Lataa esite tästä!

Transcription

Lataa esite tästä!
SKÁBMAGOVAT
2015
KAAMOKSEN KUVIA
REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
Bargojoavku | Työryhmä | Working Group:
Dáiddalaš jođiheaddji | Taiteellinen johtaja | Artistic Director:
Jorma Lehtola
Festivála jođiheaddji | Festivaalijohtaja| Festival Director:
Ánne-Kirste Aikio
Festivála buvttadeaddji | Festivaalituottaja | Festival Assistant:
Sunna Nousuniemi
Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji | Skábmaelokuvakeskuksen suunnittelija | Coordinator of the Skábma
Indigenous Peoples’ Film Centre:
Tarja Porsanger
Mánáid ja nuoraid Skábmagovat| Lasten ja nuorten
Skábmagovat | Skábmagovat for Children and Youngsters:
Maiju Saijets & Kaisa Tapiola-Länsman
Teknihkka | Tekniikka | Technical Coordinator:
Joonas Saari & Janne Lappalainen & Erkki Feodoroff
Jorgalusat | Kääntäjät | Translators:
Kaija Anttonen & Jouni Antti Vest
Visuálalaš plánen | Visuaalinen suunnittelu | Visual design:
Stina Roos & Hannu Tikkanen
Muohttahuksen | Lumirakentaminen | Snow building:
Kauko Ljetoff
2
Ruhtadeaddjit | Tukijat | Financers:
Suoma Sámediggi • Sámeráđđi •
Lapin taidetoimikunta • Inarin kunta •
Opetus- ja kulttuuriministeriö • Suomen
kulttuurirahasto - Lapin rahasto • AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus
• Taiteen edistämiskeskus
Giitosat | Kiitokset | Thanks to:
Smithsonian Institution / Cynthia Benitez
• CLACPI / Jeannette Paillán • ImagineNative
Film + Media Arts Festival • Yakutsk
International Film Festival / Sardana Savvina
• Kirsti Lönnqvist • Internationála Sámi
Filbmaguovddáš / Anne Lajla Utsi • YLE
Sápmi • NRK Sápmi • NRK Sámi mánáid • SVT
Sápmi • Saamelais­a lueen koulutuskeskus
• Inarin kunta / kulttuuritoimi • Sámedikki
Nuoraidráđđi
‘
SKÁBMAGOVAT
2015
KAAMOKSEN KUVIA
REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT
Skábmagovat
Tel. +358409666318
www.skabmagovat.fi
Bileahttavuovdin | Liput | Tickets:
Siida FIN-99870 ANÁR | INARI Tel. +358 (0)400 898 212
skabmagovat.fi
Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma
rievdademiide | Järjestäjät pidättävät oikeuden
ohjelmanmuutoksiin | The organisers reserve the
rights to make changes in the programme.
Bargojoavkku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš
bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga
doarjjasearvvi stivrra láhttuid.
Bileahtat | Liput | Tickets 6 €
Ságastallandilálašvuođat nuvttá |
Keskustelutilaisuudet ilmaisia | Discussions are free
Musihkkadáhpáhusaid bileahtaid hattit leat sierra­
láganat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid
oktavuođas | Musiikkitapahtumien lippujen hinnat
vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä
| Ticket prices of the music event vary, and tickets are
sold at the events
Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen
tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä.
The working group wants to thank the volunteers and
the snow building team of the festival, as well as the
board members of the Friends of Sámi Art.
3
Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat
Mii leat beassan vásihit fiinna bottuid. Skábmagovat lea
dán maŋimuš 16 jagi áigge duođaštan álgoálbmogiid
filbmamáilmmi illudahtti viiduma, lávkema VHS-báttiid
áiggis digitálaáigodahkii ja tv-buktosiin independentfilmmaide.
Fiinna duođaštus ovdáneamis lea dán jagáš temásuorgi, Latiinnalas Amerihkká. Filmmat dahkkojuvvojit dán
áigge Meksikos Chilei ja Perus Brasiliai.
Dán filbmafestiválas sáhttá gullat badjel 20 giela, mii
maiddái muitala juoidá uhca álbmogaččaid ođđa ealáskeamis. Gii livččii jáhkkán vel logi jagi dás ovdal ahte
tsilhqot’in, nahuatl dahje xavante gullošedje vilgesloavdagis filmmain, maid dát álbmogat leat ieža buvttadan?
Filbmadahkanoahppu ovdána aiddo dál hui johtilit. Dás sáhttá váldit ovdamearkan vaikkoba 10
jagi doaibman Wapikoni Mobile Kanadas ja dan
riikkaidgaskasaš ovttasbarggu Perus ja Panamas. Dahje
Sámi filbmaguovddáža Sámi Film Lab -doaimma Norgga
Guovdageainnus. Dahje Sogsakka fállan oahpu Anaris.
4
Ii leat eahpádusge das ahte 2000-lohku lea juo dál
álgoálbmogiid filbmabuvttadeami duhátjahki, ja mii
leat ilus das ahte Skábmagovat juo 17. geardde oažžu
leat dán hávskis ovdáneami áirrasin. Giittus das gullá
maiddái min ruhtadeaddjiide ja movttegis álbmogasbargiide, geat leat dahkan buot dán vejolažžan.
Buresboahtin boššolii, máimmi muitalusat leat juo din
vuordimin!
Jorma Lehtola
Dáiddalaš hoavda
Taiteellisen johtajan tervehdys
Olemme eläneet hienoa aikaa. Skábmagovat on kuluneen 16 vuoden aikana saanut todistaa alkuperäiskansojen elokuvamaailman ilahduttavaa laajenemista,
siirtymistä VHS-nauhoista digitaalikauteen ja tv-tuotannoista independent-elokuviin.
Yksi hieno osoitus kehityksestä on tämän vuoden
teema-alue, Latinalainen Amerikka. Elokuvia tehdään
tänä päivänä Meksikosta Chileen ja Perusta Brasiliaan.
Myös festivaaliohjelmistossa kuultavat yli 20 eri kieltä
kertovat omaa tarinaansa pienten kansojen rohkaistumisesta. Kuka olisi uskonut kymmenen vuotta sitten,
että tsilhqot’in, nahuatl tai xavante kajahtaisivat pian
kankaalla näiden kansojen itse tuottamissa elokuvissa?
Ei epäilystäkään: 2000-luku on jo nyt alkuperäiskansojen elokuvan vuosituhat, ja olemme ylpeitä siitä, että
Skábmagovat jo 17. kerran saa olla tämän riemukkaan
kehityksen sanansaattaja. Kiitos siitä kuuluu myös rahoittajillemme ja innokkaalle talkooväelle, jotka tekevät
tämän kaiken mahdolliseksi.
Tervetuloa peremmälle, maailman tarinat odottavat!
Jorma Lehtola
Taiteellinen johtaja
Koulutus etenee peninkulmasaappain. Siitä malliesimerkkinä vaikkapa 10-vuotias Wapikoni Mobile Kanadassa ja sen kansainvälinen yhteistyö Perussa ja Panamassa. Tai Saamelaisen elokuvakeskuksen Sámi Film Lab
-toiminta Norjan Koutokeinossa. Tai Sogsakkin koulutus
Inarissa.
5
Greetings from Festival’s Artistic Director
We have gone through a fascinating period. In the course
of the past 16 years, Skábmagovat has witnessed a delightful expansion in the Indigenous film world: a move
from VHS tapes to the digital age and from TV productions to independent films.
A fine example of this development is the home region
of this year’s theme: Latin America. Today, films are
made from Mexico to Peru and from Chile to Brazil.
The fact that our festival programme sounds in more
than 20 languages is a sign of small nations, too, having
set out to make films. Who would have believed ten
years ago that such languages as Tsilhqot’in, Nahuatl
and Xavante would soon be heard on the screen, in films
produced by these nations?
Film education is taking long leaps forward. As an
example we could mention the 10-year-old Wapikoni
Mobile in Canada with its international cooperation in
Peru and Panama. Or the Sámi Film Lab activities of the
International Sámi Film Centre in Kautokeino, Norway.
6
Or the schooling provided in the field by the Sámi Education Institute Sogsakk in Inari.
No doubt, the 2000s has already become the millennium of Indigenous Film, and we are proud that, for the
17th time, Skábmagovat can bring this good news to our
audience. For this, we also want to thank our financers
and enthusiastic volunteers, who make the festival possible.
Step in, stories from all around the world are waiting for
you!
Jorma Lehtola
Artistic Director
7
SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL
SKÁBMAGOVAT AIKATAULU
SKÁBMAGOVAT TIMETABLE
d u o r astat 22.1.2015
10.00
–
14.00
Siida
sajos
NUORAID SKÁBMAGOVAT |
NUORTEN SKÁBMAGOVAT |
SKÁBMAGOVAT FOR YOUNGSTERS
MÁNÁID SKÁBMAGOVAT |
LASTEN SKÁBMAGOVAT |
SKÁBMAGOVAT FOR CHILDREN
18.00
guovssahasteáhter
RAHPAN | AVAJAISET | OPENING
(NUVTTÁ | ILMAINEN | FREE)
Amautalik 7’
Buoidda jorrá borrá 3’
Huitzilopochtli 5’
Stálu čiegát 3’
B E A R J A D AT 23.1.2015
Siida
8
09.00
Ságastallandilálašvuohta |
Keskustelutilaisuus |
Discussion
11.00
SÁPMI I
8 VUODENAIKAA
Round Dance 0’30
Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 04’
Jorindas resa 16’
8 Årstider 43´
sajos
BRAZIL
MIELIKUVIA XAVANTEISTA
The Master and Divino 85’
guovssahasteáhter
Siida
sajos
13.00
PERU | ECUADOR
TÄMÄ MAA ON MEIDÄN!
