doc4/2013 - Yritysmaailma
download 
Report Transcription
4/2013 - Yritysmaailma
Etelä- ja Länsi-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Henna Virkkunen, Hallinto- ja kuntaministeri s. 2 SISÄLLÄ Kari Jääskeläinen, Suomen Yrittäjät s. 6 Timo Martiskainen, Stara s. 8 Tapio Rautava, Sastamalan kaupunki s. 10 Jarkko Mattila, IS-Hankinta Oy s. 12 Markku Laakso, HUS-Logistiikka s. 16 Jouko Turto, Turun Kiinteistöliikelaitos s. 20 Vanhustyön keskusliitto ry. s. 25 Syyskuu 4/2013 JULKISEN SEKTORIN PALVELUT STANLEY ASSURE™ Hyötysuhteeltaan tehokkain vaihtoehto STANLEY ASSURE™ kokonaisratkaisu on palvelukokonaisuus, jossa yhdistyy tarkasti asiakkaan tarpeisiin mitoitettu turvallisuusjärjestelmätoimitus, huolto- ja ylläpitopalvelut, etähallinta ja -valvontapalvelut sekä kokonaisuuden edullinen rahoitus. SOSIAALI- ja KUNTATALOUS mukana Kuntamarkkinat -tapahtumassa 11.-12.9.2013 Stanley Security Oy:n osastolla A1 K-krs. Stanley Security Oy | Puhelin: 020 4705 | www.stanleysecuritysolutions.fi 1 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kunnilla merkittävä rooli hallituksen päättämissä rakennetoimissa Kataisen hallituksen budjettiriihessä sopima rakennepoliittinen ohjelma tähtää merkittävään kunta- ja palvelurakenteiden uudistumiseen ja sitä kautta tuottavuuden kasvuun. Julkisen talouden 4,7 prosentin kestävyysvajeen kattamisesta ohjelmassa noin puolet on kohdennettu kuntataloudelle. Rakennetoimissa onnistuminen tarkoittaa parannusta kuntataloudelle. Erityisen merkittävänä hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen pitää hallituksen päätöstä keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä. Hallituksen budjettiriihen rakennelinjaukset antavat uutta vauhtia kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemiseen Kuntatalouden tasapainottaminen on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita Henna Virkkusen mukaan edessä on vaativa uudistus, jossa tarvitaan tiivistä valtion ja kuntien yhteistyötä. Valtio on varautunut tukemaan kuntia uudistuksen kaikissa eri vaiheissa eli selvitysvaiheessa, valmisteluvaiheessa ja toteutusvaiheessa. Kuntaliitoksiin tähtäävien selvitysavustusten ja yhdistymisavustusten lisäksi kunnille on tarjolla tukea myös palvelutoiminnan, demokratian ja johtamisen kehittämiseen. – Kaupunkiseuduille räätälöidään yhdessä kuntien kanssa yksilöllinen muutoksentukiohjelma tukemaan kuntaliitosta. Vahvoille, uusille kunnille on myös mahdollista käynnistää niin sanottu kevennetyn säätelyn kokeilu, jossa kunta saa vapaammin hoitaa erikseen sovittua tehtäväkenttää. Tällä haetaan tuottavuutta ja uusia toimintamalleja. Virkkusen mukaan osana valtionosuusuudistusta kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Myös valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuuden arviointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. – Hallitus aikoo keventää kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä, mikä on välttämätöntä kuntatalouden vakauttamiseksi. Tehtävien ja velvoitteiden keventämisen toimintaohjelma toteutetaan vuo- sina 2014-2017. Ohjelma on parhaillaan Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän valmistelussa, ja päätökset sen sisällöstä tehdään marraskuun loppuun mennessä, sanoo Virkkunen. -Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään ensi vuoden alusta myös paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille, Henna Virkkunen kertoo. -Hallitus päätti jo edesauttaa tehokkaampaa työnjakoa palveluiden tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia. Samoin subjektiivista päivähoito-oikeutta voidaan rajoittaa osapäivähoitoon, jos toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi hoitovapaalla. Muun muassa näillä päätöksillä on suotuisaa vaikutusta kuntatalouteen, Virkkunen arvioi. Kuntatalouden menojen hillitsemiseksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia Henna Virkkusen mukaan kuntien menojen kasvun hillitseminen on keskeistä tilanteessa, jossa tiedämme, että tulevaisuudessa palvelun tarve yhä kasvaa. - Rakenteellisten uudistusten osalta haasteina on, miten kuntaan saadaan lisää yrityksiä ja työpaikkoja ja miten saadaan pidempiä työuria. Työllisyyden paranemisesta johtuvalla talouskasvulla on yksinomaan myönteisiä vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon. Työurien pidentäminen on ollut yksi kuluneen vuoden suurimmista keskustelunaiheista. -Meillä eläkejärjestelmä on laskettu sen varaan, että suomalaisten työura olisi 40 vuotta, nykyisin se on 32 vuotta. Tällaisessa taloustilanteessa, kun Julkaisija: Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa © www.yritma.fi Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs 70100 Kuopio Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen maailmanmarkkina ei vedä ja väkeä vähennetään työpaikoilla, monen on vaikea ymmärtää, miksi työuraa halutaan pidentää. Tosiasia kuitenkin on, että väestön ikääntyessä Suomen huoltosuhde kääntyy muutamassa vuodessa dramaattisesti. Silloin kaikki työikäiset ja -kykyiset tarvitaan töihin. Vain siten voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Olen vakuuttunut siitä, että hyviä keinoja työurien pidentämiseen alkupäästä löytyy. Kun nuorten pääsyä opiskelemaan nopeutetaan ja opinto-ohjausta tehostetaan, saadaan työuria pidennettyä nykyisestä tuntuvasti, Henna Virkkunen vakuuttaa. - Tarvitsemme perusteellista rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan myös yhä heikkenevään talouden haasteisiin. Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan sekä valtion että kuntien toimia. - Kuntataloutta ja kansalaisten palveluja ei saa päästää kriisiytymään. Kuntaliitosselvityksiä ei tarvitse pelätä. Niiden kautta niin päättäjät kuin asukkaatkin saavat tarpeellista tietoa kuntien yhdistymisen vaikutuksista. Vasta tämän pohjalta valtuustot voivat tehdä tarpeelliset päätökset, Virkkunen toteaa. Suomen turvattava julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys - Yksi tärkeimmistä asioista on julkisen talouden kestävyys, jossa tärkeänä osana on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistaminen. Palvelut pohjautuvat kuntapohjaiseen järjestelmään ja näin ollen se on vahvasti sidoksissa kuntarakennemuutokseen, Virkkunen toteaa. Virkkusen mukaan kuntien menojen kasvun hillitseminen on keskeistä tilanteessa, jossa tiedämme, että tulevaisuudessa palvelun tarve yhä kasvaa. Kuntarakenneuudistusta vauhditetaan kaupunkiseuduilla Kuntarakenneuudistusta vauhditetaan erityisesti kaupunkiseuduilla varautumalla asettamaan valtion erityiset kuntajakoselvittäjät suurimmille kaupunkiseuduille syksyn 2013 aikana. Osana rakennepoliittista ohjelmaansa hallitus päätti myös täydentää kuntarakennelakia siten, että valtioneuvostolle annettaisiin tietyissä rajatuissa tapauksissa toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä tilanteessa, jossa kuntarakennelain Sivunvalmistus: Päätoimittaja: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: [email protected] [email protected] Risto Käyhkö Puh: 010 820 5700, 050 521 5656 Fax. 013-312 199 Toimittajat: Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Sirpa Pitkänen puh. 010 820 5705 Kuva: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia. tavoitteet eivät ole toteutettavissa kuntien toimin vapaaehtoisesti. Toimivalta rajattaisiin kuntarakennelain 4d§ 3 momentissa tarkoitettuihin yhtenäisiin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteen alueisiin ja edellyttäisi alueen asukkaiden enemmistön tukea. -Tarkemmat kriteerit ja menettelytavat valmistellaan tänä syksynä valtiovarainministeriössä. Lain täydennys annetaan eduskunnalle talven aikana, Henna Virkkunen sanoo. -Myös kuntien rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja myös sen tavoitteena on tukea sitä, että meillä olisi mahdollisimman vahvat ja elinvoimaiset kunnat ja kannustava ja läpinäkyvä rahoitusjärjestelmä kunnille valtion puolesta. Syksyn aikana on odotettavissa koelaskelmia valtion osuusjärjestelmästä. Rahoitusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015,siis samana vuonna kuin sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislaki, Virkkunen mainitsee. Metropolialueen rakenteet uudistuvat Osana rakennepoliittista kannanottoaan hallitus päätti vahvistaa metropolialueen kilpailukykyä, estää segregaatiota sekä tehostaa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh. 010 820 5722 Hannu Maatela Puh. 010 820 5727 Juha Losoi Puh. 010 820 5717 Sirpa Törrönen Puh. 010 820 5723 ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinnon. Vaaleilla valittava metropolivaltuusto hyväksyisi alueen metropolikaavan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa ja varmistaisi, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus riippuvat alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuudesta. -Metropolialueella on jo kuntien omasta toimesta käynnistynyt kaksi suurta kuntaliitosselvitystä. Hallitus kannustaa kuntia etenemään näissä selvityksissä. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö tulee nyt asettamaan alueelle myös erityisen kuntajakoselvittäjän, jotta metropolialueen kaikki kunnat saadaan mukaan kuntaliitosselvityksiin, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo. Metropolihallintoon liittyvä lainsäädäntö käynnistetään nopealla aikataululla rinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta on määrä tehdä päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä siten, että uusi rakenne voisi tulla voimaan viimeistään 2017 alusta. Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jakelu: Itella Posti Oy SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Erheelliset hälytykset – yhteinen haasteemme Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa sekä julkisen hallinnon että yritystenkin on pyrittävä tehostamaan toimintaansa sekä etsittävä säästötoimenpiteitä. Säästäminen on sinänsä hyvä asia, kunhan toimenpiteet saadaan kohdistettua niin, että ne eivät vaaranna organisaation kykyä suoriutua perustehtävistään. Parhaat säästötoimenpiteet itse asiassa saattavat jopa auttaa toiminnan tehostamisessa. -Tällainen järkevä ja toiminnan tehostamista auttava säästökohde on esimerkiksi automaattisten paloilmoittimien erheellisten hälytysten aiheuttamien kustannusten pienentäminen. Pelastustoimen yhteisestä Pronto-tietokannasta selviää, että erheellisten hälytysten määrä Suomessa on häkellyttävän suuri, Stanley Security Oy:n myyntijohtaja Kim Starck kertoo. -Joka vuosi pelastustoimi hoitaa noin 22 000 automaattisen paloilmoittimen alulle panemaa hälytystehtävää. Näistä tehtävistä lähes 98 % on luokiteltavissa erheellisiksi. Tutkimusten mukaan tämä aiheuttaa yhteiskunnalle yhteensä noin 39 miljoonan euron kulut. Jokainen meistä maksaa osansa noista erheellisten hälytystehtävien kuluista, sillä yhteiskunnan kulut katetaan pääsääntöisesti yksityisiltä ja yrityksiltä kannettavasta verotuksesta, Starck korostaa. -Automaattiset paloilmoittimet ovat erittäin tärkeitä järjestelmiä ja niiden on voitu osoittaa pelastavan monia ihmishenkiä vuosittain sekä pienentävän merkittävästi aineellisia vahinkoja tulipalojen aikaisen havaitsemisen ansiosta. Järjestelmiä siis tarvitaan, mutta niiden aiheuttamien erheellisten hälytysten kustannuksia ei kukaan tarvitse. -Me Stanley Security Oy:ssä haluamme konkreettisesti vähentää yritysten sekä yhteiskunnan turhia kuluja, jotta yrityksillä sekä organisaatioilla olisi mahdollisuus käyttää varojaan tärkeämpiin ja hyödyllisempiin tarpeisiin. Osana tätä tavoitetta Stanley Security Oy on lahjoittanut Helsingin kaupungin pelastuskoululle vastikkeetta opetuskäyttöön paloilmoitinsimulaattorin. Simulaattorin rahallinen arvo on huomattava eikä Pelastuskoululla ole ollut mahdollisuutta itsenäisesti hankkia käyttöönsä kyseisen kaltaista laitetta, Starck toteaa. -Automaattisten paloilmoitusten aiheuttamat tehtävämäärät edustavat huomattavaa osaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tehtävien kokonaismäärästä. Lahjoittamaamme simulaattoria tullaan hyödyntämään laajasti koulutustar- koituksissa. Me toivomme, että lisäämällä ja parantamalla pelastusalan ammattilaisten tietotaitoa paloilmoitinjärjestelmistä, he voivat entistäkin paremmin ja tehokkaammin toteuttaa omaa operatiivista toimintaansa, paremmin neuvoa ja ohjeistaa kiinteistönomistajia sekä muita paloilmoitinlaitteista vastuullisia, jotta erheellisten hälytysten määrät Suomessa saataisiin merkittävästi vähenemään, Kim Starck täsmentää. -Automaattihälytykset ovat osa pelastusalan ammattilaisten arkea Helsingissäkin. Nyt koululle saatu paloilmoitinsimulaattori tulee olemaan koulun virkatutkintokoulutuksen käytössä ahkerasti. Alipäällystöopiskelijat ja tulevat pelastajat saavat käytännössä kokemusta paloilmoittimella työskentelystä. Hienoa tekniikkaa ja älyä sisällään pitävä simulaattori tulee tutuksi, kun sitä pääsee käytännössä kokeilemaan ja etsimään myös hälyttävän kohteen oppilaitoksen sisältä. Käytännössä harjoittelemalla laadukkaalla laitteella operatiivisen henkilöstön osaaminen ja toimintavarmuus hälytystilanteissa lisääntyy. -Simulaattoria tullaan käyttämään myös palotarkastajien sekä operatiivisen henkilöstön täydennyskoulutuksissa ja soveltuvin osin myös Pelastuskoulun kaupungin kiinteistöhuoltohenkilöstölle järjestämässä lyhytkurssitoiminnassa, toteaa Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen. STANLEY SECURITY KOKONAISVALTAISIA TURVARATKAISUJA Kuvassa vasemmalla Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen ja Stanley Security Oy:n myyntijohtaja Kim Starck. STANLEY SECURITY KOKONAISVALTAISIA TURVARATKAISUJA KULUNVALVONTA TYÖAJANSEURANTA PALOTURVA KAMERAVALVONTA Stanley Security Oy | Puhelin: 020 4705 | www.stanleysecuritysolutions.fi HENKILÖTURVA 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelumuotoilua ikääntyville Käyttäjälähtöisyys on uusi asia niin kansainvälisessä innovaatiopolitiikassa kuin kansallisessa kehittämistoiminnassakin. Yhteiskunnan muutosten mukana palvelun käsite muuttuu. Tämän päivän markkinointi ja erityisesti innovatiivisten palvelukonseptien kehittäminen vaatii kuluttajien aktivoimista. Ei käyttäjäkeskeisyyden itsensä vuoksi, vaan koska asiakkaat voivat olla erinomainen uusien ideoiden lähde. Palvelumuotoilu lähtee inhimillisen toiminnan, tarpeiden, tunteiden ja motiivien kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä. Asiakasymmärryksen pohjalta tuotetaan uusia palveluinnovaatioita. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Ikääntyvä - paras palvelujensa suunnittelija Nykyiset ikääntyneille suunnatut palvelut ovat riittämättö- mät. Myös ikääntyneenä hyvinvointi kumpuaa itsenäisestä ja laadukkaasta elämästä tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Tekesin rahoittamassa Savonia-ammattikorkeakoulun Palvelumuotoilua ikääntyville (PALMU) –tutkimushankkeessa kehitettiin uusia tukipalvelumalleja, -tuotteita ja viriketoimintaa ikääntyneille. Niitä hyödynnetään sairaalahoidon jälkeen, kotona asuvien ja vammaisten itsenäiseen selviytymiseen sekä palvelukeskuksiin. Tapaustutkimusten soveltaminen helpottaa toimintamallien käyttöönottamista ja levittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtajan Kaija Sääsken mielestä on oiva tilaisuus näyttää, mitä on käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu . Sääski toteaa, että palveluja kehitetään nyt ikäihmisten toiveet huomioon ottaen yhdessä asiakkaan ja asiantuntijoiden kanssa. -Asiakaslähtöisyys on todella tärkeää ja heiltä usein tulevat myös arvokkaimmat ideat, Sääski vakuuttaa. Ihmislähtöisellä palvelumuotoilulla helpotusta arkeen -Muotoilulla ja luovilla lä- den. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut sekä potilaan kohtaaminen yksityissektorilla on mitä suurimmassa määrin myyntityötä, mutta myös asiantuntijatyötä. Miksei myös julkisissa palveluissa, Sääski korostaa. -Käyttäjälähtöisessä palvelujen suunnittelussa Sylvi itse on palvelun suunnittelija, ei siis vain asiakas. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa palvelun käyttäjä osallistuu palvelutarpeensa määrittelyyn ja suunnitteluun monipuolisilla palvelumuotoilun menetelmillä. Osallisuus jo sinällään sitouttaa mahdollisen uuden palvelumallin käyttöönottoon. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Kaija Sääski Kuvaaja: Marjut Tikkanen. hestymistavoilla on paljon annettavaa palvelututkimuksen laajalle kentälle, niin menetelmien, käytännön kuin tieteellisen lähestymistavankin kannalta, Sääski vakuuttaa. -Monet yritykset ovat heittäneet johtoportaansa kentälle kokeilemaan aidon asiakkaan kohtaamista. Asiakaslähtöi- syys pelkkänä strategisena iskulauseena ei enää riitä. Se pitää hallita myös käytännössä. Monelle johtajalle voi asiakastyössä tulla helposti olo, ettei minua palkattu myyjäksi vaan asiantuntijaksi, Kaija Sääski toteaa. -Johdon jalkautuminen asiakastyöhön avaa alan vaativuu- Käyttäjälähtöisyys on palvelu muotoilun ydin - Professori Satu Miettinen kuvaa palvelumuotoilua prosessina, jossa työkalut painottavat vahvoja sosiaalisia taitoja, empatiaa käyttäjiä kohtaan, luovuutta ja visuaalista ajattelua. Suunnittelijat työskentelevät koordinaattoreina kaikkien sidosryhmien välillä, Kaija Sääski määrittelee. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monen ikäihmisen karua arkea. 93-vuotias Sylvi opetteli Savonian Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden ohjauksessa käyttämään Skype- yhteyttä Helsingissä asuvaan, lähes 70-vuotiaaseen aikamiespoikaansa sekä Australiassa asuviin lapsenlapsiinsa. Hämmennys ja liikutus olivat molemminpuolisia, kun elävä näkö- ja puheyhteys toiselle puolelle maapalloa avautui. Kädentaidot kehittävät - Erityisesti vanhenevien ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa voidaan käyttää luovan prosessin, kädentaitojen ja ilmaisun menetelmiä. Sylvi ei olisi koskaan voinut kuvitella olevansa taitelija. Ei ollut Idols- tai Talent-kilpailuja. Oli vain tekemisen halu ja tarve. Hankkeessa on toteutettu kaksi näyttelyä: Elämän rikkautta -ikääntyneiden ITE-taiteilijoiden yhteisnäyttely sekä Elämä näkyvissä –näyttely, Kaija Sääski kertoo. Yhteystiedot: Kaija Sääski osaamisaluejohtaja Savoniaammattikorkeakoulu Puh. 044 785 6922 etunimi.sukunimi@ savonia.fi Vuokraus tuo joustoa kunnan vaihteleviin autotarpeisiin Monessa kunnassa pohditaan, miten kunnan kiinteitä kuluja ajoneuvokaluston osalta voitaisiin alentaa. Autojen käyttöastetta seuraamalla voi avautua mahdollisuuksia säästöille. Kunnan kannattaa omistaa vain ne ajoneuvot, joille voidaan taata ympärivuotinen käyttö ja ruuhka-ajat kalustoa kannattaa täydentää vuokrakalustolla. Samoin tilanteissa, joissa kuljetettavan tavaran määrä vaihtelee ja on tarvetta erikokoisille tavara-autoille, vuokraaminen on usein paras ratkaisu. Autonvuokraus tuo selkeitä säästöjä -Europcarin minileasingtuote on joustava tapa hoitaa pitkäkestoisempia autotarpeita. Tietyn minimiajan jälkeen auton voi palauttaa milloin vain ja näin kunta ei joudu maksamaan seisovasta autosta. Vuokra-auton käyttö puolustaa paikkaansa etenkin sesonkiluonteisessa toiminnassa, jossa autojen käyttötarve saattaa Europcar Suomessa Europcar on Suomen johtava autovuokraamo. Europcar on asiakaslähtöinen autovuokraamo, jonka palvelut joustavat yrityksesi tarpeiden mukaisesti. Laaja autovalikoimamme näppärästä kaupunkiautosta isoon kuorma-autoon tarjoaa ratkaisun yrityksesi kaikkiin kuljetustarpeisiin. Europcarilla on toimintaa 30 paikkakunnalla yli 70 vuokrauspisteessä. Noin 2200 vuokra-auton kalustosta 80% ovat VW tai Audi merkkisiä. Europcar on ainoa autovuokraamo Suomessa jolla on sekä ISO 9001 että ISO 14001 sertifikaatit. Yhteystiedot: Interrent Oy - Europcar Franchisee Finland Perintötie 8 , 01510 Vantaa Finland Timo Keskinen ,Sales Director Mobile: + 358 (0) 403062 482 [email protected] europcar.fi Europcar on julkishallinnon vahva ja luotettava sopimuskumppani. vaihdella paljonkin vuodenajan tai muun sesongin mukaan, kertoo myyntijohtaja Timo Keskinen Europcarista. Vuokra-auto kotimaan virkamatkalle -Tänä päivänä pohditaan sitä, onko virkamiesten järkevää kulkea kotimaan työmatkoja omilla autoilla ja missä on raja, minkä jälkeen vuokra-auton käyttö on kannattavampaa. Tämän rajan voidaan arvioida olevan noin 150 kilometrissä per päivä, Keskinen selvittää. - Europcarin autojen keskiikä on n. 7kk ja näin työmatkaaja ajaa aina viimeisintä turvallisuusteknologiaa olevalla autolla uusin rengassarjoin. Eikä vuokra-auton tarvitse näyttää vuokra-autolta, vaan erikseen sovittaessa auto voidaan brändätä kunnan oman autokaluston näköiseksi, Timo Keskinen mainitsee. Europcar on mukana Kuntamarkkinoilla osastolla S43, sisääntulokerroksessa. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Eximia Valmennus Laadukkaat koulutukset kustannustehokkaasti ja vaivattomasti Henkilöstövuokraus on yhä yleisempi tapa työllistyä nykyisin myös koulutusorganisaatioissa. Se on helppoa ja joustavaa niin työntekijälle kuin työnantajalle. Toimeksiantojen pituus voi vaihdella yhdestä päivästä jopa vuosiin. Väliaikaista henkilöstöä tarvitaan monissa eri tilanteissa. Koulutusorganisaatiot käyttävät kouluttajavuokrausta usein ruuhkahuippujen tasoittamiseen, omien vakituisten työntekijöiden sijaisiksi ja lisätyövoiman tarpeen kasvaessa tilapäisesti. Eximia Valmennus on suomalainen yritys, jonka erityisosaamista on kouluttajavuokraus. Yritys tarjoaa koulutusorganisaatioille asiantuntevat kouluttajat ja koulutuskokonaisuudet sekä näyttöjen arvioinnit nopeasti ja kustannustehokkaasti asiantuntevan kouluttajaverkostonsa avulla. Sisältöä ja näkemyksiä eri kohderyhmille suunniteltuna - Eximia Valmennus on luotettu ja tunnettu yhteistyökumppani, jonka kautta asiantuntijoita saa kiireellisel- läkin aikataululla. Tehokkuuden taustalla ovat pitkäaikaiset asiakassuhteet sekä laajat kontaktiverkostomme. Henkilöstöhankinnan tavoite on onnistunut valinta, joka vaatii toteutuakseen aikaa ja ammattitaitoa. Me voimme tarjota tätä ammattitaitoa. Meillä on jatkuvasti uusiutuva ja kasvava kouluttajajoukko, joka omaa monipuoliset taustat – yhdistävänä tekijänä tämän hetken asiantuntemus ja koulutusosaaminen omalla erityisalallaan, Eximia Valmennuksen asiakkuusjohtaja Jaakko Mikkonen luonnehtii yrityksen toimintaa. Kouluttajat ja valmentajat edustavat laajaa osaamiskenttää. -Palvelumme räätälöidään aina juuri kunkin asiakasorganisaation tilanteen ja tarpeen mukaiseksi. Kauttamme voi hankkia asiantuntemusta ja näkemystä lähes mille tahansa liike-elämän osa-alueelle juridisista ja liiketalouden kysymyksistä aina organisaatiopsykologiaan ja esiintymis- ja viestintätaitoihin. Osaavat kouluttajamme ja valmentajamme ovat käytössäsi lyhyistä luennoista ja pienryhmätilaisuuksista aina laajoihin organisaation kehitysohjelmiin. Kouluttajan voi tilata joko yksittäiseen koulutuspäivään tai osaksi suurempaa tutkintokoulutusta, Mikkonen kertoo. - Asiantuntijamme toimivat kouluttajina, opettajina ja luennoitsijoina mm. aikuiskoulutuskeskuksissa, toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa koulutusorganisaatioissa. Lisäksi teemme yhteistyötä yritysten, liittojen sekä järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Suomen suurimmat aikuiskoulutuskeskukset luottavat Eximia Valmennukseen, Mikkonen mainitsee. Palautteemme säännöllisesti erinomaista tasoa -Ei ole sattumaa, että koulutukseen ja henkilöstön jatkuvaan kehittämiseen panostavat organisaatiot menestyvät kaikkein parhaiten. Osaaminen ei ole kiinni onnesta, vaan henkilöstön suunnitelmallisesta kehittämisestä. Kouluttajamme ovat osa Eximian laatuprosessia, jossa kaikkien kouluttajien Kuntosali, ryhmäliikunta, palloilusalit – kulunvalvonta haltuun Kulkurilla! Haluatko työntekijöiden keskittyvän asiakaspalveluun ja myyntiin vai avaamaan ovea? Kulkuri auttaa tehostamaan toimintaa ja suuntaamaan voimavarat oikein ja hallitusti. Ratkaisujamme ovat mm.: • ovenavaus RFID ja Mg-tekniikalla, myös netin yli • asiakashallinta, erilaiset käyttäjäoikeudet eri vuorokaudenaikoina eri hinnoittelulla • videovalvonta ja asiakastunnistaminen • vuoronvaraus internetissä tai paikallisesti Kuntakohteita mm. Karvia, Laukaa, Loviisa, Ilmajoki, Iitti ja Kankaanpää. Kulkuri toimii yhteistyössä Polarin kanssa Club Management-saleissa Suomessa ja Ruotsissa. nut Kulkurin on valin aikkaa! jo 300 liikuntap Sovik Oy Alasinkuja 2, 52300 Ristiina Puh. 015-8661235 saku.ihonen@sovik.fi www.sovik.fi palautetta seurataan aktiivisesti ja uudet kouluttajat testataan näyteluennolla. Palvelumme sisältävätkin aina laatutakuun. -Kouluttajiemme asiantuntemus, esiintymistaito sekä heidän käyttämänsä materiaali on arvioitu erinomaisiksi Eximia Valmennuksen jokaisena toimintavuotena, alkaen vuodesta 2005. Palautteissa arvioidaan koulutuksiemme eri osa-alueita asteikolla 1-5. Vuoden 2011 palautteissa suurin kiitos kohdistui kouluttajiemme asiantuntemukseen (4,55) ja esiintymistaitoon (4,49). Myös materiaalien laatu arvioitiin erinomaiseksi (4,23). Asiakkaamme ovat olleet ehdottoman tyytyväisiä saamaansa koulutukseen myös tänä vuonna. Me Eximia Valmennuksella olemme yhdessä kouluttajiemme kanssa sitoutuneet jatkamaan yhä korkeammalla laatutasolla myös tulevaisuudessa, Jaakko Mikkonen korostaa. Eximia Valmennus 09 2727 130 eximiavalmennus@ eximia.fi www.eximiavalmennus.fi ! Valmennustiimi Eximia Oy on perustettu vuonna 2000 kahden naisen voimin. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti perustamisvuodesta lähtien, kasvun yhä jatkuessa. Eximia Valmennus on Suomen laajimman yliopistoihin ja korkeakouluihin hakeville suunnattujen valmennuskurssien tarjoajan Valmennustiimi Eximia Oy:n liiketoimintayksikkö. Valmennustiimi Eximia valmentaa vuosittain tuhansia nuoria onnistumaan elämänsä tärkeimmissä kokeissa. Vuonna 2005 yrityksessä tehtiin uusi strateginen päätös ja perustettiin Eximia Valmennus. Eximia Valmennus tarjoaa palveluja kaikille kouluttajia ja koulutuspalveluja käyttäville organisaatioille ympäri Suomea. Sopimus kanssamme varmistaa laadukkaat koulutukset kustannustehokkaasti ja vaivattomasti. Laatua ja vaikuttavuutta palveluihin – Tasa-arvon kehittämistä toimivasti Päättäjä, tiedätkö mitä hyötyä tasa-arvo ja moninaisuus tuovat kunnallesi? Tasa-arvo ja moninaisuus parantavat henkilöstön hyvinvointia sekä palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Tiedätkö, toteuttaako kuntasi tasa-arvolakia? Onko kunnassasi käytössä henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasaarvosuunnitelma? Tasa-arvolaki edellyttää näitä suunnitelmia. WoM Oy tarjoaa tasa-arvo- ja moninaisuuskoulutusta ja konsultointia julkiselle sektorille. WoM:illa on monipuolinen kokemus kuntien ja valtion organisaatioiden koulutuksesta ja konsultoinnista. Ota yhteyttä! Lue lisää WoM:in nettisivuilta, josta löytyy myös tietoa ja oppaita: www.wom.fi WoM World of Management Oy Erottajankatu 11 B 11, 00130 Helsinki puh. 040 553 8878 (Sinikka Mustakallio) tai toimisto (09) 6813 9080 [email protected] www.wom.fi 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Rohkeutta kuntien palvelutuotantoon Kuntien palvelutuotanto on suuren haasteen edessä väestön ikääntymisen ja työvoiman vähentymisen vuoksi. Samaan aikaa kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee. Kunnissa tulee parantaa palveluiden tuottavuutta sekä etsiä uusia tapoja ja kumppaneita palvelutuotantoon. Palveluprosesseja tulee uudistaa hyödyntäen yksityistä sekä kolmatta sektoria kuntalaisten palvelujen tuottajina entistä enemmän. Hallittu muutos tarvitsee selkeät suuntaviivat kuntien palvelumarkkinoiden kehittyessä. Selkeät linjat ovat myös tärkeä viesti pk-yrityksille, jotka miettivät jatkuvasti mikä on kuntien tahtotila, kyky sitoutua yhteistyöhön ja ostaa palveluita yrityksiltä. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät ja yhteistyötä suunnittelevat yritykset odottavat kunnilta linjavetoja, sillä ne osaltaan antavat varmuutta investoida ja kehittää yritystoimintaa. Palvelustrategialla voidaan ohjata palveluiden järjestämistä, palveluverkkojen ja palveluiden laatua. Samalla sillä linjataan kunnan palvelurakenteen ja palvelutuotannon kehittämistä. Palvelustrategian perspektiivin tulee olla riittävän pitkällä, sen aikaväli on oltava yhtä valtuustokautta pidemmällä. Hyvä palvelustrategia on ytimekäs ja linjakas, josta käy selville kunnan tavoitteet ja linjat palvelujen tuottamiselle ja palvelutuotannon kehittämiselle. Palvelustrategissa tulee linjata mitä palveluita kunta tuottaa, mitä ei ja mihin keskitytään. Eli selkeät linjaukset karsittavista palveluista ja palveluista, joita vahvistetaan. Palvelustrategian tulisi määrittää selkeät linjaukset palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoista ja palveluprosesseista. Samalla tulee linjata mitä palveluita tuotetaan itse, mitä yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa ja mitä ostetaan ulkopuolelta. Samalla tulisi linjata miten kehitetään palvelujen kustannuslaskentaa ja kansalaisten tietoisuutta palveluiden todellisista kustannuksista. Palveluseteli toimii – Jyväskylän esimerkki rohkaisee Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille. Asiakas voi setelin avulla valita itse palveluntuottajansa ja saa näin aina haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla. Lisäksi setelit lisäävät tarjontaa. Näin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat kilpailun myötä. Jyväskylän kaupungissa on tehty määrätietoista työtä palvelusetelijärjestelmän kehittämiseksi jo vuosia. Äskettäin Jyväskylän kaupunki julkaisi tietoja palvelutuotannostaan, joka todistaa, että palvelutuotanto palvelusetelien avulla on tehokasta. Jyväskylän kaupunki on laskenut oman palvelutuotantonsa todelliset kustannukset. Jyväskylän palvelusetelijärjestelmässä on mukana 200 yritystä. Markkinoilla toimii isoja ja pieniä yrityksiä ja kilpailu toimii. Jyväskylässä käytetään palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa vuodessa, joka on vain pari prosenttia kaupungin sosiaali -ja terveystoimen budjetista. Jyväskylän kaupungin laskelmien mukaan tuo 10 miljoonan palvelutuotanto palvelusetelijärjestelmällä omana tuotantona tehtynä olisi maksanut 12 miljoonaa. Jyväskylän kaupungin laskemien mukaan palvelusetelijärjestelmä tuottaa selviä kustannushyötyjä mm. päivähoidossa 10 prosenttia, avosairaanhoidossa 74 prosenttia ja lasten tilapäisessä kotiavussa jopa 102 prosenttia. Ennen muuta Jyväskylässä kuntalaiset ovat tyytyväisiä. Palvelut pelaavat, vaihtoehtoja on tarjolla ja markkinat toimivat. Valinnanvapauttahan kuntalaiset haluavat, eivät ideologia kiistoja siitä kumpi on parempi, julkinen vaiko yksityinen. Kumpaakin tarvitaan kehittämään ja kirittämään toisiaan. Kari Jääskeläinen Suomen Yrittäjät Elinkeinoasioiden päällikkö kari.jaaskelainen@ yrittajat.fi Kari Jääskeläinen, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoasioiden päällikkö Valokuvaaja: Sini Pennanen Aktiivista arkea! Kuurojen Palvelusäätiö tarjoaa palveluasumista, kotipalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa viittomakielisille kuuroille, kuurosokeille ja eri kommunikaatiomenetelmiä käyttäville henkilöille. Eri puolilla Suomea toimivat palvelukeskukset tarjoavat viittomakielisen yhteisön, moniammatillista apua sekä turvallista ja virikkeellistä arkea. Rica kokoustila ja auditoriokalusteet asennettuna. • Testatusti toimivat ratkaisut • Paloturvalliset kankaat ja materiaalit • Palkittua Designia • Kestävyyden tuomaa taloudellisuutta • Auditorioiden saneeraukset ja kuntotarkastukset Tutustu myös www.selka.fi julkitila- ja ravintolakalustemallistoon! Kysy lisää: Jussi Pohjola jussi.pohjola@rica.fi puh. 044 256 8878 www.kuurojenpalvelusaatio.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Kouvolaan ainutlaatuinen Ratamo-keskus Kotiharjuun, Kouvolan keskustan tuntumaan rakennetaan ainutlaatuinen Ratamokeskus. Ratamo-keskus tulee olemaan koko kaupungin elinvoimaisuuden avaintekijä, joka tarjoaa ensiluokkaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Ratamo-keskus on enemmän kuin sairaala, sillä siihen yhdistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi sosiaalipalveluja. Se on ensimmäinen rakennus Suomessa, joka on suunniteltu integroidulle toiminnalle. Ratamo-keskus on oleellinen osa uudistuvaa Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, jolla vahvistetaan niin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden ja palveluketjujen yhteensovittamista. Tämä tukee valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteita ja on kaupunkistrategian mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa. Projektin aikataulutavoite on, että RATAMO – keskus on hyväksytysti käyttöönotettu vuonna 2017. Projektin ulkopuolelle on rajattu vanhojen kiinteistöjen käyttö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoon liittyvät muut ratkaisut, kuten palvelubussit ja terveyskioskit. Nämä kuuluvat kaupungin Hyvinvointipalvelujen toimialan kehittämistoimintaan. Ratamo1 -projekti vastaa Ratamokeskuksen palvelujen ja rakentamisen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kouvolan suurin kehittämishanke Ratamo 1 tähtää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhdistämiseen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratamo 1 -projekti jatkaa Kouvolan terveyspalvelut -hankkeessa (KoTePa -hanke) tehtyä kehittämistyötä. ! Ratamo vie tulevaisuuteen - RATAMO – keskus toimintamalli tarkoittaa laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluintegraatiota, jossa Pohjois-Kymen sairaalan ja terveyskeskussairaalan toiminnot on yhdistetty ja erikoissairaanhoidon lisäksi on merkittävä määrä perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen palveluja. Uudet palveluprosessit tarkoittavat asiakaslähtöisiä potilaan palvelutarpeen ympärille luotua joustavaa, laadukasta, oikeaaikaista palvelukokonaisuutta, jossa huomioidaan palveluprosessien sujuvuus ja tukipalveluiden kattavuus, Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Mäntynen kertoo. -Ratamossa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat yksi kokonaisuus. Näin luodaan edellytykset saumattomille palveluketjuille ja vähennetään asiakkaiden pompottelua. Lähipalveluina toteutettavilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on olennainen merkitys väestön kokemalle hyvinvoinnille. Tulevaisuuden lähipalveluja ovat myös sähköiset, liikkuvat ja kotiin tarjottavat palvelut, Mäntynen sanoo. Julkishallinnon palveluiden tuottavuus, laatu ja vaikuttavuus ovat olleet viime vuosina Projektin tavoitteet ja tarkoitus Hankkeessa 1) yhdistetään sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito asiakaslähtöiseksi palvelujärjestelmäksi. 2) suunnitellaan moderni sairaala/terveysasema/sosiaalipalvelu-keskus, jossa on hyvät työskentelyolosuhteet, kannustava työilmapiiri ja korkea tutkimus- ja hoitoteknologiataso. paljon huomion keskipisteenä. Professori Raimo Lovion ja tutkija Sirkku Kivisaaren mukaan uudistusten suuntia ei haeta enää yksinomaan uuden julkisjohtamisen opeista tai julkisten palveluiden karsimisesta vaan myönteisestä lähtökohdasta. -Ikärakenteesta johtuva palvelutarpeen kasvu ja taloudellisten resurssien rajallisuus edellyttävät toiminnan painopisteen siirtämistä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään. Hoito on muuttunut enemmän avohoitopainotteiseksi, jossa on kuntouttava ote, Mäntynen kertoo. -Kouvolan kaupungissa aloitettiin aktiivinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen vuonna 2008 palvelujen turvaamiseksi alueella, jonka väestö on vanhusvoittoista. Kehittämisen tavoitteena on laadukkaiden, asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempi yhteistyö, työnjakoa, teknologiaa ja osaamista parantamalla. Myös sosiaalipalveluiden kehittämisessä ja sosiaalityön ja terveydenhuollon yhteistyön suunnittelussa on ollut sama periaate, Sirpa Mäntynen luonnehtii. Uudistuva palvelurakenne – terveyspalveluista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin RATAMO1-projektissa innovaatioiden syntymistä voidaan edistää huomioimalla projektisuunnittelussa ja toteutuksessa eri näkökulmat. Terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu hoitoprosessien kehittyessä ja toiminnan muuttuessa väestön ikääntymisen ja kehittyvien hoitomenetelmien johdosta. Tämä uhkaa lisätä jo ennestään korkeita terveydenhuollon kustannuksia. Logistiikan kehittäminen, eli potilas-, henkilöstö- ja materiaalivirtojen optimointi, on yksi keino hallita näitä kustannuksia. (Paavilainen 2008, 2-4). Potilasvirta tarkoittaa potilaan etenemistä eri toimijoiden tai toimintojen välillä. (Väihinpää 2009, 8). Pauling (2003) on Paavilaisen (2008, 5) mukaan arvioinut, että jopa 30–50 % sairaalan -Ratamo-keskuksen tuloaula tulee olemaan avara, valoisa ja miellyttävä. Odotustilat sijaitsevat aulan yhteydessä. Asiakkailla on omat kulkureittinsä, ja henkilökunta liikkuu pääosin omia reittejään. Tilat ovat muunneltavissa tarpeen mukaan. Keskuksen suunnittelussa on kuunneltu henkilöstön asiantuntemusta mm. tilojen sijainnin, materiaali- ja potilasvirtojen liikkumisen sekä lähekkäin sijoitettavien toimintojen osalta, Ratamo1 -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Mäntynen kuvailee. Kuvien copyright: Kouvolan kaupunki kustannuksista liittyy jollakin tavoin logistisiin toimintoihin eli potilas- ja materiaalivirtoihin sekä niiden hallintoihin. Näitä kustannuksia voitaisiin merkittävästi vähentää soveltamalla logististen virtojen parhaita käytäntöjä. Yksi merkittävimmistä keinoista on suunnitella sairaalan tilat siten, että ne tukevat logistisia ratkaisuja. Paavilaisen (2008, 5) mukaan sairaalan logistiikan kehittämisessä on ensiksi luotava käsitys sairaalan potilas- ja materiaalivirroista ja niiden volyymeistä ja ongelmista. Yksi merkittävimmistä kei- ! Ratamo hyvinvointipalvelut • Uudistuva palvelurakenne – terveyspalveluista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin • Sosiaali- ja terveyshuolto sekä erikoissairaanhoito toimivat saumattomasti asiakkaan tarpeen mukaan • Ratamo-keskus uudisrakennus • Yhden luukun periaate – sujuva hoitopolku noista tehostaa toimintaa on optimoida järjestelmän potilas-, henkilöstö- ja materiaalivirrat. Jokainen ”turhaan” sairaalassa makaava potilas aiheuttaa kustannuksia ja varaa/vie paikan seuraavalta hoidon tarvitsijalta. Jokainen lääkärin siirtyminen paikasta toiseen on pois lääkärin kliinisestä työpanoksesta. Jokainen turha kalliita hoitovälineitä tai lääkkeitä sisältävä varasto tai välivarasto kasvattaa toimintaan sitoutuvaa omaisuutta. (Paavilainen 2008, 4). Yhteystiedot: Annikki Niiranen apulaiskaupunginjohtaja puh. 020 615 3101, annikki.niiranen @kouvola.fi Kouvolan kaupunki • Hyvinvointipalvelut • Hyvinvointipalveluiden johto Torikatu 10, 4. krs • PL 85, 45101 Kouvola www.kouvola.fi Sirpa Mäntynen projektipäällikkö puh. 020 615 8008, sirpa.mantynen @kouvola.fi Kouvolan kaupunki• Hyvinvointipalvelut • Ratamokeskus projekti www.kouvola.fi http://www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta/kehityshankkeet/ratamo1.html 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Stara Viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja Stara on Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu – rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan moniosaaja. Stara on kaupungin virastojen joukossa uusi tulokas, mutta Staran juuret ulottuvat vuonna 1878 perustettuun Helsingin rakennuskonttoriin asti. -Stara on tuottajavirasto, joka toimii liiketaloudellisella periaatteella. Tuotamme Helsingin kaupungin tarvitsemia palveluja. Rakennamme ja hoidamme katuja ja puistoja, korjaamme rakennuksia, hoidamme luonnonmukaisia alueita sekä tarjoamme logistiikan ja teknisen alan palveluja, toimitusjohtaja Timo Martiskainen määrittelee Staran toimintaa. -Vuoden 2009 alusta olemme pitäneet Stadista huolta omana virastona ja vuodesta 2010 toimineet nimellä Stara. Olemme yhdessä luoneet toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden, joka on lunastanut paikkansa Helsingin kaupungissa, Martiskainen toteaa. -Huolehdimme Stadista noin 1 600, kesäisin jopa yli 2 000 ammattilaisen voimin. Virastomme liikevaihto on noin 240 miljoonaa euroa (v. 2012). Suurimpia asiakkaitamme ovat rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, kiinteistöviraston tilakeskus, HKR-rakennuttaja sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän vesihuolto. -Toimintamme on hyvin monialaista. Staran liiketoimintayksiköt jakautuvat seitsemään osastoon: kaupunkitekniikan rakentaminen, kaupunkitekniikan ylläpito, raken- nustekniikka, ympäristönhoito, geopalvelu ja logistiikka sekä hallinto-osasto, joka koordinoi kaikkea toimintaa matriisin omaisesti tukipalvelu-yksikkönä , Martiskainen esittelee. Kehitystä kaupunki laisten eduksi Viime vuoden hankkeista Martiskainen mainitsee esimerkiksi kävely- ja pyöräilyreitti Ruoholahden ja Töölönlahden yhdistävän Baanan. -Myös designvuosi näkyi Staran toiminnassa. Staralaiset rakensivat kehuja niittäneen Paviljongin ja muotoilivat nuorten suunnitelmat komeiksi kukkakuutioiksi. Tuoreet ideat pääsivät lentoon kokemuksen, käytännön viisauden ja käden taitojen siivittäminä. -Uuden toimintavuoden työkohteita ovat muun muassa Vanhan kauppahallin peruskorjaus, Etelä-Hermannin ja Arabianrannan kadut, Stadin ammattiopisto, Herttoniemen teollisuusalueen kunnallistekniikka ja kadut, Kirkonkylän väistöpäiväkoti Malmilla, Myllypuron vanhustenkeskus, Ravintola Leijonakortteli, Viikinojan puisto, Myllypuron voimalaitoskorttelin kadut ja keskustan puisto, Naulakallion hoito- ja kasvatuskoti ja Pirkkolan liikuntapuisto, Martiskainen luettelee. - Helsingin Tukkutorin alueella tehdään elävöittämishankkeita Museoviraston tarkkojen ohjeistusten mukaisesti. Lisäksi olemme saneeranneet Helsingin työterveyskeskuksen ison kiinteistön, Helsinginkatu 24, josta saimme erittäin hyvää palautetta, Martiskainen kertoo. Yksi erikoinen rakennustekninen kohde oli ruotsinkielisen koulun Staffansby lågstadieskolan saneeraus. Lisäksi Martiskainen mainitsee Sofiankadun panimoravintolan Bryggerin keväällä valmistuneen saneerauksen. Kaupunkitekniikan rakentamisen puolelta Martiskainen mainitsee mm. Kalasataman alueen pohjarakentamisen ja aluerakentamisen. -Kehä 1 varrella Lallukan asuntoalueella on tehty pohjarakentamista, samoin Kivikon alueella. Itä-Helsingissä olemme rakentaneet Jokeriliikenteen joukkoliikenneväylää. Pitkäaikainen, mittava hanke on Jätkänsaaressa, jossa Stara on ollut vahvasti mukana sekä pohjarakentamisessa että katujen rakentamisessa. LänsiMetron rakentamisessa Stara on ollut geopalvelun osalta mukana. Kustannustehokkuutta on lisännyt se, että metrotunnelista louhittua kivimurskaa Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen. on pystytty hyödyntämään Jätkänsaaren rakennustyömaalle, Martiskainen kertoo. Menestystekijät – avaimet uudistumiseen -Viimeisen parin vuoden aikana olemme päivittäneet strategiaamme. Vuoden aikana ja etenkin vuoden lopussa toteutimme organisaatiossamme uudistuksia, joiden vaikutus näkyy tulevaisuudessa kaikessa toiminnassa. Päivitetyt menestystekijämme ovat varmistamassa sen, että Stara on halutuin palveluntuottaja ja työnantaja myös tulevaisuuden kiristyvässä toimintaympäristössä. Mutta tässä työssä voimme todella onnistua vain hyvässä kumppanuudessa asiakkaidemme ja kaupunki- laisten kanssa, Martiskainen toteaa. -Staran strategisena tavoitteena on kehittyä toiminnallisesti tehokkaana palveluntuottajana, joka toimii liiketaloudellisesti omakustannusperiaatteella ja palvelee asiakkaitaan kilpailukykyisesti. -Meidän menestystekijöitä on osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka varmistaa sujuvan palvelu-tuotannon. Asiakaslähtöinen toimintatapa on keskeinen toimintamme periaate: etsimme ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin asiakkaan lähtökohdista käsin. Kehitämme toimintaamme ja kumppanuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Hyvin toimivat prosessit luovat mahdollisuudet henkilöstön onnistumiselle. Toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa kaiken on toimittava hyvin ja vastuullisesti, keskinkertaisuus ei riitä, Martiskainen painottaa. -Kannustava johtaminen on perusedellytys työssä jaksamiselle. Palautteen antaminen ja saaminen ovat henkilöstöjohtamisen keskeisiä elementtejä, niillä varmistamme onnistumisemme. Innovatiivinen työote on tärkeää menestykselle, sillä tämän päivän suunnitelmat ja innovaatiot ovat tulevaisuuden arkea. Vahva brändi auttaa erottumaan ja lisää vetovoimaa. Stara näkyy, ja meidät tunnetaan ja tiedetään ammattilaisiksi. Tämä myös asettaa toiminnalle korkean vaatimustason, toimitusjohtaja Timo Martiskainen määrittelee Staran toimintaa. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Homeko haittana? - Hankintajuristit auttavat sellä huolellisuudella kiinnittäen huomiota asiantuntijuuteen. Esimerkiksi kilpailuttamalla rakennusurakat kaksivaiheista rajoitettua menettelyä hyödyntäen hankintayksiköllä on mahdollisuus valita varsinaiseen tarjouskilpailuun ehdokkaiden joukosta ne tarjoajat, joilla on parhaat edellytykset toteuttaa rakennusurakka. Hallitus päätti 28.8. – 29.8.2013 pidetyissä budjettineuvotteluissa osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin kertaluonteisesti 15 milj. euroa ja oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuussa valmistuneen mietinnön mukaan homeen terveyshaittavaikutukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa ja rakennusten korjausvelka on noin 30 – 50 miljardia vuodessa. Luvut ovat järkyttävän suuria. Homevaurioita on määrällisesti eniten yksityishenkilöiden omistuksessa olevissa rakennuksissa. Suhteellisesti eniten homevaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa. Erityistä huomiota valiokunta kiinnittää koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten heikkoon kuntoon. Ongelmasta tekee erityisen vakavan se, että kyseessä on lasten ja nuorten terveyden vaarantaminen. Lasten sairastumisriski esimerkiksi astmaan on suurempi kuin aikuisten. Homeiset koulut, päiväkodit ja sairaalat ovat kuntien yhteinen ongelma, joka vaikuttaa lähes jokaiseen kotitalouteen Suomessa. Henkilöstö sekä lapset viettävät merkittävän osan arkipäivistään koulussa. Näin ollen koulun sisätilaongelmat vaarantavat monen ihmisen työ- ja opiskeluturvallisuuden. Homeongelma on paisunut niin suureksi, ettei sitä ratkaista vuodessa tai kahdessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta luettelee mietinnössään 14 toimenpidettä. Mukana on kosteudenhallinnan parantamista, ohjausjärjestelmän uudistamista, säädösten muuttamista, vastuiden selvittämistä ym. Oleellista on kuitenkin, että tehtävän suuruudesta huolimatta sen kimppuun pitää käydä. Sel- Koulut ja sairaalat ovat vaativia rakennusurakoita, sillä rakennettaessa tulee huomiota kiinnittää erilaisiin asioihin kuin tavallisissa rakennusurakoissa. Jo hankintaprosessissa tulee asettaa tiukat laatukriteerit rakennusurakalle. Hankintaprosessissa on syytä kiinnittää erityistä huomiota tarjoajien soveltuvuudelle asetettaviin vähimmäisvaatimuksiin. Rakennusurakoissa tärkeänä osana laatua on tarjoajan kokemus vastaavista urakoista sekä työnjohtajan pätevyys, joita hankintayksikkö voi käyttää soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksina. vää on, että vastuukysymyksiä joudutaan selvittämään myös oikeudessa. Homekeskusteluissa keskitytään ensisijaisesti siihen, kuka on syyllinen ja kuka maksaja. Hyvin yleistä on myös aiheesta vaikeneminen. Esimerkiksi opettajia painostetaan vaikenemaan koulun sisäilmaongelmista. Monet opettajat pelkäävät jopa menettävänsä työpaikkansa, mikäli he ottavat koulun homeongelman esille. Tilanne on hyvin turhauttava niin henkilökunnalle, lasten vanhemmille kuin lapsillekin. Kannattavampaa olisi keskittyä siihen, miten ongelma korjataan mahdollisimman nopeasti. Homekoulujen ja -sairaaloiden kohdalla on kyse henkilöiden työsuojelusta, johon kuuluu olennaisena osana kiinteistössä oleskelevien henkilöiden terveydensuojelu sekä oppilaiden oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Julkiselle vallalle annetaan perustuslaissa velvoite huolehtia työvoiman suojelusta ja edistää väestön terveyttä. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä on vastuu huolehtia oppilaiden opiskeluympäristön turvallisuudesta. Kunnan työnantajana tulee ryhtyä toimenpiteisiin homeongelman poistamiseksi. Asianajaja, KTM Marita Tapola. Kunnan huono taloudellinen tilanne ei voi olla tarvittavien toimenpiteiden esteenä. On ensiarvoisen tärkeää, että kunta ryhtyy nopeasti toimiin sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Toisinaan kysymykseen saattaa tulla esimerkiksi väistötiloihin siirtyminen, mikä on lasten terveyden kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin homeiseen kouluun jääminen. Päiväkotien ja koulujen väistötilat voidaan ratkaista esimerkiksi väliaikaisilla tilaelementtirakennuksilla, jotka kunta voi joko ostaa omakseen tai vuokrata tarvittavaksi ajaksi. Myös tilaelementtien hankinta tai vuokraus on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Mikäli kunnalla on useamman väistötilan tarve tulevaisuudessa, voi kunta kilpailuttaa tilaelementit puitejärjestelynä. Tällöin kunta voi väistötilatarpeen syntyessä käyttää kevennettyä kilpailutusta eli minikilpailuttaa tarvittavat tilat puitesopimustoimittajien kesken. Toisinaan jo alunperinkin virheellisesti rakennetun koulun korjaamisen sijaan uuden koulun rakentaminen voi olla kannattavampaa. Erilaisiin hätäkorjaustoimenpiteisiin ja pikaremontteihin uppoaa helposti suuria rahasummia, jotka menevät kuitenkin hukkaan, kun ongelmaa ei lopulta saada korjattua. Vaikeassa tilanteessa kunnilta tarvittaisiin rohkeita päätöksiä. Uuden koulun rakentaminen saattaa vaikuttaa radikaalilta ratkaisulta, mutta sijoitus puhtaaseen kouluun on sijoitus lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Virheistä tulee oppia ja jatkossa kilpailuttaa urakat erityi- Tärkeänä osana onnistunutta kilpailutusta ja lopputulosta on hyvin laadittu urakkasopimus, jossa on riittävät ehdot laadun toteutumiseksi. Sopimuksessa voidaan edellyttää esimerkiksi tiettyjen materiaalien sekä rakennustapojen käyttämistä. Sopimuksessa tulee ottaa huomioon myös urakoitsijan vastuukysymykset, jolloin urakoitsijalla on jo tarjousta tehdessään tieto siitä, mitä tilaaja haluaa ja mitä urakoitsijalta edellytetään. On kestävän kehityksen mukaista rakennuttaa koulu, jota homeongelmat eivät vaivaa tulevaisuudessa. Siksi jo urakoitsijoiden kilpailuttamisessa on tärkeää turvautua asiantuntijoiden apuun. Onnistuneella kilpailutuksella ja huolellisesti laaditulla urakkasopimuksella voidaan ennaltaehkäistä tulevaisuuden ongelmia. Homekoulujen korjaukset ja uusien rakentaminen on järkevintä toteuttaa laskusuhdanteen aikana, jolloin voidaan hyödyntää rakennusurakoiden työllistävä vaikutus. Lisäksi rakennusurakka voidaan pilkkoa pienemmiksi urakoiksi, sillä tällöin myös pienet yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun. Hyödynnä oikea ajankohta ja toteuta homeen vaatimat investoinnit nyt. Konsultoi omaa Hankintajuristiasi - laitetaan syksyn hankinta-asiat kuntoon heti! Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Marita Tapola +348 44 5566 333 [email protected] Onko tarjous hylättävä vai ei? Tarjouskilpailuissa vastaanotetaan säännönmukaisesti puutteellisia tarjouksia. Velvoittaako tarjouksessa oleva puute hankintayksikköä hylkäämään tarjouksen? Oikeuttaako tarjouksen puutteellisuus hylkäämään tarjouksen? Oikeuskäytännössä tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus on yksi tyypillisimmistä valitusperusteista. Valitukset viivästyttävät hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. Haluamme tarjota välineitä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointiin teoksen ”Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus” (kirjoittaja: Marita Tapola, kustantaja Sanoma Pro Oy 2012) avulla. Teoksen voitte ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista tai kätevästi suoraan Sanoma Pron verkkokaupasta osoitteesta: http://sanomapro.fi/sanomapro/tarjouksen-tarjouspyynnonmukaisuus/ Esimerkiksi markkinaoikeuden tapauksessa MAO:292/13 hankinnan kohteena ovat olleet Virve-päätelaitteet, päätelaitteisiin liittyvät tarvikkeet sekä huoltopalvelut ja tarvittavat ohjelmointityökalut. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei sen tarjoama päätelaite täytä tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 1.2 edellytettyä pakollista vähimmäisvaatimusta ”The offered radio terminal shall support imminent call disconnection (with UI) as specified in TTR001-01” merkitsemällä lomakkeeseen ”non-compliant”. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt oikein sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Haluatko vastaanottaa tietoa ajankohtaisista asioista julkisissa hankinnoissa? Seuraamme viikoittaisissa uutiskirjeissämme markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisia oikeustapauksia. Voitte tilata maksuttoman uutiskirjeemme sähköpostiosoitteesta [email protected] 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sastamalasta uuteen Sastamalaan Sastamala toimi aikoinaan suurena kirkkopitäjänä, jonka reunat hipoivat Pohjanmaan lakeuksia. Ensimmäinen maininta Sastamalasta löytyy vuodelta 1303 eli 710 vuotta sitten. Nykyinen Sastamalan kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa, jolloin Vammalan kaupunki sekä Mouhijärven ja Äetsän kunta yhdistyivät. Kiikoisten kunta puolestaan yhdistyi Sastamalan kaupunkiin vuoden 2013 alusta. muille sopimuskunnille. Kiikoisten yhdistyttyä Sastamalaan ainoana sopimuskuntana yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä Punkalaitumen kunta. -Sastamalan kaupunki on parhaillaan uudistamassa kaupunkikonsernin strategiaansa, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Nykyinen visio ”Kasvun Sastamala” eli mitä me haluamme olla strategiakauden päättyessä on samalla saamassa uuden muodon. Uuden strategialuonnoksen mukaan ”Sastamala on rohkea edelläkävijä ja osaava kunnallisten toimintatapojen uudistaja”, Sastamalan kaupungin kehittämisjohtaja Tapio Rautava esittelee. -Kaupungin arvoina tähänastisessa strategiatyössä ovat esille nousseet rohkea realismi, osaava uudistuminen, yhteistyön voima, elinvoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi. Strategisina valintoina, eli missä meidän pitää onnistua, on otettu voimakkaimmin esille elämänhallinnan edistäminen, turvallinen kasvun ja opin polku, Sastamala on laaja noin 25.700 asukkaan maaseutukaupunki Lounais-Pirkanmaalla Tampereen keskusseudun vaikutusalueella. Kaupunki on pinta-alaltaan hyvinkin laaja, yhteensä 1.532 km2. Kaupungin etelärajalta pohjoisrajalle on linnuntietä 63 km ja länsirajalta itärajalle 41 km. Kaupunki muodostuu Sastamalan ydinkeskustasta Vammalasta ja entisistä Keikyän, Kiikan, Kiikoisten, Karkun, Mouhijärven ja Suodenniemen kuntakeskuksista. Kaupungin sijainti Tampereen, Turun ja Porin muodostamassa kolmiossa hyvien liikenneyhteyksien varrella valtateiden 11 ja 12 sekä Pori-Tampere –rautatien halkomana lähellä kasvukeskuksia luo erinomaiset puitteet alueen edelleen kehittymiselle. Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi tammikuussa 2013. Kaupungin kirjallisen kulttuurin juuret ovat vahvat. Vuosittain järjestetään valtakunnalliset Vanhan kirjallisuuden päivät, ensi vuonna jo 30. kerran. yritystoiminnan edellytysten luominen, vetovoiman vahvistaminen ja tasapainoinen talous, Rautava määrittelee ja jatkaa: ja mitkä hajautetusti lähellä kuntalaisia samalla hyödyntäen sähköisiä palveluja,Tapio Rautava toteaa. -Strategia valmistuu syksyn kuluessa ja kaupunginvaltuusto hyväksyy sen näillä näkymin marraskuun kokouksessaan. Strategiatyön ohessa laaditaan myös hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa, joka rakentuu viiden toimenpideohjelman avulla. -Parhaillaan Sastamalassa otetaan käyttöön toimintajärjestelmää, jolla mahdollistetaan kattava ja integroitu toiminnan johtaminen ja seuranta. Järjestelmäksi on valittu IMS Toimintajärjestelmä. Tavoitteena on valitun järjestelmän avulla kehittää toimintaa entistä yhtenäisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi lisäten prosessien sujuvuutta ja laadunhallintaa, Rautava selvittää. Palvelujen kehittäminen ja toiminnan ohjaaminen -Taloudellinen toimintaympäristö, tietoyhteiskuntakehitys ja ikääntyminen ovat suuria haasteita myös Sastamalassa. Varsinkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa. Omat haasteensa asettavat lisäksi palvelujen yhteensovittamiseen ja järjestämiseen liittyvät kysymykset uuden Sastamalan kuntakeskusten alueella: mitkä palvelut on tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta tuottaa keskitetysti -Kaupungin strategiatyön rinnalla päivitetään kaupunkirakennesuunnitelmaa. Se on ohjeellisena noudatettavaksi ja huomioon otettavaksi laadittava suunnitelma valmisteltaessa kaupungin maankäyttöä, maanhankintaa, toimintojen ja palvelujen sijoittamista, palveluverkkoja ynnä muita vastaavia asioita koskevaa päätöksentekoa, kehittämisjohtaja Tapio Rautava kertoo. Sastamalan kaupungin kehittämisjohtaja Tapio Rautava. Kuvaaja Tauno Santaoja. Sastamalan kaupunkikonserni ja uusi strategia Sastamalan kaupunki toimii prosessiorganisaationa, jossa on kolme ydinprosessia: kasvu ja kulttuuri, yhdyskunta ja ympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Sastamalan Vesi ja Työterveys Akaasia toimivat sisäisen konsernin liikelaitoksina. Ulkoiseen konsernikokonaisuuteen kuuluu palveluja tuottavina tytäryhtiöinä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy, Sastamalan Tukipalvelu Oy, Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy, Sastamalan Lämpö Oy ja Sastamalan Vuokratalot Oy. Konsernihallinto toimii kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjausprosessina. Konserniin kuulumattomina kaupunkilaisille palveluja tuottavina kuntayhtymämuotoisina yhteisöinä toimivat muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Vuoden 2012 alusta sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminnassa siirryttiin kuntayhtymästä vastuukuntamalliin, jossa Sastamala vastuukuntana tuottaa kyseiset palvelut yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Kuva Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä. Kuvaaja Katrin Havia. Toimiva kilpailu tehostaa julkista taloutta Julkisten palvelujen tarve lisääntyy jatkuvasti väestön ikääntyessä. