docSuomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
download 
Report Transcription
Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden
Suomen panimo‐ ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset ..................................................................................................... 2 Työllistävä vaikutus ............................................................................................................. 2 Verotuotot ............................................................................................................................ 4 Arvonmuodostus ................................................................................................................. 8 2. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet............................................................................................... 10 2.1 Työllistävä vaikutus ........................................................................................................... 11 2.2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot .............................................................. 12 2.3 Arvonmuodostus ...............................................................................................................12 3. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa .............................................. 13 3.1 Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto ................................................................................. 13 3.2 Oluen myynnin kehitys ja jakauma .................................................................................... 15 4. Työllistävä vaikutus .................................................................................................................. 16 4.1 Suorat työllisyysvaikutukset............................................................................................... 16 4.2 Epäsuorat työllisyysvaikutukset ......................................................................................... 17 4.2.1 Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset........................................................................... 18 4.2.2 Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset ........................................ 19 4.3 Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti ..................................... 20 4.3.1 Oluen välilliset työllisyysvaikutukset .............................................................................. 21 4.3.2 Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset ......................................................... 22 4.3.3 Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset ................................ 23 4.4 Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat .................................................................... 24 4.4.1 Mallasteollisuus ............................................................................................................. 24 4.4.2 Itämeren laivamyynti ..................................................................................................... 24 4.4.3 Pullonpalautus .............................................................................................................. 25 5. Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista verotuotoista .................................. 26 5.1 Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot ............................................................................. 26 5.2 Epäsuora ja välillinen arvonlisävero .................................................................................. 28 5.3 Tuloverot ja henkilöstösivukulut ......................................................................................... 29 5.4 Muut verot ......................................................................................................................... 31 6. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus .......................................................... 32 6.1 Arvonmuodostus ...............................................................................................................32 6.1.1 Suora arvonmuodostus ................................................................................................. 32 6.1.2 Epäsuora arvonmuodostus ........................................................................................... 33 6.1.3 Välillinen arvonmuodostus ............................................................................................ 34 6.2 Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät ................................................................................ 35 6.2.1 Myydyn tuotannon arvo ................................................................................................. 37 6.2.2 Tuotannon kustannukset ............................................................................................... 37 LIITTEET ............................................................................................................................................ 38 Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt ......................................................................... 38 Liite 2: Julkaisut .................................................................................................................................. 38 Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset .......................................................................................... 39 Liite 4: Metodologia, verotus............................................................................................................... 43 Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus ................................................................................................ 45 1.1 1.2 1.3 1 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2013 Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti yhteensä 25 719 henkilöä ja kerrytti veroja 2 039 milj. €. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus lisäsi yhteiskunnalle arvoa noin 1 184 milj. € vuonna 2012. Verrattuna aikaisempiin vuosiin, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti selkeästi vähemmän henkilöitä ja muodosti vähemmän arvoa, mutta kerrytti enemmän veroja. 1.1 Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa 2013 Juomakategoria Suora Epäsuora Välillinen 1 Yht. 2011 2013 Vähittäiskauppa & ravintolat Pullonpalautus & mallasteollisuus Olut n/a 4 124 10 068 n/a 14 192 14 851 Virvoitusjuomat ja Kivennäisvedet n/a 259 5 110 n/a 5 369 6 302 Siiderit n/a 26 1 904 n/a 1 930 2 818 Lonkero n/a 26 2 143 n/a 2 169 2 492 1 993 4 436 19 224 66 25 719 28 821 Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus on esitetty alla olevassa kuvassa juomakategorioittain ja jaettuna suoraan, epäsuoraan ja välilliseen työllisyyteen. Oluen osuus panimoja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta on merkittävä (noin 55 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen työllisyys (yht. 25 719 henk.) 18 % 8% Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys juomakategorioittain (yht. 25 719 henk.) Suora 8% 17 % 55 % Olut 8% Epäsuora 8% Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Siiderit Välillinen: Ravintola Lonkero 21 % 57 % 1 Välillinen: Vähittäiskauppa Kategorioille yhteinen EY laskelmat (2015). 2011 luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 2 Oluen jälkeen tuotekategorioista suurin työllisyysvaikutuksiltaan on virvoitusjuomat ja kivennäisvedet, joka työllistää 5 369 henkilöä. Siiderin ja lonkeron tuotanto ja myynti työllistää yhteensä 4 099 henkilöä. Lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää mallastamoteollisuuden ja pullonpalautuksen kautta 66 henkilöä. Verrattuna vuoteen 2011, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitiin työllistävän yhteensä 28 821 henkilöä, on työllisyys laskenut yli 3 100 henkilöllä (11 %). Sekä suora, epäsuora että välillinen 2 työllisyys on laskenut. 3 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen kehitys 35000 30000 25000 yht. 28 821 58 4 831 yht. 25 719 66 4 533 Muut välilliset 20000 15000 Välillinen: Vähittäiskauppa Välillinen: Ravintola 17 003 14 691 Epäsuora Suora 10000 5000 0 4 628 4 436 2 300 1 993 2011 2013 2 EY laskelmat (2015). EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. Lähteet: Vuoden 2011 työllisyys: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. Vuoden 2013 luvut: EY laskelmat (2015). 3 3 1.2 Verotuotot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä 2013 4 (yht. 2 039 milj. €) Muut verot 7% Tuloverot ja henkilöstösivukulut 16 % Suora ALV ja tuoteverot 45 % Epäsuora ja välillinen ALV 32 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti veroja Suomessa 2 039 milj. € vuonna 2013. Verojen määrä on huomattava, jos sitä vertaa esimerkiksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden 5 kokonaisliikevaihtoon, joka vuonna 2013 oli 886 milj. €. Suurin veroerä oli suora arvonlisävero ja tuoteverot 914 milj. € (45 %), sisältäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä-, alkoholijuomavero- ja virvoitusjuomaverokertymät. Epäsuora ja välillinen arvonlisäverokertymä oli 643 milj. € (32 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331 milj. € (16 %), kattaen suoran, epäsuoran ja välillisen työllisyyden verotuksen. Muut verot olivat 151 milj. € (7 %), sisältäen muun muassa energiaverotuksen, yhteisöverotuksen ja kiinteistöverotuksen. Vuonna 2013 verokertymä oli 135 milj. € suurempi kuin vuonna 2011, jolloin veroja kertyi 1 904 milj. 6 7 €. Verokertymän kasvusta suoran arvonlisä- ja tuoteverojen lisäyksen osuus oli 81 milj. € . Epäsuora ja välillinen verokertymä kasvoi 63 milj. €. