docLapin liiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2014
download 
Report Transcription
Lapin liiton tilinpäätös ja toimintakertomus 2014
LAPIN LIITTO Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Lapin liiton toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo Sivu 1 JOHDANTO ............................................................................................................ 3 2 YLEINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ....................................................... 3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 Tiivistelmä tavoitteiden toteutumisesta .................................................................................. 3 Lapin liiton valtuusto ................................................................................................................ 4 Lapin liiton hallitus .................................................................................................................... 4 Tarkastuslautakunta.................................................................................................................. 4 Pelastuslautakunta ja pelastuslaitos ....................................................................................... 4 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 2014 ...................... 5 3 ALUEKEHITYS ....................................................................................................... 8 3.1 Tavoitteet ja päätehtävät ........................................................................................................... 8 3.2 Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät ..................................................... 9 3.3 Strategia- ja ohjelmatyö ........................................................................................................... 12 3.4 Maakunnan kehityksen ennakointi ja seuranta .................................................................... 13 3.5 Kansainvälinen toiminta ......................................................................................................... 14 4 ALUEIDENKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .................................................................. 16 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 Alueidenkäytön tavoitteiden toteutuminen 2014 .................................................................. 16 Maakuntakaavatilanne ............................................................................................................ 19 Selvitykset ................................................................................................................................ 19 Lausunnot ................................................................................................................................ 20 Ohjausryhmät, työryhmät, viranomaisneuvottelut .............................................................. 20 Tiedottaminen .......................................................................................................................... 21 Voimavarojen käyttö ............................................................................................................... 21 5 KUNTA- JA SIDOSRYHMÄSUHTEET ................................................................. 23 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 5.7 Etujen ajaminen ....................................................................................................................... 23 Kunta-asiat ............................................................................................................................... 23 th 10 Fennoscandian Exploration and Mining (FEM 2015) ................................................................ 24 Matkailu .................................................................................................................................... 24 Tulvaryhmät ............................................................................................................................. 25 Kotiseututyö ............................................................................................................................. 25 Hankkeet ................................................................................................................................... 25 5.7.1 Lappilaiset elinkeinot – hanke.......................................................................................... 25 5.7.2 Matka – ja palveluketjut Lappiin matkustavalle kansainväliselle yksilömatkailijalle, esiselvitys hanke ....................................................................................................................... 26 5.7.3 Kymmenen virran maa –hanke ....................................................................................... 26 5.7.4 Lapland – The North of Finland ...................................................................................... 27 5.7.5 Lapin Sote-Savotta - Sote-palvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen -hanke ......... 28 5.7.6 Lappi-brändin käyttöönottohanke LAPLAND – ABOVE ORDINARY.............................. 28 5.7.7 Nuorten Lappi II –hanke ................................................................................................. 29 5.7.8 Lapin matkailun maankäyttöstrategia .............................................................................. 29 5.7.9 Moottorikelkkailun aluetaloudelliset vaikutukset -selvitys ................................................ 30 6 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ............................................................................ 31 2 7 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ .............................................................................. 32 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 Hallinto ..................................................................................................................................... 32 Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12.2014............................................................................. 32 Työaika, työpanos ja kustannukset ....................................................................................... 36 Osaaminen ja sen kehittäminen ............................................................................................. 37 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi ..................................................................... 38 8 TALOUS................................................................................................................ 41 8.1 Talous ....................................................................................................................................... 41 8.2. Käyttötalouden toteumavertailu ............................................................................................ 42 8.4 Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2014 ............................................................................................... 48 8.6 Tilinpäätöksen liitetiedot ........................................................................................................ 52 8.6.1 Tuloslaskelman liitetiedot................................................................................................ 52 8.6.2 Tasetta koskevat liitetiedot ............................................................................................. 54 8.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot ............................................................................................. 59 8.8 Tilintarkastajan palkkiot.......................................................................................................... 59 Liitteet: Lapin liiton työryhmät ja liiton edustukset muissa työryhmissä 2014 ......................................... 62 Lapin liiton viraston lausunnot ja kannanotot 2014 ...................................................................... 67 3 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 JOHDANTO Tehtäviensä toteuttamiseksi Lapin liitto on määritellyt maakunnalliset kehittämistavoitteet ja toimintapoliittiset linjat sekä edistänyt maakunnallisten suunnitelmien, hankkeiden ja toimintojen toteutumista. Lapin liitto on toiminut koko maakunnan eduksi yhteistyössä kuntien, seutukuntien, viranomaisten ja yhteisöjen kanssa kehittämis-, edunvalvonta-, koulutus-, palvelu-, tiedotus-, tutkimus- ja suunnitteluasioissa. Lapin liiton toiminta on toteutunut valtuuston hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena Lapin liitto on johtanut maakunnan aluekehitystyötä. Kehittämistyötä ovat suunnanneet maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Käytännön hanketyötä on toteutettu pääosin EU-ohjelmilla. 2 YLEINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 2.1 Tiivistelmä tavoitteiden toteutumisesta Tavoitteet Toteutuma Luottamushenkilöhallinto Liiton roolin vahvistaminen alueellis- Valtuusto hyväksyi 20.5. Lappi sopimuksen, Lapin ten kehittämisvarojen ohjauksessa. maakuntaohjelman 2014‐2017 ja Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Valtuuston jäsenet osallistuivat myös saman päivänä järjestettyyn Lappi parlamenttiin ja suomalaisen kansanvallan 150 ‐vuotisjuhlaan. Hallitus piti yksitoista kokousta ja työvaliokunta kolme kokousta. Tarkastuslautakunnalla oli kokousta. Lapin liitto on toiminutt maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön sihteeristönä ja koordinoinut ohjelmapolitiikkaa hallituksen linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Hallituksen osallistuminen entistä tiiviimmin maakunnan edunvalvontaan ja kehittämiseen asioiden kaikissa käsittelyvaiheissa Hallitus hyväksyi runsaasti lausuntoja ajankohtaisista lainsäädäntö- ja muista asioista, mm. valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, sosiaali‐ ja terveyspalvelujen järjestämisestä, metsähallituksen uudelleenorganisoinnista, sekä ILO ‐sopimuksesta. 4 2.2 Lapin liiton valtuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävässä valtuustossa on 62 jäsentä seuraavasti Suomen Keskusta (Kesk) 25 jäsentä, Vasemmistoliitto (Vas) 11 jäsentä, Kansallinen Kokoomus (Kok) 9 jäsentä, Perussuomalaiset (PS) 8 jäsentä, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 7 jäsentä ja Vihreä liitto (Vihr) 2 jäsentä. Valtuusto piti toimintavuoden aikana kaksi kokousta 20.5.2014 ja 24.11.2014 Rovaniemellä. valtuuston puheenjohtajana toimi Eugen Parviainen Ylitorniolta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Simo Rundgren Kolarista ja toisena varapuheenjohtajana Ulla-Maija Kemppainen Inarista. 2.3 Lapin liiton hallitus Liiton hallitus on johtanut Lapin liiton toimintaa, valvonut maakunnan etua, ohjannut lisäksi toimiston toimintaa ja huolehtii liiton tehtävistä siten kuin siitä on lainsäädännössä säädetty ja perussopimuksessa sovittu. Hallitus on päättänyt myös alueitten kehittämisestä annetun lain ja asetuksen edellyttämistä muista tehtävistä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Markus Lohi Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajana Juhani Keinänen Torniosta. Hallitus piti vuoden aikana yksitoista kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 197 asiaa. Hallituksen lausunnoista ja kannanotoista on luettelo toimintakertomuksen liitteenä. Työvaliokunta piti kolme kokousta. 2.4 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Markku Alatalo Tervolasta ja Juha Karppinen Sodankylästä. Toimintavuonna tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. 2.5 Pelastuslautakunta ja pelastuslaitos Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain (PeL 379/2011) tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Lautakunnassa on 12 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Aarne Jänkälä Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajana Pentti Mäkitalo Enontekiöltä. Kertomusvuoden aikana pelastuslautakunta piti 5 kokousta ja käsitteli 80 asiaa. Lapin pelastuslaitoksen yhdestoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien kokonaismäärä lisääntyi 213 tehtävällä. Hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4450, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein tehtävämäärä (4494 tehtävää v. 2009). Maakunnan palokunnilla kiireisin aika oli heinäkuu, jolloin saavutettiin yhden kuukauden ennätys 534 tehtävää. Onnettomuustyypeistä edelleen suurin tehtäväryhmä on automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät (886 tehtävää). Vuodesta 2011 alkaen nämä tehtävät vähenivät 10%:n vuosivauhdilla mutta viime vuonna aleneva kehitys näyttää pysähtyneen. Toiseksi suurin tehtävätyyppi on liikenneonnettomuudet (788 tehtävää). Liikenneonnettomuuksia, joihin palokunta hälytetään, on vuosittain ollut noin 600 tehtävää, joten näiden tehtävien kasvu on erityisen merkittävä. Kolmanneksi yleisin 5 tehtävätyyppi on ensivastetehtävät (756 tehtävää / ed.vuonna 770). Terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä. Pelastuslaitoksella on varaensihoitopalvelusopimukset sairaanhoitopiirin ja Posion sekä Ranuan kuntien kanssa. Ensihoitopalvelun kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla vaan menot katetaan toiminnasta aiheutuvilla tuloilla. Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen, vaikka heinä-syyskuun tulos oli pahasti alijäämäinen. Talouden kannalta kesä on kriittinen aika ja viime vuoden heinäkuun ennätyssuuri hälytystehtävien määrä aiheutti tasapainottamistarpeen mutta talouden toteuma kääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Toimintatuotot ylittyivät 1,96% ja toimintakulut 1,30%. Tuottojen hyvä kertymä johtuu erhe-maksujen, valvontamaksujen ja ensivastetoiminnan tuotoista. Toimintamenojen ylitykseen vaikuttivat toimenpidepalkkaisten tehtävämäärän kasvu, lomapalkkavelan kasvu, varallaolo- ja ylityötuntien kasvu. Investoinneista toteutettiin Kemin sammutusauton ja Pellon säiliöauton hankinnat. Lisäksi käytetyille alustoille rakennettiin kaksi säiliöautoa ja hankittiin käytetty sammutusauto. Toinen säiliöautoista sijoitettiin Utsjoelle ja sammutusauto Nuorgamiin. Perämeren alueen öljytorjuntavalmiutta parannettiin merkittävästi. Öljysuojarahaston rahoittamana (90%) hankittiin E-luokan öljyntorjunta-alus. Aluksen hankinta on pelastuslaitoksen suurin yksittäinen kalustoinvestointi. Lisäksi tehtiin päätös ja tilaus öljynkeräyslaitteiston hankinnasta mutta sen toteutuminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on kuitenkin valtakunnan pienin ja valtiontuen lopettaminen ja rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna. Kemin paloasema valmistui edellisen vuoden lopulla ja pihatöiden jälkeen uusi paloasema virallisesti vihittiin käyttöön syyskuussa juhlallisin menoin. Palosuojelurahaston tuella Utsjoen kunta rakennutti Euroopan Unionin pohjoisimman paloaseman Nuorgamiin. Valtioneuvosto päätti v.2013 lopulla rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä, että pelastuslaitosten määrä vähennetään nykyistä 22:sta puoleen. Maaliskuussa 2014 päätös peruttiin mutta sen sijaan sisäministeriö esitti, että pelastuslaitosten kuntamaksuosuudet jäädytetään 2014 vuoden tasolle vuoden 2017 loppuun saakka. Tämä esitys merkitsee pelastustoimelle 7,5, miljoonan euron säästövelvoitetta. Sisäministeriö on ryhtynyt seuraamaan esityksen toteutumista tilinpäätöstietojen perusteella. Mikäli ministeriön esityksen mukainen säästövelvoite joudutaan toteuttamaan, merkitsee se pelastuslaitoksen talouden ja toiminnan sopeuttamista ja palvelutasopäätöksen avaamista, sillä nykyistä palvelutasoa ei säästövelvoitteen jälkeen kyetä ylläpitämään. Liitteenä oleva Lapin pelastuslaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 on osa Lapin liiton vuoden 2014 tilinpäätös- ja toimintakertomusasiakirjaa. 2.6 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 2014 Lapin maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta maakuntaliitossa on järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntahallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin: 6 Liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Valtuuston hyväksymät hallintosääntö, luottamushenkilöiden palkkiosääntö, sekä hallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon ohjeet ovat olleet voimassa 1.1.2009 alkaen. Valtuusto hyväksyi marraskuussa 2012 hallintosäännön ja palkkiosäännön muutokset, jotka tulivat voimaan 1.1.2013. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Aluepelastuslautakunta on vuonna 2004 vahvistanut Lapin pelastuslaitoksen tarkastussäännön (Pelastuslaitoksen sisäinen valvonta ja toimintaohjeisto). Valtuuston hyväksymä pelastuslautakunnan johtosääntö tuli voimaan 1.1.2011. Pelastuslaitos noudattaa liiton hallintosääntöä ja luottamushenkilöiden palkkiosääntöä. Lautakunta vahvisti maaliskuussa tarkistetun pelastuslaitoksen toimintasäännön. Lapin liiton organisaatiouudistuksen valmistumisen myötä vuoden 2015 aikana hallintosääntö tulee muuttaa vastaamaan uudistetun organisaation tarpeita ja tarkastaa samalla muiden sääntöjen ja ohjeiden uudistustarpeet. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että ajantasaiset ohjeet ja säännöt ovat helposti saatavilla. Liitolla ei ole päätoimista sisäistä tarkastajaa vaan tehtävä on hoidettu sisäisin tehtäväjärjestelyin. Sisäisen tarkastuksen laajuus on suhteutettu liiton toiminnan laajuuteen. Kehitettävää on kuitenkin mm. sisäisen valvonnan jatkuvuuden ja säännöllisyyden osalta ja riskikartoituksen päivittäminen tulee ottaa johtoryhmän käsittelyyn. Kuluneella tilikaudella sisäinen tarkastus ei havainnut olennaisia virheitä liiton toiminnassa. Vastuualueet ja tiimit ovat omalta osaltaan raportoineet maakuntajohtajalle sisäisen valvontansa järjestämisestä. Henkilöriskien osalta on laadittu varahenkilöjärjestelmä, jossa vastuualueilla on nimetty kullekin henkilölle varahenkilö, tässä ei kuitenkaan ole täysin onnistuttu ja hetkittäin on ollut havaittavissa henkilöstön ylikuormittumista. Tunnistettujen henkilöriskien osalta on toiminta pyritty turvaamaan, mutta pienen henkilömäärän takia kattava varahenkilöjärjestelmä on vaativa tehtävä, koska järjestelyissä on otettava huomion vaaralliset työyhdistelmät. Rakennerahastotehtävissä varahenkilöjärjestelmä on päivitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmään. Omille projekteille on laadittu kirjaus- ja arkistointiohjeet sekä ohjeet pienhankintoja varten. Omien projektien talouden seurantaa on kehitetty, lisäksi henkilöstön perehdyttämiseen ja ohjaamiseen on pyritty kiinnittämään huomiota. Vuonna 2013 laadittua lomaketta henkilökohtaisesta perehdyttämisohjelmasta ei kuitenkaan ole otettu täysimääräisesti käyttöön ja esimiesten tulisikin huolehtia perehdyttämisohjelman toteuttamisesta jokaisen uuden työntekijän kohdalla. Lisäksi perehdyttämisoppaan päivittäminen tulisi systematisoida siten, että se olisi aina ajan tasalla. Projektien aloituspalaveriin osallistuu koko projektihenkilöstö. Varahenkilöjärjestelmää, varsinkaan yhden hengen projekteihin ei ole ollut mahdollista luoda. Erityisen riskin muodostaa hankehenkilöstön mahdollinen siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen ennen hankkeen päättymistä, jolloin päättämistoimet jäävät muun henkilöstön tehtäväksi. Lisäksi projektien päättyessä ongelmallista on myös merkittävän osaamispääoman siirtyminen Lapin liiton organisaation ulkopuolelle projektihenkilöstön työsuhteiden päättyessä. Kolarctic ENPI CBC – ohjelman varahenkilöjärjestelmästä on otettu huomioon työjaossa. Ohjelman hallinnon ydin- ja talousprosesseista on tehty kuvaukset. Hallitus on hyväksynyt sähköisen asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeen sekä tiedonohjaussuunnitelman. Pelastuslaitoksessa tietoturvaohjeet on laadittu ja ICT-operaattorin kanssa tehdyn 7 työasemien hallinta- ja vakiointi palvelusopimuksen yhteydessä tarkistettiin tietoturvariskit. Liitossa tietoturvaohjeet on laadittu ja henkilöstöä on ohjeistettu tietoturvaan liittyvissä asioissa, mutta edelleen henkilöstön yhtenäiseen ohjeistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ohjeistus uudistetaan palvelujen siirtyessä LapIT:n hoidettavaksi kesään 2015 mennessä. Tietojärjestelmien ja prosessien kuvaukset on päivitetty sekä liiton että pelastuslaitoksen osalta. Tietoturvariskien varalta liitolla on ajantasaiset palomuurit ja virustorjunnat. Vakuutukset ovat ajan tasalla. Pelastuslaitoksella korvattavia irtaimisto- ja henkilövahinkoja toiminnan luonteen huomioiden tapahtuu joka vuosi, riskeihin nähden kuitenkin vähän. Laitoksen omavastuut ja riskienhallinta-asiat käydään vuosittain läpi yhdessä vakuutusyhtiön kanssa. Sopimusten voimassaoloa ja sisältöä seurataan omatoimisesti ja sopimuskumppaneiden toimesta. Konsulttisopimusten voimassaoloa ja sisältöä seurataan säännöllisesti. Sopimukset on viety Dynasty asianhallintajärjestelmään, jonka avulla sopimusten seuranta tapahtuu osin automaattisesti. Liiton hallitus on käsitellyt yhden maksatuspäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen (Interreg IVA rahoitteinen Harsh Weather Testing Network – projekti). Lapin luonnonsuojelupiiri ry teki oikaisuvaatimuksen koskien Lapin liiton hallituksen 6.10.2014 kokouksen asiaa 125, Lappi-sopimus - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2015–2018. Pelastuslautakunnan käsittelyssä on ollut yksi henkilövalintaa koskeva oikaisuvaatimus. Pelastuslaitoksella oli yksi korvausvaatimus Lapin käräjäoikeuden käsittelyssä (23.1.2015 käräjäoikeus on hylännyt korvausvaatimuksen mutta kantaja vie asian hovioikeuteen). Hankintojen kilpailuttamisista ei ole tehty oikaisuvaatimuksia. Erheellisten hälytystehtävien laskutuksesta tehdyt oikaisuvaatimukset hallinto-oikeus on tähän mennessä kaikki hylännyt. Länsi-Lapin maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on valittanut ympäristöministeriöön Lapin luonnonsuojelupiiri, Lounais-Lapin Vihreät ry ja Perämeren kalastusalue. Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan 19.2.2014 ja hylkäsi tehdyt valitukset. Vahvistamatta jätettiin mm. tuulivoimala-alueita, joiden osalta Ylitornion kunta ja Lapin liitto ovat valittaneet korkeimpaan hallintooikeuteen (KHO). Myös Lapin luonnonsuojelupiiri teki jatkovalituksen ministeriön vahvistamispäätöksestä KHO:een. 8 3 ALUEKEHITYS 3.1 Tavoitteet ja päätehtävät Lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena Lapin liitto johtaa maakunnassa aluekehitystyötä. Yhdessä edunvalvonnan kanssa aluekehitys tekee työtä Lapin kilpailukyvyn, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käytännön kehittämistyötä suuntaavat Lapin maakuntasuunnitelma, Lapin maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Aluekehityksen vastuualue huolehtii lakisääteisten ja maakunnallisten kehittämisstrategioiden ja -ohjelmien laatimisesta, aluekehittämistoimien suunnittelusta sekä rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta ja hallinnoinnista. Aluekehitystyön tavoitteet pohjaavat Lapin liiton arvoihin, joiden keskiössä on Lappilainen Ihminen. Aluekehityksen vastuualue vastaa erikseen säädetyistä rahoittaja- ja hallintoviranomaisen tehtävistä. Rahoitustehtävien lisäksi vastuualue huolehtii maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toiminnasta, rahoitusohjelmiin liittyvästä tiedottamisesta sekä koko aluekehitys- ja ohjelmatyön tuloksellisuuden seurannasta. Vastuualueella toimi vuonna 2014 kehittämisjohtajan lisäksi 19 asiantuntijaa, joista 16 muulla rahoituksella ja 3 Lapin liiton perusrahoituksella. Lisäksi vastuualueella toimi maaseuturahoituksen hankerahoituksella laajakaistakoordinaattori 1.11.2011 – 31.12.2014 välisenä aikana, ESR-rahoituksella ennakointikoordinaattori 12.3.2012 – 31.3.2015 välisenä aikana sekä maakunnan kehittämisrahalla järjestökoordinaattori 1.4.2013 -31.5.2014 välisenä aikana. Päätehtävät toimintavuonna 2014 Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät 1. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman rahoitus- ja hallinnointitehtävien hoitaminen sekä TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnonalojen EAKR-tehtävät 2. Kolarctic ENPI CBC – ohjelman toteuttamisvastuu ohjelman hallintoviranomaisena 3. Interreg IV A Pohjoinen – ohjelman tiedotus- ja rahoitustehtävien hoitaminen Suomen kansalli-sen rahoituksen osalta 4. Pohjoinen Periferia -ohjelman Suomen kansallisen koordinaation toimeenpano 5. Maakunnan kehittämisrahatoiminta ja seutukaupunkihakemukset (Kemi-Tornio) 6. Rakennerahasto-ohjelman ohjelmakauden 2007-2013 sulkemistoimenpiteiden käynnistäminen ja sulkemiseen valmistau-tuminen, sekä ohjelmakauden 2014-2020 käynnistäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet, kuten osaamisen varmistaminen ja kouluttautuminen, info ja tiedotustilaisuudet asiakkaille, jne. Strategia- ja ohjelmatyö 7. Maakuntasuunnitelman 2030 päivitys ja maakuntaohjelman 2015–2019 valmistelu 8. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan laatiminen 9. Manner-Suomen Rakennerahasto-ohjelman 2014 – 2020 toteutuksen käynnistäminen 10. 100 megan laajakaista-hankkeen toteutuksen jatkaminen 11. Maakunnallisen järjestöstrategian laatiminen 12. Tietoyhteiskuntaohjelman jalkautus 13. Hallitusohjelman mukaisen Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman työhön vaikuttaminen 14. Hyvinvointiohjelman toteuttaminen ja Kaste-ohjelman koordinaatio 15. Kolarctic ENI CBC 2014-2020 – ohjelman valmisteluvastuu 16. Interreg VA Pohjoinen – ohjelman valmisteluun ja käynnistämiseen osallistuminen 9 17. Pohjoinen Periferia ja Arktinen –ohjelman käynnistämiseen osallistuminen Maakunnan kehityksen ennakointi ja seuranta 18. Toimiala- ja koulutustarpeiden ennakointi 19. Suhdannekatsaukset 3.2 Rahoitustoiminta ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Rakennerahastokausi 2007–2013 Rakennerahastokauden 2007–2013 varoilla tuettiin osaltaan Lapin maakuntaohjelmaa (2011–2014), jonka strategisena tavoitteena oli lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. EAKR-tukea myönnettiin yhteistyöasiakirjan mukaisesti kärkitoimialojen toimintaedellytysten kehittämiseen sekä innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen huomioiden erityisesti matkailu- ja teollisuusstrategioiden painotukset. Vuoden 2014 aikana ei enää järjestetty hakuja päättyneelle ohjelmakaudelle, mutta syksyn 2013 hakukierroksen hakemuksista seitsemälletoista tehtiin rahoituspäätös vuoden 2014 puolella. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 2,3 M€ ja niille myönnetty tuki 1,67 M€ (EU + valtio). Lisäksi 13 hanketta sai jatkorahoituspäätöksen, joiden yhteenlaskettu tuki oli 2,61 M€ (EU + valtio). Vuoden 2014 loppuun mennessä Lapin liitto rahoitti yhteensä 222 rakennerahastokauden 2007–2013 EAKR-hanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat 119,5 M€ ja myönnetty tuki 66,6 M€ (EU+valtio). Myönnetyistä tuista on maksettu ulos vuoden 2014 loppuun mennessä 82,3 %. Rakennerahastokausi 2014–2020 Euroopan komissio hyväksyi 11.12.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman, joka toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Ohjelman toimilla tavoitellaan: 1) uuden liiketoiminnan syntyä, 2) yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, 3) innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista, 4) uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä, 5) energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä, 6) nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, 7) työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua, 8) koulutuksen ja koulutuspalveluiden parantumista sekä 9) syrjäytymisen torjuntaa. Rakennerahasto-ohjelman maakunnittainen rahanjako hyväksyttiin vuoden 2014 alussa ja Lapin osuus koko rakennerahasto-ohjelman EU-rahoituksesta on 135,2 miljoonaa euroa. Asukasta kohden rahoitusta on 107 euroa/ vuosi. Vuonna 2014 järjestettiin syksyllä yksi Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen EAKR- ja ESR-haku, jossa Lapin liittoon saapui 31 hakemusta. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 15,4 M€ ja haettu tuki 12,11 M€. Lisäksi Lapin liitto järjesti keväällä pikahaun, jossa hakemuksia saapui 14 kpl. Näiden hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 6,2 M€ ja haettu tuki 4,99 M€. Uuden EURA2014 – järjestelmän valmistumisen ja käyttöönoton viivästymisestä johtuen päätöksiä ei vuoden 2014 puolella ennätetty tehdä kuin 2 kpl. Ohjelmakaudella 2014-2020 Lapin liiton hallinnollisiin tehtäviin EAKR-toimenpideohjelmassa kuuluvat 10 tuen myöntämis- ja maksatuspäätökset; sääntöjenvastaisten menojen johdosta tehtävästä aiheettomasti maksetun tuen takaisinperinnät ja muut korjaavat toimenpiteet; tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille, potentiaalisille tuensaajille ja tuensaajille sisältäen hakuilmoitukset, tiedotuksen ja ohjauksen rahoitusmahdollisuuksista, koulutukset sekä asiakaspalvelun; hankkeiden seuranta; tuensaajille maksettujen menojen hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät varmennukset; tuensaajille maksettujen menojen lainmukaisuuden vahvistaminen todentamisviranomaiselle kerran vuodessa; maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön sekä sihteeristön alaisten työryhmien toiminta; maakuntaa koskevien hankkeiden kokonaisvastuu asiakkaalle; maakunnallisten hakujen toteuttaminen; ohjelman ja sen vaikuttavuuden seuranta maakuntatasolla; mahdollisten maakunnallisten teemahakujen järjestäminen; yhteistyö alueellisen ELY-keskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa; maakunnallisten rahoituskehysten seuranta. Lapin liitto toimii ohjelmakaudella 2014–2020 Pohjois-Suomen maakuntien (Lappi, PohjoisPohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu) koordinoivana liittona, joka vastaa mm. - teknisen tuen hankkeen hallinnoinnista, sisältäen myöntämis- ja maksamismenettelyt sekä seurannan (erillisen sopimuksen mukaisesti); - tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle ja sidosryhmille hallintoviranomaisen viestintästrategian mukaisesti. Tiedotuksen ja viestinnän koordinaatio sisältää koko aluetta koskevien tilaisuuksien, koulutusten ja tapaamisten järjestämisen sekä mahdollisten yhteisjulkaisujen ja sähköisen viestintäaineiston kokoamisen koordinaatioryhmässä sovittavalla tavalla; - hallintoviranomaisen avustamisesta seurantakomiteatyössä ja ohjelman täytäntöönpano- kertomusten laatimisessa Euroopan komissiolle. Lisäksi Lapin liitto koordinoi maakuntien yhteistoimintaa seuraavissa asioissa: - tarvittaessa yhteisten hakuaikojen ja mahdollisten teemahakujen sopimisessa maakunnan liittojen ja RR ELYjen kanssa; - edesauttaa tarpeen mukaan hankehallinnon toimintatapojen ja prosessien yhtenäistämisessä rahoitus- ja maksatustoiminnoissa; - viestinnässä ja yhteydenpidossa Työ- ja elinkeinoministeriöön ja RR-ELYihin. Maakunnan kehittämisrahatoiminta ja seutukaupunkihakemukset Lapin liitossa tehtiin vuonna 2014 6 kpl sitomattoman maakunnan kehittämisraha-päätöstä. Rahoitettujen hankkeiden yhteenlasketut kokonaiskustannukset ovat 218 500 €, josta valtion osuus 163 450 €. Lisäksi rahoitettiin seutukaupunkipilottihankkeena Arktisuus-hanke Kemin kaupungille ministeriön erikseen myöntämällä rahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannukset 120 000 €, josta tukea oli 50 %. Lapin liiton itse toteuttamia tai ostopalveluna hankittuja hankkeita rahoitettiin 1 kpl ja sen kokonaiskustannukset ovat 70 000 €, josta valtion osuus 66 500 €. Maakunnan kehittämisraha oli jäljellä vuoden 2014 lopussa 500 000 €. Hakemuksia tai hankeaihioita oli tiedossa useita jäljellä olevan rahan käyttämiseen. Vuonna 2015 ei enää uutta maakunnan kehittämisrahaa jaeta, koska määrärahamomentti päätettiin poistaa valtion budjetista Interreg IV A Pohjoinen -ohjelman rahoitus- ja tiedotustehtävien hoitaminen Lapin liiton Infopisteessä tehtiin vuonna 2014, 6 kpl rahoituspäätöksiä esiselvityshankkeille. Pohjoisen – ohjelman EU – rahoitus oli sidottu jo vuonna 2013 mutta Lapin liitto sai luvan rahoittaa kansallisesta myöntövaltuudesta Pohjoisen – ohjelmaan esiselvityshankkeita suomalaisille toimijoille. Esiselvityshankkeisiin myönnettiin rahoitusta Lapin liitosta vuonna 2014 kaiken kaikkiaan 106.527 €. Infopisteen tehtävistä valtaosa liittyi rahoitettujen hankkeiden valvontaan ja neuvontaan mutta myös muutospäätösten laadintaan. 11 Vuoden 2014 yksi merkittävimpiä tehtäväkokonaisuuksia oli Pohjoisen – ohjelman asiakirjan laadintaan osallistuminen, vaikuttaminen ja työn saattaminen loppuun. Suomesta kolme maakuntaa oli mukana tässä työssä: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa. Työhön osallistuivat myös vastaavat organisaatiot Ruotsista ja Norjasta. Ohjelmaehdotus lähetettiin komissiolle kesäkuussa ja joulukuussa 2014 komissio sen hyväksyi. Pohjoisen – ohjelmassa on 4 toimintalinjaa: tutkimus ja innovaatiot, yrittäjyys, kulttuuri ja ympäristö, yhteiset työmarkkinat. Vuoden 2014 aikana uudesta ohjelmasta on tiedotettu ohjelma-alueella aktiivisesti. Uuden ohjelman virallinen aloitus, kick-off, oli marraskuussa Norjassa. Lapin liitto on Suomen kansallisen vastinrahoituksen ainoa tuenmyöntäjä Suomessa vuosina 2014 - 2020. Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman kansallisen koordinaation toteuttaminen Lappi on mukana Pohjoinen periferia ja Arktis 2014-2020 -ohjelman yhteistyössä yhdessä 7 muun Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnan kanssa. Uutta ohjelmaehdotusta valmisteltiin koko alkuvuosi ja se jätettiin komissiolle kesäkuussa. Joulukuussa 2014 komissio hyväksyi uuden Pohjoinen periferia ja Arktis (NPA) -ohjelman, jonka painopisteinä ovat innovaatiot, yrittäjyys, uusiutuva energia ja energiatehokkuus sekä kulttuuri- ja luontoperinnön vaaliminen. NPA-ohjelman tiedotustilaisuuksia on maakuntien ja toimijoiden tilauksesta pidetty eri puolilla ohjelma-aluetta vuoden aikana. Ohjelman ensimmäinen hakukierros toteutettiin jo loka-marraskuussa. Siihen odotettiin ensisijaisesti hakemuksia niiltä valmisteluhankkeilta, jotka oli hyväksytty vuoden 2013 kesäkuussa. Hakukierroksella saatiin 20 hankehakemusta, joista yhdessätoista oli mukana suomalaisia toimijoita. Seurantakomitea päättää rahoitettavista hankkeista helmikuussa 2015. Loppuvuodesta TEM pyysi ohjelmaan osallistuvia maakuntia nimeämään edustajansa Suomen neuvoa-antavaan ryhmään (FIN-RAG), jonka päätehtävänä on arvioida saapuneita hakemuksia ja tehdä niistä päätössuositus ohjelmasihteeristölle. Lapin edustajana FIN-RAGissa toimii kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl. Maakunnat vahvistivat myös, että NPA-ohjelman Suomen kansallinen kontaktipiste säilyy myös uudella ohjelmakaudella Lapin liitossa ja tehtävää hoitaa Paula Mikkola. Kontaktipisteen toiminnan rahoitus tulee pääosin NPA-ohjelman teknisestä tuesta. Kolarctic ENPI CBC –ohjelman hallintoviranomaisen tehtävän hoitaminen Lapin liitto toimii Kolarctic ENPI CBC- ohjelman hallintoviranomaisena ohjelmakaudella 2007–2013. Ohjelman toteuttamisalueena on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän pohjoisimmat alueet. Vuosi 2014 on ollut ohjelman toteuttamisen kannalta aktiivinen toimintavuosi, sillä ohjelman tukikelpoisuusaikaa jatkettiin rahoitussopimuksen muutoksella joulukuussa 2013 vuoden 2015 loppuun asti. Yhteensä 30 hanketta on hakenut toteutukselleen jatkoaikaa ja jatkaa toimintaansa vuoden 2015 puolelle. Kaiken kaikkiaan ohjelmassa on tehty rahoitussopimus 48 normaalihankkeellehankkeelle ja kolmelle suurelle investointihankkeelle. Ohjelman rahoituksesta on sidottu noin 91,8 miljoonaa euroa hankkeiden toteuttamiseen. Hallintoviranomaisen työ on vuonna 2014 jakaantunut käynnissä olevien hankkeiden toteutuksen seurantaan sekä hankkeiden ja ohjelman toteutuksen arviointiin. Elokuussa 2014 käynnistettiin ohjelman ulkoinen arviointi, jonka toteuttajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen alainen yksikkö Spatia. Ohjelman arvioinnissa keskeinen lähestymistapa on asiakassuuntautunut arviointi, jossa tarkastellaan sekä ohjelman hallintorakenteita ja niiden toimivuutta, hyvän hallintotavan toteutumista, kustannustehokkuutta ja asiakaslähtöistä toimintaa kaikilla ohjelman hallinto- ja toteuttamistasoilla, sekä toteutettujen hankkeiden vaikutuksia. Hankkeiden vaikutusten arviointi jatkuu vuonna 2015. 12 Vuoden 2014 lopussa hallintoviranomaisen toimipisteessä Rovaniemellä työskenteli yhteensä seitsemän kokopäivätoimista ja kaksi osa-aikaista henkilöä. Kokopäivätoimisista työntekijöistä yksi henkilö on määräaikaisessa virkasuhteessa (talouspäällikkö) ja loput kuusi määräaikaisissa työsuhteissa. Yksi taloussihteeri oli toimestaan äitiyslomalla maaliskuuhun 2015 saakka, jona aikana hänen tehtäviään on hoitanut sijainen. Hallintoviranomaisen työtä ovat tukeneet vuonna 2014 ohjelman kolme sivutoimipistettä Luulajassa, Vesisaaressa ja Murmanskissa. Jokaisessa sivutoimipisteessä työskentelee kokoaikainen ohjelmakoordinaattori. Vesisaaren yksikössä toimii lisäksi yksi osa-aikainen henkilö, joka vastaa Norjan Kolarctic -rahoituksen hallinnosta. Ohjelman seurantakomitea päätti joulukuussa 2014, että Arkangeliin perustetaan uudestaan sivutoimipiste vuoden 2015 aikana. Hallintoviranomainen on valmistellut uutta Kolarctic CBC 2014-2020 –ohjelmaa aktiivisessa yhteistyössä ohjelmointikomitean kanssa. Ohjelmointikomiteaan on nimetty jäseniä kaikista neljästä ohjelmaan osallistuvasta maasta sekä kansalliselta että alueelliselta tasolta. Ohjelmointikomitea kokoontui kolme kertaa vuoden 2014 aikana. Kolarctic CBC –ohjelman valmistelu jatkuu vuonna 2015. 