7 034
Toimintakulut
134 653
Toimintakate
-127 620
2 242
44 665
-42 423
2 181
44 837
-42 656
6 637
133 339
-126 702
6 682
135 115
-128 433
45
-1 776
-1 731
La s te n ja nuo rte n la uta k unta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
7 031
118 438
-111 408
2 239
38 887
-36 648
2 156
39 784
-37 628
6 637
117 879
-111 242
6 657
119 630
-112 973
20
-1 751
-1 731
3
16 215
-16 212
3
5 778
-5 775
25
5 053
-5 028
15 460
-15 460
25
15 485
-15 460
25
-25
0
T e rv e y d e n ja to iminta k y v y n e d is tä mis e n s e k ä ik ä ihmis te n p a lv e luje n v a s tuua lue
Toimintatuotot
22 433
6 485
6 811
22 257
Toimintakulut
222 884
73 030
74 134
223 587
Toimintakate
-200 451
-66 545
-67 323
-201 330
22 937
227 207
-204 270
680
-3 620
-2 940
T e rv e y d e n ja to iminta k y v y n e d is tä mis e n la uta k unta
8 600
Toimintatuotot
Toimintakulut
162 184
Toimintakate
-153 584
1 844
53 750
-51 906
2 094
54 649
-52 555
8 641
163 705
-155 064
9 000
166 079
-157 079
359
-2 374
-2 015
Ik ä ihmis te n la uta k unta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
13 833
60 700
-46 867
4 641
19 280
-14 639
4 717
19 485
-14 768
13 616
59 882
-46 266
13 937
61 128
-47 191
321
-1 246
-925
Y hd y s k unta - ja y mp ä ris tö p a lv e luje n v a s tuua lue
Toimintatuotot
11 443
6 676
Toimintakulut
25 801
Toimintakate
-7 682
1 319
751
7 409
-5 340
5 172
562
6 229
-494
11 180
5 445
24 947
-8 322
17 858
5 445
24 975
-1 672
6 678
0
-28
6 650
Toimintakulut
Toimintakate
E lä mä nla a tula uta k unta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Y mp ä ris tö - ja ra k e nnus la uta k unta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
1 238
2 246
-1 007
323
746
-423
404
698
-294
1 447
2 258
-811
1 447
2 258
-811
0
0
0
Y hd y s k unta la uta k unta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
10 043
6 676
23 394
-6 675
935
751
6 623
-4 937
4 710
562
5 490
-217
9 560
5 445
22 516
-7 511
16 238
5 445
22 544
-861
6 678
0
-28
6 650
162
162
0
61
40
20
58
41
17
173
173
0
173
173
0
0
0
0
7 548
34 766
-27 217
2 090
10 680
-8 590
1 874
10 331
-8 457
6 868
33 986
-27 118
6 831
33 638
-26 807
-37
348
311
4 212
-4 212
1 375
-1 375
1 424
-1 424
4 517
-4 517
4 517
-4 517
0
0
Y hte ine n jä te la uta k unta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Ko ns e rnip a lv e lut ja ta s e y k s ik ö t
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Siitä
P e la s tus to iminta , k a up ung in o s uus
Toimintakulut
Toimintakate
14
LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA
1.1.-30.4.2015
Merkittävimmät asiat ja näkymät toiminnan ja talouden kannalta 2015
Varhaiskasvatuksen avustusten käyttö on alkuvuodesta ollut huomattavasti viime vuoden vastaavaa
jaksoa korkeammalla. Yksityisen hoidon tuella hoidettujen lasten määrä on koko alkuvuoden ollut noin
kuusi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Kotihoidon tuen käyttäjien määrä on samalla tasolla
kuin vuotta aikaisemmin, mutta pienituloisten osuus tuen saajissa on suhteessa suurempi, mikä näkyy
kuntalisän käytön kasvuna. Joustavan ja osittaisen hoitorahan käyttäjien määrä puolestaan on alkuvuonna ollut 14 % viimevuotista vastaavaa ajanjaksoa suurempi.
Tuntiperusteisen hoitomaksun pilotointi alkoi helmikuussa Ahveniston vuoropäiväkodissa. Tähänastisen
perusteella voidaan todeta lasten hoitoaikojen lyhentyneen merkittävästi, jolloin päiväkodin sijoitusten
määrää on voitu nostaa lähes 11 %:lla. Maksutuloihin muutoksella ei näyttäisi pidemmällä jaksolla olevan merkittävää vaikutusta.
Kaurialan yläkoulu siirtyy väistötiloihin HAMKin Metsola ja Tapiola -rakennuksiin syyslukukauden 2015
alusta lukien lukuun ottamatta teknisen työn, tekstiilityön ja kotitalouden luokkia, jotka jatkavat nykyisissä
tiloissa enintään syyslukukauden 2015 loppuun asti.
Päätös Ruununmyllyn päiväkodin muuttamisesta kouluksi ja esiopetustiloiksi on tehty. Tiloihin sovitetaan
myös Idänpään neuvolan tilat. Suunnittelutyö on käynnissä. Kutalantien elintarvikelaboratorion entisten
tilojen muuttaminen päivähoidon tiloiksi on päätetty toteuttaa. Suunnittelutyö on käynnissä. KantaHämeenlinnan palveluverkkotyö on käynnissä lautakunnan päättämien vaihtoehtojen pohjalta.
Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelutyö on käynnissä siihen liittyvine tuntijakovalmisteluineen. Perusopetuksen henkilöstömenot ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin 100 000 eurolla.
Useiden sisäilmaongelmakohteiden ratkaisuvaihtoehtojen etsintä ja toteutus on työn alla. Väistötiloista
aiheutuvan mahdollisen kustannuslisän suuruus ei ole vielä täsmentynyt.
Hämeenkosken kunta on irtisanonut yhteistyösopimuksen perusopetuksen tuottamisesta 7-9-luokkalaisille. Sopimus päättyy kevätlukukauden 2016 lopussa, jonka jälkeen hämeenkoskelaisia oppilaita ei
enää tule Lammin Hakkalan kouluun.
Lastensuojelussa ostopalvelujen (ulkopuoliset palveluntuottajat) käytön lisääntyminen on jatkunut edelleen verrattuna vuoteen 2014. Tämän hetken ennusteen mukaan budjetti tulisi ylittymään noin 1,1 milj.
euroa. Kulujen lisääntymisen painopiste on siirtynyt avohuollon puolelta sijaishuollon puolelle. Lisäksi
perhesijoitusten suhteellinen määrä on laskussa ja laitosten käyttö lisääntymässä. Maaliskuun alussa
aloittaneen ennaltaehkäisevän perhetyön odotetaan laskevan ostopalvelukustannuksia. Palvelusopimukseen on kirjattu tuottavuustavoitteeksi 700 000 euroa vuodelle 2015.
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakalan muodostama kuntaryhmä on mukana Hyvinvoinnin integroidut
toimintamallit -kuntakokeilussa, joka käynnistyi 2015 vuoden alussa. Lasten ja nuorten palvelut ovat mukana kokeilussa yhtenä kolmesta toimintakokonaisuudesta.
15
1000 €
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
E ro tus
6 637
1 918
4 609
50
60
6 657
1 918
4 629
50
60
0
119 630
884
12 457
97 550
18
8 538
180
3
-112 973
20
0
20
0
0
0
-1 751
-1
-1 050
0
-1
-698
0
-2
-1 731
LA S T E N J A N U OR T E N LA U T A KU N T A
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Tilaajan sis. palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
7 031
2 308
4 614
2 239
539
1 672
2 156
432
1 692
104
4
118 438
854
12 463
97 777
22
6 942
245
134
-111 408
25
3
38 887
255
3 805
32 426
9
2 304
91
-2
-36 648
31
0
39 784
273
4 191
32 517
6
2 715
81
2
-37 628
117 879
883
11 407
97 550
17
7 840
180
1
-111 242
PALHA-hankkeiden toteutuminen
Palvelusetelimalli varhaiskasvatuksessa
Yksityisen palveluntuottajan investointi on käynnistynyt ja 84-paikkainen päiväkoti on palvelusetelimallilla
käytössä 1.8.2015 alkaen. Tarvasmäen päiväkodin toiminnan lakkauttamisesta on tehty päätös lautakunnassa 10.2.2015. Hankkeella tavoitellaan 100 000 euron säästöä vuonna 2015 ja 200 000 euron
säästöä 2016.
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko
Kanta-Hämeenlinnan palveluverkkosuunnittelu on edennyt yhdessä kaupungin palveluverkkosuunnittelun kanssa. Lautakunta on päättänyt Ruununmyllyn päiväkodin muuttamisen koulu-, esiopetus- ja neuvolatiloiksi sekä Kutalan laboratoriorakennuksen vapautuvien tilojen muutostyön päivähoidon tiloiksi.
Siirin päiväkoti siirtyy omalle palvelutuotannolle. Tarvasmäen päiväkodin lakkautetaan ja tilat otetaan esija alkuopetuksen käyttöön. Jatkossa tulee tehtäväksi päätökset Kanta-Hämeenlinnan yläkouluverkosta
sekä varhaiskasvatuksen pienten yksiköiden tulevaisuudesta tuottavuuden ja rakennustekniikan näkökulmasta.
Oppimis- ja palveluympäristöt
Hanke etenee yhdessä palveluverkkohankkeen kanssa ja yhdessä perusopetuksen kehittämishankkeen
kanssa. Tavoitteena on lasten ja nuorten palveluiden palvelukeskittymien luominen fyysisesti ja sisällöllisesti siten, että rakennusten lisäksi toimintaympäristöiksi muodostuvat aiempaa merkittävästi laajemmin
koko kaupunki, julkiset tilat ja ympäröivä luonto sekä digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Nummen palvelukeskuksen suunnittelutyö käynnistynyt. Toimintakulttuurin kehittämishankkeeseen on saatu OPH:n rahoitusta 203 000 euroa. HYKin oppimisympäristörahaa on 50 000 euroa. Liivuoren päiväkodin rakentaminen ja sisällöllinen suunnittelu on käynnissä.
Tilojen käyttöaste, vuoro- ja limiluku
Varhaiskasvatuksen käyttöaste on noussut ja on tällä hetkellä 87 % (tavoite 90 %). Nuorisotilojen yhdistäminen koulun tiloihin on toteutettu Rengossa ja Kirkonkulmalla. Iittalan neuvolatoiminta on siirretty koulun tiloihin. NARXin Verkatehtaan alueella olevia tiloja on tiivistetty 150 neliötä.
16
ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA
1.1.-30.4.2015
Linnanniemi-hanke päättyi syksyllä 2014. Hankkeen loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksien kartoittamista on jatkettu Museoviraston johtaman työryhmän kokouksissa kevään
2015 aikana. Työryhmän raportin on määrä valmistua kesäkuussa 2015.
Sibelius 150-juhlavuoden tapahtumat ovat onnistuneet hyvin: Sibelius-säätiön konserttien täyttöaste on
lähes 100 %, Kaupunginteatterin Sibelius-näytelmän täyttöaste 75 %, ja Sibeliuksen syntymäkotimuseon
kävijämäärä on alkuvuonna ollut viisinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna.
Historiallinen museo ja Taidemuseo ovat pysyneet budjeteissaan. Kävijämäärätavoitteet on saavutettu
tai jopa ylitetty. Vankilamuseon remontti alkaa syksyllä 2015.
Kaupunginteatteri on pysynyt vuodelle 2015 asetetuissa tavoitteissaan, osin myös ylittänyt ne.
Lautakunta päätti, että Rengon ja Tuuloksen kirjastot pysyvät vanhoilla paikoillaan ja että Tuuloksen kirjastoon haetaan yhteistyökumppania sekä selvitetään omatoimikirjaston mahdollisuutta.