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen kertymä pienentyi noin 6 milj. eurolla, johtuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen vähentymisestä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihto laski 9 milj. € vuodesta 2011 vuoteen 8 2013. 4 EY laskelmat (2015) Lähde: Tilastokeskus; Yritysten tilinpäätöstiedot 2012–2013. 6 EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. 7 Lähde: EY laskelma (2011). Vuoden 2011 suora ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron kokonaiskulutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. € arvonlisäverokertymän kautta. 8 Lähde: Tilastokeskus. Yritysten tilinpäätöstiedot 2012–2013. 5 4 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa juomaryhmittäin 2013 9 (yht. 2 039 milj. €) Muun panimoteollisuuden verokertymä; 638; 31 % Oluen verokertymä; 1 401; 69 % Oluen osuus verokertymästä oli noin 1 401 milj. €, eli 69 % koko panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymästä. Vuonna 2013 litrasta olutta maksettiin keskimäärin 3,01 € 10 11 veroja. Ravintoloissa oluesta maksettiin veroja 5,58 €/litra ja vähittäiskaupassa 2,59 €/litra. 12 Verojen osuus on keskimäärin 59 % oluen kuluttajahinnasta. Oluen verokertymä on noussut 13 vuodesta 2011, jolloin veroja maksettiin oluesta yhteensä 1 208 milj. €. Muut juomakategoriat kerryttivät veroja 772 milj. € (36 %), sisältäen virvoitusjuomien, siiderien ja lonkeron verotuksen. Myös 14 muiden juomakategorioiden verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli alle 610 milj. €. 9 EY laskelmat (2015) EY laskelmat (2015). 11 EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Maksettu ALV per litra perustuu keskimääräiseen kuluttajahintaan. Tässä tutkimuksessa arvioidut oluen eri verojen verokertymät on jaettu vähittäiskaupalle ja ravintola-alalle litramääräisen oluen myynnin jakauman mukaan. ”Muut verot” kertymässä on huomioitu panimoteollisuudelle kuuluvat elintarvikekaupan ja ravitsemistoiminnan muut verot erikseen. Oluen osuus ”muut verot” - verokertymästä perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta. 12 EY laskelmat (2015). Oluen kokonaisverokertymä jaettuna oluen kokonaiskulutuksen arvoon, joka perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin. 13 EY laskelma (2015). EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Oluen kerryttämään veroon on lisätty vuoden 2011 epäsuora ja välillinen ALV kertymä. 14 Lähde: EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. € arvonlisäverokertymän kautta. Vuoden 2011 verokertymään on lisätty epäsuora ja välillinen arvonlisävero. 10 5 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa veroryhmittäin 2013 (yht. 2 039 milj. €) 15 Epäsuorat ja välilliset verot; 1071; 53 % Suorat verot; 968; 47 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora verokertymä oli 968 milj. €, eli noin 47 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymästä vuonna 2013. Suorat verot sisältävät suoran arvonlisäveron ja tuoteverot kokonaisuudessaan, sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuden 16 tuloveroista ja henkilöstösivukuluista sekä muista veroista. Epäsuorilla ja välillisillä veroilla tarkoitetaan epäsuoraa ja välillistä arvonlisäverokertymää, joka syntyy ravintoloissa, vähittäiskaupassa ja arvoketjussa, sekä verotuottoja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyyden seurauksena. Vuonna 2013 epäsuorat ja välilliset verot olivat 1 071 milj. € (53 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymän kehitys 2011–2015 2 500 17 + 241 milj. € Muut verot 2 000 milj. € 154 1 500 1 000 500 337 579 150 151 314 331 614 643 139 141 342 342 643 643 833 913 914 1 025 1 019 2011 2012 2013 arvio 2014 arvio 2015 Tuloverot ja henkilöstösivukulut Epäsuora ja välillinen ALV Suora ALV ja tuoteverot 0 15 EY laskelmat (2015) EY laskelmat (2015). Oluen osuus muista veroista perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta 2013. 17 EY laskelmat (2015). Vuosille 2014 ja 2015 on arvioitu sama epäsuora ja välillinen työllisyys kuin vuonna 2013. 16 6 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Arvonlisäveroa sekä alkoholiveroa ja virvoitusjuomaveroa on korotettu useaan otteeseen tarkastelujakson aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä- ja tuoteverokertymän arvioidaan kasvavan lähes 20 prosenttia vuosina 2011–2015. Vuosien 2014 ja 2015 arvioissa on otettu huomioon vain toteutettujen ja kaavailtujen veromuutosten 18 vaikutukset energiaverojen, yhteisöveron ja kiinteistöveron kohdalta. Tällöin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä olisi 2 149 milj. € vuonna 2014 ja 2 145 milj. € vuonna 2015. Vuoden 2015 verokertymässä on huomioitu myös pienpanimoiden verohuojennus, jonka arvioitu 19 kokonaismäärä on noin 6 milj. € vuonna 2015 , eli noin 1 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2014. Laskelmissa ei ole huomioitu yritysten edustusmenojen verovähennyskelvottomuutta eikä sen muutosten vaikutuksia verokertymiin. 18 19 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2015 7 1.3 Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on arvioitu myös arvonmuodostuksen pohjalta. Arvonmuodostusta kuvataan tässä tutkimuksessa jalostusarvon kautta, joka kertoo yritysten toiminnallaan tuottamasta arvosta. Arvonmuodostus lasketaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta tuotantoon liittyvien ostojen ja palvelujen kustannukset. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2013 Juomakategoria Suora Olut Epäsuora 20 Välillinen Yhteensä Vähittäiskauppa Ravintola 244 137 125 267 773 Siideri & Lonkero 5 4 37 117 164 Virvoitusjuomat & kivennäisvedet 30 21 48 148 246 279 162 210 532 1 184 Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus oli 1 184 milj. € vuonna 2013, koostuen suorasta (279 milj €), epäsuorasta (162 milj. €) ja välillisestä (742 milj. €) arvonmuodostuksesta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus: Olut ja muut juomakategoriat 2013 (yht. 1 184 milj. €) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen arvonmuodostus 2013 (yht. 1 184 milj. €) 18 % 23 % Suora arvonlisäys 14 % 45 % Olut 35 % Epäsuora arvonlisäys Muut Välillinen arvonlisäys: Ravintola 65 % Välillinen arvonlisäys: Vähittäiskauppa Oluen osuus arvonmuodostuksesta oli 773 milj. €, eli noin 65 %. Muiden kategorioiden arvonmuodostus oli yhteensä 411 milj. €, josta virvoitusjuoma- ja kivennäisveden osuus oli 246 milj. € 21 ja siiderin & lonkeron 164 milj. €. 20 21 EY laskelmat (2015). EY laskelmat (2015). Lähde: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012. 8 Arvonmuodostuksen määrään vaikuttaa sekä kulutus, tuotannon tehokkuus että raaka-aineiden ja palvelujen hinnat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus on vähentynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. 22 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja 2013 1 400 1 200 yht. 1 253 milj. € yht. 1 184 milj. € 211 210 milj. € 1 000 800 542 532 600 400 200 212 Välillinen arvonmuodostus: Ravintola Epäsuora arvonmuodostus 162 288 279 2009 2013 0 22 Välillinen arvonmuodostus: Vähittäiskauppa EY laskelmat (2015) 9 Suora arvonmuodostus 2. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, arvioida toimialan Suomessa kerryttämien verojen kokonaismäärä, sekä kartoittaa toimialan arvonmuodostusta ja sen kehitystä Suomessa 2009–2013. Analyysi ja lähestymistapa pohjautuu EY:n, Regioplanin ja The Brewers of Europen tehtyyn tutkimukseen ”The Contribution made by Beer to the European Economy”, jossa on arvioitu oluen vaikutusta Euroopan talouselämään. Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu suomalaiseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen liittyvät erityispiirteet, jotka alkuperäisessä Euroopan laajuisessa tutkimuksessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen sisältyviä juomakategorioita ovat oluen lisäksi siiderit, lonkerot, virvoitusjuomat sekä kivennäisvedet. Tässä tutkimuksessa on alkuperäisen ”The Contribution made by Beer to the European Economy”tutkimuksen mukaisesti mitattu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoria, epäsuoria ja välillisiä vaikutuksia kolmella osa-alueella (työllisyys, verokertymä, ja arvonmuodostus). Nämä vaikutukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kolme eri tapaa katsoa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutuksia Suomen talouselämään. Tässä raportissa vastataan seuraaviin avainkysymyksiin: Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora ja epäsuora työllistävyysvaikutus juomakategorioittain? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Suomessa eri tuotealueilla (oluet, virvoitusjuomat, siiderit ja lonkerot, kivennäisvedet)? Miten arvonmuodostus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja mitkä tekivät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia? 10 2.1 Työllistävä vaikutus Tutkimuksen rakenne: Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutukset Suomessa Suora Olut Muut juomakategoriat Epäsuora Muut juomakategoriat Olut Välillinen Olut Muut juomakategoriat Tässä dokumentissa on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta työllisyyteen Suomessa päivittämällä EY:n aiemmin laatima raportti (”Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa”, 2011) viimeisimmän tilastotiedon perusteella. Tutkimuksessa on otettu huomioon suorat, epäsuorat, sekä välilliset työllisyysvaikutukset. Suorat työllisyysvaikutukset on laskettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suorien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja ne perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamaan työntekijöiden määrään Suomessa. Tähän lukeutuvat olutta, siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvesiä tuottavien yritysten henkilökunnat. Epäsuoria työllisyysvaikutuksia on tutkittu tarkastelemalla valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia raaka-aine- ja ulkopuolisten palveluiden ostojen työllisyysvaikutuksia toimitusketjun yrityksissä. Välillisillä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutusta eri myyntikanavien yrityksissä. Analyysissä on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin osalta. Lisäksi on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutukset suomalaisten erityispiirteiden, kuten Itämeren laivaliikenteen sekä pullon- ja tölkinpalautustoimialojen osalta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu myös mallasteollisuuden osalta. Suomessa panimot eivät omista mallastamoita, jolloin työllisyysvaikutuksiin on laskettu mallasteollisuuden piirissä olevat työntekijät olutmaltaan valmistuksen osalta. Tämä poikkeaa eurooppalaisesta panimoteollisuudesta, jonka osalta mallasteollisuus sisältyy pääosin panimoteollisuuteen, sillä suurpanimot omistavat mallastamot. 11 2.2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Selvityksessä on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymää sekä suorien että epäsuorien ja välillisten verojen kautta. Suorilla veroilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia veroja, joista merkittävimmät ovat arvonlisäverot ja muut tuoteverot. Suoriin veroihin kuuluvat myös panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden henkilöstön tuloverot ja henkilöstösivukulut, yhteisöverot sekä energiaverot. Epäsuorilla veroilla tarkoitetaan veroja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta. Välillisiä veroja kertyy puolestaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin, pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotusta on analysoitu neljässä kategoriassa: suora arvonlisäja muut tuoteverot, epäsuorat ja välilliset arvonlisäverot, tuloverot ja henkilöstösivukulut, sekä muut verot. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon sekä aiempiin EY:n tutkimuksiin. Arvonlisäveron ja tuoteverojen analyysin pääasiallisena lähteenä toimivat valtiovarainministeriön vuosittain julkaisemat tiedot verokertymistä, joista on erotettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus. Epäsuora arvonlisävero perustuu panimoteollisuuden ostoihin. Välillinen arvonlisävero perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin, joista on vähennetty suorat ja epäsuorat arvonlisäverot. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen analyysi perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta Suomessa. Muiden verojen analyysi perustuu EY:n vuonna 2013 tekemään tutkimukseen elintarvikkeiden verotuksesta, josta panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus on erotettu. Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa on huomattava sekä tuotannon että kulutuksen kannalta, on oluen verokertymää tarkastelu tutkimuksessa erikseen. 2.3 Arvonmuodostus Arvonmuodostuksen osalta tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus ja sen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana, sekä arvioida mitkä tekijät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia. Arvonmuodostusta arvioidaan Regioplanin ja The Brewers of Europen (2013) tutkimuksen mukaisesti, arvioimalla jokaisen juomakategorian arvonmuodostus. Arvonmuodostuksella tarkoitetaan markkinahinnan ja raaka-aineiden sekä palvelujen ostohinnan erotusta, joka kuvaa tuotannon jalostusarvoa. Termi arvonmuodostus vastaa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä termiä valueadded. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Suoran arvonmuodostuksen lähteenä toimivat Tilastokeskuksen tilastot teollisuuden tuotannosta. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuorasta ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta. Suora arvonmuodostus koostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotannon kautta syntyvästä arvosta. Epäsuora arvonmuodostus muodostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusketjussa, raaka-aine- ja palveluostojen kautta. Välillinen arvonmuodostus muodostuu ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden myynnin kautta. Tässä tutkimuksessa ei ole huomioitu pullonpalautusalan tai mallastamoiden kautta tapahtuvaa välillistä arvonmuodostusta. Arvonmuodostuksen muutokseen vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu haastattelemalla alan toimijoita. 12 3. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa 3.1 Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden alle kuuluu oluen valmistuksen ja myynnin lisäksi eurooppalaisesta panimoteollisuudesta poiketen myös muita juomakategorioita, kuten siideri, lonkero, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. 23 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kokonaiskulutus 24 bruttoarvo 2012 Tuotannon bruttoarvo (milj. €) 2012 Kokonaiskulutus (litraa) 2013 100% 90% 1000 5% 6% 900 10% 800 80% 700 70% Siideri 31% 60% ja kokonaistuotannon Long drink Arvonlisäys 242 600 Toiminnan kustannukset 500 50% Kivennäisvedet* 400 40% Virvoitusjuomat* 30% 300 501 200 49% Olut 20% 100 10% 0 6 11 Siideri ja lonkero** 0% 29 61 Virvoitusjuomat ja vedet Olut Oluen osuus oli vuonna 2013 lähes 50 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden litramääräisestä kokonaiskulutuksesta. Muista juomakategorioista merkittävin kokonaiskulutuksella mitattuna olivat virvoitusjuomat (31 %) ja kivennäisvedet (10 %). Lonkeron osuus 25 kokonaiskulutuksesta oli noin 6 %, ja siiderin puolestaan noin 5 %. 23 Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamiin myyntilukuihin (Lähteet: Canadean, Panimoliitto, Valvira, THL). 24 Tilastokeskus. Teollisuus toimialoittain. * Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kulutusluvut ovat arvioita. **Sisältää vain käymisteitse valmistetun lonkeron osuuden kokonaistuotannon arvosta. Todellisuudessa lonkeron arvonmuodostus on todennäköisesti suurempi. 25 Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 13 Huolimatta muiden juomakategorioiden merkittävästä kulutusosuudesta, on oluen osuus kokonaistuotannon arvosta selvästi muita juomakategorioita korkeampi. Oluen valmistuksen arvonmuodostus oli 242 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja 501,2 milj. € siirtyi toimitusketjussa taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet oli toiseksi suurin kokonaistuotannon arvolla mitattuna. Kokonaistuotannon arvo oli 90,4 milj. €, josta 29,5 milj. € oli tuotannon arvonmuodostusta ja 61 milj. € jakautui tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Siiderien ja käymisteitse valmistetun lonkeron kokonaistuotannon arvo oli 16,4 milj. €, josta 10,8 milj. € jakautui taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tislatun lonkeron kokonaistuotannon arvoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Tislatun lonkeron osuus käymisteitse valmistetun siiderin ja 26 lonkeron litramääräisestä tuotannosta on noin 20 %. Näin ollen voidaan olettaa, että siiderin ja lonkeron kokonaistuotannon todellinen arvo on noin 20 milj. €. 26 Perustuu THL:n ilmoittamaan alkoholin kokonaiskulutukseen. 14 3.2 Oluen myynnin kehitys ja jakauma Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita myydään vähittäiskaupan ja ravintoloiden kautta. Oluen myynnin litramääräisestä volyymista noin 15 % myydään ravintoloiden ja 85 % vähittäiskaupan kautta. Tämän lisäksi matkustajatuonnin kautta tuodaan merkittävä määrä panimoteollisuuden tuotteita, erityisesti olutta. Oluen ravintolamyynti on laskenut 13 % (9 milj. litraa) vuodesta 2009 vuoteen 2013. Oluen matkustajatuonti sen sijaan on samana aikana kasvanut 22 % (6 milj. litraa). Ravintolakanavan osuuden lasku oluen litramääräisestä kokonaiskulutuksesta on jatkunut pitkään – esimerkiksi vuonna 2000 ravintoloiden osuus oluen kotimaanmyynnistä oli vielä 28 %, eli kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. 27 Oluen ravintolamyynti ja matkustajatuonti 2009–2013 400 359 351 331 350 336 331 300 Vähittäiskauppa myynti milj. litraa 250 Ravintolamyynti 200 Matkustajatuonti 150 100 50 68 64 26 64 24 61 25 59 29 32 0 2009 2010 2011 2012 27 2013 EY laskelmat (2015). Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kotimaanmyyntiin ja myynnin jakaumaan. Matkustajatuonti: 2013 luvut: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014. 2009–2013 luvut: TNS Gallup: Alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta 2012. 15 4. Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa 25 719 henkilöä vuonna 2013. Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle on merkittävä (yli 48 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden litramääräisestä kokonaistuotannosta vuonna 2013), oluen 28 työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu erikseen. 4.1 Suorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten henkilöstömäärä oli 1 993. Suora työllisyys laski edelleen 104 henkilöllä vuonna 2014, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset työllistivät 1 889 henkilöä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten suora työllisyys on 29 vähentynyt vuosina 2011-2014 noin 18%:lla (421 henkilöä). 