Kay Pacha 13’
Nadie Especial 23’
Sisa Ñambi 25’
Children of Jaguar 28’
SÁPMI II
SAAMELAISIA TARINOITA
Edith & Aljosja 08’
Áile ja áhkku 12’
Sámi bojá 09’
Hilbes biigá (O.M.G) 15’
Giksašuvvon ealli 15’
Ellos Sápmi 16’
Iđitsilba 12’
15.00
SÁPMI III
KÄRÄJÄTOIMINNAN TAIKAA
Lišša 12’
Virtauksia 13’
Vuosttaš lávkkit – Sámediggi 25 jagi 39’
CHILE
MAAÄIDIN ÄÄNIÄ
Wallmapu 55’
Punalka – El Alto Biobio 26’
17.00
PERU
KETŠUANAISTEN ILTA
Mama Julia 07’
Life in my Town 09’
Cattle Branding Ritual 04’
A Woman’s Perspective 07’
Choosing a Destiny 06’
Traditional Indigenous Leaders 06’
What I Want to Tell You 03’
Carnaval 05’
The Living Flower 10’
El Olvido 09’
Collective: Andean Voices 03’
SÁPMI IV
IHMISEN ARVO
Hur gör man för att rädda ett folk? 59’
Når speilbildet lyver 22’
guovssahasteáhter
18.30
AMERICAS
JÄÄTÄVÄ KUVATUOKIO*
Kill the Mosquitoes 05’
Kajutaijuq 15’
O Homem Que Matou Deus 15’
* Ei sovellu lapsille tai herkkä­hermoisille
20.30
ALKUPERÄISKANSAT YÖSSÄ
Huitzilopochtli 5’
Fin de 4’
The Orphan & Polar Bear 9’
Ngurra Wanggagu 5’
Haida Raid 3 5’
22.00
AMOC - PaPaNa
9
L ÁV VA R D AT 24.1.2015
Siida
sajos
SÁPMI V
MAITOTIEN TARINOITA
Assimilašuvdna Blues 3’
Melkeveien 2 x 30’
12.00 SÁPMI III
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Lišša 12’
Virtauksia 13’
Vuosttaš lávkkit – Sámediggi 25 jagi 40’
CANADA I
KOULUN SYNKÄT VARJOT
La Mallette Noire 13’
My Legacy 60’
14.00 CHILE
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
MAAÄIDIN ÄÄNIÄ
Wallmapu 55’
Punalka – El Alto Biobio 26’
SÁPMI VI
ELÄMÄN VÄRIT
Moonflower 04’
Boŋki 22’
Ivnnit ja eallin 40’
16.00 SÁPMI II
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Edith & Aljosja 08’
Áile ja áhkku 12’
Sámi bojá 09’
Hilbes biigá (O.M.G) 15’
Giksašuvvon ealli 15’
Ellos Sápmi 16’
Iđitsilba 12’
CANADA II
ELÄMÄN KEHÄLLÄ
Ashiye Neikeeyon 07’
Indigo 09´
The Underground 14’
Kaha:wi 45’
18.00 KOMANSSI
NAINEN WASHINGTONISSA
Indian 101 63’
SÁPMI I
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Round Dance 0’30
Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 04’
Jorindas resa 16’
8 Årstider 43´
20.00
10
guovssahasteáhter
10.00 RUSSIA
HUUTOJA ERÄMAASSA
A White Day 81’
22.00
SAAMELAISIA YÖSSÄ
Go vuoiŋŋat čurvot 4’
Ealli guođđá joavkkus 5’
Unna guolaš čierru 03’
Áigin 10´
Where the F*ck is Vuotso? 4’
AILU VALLE – PaPaNa
MAXIDA MÄRAK – KULTAHOVI
sotnabeaivi 25.1.2015
Siida
sajos
10.00 CANADA III
WAPIKONI MOBILE 10 VUOTTA
Retratos del bayano 09’
Residential School Syndrome 05’
Red & Black 04’
Growing 04’
Nowhere I’d Rather Be 04’
Kill the Mosquitoes 05’
Kokom 05’
Corriger le Tableau 05’
Uprooted Generation 07’
La Chevelure de la vie 02’
Shashish 05’
Mon Oncle Antoine 06’
SÁPMI VII
KANSAT LAULAVAT
Šuokŋaborgan 3x 29’
12.00 PERU | ECUADOR
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Kay Pacha 13’
Nadie Especial 23’
Sisa Ñambi 25’
Children of Jaguar 28’
SÁPMI V
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Assimilašuvdna Blues 3’
Melkeveien 2 x 30’
14.00 SÁPMI VI
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Moonflower 04’
Boŋki 22’
Ivnnit ja eallin 40’
RUSSIA
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
A White Day 81’
16.00 CANADA I
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
La Mallette Noire 13’
My Legacy 60’
PERU
NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN
Mama Julia 07’
Life in my Town 09’
Cattle Branding Ritual 04’
A Woman’s Perspective 07’
Choosing a Destiny 06’
Traditional Indigenous Leaders 06’
What I Want to Tell You 03’
Carnaval 05’
The Living Flower 10’
El Olvido 09’
Collective: Andean Voices 03’
guovssahasteáhter
11
Prográmma lohkanráva
OHJELMAN LUKUOHJE
How to read the program
Filmma namma
Elokuvan nimi
Name of Film
Čájehanbáiki
Esityspaikka
Venue
Čájehanáigi
Esitysaika
Time
Bagadalli
Ohjaaja
Director
Giella
Kieli
Language
Filmma guhkkosat
Elokuvan kesto
Duration
Riika/Guovlu
Maa/Alue
Country/Area
Válmmaštuvvanjahki
Valmistumisvuosi
Year
Čájáhusa namma
Esityksen nimi
Name of Screening
12
Peru, 2013, 7’ I Juan Pablo Quichua I ket I eng
MAMA JULIA Rumašlaš ráddjehusain beroškeahttá
Mama Julia lea oahppan deaividit eallima hástalusaid ja
lea dál sirdimin árbevirolaš dieđuid ođđa buolvvaide.
MAMA JULIA Huolimatta fyysisistä rajoituksistaan
Mama Julia on oppinut kohtaamaan elämän haasteet ja
siirtää nyt ikimuistoista tietoutta uusille sukupolville.
MAMA JULIA Despite her physical limitations, Mama
Julia has learnt to face the challenges of life and is now
engaged in passing down ancient knowledge to new
generations.
Teksten
Tekstitys
Subtitles
Govvadus sámegillii
Kuvaus suomeksi
Description in English
ČÁJEHANBÁIKKIT
Guovssahasteáhter;
VENUES
Muohtateáhter,
Lumiteatteri,
Snowtheatre
ESITYSPAIKAT
Siida;
Sámemusea & Luondduguovddáš;
Saamelaismuseo & Luontokeskus,
Sámi Museum & Nature Centre
Sajos;
Sámekulturguovddáš,
Saamelaiskulttuurikeskus,
Sámi Cultural Centre
Giellaoanádusat/
Kielilyhenteet/
Language Abbreviations:
ale = alemão
french
moh = mohawk
ani = anishnabe
inn = innu
nah = nahuatl
cre = cree
inu = inuktitut
eng = eaŋgalasgiella,
englanti, english
jak = jakuutti
nor = dárogiella,
norja, norwegian
fin = suomagiella,
suomi, finnish
fre = franska, ranska,
ket = ketšua
kic = kichwa
map = mapuche
la, pohjoissaame,
northern sámi
spa = spánska, espanja, spanish
por = portugali
swe = ruoŧŧagiella,
ruotsi, swedish
rus = ruošša, venäjä,
russian
tsi = tsilhqot’in
sme= davvisámegiel-
xav = xavante
13
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
14
Buoidda jorrá borrá
Kanada, 2014, 7’ | Neil Christopher | eng
Sápmi/Suomi, 2014, 3’ I Ima Aikio-Arianaick | sme
AMAUTALIK Skihpáraččat leaba vuolgán guhkás
eret leairras. Muhto dađibahátbut seamma áigge lea
jođus maiddái dološ eanavuoigŋa, Amautalik. Dál
dárbbašuvvojit buorit ráđit.
BUOIDDA JORRÁ BORRÁ Buoidda ja loddi
čeasahallaba Hildá Länsmana lávlaga šuoŋaid mielde.
Máilmmi vuosttaseahket
AMAUTALIK Ystävykset ovat lähteneet kauas leiristään.
Valitettavasti liikkeellä on myös muinainen maahenki,
Amautalik. Hyvät keinot ovat tarpeen.
KÄRPPÄ HYÖRII JA PYÖRII Kärppä ja lintu laskettelevat
liukureilla Hildá Länsmanin laulun tahtiin.
Maailman ensi-ilta.
AMAUTALIK Two friends are spending the day away
from their camp. Unfortunately, an ancient land spirit,
Amautalik, is also in the area.
SPIN AND FEAT, FERRET An ermine and a bird come
sliding down in time with Hildá Länsman’s singing.
World Premiere
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
Amautalik
Stálu čiegát
USA, 2012, 5’ I| Tracy Rector | nahuatl | eng
Sápmi/Suomi, 2014, 3’ | Ima Aikio-Arianaick | sme
KOLIBRA Kolibra buokčaladdamis ja seivvodeamis
vuhtto illu ja sahkkuivuohta. Huitzilopochtli ovdanbuktá
arvilvuođa, nanusvuođa ja ceavzinnávccaid – dánsuma
dávttaid mielde.
STÁLU ČIEGÁT Ártegis áššit dáhpáhuvvagohtet, go
Niillas gávdná čiegáid, maidda lea čihkkojuvvon stálu
fápmu. Máilmmi vuosttaseahket.
KOLIBRI Kolibrin sukeltelu ja liito heijastelee iloa ja hedelmällisyyttä. Huitzilopochtli ilmentää tahdonvoimaa,
vahvuutta ja selviytymistä – tanssin tahdissa.
STAALON KÄTKÖT Kummallisia asioita alkaa tapahtua,
kun Niillas löytää kätköjä, joihin on piilotettu staalon
mahti. Maailman ensi-ilta.
HUMMINGBIRD The hummingbird dives and darts
with great agility, representing fertility and joy.
Huitzilopochtli is an expression of willpower, strength
and survival carried forward through dance.
TROLL HIDEWAY Strange things begin to happen
when Niillas finds hoards of Stállu’s power.
World Premiere
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R
Huitzilopochtli
15
SÁPMI I
USA, 2014, 0’30 | Steven Paul Judd | eng
Sápmi /Norja, 2014, 4’ | Kjartan Nilsen | sme, nor
DÁNSUMA FÁPMU Filbmadahkkis lea dehálaš
dadjamuš filbmageahččái.
ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ Max Mackhé & Gumpegoddin musihkkavideo.
TANSSIN VOIMA Elokuvantekijällä on tärkeä muistutus
elokuvankatsojalle.
ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ Max Mackhé & Gumpegoddin musiikkivideo.
ROUND DANCE The filmmaker offers his reminder for
the audience.
ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ A music video by Max Mackhé & Gumpegoddi.
8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A
16
Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ
SÁPMI I
8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A
shhh
SÁPMI I
SÁPMI I
8 årstider
Sápmi, 2014, 16’ | Liselotte Wajstedt | swe, nor, sme | eng
Sápmi /Ruotsi, 2014, 43’ | Oskar Östergren | swe | eng
JORINDA MÁTKI Butoh-dánsun ja luohti mieđušteaba
nuorra nissona goalus jiekŋaduovdaga čađa Guovdageainnu guvlui. Stuorámus vašálaš lea nissona siste,
dat, mii ii háliit váldit ovddasvástádusa su eallimis.
8 JAGIÁIGGI Gávcci sámedáiddára muitalit iežaset
gaskavuođas eatnamii, lundui ja iežaset kultuvrii. Ubmi
kulturoaivegávpotjajagi 2014 filbmaráiddus vuhttojit
sámiid gávcci jagiáiggi.
JORINDAN MATKA Butoh-tanssi ja joiku saattelevat
nuorta naista halki jäisen ja pelottavan maiseman kohti
Koutokeinoa. Suurin vihollinen on naisen sisällä, se, joka
ei halua ottaa vastuuta hänen elämästään.
8 VUODENAIKAA Kahdeksan saamelaistaiteilijaa
kertoo suhteestaan maahan, luontoon ja omaan kulttuuriinsa. Uumajan kulttuuripääkaupungille 2014 tehty
lyhytelokuvasarja heijastaa saamelaisten kahdeksaa
vuodenaikaa.
JORINDAS JOURNEY Through an icy and frightening
landscape, a young woman is accompanied by butoh
dance and yoik towards Kautokeino. But the greatest
enemy resides inside the woman – the one that does not
want to take responsibility for her life.
8 SEASONS Eight Sámi artists tell about their relation to
land, nature and their culture. A film series made in connection with the city of Umeå’s year as a European Capital
of Culture in 2014 reflects the eight seasons of the Sámi.
8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A
8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A
Jorindas Resa
17
BRAZIL
Peru | ecuodor
18
Kay Pacha
Brasilia, 2013 85’ | Tiago Torres | por, xav, ale | eng
Peru, 2013, 13’ I Alvaro Sarmiento I spa, ket | eng
MEAŠTTIR JA DIVINO Duiskalaš Adalbert Heide
govvegođii Sangradouro xavante-servoša 1957:s, xavante-bagadalli Divino Tserewahu 40 jagi maŋŋelis. Sudno
gaskii lea dasto riegádan ártegis gaskavuohta, muhto hui
earálágan lahkonanvuogi báikkálaš kultuvrii.
MESTARI JA DIVINO Saksalainen Adalbert Heide alkoi
kuvata Sangradouron xavante-yhteisöä vuonna 1957, xavante-ohjaaja Divino Tserewahu 40 vuotta myöhemmin.
Heidän välilleen on syntynyt omalaatuinen suhde, mutta
hyvin erilainen lähestymistapa paikalliseen kulttuuriin.
THE MASTER AND DIVINO Adalbert Heidebegan, A
German, began to photograph the Sangradouron Xavante community in 1957, and the Xavante director Divino
Tserewahu 40 years later. There is a peculiar relationship
between them, but a very different approach to local
culture.
OKTA GOVVA Nuorra Maribel ja su ustit Carmencita
dineba ruđa nu, ahte govveheaba iežaska turisttaid
searvvis Cuzco guovddážis. Ruovttus ihtet deattut, go
bargguhis áhčči lea šaddagoahtán veahkaválddálažžan.
YKSI KUVA Nuori Maribel ja hänen ystävänsä Carmencita ansaitsevat rahaa kuvauttamalla itseään turistien
kanssa Cuzcon keskustassa. Kotona paineet alkavat
kasautua, kun työtön isä käy väkivaltaiseksi.
ONE PICTURE The young Maribel and her friend
Carmencita earn money by having themselves photographed together with tourists in the centre of Cuzco.
At home, pressure builds up as the girl’s father who is
unemployed turns abusive.
tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a
mielikuvia xavanteista 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 sa j os
O mestre e o Divino
Peru | ecuodor
Peru | ecuodor
Sisa Ñambi
Peru, 2013, 23’ I Juan Alejandro Ramírez | ket | eng
Ecuador, 2010, 25’ | Eriberto Gualinga | kic, spa | eng
II GIIGE ERENOAMÁŽIID Nisu viggá soahtat
geafivuođa, agálaš hástalusaid ja galgamuša vuostá
muhto háliida seammás doalahit iežas árvvolašvuođa
bázahusaid vehážiid jaskkodeaddji birrasis.
RÁSIIGUIN HERVEJUVVON BÁLGGIS Amazonasis
ássi Sarayaku kichwat bealuštit eatnamiiddiset, main
multinationála ovttastumit váldet luondduriggodagaid.
Merken dihte guovlluideaset sii vulget gilvit rásiid ja
dálkkasšattuid iežaset viiddis máilmmi rájiid ala.
EI KUKAAN ERIKOINEN Nainen käy toivotonta taistelua
köyhyyttä, jatkuvia haasteita ja kohtaloa vastaan, mutta
haluaa säilyttää arvokkuutensa rippeet vääjäämättä
hiljenevässä ympäristössä.
KUKITETTU POLKU Amazonilla asuvat Sarayakun
kichwat puolustavat maataan, josta monikansalliset yhtiöt keräävät luonnonrikkauksia. Merkitäkseen alueensa
he lähtevät istuttamaan kukkia ja lääkekasveja laajan
maailmansa rajoille.
NOBODY SPECIAL A woman fights a losing battle
against poverty, continuous challenges and destiny, but
wishes to hold on to the remains of her dignity in an
environment that is doomed to turn quiet.
THE TRAIL OF FLOWERS The Sarayakun Kichwa of the
Amazon defend their land from which multinational
companies extract natural resources. To mark their territory, they set out to plant flowers and medicinal plants
on the edges of their wide world.
tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a
tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a
Nadie Especial
19
tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a
Peru | ecuodor
Ecuador/UK, 2012, 28’ | Eriberto Gualinga | ket, spa | eng
Ruotsi, 2014, 8’ | Ann Holmgren |
JAGUÁRA MÁNÁT Kampánnjadokumeanta govvida
Sarayaku kichwaid dáistaleami iežaset rivttiid beales
go multinationála oljoovttastumpi bahkkegoahtá
kichwaservoša eatnamiidda, vaikko riikka lága mielde
áššis galgá ovddalgihtii ráđđádallat guovllu ássiiguin.
EDITH & ALJOSJA Johka lea sirremin nissona ja
dievddu. Soai šaddaba rihkkut luonddulágaid beassan
dihte goabbat guoimmiska lusa. Hui dábálaš muitalus
ráhkisvuođas ja das, mo dat guoddá badjel kulturájiid.
JAGUAARIN LAPSET Kampanjadokumentti kuvaa
Sarayakun kichwa-yhteisön taistelua oikeuksiensa puolesta, kun monikansallinen öljy-yhtiö ilmestyy yhteisön
maille, vaikka maan laki vaatii, että asukkaiden kanssa
on neuvoteltava etukäteen.
CHILDREN OF THE JAGUAR The documentary tells
about how the Sarayaky Kichwa community fights for
their rights after a multinational oil company emerges
on the land of the Kichwas, although the law of the
country requires prior negotiations with the inhabitants.
EDITH & ALJOŠJA Naista ja miestä erottaa toisistaan
joki. Heidän on rikottava luonnonlakeja päästäkseen
toistensa luo. Yksinkertainen kertomus rakkaudesta ja
siitä, miten se kantaa yli kulttuurirajojen.
EDITH & ALJOSJA A river keeps a woman and a man
separated. They have to break the laws of nature to
come close to each other. A simple story about love
defies cultural differences.
SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S
20
Edith & Aljosja
SÁPMI II
Los Decendientes del Jaguar
SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S
Norja, 2014, 12’ | Silja Somby | sme I eng
Sápmi/Norja, 2014, 9’ | Elle Sofe Henriksen | sme | eng
ÁILE JA ÁHKKU Áile ja Áhkku gulahallaba hui bures.
Áhkku láidesta Áille luonddufámuid čiegusvuhtii ja
árbevirolaš dálkkodeapmái, muhto Áilles alddis lea
čiegusvuohta, mii bidjá sudno gaskavuođa garra
geahččalussii.
SÁMI BOJÁ Mihkkal lea váldán ollásit badjelasas
bearraša boazodoalu. Sus lea nana olgguldas garra, nugo Sámi bojás galgáge leat. Muhto doppe su
siskkimuččas lea olles moivi.
ÁILE JA ÁHKKU Áile ja hänen mummonsa ovat läheisiä
toisilleen. Áhkku perehdyttää Áilea luonnonvoimien ja
niillä parantamisen saloihin, mutta Áilella on itsellään
salaisuus, joka panee heidän suhteensa koetukselle.
ÁILE AND GRANDMOTHER Grandmother and Áile are
close to one another. Grandmother teaches Áile the
powers of Nature and healing, but Áile has a secret that
puts their bond to an ultimate test.
SÁMI BOJÁ Mikkel vastaa yksin perheensä tokasta.
Hänellä on kova kuori kuten saamelaismiehellä kuuluu
ollakin. Mutta hänen sisimpänsä on kaaoksen vallassa.
Pääroolia tähdittää Andte Gaup-Juuso, joka tunnetaan
myös Suomen Big Brother 2014 -voittajana.
SÁMI BOY Mikkel has entire responsibility for the
herd of his family. He has a tough shell like a Sámi bojá
should have. But inside of him there is chaos.
SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S
SÁPMI II
Sámi Bojá
SÁPMI II
Áile ja áhkku
21
SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S
SÁPMI II
Sápmi/Norja, 2014, 15’ I Marja Bål Nango I sme I eng
Sápmi/Norja, 2014, 15’ I Egil Pedersen I sme I eng
HILBES BIIGÁ Guokte nuppelotjahkásaš nieidda
láittastuvvaba iežaska geasseeallimis bás gilážis. Soai
jurdileaba háiket gosa nu, muhto fearániin leat dávjá
iežaset várat.
GIKSAŠUVVON EALLI Boaittobealegilážis ássi nieiddaš
lea ohcamin veahki iežas gillájeaddji beatnagii, muhto su bearašlahtut dárbbašit eanet veahki. Eadni lea
čádjidan iežas miela sisa, áhčči ohcala veahki iežas oktovuhtii, ja nieida iešge lea duohtavuođa ozus.
KURITON TYTTÖ Kaksi teini-ikäistä tyttöä pitkästyy kesäiseen elämäänsä pienessä kylässä. He päättävät liftata
jonnekin, mutta seikkailuissa on aina riskinsä.
O.M.G (oh Máigon girl) Two teenage girls are bored
with their lives in a small village in summer. They decide
to hitchhike somewhere, but an adventure always has
its risks.
ELÄIN PULASSA Pienessä kylässä asuva nuori tyttö
yrittää auttaa kärsivää koiraansa, mutta perheen muut
jäsenet kaipaavat apua kipeämmin. Äiti on eksynyt
omaan mieleensä, isä yrittää löytää avun yksinäisyyteen,
ja tytöllä on totuus hukassa.
THE AFFLICTED ANIMAL A young girl in a remote village seeks help for her afflicted dog, but other members
in her family need more help. The mother is lost in her
own mind, the father wants to cure his loneliness and
the girl is searching for truth.
SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S
22
Giksašuvvon ealli
SÁPMI II
Hilbes Biigá
SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S
Sápmi/Ruotsi, 2014, 16’ I Per Josef Idivuoma I sme I eng
Sápmi/Suomi, 2014, 12’ I Jonne Järvinen I sme I fin
ELLOS SÁPMI Su iežas álbmot lea beahttán
šarmerejeaddji Lemeha. Dán vuostálastinkomediija leat
hervemin álás hippienissonat, seksa ja bombbat – main
čielgá mii rievtti mielde dáhpáhuvai Norgga Sámedikki
ásaheami áiggiid. Vuođđuduvvá Niillas A. Somby duohtamuitalussii
LIŠŠA Vánhemat leaba dolvon Markusa sámeguovllu
olggobeallai, muhto eallilan Piera doaibmá gándda
čanastahkan Deanuleagi kultuvrii.
ELÄKÖÖN SÁPMI Oma kansa on pettänyt naistenmiehen Klemetin. Tätä vastarintakomediaa koristavat
alastomat hippinaiset, seksi ja pommit paljastaen mitä
oikeastaan tapahtui, kun Norjan saamelaiskäräjien sai
alkunsa. Perustuu Niillas A. Sombyn tositarinaan.
LONG LIVE SÁPMI A womanizer Klemet is betrayed by his
own people. Naked hippie ladies, sex and bombs adorn
this rebellious comedy, revealing the truth about what
really happened when the Sámi Parliament was formed.
Depiction is based on a true story of Niillas A. Somby.
VIIKATE Vanhemmat ovat vieneet Markuksen saamelaisalueen ulkopuolelle, mutta vanha Piera toimii
nuoren miehen ankkurina tenolaiseen kulttuuriin.
SCYTHE The parents have moved with Markus outside
the Sámi Area, but the old man Piera helps to anchor
the adolescent to the culture of the Teno Valley.
käräjätoiminnan taikaa 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 s i i d a
SÁPMI II
Lišša
SÁPMI III
Ellos Sápmi
23
käräjätoiminnan taikaa 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 s i i d a
SÁPMI III
Suomi, 2014, 13’ I Tapio Seppälä
Norja, 2014, 39’ I Ole Máhtte H. Gaup I sme, nor I nor, sme
RÁVNNJÁDAGAT Luonddus leat buotlágan fámut.
Oassi váldojuvvo rádjui, oassi ii.
SÁMEDIGGI 25 JAGI Norgga Sámediggi lea okta oinnoleamos bohtosiin Álaheaieanu dáistalemiin 1980-logus. Sámediggi lea gieđahallan ruvkeáššiid ja leamaš
oččodeamen Finnmárkkulága. Dikki doaimmaid dihte
stáhta lea šaddan átnut sámiin ándagassii.
VIRTAUKSIA Luonto on täynnä voimia. Osa otetaan
haltuun, osaa ei.
SAAMELAISKÄRÄJIEN 25 VUOTTA Norjan Saamelaiskäräjät oli yksi näkyvä saavutus Altan taisteluista
1980-luvulla. Toimintavuosiin on mahtunut taistelua
kaivostoiminnasta, Finnmark-laista, mutta myös Norjan
valtion anteeksipyyntö saamelaisille.
CURRENTS Nature abounds in forces. Some of them
can be mastered, others cannot.
SÁMI PARLIAMENTS 25 YEARS The Sámi Parliament
of Norway is one of the visible achievements of the
Alta Struggle of the 1980s. Its 25-year existence has
been characterised by a fight for mining issues and the
Finnmark Act, but it also brought an apology from the
State to the Sámi.
käräjätoiminnan taikaa 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 s i i d a
24
Vuosttaš lávkkit
SÁPMI III
Virtauksia
maaäidin ääniä 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 sa j os
Chile, 2005, 60’ I Jeannette Paillán I map
Chile,1995, 26’ I Jeannette Paillán I map, spa I eng
WALLMAPU Mapuche-álbmoga historjá máŋggaid
buolvvaid áigge bistán historjá, mas leat gullan
koloniseren, massimat ja vuostálastimat. Ássit,
čeardanjunnošat ja áššedovdit leat čielggadeamen dál
400-jahkásaš dáisteami historjjá
PUNALKA: Biobio-eanu gierragiin Vuosttas mapuche-dokumentarista govvida, mo álbmoga eallin
Chiles moivváska, go hirbmat čáhcefápmoprošeakta
lodjudišgoahtá Biobio-eanu čáhcehivvodagaid. Olbmot
eai gáro dušše geahččat, mii dáhpáhuvvá.
WALLMAPU Mapuche-kansan historia on ollut monipolvinen tarina kolonisaatiosta, menetyksistä ja
vastarinnasta. Paikalliset asukkaat, heimovanhimmat
ja asiantuntijat valottavat nyt 400-vuotisen taistelun
historiaa.
PUNALKA: Biobio-joen latvoilla Ensimmäinen
mapuche-dokumentaristi kuvaa, miten kansan elämä
Chilessä järkkyy, kun valtava vesivoimaprojekti alkaa kesyttää Biobio-joen vesimassoja. Ihmiset eivät aio katsoa
toimintaa sivusta.
WALLMAPU The history of the Mapuche people is an
elaborate weave of colonisation, loss and resistance. In
the documentary, residents, elders and experts shed
light on the history of 400 years of struggle.
PUNALKA: The upper Biobio The first Mapuche documentarian depicts the shock of his people in Chile when
a gigantic hydroelectric power project begins to tame
the waters of the River Biobio. The nation is not going
to just stand by.
maaäidin ääniä 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 sa j os
CHILE
Punalka: El Alto Biobio
CHILE
Wallmapu
25
peru
peru
26
Llaqtaypa Kawsaynin
Peru, 2013, 7’ I Juan Pablo Quichua I ket I eng
Peru, 2013, 9’ I Leydy Rodrigez Quispe I ket I eng
MAMA JULIA Rumašlaš ráddjehusain beroškeahttá
Mama Julia lea oahppan deaividit eallima hástalusaid ja
lea dál sirdimin árbevirolaš dieđuid ođđa buolvvaide.
MU GILI EALLIN Boarrásat muittašit vássán eallima iluid
ja morrašiid, seammás go Chanena ketšuasearvvuš lea
nohkagoahtán, go nuorat vulget máilbmái.
MAMA JULIA Huolimatta fyysisistä rajoituksistaan
Mama Julia on oppinut kohtaamaan elämän haasteet ja
siirtää nyt ikimuistoista tietoutta uusille sukupolville.
KYLÄNI ELÄMÄÄ Vanhat ihmiset muistelevat menneen
elämän iloja ja murheita Chanenin ketšuayhteisön
hiljalleen hiipuessa ympäriltä, nuorten lähtiessä maailmalle.
MAMA JULIA Despite her physical limitations, Mama
Julia has learnt to face the challenges of life and is now
engaged in passing down ancient knowledge to new
generations.
LIFE IN MY TOWN Old people recall the joys and worries of the past while the Quechua town Chanen slowly
wanes as the young leave the community.
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
Mama Julia
peru
peru
Mirada de mujer
Peru, 2013, 4’ I Getrudina Tenorio Rodriguez I ket I eng
Peru, 2031, 7’ I Rosa Maria Sulca Pomahuacre I spa I eng
ŠIBIHIID MERKEN Chitos šibihat merkejuvvojit ainge
árbevirolaš vuogi mielde. Eanaeadni ja váriid vuoiŋŋat
ožžot attáldagaideaset, gusat boaldinmearkkaid gilgii ja
olbmot ávvumállásiid.
NISSONOLBMO OAIDNU Perus, erenoamážit dálonguovllus, bearašveahkaváldi lea váidalahtti duohtavuohta. Rosa Maria háliida rievdadit dili.
KARJANMERKINTÄ Chitossa karjanmerkintä tapahtuu
yhä perinteiseen tapaan. Maaäiti ja vuorten henget saavat lahjansa, lehmät polttomerkit kylkeensä ja yhteisö
juhla-ateriansa.
NAISEN NÄKÖKULMA Perussa, varsinkin maaseudulla,
perheväkivalta on valitettavaa todellisuutta. Rosa Maria
haluaa asiaan muutoksen.
CATTLE BRANDING RITUAL Cattle is still marked in the
traditional way in Chito. Mother Earth and the spirits of
the mountains get their presents, the cows a brand on
their sides and the community their festive meal.
