Marraskuu 5/2015

Transcription

Marraskuu 5/2015
SOSIAALIJA KUNTATALOUS
• Mielenterveyden
SISÄLLÄ mm.:
­keskusliitto
• Pirkanmaan­­ ­
Sininauha ry ­­
Villa Hockey
• Aspa-säätiö /
­Tandem-projekti
• UUT ry
• Eläkeliitto
• Ensi- ja turvakotien liitto
Marraskuu 5/2015
• Minnesota-hoito
1
2
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Nal von minden on in vitro
-diagnostiikkatuotteiden ammattilainen,
joka on palvellut asiakkaita
menestyksekkäästi jo 30 vuotta.
Tarjoamme kattavan ja innovatiivisen valikoiman
korkealaatuisia pikatestejä ja muita
laboratoriopalveluita ja -tuotteita huumeanalytiikkaan
sekä lääketieteen diagnostiikkaan.
Nal von minden
Mauritskade 37, 2514 Haag, Alankomaat
Puh: 0800 918 263,
Fax: 0800 918 262
[email protected]
http://www.nal-vonminden.com/fi/
Loisto tarjoaa palveluitaan niin yksityisille
kuin yrityksillekin: muun
muassa muuttokeikkoja
paketti- ja kuorma-autolla
pakkauksineen päivineen.
Lisäksi teemme metalli- ja
rakennusalan töitä.
Ihattula Oy tuottaa työtoimintaa ja asumispalvelua
mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Tätä varten
kehitetty Loisto-palvelutuoteperhe pitää sisällään
monenlaista toimintaa, työtä ja yhteisöllistä elämistä
Lokalahden keskustassa.
Oman yksiön lisäksi asukkailla on käytössään yhteinen pesutupa
ja harrastustila, jossa on mm. biljardipöytä ja kuntolaitteita.
Asumisyksikkö Loisto
Papinpellontie 5, 23450 Lokalahti
Puh. 040 861 6200 • www.ihattula.fi
Lastensuojelupalvelut:
Valtakunnalliset hoitopalvelut
Päihdesairaala:
Kuusitie 36, 04480 Haarajoki
• Katkaisu- ja vieroitushoito
• Päihdekuntoutus
• Perhekuntoutus
• Lääkkeetön yhteisöhoito
Hietalinna yhteisö
Lisätiedot ja paikkavaraukset
Hoitokoordinaattori
p. 050 430 0536
www.paihdesairaala.fi
Stoppari-Hamina
Reutsinkatu 9, 49400 Hamina
Pysäytys- ja arviointiosasto:
040-742 5091
Kuntoutumisosasto:
040-742 5092
Stoppari-Lahti
Pitkämäenkatu 4 D, 15300 Lahti
Pysäytys- ja arviointiosasto:
040-136 8061
Lisätiedot ja paikkavaraukset
Palvelupäällikkö Mika Hallberg:
045-657 9012
www.stopparit.fi
A-klinikkasäätiö / Valtakunnalliset hoitopalvelut
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
3
Villa Hockey
Eheytymistä ja
elämänhallintaa yksilöllisesti
Päihderiippuvuus on elämäntapaongelma, joka edellyttää ajattelun ja käyttäytymisen muutosta. Tätä ei
voida saada aikaan lääketieteen keinoin. Toipuminen
edellyttää sosiaalista kasvua sekä terveen vuorovaikutuksen rakentumista ja opettelua yhteisössä.
-On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan
puuttua jo siinä vaiheessa, kun
ongelmaa ei ole vielä määritelty
ongelmaksi. Toisaalta on hyvin
tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua
siinä vaiheessa, kun hänellä on
tarve siihen. Tämä edellyttää eri
toimialojen laaja-alaista päihdeosaamista sekä kykyä luoda
luottavaisia suhteita kaikenikäisiin ihmisiin sekä kykyä tarttua
monimuotoisiin elämisen ongelmiin, Villa Hockeyn johtaja
Mika Tuomola korostaa.
-Nuorten huumekuntoutuskoti Villa Hockey on perustettu
vuonna 2002. 16-paikkainen
Villa Hockey sijaitsee Ylöjärvellä ja sitä ylläpitää Pirkanmaan Sininauha ry. Palveluitamme ovat 13 vuoden aikana
käyttäneet 70 kuntaa ympäri
Suomen. Puitesopimukset meillä on melkein kaikkien isoimpien kaupunkien kanssa mm.
Espoo, Vantaa, Lahti ja Turku.
Asiakkaita Villa Hockeyssa
on ollut yhteensä n. 700,Mika
Tuomola kertoo.
Retkeily lisää yhteisöllisyyttä.
Pirkanmaan
Sininauha ry
kartoittaa tarvetta
alaikäisten
Villa Hockeylle
-Pirkanmaan Sininauha kartoittaa yhteistyössä isompien
kuntien kanssa tarvetta alaikäisille suunnatulle päihdekuntoutusyksikölle. Kartoitus on aloitettu ja yhteenveto tästä tullaan
tekemään vielä tämän vuoden
aikana, Tuomola kertoo.
Tavoitteena edistää nuoren
eheytymistä ja elämänhallintaa
yksilöllisenä ja yhteisöllisenä
kuntoutuksena
-Tyypillinen asiakkaamme
on 18 - 24-vuotias nuori, jolla
on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Kuntoutuksemme
perustuu yhteisöllisyyteen,
toiminnallisuuteen ja lääkkeettömyyteen; yksilöllisyyttä
unohtamatta. Kuntoutusjaksomme kestävät yhdestä neljään kuukautta.
Vuonna 2014 kuntoutuksen
Villa Hockeyssa päätti 54 nuorta, joista 36 nuorta sovitusti
eli 67 %. Näistä 36 nuoresta
tammikuussa 2015 oli raittiina
22 nuorta eli 61 %. Kokonaismäärästä (54) raittiina on 41 %,
Tämä tulos on huikea, Tuomola
toteaa tyytyväisenä.
- Villa Hockey -kuntoutus
on lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta, joka perustuu
yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen. Kuntoutuksessa
ei käytetä korvaushoitoa tai
keskushermostoon vaikuttavia
lääkkeitä. Mikäli asiakkaalla
on päihderiippuvuuden lisäksi
joku toinen psyykkinen- tai
somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä
lääkkeitä aivan normaalisti,
Mika Tuomola määrittelee Villa
Hockeyn toimintaa.
-Hoidon tarve ja tavoite arvioidaan aina tilannekohtaisesti
yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdessä sovitaan myös siitä, miten
edetään, laaditaan suunnitelma
ja sovitaan sen seurannasta.
Hoidon alussa jokainen nuori
saa kaksi omaohjaajaa ja hänen
kanssaan tehdään kuntoutussuunnitelma. Huomioimme
työssämme nuorten ikäkauden
mukaisen kasvun ja kehityksen.Kuntoutusjakson aikana
huomioidaan sekä tyttöjen että
poikien erityistarpeita mm.
viikottaisilla erillisillä hoitoryhmillä.
-Kuntoutusta toteutetaan
viikko-ohjelman mukaisesti,
joka sisältää päivittäiset hoitoryhmät, omaohjaajakeskustelut
sekä työ- ja liikuntailtapäivät,
Tuomola selvittää.
Asiakasta tuetaan
kokonaisvaltaiseen
elämänmuutokseen
- Asiakkaan kuntoutukseen
kuuluu päihdekuntoutuksen
ohella arkipäivän hallinta. Kuntoutuskodin eettisten periaatteiden; turvallisuus, yhteisöllisyys
ja yksilöllisyys tarkoituksena
on auttaa yksilöä kuntoutuksen kautta päihteettömyyteen
ja sopeutumaan yhteisöön ja
yhteiskuntaan turvallisessa ja
luottamuksellisessa ilmapiirissä.Päihdekuntoutuksen aikana
etsitään yhdessä asiakkaan
voimavaroja ja vaihtoehtoja
päihteiden väärinkäytölle ja
uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma
motivaatio. Asiakasta tuetaan
kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen.
Aktivoiva
toiminta tärkeää
-Toimimme vanhassa kyläkoulussa, josta saamme kodinomaisuutta. Järjestämme
kodin arjen siten, että nuori
voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi,
toista ihmistä kunnioittavaksi
ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi
aikuiseksi. Yhteiset ruokailut ja
yhdessä tekeminen tukee tätä
kodinomaisuutta.
- Olemme huomanneet jo
vuosien kokemuksen kautta, että toiminnallisuus tukee
nuorten toipumista ja sitouttaa
paremmin kuntoutukseen. Toiminnallisuus näkyy kuntoutuksessa erilaisina ohjattuina
ryhmäliikuntoina, työiltapäivinä, toimintailtapäivinä sekä
retkitoimintana. Hyödynnämme hyviä puitteita sekä ulko-,
että sisäliikuntaan; jalkapallo-,
pesäpallo- ja lentopallokenttä,
hyvät lenkkeilymahdollisuudet,
kuntosali, pingis- ja biljardi-
pöytä, erilaiset lautapelit sekä
musiikinsoittohuone. Tytöille
ja pojille on eriytetyt liikunnat
kerran kuukaudessa sekä eriytetyt toimintailtapäivät. Ohjatuissa liikunnoissa tutustumme
yhdessä eri liikuntalajeihin.
Tavoitteena on saada hyvänolon
tunne ilman päihteitä sekä
löytää mieleinen harrastus,
jota voisi jatkaa kuntoutuksen
jälkeenkin, Tuomola sanoo.
Yhteisö ja sen
tarjoama vertaistuki
tärkeässä roolissa
- Työryhmämme on moniammatillinen, jossa kaikkien osaamista hyödynnetään.
Olemme sitoutuneita työhömme ja tavoitteenamme on saada
hyvä työskentelysuhde nuorten
kanssa, joka tukee nuoren sitoutumista kuntoutukseen. Yhteisö
ja sen tarjoama vertaistuki on
tärkeässä roolissa päivittäisissä aamu- ja iltaringeissä sekä
hoitoryhmissä, joita on viitenä päivänä viikossa. Lisäksi
työryhmämme jäsenistä noin
puolella on kokemusasiantuntijuus, joten vertaistukea
hyödynnetään sitäkin kautta.
Nuoret pääsevät hyödyntämään vertaistukea myös talon
ulkopuolella tapahtuvissa NA-/
AA-ryhmissä sekä talon sisäisissä itsehoitoryhmissä jossa
henkilökunta ei ole mukana.
Villa Hockeyssä kokoontuu
avoin NA-ryhmä sunnuntaisin.
-Vertaistuki toteutuu myös
kuntoutuksen jälkeen, kun kuntoutuksen suorittaneilla nuorilla
on mahdollisuus tulla intervallijaksoille Villa Hockeyihin.
Intervallijaksojen pituudet sekä
määrät suunnitellaan yksilölli-
sesti nuoren tarpeiden mukaan
yhdessä lähettävän kunnan
kanssa. Villa Hockey osallistuu
myös aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin kuten asunnottomien
jalkapalloturnauksiin, hoitolaitosten välisiin salibandy- ym.
otteluihin sekä muihin NAtapahtumiin, joissa asiakkaat
tapaavat vertaisiaan, Tuomola
kertoo.
Miten tiedämme,
mitä kuntoutuksen
käyneille nuorille
kuuluu?
-Sen lisäksi, että me olemme
heihin yhteydessä kuntoutuksen jälkeen, ovat nuoret itse
aktiivisesti yhteydessä Villa
Hockeyhin. Tämän siteen vahvistamiseksi suunnittelemme
ja järjestämme, yhdessä kuntoutujien kanssa, tapahtumia,
retkiä ja teemapäiviä. Näihin
aktiviteetteihin on mahdollista
osallistua, vaikka oma kuntoutus Villassa olisi jo päättynyt.
Seuraavat tapahtumat ovat Villa
Hockeyn Uuden Vuoden Juhlat
ja Villa Hockeyn talviretki,
Tuomola selvittää.
Sovi tutustumisesta
-Ota rohkeasti yhteyttä ja
sovi tutustumiskäynnistä. Ellei
teillä ole mahdollisuutta tulla käymään meillä, tulemme
mieluusti kertomaan toiminnastamme. Tapaamisen yhteydessä voimme myös sopia
tutustumistarjouksesta, Mika
Tuomola sanoo.
[email protected]
p. 040-835 3502
4
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Oljamikoti on yksityinen ympärivuorokautista tuettua
asumista ja hoivapalvelua tuottava yritys.
Jokaisella kodilla on omat erityispiirteensä. Yhteisenä
perusajatuksena on tuottaa laadukkaita asumis- ja
hoivapalveluja henkilöille, jotka tarvitsevat paljon tukea
arkipäivässään ja mahdollisuus siten elämiseen
kodinomaisessa ympäristössä.
Laadukasta
päihdekuntoutusta
alkoholi-, huume- ja/tai
lääkeriippuvaisille naisille.
Toimintamme perustuu kodinomaisuuteen, ihmisten
väliseen tasa-arvoon, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja
yksilöllisyyden huomioimiseen.
Tarjoamme:
Juuso Lindqvist, Toimitusjohtaja
Rintalankatu 2 C, 53550 Lappeenranta
Puhelin 040 559 1217
Fax 05 452 4885
[email protected]
Savimäki: Rintalankatu 2 C
53550 Lappeenranta
Puhelin 040 553 7550
Fax 05 414 6446
[email protected]
Vallimäki: Koulutie 9
54500 Taavetti
Puhelin 040 055 5245
Fax 05 414 6422
[email protected]
Ukonmäki: Ukonmäenkatu 4
53550 Lappeenranta
Puhelin 040 040 5325
Fax 05 414 6446
[email protected]
Kylä-Katila: Kylä-Katilantie 43
05950 Hyvinkää
Puhelin 040 559 1219
Fax 019 462 312
[email protected]
ASUMISPALVELUA
MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE
• katkaisu-/vieroitusjaksoja
• peruskuntoutusta
• jatkokuntoutusta
• intervallijaksoja
• kriisijaksoja
Päihdeongelmaisille naisille
Hoitokoti Tuhkimo Oy
Asemantie 40
82600 TOHMAJÄRVI
Puh. 040 708 3939
[email protected]
www.hoitokotituhkimo.fi
Ota
ttä!
yhtey
Toiminta-ajatuksenamme­on­tarjota­
kodinomaista,­viihtyisää­ja­asiakkaan­henkilökohtaisia­
tarpeita vastaavaa asumispalvelua.
Palvelutalo­Koti­pihassa­on­18­asukaspaikkaa.
Uudet­ja­nykyaikaiset­ti­lat­valmistuivat­kesällä­2014.
Tarjoamme­pidempiaikaista­asumista,­mutt­a­meillä­voi­
viett­ää­myös­lyhyempiä­lomia­ja­kuntoutusjaksoja.
Palvelutalo Kotipiha Oy
Kirkkotie 2 B, 43300 Kannonkoski
p. 040 756 1624
[email protected][email protected]
https://sites.google.com/site/palvelutalokotipiha/home
Sähäkkä on psykiatrista kuntoutusta
tarjoava palvelu erityistä tukea tarvitseville
18-29 -vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on
valmiuksia ja motivaatiota kuntoutua
itsenäiseen elämään.
Kuntoutuspalvelut Sähäkkä Oy
Ylivieska - www.sahakka.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
5
Vertaistuella suuri merkitys ihmisen
jaksamiselle ja elämänhallinnalle
Parhaillaan käynnissä olevalla Mielenterveyden keskusliiton Mielikin voi sairastua -kampanjalla kerätään
varoja mielenterveyskuntoutujien vertaistukeen. Kuka tahansa voi sairastua, silloin vertaistuki on tärkeä
apu, ammattiavun rinnalla. Keräykseen voi osallistua Otto- automaateilla tekemällä käteisnoston yhteydessä
2 euron kertalahjoituksen. Keräys on käynnissä 15.12.2015 asti.
Vertaistuen keskeisin funktio on siinä kokemuksessa, että ei ole
yksin elämäntilanteessaan tai ongelmiensa kanssa. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa
elämäntilanteessa tai samojen ongelmien kanssa painiskelevien
kesken. Vertaistuki on osaltaan myös keino selviytyä vaikeasta
elämäntilanteesta tai psyykkisestä vammasta. Se voi olla myös
tukemassa pidempää kuntoutumista.
Mieli voi sairastua
Maailmassa on joskus haastavaa elää ja löytää oma paikkansa.
Vastoinkäymiset ovat osa elämää, eikä kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Joskus saattaa kohdata hyvin vaikeitakin asioita
eikä aina tiedä, miten selviytyä. Tärkeintä on puhuminen vaikeista
asioista, tabuistakin. Jos vaikeista asioista ei puhuta, niihin ei myöskään voida löytää ratkaisua eikä niihin kohdistuvia mahdollisia
ennakkoluulojakaan pystytä murtamaan.
Ihmisen mieli voi sairastua siinä missä kehokin. Yhdellä on vikaa
keuhkoissa tai sydämessä, toisella voi olla sairautta mielessä. Masennus on Suomen yleisin psyykkinen sairaus. Mielen sairauksista
voi parantua. Vaikka ei kokonaan paranisikaan, voi elää hyvää
elämää myös lääkkeiden ja muun hoidon avulla. Mielen sairautta
ei tarvitse hävetä, vaikka sairastunut käyttäytyy joskus eri tavalla
kuin mikä on tapana. Erilainen käytös voi olla sairauden yksi oire.
Mielen sairastuminen ei ole kenenkään syytä. Kaikki ihmiset voivat
sairastua, myös lapset ja nuoret. Mielen sairauksia voidaan hoitaa,
ja niistä voi parantua. Toisaalta on myös sairauksia, jotka eivät
koskaan parane kokonaan, mutta oireita voidaan yhä paremmin
lievittää. Näin voi sairaudesta huolimatta elää elämää hoidon ja
läheisten tuen avulla. Välillä jokainen tuntee olonsa huonoksi,
yleensä se on ohimenevää ja luonnollista. Jos tilanne kuitenkin
kestää kauan ja vaikeuttaa elämää, kannattaa hakea apua.
Mielenterveyspalvelujen tulisi olla yhtä persoonallisia kuin me
ihmiset ylipäätään olemme. Jokainen palvelukäyttäjä on persoona
siinä mielessä, että hänellä on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus.
MTKL:n maksuton vertaistukipuhelin
palvelee arkipäivisin
Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin maksuton
vertaistukipuhelin palvelee nyt jokaisena arkipäivänä. Liiton kouluttamat kokemusasiantuntijat tarjoavat vertaistukea numerossa
0800 177599 maanantaista perjantaihin kello 10–15.
Tietopalvelu Propellin työntekijät tarjoavat myös maksutonta
mielenterveysneuvontaa maanantaisin Helsingin Sörnäisissä
7.12.2015 asti. Tietopalvelu Propellin toiminta on suunnattu mielenterveyspotilaille ja kuntoutujille, omaisille ja läheisille, sosiaali- ja
terveysalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Propellin varsinaiset
neuvontapisteet sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Palvelusta saa tietoa muun muassa mielenterveyteen liittyvistä asioista,
kuntoutumisesta, palveluista ja etuuksista, potilaan ja asiakkaan
oikeuksista sekä paikallisista mielenterveysyhdistyksistä.
Lähde/lisätietoja:
Pirjo Metsäranta kuntoutusneuvoja
Mielenterveyden keskusliitto, p. 040 562 4773
pirjo.metsaranta @mtkl.fi
Raili Alén Kuntoutusneuvoja
Mielenterveyden keskusliitto, p. 046 851 4128
raili.alen @mtkl.fi
Kuntoutuja- ja omaisjärjestö vaativat
toimia itsemurhien ehkäisemiseksi
Itsemurhan tehneitä muistetaan kymmenissä kynttilätapahtumissa ympäri Suomea sunnuntaina 15.11.2015. Muistopäivän
tarkoituksena on herättää keskustelua itsemurhista ja niiden ehkäisemisestä. Tänä vuonna kynttilätapahtumilla halutaan kiinnittää
huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen
hoitoon sekä läheisten avuntarpeeseen.
Tapahtuman järjestäjät – kuntoutujia edustava Mielenterveyden
keskusliitto ja itsemurhan tehneiden omaisten järjestö Surunauha ry
– vaativat kovempia toimia itsemurhien ehkäisemiseksi: Suomeen
on saatava muissakin Pohjoismaissa käytössä oleva itsemurhien
ehkäisyohjelma.
Suomelta puuttuu yhä kansallinen itsemurhia ehkäisevä ohjelma,
vaikka maan itsemurhakuolleisuus on Pohjoismaiden korkein.
Muissa Pohjoismaissa itsemurhien ehkäisy on kansanterveystavoite. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kansallisilla
ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus. Järjestö suosittaakin jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää hyvänä sitä, että mielen hyvinvointi on esillä
Sipilän hallituksen kärkihankkeissa, ja että kansallinen itsemur-
!
Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen
kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua
ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti
toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia
yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin
160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu
17 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
www.mtkl.fi
hien ehkäisyyn tähtäävä ohjelma kirjattiin hallitusneuvotteluiden
tausta-aineistoon. – Itsemurhien ehkäisyohjelma vaatii hallitukselta
kuitenkin toimenpiteitä, ei vain lämpimiä lausahduksia ja korulauseita, Sydänmaanlakka muistuttaa.
Suomessa joka päivä keskimäärin kaksi ihmistä kuolee oman
käden kautta, ja lähes 20 000 ihmistä yrittää vuosittain itsemurhaa.
Jokainen näistä kuolemista ja itsemurhayrityksistä on liikaa. Ne
kertovat riittämättömästä mielenterveysongelmien avunsaannista.
Vuosittain lähes 900 perheessä ja ystäväpiirissä kohdataan suuri
järkytys, epäusko ja suru, kun läheinen riistää itseltään hengen.
Järkytys voi olla voi olla niin suuri, että lähiomaisen koko elämä
lamaantuu.
– On tärkeää pitää huolta niistä, jotka jäävät suremaan läheisiään.
Moni läheinen traumatisoituu ja itsemurha lisää myös läheisen itsemurhariskiä, sanoo Matti Nallikari, Surunauha ry:n puheenjohtaja.
Järjestäjät toivovat, että kynttilätapahtumat saavat ihmiset puhumaan vaikeasta asiasta. Puhuminen ja avoimuus ovat tärkeitä
keinoja itsemurhien ennaltaehkäisyssä. – Mielenterveyshäiriöistä
on oltava helpompi puhua. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, Sydänmaanlakka
painottaa.
Kynttilätapahtumaa on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Itsemurhan tehneiden muistopäivä aloittaa valtakunnallisen Mielenterveysviikon, jota tänä vuonna vietetään 16.–22.11. teemalla Jokaisella
on oikeus mielen hyvinvointiin.
