docTERO_Liite 3_Pilotointi- ja arviointiraportti - Terveempi Pohjois
download 
Report Transcription
TERO_Liite 3_Pilotointi- ja arviointiraportti - Terveempi Pohjois
Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli ARVIOINTIRAPORTTI Naisten terveystarkastukset ja mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli Aune Niittyvuopio Syyskuu 2011 Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli TIIVISTELMÄ Oulun kaupunki on ollut mukana D2D -hankkeessa vuodesta 2004 ja on siitä lähtien suunnitelmallisesti kehittänyt diabeteksen ennaltaehkäisyä. Tässä osiossa on kehitetty ja otettu käyttöön naisten terveystarkastuksen ja mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli. Naistenterveystarkastukset tehdään seulontatutkimuksina ikäryhmittäin keskitettyinä palvelutoimintoina. Tyypin 2 diabeteksen seulonnan tehostamiseksi kutsukirjeeseen lisättiin diabetesriskitestin linkki. Käytössä oleva kutsujärjestelmäohjelman ylläpito loppuu tämän vuoden aikana, joten tämä käytäntö on muuttumassa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyön tarkoituksena on somaattisten sairauksien varhainen tunnistaminen ja ehkäisytyö. Tässä osiossa on kehitetty tyypin 2 diabeteksen toimintamalli, jonka tarkoituksena on tehostaa seulontaa ja ohjaustyötä systemaattiseksi sekä tukea kuntalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Terveyttä edistävä elämäntapa ja fyysisen terveyden seuranta vaatii myös asiakkaalta ja kuntoutujalta aktiivisuutta. Päihdepalveluissa on tullut esille, ettei somaattisessa terveydenhuollossa suhtauduta riittävän vakavasti päihdeongelmista kärsivien henkilöiden terveysongelmiin. Ongelmana on myös se, että pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito jäävät hoitamatta, kun asiakkaat ja kuntoutujat itse eivät aina ole halukkaita, eikä välttämättä kykeneviä hakeutumaan oma-aloitteisesti vastaanotoille. Menetelmänä seulonnan tehostamiseksi ja puheeksi ottamisen välineenä käytettiin diabetesriskitestiä. Elämäntapaohjauksessa mukana oleville asumispalvelu-, kuntoutusyksikössä ja päivätoimintapalveluissa kokeiltiin ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjaustilaisuuksia mielenterveyskuntoutujien elintapamuutosten toteuttamiseksi. Ohjauksen tueksi päihdepalveluissa otettiin käyttöön ruoka-aineista ja juomista koottuja energiansaanti vertailukuvia. Mielenterveyspalveluiden yhteistyön kehittämisessä asiantuntijana toimi mielenterveystyön verkostokoordinaattori. Pilotointia toteutettiin: Naisten terveystarkastus Keskustan terveysasema, Mielenterveystoimisto eteläinen ja pohjoinen, Tuiran kuntoutuskoti, Färinrannan palvelukoti, Kipinän päivätoimintapalvelut, mielenterveysyhdistykset Mielenvireys ry ja Hyvän mielen talo ry sekä päihdepalvelut; avopäihdepalvelut ja Kiviharjun kuntoutusosasto. Oulun kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluja järjestäville yksiköille sekä Oulun kaupungin sopimuskumppaneille järjestettiin koulutus yhteistyössä Diabetesliiton kanssa. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta sekä metabolisen oireyhtymän syntymekanismista ja vaikutuksista. Toisena aiheena oli Oulun kaupungin käytäntö diabeteksen ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Tulokset: Naisten terveystarkastuksissa kutsukirjeeseen lisättiin Tero -hankkeen kehittämä Diabetesliiton riskitestin pohjalta palveluohjaavan diabetesriskitestin linkki, www.ouka.fi/diabetestesti. Mikäli tarkastuksessa kävijä oli täyttänyt riskitestin ennakkoon, saatu pistemäärä tallennettiin Efficaan vastaanottokäynnillä. Asumispalveluyksikössä ja kuntoutuskodissa henkilökunta seuloi diabetesriskiä lähes kaikilta näissä yksiköissä asuvilta mielenterveyskuntoutujilta ja myös päiväkävijöiltä. Henkilökunta ohjasi kuntoutujaa saadun tuloksen mukaan omalle terveysasemalle. Asumispalveluyksikössä