A WOMAN’S PERSPECTIVE Domestic violence is an
unfortunate reality in Peru, especially in the countryside. Rosa Maria wants to change this.
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
Waka Qiruy
27
peru
peru
28
Varayuqkuna
Peru, 2013, 6’ I Rogger Taboada Rúa I ket I eng
Peru, 2013, 6’ I Fredy Alfredo Canchari Quispe I ket I eng
EALLINVUORBBI VÁLLJEN Vuordemeahttun áhpehisvuohta botke máŋgga ketšuanieidda skuvlavázzima.
Nu geavai maiddái Viedmai, guhte lea dál unnamánáža
nuorra eadni. Muhto iežas stuorra nieguin son ii leat
luohpan.
ÁRBEVIROLAŠ JOĐIHEADDJIT Eallilan varayuqit,
servošiid árbevirolaš jođiheaddjit ja riektegoziheaddjit,
leat šlundon. Eai gávdno šat báljo sin barggu joatkit,
ja dat lea sin mielas heahpat. Buohkat hállet dušše
ođđaáigásaš oahpus.
KOHTALONSA VOI VALITA Yllättävä raskaus katkaisee
monen ketšuatytön koulunkäynnin. Niin kävi myös
Viedmalle, joka on nyt pienen lapsen nuori äiti. Mutta
unelmistaan hän ei ole luopunut.
PERINTEISIÄ JOHTAJIA Vanhat varayuqit, yhteisöjen
perinteiset johtajat ja oikeudenvalvojat, ovat allapäin.
Työn jatkajia ei tahdo löytyä, sitä hävetään. Kaikki puhuvat vain koulutuksesta.
CHOOSING A DESTINY For many Quechua girls, an unexpected pregnancy means the end of going to school.
This also happened to Viedma, who is now a mother of
a small child. But she has not given up her dreams.
TRADITIONAL INDIGENOUS LEADERS The elder
varayuqit, the traditional leaders and overseers of communities, are dispirited. It is hard to find successors to
the job that most people are ashamed of. Everyone just
talks about getting an education.
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
Eligiendo un destino
peru
peru
Carnaval
Peru, 2013, 3’ I Raquiel Palomino Ochoa I spa I eng
Peru, 2013, 5’ I Diana Najarro Rojas I ket
MUS LIVČČII JUOGA MUITALIT Nuorra nieida háliida
muitalit eadnásis ahte dán jugešvuođas beroškeahttá
gávdno ainge ráhkisvuohta, ja dat sáhttá nuppástuhttit
buot.
KARNEVÁLA Pujasis olbmot ráhkkanit ivdnás
beassáškarneválii, goas luonddus bohciidit lávlagat
eallimis, ráhkisvuođas ja gaskavuođas eatnamii.
MINULLA ON KERROTTAVAA Nuori tyttö haluaa kertoa
äidilleen, että huolimatta tämän alkoholiongelmasta,
rakkaus on jäljellä, ja se voi muuttaa kaiken.
KARNEVAALI Pujasissa ihmiset valmistautuvat värikkääseen pääsiäiskarnevaaliin, jossa luonto inspiroi
lauluja elämästä, rakkaudesta ja suhteesta maahan.
WHAT I WANT TO TELL YOU A young girl wants to tell
her mother that, despite the mother’s alcohol problem,
there is still love, and it can change everything.
CARNAVAL In Pujas, the inhabitants are getting ready
for a colourful Easter carnival, in which Nature inspires
people to sing about life, love and their relation to land.
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
Lo que quiero decirte
29
peru
peru
30
El Olvido
Peru, 2013, 10’ I Peladia Gutiérrez I ket I eng
Peru, 2013, 9’ I Riveth Gómez, Sandy Gamboa I ket I eng
EALLI RÁSSI Luonddus gávdnojit dievva dálkasat, jos
beare máhttá fuobmát dan rivttes šattu. Peladia oahpa
ruohttasat leat buolvvaid duohken, eaige dan leat sáhttán dálá dálkasat duššindahkat.
VAJÁLDUHTTON Giliskuvlla gidden lea heajos ođas.
Guhkkon skuvlamátkki dihte ii leat šat nu álki veahkehit
ruovttubargguin, iige ášši gal buorit datge ahte ii leat
šleađgarávdnji iige buhtes juhkančáhci.
ELÄVÄ KUKKA Luonto on täynnä lääkkeitä, jos osaa kääntyä oikean kasvin puoleen. Peladian oppi tulee sukupolvien takaa, eivätkä sitä ole nykyajan lääkkeet horjuttaneet.
UNOHDETTU Kyläkoulun sulkeminen on huono
uutinen. Pidentynyt koulumatka vaikeuttaa kotitöissä
auttamista, eikä asiaa paranna sähkön ja puhtaan juomaveden puute.
THE LIVING FLOWER The natural surroundings
abound in medicine, if you know which plant to turn to.
Peladia’s knowledge has been passed down by several generations, without having been undermined by
modern medicines.
FORGOTTEN The news about closing down the village
school is not good news. A longer way to school prevents children from helping with chores at home. The
lack of electricity and clean water makes the situation
even worse.
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
La flor que vive
peru
sápmi iv
Peru, 2013, 3’ I Réalisation Collective I spa l eng
Ruotsi, 2014, 59’ I Maja Hagerman I eng, swe I eng
ÁNDESVÁRIID JIENAT Buotahkásaš ketšuat Perus sáddejit dearvvuođaid buot dán máilmmi olbmuide.
MO SÁHTTÁ GÁDJUT OLLES ÁLBMOGA? Professor
Herman Lundborg jođihii máilmmi vuosttas, stáhta
nállebiologalaš dutkanlágádusa Uppsalas jagiid 1922–
1935. Son háliidii doallat ruoŧŧelaš náli buhtisin”heajut”
ávdnasiin, erenoamážit sámiin.
ÄÄNIÄ ANDEILTA Kaikenikäiset ketšuat Perusta lähettävät terveisiä maailman ihmisille.
MITEN PELASTAA KOKONAINEN KANSA? Professori
Herman Lundborg johti maailman ensimmäistä valtion
rotubiologista tutkimuslaitosta Uppsalassa vuosina
1922–1935. Hän halusi erottaa ruotsalaisen rodun ”huonommista” aineksista, eritoten saamelaisista.
ANDEANS VOICES Quechua of all ages send their greetings from Peru to the people of the world.
WHAT MEASURES TO SAVE A PEOPLE? Professor
Herman Lundborg led the first governmental research
institute for racial biology in the world; the institute was
situated and run in Uppsala in 1922–35. He wanted to
keep the Swedish race pure from “inferior” elements,
the Sámi in particular.
ihmisen arvo 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 sa j os
ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a
Las voces de los Andes
Hur gör man för
att rädda ett folk?
31
sápmi iv
Sápmi/Norja, 2013, 22’ | N Dunfjell, D Wetherell, S Sætermo | nor, sme
Kanada, 2013, 5’ I Darrell A. McBride I eng
GO SPEAJALGOVVA GIELISTA Kine riegádii gándan
nieidda gorudii. Dál rávesolmmožin son lea Chris Nikolas
ja mátkki alde, mii nuppástuhttá su bissovaččat. Su iežas
lagamus olbmuide ja sámeservodahkii ášši ii leat áibbas
nie ovttageardán.
JÁPMIN ČUOIKKAIDE Go media ii fuobmá daid mávssoleamos áššiid, de dat galget bolttastuvvot oidnosii.
VALHEELLINEN PEILIKUVA Kine syntyi poikana tytön
kehoon. Nyt aikuisena hän on Chris Nikolas ja aloittanut matkan, joka tulee muuttamaan hänet pysyvästi.
Lähipiirille ja saamelaisyhteisölle asia ei ole aivan yhtä
yksinkertainen.
KUOLEMA SÄÄSKILLE Kun media ei keskity olennaiseen, asiaan on tartuttava lujalla kädellä.
WITH THE MIRROR IMAGE LYING Kine was born a
boy in the body of a girl. Now, as an adult called Chris
Nikolas, (s)he is on a journey that will change her/him
for good. For the family and the Sámi community, it is
harder to cope with the situation.
KILL THE MOSQUITOES When the media do not focus
on the essential, a firm hand is needed.
americas jäätävä kuvatuokio
32
Kill the Mosquitoes
2 3 . 1 . 1 8 : 3 0 guovssahasteáhter
ihmisen arvo 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 sa j os
Når speilbildet lyver
2 3 . 1 . 1 8 : 3 0 guovssahasteáhter
americas jäätävä kuvatuokio
Kanada, 2014, 15’ I Scott Brachmayer I inu I eng
Brasilia, 2013, 15’ I Noé Vitoux I por l eng
KAJUTAIJUQ: Vuoigŋa mii skoalkkuha ijas Davviguovlluid meahccebivdi geahččala eallit ádjás árbejuvvon ceavzinvugiiguin – muhto ravddahis muohtamáilbmi bidjá su sivvuisoaigi geahččalusaid sisa.
DIEVDU GUHTE GOTTII IPMILA Binnánaš čáhppes humor Amazonasis: go vilges almmái lea gurren bivdoeatnamiid, de nuorra soahtti ii ábut eará go bivdigoahtit
vilges albmáid.
KAJUTAIJUQ: Henki joka kolkuttaa yössä Arktinen
metsästäjä yrittää elää isoisältään perimin selviytymiskonstein – mutta lumiaavikko tarjoaa selkäpiitä
karmivan vastuksen.
MIES JOKA TAPPOI JUMALAN Kun valkoinen mies on
tyhjentänyt Amazonin riistamaat, nuoren soturin ei auta
kuin ruveta pyytämään valkoisia miehiä.
KAJUTAIJUQ: The Spirit That Knocks In The Night An
Arctic hunter tries to live the way he was taught by his
grandfather, but has to face the snow desert with its
hair-raising challenges.