28 29 Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (2015) 16 4.2 Epäsuorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus luo työllisyyttä epäsuorasti raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitu epäsuora työllisyysvaikutus on 4 436 henkilöä. Epäsuora työllistävyys on laskenut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuoran työllisyysvaikutuksen määräksi arvioitiin yhteensä 4 628 30 henkilöä. 30 EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 17 4.2.1 Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen valmistuksella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Tilastojen mukaan oluen kokonaistuotannosta 501,2 milj. € siirtyy toimitusketjussa taaksepäin 31 tavaran ja palveluiden toimittajille. Ostot jakaantuvat maatalouden, käyttöhyödykkeiden, pakkausteollisuuden, välineiden, kuljetusten, markkinoinnin ja median, sekä muiden palveluiden tuottajien välillä. Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Sektori 32 Kotimaan osuus Liikevaihto/ 33 työntekijä (milj. €) % Työntekijöiden lukumäärä 2011 34 (milj.€) (1 000 €) Maatalous 80,2 89 % 71,4 58,6 1 217 1 324 Hyödykkeet 40,1 98 % 39,3 1093,0 36 36 120,3 83 % 99,8 428,6 233 236 Kone-ja työvälineteoll. 65,2 83 % 54,1 428,6 126 129 Kuljetus 75,2 98 % 73,7 176,3 418 440 105,3 98 % 103,2 208,3 495 485 15,0 86 % 12,9 83,2 155 133 2 681 2 783 Pakkausteollisuus Media ja markkinointi Palvelut Yhteensä Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta Valmistuksen epäsuora kokonaisvaikutus 65% 4 124 4 281 Kokonaisuudessaan oluen epäsuora työllisyysvaikutus on 4 124 henkilöä, perustuen vuoden 2012 ostomääriin. Verrattuna vuoteen 2011 on oluen epäsuora työllisyysvaikutus pienentynyt 157 henkilöllä, eli 4 %. 31 Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012. Laskentamalli: The Contribution made by Beer to the European Economy (2011). 33 Tilastokeskus.Yritykset toimialoittain 2013. 34 The Contribution made by Beer to the European Economy. (2011). 32 18 4.2.2 Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus valmistaa ja myy myös siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvettä. Oluen tavoin osa näiden juomakategorioiden kokonaistuotannosta jakaantuu toimitusketjussa taaksepäin ostoina tavaran- ja palveluiden toimittajilta. Muun panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kautta 75 milj. € jakaantui taaksepäin 35 toimitusketjussa. 36 Siiderin, Lonkeron, Virvoitusjuomien ja kivennäisveden työllistävä vaikutus Ostot tavaran- ja palveluiden toimittajilta Kotimaan osuus (milj. €) Siiderit Lonkerot 37 Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Yhteensä % Liikevaihto /työntekijä (milj. €) (1 000 €) Työntekijöiden lukumäärä 2011 6,2 90 % 5,6 328,1 17 29 6,2 90 % 5,6 328,1 17 29 61,0 90 % 54,8 328,1 75,4 90 % 169 203 Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta Tuotannon epäsuora kokonaisvaikutus 168 226 65% 312 348 Siiderin ja lonkeron valmistaminen työllistää epäsuorasti 36 henkeä, ja virvoitusjuomien sekä mineraaliveden valmistaminen puolestaan 169 henkilöä. Olettaen ensimmäisen kierroksen osuuden olevan 65 % kokonaisvaikutuksesta, panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut juomakategoriat työllistävät kaiken kaikkiaan 312 henkeä. Kokonaisuudessaan muun kuin oluen epäsuora työllistävyys 38 on laskenut vuoden 2011 raporttiin verrattuna 36 hengellä, eli noin 10 %. 35 Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012. Pohjautuu Tilastokeskuksen siiderin ja muiden tislaamattomien juomien tilastoon, josta siiderin osuus on laskettu alkoholin kokonaiskulutusmäärien pohjalta. 36 EY laskelmat (2015). Kotimaan osuus (%) ja liikevaihto/työntekijä perustuu oluen epäsuorassa työllisyyden laskennassa käytettyjen lukujen keskiarvoihin. Lähde: Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain 2013. 37 Johtuen tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan tässä tutkimuksessa lonkeron kokonaistuotannon arvon ja ostojen määrän olevan vähintään yhtä suuria kuin siiderin. 19 4.3 Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää välillisesti 19 224 henkilöä. Työllisyys on vähentynyt huomattavasti verrattuna vuoteen 2011, jolloin välillinen työllisyys oli 21 834 henkilöä. Suurin muutos on tapahtunut ravintoloissa, joissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kautta syntyvä välillinen työllisyys on laskenut 14 %. 39 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välillisen työllisyyden kehitys EY raportti 2011 2013 Muutos (%) 17 003 14 691 -14 % 4 831 4 533 -6 % 21 835 19 224 -12 % Ravintola Vähittäiskauppa Yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välillisiä työllisyysvaikutuksia on arvioitu juomakategorioittain vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin kautta. Haastatteluiden sekä THL:n alkoholin kokonaiskulutusmäärien perusteella arvioidut kotimaan myynnin jakaumat juomakategorioittain on esitetty alla olevassa taulukossa. 40 Kotimaan myynnin jakautuminen kanavittain Ravintola Vähittäiskauppa Olut 15 % 85 % Lonkero 21 % 79 % Siideri 25 % 75 % Virvoitusjuomat 20 % 80 % 39 Lähteet: 2011 luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 2013 luvut: EY laskelmat (2015). 40 Haastattelut (2015) ja EY laskelmat (2015). Pohjautuvat alkoholin tilastoituun kokonaiskulutukseen. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014. 20 Arvioitaessa välillisiä työllisyysvaikutuksia eri myyntikanavissa rinnastetaan Regioplanin, The Brewers of Europen ja EY:n eurooppalaisen tutkimuksen ”The Contribution made by Beer to the European Economy” (2011) tavoin Alkon myynti vähittäiskauppamyyntiin. Laskelmien kannalta oleellisten tekijöiden näkökulmasta (kuluttajahinta €/l) Alkon myynnin katsotaan olevan riittävän lähellä vähittäiskauppamyyntiä, jotta rinnastus on perusteltavissa. Laskelmien metodologia on kuvattu liitteessä 3. Yksittäisten tietojen osalta on käytetty samoja lähteitä kaikkien juomakategorioiden laskelmissa (tarkat lähteet selvitetty alaviitteissä). 4.3.1 Oluen välilliset työllisyysvaikutukset Oluen välilliset työllisyysvaikutukset tutkimuksessa olivat vähittäiskauppamyynnin osalta 2 690 41 henkilöä ja ravintolamyynnin osalta 7 378 henkilöä. Yhteensä olut työllisti välillisesti 10 068 henkilöä. Vuonna 2011 oluen välillinen työllisyys oli 10 570 henkilöä, joista 2 800 henkilöä työllistyi 42 vähittäiskaupan kautta ja 7 700 henkilöä ravintolamyynnin kautta. Oluen epäsuora työllisyysvaikutus on laskenut noin 5 %. Oluen välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti 2013 43 Ravintola Vähittäiskauppa 15 % 85 % 70 396 12,67 4,07 Kulutus (milj. €) sis. ALV 884 1 610 Kulutus (milj. €) pl. ALV 713 1 298 96 658 482 630 7 378 2 690 % kokonaiskulutuksesta 44 45 Myynti (milj. litraa) Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra) 46 47 Liikevaihto/työntekijä ko. sektorilla Työpaikkojen lukumäärä Yhteensä 10 068 41 EY laskelmat (2015) The Contribution made by Beer to the European Economy (2011) 43 EY laskelmat (2015) 44 Haastattelut (2015) ja EY laskelmat (2015). Pohjautuvat alkoholin tilastoituun kokonaiskulutukseen, jossa eritelty anniskelu ja vähittäiskauppa. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014. 45 EY laskelmat (2015). Pohjautuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus liitto ry:n ilmoittamiin kokonaiskulutustilastoihin. 46 Haastattelujen ja THL:n tilastojen pohjalta tehty arvio. 47 Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain 2013. 42 21 4.3.2 Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 4 046 henkilöä, joista 3 239 henkilöä työllistyy ravintolamyynnin kautta ja 808 henkilöä vähittäiskauppamyynnin kautta. Myös siiderin ja lonkeron osalta välilliset työllisyysvaikutukset ovat laskeneet verrattuna vuoteen 2011, jolloin arvioitiin 48 siiderin työllistävän yhteensä 2 774 henkilöä ja lonkeron 2 448 henkilöä, eli yhteensä 5 222 henkilöä. Ero vuoden 2011 ja 2013 välillä johtuu kulutuksen vähenemisestä sekä siiderin (-15 %) että lonkeron (- 5 %) osalta, vähentyneestä ravintolamyynnistä ja korkeammasta liikevaihdosta/työntekijä ravintolaja vähittäiskauppa-alalla. Kulutuksen siirtyminen ravintolasta vähittäiskauppaan vähentää työllisyyttä huomattavasti, sillä työllistävä vaikutus myytyä litraa kohti on ravintoloissa huomattavasti vähittäiskauppaa korkeampi. 