työntekijät ovat tehostetulla ryhmämuotoisella elämäntapaohjauksella muuttamassa kuntoutujien ruokailutottumuksia ja liikkumista terveellisemmäksi vähitellen pienillä muutoksilla. Mielenterveystoimistoissa somaattisen voinnin ennaltaehkäisytyölle ja seurannalle ei ole mahdollisuuksia tällä hetkellä. Päihdepalveluissa otettiin käyttöön ruoka-aineista ja juomista koottuja energiansaanti vertailukuvia ohjauksen tueksi, diabetesriskin seulonta on vielä käynnistymisvaiheessa. Avainsanat: ennaltaehkäisy, seulonta, asiakaskeskeisyys, moniammatillinen yhteistyö, metabolinen oireyhtymä Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 1. Johdanto TERO – Terveempi – Oulu hankkeessa tavoitteena on uusien palveluprosessien ja asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäiseväntyön käytäntöihin. Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon Kaste-ohjelmaa. TERO – Terveempi – Oulu on itsenäinen osahanke Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoimassa ja hallinnoimassa Terveempi Pohjois-Suomi hankekokonaisuudessa. Palveluprosessien kehittämistyön taustalla on sähköinen Omahoitopalvelu, jota myös naisten terveystarkastuksissa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä hyödynnetään. Toimintamallien kehittämisen kautta pyritään järjestelmällisempään toimintaan diabeteksen ehkäisyssä huomioimalla mukana olevien yksiköiden erityispiirteet. Mielenterveys- ja päihdetyöhön on aikaisemmin tehty Dehkon D2D -hankkeissa (D2D) diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallinnuksia, ja niissä on johtopäätöksinä todettu, että somaattiset sairaudet jäävät herkästi ehkäisevän hoitotyön ulkopuolelle. Kokemuksena kuitenkin on, että fyysinen hyvinvointi parantaa elämänlaatua ja hoitomyöntyvyyttä (Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus, 2008 ja PohjoisSavon sairaanhoitopiiri, 2008). Kansanterveydellisesti ne lisäksi aiheuttavat kustannuksia sairauspäivärahoina ja työkyvyttömyyseläkkeinä (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 – 2015.) Saatujen tulosten ja kartoituksessa esiin tulleiden tarpeiden ja yksiköiden henkilökunnan kiinnostuksen vuoksi on TERO -hankkeessa mallinnettu diabeteksen ehkäisyn toimintamallia peruspalveluja ja asiakaslähtöisyyttä painottavana kokonaisuutena. Kehittämistyön jatkuvuuden ja käytäntöön soveltamisen kannalta on yhteistyöllä ja sopivilla oikeaaikaisilla palveluilla suuri merkitys. Toimintamalli tehtiin moniamatillisena yhteistyönä, hankkeessa kehitetyn seulontamenetelmän ja voimavaraistavan ohjauksen avulla. Näiden käytäntöjen avulla hankkeessa luotuja toimintatapoja saadaan paremmin jalkautettua käytäntöön. Lisäksi palvelujen saatavuutta pyritään helpottamaan matalakynnyksen periaatteella tekemällä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Diabeteksen ennaltaehkäisy toteutetaan elinkaari-ajattelun mukaisesti. Ohjauksella tavoitellaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja naisten terveystarkastuksessa käyvien asiakkaiden kiinnostusta itsestä huolehtimiseen ja tietoisuutta omien valintojen merkityksestä oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Uusimpien tutkimusten mukaan diabetes ja masennus liittyvät toisiinsa. Diabeetikoiden riski sairastua myös varsinaiseen masennukseen on jonkin verran kohonnut. Syitä on nykytiedon valossa useita: psyykkisten tekijöiden lisäksi epäillään, että diabetekseen liittyvät fysiologiset tekijät altistavat masennukselle (http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_2). Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys skitsofreniaa sairastavilla on suuri. Diabetekselle ja sydänperäisille sairauksille altistavan metabolisen oireyhtymän on todettu olevan pitkäaikaista skitsofreniaa potevilla kolme kertaa yleisempää kuin väestössä keskimäärin (Heiskanen ym. 2003). Tyypin 2 diabeteksen yleistyminen myös nuorten aikuisten keskuudessa on huolestuttavaa. Painonnousu liittyy myös psyykenlääkkeiden haittavaikutuksiin, mutta merkittävä osuus on lisäksi liikkumattomuudella ja epäterveellisellä ja vääristyneellä ruokavaliolla. Käypä hoito -suosituksen mukaan psykiatrisesti suuntautuvassa hoidossa tulee ennen psykoosilääkityksen aloittamista seurata veriarvojen ja painon kehitystä, kuten painoindeksin, vyötärön ympäryksen, verenpaineen, verensokerin ja veren rasvaarvojen (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00305). Seurannan ja hoidon toteutusta on tarkoitus suositusten mukaisesti yhtenäistää kaikille korkean riskin asiakkaille Oulun kaupungin käytännön mukaisesti. Palautteet koulutuksesta ja hankeyhteistyöstä on pyritty laittamaan siinä muodossa, kun ne on esitetty. Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 2. Arvioinnin taustaa ja kriteerit Arvioinnin kriteereinä on toimintamallien kehittäminen toimivaksi ja kentälle jalkautettavaksi toiminnaksi. Arvioinnin taustalla on Oulun kaupungin tavoite terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä, joita ovat mm. terveyserojen kaventaminen ja terveyden, myös mielenterveyden edistäminen. Lähtökohtana on ennaltaehkäisevä ja varhaisen puuttumisen toimintatapa. Pyrkimyksenä on henkilökunnan valmiuksien lisääminen diabeteksen seulonnassa ja hoitoon ohjauksessa sekä kirjaamisessa ja tilastoinnissa. Ehkäisevän työn pääpaino on riskitestissä 12 – 14 pistettä saaneiden elämäntapainterventiossa. Pyrkimyksenä on saada tehostetulla elintapaohjauksella erityisesti riskiryhmään kuuluvat omaksumaan terveyttä edistäviä ruoka- ja liikuntatottumuksia. Olettamuksena on, että tehostetun seulonnan avulla löydetään tietämättään diabetesta sairastavia nykyistä paremmin. Kartoituksessa kävi ilmi, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa henkilökunnalla on tarvetta diabeteksen perustietojen, ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintatapojen valmiuksien lisäämisessä. Lisäksi työntekijät halusivat konkreettisia työkaluja omaan työhönsä, joilla he voivat parantaa ohjauksen vaikuttavuutta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan kunnan strategista vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa painotetaan laaja-alaista ja eri hallinnonaloilla tehtävää mielenterveys- ja päihdetyötä. Siinä korostetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kokemaa leimautumista ja syrjintää on vähennettävä sekä varmistettava mielenterveysja päihdeongelmista kärsivien yhdenvertainen palveluihin pääsy ja kohtelu palveluissa muiden terveysongelmien vuoksi palveluita käyttävien rinnalla. Suunnitelmassa ehdotetaan vertaistuen, omaisten ja läheisten ottamista mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden arvioimiseen, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Suunnitelmassa korostetaan tiivistä yhteistyötä julkisen palvelujärjestelmän, kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen ja erilaisten palveluntuottajien välillä (Bäckmand, H. & Lönnqvist, J. 2009). Mielenterveysasiakkaiden eliniän odote on huomattavasti alhaisempi kuin väestön keskimäärin. Alkoholikuolleisuus kasvoi sekä miehillä että naisilla vuodesta 2003 vuoteen 2007 n. 40 %. Alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys onkin viime vuosina noussut työikäisten miesten ja naisten yleisimmäksi kuolemansyyksi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 5/2010). Lisäksi mielenterveyshäiriöt ja lääkehoito lisäävät lihavuutta ja metabolisen oireyhtymän riskiä (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, 2008.) Diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille altistavan metabolisen oireyhtymän on todettu olevan pitkäaikaista skitsofreniaa poteville