THE MAN WHO KILLED GOD A pinch of black humour
from the Amazon: after the white man has exhausted
the hunting grounds, a young warrior can only begin to
hunt for white men.
americas jäätävä kuvatuokio
O Homem Que Matou Deus
2 3 . 1 . 1 8 : 3 0 guovssahasteáhter
Kajutaijuq: The Spirit
That Knocks In The Night
33
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter
Kanada, 2013, 9’ l Neil Christopher I eng
LOAHPPA Jacobo-lottáš háliidivččii áinnas girdit muhto
soaját eai guotte. Muhto lottáža hearideami čuvvon
mytologalaš atstehkaloddi searvá dán áššái ivdnás
animašuvnnas.
OARBBIS JA JIEKŊAGUOVŽA Fasttit gieđahallon oarbbes gánda deaivida jiekŋaguovžža, mii oahpaha sutnje
arktalaš máilmmi ceavzindáidduid.
LOPPU Pieni Jacobo-lintu mielisi kovin lentää, mutta siivet eivät kanna, kunnes touhua seurannut mytologinen
atsteekkilintu puuttuu peliin värikkäässä animaatiossa.
ORPO JA JÄÄKARHU Kaltoinkohdeltu orpo poika kohtaa jääkarhun, joka opettaa hänelle arktisen selviytymisen taidot.
END OF Jacobo, a small bird craves to fly but its wings
do not carry it. After watching its attempts for a while,
the mythological Aztek bird steps in in this colourful
animation.
THE ORPHAN & THE POLAR BEAR A neglected orphan
meets a polar bear which teaches him how to survive in
the Arctic.
alkuperäiskansat yössä
34
USA, 2013, 4’ I Federico Cuatlacuatl I
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter
alkuperäiskansat yössä
Fin De
The Orphan &
the Polar Bear
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter
Canada,2014, 5’ I Amanda Strong I eng
EANA HÁLLÁ Poehtalaš ráhkisvuođamuitalus muhtun bearraša beaivvis ja eatnamis, mii atná sis fuola ja
áibbaša sin.
HAIDA RAID 3: Seastet min čáziid Roahkkadis
animašuvdna váldá beali Kanada dohkkehan oljobohcci
huksemii álgoálbmogiid eatnamiidda.
MAA PUHUU Runollinen rakkauskertomus yhden
perheen päivästä ja maasta, joka pitää heistä huolen ja
kaipaa heitä.
HAIDA RAID 3: Säästäkää vetemme Ärhäkkä animaatio ottaa kantaa liittovaltion hyväksymään, alkuperäiskansojen maita halkovaan öljyputkeen.
COUNTRY TALKING A poetic love story about a day of
one family and the land that takes care of and longs for
the family members.
HAIDA RAID 3: Save our waters A snappy animation
takes a stand against the federal government’s approval
of building an oil pipeline through indigenous territory.
alkuperäiskansat yössä
Australia, 2013, 5’ I Tyson Mowarin I eng
2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter
alkuperäiskansat yössä
Ngurra Wanggagu
Haida Raid 3:
Save Our Waters
35
russia
sápmi v
36
Assimilašuvdna Blues
Saha/Venäjä, 2014, 81’ I Michail Lukachevskyi I jak I eng
Sápmi/Suomi, 2014, 3’ l Eetu Nieminen l sme
VILGES BEAIVI Guhtet guoibmáseaset amas olbmot
leat biillain jođus dálvebuollašis sibirjjálaš muohtamáilmmis. Ja de biila deaivá bieđganit. Sis lea dál ovddabealde guhkes ja galbma idja, goas váldegaskavuođat
máŋgii molsašuvvet.
ASSIMILAŠUVDNA BLUES Niillas Holmberga ja Roope
Mäenpää musihkkavideo váldorávdnjái suddaluvvamis.
VALKEA PÄIVÄ Joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä
ajaa talvipakkasessa halki syrjäisen siperialaisen lumiaavikon. Matkalla auto hajoaa. Edessä on pitkä ja hyytävä yö,
jossa valtasuhteet vaihtuvat moneen kertaan.
ASSIMILAATIO BLUES Niillas Holmbergin ja Roope
Mäenpään musiikkivideo valtavirtaan sulautumisesta.
A WHITE DAY A group of people who do not know each
other drive through a remote snow desert in Siberia in
winter. Then, the car breaks. The group faces a long and
freezing night during which the power relations change
several times.
ASSIMILATION BLUES A music video by Niillas Holmberg and Roope Mäenpää on assimilation into the
mainstream.
maitotien tarinoita 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 sa j os
huutoja erämaassa 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
A White Day
maitotien tarinoita 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 sa j os
Sápmi/Norja, 2014, 2x28’ l Frode Grønmo, Elle Márja Eira l nor, sme l fin
Kanada, 2014, 13’ l Caroline Monnet l cre l eng
MIELKEGEAIDNU Máilmmi davimus ja guhkimus mielkegeaidnu manná Davvi-Norggas. Goavis
dilálašvuođain vuoddjit galget leat hui ceavzilat, muhto
mátkki áigge sáhttá maiddái deaividit miellagiddevaš
olbmuid.
ČÁHPPES LÁVKA Gávccijahkásaš nieida ja su oarpmealle oažžuba agálaš mearkka silloseaskka kanadalaš
internáhttaskuvllas.
MAITOREITTI Maailman pohjoisin ja pisin maitoreitti
kulkee halki Pohjois-Norjan. Karuissa oloissa ajajilta
vaaditaan luonnetta, mutta matkalla tapaa myös mielenkiintoisia ihmisiä.
THE MILK WAY The northernmost and longest dairy
collection route in the world runs through Northern
Norway. In harsh conditions the drivers need to be
tough, but they also get to meet interesting people on
their round.
MUSTA SALKKU Kahdeksanvuotias tyttö ja hänen serkkunsa saavat lähtemättömän jäljen sieluunsa kokemuksistaan kanadalaisessa sisäoppilaitoksessa.
THE BLACK CASE An eight-year-old girl and her cousin
have a traumatic experience in a residential school in
Canada.
koulun synkät varjot 2 4 . 1 . 1 2 : 0 0 sa j os
sápmi v
La Mallette noire
Canada 1
Melkeveien
37
koulun synkät varjot 2 4 . 1 . 1 2 : 0 0 sa j os
Canada 1
Kanada, 2014, 60’ l Helen Haig-Brown l eng, tsi l eng
Sápmi/Norja, 2014, 4’ l Viktor Enoksen l eng
MU ÁRBI Ráhkisvuođa áibbašeapmi ja máhtuhisvuohta
bissovaš olmmošgaskavuhtii láidesta bagadalli mátkái
iežas ja eatnis vássánáigái, internáhttaskuvllas ihtán
árppaide. Loahpas báhcá dušše ándagassiiaddojupmi –
ja lávlla, mii buhtista.
MÁNURÁSSI Jon Iver Eira Tellefsena ja Ivvár-musihkkajoavkku lávlla máná ja eatni gaskavuođas.
PERINTÖNI Rakkauden kaipuu ja kyvyttömyys pysyvään suhteeseen vie ohjaajan matkalle omaan ja äitinsä
menneisyyteen, sisäoppilaitoksen jättämiin arpiin. Jää
vain anteeksianto – ja laulu, joka puhdistaa.
MY LEGACY The longing for love and the inability to
have lasting relationships leads the director to her own
and her mother’s past – the scars created by the residential school. In the end, there is only forgiveness, and
a song that cleanses.
KUUNKUKKA Jon Iver Eira Tellefsen ja Ivvár-yhtye laulavat lapsen ja äidin suhteesta.
MOONFLOWER A song by Jon Iver Tellefsen and the
band Ivvár on the relationship between a child and a
mother.
elämän värit 2 4 . 1 . 1 4 : 0 0 sa j os
38
moonflower
sápmi vi
my legacy
sápmi vi
elämän värit 2 4 . 1 . 1 4 : 0 0 sa j os
ivnnit ja eallin
Sápmi/Norja, 2014, 19 min. l Siljá Somby l sme, nor l eng
Norja, 2014, 40’ l Harry Johansen l sme l eng
BOŊKI Dikšoruovttus ássi boarrása gáddet oalát muittohuvvan. Muhtun beaivve ođđa buohccedivššár fáhkkestaga gávdná geainnu su máilbmái ja beassá mátkái,
mii rievdada sudno guktuid eallima.
IVNNIT JA EALLIN Dokumeanta Ámmonis, guhte
háliidivččii áinnas šaddat dáiddárin, muhto jugešvuohta
lea dássážii hehtten su ollašuhttimis iežas niegu. Dáiddaskuvlla nohkama maŋŋá álgá su loahpalaš doarru
seavdnjatvuođafámuid vuostá.
BONKI Hoivakodissa asuvaa vanhusta pidetään dementoituneena. Muuan päivä uusi sairaanhoitaja yllättäen
löytää tien hänen maailmaansa ja päätyy matkalle, joka
muuttaa heidän molempien elämän.
VÄREJÄ JA ELÄMÄÄ Dokumentti Amundista, joka haluaa palavasti tulla taiteilijaksi, mutta alkoholin täyttämä
menneisyys uhkaa unelmaa. Taidekoulun jälkeen alkaa
lopullinen taistelu pimeyttä vastaan.
BONKI The old man living in a nursing home is considered demented. One day, a new nurse suddenly finds
a way into his world. This is the beginning of a trip that
changes the lives of both the nurse and the man.
COLOURS AND LIFE A documentary on Amund who
has his heart set on becoming an artist. His dream is,
however, threatened by his past that was flooded with
alcohol. After a year in an art school, he begins the final
fight against the dark.
elämän värit 2 4 . 1 . 1 4 : 0 0 sa j os
sápmi vi
boŋki
39
canada ii
canada ii
40
indigo
Kanada, 2014, 7’ l Nadine Arpin l eng
Kanada, 2014, 9’ l Amanda Strong
RUOKTOT JOĐUS Kanadačuotnjágat norgalaš párkkas
leat muittuheamen cree-nissona bearraša ja kulturárbbiid dehálašvuođas. Eurohpá vuosttaseahket
INDIGO Eallilan nisu lea juo jagiid eallán dulbmojuvvon
dilis, muhto su friddjavuhtii ohcaleaddji miellagovahallan lea seilon dán fiidnát dahkkojuvvon animašuvnnas.