3.3 Strategia- ja ohjelmatyö Lappi-strategia 2040, Lappi-sopimus – Lapin maakuntaohjelma 2014–2017 ja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Keväällä 2013 käynnistetty maakuntaohjelman laatimiseen ja maakuntasuunnitelman päivitykseen liittyvä työ jatkui vuonna 2014 suunnitelman mukaisesti. Lappi‐sopimuksen työstämisen avuksi avattiin tammikuussa webropol‐kysely, jossa lappilaisia pyydettiin valitsemaan esitetyistä vaihtoehdoista viisi tärkeintä Lappi‐sopimuksen tehtävää / toimintakokonaisuutta tai esittämään omat vaihtoehdot tehtäväkokonaisuuksiksi. Kyselyssä oli mahdollista myös kommentoida Lappi-sopimuksen sisältöä ja valmisteluprosessia. Kyselyyn tuli 221 vastausta. Työstämisen tueksi järjestettiin myös kolme työpajaa; ensimmäinen viranomaisille, toinen kunnanjohtajille ja kansanedustajille ja kolmas sidosryhmille. Lappi‐sopimusta ja prosessin etenemistä esiteltiin kevään aikana Lapin liiton hallitukselle, maakunnan yhteistyöryhmälle ja sihteeristölle, Lapin toimialaklusterien puheenjohtajille sekä muille yhteistyötahoille. Lisäksi prosessista tiedotettiin Lapin liiton henkilökunnalle. Huhtikuussa järjestettiin saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelu. Lapin liiton hallitus hyväksyi Lappi‐sopimuksen luonnoksen 17.2., jonka jälkeen asiakirja oli lausuttavana 24.2.–24.3. Lausuntoja saapui 44 kpl. Lappi‐sopimus ‐ maakuntaohjelma 2014‐2017 ja sen sisältämät maakuntastrategiset linjaukset vuoteen 2040 sekä vaikutusten arviointikertomus hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 19.5. ja valtuustossa 20.5. 20.5. järjestettiin Lappi‐parlamentti, johon oli kutsuttu noin 200 Lapin kuntapäättäjää. Tilaisuuden kunniavieraana oli eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Parlamentissa juhlistettiin valtioneuvoston 150‐vuotista taivalta, julkistettiin Lappi‐sopimus ja tutustutiin tarkemmin asiakirjan sisältöön sekä äänestettiin bränditeoista. Lappi -sopimus täyttää maakuntaohjelma vaateen, sisältäen maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. 13 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (topsu) vuosille 2015–2016 valmistelu käynnistettiin kesäkuussa 2014. Toimeenpanosuunnitelma ja rahoitustaulukot laadittiin viranomaisten yhteistyönä. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman 6.10.2015. Toimeenpanosuunnitelma rahoitustaulukoineen toimitettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön 10.10.2015. Tietoyhteiskuntaohjelman toteuttaminen Lapin digiohjelmaa on kuluneen vuoden aikana toteutettu suuntaamalla EU- rahoitusta tietoyhteiskuntahankkeisiin ja Sadan megan laajakaista hankkeen Kaista Lappiin hankeosiolla. Jälkimmäisessä on vuoden aikana tiedotettu Lapin kuntia ja asukkaita laajakaista-asioista seminaareissa, kylätilaisuuksissa ja laajalla kirjolla erilaista tiedottamisaineistoa., jota julkaistiin maakunta- ja paikallislehdissä, radiossa, hankkeen nettisivuilla ja somessa. Hankeosio teetti myös selvityksen sähköisten kuntapalveluiden ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien tuomista kustannussäästöistä kunnille. Selvitystyön tuloksia on hyödynnetty laajasti Lapissa ja välitetty myös muihin maakuntiin tiedotuskäyttöön. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Marraskuussa Levillä. Lapissa päättyi vuoden 2014 alussa kymmenes julkisen tuen hakukierros. Sen myötä Lappiin syntyi kaksi uutta kunnallista verkkoyhtiötä (Posio ja Tervola). Lisäksi Rovaniemen kuntayhtiöselvitys on käynnissä. Maakunnallinen hyvinvoinnin seurantaryhmä ja Kaste- johtoryhmätyöskentely Vuoden 2014 aikana työryhmä kokoontui kaksi kertaa. Keskeisinä tehtävinä oli käydä keskustelua Lapin sote-uudistuksen valmistelusta, jota esiteltiin selevitysmiehen toimesta molemmissa kokouksissa. Ryhmässä käsiteltiin myös Pohjois-Suomen Kastejohtoryhmän toimintaa liittyviä asioita. Lapin liiton kehittämispäällikkö toimii Kaste-aluejohtoryhmässä maakuntayhteyshenkilönä ja on koonnut tarvittaessa lappilaiset jäsenet valmistelemaan kokousasioita. Järjestöstrategia ja järjestöneuvottelukunnan toiminta Maakunnallinen järjestöstrategia Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin maakunnallinen järjestöstrategia valmistui toukokuussa Kukan päivänä. Strategiassa määritellään pitkänaikavälin kehittämistarpeet ja lisäksi siihen on laadittu toimenpideohjelma lähiajan kehittämistoimenpiteistä. Osa toimenpiteistä käynnistettiin jo ohjelman laatimisaikana mm. maakunnalliset verkostot viestintään, tiedontuotantoon ja järjestökeskusten verkostoon. Strategian toteuttamista seuraa ja edistää maakunnallinen järjestöneuvottelukunta. Järjestöneuvottelukunta on järjestöstrategiatyön ohjaamisen lisäksi vaikuttanut sosiaali- ja terveysalan maakunnalliseen uudistamistyöhön, antanut lausuntoja mm. maaseutustrategiaan ja tehnyt erilaisia esityksiä järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriölle ja rahaautomaattiyhdistykselle. Järjestöjen näkyvyyttä on parannettu erilaisilla mediatiedotteilla 3.4 Maakunnan kehityksen ennakointi ja seuranta Pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi sekä maakunnan ja sen eri osien kehityksen seuraaminen ovat maakunnan liittojen lakisääteisiä tehtäviä. Maakunnan tilaa seurataan jatkuvalla tilastotuotannolla ja ne raportoidaan ensisijaisesti kerran vuodessa tehtävissä suhdannekatsauksessa ja toteuttamissuunnitelmassa. Toimiala- ja koulutustarpeiden ennakointi Lapin liitto vastaa aluekehityslain mukaisesti ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa sekä arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä. Tähän tehtävään panostettiin vuoden 2014 aikana kahdella hankkeella: 30.4.2014 päättyneellä Lappi kuvaan 2030 - maakunnallisella ennakointihank- 14 keella sekä 1.5.2014 alkaneella Lappi tekee tulevaa -hankkeella (kesto 31.3.2015 saakka). Lappi kuvaan 2030-hankkeessa viimeisteltiin Lapin ennakoinnin toimintamalli, joka kokoaa yhteen Lapissa tehtävää ennakointityötä ja -toimijoita, ja jossa sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakointia tehdään jatkuvana prosessina yhteistyössä työelämän kanssa. Ennakointitiedon kokoamiseen rakennetun Lapin luotsi -ennakointisivuston sisältöjä viimeisteltiin hankkeen lopulla. Hankkeen loppuseminaarina järjestettiin kansallinen Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemellä. Toukokuussa alkaneessa Lappi tekee tulevaa -hankkeessa kehitettiin Lapin ennakointitoimijoiden ennakointiosaamista järjestämällä ennakointiosaamisen koulutuksia neljälle eri koulutusryhmälle. Lisäksi hankkeessa panostettiin Lapin yhdeksän toimialaklusterin toimintamallien kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen osana Lapissa tehtävää ennakointityötä. Lapin luotsiin päivitettiin vuoden 2014 toimintaympäristökuvaus sekä toimialojen näkymiä toimialaklusterisivuille. Lisäksi sivustolle vietiin mm. alueelliset kehitysnäkymät, suhdannekatsaus sekä automaattisesti päivittyviä kuvaajia. Tiivistä yhteistyötä molemmissa hankkeissa tehtiin ennakointivastaavien ryhmän kanssa. Lappi tekee tulevaa hankkeen kokonaiskustannukset ovat 70 000 €. Hanke toteutetaan MannerSuomen ESR-ohjelman tuella ja sen rahoittamisesta vastaa Lapin ELY-keskus. Hankkeessa työskentelee ennakointikoordinaattori. Suhdannekatsaukset Lapin suhdanteet -katsaus toimitettiin keväällä Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin kauppakamarin, Finnveran, Rovaniemen Kehitys Oy:n, Kemi-Tornio kehittämiskeskuksen sekä Lapin ja Länsipohjan yrittäjien yhteistyönä. Katsauksessa seurataan Lapin koko talouden ja teollisuuden rakenteen kehitystä, yritysten liikevaihdon ja henkilöstön määrän kehitystä sekä kartoitetaan lähitulevaisuuden talousnäkymiä. Lapin suhdanteita varten hankittiin Tilastokeskukselta ns. suhdanneaineisto. Analyysiosiosta ja julkaisusta vastasi Kaupunkitutkimus TA. Aineisto löytyy sekä Lapin liiton www.sivuilta että Lapin luotsista http://luotsi.lappi.fi. 3.5 Kansainvälinen toiminta Pohjoiskalottiyhteistyö Pohjoiskalottiyhteistyötä tehdään pääasiassa Pohjoiskalotin neuvoston puitteissa Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien maakuntien kanssa. Keskeisiä painopisteitä ovat rajat ylittävän yhteistyön lisääminen, kilpailukykyisen ja houkuttelevan elinkeinotoiminnan kehittäminen, rajaesteiden poistaminen, koulutus- ja tutkimusyhteistyö, ratkaisujen etsiminen yhteisiin infrastruktuurin, palvelutarjonnan, hyvinvointija väestökehityksen kysymyksiin, kestävän luonto- ja ympäristökehityksen varmistaminen sekä kokemusten vaihto ja alueen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Neuvoston toiminnan rahoitus tulee pääosin Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisesta ohjelmasta. Vuonna 2014 neuvoston puheenjohtajana on toiminut Norrbottenin lääninhallitus ja Pohjoiskalotin neuvoston sihteeristö on toiminut Lapin liiton alaisuudessa. Neuvosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Pohjoiskalottiyhteistyölle saatua pohjoismaista rahoitusta leikattiin vuonna 2014 viisi prosenttia. Sen vuoksi toiminnan painopisteistä on keskusteltu ja pyritty löytämään yhteistyön avainrooli. Pohjoiskalotin neuvosto on osarahoittanut esiselvityksiä, jotka tähtäävät varsinaisten hakemusten syntymiseen uuteen Interreg-ohjelmaan, kun se käynnistyy. Pohjoiskalotin ympäristöneuvoston työssä mukana olevat viranomaiset ovat omissa seminaareissaan keskustelleet yhteisistä haasteista muun muassa suurpetoasioissa, jokirapukantojen hoidossa ja luonnonsuojelualueiden hallinnassa. Vuonna 2014 15 Pohjoiskalotin neuvosto myönsi tukea 16 uudelle, rajat ylittävälle yhteistyöhankkeelle, yhteensä runsaat 166.000 euroa. Pohjoiskalotin neuvosto vastaa Pohjoiskalotin Rajaneuvonnasta, jonka toimipisteet sijaitsevat Norjan Skibotnissa ja TornioHaaparannassa. Vuoden 2014 aikana Rajaneuvonta on rekisteröinyt lähes 2000 yhteydenottoa ja runsaat 150 rajaestetapausta, joista suurin osa koskee yksityisiä kansalaisia. Norjan toimipiste vahvistui, kun elokuussa 2014 NAV:in asiakasneuvoja aloitti työnsä Skibotnin toimistossa. Hän pystyy nopeasti vastaamaan esimerkiksi sosiaali- ja työttömyysturvaa koskeviin kysymyksiin Norjan osalta. Pohjoiskalotin rajaneuvonnalla on suora kontakti pohjoismaisen Rajaesteneuvoston jäseniin, joilla on mandaatti viedä esiin tulleet rajaesteongelmat korkeimpien kansallisten päättäjien tietoisuuteen ja käsiteltäviksi. Rajaesteet rekisteröidään ja niiden käsittelyä voi seurata uuden pohjoismaisen rajaestetietopankin kautta. Rajaneuvonta tiedottaa toiminnastaan ja ajankohtaisista kysymyksistä eri tilaisuuksissa sekä nettisivunsa kautta (www.granstjanst.net). Lapin liitolla on lisäksi kahdenvälinen yhteistyösopimus Norjan Finnmarkin ja Ruotsin Norrbottenin kanssa. Sopimusten puitteissa järjestetään yhteisiä tapaamisia, joissa keskustellaan ja pyritään sopimaan yhteisistä toimintalinjoista aluekehityksen kannalta merkittävissä kysymyksissä. 16 4 ALUEIDENKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 4.1 Alueidenkäytön tavoitteiden toteutuminen 2014 Alueidenkäyttö ja ympäristö Päätehtävät toimintavuonna 2014 Varaudutaan vahvistettavana oleYmpäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan van Länsi-Lapin maakuntakaavan 19.2.2014. Lapin liitto, Ylitornion kunta sekä Lapin luonnonsuojepainatukseen ja jakeluun. lupiiri ovat valittaneet vahvistamispäätöksestä KHO:een. Hallitus päätti vastineista, vastaselityksestä ja lausunnosta 16.6.2014. Kaavan painatus ja laaja jakelu tehdään vasta KHO:n päätöksen jälkeen. Valmisteltiin vahvistamispäätöksen mukaiset kappaleet painettavaksi ja toimitettavaksi viranomaisille suppealla jakelulla loppuvuodesta 2014. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakunRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmä kokoontakaavan osalta jatketaan taustui 24.1.2014, 29.4.2014, 16.9. ja 21.11.2014. Lapin liiton hallitus taselvitysten ja kaavaluonnoksen 17.2.2014 linjasi jatkotyöskentelyä rata-, tulvasuojelu- ja Rovajärlaatimista. Pidetään seminaari ven ampuma- ja harjoitusaluevaihtoehtojen osalta. Jatkettiin sialustavasta kaavaluonnoksesta. dosryhmäneuvottelujen käymistä kylien, kyläyhdistystoimijoiden, Valmistellaan kaava-asiakirjat ja Puolustusvoimien, Pro Rovajärven ja Sodankylän kunnan kanssa. selvitykset syksyllä pidettävää valTyöryhmäneuvotteluja taustaselvitysten osalta pidettiin 24.3., misteluvaiheen kuulemista varten. 25.3., 31.3. ja 7.4.2014 sekä loppukokoukset 13.8.2014, 20.8.2014 ja 22.8.2014. Alustava maakuntakaavaluonnos sekä taustaselvitykset käsiteltiin ohjausryhmässä 29.4.2014. Maakuntakaavaseminaari pidettiin 21. - 22.5.2014 Rovaniemellä. Liikenteen ja ekosysteemipalvelujen osalta pidettiin samassa yhteydessä työpajat. Seminaariin osallistui noin 130 henkeä. Rovajärven alueen neuvotteluja jatkettiin Puolustusvoimien kanssa 14.8.2014 ja 28.10.2014, Pro Rovajärven kanssa 14.8.2014, Sodankylän kunnan ja Pyhä-Kallion paliskunnan kanssa 21.8.2014 sekä Pyhä-Luosto matkailuyhdistyksen kanssa 31.10 2014. Luonnonsuojeluviranomaisten kanssa neuvoteltiin 17.9.2014, 19.9.2014 sekä 25.9.2014. Neuvottelu metsätaloustoimijoiden kanssa pidettiin 29.10.2014 ja maataloustoimijoiden kanssa 20.11.2014. Poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu oli 21.8.2014. Museoviranomaisten kanssa neuvoteltiin 11.9.2014. Kaavaneuvottelut eli ns. epäviralliset viranomaisneuvottelut pidettiin ympäristöministeriön ja Ely-keskuksen kanssa 1.9.2014 ja 6.11.2014. Viimeistelty maakuntakaavaluonnos tausta-aineistoineen hyväksyttiin kommentein ja korjauksin ohjausryhmässä 21.11.2014 vietäväksi edelleen hallitukseen. Lapin liiton hallitus 8.12.2014 hyväksyi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineiston asetettavaksi nähtäville ja lähetettäväksi lausunnoille. Aineisto kuulutettiin nähtäville 15.12 2014 – 30 1. 2015 väliseksi ajaksi. Nähtävillä pidosta ja lausunnoista saatavaan palautteeseen laaditaan vastineet. Palautteisiin annettavien vastineiden laatiminen siirtyi keväälle 2015. 17 Kemi-Simo alueen Karsikon vaihemaakuntakaava työstetään kevättalven valmisteluvaiheen kuulemista varten. Nähtävillä pidosta ja lausunnoista saatavaan palautteeseen laaditaan vastineet. Kaavaasiakirjat valmistellaan syksyllä 2014 pidettävää ehdotusvaiheen kuulemista varten. Epävirallinen kaavaneuvottelu viranomaisten kanssa käydään ennen ehdotusvaiheen kuulemista kesällä 2014. Julkisesta nähtävillä pidosta ja lausunnoista saatavaan palautteeseen valmistellaan vastineet. Pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 2. viranomaisneuvottelu. Kaava-asiakirjat viimeistellään hyväksymismenettelyyn syksyllä 2014 ja edelleen mahdollisen hyväksymispäätöksen jälkeen saatetaan vuodenvaihteessa 2014 2015 ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan osalta ohjataan konsulttityönä tehtävää vaihemaakuntakaavan laatimista. Kaava-asiakirjat valmistellaan helmi-maaliskuussa 2014 pidettävää ehdotusvaiheen kuulemista varten. Epävirallinen kaavaneuvottelu viranomaisten kanssa käydään ennen ehdotusvaiheen kuulemista. Julkisesta nähtävillä pidosta ja lausunnoista saatavaan palautteeseen valmistellaan vastineet. Pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 2. viranomaisneuvottelu. Kaava-asiakirjat viimeistellään hyväksymismenettelyyn keväällä 2014 ja edelleen mahdollisen hyväksymispäätöksen jälkeen saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Osallistutaan Lappia koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin liikenne- ja logistiikkahankkeisiin sekä vastataan Lapin liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnasta. Kemi-Simo alueen Karsikon vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen kaavaneuvottelu ympäristöministeriön ja Ely-keskuksen kanssa käytiin 17.1.2014. Vaihemaakuntakaava todettiin vain osittaista kumoamista koskevaksi kaavaksi ja nimeksi muodostui Kemi-Tornio alueen ydinvoimakaavan osittainen kumoaminen. Samana päivänä 17.1.2014 pidettiin PHL:n 53 §:n mukainen neuvottelu. Kaavaluonnosta käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa 28.1. ja 28.2.2014. Lapin liiton hallitus 17.3.2014 päätti asettaa kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemiseen 24.3. – 23.4.2014 väliseksi ajaksi. Yleisötilaisuus pidettiin Simossa 1.4.2014. Ohjausryhmän kokouksessa 27.5.2014 käsiteltiin vastineet saatuun palautteeseen sekä kaavaehdotus. Hallitus 16.6.2014 hyväksyi vastineet ja päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 11.8. – 9.9.2014. Ohjausryhmä käsitteli lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet sekä hyväksyi kaavaehdotuksen vietäväksi edelleen liiton hallitukseen. Hallitus hyväksyi vastineet 6.10.2014. Myös ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 6.10.2014. Lapin liiton hallitus 3.11.2014 hyväksyi kaavan vietäväksi edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Lapin liiton valtuusto 24.11.2014 hyväksyi Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen. Kaava saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen palaute ja kaavaehdotus käsiteltiin kaavaneuvottelussa ympäristöministeriön ja Ely-keskuksen kanssa 16.1.2014. PHL:n 53 §:n mukainen neuvottelu käytiin samana päivänä 16.1.2014. Ohjausryhmä kokoontui 23.1.2014. Lapin liiton hallitus päätti 17.2.2014 vastineista ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 19.2. – 20.3.2014. Yleisötilaisuus pidettiin Ranualla 27.2.2014. Ohjausryhmä käsitteli 3.4.2014 kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja niihin laaditut vastineet sekä niiden perusteella muutetun maakuntakaavaehdotuksen. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Rovaniemellä 4.4.2014. Lapin liiton hallitus hyväksyi vastineet ja kaavaehdotuksen 14.4.2014. Lapin liiton valtuusto hyväksyi Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan 20.5.2014. Maakuntakaava saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Liikennejärjestelmätyöryhmä kokoontui 10.3.2014 ja 12.5.2014. Liikennevirasto, Lapin Ely-keskus ja Lapin liitto allekirjoittivat maakunnallisen liikennejärjestelmän aiesopimuksen 11.3.2014. Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikka työryhmä kokoontui 7.2.2014. Eduskunnan liikennevaliokunnan kuulemistilaisuus oli 20.2.2014. Osallistuttiin Barents Freeway – hankkeen seminaa- 18 Vastataan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeesta (POSKI). Osallistutaan porotalouden paikkatietohankkeeseen (POROT), Lapin kulttuuriympäristöjä ja maisemaalueita käsitteleviin hankkeisiin sekä Lapin rakennusperinneyhdistyksen toimintaan. Alueidenkäytön tavoitteiden toteuttamista sekä maakunnallisesti merkittävien hankkeiden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä edistetään lausunnoilla, viranomaisneuvotteluissa ja ohjausryhmissä. reihin ja ohjausryhmiin, loppuseminaari pidettiin Rovaniemellä 23. – 24.9.2014. Osallistuttiin myös Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkatyöryhmän kokouksiin sekä BEATA:n kokouksiin. Pääratatyöryhmä kokoontui 18.3., 11.6., ja 11.9.2014. Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkatyöryhmä osallistui Pohjois-Suomi strategian valmisteluun. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän (ALLI) kehityskuvafoorumi oli Oulussa 5.5.2014. Lentoliikennettä koskevia tapaamisia oli runsaasti. Osallistuttiin Kemi-Tornio alueen lentoliikenteen kehittämishankkeen ohjausryhmätoimintaan sekä valmisteltiin Matkaketjuhanke ja Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke. Matkaketjuhankkeen ohjausryhmä kokoontui 30.9.2014 Rovaniemellä. Eduskunnan liikennevaliokunta vieraili Lapin liitossa 8.10.2014. Kemin lentoliikenneseminaari oli 13.10 ja Liikenteen tila –seminaari Helsingissä 24.10.2014. Osallistuttiin Liikenneviraston ja Ely-L:n järjestämään Tulevaisuuden Liikenneolosuhteet –keskustelutilaisuuteen 10.11.2014. Matkaketjuhankkeesta sekä Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennehankkeesta käytiin runsaasti valmistelevia neuvotteluja marrasjoulukuussa 2014. POSKI -hanke on edennyt suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen tehtäväksi suunnitellut pohjavesi- ja maa-ainesalueilla sekä kallioalueilla tehtävät tekniset tutkimukset ja luonto- ja maisemainventoinnit valmistuivat toimikauden aikana. Pohjavesialueita tutkittiin yhteensä 80 kpl ja kallioalueita yhteensä 235 kpl. Lisäksi luonto- ja maisemakartoituksia suoritettiin myös muilla pohjavesialueilla. Yhteensovittamistyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toimintakauden aikana kolmesti. Tutkimus- ja loppuraporttien sekä tuloksiin liittyvän paikkatietoaineiston laatiminen aloitettiin loppuvuodesta. Loput Lapin kunnista ja kaupungeista kattavan hankkeen toisen vaiheen valmistelu käynnistettiin. Osallistuttiin POROT-, Maisemat Ruotuun- (MARU), ja Saamelaisalueen maisema-alueet- (SAMA) hankkeita koskeviin ohjausryhmäkokouksiin sekä Lapin rakennusperinneyhdistyksen hallituksen ja Lapin kulttuuriympäristön yhteistoimintaryhmän kokouksiin. Osallistuttiin Lapin Rakennusperinne ry:n 40 v juhlien järjestelyihin Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin liittyen 12.9.2014. Annettiin 121 lausuntoa, jotka koskivat yleiskaavoja, asemakaavoja, YVA -ohjelmia ja -selostuksia, hoito- ja käyttösuunnitelmia, liikenne- ja tiesuunnitelmia, lakimuutosesityksiä, kaivoslupia, lunastuslupia ja muita alueidenkäyttöä koskevia asioita. Osallistuttiin 22 viranomaisneuvotteluun koskien yleis- ja asemakaavoja sekä YVA: n tarveharkintaa. Lisäksi osallistuttiin 42 ohjausryhmäkokoukseen ja 63 muuhun neuvotteluun tai tilaisuuteen koskien liiton ulkopuolisia hankkeita: mm. Mustavaaran ja Suurikuusikon / Kuotkun ja Soklin kaivoksia, Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmaa, Kemin Ajoksen, Pellon, Tervolan, Tornion, Simon, Sodankylän ja Ylitornion tuulivoimapuistoja, Rovajärven kehittämis- ja yhteistyöryhmiä sekä Fennoskandian vihreää vyöhykettä, Merialuesuunnittelua, Lapin lintukohteita ja muita erillisiä 19 hankkeita. MRL: n mukaisiin kuntien kanssa käytäviin kehittämiskeskusteluihin osallistuttiin 7 kunnan osalta. Lausunnoissa ja kokouksissa välitettiin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavojen tavoitteita kuntakaavoitukseen ja muuhun alueidenkäytön suunnitteluun. Alueidenkäyttö ja ympäristö –vastuualueen vuosi 2014 painottui Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen ja Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan laatimiseen. Osallistuttiin pääosaan merkittävien hankkeiden ja YVA -prosessien ohjaus- ja seurantaryhmien kokouksista sekä valmisteltiin pyydetyt lausunnot. Osallistumista kuntakaavojen viranomaisneuvotteluihin ja kehittämiskeskusteluihin jouduttiin karsimaan voimavarojen riittämättömyyden vuoksi. Liikenteen osalta työ painottui aiesopimukseen sekä lentoliikenteen hankevalmisteluun. Tehtävät on suoritettu toimintasuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa on edistetty Lappi sopimuksen strategisia valintoja: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa, Rakennemuutokseen vastaaminen – Tehemä pois, Yhteydet ovat kunnossa – tulla tänne ja toimia täällä ja täältä. Alueidenkäyttö ja ympäristö -vastuualueen toimintakatteen toteuma oli 101 % (31.12.2014). 4.2 Maakuntakaavatilanne Lapin yleispiirteinen maankäyttö on tällä hetkellä ratkaistu Rovaniemen (Rovaniemi, Ranua), Itä-Lapin (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski), Pohjois-Lapin (Inari, Sodankylä, Utsjoki) ja Tunturi-Lapin (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio) maakuntakaavoilla. Länsi-Lapin (Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) maakuntakaava hyväksyttiin valtuustossa 26.11.2012. Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan 19.2.2014. Vahvistamatta jätettiin mm. tuulivoimala-alueita, joiden osalta Ylitornion kunta ja Lapin liitto ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Myös Lapin luonnonsuojelupiiri on valittanut ministeriön vahvistamispäätöksestä KHO:een. Ympäristöministeriö määräsi vahvistamispäätöksessään kaavan tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Länsi-Lapin maakuntakaava on kuulutettu voimaan. Vaihemaakuntakaavoista voimassa ovat Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava sekä Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen ovat vahvistettavina ympäristöministeriössä. Vireillä on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava. 4.3 Selvitykset Vuoden 2014 aikana käynnissä olivat seuraavat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa palvelevat selvitykset: - Liikennejärjestelmä- ja ratayhteysselvitys - Kaupan palveluverkkoselvitys 20 - Geologiset luonnonvarat, kiviainesvarojen käyttö ja turvetuotanto Maisema- ja luonnonympäristöselvitys Kulttuuriympäristöä ja muinaisjäännöksiä koskevat selvitykset Lapin ampumarataselvitys 4.4 Lausunnot Lapin liitto antoi toimintavuoden aikana 121 alueiden käyttöön ja ympäristöön liittyvää lausuntoa. Lausuntojen määrä oli edellisvuoden tasoa. Suurin osa lausunnoista annettiin kunnille ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muita toistuvia tahoja olivat ympäristöministeriö, Metsähallitus, TUKES ja sähköyhtiöt. Lausunnot koskivat mm. kuntakaavoja (62), YVA -ohjelmia ja –selostuksia, kaivoslupia, lakimuutoksia, tiesuunnitelmia, rakennusjärjestyksiä, hoito- ja käyttösuunnitelmia, lunastusja poikkeamislupia sekä voimajohtohankkeita. 4.5 Ohjausryhmät, työryhmät, viranomaisneuvottelut Monialaisen osaamisen ja yhteistyön merkitys on suuri. Alueidenkäytön suunnitteluun liittyviin kokouksiin ja neuvotteluihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan. Maakuntakaavoituksen vuorovaikutteisuuden turvaamiseksi pidettiin viranomaisneuvotteluja sekä sidosryhmä – ja yleisötilaisuuksia. Maakuntakaavoituksen yhteydessä, hankkeiden ohjausryhmissä, viranomaisneuvotteluissa sekä kuntien ja ympäristöhallinnon välisissä kehittämiskeskusteluissa välitettiin kunnille ja muille tahoille maakunnallisten tavoitteiden lisäksi muualta maakunnasta ja valtakunnasta saatua tietoa ja kokemusta. Erityisesti liitto on kiinnittänyt huomiota yleiskaavojen, erilaisten kehittämissuunnitelmien ja YVA menettelyjen sisältöön ja menetelmiin. Alueidenkäytön edustaja oli mukana mm. seuraavien hankkeiden ohjaus- ja seurantaryhmissä: - Maisemat Ruotuun (MARU) - Saamelaisalueen maisema-alueet (SAMA) - Lapin lintukohteet (LapLinko) - Rovajärven yhteistyöryhmä - Porotalouden paikkatieto (POROT) - Pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) - Valtakunnallinen kallioalueiden inventointi - Fennoskandian vihreä vyöhyke - Ylimuonion käyttösuunnitelma - Sokli ja Savukoski –hanke - Kaivosteollisuuden ja synergiatarpeet ja yhteistyö mahdollisuudet Posiolla -hanke - Matkailun maankäyttöstrategia - Pohjois-Suomen logistiikkastrategia - Barents Freeway - Kemi-Tornion seudun lentoliikenteen kehittäminen - Lapin varautuminen lentoliikennestrategiatyöhön - Pohjois-Suomen strategiatyöryhmä, saavutettavuus - Suurikuusikon Kuotkun YVA - Outokumpu LNG-terminaali YVA - Suhangon kaivoshankkeen YVA - Joukhaisselän tuulivoimapuiston YVA - Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuiston YVA 21 - Palkisvaara – Kannusvaaran tuulivoimapuiston YVA Palovaara-Ahkiovaaran tuulivoimapuiston YVA Reväsvaaran tuulivoimapuiston YVA Posion Murtotuuli YVA Simon tuulivoimahankkeiden YVA:t Alueidenkäytön edustaja oli seuraavissa pysyvissä työryhmissä: - Lapin kulttuuriympäristön yhteistoimintaryhmä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä Lapin liikennejärjestelmätyöryhmä Lapin Rakennusperinne ry Metsäkeskuksen alueneuvottelukunta Pääratatyöryhmä Rovajärven yhteistyöryhmä SOVA-yhteyshenkilöverkosto Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimat viranomaisneuvottelut kuntakaavojen laadinnassa ovat edellyttäneet suurta työpanosta liitolta. Lisäksi vaativia YVA -hankkeita on vireillä paljon. Alueiden käytön henkilöt osallistuivat noin 35 liiton ulkopuoliseen ohjaus- tai työryhmään. Liitto oli mukana 7 Lapin Elykeskuksen ja kuntien välisistä kehittämiskeskusteluista. Lausunnoissa ja neuvotteluissa esitetyt kannanotot on yleensä otettu hyvin huomioon. Suurin vaikuttavuus on ohjaus- ja työryhmiin osallistumisella ja viranomaisneuvotteluilla. Alueidenkäytön vastuualue on tukenut aluekehityksen ja kunta ja sidosryhmäsuhteet vastuualueita toimialaansa liittyvissä kysymyksissä mm. osallistumalla vastuualuettansa koskevien hankkeiden neuvotteluihin ja ohjausryhmiin sekä tuottamalla tarvittavaa kartta- ja paikkatietomateriaalia. Alueidenkäyttö on vastaavasti saanut muiden vastuualueiden asiantuntemusta mm. ennakoinnissa, tilastollisissa, elinkeinopoliittisissa ja muissa toiminnallisissa asioissa. 4.6 Tiedottaminen Vahvistetut maakuntakaavat ovat internetissä. Sidosryhmäneuvottelujen, seminaarin ja yleisötilaisuuksien avulla tietoa on viety kentälle laajan osallistumisen ja avoimen valmistelun turvaamiseksi. Lapin liikennejärjestelmätyöryhmälle ja Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmälle on perustettu extranet –sivustot. 4.7 Voimavarojen käyttö Alueidenkäytön vastuualueen oma henkilökunta (4 htv) vastasi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittaisen kumoamisen laatimisesta sekä ohjasi konsulttityönä tehtäviä taustaselvityksiä. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan laadintatyötä on toteutettu konsulttipalveluna, mutta liitto on hoitanut viranomaistehtävät. Oma henkilökunta myös valmisteli lausunnot sekä osallistui pääosaan kuntakaavoituksen viranomaisneuvotteluista, liikenne- ja logistiikkahankkeiden työryhmistä ja YVA- ja muista ohjaus- ja seurantatyöryhmistä. POSKI –hanketta toteutettiin EAKR –rahoituksella (1 htv). Voimavaroja kasvatettiin tekemällä yhteistyötä viranomaisten ja muiden osallisten kanssa monipuolisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. 22 Vastuualueen henkilöstöön kuuluivat: - Suunnittelujohtaja - Maakuntainsinööri - Ympäristöasiantuntija - Maakuntainsinööri / Aluesuunnittelija - POSKI – hankkeen projektipäällikkö 23 5 KUNTA- JA SIDOSRYHMÄSUHTEET 5.1 Etujen ajaminen Vuonna 2014 Suomessa oli valmisteilla useita Lapin kannalta tärkeitä lakeja. Niistä keskeisimpänä voidaan mainita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metsähallituslaki, laki lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämisestä, kalastuslaki ja laki saamelaiskäräjistä. Lapin liitto on seurannut tiivisti lakien valmistelua, laatinut kannanottoja ja antanut lausuntoja. Valtion metsätalouden yhtiöittämistä ei yleisesti hyväksytty ja metsähallituslaki palautettiinkin uuteen valmisteluun. Eduskunta ei hyväksynyt saamelaiskäräjälakia, lakia toisen asteen koulutuksen järjestämisestä eikä sote-järjestämislakia ollen samalla kannalla Lapin liiton kanssa Keskushallinnossa valmistelussa olevista strategioista Liiton painopisteinä ovat olleet lentoliikennestrategia ja kansallinen lohistrategia. Lapin liiton keskeisimmät tavoitteet tulivat kirjatuksi lohistrategiaan. Strategian seurantaryhmään hallitus nimesi edustajakseen Juhani Keinäsen. Lentoliikennestartegian toimeenpanon valmistelu jatkuu suuralueilla. Lapin liitto vastaa työstä Pohjois-Suomen osalta. Liitto on pyrkinyt vahvasti vaikuttamaan myös mm. kaivosten lupakäsittelyn virtaviivaistamiseen, Suomen luonnonvarakeskuksen toimipaikkojen sijoittumiseen, petopolitiikan uudistumiseen. Lapin liitto antoi omat esityksensä valtion tulo- ja menoarvion valmisteluun ja lisäbudjetteihin. Liiton johtoryhmä tapasi sidosryhmiään säännöllisesti. Tapaamisia järjestettiin Lapin kansanedustajien, kunnanjohtajien, alueviranomaisten johtoryhmien, poliittisten puolueiden ja ulkolappilaisten kanssa. Valtiovarain valiokunnan liikennejaosto ja liikenne ja viestintävaliokunta vierailvat Lapissa liton kutsumina vuoden 2014 aikana. Lapin liitto toimi Pohjois-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajamaakuntana vuoden 2014 ajan. Neuvottelukunta hyväksyi Pohjois-Suomi-strategian, joka pitää sisällään neljän pohjoisimman maakunnan yhteiset tavoitteet alkavalle hallituskaudelle. Lapin liitto laati myös omat esityksensä tulevaan hallitusohjelmaan. Niistä on informoitu aktiivisesti kaikkia poliittisia puolueita monella tasolla. 5.2 Kunta-asiat Liiton kuntataloustyöryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Työryhmän uudeksi puheenjohtajaksi hallitus nimesi lokakuussa kunnanjohtaja Tapani Melaluodon kunnanjohtaja Kari Väyrysen jäätyä eläkkeelle. Kuntataloustyöryhmä on toiminnassaan seurannut kuntauudistuksen etenemistä ja pyrkinyt vaikuttamaan Lapin kuntien taloudellisen tilanteen vahvistumiseen. Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeen etenemistä on seurattu aktiivisesti. Etäpalvelu on otettu käyttöön kolmessa Lapin kunnassa Valtiovarainministeriön etäpalveluhankeen käyttöönottovaiheen myötä ja tätä kunnissa tehtävää työtä on pyritty edistämään yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Kuntauudistukseen liittyvässä edunvalvonnassa vuonna 2014 painottui Sote-uudistus 1.10.2013 – 31.3.2014 välisenä aikana toteutetussa Lapin malli sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluihin 24 ‐hankkeessa muodostettiin Lapin maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisin palvelurakennelähi‐ ja erikoispalveluineen. Hanke järjesti seminaareja ja etujen ajamista toteutettiin mm. ministeritapaamisilla. SOTE‐LAPPI ‐hankkeella jatkettiin Lapin sote‐palveluiden edunvalvontaa 31.8.2014 saakka. Allkuvuodesta vaikutettiin Valtionosuusuudistukeen, jossa eristyisesti kaavaillut vesivoimalaitosten kiinteistövero laksentaperusteet olivat Lapin kuntien kannalta epäedulliset. 5.3 10th Fennoscandian Exploration and Mining (FEM 2015) Kymmenes FEM konferenssi järjestetään 3. ‐ 5.11.2015 Levi Summit konferenssikeskuksessa, Levillä. Konferenssin ennakkomarkkinointi aloitettiin maaliskuussa PDAC 2014 tapahtumassa. PDAC on vuosittain Torontossa, Kanadassa, järjestettävä maailman suurin kaivosalan tilaisuus (kävijöitä yli 30 000). FEM 2015 konferenssikokonaisuuden ohjelmaosuuksien suunnittelu aloitettiin syyskuussa 2014, rekisteröityminen avataan 18.2.2015. Konferenssiohjelman keynote puhujat edustavat Kanadaa, Australiaa, Iso-Britanniaa, Norjaa, Etelä-Afrikkaa ja Suomea. Suurlähetystöjen tervehdyksen tuovat Kanadan, Iso-Britannian ja Australian Suomen suurlähettiläät. Ohjelmakokonaisuuteen sisältyy myös kaksi tieteellistä lyhytkurssia sekä ekskursiot Agnico Eagle Finland Oy:n ja First Quantum Minerals Ltd:n kaivoksille. Konferenssiin odotetaan jälleen yli 1000 osallistujaa. FEM konferenssi on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisenä, maailmanlaajuisesti kaivosalan toimijoita kokoavana tapahtumana. Joka toinen vuosi järjestettävällä konferenssilla on kaivosalan verkostojen ylläpitämisen lisäksi merkittäviä taloudellisia ja imagollisia vaikutuksia Lapille ja koko Fennoskandian alueelle. Lapin liitto järjestää FEM konferenssit yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Suomen, Ruotsin ja Norjan geologian tutkimuskeskusten, Oulun ja Luleån yliopistojen, Suomen Kaivosteollisuus ry:n, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Invest in Finlandin kanssa. Kansainvälisinä FEM yhteistyöpartnereina toimivat Prospectors & Developers Association of Canada (PDAC) sekä Kanadan Suomen suurlähetystö. Ensimmäinen FEM järjestettiin pienimuotoisen seminaarina vuonna 1989. 5.4 Matkailu Vuoden 2014 aikana laadittiin Lapin matkailustrategia 2015 – 2018 ja Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2014. Strategiaprosessi toteutettiin laajassa yhteistyössä, johon osallistui matkailuelinkeinon, matkailualueiden, kuntien, kehittäjien, tutkijoiden ja viranomaisten edustajia. Työtä ohjasi matkailun asiantuntijaryhmä. Matkailustrategian virallinen lausuntokierros tuotti 38 lausuntoa, joiden pohjalta strategiaa muokattiin. Valmiit strategiat hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 26.1.2015. TEM lanseerasi Matkailun kärkihankkeiden haun tammikuussa 2014. Lappi antoi kärkihankkeisiin omat esityksensä, jotka sisälsivät mm. matkailun strategisen ohjelman laatimisen eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Kärkihankkeet julkaistiin syksyllä 2014. Lapin näkökulmasta kiinnostavia ovat mm. Finrelax ja Stopover -hankkeet, mutta niiden täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää omaa aktiivisuutta jatkossa. Vuoden aikana työstettiin House of Lapland -kokonaisuutta, johon matkailuasiantuntija antoi oman panoksensa. HOL kokoaa yhteen matkailumarkkinoinnin, elokuvakomissiotyön ja Lappi-brändin kehittämisen. 25 Matkailun edunvalvonnassa keskityttiin edelleen kansalliseen lentoliikennestrategiaan vaikuttamiseen yhteistyössä liikennepuolen kanssa. Lapin näkemyksiä saatiin tuloksellisesti läpi, mutta toimeenpano jatkuu alueellisten työryhmien työllä. Pohjois-Suomen työryhmän koordinaatio on Lapin liitossa. Barentsin matkailun yhteistyöryhmä JWGT kokoontui kaksi kertaa. Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Lapin välillä virisi hankeidea, jonka tavoitteena on yhteistyö tuotteistamisen, markkinoinnin ja saavutettavuuden kehittämisen suhteen. Lapin matkailuparlamentti 2014 järjestettiin Rovaniemellä. Tapahtumaan osallistui 186 henkilöä ja kustannukset onnistuttiin kattamaan tapahtuman tuloilla. 5.5 Tulvaryhmät Maa- ja metsätalousministeriö nimitti vuoden 2011 lopussa Lappiin kolme tulvaryhmää Tornionjoen (pj. Eugen Parviainen), Ivalojoen (pj. Janne Seurujärvi) ja Kemijoen (pj. Hannes Manninen) tulvaryhmät. niiden tehtävänä on valmistella kullekin vesistöalueelle tulvariskien hallintasuunnitelmat.. Käytännön valmistelutyöstä vastaa Lapin Ely-keskus. Ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmiksi asetettiin nähtäville 1.10.2014 – 31.3.2015 väliseksi ajaksi. Suunnitelmat viimeistellään saadun palautteen pohjalta vuoden 2015 lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen MMM hyväksyy ne. Tulvaryhmien aineisto on koottu osoitteeseen www.ymparisto/tulvaryhmat.fi. 5.6 Kotiseututyö Lapin liitto järjesti Suomen Kotiseutuliiton Lapin jäsenyhteisöjen vuoden 2014 maakunnallisen kokouksen kesäkuussa Torniossa yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, Tornionlaakson maakuntamuseon ja Tornion Kotiseutuseuran kanssa. 