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kokouksessaan 2.3.2015 Ahveniston Olympiapuiston sopimuksen
yrittäjän kanssa. Sopimuksessa yrittäjälle vuokrataan kahvio ja se saa rajatun alueen hallinnan tapahtumien osalta. Lisäksi yrittäjä vastaa omalla riskillään maauimalan aukiolosta. Sopimuksessa on sovittu
mm. maauimalan pääsymaksut ja aukioloajat.
Ulkoliikuntapalvelut toteutuivat pääsääntöisesti sopimuksen mukaisesti. Talven sääolot aiheuttivat sen,
että hiihto- ja luistelukausi oli normaalia lyhyempi. Ulkoliikuntapalvelujen palvelusopimusta ja sen arvoa
muutetaan vuoden aikana johtuen Ahveniston alueen sopimuksesta. Neuvottelut asiasta ovat meneillään.
Järjestö- ja muita avustuksia myönnettiin yhteensä 216 kpl. Sähköinen avustushakemus oli käytössä
ensimmäisen kerran. Kulttuuri- ja liikuntapalkinnot jaettiin kaupungin Sibelius-juhlavuoden avajaistilaisuudessa Verkatehtaalla. Kulttuuripalkinto myönnettiin Kino Tavast ry:lle ja liikuntapalkinto Hämeenlinnan Discaajat ry:lle.
Investoinnit
Kaupunginvaltuusto päätti 9.3.2015 kokouksessaan antaa suostumuksensa Hämeenlinnan Liikuntahallit
Oy:n hankkeeseen uuden pesäpallokentän rakentamiseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti uimahallihankkeen rahoittamisen periaatteellisesta hyväksymisestä uimahallin peruskorjauksen ja sisäliikuntatilalaajennuksen noin 400 neliömetrin osalta.
Talous
Talouden osalta näyttää neljän ensimmäisen kuukauden toteumaan perustuvan ennusteen mukaan siltä,
että lautakunta pysyy vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa.
Tavoitteet
Merkittävien kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksien kävijämäärät (tammi-huhtikuu 2015):
HPK:n edustusjääkiekon peleissä kävi 50 080 henkilöä (v. 2014 62 221 henkilöä, sis. myös kolme
playoffs-peliä). HPK:n naisten jääkiekkopeleissä kävi 1 860 henkilöä (v. 2014 1 043 henkilöä). HPK:n
naisten lentopallopeleissä kävi 5 690 henkilöä (v. 2014 2 895 henkilöä).
17
1000 €
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
E LÄ MÄ N LA A T U LA U T A KU N T A
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
3
3
0
0
16 215
276
2 421
5 870
3
6 345
1 283
17
-16 212
3
3
0
0
5 778
89
905
1 957
2
2 314
501
11
-5 775
Kä y ttö s .
2015
25
0
25
0
5 053
97
758
1 919
0
1 741
535
3
-5 028
15 460
311
2 383
5 757
2
5 442
1 554
12
-15 460
E nnus te
2015
E ro tus
25
0
25
0
15 485
311
2 407
5 957
2
5 402
1 394
12
-15 460
25
0
25
0
-25
0
-24
-200
0
40
160
-1
0
Verkatehdas-hanke on päättynyt. Yhteiseen lipunmyyntiin siirrytään aikaisintaan sitten, kun nykyiset
sopimukset päättyvät. Säästöjä ei syntynyt.
Linnanniemi-hanke on päättynyt. Sähkömuseo Elektran siirron torjui Museovirasto. Hanke on jättänyt
loppuraportin. Säästöjä ei syntynyt.
Ahvenisto-hanke
Kaupunginhallitus hyväksyi 2.3.2015 sopimuksen TG Klubbenin kanssa Ahveniston alueesta. Tavoiteltu
säästö, 20 000 euroa vuonna 2015 toteutuu (summa huomioitu budjetissa). Säästö toteutuu maauimalan
auki pitämisessä.
Kirjastoverkko-hanke riippuu palveluverkkopäätöksistä. Lautakunta on torjunut Tuuloksen kirjaston
lakkauttamisen.
Vanajaveden opisto -hanke on päättynyt ja opisto on siirretty osaksi Tavastiaa.
18
TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA
1.1.-30.4.2015
Hyvinvointikertomuksen yhtenä painopistealueena ovat työllisyyteen liittyvät toiminnat. Työttömien terveystarkastuksia on jatkettu. Uutena toimintana aloitettiin pitkään työttöminä olleiden työkykyselvitykset
vuoden alussa. Työttömien palveluiden tehostamisesta avosairaanhoidossa on tehty suunnitelma. Hämeenlinna on mukana alkuvuonna alkaneessa Parempi Arki hankkeessa, jossa pyritään parantamaan
niiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksia, joiden palveluista vastaa kaksi tai useampi palvelualue tai
palveluntuottaja. Maaliskuussa avattiin uusi sähköinen asiointipalvelu minunterveyteni.fi. Vanajaveden
sairaalan hoitojaksojen määrässä on merkittävä kasvu tammi-huhtikuussa verrattuna edelliseen vuoteen.
Sairaala on toiminut kapasiteettinsa ylärajalla. Siitä huolimatta laskutettujen siirtoviivepäivien määrä oli
vain 27 päivää. Sairaalan tilanteen vuoksi Ilveskotiin on ohjattu tavoitetta enemmän kuntoutuspotilaita.
Odotusaika kiireettömälle avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle on lyhentynyt, mutta useimmilla terveysasemilla aika on edelleen yli palvelusopimuksen tavoitteen.
Asumispalveluissa pyrkimyksenä on edelleen palvelujen keventäminen. Tämä on tuonut säästöjä kehitysvammaisten ja muiden vammaisten asumispalveluissa. Palveluasumisen kustannuspaikoilta on mennyt noin 30 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna samana jaksona. Palveluasumisen piirissä on ollut
14 henkilöä vähemmän kuin viime vuoden vuosineljänneksellä. Vammaisille annettavat avustukset ovat
kasvussa (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu ja tilapäishoito). Lisäksi paineita vammaispalveluihin
aiheuttavat rajapintaongelmat, joiden seurauksena vammaispalveluihin ohjautuu asiakkaita, joiden palvelut tulisi ensisijaisesti hoitaa yleisen lainsäädännön (uusi sosiaalihuoltolaki) palvelujen kautta. Väestön
ikääntyminen koskettaa vammaispalveluita hyvin paljon, sillä kehitysvammaisten elinikä on kasvanut ja
ikääntyminen tuo sairauksia, jotka vammauttavat ja aiheuttavat palvelujen tarvetta. Korkeimman hallintooikeuden 11/2015 päätöksen mukaan vammaisilta henkilöiltä voidaan periä muitakin ateriapalvelun kuluja kuin vain raaka-ainekustannukset. Päätös on tullut voimaan Hämeenlinnan vammaispalveluissa
1.3.2015 alkaen. Tämä tulee kasvattamaan vammaispalvelujen tuloja.
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimuksen allekirjoitusta ei ole vielä tehty kaikissa kuntayhtymän jäsenkunnissa. A-klinikkasäätiön palveluissa käynnistyi yhteistoimintaneuvottelut ja aluehallinnon
uudelleen organisointi. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen palveluohjaaja on työskennellyt
ikäihmisten asiakasohjausyksikön yhteydessä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tehty
sosiaalihuoltolain mukaisiin palvelutarpeen arviointiin perustuvia palvelupäätöksiä 55. Mielenterveyskuntoutujien RAI-toimintakykymittarista on ollut alustava esittelytilaisuus. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden rakenteen keventäminen ei ole onnistunut odotetulla tavalla. Asiakaspalvelujen ostot ovat
ennusteen mukaan ylittymässä 500 000 eurolla. Pihlajalinna Oy lopetti tuetun asumisen yksikön toiminnan Rengosta. Osa asukkaista jouduttiin sijoittamaan tuetusta asumisesta palveluasumisen yksikköön.
Psykiatrisessa kotikuntoutuksessa oli huhtikuun lopulla 35 henkilöä. Päihdetyöhön perehtynyt sairaanhoitaja on työskennellyt kanavamallissa. Hämeen klubitalon jäsenmäärä on kasvanut edelleen ja se on
280
Sosiaalisen tuen palveluissa kasvava työttömyys heijastuu vahvasti palveluihin. Toimeentulotuen käsittelyaikojen vaihtelu on ollut kuukausitasolla 7-8 työpäivää. Työmarkkinatuen kuntaosuus on ollut kuukausitasolla 60 000 € -100 000 € enemmän kuin talousarviovarauksen keskimääräinen kuukausiosuus. Kuntaosuuden piirissä on maksuosuuden muutoksen myötä jo lähes 1 000 henkilöä kuukausittain. Kuntouttavan työtoiminnan omat päivät kaupunkikonsernissa ovat hienoisesti nousussa, mutta vain noin 80%
kolmannesvuositavoitteesta. Luku sisältää sekä aiemmat ryhmät että uudet työllisyyspaketin mukaiset
ryhmät.
Luotsi-säätiön kanssa on käynnistetty puitesopimukseen ja toiminnan uudistamiseen liittyvä suunnittelutyö. Seudullisesta työllisyyspalvelujen kehittämisestä on sovittu. Työvoiman palvelukeskusten uudelleen
organisoinnissa on päädytty Kanta-Hämeen Työvoiman palvelukeskuksen perustamiseen. Kaikkien näiden palvelujen uudistaminen ja uudelleen organisointi jatkuvat koko loppuvuoden.
Työllisyyden investointipaketti etenee suunnitellusti. Työkokeilussa on ollut alkuvuonna 89 henkilöä (54
edellisen vuoden vastaavana aikana). Työkokeilupaikkoja on auki tyonpaikka.fi -sivustolla 64. Matalan
19
kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan eli niin sanottuja Ovat-ryhmiä on käynnistynyt 8 kpl, joissa on yhteensä noin 60 henkilöä. Alustavat kokemukset uudesta toimintamuodosta ovat rohkaisevia, mutta asiakasohjausta tulee kehittää voimakkaasti ja toiminta on vaatinut paljon ennakoitua enemmän suunnitteluja käynnistämistyötä. Pitkäaikaiseläkeselvittelyjen piirissä on ollut yli 50 henkilöä eli tavoitteen mukaisesti.
Työn Paikka -hankkeen juurrutustyö on hyvin käynnissä sekä palvelujen että joidenkin uusien hankeaihioiden kautta. Maahanmuuttajapalveluihin on tullut 38 uutta asiakasta eli vaikuttaa siltä, että ennätyksellisen korkea uusien asiakkaiden määrä jatkuu jo kolmatta vuotta.
1000 €
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
T E R V E Y D E N J A T OIMIN T A KY V Y N E D IS T Ä MIS E N LA U T A KU N T A
T o iminta tuo to t
8 600
1 844
Myyntituotot
2 309
378
Maksutuotot
300
136
Tuet ja avustukset
5 322
1 167
Vuokratuotot
457
112
Muut toimintatuotot
212
50
T o iminta k ulut
162 184
53 750
Henkilöstökulut
2 378
780
Palvelujen ostot
133 352
43 912
20 673
6 482
530
388
Avustukset
3 707
1 151
Vuokrat
607
160
Muut toimintakulut
937
879
T o iminta k a te
-153 584
-51 906
2 094
442
149
1 289
169
45
54 649
818
34 277
17 175
27
1 193
261
899
-52 555
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
E ro tus
8 641
1 777
630
5 395
651
189
163 705
2 488
103 912
51 666
18
3 722
825
1 076
-155 064
9 000
1 860
830
5 470
651
189
166 079
2 713
106 039
51 666
38
3 722
824
1 077
-157 079
359
83
200
76
0
0
-2 374
-225
-2 127
-1
-21
-1
1
-1
-2 015
Avopalvelut 2.0
Hankkeen päätavoitteena on sähköisten palvelujen kehittäminen. Sähköinen asiointipalvelu Minunterveyteni.fi avattiin maaliskuussa käytettäväksi. Käynnistymässä on Hecsad-hanke järjestelmästä, jonka
avulla potilas voi syöttää terveydenhuollon tietokantaan kotona tekemiään mittaustietoja.