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä meillä on Suomessa enemmän eläkeläisiä suhteessa työikäisiin kuin missään muussa EUmaassa. Sosiaali- ja terveyspalvelut nielaisevat jo nyt yli puolet kuntien menoista, eikä tilannetta ainakaan helpota se, että huoltosuhde heikkenee jatkossa ennätystahtia. Samaan aikaan kunnista jää työntekijöitä eläkkeelle sellaista tahtia, että kuntien pitäisi tulevaisuudessa imeä palvelukseensa kaksi kolmasosaa työmarkkinoille tulevista. Haastavalle yhtälölle on tehtävä jotain, ja tehdäänkin. Hallitus on käynnistänyt mittavan kuntauudistuksen, jonka jäljiltä kuntien lukumäärä tullee pienenemään huomattavasti nykyisestä. Samanaikaisesti jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien valtionosuusjär- jestelmän uudistamista. Ensi vuoden talousarvion yhteydessä hallitus julkisti myös toimenpiteensä rakenteellisiksi uudistuksiksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuutta halutaan parantaa muun muassa vähentämällä kuntien tehtäviä, hyödyntämällä paremmin tietotekniikkaa ja selvittämällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Aiheellisia pohdintoja kaikki tyynni. Esimerkiksi paljon palstatilaa saanut kuntauudistus voi poistaa kehitystä jarruttavia keinotekoisia rajoja ja rakenteita. Voi myös olla, ettei tulevaisuuden kunta tee enää kaikkea sitä, mitä se tänä päivänä tekee. Fakta on kuitenkin se, että julkisia palveluja tarvitaan jatkossakin, ja silloin on kysyttävä miten ne tuotetaan järkevimmin. Kuten yksityisillä markkinoilla, myös julkisessa palvelutuotannossa tuloksellisimmat ja tehokkaimmat tuotantotavat löytyvät terveen ja toimivan kilpailun myötä. Tätä kautta voidaan saavuttaa edullisempia hintoja, parempaa laatua ja uusia innovatiivisia toimintatapoja. Kilpailuolosuhteiden täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tietysti, että ostajalla on osaamista, ja tarjouskilpailuihin voivat osallistua myös pk-yritykset. Selvää on myös, ettei kunnan tule omalla toiminnallaan vääristä kilpailua markkinoilla. Muissa Pohjoismaissa, ja etenkin Ruotsissa, asiakkaan valinnanvapaus on aivan toista luokkaa kuin meillä. Suomessa kuntalainen ei voi itse päättää, miltä palveluntuottajalta hän hakee haluamansa, ja verovarojen kautta itse kustantamansa palvelun. Tämä on vahinko, sillä palvelusetelijärjestelmä, henkilökohtainen budjetti ja vastaavat asiakkaan päätösvaltaa korostavat järjestelyt ovat omiaan luomaan vireää kilpailua eri toimijoiden välille. Mikäpä kirittäisi palveluntuottajaa paremmin kuin jaloillaan äänestävä asiakas: huonoa palvelua saanut kuntalainen pistää viidakkorummun kumisemaan. Ruotsissa valinnanvapaus on nopeuttanut hoitoon pääsyä, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Ruotsista voisi toivottaa tervetulleeksi toisenkin kilpailua edistävän käytännön eli palvelualoitejärjestelmän. Siinä yritys, järjestö tai vaikkapa yksityishenkilö voi haastaa kunnan nykyisen tavan tuottaa tiettyä palvelua, jos se uskoo että palvelu voitaisiin tuottaa edullisemmin, laadukkaammin tai muuten tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kolmannes aloitteista onkin johtanut jatkotoimiin eli yleensä aloitteen kohteena olleen palvelun avaamiseen kilpailulle. Järjestelmän edellytyksenä lienee, että julkinen sektori tiedostaa oman palvelutuotantonsa aidot kustannukset, ja pystyy siten vertaamaan niitä esitettyihin vaihtoehtoihin. Olisi veronmaksajien etu, että tällainen kustannustietoisuus leviäisi myös suomalaisiin kuntiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Jukka Lehtonen Asiantuntija/ Senior Adviser SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 AIKOPA tarjoaa korkeakoulutasoisia täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti uudenlaista ammattitaitoa. Kajaanilainen AIKOPA tarjoaa työelämän tarpeita vastaavia korkeakoulutasoisia täydennyskoulutus- ja kehittämispalveluja alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. AIKOPA toimii niin yritysten kuin kunta-alan henkilöstön osaamisen tukijana ja palvelee myös yksityisiä henkilöitä. AIKOPAn taustalla ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutuspalvelut ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutus. ”Yhteistyö Kajaanissa on organisoitu Kajaanin korkeakoulujen konsortiomallin pohjalta. Syyskuusta 2009 aikuiskoulutuspalvelujen tuottamisesta on vastannut AIKOPA”, kertoo johtajana toimiva Tuula Honkanen. Yksiköillä on yhteiset tilat Linnankadulla. Asiakkaita palvellaan joustavasti yhden luukun periaatteella. ”Korkeakoulujen arviointineuvoston kuluvan vuoden kesäkuussa julkaistussa raportissa ’Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä’ AIKOPAn toimintamalli sai kiitosta”, Honkanen iloitsee. AIKOPAn laaja tarjonta kattaa osaamisen varhaiskasvatuksesta ikäihmisiin. AIKOPA koordinoi ja toteuttaa myös erilaisia hankkeita, joissa hyödynnetään Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisalueita. Palvelutoiminnassa tehdään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten kanssa. ”AIKOPA on osa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskusta, jonka yhteistyöyliopistoja ovat Lapin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Tämä mahdollistaa neljän yliopiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet”, Honkanen selvittää. Toiminnallista yhteistyötä tiivistetään myös Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuksen kanssa. Koulutukset suunnitellaan AIKOPAssa tiimityönä ja huomioidaan asiakkaan tarpeet. Koulutukset toteutetaan maksupalvelulla ja erilaisilla rahoituksilla. ”Asiakasmäärämme on yli 4000”, Honkanen mainitsee. Täydennyskoulutuksena tarjotaan pitkin vuotta yliopistotasoisia ammatillisia valmiuksia parantavia opintoja, kuten työnohjaajakoulutusta, työyhteisö- ja tiimitaitoja sekä tutkintoja täydentäviä sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan koulutuksia. ”Opetus- ja kasvatusalalla tehdään tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston tiedekuntien kanssa. AIKOPAssa on tällä hetkellä tutkinto-opiskelijoina lastentarhanopettajaopiskelijoita. Nyt Kainuun kuntien tarpeisiin ollaan hakemassa erityisopettajakoulutusta”, Honkanen valottaa. organisaatioiden sisäisessä kehitystyössä. ”Kartoitustyössä tehtiin valtakunnallisestikin ainutlaatuista yhteistyötä paikallisen ammatillisen koulutuksen ja ELY-keskuksen kanssa”, Helka Luttinen selvittää. VAKA-hanke pätevöittää lastentarhanopettajaksi Kajaanissa parhaillaan meneillään oleva lastentarhanopettajaksi pätevöitymiskoulutus toteutetaan VAKA-kehittämishankkeessa. Kainuun ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle ESR-rahoituksen. Omarahoitusta ovat antaneet Kajaanin kaupunki, Sotkamon kunta, Kuhmon kaupunki ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus. ”Kainuun kuntiin tarvitaan lisää päteviä lastentarhanopettajia. Suurin syy lastentarhanopettajapulaan on eläköityminen. Samanaikaisesti perhepäivähoidon osuus on vähenemässä ja kunnat ovat lisänneet avoimen varhaiskasvatuksen palveluja. Pedagogista osaamista tarvitaan”, kertoo projektipäällikkö Tuula Tervo-Määttä. Pätevöitymiskoulutukseen oli Tervo-Määtän mukaan runsaasti kelpoisia hakijoita. ”19 opiskelijaa on nyt suorittamassa opintojaan. Useimmilla on pohjakoulutuksenaan lastenhoitajan tai sosionomin tutkinto.” Opiskelijat suorittavat lastentarhanopettajan tutkinnon Oulun yliopiston vaatimusten mukaisti. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma, ja useimmat opiskelevat työnsä ohessa. Opinnot alkoivat tammikuun lopussa 2013 ja kestävät maaliskuulle 2015. ”Aikuisopiskelijoiden tavoin myös lastentarhanopettajan pätevöitymiskoulutukseen osallistuvat opiskelijat ovat äärettömän motivoituneita, joten uskon, että he onnistuvat tutkinnon suorittamisessa”, Tuula Tervo-Määttä sanoo. AIKOPA on osaamisen kehittämisen kumppani AIKOPA on osaamisen kehittämisen kumppani, jonka toimintaa kuvaa asiakaslähtöisyys. ”Yrityksille ja kuntaorganisaatioille tekemämme C&Q -kartoitukset antavat erinomaisen pohjan sille, että voimme suunnitella koulutuksia, joihin asiakkaalla on todellista tarvetta ja joista asiakas saa todellista lisäarvoa. C&Q -osaamistarvekartoituksen perusteella olemme toteuttaneet koulutuksia Kajaanin kaupungin lisäksi eri toimialoille, kuten esimerkiksi pankkisektorille, ICT-alalle sekä kaivannais- ja metalliteollisuudelle”, kertoo suunnittelija Sanna Kemppinen. Koulutukset suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. ”Tänä päivänä on tärkeä tuntea asiakkaan liiketoimintaa ja kuunnella asiakasta. Meille on ensisijaisen tärkeää, että asiakas saa meiltä laadukkaan koulutuskokemuksen. C&Qosaamistarvekartoitukset ovat Osaamiskartoitus tuottaa monipuolista tietoa AIKOPAn palveluihin kuuluvat myös osaamiskartoitukset, joita varten on käytössä C&Q –osaamisenhallintajärjestelmä. Asiakas saa AIKOPAlta monipuolisia tilastollisia raportteja, jotka sisältävät tietoa henkilöstön osaamisesta, osaamistarpeista ja urasuunnitelmista. Osaamiskartoitukset toteutetaan joko internetin kautta tai lomakekartoituksina. Osaamisvalmiuksien mittaaminen perustuu henkilöstön itsearviointeihin ja heidän lähiesimiestensä arviointeihin. ”Nopeasti muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti uudenlaista ammattitaitoa. Tänä päivänä yritysten ja kuntaorganisaatioiden keskeinen kilpailuvaltti on osaaminen ja sen menestyksekäs johtaminen. Ajantasaisen Suunnittelija Sanna Kemppinen (vasemmalla), johtaja Tuula Honkanen ja suunnittelija Helka Luttinen. ja riittävän korkean osaamisen lisäksi on ratkaisevaa, miten tehokkaasti osaamista käytetään”, toteaa suunnittelija Helka Luttinen. Luttinen korostaa, että osaamisen johtamisen tulee olla lähtöisin organisaation strategiasta. ”Keskeistä on ymmärrys siitä, mitä ja minkä tasoista osaamista strategian menestyksellinen toteuttaminen vaatii ja mikä on organisaation oma osaamisen taso.” Jotta osaamista voidaan suunnitelmallisesti johtaa ja kehittää, on osaaminen tehtävä näkyväksi. ”Henkilöstön nykyinen osaaminen tulee kartoittaa ja tehdä suunnitelmia siitä, kuinka organisaatio varmistaa riittävän osaamisen tulevaisuudessa. Menestys syntyy osaamisesta ja osaamisen haltuunotto on jatkuva prosessi”, Luttinen sanoo. Osaamiskartoituksissa saatuja tuloksia voidaan käyttää hyödyksi henkilöstön työnjaon, vastuiden ja valtuuksien selvittämisessä sekä päällekkäisyyksien vähentämisessä, mutta myös rekrytoinnissa ja uuden henkilön perehdyttämisessä sekä piilevän osaamispotentiaalin hyödyntämisessä. Myös organisaation muutostilanteissa osaamisen kuvaaminen ja kehittäminen ovat keinoja varautua tulevaisuuteen. ”Kartoituksen avulla löydetään osaamiskuilut ja toisaalta voidaan löytää henkilöstöstä sellaisia vahvuuksia, joista ei ole tiedetty. Jollakin voi esimerkiksi olla harrastus, jonka tuomaa osaamista voidaan hyödyntää myös työssä, jollakin taas voi olla kielitaitoa, josta ei ole tiedetty”, Luttinen kuvailee. Luttinen muistuttaa, että osaamisen merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään. ”Asiantuntijuus muuttuu ja ammattitaitovaatimukset ja -tehtävät sekoittuvat ja limittyvät kovaa vauhtia. Osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden arvo kasvaa.” Kajaanin ammattikorkeakoulun Telma-hankkeen aikana tehtiin osaamiskartoituksia ja -suunnitelmia kainuulaisissa yrityksissä ja kuntaorganisaatioissa. ”Kartoitukset antoivat hyvin tietoa osaamisen tasosta niin toimialoittain kuin yrityskohtaisesti”, Luttinen kertoo. Kajaanin kaupungin tukipalveluhenkilöstön osaamiskartoitus tehtiin kevään 2013 aikana. Osaamiskartoitus on osa Kajaanin kaupunkikonsernin tuloksellisuusohjelmaa vuosille 2013 – 2016. Ohjelman tavoitteena on mahdollinen tukipalveluiden tiivistäminen. ”Osaamiskartoitusta varten perustettiin työryhmät asiakaspalveluun, asianhallintaan, henkilöhallintoon, markkinointiin ja viestintään sekä taloushallintoon. Tietohallinnon osaamiskartoitus tehtiin pilottina syksyllä 2012. Nyt tietohallinto on keskitetty yhteen toimipaikkaan.” Osaamiskartoituksessa saatuja tietoja on käytetty hyväksi sekä koulutusten työelämävastaavuuden kehittämisessä että meille yksi tärkeä väline, jota voimme hyödyntää. Osaamiskartoitus voidaan myös tehdä aina tarvittaessa uudelleen, sillä osaamistarpeet muuttuvat toimintaympäristön muuttuessa. Yhteistyötä tehden opimme tuntemaan asiakkaamme toiminnan ja pystymme jopa ennakoimaan koulutustarpeita”, Kemppinen sanoo. Kemppinen pitää isona etuna sitä, että on kahden emo-organisaation tuki ja laajat valtakunnalliset kouluttajaverkostot. ”Tämä luo joustavuutta ja kilpailukykyä toiminnalle. Voimme löytää asiakkaalle juuri hänen osaamisen kehittämisen tarpeisiin sopivan ratkaisun ja toteutuksen.” Kemppisen mukaan AIKOPAssa panostetaan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja korkeaan laatuun. ”Tavoitteenamme on tukea pitkäjänteisesti asiakkaiden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämistä, tarjota asiakkaille heidän tarvitsemiaan laadukkaita koulutusratkaisuja ja olla mukana luomassa ja tukemassa heidän menestystään. Kainuun, Pohjois-Suomen ja Ylä-Savon alueen lisäksi AIKOPA tuottaa palveluja valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. ”Visiona on suuntautua entistä enemmän kohti valtakunnallisia koulutuksia”, Sanna Kemppinen mainitsee. Onnistujan opintie Suomen ainoana koko korkea-asteen aikuiskoulutus saman katon alta! AIKOPAsta työyhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille • Kattavat henkilöstökoulutukset • Monipuoliset koulutus- ja kehittämispalvelut • Erikoistumiskoulutukset • Avoin ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto • Arviointi- ja aluetutkimukset sekä aluekehittämispalvelut • Osaamiskartoitukset Oletko sinä meidän seuraava yhteistyökumppanimme vai tuletko itse opiskelemaan? Katso lisätiedot: www.aikopa.fi Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS IS-Hankinta Kokonaisuus etuna Kesäkuussa-2007 voimaan astunut uusi hankintalaki mahdollistaa tehokkaan kilpailuttamisen. Yleisesti ottaen julkisiin hankintoihin pätevät samat pääsäännöt kuin yksityisen sektorin hankintoihinkin: on asetettava selkeät tavoitteet, jotta tiedetään mahdollisimman tarkkaan, mitä hankitaan ja luotava tarjouspyyntö siten, että tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien, valtion liikelaitosten sekä muiden hankintalainsäädännössä määriteltyjen hankintayksiköiden tekemiä hankintoja. Julkisten hankintojen onnistunut tekeminen edellyttää hankintatoimen järjestämistä ja hyvää hankintojen organisointia. Käytännössä tämä tarkoittaa ajantasaista hankintastrategiaa ja sen mukaan tehokkaasti toimivaa hankintatointa. Tehokkuutta sopivasti keskittämällä ja hajauttamalla -Hankintatoimi vaatii johtamista, ammattitaitoa, hankintojen suunnittelua, ohjeistusta ja kokonaisuuksien hallintaa. Hankintatoimen asianmukaisella hoidolla voidaan säästää IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mattila. aikaa ja rahaa, ja saada aikaan onnistuneita hankintoja, ISHankinta Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mattila määrittelee. Julkisia hankintoja voidaan tehdä myös yhteishankintayksikön kautta. -Viime vuosina ovat asiakkaamme enenevässä määrin keskittäneet hankintojensa toteuttamista meille. Yhteishankintojen tekeminen on johtanut myös asiantuntemuksen keskittymiseen ja tehokkaampaan kilpailuttamiseen. Hankintojen KYSin uuden sairaalan Evoluutio-julkisivutaideteos. toteuttaminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina edellyttää muun ohella sitä, että hankinnat toteutetaan hankinnan kohteen edellyttäminä kokonaisuuksina huomioiden markkinoilla olevat kilpailuolosuhteet, Mattila toteaa. IS-Hankinta Oy tarjoaa asiakkailleen täydellisen hankinta palvelupaketin Vahvassa kasvussa oleva, Pohjois-Savon johtava hankintapalveluita tuottava ISHankinta Oy on energinen yritys, joka haluaa olla alansa ja alueensa paras palvelutuottaja. Yhtiön asiakkaita ovat julkisen hankintalain alaisia yksiköitä; kuntia, kuntayhtymiä ja seurakuntia. -Yhtiöllä on tätä nykyä 30 asiakasomistajaa, pian niitä on 40 ja sitten 50. Lyhyen aikavälin tavoitteenamme on saavuttaa kattava asiakaspeitto Pohjois-Savon alueella, Mattila kertoo. IS-Hankinta pyrkii toteuttamaan kilpailutukset mahdollisimman selkeästi ja läpinäkyvästi. Tavoitteena on vastaanottaa mahdollisimman paljon tarjouspyyntöjä vastaavia tarjouksia, joiden kautta rakennetaan tarkoituksen mukaiset sopimukset asiakkaiden hyödynnettäväksi. -IS-Hankinnan mukaan tuloksellinen hankintatoiminta perustuu asiakkaiden laatimiin hankintasuunnitelmiin, tarpeiden ja hankintavolyymien järkevään yhdistämiseen sekä parhaiten markkinaan sopivaan hankintastrategiaan ja ammattitaitoiseen kilpailuttamiseen ja laadukkaaseen sopimushallintaan, Mattila selvittää. Onnistunut hankinta edellyttää yhteistyötä - Yhdessä asiakkaan kanssa määrittelemme tarjouspyynnöt. Ammattilaisena vastaamme ! IS-Hankinta Oy aloitti toimintansa 1.1.2011. Yhtiön toiminnan tarkoitus on edistää ja ylläpitää kilpailua markkinoilla. IS-Hankinta on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistaa -30 julkisyhteisöä. Yhtiön perustajat ja samalla suurimmat osakkaat ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Vuosittaisten kilpailutusten arvo n. 300 MEUR. Yhtiön palveluksessa on 20 hankinta-alan ammattilaista. Yhtiön toiminta rahoitetaan osakkaiden vuosimaksuilla ja sopimustoimittajien maksamilla komissiomaksuilla. asiakkaidemme julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteen täyttämisestä kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yritys solmii puitesopimuksen asiakkaan kanssa, jonka myötä IS-Hankinta kantaa vastuun hankinnan suunnittelusta, toteutuksesta, hankintasopimuksen tekemisestä sekä juridisesta puolesta. Lisäksi IS-Hankinta hoitaa sopimushallinnan, mukaan lukien mm. reklamaatiot ja sopimuskauden järjestelyt, kuten mahdolliset neuvottelut koskien hinnantarkistuksia. Lisäksi tarjoamme hankintakoulutusta ja –neuvontaa sekä logistisia palveluja sopimuksen mukaan. Asiakkaat voivat keskittää hankintatehtävänsä IS-Hankinnalle haluamassaan laajuudessa, joko kokonaan tai osittain. Mahdollista on myös toimia ns. kevennetyn menette- lyn periaatteella, jossa asiakas itse tekee hankintapäätöksen ja sitä myöten kantaa vastuun myös juridisesti päätöksenteosta ja sopimushallinnasta, Jarkko Mattila luonnehtii IS-Hankinta Oy:n toimintaa. -IS-Hankinnan palvelut ovat korkealaatuisia ja niiden suunnittelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Toimintaamme ohjaa asiakaslähtöisyys, avoimuus, tuottavuus ja vastuullisuus. Asiakastutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia asiakkaistamme on valmis suosittelemaan IS-Hankintaa yhteistyökumppanina ja aikoo jatkossa itsekin hyödyntää tarjoamiamme palveluja nykyistä laajemmin, Jarkko Mattila toteaa. www.is-hankinta.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Cloudia Oy Julkisen sektorin hankintaprosessin sähköistämisen asiantuntija ja edelläkävijä Julkisen sektorin hankintaprosessi eroaa merkittävästi yritysten hankinnoista ennen kaikkea hankintaprosessia vahvasti ohjaavan monisäikeisen kansallisen hankintalainsäädännön ja EU-hankintadirektiivien takia. Lisäksi hankintaprosessin toimintatavat ja käytännön tarpeet julkisella sektorilla eroavat yritysmaailmasta. Tämän takia yritysmaailmaan suunnitellut hankintajärjestelmät eivät sovellu julkiselle sektorille, vaan tarvitaan järjestelmä, joka osaa ottaa em. asiat toimivasti huomioon. -Hankintajärjestelmän toteuttaminen vaatii teknisen kyvykkyyden lisäksi myös erikoisosaamista julkisen sektorin hankintaprosessin toiminnasta ja tarpeista, Cloudia Oy:n myyntijohtaja Marko Haapalainen toteaa. -Suomen tasolla hankintakilpailutuksessa liikkuu miljardeja, ja se vaatii hankintajärjestelmältäkin vahvaa tietoturva- auditointia ja standardisointia. Cloudian järjestelmät tarjoavat käyttäjille nykyaikaiseen pilv it eknologiaan perust u vat ratkaisut, jotka täyttävät tiukimmatkin tietoturva kriteerit, Haapalainen vakuut taa. Cloudia Oy on keskittynyt vuodesta 2009 lähtien liiketoimintaan julkisella sektorilla. Alun perin vuonna 1997 perustettu suomalainen ohjelmistoyritys on kasvanut viime vuosina nopeasti tarjoamalla asiakkailleen älykkään sähköisen hankintajärjestelmän vaihtoehtona perinteiseen sähköpostien ja dokumenttien lähettämiseen Cloudian asiakkaita ovat organisaatiot, joiden tulee nou- dattaa julkisen sektorin hankintalakia. Cloudian asiakkaita ovat mm.kunnat ja kaupungit, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja osakeyhtiöt, erilaiset yhteishankintayksiköt, sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ammattikorkeakoulut ja muutamat valtion organisaatiot ja virastot. Cloudian järjestelmä on yksi Euroopan johtavista hankintajärjestelmistä -Julkisen sektorin hankintaprosessin sähköinen hallinta on Cloudian osaamisaluetta. Ydintavoitteena on edistää julkisen sektorin sopimusten mukaista ostamista, joka on tehokkain tapa varmistaa hankintojen todelliset säästöt ja kustannustehokkuus. Cloudia Hankintajärjestelmä käsittää kilpailutusjärjestelmän ja sopimusajan elinkaaren hallinnan lisäksi mahdollisuudet ostamiseen, seurantaan ja hankintojen suunnitteluun. Hankintajärjestelmän avulla hankintayksiköt pystyvät helpottamaan jokapäiväistä toimintaansa, saavuttamaan isoja säästöjä hankintaprosessissaan sekä kehittämään hankintojaan ja tehostamaan toimintaansa, Haapalainen kuvailee ja jatkaa: -Toimittajat pystyvät osallistumaan julkisiin hankintoihin helpommin ja keskittymään määrämuotoseikkojen sijasta hyvien tarjousten antamiseen. Tasapuolisuuden lisäksi tämä myös lisää kilpailua. Julkinen sektori kokonaisuudessaan pystyy toimimaan kustannustehokkaammin. -Olennaisena Cloudia vahvuutena on se, että hankintajärjestelmämme on kehitetty alkumetreiltä lähtien yhteistyössä useiden eri hankinta-alan ammattilaisten kanssa. Samaa linjaa toteutetaan systemaattisesti myös järjestelmän koko ajan jatkuvassa kehitystyössä. Näin Cloudia on luonut hankintajärjestelmän, joka vastaa täsmällisesti juuri julkisen sektorin asiakkaiden ja lainsää- dännön muuttuviin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Cloudia Hankintajärjestelmä vastaa jo nyt myös tuleviin EU-hankintadirektiivien uudistuksen asettamiin vaatimuksiin, Marko Haapalainen määrittelee. Kuntasektorin virallinen hankinta järjestelmätoimittaja Suomessa - Olemme alan markkinajohtaja Suomessa. Muun muassa kymmenen suurinta kaupunkia käyttää järjestelmäämme.Vuonna 2011 Cloudia valittiin Suomessa kuntien ja kaupunkien omistaman KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksen myötä kuntasektorin viralliseksi hankintajärjestelmätoimittajaksi. Tämä kattaa noin 70 % Suomen julkisen sektorin toimijoista, käsittäen mm. kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset, kuntien osakeyhtiöt, sairaanhoitopiirit ja muut kunnallishallintoon kuuluvat organisaatiot, Haapalainen kertoo. -Suomessa Cloudialla on toimipisteet sekä Helsingissä että Joensuussa. Voimakkaan, mutta hallitun kasvun myötä Cloudia on hakemassa markkinajohtajan paikkaa koko EU-markkina-alueella.Tällä hetkellä meillä on toimipaikka mm. Britanniassa, Haapalainen mainitsee. Cloudia EU:n komission isännöimässä ohjausryhmässä Marraskuussa-2012 Cloudia valittiin järjestelmätoimittajana Euroopan komission johtamaan 12 hengen kehityspaneeliin, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen standardi julkisen hankinnan seurannalle ja mittaamiselle EU:ssa. IDC:n ja Cap Geminin moderoimaan paneeliin kuuluu asiantuntijoita Euroopan maiden keskushankintayksiköistä sekä hankinnan asiantuntijoista yleensä. Cloudian edustus paneelissa perustuu vahvaan näyttöön kaupallisena järjestelmätoimittajana. ® Monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopisto on 13 koulutusalallaan monialaisin yliopisto Suomessa. Hakukohteita on lähes 50 ja opetustarjonta kattaa noin 100 pääainetta. Yliopiston tutkimuksen vahvuusaloja ovat metsä ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä uudet teknologiat ja materiaalit. Tutkinto-opiskelijoita on 15 000 ja aikuisopiskelijoita 15 000. Yliopisto työllistää 2 800 henkilöä. Kuva Kuopion kampukselta. Kuvassa etualalla Kuopion tiedepuiston rakennuksia, yliopiston kampus sijoittuu molemmin puolin Savilahtea. Taustalla näkyvät KYS ja Puijon torni. www.uef.fi 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Uusi lehti hoitotyössä on kääntynyt Hyvästi kynä ja paperi! Uusihoiva tuo helpotuksen – enemmän aikaa ihmisille. Olemme mukana Kuntamarkkinoilla 11. – 12.9.2013 kertomassa hoitotyön mobiiliratkaisuista – tervetuloa osastollemme 3.13! Lisätietoja: www.acando.fi, [email protected] SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 KOHTAAVATKO HINTA JA LAATU TYÖNOHJAUKSESSA? Työnohjauksen vahvimmaksi valintakriteeriksi on kilpailutuksen myötä muodostunut hinta. Ilmiön seurauksena työnohjausta tarjoavat tahot eivät voi tuottaa palvelua ammattimaisella otteella vaan rinnalle tarvitaan päivätyö, jonka avulla saadaan toimeentulo. Tämä muodostaa uhan laatukysymyksille, kun työnohjauksesta on tullut tuote, jota tehdään harrastusmielellä oman työn ohella. Jokaisella työntekijällä ja työyhteisöllä pitää olla oikeus tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Toiminnan laadun varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi työnohjaus on yksi käyttökelpoinen työkalu. Työnohjauksesta saadaan tehokas ja toimiva työkalu työyhteisön käyttöön, kun työnohjaajaa valittaessa on otettu huomioon organisaation tavoite ja työnohjaajalle asetetut kriteerit. Kun lähtökohta on organisaatiolle selvä, on työnohjauksen vaikuttavuus konkreettisesti nähtävissä. Hoitoalalla ja erityisesti psykiatrian puolella työnohjaus on jo mielletty työhön kuuluvaksi osaksi ja työnantajalla on velvollisuus sitä myös työntekijöille järjestää. Valitettavasti velvollisuuden pakko ja taloudellisuuden vaatimukset ovat jyränneet kaiken muun alleen. Lakisääteistä palvelua tuotetaan siten, että kriteerit täyttyvät ja ainoaksi valintakiriteeriksi on muodostunut työnohjausta tarjoavan palveluntuottajan hinta. Tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset ovat kovat ja se koskee myös työnohjauksen ostamista. Tällä hetkellä monissa kunnissa kilpailutus on ulkoistettu joko omaksi toimialueekseen tai sen teko on ohjattu kokonaan ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Tämän seurauksena palvelun ostaja/ kilpailuttaja on ajautunut hyvin kauas siitä työstä, jota palvelun käyttäjä puolestaan tekee. Kuitenkin työnohjauksen vaikuttavuuden kannalta tärkeintä on organisaation selkeä tavoitteen asettaminen työnohjaukselle, joka jokaisessa työyhteisössä on omanlaisensa. Ei voida olettaa, että kilpailutuksen tekijä tietää millaista työnohjausta jokaisessa kunnan yksikössä tarvitaan. Tällöin käy helposti niin, että tarve ja tarjonta eivät kohtaa. Mikäli työnohjaukselle ei ole asetettu selkeää tavoitetta niin työnohjaajan valintakin on mahdoton tehtävä. Miten valitsen työnohjaajan? Sopivaa työnohjaajaa voi- daan lähteä valitsemaan sen jälkeen, kun organisaatio