kolme kertaa yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset myös tupakoivat muita yleisemmin (Heiskanen T. ym. 2003). Arvioinnin kriteerin välineenä voidaan myös pitää seulonnan tehostuminen pilotissa ja koulutuksessa mukana olleissa yksiköissä sekä diabeteksen ehkäisyn toimintamallin käyttöönottoa varhaisen puuttumisen ja ohjauksen välineenä. Toimintamallin käyttöönotto jää suurimmaksi osaksi tekemättä hankkeen aikana, sen toiminta-ajan lyhyyden vuoksi. Toimipaikkakohtaisina toimintamalleina ja tyypin 2 diabeteksen hoitopolkuna ennaltaehkäisytyössä voidaan mielenterveys- ja päihdepalvelun yksiköissä käyttää palveluohjaavaa diabeteksen ehkäisyn toimintamallia (diabeteksen ennaltaehkäisyn kaarta), jossa löytyy mm. korkean riskin asiakkaan vastaanottokäytäntö ja siihen on myös koottu keskeiset ohjeistukset, kuten käypähoitosuositukset sekä tiedot ryhmätoiminnasta ja Oulun kaupungin palvelutarjonnasta. Diabeteksen ennaltaehkäisyn toimintamallin linkki Efficassa, H:\YleinenKansio\1Terveydenhuolto\a Avoterveydenhuolto\Hoitopolkuja\Diabeteksen ehkäisyn toimintamalli Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 3. Tavoitteet Tavoitteena on Oulun kaupungin terveydenhuollon palveluiden asiakaslähtöinen palveluprosessien kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä. Päämääränä ovat hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen ja somaattisten sairauksien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja lisäsairauksien ehkäisy, myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Asiakkaan osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden huomioinnissa tärkeää on, että mielenterveys- ja päihdeasiakkaat/kuntoutujat tavoitetaan niissä palveluissa, joissa he etupäässä asioivat tai on hoitosuhde. Asumispalvelu- ja kuntoutuskodissa sekä päivätoimintapalvelussa järjestettiin ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjaustilaisuuksia elintapamuutosten toteuttamiseksi. Toimintatavoitteena on, että yksiköiden henkilökunta jatkossa seuloo mielenterveyskuntoutujien diabetesriskiä tai ohjaa heitä tekemään omatoimisesti sähköistä diabetesriskitestiä ja tulokset tallennetaan tilastointialustalle Efficaan. Korkean riskin asiakkaat ohjataan omille terveysasemille samoin kuin muutkin diabetesriskissä olevat kuntalaiset. Aika varataan tarvittaessa asiakkaalle vastaanotolla yhdessä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tullut esille, että asiakkaiden ja -kuntoutujien somaattisten sairauksien hoidossa ja seurannassa voitaisiin terveysaseman henkilökunnan kanssa sopia tarkasti asiakkaan käynnistä, jotta heidän somaattiset sairaudet ja oireet tulisi tutkittua ja hoidettua. Päihdepalveluissa tuli ilmi, että asiakaan ja kuntoutujan kannalta olisi parasta, että terveysasemalla vastaanotolla on tietoa potilaan käynnistä etukäteen ja jopa yhdessä voidaan suunnitella ja sopia käynnin tarkoituksesta ja seurantakäynneistä tasavertaisen palvelujen saatavuuden ja hoitoonpääsyn toteutumiseksi. Koulutuksen sisältönä oli metabolisen oireyhtymän syntymekanismi ja vaikutukset sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja seulonta. Lisäksi Oulun kaupungin käytäntönä esiteltiin Tero -hankkeessa kehitettyä diabetesriskitestiä, www.ouka.fi/diabetestesti seulonnan tehostamisessa ja puheeksi ottamisen välineenä. Lopuksi oli keskustelua mielenterveystyön verkostokoordinaattorin vetämänä aiheesta, Erityispiirteet ja riskitekijät mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivillä. Naisten terveystarkastuksissa lähtökohtana on seulonnan tehostaminen ja TERO -hankkeessa kehitetyn diabetesriskitestin käyttöönotto seulonnassa sekä varhainen puuttuminen ja korkean riskin, yli 14 pistettä saaneen asiakkaan hoitoon ohjaaminen. 