Markkinapotentiaalin hyödyntäminen terveydenhuollossa
Osaulkoistushanke, joka siirtyi osaksi kaksinapaisuushanketta.
Kaksinapainen terveydenhuolto
Tavoitteena on Vanajaveden sairaalan yhden osaston siirtäminen Ahvenistolle. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia avosairaanhoidon 10-20 %:n ulkoistamiselle. Hanke on pysähdyksissä, koska Viipurintien kiinteistöissä on todettu kosteusongelmia. Sairaanhoitopiirillä ei ole sairaalaosaston siirtämiseen soveltuvia
tiloja.
Parempi Arki -hanke.
Tavoitteena parantaa suhteellisen paljon palveluita käyttävien hoitoprosessia terveys- ja hoitosuunnitelmia (palvelusuunnitelmia) koordinoimalla. Hanke on käynnistynyt Väli-Suomen alueellisena hankkeena.
Kanta-Häme on palkannut projektityöntekijän Pikassos Oy:öön. Projektityöntekijä aloittaa täysipäiväisesti
kesälomakauden jälkeen. Alueellinen yhteistyöryhmä on perustettu.
20
Sopimusohjauksen alatyöryhmän toiminnan suuntaaminen prosessien ohjaukseen
Tavoite on toteutunut. Sairaanhoitopiirin johdolla on aloittanut uusi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöryhmä. Ryhmässä käsitellään hoidon porrastukseen ja potilaiden ohjaamiseen liittyviä asioita. Uudenlaisesta konsultaatiotoiminnasta on sovittu. Potilaan kotiutukseen liittyviä yhteistyökysymyksiä varten on perustettu alatyöryhmä. Välittömiä taloudellisia vaikutuksia tämän hankkeen osalta ei
ole odotettavissa.
Kanavamalli
Malli on käytössä ja sitä kehitetään edelleen.
Avosairaanhoidon palvelukyvyn parantaminen
Hoidon saatavuudesta ovat mittarit palvelusopimuksessa erikseen avosairaanhoidolle, suun terveydenhuollolle ja Vanajaveden sairaalalle.
Potilasohjaus keskussairaalasta PTH-sairaalayksiköihin seudulla
Seudullinen suunnitelma terveyskeskussairaalayhteistyöstä on valmistunut ja oli kaupunginhallituksen
käsittelyssä 18.5.2015.
Sote-uudistus
Maakunnan kunnat ovat päättäneet käynnistää Sote III -yhteishankkeen, joka suunnittelee tulevaan lainsäädäntöön soveltuvan palvelumallin ja -prosessit sekä valmistelee tulevan organisaatiomallin. Hankkeelle on palkattu osa-aikainen projektipäällikkö ja projektisihteeri.
Hoidon oikea porrastus mielenterveys- ja vammaispalveluissa
Huolimatta asiakasmäärän kasvusta ja asiakkaiden ikääntymisestä ja huonokuntoistumisesta palveluasumisessa olevien määrä on vähentynyt vammaispalveluissa. Asiakkaita tuetaan kotiin annettavien
palveluiden turvin. Kustannuskasvua on ollut vuonna 2014 1,7 %. Vuonna 2015 palveluasumiseen kulunut euromäärä tulee olemaan suunnilleen 2014 tasossa. Erinomainen kustannuskehitys perustuu hyvin
tarkkaan palvelutarpeen arviointiin. Absoluuttiseen kustannusten vähentymiseen ei päästä, koska kyseessä ovat subjektiiviset oikeudet, joiden piirissä olevat asiakkaat ja heidän palvelutarpeensa ovat lisääntyneet.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmäärä on noussut 31.12.2014 tilanteesta seitsemällä asiakkaalla. Tämän on aiheuttanut erikoissairaanhoidon sairaalahoitojaksojen lyhentyminen ja
osastopaikkojen vähentyminen. Palvelutalot toimivat mielenterveyskuntoutujien jatkohoito- ja kuntoutuspaikkoina. Yli 65-vuotiaiden asiakkaiden määrä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on nyt 24
asukasta, joista yli 75-vuotiaita on neljä. Mielenterveyskuntoutujien ikääntyessä lisääntyy hoivan tarve ja
kuntoutus eri-ikäisten yksiköissä on hankalaa. Asumispalveluiden kilpailutus on käynnistänyt uusien palveluasumisyksiköiden ja tuetun asumisen suunnittelun. Palvelutalokapasiteettia on Hämeenlinnassa yli
oman kunnan tarpeen. Mielenterveyskuntoutujien SAS-toiminta on käynnistynyt ja sosiaalihuoltolain mukaisia palvelupäätöksiä on tehty. Psykiatrisen kotikuntoutuksen asiakkaiden määrä on noussut 32 asiakkaasta 35:een. Asukkaiden siirtymisiä kevyempään palveluasumiseen tai omaan asuntoon on ollut kahdeksan. Klubitalon jäsenmäärä on kasvanut edelleen ja on nyt 280 jäsentä. Päivittäinen kävijämäärä
klubitalossa on keskimäärin 20 – 30 jäsentä päivässä eri toiminnoissa. Ennusteen mukaan asumispalveluiden ostot tulevat ylittymään 500 000 eurolla.
21
IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA
1.1.-30.4.2015
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärä on ollut hivenen noususuuntainen keväästä
2014 alkaen ja sama suunta on jatkunut alkuvuoden ajan. Ympärivuorokautisessa hoivassa oli vuoden
alussa 757 asiakasta. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana on ollut käytössä enimmillään 10 paikkaa enemmän. Alkuvuoden aikana Vanajaveden sairaala ruuhkautui ja sinne kertyi jatkohoitopaikkaa
odottavia potilaita. Hoivapaikkoja on hankittu lisää ja käynnistetty kuntoutuskokeiluja, joiden tavoitteena
on tukea kotona asumista ja kuntouttaa kotiin. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että tavoitteena ollut
ympärivuorokautisen hoivan väheneminen kaksi paikkaa kuukaudessa ei tule toteutumaan.
Siirtoviivepäiviä kertyi tammi-huhtikuussa 27, mikä on 8 päivää vähemmän kuin vuonna 2014 vastaavana ajanjaksona.
Ikäihmisten asiakasohjauksessa on käytössä uusia sähköisiä työkaluja. Palveluneuvonnassa on käytössä Enska-ensikontaktityökalu, joka on kaupungin nettisivuilla myös ikääntyvien ja heidän omaistensa
käytettävissä. Palvelutarpeen selvittämiseen käytetään Rai Sceerer toimintakyvyn arviointityökalua.
Omaishoidon tukeminen on edelleen painopisteenä. Omaishoidon tuki myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille ja omaishoitajien jaksamista tuetaan mahdollisimman monipuolisin keinoin.
Kaupungin omassa palvelutuotannossa on menossa kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilin
käyttöönotto. Pilottialueiden kokemukset järjestelmästä ovat hyviä sekä talouden että toiminnanohjauksen näkökulmasta.
Iittalan hyvinvointikeskuksen suunnittelu etenee yhteistyössä Vanhusten asuntosäätiön kanssa ja lautakunnat ovat sitoutuneet vuokraamaan kiinteistön tilat asumis- ja palvelukäyttöön.
Talouden riskit ovat realisoitumassa. Tilausbudjetin toteutuminen näyttää talouden näkökulmasta jo tässä vaiheessa talousarviovuotta varsin epätodennäköiseltä. Kuluvan vuoden toimintakuluihin on varattu
kuluvalle vuodelle 817.000 euroa vähemmän kuin vuoden 2014 toteuma. Toimintakate on 600.000 euroa
vähemmän kuin 2014 toteuma.
1000 €
IKÄ IH MIS T E N LA U T A KU N T A
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
13 833
357
12 066
92
1 312
5
60 700
1 343
24 832
30 766
-2
1 898
1 789
72
-46 867
4 641
65
4 003
123
448
3
19 280
413
7 500
10 222
16
618
497
15
-14 639
4 717
49
4 050
185
434
0
19 485
448
7 748
10 100
13
649
529
-2
-14 768
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
13 616
235
12 007
13 937
280
12 145
185
1 327
0
61 128
1 697
25 361
30 300
25
2 007
1 737
1
-47 191
1 374
59 882
1 697
23 842
30 301
25
1 910
1 737
371
-46 266
E ro tus
321
45
138
185
-47
0
-1 246
0
-1 519
1
0
-97
0
370
-925
22
Ikäihmisten palvelurakenne
Hankkeen tavoitteena on laatusuosituksen mukainen palvelurakenne eli ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoivassa on enintään 8,5 % yli 75-vuotiaista. Vuoden 2014 lopussa yli 75-vuotiaista oli ympärivuorokautisessa hoivassa 9,3 % eli noin 50 yli tavoitteen. Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärä on ollut hivenen noususuuntainen keväästä 2014 alkaen ja sama suunta on jatkunut alkuvuoden ajan. Ympärivuorokautisessa hoivassa oli vuoden alussa 757 asiakasta. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana on ollut käytössä enimmillään 10 paikkaa enemmän.
Omaishoidon tuen kehittäminen
Omaishoitajien koulutusta ja neuvontaa on toteutettu yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kuntoutusjaksopilotteja on jatkettu. Maaliskuussa 2015 lautakunta teki päätöksen uimahallien ja niiden yhteydessä olevien kuntosalien vapaasta käyttöoikeudesta omaishoitajille työssä jaksamisen tukemiseksi. Keväästä
2015 alkaen on päätetty toteuttaa terveystarkastus yli 75-vuotiaille omaishoitajille. Omaishoidon tuen
palkkiotasoa ei ole pystytty nostamaan suunnitellusti.
Monituottajamalli ja palveluseteli
Kotihoidon palvelusetelin käyttöönotto siirtyy vuodelle 2016, koska sillä on vaikutusta palvelutuotannon
henkilöstötarpeeseen.
23
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA
1.1.-30.4.2015
Toiminnan kehittämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi on käynnistetty palveluja hankintastrategian
hankkeet koskien toimintaprosessia, henkilökuljetusten yhdistämistä, maankäytön suunnittelun ja palveluverkon yhteensovittamista, aluekilpailutusta ja rakentamisen mitoitusta. Lumenkaato- ja läjityspaikkojen
selvitystyö on siirtynyt resurssipulan vuoksi syksyyn 2015.
Vuoden 2015 kaavoituskatsaus ja Maankäytön strategiset linjaukset hyväksyttiin 5.1.2015 (KH). Jälkimmäinen asiakirja on osa kantakaupungin yleiskaavatyön lähtökohtia. Yleiskaavatyöhön liittyvän pyöräilystrategian valmistelu aloitettiin.
Osallistuttiin kantakaupungin yleiskaavatyötä tukevaan ”Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (UZ-3)” -hankkeeseen, jonka tuloksena tuotetaan vyöhykesuunnittelun analyysikehikko yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän vaikutusarviointia varten.
Lainvoimain saivat seuraavat asemakaavat: Vanajanranta II, Latomäki, Linnanniemi sekä Kartanonrannan melueste. Ehdotusvaiheessa olevia kaavoja ovat Siiri III, Iittalan hyvinvointikeskus, Hämeenlinnan
korkeakoulukeskus (Visamäki), Suomen Kasarmi, Idänpään sähköasema ja kaupan pysäköintialue sekä
Painokankaan mäki. Luonnosvaiheessa on Hätilän asemakaavamuutos.