on hahmottanut tavoitteen työnohjaukselle. Työnohjaajien kenttä on hyvin kirjava ja haastetta lisää se, ettei työnohjaajan pätevyydelle ole mitään lakisääteistä ohjeistusta. Työnohjaajaa valittaessa kannattaa selvittää työnohjaajan saama koulutus tehtävään. Suomessa tarjotaan hyvin erilaisista lähtökohdista käsin olevaa työnohjaajakoulutusta. Ammattitaitoinen työnohjaaja on saanut vähintään 60 opintopisteen (noin kaksivuotisen) koulutuksen. Suomen työnohjaajat Ry:n sivuilta löytyy työnohjaajakoulutuksen sisältösuositukset. Työnohjaajan viitekehys kertoo myös paljon siitä millaisesta prosessista on kysymys. Kannattaa tarkkaan miettiä mitä organisaatio tarvitsee päästäkseen asettamaansa tavoitteeseen ja sen pohjalta valita työnohjaaja. Esimerkiksi työyhteisön muutostilanteeseen haettuun työnohjaukseen sopii huomattavasti paremmin ratkaisukeskeinen viitekehys kuin psykoanalyyttinen. Valintaa tehtäessä on syytä pysähtyä miettimään onko työnohjaus palveluntarjoajan elinkeino vai harrastus? Intensiteetti on tätä taustaa vasten hyvin erilainen. Paradoksi tässä on se, että hinnalla kilpailuttaminen on aiheuttanut sen, että Suomessa pieni osa koulutetuista työnohjaajista pystyy tekemään työstään elinkeinon. Usein rinnalle tarvitaan muu säännöllinen palkkatyö ja näin ollen työnohjauksesta on tullut harrastustoiminta, jota tehdään oman työn ohessa. Välttämättä tämä ei ole kenenkään etu. Kuntien kilpailutuksissa on voimakkaasti painotettu sitä, että työnohjaajilla pitää olla sen toimialan kokemusta, missä hän toimii työnohjaajana. Esimerkiksi opettajille järjestettävässä työnohjauksessa yhtenä kriteerinä on työnohjaajan työkokemus opetusalalta. Tätä näkökulmaa on hyvä miettiä kriittisesti. Jo organisaation asettaessa tavoitetta työnohjaukselle kannattaa rajata haetaanko työyhteisölle mentorointiapua vai työnohjausta. Työnohjauksen ja mentoroinnin ero Mentoroinilla tarkoitetaan oman alan kokeneemman ammattilaisen antamaa ohjausta ja opetusta työn käytännöistä. Mentoroija siirtää omaa ammattitaitoaan ja kokemustaan suoraan ohjattavalleen. Työnohjauksessa puolestaan ei ole tarkoitus lähteä neuvomaan ohjattavaa konkreettisesti työskentelytavoissa vaan auttaa ohjattavaa itse oivaltamaan työnsä haasteet ja tarttumaan niihin. Yleensä toimialasta riippumatta työnohjauksen tarpeet työyhteisössä ovat hyvin samankaltaisia, joten työnohjaajan ei ole välttämättömyys tuntea toimialan yksityiskohtia. Työnohjaajan tehtävänä on avata uusia ulottuvuuksia, murtaa ajattelun lukkoja ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tällaiseen työskentelyyn voi usein olla tehokkaampaa saada työnohjaaja, joka tulee täysin eri alalta ja tuo näkökulmia ohjattavien toimialan ulkopuolelta. Esimerkiksi opetusala on useiden muutosten ristipaineessa kuten uusien opetusmenetelmien, tietotekniikan, monikulttuuristen oppilaiden, suurien ryhmäkokojen ja tiukkojen resurssien kanssa. Aivan erilaisia näkökulmia opettajien työnohjaukseen voisi antaa ohjaaja, joka tulee yritysmaailmasta, jossa nämä asiat ovat olleet jo kauemmin työhön kuuluvana osana. Mitä työnohjaus voi työyhteisölle parhaimmillaan antaa? Ammattitaidolla ja tavoitteellisesti toteutettuna työnohjaus tuo työyhteisöön hyvää, kolmella eri tasolla. Yksilötasolla työnohjaus tukee ja kannustaa työntekijää jaksamaan ja kehittämään omaa työtään sekä itseään siten, että motivaatio ja ilo näkyvät hänen päivittäisessä tavassaan tehdä työtä. Työntekijä on valmis ottamaan kokonaisvaltaisemmin vastuun Taina Riipinen ja Anu Rajala ovat sosionomeja, johdon työnohjaaja CSLE ja coach koulutuksen saaneita työnohjaajia. He ovat yrittäjiä ja tekevät ammatikseen työnohjauksia, valmennuksia ja koulutuksia työyhteisön kehittämispalveluita tuottavassa Awen Oy:ssä. omasta työstään ja työssä kestävyys lisääntyy siten, että eteen tulevat vaikeudet pystytään näkemään asioina, joiden yli voidaan mennä eikä muserruta niiden alle. Työyhteisötasolla työnohjaus vahvistaa työyhteisöä toimimaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun työyhteisö on toimiva ja asiat on yhdessä sovittu, niin jokainen sen jäsen tietää, mitä häneltä odotetaan ja mikä on riittävän hyvää työtä. Organisaatiotasolla hyvä työhyvinvointi, jonka yksi osa-alue on työnohjaus, tuo taloudellista tulosta. Työyhteisö tekee tuottavaa työtä ja sairauspoissaolot ovat tutkitusti pienemmät kuin sellaisissa organisaatioissa mis- sä työyhteisön työhyvinvointiin ei ole panostettu. Työnohjauksen vaikuttavuus Työnohjauksen vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa, koska työnohjaus perustuu ohjattavan kokemuksiin. Kuitenkin työnohjausta ostettaessa pohditaan aina sen hintaa suhteessa vaikuttavuuteen. Vaikuttavuuden todentamisen vaikeus on yksi syy siihen miksi julkisessa kilpailutuksessa hinnasta on tullut määräävä tekijä. Työnohjauksen tulee aina olla hyvin läpinäkyvää, organisaatioita tukevaa toimintaa. Riittävällä työnohjauksen arvioinnilla ja tavoitteiden toteutumisen jatkuvalla seurannalla saadaan työnohjauksen vaikuttavuudesta arvokasta tietoa. Erilaisilla mittareilla kuten sairauspoissaolojen seurannalla voidaan saada lisätietoa työohjauksen vaikuttavuudesta. Kun työnohjauksen tavoite on ollut ostajalle alusta asti selkeä ja tehtävään on valittu laadun kriteerit täyttävä työnohjaaja ei työnohjaus ole enää pelkkä kuluerä vaan tuote, joka tuo mukanaan myös taloudellista hyvinvointia. Kirjoittajat: Taina Riipinen, sosionomi ja työnohjaaja, johdon työnohjaaja Master-CSLE® coach Anu Rajala, sosionomi, johdon työnohjaaja CSLE® coach 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS HUS:n uuden logistiikkakeskuksen toteutuksessa varauduttu kasvuun ja kehitykseen Sairaaloiden nykyiset palveluratkaisut on rakennettu pääsääntöisesti logistiikan näkökulmasta; tilatut tavarat pyritään tuomaan mahdollisimman tehokkaasti osastoille. Logistiikan kehittämisellä saavutetaan hankinnan oheiskustannuksissa reaalisäästöjä ja työn kohdentumista oikeisiin asioihin. HUS:n hallitus päätti elokuun lopussa uuden logistiikkakeskuksen rakentamisesta urakkasopimuksena SRV Yhtiöt Oy:n kanssa. Urakoitsija valikoitui HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Logistiikan tekemän tarjouskilpailun jälkeen. HUS-Logistiikka liikelaitos on jo muutaman vuoden ajan valmistellut uuden logistiikkakeskuksen hanketta, jonka tavoitteena on hoito- ja yleistarvikkeiden varastojen keskittäminen koko HUS-alueella yhteen toimi-pisteeseen, hankinnan ja varastoinnin tehokkuuden ja toimintarutiinien services Pr ocurement Training and Counseling Services kehittäminen sekä ja mm. potilasosastojen tarvikevarastojen täyttöpalvelujen laajentaminen. Hanke mahdollistaa lisäksi liikelaitoksen palvelujen lisäämisen HUS:n jäsenkunnille. Kilpailutuksessa tarjouksen tehneitä pyydettiin myös osoittamaan sopiva tontti rakennukselle. Logistiikkakeskus valmistuu logistisesti optimaaliselle paikalla Vantaankoskelle, Vantaalle arviolta loppuvuodesta 2014. -Uusi logistiikkakeskus tarvitaan, koska vanha keskusvarasto puretaan uuden lastensairaalan tieltä Meilahdessa, HUS-Logistiikan toimitusjohtaja Markku Laakso kertoo. Logistiikkakeskuksen kokonaispinta-ala tulee olemaan on 6000 neliötä, josta korkeavarasto-tilaa on 2700 neliötä, lisäksi keskukseen tulee kolmikerroksinen pientavaravarasto. - Toimintaa voidaan aina tehostaa, ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan kustannusten kehittymisen kasvuun jatkossa, Markku Laakso vakuuttaa. -On arvioitu, että uuden logistiikkakeskuksen myötä säästöt tulevat olemaan noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitettavan materiaalin ! HUS on 24 kunnan muodostama kuntayhtymä. Sen tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarpeellisia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja. HUS:n osana toimiva yliopistosairaala HYKS vastaa lisäksi hoidon tuottamisesta harvinaisia sairauksia ja muuten vaativaa hoitoa tarvitseville potilaille omaa sairaanhoitopiiriä laajemman erityisvastuualueen (erva) väestölle ja joissakin sairauksissa myös koko maan väestölle. Hyksin ervaan kuuluvat Uudenmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea vuotuinen arvo on noin 150 milj. euroa. Lisäksi HUS-Logistiikalla on asiakkaina 20 kuntayhtymän jäsenkuntaa, joille toimitetaan tuotteita lähes 10 milj. eurolla vuodessa, Laakso mainitsee. HUS-Logistiikka on kunnallinen liikelaitos, joka on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimintaajatuksena on tuottaa palveluja niin, että resursseja vapautuu sairaalan ydintoimintaan. -Liikelaitos toimii kuntayhtymän yhteishankintayksikkönä ja huolehtii lisäksi kuntayhtymän logistiikka- ja kiireettömästä sairaankuljetuspalveluista. Liikelaitoksen sairaankuljetuskeskus vastaa HUS:n ja jäsenkuntien toimintayksiköiden välisistä hoitolaitossiirroista erillisten sopimusten mukaisesti. -Liikelaitoksen asiakkaina ovat kaikki kuntayhtymän yksiköt. Palveluja tarjotaan myös niille kuntayhtymän jäsenkunnille ja HYKS erva-alueelle, jotka ovat tehneet palvelusopimuksen liikelaitoksen kanssa. Rajoitetusti palveluja tarjotaan myös ulkoisille asiakkaille, lähinnä terveydenhuollon sektorilla toimiville yhteisöille tai yrityksille, Markku Laakso luonnehtii HUS-Logistiikan toimintaa. Julkisten hankintojen asiantuntija ja kouluttaja Tarjoamme hankintayksiköille vuosien kokemuksella mm. Konsultointia hankintaprosessien virheettömässä läpiviemisessä Hankintojen kilpailuttamispalvelua Sopimusten laadintaa ja avustamista sopimusneuvotteluissa Hankintatoimen organisointia ja ohjeistusta Avustamista markkinaoikeusprosesseissa Erityisosaamistamme ovat mm.: Sosiaali- ja terveystoimen palveluhankinnat Kumppanuushankkeet ja ulkoistukset ICT-ala, esim. tietojärjestelmät, valmisohjelmistot, tietoliikenne, erilaiset palvelut Terveydenhuoltoalan tavarahankinnat, Yhtiöittämiseen liittyvät hankintajuridiikan kysymykset, in-house lausunnot Infra-alan hankinnat, rakentamisen juridiikka työnantajan ja työntekijän arjessa. Koulutuspalvelut Tutustu kurssitarjontaamme osoitteessa www.ptcs.fi/koulutusta. Tarjoamme myös tilauskoulutusta ympäri Suomea. Olkaa yhteydessä. Keskustellaan miten voisimme auttaa Teitä. toimitusjohtaja Pauliina Karinkanta p. 0400 – 281 091 [email protected] Lisätietoja yrityksestämme ja henkilöstöstämme löydätte osoitteesta www.ptcs.fi Marika Raitaniemi 040 701 4578 | [email protected] www.loistevalmennus.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Julkisten ICT-hankintojen ammattilainen ! Onnistunut ICT-ratkaisun hankinta ja käyttöönotto on julkiselle sektorilla prosessi, joka vaatii hankintayksiköltä paljon osaamista ja resursseja. Tästä syystä useat hankintayksiköt hyödyntävät projekteissa alaan erikoistunutta Valkeakosken kaupunki ja Learnpoint ovat tehneet tiivistä yhteistyötä useassa ICT-projektissa. Kaupungin edustajana projekteissa on toiminut tietohallintojohtaja Markku Salakka. Juuri päättyneessä projektissa Learnpoint konsultoi ja kilpailutti Valkeakosken koordinoiman Etelä-Pirkanmaan seutukunnan tietoliikenneverkon. Yhteistyön tuloksena seutuverkon toiminnallisuus ja kustannustehokkuus paranevat olennaisesti, kun rakenne päivitetään vastaamaan nykyaikaista palveluverkkoa. Aikaisemmin Learnpoint on konsultoinut mm. kaupungin puhelinjärjestelmäratkaisun sekä päätelaitepalvelut. -Yhteistyö on sujunut hyvin mutkattomasti, olemme saaneet juuri sitä palvelua mitä olemme tarvinneet ja toivoneet. Oleellista on myös se, että Learnpoint toimii puolueettomana yhteistyökumppanina, Salakka luonnehtii yhteistyötä Learnpointin kanssa. asiantuntiorganisaatiota. Learnpoint on erikoistunut tele- ja tietoliikennepalveluiden hankintojen läpiviemiseen. 13 vuoden historiansa aikana Learnpoint on noussut maan johtavaksi toimijaksi toimialallaan ja yritys on palvellut yli tuhatta suomalaista organisaatiota. -Roolimme julkisella sektorilla on erityisen vahva ja olemme toteuttaneet yli 400 ICT-kilpailutusta julkisille hankintayksiköille, liiketoimintajohtaja Petri Paala kertoo. -Toimintamme perinteinen tukijalka on telekommunikaatioratkaisut. Olemme konsultoineet satojen organisaatioiden puhelinratkaisut. Perinteisten järjestelmä- ja liikennekilpailutusten lisäksi asiantuntijuutemme ulottuu toimialakohtaisista erityisratkaisuista aina laajoihin puitejärjestelyihin asti. Hankintakonsultoinnin Kuvassa vasemmalta Valkeakosken tietohallintojohtaja Markku Salakka sekä Learnpointin Olli Mäkinen ja Petri Paala. lisäksi vastaamme usein myös asiakkaidemme käyttöönottoprojekteista ja ICT-ratkaisujen strategisesta suunnittelusta. -Toiseksi liiketoimintaalueeksemme on kasvanut erilaiset tietoliikennekonsultoinnit. Näistä mainittakoon esimerkiksi organisaatioiden tietoliikennepalvelut, seutuverkkohankkeet ja useat laajat kiinteistöliittymäprojektit, Petri Paala kertoo. Puolueettomuutemme tukee julkista hankintaprosessia - Puolueettomuus on ollut arvomme yrityksen alusta asti. Puolueeton roolimme ja asiantuntemuksemme tunnustetaan myös tarjoajien keskuudessa ja saamme heiltäkin kiitosta sujuvasta ja reilusta prosessin läpiviennistä. -Syvä asiantuntemus yhdistettynä puolueettomuuteen varmistaa julkisten hankintakonsultointiemme onnistumisen. Hyvänä osoituksena mainittakoon, että yli 400 julkisesta hankkeistamme vain yksi on päätynyt markkinaoikeuden käsittelyyn, Paala toteaa. Haasteena nopeasti muuttuva ICT-kenttä - Asiakaspalautteen ja ko- kemuksemme perusteella tunnistamme merkittävimmän haasteen hankintayksiköiden itse toteuttamissa kilpailutuksissa; ICT-palvelut hankitaan tyypillisesti 3-5 vuoden sopimussyklillä. Siksi tarjolla olevia ratkaisuja sekä niiden toiminnallisia ja taloudellisia eroavaisuuksia ei tunneta riittävällä tavalla, kertoo Paala. Ilman riittävää näkemystä riskinä on tarvemäärittelyn perustuminen käytössä olevaan tai yksittäisen toimittajan suosittelemaan ratkaisuun, jolloin organisaation muuttuneita tarpeita ja markkinoilla olevia uusia ratkaisuja ei pystytä huo- mioimaan riittävällä tavalla. -Todellinen kustannustehokkuus saavutetaan vasta, kun hankinnan kaikki kustannuselementit pystytään huomioimaan ja vertailemaan todelliseen käyttöön perustuen. Ratkaisujen sisältö ja kustannusrakenne ovat monimutkaistuneet valtavasti viime vuosina, Paala tarkentaa. Learnpoint konsultoi ICTratkaisuja päivittäin. Julkisen sektorin lisäksi asiakkaina on satoja keskisuuria ja suuria yrityksiä. Näin henkilökunta on jatkuvasti tekemisissä alan hankintojen kanssa ja pysyy ajan tasalla alan nopeassa kehityksessä. Onnistunut yhteistyö poikii tyytyväisiä asiakkaita -Tyytyväiset asiakkaat ovat tärkein voimavaramme ja paras markkinointikanavamme. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti ja tuoreimman tutkimuksen mukaan 98% asiakkaista suosittelisi Learnpointia ICT-hanketta suunnittelevalle organisaatiolle, Paala kertoo tyytyväisenä. -Toimintatapamme on rento, rehellinen ja tehokas – asiakkaamme arvostavat sitä, toteaa Petri Paala iloisena. Learnpoint Oy Puh: 0424 1424 1 www.learnpoint.fi Aastran tekniikka ratkaisi Rauman terveydenhoidon muuttuvat tarpeet Raumalla terveydenhoito siirtyi sai raanhoitopiiriltä takaisin kaupungille. Tekniikan uudistuksella haettiin eväitä parempaan asiakaspalveluun ja säästöjä puhelukustannuksiin. Kun kuntien toimintatavat vaihtuvat, tarvitaan usein muutoksia myös vies tintäjärjestelmiin. Uudistetussa ympäristössä raumalais ia palvelee kaksi toisiinsa kytkettyä Aastra MXONE –puhepalvelinta. Toinen on terveydenhuoltoa ja sairaalaa varten ja toisesta yhdistetään kaupungin muihin toimintoihin. Kovissa kuormitustilanteissa ylivuototoiminto ohjaa toisen vaihteen auttamaan. Aastra Solidus eCare on kaiken keskiössä Terveydenhuollon paluu viestintäjärjestelmään sai projektij oukkueen vaiheistamaan uudistuksen tarkasti. Puhepalvel inpäivitysten jälkeen kaupunki on kartoittanut Solidus eCare -yhteyskeskusratkaisun ominaisuuksia. Mobiililiittymien lisäys on parantanut henkilöstön tavoi- tettavuutta ja tuonut säästöjä. Soliduksesta saa jatkossa nykyistä tehokkaammat asiakaspalvelutyökalut. Terveysasemat saavat joko yhteisen ajanvarauksen tai asemakohtaisen Soliduksen. Aastran tekniikan ansiosta voi valita kumman tahansa ratkaisun. Aastran avulla voi koota tarkoituksenmukaiset yhteyden-pitotavat Raumalla päädyttiin lisäämään mobiiliittymiä, joiden piirissä onnistuvat veloituksettomat sisäpuhelut. Sairaalaympäristössä toimintavarmimmalla lankajärjestelmällä on edelleen iso rooli, esimerkiksi lääkärien vastaanotoilla on digipuhelimet. Langaton DECTjärjestelmän kattaa puolestaan koko sairaala-alueen ja sen hälytyspuhelimien avulla saadaan nopeasti kokoon myös elvytysryhmät. -Solidus eCare on paitsi yhteyskeskus, myös multimediaympäristö, jonka sovelluksien avulla voidaan tehostaa ruuhka-ajan asiakaspalvelua esimerkiksi hajauttamalla ajanvarauksia laajemmalle vastaanottajajoukolle ja ottamalla käyttöön asiakkaita palvelevat takaisinsoittotoiminnot. -Solidukseen voidaan keskittää halutut tekniikat, toimipisteet ja palveluprosessit sekä saada kaikesta raportointi, jonka avulla toimintaa voidaan helposti seurata ja kehittää edelleen, painottaa toimitusjohtaja Kai Virtanen Aastra Finland Oy:stä. Aastra kehittää ja valmistaa innovatiivisia viestintätuotteita ja -sovelluksia yrityksille Aastra Finland on kanadalaisen Aastra Technologies -konsernin Suomen tytäryhtiö. Aastra on yksi maailman johtavista yritysviestintää kehittävistä yrityksistä. Aastra Finland toimittaa multimediaa hyödyntäviä viestintäratkaisuja suomalaisille yritysasiakkaille sertifioitujen myyntipartnereiden ja jälleenmyyjien kautta. -Tuotevalikoimaamme sisältyy monikanavainen Contact Center -asiakaspalveluratkaisu, viestintäpalvelimet kaiken kokoisille yrityksille sekä langalliset ja langattomat päätelaitteet ja ohjelmistot puhelin ja vide oneuvottelukäyttöön,Virtanen esittelee. -Avoimet rajapinnat mahdollistavat Aastran järjestelmien integroimisen saumattomasti osaksi asiakkaan ICT-ympäristöä. Aastran toimittamat sovellukset voidaan asentaa myös virtuaalipalvelinympäristöön. -Aastra vastaa myös lukuisien yritysostojen kautta tuotevalikoimaan valittujen järjestelmien ylläpidosta ja edelleen kehittämisestä, Kai Virtanen kertoo. Aastra Finland Oy Tekniikantie 14 (Innopoli 2) 02150 Espoo Puh:0 9 525 510 www.aastra.fi 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Softwave Ohjelmistot vastaa sovelluksillaan julkisen sektorin tarpeisiin ! Julkinen sektori on varsin merkittävä asiakas suomalaisille ohjelmistoyrityksille. Sillä sen tarpeet ja kyky rahoittaa teknisesti kehittyneitä, kuluja säästäviä ratkaisuja ovat vauhdittaneet uusien ohjelmistojen ja integroitujen järjestel mien kehitystä. Softwave Ohjelmistot Oy auttaa asiakkaitaan luomaan tuottavamman, kustannustehokkaamman ja mielekkäämmän työympäristön. Yritys tarjoaa julkisen hallinnon ja yritysten käyttöön asiantuntevia ja kattavia sovelluspalveluja, joilla saadaan tietotekniikka vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Yrityksen kotipaikka on Kokkola ja toimialueena koko Suomi. -10 vuotta toiminut Softwave kasvaa ja voi hyvin, toteaa hallituksen puheenjohtaja Janne Lehtinen ja jatkaa, että asiakaslähtöinen palvelu sekä nuorekas ja innovatiivinen osaava henkilökunta takaavat sovellusten ja palveluiden korkean laadun. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 15 alan ammattilaista ja rekrytoimme jatkuvasti uutta henkilökuntaa. Toimintamme perustuu omiin kehittämiimme sovelluksiin, joiden lisäksi tarjoamme niihin liittyvät koulutukset ja asiantuntijapalvelut. Näin kykenemme varmistamaan jatkuvan tuotekehityksen mukanaan tuomat edut ja turvaamaan paikkamme kehittyvän teknologian eturivissä, Janne Lehtinen luonnehtii Softwaven toimintaa. Julkiselle sektorille tarjottavat palvelut ovat keskittyneet tuotteistamisen, kustannuslaskennan ja tiedolla johtamisen kehittämiseen. Yhteistyö asiakkaiden kanssa alkaa usein jonkin osa-alueen kehittämisellä ja laajenee siitä sitten hyvän ja toimivan yhteistyön myötä myös muille osa-alueille. Lopputuloksena on siis luotu toimivia kokonaisratkaisuja asiakkaiden toiminnan avuksi. Innovatiivinen tietotalo Softwaven toiminta perustuu Opiferus Tietovarasto on moniulotteinen tiedolla johtamisen apuväline: Tietotulvasta tiedolla johtamiseen! laadukkaisiin helppokäyttöisiin sovelluksiin ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Kokonaisratkaisussa on otettava huomioon asiakkaan toiminnan tarpeet ja erityispiirteet. Ohjelmisto sovitetaan asiakkaan eikä asiakas ohjelmiston mukaan. Kokonaisvaltainen palvelupaketti sisältää eri osa-alueiden ohjelmistot, koulutukset, asiantuntijapalvelut ja käyttötuen. Yhä enemmän ratkaisuja tarjotaan ”avaimet käteen” periaatteella, joka on asiakkaille helppo toimintatapa. Softwave tarjoaa asiakkailleen Opiferus Tuoteperheen, joka koostuu viidestä nykyaikaisesta sovelluksesta. Opiferus tarkoittaa ”apua antavaa”. Sovellusperhe keskittyy taloushallinnon ja toiminnan tehostamiseen sekä tiedolla johtamiseen. Tuoteperheen ideana on, että kaikki sovellukset integroituvat toinen toisiinsa, Lehtinen kertoo. Tietotulvasta tiedolla johtamiseen Opiferus Tuoteperheen sovellusten perusidea on toimia perusjärjestelmien tuottaman tiedon jalostajana siihen muotoon, ett sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Kantavana ajatuksena on päästä tietotulvasta tiedolla johtamiseen! daan mallintaa organisaatioiden toimintokustannuksia ja kehittää erilaisia suorituskykymittareita toiminnan tehokkuuden seuraamiseen. Opiferus Toimintolaskennasta on saatavilla täyden version lisäksi myös katseluoikeus- versio, jolla voi tarkastella tehtyjä laskentamalleja, Lehtinen kertoo. Opiferus Toimintolaskenta tehokkaaseen sisäisenlaskennan hallintaan Opiferus Toimintolaskenta on nykyaikainen toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan perustuva kustannus- ja kannattavuuslaskenta ohjelma. Ohjelmalla voidaan toteuttaa toimintolaskennan ohella myös muita laskentamenetelmiä. Opiferus Toimintolaskenta soveltuu niin pk-yritysten kuin julkisenhallinnon organisaatioiden tehokkaaseen sisäisenlaskennan hallintaan. Ohjelmistolla voi- Opiferus Työajanmittaus - tehokas työkalu organisaation työajan mittaamiseen eri tarpeisiin Selainpohjainen Opiferus Työajanmittaus soveltuu yhtä lailla julkisten organisaatioiden kuin yritystenkin jaksottaiseen työajan mittaamiseen. Tulokset ovat helposti hyödynnettävissä esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden kustannuslaskennassa, työajan käytön vertailuissa eri osastojen välillä sekä työnjaon uudelleen organisoinnissa. Toteutetun työajanmittauksen tulokset saadaan esiteltyä tiedon tarvitsijoille helposti selainkäyttöisen sovelluksen graafisella raportoinnilla. KOTIHOIDON TOIMINTOKUSTANNUSTEN JAKAUMA Opiferus Työajanmittaus ja Opiferus Toimintolaskenta muodostavat tehokkaan työparin perustiedon jalostamiseen päätöksenteon tueksi. Opiferus Taloussuunnittelulla hallitaan koko taloussuunnitteluprosessi Opiferus Taloussuunnittelu on täysin uudenlainen työkalu organisaation taloussuunnittelun ja toteutumaseurannan tehokkaaseen kokonaishallintaan ja jatkuvaan parantamiseen. Opiferus Taloussuunnittelulla hallitaan koko taloussuunnitteluprosessi aina tiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen saakka. Talousarviota laadittaessa Olemme Kuntamarkkinoilla osastolla S.06, Kuntatalon toisessa kerroksessa, infoa vastapäätä. on rinnalla koko ajan näkyvissä johdon asettama raami, johon talousarviota verrataan halutulla tarkkuustasolla. Taloussuunnitteluprosessi on vuorovaikutteinen ja kokonaistilanne on reaaliaikaisesti nähtävissä. Talousarvion luonnin jälkeen saadaan tehtyä esimerkiksi kuukausitason laskelmat helposti, koska ohjelmalla voidaan jakaa uusi talousarvio kuukausille käyttämällä hyväksi esimerkiksi edellisen vuoden toteutunutta kuukausijakoa. Myös itse määritellyt jakomallit on helppo tehdä. Tällä toiminnallisuudella on suuri merkitys talouden ennustamisen onnistumisen kannalta. Talousarvion laadinnan jälkeen päästään tekemään talousarvio – toteutuma seurantaa, joka voidaan tehdä halutulla tarkkuustasolla. Keskeinen tavoite on talousseurannan jalkauttaminen organisaatiossa vastuuhenkilöille. Tavoitteena on myös ajan hermolla pysyminen niin, että seuranta tapahtuu koko ajan kunkin kuukauden kirjanpidon valmistuttua. Koko organisaation taloussuunnittelua ja toteutumaseurantaa koskevat tiedot ovat kootusti yhdessä tietokannassa, jota hallitaan selkeällä ja nykyaikaisella käyttöliittymällä, Lehtinen toteaa. Opiferus Tietovarasto on uusi, selain pohjainen datapankki Opiferus Tietovarasto on dynaaminen työkalu tiedon keräämiseen, hallintaan sekä esittämiseen. Opiferus Tietovarastolla voidaan tuottaa ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi kustannustehokkaasti. Opiferus Tietovarasto toimii johdon työpöytänä yhtä lailla kuin osana operatiivista toimintaa, esimerkiksi tietojen keruussa koskien vaikkapa ateriapalveluiden tuotanto- määrien seurantaa. Tämä tieto toimii mm. sisäisen laskutuksen pohjana, perustietona tuotekohtaiselle kustannuslaskennalle ja yleisenä seurannan kohteena. Johdon työpöytäratkaisusta esimerkkinä on koko kaupunkia koskeva raportointiratkaisu, jossa samassa järjestelmässä on talous, toiminta, asiakkuudet ja henkilöstö. Näiden osa-alueiden tietoja voidaan tarkastella nykyaikaisella käyttöliittymällä joko yhdessä tai erikseen. Talousosiossa voidaan seurata esimerkiksi keskeisten talousmittareiden kehitystä kolmannesvuosittain. Henkilöstöosiossa voidaan seurata esimerkiksi koko organisaation sairauspoissaolojen kehitystä ja porautua tarvittaessa hyvinkin tarkalle tasolle. Talouden ja henkilöstön tietojen yhdistämisestä esimerkkinä käy sairauspoissaolojen kustannusvaikutuksen analysointi organisaation eri osa-alueilla. Asiakaskoulutus tärkeä osa palvelua järjestelmätoimitusten yhteydessä Kaikki koulutukset räätälöidään asiakaskohtaisesti käyttäen asiakkaiden omia tietoja ja toimintaympäristöä. Tällä taataan koulutuksen korkea laatu ja osuvuus. Kouluttajina toimivat Softwaven omat asiantuntijat, joilla on laaja kokemus käytännön projektien toteuttamisesta. Samat henkilöt siis toteuttavat sovellusten käyttöönoton ja koulutukset, jolloin asiakkaan toimintatapa on jo ennestään tuttu. Asiakkaiden palaute koulutuksista on ollut erittäin positiivista. www.softwave.fi Myynti & Konsultointi: Janne Lehtinen ([email protected]), puh. 010-2928 827 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN VRK-HINTOJEN VERTAILU 2012 Opiferus Toimintolaskennalla saadaan luotua helposti vertailulaskelmia eri yksiköiden välille. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Laajakaistapalvelu on kuntalaisen perusoikeus Luotettava ja varma laajakaistayhteys on tänä päivänä jokaisen kansalaisen perusoikeus. Erilaisia palveluita käytetään yhä enemmän Internetin kautta. Kotitalouksissa laajakaistayhteyttä tarvitaan niin pankkiasioiden hoitoon, yhteydenpitoon ystävien ja sukulaisten kanssa kuin viihdepalveluiden käyttöön. Julkisessa hallinnossa ja yritysmaailmassa laajakaistayhteyden avulla huolehditaan mm. erilaisten tietojen välittämisestä organisaation sisällä ja organisaatiosta ulos. Pelastuslaitoksen ajoneuvoissa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla pelastuskalusto saadaan oikeaan paikkaan. Suurimpien kaupunkien pelastuslaitoksilla on käytössä @450-laajakaista, joka mahdollistaa ruuhkattomat laajakaistayhteydet myös kriittisissä tilanteissa. Kirjastoautojen palvelu on laajentunut kirjojen lainaamisesta myös Internet-yhteyden tarjoamiseen haja-asutusalueiden asukkaille. Kirjastoauton henkilökunta neuvoo Internetin käytössä. Datame @450-laajakaista on käytössä mm. Tampereen alueella toimivissa kirjastoautoissa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat pakotettuja etsimään kustannussäästöjä ja tehostamaan toimintaansa. Ikäihmisiä kannustetaan asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palvelut ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti. Kotisairaanhoidon ja muiden liikkuvien työntekijöiden aika on käytettävä tehokkaasti hyväksi toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Kaikissa näissä tilanteissa tarvitaan laajakaistayhteyttä. Koska laajakaistayhteyttä tarvitaan hyvin laajasti eri puolilla, on Datamen @450-laajakaista hyvä vaihtoehto. Sen peittoalue kattaa 99,9 prosenttia Suomen väestöstä. Vain n. 5000 asukasta on peittoalueen ulkopuolella. @450-laajakaista on saavuttanut suuren suosion sellaisten käyttäjien keskuudessa, jotka tarvitsevat nettiyhteydelle vakaan toiminnan niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla sekä myös erämaa-alueilla. Palvelu sopii kaikille käyttäjille, on kyseessä sitten paikallinen yritystoiminta, etätyötä tekevä tai lomailija. Verrattuna 3G-verkkoon on @450-verkko paitsi alueellisesti kattavampi, myös vakaampi. @450-verkko ei ruuhkaudu suurissakaan yleisötapahtumissa koska se on tarkoitettu vain laajakaistapalvelua varten. Tästä syystä muun muassa isot tapahtumajärjestäjät ovat ottaneet sen omakseen. Lisäksi verkon tekniikka mahdollistaa erinomaiset puhepalvelut kuten VoIP-puheen. 