Lähde/lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka,
Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 363 9920,
[email protected]
Järjestökoordinaattori Viivi Suihkonen,
Surunauha ry, p. 040 545 8954, [email protected]
Yhdessä kohti muutosta
EU tarjoaa muutostyölle voimavaroja
Ihminen, jonka osallisuus
on vaakalaudalla tarvitsee tukea. Rajojen rikkominen ja
kokeileminen uudella tavalla
on yksi keskeinen elementti,
jota Sokra-koordinaatiotyö
toteuttaa.
Euroopan sosiaalirahastolla
on tällä toimintakaudella (2014
- 2020) uusi toimintalinja 5
(ESR TL 5). Sen tavoitteena on
köyhyyden torjunta ja sosiaalinen osallisuuden vahvistaminen. Vuosi 2010 oli Euroopan
unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan
teemavuosi. Teemavuosi nosti
eriarvoisuuden kaventamisen
ja köyhyyden torjunnan kehittämistyön haasteeksi seuraavalle
rakennerahastokaudelle.
Kehittämistyötä varten Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti
vaakunnallisen Sokra koordinaatiohankkeen tukemaan TL 5
toimintaa. Sokra-koordinaatiota
toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä
Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa. Kehittämishankkeita rahoitetaan alueellisesti neljän ELY-keskusten
kautta ja valtakunnallisia hankkeita rahoittaa STM.
Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää työtä
Uusi toimintalinja ja Sokrakoordinaatio käynnistyivät
syksyllä 2014 ja ensimmäiset
alueelliset tilaisuudet kehittämishankkeiden tueksi järjestettiin keväällä 2015, Sokran
projektipäällikkö Anna KetoTokoi kertoo.
- Sokra tehostaa valtakunnallista, alueellista ja paikallista
kehittämistyötä huonoimmassa
asemassa olevien osallisuuden
parantamiseksi. Kehittämistyön
tarve pohjautuu siihen, että
pystytään ymmärtämään niitä
henkilöitä, jotka ovat osattomia
monesta asiasta, Keto-Tokoi
määrittelee.
- Vaikeasti työllistyvien,
syrjäytymisuhan alla olevien
osallisuuden tukeminen on TL
5 perustyötä sekä vaikuttaa
lainsäädännön kehittymiseen
huono-osaisimpien pärjäämisen
tueksi. STM:llä ei aiemmin
ole ollut koordinaatiohanketta
oman ESR-ohjelmatyönsä tukena. Sokra paikkaa havaittua
vajetta tuottamalla käytäntöjä
tukevaa tutkittua tietoa, Anna
Keto-Tokoi toteaa.
Sokran aluekoordinaattorit toimivat
hankkeiden työn
tukena eri vaiheissa
- Meitä on Suomessa viisi
koordinaattoria eri puolilla
maata. Koordinaattoreiden
toiminta on hyvin konkreettista
ja hanketyötä tukevaa. Koordinaation alueellisen tukityön
merkitys on siinä, että me
toimimme tiiviissä yhteistyössä keskenämme. Viritämme
yhteistoimintaa, tiedotamme
ESR TL 5 hankehauista, kokoamme hankkeita yhteen ja
välitämme tietoa osallisuuden
vahvistumisesta ja lähellä ihmistä olevien palvelujen kehittämisestä. Mahdollistamme
kehittämistyössä mukana olevien keskinäistä vuoropuhelua.
Käymme aktiivista keskustelua
eri sidosryhmien ja päättäjien
kanssa lupaavien käytäntöjen
levittämiseksi, aluekoordinaattori Tytti Tuulos kertoo.
- Hankkeen tavoitteena on
luoda työelämän polkuja ihmi-
sille, jotka ovat hyvin kaukana
työllistymisestä ja tukea heidän
osallisuutta, arjessa pärjäämistä
ja sitä kautta saada heidät osaksi
yhteiskuntaa. Keskiössä on ihminen itse, kertoo Tuulos.
Koordinaatiohanke Sokra
ei jaa kehittämisrahaa vaan
tuemme uutta innovatiivista
toimintaa, jota ELY:t ja STM
rahoittavat. ESR-raha antaa
lisäarvoa kunnan jo meneillään
olevalle tai toivotulle kehittämistyölle. Investointi ihmiseen
kannattaa, Tuulos korostaa.
- Tuen piirissä on loppuvuonna 2015 yhteensä 93
rahoituksen saanutta. Hanketyö
jakaantuu suhteellisen tasaisesti
ympäri Suomea. Eniten niitä
on Itä-Suomessa. Hankkeiden määrä tulee merkittävästi
lisääntymään rakennerahastokauden aikana. Vuosittain
järjestetään rahoitushakuja.
Kannattaa seurata www.rakennerahasto.fi sivulta uusia
hakuaikoja. Niitä on luvassa
taas ensi keväänä. Nyt peräänkuulutetaan uudenlaista kokeilumieltä, uusia toimintamalleja
ja työkäytänteitä. Ajattelua sopivasti toisin, rohkaisee Tuulos.
Arjen hallintaa
osallisuuteen
- Tutkimusten mukaan yksilön osallisuudella on monia yhtyeenkietoutuvia ulottuvuuksia
. Näitä ovat fyysinen, materiaalinen, sosiaalinen ja henkinen
hyvinvointi. On tärkeää, että
toimeentulo on turvattu ja että
ihminen on riittävän terve, niin
että pystyy toimimaan. Yksi iso
asia on, että henkilöt, jotka ovat
jääneet työelämän ulkopuolelle,
kokevat suurta vastavuoroisuuden puutetta. He eivät koe
saavansa tunnusta ihmisinä ja
kansalaisina tässä yhteiskunnassa. He kokevat myös puutetta itsenäisestä toiminnasta
ja ettei heillä ole vapaus valita
omaehtoista toimintaa, erikoistutkija Anna-Maria Isola
selvittää.
-On tärkeää että ihmiset saavat omat kyvyt ja taidot käyttöön. Tiedetään, että jos yksilö
jää koulutuksen ulkopuolelle,
työelämän ulkopuolelle, hyvän
terveyden ulkopuolelle, syrjäytymisen riski kasvaa, Isola
painottaa.
- Jotkut ihmiset voivat tarvita
vain pieniä sysäyksiä ja kevyttä
tukea elämän hankalissa tilanteissa, kun taas toisten tarve
on monialaista ja pitkäkestoisempaa auttamista. ESR TL 5
-hankkeiden tuleekin tavoittaa
ne, joilla menee heikoimmin
ja joiden työllistyminen siintää
ehkä vasta kauempana näköpiirissä, Isola toteaa.
- Erityistä huomiota kiinnitetään matalan kynnyksen
palvelumallien kehittämiseen,
palvelutarpeiden tunnistamiseen, palveluihin pääsyn nopeuttamiseen sekä monialaisen
yhteistyön vahvistamiseen eri
toimijoiden välillä tarkoituksena ihmisen omaehtoisen
toimijuuden vahvistuminen.
Isola kertoo.
Lisätietoa koordinaatiotyöstä
ja aluekoordinaattoreiden
yh­teys­tiedoista:
www.thl.fi/sokra.
6
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Onnentupa Oy Perhekodit
Kodinomaista sijaishuoltoa
Onnentupa Oy:n Perhekotien yrittäjinä toimivat Reija
ja Taisto Virkkunen. Onnentupa Oy:n Perhekodit
tarjoavat sijaishuoltoa 3–18-vuotiaille lapsille ja nuorille kodinomaisissa olosuhteissa tiiviissä yhteistyössä
lasten ja nuorten verkostojen kanssa. Yrityksellä on
kolme perhekotia: Onnentupa, Ruukintupa ja Reijantupa. Yritys tarjoaa myös jälkihuoltoa.
Vuonna 2002 perustetulla
yrityksellä on kolme perhekotia
Keski-Uudellamaalla, joista
kaksi sijaitsee Tuusulassa ja
yksi Keravalla.
-Meillä hoidetaan huostaan
otettuja lapsia kodinomaisissa
olosuhteissa. Jokaisessa kodissa on perhekotivanhemmat,
jotka asuvat pysyvästi lasten
kanssa. Lisäksi tarjoamme
jälkihuoltoa, perhetyötä sekä
perhekuntoutusta, yrittäjä Reija
Virkkunen kertoo.
Onnentuvan yksikössä on
viisi lasta, Ruukintuvassa kuusi
ja Reijantuvassa on kuusi lasta
ja lisäksi yksi jälkihuollossa.
-Meillä perhekotivanhemmat
elävät ja asuvat lasten kanssa,
eikä heillä ole mitään muuta
kotia. Toki pidämme välillä
lomaakin, mutta suhteessa puolet vähemmän kuin normaali
palkansaaja.
Me pidämme 10 päivää lomaa kolmen kuukauden välein,
muita vapaita ja lomia ei ole.
Kaikki lapset eivät voi käydä
kotonaan, joten osa lapsista
on meillä myös loma-aikoina,
Virkkunen kertoo.
Ratkaisukeskeinen
toimintatapa
-Ratkaisukeskeisyyden
avulla lapsi oppii kohtaamaan
myönteisesti elämän haasteita.
Katsomme vahvasti tulevaisuuteen ja tuemme lasta käyttämään omia voimavarojaan
mahdollisuuksien mukaan.
Tarjoamme lapselle pysyvän sijaishuoltopaikan ja tarvittaessa
jälkihuoltoakin itsenäistyvälle
nuorelle. Jälkihuolto on ollut
hyvä asia monelle nuorelle.
Virkkunen kertoo, että Onnentupa Oy Perhekodeissa
työskentelee perhekotivanhempien lisäksi sosionomeja
ja lähihoitajia, jotka kuuluvat
yrityksen vakituiseen henkilökuntaan.
-Yksi iso asia toimintavassa
ja arjessa on koulu, joka on
tärkeä osa lapsen arkea. Kaikki
perhekotimme sijaitsevat lähellä kouluja ja mahdolliseen
erityisopetukseen järjestämme
kyydin. Olemme saaneet lapsillemme erityisopetusta, mikäli sellaiselle on ollut tarvetta.
Peruskoulun jälkeen lapset ohjataan jatko-opintoihin, oman
ammatin hankkimiseen ja sitä
kautta työelämään sekä omaan
normaaliin arkeen.
Voimavarojen
tukeminen
-Monilla lapsilla on huono
itsetunto ja vähäinen usko
itseensä. Rohkaisemme lapsia
pienissäkin onnistumisissa ja
annamme hyvää palautetta.
Monilla on oppimisvaikeuksia,
jossa olemme tukena ja läsnä.
Aina joku auttaa, opastaa ja
vahvistaa lasten persoonaa
sekä itsetuntoa. Tämä ei ole
mikään helppo homma, mutta kymmenkunta meiltä on
jo lähtenyt maailmalle ja he
Hyvin koulutettu
henkilökunta
-Henkilökuntamme on hyvin koulutettua. Useammalla
henkilökunnastamme on perhetyön koulutus, psykiatrisen
hoidon erikoisammattitutkino
sekä kasvatustieteiden appro.
Pidän huolen, että kaikilla on
voimassaoleva ensiapukoulutus. Meillä kaikilla on oltava
vähintään lähihoitajan tai sosionomin koulutus. Tuemme
henkilökuntaamme jatkokouluttautumisessa.
pärjäävät hyvin. Nuoret opiskelevat, käyvät töissä – osa on
ostanut omistusasuntoja ja osa
on perustanut perheen. Tämän
työn lopputulokset näkyvät
vasta pienellä viiveellä, kun
lapset lähtevät meiltä. Lapsilta
tulee aika paljon palautetta siinä
vaiheessa kun saadaan omia
lapsia. Omille lapsille opetetaan
samoja asioita, kuin mitä minä
olen heille opettanut. Tämä on
paras kiitos, Virkkunen toteaa.
Jälkihuolto on
tärkeää
-Sovimme kuntien kanssa lapsikohtaisesi millaista
jälkihuoltoa kukin tarvitsee.
Kun nuori täyttää 18 vuotta ja
muuttaa omilleen, hän ei ole
vielä riittävän kypsä pärjäämään itsenäisesti, varsinkaan
ilman mitään tukea. Monesti
siinä vaiheessa syntyy paljon haasteita, mukaan tulee
vuokranmaksut, paperiasiat,
veroilmoitukset ja muutkin velvoitteet, joiden kanssa autamme
nuorta. Kuntien kanssa sovitaan
jälkihuollon viikoittainen tuntimäärä, jolloin käymme nuoren
luona tai tämä tulee meille.
Jälkihuollon aikana voimme
käydä yhdessä nuoren kanssa
vaikkapa tämän harrastuksissa.
Toki jälkihuollon lisäksi ja vielä
sen jälkeenkin nuoret ovat aina
tervetulleita meille ja käyvätkin
tässä. Yleensä jälkihuolto kestää vuoden tai kaksi. Parasta
jälkihuoltoa on mielestäni sellainen, että nuori saa olla jälkihuollossa jatko-opintojen ajan,
koska monilla jatko-opinnot
ovat keskeytyneet jälkihuollon
keskeytyessä. Nuoret vaativat
jonkin verran kontrollia, että
koulu saadaan käytyä loppuun.
Mielestäni jälkihuolto ei ole
liiallista, jos se on vain 2–4
tuntia viikossa. Kysymys ei
ole kyttäyksestä, vaan nuoren
kanssa yhteistyössä toimimisesta. Jälkihuolto on eräänlaista
kumppanuutta ohjaajan ja jälkihuollettavan välillä.
Virkkusen mukaan lapset
haluavat jälkihuollon nimenomaan Onnentuvasta, koska
henkilökunnalla ja perhekotivanhemmilla on luontainen
suhde nuoriin.
-Nuorten on vaikeaa mennä
puhumaan omista henkilökohtaisista asioista ihan vieraille
ihmisille.
Onnentupa Oy Perhekodit
haluaa pitää henkilökunnastaan
hyvää huolta. Tämä näkyy
myös henkilökunnan sitoutuneisuudessa.
-Minulla on todella hyvä ja
sitoutunut henkilökunta, joka
pitää työstään. Meillä järjestetään kolmesta päivästä viikkoon
kestäviä TYHY-päiviä, miehille
ja naisille erikseen. Lisäksi
henkilökunta saa liikuntasete-
lit. Meillä kohdataan ihmiset
etunimillä lasten kuullen, emme
käytä henkilökunta-nimikettä
lasten aikana, Virkkunen toteaa.
Monipuolista
vapaa-aikaa
-Meidän talossa on lapsia,
jotka ovat valmiuksiltaan hyvin
erilaisia, mutta käymme aktiivisesti erilaisissa harrastuksissa
hyvin monipuolisesti. Yhdessä
talossa työntekijöillä on oma
hevonen, joten siellä lapsille
on hevosterapeuttista toimintaa.
Meillä on ollut mm. suomenmestareita ampumajuoksussa.
Teemme lasten kanssa yhteisiä
reissuja ja järjestämme yhteistä
toimintaa. Jokaisella lapsella
on omia yksilöllisiä harrastuksia, Virkkunen kertoo.
Tavoitteena
tasa-painoinen
aikuisuus
-Tarjoamme perheenomaista
hoitoa, jonka tavoitteena on
saada lapsesta tasapainoinen
ja oman elämänsä hallitseva
aikuinen. Tavoitteemme on
saada katkaistua sukupolvisuuden kierre, johon kuuluu hyvin
usein juomista sekä sosiaalihuollon käyttöä. Tällä hetkellä
tulokset on hyviä ja rohkaisevia
– olemme onnistuneet 80 %:ssa
tapauksista, Reija Virkkunen
toteaa loppuun.
www.onnentuvanperhekodit.fi
Ammatillinen Perhekoti Kukkakehä
on 7-paikkainen lastensuojelulain mukainen sijaishuoltoa tarjoava
kodinomainen yksikkö vauvasta nuoriin. Pihapiirissä on myös
5-paikkainen yksikkö harjoittelu- ja itsenäistymisasumiseen.
Perhekodin palvelumuotona on myös avohuoltoa tukeva toiminta.
Järjestämme myös valvottuja tapaamisia lastensuojeluasiakkaille.
Reijantupa p. 040 753 0682
Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan ja
vastaan mielelläni tiedusteluihin.
Olen käytettävissänne alla olevien yhteystietojen kautta.
Kreetta Katara
Katteluksenkuja 6, 85800 Haapajärvi
Puh. (08) 478 0060,
050-357 5412 • 040-840 6686
Fax (08) 478 0061
[email protected]
www.kukkakeha.fi
[email protected]
Onnentupa Oy:n
perhekodit
Ruukintupa p. 040 542 0277
www.onnentuvanperhekodit.fi
. Kysy lisää!
1/2016 vapautuu paikkoja
Onnentupa p. 040 022 9926
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
7
Ratkaisukeskeisiä menetelmiä kaikille
Mielenterveystyö on merkityksellistä ja tekijöitä tarvitaan. Helsingin Psykoterapiainstituutilla on meneillään vilkas vuosi. Yhteistyö UWE Bristolin (University
of the West of England) kanssa on mahdollistanut
kansainvälisen ratkaisukeskeisen psykoterapeuttitutkinnon tarjoamisen suomen kielellä ja koulutukseen
riittää hakijoita. Ratkaisukeskeisille toimintatavoille
ja menetelmille on nyt enemmän kysyntää kuin koskaan myös terapiatyön ulkopuolella. Menetelmiä
käytetään esimerkiksi konfliktien ratkaisuun työpaikoilla. Ratkaisukeskeisillä työtavoilla saataisiin myös
Suomessa tehtyjen itsemurhien määrät laskemaan
huomattavasti.
Helsingin Psykoterapiainstituutti on ainoa suomalainen
koulutusyhteisö, jonka psykoterapeuttikoulutus johtaa yliopistolliseen tutkintoon. Haku
on käynnissä jo kymmenenteen
koulutusryhmään. Ensimmäiset psykoterapian maisterit
valmistuivat kesällä Bristolin
katedraalissa juhlallisessa seremoniassa. Vaikka koulutus
toteutetaankin Suomessa ja
suomeksi, suurin osa valmistuneista tarttui tilaisuuteen
matkustaa Bristoliin arvokasta
seremoniaa varten.
”Opiskeluhaluja löytyy myös
Helsingin ulkopuolelta, joten
tänä syksynä HPI:n ratkaisukeskeiset koulutukset alkoivat
myös Tampereella”, kertoo
Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjohtaja, sosiaalipsykologi John Pihlaja.
Psykoterapeuttikoulutuksen
lisäksi myös lyhyterapeuttiopiskelijoiden määrä on kasvussa.
Lyhyterapeuttikoulutuksen
myötä yhä useammalla on
mahdollisuus päästä harjoittelemaan ratkaisukeskeisiä terapiamenetelmiä ja hyötymään
niistä työssään. ”Esimerkiksi
opetuksen, työterveyshuollon
ja sosiaalialan ammattilaiset
voivat hankkia ratkaisukeskeis-
taitoja”, kuvaa Pihlaja eroa
työnohjaajan ja työyhteisovittelijan työn välillä.
Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjohtaja John Pihlaja
yhdessä psykoterapeutti John Hendenin kanssa.
tä osaamista ja hyödyntää sitä
työssään”, Pihlaja toteaa.
Ratkaisukeskeiset
menetelmät työpaikan kriisitilanteisiin
Ensimmäiset ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun
asiantuntijat valmistuivat Helsingin Psykoterapiainstituutista
elokuussa 2015. Koulutuksissa
on ollut liittojen työntekijöitä,
työsuojeluvaltuutettuja sekä
esimiehiä, jotka tahtovat kehittää nykyaikaisia johtamisen
Tuoreet psykoterapian maisterit juhlavassa valmistujaisseremoniassa Bristolin katedraalissa
heinäkuussa 2015.
Salokoti
Kaunolankuja 1,
55800 Imatra
Puh. 010 3222 420
[email protected]
www.salokoti.fi
taitoja. Koulutuksen jälkeen
voi toimia yrityksen sisäisenä
tai ulkopuolisena sovittelijana
ja konsulttina.
Uuden työyhteisösovittelukoulutuksen taustalta löytyy
keskustelu siitä, miten jaksetaan yhä kauemmas karkaavaan
eläkeikään saakka. Tiukassa
taloustilanteessa työntekijät
ovat usein kovan paineen alla,
töitä on yksinkertaisesti liikaa
ja yritykset painiskelevat selvitäkseen. Paineet kuormittavat
työpaikan ihmissuhteita.
”Työyhteisösovittelussa on
kyse ihmisten välisestä yhteensovittamisesta. Kaikissa yhteisöissä tilanteet menevät välillä
juntturaan, eikä ulkopuolinen
apu tuolloin olisi pahitteeksi”,
kuvailee Pihlaja.
Opinnot ovat käytännönläheisiä ja koulutus antaa konkreettisia työvälineitä ja taitoja.
Se on hyvä työprosessimalli
siihen, miten työyhteisöä voi
konkreettisin, selkein askelin
kuljettaa parempaan yhteisöpäätökseen. Sovittelukoulutus
antaa erinomaiset valmiudet
työyhteisön kriisityöhön.
”Työnohjaajakoulutuksemme antamat yleiset kehittämisen valmiudet kantavat pitkälle, mutta kriisin kohdatessa
voidaan tarvita sovittelijan
erikoistuneita sillanrakentajan
Kinnulan Kartano Oy
Keskustie 42, 43900 Kinnula
Hoitajat puh. 044 517 2507
Eeva Penttinen puh. 0500 900 207
[email protected]
www.kinnulankartano.fi
Suomalaisten
itsemurhaluvut
voidaan puolittaa
Maailman terveysjärjestö
WHO:n mukaan itsemurhan
tekee vuosittain maailmassa
noin 800 000 ihmistä, Suomessa luku on noin 900 ihmistä.
Itsemurhan ehkäisytyön kärkinimiä alalla on englantilainen
psykoterapeutti John Henden,
joka vierailee luennoimassa HPI:n opiskelijoille kaksi
kertaa vuodessa. Henden on
tätä artikkelia tehdessä juuri
luennoimassa viereisen koulun
luentosalissa suurelle joukolle
kuulijoita. Huumorintajuinen ja
selkeää englannin kieltä puhuva
Henden on opiskelijoiden keskuudessa yksi suosituimmista
kansainvälisistä vierailijoista.
Syy miksi Henden tekee
vakavaa masennusta ennaltaehkäisevää työtä ja käy luennoimassa ympäri maailmaa, on
tahto saada aikaan toimivampia
palveluita. Viime vuonna suomalaisten itsemurhat olivat
otsikoissa tasaisin väliajoin
ja nuorten luvut nousussa.
Isossa-Britanniassa asian laita
on ollut sama, Henden kertoo.