Osayleiskaavoista Engelinrannan sekä Sampo-Alajärven osayleiskaavat ovat ehdotusvaiheessa. Painokankaan Moreenin osayleiskaava on saanut lainvoiman. Tertin sekä Iittalan kaavarunkojen valmistelu on
aloitettu.
Valtatie 10:n liikennejärjestelyistä on käyty neuvotteluja Ely-keskuksen ja Liikenneviraston kanssa.
Paikkatietopohjaisten selvitysten digitointi jatkuu. Hanke palvelee suunnittelua ja myös asukkaiden mahdollisuutta tiedon hankintaan.
Katujen kunnossapidon laatutasoa jouduttiin laskemaan säästötavoitteiden vuoksi. Muutokset on kuvattu
palvelusopimuksen yhteydessä. Talvikunnossapidon kustannuksissa ei tavoiteltuja säästöjä saavutettu,
koska vähälumisuudesta huolimatta kunnossapito oli ajallisesti ja toiminnallisesti kallista. Säästötavoitteiden vuoksi joudutaan sirotepintaisia katuja muuttamaan sorapintaisiksi.
Kolme investointiohjelman kohdetta valmistui. Raitalammin 1. vaiheessa rakennettiin 9 uutta omakotitonttia Renkoon. Uusi kevyenliikenteenväylä valmistui Tampereentien varteen. Saneerauskohteista valmistui Visakankaantie ja Kahtoilammentie.
Investointiohjelman mukaisista hankkeista aloitettiin moottoritien eroosiosuojaus ja rummun korjaus,
Lammin kohteiden (Halkikiven liittymä, Huovitie-Linjatie, Hirvipolku), Vanajantien ja Aurinkokadun sekä
Rengossa Ohrapolun ja Tuikontien saneeraus.
Viherrakentamisessa aloitettiin Kuninkaanlähteen leikkipuiston peruskorjaus sekä Kansallisen kaupunkipuiston kohteet. Syksyn urakkakohteena olevan Hauhon laiturin vesilupa saatiin Aluehallintovirastosta
huhtikuun alussa.
Rakennuttamisen kansallisen kynnysarvon (150 000 euroa) ylittävä urakkakilpailutus ja urakkaneuvottelut käytiin helmi-huhtikuussa koskien Vanajantien stabilointiurakkaa.
Keinusaari II -alueen pilaantuneiden maiden puhdistusurakan neuvottelumenettelyllä vuonna 2014 valitun urakoitsijan kanssa jatkettiin alkuvuodesta urakkasopimuksen vaiheen 2 neuvotteluja.
Kunnallistekniikan suurimmat suunnittelukohteet ovat olleet Vanajantien-Aurinkokadun, Iittalan Hyvinvointikeskuksen kunnallistekniikan ja katujen sekä Siirinkadun suunnittelu ja Lammin kohteiden suunnit-
24
telu. Lisäksi on ohjattu erikoiskohteiden suunnittelua koskien Vanajantien stabilointia ja Siirinkadun geotekniikkaa.
Liikennesuunnittelun suurimmat työt ovat olleet Lammin alueen, Äikäälän ja Siiri II:n liikenteenohjaussuunnitelmat. Liikennesuunnittelu on ollut myös mukana pyöräilystrategian käynnistämisessä. Liikennesuunnittelussa on ohjattu valtatie 3:n tunnelin varautumissuunnittelua sekä erikoiskuljetusten kaupunkisopimuksen ja teollisuusraiteen sopimus- ja hallinnointivalmistelua.
Kiinteistöpuolella on rekisteröity 19 kiinteistötoimitusta (lohkominen 13 kpl, kiinteistön laadun muutos
3 kpl, yleisten alueiden lohkominen 2 kpl, rajankäynti 1 kpl) ja käynnistetty 8 rekisteröintiä. Rakennusrasitteita on tehty kymmenkunta ja hyväksyttyjä tonttijakoja seitsemän. Lisäksi on osallistuttu kiinteistöjen
kartoitushankkeeseen, jolla selvitetään kiinteistöveron ulkopuolelle jääneet kiinteistöt.
Kaupunki omisti vuoden lopussa maata 8 210 ha ja vesialuetta 578 ha. Maaomaisuuden hankinta-arvo
30.12.2014 oli 58,9 milj. euroa.
Kahden Moreenin maakaupan osalta saavutettiin neuvottelutulos. Kaupat koskivat 24,65 ha:n ja 20,48
ha:n suuruisia alueita. Vuokratontteja myytiin seuraavasti: omakotitontteja 142 kpl, yksi asuinliikerakennusten tontti, kaksi kerrostalotonttia ja kolme yritystonttia. Uusista tonteista luovutettiin viisi
omakotitonttia, kaksi rivitalotonttia ja yksi yritystontti. Lisäksi valmisteltiin Raitalammin tonttien hinnoittelu
ja luovutus.
Maankäyttösopimus hyväksyttiin Latomäestä, Suomen kasarmin maankäyttösopimusta on valmisteltu ja
tehty Saarioisten alueesta sopimuslaskelmat. Tarvasmäen yksityisestä päiväkodista tehtiin vuokarasopimus ja tehtiin yksi tonttivaraus Moreenista.
Viranhaltijapäätöksiä tehtiin yhteensä 414 kpl, joista 344 kpl koski vuokratonttien myyntiä, yhdeksän
omakotitontin, yksi rivitalotontin ja yksi yritystontin varausta ja kuusi rakentamisvelvoitteen jatkoa ja yksi
rakentamattoman tontin edelleen luovutusta. Lisäksi valmisteltiin pellonvuokrauksen kilpailutusta.
Selvitys Hämeenlinnan seudun siirtymisestä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmään Walttiin valmistui ja joukkoliikennejaosto päätti sen käyttöönotosta vuoden 2016 aikana. Seudulliseen henkilökuljetusten yhdistelyyn ja organisointiin tähtäävä projekti käynnistettiin yhdessä kehittämisyksikön kanssa.
1000 €
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
Y H D Y S KU N T A LA U T A KU N T A
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
10 043
1 074
1 399
790
2 844
3 935
6 676
23 394
2 391
20 135
168
261
345
92
-6 675
935
301
289
0
24
321
751
6 623
737
5 706
42
0
129
9
-4 937
4 710
504
267
19
3 921
562
5 490
785
4 510
36
42
117
1
-217
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
E ro tus
9 560
1 080
1 591
800
2 716
3 374
5 445
22 516
2 529
19 166
189
270
336
27
-7 511
16 238
1 080
1 350
800
2 607
10 402
5 445
22 544
2 529
19 194
188
277
335
21
-861
6 678
0
-241
0
-109
7 028
0
-28
0
-28
0
-7
1
6
6 650
Hankkeista henkilökuljetusten yhdistäminen on käynnistynyt projektityöntekijän ja kuntien välisen yhteistyöryhmän aloitettua työnsä. Palveluverkkotyö ja maankäytön suunnittelu on yhdistetty käynnissä olevassa kantakaupungin osayleiskaavatyössä. Muut kehityshankkeet ovat osa LinnanInfra-liikelaitoksen
tukevaisuuskuvaa koskevaa selvitystyötä, joka valmistui keväällä 2015.
25
YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA
1.1.-30.4.2015
Lautakunta kokoontui raportointikautena kolme kertaa ja käsitteli 71 pykälää. Lautakunnassa tehtiin kolme ympäristölupapäätöstä ja neljä ympäristöluvan rauettamispäätöstä. Maa-aineslupia myönnettiin kolme kappaletta. Ympäristönsuojelun viranhaltijapäätöksillä myönnettiin yksi maasto- ja vesiliikennelain
mukainen lupa ja tehtiin yksi ympäristönsuojelulain ja kolme jätelain mukaista rekisteröintiä. Ympäristönsuojelun tarkastus- ja valvontasuoritteita (320 kpl) kertyi jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan (359 kpl).
Vuoden 2014 ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon, mukaan lukien eläinlääkintähuolto, valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnit käsiteltiin lautakunnassa. Lautakunnalle raportoitiin vuoden
2014 ympäristöntilan seurantaohjelman toteutuminen ja hyväksyttiin seurantaohjelma vuodelle 2015.
Samoin raportoitiin vuoden 2014 talousvesinäytetulokset. Lautakunta käynnisti Hämeenlinnan kaupungin
ja Hattulan kunnan ympäristöpalkintoehdokkaiden haun.
Lautakunta piti huhtikuun kokouksen yhteydessä seminaarin, jossa käsiteltiin talousveden laaduntarkkailua ja valvontaa johtuen Ahveniston vedenkäsittelylaitoksella käyttöönotetun klooridesinfioinnin aiheuttamista asukaspalautteista. Muina aiheina olivat rakennusjärjestys ja maaseudun rakentamistapaohjeet
sekä ympäristönsuojelulainsäädännön muutokset.
Ympäristönsuojelulainsäädännön muutoksista johtuen valmisteltiin kohteiden riskinarviointiin perustuvaa
valvontasuunnitelmaa. Käynnistettiin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitystyö, jonka rahoittajina kaupungin lisäksi ovat Hämeen ELY-keskus, HS-Vesi, Hattulan kunta ja Hämeen liitto. Ilmanlaadun
seurantaa jatkettiin aikaisempaan tapaan, minkä lisäksi ollaan mukana Hämeen ELY:n hallinnoimassa
bioindikaattoritutkimuksessa.
Valmisteltiin ympäristötilinpäätöstä vuodelta 2014 yhteistyössä kehittämis- ja talouspalveluiden kanssa.
Elintarvikevalvonnassa valvontatietojen julkistamisjärjestelmä (Oiva) laajentui myymälöiden ja tarjoilupaikkojen lisäksi koskemaan kaikkia elintarvikehuoneistoja. Terveydensuojelussa merkittävässä roolissa
olivat sisäilma-asiat ja osallistuminen kaupungin sisäilmatyöryhmän toimintaan. Terveysvalvonnan tarkastusmäärä oli raportointikautena yhteensä 281 tarkastusta, jossa on kasvua 25 % edelliseen vuoteen
verrattuna. Eläinlääkintähuollossa valmisteltiin taksan päivitystä.
Rakennusvalvontaan saapui ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 325 hakemusta ja käsiteltyjä lupaasioita oli 314 kpl. Saapuneiden hakemusten määrä laski noin 17 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan
verrattuna. Käsitellyistä lupa-asioista rakennuslupia oli 38 %, toimenpidelupia 31 % ja muita lupa- sekä
ilmoituskäsittelyjä 31 %. Vuodelle 2015 asetettu tavoite rakennuslupien keskimääräiselle käsittelyajalle
saavutettiin ja se oli huhtikuun loppuun mennessä 2,9 viikkoa ja muiden lupien osalta 2,4 viikkoa. Vastaavat luvut olivat viime vuonna 3,1 viikkoa ja 2,7 viikkoa. Lupahakemuksista 62 kappalatta on tullut sähköisesti Lupapiste.fi –palvelun kautta, mikä on 20 % hakemusten kokonaismäärästä.
Lautakunta käsitteli tammi-huhtikuussa yhdeksän poikkeamishakemusta ja kuusi suunnittelutarveratkaisua sekä teki seitsemän pakkotoimipäätöstä ja kaksi tutkintapyyntöä poliisille.
Rakennusvalvonnan henkilökunnalle pidettiin 10.3.2015 kuulemistilaisuus liittyen kaupungin ensi vuoden
tilajärjestelyihin. Kuulemistilaisuuteen osallistui koko rakennusvalvonnan henkilökunta ja kaksi luottamusmiestä. Suunnitelmissa on, että rakennusvalvonnan työtilat siirretään toukokuussa 2016 Raatihuoneenkatu 9:n 3. kerroksesta osoitteeseen Raatihuoneenkatu 11 1. kerrokseen.