19 datame VALTAKUNNALLISESTI PAIK ALLINEN Julkisten kohteiden kalustaja Erical Oy Rannankyläntie 19, 44250 Äänekoivisto Puh. 020 7439 680 Fax. 020 7439 681 [email protected] [email protected] • Sairaalakoulu Jyväskylä • Laakson sairaala • Savelan päiväkoti www.erical.fi Promist Oy, Kumitehtaankatu 5, 04260 KERAVA, p. 010 327 0214, f. 020 747 9099 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Turun Kiinteistölaitoksen merkittävin tilapuolen uudishanke Hirvensalon monitoimitalon rakentaminen Turun Kiinteistöliikelaitos (aiemmin Kiinteistöliikelaitos ja Tilaliikelaitos) vastaa kaupungin kiinteän ja rakennetun omaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä tarjoaa toimintaympäristöjä ja toimitiloja. Kiinteistöliikelaitos vastaa myös yleisten alueiden ylläpidosta ja rakennuttamisesta, kaupungin omistamien rakennusten ylläpidosta ja rakennuttamisesta sekä kiinteistöjen käyttöön liittyvistä palveluista, kiinteistönpidosta, kiinteistöomaisuuden hankkimisesta, vuokraamisesta, myymisestä ja kehittämisestä. Kiinteistötoimialaa johtaa toimialajohtaja Jouko Turto. Kiinteistöliikelaitoksen toimintaa ohjaa johtokunta. Liikelaitoksessa on kolme tulosaluetta, joiden toimintaa tukevat yhteinen hallinto ja tukipalvelut. Tulosalueet ovat; kiinteän omaisuuden kehittäminen, infrapalvelut ja tilapalvelut. - Kiinteistölaitoksen vuoden 2014 investointiesitys on kokonaisuutena noin 90 milj.€ jakaantuen suunnilleen puoliksi tilainvestointeihin ja puoliksi infrainvestointeihin. Meidän merkittävin tilapuolen uudishanke ensi vuonna on Hirvensalon monitoimitalon rakentaminen sisältäen muun muassa esimerkiksi Syvälahden uuden yhtenäiskoulun sekä päiväkodin, toimialajohtaja Jouko Turto kertoo. -Pääpaino tilainvestoinneissa on kiinteistöjen peruskorjauksissa, joista merkittävin uusi hanke on kaupunginteatterin saneeraus ja laajennus. Tämän lisäksi työlistalla on sivistys- ja hyvinvointitoimialan rakennusten peruskorjauksia. -Kustannustason nousu ja erityisesti uudet määräykset aiheuttavat merkittävästi paineita kustannusten hallintaan. Uhkana on myös, että uudet määräykset ja ohjeet sekä niiden soveltaminen johtaa sellaiseen tilanteeseen, että peruskorjauksen elinkaari jää varsin lyhyeksi ja kohde joudutaan korjaamaan uudestaan varsin lyhyen ajan jälkeen, Turto toteaa. Kiinteistöjen turvallisuuteen ja v alvontaan panostettu -Kiinteistöjen turvallisuusasiat ovat vakiona mukana projekteissa. Esimerkiksi vanhainkotien saneerauksissa uusin tekniikka on otettu käyttöön kuten myös esimerkiksi Impivaaran uimahallin saneerauksessa ja laajennuksessa, Jouko Turto mainitsee. Turun kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja Jouko Turto SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 21 Fireconilta oikea sammutusratkaisu oikeaan paikkaan Vankalla ammattitaidolla suunniteltu, asennettu ja huollettu sammutusjärjestelmä on paras mahdollinen turva henkiselle ja fyysiselle pääomalle. Alan vankka asiantuntija on sammutusjärjestelmätoimittaja Firecon Group Oy, jonka osaamisesta hyötyvät monet erilaiset kohteet. Firecon Group Oy:n juuret ulottuvat 80-luvulle. Sammutusalan toiminta aloitettiin tällöin Paloinsinööritoimisto Spezplanin nimissä Kärkölän Lappilassa. Toimisto suunnitteli sammutusjärjestelmiä. Nykyään Firecon Group Oy on Suomen suurin sammutusjärjestelmätoimittaja. Vuodenvaihteessa tytäryhtiö Softex Oy fuusioitui Firecon Group Oy:öön. Lisäksi Firecon on joulukuussa tehdyn yrityskaupan myötä vahvistanut asemaansa automaattisten sammutusjärjestelmien johtavana yrityksenä. Yrityskaupan kohteena olivat Oulussa sijaitsevat Novemera Oy, Putki- ja Säiliöasennus Oy ja LVI-Xpert Oy. Firecon Group ja uudet tytäryhtiöt yhdistävät jatkossa voimansa alan kasvavilla markkinoilla. Firecon on täyden palvelun talo, joka suunnittelee ja asentaa räätälöityjä sammutusjärjestelmiä asiakkaidensa erilaisiin tarpeisiin. Yritys toimii maanlaajuisesti tukikohtinaan Lahti, Tampere, Espoo, Turku, Lappeenranta, Kuopio ja Oulu. Konserniin kuuluu uusien Oulun tytäryhtiöiden lisäksi tytäryhtiö Firecon Eesti Oü Tallinnassa. Ajoissa yhteys asiantuntijaan Firecon toteuttaa perinteisiä sprinklerijärjestelmiä, vesisumujärjestelmiä, vaahtosammutusjärjestelmiä, kylmien tilojen erikoisjärjestelmiä, kaasusammutusjärjestelmiä sekä uutuutena myös keittiösuojausjärjestelmiä. Ratkaisujen toteutuksessa yritys käyttää alan johtavien valmistajien komponentteja. -Periaatteenamme on löytää aina paras mahdollinen sammutusjärjestelmäratkaisu, oli kyseessä sitten uusi tai vanha kiinteistö. Onnistunut lopputulos syntyy asiakkaan ja urakoitsijan yhteistyönä. Me tuomme projektiin pitkän kokemuksen kartuttaman asiantuntemuksen, mutta kuuntelemme aina myös asiakasta, toimitusjohtaja Antti Maksimainen kertoo. Firecon on toteuttanut lukuisan määrän sammutusjärjestelmiä liike-, varasto-, logistiikka-, teollisuus- ja asuinrakennuksiin sekä erilaisiin hoiva- ja palveluyksikköihin. Viime aikojen merkittävimpiä toteutettuja referenssikohteita ovat olleet Suomen tähän saakka suurin sammutusjärjestelmäprojekti SOK:n uudessa logistiikkakeskuksessa Sipoossa, Kauppakeskus Veturi Kouvolassa, VR Transpoint Moreeni Hämeenlinnassa, Kuusakoski Oy Ekopark II Lahdessa ja HUS Lohjan sairaala Lohjalla. Fireconin palvelutarjonta kattaa sammutusjärjestelmien suunnittelun, asennuksen ja huollon sekä konsultoinnin automaattisiin sammutusjärjestelmiin liittyvissä asioissa. Koska markkinoilla on tänä päivänä todella paljon erilaisia sammutusjärjestelmiä, urakoitsijan asiantuntemus korostuu työn kaikissa vaiheissa. -Mitä aiemmin sammutusjärjestelmän hankintaa suunnitteleva asiakas on yhteydessä asiantuntijaan, sen paremmin olosuhteiden ja tilojen käyttäjien tarpeiden kartoittaminen sekä sammutusjärjestelmän EconAqua suutin toiminnassa. teknisen suunnittelun toteutuminen onnistuu, Maksimainen muistuttaa. Vuosihuollot hoidettava sammutusjärjestelmissäkin -Ammattitaitoisestikin asennettu laadukas sammutusjärjestelmä takaa parhaan mahdollisen turvan sekä ihmisille että omaisuudelle vain asianmukaisesti ja säännöllisesti huollettuna, painottaa palvelupäällikkö Jarkko Honkasalo Firecon Group Oy:stä. Sammutusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan laitteiston valinnan ja asennuksen jälkeen edelleen asiakkaan ja asiantuntijan yhteistyötä. -Sprinklerilaitteiston säännöllinen huolto on ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistutaan järjestelmän toimivuudesta. Tulipalon sattuessa järjestelmän tulee reagoida paloon sille suunnitellulla tavalla. Tämä saadaan varmistettua säännöllisellä huollolla. Laitteiston käyttäjän tulee muistaa huolehtia, että järjestelmän kokeilu-, huolto- ja kunnossapito-ohjelma tulee toteutettua, Honkasalo muistuttaa. Valtakunnallisesti toimiva, sammutusjärjestelmiä toimittava Fireconin huoltotoiminnan tavoitteena on jatkaa yhteistyötä asiakkaan kanssa asennustyön jälkeenkin: meidän on luontevaa palvella asiakasta Sprinklerikeskus esimerkiksi vuosihuoltojen toteutuksessa, Honkasalo toteaa. - Vuosihuoltoasiakkaamme ei tarvitse huolehtia itse huoltojen ajantasaisuudesta, me hoidamme huollot ajallaan ja joustavasti. Asiakas saa aina huollosta raportin, joka sisältää huoltopöytäkirjan tarkastetuista komponenteista. Pöytäkirjasta ilmenevät myös mahdolliset havaitut korjaustarpeet. Firecon vuosihuoltoasiakkaat saavat käyttöönsä internet-pohjaisen huoltojärjestelmän. Järjestelmään tallennetaan muun muassa kaikki huoltodokumentit, joita asiakas voi halutessaan seurata ja tarkastella milloin tahansa. Järjestelmässä voi tehdä myös vikailmoitukset reaaliajassa. Fireconin asiakkaina on muun muassa liike-, varasto-, logistiikka-, teollisuus- ja asuinrakennusten omistajia, myös esimerkiksi hoiva- ja palveluyksikköjä. Huoltotyöt on tarpeen suunnitella niin, että asiakkaan normaalille toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. - Jokaisella kohteella on omat vaatimuksensa huoltojen suhteen. Suurissa kohteissa huollot kestävät pidempään ja ne voivat olla hyvinkin vaativia. Toiminnan häiriöt ja keskeytykset voidaan estää suunnittelemalla huolto huolella etukäteen, Honkasalo lupaa. Jarkko Honkasalo painottaa, että kaikki sammutusjärjestelmien huollot on syytä tilata Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Finanssialan keskusliiton (FK) hyväksymältä sammutuslaitteistojen asennus- ja huoltoliikkeeltä. Firecon Group Oy kuuluu hyväksyttyihin liikkeisiin. -Huolto-osastomme toimialueena on koko Suomi. Pyrimme vastaamaan asiakkaan tarpeisiin nopealla ja joustavalla palvelulla ja kehittämään jatkuvasti toimintaamme, Jarkko Honkasalo toteaa. Lisätietoja: Firecon Group Oy Puh. 020 7434 888 [email protected] www.firecon.fi 22 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Nummelan Kaarikeskussäätiö Vaivatonta asumista senioritaloissa Senioriasunto edustaa uutta elämänlaatua tarjoavaa asumismuotoa, joka on tarkoitettu itsenäistä ja aktiivista elämää eläville ihmisille. Asunnot sopivat esimerkiksi senioreille, jotka haluavat asua omassa toimivaksi ja turvalliseksi suunnitellussa kodissaan, ja nauttia lähiympäristön monipuolisesta palvelutarjonnasta: hyvinvointiin ja virkistykseen kuuluvista palveluista, kauppapalveluista jne. Senioriasunnot tuovat elämään turvallisuutta ja sujuvuutta, jota kaipaavat esimerkiksi hissittömässä talossa, liian suuressa, pihatöiden suhteen työteliäässä tai muuten sopimattomassa asunnossa elävät varttuneet aikuiset. Asumismukavuuteen ja toimivuuteen sekä liikkumisen esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota jo huone- ja sisustussuunnittelussa. Kylpyhuoneet, keittiöt, parvekkeet ja talon kulkuväylät sekä muut tilat ja piha-alueet suunnitellaan senioreiden asumismukavuutta silmälläpitäen. Nummelan Kaarikeskussäätiön rakennuttama A s Oy Vihdin Nummelan Anjankaari senioritaloon valmistui 26 omistusasuntoa sekä sauna-, liikunta- ja kokoontumistiloja asukkaiden käyttöön. Asunnot ovat kaksioita tai kolmioita kooltaan 36-63 neliötä. Kesäkuussa-2013 valmistunut uudisrakennus on kytketty Kaarikeskuksen nykyisiin rakennuksiin ja Kaarikeskuksen kaikki palvelut ovat uudisrakennuksen asukkaiden käytössä. -Tämäkin talo on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille. Vanhetessa ja mahdollisesti voimien heikentyessä itsenäisesti asuvalla asukkaalla on mahdollisuus ostaa tarpeittensa mukaisia hoito- ja hoivapalveluja Kaarikeskussäätiöltä aina saattohoitoon asti, toiminnanjohtaja Riitta Rahko kertoo. Asunnot suunniteltu turvallisiksi ikäihmisten erityistarpeet huomioiden Asuntoihin kuuluu perusvarustuksena hoitajakutsujärjestelmä, jolla Kaarikeskuksen ammattitaitoinen koulutettu henkilökunta on tarvittaessa saatavilla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tämä malli on tuttu Asunto Oy Kaarikodista, jonka Kaarikeskussäätiö en- simmäisenä hankkeenaan rakennutti Pisteenkaaren varrelle vuosina 1988 - 89. Liikkuminen senioritalossa on esteetöntä. Talo on mitoitettu apuvälineillä liikkumiseen. Iso hissi ja leveät käytävät mahdollistavat myös hoivasängyllä kuljetuksen. Tukitankoja on harkituissa paikoissa. Paloturvallisuuteen on varauduttu sprinkler- laittein. Lisäksi asunnoissa on huoneistokohtainen viilennys. Keittiössä on mm. astianpesukone sekä turvallisuutta lisäävät turvaliesi ja muut kalusteet, joissa tavarat ovat käden ulottuvilla, helposti saatavilla. Pohjakerroksessa sijaitsevat tilat toimistoille ja vastaanottotoimintaan sekä tilava kuntosali ohjattuine liikuntaryhmineen, tietotupa internet yhteyksin ja lehtien lukusali. Nämä kaikki ovat säätiön kaikkien asukkaiden käytettävissä. Katetuissa käytävissä voi talvella tehdä turvallisesti liukastumatta päivälenkkinsä. Yhteisössä on myös ravintola joka tarjoaa asukkaille ja muille Kaarikeskuksessa asioiville kaikki vuorokauden ateriat vuoden jokaisena päivänä. Kaarikeskussäätiön tiloissa kokoontuu viikoittain monia virkistystilaisuuksia, kerhoja, opintopiirejä, liikuntaryhmiä ja muita tapahtumia, joihin asukkaat voivat siis osallistua. Kiinteästi Kaarikeskukseen liittyvällä puistoalueella on ikäihmisille suunniteltu lähiliikuntapaikka Kaarenkierros, jossa on mm. tasapainon harjoittamiseen sopivat laitteet. Vaihtoehtoja tuettuun asumiseen -Kaarikeskussäätiö on vuonna 1986 yksityishenkilöiden perustama yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoitus on edistää ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden asumisolojen parantamista sekä vanhenevan väestönosan vireyden ja omatoimisuuden säilyttämistä ja tukea heidän mahdollisuuksiaan asua omassa kodissaan turvallisesti, toiminnanjohtaja Riitta Rahko kertoo ja jatkaa: -Tänä päivänä säätiö on monipuolinen ikäihmisten ja vammaisten tuki- ja palvelukeskus, joka tarjoaa kodinomaista palveluasumista ja monipuolista virkistys- ja kuntoutustoimintaa alueen asukkaille. Nummelan keskustassa sijaitsevaan Kaarikeskukseen kuuluu säätiön omat talot Kaarikallio ja Kaarihovi sekä asunto-osakeyhtiö Kaarikoti sekä kesäkuussa valmistunut senioritalo, Asunto Oy Anjankaari. Näiden lisäksi Kaarikeskuksella on kaksi muistihäiriöisille asukkaille tarkoitettua kotia, Nummelan keskustassa sijaitsevat Viljonkoti ja Vesankoti, joissa molemmissa on 17 tehostetun palveluasumisen paikkaa, Riitta Rahko kertoo. DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu asumis- ja kuntoutuspalveluja tarjoaville yksiköille ja kotihoitoyrityksille. Järjestelmän avulla teet päivittäiset hoitotyön kirjaukset ja raportit, sekä tarvittavat suunnitelmat. Kotihoidossa jaat asiakaskäynnit työntekijöille mobiilisovelluksiin ja seuraat kotihoitajien työpäivän kulkua. Laskutus hoituu järjestelmän kautta automatisoinnin avulla helposti ja nopeasti. DomaCare on integroitavissa yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin. Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Etäesitykset vaivattomasti ja nopeasti. Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä olemme viimeksi kuluneen vuoden aikana tutustuneet useaan asiakastietojärjestelmään ja loppusuoralla oli kolme järjestelmää, jotka kaikki ovat erikoistuneet sosiaalialalle. domacare erottui hyvän käytettävyyden ansiosta muista järjestelmistä. Haimme kokonaisvaltaista ohjelmistoa ja domacare vakuutti meidät myös muilla ominaisuuksillaan. olemme erittäin tyytyväisiä valintaamme ja alkavaan yhteistyöhön invian oy:n kanssa. Tilastot ja raportointi - Jouni Riihimäki, Kuurojen Palvelusäätiö mainio vire valitsi domacaren kymmenen järjestelmän joukosta. Käyttäjien mielestä domacare nousi selvästi yli muiden käyttömukavuutensa ansiosta. domacaren avulla varmistetaan yksikön toiminnan sujuva käynnistäminen, laatujärjestelmän mukainen toiminta, hyvä tietosuoja ja sujuva laskutus. - Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy 020 7424 0900 | www.domacare.fi | [email protected] Lisätietoja: Riitta Rahko toiminnanjohtaja Nummelan Kaarikeskussäätiö Pisteenkaari 13 03100 Nummela puh. 044-3644 501 riitta.rahko@ kaarikeskus.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS KUKKAPYLVÄS VARJELEE KOTONA ASUVAA Vuonna 2010 Seniortek Oy sai Lapin InnoSuomi palkinnon kehittämälleen liiketunnistintekniikalle ja patentin kyseiselle järjestelmälle maaliskuussa 2013. HoivaTurvaksi nimetyn laitteiston ja sen toiminnalliset edut tuntee hyvin Seniortekin Pertti Niittynen. – Tällä hetkellä Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua muistihäiriöistä. Heidän lisäkseen on paljon muita ryhmiä, jotka tarvitsevat teknologiaa kotona asumisen tueksi, Niittynen taustoittaa nykytilannetta. – Väestön ikääntyessä heitä tulee koko ajan lisää, eivätkä mitkään resurssit riitä, jotta heidät kaikki voitaisiin sijoittaa palvelutaloihin tai erityisasumisyksiköihin, etenkin kun palvelutaloissa on yhä enemmän myös vuodehoitoa tarvitsevia ikäihmisiä. Siksi Alzheimerista, dementiasta ja muista muistin ongelmista kärsivien pitäisi voida asua kotonaan niin kauan kuin se vain on mahdollista ja he itse niin haluavat. Ikäryhmässä 70 vuotta ja sen ylitse, tilanne on nopeasti kumuloitumassa, joten toimenpiteisiin pitää ryhtyä nyt, jotta se saadaan hallintaan. – Kun puhutaan turvateknologiasta, tulee helposti mieleen valvontakamera ja mukana pidettävä tunnistin – yleensä hälytysranneke. Seniortek Oy:n kehittämässä teknologiassa pystytään liiketunnistimien avulla saamaan tarvittava hälytystieto ilman hankalaa ranneketta tai intimiteettisuojaa rajoittavaa videokuvaa. Järjestelmän kautta voidaan välittää kotihoitoon tiedot siitä jos asukas on kaatunut, ollut liikkumatta määrätyn ajan tai poistunut luvatta asunnosta. Myös palovaroittimet, kosteusanturi, sekä lvija kodinkoneiden sähköiset ohjaukset voidaan kytkeä osaksi HoivaTurvaa. Hälytys ja muu informaatio voidaan ohjata matkapuhelimiin ja erityyppisiin päätelaitteisiin kuten tabletteihin ja sähköpostiin. Se taltioi lokitietona kodin tapahtumat ja ne voi jälkikäteen todentaa, kuvailee Niittynen teknologiaa ja sen keskusyksikköä, joka on kotoisasti nimetty ”kukkatolpaksi”, jota se kieltämättä muistuttaa. – Laite ei ole kalliimpi kuin turvapuhelin, mutta silti etenkään kunnalliset päättäjät eivät ole täysin ymmärtäneet HoivaTurvan tuomia mahdollisuuksia, kun luodaan iäkkäiden asumiseen turvallisuutta ja helpotetaan hoitotyötä, sanoo Seniortekin tuotekehitystiimistä Pertti Niittynen. Teksti Harri Närhi 23 nge a uksille De patti phuuridenge - douva hin godjiba 24 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Anna kunnia vanhuksille Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt kasvokkain yhteiskunnan palvelujen kanssa, sillä nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikkakunnalla. Elinolosuhteet ovat parantuneet, kouRomaniväestön on tapahtunut suuria lutustaso noussut elämässä ja työelämään pääsy helpottunut. monet,70-luvulta muutoksia alkaneen pysyvän asumisen Silti osin kiertävääkin elämää viettäneet roGreen Care – toimijaa ja ikäihmistä yhdistävät yhteiset intressit Elinolosuhteet parantuneet, manivanhukset ovat kuuluvat edelleen koulutussosiaalisesti ja tataso noussut heikommin ja työelämään pääsy helpottunut. Silti loudellisesti toimeentulevaan väestönGreen – toimijaa ja ikäihmistä yhdistävät yhteiset intressit monet, osin Care kiertävääkin elämää viettäneet romaniosaan. vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoimmin toimeentulevaan väestönosaan. Romanivanhuksilla ei ole kokemusta liikunnan, Green Care – toimijalla on vihreä peukalo, kainalossaan lempeä eläinkaveri tai ympärillään vehreä harrastusten ja ruokavalion merkityksestä elämänmaatila. Romanivanhuksilla ei ole kokemusta liikunnan, laatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus eivät Green Care – toimijalla on vihreä peukalo, kainalossaan lempeä eläinkaveri tai ympärillään vehreä harrastusten ruokavalion merkityksestä elämäntavoita heitä.jaPuutteellisesta koulunkäynnistä johmaatila. Itä‐Suomen yliopiston biologian laitos suunnitteli ja toteutti yhdessä Savon ammatti‐ ja aikuisopiston laatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja tuen lukuja kirjoitustaidottomuus onvalistus suurin eivät syrsekä Ylä‐Savon ammattiopiston kanssa yhteensä 30‐ opintoviikon täydentävän monimuotokoulutuksen tavoita heitä. Monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä jäyttävä tekijä. Monet vanhukset kokevat yksinäiItä‐Suomen yliopiston biologian laitos suunnitteli ja toteutti yhdessä Savon ammatti‐ ja aikuisopiston ja tyhjyyttä elämässään. syyttä ja tyhjyyttä elämässään. osana SENNI–projektia. Koulutus oli suunnattu erityisesti sosiaali‐ ja terveysalan ammattilaisille ja heille sekä Ylä‐Savon ammattiopiston kanssa yhteensä 30‐ opintoviikon täydentävän monimuotokoulutuksen täydennyskoulutus tarjosi runsaasti erilaisia lähestymistapoja käyttää eläimiä, luontoa, puutarhaa ja osana SENNI–projektia. Koulutus oli suunnattu erityisesti sosiaali‐ ja terveysalan ammattilaisille ja heille Virkistykseen ja harrastukseen tarkoitetut julkiset Toimisto täydennyskoulutus tarjosi runsaasti erilaisia lähestymistapoja käyttää eläimiä, luontoa, puutarhaa ja maaseudun toiminnallista arkea tuottaakseen yhä laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja Toimisto avoinna palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kolmaaseudun toiminnallista arkea tuottaakseen yhä laadukkaampaa, vaikuttavampaa ja asiakaslähtöisempää hoiva‐, hoito‐ ja kuntoutustyötä. ma-ke 9.30-13.30. mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia. - se on viisautta Projektin tavoitteet •De tukea romanivanhusten itsenäistä ja mielekästä patti phuuridenge - douva hin godjiba kotona asumista Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt kunnia vanhuksille kasvokkain yhteiskunnan palvelujen kanssa, sillä •Anna - seohjata on viisauttaromanivanhuksia vanhuspalvelujen nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikkakunnalla. Elinolosuhteet ovat parantuneet, kouRomaniväestön on tapahtunut suuria lutustaso noussut elämässä ja työelämään pääsy helpottunut. käyttäjiksi muutoksia alkaneen pysyvän asumisen Silti monet,70-luvulta osin kiertävääkin elämää viettäneet roElinolosuhteet ovat parantuneet, manivanhukset kuuluvat edelleen koulutussosiaalisesti ja ta• valistaa romanivanhuksia hyväntaso terveyden noussut heikommin ja työelämään pääsy helpottunut. Silti loudellisesti toimeentulevaan väestönmonet, osin kiertävääkin elämää viettäneet romaniosaan. ja kunnon merkityksestä vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoimmin toimeentulevaan väestönosaan. Romanivanhuksilla ei ole kokemusta liikunnan, • tarjota informaatiota ja tietoa valtakunnallisesti harrastusten ja ruokavalion merkityksestä elämänRomanivanhuksilla ei ole kokemusta liikunnan, laatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus eivät kulttuurisensitiivisistä palveluista harrastusten ruokavalion merkityksestä elämäntavoita heitä.jaPuutteellisesta koulunkäynnistä johlaatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja tuen lukuja kirjoitustaidottomuus onvalistus suurin eivät syr• tarjota koulutusta ja neuvontaa tavoita vanhuspalvelujen Monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä jäyttäväheitä. tekijä. Monet vanhukset kokevat yksinäija tyhjyyttä elämässään. syyttä ja tyhjyyttä elämässään. tarjoajille Virkistykseen ja harrastukseen tarkoitetut julkiset palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kol• tarjota sosiaalineuvontaa romanivanhuksille mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia. Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he uskaltautuisivat ja osaisivat hakeutua yleisten palvelujen piiriin. Phurane kaale on RAY:n romaniToisaaltatukema vanhuspalvelujen tarjoajat kaipaavat kipeästi tietoa ja opastusta erilaisten kulttuurien huomioivanhuksille suunnattujen kulttuuri sensitiivisten misessa. Phurane kaale on RAY:n tukema romanivanhuksille palvelujen ohjaus-, käyttö- ja kehittämisprojekti. suunnattujen kulttuurisensitiivisten palvelujen ohjaTietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön us-, käyttö- ja kehittämisprojekti. kuuluville romanivanhuksille turvallinen ja kulttuuria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoidossakin. Toimisto Toimisto avoinna ma-ke 9.30-13.30. asiakaslähtöisempää hoiva‐, hoito‐ ja kuntoutustyötä. Ensimmäiset Green Care –toimijat valmistuvat marras‐joulukuussa 2013. He käyttävät Green Care – Yhteystiedot Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he Ensimmäiset Green Care –toimijat valmistuvat marras‐joulukuussa 2013. He käyttävät Green Care – Linnanrakentajantie 6 C 3 uskaltautuisivat ja osaisivat hakeutua yleisten palvemenetelmiä joko itsenäisinä yrittäjinä tai hoiva‐ ja hoitoalan yrityksissä. Yhteystiedot Linnanrakentajantie 6 C 3 00880 Helsinki menetelmiä joko itsenäisinä yrittäjinä tai hoiva‐ ja hoitoalan yrityksissä. 00880 Helsinki lujen piiriin. Projektipäällikkö SENNI ‐projektissa kehitettiin kolme erilaista Green Care – palvelumallia ikäihmisten tarpeisiin. SENNI ‐projektissa kehitettiin kolme erilaista Green Care – palvelumallia ikäihmisten tarpeisiin. Toisaalta vanhuspalvelujen tarjoajat kaipaavat kipeäsKullekin ryhmälle valittiin yksi ryhmää yhdistävä GC‐elementti. Projektipäällikkö Tiina Pirttilahti ti Kullekin ryhmälle valittiin yksi ryhmää yhdistävä GC‐elementti. tietoa ja opastusta erilaisten kulttuurien huomioi- Tiina Pirttilahti mobile: 044 088 1003 Projektityöntekijä Riitta Wallenius mobile: 044 330 8944 misessa. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön Ennaltaehkäisevä turvallinen Ennaltaehkäisevä kulttuukuuluville romanivanhuksille ja ria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoidossakin. Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt kasvokkain yhteiskunnan palvelujen kansPhurane kaale on RAY:n tukema romanivanhuksille suunnattujen kulttuurisensitiivisten palvelujen ohjasa, sillä nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikkakunnalla. us-, käyttö- ja kehittämisprojekti. Elinolosuhteet ovat parantuneet, koulutustaso noussut ja työelämään pääsy helpottunut. Silti monet, osin kiertävääkin elämää viettäneet romanivanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja 2013-201 5. Projekti on kolmivuotinen Omaisten hoitoon luottaneet vanhukset ovat nyt kasvokkain yhteiskunnan palvelujenväestönosaan. kanssa, sillä taloudellisesti heikommin toimeentulevaan nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikRomanivanhuksilla ei oleElinolosuhteet kokemusta harrastusten ja ruokavalion merkitykseskakunnalla. ovatliikunnan, parantuneet, kouRomaniväestön elämässä on tapahtunut suuria lutustaso noussut ja työelämään pääsy helpottunut. tä elämänlaatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus eivät tavoita heitä. Puutteellisesta muutoksia alkaneen pysyvän asumisen Silti monet,70-luvulta osin kiertävääkin elämää viettäneet rokoulunkäynnistä johtuen lukujaparantuneet, kirjoitustaidottomuus on suurin syrjäyttävä tekijä. Monet Elinolosuhteet ovat manivanhukset kuuluvat edelleen koulutussosiaalisesti ja tanoussut heikommin ja työelämään pääsy helpottunut. Silti loudellisesti toimeentulevaan väestönvanhukset kokevattaso yksinäisyyttä ja tyhjyyttä elämässään. monet, osaan. osin kiertävääkin elämää viettäneet romaniDe patti phuuridenge Virkistykseen ja harrastukseen tarkoitetut julkiset palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudel- douva hin godjiba Romani_esite_PhuraneKaale_090910.indd 2 hoitoonväestönosaan. luottaneet vanhukset ovat nyt lisesti heikoimmin toimeentulevaan Romanivanhuksilla ei Omaisten oletavoita kokemusta liikunnan, eivätkä sektorin palvelut vanhuksia. Anna kunnia kolmannen vanhuksille kasvokkain yhteiskunnan palvelujen kanssa, sillä harrastusten ja ruokavalion merkityksestä elämän- se on viisautta nuoret opiskelevat tai työskentelevät toisella paikRomanivanhuksilla eikakunnalla. ole kokemusta liikunnan, laatuakaipaavat lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus eivät Romanivanhukset erityistoimia, jotta uskaltautuisivat ja osaisivat hakeutua Elinolosuhteet ovat he parantuneet, kouRomaniväestön on tapahtunut suuria lutustasomerkityksestä noussut elämässä ja työelämään pääsy helpottunut. ruokavalion elämäntavoita heitä.jaPuutteellisesta koulunkäynnistä johmuutoksia alkaneen pysyvän asumisen Silti monet,70-luvulta osin kiertävääkin elämää viettäneet royleisten palvelujenharrastusten piiriin. laatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus tuen lukuja kirjoitustaidottomuus on suurin syrElinolosuhteet ovat parantuneet, koulutusmanivanhukset kuuluvat edelleeneivät sosiaalisesti ja tataso noussut ja työelämään pääsy helpottunut. Silti loudellisesti heikommin toimeentulevaan väestöntavoita Monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä jäyttäväheitä. tekijä. Monet vanhukset kokevat yksinäiToisaalta vanhuspalvelujen tarjoajat kaipaavat kipeästi tietoa ja opastusta erilaisten kulttuumonet, osaan. osin kiertävääkin elämää viettäneet romanija tyhjyyttä elämässään. syyttä ja tyhjyyttä elämässään. vanhukset kuuluvat edelleen sosiaalisesti ja taloudelrien huomioimisessa. lisesti heikoimmin toimeentulevaan väestönosaan. Romanivanhuksilla ei ole kokemusta liikunnan, harrastusten tarkoitetut ja ruokavalion merkityksestä elämänVirkistykseen ja harrastukseen julkiset Toimisto Tietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön kuuluville romanivanhuksille turvalliRomanivanhuksilla ei ole kokemusta liikunnan, laatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus eivät Toimisto avoinna palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kol- elämänharrastusten ruokavalion merkityksestä tavoita heitä.jaPuutteellisesta koulunkäynnistä johnen ja kulttuuria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoidossakin. laatua lisäävinä tekijöinä. Kuntoutus ja valistus eivät tuen lukuja kirjoitustaidottomuus on suurin syrma-ke 9.30-13.30. mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia. Projekti on kolmivuotinen 2013-2015. Romani_esite_PhuraneKaale_090910.indd 2 9.9.2010 11:47:42 a he lve- Yhteystiedot eäsioi- Projektipäällikkö öön uuhoi- Projektityöntekijä Riitta Wallenius mobile: 044 330 8944 9.9.2010 11:47:42 Tasapainottava Tasapainottava 9.9.2010 11:47:42 Green Care‐ palvelun vetovoima perustuu myös siihen, että toimijalla ja asiakkaalla on yhteinen Green Care – toiminta tarjoaa virikkeellistä tekemistä erilaisille asiakkaille yhdessä muiden samanhenkisten kanssa tai yksilöllistä toimintaa kohdistettuna juuri asiakkaan omiin tavoitteellisiin Green Care – toiminta tarjoaa virikkeellistä tekemistä erilaisille asiakkaille yhdessä muiden tarpeisiin. Lisää SENNI–projektista sivulta www.uef.fi/senni. SENNI–projektin Green Care–yrittäjät samanhenkisten kanssa tai yksilöllistä toimintaa kohdistettuna juuri asiakkaan omiin tavoitteellisiin löydät SENNI Facebook–sivuilta! tarpeisiin. Lisää SENNI–projektista sivulta www.uef.fi/senni. SENNI–projektin Green Care–yrittäjät löydät SENNI Facebook–sivuilta! 