4. Naisten terveystarkastukset Naisten terveystarkastuksissa tehtävissä joukkotarkastuksissa tavoitetaan laajasti 30 – 60 -vuotiaita naisia, jolloin pystytään vaikuttamaan merkittävästi ison väestönosan terveyteen ja hyvinvointiin. Tarkastuksessa tehdään seulontatutkimuksia sekä annetaan terveystietoa mm. diabeteksesta ja arvioidaan tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä. 4.1. Pilotointikäytännöt Hanke esittelyn jälkeen yksikössä otettiin käyttöön TERO -hankkeessa kehitetty diabetesriskitesti. Lisäksi kutsukirjeeseen lisättiin osoite sähköiseen diabetesriskitestiin. Vastaanottokäynnillä seurattiin, kuinka moni asiakas oli täyttänyt ennakkoon diabetesriskitestin. Seuranta tehtiin helmi – toukokuussa vuoden 2011 aikana, Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli Käytäntönä on, että asiakas ohjataan ensisijaisesti täyttämään riskitesti sähköisesti, mikäli he eivät olleet vielä vastaanotolle tullessa sitä täyttäneet tai annettiin riskitestilomake mukaan, jos asiakas ei asioinut tietoverkossa. Korkean riskin asiakas ohjataan vastaanottokäytännön mukaisesti omalle terveysasemalle tai Oulun työterveyshuoltoon. 4.2. Pilotoinnin toteutus Naisten terveystarkastuksissa Naisten terveystarkastuksessa tehtiin pilotoinnin aikana yhteensä 945 tarkastusta. Naisten terveystarkastuksen työntekijöiden kokemus on, että asiakkaat tutustuivat kutsukirjeeseen melko huonosti, eivätkä välttämättä huomanneet diabetesriskitestin osoitetta kirjeestä. Muutama kävijä oli mitannut diabetesriskinsä etukäteen ja ilmoittaneet diabetesriskitestistä saamansa pisteet. Terveystarkastuksessa terveydenhoitaja ottaa puheeksi asiakkaan elintavat, esittää diabeteksen riskitestin ja ohjaa sen käyttöä ja jatkotoimenpiteitä. Vastaanottoaika on lyhyt 20 minuuttia, jonka vuoksi testin tekeminen jää asiakkaan vastuulle. Jos asiakas on tehnyt testin ennen tarkastukseen tuloa, keskustellaan asiakkaan kanssa hänen diabetesriskistä ja tarvittaessa ohjataan terveysasemalle jatkotutkimuksiin. Riskitestin pisteet kirjattiin TIIV -lehdelle, josta ne oikein kirjattuna siirtyvät automaattisesti tilastointialustalle Efficassa. Tarkastusten organisoinnin haasteena alkuvuodesta on ollut sijaispula sekä se, että asiakkaat eivät tule sovittuun tarkastukseen tai peruvat sen viime hetkellä. Peruuttamattomia aikoja on jopa 30 %:a annetuista ajoista. Haasteena on saada naiset ymmärtämään terveystarkastusten merkityksen oman terveydentilan suhteen. Terveystarkastus on paras keino ennaltaehkäistä erilaisia sairauksia ja on perusta tarkastuksille (Ruokamo H. 2011). Tero -hankkeen työntekijät osallistuvat syys- ja lokakuun aikana useampana lauantaina tehtäviin Naisten terveystarkastusten seulontatutkimuksiin seulomalla kävijöiden diabetesriskitestiä ja ohjaamalla elintapamuutoksissa. Loppuvuoden, 2011 tutkimukset tehdään lokakuun aikana, kun käytössä oleva ajanvarausohjelma poistuu käytöstä. Palaute tarkastuksissa kävijöiltä on ollut myönteinen ja terveydenhoitajat ovat olleet tyytyväisiä kun asiakkaat ovat saaneet tietoa tyypin 2 diabeteksesta ja terveellisistä elämäntavoista samalla. Diabetesriskitestin tuloksen terveydenhoitaja on tallentanut Efficalle, mikäli asiakas on antanut luvan tiedon tallentamiseen. 5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kansanterveyden kannalta mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat yksi keskeisimmistä sairausryhmistä. Mielenterveyden edistäminen on laaja-alaista eri sektorien yhteistyötä edellyttävää toimintaa. Suomalainen elinaikaodote on kasvanut. Mielenterveyden häiriöistä kärsivien ja muun väestön välillä on olemassa terveysero ja he kuolevat aikaisemmin kuin keskivertosuomalaiset. Eriarvoisuuden syitä on monia, epäedullisten elintapojen lisäksi myös psyykkinen terveydentila sinänsä, leimautuminen ja esteet terveyspalvelujen saatavuudessa myötävaikuttavat