MATKALLA KOTIIN Kanadanhanhet norjalaisessa
puistossa muistuttavat cree-naista perheen ja kulttuuriperinteiden tärkeydestä. Euroopan ensi-ilta.
INDIGO Vanha nainen on elänyt vuosia alistettuna,
mutta hänen vapauteen kaipaava mielikuvituksensa on
tallella tyylikkäässä animaatiossa.
ON THE WAY HOME A Cree woman travelling abroad
is reminded of family and traditions when she sees a
flock of Canadian geese in a park in Norway. European
premiere
INDIGO An old woman has been living for years in
servility, but , in her mind, she still longs for freedom in
this elegant animation.
elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os
elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os
Ashiye Neikeeyon
elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os
Kanada, 2014, 14’ l Michelle Latimer l eng
Kanada, 2014, 45’ l Shane Belcourt l eng, moh l eng
EATNAMA VUOLDE Davvi-Amerihkkái gártan iranlaš
sisafárrejeaddji gáddigoahtá iežas kakkerláhkkán, áidna
sivdnádussan dan maŋŋá, go olmmoš lea duššadan
iežas. Dán muitalusa vuođđun lea Rawi Hagena romána.
EALLIMA BIRRAJOHTIN Mohawk-dánsu ja koreográfa
Santee Smith dulko soloduojistis guoskkaheaddji vuogi
mielde árbevirolaš irokesamuitalusaid – mátkkiid bajábeale, vuolábeale ja dánbeallásaš máilmmi gaskkas.
MAAN ALLA Pohjois-Amerikkaan päätynyt iranilainen
maahanmuuttaja kuvittelee itsensä torakaksi, ainoaksi,
joka jää, kun ihminen on tuhonnut itsensä. Tarinan
pohjana on kirjailija Rawi Hagen romaani.
KAHA:WI: ELÄMÄN KIERTO Mohawk-tanssija ja koreografi Santee Smith tarjoaa sooloteoksessaan koskettavan tulkintansa perinteisistä irokeesitarinoista – matkoista ylisen, alisen ja tämänpuoleisen maailman välillä.
THE UNDERGROUND An Iranian immigrant to North
America imagines himself to be a cockroach, the only
being left alive after the human race has destroyed
itself. The story is based on a novel by Rawi Hagen.
KAHA:WI: THE CYCLE OF LIFE In her solo work, Mohawk dancer and choreographer Santee Smith offers
us a touching interpretation of traditional Iroquois
legends: on journeys between the Upperworld, Lowerworld and Earthworld.
elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os
canada ii
kaha:wi
canada ii
the underground
41
komanssi
USA, 2014, 63’ l Julianna Brannum l eng
Sápmi/Norja, 2014, 4’ l Harry Johansen l sme
INDIÁNA 101Kománsaaktivista LaDonna Harrisis šattai
1960-logus Ovttastuvvan stáhtaid váikkuhanfámoleamos indiána, go son vilges demokráhttasenáhtora
náittosguoibmin sáhtii čuollat álgoálbmotáššiid beali.
Eurohpá vuosttaseahket
GO VUOIŊŊAT ČURVOT Vuoiŋŋat meaiskidit Kai Somby ja Ája-joavkku musihkkavideos.
INTIAANI 101 Komanssiaktivisti LaDonna Harrisista tuli
1960-luvulla Yhdysvaltain vaikutusvaltaisin intiaani, kun
hän valkoisen demokraattisenaattorin vaimona saattoi
ajaa alkuperäisväestön asiaa. Euroopan ensi-ilta
INDIAN 101 Comanche activist LaDonna Harris became
the most influential Indian in the United States in the
1960s, when being married to a white Democratic
Senator enabled her to advocate the rights of Natives.
European premiere
KUN HENGET HUUTAVAT Henget myrskyävät Kai Sombyn ja Ájan musiikkivideossa.
HEAR THE SPIRITS CRY Spirits whirl in the music video
of Kai Somby and Ája.
saamelaisia yössä
42
Go vuoiŋŋat čurvot
2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter
nainen washingtonissa 2 4 . 1 . 1 8 : 0 0 s i i d a
LaDonna Harris:
Indian 101
Sápmi/Norja, 2013, 5’ l Egil Pedersen l sme l eng
Sápmi/Suomi, 2014, 3’ l Ima Aikio-Arianaick l sme
EALLI GUOĐĐÁ JOAVKKUS Almmái geahččala
guođđit verddiidis ja čuovvut čiekŋaleamos jurdagiiddis, muhto šaddá máhccat ja gillá servoša ráŋggáštusa.
UNNA GUOLÁŠ ČIERRU Maiddái ruovdegulmmehaš
háliidivččii beaivvášguoli lusa Niillas Holmberga ja Hildá
Läsnmana musihkkavideos. Máilmmi vuosttaseahket.
ERO MIELESSÄ Mies yrittää jättää ystäväpiirinsä ja
seurata kutsumustaan, mutta joutuu palaamaan ja
kärsimään yhteisön rangaistuksen.
KOLMIPIIKKI ITKEE Myös pieni piikkikalanen haluaisi
aurinkokalan luokse Niillas Holmbergin ja Hildá Länsmanin musiikkivideossa. Maailman ensi-ilta.
LEAVING THE HERD A man tries to leave his circle of
friends and pursue his calling but is forced to return and
suffer the punishment of the community.
SMALL FISH CRYING A small fish, too, would like to
reach the sun fish in a music video by Niillas Holmberg
and Hildá Länsman. World Premiere
saamelaisia yössä
2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter
Unna guoláš čierru
2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter
saamelaisia yössä
Ealli guođđa joavkkus
43
2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter
Sápmi/Finland-Norway, 2014, 10’ l Jouni West l sme l eng
Sápmi/Suomi, 2014 ,3’ l Jussi Isokoski l sme
ÁIGIN Ofelaš Áigin deaivida árpmuhis čuđiid. Vaikko dain geahččalusain buot stuorámus orru leamen
gaskkohagaid su unnaoappáš, de oarbinaččaid
ovttasbargovuoigŋa buktá buriid bohtosiid.
WHERE THE F*CK IS VUOTSO? Rock-joavku SomBy
dárkkálmuhttá davvisámi eatnandiehtaga.
ÁIGIN Tiennäyttäjä Áigin kohtaa armottomat vainolaiset. Vaikka suurin vastuksista tuntuu välillä olevan
oma pikkusisko, sisarusten yhteishenki tuo voittoisia
tuloksia.
WHERE THE F*CK IS VUOTSO? Rock-yhtye SomBy
täsmentää pohjoissaamelaista maantiedettä.
ÁIGIN The pathfinder Áigin meets the merciless Chudes. Although it sometimes seems that his little sister
is more trouble than anyone else, the solidarity of the
siblings brings good results.
WHERE THE F*CK IS VUOTSO? The rock band SomBy
expands on North Sámi geography.
saamelaisia yössä
44
Where the F*ck is Vuotso?
2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter
saamelaisia yössä
Áigin
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
canada iii
Kanada, 2014, 5’ l Darrell A. McBride l eng
RETRATOS DEL BAYANO Measta juo sánihis dokumeata fállá visuálalaš bottugovažiid panamalaš Embera
beaivválaš eallimis ja musihkkabottuin.
INTERNÁHTTASKUVLLAID ÁRBI Poastta fárus boahtán
buhtadusšeahkka ja stáhta virggálaš ándagassiiátnun
čuoččáldahttet dievddus gáfestuhtti muittuid internáhttaáigodagas.
RETRATOS DEL BAYANO Lähes sanaton dokumentti
tarjoaa visuaalisia tuokiokuvia panamalaisen Emberan
arkisesta elämästä ja musiikkihetkestä.
ASUNTOLOIDEN PERINTÖ Postin tuoma korvaussekki
ja valtion virallinen anteeksipyyntö laukaisevat miehessä kauhistuttavat muistot sisäoppilaitoksesta.
RETRATOS DEL BAYANO A documentary with few
words offers visual moments from the daily life and
music making of Embera from Panama.
RESIDENTIAL SCHOOL SYNDROME A benefit check
delivered by the post and an official apology from the
Government trigger terrible memories from the time
spent in a residential school.
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
Panama, 2013, 8’ l Réalisation Collective
canada iii
Retratos del bayano
Residential School
Syndrome
45
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
canada iii
canada iii
Growing
Kanada, 2014, 4’ l Dominic Lafontaine l eng
Kanada, 2014, 4’ l Carrison Coon-Come l eng
RUOKSAT & ČÁHPPAT Čáhppes humoriin suvlejuvvon
goddinballáda johtala Vladimir Vysotska jurddamáilmmi vuoiŋŋas romantihka ja sosiopatiija rájiid alde.
BAJÁSŠADDAN Musihkkaskáhpu šiervves šuoŋat
láidestit nieidda čuovgga ja suoivaniid geainnu ala
matkkistis mánnávuođas rávesolmmožin.
PUNAINEN & MUSTA Mustan huumorin sävyttämä
murhaballadi liikkuu Vladimir Vysotskin hengessä
romantiikan ja sosiopatian välimailla.
KASVUN PAIKKA Musiikkirasian hennot soinnut vievät
tytön valon ja varjojen teille matkalla lapsesta aikuiseksi.
RED & BLACK A murder ballad toned by black humour
moves on the borderline of romance and sociopathy, in
the spirit of Vladimir Vysotski.
GROWING The gentle sounds of a music box take a girl
on the road between light and shadow, from childhood
to adulthood.
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
46
Red & Black
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
Kanada, 2014, 4‘ l Shane Kelsey l eng
Kanada, 2014, 5’ l Kevin Papatie l ani l eng
HÁLIIDAN LEAT JUSTA DÁS Lagas ustiba tragihkalaš
jápmin bohciidahttá dovdduidečuohcci lávlaga váttis
fáttás, nuoraid iešsorbmemis.
KOKOM Čáppa gopmirdeapmi áhkkui, “kokomii”, ja
oppa anishnabe-álbmogii, mii lea ceavzán historjjá
riđuid siste.
HALUAN OLLA JUURI TÄSSÄ Läheisen ystävän traaginen kuolema kirvoittaa koskettavan laulun vaikeasta
aiheesta, nuorten itsemurhista.