Odotetun vierailijan mielestä
ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa voisi olla iso vaikutus
masennuksen ääri-ilmiöiden
ehkäisyyn:
”Vakavasti masentuneen
ihmisen kohtaaminen ratkaisukeskeisestä näkökulmasta on
erilaista kuin muissa lähestymistavoissa. Ihmistä ei kielletä
tässä hänen aikeitaan vaan
luodaan rinnalle vaihtoehtoisia
toiveikkaita näkymiä. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa
terapeutti ei siis tarjoa valmiita
malleja vaan auttaa asiakasta
eri menetelmin löytämään omia
vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Palvelut, jotka käyttävät
näitä menetelmiä ovat saaneet
itsemurhaluvut puolittumaan”,
kertoo Henden.
John Henden toivoisi enemmän tutkimusta ratkaisukeskeisyyden mahdollisuuksista
tässä ehkäisytyössä, jotta sen
tehokkuus tulisi kaikkien tietoisuuteen. Tutkimus onkin
tullut osaksi HPI:n toimintaa
kansainvälisen maisteriohjelman myötä.
Itsemurhan ehkäisytyön kärkinimiä alalla on englantilainen
psykoterapeutti John Henden, joka vierailee luennoimassa
HPI:n opiskelijoille kaksi kertaa vuodessa.
John Henden on työskennellyt aiemmin Ison-Britannian
terveyspalveluiden terapeuttina ja esimiestehtävissä sekä yli
20 vuotta alan kehittäjänä. Hän on tunnettu myös kriisityön
ja taistelutrauman hoitotyön kehittäjänä.
Kaskimaan Hoivakoti Oy/
Karjaan Kerttuli
Tammisaarentie 510,
10300 Karjaa
Puh: 019-232 970
Fax: 019-232 971
Vastaava sairaanhoitaja:
Puh. 040 531 2397
Johtaja: Liisi Astala
Puh: 0400 508 825
www.kaskimaanhoivakoti.fi
Psykoterapia- ja työnohjauspalvelu
www.imatranpalvelukotioy.com
Tarjoamme luvanvaraista, laadukasta ja
yksilöllistä mielenterveys- ja päihdehuollon
asumispalvelua sekä kuntoutusta sitä
tarvitsevalle, riippumatta asuinpaikasta.
Palvelukeskus Riekonlento
Vuoksenkoto / Hk
Honkaharju 4 B-C
55800 Imatra
Puh. 040 312 0603
Valionpuisto / Hk
Valiokuja 4-6
55800 Imatra
Puh. 040 312 0605
Päivystys 050 339 7277 / Hk
Seitarannantie 437, 97240 SONKA
Esh Eija Naalisvaara puhelin: 0400-383 761
[email protected]
www.riekonlento.com
Toni Mäkelä
• Työnohjauspalvelut:
yksilö-, ryhmä- sekä perheterapeuttisesti
orientoitunut työnohjaus tuki- ja sijaisperheille
• Psykoterapiapalvelut:
perhe- ja pariterapia, vanhempainohjaus ja ryhmät.
Erityisosaaminen:
Väkivaltaan ja käytöshäiriöihin liittyvät kysymykset,
kehitysvammaisten ja NEPSY-lasten sekä heidän perheidensä
tukeminen sekä kotiin tehtävät kuntoutuspalvelut.
Valvira /Kela-pätevyys
Poltinahontie 13 A 3,13130 HÄMEENLINNA
045-121 4722 , [email protected]
www.perheterapia.fi
8
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Kaislassa yhdistyvät vahva lastensuojelun
ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen
Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi, mutta usein myös lapsen omaan
erityistarpeeseen perustuen. Silloin, kun lapsen
elämänolosuhteet ongelmallistuvat, lapselle on
taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lastensuojelulaitosten hoitava arki
sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on
keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa.
-Lapsi haluaa kiintyä ja liittyä aikuiseen. Läheisyys ja
kiintymys ovat välttämättömiä
tunne-elämän ja minuuden
kehitykselle. Lapsi tarvitsee
ympärilleen aikuisia, jotka
pystyvät tarjoamaan hänelle yksilöllisen, tasapainoista
kehitystään ja hyvinvointiaan
edistävän kasvuympäristön,
toteaa Lastensuojelun erityisyksikkö Kaislan johtaja Anniina
Kuosmanen.
Kauniissa ympäristössä,
Kuopion Harjulassa sijaitseva 7-paikkainen lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla
tarjoaa lastensuojelun ympärivuorokautista sijaishuoltoa 13-17-vuotiaille nuorille. Kaisla vastaa haastavasti
käyttäytyvien, psykiatrisesti ja
neuropsykiatrisesti (Asperger,
ADHD, Tourette, OCD) oireilevien nuorten kasvatus- ja
kuntoutustarpeisiin.
-Nuori voi tulla Kaislaan
joko pidempiaikaiseen sijoitukseen esimerkiksi kotoa, sairaalasta tai toisesta laitoksesta
tai kiireellisesti sijoitettuna,
Anniina Kuosmanen kertoo
Turvallinen
kasvuympäristö
tukee kasvussa
ja kehityksessä
-Vuonna 2014 perustetussa
Kaislassa arki pyörii arkiaskareiden, lasten harrastusten ja
koulun ympärillä. Laitoksessa
opetellaan arkeen liittyviä asioita, sovelletaan, joustetaan ja
opitaan ottamaan muita huomioon. Myös koulunkäynti
suunnitellaan hyvin yksilöllisesti lapsen tarpeen mukaan,
Kuosmanen täsmentää
-Toimintamme perusajatuksena on tarjota lapselle kas-
vuympäristö, joka tukee lasta
kasvussa ja kehityksessä silloin
kun lapsen omat vanhemmat
eivät pysty syystä tai toisesta
sitä tarjoamaan. Hoito perustuu
turvallisten aikuisten ympärivuorokautiseen läsnäoloon
ja tiiviiseen työskentelyyn
omaohjaajan kanssa. Tärkeää
on lapsen kokonaisvaltainen
elämäntilanteen kartoittami-
nen, uusien toimintamallien
löytäminen sekä tätä kautta
uuden oppiminen, Anniina
Kuosmanen luonnehtii Kaislan
toimintaa.
- Tärkeää erityisosaamisaluetta on myös perheen tukeminen. Jokaisella lapsella on omat
vanhemmat ja juuret. Huostaanotto ei tarkoita vanhemmuuden
loppua, vaan vanhempien rooli
on lapsen elämässä aina hyvin
tärkeä. Lapsen suhdetta läheisiin tuetaan lapsen tarpeiden ja
edun mukaisesti, yksilöllisesti.
Vanhemmat otetaan mukaan
kasvatustyöhön kumppaneina.
Perhettä tavataan ja heidän
avullaan pyritään saamaan parempi käsitys nuoren ja hänen
perheensä kokonaistilanteesta,
elämänhistoriasta, haasteista
ja vahvuuksista. Yhteistyötä
suunnitellaan yhdessä kodin,
sosiaalitoimen ja Kaislan välillä
tavoitteena avoin ja toimiva
yhteistyö, Kuosmanen määrittelee.
Toimivia
käyttäytymismalleja
Hoito- ja kasvatustyön teo-
TUKEA JA TURVAA KASVUUN
Lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla
Niuvantie 4, rakennus 6, 70210, Kuopio
Yksikön johtaja: Anniina Kuosmanen
Puh. 045 182 5615
Ohjaajat puh. 045 182 5616
[email protected]
www.kuntoutuskorte.fi
reettisena viitekehyksenä on
kognitiivinen käyttäytymisterapia.
-Yksikön perustajille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on
yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-,
kasvatus- ja kuntoutustyötä.
Tästä syystä koko henkilökunta
on käynyt koulutuksen kognitiivisen käyttäytymisterapian
perustiedoista, Kuosmanen
mainitsee.
- Kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteita noudattava hoitomalli tarkoittaa, että
nuoren tilannetta lähestytään
samanaikaisesti useasta eri
näkökulmasta. Kognitiivisen
käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan
muutosta haastaviin tilanteisiin
ja käyttäytymiseen. Pyrimme ensisijaisesti ja etenkin
alussa puuttumaan ongelmia
ylläpitäviin käyttäytymisiin ja
vaikuttamaan nuoren tietoisuuteen oman käyttäytymisensä
ja etenkin niiden seurausten
ennakoinnissa.
Hoito- ja kasvatustyön ohjaa-
jina työskentelee moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut
työryhmä. Erityisosaamista
yksikköön tuovat kognitiivisen
käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti ja yrittäjä
Marko Piironen ja useita
neuropsykiatrisen valmentajan
lisäkoulutuksen käyneitä työntekijöitä.
-Osaamistamme täydentävät erityisasiantuntijat, sillä
yksikössä käy myös nuorisopsykiatri, psykologi ja perhetyöskentelyyn erikoistunut
psykoterapeutti.
-Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan
kokonaisuuden. Huolellinen
tavoitteiden asettelu ja niiden
tarkastelu mahdollisimman
rehellisesti ja läpinäkyvästi on toimintamme perusta.
Kun oman talon sisältä löytyy
mahdollisimman laajaa asiantuntijuutta, asiakkaiden hoito
ja kuntoutuminen nopeutuu ja
sijoitusajat lyhenevät, Anniina
Kuosmanen toteaa.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
9
Hoivakoti Wanha Pehtoori
Yksityinen mielenterveys- ja
päihdepuolen hoivakoti
Wanha Pehtoori on yksityinen hoivakoti, jossa mielenterveys- ja päihdeasiakkaat asuvat tuetusti kodinomaisessa ympäristössä. Yrityksen
ratkaisukeskeinen hoitomalli perustuu taustaoletukselle, että asiakkaalla
itsellään on avaimet ongelmansa ratkaisuun. Hoidon tarkoituksena ei ole
asiakkaiden ongelmien hakeminen ja taustojen tutkiminen vaan keskittyminen keinoihin, joiden avulla hän voi tavoitteensa saavuttaa.
Vuoden 2005 alussa perustettu, 24 paikkainen, mielenterveys- ja päihdepuolen
yksikkö Wanha Pehtoori toimii
perheyrityksenä. Yritys aloitti
toimintansa vanhus- ja kehitysvammapuolelta, mutta suuntautui pian mielenterveys- ja
päihdepuolelle, koska kuntien
tarjoamat hoitopaikat olivat
ratkaisevasti vähentyneet. Asiakaskunnan ikähaitari on 27
vuodesta 89 vuoteen.
-Kanta-Hämeessä ei ollut
aiemmin kuin yksi vastaavanlainen yksikkö. Meillä on
toiminnassamme moderni ajattelutapa, jonka puitteissa haluamme järjestää ihmisille päivittäisiä virikkeitä ja aktiviteetteja.
Ihmisiä ei jätetä huoneisiin,
vaan kaikki tulevat ruokailemaan ruokalaan, riippumatta
liikuntakyvystä. Tätä kautta
pyrimme ylläpitämään ihmisten sosiaalista yhdessäoloa.
Monet asiakkaistamme ovat
alkuun erakoituneita, mutta kun
osallistuminen saadaan alkuun,
hekin innostuvat asiasta, toteaa
hoivakotiyrittäjä Hilkka Kataja.
Pyrkimyksenä ihmisten toimintakyvyn
parantaminen
-Olen koulutukseltani fysioterapeutti, joten keskityn
ihmisten toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen
liikunnan, ulkoilun sekä muistiharjoitusten kautta. Myös
hoitajamme osallistuvat viriketoimintaan. Viriketoimintaan
kuuluu myös teatteriretkiä,
keilaamista, uimista ja ostoksilla käyntiä. Kuntoutan ihmisiä
ja vedän itsekin virikeryhmiä.
Hoitajamme ovat hyvin aktiivisia, koska kuntouttava hoito-ote
on olennainen osa toimintaamme, Kataja kertoo.
Hoivakoti sijaitsee puistomaisissa maalaismaisemissa,
joten ulkoilumahdollisuudet
ovat todella hyvät.
-Lähdellämme on lehmiä ja
hevosia, joita käymme katsomassa ja syöttämässä.
Asiakkaita viedään välillä
kaupunkiinkin, ettei täällä oleminen käy liian yksipuoliseksi,
Kataja toteaa.
Hoivakodissa on lääkärin-
kierto kerran viikossa. Henkilökuntaan kuuluu mielenterveyshoitajia ja juuri nyt pari
hoitajaa on mielenterveys- ja
päihdepuolen täydennyskoulutuksessa.
-Hoitohenkilökuntaamme
kuuluu yhteensä 14 työntekijää, jotka ovat sairaanhoitajia,
psykiatrisia sairaanhoitajia,
perushoitajia, lähihoitajia sekä
yksi mielisairaanhoitaja. Henkilökuntamme vaihtuvuus on
pientä, joten uskon heidän viihtyvän työssään. Huolehdimme
myös henkilökuntamme hyvinvoinnista. Asiakkaillamme
on sähkösäätöiset sängyt, joka
parantaa työntekijöidemme
työergonomiaa.
Hyviä hoitotuloksia
-Meillä on pitkäaikaisiakin asiakkaita, mutta olemme
pyrkineet siihen, että ihmiset
pääsisivät palaamaan joko
tuettuun asumiseen tai omaan
asuntoonsa. Toiminnassa nähdään todella hyviä tuloksia.
Mm. päihdepuolella, kun pullonkorkki vain saadaan pidettyä
kiinni, ihmisten liikunta- ja
toimintakyky paranee huomattavasti.
Kataja kertoo, että jopa kahdeksan vuotta pyörätuolissa
ollut on lähtenyt Wanhasta
Pehtoorista rollaattorilla kotiin.
-Asiakkaissamme näkyy
erittäin hyvin hoidon tulokset.
Toisaalta taas mielenterveyspuolella on henkilöitä jotka tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa.
Eteneminen tapahtuu
asiakkaan voimavarojen mukaan
-Meillä lähdetään liikkeelle ihmisestä ja hänen omista
voimavaroistaan. Ajatellaan
tulevaisuutta ja otetaan pieniä
edistysaskelia, joita tulee koko
ajan, samalla tuetaan edistymistä parhaamme mukaan.
Meillä ei jäädä ns. makaamaan
vanhaan, Kataja lupaa.
Kataja toteaa, että monta
kertaa päihdepuolen ongelmat
juontuvat mielenterveysongelmista ja päinvastoin.
-Iäkkäilläkin voi olla masennusta ja mielenterveysongelmia. Kunnallisten asiakkaiden
lisäksi meillä on yksityisiäkin
asiakkaita, jotka ovat olleet
meillä jo pidemmän aikaa.
Yksityispuolen asiakkaat ovat
enemmänkin mielenterveys- ja
vanhuspuolen asiakkaita. Pääasiakkaitamme ovat kunnat.
Meillä on asiakkaita kahdeksan
eri kunnan alueelta, ei siis pelkästään tästä Forssan alueelta.
Upeat toimitilat
Hoivakoti Wanhassa Pehtoorissa on kolme kerrosta.
Yläkerrassa on 18 tehostetun
hoidon paikkaa ja alakerrassa
kuusi tuetun hoidon paikkaa
niille, jotka ovat toimintakyvyltään paremmassa kunnossa.
Alakerrassa asuvilla on mm.
keittiöt. Yläkerrassa on kaksi
kahden hengen huonetta ja
muut ovat yhden hengen huoneita. Yksi kahden hengen
huone on naisille ja toinen on
miehille. Rakennuksen pohjakerroksesta on ruokala, joka
huolehtii hoivakodin ruokahuollosta kokonaisuudessaan.
Kaikki ruokavaliot voidaan
huomioida yksilöllisesti. Alimmasta kerroksessa löytyvät
myös saunatilat.
-Meillä sauna lämpenee kaksi kertaa viikossa. Iltasauna
on torstaisin ja aamusauna
perjantaisin. Omatoimisemmat käyvät iltasaunassa. Tämä
rakennus oli ollut 1930-luvulta
lähtien maamieskoulu, johon
jouduttiin tekemään täydelliset
esteettömyysrakennelmat ja
rakentamaan hissit, samalla rakennukseen rakennettiin
saunaosasto. Täällä on vielä
alkuperäiset kattomaalaukset,
joten tilana tämä on todella
upea, Kataja kertoo.
Hoivakodin juhlasalissa järjestetään viikoittain laulua,
tanssia, teatteria ja tanssiteatteria. Tansseja järjestetään noin
kerran kuukaudessa.
-Ohjelmasta vastaavat pääasiassa vapaaehtoisryhmät, joita haluan vilpittömästi kiittää.
Yksilöllistä
huomiointia
-Olemme pieni yksikkö,
joten meillä on mahdollista
huomioida yksilöllisesti kaikkien asukkaidemme voima-
varat ja toimintaedellytykset.
Yksilöllinen kuntouttaminen
ja huolenpito on meillä mahdollista. Pienen työyhteisön
etuihin kuuluu myös nopea tiedonkulku. Pystymme tekemään
oman henkilökunnan kesken
moniammatillista yhteistyötä,
Kataja mainitsee.
Henkilökohtainen
vastuu takaa
hoidon laadun
-Toivomme että kaltaisiam-
me pieniä yksityisiä hoivakotejakin käytettäisiin. Arvostan
itse sitä, että asiakas otetaan yksilönä. Yksityisellä puolella ja
pienillä yrityksillä on oma henkilökohtainen vastuu hoidon
tasosta. Ellei asioita hoideta
hyvin, hommat loppuvat hyvin
nopeasti. Kymmenen vuotta on
mennyt kuin siivillä. Toiminnan
alusta saakka meillä olleet
työntekijämme saivat juuri 10
vuotisesta työstään palkintokellot. Muutama ensimmäinen
toimintavuosi oli todella kovaa
eloonjäämistaistelua. Olimme tavallaan pioneerejä, kun
ajatusta yksityisistä hoiva- ja
palvelukodeista vasta esiteltiin
kunnille. Sittemmin tämän
alan yrityksiä onkin tullut kuin
sieniä sateella, Hilkka Kataja
toteaa loppuun.
www.wanhapehtoori.fi
Yksityinen hoivakoti, jossa mielenterveysja päihdeasiakkaat asuvat tuetusti
kodinomaisessa ympäristössä
Hoivakoti Wanha Pehtoori, Terve Pehtoori Oy
Tapolankuja 27A | 31630 Minkiö | puh. (03) 4246 3410
10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Valtakunnallinen Pidä kiinni®
yhdistää varhaisen vuorovaikutuksen
tukemisen ja päihdekuntoutuksen
Äidin päihdeongelma on Suomessa yksi yleisimmistä pienten lasten sijaishuollon ja huostaanoton syistä. Huostaanottoon tai sijaishuoltoon
päädyttäessä on tilanne kuitenkin jo edennyt
hyvin pitkälle. Kaikille niille äideille, jotka ovat
suostuvaisia tiiviiseen ja oikein suunnattuun
hoitoon ja tukeen jo raskausaikana, tulisi nykyistä paremmin tarjota siihen mahdollisuus.
Päihdeongelmaisten odottavien äitien varhainen
hoitaminen ja hoitoon ohjaaminen on tärkeää
myös äidin kasautuneiden psykososiaalisten ongelmien ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin vuoksi.
Valtakunnallinen Pidä kiinnihoitojärjestelmä on tarjonnut apua päihdeongelmaisille
vauva-ja pikkulapsiperheille
jo lähes seitsemäntoista vuoden
ajan. Hoitojärjestelmä muodostuu odottavien äitien ja vauvaperheiden päihdeongelmien
kuntoutukseen erikoistuneista
ensikodeista, avopalveluyksiköistä sekä kehittämiskeskuksesta. Pidä kiinni-hoitomallissa
yhdistetään päihdekuntoutus ja
vanhemmuuden ja varhaisen
vuorovaikutuksen tukeminen
tiiviiksi kokonaisuudeksi.
Odottavien äitien
hoitaminen
kannattaa
Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tavoitteena on taata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset
olosuhteet vauvalle sekä tukea
äitiä päihteettömyydessä ja
vanhemmuuteen kasvamisessa.
Avohoitoa tarjotaan myös niille
päihdeongelmasta kärsiville
vauvaperheille, jotka eivät
tarvitse ensikotihoitoa.
-Päihdeongelmiin erikoistuneiden ensikotien kokemukset
osoittavat, että päihdeongelmaisia odottavia äitejä voi
ja kannattaa hoitaa. Siinäkin
tapauksessa, että päädytään sijoitusratkaisuun, hoito on ollut
tärkeää vauvan alkuvaiheiden
olosuhteiden turvaamiseksi,
riittävän kuvan syntymiseksi
äidin kyvyistä ja tilanteen käsittelyyn äidin kanssa, sanoo
kehittämispäällikkö Maarit
Andersson Ensi- ja turvakotien
liitosta.
- Pidä kiinni-hoitojärjestelmä
koostuu päihdeongelmien hoitoon erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä, joita
ylläpitävät Ensi- ja turvakotien
liiton jäsenyhdistykset. Ensikodit ja avopalveluyksiköt
sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopiossa,
Rovaniemellä ja Kokkolassa.
Lisäksi Jyväskylässä toimi
Pidä kiinni- avopalveluyksikkö,
Andersson selvittää.
Pidä kiinni-hoitojärjestelmä
on kehitetty Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
Intensiivisessä kuntoutuksessa asioita
tarkastellaan vauvan
ja vanhemmuuden
näkökulmasta
Raskaana olevien naisten ja
vauvaperheiden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa
yksiköissä yhdistyvät lastensuojelu ja päihdekuntoutus.
Toimintayksiköissä yhdistetään
kuntoutuksen kokonaisuudeksi
äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen
ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty
päihdekuntoutus.
-Sikiön ja vauvan kannalta
kyseessä on terveen kehityksen
turvaaminen. Raskaus ja vauvan syntymä on aivan erityinen
mahdollisuus päihdeongelmaiselle naiselle muuttaa elämäänsä ja rakentaa päihteetöntä
vanhemmuutta riittävän tuen
avulla. Raskausaika sisältää
poikkeuksellisen suurta mielensisäistä liikkuvuutta. Myös
päihdeongelmaisille äideille
raskaus voi aina merkitä myös
toivoa paremmasta, pontta
muutokseen ja antaa syyn huolehtia itsestään. Kun hoidossa
päästään hyvään alkuun, mikään ei anna äidille enempää
voimia ja toivoa kuin vauvan
terve kehitys ja ilo, Andersson
vakuuttaa.
-Päihdeongelmaiset vanhemmat tarvitsevat tukea siihen, että
oppivat asettamaan vauvan etusijalle. Vauvan tarpeisiin vastaaminen mahdollistaa vauvan
terveen kehityksen ja vahvan
kiintymyssuhteen rakentumisen
ja tekee myös vanhemmuudesta
palkitsevaa. Hoidon tavoitteena
on taata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet
vauvalle sekä tukea vanhempia
päihteettömyydessä ja vanhemmuuteen kasvamisessa.