9.9.2010 11:47:42 Tiina Pirttilahti mobile: 044 088 1003 Toimintakykyä Toimintakykyä lisäävä lisäävä kiinnostuksen kohde. Yhteinen intressi tuo uudenlaisen tarttumapinnan sosiaali‐ ja terveysalan Green Care‐ palvelun vetovoima perustuu myös siihen, että toimijalla ja asiakkaalla on yhteinen toimijalle kohdata asiakas hänelle mieluisassa elämysmaailmassa. kiinnostuksen kohde. Yhteinen intressi tuo uudenlaisen tarttumapinnan sosiaali‐ ja terveysalan toimijalle kohdata asiakas hänelle mieluisassa elämysmaailmassa. 9.9.2010 11:47:42 Linnanrakentajantie 6 C 3 00880 Helsinki Riitta Wallenius mobile: 044 330 8944 Ennaltaehkäisevä palvelumalli on niille ikäihmisille, joilla toimintakykyä on vielä runsaasti jäljellä. Toimisto Toimisto avoinna ma-ke 9.30-13.30. Ennaltaehkäisevä palvelumalli on niille ikäihmisille, joilla toimintakykyä on vielä runsaasti jäljellä. Toimintakykyä ylläpitävä malli on niille ikäihmisille, joilla on jo jonkin asteisia toimintakyvyn Toimintakykyä ylläpitävä malli on niille ikäihmisille, joilla on jo jonkin asteisia toimintakyvyn muutoksia ja tasapainottava toimintamalli on niille ikäihmisille, joilla muistisairaus on edennyt jo muutoksia ja tasapainottava toimintamalli on niille ikäihmisille, joilla muistisairaus on edennyt jo vaikeaan vaiheeseen. vaikeaan vaiheeseen. Tervetuloa tutustumaan Kuntamarkkinoille osastollemme S.14, 2. krs. Romani_esite_PhuraneKaale_090910.indd 2 Projektityöntekijä nyt sillä aiktavoita Monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä jäyttäväheitä. tekijä. Monet vanhukset kokevat yksinäija tyhjyyttä elämässään. syyttä ja tyhjyyttä elämässään. ouYhteystiedot Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he uria nut. Virkistykseen ja harrastukseen tarkoitetut julkiset ma-ke 9.30-13.30. Toimisto Toimisto: avoinna Linnanrakentajantie 6C3 uskaltautuisivat ja osaisivat hakeutua yleisten palveToimisto avoinna palvelut jäävät useimmilta käyttämättä, eivätkä kolisen ro00880 Helsinki lujen piiriin. ma-ke 9.30-13.30. mannen sektorin palvelut tavoita vanhuksia. Yhteystiedot: taLinnanrakentajantie 6 CProjektipäällikkö 3,Yhteystiedot 00880 Helsinki Romanivanhukset kaipaavat erityistoimia, jotta he Silti önToisaalta vanhuspalvelujen tarjoajat jakaipaavat kipeäsLinnanrakentajantie 6 C 3 uskaltautuisivat osaisivat hakeutua yleisten palve00880 Helsinki lujen piiriin. aniTiina Pirttilahti ti tietoa ja opastusta erilaisten kulttuurien huomioiProjektipäällikkö: mobile: 044 088 1003 misessa. delToisaalta vanhuspalvelujen tarjoajat kaipaavat kipeäsProjektipäällikkö Pirttilahti puh. 044 088 1003 Y:n tukema romanivanhuksille Tiina Pirttilahti ti tietoa ja opastustaTiina erilaisten kulttuurien huomioin. nan, mobile: 044 088 1003 misessa. tarjota vähemmistöön Projektityöntekijä risensitiivisten palvelujen ohjaTietoa tarvitaan, jotta voidaan mänPhurane kaale on RAY:n tukema romanivanhuksille Projektityöntekijä: misprojekti. romanivanhuksille turvallinen ja kulttuuRiitta Wallenius Projektityöntekijä suunnattujen kulttuurisensitiivistenkuuluville palvelujen ohjaTietoa tarvitaan, jotta voidaan tarjota vähemmistöön nan, ivät us-, käyttö- ja kehittämisprojekti. ria huomioiva vanhuuskuuluville romanivanhuksille turvallinen ja kulttuu-puh. 044 Riitta Wallenius mobile: 044 330 8944 niin kotona kuin laitoshoiRiitta Wallenius 330 8944 mänohmobile: 044 330 8944 ria huomioiva vanhuus niin kotona kuin laitoshoiotinen 2013-2015. Projekti on kolmivuotinen 2013-201 dossakin. 5. dossakin. ivät syryttä näi- iset kol- mobile: 044 088 1003 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 25 ”Ei pelkästään vuosia elämään vaan elämää vuosiin” Osallisuutta lähiympäristöstä -hankkeessa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia osallisuuden keinoin Osallisuuden ja yhteisyyden kokeminen ovat merkittäviä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä ja voimavaroja tukevia tekijöitä ikääntyneillä henkilöillä. Osallisuus tarkoittaa mukanaoloa, vaikuttamista ja huolenpitoa sekä yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. Ikäihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen ja osallistumiseen tulee vahvistaa, jotta heillä säilyy tunne merkityksellisyydestä ja lähiympäristöönsä kuulumisesta. Osallisuuden tukemista suunniteltaessa on huomioitava eri kohderyhmien tarpeet. Kolmatta ikäänsä elävät aktiiviset ikäihmiset tarvitsevat hyvinvointia tukevaa neuvontaa ja mahdollisuuksia toimia esimerkiksi vapaaehtoisina ja vertaistukijoina. Neljännessä ja viidennessä iässä tuen tarpeet muuttuvat yksilöllisesti heikentyneen toimintakyvyn myötä. Yhteistyössä tavoitetaan ja tuetaan yksinäisyydestä ja alakuloisuudesta kärsiviä ikäihmisiä Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke (2012–2015) kohdistuu syrjäytymisriskissä oleviin alakuloisiin ja yksinäisyyttä kokeviin, omissa kodeissaan asuviin ikäihmisiin. Hankkeen aikana luodaan etsivän työn toimintatapoja, joiden avulla nämä henkilöt voidaan tavoittaa nykyistä paremmin. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin, Jyväskylän seurakunnan Diakonian vanhustyön kehittämishankkeen ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Yhteistyömuotojen vahvistaminen on erittäin tärkeää, jotta voimme tavoittaa ja aidosti tukea ikäihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin. Moniammatilliset tapaamiset lisäävät tie- toisuutta eri tahojen toiminnasta ja madaltavat yhteyden ottamisen kynnystä asiakkaan asiassa. Ikäihmisen toiveet lähtökohtana Etsivän työn kautta löydettyjen ikäihmisten luona käydään, pohditaan yhdessä heidän kanssaan jokaisen omaa elämäntilannetta sekä mietitään tarvittavia tukitoimia, sosiaalisia yhteyksiä ja osallistumismahdollisuuksia. Kun pyrimme huomioimaan ikäihmisen omat toiveet ja tarpeet, hän voi kokea arvostusta ja tuemme hänen voimavarojaan. Vapaaehtoistyö voimavarana Toisena kohderyhmänä ovat aktiiviset vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet ikäihmiset. Heidän osallisuuttaan pyritään lisäämään mahdollistamalla vapaaehtoistyössä toimiminen sen eri muodoissa sekä oman alueen toimintojen suunnitteluun osallistuminen. Vapaaehtoiset toimivat henkilökohtaisina ystävinä auttaen mm. ulkoilussa ja asioinnissa keskustelun ollessa aina tärkeä osa autettavan tukemista. Hankkeessa toimii myös vapaaehtoisten vetämiä matalan kynnyksen keskusteluryhmiä. Vapaaehtoisten osaamisen ja toiveiden huomioiminen antaa hyvän pohjan ilon saamiselle toimintaan osallistumisesta. Vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus kokemusten jakamiseen ryhmässä, mikä tukee heidän jaksamistaan ja lisää johonkin kuulumisen tunnetta. Vapaaehtoistyön saamiseksi toimivaksi ja arvostetuksi toimintamuodoksi ammattityön rinnalle vaatii vielä ajattelutapojen muutosta, mutta tästä löytyy positiivisia kokemuksia. Ideariihi mahdollistaa uusia luovia ratkaisuja Alueelliset lähiverkkoryhmät ovat toimintamuoto, jossa eri toimijoita ja asukkaita kutsutaan säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen arvioimaan ja kehittämään ikäihmisille tarjottavia paikallisia toimintamahdollisuuksia. Kun ryhmä tulee tutuksi, yhdessä ideoiden ja voimavaroja yhdistäen saadaan enemmän aikaan. Jyväskylässä toimii myös vanhusvapaaehtoistyöryhmä, jossa pohditaan mm. yhteistyömahdollisuuksia eri vapaaehtoistoimijoiden kesken. Katja Pynnönen, 044 7850 196, [email protected] Irma Äyräväinen, 044 7145 966, [email protected] GeroCenter on ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä tutkimus- ja kehittämiskeskus. Käynnissä olevia hankkeitamme ovat Ray:n rahoittama Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke sekä Kelan omaishoitajien kuntoutuskurssien arviointitutkimus ja Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta -hanke. Tarjoamme myös koulutus- ja asiantuntijapalveluita kehittämistyön tueksi. www.gerocenter.fi. Syksyn Vanhustenviikolla useita teematapahtumia Valtakunnallista vanhustenpäivää ja -viikkoa vietetään jälleen lokakuussa 6.–13.10. Tämän vuoden teemana on Hyviä vuosia – Goda år. Teeman kautta Vanhustyön keskusliitto haluaa nostaa esiin, että ikääntyminen on jokaisen kohdalla omanlaistaan ja hyviä vuosia voi viettää, vaikka rajoitteita toimintakykyyn vuosien mittaan tulisikin. Valtakunnallista vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään sunnuntaina 6.10.2013 Porvoossa. Hyviin vuosiin ikääntyneenä liittyy monenlaisia asioita. Toimintakyky on yksi keskeinen tekijä. Elämään tulee uutta suhteellisuutta ja ymmärrystä siitä, että kaikkea ei jaksa ihan samaan tahtiin kuin nuorempana. Iloa ja nautintoa tuovat pienetkin asiat. Hyvää terveyttä toivotaan ja turvallista asumista ja hoivaa, kun sen aika koittaa. Tärkeintä ikäihmisille on itsemääräämisoikeus, oikeus päättää omista asioistaan, oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Keskeistä on myös arvostuksen kokeminen ja tarpeellisuuden tunne, luonnehtii Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen Vanhustenviikon teemaa. Tietotekniikkaan liittyvää kansallista SeniorSurf-teemapäivää vietetään tiistaina 8.10. SeniorSurf-päivää on vietetty jo muissa Pohjoismaissa. Nyt ideaa viedään eteenpäin laa- jamittaisen yhteistyön avulla Suomessa. Tavoitteena on, että teemapäivänä ikäihmiset, jotka eivät vielä ole päässeet tutustumaan Internetin mahdollisuuksiin, voivat kokeilla sitä mukavalla ja turvallisella tavalla opastajien seurassa. Muun muassa kirjastot, palve- lukeskukset, tietotuvat ja muut yhteisöt avaavat ovensa SeniorSurf-päivänä. Vanhustyön keskusliitto koordinoi teemapäivää ja liiton verkkosivuilta www.vtkl.fi>SeniorSurf-päivä löytyy idealehtinen tapahtumien järjestämiseksi. Tapahtumille on myös oma Facebook-sivu www.facebook.com/seniorsurf. suomi. – Tietotekniikka mahdollistaa elämänpiirin laajentamisen. Vaikka kotoa ei pystyisi enää liikkumaan, voi vaihtaa mielipiteitä, olla yhteydessä sukulaisiin ja tuttaviin, oppia uutta ja löytää viihdettä ja virikkeitä, Pirkko Karjalainen kannustaa. muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Vanhustenpäivä ja -viikko on esillä myös Facebookissa. Sivuille toivotaan ilmoituksia tapahtumista, joita järjestetään vanhustenviikolla. Lempeä kosketus -teemapäivää vietetään keskiviikkona 9.10. Suomen Kosmetologien yhdistys yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa on kutsunut oppilaitoksia ja yhdistyksen jäsenyrityksiä järjestämään teemapäivänä tapahtumia palvelutaloissa tai liikkeissä. Teemapäivän avulla kannustetaan pitämään huolta ihostaan ja itsestään. Myös ikäihmisellä on oikeus nautintoon ja kauneuteen, se tuo elämäniloa arkipäivään. Vanhustenpäivä on ensimmäisiä valtakunnallisia teemapäiviä. Ensimmäinen järjestettiin syyskuussa 1954. Vuonna 1967 juhlan ajankohdaksi vakiintui lokakuun ensimmäinen sunnuntai. 1972 vanhustenpäivään lisättiin vanhustenviikko. Vanhustyön keskusliitto on runsaan 340 vanhusten hyväksi työskentelevän yhteisön keskusjärjestö. Jäsenyhteisöt ylläpitävät mm. palvelutaloja, vanhainkoteja ja muistisairaiden hoivakoteja eri puolilla maata. Yhteisöt tarjoavat myös koti- ja tukipalveluita sekä järjestävät monipuolista vapaaajan toimintaa vanhuksille sekä ohjaavat vapaaehtoistyötä. Liiton jäseninä on myös valtakunnallisia eläkeläis- ja potilasjärjestöjä sekä tutkimusyhteisöjä. Raha-automaattiyhdistys tukee avustuksin keskusliiton toimintaa. Vanhustyön keskusliitto on tuottanut kampanjamateriaalina julisteen ja lehden innoittaakseen eri yhteisöjä viettämään vanhustenviikkoa. Aineistoa on postitettu kevään ja kesän aikana laajasti vanhustyössä toimiville tahoille ympäri Suomen. Aineisto on ladattavissa keskusliiton nettisivuilla Vanhustenpäivä ja -viikko. Valtakunnallista vanhustenpäivän pääjuhlaa vietetään sunnuntaina 6.10.2013 Porvoossa. Juhlaa valmistellaan yhdessä Porvoon kaupungin, vanhusneuvoston ja Lisätietoja Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, 050 636 11 Leena Valkonen, viestintäpäällikkö, 050 4210 762 etunimi.sukunimi vtkl.fi 26 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Elinvoimaa liikunnallisella kuntoutuksella Jokainen liikkeelle saatu ikäihminen ja onnistunut omaisten ohjaus tuovat energiaa ja hyvää oloa niin asiakkaalle kuin fysioterapeutille. Suomen Fysiogeriatrian kuntoutustiimit näkevät päivittäisessä työssään kuntoilun mahdollisuudet ja vaikutuksen. Ikääntyneiden ja muistisairaiden elämän laadun ylläpitämisessä ja säilymisessä kotioloissa on laajamittaisella kuntoutuksella suuri merkitys. Fyysinen aktiivisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla voidaan lievittää vanhenemiseen liittyvää biologisten voimavarojen nopeaa heikkenemistä. Pitkäaikainen vuodelepo ja passiivinen elämäntyyli vievät alaraajojen lihasvoiman yllättävän nopeasti. Ihmisiä kannattaa rohkaista fyysiseen aktiivisuuteen ja tarjota erilaisia liikunnallisia mahdollisuuksia. Liikunnan ja kuntoutuksen vaikutuksista terveyteen on myös paljon näyttöä. Viikon vuodelepo vie alaraajojen lihasvoimasta 25%. Liikunnallisella muistikuntoutuksella on tutkitusti tuloksellista vaikutusta. Ikäihmisen kunto, kuntoutuminen ja toimintakyky on myös jokaisen ihmisen oman tahdon asia. -On tärkeää, että ikäihmiset ja muistisairaat saadaan innostumaan liikkeelle ja oman toimintakyvyn ylläpitämisestä, olipa sitten kyseessä arjen askareista selviytyminen, kä- Fysiogeriatrian ammattitaitoinen tiimi. velykyvyn paraneminen tai vaativamman kunnon ylläpitäminen. Innostus ja motivaatio syntyvät, kun arjen askareet sujuvat paremmin ja väsyminen on vähäisempää, vakuuttaa toimitusjohtaja Maija Käyhty Fysiogeriatriasta. Koulutusta positiiviseen vanhustyöhön hoitohenkilökunnalle Suomen Fysiogeriatria on fysiogeriatrisen kuntoutuksen edelläkävijä ja uranuurtaja Suomessa. Jo 30- vuoden ajan yritys on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa ikäihmisten ja muistisairaiden kuntoutuspalveluita sekä kouluttamassa hoitohenkilökuntaa. Yritys on erikoistunut muistisairaiden kuntouttamiseen ja monipuolisten geriatristen kuntoutuspalvelujen tarjoamiseen. Koulutus, kuntoutussuunnitelmat, kuntoarviot sekä neuvonta ja ohjaus ovat tärkeässä roolissa, kun yritys palvelee eri kohderyhmiä. - Suomen Fysiogeriatrian asiakkaita ovat ikäihmiset, veteraanit, muistisairaat, omaiset sekä hoitohenkilökunta, jotka toivovat kuntoutusta kotiin ja hoivakotiin. Ikääntyneisiin ja muistisairauksiin erikoistuneet fysioterapeutit voidaan tilata toteuttamaan kuntoutusta kotona ja hoivakodeissa sekä kouluttamaan henkilökuntaa, Maija Käyhty kertoo. Syksy 2013 KOULUTUKSET Tilkan auditoriossa Koulutusten kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilökunta Ergonomia-potilassiirrot, koulutus 2.10.2013 Käytännönläheinen koulutuspäivä siitä, miten apuvälineillä ja oikeilla otteilla kevennetään hoitajien työtä. Oikein käytettynä apuvälineet helpottavat siirtymistä ja säästävät vanhuksen sekä hoitajan voimavaroja. Hinta 150€ + alv 24% / hlö Dementiatyön Passi®, koulutus 17.-18.10.2013 Koulutus on käytännönläheinen, inhimillisyyteen perustuva lähestymistapa dementiatyöhön. Koulutuksen teemana ovat muistikuntoutus, lääkehoito ja haasteet, mielen merkitys, persoona muistisairaan ihmisen ymmärtämisessä sekä ravitsemuskuntoutus. 290€ + alv 24% /hlö Vanhusten monipuolinen kuntoutus - onnistuuko arjessa? Koulutuspäivä 30.10.2013 Päivän aiheina mm.: Hyvät kuntoutuskäytännöt, koti kuntoutuksen keskiössä, liikunnallinen muistikuntoutus, musiikin merkitys kuntoutuksessa, kulttuurimuutos vanhustyössä ja taiteen merkitys kuntoutuksessa. Hinta 190€ + alv 24% / hlö MUISKU -muistikuntoutusohjaaja, koulutus 21.-22.11.2013 Koulutuksessa saat tietoa muistisairauksien vaikutuksista fyysiseen toimintakykyyn. Tutustut muistisairaan ihmisen maailmaan ja saat valmiuksia vuorovaikutustaitoihin. Perehdyt muistikuntoutukseen, fysioterapiaan, ryhmien ohjaukseen ja päiväkuntoutukseen. 290€ + alv 24% /hlö Kysy myös tilauskoulutuksista: - Muistikuntoutuksen teemapäivä - Kuntouttava työote - Ergonomiakoulutus - Hoivahenkilöstön työhyvinvointi Tarkempi ohjelma www.fysiogeriatria.fi. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Suomen Fysiogeriatria Oy 09 3922 302 • info@fysiogeriatria.fi Tutkimusprojektin päiväkuntoutusryhmä kuntoilee. Kuntoutussuunni telma laaditaan ikäihmisen ja muisti sairaan tarpeisiin pohjautuen - Suunnitelman lähtökohtana on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen ajatus, että asiakkaan omia toiveita kunnioitetaan. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan oma henkilökohtainen liikunta- ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutujan tarpeiden mukaan räätälöidyllä toiminnalla tuetaan asumista kotona pidempään. Yksilöllisellä kuntoutussuunnitelmalla tavoitellaan sujuvaa arkea ja entistä parempaa elämisen laatua, Käyhty määrittelee. -Suomen Fysiogeriatria on kehittänyt muistisairaita varten oman kotikuntoutuskonseptin, jossa arvioidaan tarpeet sekä ohjataan toimintaan. Kuntoutuksen harjoitteilla parannetaan yhdessä liikkumiskykyä, lihasvoimaa, hengitystä ja tasapainoa, rentoutetaan mieltä sekä kehoa. Liikunnallinen muistikuntoutus hidastaa kotona asuvien toimintakyvyn ja muistin heikkenemistä. Käyhtyn mukaan omaishoitajien tukeminen ja elämänlaadun parantaminen on kuntoutusprosessiin erittäin tärkeä osa-alue. - Toimintamme kantava voima on, että kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaidemme ääntä, Maija Käyhty korostaa. Muistisairaiden liikunnallinen kuntoutus on tutkitusti tuloksellista -Olemme olleet mukana Suomessa ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa, Käyhty mainitsee. -”Kotona asuvien dementiapotilaiden kuntoutus”tieteellinen tutkimushanke toteutettiin Kelan rahoittamana yhteistyössä Vanhustyön Toimipisteemme historiallisessa Tilkassa. Ikä ei ole este liikunnalle,jos muuten on terve.89 vuotias Anna Riipinen ulkoilee potkupyörällä päivittäin. keskusliiton sekä Oulun- ja Helsingin yliopistojen kanssa vuosina 2007- 2011. Tutkimusta johti professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Geriatrista fysioterapiaa toteutettiin yksilöllisenä kotikuntoutuksena ja päiväkuntoutuksena 10 hengen ryhmässä vuoden ajan. Vuoden jälkeen tulivat uudet päiväkuntoutujat ja kotikuntoutusperheet, Käyhty selvittää. -Nyt on tieteellisesti todistettu, että muistikuntoutus kannattaa. Hyvät tulokset tulivat todellisiksi puolen vuoden harjoittelun kohdalla. Harjoittelun on oltava riittävän tehokasta sekä säännöllistä toimintaa. Vanhuslain tullessa voimaan 7/2013 haasteenamme on taistella ikäihmisten ja muistisairaiden oikeuksien puolesta ja saada kuntoutusta kotiin sekä hoivakotiin. Haasteenamme on saada ikäihmiset ja muistisairaat liikkumaan enemmän. Jotta muistisairas ja hänen puolisonsa voisivat asua sairauden edetessä pidempään kotona ja arki sujuisi mahdollisimman kitkattomasti heille on tarjottava tueksi myös kuntoutuspalveluita, Maija Käyhty painottaa. Fysiogeriatria toimii Tilkassa ja tammikuussa 2014 Lehtisaaren Senioritalossa sekä ”Kuntoutuskotipilotti” Espoon MikevanHelmessä -Moderni kuntoutuskeskus Fysiogeriatria Tilkka kuntosali, kotikuntoutus ja geriatristen fysioterapiapalveluiden lisäksi keskuksessamme toimii hyvinvointituotteiden myymälä sekä koulutuskeskus. HUR smart-card älykortilla toimivan kuntosali Tilkan laitteet ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaita. Laitteessa oleva selkeä kosketusnäyttö ja älykortille ladattu ohjelma tekee kuntosaliharjoittelusta iloista ja tehokasta. Suoritukset tallentuvat älykortille jolloin harjoitusohjelma on aina ajan tasalla. Säännöllinen kuntosaliharjoittelu pitää ikäihmisen ja muistisairaan kunnon korkealla ja mielen virkeänä, Maija Käyhty painottaa. - Samanlainen kuntosali palvelee MikevanHelmen toimipisteessämme Espoon Matinkylässä. Espoossa toteutamme lisäksi vuoden pituista ”Kuntoutuskoti-pilottia” Espoon kaupungin ja Mikevan yhteisprojektina espoolaisille kotiin kuntoutuville ikäihmisille, kertoo Maija Käyhty tyytyväisenä. -Fysiogeriatria Tilkka on koulutus- ja benchmarking vierailukohde alan ammattilaisille. Aamukahvit kokoavat yhteen kuntoutuksesta, vanhenemisesta ja muistisairauksista kiinnostuneet ammattilaiset. Muistikuntoutuksen teemapäivät, Muistikuntoutusohjaajakoulutus, DementiatyönPassi ja monet muut koulutukset tarjoavat monipuolista täydennyskoulutusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille, Maija Käyhty esittelee. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 27 Onko meillä tähän varaa? Kaatumisista ja murtumista aiheutuvat hoitopäivät ja muut haitat ovat tragedia yksilölle ja hänen läheisilleen. Puhumattakaan yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista. Kuntalaisen on otettava vastuu omasta terveydestään. Toimintakyvyn ylläpito ja omahoidon tuki ovat ratkaisu kuntalaisen selviytymiseen kotona. Yhteistyössä Luustoliiton kanssa kunnan jo olemassa olevia hyviä toimintoja voidaan tehostaa ilman lisäkustannuksia. Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu vuosittain 100 000 kaatumistapaturmaa, joista 40 000 vaatii sairaalahoitoa. Murtumista ja kaatumistapaturmista aiheutuu ylivoimaisesti eniten sairaalahoitopäiviä koko maassa. Esimerkiksi vuonna 2012 pelkästään Helsingissä yli 75-vuotiailla oli kaatumisista ja putoamisista aiheutuneita hoitopäiviä noin 110 000. Jokaisen lonkkamurtuman kokonaishoito vuoden aikana maksaa noin 22 000 euroa. Murtuma lisää laitoshoidon tarvetta. Jos murtuman saanut henkilö ei enää kotiudu, niin hoitokustannukset ovat keskimäärin 50 000 euroa vuodessa. Murtumasta seuraa moninkertainen uuden murtuman riski ja murtuma alentaa eliniän ennustetta. Joka 4. lonkkamurtumapotilas saa vuoden sisällä murtumasta jonkin uuden murtuman, joista puolet on lonkkamurtumia. Lisäksi joka 5. lonkkamurtumapotilas kuolee ensimmäisen vuoden aikana murtumasta. Väestön ikääntyessä kaatumiset ja murtumat lisääntyvät entisestään. Luunmurtuma on henkilökohtainen tragedia. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 40 000 murtumaa, joiden taustalla on luuston haurastuminen. Osteoporoottisen murtuman saa joka 3. yli 50-vuotias nainen ja joka 5. mies. Kaatumistapaturmista ja murtumista aiheutuu kustannuksia niin yhteiskunnalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle kuin murtuman saaneelle itselleen. Luustoterveyden edistäminen ja kaatumisten ehkäiseminen on kansantalouden ja -terveyden näkökulmasta keskeistä. heikkenemisen aiheuttamien terveydellisten ongelmien tunnistaminen sekä niihin liittyvä varhainen tuki. Lisäksi vanhuspalvelulaki edellyttää iäkkäiden kuntalaisten itsenäisen suoriutumisen järjestelmällistä edistämistä ja tukemista. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tehtäviin kuuluu myös kuntoutumisen edistäminen ja sopeutumisvalmennuksen järjestäminen, jos se ei ole määritelty Kelan tehtäväksi. Kela ei järjestä kuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta luustokuntoutujille (osteoporoosia ja osteopeniaa sairastaville henkilöille). Luustokuntoutujat jäävät usein yksin diagnoosinsa ja kysymyksiensä kanssa. Edellytys lääke- ja omahoitoon sitoutumiselle on ohjaus, opetus ja neuvonta, joista kuntoutujan kotikunnan perusterveydenhuolto on vastuussa. Järjestelmällinen yhteistyö ja ammattilaisten tarjoama omahoito-ohjaus ovat avaimia kaatumisien ehkäisyyn ja itsenäiseen kotona selviytymiseen. Kenellä on vastuu? Terveydenhuolto- ja vanhuspalvelulain mukaan kunnan tehtävänä on kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpito sekä parantaminen. Kunnan palveluiksi on myös määritelty iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn Miten kunta säästää? Murtumia sekä niiden kustannuksia ja haittoja voidaan ehkäistä antamalla luustokuntoutujille tietoa ja tukea heidän kotipaikkakunnallaan. ASKOtoiminta on Luustoliiton kehittämä luustokuntoutujien avo- ja ryhmämuotoinen omahoidon ja sopeutumisvalmennuksen malli. ASKO-toiminnan tavoitteena on luustokuntoutujan itsenäinen omahoidon toteuttaminen. ASKO-toimintamalli sisältää asiantuntijoiden kokoaman materiaalin sekä tarkan suunnitelman Luustoinfotilaisuuden ja/tai omahoitokurssin toteuttamisesta. Lisäksi ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja jatkuvaa tukea. Toimintaa kunnan tarpeisiin soveltamalla voidaan lisätä kuntoutujan hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta. ASKO-materiaalien hyödyntäminen ja toiminnan toteuttaminen ei vaadi suoraa • Valtakunnallinen kansanterveys-, potilas- ja liikuntajärjestö • Tarjoaa tietoa, tukea, toimintaa, edunvalvontaa ja virkistystä • 19 jäsenyhdistystä ja yhteensä 3500 jäsentä • Kansainvälisen osteoporoosisäätiön (IOF), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n, Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton Suomen Tule ry:n ja Soveltavan liikunnan yhdistyksen SoveLi ry:n jäsenliitto • www.luustoliitto.fi ! Aikapommi • Noin 40 000 luuston haurastumisesta johtuvaa murtumaa vuosittain • Osteoporoottinen murtuma joka 3. yli 50-vuotiaalla naisella ja joka 5. miehellä • Kaatumisten ja murtumien johdosta eniten sairaalahoitopäiviä koko maassa • Noin 7 300 lonkkamurtumaa vuosittain • Yhden lonkkamurtuman kokonaishoitokustannukset noin 22 000 €/ vuosi • Laitoshoidon jatkuessa lonkkamurtumapotilaan hoitokustannukset noin 50 000 €/ vuosi • Joka viides lonkkamurtumapotilas kuolee ensimmäisen vuoden aikana murtumasta Luustokuntoutuja jää usein yksin kysymystensä kanssa. (Kuva Ansa Holm) taloudellista panostusta yhteistyöpaikkakunnilta, sillä hankkeen rahoittaja on Rahaautomaattiyhdistys. ASKO-toiminta on mahdollisuus tehostaa ja koordinoida kunnassa jo olemassa olevia hyviä toimintoja ja käytäntöjä. Samalla voidaan lisätä ja kehittää paikallista yhteistyötä sekä ammattilaisten kesken että kolmannen sektorin kanssa. Kuntalaisten omahoitovalmiudet paranevat ja heillä on mahdollisuus selviytyä kotona pidempään. ASKO-toiminta on kunnan askel lähemmäs Terveydenhuoltolain peräänkuuluttamaa kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, perusterveydenhuollon vahvistamista ja kustannusten kasvun hillitsemistä. Luustoliiton tarjoamaa luustoterveyden omahoidon tietotaitopakettia ei ole tällä hetkellä mistään muualta saatavilla. Kuntoutujien arjessa toteutettava moniammatillinen ohjaus ja tuki on avain itsenäiseen ja pitkäjännitteiseen omahoidon toteuttamiseen. Omahoitovalmiuksia lisäämällä kuntoutuja pystyy hallitsemaan elämäntilanteensa ja ottamaan vastuun omasta terveydestään. Lisätietoja: Projektipäällikkö Pauliina Tamminen, Suomen Luustoliitto, puh. 050 371 4558, pauliina.tamminen@ luustoliitto.fi Lähteitä mm. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013; 129 (5): 452–3. Lüthje, Helkamaa, Kaukonen, Nurmi-Lüthje & Kataja 2012. Arch Gerontol Geriatr. 2012 May–Jun; 54(3): e294-9. Nurmi, Narinen, Lüthje & Tanninen 2003. Arch Orthop Trauma Surg 2003; 123: 551–4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013 mm. PERFECTaineisto vuodelta 2009 ja Piste tapaturmille -sivusto. LUUSTOLIITTO JA ASKO-HANKE 11.–12.9.2013 Kuntamarkkinat, osasto S.20, 2. krs, Kuntatalo, Helsinki LUUSTOLIITON TIETOISKU Vanhuspalvelulaki käytäntöön: kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana Iiris Salomaa, ft AMK, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki ja Rap-mummo Eila 12.9.2013 klo 12.00–12.20 Kuntamarkkinat, huone 4.11, 4. krs, Kuntatalo, Helsinki TERVETULOA! Rap-mummo Eila ottaa kantaa. (Kuva Ansa Holm) 28 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS MuistiApu-hankkeessa kehitetään verkostomaista toimintamallia Etelä-Karjalassa on parhaillaan meneillään MuistiApu-hanke, jonka tarkoituksena on kehittää muistisairaiden arjen ja toimintakyvyn tukemiseen asiakaslähtöinen toimintamalli panostamalla muistikuntoutuksen parissa työskentelevien osaamiseen ja työelämän laatuun. Toimintamallissa hyödynnetään verkostoitumista eri sektoreiden ja toimijoiden välillä. MuistiApu-hanketta hallinnoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Hanketta toteutetaan yhteistyössä seuraavien toimijoiden kanssa: Terveyspalvelu Puolakka Oy, Lappeenrannan Kuntoutus Oy, Savikunto Oy, Etelä-Karjalan Terveyspalvelu Oy, KaakkoisSuomen 4H piiri ry, Koti- ja hoivapalvelut Hyvinvointia Kotiin Oy ja Etelä-Karjalan Muisti ry. ”Nämä yritykset ja yhdistykset ovat olleet mukana jo hankkeen valmisteluvaiheessa, ja niillä on kokemusta/osaamista muistikuntoutuksesta”, kertoo MuistiApu-hankkeen projektipäällikkö Anne Hjelt. Hankkeen taustalla on Kansallinen muistiohjelma. ”Koko maassa sairastuu vuosittain 13 000 ihmistä muistisairauteen. Vuonna 2010 EteläKarjalan alueella arvioitiin olevan noin 3380 yli 65-vuotiasta muistisairasta. Vuonna 2025 heitä arvioidaan olevan jo lähes 5000”, Hjelt sanoo. Projektisuunnitelman mukaisesti palvelutuotanto toteutuu tulevaisuudessa yhä enemmän erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä. ”Se merkitsee siirtymistä julkisen hallinnon vahvasti johtamasta toiminnasta verkos tomaiseen monitoimijamalliin, johon kuuluvat olennaisesti asiakkaiden osallisuus sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Hankkeessa voimavaroja yhdistämällä uuden toiminnan tai palvelun kehittäminen mahdollistuu”, Hjelt selvittää. Toukokuun alussa 2012 alkaneen MuistiApu-hankkeen oli alun perin määrä kestää vuoden 2013 loppuun. Hanke on saanut jatkoaikaa 28.2.2014 saakka. Rahoituksesta vastaavat Eksote ja Tekes. Hanketta toteutetaan kolmessa vaiheessa, jotka ovat palveluntarjoajien ja avainammattiryhmien sekä hyvien käytäntöjen kartoitus, valmennus uusiin työkäytäntöihin ja mallin testaaminen ja levittäminen sekä arviointi. Avainryhmätoiminta hedelmällistä MuistiApu-hankkeen avainryhmään kuuluu kymmenen Eksoten edustajaa, kuusi yritysten edustajaa ja kaksi yhdistysten edustajaa. Mukana ovat myös hankkeen projektipäällikkö ja konsulttina yliopettaja Pirjo Vaittinen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Avainryhmätoiminta on ollut Anne Hjeltin mukaan erittäin hedelmällistä. ”Avainryhmän kanssa on käyty valtavan kiinnostavia keskusteluja, ja tapaamiset ovat luoneet hyvän mahdollisuuden verkostoitumiselle eri toimijoiden välille.” Hankkeessa ollaan luomassa muistikuntoutuksen yritysverkostoa, jonka tiedot tulisivat alustavasti verkkoon Hyvis.fi -sivustolle. Avainryhmän työskentelyä. Menossa muistikuntoutuksen uusien työkäytäntöjen suunnittelua sekä verkostojen luomista. ja palvelujärjestelmään liittyen sekä kurssi myös mahdollistaa vertaistuen saamisen. Tavoitteena on tehdä tästä pysyvä toimintamalli.” Lisäksi suunnitteilla on Eksoten oma Moodle-oppimisympäristö, jonka hyödyntämistä muistiosaamisen lisäämisessä suunnitellaan. Myös yritysverkoston mahdollisuutta oppimisympäristön käyttämiseen kartoitetaan. Anne Hjelt korostaa, että muistisairauksien osalta vaaditaan ammatti-ihmisiltä paljon osaamista. ”Tavoitteena olevan yksilöllisen hoidon ja kuntoutuksen kannalta esimerkiksi ikäihmisen elämänhistorian tunteminen on tärkeää ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Ja vaikka käytäntönä on kuntouttava työote, on hyvin tärkeää osata tunnistaa se vaihe, jolloin kotona ei voi enää pärjätä.” Vanhustyöhön tarvitaan lisää osaavia työntekijöitä. ”Yksi MuistiApu-hankkeen tavoitteista on lisätä vanhusten hoidon vetovoimaisuutta. Uskon, että alan houkuttelevuus lisääntyy sitä kautta, että palvelukokonaisuudet ja hoidon rakenne ovat kunnossa. Vaikka muistisairauksia ei vielä voida parantaa, sairastuneen toimintakykyyn voidaan vaikuttaa kuntoutuksella paljon”, Hjelt toteaa. Muistiasioihin liittyvää koulutusta suunniteltu Anne Hjelt on osallistunut pienryhmän jäsenenä muistiosaamisen kartoituksen suunnitteluun. Kartoituksesta on vastannut Vuokko Majoinen (Eksoten kehittämisohjelmahanke). Kartoituksen pohjalta on suunniteltu myös muistiasioihin liittyvää koulutusta. Esimerkiksi Saimaan amk:n ja Eksoten yhteistyönä on suunniteltu muistikoordinaattorikoulutusta ensi vuodelle. ”Hankkeessa on esitetty muistikoordinaattorien määrän lisäämistä suosituksia vastaavalle tasolle. Eksoten alueella tämä tarkoittaisi kymmentä tai yhtätoista muistikoordinaattoria”, Hjelt mainitsee. Myös ensitietokurssi-pilotin aikataulu ja sisältö on suunniteltu. Kurssille kootaan Eksoten muistipoliklinikan kautta noin 20 hengen pilottiryhmä muistisairaita, joista jokainen voi ottaa mukaan yhden omaisen. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa viikon välein kaksi tuntia kerrallaan. ”Ensikurssilla annetaan ohjausta ja neuvontaa muistisairauksiin, muistikuntoutukseen MuistiApu-hanke Uutta muistikuntoutukseen Anne Hjelt MuistiApu-hankkeen projektipäällikkö puh. 040 139 0331 yttä! Ota yhte [email protected] Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Chief Development Officer, Doc.Sci puh. 0400 655197 [email protected] Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Vaihde 05 352 000, faksi 05 352 7800 [email protected], [email protected] Valto Käkelän katu 3, PL 24, 53101 Lappeenranta www.eksote.fi Asiakasfoorumien tuloksia hyödynnetään uusien työkäytäntöjen luomisessa Kehittämistyötä ohjaavat osaltaan asiakasfoorumit. ”Asiakasfoorumit on toteutettu kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteistyössä Etelä-Karjalan Muisti ry:n kanssa Savitaipaleella, Parikkalassa ja Lappeenrannassa. Niihin on osallistunut muistisairaita ja heidän läheisiään sekä Eksoten ja seurakunnan edustajia. Kokoontumiset jatkuvat syyspuolella”, Hjelt kertoo. Asiakasfoorumien tuloksia hyödynnetään uusien työkäytäntöjen luomisessa. ”Omaiset ovat muistisairaan kotona asumisen onnistumisen kannalta merkittävä ryhmä. On mietittävä, millä tavoin heidän jaksamistaan voidaan tukea. Esimerkiksi sijaishenkilöitä ja päivätoimintaa tarvitaan. Myös psyykkisen tuen tarve on selvitettävä.” Laadukasta elämää muistisairaudesta huolimatta Eksoten kehittämisjohtaja Merja Tepponen uskoo, että MuistiApu-hankkeen myötä saadaan kehitetyksi sellaisia uusia toimintamalleja, joiden avulla ikäihmiset voivat elää laadukasta elämää muistisairaudesta huolimatta. Henkilöstölle hanke avaa uusia mahdollisuuksia kehittää omaa työtään. ”Valtakunnallisena tavoitteena on, että muistisairaat voisivat olla kotonaan niin kauan kuin mahdollista. Väestön ikääntymisen myötä on löydettävä uusia käytäntöjä, jotta tähän haasteeseen voidaan vastata. Julkisen puolen lisäksi mukaan tarvitaan yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita”, Tepponen sanoo. Tepposen mukaan yhteistyö eri osapuolten välillä on tuonut esille paljon uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. ”Yrityksiltä on tullut tosi kiinnostavia ideoita, kuten esimerkiksi se, että nuoret voisivat perustaa miniyrityksiä.” Hankkeen tavoitteena on helpottaa tiedon ja oikeiden palvelujen löytämistä muistisairauden eri vaiheissa. Myös tietämystä muistikuntoutuksen mahdollisuuksista pyritään lisäämään. ”Tarkoituksena on rakentaa hyvin toimiva palveluketju muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen”, Merja Tepponen summaa. MuistiApu-hanke on palkannut ajalle 1.9. - 31.12.2013 pilottikoordinaattorin, jonka tehtäviin kuuluu muistikoordinaattoritoiminnan jalkauttaminen käytäntöön sekä hankkeessa luotujen uusien toimintamallien testaaminen ja juurruttaminen. ”Pilottikoordinaattoriksi saatiin kokenut osaaja, joka ollut perustamassa muistipoliklinikkaa. Luotan siihen, että hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja käytetään jatkossa Eksoten omana toimintana. Eksotella halutaan kehittää ikäihmisten palveluita, ja Merja Tepposen tuki on ollut koko ajan hankkeen takana”, Anne Hjelt kiittelee. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 29 ”Osallisena omassa elämässä” Vammaisalalla osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa tapahtuu paljon ja isoja rakenteellisia ja sisällöllisiä asioita. Vammaispolitiikan keskiöön ovat nousseet ihmis- ja perusoikeustarkastelut, jotka ovat muuttaneet niin vammaisuuden ymmärtämistä kuin vammaispolitiikan tavoitemäärittelyjäkin. Samaan aikaan vammaisalan sisäisten muutosten kanssa vammaispalvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen vaikuttaa käynnissä oleva kuntarakenteen sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistaminen. -Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat jo pitkään olleet keskeisiä vammaispoliittisia tavoitteita maassamme. Osallisuutta edistetään tekemällä kehittämistyötä yhdessä palvelunkäyttäjien, työntekijöiden ja päättäjien kanssa, vaikuttamalla asenteisiin sekä rohkaisemalla vammaisia ihmisiä osallistumaan aktiivisesti palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen, Vammaispalveluhanke 2:n projektipäällikkö Marketta Salminen toteaa. -Meneillään oleva kuntarakenteiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamistyö vammaisalan sisäisten haasteiden ja muutosten ohella tulevat vaikuttamaan vammaispalvelujen kansalliseen, seudulliseen ja paikalliseen järjestämiseen ja toteuttamiseen, Salminen sanoo. Vammaispalveluja koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta eri osa-alueilla tulee edelleen kehittää, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Perinteisesti palvelujärjestelmän kehittäminen on ollut organisaatiolähtöistä, nykyinen suunta on palvelujen tarvitsijan ja käyttäjän näkökulma. Palveluiden käyttäjän näkökulmasta korostuvat juuri yksilön oikeudet ja valinnan mahdollisuudet. Asiakaslähtöisyys vammaispalveluissa Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen vammaispalveluhanke Vammaispalveluhanke 2, joka on jatkoa vammaispalveluhankkeelle 2010–2012 (VammaisKaste). -Hanketta hallinnoi Eteva kuntayhtymä. Hankkeen tarkoituksena on edistää vammais- palvelujen uudistamista, jossa keskeistä on vammaisten henkilöiden osallisuuden lisääminen, lähipalvelujen vammaistyön vahvistaminen ja vammaispalvelujen erityisosaamisen turvaaminen, Marketta Salminen luonnehtii kehittämishanketta. -Vammaispalveluhanke 2 on ainoa valtakunnallinen Kastehanke. Oleellinen merkitys hankkeelle on, että olemme pystyneet jakamaan osaamista ja hyviä käytäntöjä ja tekemään tiivistä yhteistyötä koko valtakunnan alueella, Salminen toteaa. -Yhdessä, monien toimijoiden kanssa tehty kehittämistyö on muodostanut Vammaispalveluhankkeen ytimen. Yhteiskehittämisessä ovat olleet mukana vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä, alan työntekijät, järjestöt ja monet muut. Päättäjiä olisi kaivattu lisää yhteisiin foorumeihin. Jatkohanke jatkaa aloitettua vammaispalveluiden kehittämistyötä keskittyen tulosten ja hyvien käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen. Hanke rakentuu kahdeksasta alueellisesta osahankkeesta -Kehittämishanke uudistaa vammaispalveluja kaikkiaan kahdeksan toimijan yhteistyönä. Vammaispalveluhanke toteutuu kuntien, kuntayhty- Johanna hallitsee sähköisen viestinnän Suomalaisen työelämän ulkopuolella on arvioitu olevan noin 30 000 vammaista ja osatyökykyistä henkilöä, joilla on usein halua ja kykyä tehdä töitä. Monilta vammaisilla tai osatyökykyisillä ihmisillä on myös osaamista ja koulutusta, mutta etenkin nuorilla vain vähän työkokemusta. Jos työkokemusta ei kerry, on työelämästä vaikea saada kiinni vanhempanakaan. Kesätyö tarjoaa arvokasta kokemusta myös sellaisille henkilöille, joiden vamma tai pidempiaikainen sairaus hankaloittaa toimintaa muilla elämän aloilla. Käytännön läheisyys ja työssä oppiminen ovat erityisen tärkeitä. Koskaan ei voi tietää, mitä hyötyä kesätyöstä on. Se ei aina välttämättä liity siihen, mitä tekee tulevaisuudessa, mutta se tuo yleistä ymmärrystä työelämästä. Aikuisuuden kynnyksellä oleva Johanna Mäkinen haki kesätöitä Ylisen hoiva-ja kuntoutuspalveluista. Johanna aloitti työt kesäkuun puolessa välissä ja työskenteli heinäkuun loppuun asti. Johanna on pitkäaikaisessa hoidossa Ylöjärvellä sijaitsevan TAYS:N kehitysvammahuollon palveluissa. -Johanna on taitava käyttämään sähköisiä viestimiä ja näin ollen hän pystyi kesätyössään hyödyntää näitä taitojaan. Johannan työtehtäviin kuului mm. blogin kirjoitus ja osaston työt. Hän työskenteli neljänä päivänä viikossa noin 3 tuntia kerrallaan, projektisuunnittelija Liisa Lindberg kertoo. Osana Johannan työhön kuului lisäksi tutustumiskäyntejä erilaisiin yksiköihin, jotka voisivat mahdollisesti olla Johannalle sopivia asumisvaihtoehtoja. Kysyin Johannalta ,mikä oli mukavinta hänen työssään. -Ehkä se, että saa vaihtaa huonetta. Kun sai pohtia asioita, Johanna kertoo. Työpaikkani sijaitsi puheterapeutti Venlan huoneessa ja psykologi Sannan huoneessa. Kävit kesätyössäsi tutustumassa kolmeen eri- Johanna Mäkinen laiseen asumisvaihtoehtoon, millaisia kysymyksiä heille esitit? -Minkä ikäisiä asukkaita siellä oli? Voiko siellä olla yövieraita? Missä on lähin kauppa? Miltä sinusta tuntui ensimmäisellä käynnillä Joukontaloon Hervannassa? -Mua vähän jännitti. Entä miten viimeinen käynti muotialan validiataloon sujui? -Siihen mä olin hyvin valmistautunut. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? -Peruskoulun jälkeen menen ehkä aitoon koulutuskeskukseen, sen jälkeen ehkä muutan Seinäjoelle. Oletko miettinyt millaisessa paikassa haluaisit asua kun lähdet opiskelemaan? -Ehkä jossain tällaisessa yksikössä tai pienkodissa. Liisa Lindberg on nähnyt kehitysvammaisten hoitotyön kehittymisen yhä yksilöllisempään suuntaan. -Yksilökeskeinen elämän suunnittelu ja aktiivinen tuki, jotta asukas tulisi paremmin kuulluksi, ovat tämän hetken trendejä. -Vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen tuottaa hyötyä molemminpuolisesti. Se on myös tapa osoittaa sosiaalisen vastuun kantamista, muistuttaa Liisa Lindberg. Asiakkaita kehittämistyössä mien, sosiaalialan osaamiskeskusten, järjestöjen, oppi- ja tutkimuslaitosten, yksityisten palveluntuottajien ja muiden vammaisalan toimijoiden yhteistyöverkostoissa Uudenmaan, Kanta-Hämeen, PäijätHämeen, Pirkanmaan, EteläSavon, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä ruotsinkielisillä alueilla, Salminen selvittää. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen Kaste-kehittämisohjelmaan. Kehittäminen perustuu palvelunkäyttäjien tarpeisiin. Hankkeen ensimmäinen vaihe alkoi keväällä 2010 ja päättyi syksyllä 2012. Hankkeen toinen vaihe on alkanut syyskuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2013 syyskuuhun. Vammaispalveluhankkeella on kaksi kehittämisteemaa: 1) Hyvinvointia, osallisuutta ja terveyttä edistävä palvelurakenne ja 2) Osaaminen uusissa rakenteissa ja palveluissa. Hankkeen osahankkeet tekevät tiivistä yhteistyötä koko valtakunnan alueella. Hanketyöntekijöistä muodostettiin tiimit hankkeen teemojen mukaisesti. Tiimit varmistavat ylimaakunnallisesti tapahtuvan kehittämistyön ja vastaavat omalta osaltaan tulosten levittämisestä koko hankealueelle. Teemoja yhdistävät kehittämistavoitteet: 1) Vammaispalvelut muodostavat selkeän ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonai- Kuvaaja: Malin Johansson/Kårkulla suuden 2) Yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti toteutetut palvelut, jotka tukevat vammaisten henkilöiden yksilöllistä elämistä ja asumista sekä edistävät heidän osallisuuttaan 3) Vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö. Vammaispalvelujen järjestämisessä korostetaan yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä - Vammaispalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen muutossuunnaksi on omaksuttu laitoshuollon purkaminen ja avohuollon palvelujen kehittäminen, pyrkimys erityispalveluista yleisiin peruspalveluihin sekä vammaispalvelujärjestelmän kehittäminen monimuotoisemmaksi. Lisäksi palvelujen järjestämisessä on korostettu yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Vammaispolitiikan näkemykset vammaisten henkilöiden tarvitseman avun ja tuen järjestämisen tavoitteista ja suunnasta on hyväksytty periaatteen tasolla. Kehittämistyötä tarvitaan, jotta ajatukset konkretisoituvat palveluratkaisuiksi ja vammaistyön uudenlaisiksi palvelu- ja työkäytännöiksi, jotka ovat laadukkaita ja joiden toteuttamiselle on taloudelliset edellytykset, Marketta Salminen selvittää. Laitoksista yhteisöihin Vammaisten laitosasumis- malli on murroksessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kehitysvammaisten laitospaikat lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Tulevaisuus ei perustu suuriin ryhmäkoteihin ja erityisryhmien asumiskeskittymiin, vaan normaalin asuntokannan hyödyntämiseen kehitysvammaisten asumisessa. -Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa ja palveluissa on käynnissä rakennemuutos. Laitosasumista vähennetään merkittävästi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Uudet laatusuositukset ohjaavat rakentamista. Myös asumisen tukipalveluissa tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua, Salminen toteaa. -Hyvinvoinnin kannalta olennaista on ihmisten oma toiminta ja sosiaaliset suhteet. Asumisratkaisujen on turvattava näihin mahdollisuus. Vammaiset ihmiset haluavat elää kuten kaikki muutkin, tavallisessa asuinympäristössä muiden ihmisten keskuudessa. Asumisen rakennemuutoksen suurin haaste on, opimmeko ajattelemaan uudella tavalla. Aina henkilön tarvitsemaa palvelukokonaisuutta ei ole valmiina olemassa, vaan palvelut voidaan räätälöidä vasta sitten, kun tuen tarve on arvioitu. Nyt olisi tärkeää ottaa palveluja tarvitsevat ihmiset mukaan suunnittelemaan omia asumispalvelujaan ja myös muita palvelujaan, Marketta Salminen korostaa. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 p. 040 304 7065 [email protected] http://vammaispalveluhanke.eteva.fi Innokylä/Vammaispalveluhanke 30 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Dags för något nytt? Onko nyt uuden aika? www.optimaedu.fi/vuxna Alfa Partners - aikuiskoulutusta ammattilaisille ALKAVIA KOULUTUKSIA 2013-14: • Psykoterapeuttisten valmiuksien erikoistumisopinnot 30 op (Oulu ja Helsinki) • Neuropsykiatrinen valmentaja 20 op (Helsinki) • Ratkaisukeskeinen taideterapia 20 op (Helsinki) • Eläinavusteinen valmennus ja terapia 20 op (Helsinki) www.alfapartners.fi Puh. 040 934 4249 Alfa Partners Aikuiskoulutus Oppimiskeskus TrioSigma 14. valtakunnallinen Satakieliseminaari 26.-27.9.2013 Järvenpää-talon Sibelius-sali, Järvenpää Alustavat teemat • Muuttuva maailma, monipuoliset haasteet. Riittävätkö työntekijän taidot? * Lisävammojen rooli lapsen tutkimuksessa ja kuntoutuksessa * Monikulttuurisuus osana arkityötä • Kuuloteknologian rajat ja mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa * Kantasoluhoidot ja nanoteknologia kuulonkuntoutuksessa, professori Helge Rask-Andersen, Uppsala * Lähitulevaisuuden tekninen kuulonkuntoutus • Arki, mikä ihana keino kuntouttaa! * Puheterapian perinteet murroksessa: uudet toimintatavat haastavat puheterapeutit ja perheet, puheterapeutti (AVT) Lyndsey Allen, Nottingham • Koulu- ja päiväkotiarki – pirstaleinen vai toimiva kokonaisuus? * Uuden koululain vaikutus huonokuuloisen lapsen arkeen. * Päiväkoti ja koulu ovat lastasi varten. Vievätkö käytäntömme kohti yhteistä tavoitetta? Ohjelma valmistuu toukokuussa - tervetuloa! Seuraa tiedotusta nettisivuiltamme ja Facebookissa. www.satakieliohjelma.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 31 Ruskis toimii kuntien kumppanina erityisopetuksen järjestämisessä ! Ruskis – Oppimis- ja ohjauskeskus tekee kuntien kanssa yhteistyötä erityisopetuksen järjestämiseksi kouluissa. Kumppaniyhteistyössä Ruskis tuo moniammatillisen opetuksen ja oppimista tukevan kuntoutuksen asiantuntijuutensa osaksi lähikoulun arkea. Koulun henkilökunta saa tukea työhönsä suoraan omassa työympäristössään. Yhteistyömalli sopii niin pienille kuin isoille kunnille sekä kaupungeille tai esimerkiksi tietylle opetustoimen alueelle isossa kaupungissa. Moniammatillista asiantuntijuutta Yhteistyö Porvoossa on esimerkki Ruskiksen kunnille tarjoamista palveluista tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikouluperiaatteen mukaisesti. Kuntakumppanuusmallissa Ruskis tuo vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten erityisopetuksen ja oppimista tukevan kuntoutuksen osaamisensa osaksi koulun arkea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että siinä missä aiemmin tukea tarvitseva oppilas useimmiten lähetettiin erityiskouluun, nyt opetuksen ja kuntoutuksen ammattilaiset tulevat hänen omaan kouluunsa. – Näin Kunnat pystyvät järjestämään opetuksen helpommin kotikunnassa. Koulun henkilökunta saa käytännön tukea suoraan työhönsä omassa ympäristössään, ohjaava opettaja Minna Rouste Ruskikselta kertoo. – Porvoon ohella Ruskis on solminut kumppanuussopimuksia muun muassa Kouvolan ja Haminan kanssa. Yhteistyömalli sopii pienille ja isoille kunnille tai esimerkiksi tietylle opetustoimen alueelle isossa kaupungissa, Ruskiksen rehtori Leena Airaksinen sanoo. – Yhteistyön sisältö rakentuu koulun ja kunnan tarpeiden pohjalta. Porvoossa työ käynnistyi kartoittamalla, millaista Ratkaisuja oppimisen ja osallistumisen haasteisiin Ruskis | Oppimis- ja ohjauskeskus tarjoaa moniammatillisia palveluja varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Palvelumme vahvistavat lasten ja nuorten yhdenvertaista koulunkäyntiä ja osallistumista lähikouluissa sekä tukevat heidän lähipiiriään. Työskentelemme kuntien kumppanina yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämiseksi opetuksessa. Toimimme erityisopetuksen kehittämishankkeissa ja verkostoissa. Osallistumme tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään lasten ja nuorten toimintakykyä ja oppimista tukevaa kuntoutusta. Asiantuntijuutemme perusta on Helsingissä toimiva Ruskeasuon koulu, jolla on yli 120-vuotiset perinteet liikunta- ja monivammaisten sekä pitkäaikaissairaiden oppilaiden opetuksesta ja kuntoutuksesta. Olemme osa oppimis- ja ohjauskeskusten valtakunnallista Valteripalveluverkostoa. ohjausta työntekijät tarvitsevat, kun luokassa on vaikeasti vammainen oppilas, Rouste jatkaa. Kartoituksen pohjalta Porvoossa asetettiin tavoitteeksi muun muassa etsiä yhdessä työtapoja, jotka tukevat oppilaiden aktiivista osallistumista ja oppimista sekä työtavoiksi esimerkiksi moniammatillinen samanaikaistyöskentely oppitunneilla ja työnohjaus. Viime syksyn aikana Ruskiksen työntekijät tekivät kymmenkunta ohjauskäyntiä Porvooseen. Käynneille osallistui eri alan ammattilaisia kuten opettajia, koulunkäynninohjaajia ja terapeutteja. Heillä kaikilla on pitkä kokemus työstä liikunta- ja monivammaisten sekä pitkäaikaissairaiden lasten kanssa Ruskiksella toimivassa Ruskeasuon koulussa. – Moniammatillisuus ja vuosikymmenten kokemus liikuntavammaisten lasten opetuksesta ovat vahva valttimme. Meille ovat tuttuja monet pulmat, jotka kouluissa tulevat eteen ensimmäistä kertaa. – Meillä on tietoa oppimisesta tukevasta kuntoutuksesta ja apuvälineistä. Me rohkaisemme opettajia keskittymään olennaisiin asioihin ja annamme kollegiaalista tukea, Rouste kuvailee. Samalla rahalla enemmän osaamista Kumppaniyhteistyö Ruskiksen kanssa helpottaa myös erityisopetuksen kokonaisuuden järjestämistä. – Suunnitelmallisessa yhteistyössä kunta tietää, mihin sitoutuu ja paljonko varaa resursseja. Jokaista asiaa ei tarvitse erikseen pohtia, eikä jokaisesta maksusitoumuksesta erikseen päättää, Airaksinen kuvailee. – Voimme sopia tietyn ohjauskäyntimäärän tai tietyn rahasumman, jonka kunta varaa palveluihimme. Niiden kohdentamisesta käytännössä päätetään kouluissa. Kun Ruskis tuo osaamisensa lähikouluun sen sijaan, että oppilas ja hänen lähityöntekijänsä lähtevät esimerkiksi tukijakoslle erityiskouluun, kunta saa samalla rahalla enemmän asiantuntijuutta käyttöönsä. – Palvelujemme saavutettavuus on parempi. Osaamisestamme hyötyy näin paljon laajempi joukko, Airaksinen kiteyttää. Kuvat: Pentti Hokkanen, Falming Star Oy 32 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Suomen ryhmäpsykoterapia ry Gruppsykoterapi i Finland rf LÄHIJOHTAMISEN HAASTEET TYÖYHTEISÖSSÄ Koulutus pidetään Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n tiloissa Uudenmaankatu 23 A 2, 00120 Helsinki keskiviikkoisin klo 9.00 – 15.30. Seminaaripäivien rakenne on seuraava: 09.00 – 11.30 luento pienine taukoineen 11.30 – 12.30 lounastauko 12.30 – 13.30 koulutusryhmän analyyttinen tarkastelu 13.30 – 14.00 kahvitauko 14.00 – 15.30 työnohjaus Viimeinen työnohjauskerta 10.12.2014 korvautuu opintokokonaisuuden arviointi- ja palautekeskustelulla sekä todistusten jaolla. Kouluttajat ovat mukana keskustelussa. LÄHIJOHTAMISEN ERILAISET HAASTEET JA ESIMIEHEEN KOHDISTUVAT ODOTUKSET 15.1.2014 Johdantoluento aiheeseen 12.2.2014 Mitä lähijohtajan ja esimiehen on hyvä tietää yhteisö- ja ryhmädynamiikasta? Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, työnohjaaja Pertti Muurinen Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kari Kurkela Perustehtävän ja organisaation rakenteiden merkitys lähijohtamisessa ja yhteisödynamiikassa Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kari Kurkela 16.4.2014 ELÄMÄNKOKEMUSTEN VAIKUTUKSET PSYYKKISEEN JAKSAMISEEN OHJELMA TORSTAINA 24.10.2013 9.00 – 9.10 9.10 – 10.30 10.30 – 11.00 11.00 – 12.15 12.15 – 13.15 13.15 – 14.30 14.30 – 15.00 15.00 – 16.15 Lähijohtaminen ja työyhteisön korjaavat voimat Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kari Kurkela SEMINAARIN AVAUS Psykoanalyytikko, koulutusryhmäpsykoanalyytikko Maija Leinonen TAAKKASIIRTYMIEN MERKITYS MIELEN MAAILMAAN Filosofian lisensiaatti, koulutuspsykoanalyytikko Pirkko Siltala Kahvitarjoilu LAPSUUDEN VARJOT Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen Lounas NUORUUS, VÄISTÄMÄTÖN MUUTOS Nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Veikko Aalberg Kahvitarjoilu MUUTOS ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN MUTTA IHMINEN TARVITSEE JATKUVUUTTA Professori, psykohistorioitsija Juha Siltala OHJELMA PERJANTAINA 25.10.2013 8.30 – 9.45 9.45 – 10.15 10.15 – 11.30 11.30 – 12.30 12.30 - 13.45 TEEMA I 12.3.2014 PSYKO-TEAM KOULUTUS OY järjestää Helsingissä, Finlandia-talossa seminaarin 13.45 – 14.15 14.15 – 15.30 KUORMITTAVAT ELÄMÄNKOKEMUKSET KEHON JA MIELEN MUISTOINA Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen Kahvitarjoilu SURU JA TRAUMAATTINEN SURU OSANA PERHEEN ELÄMÄÄ Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen Lounas TYÖNTEKIJÄN OMAN JAKSAMISEN TUKEMINEN Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen Kahvitarjoilu PERSOONALLISUUDEN JA ELÄMÄNKOKEMUSTEN VAIKUTUS MUUTOKSISTA SELVIÄMISEEN Psykologian lisensiaatti, kouluttajapsykoterapeutti(VET) Jan-Henry Stenberg Sitova ilmoittautuminen 10.10.2013 mennessä kotisivuilla olevan ilmoittautumislomakkeen välityksellä (www.psyko-team.fi) . Osallistumismaksu on 398 euroa (sis. alv 24 %) koko seminaarin ajalta ja 235 euroa (sis. alv ) yhdeltä päivältä. Seminaarissa jaettava luentomateriaali sekä ruokailut ja kahvitarjoilut sisältyvät hintaan. Ilmoittautuminen on sitova ilmoittautumisajan päättymisestä 10.10.2013 lähtien. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen tehdystä peruutuksesta veloitetaan 50 % kokonaishinnasta toimisto- ja järjestelykuluina. Koko osallistumismaksu peritään, mikäli peruutusta ei ole tehty viimeistään seminaaria edeltävänä päivänä tai mikäli ilmoittautunut ei saavu seminaariin. Esteen sattuessa voi osallistujan vaihtaa. TIEDUSTELUT SEMINAARIIN LIITTYEN : Maija Leinonen gsm 040-7004450, email: [email protected] TEEMA II KATEUDEN ERILAISET KASVOT TYÖYHTEISÖSSÄ 28.5.2014 Esimies, kateus ja kilpailu työyhteisössä Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kaj J. Davidkin 20.8.2014 Primitiiviset reaktiot yhteisössä ja niiden käsittely Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Kaj J. Davidkin TEEMA III ORGANISAATION SUOJAUTUMINEN PERUSTEHTÄVÄN SUORITTAMISELTA 17.9.2014 Työyhteisön tunneilmapiirin keskeiset tekijät, perustehtävän välttäminen ja suojautumistarpeet yhteisössä Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Esko Klemelä 15.10.2014 Sosiaaliset defenssit sekä keskustelukulttuurin luominen ja ylläpitäminen lähijohtamisen haasteina Koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Esko Klemelä 12.11.2014 Yhteistyö ja päätöksenteko organisaation eri yksiköiden välillä Ryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Mikko von Bruun 11.12.2014 Suuren ryhmän dynamiikka ja yhteisön sairaus lähijohtamisen haasteena Ryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti Mikko von Bruun Osallistumismaksu on koko opetusjakson ajalta 1980 euroa + alv 24 % . Maksu on mahdollista suorittaa myös kahdessa erässä. Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.2013 mennessä. Osanottajamäärä on rajoitettu. Osanottajat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tiedusteluihin vastaavat Pertti Muurinen p. 0400-879 344, [email protected] ja Helena Roivainen p. 040-8487 316, [email protected] Kirjalliset ilmoittautumiset lähetetään joko Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n kotisivuilla www.suomenryhmapsykoterapia.fi olevan ilmoittautumislomakkeen välityksellä tai osoitteeseen: Suomen ryhmäpsykoterapia ry c/o Psyko-Team Oy, Annankatu 29 A 26, 00100 HELSINKI Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kilpailuttaminen ja laatu ovat viime vuosina olleet erityisen ajankohtaisia kysymyksiä – ja ovat yhä vielä. Mistä palvelujen laatu syntyy ja miten sitä voi – joskus ilman kustannuksiakin – lisätä? SEMINA Tiukka talous ja palvelujen laatu ARI Mielenterveysmessuilla WANHASSA SATAMASSA, Helsingin Katajanokalla (Pikku Satamakatu 3–5) keskiviikkona 20.11.2013 kello 13.30–16.00 Seminaari on tarkoitettu kuntapäättäjille, pk-yritysten johtohenkilöille sekä muille palvelujen kilpailutuksen ja laadun kanssa painiskeleville. 13.30 14.00 14.30 15.00 15.30 Tiukan talouden kunta ja palvelujen laatu Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE Mistä laatu syntyy – rahako ratkaisee? Olli E. Kangas, VTT, tutkimusjohtaja, KELA Kokemusasiantuntemus asumispalvelujen laadun kehittäjänä Heini Kapanen, kehittämispäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto Mitä tarkoittaa laajennettu työyhteisö? Leena Sariola, erityisasiantuntija, Helsingin Diakoniaopisto / Työelämäpalvelut Loppukeskustelu Seminaarin hinta on 120 euroa, sisältää ohjelman lisäksi kahvitarjoilun ja mahdollisuuden tutustua Mielenterveysmessujen monipuoliseen näyttelyyn. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.mielenterveysmessut.fi Kysy lisää: [email protected], puh. 0500 477 839 YHTEISTYÖ KUMPPANEINEEN 4 YRITYSMAAILMA SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 33 7 Valtakunnalliset koulutukset yhden luukun periaatteella Punainen Risti on Suomen johtava ensiavun asiantuntija Ensiapukoulutus on osa yrityksen työturvallisuutta ja ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Suomen Punainen Risti tarjoaa ensiapukoulutuksia yrityksille ja yhteisöille keskitetysti yhden luukun periaatteella. ”Yritykset, joilla on toimintaa useilla paikkakunnilla, voivat tilata ensiapukoulutukset kauttamme joustavasti kaikkiin toimipaikkoihinsa”, kertoo valtakunnallisia koulutuksia koordinoivan Helsingin ja Uudenmaan piirin ensiapukoulutuksen päällikkö Mirja Sjöberg. Helsingin ja Uudenmaan piiri kouluttaa omalla toimialueellaan vuosittain runsaat 11 000 henkilöä. Ensiapukursseja pidetään sekä piirin koulutuskeskuksessa Helsingin keskustassa että asiakkaiden tiloissa. ”Kaikki kurssit toteutetaan niin, että osanottajat saavat runsaasti käytännön harjoitusta. Ryhmässä voi olla kouluttajaa kohti korkeintaan 15 osallistujaa.” Ensiapu on elämäntaito Punaisen Ristin EA 1® on 16 tuntia kestävä ensiavun pe- tulipalon syttyessä. Koulutukseen voi osallistua kerralla jopa 45 henkilöä. ”Turvapassi-koulutuksen suorittaneet saavat Punaisen Ristin todistuksen, joka on voimassa kuusi vuotta ja ensiavun osalta kolme vuotta.” Vaikka Punaisen Ristin ensiapukurssit ovat eripituisia ja -sisältöisiä, kaikissa niissä on yhteinen ydin: henkeä pelastava hätäensiapu. ”Ensiapu on elämäntaito. Esimerkiksi sydämenpysähdyksessä välittömästi annettu painelupuhalluselvytys tuplaa saira- uskohtauksen saaneen mahdollisuudet palata normaaliin elämään”, Sjöberg sanoo. Mukana turvallisuuden ja auttamisen ketjussa Ensiapukurssit ovat myös osa järjestön varainhankintaa. Hankkimalla koulutuksen Suomen Punaiselta Ristiltä voi olla osana turvallisuuden ja auttamisen ketjua ja tukea vapaaehtoista ensiapuryhmä- ja ystävätoimintaa. ”Vapaaehtoistoimintaamme voi tukea myös liittymällä kannatusjäseneksi”, Mirja Sjöberg mainitsee. Ensiapukurssit pääkaupunkiseudulla: Ensiapukurssit seudulla: piiri SPR HelsinginTurun ja Uudenmaan SPR Varsinais-Suomen piiri • Puh. 020 701 2376 koulutussihteeri Leena Lepistö sähköpostitse [email protected] • Puh. 020 701 2414 kurssisihteeri Petri Riikonen • sähköpostitse [email protected] Lisätietoja kursseista: Ensiapukurssit Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa: SPR Länsi-Suomen piiri Ensiapukurssit pääkaupunkiseudulla: • Yritysten Puh. 020 701 2845 ensiapukurssit: SPR Helsingin ja Uudenmaan ensiapukoulutuksen päällikköpiiri Anne Heiskanen • Puh. 020 701 2376 koulutussihteeri Leena Lepistö •• Puh. 020 701 2376 koulutussihteeri Leena Lepistö sähköpostitse [email protected] sähkö[email protected] [email protected] • •sähköpostitse Ensiapukurssit Satakunnassa: • nettisivuilta osoitteesta Nopea ensiapu voi pelastaa työkaverin tai läheisen hengen. ruskurssi, jolla oppii auttamaan onnettomuuksissa ja tavallisimmissa sairauskohtauksissa sekä pienemmissä koti- ja vapaa-ajan turmissa. EA 2® on ensiavun jatkokurssi, joka kestää 16 tuntia. ”Hätäensiapukurssilla opitaan toimimaan tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti apua. Kahdek- KYS, sairaala-alue uudisrakennuksineen. san ja kuuden tunnin mittaiset hätäensiapukurssit jatkavat EA 1® ja EA 2® -todistusten voimassaoloaikaa kolmella vuodella”, Sjöberg selvittää. Tarjolla on myös ammattikuljettajille tarkoitettua Trafin hyväksymää ensiapukoulutusta. Punainen Risti järjestää avoi- mien ensiapukurssien lisäksi tilauksesta turvapassikoulutuksia ja muita räätälöityjä kursseja yrityksille ja muille työyhteisöille. SPR Turvapassi® on työpäivän mittainen, harjoituspainotteinen koulutus, johon sisältyvät hätäensiavun perusteet sekä toiminta uhkatilanteissa ja SPR Satakunnan piiri Ensiapukurssit Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa: http://www.punainenristi.fi/yrityksille/ensiapukurssit • Puh. 020 701 2818 kurssisihteeri SPR Länsi-Suomen piiri • sähköpostitse [email protected] • Yleiset Puh. 020ensiapukurssit/tiedustelut 701 2845 ensiapukoulutuksen päällikkö Anne Heiskanen Ensiapukurssit Turun seudulla: ja ilmoittautumiset: •SPR sähköpostitse [email protected] Varsinais-Suomen piiri Puh.020 020 701 701 2414 2377 kurssisihteeri • •Puh. kurssisihteeriPäivi PetriKarvinen Riikonen sähköpostitseosoitteessa: [email protected] sähköpostitse [email protected] •• •Kurssikalenteri •www.punainenristi.fi/opi-ensiapua nettisivujen kautta osoitteessa • Kurssikalenteri osoitteessa: http://www.punainenristi.fi/opi-ensiapua •www.punainenristi.fi/opi-ensiapua Tarjouspyynnöt ryhmäkursseista: • www.punainenristi.fi/yrityksille/ensiapukurssit Tarjouspyynnöt ryhmäkursseista: www.punainenristi.fi/yrityksille/ensiapukurssit YRITYSMAAILMA 34 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Brändäyksen maantieteestä: Miksi paikalla on väliä? dollisuus selviytyä ja paikkabrändäys tarjoaa työkalut tälle. Paikkabrändäys ei ole enää pelkästään kunnan tai kaupungin toteuttama markkinointikampanja, jota elinkeinostrategiat sivuavat – jos sivuavat. Pääpiirteissään paikkabrändäys on ollut pitkälti logojen, iskulauseiden ja kalliilta kalskahtavien mainoskampanjoiden voittokulkua – sillä ei kuitenkaan onnistuta tuottamaan pysyviä tuloksia, jotka hyödyttäisivät niin paikan asukkaita, yrityksiä kuin muitakin paikasta kiinnostuneita. Brändäyksessä yksittäiset, satunnaiset asiat eivät merkitse mitään, vaan johdonmukaisuus, sitoutuminen ja paikan hyväksi toimiminen pitkäjänteisesti. Nykymaailmassa paikkabrändäys ei ole kuitenkaan enää pelkästään julkisen puolen tehtävä. Yrityksethän ovat brändänneet omia tuotteitaan ja palveluitaan jo yli sadan vuoden ajan. Brändi on ollut yrityksille niiden varallisuuden dynamo. Nyt katse tulee kääntää paikkoihin: hyvä paikkabrändi on yrityksille tärkeää, koska sen avulla päädytään positiiviseen paikkakierteeseen, jossa kiinnostavat yritykset houkuttavat osaavaa työvoimaa, joka puolestaan voi kehittää taas uutta liiketoimintaa, joka houkuttaa paikkaan sijoittajia ja investointeja, jotka houkuttavat taas puolestaan uusia yrityksiä. Kyse on usein pitkälti osaajien houkuttelusta. He haluavat paikan, jossa on kiintoisa työskennellä, mutta myös asua. Silloin korostuvat paikan sosiaalis-kulttuuriset ominaisuudet. Yritykset tarvitsevat hyvän paikkabrändin luomisessa kuitenkin julkisen sektorin kanssa tehtyä yhteistyötä; tarjoaahan julkinen sektori suuren osan paikan peruspalveluista ja toiminnoista, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, Globalisaation ohjatessa maailman pääomavirtoja, investointien sijoittamispäätöksiä, työvoiman liikkeitä ja kulttuurimme muutoksia on ollut yleinen hokema, että maapallo on pelkkien verkostojen muodostama tila, jossa maantieteelliset rajat menettävät merkityksensä. Paikka kun paikka, voisi todeta. Samalla nykyisessä informaatioähkyssä ihmiset miettivät yhtä paikkaa vain muutamia sekunteja tai minuutteja vuodessa – miten siis luoda kuva paikasta, joka jää ihmisten mieliin ja sydämiin? jan apu on hyväksi, kun ”omat silmät” tahtovat sokeutua paikan mahdollisuuksien näkemiseen. Silti on tärkeää, että paikan asukkaat ovat mukana rakentamassa brändiä, muutoin vaarana on, että brändistä tulee päälle liimattu kiiltokuva, joka murenee, kun todelliset toimet eivät vastaakaan hehkuttuja lupauksia. PAIKKABRÄNDIN idea lyhykäisyydessään on, että paikan nimi herättää meissä positiivisia tunteita. Olemme kiinnostuneita paikasta, seuraamme, mitä siellä tapahtuu – kenties haluamme asua siellä ja perustaa sinne yrityksen. Hyvä paikkabrändi on lupaus paikasta: se luo paikalle vahvan erottautumistekijän muista, se kiehtoo ja kiinnostaa, se toimii laadun takeena ja lisää paikkaan suuntautuvia investointeja, yritysja asukasvirtoja sekä positiivista julkikuvaa. On syytä muistaa, että elleivät paikat itse ohjaa omaa mielikuvaansa, sen tekee yleinen mielipide, tietämättömyys ja sattuma. MITEN sitten valitsemme paikan, jossa kliseisesti on ”hyvä asua, elää ja yrittää”? Paikka saakin paikkabrändäyksessä laajemman merkityksen: ensin on tietysti tärkeää, että paikalla on tietty maantieteellinen sijainti, jolle harvoin mahdamme mitään, mutta jonka tekijöitä voidaan käyttää hyväksi brändin perustyössä: paikka osataan sijoittaa kartalle. Kaikilla paikoilla on myös vetovoimatekijöitä – oli se sitten kaunis järvimaisema, paikan tarjoama kylien verkko tai upeat liikuntamaastot. Toiseksi: ihmiset tekevät paikan. ”Paikan hengellä” on merkitystä. Tuottavatko paikan sosiaalis-kulttuuriset verkostot PAIKKABRÄNDISSÄ mielikuvilla on merkitystä. Mielikuvilla voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä, mutta hyvä paikkabrändi ei rakennu pelkästään mielikuvien varaan. Taustalla on pitkä strategiatyö, paikan identiteetin ja imagon pohdinta sekä markkinointiviestien etsintä. Usein ulkopuolisen asiantunti- TarraT Sari Klinga asujalleen hyviä elämyksiä? Lisäävätkö ympärillä olevat ihmiset luovuutta ja innovaatioita? Paikan hengestä on tullut jopa maantieteellistä sijaintia tärkeämpi tekijä: useat paikkaan sidotut päätökset perustellaan lopulta tunteella. Kun yksittäinen ihminen pohtii eri kuntien välillä asumis- tai yrittämispäätöksiään, voi lopullinen ratkaiseva tekijä olla se, että toinen paikka ”tuntuu” toista paremmalta. TERMI ”paikkojen välinen sota” ei ole pelkkä pelottavan kuuloinen sanonta, vaan täyttä totta: pelkästään Euroopassa yli 500 aluetta ja 100 000 kuntayhteisöä taistelee samoista resursseista. Tässä kilpailussa erottuminen on ainut mah- millainen mielikuva paikasta syntyy. TULEVAISUUS on yhteisbrändäyksen aikaa: se on prosessi, johon osallistuvat, paikan asukkaat, yrittäjät kuin julkinenkin sektori. Yhteistoiminnalla saadaan luotua ihmisiä houkuttava ja kiinnostava brändi. Yhteisbrändi on tärkeä: se kertoo kaikkien alueella toimivien yhteiset arvot – ”tällaiseen toimintaan me sitoudumme”. Hyvä brändi tuo siis etuja niin yrityksen myymille tuotteille ja palveluille kuin asukkaille. Kun brändi ja sen arvolupaukset tunnetaan, tiedetään aina, mitä paikka ”X” ja sen toimijat tarjoavat. Se vähentää olennaisesti tarvetta mainontaan. FINNISH PLACE BRANDING OY on erikoistunut paikka- ja aluebrändäykseen. Yritys sijaitsee Turussa, mutta toimialueena on koko Suomi. Hyvän paikkabrändin pohjalla on vahva visio ja strategia paikasta, jonka päälle rakennetaan kumppanuuksien verkosto brändin toteuttajiksi. Yritys tekee kaikenkokoisia projekteja, – ”pienikin voi olla brändi”-, joiden yhteinen nimittäjä on kiinnostus paikan ”hyvinvointiin”. Finnish Place Branding Oy tarjoaa myös neuvonta-, luennointi- ja koulutuspalveluita paikkabrändäyksestä sekä sen viestinnän ohjauksesta. Jokainen brändäyspaketti räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, jotta luotavasta brändistä tulee erottuva ja ainutlaatuinen. Yhteydenotot, tiedustelut: Finnish Place Branding Oy Sari Klinga • [email protected] www.fpb.fi | Kevama - Ihmistä lähellä | joTka – MAKEAA HYVÄLLÄ TAVALLA – pysyväT • Tyyppi- ja arvokilvet • Varoitukset • Viivakoodit Täyden palvelun kirjapaino Offsetpaino | Digipaino | Jälkikäsittely Perinteinen offsetpainatus 1-4 värisille painotöille kuten esitteet, käyntikortit, lomakkeet, ym. Nopea ja laadukas digipainatus on hyvä ratkaisu pieniin painosmääriin. Jälkikäsittely • Erilaiset sidonnat • Keräily, nidonta • Täydelliset postituspalvelut • Monipuoliset alan käsityöt: pakkaaminen, lajittelu..... BMP71 on monipuolinen, helppokäyttöinen ja kompakti tulostin. BMP21 on helppokäyttöinen, edullinen ja nopea tulostin. Täysmehutiivisteet Soseet Täysmehut Bonne_sk_tarrat_500PRO.pdf 1 13.4.2012 16.11 T.pdf 1 13.4.2012 Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf 2 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf 13.4.2012 16.10 Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf 3 13.4.2012 16.10 1 13.4.2012 16.10 sk_tarrat_SEKA_1L.pdf 1 16.11 13.4.2012 16.12 Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_500PRO.pdf 2 13.4.2012 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf 3 16.11 13.4.2012 16.10 6 13.4.2012 13.4.2012 16.10 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf 1 16.10 13.4.2012 16.10 Bonne_sk_tarrat_MUUT.pdf 3 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf 4 13.4.2012 16.10 2 13.4.2012 16.10 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf 5 13.4.2012 BBP11 on kompakti ja edullinen pöytätulostin mm. viivakooditarrojen, tyyppikilpien ja varoitusmerkintöjen Cool Barcode Maker Trial version can only output one barcode! tulostukseen. Bonne Juomat Oy Barcode Maker Cool Barcode MakerMaker Cool Barcode CoolCool Barcode Maker Trial version can onlyMaker output one barcode! Cool Barcode Maker Cool Barcode Cool Barcode Maker 18. www.bonnejuomat.fi Itkonniemenkatu 65, 70500 Kuopio GSM 044 791 8426 | marjut.weeman@kevama. www.kevama.fi SOKEROITU KARPALOLUUMU OMENA ANANAS PÄÄRYNÄ SEKA APPELSIINI HEDELMÄ SITRUUNA OMENA TÄYSMEHUTIIVISTE TÄYSMEHUTIIVISTE TÄYSMEHUTIIVISTE TÄYSMEHUTIIVISTE PUOLUKKA TÄYSMEHUTIIVISTE NEKTARI SUUTE MUSTIKKA TÄYSMEHUTIIVISTE MEHUTIIVISTE TÄYSMEHU TÄYSMEHUTIIVISTE KALJA SEKA C C C C bonne_ilmoitus le 127 x ko 180.indd 1 M C maltextrakt Y M M Sockrad blandsaft Y C M C Y M Y M C M Y C C M M Y CM CM M Y CM Y Y MY CM MY CM CM MY MY C 18.2.2013 16:04:04 APPELSIINI M Ananasjuicekoncentrat Päronjuicekoncentrat Äppeljuicekoncentrat C Apelsinjuicekoncentrat PlommonnektarBlandjuicekoncentrat Fruktjuicekoncentrat TÄYSMEHU TÄYSMEHU Äppeljuicekoncentrat Y CM MY – 9.2 20. Cool Barcode Maker Trial version canTrial only output one only barcode! Trial version can only output oneoutput barcode! Cool Barcode Maker Trial version can only output oneTrial barcode! Trial version can only output one barcode! version can one barcode! version can only output one barcode! Cool Barcode Maker ode Maker Trial version can only output one barcode! Trial version can only outputTrial one version barcode!can only output one barcode! on can only output one barcode! de! 012 16.11 ASIANTUNTIJA Puh. (09) 350 5530 www.exxi.fi Y CM M SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 35 2/3 kärsii hiirikäsioireista, 22 % tietää sen johtuvan työstä Työergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Tavalliset työvälineet eivät auta, jos käyttäjä on rikki. Yksi sairauspäivä maksaa yli kolme sataa euroa ja parempi ergonomia todetusti säästää ja edistää työhyvinvointia Avaintieto Oy:n tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät ovat rannevaivat sekä selän ja niska-hartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen ääressä sekä hiiren käyttö ovat yleisiä syitä rasitukselle. Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämiseen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo. Yrityksen ydin on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen hiirikäsivaiva. Samalla työskentely- RollerMouse Re:d tämä täysin uudistunut RollerMouse tuo kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistönteen, erittäin tarkka (2400dpi) ja helppo käyttää ja soveltuu suoraan ilman ajureita sekä PC että Mac ympäristöön. Kim Lönnqvist (vasemmalla) ja Lucas Lönnqvist (oikealla) kädessään täysin uudistunut RollerMouse Re:d. asento paranee, mukavoittaen ja nopeauttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön eteen, ja sillä ohjataan hiiren liikkeitä ohjaustangon avulla. Yrityksen maahantuoma ”RollerMouse lanserattiin vuonna 2001, ja sen jälkeen se on ollut ylivoimainen markkinajohtaja. RollerMouse on todella laadukas tuote ja sen elinikä on moninkertainen verrattuna tietokoneeseen, sanoo Kim Lönnqvist. Istumaongelmien ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat esille kaksi tuotetta: satulatuolin ja Touch-LED valaisimen valoa voit säätää aina sopivaksi tarpeesi mukaan päivänvalosta lepovalaistukseen, ajastintoiminto sammuttaa valon automaattisesti, Led valaisimet säästävät sähkölaskuissa ja antavat värinättömän ergonomisen valaistuksen työpisteeseen. aktiivituolin Active/Air Balance. Satulatuoli sisältää memory foamia, mikä muokkautuu takapuolen mukaan ollakseen mahdollisimman monelle hyväntuntuinen. Aktiivituoli on luotu estämään pitkään paikalla istumisen aiheuttamia selkäkipuja. Istuessa aktiivituolit mahdollistaa täyden liikkumisen vahvistaen selkä- ja vatsalihaksia, sekä parantaen verenkiertoa. Yrityksellä on kahdeksan vankan kokemuksen omaavaa työntekijää. Myynti tapahtuu koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta, ja tarkoitus on että loppuasiakas saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n pitkä kokemus alalta ja yhteistyö työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja valmiita palvelemaan asiakkaita. Olemme onnellisia kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle. Osoitteesta www.avaintieto. fi löydätte koko tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat sekä ergonomiayritykset kautta maan. Active Balance tuoli parasta lääkettä selälle, istumalla saat liikuntaa ja verenkierto paranee, selkä saa tarvittavaa liikettä jollon vaivat vähenee, syvät vatsalihakset aktivoituu kroppa kiinteytyy ja voit paremmin. OysterMouse on ainut markkinoilla oleva pystyhiiri joka soveltuu sekä vasen- että oikeakätiselle, hiiri säätyy käyttäjän tarpeisiin 5 asentoon. löytyy sekä langattomana että langallisena. Paljon enemmän kuin pelkkä hiiri RollerMouse Re:d on käyttäjän vartalolle suunniteltu älykäs tietokonehiiri.Vertaistaan hakevaa tarkkuutta, hallintaa ja mukavuutta.Työnteko ei koskaan ole tuntunut näin hyvältä. www.avaintieto.fi 36 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS iLOQ –Vankka kokemus turvallisuusalalta iLOQ on lukitusalan teknologiamurrosta johtava suomalainen kasvuyritys. Suomalainen iLOQ on kehittänyt maailman ainoan digitaalisen lukitusjärjestelmän, joka tuottaa tarvitsemansa energian avaimen työntöliikkeestä. iLOQ-järjestelmä ratkaisee avainten katoamiseen ja kopiointiin, lukituksen ylläpitoon sekä elinkaarikustannuksiin liittyvät ongelmat ympäristöystävällisesti ilman paristoja ja kaapelointia. iLOQ tuli markkinoille vuonna 2008 ja vuoden 2012 lopussa Suomessa iLOQin avaimia oli käytössä satojatuhansia. Yhtiöllä on yli 10 prosentin markkinaosuus ja se on elektromekaanisten lukkojen markkinajohtaja Suomessa. iLOQ nostaa lukitusturvallisuuden pysyvästi uudelle tasolle -Erityisen suurta kiinnostusta iLOQin elektromekaanista järjestelmää kohtaan on kaupunkien lukitusteknisesti vaativissa kohteissa mutta myös asuinkiinteistöissä on voimakkaassa kasvussa. Suomen yleisimmän avaimen, Abloyn Execin patentti päättyi maaliskuussa, mikä on myös lisännyt iLOQ-lukkojen kysyntää. Suurimmat iLOQin julkisen puolen asiakkaat ovat Helsingin kaupunki, Lahden kaupunki ja Espoon Asunnot Oy, iLOQ Oy:n Suomen myyntijohtaja Tomi Karjalainen kertoo. -Vahvasti salattu järjestelmä mahdollistaa joustavan ja turvallisen pääsyoikeuksien hallinnan korkeaa turvatasoa vaativissa sarjalukostokohteissa kuten liikekiinteistöissä, toimistorakennuksissa ja asuntoyhtiöissä. Tuoteperhe kattaa oviin asennettavat lukot, riippulukot ja kalustelukot. -iLOQ-järjestelmää hallinnoidaan internetin kautta. Pääsyoikeuksien hallinta on nopeaa ja helppoa, kadonneet avaimet voidaan poistaa järjestelmästä käden käänteessä. Lukkosylinterin uudelleenohjelmointi tapahtuu joko avaimella tai ohjelmointilaitteella. Järjestelmän avaimia voidaan myös etähallita kiinteistöön asennettavalla avaintenpäivityspisteellä sekä lukot voidaan halutessa kaapeloida täysin etähallittaviksi, Tomi Karjalainen kuvailee. Kaupungit siirtyvät vauhdilla älylukkoihin -Kaupungit ovat siirtymässä älykkääseen lukitukseen helppokäyttöisyyden, paremman turvallisuustason ja pienempien kustannuksien takia, Karjalainen korostaa. -Jos esimerkiksi avain katoaa tai kiinteistön käyttötarpeet muuttuvat, voidaan lukot ohjelmoida uudelleen nopeasti ja huomattavasti mekaanista lukitusjärjestelmää edullisemmin. Sähköiseen tunnistuksen perustuvat iLOQ- lukot ja avaimet ovat vahvasti salattuja, joten kiinteistöön pääsevät vain ne, joiden kuuluukin päästä. Väärinkäyttötapauksissa lukoista pystyy lukemaan lisäksi helposti kulkutapahtumat. -Toinen syy elektromekaanisten lukkojen nopeaan yleistymiseen on lukkojen helppo asennus ja edulliset elinkaarikustannukset. Lukkopesä voidaan asentaa suoraan nykyaikaiseen lukkorunkoon. Järjestelmä tarjoaa lähes samat ominaisuudet kuin parin tuhannen euron kulunvalvontajärjestelmä, joten kiinteistön turvallisuustaso saadaan nostettua uudelle tasolle järkevällä hinnalla. Lisäksi digitaalisen lukituksen elinkaarikustannukset ovat perinteisiä lukitusjärjestelmiä huomattavasti edullisempia, Karjalainen selvittää. Esimerkkinä vahvasta säh- köiseen tunnikseen siirtymisestä Tomi Karjalainen nostaa Tampereen alueen, jossa iLOQlukitusjärjelmän ovat hiljattain hankkineet muun muassa Koukkuniemen vanhainkoti, Pyynikin sosiaali- ja terveysasema sekä Tampereen opiskelijasäätiö TOAS Paawola. Tampereen Koukkuniemen vanhainkoti: Pohjoismaiden suurimpaan vanhainkotiin innovatiivista teknologiaa Tampereen Koukkuniemen vanhainkodista rakennetaan uudenlainen ”vanhusten kaupunki”, jossa asukkaiden arkea helpottavat uusimmat teknologiset ratkaisut. G4S Tampereen lukkoasema asentaa suururakassa nykyaikaisen älykkään lukitusjärjestelmän. Vanhainkodissa älykkäät lukitusratkaisut tuovat asukkaiden arkeen turvallisuutta ja lisäävät asumismukavuutta. Kansainvälisesti lukitusratkaisuissa siirrytään yhä enemmän sähköisiin ja älykkäisiin lukkoihin. Pyrimme jatkuvasti olemaan edelläkävijä uusimman teknologian ja osaamisen suhteen Koukkuniemen vanhainkodin uusi älykäs lukitusjärjestelmä toimii elektronisilla avainpesillä ja avaimilla. Yli 900 oveen asennettavan älylukon ansiosta asukkaiden ja henkilökunnan kulkuoikeudet voidaan hoitaa helposti ja turvallisesti. Suomessa kehitetty elektroninen iLOQ lukitusjärjestelmä kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. - Haluamme rakentaa mahdollisimman hyvän ja turvallisen hoivapaikan ja samalla tarjota työntekijöillemme hyvät työskentelyolot. Tämän takia käytämme hyvinvointiteknologian uusimpia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan yhteistyö G4S Tampereen lukkoaseman kanssa on ollut loistavaa ja he hallitsevat suuretkin kohteet, kertoo Tampereen kaupungin turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen. -Sähköinen iLOQ-lukitusjärjestelmä tulee käytössä perinteistä mekaanista lukitusjärjestelmää edullisemmaksi Sähköiseen tunnistukseen perustuva iLOQ- avain ei vaadi toimiakseen virtalähdettä. iLOQ- lukkopesät ovat yhteensopivia nykyaikaisten lukkorunkojen kanssa, Tomi Karjalainen toteaa avatessaan ovea. ja turvallisemmaksi pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi asukkaan kadonnut avain on nopea ja edullinen poistaa käytöstä. Lukkojen muutokset voidaan tehdä nopeasti ja huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin perinteisissä mekaanisissa malleissa. Avaimiin voidaan antaa lisäksi joustavasti oikeuksia, vaikka saunatilan käyttöön tietyksi ajaksi, Pasi Keinonen kuvailee. Julkisen puolen merkittävimmät lukitusongelmat Jyväskylän Ammattikorkea- koulun Rakennustekniikan koulutusohjelman, Tekniikan ja liikenteen opiskelija Aki Aalto teki toukokuussa 2012 opinnäytetyön Jyväskylän Ammattikorkeakouluun: ”Helsingin kaupungin lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät”. Opinnäytetyön tavoitteena oli Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen toimeksiannosta selvittää kiinteistöviraston hallinnoimien kiinteistöjen lukituksissa ilmeneviä ongelmia sekä etsiä ja esittää toimivia ratkaisuja avaintenhallinnan sekä lukitusasioiden kustannustehokkuuden parantamiseksi. Näitä näkökulmia ja tietoja varten tehtiin sähköinen kyselytutkimus, johon vastauksia kertyi 334 kappaletta, mikä vastaa 53 % kyselyn saaneista henkilöistä. jestelmälle annettiin reunaehdoiksi se, että lukituksen tulisi olisi olla elektroninen ja että se olisi järjestettävissä ilman kaapelointia, lukitusjärjestelmälle tulisi löytyä avaintenhallintaohjelma ja lisäksi sen pitäisi soveltua pääsääntöisesti olemassa oleviin lukkorunkoihin. Teknisten ominaisuuksien puolesta soveltuvammaksi ja helppokäyttöisemmäksi vaihtoehdoksi valikoitui iLOQ S10 -järjestelmä. Järjestelmä antaa mahdollisuuden liikkumisen kiinteistössä yhden avaimen periaatteella, kuitenkin siten että kiinteistön ulkokuoren lukitukset ovat etäohjauksen piirissä. Lisäksi iLOQ S10 järjestelmä on paristottomampana vaihtoehtona käyttökustannuksiltaan sekä käyttäjäystävällisyydeltään parempi vaihtoehto. (Aalto 2012) Lisääntyvien turvallisuusvaatimusten takia selkeänä vaatimuksena oli lukkojen muunneltavuus käyttäjien vaihtumisen myötä. Oleellisena asiana pidettiin myös kadonneen avaimen poistamista järjestelmästä ripeästi turvallisuustason ylläpitämiseksi. (Paakkunainen 2011; Hongisto 2011) Perinteisillä mekaanisilla lukitusjärjestelmillä ei näitä ominaisuuksia saavutettu, joten vaihtoehtoja tutkittaessa jär- Lähde:Aki Aalto, opinnäytetyö Helsingin kaupungin lukitus- ja avaintenhallintajärjestelmät. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikka ja liikenne Lisätietoja iLOQ lukitusjärjestelmästä ja jälleenmyyjistä: www.iLOQ.com
sommarveckoslut. Tidtabeller finns på adressen: http://www.visitporvoo.fi