KOKOM Kaunis, kokeellinen kunnianosoitus isoäidille,
“kokomille”, ja koko anishname-kansalle, joka on selvinnyt vahvana historian myrskyistä.
NOWHERE I’D RATHER BE The tragic death of a close
friend gives rise to a touching song about a difficult
topic, the youth suicide.
KOKOM A beautiful bow to the grandmother, kokom,
and the whole Anishnabe nation which has pulled well
through the storms of history.
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
canada iii
Kokom
canada iii
Nowhere I’d Rather Be
47
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
canada iii
canada iii
Uprooted Generation
Kanada, 2012, 5’ l Équipe du Wapikoni mobile l fre l eng
Kanada, 2013, 7’ l Réal Junior Leblanc l fre, inn l eng
DIVVOJUVVON KRIITADÁVVAL Guoros kriitadávvala
bálddas Manawana nuorat čállet iežaset eallima ođasin.
RUOHTTASIIN BOĐUID ROHTTEJUVVON BUOLVA Sept-Îlesin internáhttaskuvla doaimmai jagiid
1951–1972. Nuorra innu máhccá dohko dahkan dihte
poehtalaš gudnečájeheami indiánaskuvlla oaffariidda.
KORJATTU LIITUTAULU Tyhjän liitutaulun ääressä Manawanin nuoret kirjoittavat elämänsä uusiksi.
JUURILTAAN REPÄISTY SUKUPOLVI Sept-Îlesin sisäoppilaitos toimi vuosina 1951–1972. Nuori innu palaa
paikalle tehdäkseen runollisen kunnianosoituksen
intiaanikoulun uhreille.
CORRECTING THE CHALKBOARD On a blanc chalkboard, youth from Manawan rewrite the stories of their
lives.
UPROOTED GENERATION The residential school of
Sept-Îles was in operation from 1951 to 1972. A young
Innu returns to the place to deliver a poetic tribute to
the victims of the Indian school.
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
48
Corriger le Tableau
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
Kanada, 2011, 2’ l Réal Junior Leblanc l fre l eng
Kanada, 2013, 5’ l Ti-John Ambroise l inn
EALLIMA KRUVDNA Poehtalaš filbma lávlu rámádusa
čuohtejahkásaš muoraid fápmui ja čábbodahkii.
SHASHISH Ti-John Ambroise musihkkavideo lea
fuolastuvvan Eadni Eatnama duššadeamis ja mánáid
boahtteáiggis.
ELÄMÄN KRUUNU Runollinen filmi laulaa ylistyksen
satavuotisten puiden voimalle ja kauneudelle.
SHASHISH Innumuusikko Ti-John Ambroisen video
kantaa huolta Äiti Maan tuhoamisesta ja lasten tulevaisuudesta.
CROWN OF LIFE A poetic film sings a hymn to the
strength of 100-year-old trees and to beauty.
SHASHISH Ti-John Ambroise’s music video is concerned
for the destruction of Mother Earth and the future of
the children.
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
canada iii
Shashish
canada iii
La Chevelure de la vie
49
wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a
canada iii
sápmi vii
Kanada, 2013, 6’ l Délia Gunn l fre l eng
Sápmi/Norja, 2014, 3 x 29’ l Ole Rune Hætta l sme
MU ANTOINE-ČEAHCI Délia čeahci hállá dušše anishnabegiela, man Délia ii ádde. Go čeahci álgá leat juo
lahka jámi, de Délia smiehtadišgoahtá maid čeahci
ovdal vuolgima háliidivččii dadjat.
MIN LÁVLAGAT Makkár musihka álgoálbmogiid ja vehádatgielaid nuorat dahket? Sámi
skearroárvvoštallanjoavku čoahkkana árvvostallat
máilmmi sierra guovlluid lávlagiid.
SETÄNI ANTOINE Délian setä puhuu vain anishnabea,
jota Délia ei ymmärrä. Kun sedän aika vääjäämättä alkaa
päättyä, Délia kuvittelee, mitä tämä ennen lähtöään
haluaisi sanoa.
MEIDÄN LAULUMME Millaista musiikkia alkuperäiskansojen ja vähemmistökielten nuori polvi tekee?
Saamelainen levyraati kokoontuu Ole Máhtte H. Gaupin
johdolla arvioimaan lauluja eri puolilta maailmaa.
MY UNCLE ANTOINE Délia’s uncle speaks only Anishnabe, a language that Délia does not understand.
Knowing that her uncle has just a short time to live, the
niece imagines what he would say before parting.
OUR SONGS What kind of music is created by the
young indigenous generation and those speaking minority languages? A Sámi “Juke Box Jury” gets together
to assess songs from all around the world.
kansat laulavat 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 sa j os
50
Mon Oncle Antoine
Suoknaborgan –
sanger av urfolk
51
52
Sohkaršohkka-klubi feat.
Maxida märak
Láv vardat | Lauant ai | S atu rd ay
2 4 •1 •2 0 1 5 2 2 : 0 0 —
Bileaht at | Liput | Tickets 8 €
53
Tervetuloa aitojen taitojen juurille!
mattilaiseksi
media-alan am
n
aa
em
ksi,
el
sk
Opi
luonto-oppaa
ksi, erä- ja
ja
ta
oi
nh
saaro
te
po
ar
tai
sityöalan
taitajaksi, kä
en
el
i..
ki
ks
ja
en
ta
saam
elujen tuot
matkailupalv
i,
ks
ki
ko
i,
niks
Jari Rissanen
Autorentlapland Oy | Hertz International Franchisee
Tel: 020 555 2540
[email protected]
FILMMAT ELOKUVAT FILMS
8 årstider
17
Amautalik14
Ashiye Neikeeyon
40
Assimilašuvdna blues
36
A White Day
36
Áigin44
Áile ja áhkku
21
Boŋki39
Buoidda jorrá borrá
14
Carnaval29
Corriger le Tableau
48
Ealli guođđá joavkkus
Edith & Aljosja
Eligiendo un destino
Ellos Sápmi
El Olvido
43
30
28
23
30
Fin de
34
Giksašuvvon ealli
22
Go vuoiŋŋat čurvot
42
Growing46
Haida Raid 3: Save our waters
35
Hilbes biigá
22
Huitzilopochtli15
Hur gör man för att rädda ett folk? 31
Indigo40
O Homem Que Matou Deus
O mestre e o Divino
33
18
Kaha:wi41
Kajutaijuq33
Kay Pacha
18
Kill the Mosquitoes
32
Kokom47
Punalka: El Alto Biobio
25
Red & Black
Residential School Syndrome
Retratos del bayano
Round dance
46
45
45
16
La Chevelure de la vie
49
LaDonna Harris: Indian 101
42
La flor que vive
30
La Mallette Noire
37
Las voces de los Andes
31
Lišša23
Llaqtaypa Kawsaynin
26
Lo que quiero decirte
29
Los Decendientes del Jaguar
20
Sámi Bojá
21
Shashish49
Sisa Ñambi
19
Stálu čiegát
15
Suoknaborgan – sanger av urfolk
50
Šitty- Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ
16
Ivnnit ja eallin 39
Jorindas resa
17
Mama Julia 26
Melkeveien37
Mirada de mujer
27
Mon Oncle Antoine
50
Moonflower38
My Legacy
38
Nadie Especial Ngurra Wanggagu
Nowhere I’d Rather Be
Når speilbildet lyver
19
35
47
32
The Orphan & The Polar Bear
The Underground
34
41
Unna guoláš čierru
Uprooted Generation 43
48
Varayuqkuna28
Virtauksia24
Vuosttaš lávkkit
24
Waka Qiruy
27
Wallmapu25
Where the f*ck is Vuotso?
44
BAGADALLIT OHJAAJAT DIRECTORS
Aikio-Arianaick, Ima
Ambroise, Ti-John
Arpin, Nadine
Belcourt, Shane
Brachmayer, Scott
Brannum, Julianna
Christopher, Neil
Coon-Come, Carrison
Cuatlacuatl, Federico
Dunfjell, Niels Ovllá
Eira, Elle Márja
Enoksen, Viktor
Gamboa, Sandy Palomino
Gaup, Ole Máhtte H.
Gómez, Riveth Zamora
Gualinga, Eriberto
Gunn, Délia
Grønmo, Frode
14, 15, 43
49
40
41
33
42
14, 34
46
34
32
37
38
30
24
30
19, 20
50
37
Hagerman, Maja
Haig-Brown, Helen
Henriksen, Elle Sofe
Holmgren, Ann
Hætta, Ole Rune
31
38
21
20
50
Idivuoma, Per Josef
Isokoski, Jussi
23
44
Johansen, Harry
Judd, Steven Paul Järvinen, Jonne
Kelsey, Shane
39, 42
16
23
47
Lafontaine, Dominic
Latimer, Michelle
Leblanc, Réal Junior
Lukachevskyi, Michail
46
41
28, 49
31
McBride, Darrell A. Monnet, Caroline
Mowarin, Tyson
32, 45
37
35
Nango, Marja Bål
Nieminen, Eetu
Nilsen, Kjartan
22
36
16
Ochoa, Raquiel Palomino
29
Paillán, Jeannette
Papatie, Kevin
Pedersen, Egil
Pomahuacre, Rosa Maria Sulca
25
47
22, 43
27
Quichua, Juan Pablo
Quispe, Fredy Alfredo Canchari
Quispe, Leydy Rodrigez
26
28
26
Ramírez, Juan Alejandro Rector, Tracy
Rodriguez, Getrudina Tenorio
19
15
27
Rojas, Diana Najarro
Rúa, Rogger Taboada
Sarmiento, Alvaro
Seppälä, Tapio
Somby, Silja
Strong, Amanda
Sætermo, Stian
29
28
18
24
21, 39
35, 40
32
Torres, Tiago
18
Vega, Peladia Gutiérrez
Vitoux, Noé
30
33
Wajstedt, Liselotte
West, Jouni
Wetherell, Daniel
17
44
32
Östergren, Oskar
17
Équipe du Wapikoni mobile
Réalisation Collective
18
31, 45
NOTES
NOTES