-Päihteiden käytön tilalle pyritään rakentamaan päihteetön
vanhemmuus ja vauvaperheen
arki. Jokaisen ensikodin yhteydessä toimivan avopalveluyksikön tehtävä on turvata riittävän
pitkä ja tiivis jatkohoito ensikodista kotiutuville ja näin tukea
itsenäiseen elämään siirtymistä.
Tärkeää on myös arkielämän
taitojen hallinta niin, että vanhempi selviytyy päivittäisestä
elämästä lapsensa kanssa, Maarit Andersson taustoittaa.
Ensikotihoidosta
hyviä tuloksia
- Pidä kiinni-ensikodeissa
Odotus- ja vauva-aika on
todellinen mahdollisuus
päihdeongelmista
kuntoutumiselle.
Vaikutt­avaa­kuntoutusta­
valtakunnallisesti­­tarjoavat­
Pidä­kiinni®­-ensikodit­ja­
-avopalveluyksiköt­sijaitsevat­
Helsingissä,­Espoossa,­Turussa,­
Kuopiossa,­Kokkolassa­ja­
Rovaniemellä.­Pidä­kiinni®­
-avopalveluyksikkö­on­näiden­
lisäksi Jyväskylässä.
www.ensijaturvakoti­enliitt­o.fi­/
tyomuodot/pidakiinni­
Pidä kiinni ®
Hoi tojä rjes telm ä
lle
päih teit ä käyt tävi
heil le
nais ille ja vauv aper
rask aan a olev ille
hoitojärjestelmän piirissä on
vuosittain noin 80 perhettä ja
avopalveluyksiköissä noin 150
perhettä, Andersson kertoo.
Päihdeongelmien hoitoon
erikoistuneissa ensikodeissa
tehdyssä tutkimuksessa lastenpsykiatrian erikoislääkärin
Marjukka Pajulo (LT) selvitti
hoidossa olevien äiti-vauva
-parien välisiä yksilöllisiä eroja hoidon tuloksellisuudessa
ja näihin eroihin vaikuttavia
tekijöitä. Tutkimuksen mukaan
ensikodeissa kuntoutuksessa
olevien perheiden kehitys oli
edennyt hyvin. Kenelläkään
tutkimusryhmän äideistä ei ollut vakavia päihderetkahduksia
lapsen ensimmäisen ikävuoden
aikana eikä lasten huostaanottoja tarvittu. Äitien vuorovaikutuskykyjen yksilölliset erot
olivat kuitenkin suuria ja huolta
aiheutti äitien psyykkisen oireilun suuri määrä.
-Tutkimuksen merkittävämpiä tuloksia oli se, ettei hoidon
alussa voida tehdä ennusteita
siitä, ketkä tulevat hyötymään
hoidosta ja keiden vuorovaikutus vauvan kanssa kehittyy
riittävän hyväksi. Mahdollisuus
hoitoon pitäisi olla kaikilla,
Maarit Andersson painottaa.
Ensikodit ja turvakodit ovat auttaneet 70 vuodessa yli
58 000 lasta. Perheiden ongelmat ovat muuttuneet entistä haastavimmiksi. Huono-osaisuus on yhä useammin
ylisukupolvista. Perheiden auttamisesta saadaan hyviä
tuloksia ja lasten huostaanottoja pystytään torjumaan
tehokkaasti riittävän pitkäjänteisellä tuella.
Ensi- ja turvakotien liitto auttaa vuosittain tuhansia perheitä, joilla on vakavia vaikeuksia vanhemmuudessa. Apua hakevien perheiden tilanne on usein niin vaikea, että lastensuojelu on huolissaan perheestä ja huostaanotto on mahdollinen
vaihtoehto. Auttamisella saadaan kuitenkin hyviä tuloksia.
– Esimerkiksi päihdeongelmaisista raskaana olevista tai
juuri synnyttäneistä äideistä kaksi kolmasosaa pääsee lapsilähtöiseen päihdetyöhön erikoistuneissa ensikodissa irti
päihteistä ja pystyy huolehtimaan vauvasta itsenäisesti. Ilman
kuntoutusta huostaanotto olisi ainoa keino. Tämä on hyvä
osoitus siitä, että aina on mahdollisuus uuteen alkuun, sanoo
Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen
liiton nettisivujen tiedotteessaan.
Lähde/lisätietoja:
Ensi-ja turvakotien liitto
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
11
Arvosta päihteettömyyttä - sinä päätät
vaali terveyttä - välitä toisista
Nykyaikainen elämäntapa näyttää altistavan ihmisiä yhä helpommin erilaisille riippuvuuksille. Lisääntyneet päihde- ja huumeongelmat ovat luonteeltaan läpäiseviä.
Ne koskettavat kaikkia niitä sosiaali- ja
terveysalan ihmisiä, jotka työskentelevät
ihmisten kohtaamisen ja tuen kanssa.
On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan
puuttua jo siinä vaiheessa, kun
ongelmaa ei ole vielä määritelty
ongelmaksi. Toisaalta on hyvin
tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua
siinä vaiheessa, kun hänellä on
tarve siihen. Tämä edellyttää
eri toimialojen laaja-alaista
päihdeosaamista.
-Huumeet ja päihteet ovat
tabu niin kauan kuin ei ymmärretä, että päihderiippuvuus on
sairaus, mihin kuka tahansa voi
sairastua mutta siitä voi myös
toipua. Auttaminen kannattaa
aina ja avun tarjoaminen on
yhteiskunnan velvollisuus, oli
apua tarvitseva kuka tahansa,
Syväpuron hoitokodin palveluvastaava, erikoissairaanhoitaja/TtM Sanna Schmandt
korostaa.
Sosiaalineuvos Mauri Poikeljärvi perusti vuonna 1980
syrjäytyneitten, asunnottomien
ja päihdeongelmaisten Syväpuro-yhteisön.Liljendalissa
yhteisö on toiminut vuodesta
1982 lähtien. Läpi vuosikymmenien Syväpuro-yhteisössä
on ollut toipumassa tuhansia
päihdekuntoutujia. Tänä päivänä 20-paikkainen Syväpuroyhteisö tarjoaa edelleen päihdehuollon määräaikaista ympärivuorokautista asumispalvelua
sekä kuntouttavia hoitojaksoja,
erityisesti haasteellisille päih-
dehuollon asiakkaille. Syväpuron hoitokoti sijaitsee kodinomaisessa maalaismiljöössä,
kaukana kaupunkien hälinästä,
Mickelspiltomin kylässä, Loviisan kunnan alueella.
Tukea ja apua
elämän hallintaan
Syväpuron hoitokodissa hoidetaan vuorokauden ympäri yhteisöhoidon periaatteella: kaikki osallistuvat arjen rutiineihin
kukin kykyjensä mukaan.
-Palveluihin kuuluu toimintakyvyn arviointia ja tukemista,
apua omien asioiden hoitamiseen, erilaisten sairauksien
hoitoa, lääkehoidon arviointia
ja lääkehoidon toteutuksen
tukemista, kuntoutussuunnitelman toteutusta ja arviointia,
vertaistukea ja yhteisöllisyyttä,
Sanna Schmandt luonnehtii Syväpuron hoitokodin toimintaa.
-Hoitokodin viikko-ohjelma
perustuu kuntouttavaan sekä
terveyttä ja toimintakykyä edistävään lähtökohtaan. Asiakkaan
kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän
hallinta, turvallisuus, mielekäs
toiminta ja omatoimisuuden
ylläpitäminen sekä riittävät
hoito- ja tukipalvelut. Oleellista kuitenkin on, että jokainen
saa elää omanlaista arkeaan.
Pyrimme luomaan päihteettömyyttä arvostavaa ilmapiiriä ja
luomaan mielekästä tekemistä
päiviin. Toisaalta asiakkaille
annetaan mahdollisuus levätä
ja pohtia omaa elämäntilannettaan, Schmandt sanoo.
-Asumme mieheni, Teemu
Stenbergin kanssa samoissa
tiloissa. Teemu toimii hoitokodissa työvalmentajana.
Olemme vetäneet hoitokodin
toimintaa kaksi vuotta ja voimme todeta, että meidänkin vahvuus lähtee siitä, että jaamme
tätä arkea asukkaiden kanssa,
Schmandt sanoo.
Ympäristö tuottaa
ihmisen hyvinvointia
tukevia elämyksiä
ja kokemuksia
-Syväpuron hoitokoti hyödyntää luontoa rauhoittumisen
ja toiminnan ympäristönä.. Hoitokodin toiminnassa haluamme
tuoda esille syystä tai toisesta
toimintakyvyltään heikentyneiden oikeuden luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin
ja yhteisölliseen kokemiseen.
Meillä on täällä kaksi ponia,
koiria ja kissoja Luonnon ja
eläinten rauhoittavat ominaisuudet ovat toimin­nassa läsnä, mutta samalla ihminen
houkutellaan myös liik­keelle
ja osallistumaan yhteiseen
tekemiseen, Schmnadt kertoo.
-Hoitokodissa toimii säännöllinen maalaisarki, johon
kuuluu omassa keittiössä valmistettu monipuolinen, hyvä
kotiruoka. On tärkeää, että yhdessä kokoonnutaan syömään
aamupala, lounas, päiväkahvi,
päivällinen sekä iltapala.
-Syväpuron hoitokodin henkilöstö on sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia
ja lähihoitajia. Lisäksi osa
Syväpuron
hoitokoti
Valintana
päihteettömyys ja
kuntouttava arki
Syväpuron hoitokoti, Sanna Schmandt
palveluvastaava puh. 040 131 18 98
Henkilöstö puh. 040 871 16 08
Mickelspiltomintie 270
07890 Mickelspiltom
www.syväpuronhoitokoti.fi
Jo vuodesta 1980
henkilöstöstä on kokemusasiantuntijoita. Sairaanhoitajat
ovat paikalla arkisin 8-16, tarvittaessa useammin. Syväpuron
hoitokodilla on oma lääkäri,
joka käy keskimäärin kerran
viikossa, Schmandt kertoo.
Onnistumisia
toipumisen tiellä
- Raitistuminen on pitkä ja
vaikea prosessi. Yksi tällainen
upea esimerkki onnistumisesta
on 31-vuotias asunnoton alkoholisti. Hän asui vuoden päihteettä meillä. Hän urheili ja teki
järjestelmällisesti töitä meidän
keittiöllä. Nyt hänellä on oma
asunto, joka sijaitsee aivan eri
paikkakunnalla, missä entiset
ryyppykaverit asuvat. Hän käy
meillä työharjoittelussa vielä
vuoden loppuun saakka ja sen
jälkeen tammikuussa hän aloittaa ammatillisen koulutuksen,
Sanna Schmandt iloitsee.
Sielusi sointu
Jospa yhtä kauniisti
kirjoittaa voisin,
kuinka herkästi sielusi soi,
silloin maailman parhaat
runot mä loisin,
enkeliksi kun Luoja sut
loi.
Melkein kuulen havinan
siipien,
kun kuljet sä
ohitseni.
Ikään kuin ilmassa
lentäen,
sen huomaa mun sydämeni.
Syväpurossa 3.10.2015
“Kulkuri”
12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Raisoft vastaa sovelluksillaan
julkisen sektorin tarpeisiin
Julkinen sektori on varsin merkittävä asiakas suomalaisille ohjelmistoyrityksille. Julkisen sektorin tarpeet
ja kyky rahoittaa teknisesti kehittyneitä, kuluja säästäviä ratkaisuja ovat vauhdittaneet uusien ohjelmistojen
ja integroitujen järjestelmien kehitystä.
Oy Raisoft Ltd on sosiaali- ja terveydenhuollon alalla
toimiva, vuonna 2000 perustettu asiantuntijayritys. Hoidon
suunnitteluun, laadun tarkkailuun ja resurssien ohjaukseen
suunnatut RAIsoft-ratkaisut
pohjautuvat maailmanlaajuiseen interRAI-järjestelmään ja
niitä hyödynnetään vanhustenhoidossa, kuntoutuksessa sekä
psykiatrisessa hoidossa. Raisoft
tarjoaa julkisille ja yksityisille
palveluntuottajille huipputeknologiaa ja asiantuntemusta. Yrityksen kotipaikka on
Kokkola ja toimialueena koko
Suomi. Raisoft on laajentanut
RAI-välineiden ohjelmistosovellusten toimittamista myös
ulkomaille.
-RAIsoft-ohjelmistokehitys
alkoi jo vuonna 1999 ja punaisena lankana on alusta lähtien
ollut käytön helppous ja varmatoimisuus. Ohjelmistoa on
sittemmin kehitetty jatkuvasti
loppukäyttäjien tarpeita vastaaviksi. Ohjelmistoon liitettäviä
lisämoduuleja on syntynyt
matkan varrella jo useita ja
moduuleja on koko ajan tulossa
lisää. Toteutamme myös integraatioita sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin sekä
Suomessa että kansainvälisesti,
kouluttaja ja asiakasvastaava
Markus Korkiakangas luonnehtii Raisoftin toimintaa.
Innovatiivinen
arviointiväline
-Tarjoamme RAI-tietojärjestelmään pohjautuvia RAIsoftohjelmistoja, RAIsoft-ABC
-koulutusta ja asiantuntijaohjausta. RAI-järjestelmän asiantuntijoina autamme kaikissa
käyttöönottoon liittyvissä asioissa, Korkiakangas esittelee.
-RAIsoft – ohjelmisto on työväline toimintakyvyn ja terveydentilan sekä hoidon laadun ja
vaikuttavuuden mittaamiseen.
Raisoftin toiminta perustuu
laadukkaisiin helppokäyttöisiin
sovelluksiin ja asiakaslähtöiseen toimintaan. Kokonaisratkaisussa on otettava huomioon
asiakkaan toiminnan tarpeet
ja erityispiirteet. Ohjelmisto sovitetaan asiakkaan eikä
asiakas ohjelmiston mukaan.
Kokonaisvaltainen palvelupaketti sisältää eri osa-alueiden
ohjelmistot, koulutukset, asiantuntijapalvelut ja käyttötuen,
Korkiakangas kertoo.
Oy Raisoft Ltd:n kouluttaja ja asiakasvastaava Markus Korkiakangas.
-Laajoihin tutkimuksiin perustuvat Mielenterveystyön
RAI –arviointivälineet soveltuvat käytettäväksi sairaaloissa
ja asumispalveluyksiköissä,
joissa on mielenterveyspotilaita. Mielenterveyspuolella
meillä on tarjottavana kolme
ohjelmistoversiota; avohoidon,
sairaalahoidon ja akuuttitihoidon RAI-arviointivälineet.
Lisäksi uutuutena on tällä hetkellä käytössä pilottikokeiluna
RAI-välineet kehitysvammaishoidon sekä lasten ja nuorten
mielenterveyden arviointiin.
-Kaiken lähtökohtana on,
että asiakkaalle tehdyn kattavan arvioinnin tulosten perusteella hänelle laaditaan hoito/
palvelusuunnitelma, johon
koko hoitotyö perustuu, eli
RAI asettuu hoitotyön ”kivijalaksi”. Hyvin tärkeää on,
että työyksikössä henkilölle
tehdään RAI-arviointeja säännöllisin väliajoin sekä hoidon
päättyessä, jolloin toistuvasti
tehtyjen RAI-arviointien tulosten perusteella voidaan nähdä
asiakkaan tilanteen edistyminen
hoitojakson aikana. Saatujen
tietojen pohjalta arvioinnit käydään yhdessä asiakkaan kanssa
läpi ja hänelle annetaan ”avaimet” itsensä tarpeen mukaiseen
hoitamiseen sekä sairautensa
ymmärtämiseen ja tätä kautta
Julkaisija:
Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa
©
www.yritma.fi
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suvantokatu 20
80100 Joensuu
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
E-mail:
[email protected]
[email protected]
hänen kokonaisvointinsa parantamiseen.
Vahva väline
palvelujen
turvaamisen
perusteluiksi
-Kuntapäättäjille Raisoftohjelmisto on erinomainen
väline palvelujen turvaamisen
perusteluiksi, Korkiakangas
korostaa.
-Yksikkö osastotasolla
asia­k asmateriaalia voidaan
sisällöltään laajan arvioinnin
perusteella tarkastella mm.
oireiden perusteella. Vastaavasti isoissa organisaatioissa
RAI-arvioinnilla voidaan koko
organisaation tasolla vertailla
ja muokata yksiköiden painopisteitä, jolloin ohjelmistossa
voidaan resurssointi suunnata
henkilökunnan jakaantumiseen
eri yksiköiden osalta. RAI-tieto
antaa arvokasta tietoa myös
yksiköiden koulutustarpeisiin.
Arviointitietojen pohjalta voidaan tehdä myös määrityksiä,
ryhmityksiä ja kriteereitä hoidon eri vaiheisiin, kuin myös
yksiköiden toimintaan, Korkiakangas selvittää.
-Mielenterveyspuolella
RAIsoft-ohjelman laajan kysymys-kokonaisuuden avulla
mielenterveyden eri oireet
voidaan luotettavasti ja ko-
konaisvaltaisesti tiedostaa.
Asiakkaiden lisäksi myös hoitohenkilöstö ja opiskelijat ovat
kokeneet kysymyskokonaisuudet hyväksi, koska ne varmistavat, että kaikki tärkeät asiat
hoidossa käydään asiakkaan
kanssa läpi.
Sähäkässä RAI
on osa omaa
prosessia
-Jotkut yksiköt Suomessa
ovat erittäin menestyksekkäästi
hyödyntäneet RAI-välineitä.
Nuorille aikuisille, 18-29 vuotiaille psykiatrista kuntoutusta tarjoava Sähäkkä on
ollut Raisoftin asiakas vuodesta
2009. Ylivieskassa 2006 perustetun Sähäkän kuntoutus ja
hoito perustuu vahvasti RAIvälineen käyttöön. Yrityksen
kuntoutusohjelmassa RAI-arvioinnit on rakennettu prosessin
sisälle. Sähäkän päivittäisessä
työssä RAI on kokonaisvaltainen työkalu, kun arvioidaan,
kuinka asiakas kuntoutumisensa portailla etenee, Markus
Korkiakangas kertoo.
-Olemme mukana Mielenterveysmessuilla, jossa esittelypisteen numero E 10. Raisoftin
Tietoiskut ovat 17.-18.11.
klo 10-10.30 välisenä aikana
kabinetissa 104,Korkiakangas
mainitsee.
Päätoimittaja:
Ilmoitukset ja markkinointi:
Toimittajat:
Osoitteellinen jakelu:
Risto Käyhkö
Puh. 010 820 5700, 050 521 5656
Fax 013-312 199
Eini Kettunen puh. 010 820 5715
Toni Valha puh. 050 531 4745
Liisa Kinnunen puh. 010 820 5722
Sirpa Törrönen puh. 010 820 5723
Posti Oy
Paino:
Lehtisepät Oy,
Pieksämäki
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
13
Helvar Oy
Energiaa säästävä ja ihmislähtöinen valaistus
Energiansäästöön liittyy olennaisesti valaistuksen toimiva ohjaus, jolla saadaan aikaan
merkittäviä energiansäästöjä. Valaistuksessa
on huomioitava lisäksi käyttäjä ja käyttäjän
tarpeet sekä valaistusolosuhteet. Tilassa mittaroidaan ja anturoidaan, jonka pohjalta valoja
säädetään. Valinnat riippuvat tilan käyttötarkoituksesta. Helvarin käyttämä Dali-reititin
yhdistettynä viimeisimpään valaisintekniikkaan
ja -ohjaukseen, varmistavat lähes rajattomat
toteutus- ja säätömahdollisuudet.
-Jos halutaan vaikuttaa yleisvalaistukseen, esim. avokonttorissa, ei sinne sovellu valojen
sammuttaminen. Jos ohjaus on
pelkistetty, jolloin vain sytytetään ja sammutetaan jatkuvasti,
tilasta tulee levoton ja yleensä
se ei miellytä käyttäjiä, Jukka
Riikkula kertoo.
Valaistuskohteessa mitataan valon määrää, eli paljonko työpisteessä on valoa.
Mitä enemmän siihen saadaan
luonnonvaloa, sitä vähemmän
käytetään keinovaloa. Kun
nämä yhdistetään, läsnäoloja vakiovalo-ohjaus toimivat
rinnakkain.
-Teemme tämän kaltaisia
ohjausjärjestelmiä ja myös
tekniikkaa valaisinvalmistajille.
Valaisinvalmistajat pystyvät
valmistamaan valaisimia, jotka toimivat tässä ohjauksessa.
Anturit voivat olla valaisimissa
itsessään tai erillisinä laitteina.
Tekniikka on siinä mielessä
hyvin hienojakoista, että jokainen valaisin on oma itsenäinen
yksikkönsä, joka on kytketty
Dali-väylään. Näin kokonaisuus saadaan keskustelemaan
keskenään. Jokainen valaisin,
riippumatta fyysisestä johdotuksesta, on oma itsenäinen
älykäs yksikkönsä, Riikkula
mainitsee.
Valaisimelle voidaan tehdä
yksilölliset määritykset ja sen
kulutusta voidaan seurata. Tyypillisesti seurataan kuitenkin
kerroksen, osaston tai koko
rakennuksen kulutusta. Järjestelmästä saadaan tietoja, joita
voidaan käyttää päivittäisten
säästöjen laskennassa.
-Järjestelmillämme saavutettava säästö on tyypillisesti yli
70 %. Järjestelmä on helppo
perustella, koska se maksaa
itsensä aika nopeasti takaisin
ja elinkaarensa aikana se alkaa
myös puhtaasti tuottamaan.
Valon värilämpötilalla
on merkitystä
-Ihmislähtöiseen valaistukseen kuuluu myös se, että valaistuksessa säädetään valon
lisäksi myös valon värilämpötilaa. Sisätiloissa on yleisesti
stabiilin kylmä valaistus, joka
soveltuu hyvin työskentelyyn.
Jos ajatellaan vaikkapa terveyspuolen yksiköitä, joissa ihmiset
ovat pitkiä aikoja sisätiloissa,
päivärytmi lähtee liukumaan.
Perinteinen keinovalaistus ei
tue ihmisen pysymistä normaalissa päivärytmissä. Ledvalaistuksen värilämpötilaa
voidaan nykyisin säätää, Riikkula kertoo.
Ihmislähtöisessä valaistuksessa on tehty niin, että aamulla
on käytössä pehmeä ja lämmin
valo, jolla päivä lähtee käyntiin,
mutta varsinaisen tehokkaan
työskentelyn aikana värilämpötila on kylmemmän tehokas,
joka alkaa taas iltaa kohden
lämpenemään ja valmistamaan
ihmisiä rentoutumiseen. Tällä
tavoin myös keinovalaistuksella pystytään tukemaan ihmisten
luontaista päivärytmiä.
-Tämä on nyt uusinta uutta
ja se on nyt mahdollista tehdä ja toteuttaa kaupallisesti.