49 Siiderin välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti 2013 Ravintola Vähittäiskauppa 25 % 75 % 12 36 Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra) 15,50 5,78 Kulutus (milj. €) sis. ALV 186,4 208,5 150 168 96 658 482 630 1 555 348 % kokonaiskulutuksesta Myynti (milj. litraa) Kulutus (milj. €) pl. ALV 24 % Liikevaihto/työntekijä alalla Työpaikkojen lukumäärä Yhteensä 1 904 Lonkeron välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti 2013 50 Ravintola Vähittäiskauppa 21 % 79 % 12 46 Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra) 16,26 6,03 Kulutus (milj. €) sis. ALV 201,8 274,9 163 222 96 658 482 630 1 683 459 % kokonaiskulutuksesta Myynti (milj. litraa) Kulutus (milj. €) pl. ALV Liikevaihto/työntekijä alalla Työpaikkojen lukumäärä Yhteensä 2 143 48 EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. EY laskelmat (2015) 50 EY laskelmat (2015) 49 22 4.3.3 Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti vähittäiskaupassa ja ravintoloissa työllistää yhteensä 5110 henkilöä, joista 4 074 työllistyy ravintolamyynnin kautta ja 1 036 henkilöä vähittäismyynnin kautta. Vuonna 2011 työllisyyden arvioitiin olevan 6 043 henkilöä, joista 4 787 ravintoloissa ja 1 255 51 vähittäiskaupassa. Työllisyys on laskenut 15 % vuodesta 2011, mitä selittää kokonaiskulutuksen väheneminen (- 4 %) ja korkeampi liikevaihto/työntekijä ravintoloissa ja vähittäiskaupassa. Virvoitusjuomien ja kivennäisveden välillinen työllisyysvaikutus: vähittäiskauppa ja 52 ravintolamyynti (2013) % kokonaiskulutuksesta Myynti (milj. litraa) Keskimääräinen kuluttajahinta (€/litra) Kulutus (milj. €) sis. ALV Kulutus (milj. €) pl. ALV Liikevaihto/työntekijä alalla Työpaikkojen lukumäärä Yhteensä 51 52 Ravintola Vähittäiskauppa 20 % 80 % 77 310 5,80 1,84 448,9 569,7 394 500 96 658 482 630 4 074 1 036 5 110 EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. EY laskelmat (2015) 23 4.4 Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora 4.4.1 Epäsuora Välillinen Mallasteollisuus Työllisyysvaikutuksia on mallastamoiden osalta selvitetty haastattelemalla kotimaista mallastamoa, joka kattaa lähes koko panimoteollisuuden alan Suomessa. Todellisuudessa panimoteollisuuden työllistävä vaikutus on hiukan suurempi, mutta muiden mallastamoiden myynti panimoteollisuudelle on 53 pientä, eikä sitä näin ollen ole huomioitu tässä tutkimuksessa. Mallasteollisuuden työllisyys 54 2013 Henkilöstö Suomessa 65 Kotimaan panimoteollisuuden osuus liikevaihdosta 51 % Panimoteollisuuden työllisyys suomessa 4.4.2 EY raportti 2011 33 32 Itämeren laivamyynti Vähittäiskauppa ja ravintolamyynnin ohella suomalaiset panimot myyvät tuotteita myös Itämeren laivoille tax-free myyntiin. Tässä tutkimuksessa Itämeren laivamyynti huomioidaan kuitenkin välillisissä työllisyysvaikutuksissa, sillä laskennan pohjalla käytetään kokonaiskulutusmääriä, jotka 55 sisältävät myös matkailijatuonnin. Todellisuudessa matkailijatuonti sisältää myös muiden kuin suomalaisten panimoiden tuotteita, ja toisaalta myös muut kuin suomalaiset matkailijat ostavat suomalaisten panimoiden tuotteita Itämeren laivoilta. Koska tietoja myynnin ja tuonnin määristä on vaikeasti saatavilla, on tässä tutkimuksessa oletettu matkailijatuonnin olevan yhtä suurta kuin kotimaisten panimoiden myynnin. Itämeren laivoilla myyntivolyymi jakautuu sekä perinteisen vähittäiskauppaan rinnastettavaan tax-free myyntiin että ravintolamyyntiin laivan anniskelualueilla. Tästä syystä tässä tutkimuksessa muiden juomakategorioiden osalta Itämeren laivamyynnin volyymi on laskettu jakautuvan vähittäiskauppa- ja ravintolamyyntiin (näiden kotimaanmyynnin jakauman suhteessa). Kokonaisuutena 56 työllisyysvaikutukset sisältyvät tässä raportissa arvioituihin välillisiin työllisyysvaikutuksiin . 53 Haastattelut (2015) Haastattelut (2015) 55 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto (2015) 56 Alkuperäisen eurooppalaisen tutkimuksen tietoja oluen työllisyysvaikutuksista Itämeren laivaliikenteen osalta ei ole tässä tutkimuksessa tarkennettu johtuen rajoittuneista tiedoista liittyen kanavajakauman laskentaperiaatteisiin. 54 24 4.4.3 Pullonpalautus Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutuksia arvioitaessa on huomioitu myös pullonpalautustoimiala. Pullon- ja tölkinpalautuksen osalta suurin toimija Suomessa on Suomen Palautuspakkaus Oy. Lisäksi Suomessa pullonpalautusautomaattien osalta suuri toimija on Oy Tomra Ab. Tässä tutkimuksessa työllisyysvaikutuksia on arvioitu henkilöstön kokonaismäärän perusteella. Suomessa pullonpalautustoimialaa työllistävät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden lisäksi myös Alkon myymät väkevät juomat, väkevät viinit ja miedot viinit. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuutta Oy Tomra Ab:n liikevaihdosta on arvioitu alkoholijuomien kulutusosuuksien mukaan. Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden 57 tuotteet muodostivat noin 82 % alkoholin kokonaiskulutuksesta. Näin ollen on arvioitu että panimoja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu osuus Oy Tomra Ab:n toiminnan volyymista on 58 82 %. Yhteensä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyys pullonpalautustoimialalla on 33 henkilöä. Ero vuoden 2011 työllistävään vaikutukseen, joka oli 26 henkilöä, johtuu siitä että arvio sisältää myös lonkeron osuuden, jota ei huomioitu edellisessä tutkimuksessa. Samalla laskentatavalla vuoden 2011 työllisyydessä pullonpalautusalalla ei olisi muutosta. Pullonpalautusten piirissä vähittäiskaupassa, ravintoloissa sekä kuljetuksissa toimivat henkilöt on huomioitu jo aiemmin kyseisten toimijoiden välillisten työllisyysvaikutusten osalta. Oheinen laskelma ei siis kuvaa pullonpalautuksen kokonaisvaikutuksia, vaan ainoastaan pullonpalautukseen keskittyneiden toimijoiden osuutta. Pullonpalautustoimialan työllisyys Suomen Palautuspakkaus Oy Oy Tomra Ab 13 26 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus toiminnan volyymistä (%) 90 % 82 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyys alalla Suomessa 12 15 Henkilöstö Suomessa Yhteensä 33 57 Pohjautuu Valviran ilmoittamaan litramääräiseen kokonaiskulutukseen. Todellisuudessa osuus lienee korkeampi johtuen virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osuudesta pullonpalautuksessa. 58 25 2011 26 5. Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista verotuotoista 5.1 Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot 59 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonlisävero ja muut tuoteverot 2011–2013 60 2012 2013 Tuotannon arvonlisävero 130 126 134 Alkoholijuomavero 641 699 687 Virvoitusjuomavero 63 88 94 833 913 914 Koko teollisuuden osuus milj. € 2011 Yhteensä 61 Olutteollisuuden arvonlisävero ja muut tuoteverot 2011–2013 Oluen osuus milj. € 2011 2012 2013 71 68 72 Alkoholijuomavero 530 581 575 Yhteensä 601 649 647 Tuotannon arvonlisävero Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämät suora arvonlisävero ja muut tuoteverot olivat 914 milj. € vuonna 2013. Oluen osuus panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämistä suorista arvonlisäveroista ja muista tuoteveroista oli lähes 71 %. Suora arvonlisä- ja muu tuoteverokertymä on 62 noussut 81 milj. € vuodesta 2011, vaikka myydyn tuotannon arvo on laskenut 13 milj. €. Alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomiin sovelletaan yleistä arvonlisäverokantaa. Yleinen arvonlisäverokanta nousi 22 prosentista 23 prosenttiin heinäkuussa 2010, sekä edelleen 24 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Virvoitusjuomiin sovellettava elintarvikkeiden arvonlisäverokanta, joka oli 13 prosenttia vuonna 2011, nostettiin 14 prosenttiin vuoden 2013 alusta. Vuonna 2013 kotimainen panimo- ja virvoitusjuomatuotanto kerrytti arvonlisäveroa lähes 134 milj. €, josta oluen osuus oli 72 milj. €. 59 Lähteet: Suora arvonlisävero: Tilastokeskus; Teollisuuden tuotanto tuotenimikeittäin. EY laskelma (2015). Alkoholijuomavero: Valtiovarainministeriö; Talousarvioesitykset (2013–2015). Valvira. EY laskelma (2015). 60 Vuoden 2011 ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron kokonaiskulutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. € arvonlisäverokertymän kautta. 61 Lähteet: Arvonlisävero: Tilastokeskus; Teollisuuden tuotanto tuotenimikeittäin. EY laskelma (2015). Alkoholijuomavero: Valtiovarainministeriö; Talousarvioesitykset (2013-2015). Valvira. EY laskelma (2015). 62 Lähde: Tilastokeskus: Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin. EY laskelma (2015). 26 Alkoholi- ja alkoholijuomaveroa kannetaan oluesta, viinistä, muista käymisteitse valmistetuista alkoholijuomista, välituotteista ja etyylialkoholista. Tuotteet jaotellaan tuoteryhmän ja alkoholipitoisuuden perusteella tuoteryhmiin, joista jokaisella on eri verokanta. Alkoholijuomaveroa korotettiin vuonna 2012 ja edelleen vuonna 2014. Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti alkoholijuomaveroa 687 milj. €. Oluen osuus alkoholijuomaverokertymästä ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2011. Virvoitusjuomavero on valtiolle suoritettava valmistevero. Veron piirissä ovat limonadit, kivennäisvedet ja suurin osa mehuista. Vuodesta 2011 lähtien virvoitusjuomavero on ollut osa lakia makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta. Tällöin virvoitusjuomavero nostettiin 7,5 senttiin litralta ja sen veropohja laajeni muun muassa aiemmin verosta vapautettuihin luonnon kivennäisvesiin. Vuoden 2012 alusta virvoitusjuomien valmistevero korotettiin 11 senttiin litralta. Vuodesta 2014 lähtien yli 0,5 % sokeria sisältävien juomien valmistevero on ollut 22 senttiä litralta. Vuonna 2013 virvoitusjuomaveroa kertyi 94 milj. €. Virvoitusjuomaverokertymä on noussut yli 20 milj. eurolla vuodesta 2011, jolloin se oli 63 milj. €. Vuoden 2008 alusta lähtien raaka-aineena hyödynnettäviltä pakkauksilta (tölkki tai pullo), jotka kuuluvat kierrätysjärjestelmään ei enää kanneta ylimääräistä pakkausveroa. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotanto on lähes poikkeuksetta kierrätysjärjestelmän piirissä, joten pakkausveron vaikutuksia ei ole otettu huomioon tässä analyysissä. 