Alkuvuonna tehdyssä henkilökunnan sosiaalisen pääoman kartoituksessa viranomaispalveluiden (ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta) yhteenlaskettu keskiarvo oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna
(keskiarvo 3,8 asteikolla 1 – 5).
26
Hämeenlinnan kaupunki jakaa vuosittain henkilöstöpalkintoja, joiden tarkoituksena on palkita henkilöstöä
ryhminä ja yksilöinä hyvin tehdystä työstä sekä arjen työtä rikastuttavista ja kustannustehokkaista innovaatioista sekä erityisesti yhteisöllisesti toteutetusta hyvästä palvelusta. Yksi vuoden 2015 esimiespalkinnon saajista oli rakennusvalvontapäällikkö Sirkku Malviala.
Rakennusvalvonnassa haasteena on arvioitujen toimintatuottojen saavuttaminen lupahakemusten vähenemisen myötä. Ympäristöpalveluissa toimintakate vuonna 2015 tulee alkuvuoden perusteella olemaan
budjetoitua parempi.
1000 €
Y MP Ä R IS T ÖLA U T A KU N T A
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
1 238
240
934
65
2 246
1 806
216
30
175
18
-1 007
323
59
264
0
746
579
79
12
76
0
-423
404
60
329
15
698
557
80
9
53
0
-294
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
E ro tus
1 447
231
1 168
48
2 258
1 837
231
29
156
5
-811
1 447
231
1 168
48
2 258
1 837
231
29
156
5
-811
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
27
KONSERNIPALVELUT
1.1.-30.4.2015
Talous- ja hallintopalvelut
Alkuvuoden mittava työkokonaisuus on ollut 2014 tilinpäätöksen laatiminen. Vuoden 2016 budjetointiprosessiin tehtiin aikaisempaan nähden muutoksia ja tarkennuksia. Suurin muutos oli suunnittelun aikaistaminen niin, että kaupunginhallitus pystyi vahvistamaan kehyksen jo 4.5.2015, puolitoista kuukautta
aikaisemmin kuin edellisinä vuosina. Tällä aikaistuksella mahdollistetaan lautakuntien budjettityöskentelyn aloitus jo ennen kesälomakautta aikaisemman elokuun sijaan ja parannetaan lautakuntien edellytyksiä selviytyä vaikenevan taloustilanteen luomista haasteista. Alkuvuonna 2015 on mm. valmisteltu kaupungin korkokustannusten alentamiseen tähtääviä toimia, konsernin lainojenhallintaan ja investointimenettelyihin liittyviä periaatteita sekä talouden tasapinottamiseen liittyviä toimenpiteitä.
Kaupungin käyttötalouden menokehitys on jatkunut budjetoitua suurempana. Kertaluonteista helpotusta
tulopuolelle tuovat huomattavasti budjettia suuremmat tonttien myyntitulot. Verotulojen ennakoidaan
kasvavan budjetoitua vähemmän. Sijoitusten tuottokehitys on jatkunut alkuvuoden hyvänä. Kun samalla
lainojen korkotaso on edelleen hyvin alhainen, rahoitustuotot pysyvät selkeästi kuluja suurempina.
Alkuvuonna kilpailutettiin kaupungin konsernitili- ja maksuliikennepalvelut. Kaupunginhallitus valitsi
23.3.2015 palveluntuottajaksi edelleen Etelä-Hämeen Osuuspankin.
Henkilöstöpalvelut
Henkilöstöpalveluissa on paneuduttu henkilöstötuloksellisuusohjelman toteutukseen ja raportointiin.
Henkilöstötuloksellisuusohjelmalla tavoitellaan noin 2 %:n vähennystä henkilöstön käytön kuluista.
Henkilöstöpalveluissa on käynnistetty työaikajärjestelmien tarkastelutyö, ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työaikamuotojen oikeellisuus. Työterveyshuoltokustannusten hallinnasta on sovittu työterveyshuollon kanssa. Toiminta painottuu ehkäisevään työterveyshuoltoon. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on nyt 68 % ja sairaanhoitopalvelujen osuus 32 %
kustannuksista. Henkilöstöpalvelut on osallistunut työhön, jossa selvitetään laitoshuoltotyön tuottamisen
tarkoituksenmukaisuus. TS-kehittämistyöryhmä valmistelee TS:n mukaista palkkausjärjestelmää.
Sosiaalisen pääoman mittaus on tehty. Tulos on 3,84. Raportit on liitetty Kuntarin raportointijärjestelmään ja työyksiköille on annettu ohjeet kehittämistoimenpiteitä varten.
Kehittämispalvelut
Väli-Suomen Parempi arki -hanke (KASTE) käynnistyi keväällä. Hankkeen kohderyhmänä on perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteiset asiakkaat, jotka asuvat kotona. KantaHämeen kehittämistyössä selvitetään ja kuvataan monia palveluja käyttävien henkilöiden palvelukirjo,
palveluprosessit ja päällekkäisyydet ja tehdään kehittämisehdotukset, joilla päästään kokonaisuuden
nykytilannetta parempaan hallintaan. Kohderyhmälle tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma.
Terveyspalveluissa tehtyä kehittämistyötä jatketaan Sitran rahoittamalla HECSAD-hankkeella. Kehittämistyölle haettiin aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta ja saatiin myönteisiä rahoituspäätöksiä tänä vuonna
myöhemmin alkaville kehittämishankkeille.
Seutuneuvottelukunnan kunta- ja palvelurakenneselvitykseen tähdännyt työ saatettiin päätökseen. Kehittämispalvelut on myös vienyt eteenpäin tilausbudjetin kärkihankkeisiin kuuluvaa palveluverkkohanketta.
Edunvalvontateemoja koostettiin yhteiseen asiakirjaan. Kuntari-tietojärjestelmään liitettiin ja toteutettiin
opetusverkon indikaattoritietojen tuonti.
Viestinnässä on käynnistetty responsiivisten verkkosivujen kehittämishanke. Samoin viestintää vahvasti
työllistänyt brändihanke saatettiin loppuun teemalla ”Ihan lähellä”. Viestintä osallistui myös onnistuneen
Kansallisen veteraanipäivän juhlan valmisteluun ja toteutukseen.
28
Ns. SITRA-hankkeen tuloksena avattiin Hämeenlinnan kaupungin asiointialustaa hyödyntävä moderni
terveydenhuollon verkkopalvelu Minunterveyteni.fi. Opetusverkon Airo-palvelussa otettiin käyttöön lisää
pilvipalveluita (Google Apps for Education) ja aloitettiin Chromebook-tietokoneiden soveltuvuuden selvittäminen ympäristöön. Hämeenlinnan kaupungin mallin pohjalta Kuntien Tiera kilpailutti valtakunnallisen
oppimateriaalien jakelukanavan (edustore.fi). Puhelinpalveluiden osalta osallistuttiin aktiivisesti neuvotteluihin, joiden tuloksena kaupungin puhelinkustannukset alenivat huhtikuun alusta lukien huomattavasti.
Omistajaohjaus
Alkuvuoden aikana omistajaohjauksen vastuualue on osallistunut vuoden 2015 tilausbudjetin tuloksellisuusohjelmaan sisältyvän LinnanInfra-liikelaitoksen tulevaisuuden selvittämistyön valmistelua ohjaavan
ohjausryhmän toimintaan. Selvitys laadittiin konsulttityönä ja asia on menossa konsernijaoston valmistelusta kaupunginhallituksen (18.5.) ja kaupunginvaltuuston (15.6.) päätettäväksi. Kaupungin ja KantaHämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tukipalveluyhteistyöselvitys on jatkunut ja pisimmällä on ateriapalveluyhteistyö, joka on tarkoitus aloittaa 1.9.2015 Tekme Oy:ssä. Samalla sairaanhoitopiiristä tulee
Tekme Oy:n osakas.
Strategisten tytäryhteisöjen tilinpäätösraportit käytiin läpi omistajaohjauksen vastuualueella ja käsiteltiin
konsernijaostossa huhtikuussa. Ensimmäistä kertaa keskeisimmiltä tytäryhteisöiltä (21 kpl) pyydettiin
selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
Työ tehtiin yhdessä tarkastustoimiston kanssa ja selonteot käsiteltiin konsernijaostossa. Säätiöiden seurantaa ja valvontaa on kehitetty ja kaupunginhallitus teki 4.5.2015 konsernijaoston esityksestä päätöksen, jonka mukaan säätiöiden seurantaa ja ohjausta tullaan jatkossa tehostamaan.
1000 €
2014 01-04/ 2014 01-04/ 2015
KON S E R N IP A LV E LU T
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
7 548
5 548
0
1 580
34
386
34 766
6 845
16 805
4 039
398
5 273
1 120
285
-27 217
2 090
1 811
0
141
7
131
10 680
2 191
5 131
1 316
69
1 370
396
207
-8 590
Kä y ttö s .
2015
E nnus te
2015
E ro tus
1 874
1 598
6 868
4 598
229
8
39
10 331
2 027
4 997
1 355
102
1 360
375
114
-8 457
1 594
25
651
33 966
6 907
17 316
4 337
226
3 876
1 075
229
-27 098
6 831
4 578
0
1 616
26
611
33 638
6 815
17 103
4 337
238
3 876
1 077
192
-26 807
-37
-20
0
22
1
-40
328
92
213
0
-12
0
-2
37
291
Hankintatoimen ja ostotoiminnan kehittäminen
Hankkeen alkuperäinen euromääräinen hyötytavoite oli vuosille 2014-2016 1,2 milj. euroa per vuosi.
Hanke jaettiin vuodelle 2015 hyötyjen näkökulmasta kolmeen tasoon:
Määrärahaohjaus:
Kohde: Ostotoiminta, vaikuttaminen sellaisiin määrärahoihin, jotka ovat kokonaan tai osittain konsernipalveluiden vaikutusmahdollisuuksien alaisia
Vaikutusmahdollisuus: Budjettiprosessin yhteydessä
Tavoite 2015: 990 000 euroa
Toteutumaennuste 2015: 990 000 euroa toteutuu
29
Kehittäminen taso 1
Kohde: Hankintatoimen kehittäminen, vaikuttaminen konsernipalveluiden vastuualueella
oleviin hankintoihin
Vaikutusmahdollisuus: Jatkuvan parantamisen periaate
Tavoite 2015: 400 000 euroa
Toteumaennuste 2015: 650 000 euroa
Tulokset on saavutettu osana vuodelle 2015 asetettua ulkoisten sopimustoimittajien neuvottelutavoitetta, jonka johdosta muissa Palha-hankkeissa raportoimattomia säästöjä on
saatu 400 000 euroa. Summa koostuu yhteishankintojen kilpailutusten hinnanalennuksista,
KuntaPron, Seuturekryn ja Työsykkeen hinnanalennuksista sekä ikäihmisten lautakunnan
sopimusneuvotteluissa saaduista alennuksista ja Hämeenlinnan Valot Oy:n alennuksista
vuodelle 2015. Tämän lisäksi vuodelle 2016 suunniteltuja säästöjä on jo vuonna 2015 neuvoteltu mobiilikustannuksista noin 150 000 euroa (vuositasolla noin 230 000 euroa) ja tietotekniikkakustannuksista 100 000 euroa.