Enemmänkin kysymys on siitä,
mistä saadaan oikeanlaisia
valaisimia.
Värilämpötilan
merkitystä tutkitaan
-Värilämpötilan merkitystä
tutkitaan parhaillaan. Siinä tutkitaan aika monia osatekijöitä,
mm. viihtyvyys- ja tuottavuuspuolta, lisäksi oppilaitosympäristössä tutkitaan valaistuksen oppimiseen vaikuttavia
tekijöitä. Energiatehokkuus
on edelleenkin se tärkein syy
valo-ohjauksemme käyttöön,
mutta värilämpötilan merkitys
tulee varmasti korostumaan tulevaisuudessa, Riikkula kertoo.
Säätösysteemit toimivat rinnakkain, samalla kun säädetään
värilämpöä, voidaan samalla
säätää myös valaisimen tehoa.
Joten järjestelmät eivät ole
toisiaan pois sulkevia, vaan
toisiaan täydentäviä.
-Värilämpötilan säätö on
tulossa myös asuinrakentamispuolelle. Sitä voidaan käyttää
sisustuselementtinä tai sitä voidaan hyödyntää kun halutaan
rentoutua tai vaihtoehtoisesti
olla tehokkaita. Säätömahdollisuuden yleistyminen on
kiinni lähinnä valaisimista,
jotka ihmisiä asuntopuolella
ulkonäöllisesti viehättävät.
Me emme tee valaisimia mutta
toimimme tiiviissä yhteistyössä
valaisinvalmistajien kanssa.
Autamme rakentamaan toi-
LEDien valonohjauksella
mivat toteutukset, ohjausten
puolella olemme tukemassa
suunnittelijoita ja urakoitsijoita.
Dali-reititin
järjestelmän
selkärankana
-Yhdellä Dali-reitittimellä
saadaan haltuun 128 laitteen
kokonaisuus. Reitittimiä voidaan myös liittää toisiinsa,
jolloin niistä saadaan todella
mittavia. Suomessa suurin
toteutus on Kaisatalo, jossa
yhteydessä sijaitsee kaksi myymäläät. Kyseisessä kiinteistössä
on yhteensä lähes 80 reititintä.
Isoin Euroopassa tehty toteutus on Statoilin pääkonttori,
jossa on 295 reititintä. Siellä on
näin ollen kapasiteettia 37 760
ohjattuun pisteeseen saakka.
Suurin tekemämme kohde on
Abu Dabissa sijaitseva Trust
Tower, jossa 36 000 ohjattua
valaisinta. Siellä on yhteensä
556 reititintä. Reitittimet liittyvät toisiinsa Ethernet-puolelta.
Kyseessä on täysin skaalautuva
systeemi, jossa voidaan lähteä pienestä ja kasvaa kuinka
suureksi tahansa, Riikkula
esittelee.
Kun valaistus on täyspuhdasmatriisi, on se muokattavissa
rajattomasti kuhunkin tarpeeseen ja näin se on erinomaisesti
mukautuva. Järjestelmän ohjelmalliset ominaisuudet ovat niin
monipuoliset, että toistaiseksi
Helvar ei ole kohdannut sellaista kohdetta mitä ei olisi pystytty
toteuttamaan.
-Tarjolla on kaikki loogiset
operaatiot, kuten kellot, aikaohjelmamahdollisuudet ja
läsnäoloanturit.
Järjestelmä saadaan toimimaan eri tavalla aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Anturin
näköhavainto on aina sama,
mutta mitä se tekee, voidaan
valita halutun määreen mukaan.
Järjestelmä on joustavasti ohjelmoitavissa asiakkaan todelliseen tarpeeseen. Osa tarpeista
on sellaisia, että ne kehittyvät
käytön myötä. Kun tiedetään
mitä halutaan, järjestelmä kyllä
taipuu tarpeeseen.
Helvar Oy
Helvar Oy on suomalaisessa
yksityisomistuksessa oleva
yritys, joka on edelleenkin
perustajasuvun hallussa. Yritys
on perustettu vuonna 1921.
Helvar teki alunperin radioita
ja televisioita, jonka jälkeen
toiminta pikkuhiljaa liukui
valaisinpuolelle. Valaistusalalla
yhtiö on toiminut 40-luvulta
lähtien ja 60-luvulta lähtien se
on tehnyt valosäätöä ja -ohjausta. 70-luvulta lähtien Helvar
on tarjonnut energiatehokkaita
ratkaisuita. Energiatehokkaasta
valonohjauksessa on näin ollen
vuosikymmenten kokemus,
vaikka viimeiset 4-5 vuotta
onkin menty todella isoin harppauksin eteenpäin.
92 % yhtiön tuotannosta menee vientiin ympäri maailman.
Helvarin uusin oma toimipiste
sijaitsee Intiassa ja sillä on toimipiste myös Kiinasta.
-Pärjäämme kovilla kansainvälisillä markkinoilla, vaikka monet kilpailijamme ovat
jopa satoja kertoja isompia
yrityksiä. Olemme menestyneet myös Japanin haastavilla
markkinoilla, vaikka siellä on
vahvaa omaa tuotantoa, Riikkula toteaa.
www.helvar.fi
Säästöä ja
mukavuutta
LEDien
valonohjauksella
Helvarin valonohjauksella säädät
valaistuksen tarpeittesi mukaiseksi. Samalla
säästät energiaa parantaen viihtyisyyttä sekä
tuottavuutta.
KAIKKI SORMIESI
ULOTTUVILLA
Voit myös ohjata ja seurata eri tilojen
valaistuksen energian kulutusta reaaliaikaisesti
omalta tietokoneeltasi, älypuhelimesta tai
tabletiltasi. www.helvar.fi
14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Minnesota-hoidossa toipuu
lähes jokainen päihderiippuvainen
Minnesota-hoito mahdollistaa jopa yli 90% hoitotuloksen. Minnesota-Hoito Oy:n tilat sijaitsevat
Etelä-Pohjanmaalla maaseudun rauhassa, kuitenkin Lapuan kaupungin välittömässä läheisyydessä.
Kyseessä on ensimmäinen täydellinen Minnesota
-mallin mukainen alkoholistien, sekakäyttäjien ja
läheisriippuvaisten hoitokeskus.
Minnesota-hoitoa on käytetty
alkoholistien hoitoon Suomessa
jo yli 20 vuotta. Simo Seppelin
toi hoitomuodon Suomeen
Ruotsista vuoden 1992 lopussa
ja perusti Minnesota-hoidon.
Huhtikuussa 1993 Minnesotahoitoon tuli ensimmäinen potilas. Silloin yrityksessä työskenteli kolme perheenjäsentä.
Itse raitistunut alkoholisti oli
paras apu alkoholismin kanssa
taistelevalle. Tärkeää oli myös
omaisten ja läheisten mukaan
ottaminen paranemisprosessiin
ja raitistumiseen, sillä sairas
alkoholisti sairastuttaa myös
läheiset.
Minnesota-hoidon potilaista
yli 90%:n saavuttaa raittiuden
jatkuvalla päihteettömyydellä
mitattuna. Tulosseurantaa on
tehty siitä saakka, kun ensimmäiset potilaat tulivat hoitoon
huhtikuussa 1993.
-Olemme toimineet nyt 22
vuotta ja olemme yksi maailman johtavia hoitopaikkoja
tuloksellisuuden suhteen. Tästä on todisteena mm. Oulun
yliopiston tohtorin tekemä väitöskirja hoidon tehokkuudesta.
Alkoholismi ei ole seurausta
juomisesta, vaan juominen on
seurausta sairaudesta nimeltä
alkoholismi, toimitusjohtaja
ja itsekin toipunut alkoholisti
Simo Seppelin painottaa.
Seppelinin mukaan olennaista on, että juomalla ei kenestäkään tule alkoholistia, vaan
juomisen taustalla on sairaus.
Suomessa puhutaan paljon alkoholin suurkuluttajista, jotka
kuluttavat paljon viinaa, mutta
eivät kuitenkaan sairasta alkoholismia. Näiden henkilöiden
juominen on humalahakuista.
Tästä poiketen, alkoholistin
juominen ei ole humalahakuista, vaan hyvänolon hakemista,
jonka alkoholisti joskus alkoholista sai. Tuota samaa hyvänolon tunnetta ei kuitenkaan
ole enää mahdollista saavuttaa
alkoholin kautta.
-Vain Suomessa puhutaan
päihde- ja mielenterveyspuolesta alkoholismin hoidon yhteydessä. Näillä kahdella ei ole
mitään tekemistä keskenään.
Suomalaiset lääkärit kirjoittavat papereihin diagnoosina:
”syvä masennus ja siitä johtuva
juominen”, että Kela korvaa.
Kelan korvausten saaminen on
heikkoa, jos tautiluokitukseen
kirjoitetaan päihderiippuvuus,
joka lääkärien pitäisi kirjoittaa,
Seppelin toteaa.
Alkoholisti ei kuulu
psykiatrian piiriin
-Alkoholismia ei saisi koskaan hoitaa psykiatrian näkökulmasta, koska meillä olevat
ihmiset eivät ole psyykkisesti
sairaita. Veljeni on psykiatrian
erikoislääkäri ja sisko psykiatrian erikoissairaanhoitaja, joten
tiedän mistä puhun. Alkoholistien hoito vaatii todella paljon
tietoa, jota terveydenhuollon
puolella ei ole.Me emme pysty
hoitamaan psyykkisesti sairaita,
mutta olemme maailman johtava hoitomuoto alkoholisteille.
Vuoden kestävä hoito
-Meillä istutaan terapiassa
kahdeksan tuntia päivässä ja
puhutaan juomisen seurauksista. Kolmannella viikolla läheiset tulevat kuvioon mukaan
ja ovat meillä neljä päivää,
perjantaista maanantaihin. Sen
jälkeen alkaa 48 viikon jatkohoito, jossa käydään kerran
viikossa. Meillä on yhteensä 15
jatkohoitopaikkaa Suomessa.
Vaikka aktiivinen hoitokokonaisuus kestää vuoden, alkanut
prosessi jatkuu koko loppuelämän, Seppelin toteaa.
Hoito pohjaa
todellisuusterapiaan
-Hoitomme perustuu todellisuusterapiaan, jossa kaikki
on koettua. Potilaan täytyy
nähdä se helvetti missä tämä
on elänyt sekä läheisille ai-
Minnesota-Hoito alkaa 28 vrk:n mittaisella perushoitojaksolla, jonka aikana potilas saa ensikosketuksen raittiuteen.
Hoitomenetelmä on todellisuusterapia, jonka avulla potilas
käy läpi elämäänsä. Ryhmissä työskennellään peilaten asioita
ryhmän jäsenten kesken. Päihdeterapeutit ovat MinnesotaHoidon käyneitä toipuneita alkoholisteja. Hoito perustuu 12
askeleen ohjelmaan, joista viisi läpikäydään perushoidon
aikana. Ja loput 11 kuukautta kestävän, viikottaisen jatkohoidon aikana. Joka tapahtuu eri puolilla Suomea olevissa
jatkohoito ryhmissä.
heutunut tuska. Kun henkilö
näkee tämän, mieliteot viinaa
kohtaan katoavat. Alkoholistille
ei synny viinanhimoa, vaan
ryypyllä syntyy viinantarve,
sama pätee muistakin päihteistä
riippuvaisiin. Jokainen päihde
on samanlainen ja ne vahvistavat toistensa vaikutusta. Tavoittemme on ehdoton raittius,
joka meillä myös saavutetaan.
144 potilaan otos kertoo erittäin hyvistä tuloksista. Vuoden
mittaisen hoidon läpikäyneistä
potilaistamme 93,1 % saavuttaa
täyden raittiuden.
Seppelinin mukaan kyseessä
ei ole helppo hoito, koska hoidon aikana joutuu kertomaan
omista kokemuksistaan kaikilla
elämänalueilla. Ihmiset myöntävät ongelman ja näkevät sen,
jolloin he saavat käsityksen siitä mitä tapahtuu, kun he ottavat
ryypyn. Koska alkoholin tarve
syntyy vasta ryypyllä, tässä ei
ole kyse viinanhimosta. Ryyppy
otetaan tätä tietoa uhmaten,
jolloin viinaa on saatava välittömästi lisää ja kierre alkaa.
-Toinen syy korkin avaamiseen ovat kauheat vieroitusoi-
reet, johon kuuluu mm. syyllisyys, häpeän tunteet, sekasorto
ja viha krapulassa. Esimerkiksi
lasten tuskan näkeminen on
tällaista todellisuuden kohtaamista. Puhutaan alkoholistin
käyttäytymisen aiheuttamista
pelkotiloista ja henkisestä väkivallasta perheelle, joka on
karmeaa. Alkoholisti kohdistaa
erittäin harvoin fyysistä väkivaltaa läheisiin, mutta samalla
alkoholistin käytös on hyvin
lähellä narsistisen ihmisen
käyttäytymistä.
Jatkohoidon aikana
opetellaan uusi elämä
-Jatkohoidon aikana tapahtuu
täydellinen elämänmuutos.
Kun hoidon ensimmäisessä
vaiheessa käydään läpi päivä
kerrallaan, käydään jälkihoidossa läpi kulunut viikko. Jälkihoidossa on mukana yleensä
myös vaimo ja lapset. Kyseessä
on koko perheen sairaus, joten
hoidamme koko perheen.
Jokaisella ihmisellä täytyisi
olla mahdollisuus saada tämä
hoito, mutta se ei ole nykyisellään mahdollista, koska meillä
hoidetaan vain rappioalkoholisteja. Olemme hoitaneet monia
yhteiskunnallisesti merkittäviä
työllistäjiä ja heidät on saatu
takaisin työelämään ja yrittäjyyteen. Näitä esimerkkejä
on todella paljon, Seppelin
painottaa.
Alkoholismi
on sairaus
-Suomessa alkoholismi on
sosiaalinen ongelma, mutta
muualla maailmassa se on luokiteltu sairaudeksi. Kun tämä
ongelma pyörii sosiaalipuolella, on ihmisten hoitoonpääsy
vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että
se menee sosiaalipuolen rahoista. Meille tulevista potilaista
noin 80 % on itsemaksavia,
kun hoitoon ei päästä muuta
kautta. Kaikki isot kunnat ostavat päihdekuntoutuspalveluita
Järvenpään sosiaalisairaalasta,
jossa on nollatulos. Päämääränä ei ole ihmisten toipuminen,
koska siellä ei haeta mitään
hoitotulosta. Jos meillä on 300
000 alkoholismiin sairastunutta
suomalaista, siitä 3-5 % on rappioalkoholistien osuus. Koko
Suomen päihdehuolto pyörii
näiden rappioalkoholistien
ympärille, minne menee sadat
miljoonat ilman mitään tuloksi,
Seppelin harmittelee.
Alkoholi mielen­
terveysongelmien
taustalla
-Alkoholistilla depressiomasennus on tavallinen tila
koko sairauden ajan. Hoitamattoman alkoholismin myöhemmissä vaiheissa melkein
kaikki potilaat kokevat masennusta, jolloin itsemurha on
näiden henkilöiden tavallisin
kuolinsyy. Oire on seurausta
alkoholin vaikutuksesta keskushermostoon, kun kyvyttömyys
kokea tunteita toistuu jatkuvasti. Päihde tavallaan sammuttaa
kyvyn tuntea iloa. Tämän alkoholista aiheutuvan kemiallisen
depression oirekuva muistuttaa
psyykkistä sairautta, mutta
alkoholin aiheuttama depressio
on vain harvoin hoidettavissa
antidepressiivisillä lääkkeillä.
Tavallista on, että kemiallinen
depressio häviää potilaan raitistuessa itsestään ilman hoitoa
jo muutamassa viikossa. Jos
on kysymys viinasta, depressio katoaa neljässä-viidessä
päivässä. Alkoholismi ei ole
hoidettavissa psyykesairautena, eikä Suomessa ole yhtään
oppikirjaa, joka kertoo alkoholismin oikeaoppisesta hoidosta,
Seppelin painottaa.
Päättäjät tietävät
hoidon tehon
-Minnesota-hoidon tulokset
tiedetään, mutta silti valtiovalta
ei ole valmis muutoksiin. Kun
kunnat ovat ostaneet palvelut meiltä, ovat alkoholistit
parantuneet. Kuitenkin seuraavassa vaiheessa kunnat
ovat lopettaneet palveluiden
oston meiltä ja jatkavat omaa
tehotonta toimintaansa, joka
ei auta alkoholisteja. Ihmisiä
pidetään tuloksentekovälineinä, kun tuloksia syntyy, hoidot
lopetetaan.
Pystymme hoitamaan alkoholistit, mutta emme voi auttaa
rappioalkoholisteja, jotka eivät
halua parantua. Rappioalkoholisti ei ole aina alkoholisti,
vaan henkilö joka on valinnut
oman tiensä ja elämäntyylinsä,
Seppelin kertoo.
Päättäjiltä vaadittaisiin Seppelinin mukaan rehellisyyttä.
Hyvät tulokset varmasti tiedetään, mutta niitä ei toteuteta.
-Suurin osa lääkärikunnasta
on kanssamme samaa mieltä,
mutta ei toki kaikki. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri
Simojoki sanoo, ettei ehdoton
raittius ole välttämättömyys.
Ja kuitenkin tämä sairaus on
kuolemaksi jos alkoholia otetaan. Tämä tiedetään lähes koko
maailmassa, Suomea lukuun
ottamatta, Seppelin harmittelee.
Seppelin toteaa, että Minnesota-hoidolla säästettäisiin
hänen mukaansa paljon enemmän kuin mitä siihen tuhlataan.
-Ajatellen jo pelkästään meidän asiakkaitamme, joista useat
ovat oman kuntansa suurimpia
veronmaksajia, olisi tämä hoito ehdottoman tärkeää saada
kaikkien käyttöön. Suomessa
alkoholisteja ei hoideta, meillä
on ainoastaan päihdehuolto,
joka on perustavaa laatua oleva
ongelma.
Minnesota-hoidon kustannukset eivät päätä huimaa,
sillä perushoito (vähintään 28
vuorokautta Lapualla), terapiapainotteisella täysihoidolla
maksaa vain 6500€.
-Tämä on kansantaloudellisestikin merkittävää, sillä
yksi alkoholismin aiheuttama
haimatulehduksen hoito maksaa yhteiskunnalle noin 20 000
euroa kaikkine sivukustannuksineen, jolloin myös verotulot
jäävät saamatta, Simo Seppelin
painottaa loppuun.
www.minnesota-hoito.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
15
KOKEMUKSESTA YHDESSÄ KEHITTÄEN
Aspa-säätiön Tandem-hankkeessa on meneillään
viimeinen toimintavuosi. Lähtökohtana on ollut
kansallisen Mieli 2009-ohjelman edellyttämä käyttäjälähtöisyys mielenterveys- ja päihdepalveluissa,
jolloin kuntoutujien omia kokemuksia palveluista
hyödynnetään. Näin kuntoutujilla on ollut mahdollisuus saavuttaa aktiivinen rooli palvelujen kehittäjinä.
Hankkeen taustalla on ollut tavoite helppokäyttöisistä, helposti saavutettavista ja taloudellisesti kestävistä
mielenterveys- ja päihdepalveluista.
Selkeät käyttäjälähtöiset palvelut
Nykyiset palvelujärjestelmät ovat pirstaleisia. Seudulliset palvelukuvaukset
ovat auttaneet alueilla tunnistamaan hyvät ja säilytettävät palvelukokonaisuudet
sekä järjestelmän aukkokohdat. Projektin pilottikunnissa palvelukuvaukset
työstettiin monitoimijaisissa
tapaamisissa hyödyntäen
Asumisen palvelujen nelikenttä-arviointia. Konkreettisesti palvelukuvaukset
ovat nykyisin niin kuntoutujien kuin ammattilaistenkin
käytettävissä asiakaslähtöisinä mielen hyvinvoinnin
palvelujen palveluoppaina Lieksassa, Raumalla ja
Äänekoskella. Oppaiden
kuvitusten toteutuksissa
työllistettiin myös paikallisia palvelunkäyttäjiä.
Vertailemalla
parempaa
Projektin Kehu-kadehdikehitä vertailukehittämisen
prosessissa kuudesta pilottikunnasta muodostettiin
kolme paria. Alueellisen
työskentelyn jälkeen tapahtuneet vertailutapaamiset
toivat uutta näkökulmaa
palvelujen järjestämiseen ja
tuottamiseen. Vertailemalla
saatiin kokemuksia hyvistä
ja toimivista käytännöistä.
Prosesseissa kannustettiin
erityisesti kokemusasiantuntijoiden osallistumista
työskentelyyn. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet
vertailuun merkittävän panoksen suoralla palautteella palvelun järjestäjille ja
tuottajille.
Useimmat alueista nostivat työskentelyn perusteella
omiksi kehittämisen painopistealueikseen mielenterveyskuntoutujien asumisen
tukemiseen kotiin vietävien
palvelujen avulla, matalan
kynnyksen palvelujen kehittämisen sekä kokemusasiantuntijatoiminnan tehokkaamman hyödyntämisen.
Kesäkuussa 2015 Tampereella pidetyssä Kehu- kadehdi- kehitä seminaarissa panelistit valottivat kokemuksiaan yhteiskehittämisestä.
Yhdessä
kehittäminen
Projektissa saadun kokemuksen mukaan palveluntuottajien keskinäinen
tuntemus tai vähintään tietämys toisistaan on avain
sujuviin palveluketjuihin,
joissa palvelunkäyttäjät
tullaan huomioimaan heidän tarpeidensa mukaisesti.
Julkisen-, yksityisen- ja
Mielen hyvinvoinnin palveluoppaissa palvelut ovat
selkeästi löydettävissä.
kolmannen sektorin välisellä yhteiskehittämisellä ja
yhteistyöllä on mahdollista
saavuttaa synergiaetuja ja
taloudellisesti kestävämpiä
ratkaisuja. Alueiden keskinäiset vertailut antavat ajatuksia uudenlaisille toimintatavoille mutta myös tukea
hyviksi koettujen tapojen
säilyttämiselle.
Tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta kasvoi projektin aikana niin ammattilaisten kuin mielenterveyskuntoutujienkin keskuudessa.
Kuntoutujien tietoisuuden
kasvu näkyi selkeästi aikaisempaa suurempana
mielenkiintona sekä kokemusasiantuntijatehtäviä
että kehittämiseen liittyviä
tehtäviä kohtaan.
Sanasopukka- näyttely jatkaa projektin jälkeen kiertämistä Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:n hallinnassa.
(Kuva Anni-Helena Leppälä)
Projektin jälkeen
Projektin saavuttaessa
päätepisteensä pitäisi jotakin jäädä elämäänkin.