5.7 Hankkeet Vuoden 2014 loppuun mennessä Kunta- ja sidosryhmäsuhteet –vastuualueella käynnissä olleista yhdeksästä hankkeista neljä päättyi. Loput viisi hanketta päättyvät vuoden 2015 aikana. 5.7.1 Lappilaiset elinkeinot – hanke Maakunnan kehittämisrahalla toteutettavan Lappilaiset elinkeinot- hankkeen keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa poronhoitoalueen peto-ongelmaan niin, että poronhoitajien perustuslailliset oikeudet omaisuuteen turvataan ja oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan elinkeinolla toteutuu. Vuoden 2014 aikana hankkeessa laadittiin Poronhoitoalueen petovahinkojen hallintasuunnitelma. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallintasuunnitelman toimenpiteitä on pidetty intensiivisesti esillä mm. järjestetyssä Petofoorumi III-seminaarissa ja keskusteluissa maa-ja metsätalousministeriön kanssa, sekä poliittisessa keskustelussa. Lisäksi hankkeen toimesta Lapin liitto on vastannut Pohjois-Suomen suurpetoneuvottelukunnan toiminnan operoinnista. Lohiasioissa tavoitteena on, että kansainvälisellä ja kansallisella tasolla tehtäisiin luonnonlohen kalastuksen säätelyssä sellaisia päätöksiä, joiden seurauksena jokiin pääsee vuosittain riittävä määrä 26 emokaloja. Euroopan Unionin yhteisöpolitiikkaa koskevat esitykset ja toimenpiteet on tehty yhteistyössä Ruotsalaisten poro- ja lohiasioista vastaavien intressi- ja viranomaistahojen kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi lohi- ja kalastusasioita pidettiin aktiivisesti esillä annetuissa lausunnoissa, poliittisessa keskustelussa, sekä tiedotusvälineissä. Vuoden 2014 aikana hankkeessa järjestettiin kesäkuussa Simojoen lohiseminaari, sekä marraskuussa kansainvälinen seminaari Torniossa. Lisäksi hankkeessa jatkettiin Perämeren lohikomitean toiminnan operointia yhteistyössä ruotsalaisten lohiasioista vastaavien viranomaistahojen kanssa. 5.7.2 Matka – ja palveluketjut Lappiin matkustavalle kansainväliselle yksilömatkailijalle, esiselvitys hanke Matka – ja palveluketjut Lappiin matkustavalle kansainväliselle yksilömatkailijalle on Lapin liiton rahoittama EAKR- esiselvitys hanke, jonka toteuttamisaika on 1.11.2013- 30.4.2015. Käytännössä varsinainen työ aloitettiin toukokuussa 2014, jolloin kilpailutettiin hankkeen toteutuksesta vastaavat konsultit. Palvelumuotoilupalveluiden tuottajaksi valittiin Diagonal Oy, liiketoimintapalveluiden tuottajaksi Curious Grownups Oy ja liikennepalveluiden tuottajaksi Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Hankkeen tavoitteena on kehittää Lappiin saapuvan yksilömatkailijan matka- ja palveluketjuja sekä nopeasti toteutettavien toimenpiteiden että pitkän tähtäimen kokonaisratkaisun näkökulmista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty olemassa olevien matka- ja palveluketjujen tilanne sekä tutkittu ratkaisuvaihtoehtoja kansainvälisten esimerkkien avulla. Hankkeen tärkeimmässä vaiheessa mietitään vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Lopuksi tehdään selkeä toimenpidelistaus helposti toteutettavista, mutta kokonaisuutta palvelevista toimenpiteistä sekä laajemmista kehittämistarpeista. 5.7.3 Kymmenen virran maa –hanke Vuonna 2012 käynnistyneen Kymmenen virran maa – maaseudun tiedonvälityshankkeen päätavoitteena oli Lapin maaseudun kehittämiseksi tiedottaa, järjestää tilaisuuksia ja koota ennakointitietoa alueelliseen selvitykseen, Lapin maaseutuohjelmaan, sekä julkaista se yhtenä asiakirjana. Hankkeen tavoitteina oli myös edistää kylien lähipalvelujen järjestämistä sekä maaseudulle muuttoa. Vuoden 2014 lopussa päättynyt hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 hanke järjesti Lapin asuinmaaseutufoorumin maaliskuussa Torniossa sekä toteutti vuoden aikana useita kylien palveluiden järjestämistä koskevia infotilaisuuksia ja työpajoja eri puolilla Lappia paikallisina yhteistyökumppaneinaan kunnat, kehittämisorganisaatiot ja ‐hankkeet. Tilaisuudet poikivat muun muassa kylien palveluja tuottavien osuuskuntien valmistelun käynnistymisen Rovaniemelle ja Ranualle; kylien neuvoston perustamisen Kolariin sekä laajassa yhteistyössä lappilaisille ja koillismaalaisille kylätoimijoille elokuussa järjestetyn opintomatkan Kainuun osuuskuntatoimintaan tutustumiseksi. Hanke osallistui myös laajalla lappilaisten kehittämisorganisaatioiden ja ‐ hankkeiden yhteistyöllä Rovaniemellä marraskuussa 2014 pidetyn Omavarainen Lappi –maaseutuseminaarin järjestämiseen. Seminaariin osallistui 220 lappilaista toimijaa ja vaikuttajaa eri puolilta maakuntaa. Lapin maaseudulle muuton edistämiseksi Kymmenen virran maa –hanke toteutti vuoden 2014 marras-joulukuun vaihteessa valtakunnallisen radiospottikampanjan ”Yrittäjäksi Lapin maaseudulle!” 368 spotilla Radio Novalla, NRJ:llä ja Radio Nostalgialla. Kampanjassa hyödynnettiin ProAgria Lapin ja MTT:n valmista www.laplande.fi – yrittäjyyssivustoa, jonne radiospotti ohjasi. Kampanja tavoitti kahden viikon aikana 47 % 25-54 -vuotiaista suomalaisista. 27 Hankkeen päätteeksi kyläyhdistyksille annettiin käytännön työkaluja kylien näkyvyyden ja asukasmarkkinoinnin edistämiseen alueellisissa Kyläviestinnän työpajoissa Torniossa, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Muoniossa ja Sodankylässä. Kymmenen virran maa -hanke toteutettiin kokonaan maaseuturahaston ja valtion tuella. Hankkeen rahoittamisesta vastasi Lapin ELY –keskus. 5.7.4 Lapland – The North of Finland Hankkeen päätehtävänä on ollut Lapland - The North of Finland imagon vahvistaminen valituilla markkina-alueilla ja sitä kautta kansainvälisen matkailun kasvattaminen Lapin ja Koillismaan alueella pitemmällä tähtäimellä. Hanketta on toteutettu hyväksytyn strategian, hankesuunnitelman sekä konseptin mukaisesti yhteistyössä Lapin ja Koillismaan matkailualueiden ja -elinkeinon, matkailun alueorganisaatioiden ja Visit Finlandin sekä keskeisten sidosryhmien kanssa kuten matkanjärjestäjien, lentoyhtiöiden sekä muiden saavutettavuutta edistävien tahojen kanssa. Vuonna 2014 toteutettiin kesä- ja talvikampanjat kohdemarkkinoilla: UK, Venäjä, Hollanti ja Saksa sekä Japani. Jatkuvaa ja aktiivista markkinointityötä toteutettiin omien digitaalisten kanavien (mm. www.OnlyInLapland.com) sekä sosiaalisten medioiden kautta. Lisäksi toteutettiin pr- ja viestintätoimintaa kuten kansainvälisiä mediavierailuja, tiedottamista ja markkinoinnin tukimateriaaleja (mm. videot ja kuvamateriaali). Imagomarkkinoinnin keinoin on pyritty vaikuttamaan matkailualueena Suomen Lapin haluttavuuden kasvuun pitkällä aikavälillä. Kaikkia hankkeen toimenpiteitä on mitattu tarkasti, tulokset dokumentoitu ja raportoitu rahoittajille ja markkinoinnin ohjausryhmälle. Tulosten analysointiin ja seurantaan toteutettiin kampanjakohtaisten mittausten lisäksi julkisuusanalyysi sekä omien kanavien kehittymisen seurantaa ja kansainvälinen media- ja someseuranta. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta. Julkisuusanalyysin mukaan vuonna 2014 ansaitun median arvo kasvoi lähes 70 %. Kampanjatulokset olivat parempia ja kustannustehokkaampia kuin edellisenä vuonna keräten jälleen kymmeniä miljoonia näyttöjä kohdemaissa ja satoja tuhansia klikkauksia hankkeen nettisivulle ja kanaville. Myös omat kanavat ovat olleet tuloksellisia, ja erityisesti sosiaalisessa mediassa hanke on tavoittanut keskimäärin 800 000 ihmistä joka kuukausi. Youtube – kanavalla hankkeen videot ovat keränneet yli neljä miljoonaa katselukertaa. Projekti on ollut mukana saavutettavuuden kehittämisen foorumeissa ja aktiivinen kommunikointi matkanjärjestäjien kanssa on myös ollut tärkeässä roolissa imagomarkkinoinnin ja yhteistyön edistämisessä. Projektista on tiedotettu säännöllisesti sekä yhteistoiminta-alueen (Lappi, Koillismaa) sisällä matkailun alueorganisaatioille ja matkailuyrityksille että kansallisesti ja kansainvälisesti sidosryhmille ja medialle. Projekti on osallistunut useisiin eri tilaisuuksiin ja esitellyt tuloksia. Projekti on tuottanut innovatiivisia ratkaisuja ja tapoja toteuttaa matkailun imagomarkkinointia kansainvälisillä markkinoilla ja saanut lukuisia markkinointialan niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin tunnustuksia ja palkintoja onnistuneesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta markkinoinnista. Vuonna 2014 hanke on ollut esillä monissa matkailu- ja markkinointialan seminaareissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin case study -esimerkkinä hyvin toteutetusta alueen markkinoinnista ja tu- 28 loksellisesta markkinointityöstä. Hanke on ollut esittelyssä mm. SOMET- ja DTIC -matkailualan kansainvälissä konferensseissa, Digipaletti 2014 ja valtakunnallinen markkinointiviestinnän viikko. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin hankkeen jälkeistä aikaa ja matkailun yhteismarkkinoinnin organisointia pysyväksi toiminnaksi. Hankkeen työhön ja tuloksiin ollaan oltu tyytyväisiä ja tarve yhteismarkkinoinnin jatkumiselle on olemassa. Pitkäjänteinen työ Lapin matkailun hyväksi jatkuu hankkeen jälkeen matkailualueiden ja kuntien, Finavian sekä Visit Finlandin rahoittamana. Lapin matkailumarkkinointi käynnistyy toukokuussa 2015 omana yksikkönään House of Lapland -organisaatiossa. Tälle jatkuvuudelle ja käynnistyvälle matkailun yhteismarkkinoinnille Lapland – The North of Finland – hanke on luonut vahvan perustan. 5.7.5 Lapin Sote-Savotta - Sote-palvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen -hanke Lapin Sote-Savotta - Sote-palelutuonannon innovaatiot ja uudistaminen –EAKR rahoitteinen hanke käynnistyi 1.9.2014. Vuoden 2014 aikana kunnilta ja kuntayhtymiltä pyydettiin ja saatiin kannanotot Lapin Sote-Savotta hankkeen sisällöstä ja rahoitusosuuksista sekä esitykset edustajista eri ohjaus- ja työryhmiin. Lapin Sote-Savotta hankehakemusta ja -suunnitelmaa täydennettiin samalla, kun mahdollisimman monia hankkeen osapuolia kuntasektorilta, valtion viranomaisista, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista, järjestöistä ja yrityksistä informoitiin ja kuultiin eri palavereissa, kokouksissa, seminaareissa ja myöskin puhelimitse, sähköpostiviesteillä ja aineistotoimituksilla. Eri neuvotteluissa tutkimuksen ja koulutuksen edustajien kanssa haettiin yhteistyömahdollisuuksia käytännön toimijoiden kanssa toteutettavaksi. Vaikuttaminen Sote-järjestämislakiesityksen sisältöön ja käsittelyyn oli jatkuvaa. Lainvalmistelun eri vaiheissa valmisteltiin Lapin liiton lausunnot. Myös hallituksen lakiesityksen mukaisen PohjoisSuomen sote-alueen valmisteluun osallistuttiin. Kuntajohdon, kuntien ja kuntataloustyöryhmän sekä muita maakunnan toimijoita informoitiin lainvalmistelusta, taloudellisten laskelmien vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. 5.7.6 Lappi-brändin käyttöönottohanke LAPLAND – ABOVE ORDINARY Vuonna 2014 Lappi-brändin käyttöönottohankkeessa toteutettiin niin Lapin sisäistä lanseerausta kuin ulkoista lanseerausta koti- ja ulkomailla ja valmisteltiin brändityön jatkoa nykyisen hankkeen jälkeiselle ajalle. Lappi-brändin materiaalipankki lanseerattiin Suomen suurlähetystöille ja edustustoille sekä heidän verkostoilleen UM:n kautta, mikä sai erittäin hyvän vastaanoton. Lappi-brändin yhteiskäyttöaineiston tuotantoa jatkettiin päättämällä hankkia kaksi eripituista englanninkielistä Lappi-videota, johon hankittiin kuva- ja videomateriaalia lukuisilta toimijoilta ympäri Lappia. Videon tuotanto aloitettiin vuoden 2014 puolella. Lisäksi ostettiin uusia valokuvia Facebookissä järjestetyn kuvahaun kautta. Kuvat käsiteltiin ja siirrettiin Lapin materiaalipankkiin kaikkien käytettäväksi. Hankkeessa uudistettiin ja hallinnointiin Lapin materiaalipankkia ja hallinnointiin ja tuotettiin sisältöä Löydä paikkasi Lapista ilmoitustaululle ja Lapland Above Ordinary Facebook -sivustolle. Hankkeen projektipäällikkö osallistui Lapin ammattikorkeakoulussa ja MTI:ssä tehtävään palvelumuotoilun liittyvän opintokokonaisuuden laatimiseen Lappi-brändiin perustuen. Brändin käyttö opetustehtävässä jatkuu. 29 Aika vaihtaa maisemaa -kisat toteutettiin niin sosiaalisessa mediassa, Lappi.fi -sivustolla kuin Saksan Museumsuferfesteillä, jossa kilpailu kohdistettiin saksalaisille. Hanke osallistui Euroopan suurimpaan kulttuuritapahtumaan, Museumsuferfestiin, Frankfurtissa.Tapahtumassa Lapin liitto ja Lapin kauppakamari esittelivät Lappia monipuolisesti asuin-, työ-, opiskelu- ja yritysten sijaintipaikkana. Frankfurtissa Lappi sai huomiota mediassa erityisesti Lapin esiintyjän saamelaisräppärin Ailu Vallen ansiosta. Hankkeen projektipäällikkö osallistui lisäksi Economic Forum- konferenssiin Puolan Krynicassa, jossa projektipäällikkö luennoi aiheesta aiheesta "Why do we need a strong brand for a region" ja osallistui paneelikeskusteluu paikkabrändäykseen liittyvistä aiheesta. Hankehenkilökunta osallistui Lappi-parlamentin suunnitteluun ja koordinoi sen toteuttamista. Parlamentissa esiteltiin Lappi-sopimus -Lapin maakuntaohjelma vuoteen 2017 ja -strategia vuoteen 2040, joka tuotettiin uudentyyppisesti Lappi-brändiin perustuen. Lapin liiton sisäinen Bränditeot- työryhmä valmisteli kymmenen bränditekoesimerkkiä brändin sisältöä symbolisoivista teoiksi, joista Lappiparlamentin osallistujat, n. 250 kuntapäättäjää, äänestivät neljä jatkoselvitystä ja toteuttamista varten. Hankkeessa valmisteltiin jatkoa brändityölle valmistelemalla hankehakemus ”Lapland Above Ordinary Bränditeot”, jonka Lapin liiton hallitus hyväksyi 26.8.2014 jätettäväksi rahoitushakuun. Bränditeot hankkeella Lapin liitto varmistaa brändityön saumattoman jatkumisen. Vuoden lopussa alettiin valmistella Lappi-brändin menetyksen seurannan ja mittaamista käsittelevää asiakirjaa sekä hankkeen loppuraporttia. Hankkeelle haettiin ja myönnettiin jatkoaikaa kaksi kertaa (1.10-31.12.2014 ja 1.1.-28.2.2015). 5.7.7 Nuorten Lappi II –hanke Lapin liitto toteutti EAKR -rahoituksella Nuorten Lappi II – hankkeen, jonka toteuttamisaika oli 1.3.2011 – 30.4.2014 ja budjetti 280 000 €. Nuorten Lappi II- hanke järjesti projektin lopputapahtuman 28.3.2014 (FLÄSH) yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Rovaniemen Kehitys Oy:n, Lapin ammattiopiston Yrittäjyyskoulun, Inspiroiva Alarieston ja Unelmatehdas-hankkeen kanssa. Lisäksi vuonna 2014 toteutettiin hankkeen päättämistoimenpiteet. Fläsh oli nuoria yrittäjyyteen ja unelmien tavoitteluun innostava päivä, joka järjestettiin Rovaniemellä Cafe Tivolissa. Päivän odotetuin puhujavieras oli Kultainen Venla -palkittu Arman Alizad. Tapahtuman organisoinnissa oli erittäin vahva ja onnistunut yhteistyö edellä mainittujen organisaatioiden toimesta. Huomioitavaa on erityisesti se, että kaikki mukana olleet järjestäjät osallistuivat tapahtuman suunnitteluun ”talkoohengessä” ja heti idean liikkeelle lähdettyä. Erityisen hedelmällistä oli oppilaitosten sitouttaminen tapahtumaan jo aikaisessa vaiheessa, sillä heidän myötävaikutuksella pystyttiin ”testaamaan” ohjelman sisältöä, sekä saamaan arvokasta työpanosta tapahtuman järjestämisessä. Fläsh-tapahtumaa voidaan pitää erittäin onnistuneena hankkeen päätöstapahtumana, sillä tilaisuuteen osallistui noin 500 nuorta eri puolilta maakuntaa. Lisäksi maakunnan media huomioi tapahtuman varsin näkyvästi. Tapahtuman suosiosta ja tarpeesta kertoo myös se, että vastaava tilaisuuus toteutetiin myös hankkeen jo päätyttyä 2015. Saadun palautteen ja osallistujamäärien perusteella nuoria yrittäjyyteen innostava päivä näyttäisi muodostuvan osaksi pysyviä käytäntöjä nuorten tapahtumien osalta maakunnassamme. 5.7.8 Lapin matkailun maankäyttöstrategia 30 Lapin matkailun maankäyttöstrategian laatiminen on lähtenyt tarpeesta lisätä matkailun näkökulmaa maankäytön suunnitteluprosesseihin. Hanke on toteutettu 1.6.2013–31.10.2014. Hankkeen käytännön toteutuksesta on vastannut Sweco Ympäristö Oy. Työn tavoitteina on ollut luoda yhteisiä periaatteita matkailualueiden kehittämiseen, rakentaa käytännön työkaluja ja suosituksia matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseen sekä lisätä toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Strategia on toteutettu vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa. Lapin matkailun maankäyttöstrategia on vahvasti sidoksissa Lapin alueelle laadittuihin maakuntasuunnitelmaan, maakuntaohjelmaan ja matkailustrategiaan. Lapin matkailun maankäyttöstrategia esiteltiin Lapin matkailuparlamentissa 24.9.2014 ja julkaistiin 26.2.2015 yhdessä Lapin matkailustrategian kanssa. 5.7.9 Moottorikelkkailun aluetaloudelliset vaikutukset -selvitys Lapin liitto tilasi Ramboll Oy:ltä selvityksen moottorikelkkailun aluetaloudellisista vaikutuksista Lapissa. Huhtikuun alussa valmistuneen raporin mukaan Moottorikelkkailuun suoraan liittyvän liiketoiminnan generoimaa tulovaikutusta voidaan pitää varsin merkittävänä. Tulovaikutuksen kokonaismäärä on noin 295 miljoonaa euroa, joista moottorikelkkojen valmistus muodostaa suurimman osan. Myös työllistämisvaikutusta voidaan pitää merkittävänä. Lapin maakunnan alueen työvoiman kokonaismäärä oli vuonna 2012 82 456 henkilöä. Jos selvityksen kohdejoukkona toimineen, moottorikelkkailusta suoraan syntyvien liiketoimintojen työllistämisvaikutus suhteutetaan tähän, niin voidaan todeta sen vastaavan noin 1,5 prosenttia työvoiman määrästä. Työssä olevan aktiivisen työvoiman määrään suhteutettuna (työvoiman kokonaismäärä vähennettynä työttömien työnhakijoiden määrällä) vastaava suhdeosuus on noin 1,8 prosenttia. Lapin maakunnan kuntien osuus maksettavasta yhteisöverosta oli verovuonna 2012 yhteensä 28,7 miljoonaa euroa. Selvityksen kohdejoukon alueelle luoman yhteisöveron osuus yhteisöveron kokonaiskertymästä oli noin 5,1 prosenttia. Kannetun yhteisöveron osuutta voidaan siis pitää hyvin merkittävänä. Vastaavasti Lapin maakunnan alueella maksuunpannun kunnallisveron kokonaismäärä oli vuonna 2012 518,8 miljoonaa euroa. Selvityksen kohdejoukon luoman keskimääräisen kunnallisveron osuus koko maakunnan osalta kannetusta kunnallisveron kokonaismäärästä oli noin 0,7 prosenttia. 31 6 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Liitto on osallistunut aktiivisesti Barentsin alueen multilateraaliseen yhteistyöhön Barentsin alueneuvoston ja –komitean jäsenenä. Barentsin alueneuvostossa on hyväksytty puheenjohtaja alue Arkangelin johdolla ohjelma vuosiksi 2014–2015. Barents-yhteistyön painopistealueilla on omat sektoriohjelmat. Lappi on ollut vetovastuussa matkailun sektoriohjelmasta (Joint working group of tourism). Lapin liiton ja Murmanskin aluehallinnon välistä yhteydenpitoa on tiivistetty. Maakuntajohtaja ja Murmanskin alueen kuvernööri allekirjoittivat marraskuussa hallituksen hyväksymän muistion alueiden välisestä yhteistyöstä. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat hoitaneet edunvalvontaansa Brysselissä uuden entistä vahvemman EUtoimiston voimin. Yhteisen toimiston perustaminen tuli ajankohtaiseksi molempien suuralueiden yhdistyttyä yhdeksi suuralueeksi (NUTS II). Vuoden 2013 toiminnassa keskeisellä sijalla on ollut Euroopan unionin tulevaan aluepolitiikkaan vuosille 2014–2020 liittyvät ratkaisut. EU-toimisto on keskittynyt seuraamaan ja vaikuttamaan aktiivisesti EU:n aluepolitiikan kannalta tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimiston toisen toimintavuoden 2014 aikana toimiston tunnettuus alueella oli kohtalaisen hyvä ja yhteydenpito erityisesti aluekehittäjiin vakiintui ollen tiivistä. Toimistossa on työskennellyt alusta alkaen kolme vakinaista henkilöä ja kaksi puolivuosittain vaihtuvaa harjoittelijaa. Näillä resursseilla on toistaiseksi kyetty ylläpitämään alueen toiveiden mukaista palvelutasoa. Toimiston vuoden 2014 toimintasuunnitelma pohjautui maakuntien strategisiin tavoitteisiin ja ensimmäisen toimintavuoden kokemuksiin yhteistyössä EU–toimiston kanssa. Edunajamisessa vuonna 2014 keskeisintä oli alkaneen ohjelmakauden valmistelun loppuunsaattaminen. Kumppanuussopimusneuvottelut Suomen ja Komission välillä sekä ohjelman hyväksymisprosessi kestivät melko kauan, erimielisyyksien Komission ja Suomen välillä alueellisten näkökulmien esiin nostamisessa ollessa keskeisimpiä kipukohtia. Kumppanuussopimus hyväksyttiin vihdoin syksyllä 2014, minkä jälkeen ohjelmaesitys saatiin hyväksyntäprosessiin marraskuussa, ja lopullinen hyväksyntä ohjelmalle saatiin juuri ennen joulua. EU-toimisto piti koko prosessin ajan tiivistä yhteyttä Komissioon, Suomen neuvottelijoihin, alueen ohjelmavastaaviin ja ministeriöön Suomessa. Edunajamisen toimenpiteitä oli vuonna 2014 myös muissa kuin yleisessä ohjelmavalmistelussa: ohjelmien valmistelua seurattiin aktiivisesti (mm. ENI, Horisontti 2020) ja lisäksi erilaisia alueelta nousseita sektorikohtaisia edunajamistoimeksiantoja oli runsaasti. Yhteyksiä pidettiin niin komission pääosastojen virkamiehiin, komissaarien kabinettien jäseniin, Euroopan parlamenttiin, talous- ja sosiaalikomiteaan kuin neuvoston virkamiehiin. Lapin liitto on jäsenenä Pohjoiskalotin neuvostossa ja sen valmisteluryhmässä, joka vastaa käytännön toiminnasta. Pohjoiskalotin neuvostosta kerrotaan tarkemmin kohdassa 3.6. Neuvosto toimii sekä poliittisena keskustelu- ja vaikuttamisfoorumina että yhteispohjoismaisten hankkeiden osarahoittajana. Toiminnan rahoittaa pääosin Pohjoismaiden ministerineuvosto vuosittain päätettävällä aluepoliittisella tuella. Lapin ystävyysmaakunta Heilongjiang’n kutsusta liiton delegaation vieraili heinäkuussa Kiinassa. Vierailua isännöivät Heilongjiang’n kansankongressin puheenjohtaja ja kuvernööri. Vastavuoroisesti kiinalaiset kävivät Lapissa joulukuun alussa, jolloin allekirjoitettiin yhteistyösopimus maakuntien välillä. Maakuntien välillä pyritään edistämään erityisesti taloudellista yhteistyötä mm. matkailun ja energiatuotannon aloilla. 32 7 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 7.1 Hallinto TAVOITTEET TOTEUMA Liiton viraston toimintavarmuuden turvaaminen, riittävän henkilöstön rekrytointi sekä hallinto- ja muiden palveluiden kehittäminen Hallitus valitsi avoinna olleisiin toimiin ja omien projektien tehtäviin henkilöt hakumenettelyn kautta. Taloushallinnon henkilöstö on osallistunut oman tehtäväkenttänsä koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Hallituksen päätöksen mukaisesti aloitettiin Lapin liiton ja Lapin pelastuslaitoksen hallinnolliHenkilöstön tehtäväkuvien täs- sen yhteistyön kehittäminen. It-palvelujen ulkoistaminen LapIT mentäminen ja tehtävien eriyt- Oy:lle käynnistyi vuonna 2014 ja lopullinen siirto tapahtuu keväällä täminen toimintaympäristön 2015. Taloushallinnon sovellukset on siirretty LapIT Oy:n palveliasettamien vaatimusten mukai- melle loppuvuodesta 2014. Jatkossa taloushallinnon ohjelmat toiseksi mivat ASP-sovellusvuokrauksena (Application Service Providing) LapIT:n kautta kuten pelastuslaitoksellakin. StatusAmmattitaidon kehittäminen palkanlaskentaohjelma on vaihdettu Pegasos Pro Excellentaan ja jatkuvalla koulutuksella uutena ohjelmana on otettu käyttöön Rondo ostolaskujen kierrätysohjelma. Uusien ohjelmien käyttöönoton myötä hallinnon henkiTyöterveyden ja työhyvinvoinlöstölle on tullut uusia tehtäviä ja tehtävänkuvia päivitetään vielä nin edistäminen vuonna 2015. Henkilöstösuunnitelman mukaista tehtävien vaativuuden arviointityötä on tehty vuosina 2012 -2014. Työ saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2013, mutta organisaatiomuutoksen ja sen aiheuttaman tehtävien uudelleen järjestelyn takia TVA jätettiin odottamaan organisaatiomuutoksen vaikutuksia tehtäväkuviin. Työterveyshuoltopalvelut on hoitanut Rovaniemen Työterveys ry. Työterveyshuollon suunnitelma on hyväksytty yhdessä uuden palvelun tuottajan kanssa. Hallinnon ja talouden toimintakatteen toteutuma oli 105,2 %. 7.2 Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12.2014 Palvelusuhteen luonne ja päätoimisuus Suurin osa henkilöstöstä on kokoaikaisessa työsuhteessa. Koko henkilöstön osalta noudatetaan KVTES:ta. 33 Työsuhde 2014 %-osuus 2013 %-osuus 2012 %-osuus - vakinaiset 21 38,89 % 20 36,36 % 19 33,33 % - määräaikaiset 33 61,11 % 35 63,64 % 34 66,67 % Yhteensä 54 100,00 % 55 100,00 % 53 100,00 % Henkilöstö Henkilöstö vastuualueittain Alueiden käyttö Kunta- ja sidosryhmä- Kolarctic suhteet ENPI CBC Hallinto ja talous Aluekehitys Vakinaiset 4 4 8 Määräaikaiset 1 10 4 8 Yhteensä 5 14 12 12 Miehet 3 2 1 2 Naiset 2 12 11 10 Maakunta johtaja Yhteensä 4 1 21 8 2 33 8 3 54 2 10 1 44 8 *Kv-suhteet on hoidettu hallinnon ja talouden vastuualueella *Sote-Savotta ja IP-lentoliikennehankkeet on siirretty maakuntajohtajan vastuualueelle *Hallinnon ja talouden vastuualueelta on yksi työntekijä siirtynyt ENPIin Henkilöstö vastuualueittain, %-osuudet Alueiden käyttö Vakinaiset Määräaikaiset 80,00 % Aluekehitys 28,57 % Hallinto ja talous 66,67 % Kunta- ja sidosryhmä- Kolarctic suhteet ENPI CBC Maakunta johtaja Yhteensä 33,33 % 0,00 % 33,33 % 38,89 % 100,00 % 66,67 % 61,11 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 20,00 % 71,43 % 33,33 % 66,67 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % Miehet 60,00 % 14,29 % 8,33 % 16,67 % 0,00 % 66,67 % 18,52 % Naiset 40,00 % 85,71 % 91,67 % 83,33 % 100,00 % 33,33 % 81,48 % Yhteensä Lapin liiton palveluksessa oli 31.12.2014 yhteensä 54 henkilöä, joista 38,89 % oli vakinaisessa ja 61,11 % määräaikaisessa työsuhteessa. Liiton henkilöstöstä naisia on 44 henkilöä eli 81,48 % ja miehet ovat lisääntyneet yhdellä – miehiä on siis 10 vuonna 2014 - siis 18,52 %. Vuonna 2014 Lapin liitossa oli kaksi kesätyöntekijää ja kaksi harjoittelijaa. Alueidenkäytön ja ympäristön vastuualueelta maakuntainsinööri Hanne Junnilainen siirtyi IPlentoliikennehankkeeseen syksyllä 2014 ja hänen tehtäväänsä alueidenkäytön vastuualueella hoitaa hankkeen ajan filosofian maisteri Jaakko Raunio. Hallinnon ja talouden vastuualueella hallintojohtajaksi valittiin hallintotieteiden maisteri Raimo Holster, joka on hoitanut myös kansainvälisten suhteiden johtajan tehtävää oman tehtävänsä ohella. 34 Henkilöstön keski-ikä 2010 -2014 Keski-ikä 2014 2013 2012 2012 2011 2010 Koko henkilöstö 44,3 42,8 42,6 42,6 42,9 43,2 - naiset 45,2 44,1 43,4 43,4 43,5 43,7 - miehet 40,2 40,8 39,7 39,7 40,1 41,3 Henkilöstön ikärakenne Vakinainen henkilökunta Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä vuonna 2014 oli 46,7 vuotta ja vuonna 2013 keski-ikä oli 48,5 vuotta. 35 Määräaikainen henkilökunta Määräaikaisen henkilökunnan keski-ikä vuonna 2014 oli 40,3 vuotta ja vuonna 2013 keski-ikä oli 40,5 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 44,3 vuotta ja vuonna 2013 42,8 vuotta. Eläkkeelle siirtyminen Vanhuuseläkkeelle ei vuonna 2014 siirtynyt yhtään työntekijää. Henkilöstön palvelusuhteen pituus työnantajalla Palvelusuhteen pituus Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Alle 5 vuotta 6 19 25 5 vuotta tai enemmän 15 14 29 Yhteensä 21 33 54 Vakinaisista työsuhteista suurin osa on kestänyt yli 5 vuotta, mikä osoittaa, että Lapin liittoa pidetään hyvänä työnantajana. 36 7.3 Työaika, työpanos ja kustannukset Palkkaus Lapin liiton henkilöstön keskimääräinen vuosikeskiansio vuonna 2014 oli 44 115 €, naisten keskiansio oli 43 536 € ja miesten 55 269 €. Keskimääräinen ansio kuukaudessa vuonna 2014 oli naisilla 3 400 € ja miehillä 4 529 €. Koko henkilöstön kuukausipalkkojen mediaani oli 3 520 €, jonka alle jäi 48,15 % henkilökunnasta. Sairauspoissaolot Sairauspäivät yhteensä - joista 1-3 päivän pituisia 4-60 päivän pituisia yli 60 päivän pituisia Sairauslomia yhteensä - joista miehet naiset 2014 726 2013 385 2012 328 2011 646 2010 205 107 36 2 145 81 20 0 101 98 22 0 120 140 23 1 164 65 14 0 79 10 135 8 93 15 105 18 146 7 72 Vuoden aikana oli yhteensä 726 sairauspoissaolopäivää. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 341 päivää eli 88,57 %. Yhden päivän sairauslomia oli kaikkiaan 39 kpl. Tilapäisiä hoitovapaita käytettiin kaikkiaan 29 kpl (työpäiviä 29), joista naiset käyttivät 24 kpl ja vastaavasti miehet 5 kpl. Vuonna 2014 sairauslomapäiviä työntekijää kohti oli 13,4 työpäivää (7 työpäivää v. 2013 ja 5,7 työpäivää v. 2012). Henkilöstökustannukset (1 000 €) - luvut sisältävät luottamushenkilöille maksetut palkkiot. Koko henkilöstö 1 000 € Palkat Eläkekulut Muut henkilöstökulut Sairausvakuutuskorvaukset Työterveyshuolto Työpaikkaruokailu Henkilöstön koulutus Yhteensä 2014 2538 564 134 -29 36 8 18 3269 2013 +/- % ed. 2652 -4,30 574 -1,74 174 -22,99 -25 16,00 25 44,00 8 0,00 18 0,00 3426 -4,58 2012 2342 498 97 -37 17 9 17 2943 2011 2144 477 76 -33 30 10 17 2721 37 Projektien osuus henkilöstökustannuksista 1 000 € 2014 1462 256 63 -17 1764 Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Sairausvakuutuskorvaukset Yhteensä Toimintakulut € * henk.kulut €/toim.kuluista * henk.kulut %/toim.kuluista 2013 +/- % ed. 1480 -1,22 241 6,22 101 -37,62 -16 6,25 1806 -2,33 Varsinainen toiminta 2312 1505 65,10 % 2012 1364 217 54 -24 1611 2011 1113 179 37 -12 1317 Hankkeet Yhteensä 6089 8401 1764 3269 28,97 % 38,91 % Henkilöstökulut toimintakuluista olivat varsinaisella toiminnalla 65,10 % ja hankkeiden henkilöstökulut olivat 28,97 % toimintakuluista. Suuren eron varsinaisen toiminnan ja hankkeiden välillä selittää se, että hankkeissa käytetään paljon ostopalveluja. 7.4 Osaaminen ja sen kehittäminen Koulutustaso 2014 Vakinaiset Perusaste Keskiaste Korkea-aste Yhteensä %-osuudet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Määräaikaiset Yhteensä Naiset Miehet 0 0 0 0 5 7 12 11 17 25 42 35 22 32 54 46 0 1 8 9 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Naiset Miehet 0% 0% 0% 0% 0% 22,73 % 21,88 % 22,22 % 23,91 % 11,11 % 77,27 % 78,13 % 77,78 % 76,09 % 88,89 % Henkilöstön koulutusaste on varsin korkea. Naisista 76,1 %:lla ja miehistä 88,9 %:lla on korkeaasteen koulutus. Keskiasteen koulutus naisista on 23,9 %:lla ja miehistä 11,1 %:lla. Korkea-asteen koulutus on määräaikaisista 78,1 %:lla ja vakinaisista 77,3 %:lla. Keskiasteen koulutus määräaikaisista oli 21,9 %:lla ja vakinaisista 22,7 %:lla. 38 Taloushallinnon ohjelmaan kirjatut koulutukset Koulutuspäiviä Koulutuskustannukset € Koulutettuja yhteensä 2014 77 20529 31 Miehet Koulutuksiin osallistuneet %-osuudet Koulutuspäiviä %-osuudet 7 22,58 % 12 15,58 % 2013 85 18227 49 Naiset 2012 94 17659 58 2011 34 15480 42 2010 66 14600 29 Yhteensä 24 31 77,42 % 100,00 % 65 77 84,42 % 100,00 % Taulukoiden koulutuspäiviin ja prosenttiosuuksiin ei ole laskettu koko henkilökunnan koulutuksia. Koulutuskustannukset vuonna 2014 olivat 20 529 €, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 2302 € eli 12,63 %. Henkilöstö on osallistunut erilaisiin koulutuksiin aiempien vuosien tapaan. Rakennerahastojen työkokouksiin osallistumisia ei ole kirjattu taloushallinnon järjestelmään. Niihin on osallistunut henkilöstöä tarpeen mukaan. Taloushallinnon henkilöstö on osallistunut vuosittaisiin taloudenohjausjärjestelmän, verotuksen ja palkkahallinnon muutoksia käsitteleviin koulutuksiin. Ennakointikoordinaattori osallistui Brysselissä viikon ennakointikoulutukseen, ja on sen jälkeen pitänyt ennakointikoulutusta myös henkilökunnalle niin, että jokaisesta tiimistä 2-3 henkilöä on osallistunut koulutukseen. Näitä ei ole kirjattu taloushallinnon järjestelmään, kuten ei muitakaan talon sisäisiä info- ja koulutustilaisuuksia. Ajankohtaisista asioista ja muutoksista on pidetty koulutuksia tarvittaessa. Lapin liiton henkilöstöä on osallistunut mm. Matkailuparlamenttiin sekä Aluekehitys- ja Kuntatalouspäiville. Suurimpana muutoksena vuonna 2014 otettiin käyttöön Rondo ostolaskujen kierrätysjärjestelmä. Sen käyttöön on koulutettu ensin taloushallinnon henkilöstöä ja 2015 alussa koulutuksia tulee koko henkilökunnalle. Henkilöstön omaehtoista opiskelua on tuettu hallituksen hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Omaehtoisen opiskelun tarkoituksena on kehittää henkilön ammatillista osaamista, työkykyä ja työssä selviytymistä. 7.5 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstöruokailu Henkilöstöruokailu järjestettiin tarjoamalla henkilöstölle lounasseteleitä, joista työnantajan osuus on 25 %. Lounasseteleitä ostettiin vuoden aikana yhteensä 30 514 €:lla, vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,34 %. 39 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostettiin Rovaniemen Työterveys ry:ltä. Työterveyshuollon ja liiton yhteistyön tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sopimuksen sisältö kattaa työterveyslääkärin, -hoitajan, -psykologin ja työfysioterapeutin vastaanoton, työterveyslääkärin ja –hoitajan määräämät laboratoriotutkimukset, radiologiset tutkimukset sekä muut erikseen sopimuksessa mainitut palvelut, kuten työfysioterapeutin palvelut. Vuonna 2014 työterveyshuollon kustannukset olivat 25 747 €, lisäystä edelliseen vuoteen 1,86 %. 2014 95 20 Yleislääkärillä käynnit Erikoislääkärit Terveydentarkastuskäynnit Terveydenhoitajakäynnit Fysioterapiakäynnit Laboratoriotutkimukset Röntgenkuvaukset 67 85 176 17 Vakinaiset 2013 %/ed.vuosi 94 1,06 1 1 900,00 14 101 80 9 378,57 -15,84 120,00 88,89 2012 79 3 2011 88 6 2010 80 1 50 130 72 9 59 62 137 12 41 40 116 6 Määräaikaiset Yht. Naiset Miehet 6 32 11 46 10 35 1 11 19,3 80,7 22,2 77,8 8,3 91,7 Perusaste Työilmapiirikartoitukset Keskiaste Korkea-aste 5 14 Työilmapiirikartoitus on toteutettu 2008. Vuonna 2013 toteutettiin Rovaniemen Työterveys ry:n toiYhteensä 19 38 57 45 12 mesta työhyvinvointikysely, jossa oli muutamia avoimia kysymyksiä työn sisällöstä, työtyytyväisyydestä %-osuudet ja tehtävien kuormittavuudesta. Vastauksia tuli vähän – henkilöstö koki avoimet kysymykset hankaliksi. Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Yht. Perusaste Keskiaste 26,3 15,8 Korkea-aste sekä liikunta73,7 84,2 Tyky-toiminta ja virkistystoiminta Henkilöstöllä oli entiseen tapaan mahdollisuus saada neljä liiton kustantamaa liikunta-/kulttuuri-seteliä kuukaudessa. Henkilökunnalle järjestettiin vuoden 2014 aikana useita tapahtumia. Huhtikuun alussa käytiin pilkkimässä, hiihtämässä ja makkaran-& lätynpaistossa Kotisaaressa. Ilma oli keväisen vaihteleva, mutta kalansaalistakin tuli. Kehittämispäivät pidettiin kesäkuussa Ylitornion Karemajoilla. Syyskuussa oli perinteinen marjaretki, joka tällä kertaa suuntautui Köyryjärvelle erään työntekijämme mökille. Siellä saimme kalastuksen lisäksi heittää tikkaa, pelata mölkkyä ja kokeilla frisbee-golfia. Vuoden päätteeksi vietimme pikkujoulua 12.12.2014 Ounasvaaran Majoilla. Henkilökunta osallistui myös Lappi-parlamenttiin toimimalla siellä erilaisissa tehtävissä, kuten narikkatyttönä/-poikana ja vieraiden ohjaajina eri tehtävärasteilla. Alla olevassa kuvassa ei ole Lapin liiton henkilökuntaa, vaikka moniosaajia olemmekin. Lapin Balettiopiston nuoret taiteilijat viihdyttivät Lappi-parlamentin osallistujia hurmaavalla esityksellään. 40 41 8 TALOUS 8.1 Talous Liiton valtuusto hyväksyi 9.12.2013 kokouksessa talousarvion 2014 käyttötalousosioineen, investointeineen ja rahoitusosineen. Talousarvio oli tiukka – hallituksen määräyksen mukaisesti kukkaron nyörejä kiristettiin -0,01 % eli 2 157 € edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötaloussuunnitelma sisältää yleishallinnolle sekä kullekin vastuualueelle budjetoidut määrärahat. Valtuusto hyväksyi talousarvion sitovuustasoksi vastuualueittain tuloslaskelman toimintakulut ja -tuotot. Hallitus hyväksyi vastuualueiden käyttösuunnitelman ja vastuualueiden väliset siirrot tilikauden aikana. Maakuntajohtaja hyväksyi vastuualueen sisäiset siirrot. Lapin liiton valtuuston hyväksymä toimintavuoden 2014 käyttötalouden talousarvio oli 2 154 463 euroa. Tilikauden 2014 tulos on 125 639,75 euroa alijäämäinen. Alijäämän syntymiseen vaikuttivat muun muassa seuraavat syyt: Talousarvio laadittiin hallituksen määräyksen mukaisesti pienempänä kuin edellisvuosi, vaikka varovaisestikin arvioiden kulujen lisääntyminen noin 100 000 €:lla oli tiedossa Hallitus ylitti budjettinsa n. 20 000 €:lla => kokouksia pidettiin suunniteltua useammin ja muutamat kestivät yli neljä tuntia, mikä kasvatti kokouspalkkioita. Matkakuluja kertyi Kajaanissa pidetystä kokouksesta – sitä ei oltu etukäteen suunniteltu. Hankkeiden omarahoitusosuudet ylittyivät noin 37 000 €:lla. Tämä johtui siitä, että isoille hankkeille suunnitellut kuntarahoitusosuudet eivät kaikki toteutuneet tilikauden aikana, ja ne kirjattiin tilapäisesti Lapin liiton rahoitusosuudeksi. Oikaisut tapahtuvat seuraavalla tilikaudella, kun rahoitukset toteutuvat. FEM2015 –konferenssille oli budjetoitu tuloja 76 300 €, jotka jäivät toteutumatta. FEM – konferenssi järjestetään joka toinen vuosi, ja vuonna 2013 se tuotti tuloja n. 144 000 € - tarkoitus on siis, että FEMistä saadut tulot kattavat myös seuraavan vuoden menot. Hallinnon ja talouden vastuualueella syntyi melkein 15 000 €:n säästöt palkkakustannuksista, mutta LapIT-projektissa kustannukset ylittyivät n. 10 000 €:lla. Kansainvälisten suhteiden kustannuspaikalle oli budjetoitu 40 000 € henkilöstökustannuksiin, mutta ne jäivät käyttämättä, koska kv-johtajan tehtävät sovitettiin osaksi hallintojohtajan tehtäväkenttää. 42 8.2. Käyttötalouden toteumavertailu Lapin liitto 31.12.2014 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMAVERTAILU 1.1.