27 5.2 Epäsuora ja välillinen arvonlisävero Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuora ja välillinen arvonlisävero 2011–2013 63 2011 2012 2013 Epäsuora arvonlisävero 124 124 128 Välillinen arvonlisävero: Ravintola 188 190 200 Välillinen arvonlisävero: Vähittäiskauppa 268 301 315 Yhteensä 579 614 643 2011 2012 2013 107 107 112 88 101 105 Välillinen arvonlisävero: Vähittäiskauppa 158 187 193 Yhteensä 353 395 411 Koko teollisuuden osuus milj. € Olutteollisuuden epäsuora ja välillinen arvonlisävero 2011–2013 Oluen osuus milj. € Epäsuora arvonlisävero Välillinen arvonlisävero: Ravintola 64 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämä epäsuora ja välillinen arvonlisävero oli yhteensä 643 milj. €. Oluen osuus panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämästä epäsuorasta ja välillisestä arvonlisäverosta oli noin 64 %. Epäsuora arvonlisäverokertymä syntyy raaka-aineiden ja palvelujen ostojen kautta panimoteollisuuden toimitusketjussa. Epäsuora arvonlisävero oli 128 milj. €. Välillinen arvonlisäverokertymä oli 515 milj. € vuonna 2013, josta ravintolamyynti kerrytti arvonlisäveroja 200 milj. € ja vähittäiskauppamyynti 315 milj. €. Ravintolamyynti kerryttää huomattavasti enemmän arvonlisäveroa per myyty litra, johtuen tuotteiden korkeammasta kuluttajahinnasta. . 63 EY laskelmat (2015). Lähteet: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2006–2012. Laskentaperiaatteet: Epäsuora ALV kertymä perustuu panimoteollisuuden ostojen määrään. Välillinen ALV kertymä perustuu keskimääräisten kuluttajahintojen ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ilmoittamien kokonaiskulutusmäärien perusteella laskettuun arvonlisäverokertymään, josta on vähennetty epäsuora ja suora ALV kertymä. 64 EY laskelmat (2015). Lähteet: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2006–2012. Laskentaperiaatteet: Epäsuora ALV kertymä perustuu olutteollisuuden ostojen määrään. Välillinen ALV perustuu oluen keskimääräiseen kuluttajahintaan ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ilmoittamien kokonaiskulutusmäärien perusteella laskettuun oluen arvonlisäverokertymään, josta on vähennetty oluelle kuuluva epäsuora ja suora ALV kertymä. 28 5.3 Tuloverot ja henkilöstösivukulut Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut 2011–2013 65 2011 2012 2013 Suora työllisyys 34 33 36 Epäsuora työllisyys 53 53 55 Välillinen työllisyys 250 229 240 Yhteensä 337 314 331 2011 2012 2013 Suora työllisyys 32 32 34 Epäsuora työllisyys 49 49 51 Välillinen työllisyys 121 119 125 Yhteensä 202 200 211 Olutteollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut 2011–2013 66 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutuksen Suomessa on tässä tutkimuksessa arvioitu olevan 25 719 henkilöä, mukaan lukien kaikkien juomakategorioiden suora, epäsuora ja välillinen työllisyysvaikutus. Yhteensä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämät tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331 milj. € vuonna 2013. Laskelmat sisältävät valtion tuloveron, keskimääräisen kunnallisveron ja kirkollisveron, työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun sekä viran puolesta tehtävät vähennykset. Oluen osuus panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kerryttämistä tuloveroista ja henkilöstösivukuluista on noin 64 %. 65 Lähteet: Vuoden 2011 luvut: EY(2013); Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tilastokeskus; Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (2012-2014), Yritykset toimialoittain vuonna 2007-2012 (TOL 2008), Yritysten tilinpäätöstiedot 2012-2013. Veronmaksajien keskusliitto ry; Palkansaajien veroprosentit (2011-2013). EY Laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Suoran työllisyyden tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen panimoja virvoitusjuomateollisuuden toteutuneita keskimääräisiä palkkoja. Epäsuoran ja välillisen työllisyyden tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen yksityisen sektorin toteutuneita keskimääräisiä palkkoja. EY laskelmat (2015) 66 Lähteet: Vuoden 2011 luvut: EY(2013); Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tilastokeskus; Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (2012-2014), Yritykset toimialoittain vuonna 2007-2012 (TOL 2008), Yritysten tilinpäätöstiedot 2012-2013. Veronmaksajien keskusliitto ry; Palkansaajien veroprosentit (2011-2013). EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Suoran työllisyyden tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen olutteollisuuden toteutuneita keskimääräisiä palkkoja. Epäsuoran ja välillisen työllisyyden tuloverot ja henkilöstösivukulut on laskettu käyttäen yksityisen sektorin toteutuneita keskimääräisiä palkkoja. 29 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa vajaat 2 000 henkilöä vuonna 2013. Työntekijöille maksetuista palkoista kertyi suoria tuloveroja ja henkilöstösivukuluja yhteensä 34 milj. € 67 vuonna 2013. Vuonna 2011 suoria tuloveroja ja henkilöstösivukuluja kertyi noin 2 milj. € vähemmän. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden oston kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää Suomessa epäsuorasti noin 4 436 henkilöä. Epäsuora työllistävyys on arvioitu suhteuttamalla panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kotimaan ostojen arvo eri toimialoilta kyseisten toimialojen keskimääräiseen liikevaihtoon työntekijää kohden. Työntekijöille maksetuista palkoista kertyi vuonna 2013 epäsuoria tuloveroja ja henkilöstösivukuluja 55 milj. €, josta olut kerrytti 51 milj. €. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella on välillisiä työllisyysvaikutuksia vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin, pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää Suomessa välillisesti noin 19 290 henkilöä. Vähittäiskaupan- ja ravintolamyynnin välillinen työllistävyys on arvioitu käyttäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden myynnin arvoa jakelukanavittain, sekä vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan keskimääräistä liikevaihtoa työntekijää kohden. Työntekijöille maksetuista palkoista kertyi tuloveroa ja henkilöstösivukuluja 240 milj. € vuonna 2013, eli 9 milj. € vähemmän kuin vuonna 2011. 67 EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. 30 5.4 Muut verot 68 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut verot 2011–2013 2011 2012 2013 Muut suorat verot 23 18 18 Muut epäsuorat ja välilliset verot 132 132 133 Yhteensä 154 150 151 69 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerryttää verotuottoja myös muiden verojen kautta, joista merkittävimmät ovat yhteisöverot, energiaverot ja kiinteistöverot. Vuonna 2013 panimo- ja 70 virvoitusjuomateollisuus kerrytti muita verotuottoja 151 milj. €. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti muita suoria veroja 18 milj. € vuonna 2013. Muut suorat verot laskivat vuodesta 2011, johtuen yhteisöveron laskusta 26 prosentista 24,5 prosenttiin vuonna 2012. Yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Muihin suoriin veroihin sisältyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yhteisö-, energia- ja kiinteistöverot. Muiden suorien verojen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuudella on epäsuoria verovaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta, sekä välillisiä verovaikutuksia vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin, sekä pullonpalautustoiminnan ja mallasteollisuuden kautta. EY on aiemmin tutkinut muiden verojen osuutta elintarviketeollisuuden rahavirroista sisältäen elintarviketeollisuuden, elintarvikekaupan, ravitsemistoiminnan, maatalouden, kuljetuksen ja muut alat (ostot ja työllistävyys). Tämän tutkimuksen muut verot on arvioitu perustuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuksiin eri toimialojen rahavirroista. Arvion perusteella panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti näitä muita epäsuoria ja välillisiä verotuottoja 133 milj. € vuonna 2013. 68 Lähteet: EY (2013); Elintarvikkeiden verotus Suomessa (2013). Tilastokeskus; Teollisuuden, kaupan ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan tilinpäätöstiedot (2011–2013), Verot ja veronluonteiset maksut (2011–2013), Valtiovarainministeriö; Talousarvioesitykset (2011–2015). EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: EY:n aiempi tutkimus perustuu vuoden 2011 lukuihin. 2011 luvut perustuvat panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioituihin osuuksiin eri sektoreiden rahavirroista. 2012 ja 2013 muutosten on oletettu seuraavan kyseisten veroerien (energia-, kiinteistö- ja yhteisöverotus) yleistä kehitystä Suomessa. Muihin pienempiin veroeriin ei ole oletettu muutosta vuodesta 2011. Poikkeuksena laskentatapaan on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora yhteisöverojen muutos, joka on arvioitu erikseen perustuen toteutuneisiin lukuihin. 69 Yhteisövero: Tilastokeskus; Teollisuuden tilinpäätöstiedot 2010–2013. Juomien valmistuksesta kertyneistä tuloveroista on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus liikevaihdon perusteella. Suorat energiaverot: Tilastokeskus: Ympäristöverot toimialoittain 2008 - 2012. 70 EY:n vuonna 2013 julkaistussa raportissa ”Panimoteollisuuden verotus Suomessa” (2013) vuoden 2011 muiden verojen kertymän arvioitiin olevan 138 milj. €. Ero johtuu odotettua korkeammasta yhteisöverokertymästä vuonna 2011, sekä muihin epäsuoriin ja välillisiin veroihin kuuluvien ympäristöverojen huomioonottamisesta. 31 6. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on tutkittu myös arvonmuodostuksen pohjalta. 6.1 Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus tuottaa arvoa sekä suoraan tuotteiden tuotannon kautta, että epäsuorasti ja välillisesti. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus oli noin 1 184 milj. € vuonna 2013, josta oluen osuus oli noin 773 milj. €. 