Tandem jättää jälkensä
konkreettisimmin Mielen
hyvinvoinnin palveluoppaissa. Kokemuskertomusten keräämiseen kehitetty
Sanasopukka- teltta näyttelyn muodossa jatkaa myös
kiertämistä Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA
ry:n toimesta. Projektista
tuotetut videot ovat myös
katsottavissa Aspa-säätiön
kotisivujen kautta. Vertailukehittämisen pareista
Rauma- Raahe sekä JämsäÄänekoski pitivät kuntien
välistä yhteiskehittämistä
hyödyllisenä ja niiden kehittämisryhmät tapaavatkin
jatkossa ilman projektia
vahvasti palvelunkäyttäjiä
kuunnellen.
Aspa-säätiö,
Tandem- projekti,
www.aspasaatio.fi/tandem.
Teksti: Ritva Eronen,
Jaana Kaasinen ja
Päivi Kirjavainen.
16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Etsivä omaistyö - malli ammattilaisten työvälineeksi
”Huoli puheeksi
- ikääntyvien omaisasia sanoiksi”
Väestön ikääntyvän osuuden kasvaessa myös
ikääntyviä (60+) mielenterveys- ja päihdeomaisten määrä kasvaa. Tällaisessa omaistilanteessa
olevien asiakkaiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi on Pirkanmaalla kehitetty Etsivä omaistyö
-malli, jota ammattilaiset voivat käyttää työvälineenään tässä tehtävässä.
Etsivä omaistyö –malli on sosiaali- ja terveydenhuollon
matalan kynnyksen toimipaikkojen sekä seurakunnan ammattilaisten käyttöön suunnattu työväline. Etsivä omaistyö
-malli on kehitetty Etsivä omaistyö -projektissa (2012 - 2015)
yhteistyössä ammattilaisten ja ikääntyvien mielenterveys- ja
päihdeomaisten kanssa. Projekti toteutetaan osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toimintaa ja
projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
- Projektissa kehitetään ja juurrutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön Etsivä omaistyö – malli,
jonka avulla ammattilaiset voivat tunnistaa ikääntyvien asiakkaidensa omaistilanteet. Eli ne tilanteet, joissa ikääntyvää
asiakasta huolettaa tai kuormittaa läheisen mielenterveyteen
ja / tai päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Tunnistamisen
lisäksi malli tarjoaa keinoja ikääntyvien asiakkaiden tukemiseen omaisena olemisen elämäntilanteessa, projektivastaava
Mari Helin-Tuominen kertoo ja jatkaa:
- Projektissa on tehty aktiivisesti yhteistyötä ammattilaisten ja ikääntyvien omaisten kanssa.
Etsivä omaistyö-mallin kehittäminen
osaksi matalan kynnyksen peruspalveluita
-Projektin päätavoitteina on, että ikääntyvät omaiset
tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen osana matalan
kynnyksen palveluita. Tämä parantaa heidän selviytymistään
arjessa ja samalla myös heidän elämänlaatuaan. Turvattomuuden tunne ja syrjäytymisen kokemus vähenee, HelinTuominen sanoo.
-Ikääntyvällä omaisella tarkoitamme 60 vuotta täyttänyttä
asiakasta, jota huolettaa tai kuormittaa läheisen mielenterveyteen tai mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät
asiat. Jo huoli tilanteesta riittää asian puheeksi ottamiseen
ja tuen saamiseen.
Koska omaiset ovat riskiryhmässä kuormittua ja sairastua
itse masennukseen, on tärkeää tunnistaa heidän omaistilanteensa myös matalan kynnyksen toimipaikoissa ja tarjota
heille heidän tarvitsemansa tuki. Läheisen mielenterveys- ja
päihdeongelmien yhtäaikaisuus ilmenee usein omaistenkin
tilanteiden monimutkaistumisena. Tilanne kuormittaa monesti omaisia niin psyykkisesti, sosiaalisesti kuin fyysisestikin.
Lisäksi erityisesti silloin kun läheisellä on päihdeongelmaa,
voi tilanteeseen liittyä myös lähisuhdeväkivaltaa ja sen
uhkaa. Ikääntyvien omaisten kokemuksissa tulee usein
esille vaikeus tunnistaa ja myöntää tilanne sekä ottaa huolta
puheeksi. Myös oman roolin määrittäminen läheisen rinnalla
voi olla vaikeaa. Ikääntyviltä omaisilta onkin tullut toive,
että ammattilaiset tunnistaisivat heidän omaistilanteensa ja
ottaisivat sen puheeksi sekä tarjoaisivat heille tukea. Toisaalta
taas ammattilaiset ovat tuoneet esille, että he kokevat tarvitsevansa koulutusta ja tukea voidakseen tunnistaa ikääntyvien
asiakkaidensa omaistilanteen ja voidakseen tarjota tukea
näihin omaistilanteisiin. Ammattilaiset ovat kokeneet, että
asiakkaan omaistilanteen tunnistamiseen ja tukemiseen
tarvittaisiin työväline, Helin-Tuominen kertoo.
Ammattilaisilla tulee olla
valmiudet tunnistaa ja tarjota tukea
ikääntyville omaisille
- Olemme järjestäneet eri puolilla Pirkanmaata 11 koulutusryhmää, joihin on osallistunut 110 ammattilaista. Maksuton ja käytännönläheinen koulutus on tarjonnut ajankohtaista
tietoa ikääntyvien omaisten tilanteista ja tuen tarpeista sekä
tukea ja työvälineitä työhön ikääntyvien omaisten parissa.
Kun koulutusryhmäläisten kanssa asiaa on yhdessä käsitelty
ja harjoiteltu, he ovat tunnistaneet omaistilanteita enemmän
kuin aikaisemmin, Helin-Tuominen kertoo.
Ikääntynyt asiakas tulee kohdatuksi,
kuulluksi ja ymmärretyksi
-Koulutusryhmiimme osallistuneilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on ollut asiakastyöstä kumpuava
tarve ja halu lisätä omaa omaistyön osaamista ja saada käytännön keinoja omaisten tukemiseen. Usein ammattilaiset
ovat kertoneet havainneensa, että ikääntyvän asiakkaan
elämäntilanteessa on jotain pielessä, joka olisi hyvä ottaa
puheeksi, mutta ammattilaisen epävarmuus keinoista voi
estää tämän.
-Ammattilaisilla on jo olemassa olevaa tietoa, taitoa ja
osaamista. Moni heistä onkin hyötynyt siitä rohkaisusta, jota
he ovat koulutusryhmässä saaneet. Jo tilanteen tunnistaminen
ja puheeksi ottaminen sekä aito kohtaaminen keskustellen
ovat usein riittävä tuki omaiselle. Toisinaan tätä täydennetään
Projektivastaava
Mari
HelinTuominen
tiedon antamisella, taitojen hiomisella sekä palveluohjauksella, Helin-Tuominen toteaa.
Malli tarjoaa työkalun asiakkaiden
tukemiseen omaisena olemisen
elämäntilanteessaan
- Ammattilaisten käyttöön suunniteltu Etsivä omaistyö
–malli, sen käyttöön opastava käsikirja sekä ikääntyville
omaisille suunnattu Hyvinvoinnin ABC -harjoituskirja julkaistaan marraskuussa 2015. Malli on työväline, jota käyttäen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa toimivat
ammattilaiset pystyvät tunnistamaan ikääntyvän asiakkaansa
mielenterveys tai päihdeomaistilanteen sekä tarjoamaan
tukea omaistilanteessa olevalle ikääntyvälle asiakkaalle.
Mallissa on kolme omaistilanteen tunnistamiseen ohjaavaa
kysymystä: Miten sinä jaksat arjessa, millaisia huolia tai
mieltä painavia asioita sinulla on ja huolestuttaako tai kuormittaako sinua läheisen mielenterveys tai päihteiden käyttö.
Malli on kehitetty yhteistyössä pirkanmaalaisten ikääntyvien
omaisten sekä ammattilaisten kanssa. Mallin käytöstä on
tullut hyvää palautetta niin ikääntyviltä omaistilanteessa
olevilta asiakkailta kuin myös heitä kohdanneilta ammattilaisilta. Yhdistyksellämme on mahdollisuus perehdyttää
myös uusia ammattilaisia mallin käyttöön päivän kestoisella
koulutuksella, Mari Helin-Tuominen kertoo.
Lisätiedustelut: Mari Helin-Tuominen
puh. 040 719 9355 tai sähköpostitse
[email protected].
Uskontojen uhrien tuki UUT ry
tarjoaa tietoa ja tukea
UUT tarjoaa vertaistukea uskonyhteisöissä vaikeuksiin joutuneille ja tiedottaa ihmisoikeusongelmista
uskonyhteisöjen sisällä.
UUT saa vuositasolla yhteydenottoja kymmeniin eri yhteisöihin
liittyen, mutta selvästi suurin osa yhteydenotoista liittyy helluntailaisiin ja muihin karismaattisen kristillisyyden ryhmiin, Jehovan
todistajiin, mormoneihin sekä vanhoillis- ja esikoislestadiolaisiin.
Meihin otetaan yhteyttä monenlaisiin ongelmiin liittyen, mutta
tyypillisimmät yhteyttä ottavat ovat harkitsemassa eroa tai ovat
irtautuneet jostain tiiviistä ja kontrolloivasta uskonyhteisöstä.
Eroaminen tällaisesta yhteisöstä on joillekin vakava kriisi, jossa
uudelleen arvioitavaksi joutuu lähes koko elämä: identiteetti,
maailmankuva ja sosiaaliset suhteet. Toinen merkittävä yhteyttä
ottava ryhmä on ne, joiden omainen, sukulainen tai muu läheinen
on liittynyt tiiviiseen yhteisöön.
Tarjoamme vertaistukea Suomen suurimmissa kaupungeissa
toimivien vertaistukitapaamisten kautta, netissä ja puhelimitse.
Netissä toimivissa ryhmissämme on useita satoja eri yhteisöjen
entisiä jäseniä.
Tiedotamme uskonyhteisöjen keskuudessa esiintyvistä ongelmista sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillamme sekä olemalla
yhteydessä toimittajiin, tutkijoihin ja viranomaisiin.
Viime vuosina olemme kiinnittäneet huomiota esimerkiksi las-
ten asemaan joissakin uskonyhteisöissä sekä Jehovan todistajien
keskuudessa harjoitettuun systemaattiseen entisten jäsenten karttamiseen, mikä merkitsee monille yhteisöstä irtautuville yhteyden
menettämistä perheeseen, sukuun ja elinikäisiin ystäviin.
Tämän kaltainen sosiaalinen eristäminen koskee myös monia
muita yhteisöjä siinä mielessä, että vaikka niissä ei ole samankaltaista kirjallista ohjeistusta ja seurakunnan johtajien toteuttamaa entisten jäsenten karttamista kuin Jehovan todistajilla, voi
lopputulos olla samankaltainen: henkilön irtautuessa tiiviistä
uskonyhteisöstä suhteet yhteisössä oleviin ystäviin, sukulaisiin ja
jopa perheenjäseniin voivat viiletä ja joissakin tapauksissa katketa
kokonaan. Tällaisella kriisillä ja sosiaalisella eristämisellä voi olla
vakavia seurauksia. Se voi johtaa mielenterveydenongelmiin kuten
ahdistumiseen ja masentumiseen ja sitä kautta syrjäytymiseen ja
itsetuhoisuuteen.
Tiiviistä uskonyhteisöstä irtautuminen on kriisi, jossa ihmiset
yleensä tarvitsevat läheistensä tukea selviytyäkseen. Kuitenkin tässä
tapauksessa kriisiin usein liittyy juuri läheisten tuen menettäminen.
Uskonyhteisöissä tilanne saatetaan nähdä hyvin eri tavalla kuin
irtautuja sen kokee. Yhteisön näkökulmasta henkilö on jättänyt
heidät ja joutuu kestämään vaikeuksia, jotka ovat heidän tulkintansa mukaan synnin tekemisen, Jumalan siunauksen menettämisen
ja pahojen henkivoimien aiheuttamia. Yhteisö mielestä ratkaisu
ongelmaan olisi takaisin yhteisöön liittyminen, vaikka henkilö
pyristelee kaikin voimin pois yhteisöstä ja voi kokea hengellisenä
väkivaltana sellaisen avun, jonka tarkoituksena on saada hänet
takaisin yhteisöön.
Yhteisöstä irtautumisen lisäksi yhteisön jäsenyys on joillekin
traumatisoivaa. Jotkut yhteisöt asettavat jäsenilleen raskaita vaatimuksia kuten yhteisön hyväksi vuodesta toiseen jatkuvaa työtä
tai ehkäisykiellosta seuraavaa suurperhettä. Jotkut yhteisöt kontrolloivat jäseniään pelolla. Niiden mukaan pelastus on saatavilla vain
yhteisön jäsenenä pysymällä ja sen joskus varsin yksityiskohtaisia
ja henkilökohtaiseen elämään puuttuvia normeja noudattamalla.
Muussa tapauksessa tiedossa on Jumalalta tulevia rangaistuksia.
UUT:n vertaistukitoimintaan osallistumalla on mahdollisuus havaita, että tällaisia itseään ainoaksi oikeaksi pelastukseen johtavaksi
tieksi väittäviä yhteisöjä on monia. Niissä esiintyy samankaltaisia
ilmiöitä ja jäsenyys niissä sekä yhteisöistä irtautuminen voi olla
samankaltainen kokemus. Vertaistuki voi tarjota perspektiiviä omiin
kokemuksiin, mahdollisuuksia tutustua samankaltaisia asioita kokeneisiin ja siten sosiaalisten suhteiden rakentamista menetettyjen
suhteiden tilalle.
Joni Valkila, Toiminnanjohtaja
Uskontojen uhrien tuki UUT ry
www.uut.fi
twitter.com/JoniValkila
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
17
Syömishäiriösairauden hoito on useiden
ammattilaisten, läheisten ja vertaistuen yhteistyötä
Syömishäiriöt ovat kehon ja mielen sairauksia, jotka
ilmenevät poikkeavana syömiskäyttäytymisenä, sosiaalisen elämän vaikeuksina sekä tunne-elämän ja
fyysisen tilan muutoksina. Syömishäiriö yhdistetään
usein virheellisesti vain laihuuteen. Suurin osa on
joko normaali- tai ylipainoisia.
Muun muassa ahmimisena,
laihduttamisena, sairaalloisena
liikkumisena, ylenpalttisena
terveellisyyteen pyrkimisenä,
jatkuvana kontrollointina tai
kontrolloimattomuutena ilmenevä sairaus kaihertaa, kaventaa elämää ja muuttaa ihmistä
vieden voimat. Sairastuneen
itsensä lisäksi syömishäiriö
vaikuttaa myös läheisiin.
Syömishäiriöliitto SYLI
ry tekee arvokasta työtä niin
tiedon tuottamiseksi ja jakamiseksi, hoidon ja kuntoutuksen
edistämiseksi ja vertaistukitoiminnan järjestämiseksi. SYLI
ry edustaa syömishäiriöön
sairastuneita ja heidän läheisiään. Liiton tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa
syömishäiriötietoutta. Vuonna
1998 perustettu Etelän-SYLI
on Syömishäiriöliiton alueyhdistys, joka toimii Helsingin
ja Uudenmaan alueella. Etelän
–SYLI on Syömishäiriöliiton ja
Mielenterveyden keskusliiton
jäsenyhdistys. Etelän-SYLI
tekee yhteistyötä hoitopaikkojen ja muiden järjestöjen
kanssa. Yhdistyksellä on kaksi
työntekijää, toiminnanohjaajat
Uura-Liina Lahti ja Kaisa
Lehtonen.
Syömishäiriöt
tarjoavat pakopaikan
tunteista ja
todellisuudesta
-Syömishäiriön alkamisen
tunnistaminen on usein vaikeaa, koska syömishäiriöön
sairastuminen on pitkä prosessi.
Sairastunut pyrkii myös salaamaan oireensa. Tunnistaminen
tapahtuukin usein vasta, kun
oireet alkavat haitata normaalia
arkea. Sairastuneen elämässä
syöminen ei ole enää luonnollinen osa päivärutiineja,
vaan siihen sisältyy pakkoa,
hallinnantunteen menettämistä,
pelkoa, kieltäytymistä, itseinhoa ja ahdistusta, Uura-Liina
Lahti kertoo.
-Syömishäiriöt ovat melko
tavallisia ja hyvin monimuotoisia sairauksia. Oli kyseessä
sitten anoreksia, bulimia, epätyypillinen syömishäiriö tai
BED (binge eating disorder),
Etelän-SYLI ry:n toiminnanohjaajat Uura-Liina Lahti vasemmalla ja Kaisa Lehtonen.
sairastuneen elämässä ruoka
ja syöminen sisältävät arvoja
ja määreitä, joilla mitataan onnistumista ja epäonnistumista,
Kaisa Lehtonen määrittelee.
-Vaikka valtaosa syömishäiriöön sairastuneista toipuu,
vakavimmillaan syömishäiriöt
voivat olla hengenvaarallisia.
Vakavimmissa syömishäiriöissä kuntoutuminen on useiden vuosien prosessi. Näkyvät
oireet saattavat jäädä pois ja
paino normalisoitua suhteellisen nopeasti, mutta mielen
Kun Kun yksi sairastuu,
yksi sairastuu,
monen maailma muuttuu Kun yksi sairastuu,
monen
maailma muuttuu
monen maailma muuttuu Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry Mielenterveysomaiset
Pirkanmaa - FinFami ry
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry Vuonna 1988­
1988 perustettu edistäen eri‐
Vuonna­
perustett­u­yhdistys yhdistys­toimii toimii­Pirkanmaalla Pirkanmaalla­
edistäen­
Vuonna omaisten 1988 perustettu yhdistys ja toimii Pirkanmaalla edistäen eri‐ on ikäisten hyvinvointia selviytymistä, kun läheisellä eri-ikäisten­omaisten­hyvinvointi­a­ja­selviytymistä,­kun­läheisellä­
ikäisten omaisten hyvinvointia ja selviytymistä, kun läheisellä on mielenterveys‐ tai mielenterveys‐ ja päihdeongelma.
on­mielenterveys-­tai­mielenterveys-­ja­päihdeongelma.­
mielenterveys‐ tai mielenterveys‐ ja päihdeongelma. Tapaatko työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita? Tapaatko työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita? Tapaatko
työssäsi ikääntyviä (60+) asiakkaita?
Yhdistyksessä kehitett
kehitetty Etsivä omaistyö tarjoaa välineitä Yhdistyksessä­
­ y­ Etsivä­
-malli­
tarjoaa­
välineitä­
Yhdistyksessä kehitetty Etsivä omaistyö­
omaistyö ‐malli ‐malli tarjoaa välineitä tunnistaa ikääntyvän asiakkaan mielenterveys‐ ja tunnistaa­
asiakkaan­
mielenterveys-­
ja­ päihdeomaistunnistaa ikääntyvän­
ikääntyvän asiakkaan mielenterveys‐ ja päihdeomaistilannetta. Työmalli tarjoaa myös välineitä tukea tipäihdeomaistilannetta. ­ lannett­a.­ Työmalli­ tarjoaa­
myös­
välineitä­
tukea­
omaisti
­
lanvälineitä omaistilanteessa olevaa Työmalli ikääntyvää tarjoaa asiakasta. myös Työmalli ja siihen tukea teessa­
olevaa­
ikääntyvää­
asiakasta.­
Työmalli­
ja­
siihen­
laaditt
­ u­
omaistilanteessa olevaa ikääntyvää asiakasta. Työmalli ja siihen laadittu kirjallinen materiaali löytyy www.innokyla.fi ‐ Työtila 2121092: laadittu kirjallinen materiaali löytyy www.innokyla.fi ‐ Työtila 2121092: kirjallinen­
materiaali­ löytyy­
www.innokyla.fi
Työti­la­ 2121092:­
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry. ­­ -­
Lisätiedot mallista Mielenterveysomaiset Pirkanmaa ‐ FinFami ry. Lisätiedot mallista Etsivä omaistyö ‐projektin projektivastaava Mari Helin‐Tuominen puh. Mielenterveysomaiset­Pirkanmaa­-­FinFami­ry.­Lisäti
­ edot­mallista­
040 719 9355 tai mari.helin‐[email protected]. Etsivä omaistyö ‐projektin projektivastaava Mari Helin‐Tuominen puh. ­Etsivä­omaistyö­-projekti­n­projekti­vastaava­Mari­Helin-Tuominen­
040 719 9355 tai mari.helin‐[email protected]. puh.­040­719­9355­tai­mari.helin-tuominen@fi
Lisätiedot yhdistyksestä ­nfamipirkanmaa.fi­.
finfamipirkanmaa.fi ja Omaisneuvonta puh. 040 722 4292. Lisätiedot yhdistyksestä Lisätiedot yhdistyksestä
finfamipirkanmaa.fi ja Omaisneuvonta puh. 040 722 4292. fi­nfamipirkanmaa.fi
­­ja­Omaisneuvonta­puh.­040­722­4292.
toipuminen ja häiriintyneistä
ajatuksista irtipääseminen voi
kestää pitkään. On tärkeää, että
sairastuneelle annetaan aikaa
parantua, Lehtonen korostaa.
Vertaistuki voi
parhaimmillaan
täydentää syömishäiriöhoitoa yhtenä
tärkeänä elementtinä
- Toimintaamme rahoittaa
Raha-automaattiyhdistys. Meidän kahden vakituisen toiminnanohjaajan lisäksi toiminnassa
on mukana lähes 30 vapaaehtoista työntekijää, joiden rooli
on vahvasti tukityössä, Lahti
kertoo.
- Etelän-SYLIn vertaistuki
on ollut monelle syömishäiriöstä toipuvalle sekä sairastavan
läheiselle tärkeä apu. Läheisen
rooli toipumisen tukijana ei
ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Läheiset ovat kokeneet
saaneensa yhdistykseltämme
paitsi vertaistukea, myös tietoa
sekä kokemuksia siitä, miltä
sairaus tuntuu. Yhdistyksessä
on mukana paljon ihmisiä, jotka
ovat sairastaneet ja toipuneet,
kääntäneet kokemuksen voimaksi ja toimivat nyt toisten
vertaistukena. Eri kohdissa
toipumista olevat vertaisryhmäläiset antavat toisilleen voimaa
ja toivoa paranemisesta, jopa
silloin, kun oma tilanne tuntuu
täysin lukkiutuneelta, Lahti
vakuuttaa.
Parantuminen vaatii
ammattilaisen ja
lähimmäisen tukea
Syömishäiriöiden hoito on
useiden ammattilaisten sekä
potilaan ja perheen yhteistyötä.
On tärkeää, että sairaus tunnistetaan, ja että potilas kokee
muiden olevan hänen apunaan
ja yhdessä hänen kanssaan
kamppailemassa syömishäiriö­
tä vastaan.