-31.12.2014 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio Toteutuma Poikkeama YLEINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO VALTUUSTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 38 474,00 -38 474,00 38 004,00 -38 004,00 -470,00 470,00 HALLITUS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 44 700,00 -44 700,00 67 676,00 -67 676,00 22 976,00 -22 976,00 120 171,00 -120 171,00 123 052,00 -123 052,00 2 881,00 -2 881,00 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 17 655,00 -17 655,00 15 097,00 -15 097,00 -2 558,00 2 558,00 Yl. luottamushall.yht. 221 000,00 243 829,00 22 829,00 ALUEKEHITYS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 311 757,00 -311 757,00 299 711,00 -299 711,00 -12 046,00 12 046,00 ALUEIDENKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 426 253,00 -426 253,00 430 464,00 -430 464,00 4 211,00 -4 211,00 HALLINTO, TALOUS JA PALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut 10 000,00 725 716,00 19 413,00 763 230,00 9 413,00 37 514,00 MUU YLEISHALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate TULOSYKSIKÖT 43 Toimintakate KUNTA- JA SIDOSRYHMÄSUHTEET Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate -715 716,00 -743 817,00 46 927,00 0,00 292 658,00 21 899,00 362 563,00 21 899,00 69 905,00 -292 658,00 -340 664,00 -48 006,00 Talousarvio Toteutuma Poikkeama FEM 2011-2013-2015 (yhdistetty) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 76 300,00 76 300,00 0,00 0,00 56 682,00 -56 682,00 -76 300,00 -19 618,00 -56 682,00 KANSAINVÄLISET SUHTEET (avattu 1.7.2013) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 0,00 40 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -40 000,00 40 000,00 0,00 148 193,00 -148 193,00 0,00 155 874,00 -155 874,00 0,00 7 681,00 -7 681,00 MAAKUNTAJOHTAJA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate LAPIN LIITON TEKNINEN TUKI, TAVOITE 2 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 553 955,00 553 955,00 0,00 POHJOISKALOTIN NEUVOSTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 102 571,00 102 571,00 0,00 POHJOISKALOTIN RAJANEUVONTAPALVELU Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 106 405,00 106 405,00 INTERREG IV A POHJOINEN, OSAOHJELMA, TEKNINEN TUKI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 75 704,00 75 704,00 0,00 INTERREG III A EU-KOROT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 25 616,00 25 616,00 0,00 44 KOLARCTIC ENPI CBC Toimintatuotot Toimintakulut 822 518,00 822 518,00 0,00 PROJEKTIT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate VARS.TOIM. KÄYTTÖTALOUSTULOT YHTEENSÄ VARS. TOIM. KÄYTTÖTALOUSMENOT YHTEENSÄ VARS. TOIM. KÄYTTÖTALOUS NETTO YHTEENSÄ KUNTIEN JÄSENMAKSUT VARSIN.TOIM. TOIMINTAKATE 3 146 893,38 3 146 893,38 0,00 86 300,00 41 312,00 2 241 877,00 -2 155 577,00 2 154 463,00 -1 114,00 2 312 180,00 -2 270 868,00 2 154 463,00 -116 405,00 TULOSLASKELMA Toim.tuot. luott.+tulosyks. Projektit + tekn. tuki, tulot Toimintatuotot yhteensä 2 195 775,00 4 836 282,73 7 032 057,73 Toim.kul. luott.+tulosyks. Projektit + tekn. tuki, kulut Toimintakulut yhteensä 2 312 180,00 4 836 109,93 7 148 289,93 TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut -116 232,20 8 090,98 VUOSIKATE POISTOT SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET KULUT TILIKAUDEN TULOS Varausten vähennys Rahastojen vähennys -124 323,18 0,00 0,00 1 143,57 -125 466,75 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -125 466,75 45 46 47 48 8.4 Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2014 Lapin liitto kuntayhtymä TULOSLASKELMA 31.12.2014 31.12.2014 Lapin liitto TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot HENKILÖSIVUKULUT Eläkekulut Muut henkilösivukulut HENKILÖSTÖKORVAUKSET HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT AVUSTUKSET VUOKRAT MUUT KULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET KULUT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 31.12.2014 Pelastuslaitos 2 184 474,57 4 847 583,16 31.12.2014 Yhteensä 31.12.2013 Yhteensä 7 032 057,73 16 561 853,31 15 586,30 153 614,93 16 731 054,54 18 746 327,88 18 852 250,04 4 863 169,46 5 638 243,95 153 614,93 132 036,99 23 763 112,27 24 622 530,98 2 538 211,53 8 831 822,12 11 370 033,65 11 373 666,19 563 536,12 133 865,61 -29 099,65 3 206 513,61 3 764 372,32 61 088,68 116 051,74 436,58 1 610 221,64 523 170,87 -79 197,06 10 886 017,57 1 834 093,05 1 312 361,12 300,00 2 537 259,31 30 529,97 2 173 757,76 2 102 054,88 657 036,48 724 773,40 -108 296,71 -81 800,05 14 092 531,18 14 118 694,42 5 598 465,37 6 688 658,71 1 373 449,80 1 202 245,41 300,00 0,00 2 653 311,05 2 457 570,52 30 966,55 28 743,07 7 148 462,93 16 600 561,02 23 749 023,95 24 495 912,13 -116 405,20 130 493,52 14 088,32 126 618,85 993,38 0,00 5 954,94 3 129,42 -8 090,98 0,00 2 051,32 765,90 1 285,42 993,38 2 051,32 5 954,94 3 895,32 -6 805,56 984,24 25,00 989,59 3 004,89 -2 985,24 -124 496,18 131 778,94 7 282,76 123 633,61 0,00 0,00 1 143,57 129 196,32 129 196,32 0,00 1 143,57 80 356,04 1,02 522,26 -125 639,75 2 582,62 -123 057,13 42 756,33 0,00 27 888,00 0,00 0,00 27 888,00 0,00 0,00 27 888,00 0,00 0,00 -125 639,75 30 470,62 -95 169,13 70 644,33 49 Lapin liitto kuntayhtymä TASE 31.12.2014 Lapin liitto VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet / tavarat VAIHTO-OMAISUUS SAAMISET Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset SAAMISET RAHOITUSOMAISUUS Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset RAHOITUSOMAISUUS VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA Pelastuslaitos Sisäiset Yhteensä 31.12.2013 0,00 0,00 626 115,14 626 115,14 420 356,34 420 356,34 626 115,14 420 356,34 1 046 471,48 0,00 483 758,68 0,00 420 356,34 904 115,02 21 759 943,50 224 936,39 21 984 879,89 0,00 0,00 0,00 21 759 943,50 224 936,39 21 984 879,89 31 527 201,27 337 549,16 31 864 750,43 0,00 1 606 154,75 26 907,11 1 633 061,86 1 441 314,68 62 600,13 1 503 914,81 -45,90 3 047 423,53 89 507,24 3 136 930,77 436,89 2 379 320,23 39 244,55 2 419 001,67 284 812,73 284 812,73 1 917 874,59 288 484,77 288 484,77 1 792 399,58 -45,90 573 297,50 573 297,50 3 710 228,27 1 599 870,50 1 599 870,50 4 018 872,17 24 323 110,82 2 418 514,72 -45,90 26 741 579,64 36 787 737,62 -45,90 50 Lapin liitto VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA Peruspääoma MUUT OMAT RAHASTOT Kehittämisrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä 447 151,21 253 797,81 328 045,31 Oikaistu ed.tilikauden ylijäämää 0,00 Tilikauden ali-/ylijäämä -125 639,75 OMA PÄÄOMA 903 354,58 PAKOLLISET VARAUKSET MUUT PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKS Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKS TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT Valtion toimeksiannot 21 679 243,47 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat 330 970,58 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 22 010 214,05 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT RAH.- JA VAK.LAITOKSILTA Kotimaisilta pankeilta PITKÄAIKAINEN LYHYTAIKAINEN Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Saadut ennakot Saadut ennakot jäsenkunnilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA Pelastuslaitos Sisäiset 695 931,28 695 931,28 0,00 51 779,32 Yhteensä 31.12.2013 447 151,21 447 151,21 253 797,81 677 646,11 355 966,55 790 006,61 334 963,42 -45 108,00 -95 169,13 1 238 318,00 -183 004,83 70 644,33 1 480 763,87 0,00 0,00 0,00 0,00 199 290,00 199 290,00 199 290,00 199 290,00 227 178,00 227 178,00 0,00 21 679 243,47 31 458 136,66 0,00 0,00 330 970,58 22 010 214,05 432 683,35 31 890 820,01 0,00 695 931,28 695 931,28 377 798,46 377 798,46 0,00 357 222,20 0,00 871 506,66 -670,43 1 583 118,85 2 811 177,28 3 188 975,74 36 787 737,62 349 600,80 -45 108,00 30 470,62 0,00 238 082,75 31 672,94 392 075,90 713 610,91 1 409 542,19 5 760,00 630 237,43 -45,90 1 248 263,87 1 884 261,30 1 884 261,30 -45,90 -45,90 0,00 51 779,32 5 760,00 868 274,28 31 672,94 1 640 339,77 2 597 826,31 3 293 757,59 24 323 110,82 2 418 514,72 -45,90 26 741 579,64 51 LAPIN LIITTO KUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 2014 2014 2014 2014-2013 2013 Lapin liitto Pelastuslaitos yhteensä Muutos yhteensä TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate -124 496,18 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA 131 778,94 7 282,76 -116 350,85 123 633,61 -1 143,57 0,00 -1 143,57 -622,33 -521,24 0,00 -38 048,56 -38 048,56 -28 257,34 -9 791,22 -125 639,75 93 730,38 -31 909,37 -145 230,52 113 321,15 0,00 -1 994 188,68 -1 994 188,68 -963 697,18 -1 030 491,50 1 696 668,15 1 696 668,15 798 440,15 898 228,00 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 0,00 64 016,31 64 016,31 43 640,39 20 375,92 0,00 -233 504,22 -233 504,22 -121 616,64 -111 887,58 -125 639,75 -139 773,84 -265 413,59 -266 847,16 1 433,57 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0,00 695 931,28 0,00 695 931,28 318 132,82 377 798,46 -377 798,46 0,00 -377 798,46 0,00 0,00 318 132,82 0,00 318 132,82 318 132,82 377 798,46 -102 312,74 -45 108,00 -147 420,74 35 584,09 -183 004,83 0,00 0,00 -735,42 0,00 -735,42 -5 732 714,02 5 731 978,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 69 116,59 -787 045,69 -717 929,10 5 370 777,78 -6 088 706,88 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muut. Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -193 449,29 -19 757,68 -213 206,97 334 957,99 -548 164,96 Muut maksuvalmiuden muutokset -125 068,12 -806 803,37 -931 871,49 -26 978,25 -904 893,24 90 751,96 -851 911,37 -761 159,41 299 760,41 -527 094,78 -34 887,79 -991 685,21 -1 026 573,00 -489 218,43 -537 354,57 Kassavarat 31.12. 284 812,73 288 484,77 573 297,50 -1 026 573,00 1 599 870,50 Kassavarat 1.1. 319 700,52 1 280 169,98 1 599 870,50 -537 354,57 2 137 225,07 -34 887,79 -991 685,21 -1 026 573,00 -489 218,43 -537 354,57 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 Rahavarojen muutos 52 8.6 Tilinpäätöksen liitetiedot 8.6.1 Tuloslaskelman liitetiedot 2014 € 2013 € Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuudet Muut varsinaisen toim. tuotot Myyntituotot yhteensä Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset valtiolta Tuet ja avustukset EU:lta Maakunnan kehittämisraha Muut tuet ja avustukset Tuet ja avustukset yhteensä Muut toimintatuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä 2 154 463,00 30 011,57 2 184 474,57 2 156 620,00 681 836,59 2 838 456,59 3 531 338,48 295 695,48 1 020 549,20 4 847 583,16 4 258 776,67 194 740,88 1 170 240,48 5 623 758,03 7 032 057,73 0,00 8 462 214,62 53 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kuntayhtymän suunnitelman mukaisten poistojen laskennassa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta. Poistojen perustana oleva käyttöomaisuus on määritelty kirjanpitolain 12.3 §:ssä. Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevan oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Kuntajaosto on tarkentanut käsitettä siten, että mukaan käyttöomaisuutta ovat tulon tuottamisen tarkoituksesta riippumatta hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useamman kuin yhden tilikauden. Investointimenojen aktivointirajaksi on vahvistettu 8 409,40 €. Rajan alle jäävät hankkeet ja hankinnat kirjataan suoraan tilivuoden menoksi ja ylimenevät aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Poistomenetelmät ja poistoajat ovat seuraavat: AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset Perustamis- ja järjestelymenot Tutkimus- ja kehittämismenot Liikearvo Atk-ohjelmistot Muut Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 3 vuotta 3 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa 3 vuotta 3 vuotta KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Ei poistoa 54 8.6.2 Tasetta koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 55 Oma pääoma 56 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 31.12.2014 LAPIN LIITON PERUSPÄÄOMA Kunta Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio YHTEENSÄ 447 151,21 € Kunnallis- ja yhteisöveroosuudet 2013 %-osuus Osuus peruspääomasta € 4 946 229,00 € 0,86 3 850,64 € 20 408 909,00 € 3,55 15 888,32 € 79 731 796,00 € 13,88 62 071,15 € 23 639 980,00 € 4,12 18 403,71 € 30 328 399,00 € 5,28 23 610,64 € 18 560 355,00 € 3,23 14 449,22 € 10 676 359,00 € 1,86 8 311,54 € 7 274 748,00 € 1,27 5 663,39 € 2 759 961,00 € 0,48 2 148,63 € 10 610 645,00 € 1,85 8 260,38 € 8 911 889,00 € 1,55 6 937,90 € 9 019 852,00 € 1,57 7 021,95 € 201 621 550,00 € 35,10 156 962,23 € 10 157 581,00 € 1,77 7 907,67 € 3 545 970,00 € 0,62 2 760,54 € 10 400 206,00 € 1,81 8 096,55 € 27 508 477,00 € 4,79 21 415,33 € 8 955 872,00 € 1,56 6 972,14 € 70 202 547,00 € 12,22 54 652,63 € 3 841 886,00 € 0,67 2 990,91 € 11 272 671,00 € 1,96 8 775,77 € 574 375 882,00 € 100,00 447 151,21 € Jäsenkunnan osuus Lapin liiton varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnilla on 22 §:n nojalla viimeksi päättyneeltä ja kahdelta sitä edeltävältä varainhoitovuodelta yhteensä määrätty. Lapin liitossa on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista (Lapin liiton perussopimus 18 §). Jäsenkunnan maksuosuuden suuruus määräytyy siten, että maksuosuuksilla koottava määrä jaetaan kaikissa jäsenkunnissa edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa kertyneiden veroäyrien määrällä ja kerrotaan jäsenkunnan äyrimäärällä. Kunnallisverotietoina käytetään syksyllä saatavissa olevia verottajan ennakkotietoja elleivät lopulliset tiedot ole talousarvion laadintavaiheessa valmistuneet (Lapin liiton perussopimus 22 §). 57 Muut toimeksiantojen pääomat 58 59 8.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Rahapalkat Jaksotetut palkat Palkat yhteensä Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstökulut yhteensä Projektien osuus henkilöstökuluista. Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 2 537 183,73 1 027,80 2 538 211,53 563 536,12 133 865,61 -29 099,65 3 206 513,61 2013 2 618 886,80 32 969,71 2 651 856,51 574 245,77 173 197,61 -25 233,69 3 374 066,20 1 773 259,21 54 henkilöä 1 811 997,54 55 henkilöä 8.8 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy. Kolarctic ENPI CBC-ohjelman tarkastukset on tehnyt PricewaterhouseCoopers Oy. Tilintarkastuspalkkiot vuonna 2014 ovat jakaantuneet seuraavasti: KPMG OY Varsinainen toiminta Tarkastuslautakunta Hankkeet Yhteensä € PWC OY YHTEENSÄ 11 500,00 € 3 581,50 € 910,00 € 11140,76 15 991,50 € 11140,76 27 132,26 € 60 8.8 Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Maakuntahallitus esittää, että: - tilikauden alijäämä 125 639,75 euroa siirretään taseeseen yli-/alijäämätilille. LAPIN LIITTO Rovaniemellä 30.3.2015 LAPIN LIITON HALLITUS Markus Lohi Maarit Airaksinen Hilkka Halonen Markku Harju Susanna Kantola Juhani Keinänen Pertti Keränen Juha Pikkarainen, vj. Pirita Nenonen, vj. Esa Nordberg Arto Ojala Jouni Ollikkala Pekka Pelttari Veikko Virtanen Reeta Willig Mika Riipi 61 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Rovaniemellä . 2015 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Juha Väärälä JHTT, KHT 62 Lapin liiton työryhmät ja liiton edustukset muissa työryhmissä 2014 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmä (21.11.2014) Taho Kemijärven kaupunki Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Pelkosenniemen kunta Posion kunta Posion kunta Ranuan kunta Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Sallan kunta Sallan kunta Savukosken kunta Savukosken kunta Itä-Lapin kuntayhtymä Rovaniemen Kehitys Oy Lapin ELY / liikenne- ja infrastruktuuri Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat Liikennevirasto Suomen metsäkeskus Lappi Metsähallitus Paliskuntain yhdistys Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto Lapin kauppakamari Lapin yrittäjät ry Matkailuyrittäjien edustaja Jäsen Arto Ojala (vara pj.) Heikki Nivala Erkki Parkkinen Annika Kostamo Martti Varanka Toini Määttä Veli Saarijärvi Veijo Illikainen Esko Lotvonen (pj.) Sakari Trög Raija Ämmälä Erkki Yrjänheikki Mauri Aarrevaara Mervi Pääkkö Aila Ryhänen Heikki Kontiosalo Jorma Leskinen Päivi Kainulainen Varajäsen Aulikki Imporanta Juha Pikkarainen Jaana Koskela Tero Luoma-aho Olavi Lehtiniemi Eila Seppänen Risto Niemelä Pasi Luokkanen Martti Anttila Maarit Airaksinen Pertti Aska Olli Aatsinki Tuula Boman Jouni Halonen Timo Jokelainen Seppo Serola Anssi Juujärvi Lauri Karvonen Sanna Hast Jukka Aula Taija Jurmu Esa Auer Miia Porkkala Kaija Pekkala Asiantuntijajäsenet Kemijärvi; Tapio Pöyliö Pelkosenniemi; Panu Leinonen Posio; Jorma Varanka Rovaniemi; Tarja Outila, Markku Pyhäjärvi Savukoski; Jarmo Ahtinen Ulla Alapeteri Ulla Huusko Kritiina Hoikka Anna-Leena Jänkälä Juha Savukoski Timo Rautajoki Riitta Pesonen Anu Summanen 63 Muut Lapin liiton edustukset: Hallituksen asettamat: Barentsin alueneuvosto Maakuntajohtaja Mika Riipi, varalla yhteysjohtaja Maiju Hyry Barentsin aluekomitea Vt. hallintojohtaja Raimo Holster, varalla kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Ivalojoen vesistöalueen tulvaryhmä Janne Seurujärvi, pj. Järjestöneuvottelukunta Hallituksen jäsen Hilkka Halonen, pj, hallituksen jäsen Maarit Airaksinen, vpj, kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmä Hannes Manninen, pj./yhteysjohtaja Maiju Hyry (asiantuntija-sihteeri) Lapin hyvinvoinnin kehittämisen maakunnalliset suuntaviivat -koordinaatiotyöryhmä Hallituksen vj. Marja-Leena Laitinen, Tarja Tapio ja hallituksen jäsen Reeta Willig, kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Lapin liikennejärjestelmätyöryhmä Jorma Winter, pj, varalla hallituksen jäsen Reeta Willig, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen Lappi – Murmansk työryhmä Maakuntajohtaja Mika Riipi, hallituksen jäsen Veikko Virtanen Metsähallituksen alueellinen neuvottelukunta Yhteysjohtaja Maiju Hyry Pohjoiskalotin neuvosto Hallituksen jäsen Arto Ojala, varalla valtuuston varapj. Simo Rundgren Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitea Maakuntajohtaja Mika Riipi ja kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Pohjois-Suomen neuvottelukunta Valtuuston pj. Eugen Parviainen, hallituksen pj. Markus Lohi, valtuuston 1. vpj. Simo Rundgren, valtuuston 2. vpj. Ulla-Maija Kemppainen, hallituksen vpj. Juhani Keinänen, maakuntajohtaja Mika Riipi Särestöniemen museosäätiö Leena Jääskeläinen Tornionjoen vesistöalueen tulvaryhmä Eugen Parviainen, pj. 64 Metsähallituslain saamelaisasioita valmisteleva työryhmä Veikko Väänänen Muut edustukset: Barentsin alueellinen liikenne- ja logistiikkatyöryhmä BRWGTL Maakuntainsinööri Hanne Junnilainen Barents Euro-Arctic Transport Area BEATA Maakuntainsinööri Hanne Junnilainen Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansallinen ja alueellinen työryhmä Ympäristöasiantuntija Tiina Elo, varalla suunnittelujohtaja Riitta Lönnström Helsingin yliopiston Kilpisjärven tutkimusaseman neuvottelukunta Maakuntajohtaja Mika Riipi Interreg IVA Pohjoinen hallintokomitea Kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl, varalla aluekehitysasiantuntija Olli Pohjonen Itä- ja Pohjois-Suomen Bryssel –toimisto ohjausryhmä: Maakuntajohtaja Mika Riipi työvaliokunta: vt. hallintojohtaja Raimo Holster Joint working group on youth issues (Barents yhteistyö) Aluekehitysasiantuntija Anne Kenttäkumpu Joint working group on tourism (Barents yhteistyö) Matkailuasiantuntija Satu Luiro Kiinteistö Oy Vilhontalon hallitus Vt. hallintojohtaja Raimo Holster, varalla maakuntainsinööri Juha Piisilä Laajakaista kaikille hanke, laajakaista yhteyshenkilöt (LVM) Kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä Aluekehitysasiantuntija Olli Pohjonen ja kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Lapin Ely-keskuksen neuvottelukunta Maakuntajohtaja Mika Riipi, yhteysjohtaja Maiju Hyry Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen johtoryhmä Yhteysjohtaja Maiju Hyry, pj. Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunta Maakuntajohtaja Mika Riipi, varalla yhteysjohtaja Maiju Hyry Lapin kulttuuriympäristön yhteistoimintaryhmä Suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, varalla ympäristöasiantuntija Tiina Elo 65 Lapin liikenneturvallisuusneuvottelukunta Maakuntainsinööri Hanne Junnilainen Lapin maahanmuuttotoimikunta Ohjelmapäällikkö Mervi Nikander, kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Lapin maaseututyöryhmä Kyläkoordinaattori Juha Kutuniva Lapin metsäneuvosto Yhteysjohtaja Maiju Hyry, varalla maakuntainsinööri Juha Piisilä Lapin rakennusperinneyhdistys Ympäristöasiantuntija Tiina Elo, asiantuntija suunnittelujohtaja Riitta Lönnström Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä Suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, varalla maakuntainsinööri Juha Piisilä Maakunnallinen ennakointityöryhmä Kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl, varalla kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Maakuntien pitkän aikavälin koulutustarve-ennakointi yhteyshenkilöt (OKM, TEM) Kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen Manner-Suomen ESR-seurantakomitean sihteeristö Aluekehitysasiantuntija Satu Kantola Metla; Rovaniemen yksikön hoitokunta Yhteysjohtaja Maiju Hyry Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluvaliokunta Maakuntajohtaja Mika Riipi, varalla kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Pohjoismainen tieliikennefoorumi – PTL Maakuntainsinööri Hanne Junnilainen Pohjois-Suomen EAKR seurantakomitean sihteeristö Ohjelmapäällikkö Mervi Nikander, varalla aluekehitysasiantuntija Minna Hietanen/aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkatyöryhmä Maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, pj. Pohjois-Suomen strategian ohjausryhmä Yhteysjohtaja Maiju Hyry, kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Pohjois-Suomen Tavoite 2 –ohjelman koordinaatiotyöryhmä Aluekehitysasiantuntija Minna Hietanen, kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl, varalla ohjelmapäällikkö Mervi Nikander Pääratatyöryhmä 66 Maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, varalla suunnittelujohtaja Riitta Lönnström Rovajärven yhteistyöryhmä Maakuntainsinööri Juha Piisilä, varalla suunnittelujohtaja Riitta Lönnström Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä Kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen SOVA yhteyshenkilöverkosto Suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, varalla ympäristöasiantuntija Tiina Elo Suomen metsäkeskuksen Lapin alueneuvottelukunta Suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, varalla maakuntainsinööri Juha Piisilä Tulvariskien hallinnan koordinaatiotyöryhmä (MMM) Yhteysjohtaja Maiju Hyry Vastuullisen kaivostoiminnan valmisteluryhmä, Sitra Yhteysjohtaja Maiju Hyry, varalla maakuntajohtaja Mika Riipi 67 Lapin liiton viraston lausunnot ja kannanotot 2014 - Asemakaava- ja tonttijakomuutos 2. kaupunginosa kortteli 2019, Seminaarinkatu-Särkeläntie luonnosvaiheessa, Tekninen osasto/Maankäyttö, Kemijärvi 7.1.2014 - eräistä kalojen poisheittokiellon toimeenpanoa koskevista kysymyksistä maa- ja metsätalousministeriölle 7.1.2014 - Sodankylän kirkonkylän osayleiskaavasta ehdotusvaiheessa Sodankylän kunnalle 9.1.2014 - Vuostimo-Vuostimojärvi-Ahvenlampi-Tunturikylä yleiskaavaehdotuksesta Kemijärven kaupungille 15.1.2014 - Kolarin Rämeänniemen-Ylläsjärven ranta-asemakaavan muutoksesta, valmisteluvaihe Kolarin kunnanhallitukselle 15.1.2014 - Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivospiirihakemuksesta TUKES:ille 15.1.2014 - Kilvenjärven kaivospiirin (3556) raukeamisen lykkäämistä koskevasta hakemuksesta Turvallisuusja kemikaalivirastolle 16.1.2014 - Paikallisen kehittämisen valtakunnalliseksi ohjelmaksi 2014-2020 20.1.2014 - Tervolan Löylyvaaran tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta Tervolan kunnanhallitukselle 20.1.2014 - Simon Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lapin ELY -keskukselle 20.1.2014 - Napapiirin Residuum Oy:n lietteiden, biojätteen ja tuhkien yhteiskäsittely – hanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lapin ELY -keskukselle 20.1.2014 - Hannukaisen kaivosteollisuusalueen, Hannukaisen kylän ja Rautuvaaran teollisuusalueen asemakaavaluonnoksista Kolarin kunnanhallitukselle 29.1. 2014 - Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan valmisteluvaiheessa Kolarin kunnanhallitukselle 29.1.2014 - Selvitys maakunnan kehittämisrahan vaikuttavuuden arvioinnista vuonna 2013 Työ- ja elinkeinoministeriölle 31.1.2014 - Kaunispään asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta Saariselän rinnealueella ehdotusvaiheessa Inarin tekniselle lautakunnalle 3.2.2014 - uuden kalastuslain hallituksen esitysluonnoksesta maa- ja metsätalousministeriölle 3.2.2014; työvaliokunnan hyväksymä lausunto - moottorikelkkailureitistä Halmelehdontie-Vallovaara, reittisuunnitelma Sallan kunnalle 10.2.2014 - Matkakoti 2 asemakaavamuutosehdotuksesta Tornion kaupunginhallitukselle 10.2.2014 - asemakaavan muutoksesta 3. kaupunginosan (keskusta) kortteleihin 3010, 3050 ja 3051 sekä Jääsköntien alueilla, ehdotusvaihe Kemijärven tekniselle osastolle 11.2.2014 - asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta 2. kaupunginosan korttelissa 2019, ehdotusvaihe Kemijärven tekniselle osastolle 11.2.2014 - maantien 944 Autti-Kemijärvi parantaminen Karsimusperän sillan kohdalla, Kemijärvi, Lapin ELY keskukselle 14.2.2014 - Ranuan Kuituverkot Oy:n Ranuan laajakaistahanke Viestintävirastolle 19.2.2014 - hallituksen esityksestä alusturvallisuuden valvontalain, laivaväkilain ja alusturvallisuuslain muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriölle 20.2.2014 - Sauvosaaren kaupunginosan nk. Sarius-alueen asemakaavamuutosehdotuksesta Kemin kaupungille 27.2.2014 - Tervolan kirkonkylän Keskustien asemakaavan ehdotuksesta Tervolan kunnalle 27.2.2014 - Suomun yleiskaavaehdotuksesta Kemijärven kaupungille 27.2.2014 - HE laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta, Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hankeen yhteislausunto liikenne- ja viestintäministeriölle 25.2.2014 68 - luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (pohjavesien suojelun sääntelyn kehittäminen) Ympäristöministeriölle 28.2.2014 - Saija-Pulkkaviita osayleiskaavamuutoksesta, valmisteluvaihe Sallan kunnalle 28.2.2014 - Vasikkaselän ranta-asemakaavan osittaisesta muutoksesta, valmisteluvaihe, Posion kunnalle 10.3.2014 - Porosaaren Yli-Kitkan ranta-asemakaavan osittaisesta muutoksesta, valmisteluvaihe, Posion kunnalle 10.3.2014 - Kivelän ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus, valmisteluvaihe, Posion kunnalle 10.3.2014 - Mustavaaran kaivoksen osayleiskaavasta ehdotusvaiheessa, Posion kunnalle 11.3.2014 - Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta, Sosiaali- ja terveysministeriölle 10.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Rantamaan kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Kalkkimaan kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Kvartsimaan kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Ristimaan kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Sompuojan kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Kutuvuoman kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Suurikuusikon kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Kuotkon kaivospiiri, Tukesille 14.3.2014 - Piilolan ranta-asemakaavan ehdotusvaiheen luonnoksesta, Ranuan kunnalle 14.3.2014 - kaivosluvassa annettavien määräysten antamisesta ja vakuuden määräämiseksi, Elijärven kaivospiiri, Tukesille 17.3.2014 - selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, Valtiovarainministeriölle 17.3.2014 - Tenonlaakson rantaosayleiskaavojen Utsjoen osa-alueen osayleiskaavaluonnoksesta Utsjoen kunnalle 21.3.2014 - Utsjoen kirkonkylän asemakaavamuutoksesta ja -laajennuksesta, valmisteluvaihe Utsjoen kunnalle 21.3.2014 - Seipinmäen ja Tikkalan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lapin ELY keskukselle 21.3.2014 - Savukosken kunnan uudesta rakennusjärjestyksestä Savukosken kunnalle 26.3.2014 - Äkäslompolon asemakaavan laajennuksesta koskien Ristimellan aluetta, valmisteluvaihe, Kolarin kunnalle 26.3.2014 - Kivirannantie 14 asemakaavamuutosluonnoksesta, Tornion kaupunginhallitukselle 31.3.2014 - Inarin kirkonkylän asemakaavamuutoksesta ja -laajennuksesta, ehdotusvaihe, Inarin kunnalle 31.3.2014 - Muonion keskustan asemakaavan muutosehdotuksesta Muonion kunnanhallitukselle 31.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Pahtavaaran kaivospiiri, Tukesille 31.3.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Kevitsan kaivospiiri, Tukesille 31.3.2014 - Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2010 – Suomen rakennerahasto-ohjelman viestintästrategialuonnoksesta, Työ- ja elinkeinoministeriölle 31.3.2014 69 - Luonnos valtioneuvoston asetuksesta alueiden kehittämiseksi ja rakennerahastotoiminnan hallinnoimiseksi, luonnos valtioneuvoston asetuksesta aluekehittämisen ja rakennerahastojen rahoittamiseksi ja asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriölle 9.4.2014 - Sodankylän Kakslauttasen Kultaojan asemakaavalaajennusluonnoksesta Sodankylän kunnalle 16.4.2014 - Agnico Eagle Finland Oy:n Kuotkon satelliittimalmiota koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lapin ELY -keskukselle 16.4.2014 - luonnoksesta ilmastonmuutoksen kansalliseksi sopeutumisstrategiaksi 2020 Maa- ja metsätalousministeriölle 16.4.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Suhangon kaivospiiri, Tukesille 23.4.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Mustavaaran kaivospiiri, Tukesille 23.4.2014 - kaivosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisten määräysten antamisesta ja vakuuden määräämisestä, Soklin kaivospiiri, Tukesille 23.4.2014 - Simonniemen ja Simonkylän maisemanhoitoalueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta Lapin ELY -keskukselle 28.4.2014 - asemakaavan muutoksesta 3. kaupunginosa kortteli 3016, valmisteluvaihe Kemijärven kaupungille 28.4.2014 - asemakaavan muutosehdotuksesta koskien 1. kaupunginosan kortteli 10 tontteja 8, 10, 11 ja 12 sekä Korkalonkadun katualuetta 9.5.2014 - laajakaistatukilain muuttaminen, riskianalyysi Liikenne ja viestintäministeriölle 15.5.2014 - kommentti: haja-asutusalueiden nettipalvelut 2020 – ehdotuksia toimenpideohjelmaa varten Liikenne- ja viestintäministeriölle 21.5.2014 - Pyhä-Luoston alueen yleiskaavaluonnoksesta osa-alue 6 (Pyhäjärven kylä) Pelkosenniemen kunnalle 23.5.2014 - Meltauksen osayleiskaavaluonnoksesta Rovaniemen kaupungille 26.5.2014 - Saija-Pulkkaviita osayleiskaavamuutoksesta, ehdotusvaihe, Sallan kunnalle 26.5.2014 - valtioneuvoston asetuksesta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriölle 2.6.2014 - Palkisvaara – Kannusvaara tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta Sodankylän kunnalle 3.6.2014 - ehdotuksesta maa-aineislain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettelyiden yhdistämisestä ympäristöministeriölle 4.6.2014 - Lausunto Ajoksen merituulipuiston osayleiskaavamuutoksesta ehdotusvaiheessa 16.6.2014 - Lausunto Tornion kaupungin 4. Suensaaren kaupunginosan korttelin 17 asemakaavan muutosluonnoksesta 16.6.2014 - Lausunto Niemen ranta-asemakaavaluonnoksesta koskien osittaisia Pasmajärven ranta-alueita 16.6.2014 - Lausunto Äkäslompolon asemakaavan laajennusehdotuksesta koskien Röhkömukanmaan aluetta 16.6.2014 - Lausunto Simon Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta 25.6.2014 - Lausunto Simon Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta 25.6.2014 - Lausunto Simon Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta 25.6.2014 - Lausunto Kittilän kunnan Levin asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta valmisteluvaiheessa, Rakkavaara 9 ja kortteli 420 25.6.2014 - Lausunto Tornion Yli-Kaakamon tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 25.6.2014 - Lausunto Rovaniemen 18. kaupunginosan Napapiirin, Santa Parkin ympäristön asemakaava- ja asemakaavamuutosluonnoksesta 23.6.2014 - Lausunto asemakaavamuutos- ja laajennusehdotuksesta 18. kaupunginosa, Napapiiri korttelit 7002-7007 sekä viereiset virkistysalueet 25.6.2014 70 - Lausunto Palovaara – Ahkiovaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 25.6.2014 - YVA -menettelyn tarpeellisuudesta koskien NP4 -altaan rakentamista Agnico Eagle Finland Oy:n, Kittilän kaivoksen yhteyteen Lapin ELY -keskukselle 19.6.2014 - Levin korttelin 33 tonttien 1 ja 6 sekä korttelin 35 tontin 5 asemakaavamuutoksesta, ehdotusvaihe Kittilän kunnalle 26.6.2014 - Ainiolanvaaran asemakaavaehdotuksesta 26.6.2014 Tornion kaupungille - Paakkola - Ylipaakkola kyläyleiskaavasta valmisteluvaiheessa Tervolan kunnalle 26.6.2014 - Kemijärven Patokankaan raakapuuterminaalin ratasuunnitelma Liikennevirastolle 4.8.2014 - Soklin asemakaavasta valmisteluvaiheessa Savukosken kunnalle 4.8.2014 - Kemijärven Patokankaan raakapuuterminaalin ratasuunnitelmasta Liikennevirastolle 4.8.2014 - Sodankylän Kakslauttasen Kultaojan asemakaavalaajennusehdotuksesta Sodankylän kunnalle 5.8.2014 - hallituksen esitys eduskunnalle kestävän metsätalouden rahoituslaiksi ja laeiksi eräisiin siihen liittyvien lakien kumoamisesta Maa- ja metsätalousministeriölle 5.8.2014 - Ylläsjärven asemakaavan muutosehdotuksesta koskien Niemen aluetta Kolarin kunnalle 11.8.2014 - Ylläsjärven asemakaavan muutosehdotuksesta koskien Niemen aluetta Kolarin kunnalle 11.8.2014 - Kevon luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta Metsähallitukselle 13.8.2014 - Pelkosenniemen rakennusjärjestysehdotuksesta Pelkosenniemen kunnalle 13.8.2014 - Simon maisemanhoitoalueen perustamisesta Lapin ELY keskukselle 13.8.2014 - Fingrid Oy:n lunastuslupahakemuksesta koskien Keminmaa-Takakumpu 2x110 kV voimajohtoa 13.8.2014 Maanmittauslaitokselle Hämeenlinnaan - haja-asutusalueiden nettipalveluiden kehittämisestä Liikenne- ja viestintäministeriölle 18.8.2014 - luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Ympäristöministeriölle 20.8.2014 - ELY -keskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriölle 20.8.2014 - Tähtikuitu Oy:n Sodankylän laajakaistahankkeesta Viestintävirastolle 28.8.2014 - Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon liittojen yhteislausunto: Laajakaista tukilain muuttaminen Viestintävirastolle 29.8.2014 - komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2015 maa- ja metsätalousministeriölle 18.9.2014 - komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2015 maa- ja metsätalousvaliokunnalle 18.9.2014 - hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta (HE 77/2014 vp) eduskunnan ympäristövaliokunnalle 24.9.2014 - Tuomaanpalon asemakaavan valmisteluaineistosta Muonion kunnanhallitukselle 26.9.2014 - Tuomaanpalon asemakaavan valmisteluaineistosta Muonion kunnanhallitukselle 26.9.2014 - alusten radiolaitteita koskevasta määräysluonnoksesta Trafille 3.10.2014 - Äkäskeron ranta-asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta Muonion kunnalle 7.10.2014 - asemakaavan muutoksesta 3. kaupunginosa kortteli 3016, valmisteluvaihe Kemijärven kaupungille 10.10.2014 - Tornion Torpin kaupunginosan ratapiha-alueen asemakaavamuutosluonnoksesta Tornion kaupunginhallitukselle 13.10.2014 - Rovaniemen 18. kaupunginosan Napapiirin, Santa Parkin ympäristön asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotuksesta Rovaniemen kaupungille 14.10.2014 - Ounasvaaran alueen yleiskaavamuutosehdotuksesta Rovaniemen kaupungille 14.10.2014 - Mallan luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta metsähallitukselle 30.10.2014 - hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 167/124 vp) eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 30.10.2014 - Meltauksen osayleiskaavaehdotuksesta Rovaniemen kaupungille 4.11.2014 71 - asemakaavamuutosehdotuksesta 1. kaupunginosa kortteli 37 tontti 1 sekä katu- ja virkistysalueet Rovaniemen kaupungille 4.11.2014 - Enontekiön kunnan alueelle kohdistuvasta malminetsintälupahakemuksesta Tukes 14.11.2014 - Reväsvaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lapin ELY:lle 17.11.2014 - UK-puisto – Sompio-Kemihaara-Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksesta metsähallitukselle 24.11.2014 - Tornion kaupungin 4. Suensaaren kaupunginosan korttelia 17 ja siihen liittyviä katu- ja torialueita koskevasta Barents-keskuksen asemakaavamuutosehdotuksesta Tornion kaupunginhallitukselle 25.11.2014 - maakuntien yhteislausunto; viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettavasta menettelystä (dnro 1004/922/2014) viestintävirastolle 28.11.2014 - Posion Murtotuulen tuulivoimapuiston osayleiskaavasta, ehdotusvaihe Posion kunnalle 28.11.2014 - Ranuan Seudun Matkailu Oy:n esitykseen kodin tarjoamisesta Kiinasta Suomeen tuotavalle Pandalle maa- ja metsätalousministeriölle 28.11.2014 - Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava YVM6/5222/2014 ympäristöministeriölle 5.12.2014 - Tervolan Palveluverkot Oy:n Tervolan kunnan laajakaistahanke Viestintävirastolle 1.12.2014 - Napapiirin Residuum Oy:n lietteiden, biojätteen ja tuhkien yhteiskäsittely -hanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lapin ELY-keskukselle 5.12.2014 - luonnonsuojelulain mukaisen maisema-alueen perustamisesta Simoon ympäristöministeriölle 8.12.2014 - paliskuntien rajojen vahvistamista koskevassa asiassa liittyen Näkkälän paliskunnan jakamiseen Lapin aluehallintovirastolle 11.12.2014 - Maantien 950 Salla-Sallatunturi kevyen liikenteen väylä, Salla, Tiesuunnitelman laatiminen Lapin ELY -keskukselle 12.12.2014 - pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiasta ympäristöministeriölle 18.12.2014 - Kittilän kunnan Levin kortteleiden 27, 31, 83 ja 299 (Hissitien osa 2) asemakaavamuutosluonnoksesta Kittilän kunnanhallitukselle 18.12.2014 - Kittilän kunnan Levin kortteleita 32 ja 36 koskevasta (Hissitie osa 1) asemakaavamuutosehdotuksesta Kittilän kunnanhallitukselle 18.12.2014 - Sodankylän Kakslauttasen asemakaavamuutosluonnoksesta koskien pysäköinti- ja levähdysaluetta Sodankylän kunnalle 18.12.2014 - Norvajärven osayleiskaavaluonnoksesta Rovaniemen kaupunginhallitukselle 18.12.2014 - sisäasiainministeriön asetusluonnoksesta rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja –kielloista Rajavartiolaitoksen esikunnalle 18.12.2014