6.1.1 Suora arvonmuodostus Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora arvonmuodostus oli 277 milj. € 71 vuonna 2012. Oluen osuus arvonmuodostuksesta on noin 87 %. Olettaen saman euromääräisen arvonmuodostuksen/ litra, vuoden 2013 arvonmuodostus olisi noin 279 milj. €. Siidereiden ja käymisteitse valmistetun lonkeron suora arvonmuodostus oli 5 milj. € ja virvoitusjuomien ja 72 kivennäisvesien noin 30 milj. € vuonna 2013. Panimo ja virvoitusjuomateollisuuden suora arvonmuodostus 2009 – 2013 Olut Siideri & Lonkero Virvoitusjuomat & kivennäisvedet Yhteensä 73 2009 2010 2011 2012 2013* 254 257 266 242 244 5 5 3 6 5 29 29 32 29 30 288 291 301 277 279 Vuoden 2013 luvut ovat arvio, joka perustuu vuoden 2012 litrakohtaiseen arvonmuodostukseen. 71 74 Lähde: Teollisuus toimitaloittain 2007- 2012. Lähde: Teollisuus toimialoittain. 2007-2012 muuttujina Toimiala, Tiedot ja Tilastovuosi. Siiderin ja käymisteitse valmistetun lonkeron osuus pohjautuu Valviran ilmoittamaan alkoholin kokonaiskulutukseen. 73 Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2007-2012. Vuoden 2013 luvut arvioita: Pohjatuvat vuoden 2012 litrakohtaiseen arvonlisäykseen ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus liitto ry:n ilmoittamiin kulutuslukuihin. 74 EY laskelmat (2015). Perustuu vuoden Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus liitto ry:n ilmoittamat kulutuslukuihin vuodelle 2012 ja 2013 ja Tilastokeskuksen tietoihin eri juomakategorioiden jalostusarvoista. 72 32 6.1.2 Epäsuora arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus tuottaa arvoa myös epäsuorasti, raaka-aineiden ja palvelujen ostojen kautta. Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuora arvonmuodostus oli yhteensä noin 162 milj. €. Oluen epäsuora arvonmuodostus oli 137 milj. €. Muiden tuotteiden arvonmuodostus oli noin 25 milj. €. Oluen epäsuora arvonmuodostus 2013 75 Epäsuora työllisyys Arvonlisäys/henkilö (1000 €) Maatalous Epäsuora arvonmuodostus (milj. €) 1 217 40 49 36 246 9 Pakkausteollisuus 233 70 16 Kone-ja työvälineteoll. 126 70 9 Kuljetus 418 52 22 Media ja markkinointi 495 55 27 Palvelut 155 35 5 Hyödykkeet Yhteensä (milj. €) 137 Siiderin, lonkeron, virvoitusjuomien ja kivennäisvesien epäsuora arvonmuodostus 2013 Epäsuora työllisyys Arvonlisäys/henkilö (1000 €) 76 Epäsuora arvonmuodostus (milj. €) Siideri 26 81 2 Lonkero 26 81 2 259 81 21 Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Yhteensä (milj. €) 25 75 EY laskelma (2015). Epäsuora työllisyys perustuu tässä tutkimuksessa laskettuun työllisyyteen. Muut lähteet: Arvonlisäys/henkilö: Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain, 2013 -. Yritykset toimialoittain 2007–2012. 76 EY laskelmat (2015). Epäsuora työllisyys perustuu tässä tutkimuksessa laskettuun työllisyyteen. Muut lähteet: Arvonlisäys/henkilö: keskiarvo Tilastokeskuksen luvuista. 33 6.1.3 Välillinen arvonmuodostus Yhteensä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välillinen arvonmuodostus oli 743 milj. €. Ravintolamyynnin arvonmuodostus oli 532 milj. € ja vähittäiskaupan arvonmuodostus noin 210 milj. €. 77 Oluen välillinen arvonmuodostus 2013 Välillinen työllisyys Arvonlisäys/henkilö alalla (€) Välillinen arvonmuodostus (milj. €) Ravintola Vähittäiskauppa 7 378 2 690 36 234 46 392 267 125 Yhteensä (milj. €) Siiderin välillinen arvonmuodostus 2013 392 78 Välillinen työllisyys Arvonlisäys/henkilö alalla (€) Välillinen arvonmuodostus (milj. €) Ravintola Vähittäiskauppa 1 555 348 36 234 46 392 56 16 Yhteensä (milj. €) 73 79 Lonkeron välillinen arvonmuodostus 2013 Välillinen työllisyys Arvonlisäys/henkilö alalla (€) Välillinen arvonmuodostus (milj. €) Ravintola Vähittäiskauppa 1 683 459 36 234 46 392 61 21 Yhteensä (milj. €) 82 80 Virvoitusjuomien & kivennäisvesien välillinen arvonmuodostus 2013 Välillinen työllisyys Arvonlisäys/henkilö alalla (€) Välillinen arvonmuodostus (milj. €) Yhteensä (milj. €) Ravintola Vähittäiskauppa 4 074 1 036 36 234 46 392 148 48 196 77 EY laskelmat (2015) EY laskelmat (2015) 79 EY laskelmat (2015) 80 EY laskelmat (2015) 78 34 6.2 Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden euromääräinen arvonmuodostus on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana, sekä suoran, epäsuoran että välillisen arvonmuodostuksen osalta. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottama suora, epäsuora ja välillinen arvonmuodostus oli 1 184 milj. € vuonna 2013. Vuonna 2009 arvonmuodostus oli 1 253 milj. €. Arvonmuodostus on laskenut viiden vuoden aikana 69 milj. €, eli noin 5%. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora arvonmuodostus 2009-2013* 81 350 300 250 29 5 29 5 32 3 29 6 30 5 200 Virvoitusjuomat & kivennäisvedet Siideri & Lonkero 150 254 257 266 2009 2010 2011 242 244 2012 2013* Olut 100 50 0 Suora arvonmuodostus suhteessa liikevaihtoon on pysynyt samalla tasolla, mutta arvonmuodostuksen euromäärä on pienentynyt 288 milj. eurosta vuonna 2009 noin 279 milj. euroon 82 vuonna 2013. Oluen osuus suorasta arvonmuodostuksesta on erittäin merkittävä (noin 87 %). 81 Tilastokeskus: Teollisuuden tilinpäätöstiedot. *Vuoden 2013 luku on viitteellinen arvio, joka perustuu v. 2012 litrakohtaiseen jalostusarvoon. Pohjalla tilastokeskuksen v. 2012 ilmoittama jalostusarvo. 82 Tilastokeskus: Teollisuuden tilinpäätöstiedot (2008-2012). 35 83 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja 2013 1 400 1 200 yht. 1 253 milj. € yht. 1 184 milj. € 211 210 milj. € 1 000 800 Välillinen arvonmuodostus: Ravintola 542 532 600 400 200 212 Välillinen arvonmuodostus: Vähittäiskauppa 162 288 279 2009 2013 Epäsuora arvonmuodostus Suora arvonmuodostus 0 * Vuoden 2013 luku on arvio. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus ovat myös laskeneet vuodesta 2009. Epäsuora arvonmuodostus, joka vuonna 2009 oli noin 212 milj. €, laski 162 milj. euroon vuonna 2013. Panimoja virvoitusjuomateollisuuden välillinen arvonmuodostus oli 743 milj. € vuonna 2013, mikä on noin 10 84 milj. € vähemmän kuin vuonna 2009. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostukseen vaikuttavat sekä myydyn tuotannon arvo, joka koostuu tuotannon määrästä ja myyntihinnasta, että tuotannon kustannukset, joihin vaikuttavat ostojen hinnat sekä tuotannon tehokkuus. 83 Lähteet: Suora arvonmuodostus: Tilastokeskus; Teollisuuden tilinpäätös 2009 – 2012. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus: EY laskelmat (2015), Eurostat, Tilastokeskus. Laskentaperiaatteet: Työllistävä vaikutus on kerrottu keskimääräiseen arvonlisäykseen/työntekijä alalla. Vuoden 2013 luvut perustuvat tässä raportissa arvioituun työllistävään vaikutukseen. Vuoden 2009 työllisyys lukujen laskelmat perustuvat EY:n aikaisempaan raporttiin ”Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa”( 2011), raporttiin ”The contribution made by Beer to the European Ecoomy” (2011) sekä tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoihin. Poikkeuksena oluen epäsuora ja välillinen (ravintolan) arvonmuodostus, jonka lähteenä toimii ”The Contribution made by Beer to the European Economy” (2011). 84 EY laskelmat (2015). 36 6.2.1 Myydyn tuotannon arvo Myydyn tuotannon arvoon vaikuttavat sekä myyntihinta, että myyty litramäärä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden myyntihintojen kehitys on viimeisten viiden vuoden aikana 85 seurannut ostohintojen ja verojen muutoksia. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on pysynyt suhteellisen tasaisena viimeisten vuosien aikana, mutta 86 kotimainen myynti on ollut laskussa ja tuonnin osuus on kasvanut. Matkustajatuonti kasvoi vuodesta 2012 vuoteen 2013 sekä oluen (+11 %), siiderin (+37 %), että lonkeron (+24 %) osalta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu tuonti lisääntyi yhteensä 17 87 prosenttia (43,7 miljoonasta litrasta 51,2 miljoonaan litraan). Kotimaisten panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kysynnän väheneminen vaikuttaa myös epäsuorasti kotimaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostukseen, sillä tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden ja palvelujen ostot vähenevät. Esimerkiksi mallastamoissa suurten kotimaisten yritysten ostot ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana. Vaikka myynti pienemmille oluenvalmistajille on ollut kasvussa, tämä ei korvaa suurten panimoiden menetettyjen ostojen 88 volyymeja, joten yleinen myyntitrendi on laskeva. Myös välillinen arvonmuodostus, joka syntyy panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden myynnin kautta ravintoloissa ja vähittäiskaupassa, on laskenut vuodesta 2009. 6.2.2 Tuotannon kustannukset Arvonmuodostukseen vaikuttavat tuotantotehokkuus sekä ostojen ja palvelujen hinnat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle suurimmat kustannuserät ovat raaka-aineostot ja pakkaukset, jotka muodostavat yli 50 % kokonaiskustannuksista. Yleisesti ottaen ostohinnat ovat kehittyneet 89 inflaation mukaisesti viimeisten viiden vuoden aikana. Maltaan hintavaihtelut riippuvat pitkälti raaka-aineen, eli mallasohran, hinnan muutoksista, sekä mallastuspalkkion muutoksista. Mallasohran hinta myötäilee pääsääntöisesti viljojen maailmanmarkkinahintaa. Oluen kulutuksen globaalista kasvusta johtuen mallastuspalkkio, joka on riippuvainen maltaan kysynnästä ja tarjonnasta, on pysynyt suhteellisen vakiona viimeisten viiden 90 vuoden aikana. Kotimaiselle pakkausteollisuusalalle on tullut kaksi uutta yritystä, jotka tarjoavat pakkausmateriaalia 91 panimotuotteille. Pakkausostojen hinnat ovat tämän seurauksena laskeneet jopa 5 %. 85 Haastattelut (2015). THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2014. 