-Sosiaali-ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat ensisijaisessa asemassa tukemassa
sairaudessa ja ohjaamassa oikeanlaisen avun piiriin. Yhdistyksellemme onkin tärkeää
tehdä yhteistyötä hoitopuolen
ammattilaisten sekä muiden
mielenterveysalan toimijoiden
kanssa, Lehtonen sanoo.
- Tulemme mielellämme kertomaan yhdistyksestämme sekä
jakamaan kokemuksiamme
syömishäiriöstä toipuneina tai
läheisenä vierellä kulkeneena.
Järjestämme myös virkistystä
sekä luentoja, joilla käsitellään
itsetuntoa tukevia teemoja. Me
emme kysele diagnoosia tai arvota ihmisiä painon tai oireilun
mukaan. Meille on tervetullut
jokainen, joka on huolestunut
omasta syömiskäyttäytymisestään, Kaisa Lehtonen sanoo.
-Viestimme on, että syömishäiriö sairaudesta toipuminen
on mahdollista ja toivoa on –
ihan jokaisella. Kokonaisvaltaisessa elämäntavan muutoksessa
ihminen voi toipua täysin ja
saada uusia terveitä keinoja käsitellä tunteitaan ja ajatuksiaan,
Uura-Liina Lahti määrittelee.
Yhteystiedot:
Etelän-SYLI ry
Tallberginkatu 1 C 115
00180 Helsinki
www.etelansyli.fi
[email protected] 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
LIIKUNNAN ILOA -hanke
 Lievästi muistisairaiden kuntoutus ja vertaistuki
yhteistyössä HJK:n kanssa Sonera Stadionilla
 Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 9.30
 Liikuntaosuus Sonera stadionilla sisältää voima- ja tasapainoharjoittelua sekä
kehonhuoltoa
 Lounas stadionin ravintola Bolliksessa (omakustanteinen)
 Iltapäivällä viriketoimintaa
 Päivä päättyy klo 14
Tervetuloa mukaan iloiseen ryhmään!
lisätiedot: fysioterapeutti Krista Karhumäki
puh. 040-9022255
A-klinikkasäätiö
• koulutusta
• työnohjausta
• työyhteisön valmennusta
Sanna
Sari
Jukka
Marianne
Marja-Liisa
Pekka
Sari Touru
Sanna Pyhälä
psykiatrian ja päihdetyön
sairaanhoitaja, psykoterapeutti
[email protected]
psykiatrian ja päihdetyön
sairaanhoitaja, ETK-kouluttaja
[email protected]
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
motivoiva kohtaaminen
päihde- ja mielenterveystyö
päihdetietous
kannabis
päihde- ja mielenterveystyö
päihdetietous
kannabis
ikääntyneiden päihteidenkäyttö
hätäensiapukoulutus
ensiapukoulutus
Tilaa työryhmällesi Pirkanmaalta
• koulutusta
• työnohjausta
• työyhteisön valmennusta
ENSIAPUKOULUTUS
Kuva: Klaus Olsen
Jukka Oksanen
YTM, sosiaaliterapeutti, kouluttaja,
työnohjaaja
[email protected]
•
•
•
•
•
•
•
•
•
motivointi työvälineenä
alkoholi ja huumeet
päihde- ja mielenterveystyö
sosiaalinen mielenterveystyö
aine- ja toiminnalliset riippuvuudet
työelämän päihteet ja työhyvinvointi
kriisi- ja muutostyö
ryhmänohjausvalmennus
tunne-elämän häiriöt
Pekka Salmela
ylilääkäri, psykiatri, psykoterapeutti
[email protected]
• yleistä päihteistä: huume- ja päihdetietous
• riippuvuus – himo – ongelmat
• päihdehoidon käytännön näkökulmia
• kaksoisdiagnostiikka: samanaikaiset
mielenterveys- ja päihdeongelmat
• päihteidenkäyttäjä poliklinikan asiakkaana
• vanhene viisaasti: ikääntyminen ja
päihdeongelmat
• alkoholismi ja psykososiaalinen hoito
• kannabis yleistyy: nopeat interventiot
terveydenhoidossa
• nuoret tytöt ja huumeet
LISÄKSI AIHEINA
• ensiapukortti • peliriippuvuus • korva-akupunktio • kannabis
• korvaushoitopotilas terveysasemalla
Ensiapukurssilta saat perusvalmiudet ensiavun antamiseen. Kurssin suorittanut
saa EA 1 -kortin, joka on voimassa kolme vuotta. Kaksipäiväinen koulutus (16 h).
Sisältö:
•
•
•
•
•
•
•
•
auttamistoiminta onnettomuudessa tai sairaskohtauksessa
hätäensiavun perusteet
tajuttomalle annettava peruselvytys
vierasesine hengitysteissä
verenkierron häiriötila (sokki)
tavallisimmat sairaskohtaukset
haavat, palovammat ja sähkön aiheuttamat vammat
nivelvammat, murtumat ja myrkytykset
Tilaukset ja tiedustelut:
A-klinikkasäätiö
Tampereen koulutusosasto
Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere
koulutussihteeri Marja-Liisa Lahtiperä,
puh. 045 6579 010
[email protected]
A-klinikkasäätiö
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
19
Mielen voimaa & sydämen rauhaa
Elämän moniulotteisuus iloineen ja suruineen
näkyy myös vanhetessamme. Vanhuuteen liittyy
yhtäältä muutoksia ja menetyksiä, mutta myös
rikas elämänkokemus ja sen tuoma voima. Erilaisissa muutos- ja kriisivaiheissa oma psyykkinen
tasapainomme voi joutua koetukselle. Omat voimat eivät yksinään aina riitä selviytymiseen, vaan
tarvitaan muilta saatavaa apua, sosiaalista tukea
sekä rinnalla kulkemista psyykkisen tasapainon
ennalleen palauttamiseksi.
Muutokset ja menetykset
heijastuvat mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat jääneet
katveeseen yleisessä ikääntymistarkastelussa. Esillä ovat
vahvemmin olleet ikäihmisten
fyysisen toimintakyvyn tukemisen sekä palveluiden ja
hoidon kysymykset. Iäkkäiden
ihmisten omien kokemusten
tarkastelu ja heidän äänensä
kuuleminen on tärkeää vanhuuden erityisyyden tunnistamiseksi.
-Iäkkäiden ihmisten oma
näkökulma tähän teemaan on
jäänyt syrjään, eikä heidän
välttämättä ole helppoa puhua
mielen terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Ikäihmisten omat
näkemykset arjessa voimaa antavista asioista ja tarkoituksellisuuden kokemusta tuottavista
tekijöistä sekä heidän keinonsa
sopeutua elämänmuutoksiin
ovat avaimia mielen hyvinvoinnin tarkasteluun, TunneMieliprojektin projektipäällikkö
Tarja Levo toteaa.
- Mielenterveys voidaan ajatella elämäntaidon käsitteenä ja
voimavarana, joka auttaa meitä
selviämään elämän solmukohdista. Vanhuus on luonnollinen
osa elämää eikä sen mukanaan
tuomat muutokset ja niihin
liittyvät menetykset sinänsä
uhkaa tasapainoisen ihmisen
mielenterveyttä. Muutokset
voivat olla riskitekijöitä kuitenkin silloin, jos ihmisellä on
esimerkiksi menneisyydessään
käsittelemättömiä tai ratkaisemattomia asioita. Myös yhteiskunnassa valitseva asenne
vanhuutta kohtaan voi lisätä
mielen hyvinvointia uhkaavaa
kuormitusta, Levo sanoo.
-Läheisten menettäminen,
yksinäisyys, huono terveys,
suru, dementia tai masennus
on tyypillisiä esimerkkejä
ongelmista ja vastoinkäymisistä, jotka voivat aiheuttaa
epämieluisia tunnetiloja ja
rasittaa mieltä. Ikääntyminen
tuo mukanaan myös luonnollisia muutoksia sosiaalisiin
suhteisiin. Riittävästi henkisiä
voimavaroja ja henkistä joustavuutta omaava sekä sosiaalista
tukea saava ikääntyvä kykenee
useimmiten palauttamaan mielen tasapainon kriisien jälkeen.
Toivo ja myönteinen ajattelu
auttavat myös käsittelemään ja
hallitsemaan elämään liittyvää
ajoittaista ahdistusta ja selviämään vaikeiden aikojen yli,
Tarja Levo määrittelee.
-Ikääntyneidenkin ihmisten
kohdalla tulisi kiinnittää huomiota enemmän niihin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin
joita vielä on jäljellä kuin niihin
mitkä ajan myötä menetämme,
Levo jatkaa.
Vapaaehtoisuudessa
voimaa
-Vapaaehtoisen kanssa toimiminen on osoittautunut hyväksi
tavaksi tukea iäkkään ihmisen aktiivisuutta, sosiaalisen
verkoston säilyttämistä sekä
mielen hyvinvointia. Elämässä
tulee aina eteen tilanteita, joissa
omat voimat eivät riitä. Näissä
tilanteissa tarvitaan rinnalla
kulkijaa, tukijaa, joka auttaa
eteenpäin. Vapaaehtoinen on
monelle ikääntyvälle ainoa,
jonka kanssa voi jakaa surun
ja menetyksen. Moni ikääntyvä elää tänä päivänä yksin,
kaukana omaisistaan. Hänen
luonaan käyvä vapaaehtoinen
tuo iloa elämään, auttaa kotoa
ulos, houkuttaa liikkumaan,
Olen onnellinen
tänään huomasin sen.
Paljonhan sitä sain,
mitä elämältä hain.
Joskus kuoppainen tie
elon Kultalaan vie.
Ja auringon kohtaa,
se pilven takaakin hohtaa.
Elämä lahja on
korvaamaton.
Iloitsen hetkistä
muruista pienistä.
-Kirsti Peltoniemi-
toimii asiointiapuna, haastaa
mukaan saamaan uudenlaisia
kokemuksia ja herättää uusia
ajatuksia, Levo täsmentää.
- Kyky ymmärtävään ja hyväksyvään vuorovaikutukseen
ja läsnäolontaito ovat tärkeitä
jokaiselle vapaaehtoiselle. Vapaaehtoistoiminta edistää niin
avun saajan kuin auttajankin
mielen hyvinvointia ja ehkäisee monella tapaa ongelmien
syntymistä jo ennakolta. On
kyse sitten elämän iloista tai
suruista, onnistumista tai haasteista vapaaehtoistoiminnalla
ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli ikääntyvän mielen
hyvinvoinnin edistämisessä ja
tukemisessa.
- Eläkeliittoon kuuluu yli 400
yhdistystä, joista valtaosassa
tehdään auttavaa vapaaehtoistoimintaa, Levo mainitsee.
Vapaaehtoistoiminta
antaa mahdollisuuden
tulla nähdyksi,
kuulluksi ja
kohdatuksi
- TunneMieli-projekti kehittää ja tukee yli 50-vuotiaiden
vapaaehtoisten tekemää mielen
hyvinvointia edistävää toimintaa toimintakyvyltään heikentyneiden ja erilaisten elämän
muutos- ja kriisivaiheita elävien ikääntyvien kanssa. Projekti
antaa tietoa mielen hyvinvointia vahvistavista ja uhkaavista
tekijöistä, rohkaisee vapaaehtoisia mielen hyvinvointia edistävään toimintaan ja kehittää
uudenlaisia toimintamuotoja.
Lisäksi TunneMieli-projekti
pyrkii tukemaan vapaehtoisten
omaa jaksamista.
-Valituilla pilottipaikkakunnilla olemme kehittäneet
mielen hyvinvointia edistäviä
ja käytännön vapaaehtoistoimintaan soveltuvia työtapoja,
mm. Tehdään yhdessä –luontoaiheisen ryhmätoiminnan
sekä Mun tarina ja Sun tarina –
toiminnallisen ryhmätoiminnan
menetelmän, Levo selvittää.
- Ikääntyneiden mielen hyvinvointi-teeman alla teemme vahvaa yhteistyötä mm.
Suomen Mielenterveysseuran
Mirakle-hankkeen, Vanhusja Lähimmäispalveluliiton
Etsivä Mieli-hankkeen ja
Eläkkeensaajien keskusliiton
Elinvoimaa-hankkeen kanssa. Yhteistyössä järjestetään
mm. Mielellään-seminaarit
Lappeenrannassa 16.2.2016 ja
Oulussa 12.4.2016 Levo kertoo.
TunneMieli
koulutukset
-TunneMieli -hanke järjestää
mm. aluekoulutuksia, TunneMieli vapaaehtoistoiminnan
perus- ja jatkokursseja sekä
Tehdään yhdessä -koulutuksista. Tämän lisäksi TunneMielihanke järjestää yhdessä muiden
Eläkeliiton toimintojen ja hankkeiden kanssa vapaaehtoisten
hyvinvointia ja jaksamista
tukevia tapahtumia eri puolella
Suomea. Kursseille voi hakea
kaikki 50+ -ikäiset ikääntyneiden parissa toimivat vapaaehtoiset, Tarja Levo selvittää.
Hyvään ikääntymiseen kuuluu mielen
hyvinvoinnista­huolehti­minen.­
­Erilaisissa­elämän­muutos-­ja­kriisivaiheissa­oma­jaksaminen­voi­olla­kuitenkin­koetuksella­ja­moni­kaipaa­apua.­­
Vapaaehtoistoiminnalla­voidaan­tukea­
inhimillistä­ja­hyvää­vanhenemista­ja­
sillä­on­tärkeä­osa­myös­mielen­hyvinvoinnin­edistämisessä.­TunneMieli-­
projekti­­­(2012-2016)­on­Raha-automaatti
­­yhdistyksen­rahoitt­amaa­ja­Eläkeliitt­o­ry:n­hallinnoimaa­toimintaa,­jonka­tavoitt­eena­on­kehitt­ää­ja­tukea­50+­
-ikäisten­vapaaehtoisten­tekemää­mielen­hyvinvointi­a­edistävää­toimintaa­
ikäihmisten­parissa.­­TunneMieli-projekti­n­toimintaan­ja­hankkeessa­kehitettyihin­vapaaehtoistyön­menetelmiin­voi­tutustua­www.tunnemieli.fi­­sivuilla.
Lisäti­etoja:
projekti­päällikkö­Tarja­Levo,­puh.­040­7257­410­tai­tarja.levo@elakeliitt­o.fi­
20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Fidelix rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmät
Fidelix on voimakkaasti kasvava kotimainen rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmiä kehittävä ja myyvä yritys. Fidelixin palveluksessa Suomessa on tällä hetkellä
n. 130 henkeä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaan Varistossa ja aluekonttorit
Turussa, Tampereella, Vaasassa, Kokkolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä,
Oulussa sekä Mikkelissä. Yhtiön edistyksellinen tekniikka ja palvelukonsepti perustuvat avoimiin rajapintoihin ja joustavaan osa-järjestelmien yhdistettävyyteen.
Fidelix kehittää aktiivisesti tuotteitaan ja palveluitaan vastaamaan nykyrakentamisen haasteita. Pyrkimyksenä on tarjota innovatiivisia tuotteita ja palveluita.
Merkittävä osa Fidelixin tuotteista menee vientiin.
OivaCare-järjestelmä
Fidelix on toiminut noin 25
vuotta rakennus- ja automaatiomarkkinoilla, yli 10 000 projektissa. Osaaminen on vahvaa.
Viiden vuoden ajan kehitimme ja testasimme hoiva-alan
asiantuntijoiden avustuksella
turvajärjestelmäratkaisua ja sen
tuloksena, vuosi sitten, OivaCare oli valmis markkinoille.
Nyt olemme tehneet muutaman
vuoden ajan tehostetun palveluasumisen kohteeseen erilaista
valvonta- ja hälytysteknologiaa, kertoo turvallisuusliiketoiminnan osastopäällikkö Antti
Koskinen.
Nyt Fidelix on julkaissut
OivaCare-tuotteiston ja tuonut
sitä aktiivisesti markkinoille.
jossa voi olla hoitakutsu-, kulunvalvonta-, ovivalvonta-,
ovipuhelin- ja päällekarkausjärjestelmät. OivaCare yhdistää
monta osajärjestelmää yhden
käyttöliittymän ja pääjärjestelmän alle. Tätä kautta on saatu
helppokäyttöinen järjestelmä
ja samalla kaikki tarvittavat
palvelut saa yhdestä paikasta.
Koska olemme suunnitelleet
tämän järjestelmän itse, meiltä
saa heti ammattitason tukea,
Koskinen mainitsee.
tarvitaan erityinen anturi tai
jokin erityinen valvottava asia,
voimme liittää sen meidän järjestelmään.
Haemme jatkuvasti markkinoilta kolmannen osapuolen
valmistamia teknisiä järjestelmiä ja liitämme niitä meidän
ratkaisutarjontaan. Tämä mahdollistaa sen, että pystymme
tarjoamaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia asioita asiakkaille,
Koskinen mainitsee.
Yksi merkittävin järjestelmään liittyvä kehitysaskel on
Koskisen mukaan mobiilipuoleen panostaminen, koska
hoitajan työ on liikkuvaa.
-Järjestelmä ei vähennä välttämättä hoitajan varsinaista
työtä, mutta se toimii työn
tukena. Järjestelmä ei saa häiritä tai monimutkaistaa töiden
hoitamista. Järjestelmää voidaan käyttää matkapuhelimella,
tabletilla tai PC:llä sekä näiden
yhdistelmällä.
kulmasta, yökkö pystyy OivaCaren avustamana hallitsemaan
usean rakennuksen kiinteistöjä/
kokonaisuuksia. On olemassa
esimerkiksi asumispalveluyksiköitä, joissa on kuusi rakennusta ja vain yksi yökkö. OivaCare
antaa yökölle tarkkaa tietoa ja
tarvittaessa hälytyksen, mikäli
jossain rakennuksessa tapahtuu
jotain poikkeavaa. Tätä kautta
yksi ihminen pystyy hallitsemaan melko isojakin kokonaisuuksia, Koskinen toteaa.
Joissakin kohteissa on myös
toimintoja, joiden kautta veden- tai sähkönsyöttö voidaan
katkaista yön ajaksi. Näitäkin
toimintoja voidaan kontrolloida
ja hallita OivaCare-käyttöliittymän kautta.
-Tähän mennessä olemme
toimittaneet OivaCare-järjestelmiä pääasiassa vammaispuolelle. Kaikista tyypillisin toimittamamme toiminto on hoitajan
päällekarkaushälytys. Hälytys
välittyy käyttöliittymään sekä
kaikille hoitajille. Hälytyksen
yhteydessä tulee tieto, jossa
kerrotaan mistä hälytys on tullut, jolloin apu saadaan nopeasti
oikeaan paikkaan. Myös ovivalvonta on ehdoton, mikäli yökkö
hallitsee useampia rakennuksia.
KEVENNYSTÄ SUURKEITTIÖTYÖSSÄ
Kokonaisvaltainen
sosiaalitekniikan
järjestelmä
-Kyse on kokonaisvaltaisesta järjestelmästä, joka on
suunniteltu erityisesti palvelukoteihin ja asumispalveluyksiköihin. Yleensä järjestelmät
ovat erillisiä kokonaisuuksia,
Avoimet rajapinnat
luovat
mahdollisuuksia
-OivaCaren alle saatavia
järjestelmiä rajoittaa vain mielikuvitus. Pystymme tarjoamaan
järjestelmiä/toimintoja aika
laajalla skaalalla ja järjestelmäkokonaisuus muotoutuu
aina asiakkaan sekä asumispalveluyksikön asukkaiden
tarpeiden mukaan. Toimimme
avoimin rajapinnoin, joka tekee
OivaCaresta erittäin joustavan ja muokkautuvaisen järjestelmäkokonaisuuden. Jos
me järjestelmämme alustan
toimivuuteen ja kehitämme sitä
aktiivisesti. Emme ole pelkästään laitetoimittaja, vaan lisäksi
urakoimme pääosan kohteistamme itse. Käyttöliittymän
lisäksi, pyrimme kehittämään
tuotettamme mm. kaapeloinnin
ja muiden rakennusaikaisiin
kustannuksiin ja asennettavuuteen liittyvien seikkojen näkökulmasta, Koskinen mainitsee.
RUOAN ANNOSTELUPUMPPU
- Padasta astiaan nappia painamalla
(juuressoseet, puurot, suurustetut
kastikkeet, kiisselit)
Ref. keittiöt: Riihimäen kaup. keskuskeittiö,
Räätälöidyt ratkaisut
Kauniaisen kaup. keskuskeittiö,
palveluasumiseen
Helposti skaalauHUS Ravioli, Päijät-Hämeen
KS on kerätty tuva järjestelmä
-Vaikka kannuksia
vammaispalveluiden puolelta,
-Järjestelmän skaalautuvuus
Krunex
Food Tech y.m.
OivaCareon tämä järjestelmä helposti
mahdollistaa sen, että pilvihälytysvalvontaa
-Jos mietitään yökön näkö-
sovellettavissa erilaisiin palveluasumisen tarpeisiin. Uskom-
palvelun kautta voidaan ottaa
monta eri kohdetta yhden käyt-
töliittymän alle. Nämä kohteet
voivat olla maantieteellisesti hyvinkin hajallaan, koska
pystymme yhdistelemään eri
kohteiden tietoja. Tarvittaessa
pystymme rakentamaan valtakunnallisen käyttöliittymän ja
tarjoamaan tietoa tätä kautta
myös ylemmän tason edustajille, jolloin saadaan koontitietoa
eri yksiköistä. Järjestelmämme
rajapinnat mahdollistavat sen,
että tietoa voidaan tarvittaessa
välittää muihinkin järjestelmiin. Voimme vastaanottaa ja
toimittaa tietoa ulkopuolisten
tietojärjestelmien välillä, Koskinen kertoo.
www.oivacare.fi
RUOAN PUOLIAUTOMAATTINEN
ANNOSTELUKAUHA:
Ref. keittiöt: Kauniaisten kaup. keskuskeittiö,
Vantaan kaupungin koulukeittiöt, Kaarinan kaup.
KEVENNYSTÄ
lukio, Kangasniemen
kunta, Tikkurila Oy:n
ANNOSTELUTYÖSSÄ:
keittiö, Kokkolan
sair. ravintokeskus, Nokian
nousee kevyesti
pakaupunginKauha
uusi keskuskeittiö,
Porin, Lahden,
Lohjan, Orimattilan
dasta jakaupunki,
liukuu Satakunnan
kiskossa KS,
Koulutuskeskus
Tavastia,
Hämeenlinna
ym.
olevalla
kelkalla
GN-astian
päälle, josta ruoka kallisteKATSO
VIDEOLTA:
taan astiaan.
www.storkok.se/fi/kauhat
Keventämällä näitä raskaita työvaiheita, työssä jaksaminen myöskin helpottuu. Raskaasta
rutiinityöstä
PURKINAVAAJA
TYÖASEMA PYÖRILLÄ
Ref.keittiöt:tulee
Salon helpompi
kaup. keskuskeittiö,
ja mielekSuursuon sairaala,
sairaala,
käämpi Laakson
ja henkilökunta
Seinäjoen ruokapalvelukeskus,
TAYS, vähuomaa että päättäjät
Laukaan ruokapalvelukeskus
ym.
littävät heidän työskentelyolosuhteista hankkimalla
ergonomisia työvälineitä.