Kehittäminen taso 2
Kohde: Hankintatoimen kehittäminen, tilaaja-tuottaja -rajapinnan ulkoiset hankinnat
Vaikutusmahdollisuus: Konsultoiva
Tavoite 2015: 0 euroa
Toteumaennuste 2015: 0 euroa
Hankkeen yhteydessä tullaan vuoden aikana luomaan viitekehys ja periaatteet kaupungin
hankintojen hallinalle tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa hankkeen osalta ei voida raportoida saavutettavia säästöjä. Mahdolliset säästöt syntyvät jatkossa osana tilaaja-tuottajamallin
ulkoista rajapintaa. Hankkeen yhteydessä on mm. haastateltu kaupungin keskeisiä viranhaltijoita, muutamia muita kaupunkeja ja konserniyhtiöitä sekä tutkittu toimialan käytänteitä
ja kehityssuuntauksia. Lisäksi on tutkittu kaupungin hankinta- ja ostokäyttäytymistä ja valmisteltu edellä mainittuja hankintatoimen periaatteita sekä tulevaisuuden hankintaprosessin
hallintaa.
Kaupunkikonserniin liittyvien yhtiöiden tuottavuusvaateiden nostaminen
Vuodelle 2015 kohdistuva hankkeeseen liittyvä säästötavoite on 2 090 000 euroa jakautuen eri yhtiölle.
Suurin osa (1 494 000 euroa) säästötavoitteesta kohdistuu Tekme Oy:lle kaupungin pienentyneinä ostoina. Ateriapalveluiden osalta kustannussäästöä on syntynyt ajalla 1.1.–30.4.2015 yhteensä 121 000
euroa edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Teknisten palveluiden toteutunutta säästöä ei
raportointiajankohtaan mennessä saatu selville.
Jo toteutunutta säästöä on syntynyt pienentyneistä avustuksista (Verkatehdas Oy, HML Kaupungin Teatteri Oy) yhteensä 100 000 euroa ja Turuntie 1 kuluista 46 000 euroa.
Vuoden 2015 säästötavoitteen mukaan Linnan Kiinteistökehitys maksaa Linnan Kehitykselle 200 000
euroa osinkoa ja Linnan Kehitykselle maksettava kaupungin avustus pienenee samalla summalla. Linnan Kehitys Oy:n kanssa tehty palvelusopimus vuodelle 2015 on yhteensä 170 000 euroa pienempi kuin
vuonna 2014. Tavoitteesta jäätiin 30 000 euroa, johtuen tapahtumapuistoon liittyvän lainankorkojen sisällyttämisestä avustussummaan. Linnan Kiinteistökehitys Oy:n siirto Linnan Kehitys Oy:n tyttäreksi on
vielä kesken.
Liikuntahalliyhtiöiden kiinteistövero nousi noin 150 000 euroa ja yhtiö pystynee selviytymään kohonneista
kuluistaan ilman lisäavustusta.
Kaikkiaan 2 090 000 euron säästötavoitteesta on 30.4.2015 mennessä toteutunut 587 000 euroa ja lisäksi Tekme Oy:n teknisten palveluiden säästö, jota ei raportointiajankohtaan mennessä saatu selville.
Selvitys varastoinnista
Selvitys varastoinnin uudelleenjärjestämisestä on ollut käynnissä kaupungin ja sairaanhoitopiirin tukipalveluita selvittävän työryhmän yhteydessä. Sairaanhoitopiirin ja Hämeenlinnan kaupungin toimittajan,
KuntaPro Oy:n keskusvarastojen yhdistämisen säästöpotentiaalista on laadittu ulkopuolinen selvitys.
30
Selvityksen mukaan säästöpotentiaalia voisi löytyä noin 395 000 euroa/vuosi kahdelle ensimmäiselle
vuodelle (2016–2017) ja kolmannesta vuodesta (2018) alkaen säästöpotentiaali olisi noin 500 000 euroa/vuosi, josta osa kohdistuu kaupungille. Asiaa esitellään sairaanhoitopiirin johdolle ja pyritään saamaan mahdollisimman pian päätöksentekoon. Kaupungin kannalta kyseessä on ostopalvelusopimuksen
siirto.
LinnanInfra -liikelaitoksen selvitys
Konsernijaosto asetti 8.12.2014 ohjausryhmän LinnanInfra-liikelaitoksen tulevaisuuden selvittämistä varten. Ohjausryhmä kokoontui kevään 2015 aikana kolme kertaa, minkä lisäksi pidettiin työpajatilaisuus,
johon osallistui laajempi joukko LinnanInfran henkilöstöä ja kaupunkikonsernin johtoa ja asiantuntijoita.
Asian selvittämistä varten tilattiin ulkopuolinen selvitys. Selvityksen perusteella asia valmisteltiin konsernijaoston käsittelyyn 11.5.2015. Asian käsittely on kesken, kaupunginhallitus jätti 18.5. asian pöydälle.
Hankkeesta saatavat hyödyt riippuvat tulevista päätöksistä. Vuodelle 2015 hankkeelle ei kohdistu euromääräisiä säästötavoitteita.
31
TUOTTAJAOSA
OMA PALVELUTUOTANTO
1.1.-30.4.2015
Kaupungin oma palvelutuotanto on noudattanut sovittuja palvelusopimuksia ja toiminnassaan pyrkinyt
siihen, että käyttösuunnitelma toteutuu sovitusti. Ennusteen mukaan käyttösuunnitelma on tasapainossa
kaikilla muilla palvelualueilla, paitsi lasten ja nuorten palveluissa sekä toimintakykyä edistävissä palveluissa. Toimintakykyä edistävissä palveluissa ylityksen syynä ovat jälleen kerran toimeentulotukimenot ja
työmarkkinatuen kuntaosuus. Tilaajan kanssa on aloitettu toimenpiteet ylityksen hillitsemiseksi mm. lisäämällä eläkeselvittelyjä ja avaamalla aktiivisesti työkokeilupaikkoja kaupungin organisaatiossa ja kaupungin yhtiöissä. Lasten ja nuorten palveluissa ylitysennuste on käyttösuunnitelman loppusummaan
nähden vain noin 0,3%, joten pyrimme kattamaan sen oman toiminnan tehostamisella vuoden aikana.
Kaupungin kokonaistalouden kannalta tuotanto kantaa vastuuta myös lastensuojelun ostopalvelumenojen korkeasta tasosta. Rahat ovat tilaajan budjetissa, mutta koska ostopalvelua koskevat asiakaspäätökset tehdään tuotannossa, tuotannolla on niiden kehityksestä merkittävä vastuu. Menojen kasvun syistä
on tehty selvitys ja olemme aloittaneet toimet ostopalvelukustannusten hillitsemiseksi. Lastensuojelun
vakanssit on saatu täytettyä ja oman perhekeskuksen käyttöaste pyritään pitämään korkeana. Perhetyöhön on saatu uusia resursseja maaliskuussa ja sen vaikutuksen toivotaan näkyvän kesän ja syksyn aikana. Lisäksi on sovittu aloitettavaksi lastensuojelun ammatillinen kehittämistyö palvelumuotoilua hyödyntämällä.
1 000 €
Tilinpäätös Toteutuma Toteutuma Käyttös.
2014
01-04/2014 01-04/2015 2015
Ennuste
2015
Erotus
P A LV E LU T U OT A N T O ILMA N P E LA S T U S LA IT OS T A J A LIIKE LA IT OKS IA
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Oman palvelutuotannon sis. myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
160 731
2 117
155 086
229
2 340
218
741
160 836
91 401
28 140
0
53 122
89
51 086
39
1 650
61
197
51 192
28 452
9 277
0
67 028
1 633
61 711
1 366
1 957
68
294
64 212
36 163
12 003
0
197 740
6 632
185 274
3 989
1 011
111
723
197 998
115 075
34 977
0
200 133
7 621
185 272
3 799
2 568
129
744
201 479
115 301
36 483
0
2 393
989
-2
-190
1 557
18
21
-3 481
-226
-1 506
0
3 585
13 679
23 856
175
-104
956
4 401
8 055
52
1 929
1 778
4 960
9 244
64
2 816
6 199
14 202
27 272
273
-258
6 236
15 836
27 347
276
-1 346
-37
-1 635
-75
-3
-1 088
32
1 000 €
2014
01-04/2014 01-04/2015 2015
P A LV E LU T U OT A N N ON Y H T E IN E N H A LLIN T O
Toimintatuotot
4
Toimintakulut
240
Toimintakate
-235
Ennuste
2015
Erotus
2
89
-87
13
73
-60
39
297
-258
39
255
-216
0
42
42
100 023
100 376
-353
33 882
32 477
1 405
34 303
32 617
1 686
98 393
98 393
0
99 958
100 248
-290
1 565
-1 855
-290
6 493
6 438
55
2 169
2 092
76
2 231
2 202
28
6 222
6 222
0
6 330
6 330
0
108
-108
0
T E R V E Y T T Ä J A T OIMIN T A KY KY Ä E D IS T Ä V Ä T P A LV E LU T
Toimintatuotot
23 384
6 840
Toimintakulut
23 455
7 326
Toimintakate
-71
-486
7 406
7 956
-550
23 793
23 793
0
24 474
25 460
-986
681
-1 667
-986
10 101
9 222
879
30 340
30 340
0
30 340
30 344
-4
0
-4
-4
12 975
12 142
833
38 953
38 953
0
38 992
38 842
150
39
111
150
LA S T E N J A N U OR T E N P A LV E LU T
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
KU LT T U U R I J A KIR J A S T OP A LV E LU T
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
IKÄ IH MIS T E N P A LV E LU T
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
H Ä ME E N LIN N A N T E R V E Y S P A LV E LU T
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
30 827
30 328
500
10 229
9 208
1 021
Palvelutuotantojohtajan vastuulla olivat alun perin seuraavat Palha-hankkeet: ostotoiminnan kehittäminen, johtamisjärjestelmän kehittäminen, asiointipalvelut, palvelujen tilat ja hallinnon tilat (yhdistetty kolme
hanketta), viidennen tason johtajat - johtamisosaamisen kehittäminen. Kuluneen puolen vuoden aikana
kaikki hankkeet on siirretty muille vastuuhenkilöille seuraavasti:
Ostotoiminnan kehittäminen liitettiin hankinta-hankkeeseen, jonka vastuu siirrettiin viime vuoden lopulla Jussi Oksalle.
Johtamisjärjestelmän kehittämisessä ovat valmistuneet seuraavat Broadscopelta tilatut selvitykset:
- Linnan infra-selvitys, josta vastuu on siirretty Kari Suokkaalle ja konsernijaostolle.
- Koko kaupungin johtamisjärjestelmän selvitys, jonka jatkotoimet odottavat kaupunginjohtajan linjauksia.
Palvelutuotannossa on jatkettu johtamisjärjestelmän kehittämistä tiivistämällä ikäihmisten hoidon ja hoivan johtamisjärjestelmää ja vakiinnuttamalla terveyspalvelujen tilanne täyttämällä keskeiset johtamisvirat.
Asiointipalvelut, palvelujen tilat ja hallinnon tilat (kolmen hankkeen yhdistelmä) on siirtynyt Juha
Isosuolle ja Tarja Majurille. Majurin johdolla on tehty palvelumalli ja palveluverkkoselvitys, jotka menevät
päätöksentekoon kesäkuussa. Isosuo johtaa hallinnon tilojen muutosta koordinoivaa ohjausryhmää. Asiointipalvelun kehittäminen on sidottu Uuden Kastellin palvelukonseptiin, joka aloittaa toukokuussa 2016.
Viidennen tason johtajat - johtamisosaamisen kehittäminen -hanke on kaupunginjohtajan kanssa
sovittu aloitettavaksi vasta uuden henkilöstöjohtajan tullessa virkaansa syksyllä 2015.
Palvelutuotannossa jatketaan johtamisen kehittämistä tiivistämällä rakennetta ja selkiyttämällä johdon
tehtäviä. Kustannussäästöt ovat näkyneet ja näkyvät hallinnon ja johdon vakanssien vähenemisenä.
Säästöt raportoidaan henkilöstötuloksellisuusohjelman kautta.