87 EY laskelmat (2015). Lähteet: THL: Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 (vuoden 2013 luvut). TNS Gallup: alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta 2012. 88 Haastattelut (2015) 89 Haastattelut (2015). 90 Haastattelut (2015). 91 Haastattelut (2015) 86 37 LIITTEET Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt Haastattelut Toimiala / Yritys Henkilö Rooli Panimo / Nokian Panimo Matti Heikkilä Toimitusjohtaja Panimo / Olvi Kati Kokkonen CFO Panimo / Saimaan Juomatehdas Jussi Laukkanen Varatoimitusjohtaja Mallastamo / Viking Malt Timo Huttunen Maajohtaja Kuljetusala / Skal Ry Sakari Backlund Johtaja HoReCa / SOK Ryhmä Jouko Heinonen Toimialajohtaja Pullonpalautus/ Palpa Oy Pasi Nurminen Toimitusjohtaja Liite 2: Julkaisut EY, Regioplan, The Brewers of Europe (2011). “The Contribution made by Beer to the European Economy” THL (2014). Päihdetilastollinen vuosikirja 2014. THL (2014). Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014. EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. 38 Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset Tässä tutkimuksessa esitetyt työllisyysvaikutukset perustuvat julkisista lähteistä, haastatteluista sekä EY:n Näiden tietojen avulla on laskettu arvio työllisyysvaikutuksista seuraavien laskentamallien mukaisesti. Työllisyysvaikutuksien laskemisessa on käytetty samaa metodologiaa kuin EY:n aikaisemmin laaditussa raportissa ”Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa” (2011). Suora työllisyys Suora työllisyys on laskettu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittaman työntekijämäärän perusteella. Epäsuora työllisyys Epäsuoran työllisyyden alle luetaan työllisyysvaikutukset panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden valmistuksen ja myynnin toimitusketjuun kuuluvissa yrityksissä. Lähtökohtana työllisyysvaikutuksien arvioinnissa käytetään panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ostoja ko. yrityksissä. 1. Raaka-aine ja palveluostot / Juomakategoria 3. Kotimaan ostojen määrä / Juomakategoria 5. Ensimmäisen kierroksen työllisyysvaikutus X 2. Kotimaan ostojen osuus (%) = 3. Kotimaan ostojen määrä / Juomakategoria / 4. Liikevaihto / työntekijä (ka sektorikohtaisista luvuista) = 5. Ensimmäisen kierroksen Työllisyysvaikutus X 6. Ensimmäisen kierroksen osuus kokonaisvaikutuksesta (65%) = 7. Epäsuora kokonaistyöllisyysvaikutus 39 1. Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain 2012. (Tuotannon Bruttoarvo – Tuotannon Jalostusarvo). Siiderin osuus Siiderin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien osalta perustuu Valviran ilmoittamiin alkoholin kokonaiskulutuksen tietoihin (2013). Johtuen tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan lonkeron kokonaistuotannon ostojen määrän olevan yhtä suuri kuin siiderin. 2. Lähde: EY, Regioplan & The Brewers of Europe (2011). The Contribution made by Beer to the European Economy. Kotimaan ostojen osuuden laskemisessa on käytetty tutkimuksen oluen ostojen sektorikohtaista jakaumaa. Tehtyjen haastatteluiden perusteella muiden juomakategorioiden ostot jakaantuva pääosin samoihin sektoreihin, mutta tarkkaa sektorikohtaista jakaumaa ei ole saatavilla. Kotimaan osuus on näin laskettu keskiarvona oluen eri sektoreiden kotimaan ostojen osuuksista. 3. EY laskelmat (2015) 4. Tilastokeskus. Yritykset toimialoittain (2013). 5. EY laskelmat (2015) 6. EY, Regioplan & The Brewers of Europe (2011). The Contribution made by Beer to the European Economy.¨ 7. EY laskelmat (2015) 40 Välillinen työllisyys Välilliset työllisyysvaikutukset ravintola- ja vähittäiskauppamyynnin osalta on laskettu seuraavan laskentamallin mukaisesti. Malli on kuvattu ravintolamyynnin osalta. 1. Juomakategorian kokonaiskulutus (litra) 3. Juomakategorian kulutus ravintoloissa 5. Juomakategorian kulutus ravintoloissa (€) X X - 7. Euromääräinen kulutus ravintoloissa (pl. ALV) X 2. Ravintolamyynnin % -osuus 4. Keskimääräinen kuluttajahinta €/l ravintoloissa 6. Kuluttajan maksama ALV 8. Liikevaihto/ työntekijä ravintolatoimialalla = 3. Juomakategorian kulutus ravintoloissa = 5. Juomakategorian kulutus ravintoloissa (€) = 7. Euromääräinen kulutus ravintoloissa (pl. ALV) = 9. Juomakategorian välilliset työllisyysvaikutukset ravintoloissa 1. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (Canadean, Valvira, TNS Gallup). 2013 luvut. 2. Haastattelut (2015) 3. EY laskelmat (2015) 4. Eri juomakategorioiden kuluttajahinnat on arvioitu eri lähteiden ja haastattelujen perusteella. Lähteet: Haastattelut (2015), Tilastokeskus: Kulutushyödykkeiden keskihinnat, THL. 5. EY laskelmat (2015) 6. EY laskelmat (2015). ALV = 24 % (olut, siideri, lonkero), 14% (virvoitusjuomat ja kivennäisvedet) 7. EY laskelmat (2015) 8. Tilastokeskus. 9. EY laskelmat (2015) 41 Välillinen työllisyys muiden alojen osalta on arvioitu seuraavan mallin mukaisesti: 1. Henkilöstö Suomessa X 2. Kotimaan osuus liikevaihdosta (%) 3. Panimoteollisuuden osuus liikevaihdosta (%) X 1. Haastattelut (2015) / yritysten kotisivut (Pullonpalautus) 2. Haastattelut (2015) 3. Haastattelut (2015) / THL tilastot (Pullonpalautus) 4. EY laskelmat (2015) 42 = 4. Välillinen työllisyysvaikutus ko. alalla Liite 4: Metodologia, verotus Suora ALV 1. Juomakategorian myydyn tuotannon arvo (€) 2. ALV % X = 3. Juomakategoriasta maksettu suora ALV (€) 1. Tilastokeskus: Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin. Siiderin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien osalta EY laskelmat (2015) joka perustuu siiderin ja käymisteitse valmistetun lonkeron osuuteen tuotenimikeryhmästä. Pohjana Valviran ilmoittamat alkoholin kokonaiskulutus tiedot (2013). 2. ALV = 24 % (olut, siideri, lonkero); 14% (virvoitusjuomat ja kivennäisvedet) 3. EY laskelmat (2015). Epäsuora ALV 1. Juomakategorialle kuuluvat ostot (€) 2. ALV % X = 3. Juomakategoriasta maksettu epäsuora ALV (€) 1. Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain. Siiderin ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien osalta EY laskelmat (2015) joka perustuu siiderin ja käymisteitse valmistetun lonkeron osuuteen tuotenimikeryhmästä. Pohjana Valviran ilmoittamat alkoholin kokonaiskulutus tiedot (2013). 2. ALV = 14% oluen maatalousostot (perustuu tässä tutkimuksessa käytettyyn ostojen jakaumaan eri sektoreille), 24 % muut. 3. EY laskelmat (2015). Välillinen ALV 1. Kuluttajan maksama ALV. - 2. Epäsuora ja välillinen ALV yhteensä (€) = 3. Juomakategoriasta maksettu välillinen ALV (€) 1. EY laskelmat (2015). Perustuu kuluttajahintoihin ja litramääräiseen kokonaiskulutukseen ravintoloissa ja vähittäiskaupassa. Katso liite 3 (välillinen työllisyys). 2. EY laskelmat (2015). 3. EY laskelmat (2015) 43 Tuloverot 1. Sektorin keskiansio (€) X 2. Keskimääräinen tulovero % 3. Työllisyys vaikutus X = 4. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta johtuvat tuloverot (€) 1. EY laskelmat (2015). Lähteet: Suora panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ja olut: Tilastokeskus: Yritysten tilinpäätöstiedot 2012-2013. Yritykset toimialoittain vuodet 20072012. Epäsuorat ja välilliset: Palkansaajien kuukausiansiot työnanatajasektoreittain ja sukupuolittain (2012–2014). 2. EY laskelmat (2015). Lähde: Veronmaksajain keskusliitto; Palkansaajan veroprosentit. 3. Suora työllisyysvaikutus: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittama työntekijä määrä. Epäsuora ja välillinen työllisyys: EY laskelmat (2015). Tässä raportissa laskettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuora tai välillinen työllisyys. Katso Liite 3. 44 Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus on laskettu eri ostosektoreiden, ravintola- ja vähittäiskauppamyynnin osalta seuraavan laskentamallin mukaisesti. 1. Työllisyysvaikutus kyseisellä alalla X 2. Keskimääräinen arvonlisäys/ työntekijä alalla = 3. Juomakategorian arvonmuodostus alalla 1. EY laskelmat (2015). Katso Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vuoden 2009 työllistävä vaikutus on laskettu saman menetelmän mukaisesti pohjalla Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastot. Poikkeuksena oluen epäsuora ja välillinen ravintola-alan työllistävä vaikutus, joissa käytettiin lukuja raportista The Contribution made by Beer to the European Economy (2011). 2. Epäsuora arvonlisäys/työntekijä: Eurostat (2011 ja 2009 luvut). Välillinen arvonlisäys/työntekijä: Tilastokeskus: Toimipaikat toimialoittain ja maakunnittain, (2012 ja 2009 luvut). Poikkeuksena vuoden 2009 maatalouden sektori, jossa käytettiin raportista The Contribution made by Beer to the European Economy (2011) käytettyä maatalouden liikevaihtoa/työntekijä. 3. EY laskelmat (2015) 45 EY | Assurance | Tax | Transactions | Advisory EY lyhyesti EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ‐ ja liike‐elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. EY viittaa globaaliin organisaatioomme ja saattaa viitata yhteen tai useampaan Ernst & Young Global Limitedin jäsenyhtiöön, joista kukin on erillinen oikeushenkilö. Ernst & Young Global Limited, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan lakien mukainen yhtiö (company limited by guarantee), ei tarjoa palveluja asiakkaille. Lisätietoja organisaatiostamme löytyy osoitteesta ey.com. © 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Tässä julkaisussa olevat tiedot on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Mikäli tarvitsette asiantuntijaneuvoja, suosittelemme ottamaan yhteyttä asiantuntijaan, joka voi avustaa yksittäisissä kysymyksissä. ey.com/fi