KEVENNYSTÄ SUURKEITTIÖTYÖSSÄ
OyBRANDS
TOP BRANDS
AB – huippumerkit
Oy TOP
AB – huippumerkit
Lähderanta
6 A,ESPOO
02720 ESPOO KATOSLOTA:
Lähderanta
6 A, 02720
VIDE
.se/fi
Puh.
505 68 85
Puh. 040
505040
68 85
tor kok
s
.
w
w
w
t
/kauha
[email protected]
[email protected]
www.kolumbus.fi/topbrands
www.kolumbus.fi
/topbrands
Kirjoita tai soita meille,
niin kerromme
lähellä olevista
referenssikeittiöistä.
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
MundusAerOytuoSuomenmarkkinoilleNASA:n
kehittŠmŠnmaailmantehokkaimmansisŠilman
puhdistusteknologian.
LaitepuhdistaasisŠilmastabiologisiaja
kemiallisiaepŠpuhtauksia
• Mikro-organismeja, viruksia, bakteereja
• Home- ja sieni-itiöitä
• Antibiooteille vastustuskykyisiä organismeja
• Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOCs)
Etujamm.
• helppo käyttöönotto
• vähäinen huoltotarve (ei
suodattimien vaihtoa)
• ei tuota otsonia
• matala energian kulutus
• energia- ja ympäristöystävällinen
Eliminoi99.9987%laitteenlŠpiyhdenkerrankulkeutuneistakaikistaorgaanisistayhdisteistŠ.
NASAonkehittŠnytlaitteessaolevanteknologianyhteistyšssŠWisconsinCenterforSpace
AutomationandRobotics;UniversityofWisconsinkanssa.TeknologiakŠytšssŠeriavaruusohjelmissa,sairaaloissa,elintarviketeollisuudessajasisŠilmaongelmakohteissa.
• US FDA Medical device- hyväksyntä
• ETL- ja CE- hyväksyntä
LaitettavuokraajamyyMundusAerOy
OtayhteyttŠniinkerrommelisŠŠ!
[email protected]
www.mundusaer.fi
KaroLuhanka
Puh+358207792730
Fax+358207792731
[email protected]
KariAunesneva
Phone+358207792732
Mobile+358400381952
[email protected]
21
22 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Tampereen yliopiston Porin yksikkö
Väylät sosiaalityön maisteritutkintoon
Tampereen yliopiston Porin yksikkö on Porin yliopistokeskuksessa toimiva yhteiskuntatieteellinen
opetus- ja tutkimusyksikkö, joka on osa Tampereen
yliopistoa ja sen yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
yksikköä. Porin yksikössä opetuksen ja tutkimuksen
painopisteinä ovat työelämän ja hyvinvointipalvelujen
kysymykset. Koulutusta annetaan ja sosiaalityön,
hyvinvointipalvelujen järjestämisen sekä työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmissa.
Tampereen yliopiston Porin
yksikkö sai elokuussa uuden
vastuuprofessorin, Timo Harrikarin, joka siirtyi Tampereen
yliopistoon Helsingistä.
Maisterikoulutusta
Porissa
-Porin yksikkö tarjoaa sosiaalityön osalta ainoastaan
maisterikoulutusta. Aikaisemmin täällä on ollut tutkintokoulutusta niin, että tarjolla on ollut
aine- ja perusopintoja, mutta
ne on nyt siirretty avoimen
yliopiston puolelle. Alalle tulee
perinteisten väylien kautta yhä
vähemmän ihmisiä, jonka takia
pyrimme katsomaan erilaisia
väyliä, joiden kautta ihmiset
voisivat suorittaa sujuvasti
opintojaan eteenpäin, aloittamalla eri asteilta ja päätyä lopulta jopa tutkijakoulutukseen,
Timo Harrikari toteaa.
Harrikarin mukaan AMKkytky on sosiaalityön alalla
haastava, mutta tärkeä. Se
tuottaa paljon maisterivaiheen
opiskelijoista.
-Pääsääntöisesti maisterikoulutukseen tulevat henkilöt
ovat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita, sosionomitutkinnon tehneitä, joille
tehdään maisteriohjelmiin haun
yhteydessä henkilökohtaiset
opetussuunnitelmat ja tehdään
täydentäviä opintoja. Näin
henkilöt tietävät meille tullessaan mitä heidän täytyy alkaa
suorittamaan.
Oma haastavuus liittyy Harrikarin mukaan myös sosiaalityöntekijän nimikkeeseen, jonka saa sosiaalityön maisterikoulutuksesta. Sosiaalityöntekijän
kelpoisuus on lailla suojattu.
-Viimeisen 20 vuoden aikana
on käyty paljon keskustelua,
voisiko sosionomin koulutuksesta saada suoraan sosiaalityöntekijän pätevyyden avaamalla kelpoisuuslainsäädännön,
jota on hetki sitten uudistettu.
Näillä näkymin näin ei tule
tapahtumaan. Enemmänkin ollaan edelleen joustavoittamassa
ja katsomassa vaihtoehtoisia
väyliä, joiden kautta siirtyä
yliopistolliseen maisterikoulutukseen.
Hyväksilukuja
-On soveltuvan ylemmän
ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittaneet, joille voidaan
lukea räätälöidysti soveltuvaksi
maisteriopinnoissa jopa 25
opintopistettä syventävistä
opinnoista. Opintojen tulee
kuitenkin olla sellaisia, että ne
vastaavat meidän opintojaksojamme. Lähtökohta on aina
opiskelijan paras ja pyrimme
tekemään hyväksiluvut mah-
dollisuuksien rajoissa, lupaa
Harrikari.
Kannuksia lähialoilta
-Nyt kun ministeriössä ollaan
kirjoittamassa asetusta kelpoisuuslainsäädännöstä, ministeriö
on ollut erityisen kiinnostunut
henkilöistä, jotka ovat jo suorittaneet korkeakoulututkinnon
lähialoilla. Puhutaan muista
sosiaalitieteellisistä tutkinnoista tai kasvatustieteellisistä
tutkinnoista. Myös henkilöt,
jotka ovat avoimen yliopiston
tai korkeakoulun puolella suorittaneet sosiaalityön perus- ja
aineopinnot, voivat hakea tutkinto-opiskelijaksi sekä tehdä
tiedekannan yhteisiä opintoja,
tieteenalayksiköiden opintoihin ja jatkaa sitä kautta edelleen
maisteriopintoihin, Harrikari
mainitsee.
Erinomaiset
työmarkkinat
-Sosiaalityön maisterien
työmarkkinat ovat varsin erinomaiset. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla epäpätevien
sosiaalityöntekijöiden määrä
on jopa puolet. Monet heistä,
jotka tekevät sosiaalityöntekijän määräaikaisia tehtäviä
epäpätevinä, ovat sosionomeja
ja ovat halukkaita jatkamaan
opintojaan eteenpäin. Menneessä haussa maisteriohjelmaan
otettiin sisälle vajaa 20, kun
hakijoita oli reilusti toistasataa..
Kiinnostusta on todella paljon.
Harrikarin mukaan erityisesti
yksittäiset asiakastapaukset
ovat nostaneet poliitikkojen ja
ministerien kiinnostusta saada
tehtäviin päteviä sosiaalityöntekijöitä.
-Esimerkkinä tällaisesta otsikoihin nousseesta tapauksesta toimii mm. Vilja Eerikan
tapaus.
Tämä on nostanut esille sen,
että monet tekevät epäpätevinä
hyvin vaativia asiantuntijatehtäviä ja toisaalta sen, että
sosiaalityöntekijöiden ammattivastuukysymystä tulisi jollakin
tapaa teroittaa ja katsoa, että
nämä ihmiset olisivat koulutettuja ja päteviä tehtäviin.
Maisterin jatkokoulutus uudistuu
Harrikari kertoo, että maisterikoulutuksen jälkeiset koulutusmahdollisuudet uudistuvat, kun uusia ammatillisia
lisensiaattikoulutuksia ei enää
käynnistetä. Sosiaalityön erikoistumiskoulutusta (70 opintopistettä) tullaan järjestämään
näillä näkymin neljällä eri
alalla: lapset, nuoret ja perheet, kuntouttava sosiaalityö,
hyvinvointipalvelut sekä rakenteellinen sosiaalityö. Yliopistot
tulevat vastaamaan niistä vähän
erilaisilla kokonaisuuksilla.
-On hyvä muistaa, että on
olemassa myös sosiaalialan
tohtorikoulutusta. Lähes kaikista yhteiskunnallisen alan
kouluista voi tehdä tohtorin
tutkinnon: Helsinki, Tampere,
Turku, Jyväskylä, Itä-Suomen
yliopisto ja Lapin yliopisto.
Helsingin yliopistolla on erityinen mandaatti järjestää ruotsinkielistä sosiaalityön koulutusta.
Sosiaalityö on nuori
mutta arvostettu
tieteenala
-Sosiaalityö on tieteenalana
varsin nuori. Sosiaalityö on
kansainvälinen oppiaine ja sitä
järjestetään ympäri maailmaa.
Opinnoissa on maittaisia kulkuja, esimerkiksi Suomessa
sosiaalipolitiikka on ollut aikaisemmin sosiaalityön emäaine,
josta sosiaalityö on eriytynyt,
mutta on olemassa maita, joissa
sosiaalityön asema on ollut
sosiaalipolitiikkaa huomattavasti vahvempi, mm. angloamerikkalaiset maat ovat olleet
sellaisia, Harrikari toteaa.
Tutkintojen tunnustamisia ja
vastaavuuksia on Euroopassa.
Jos henkilö tekee sosiaalityön
maisterin tutkinnon Suomessa,
voi tämä lähtökohtaisesti lähteä
ulkomaille jatkokouluttautumaan.
-Pohjoismaiset tutkinnot
ovat tunnetusti korkeatasoisia.
Suomessa erityispiirteenä on
sosiaalialan maisteritasoinen
koulutus, kun Norjassa tämä on
ollut alemman korkeakouluntutkinnon tasoista koulusta.
Sosiaalityötä ajatellaan Harrikarin mukaan monesti kapeana professiona.
-Sosiaalityön koulutus on
tiedeperustaista ja se perustuu
oppiparadigmoihin, jolloin
se on yleiskoulutus, josta voi
lähteä erikoistumaan moniin eri
suuntiin. Sosiaalityö on samanlainen professio kuin juristit tai
lääkärit. Siinä kulkee rinnan
akateemisen tutkimuksen ja kasautuvan tiedon perinne, mutta
samalla käytännön praktinen
työ. Oikeustieteellä perinteet
ulottuvat aina 1100-luvulle,
mutta siinä on aina ollut tutkimuksen, teorian ja käytännön
asianajotyön kytkentä, samalla
tavalla kuin lääkärikoulutuksessa, tiede, lääkäripraktiikka
ja sekä kliininen asiakastyö .
Sama sosiaalityön puolella,
sosiaaliset ongelmat, tutkittu
tieto ja käytännön sosiaalityö,
johon tutkijakoulutus pyrkii.
Paljon vapaita sosiaalityöntekijän paikkoja
-Jos ajatellaan sosiaalityön
maisterikoulutusta mainostamismielessä, on alan työllistymistilanne erittäin hyvä sosiaalityön maistereille. Suomessa
on lukuisia vapaita sosiaalityöntekijän paikkoja. Monesti
on niin, että sosiaalityöntekijän
tehtäviin, esimerkiksi lastensuojelussa, vastavalmistuneitakin nuoria otetaan esimiestehtäviin. Työllistymisnäkymät ovat
hyvät, vaikka julkista sektoria
rajusti leikataankin. Julkisella
sektorilla tulee olemaan luonnollista poistumaa tulevien
vuosien aikana, kun suuret
ikäluokat siirtyvät eläkkeelle,
Harrikari näkee.
Pori tarjoaa
intensiivisen
oppimisympäristön
-Pori on pieni yksikkö, jossa
opiskelijoiden tarpeet pyritään
huomioimaan mahdollisimman
kattavasti. On maisterinkoulutukseen tulevia henkilöitä,
joilla on erilaisia elämäntilanteita, jonka takia pyritään hyvin
joustaviin opiskelumalleihin.
Meillä on mahdollista rakentaa
läheisessä vuorovaikutuksessa
olevia opiskelumalleja henkilökunnan kanssa. Tämä on
mahdollista sitä kautta, että
henkilökuntaa on vähän ja
opetus keskittyy muutamalle henkilölle, jolloin syntyy
mestari-kisälli -tyylistä opiskelua. Sosiaalityössä on tärkeää,
ettei maisterikoulutuksessa ole
500 hengen massaluentoja tai
muuta vastaavaa. Meillä tarjotaan syventävässä vaiheessa
tutkijakoulutusta ja valmiuksia
tutkivaan työotteeseen, joita
pohditaan yhdessä omassa
porukassa, Timo Harrikari
päättää.
www.uta.fi/yky/pori
Monta väylää Tampereen yliopistoon Porissa
MAISTERIN TUTKINTO
Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM)
SOSIAALITYÖN TUTKINTO-OHJELMA
SOSIAALITIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMA (sosiaalipolitiikka ja sosiologia)
TYÖN- JA HYVINVOINNIN MAISTERIOHJELMA
HYVINVOINTIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN MAISTERIOHJELMA
KANDIDAATIN TUTKINTO
Muussa yliopistossa tai Porin
yliopistokeskuksessa suoritettu
KANDIDAATIN TUTKINTO
johon sisältyy tai jonka lisäksi
on suoritettu sosiaalityön tai
sosiaalitieteiden perus- ja
aineopintoja
AMK-TUTKINTO
tarvittaessa täydentäviä
opintoja avoimessa yliopistossa,
amk-tutkintoon sisältyen tai
maisteri-opintojen ohella
AVOIMEN VÄYLÄ
kandidaatin tutkintoa vastaavat
opinnot avoimessa yliopistossa
SOSIAALI- JAYRITYSMAAILMA
KUNTATALOUS 23
9
Avaintieto Oy tuo liikettä ja
hyvinvointia työpisteeseesi
seen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo.
Työergonomian uranuurtaja Avaintieto Oy
suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Yksi sairauspäivä maksaa keskimäärin 350€. Jo pienikin parannus työpisteen ergonomiaan edistää työhyvinvointia ja säästää sairauskulukustannuksissa.
YRITYKSEN YDIN on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen
hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön
eteen, ja sillä ohjataan hiiren
liikkeitä ohjaustangon avulla.
Yrityksen maahantuoma RollerMouse RED edustavaa uusinta ja viimeisintä tekniikkaa,
jota Lönnqvist kehuu parhaaksi
hiireksi koskaan. RED on otettu vastaan yli odotusten. Helpon
omaksumisen ja helppokäyttöisyyden ansiosta Rollermouse
hiirien suosio on noussut entisestään. Tuotteita suosittelevat
työterveysammattilaiset lähes
kaikille tietokoneen käyttäjille.
On ilo todeta , että RollerMouse
RED:in suosio on nyt myös saavuttaneet CAD ja MAC käyttäjät, mistä palaute onkin ollut
erittäin positiivinen .
Janne Uuskoski seisoo uudella Suomalaisella keksinnöllä Gymba aktiivilaudalla ja puhuu puhelimessa. Gymballa
seisominen on uusi tapa työskennellä, pitää käyttäjän liikkeessä. Jos teet istuma tai seisomatyötä suosittelen
tutustumaan Gymbaan.
AVAINTIETO OY on perustetttu 1982 perheyhtiö jonka visio
on ”ergonominen ja turvallinen
työympäristö ” tuotteet ovat lähes aina ratkaisu johonkin ongelmaan, joista yleisimmät ovat
rannevaivat, sekä selän- ja niskahartia-alueen kipu. On todettu,
että istuminen tietokoneen ääressä, sekä hiiren käyttö ovat yleisiä
syitä rasitukselle.
Ihmistä ei ole luotu istu-
maan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää, jos
ei ole sähköpöytää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämi-
TS-tietosuojat auttavat pitämään tiedot itselläsi. Onko
sinulla epävarma tunne siitä,
että joku vilkuilee näytöltäsi
mitä puuhailet? Poista tämä
ongelma TS-tietoturvasuojilla. Suojat soveltuvat lähes
kaikkiin näyttöihin. Lisäksi
parannat värien kontrastia
ja suojaat näyttöäsi naarmuuntumiselta.
ISTUMAONGELMIEN ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat
muutamat tuotteet; Active – ja
Air Balancen, sekä istuinalustan
Posture Balancen , koska istumisen on todettu olevan vakava
terveysriski.
Gymba aktivointilauta on
Suomessa 100 % kehitetty ja
valmistettu terveystuote seisomatyöpisteeseen. Gymballa
seisominen on mukavaa, ja se
tuo jatkuvan terveellisen liikkeen käyttäjälle. Joustavuutensa ansiosta Gymba on todella
monipuolinen ja sitä on mukava käyttää. Suurin osa säädettävistä työpöydistä ovat valitettavasti tällä hetkellä passiivisessa
käytössä, mutta Gymban avulla
olemme saaneet ihmiset vihdoin
tekemään töitä myös seisten.
Lisäksi Gymballa seisominen virkistää ja motivaatio työhön lisääntyy. Vaikuttavuustesteissä testihenkilöt tunsivat itsensä huomattavasti virkeämmäksi työpäivän jälkeen käytettyään Gymba aktivointilautaa.
Aktiivituolit ja Gymba ovat esimerkki siitä miten saamme aktivoitua liikettä työpäivään, eli
puhutaan ns. luomuliikunnasta. Paras työasento on ehdottomasti seuraava asento, ja näillä
aktiivituotteilla yhdessä RollerMouse hiiren käytön kanssa mahdollistamme työasennon
jatkuvan vaihtelun . Näin mahdollistamme asennon vaihtamisen ja liikkumisen omassa työpisteessä pitkin päivää. Se taas
tuo työhyvinvointia ja sen mukana säästöjä sairauspoissaolojen vähentyessä.
RollerMouse RED, Uudistunut ja paras RollerMouse koskaan tuo
kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen. Tarkempi, helpompi omaksua ja käyttää, soveltuu suoraan ilman ajureita sekä, PC
että Mac ympäristöön. Malleina löytyy RED kapeammalla ja RED+
leveämmällä rannetuella, sekä REDA (kuvassa) kyynärtuella.
AVAINTIETO OY:SSÄ on
seitsemän vankan kokemuksen
omaavaa työntekijää. Myynti tapahtuu koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta ja
tarkoitus on, että loppuasiakas
saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n
pitkä kokemus alalta ja yhteistyö
työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu
myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja
valmiita palvelemaan asiakkaita.
Olemme onnellisia, kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme
ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle.
Posture Balance, Terveellisempää istumista töissä,
kotona etätyöpisteessäsi ja
jopa sohvalla. Selkäsi tarvitsee liikettä. Posture Balance
aktiivi-istuin antaa selälle
tärkeän liikkeen ja harjoittaa
samalla keskivartalon lihaksia.
OSOITTEESTA www.avaintieto.fi löydätte tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja
IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat, sekä ergonomiayritykset kautta maan.
Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki
Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933
[email protected] • www.avaintieto.fi
Gymba Aktiiviauta Uusi tapa
työskennellä , Gymba on täysin kehitetty ja valmistettu Suomessa,
Gymba on seisomatyön apuväline.
Gymban avulla saat terveellisen
liikkumisen työn oheen ja voit paremmin. Testien perusteella Gymba laudan käyttö tehostaa verenkiertoa ja virkistää oloa. Se auttaa
lihaskipuihin ja –kireyksiin , Gymba
aktivoi selän ja vatsan syviä lihaksia. Kulutat kaloreita enemmän
kuin istuessasi tai seistessäsi.
Keskittymiskykysi paranee ja olet
entistä motivoituneempi. Gymba
sopii kaikille
24 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS
Onko terveys sinulle tärkeä?
RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia
paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi.
Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä.
Säästää sairauskuluissa 350€/päivä.
Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy lähin jälleenmyyjä
Hoitokoti Ukonhattu
- koti ympäri vuorokauden hoitoa tarvitseville mielenterveysasiakkaille ja päihdemuistisairaille
Hoitokoti Ukonhattu
Ruvaslahdentie 132
83835 Ruvaslahti
Puh. 013-370 092
050-341 9325
040-093 4181
www.ukonhattu.net
[email protected]
020 7424 0900
www.domacare.fi
DomaCare® on Invian Oy:n tuote
Nopeimmin kehittyvä
ohjelmisto hoiva-alalla
Miksi DomaCare? Lue lisää osoitteessa
www.domacare.fi
DOMaCare On SuunnITeLTu SInun TarpeISIISI
DomaCare on sosiaali- ja terveysalalle kehitetty monipuolinen työkalu, joka tehostaa asumispalveluja ja
kotihoitopalveluita tarjoavien yksiköiden laadukasta hoitotyötä ja toimintaa. Järjestelmä on
suunniteltu suurien tietomassojen käsittelyyn, joten se toimii nopeasti ja kevyesti kaikkien
palveluntuottajien käytössä. DomaCare on integroitu yleisimpiin kirjanpito- ja talousjärjestelmiin.
Olemme olleet todella tyytyväisiä
Invian Oy:n asiakaspalveluun ja
järjestelmän toimivuuteen.”
- Stella Kotipalvelut Oy
DOMaCare SISäLTää KaIKKI hOITOTyön
TehOSTaMISeen TarvITSeMaSI paLveLuT
yksilöidyt asiakastietojen kirjaamisalustat
Laskutusosio ja liityntä
taloushallintoon
Mobiilisovellus
liikkuvaan kirjaamiseen
Koulutukset ja käyttöönottosuunnitelmat
extranet-osio
omaisia varten
Tilastoinnit ja rajapinnat
muihin järjestelmiinne
Ei sitoutumista
pitkiin sopimuksiin!
Lainmukaiset rekisterisuojaukset ja liitynnät valtakunnallisiin järjestelmiin(eresepti,
tulossa earkisto, KanSa) sekä laajasti käytössä
oleviin muihin järjestelmiin (pSOp, raI,
Terveysportti)
DomaCare on integroitu lähes 30:een kirjanpito- ja talousjärjestelmään. yli 80% DomaCaren asiakkaista on alle 20:n työntekijän yrityksiä. Jokainen asiakas on meille yhtä tärkeä!
Tilaa esittely osoitteessa www.domacare.fi tai soita 020 7424 0900