33
KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS
1.1.-30.4.2015
Yleistä
Tarkastelujakson aikana pelastustoimen ja ensihoidon palvelut ovat tuotettu vahvistettujen palvelutasopäätösten mukaisesti. Talouden toteuma on vastannut käyttötaloussuunnitelmaa. Asetetut toiminnalliset
ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet lähes kaikilta osin. Alkuvuodesta on valmisteltu alustava hankesuunnitelma pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi, jonka tavoitteena on luoda systemaattinen
laadunarviointi – ja kehittämisprosessi hyödynnettäväksi pelastuslaitoksen päätöksenteossa.
Pelastustoiminta
Kaksi vuotta valmisteltu vesisukellusvalmius käynnistyi 1.4. Siihen liittyvä vesisukellusohje valmistui ja
koulutuksen hankkiminen sekä harjoittelu jatkuivat. Viimeisetkin sopimuspalokuntien kanssa tehdyt ja
yhdenmukaisiksi päivitetyt palokuntasopimukset astuivat voimaan 1.1.2015. Hämeenlinnan paloasemalle
hankittu nostolava-auto vakiintui uudeksi työkaluksi ja aiempi siirtyi perehdytyskoulutuksen saattelemana
Forssan paloasemalle.
Onnettomuuksien ehkäisy
Pelastuslaitoksen valvontatoimintaa on toteutettu valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksia on
tehty 43 % enemmän kuin edellisvuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella. Turvallisuusviestinnällä
tavoitettujen määrä on vuoden 2014 tasolla.
Ensihoitopalvelut
Kanta-Hämeen pelastuslaitos toteuttaa ensihoitopalvelut, mukaan lukien ambulansseilla suoritettavat
kiireettömät siirtokuljetukset Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella, sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn
yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ensihoidon palvelurakenne perustuu sairaanhoitopiirin vahvistamaan ensihoidon palvelutasopäätökseen. Organisaatiorakenne on sopimusten mukainen. Alkuvuoden
aikana on yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa käynnistetty laatujärjestelmän käyttöönottoa, laadittu
koulutussuunnitelma sekä osaltaan keskitytty tutkimustoimintaan.
1 000 €
KA N T A -H Ä ME E N P E LA S T U S LA IT OS
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Oman palvelutuotannon sis. myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
2014
01-04/2014 01-04/2015 2015
20 128
12 406
3 768
295
3 642
18
19 426
13 440
2 298
1 042
607
2 005
35
702
6 170
4 151
1 316
128
572
2
5 795
3 859
706
295
158
775
2
375
6 251
4 205
1 355
76
614
5 911
3 884
735
320
119
852
2
340
21 378
13 128
4 066
280
3 870
35
20 676
14 262
2 293
1 036
670
2 400
16
702
Ennuste
2015
21 379
13 128
4 066
280
3 870
35
20 677
14 262
2 292
1 037
670
2 400
16
702
Erotus
1
1
0
0
0
0
-1
0
0
-1
0
-1
0
-1
34
LIIKELAITOKSET
LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS
1.1.-30.4.2015
Investointihankkeiden tilanne:
Tuomelan koulun rakennustyöt ovat käynnissä. Purkutyöt on pääosin tehty, vanhojen pintojen hiekkapuhalluspuhdistukset ja alapohjien rakentaminen käynnissä. Työt ovat neljä viikkoa myöhässä. Myöhästyminen johtuu lähinnä kalliolouhinnasta sekä piilossa olevien rakenteiden lisäpurkutarpeista. Kohde valmistuu kesäkuussa 2016. Liivuoren päiväkodin rakennustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat joulukuussa
2015. Töiden aloitus viivästyi neljä viikkoa, mutta valmistuvat suunnitelmien mukaisesti. Pääterveysaseman E-rakennuksen peruskorjaustyöt aloitetaan ikkunoiden uusimisella. Urakoitsijavalinta on tehty ja
työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat joulukuussa. Nummen palvelukeskuksen elinkaarihankkeen tarjousvaihe on käynnissä. Tarjouspyynnöt lähtevät elokuussa ja urakoitsijavalinta tehdään vuoden lopussa. Töihin päästään syksyllä 2016 ja kohde valmistuu suunnitelmien mukaan kesäkuussa 2018. Kaurialan koulun peruskorjaus on peruttu. Rakennukset on päätetty purkaa.
Perusparannushankkeiden tilanne:
Vanajanlinnan ikkunoiden uusiminen ja pikkutalojen peruskorjaustyöt ovat käynnissä. Jukolan koulun
rakenteiden tiivistystyön urakoitsija valittu ja työt alkavat kesäkuussa. Jukolan koulun keittiön uusimisen
urakoitsija on valittu ja työt alkavat kesäkuussa. Konnarin koulun pihajärjestelyjen suunnittelu on menossa. Varikon vesikaton tarjousvaihe käynnissä, työt alkavat heinäkuussa. Verkatehtaan porttirakennuksen
vesikaton korjausurakka on valmis ja radiotalon hissiurakka sovittu ja valmistuu joulukuussa. Ruununmyllyn vanhan kiviosan peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä, voimistelusalin lattian tiivistyskorjaukset on tehty. Ahveniston koulun tiivistyskorjaukset on aloitettu. Ruununmyllyn päiväkodin peruskorjaus
on muutettu siten, että päiväkodista tehdään koulu. Urakkakysely tehdään syksyllä ja työt valmistuvat
kesällä 2016.
Konserniyhtiöiden hankkeista:
Kiinteistö Oy Kaupungitalot Wetteri rakennuksen kosteusvauriokorjaukset on tehty ja muutostyöt Kastellin väistötilojen osalta käynnissä. Kiinteistö Oy Kaupungintalot Kastellin muutostyöt ovat suunnitteluvaiheessa, työt alkavat kesäkuussa. Hanke 1100 etenee aikataulun mukaisesti.
Muu toiminta:
- Sisäilmaepäilyjä, -selvityksiä tai tutkimuksia on meneillään 52 kohteessa.
- Sisäilmakohteisiin on vuokrattu ionisointilaitteita kilpailutuksen kautta.
- Purkutyöt: Purkulupapäätökset on saatu Kaurialan koulun päärakennukselle ja teknisten töiden rakennukselle.
- Kiinteistöjä on myyty 3 kpl: Hauho Vihniöntie 6, Lammi Kostilan koulu ja Lähdetie 6 Hätilän päiväkoti.
Uusia myynnin toimeksiantosopimuksia on tehty 1 kpl.
- Kaikkiaan myyntitoimeksiantoja oli huhtikuun lopulla voimassa 11 kpl.
- Käyttöomaisuuden myyntivoittoja on kertynyt alkuvuonna 56 481 €. Talousarviossa myyntivoittoja
ennakoidaan koko vuodelle 300 000 €. Myyntitappiota on kertynyt yhdestä kohteesta (Kostilan koulu) 21 296 €.
- Kaupunginhallitus on tehnyt päätökset Aulangon Heikkilän ja Katajiston Kartanon rakennusten siirrosta Linnan Kiinteistökehitys Oy:lle. Siirto ei ole vielä toteutunut.
- Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen energiantehokkuusohjelman toteutumisen raportti vuodelta 2014
valmistui maaliskuussa.
- Talousarviossa tavoitteeksi asetettu tilikauden ylijäämä näyttää tämänhetkisen ennusteen mukaan
toteutuvan. Tilapalvelun toimintakate kuitenkin heikkenee ja talousarvion ylijäämätavoite saavutetaan
koska kaupungilta otettujen lainojen korkomenot pienenevät peruskoron alentumisen myötä. Kiinteistöjen kunnossapitomenoihin varatun määrärahan käyttö tulee ottaa eritystarkkailuun ja tarvittaessa
vähentää ostoja Tekme Oy:tä.
35
1000 €
Toteuma
Toteuma
Tilinpäätös
2014 01-03/2014 01-03/2015
LIN N A N T ILA P A LV E LU T -LIIKE LA IT OS
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
R a ho itus tuo to t ja -k ulut
P o is to t ja a rv o na le ntumis e t
T ilik a ud e n tulo s
40 905
350
3 379
35 945
1 231
304
26 534
1 856
10 338
5 853
8 250
236
14 675
-7 059
7 925
-309
9 774
60
510
9 017
186
50
6 592
452
2 049
1 937
2 100
54
3 232
-1 483
1 596
154
9 852
50
510
9 231
60
8
6 184
416
1 936
1 531
2 229
72
3 675
-1 486
1 645
544
Käyttös.
2015
Ennuste
2015
Erotus
39 383
724
2 041
36 318
300
240
25 905
1 905
9 178
5 858
8 814
150
13 718
-7 163
6 605
-50
39 251
576
2 052
36 318
305
240
25 833
1 773
9 370
5 810
8 731
149
13 658
-7 163
6 605
-110
-132
-148
11
0
5
0
72
132
-192
48
83
1
-60
0
0
-60
Energiatehokkuus
Raportti vuodesta 2014 valmistui. Tavoitteet saavutettiin melko hyvin ja energiatehokkuusohjelman mukaisia töitä jatketaan suunnitellusti tekemällä mm. energiakatselmusten mukaisia korjaus ja säätötöitä
katselmoiduissa kohteissa. Katselmointeja jatketaan ohjelman mukaisesti. Energianseurannan tehostamiseksi huoltokirjaohjelmaan otetaan mukaan energianseurantaosio. Tavoite 50 000 euron säästöistä
vuonna 2015 saavutettaneen.
Kumppanuusmallit investoinneissa
Nummen palvelukeskuksen toteutus elinkaarihankkeena on tarjousvaiheessa.
Rakentamisen mitoitus
Jukolan päiväkotihankkeessa on huomioitu yhteiskäyttöiset tilat koulun ja päiväkodin kanssa. Päiväkodille ei rakenneta keittiötä, ruokailutiloja eikä salia. Päiväkodin ja koulun henkilökunnalla on yhteiset työtilat.
Nummen palvelukeskuksen suunnittelun lähtökohtana on monikäyttöiset, muunneltavat tilat - uudenlaiset
oppimisympäristöt. Tilojen on tarkoitus palvella kaupunginosan yhteisenä palvelukeskuksena ”vauvasta
vaariin ja aamusta iltaan” periaatteella. Tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys sekä uudenlaiset oppimisympäristöt ovat olleet suunnittelun lähtökohtana myös peruskorjattavassa Tuomelan koulussa.
Säästötavoite 50 000 euroa rakennuskustannuksissa 2015 on laskennallinen säästö Jukolan päiväkodin
urakkahinnoissa. Se toteutui tiukemmalla huonetilaohjelmalla.
Ulkoisten tilojen vähentäminen
Tavoite ei toteudu. Väistötilat mm. Kaurialan koululle lisäävät ulkoa vuokrattavien tilojen määrää.
Tyhjien tilojen jalostaminen ja myynti
Edetään päivitetyn kiinteistöjen toimenpideohjelman 1/2015 mukaisesti. Käynnissä oleva koko kaupungin palveluverkkoselvitys on hyvä työkalu uusien jalostettavien ja myytävien kohteiden määrittelemiseksi.
Vuodelle 2015 budjetoitu myyntivoittotavoite 300 000 euroa saavutettaneen, vaikkakin myyntihinnat
markkinoilla ovat selvästi laskeneet ja myyntiajat pidentyneet.
Kiinteistöjen kunnossapito ja sisäilmaongelmien hallinta
Kiinteistöjen kunnossapitomäärärahoja pienennettiin vuoden 2015 talousarvion tasapainottamiseksi
24 % eli 580 000 euroa. Samaan aikaan sisäilmaongelmaisia kohteita on yli 50. Palveluverkon karsiminen ja kohteiden peruskorjaaminen korjausvelan kiinni ottamiseksi ovat niitä keinoja, joilla tilanne voidaan saada hallintaan.
36
LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS
1.1.-30.4.2015
Lomituspalveluiden toiminta on ollut haastavaa vuoden ensimmäisenä neljänä kuukautena. Lomituspalveluiden kysyntä on vähentynyt huomattavasti, noin 1 220 lomituspäivään kuukaudessa. Vuonna 2014
lomituspäivien määrä oli noin 1 500 lomituspäivää kuukaudessa.
Haastavan lomitusten järjestämisestä on tehnyt henkilöstön määrä, jota on sopeutettu vastaamaan vähenevää tarvetta. Alkuvuodesta vakituiseen henkilöstöön kuuluvilla maatalouslomittajilla on ollut kohtalaisen paljon poissaoloja eri syistä (vuorotteluvapaat, äitiyslomat, palkattomat vapaat, kuntoutustuet ja
sairauslomat) ja tämä on aiheuttanut lisätyötä lomitusten järjestämisessä. Ostopalveluyritysten ja tuntilomittajien avulla olemme kuitenkin saaneet lomitukset sujumaan.
Valtakunnan talouden heikentynyt tilanne ja venäjän pakotteiden aiheuttama elintarvikkeiden hinnan
lasku näkyy jonkin verran myös lomituspalveluiden toiminnassa ja tulee todennäköisesti näkymään vuoden edetessä yhä enemmän. Lisäksi ennakkoon annettu tieto maataloustukien maksatuksen siirtymisestä syksystä ensi vuoden puolelle aiheuttaa hankaluksia maatilojen maksuvalmiuteen. Rahoitustilanne
maatiloilla on vaikea ja jokunen tila on tilanteen vuoksi perunut maksullisia lomituksia. Uhkana on että
loppuvuodesta lomitustarve vähenee vielä entisestään.
Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos käyttää lomitusten järjestämiseen kohtalaisen paljon ostopalvelulomittajia. Lomituspalvelut on kilpailutettu KuntaPron toimesta vuonna 2011 ja nyt hankintakausi on lopuillaan.
Uusi kilpailutus on käynnistetty KuntaPron avulla 30.4.2015. Tarjoukset on toimitettava viimeistään
17.6.2015, joten viimeistään syksyllä saamme uuden hankintakauden alkuun.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama maatalouslomituksen kehittämistyöryhmä on toiminut syksystä
2014 alkaen ja sen toimintakausi loppuu 30.6.2015. Minkälaisia muutoksia toimintaan on tulossa jää
nähtäväksi, mutta todennäköistä on että niitä on tulossa.
1000 €
2014 01-04/2014 01-04/2015
LIN N A N LOMIT U S P A LV E LU T -LIIKE LA IT OS
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Maksutuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
4 268
3 782
487
4 293
2 920
812
49
467
33
12
-25
1
-24
1 548
1 416
132
1 411
945
279
18
156
13
0
137
0
137
1 455
1 342
113
1 307
868
225
17
182
12
3
148
0
147
Käyttös.
2015
Ennuste
2015
Erotus
4 206
3 766
440
4 205
3 059
775
33
296
31
12
1
-1
0
4 165
3 765
400
4 047
2 807
760
35
400
33
12
118
-1
117
-41
-1
-40
158
252
15
-3
-104
-2
0
117
0
117
37
LINNANINFRA-LIIKELAITOS
1.1.-30.4.2015
Kunnossapitopalvelut: Alkuvuoden tuotanto on vastannut aikaisemman vuoden palvelusopimusta.
Katujen talvihoidossa ei tehty laatuheikennyksiä eikä näin ollen taloudellista säästöä syntynyt. Talvitöiden määrä vastasi keskimääräistä talvea. Leudoista ja muuttuvista ilmoista johtuen nastarenkaiden aiheuttamat poikkeuksellisen syvät kulumaurat tulevat aiheuttamaan haittaa katuverkoston liikenteelle eikä
niiden korjaamiseksi ole taloudellisia mahdollisuuksia. Katuinfran korjausvelkaa kertyi paljon jälleen tänäkin vuonna talven jäljeltä.
Työvoiman siirtelyä tehtiin paljon talvikaudella, jolloin luistelukenttien ja hiihtolatujen kunnostamiseen
käytettiin paljon resursseja vaihtelevien säiden johdosta.
Rakentamispalvelut/investoinnit:
Kunnallistekniikan valmistuneet kohteet: Tuikontie 228 000 euroa, Visakankaantie ja Kahtoilammentie
105 000 euroa sekä Tampereentien jk/pp-tie 149 000 euroa.
Kunnallistekniikan käynnissä olevat kohteet:, VT3 eroosiosuojaus (valmiusaste 90 %) ja Ohrapolku
(valmiusaste 5 %). Lisäksi HS-Vesi Oy:lle ja verkkoyhtiöille tehdään edelleen laskutus- ja urakkatyönä
viemäri-, vesijohto- ja verkonrakennustöitä.
Tulevia työkohteita ovat mm: Vanajantien ja Aurinkokadun saneeraus, Nuuttilanraitin, Siirinkadun, Iittalan
hyvinvointikeskuksen ja Linnaniemenkadun uudisrakennuskohteet, Lammin kohteiden (Huovintie, Linjatie, Halkikiventie ja Kirnumäentie) saneeraus, Keinusaari 2:n pilaantuneiden maiden puhdistus sekä suojateiden keskisaarekkeet Turuntielle ja Aulangontielle.
Luontopalvelut: Talvikauden työohjelman kohteista oli toteutettu kokonaan tai aloitettu huhtikuun loppupuolella noin 65 % kohteiden pinta-alasta. Joidenkin talvityökohteiden, lähinnä puuston harvennuksien, toteutus siirtyy lyhyen talvikauden takia seuraaviin työohjelmiin. Samoin rakennettavien alueiden
varauksista pinta-alaltaan laaja Siiri 3:n alueen käsittely siirtyy seuraavaan ohjelmaan.
1000 €
LIN N A N IN FR A -LIIKE LA IT OS
T o iminta tuo to t
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
T o iminta k ulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Vuokrat
Muut toimintakulut
T o iminta k a te
P o is to t ja a rv o na le ntumis e t
2014 01-04/2014 01-04/2015
20 401
18 637
442
1 274
48
19 875
6 611
8 854
2 352
1 984
74
527
-21
291
214
5 429
4 945
126
354
4
5 216
1 797
2 197
588
608
25
213
-8
86
120
4 522
3 877
127
518
4 946
1 948
1 606
647
734
11
-424
-7
93
-524
Käyttös.
2015
Ennuste
2015
Erotus
17 315
15 624
350
1 330
11
16 991
6 329
6 575
2 005
2 010
72
324
-22
302
0
17 315
15 624
360
1 320
11
16 991
6 329
6 575
2 005
2 010
72
324
-22
302
0
0
0
10
-10
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
38
INVESTOINNIT 1.1.-30.4.2015
Investointihankkeiden tilanne:
Tuomelan koulun rakennustyöt ovat käynnissä. Purkutyöt on pääosin tehty, vanhojen pintojen hiekkapuhalluspuhdistukset ja alapohjien rakentaminen käynnissä. Työt ovat neljä viikkoa myöhässä. Myöhästyminen johtuu lähinnä kalliolouhinnasta sekä piilossa olevien rakenteiden lisäpurkutarpeista. Kohde valmistuu kesäkuussa 2016. Liivuoren päiväkodin rakennustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat joulukuussa
2015. Töiden aloitus viivästyi neljä viikkoa, mutta kohde valmistuu suunnitelmien mukaisesti. Pääterveysaseman E-rakennuksen peruskorjaustyöt aloitetaan ikkunoiden uusimisella. Urakoitsijavalinta on
tehty ja työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat joulukuussa. Nummen palvelukeskuksen elinkaarihankkeen tarjousvaihe on käynnissä. Tarjouspyynnöt lähtevät elokuussa ja urakoitsijavalinta tehdään vuoden
lopussa. Töihin päästään syksyllä 2016 ja kohde valmistuu suunnitelmien mukaan kesäkuussa 2018.
Kaurialan koulun peruskorjaus on peruttu. Rakennukset on päätetty purkaa.
Perusparannushankkeiden tilanne:
Vanajanlinnan ikkunoiden uusiminen ja pikkutalojen peruskorjaustyöt ovat käynnissä. Jukolan koulun
rakenteiden tiivistystyön urakoitsija on valittu ja työt alkavat kesäkuussa. Jukolan koulun keittiön uusimisen urakoitsija on valittu ja työt alkavat kesäkuussa. Konnarin koulun pihajärjestelyjen suunnittelu on
menossa. Varikon vesikaton tarjousvaihe on käynnissä, työt alkavat heinäkuussa. Verkatehtaan porttirakennuksen vesikaton korjausurakka on valmis ja radiotalon hissiurakka sovittu ja valmistuu joulukuussa.
Ruununmyllyn vanhan kiviosan peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä, voimistelusalin lattian tiivistyskorjaukset on tehty. Ahveniston koulun tiivistyskorjaukset on aloitettu. Ruununmyllyn päiväkodin peruskorjaus on muutettu siten, että päiväkodista tehdään koulu. Urakkakysely tehdään syksyllä ja työt
valmistuvat kesällä 2016.
Konserniyhtiöiden Tilapalveluilta tilaamat hankkeet:
Kiinteistö Oy Kaupungitalot Wetteri rakennuksen kosteusvauriokorjaukset on tehty ja muutostyöt Kastellin väistötilojen osalta ovat käynnissä. Kiinteistö Oy Kaupungintalot Kastellin muutostyöt ovat suunnitteluvaiheessa, työt alkavat kesäkuussa. Hanke 1100 etenee aikataulun mukaisesti.
Kunnallistekniikan kohteet:
Kohde
Kuninkaanlähteenpuiston lp
Äikäälä
Raitalammi,Ohrapolku
Raitalammi, Tuikontie
Visakankaantie, Kahtoilamment.
Vt 3 eroosiosuojaus
Tampereentien jk/pp-tie
Vanajantie ja Aurinkokatu
Sop.hint
Toimenpiteet a
Toteuma VA % Huom!
saneeraus
15 000
17 510
kalusteet hankittu
uudisrak.
10 049 100 jatkui vuodelta 2014
saneeraus
102 000
2 716
5
uudisrak.
240 000 228 309 100
saneeraus
102 000 104 851 100
saneeraus
493 000 143 898
90
uudisrak.
175 000 149 262 100
saneeraus
904 000
8 627
0
Investoinnit yhteensä (kaupunki + liikelaitokset)
1 000 €
Aineelliset hyödykkeet
Maa-vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Osakkeet ja osuudet
Investoinnit yhteensä
Rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustulot
NETTOIVESTOINNIT
TP 2014
-4 995
-6 930
-8 575
-2 191
-20
-43 617
-66 328
839
19 044
-46 445
TB 2015 + Toteuma
TB 2015 muutokset 01-04/2015
-2 000
-16 060
-8 000
-1 602
-20
-1 231
-28 913
1 090
2 400
-25 423
-2 000
-20 980
-8 000
-1 602
-20
-1 231
-33 833
1 090
2 400
-30 343
-37
-2 798
-736
-163
0
-646
-4 379
0
489
-3 890

liikelaitokset

Transcription

Similar documents

Lapin liiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Toimintakertomus 2014 - Orimattilan seurakunta

vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 - 2017

Vuosikertomus 20 - Isonkyrön Seurakunta

Korjattu Juankosken kaupungin talousarvio 2015 ja

Taloussuunnitelma 2015-2017 ja talousarvio 2015

Toimintakertomus 2014 - Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

tilausbudjetti 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018

2014 Toimintakertomus_netti

kärkölän kunnan taloussuunnitelma 2015 – 2017 talousarvio 2015

Osavuosikatsaus 1 / 2015

lasten ja nuorten palvelut