mielenterveys- ja päihdepotilaiden ennenaikaisiin kuolemiin (Wahlbeck K. ym. 2008). Huttunen (2010) on ilmaissut asian puolestaan näin, psyykkisillä ja sosiaalisilla tekijöillä on tärkeä merkitys monien sairauksien, kuten diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä. Osa vaikutuksista välittyy aineenvaihduntaan, hormonitoimintaan, vastustuskykyyn ja sisäelinhermostoon liittyvien tapahtumaketjujen kautta, mutta osa syntyy hyvin arkisella tavalla. Jos mieli on hyvä ja uskoo tulevaisuuteen, on helppo muuttaa ruokavalio terveellisemmäksi, lopettaa tupakointi tai lisätä liikuntaa. Masentuneelta ihmiseltä jäävät hyvät päätökset usein tekemättä. Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli Psyykkisten tekijöiden merkitys esimerkiksi sepelvaltimotaudin synnyssä saattaa olla yhtä suuri kuin vanhojen tuttujen kolesterolin, verenpaineen ja tupakoinnin(Huttunen 2010.) Tällä hankkeella on lähdetty vastaamaan haasteeseen uusien palveluprosessien ja toimintamallien kehittämisellä. Pilotoinnin aikana on lisätty mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöiden valmiuksia diabeteksen ennaltaehkäisevässä työssä sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa tuomalla uusia toimintamalleja osaksi jokaista asiakaskontaktia. 5.1. Koulutus osana yhteistyötä Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestettiin koulutus yhteistyössä Diabetesliiton kanssa henkilökunnan diabetestietouden lisäämiseksi. Diabetesliiton kouluttajan aiheena oli metabolisen oireyhtymän syntymekanismi ja vaikutukset, diabeteksen esiintyvyys skitsofreniapotilailla ja masennuslääkkeiden vaikutus painonousuun. Lisäksi esiteltiin Oulun kaupungin käytännöt diabeteksen ehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Koulutus tarjottiin Oulun kaupungin pilotissa oleville yksiköille sekä muille asumispalveluyksiköille ja Oulun kaupungin asumispalveluja järjestäville sopimuskumppaneille. Koulutukseen oli ilmoittautunut 65 mielenterveys- ja päihdetyöntekijää, 54 osallistui koulutukseen. 39 koulutukseen osallistunutta antoi palautteen Luentojen laajuus ja selkeys, mielenterveystyön erityispiirteiden huomiointi ja psyykelääkkeiden haittavaikutus painonousuun koettiin hyväksi ja tarpeelliseksi lisäkoulutukseksi. Oulun kaupungin käytännöt tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyössä seulontamenetelmänä palveluohjaava sähköinen diabetesriskitesti koettiin hyväksi ja helpoksi työvälineeksi ennaltaehkäisevässä työssä kaikille asiakkaille ja kuntoutujille, ja puheeksi ottamisen välineenä. Koulutuksen aikana osallistujilla kiersi energian saanti eri ruokaaineista koottu rasva-suola-sokerinäyttelykansio ja juomien energiamääristä sokeriksi muutettuna kansio, joka koettiin havainnolliseksi ja hyväksi työvälineeksi ohjauksen tukena. Koulutuksen lopussa olevasta keskustelusta suurin osa osallistujista oli sitä mieltä, että koulutus oli kattava ja toi ideoita ja näkökulmia omaan työhön. Esille tuli myös että mielenterveys- ja päihdekuntoutujat pääsy hoitoon välttämättä onnistu, vaikka riskipisteet ylittävät korkean riskin rajan. Kysyttäessä koulutukseen osallistujilta mikä oli koulutuksessa parasta ja mitä kehittämisehdotuksia, vastauksena oli: Lisähuomiota mielenterveysasiakkaiden diabeteksen ennaltaehkäisyyn, tulisi järjestää infoja suoraan asiakkaille mahdollisuuksien mukaan Asiakkaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja toteutuminen seulonnan jälkeen Ajatuksia ja ideoita miten saamme heräteltyä omat asiakkaamme kiinnostuneiksi ruokavalion merkityksestä, ruokakorttien sisällön suunnitteleminen informatiivisemmaksi ja selkeämmäksi, jolloin jokainen voi itse kasata omalle lautaselle terveellisen aterian opastuksella Otan käyttöön omassa työssäni riskitestin ja seuranta sekä eteenpäin ohjauksen yhteistyössä asiakkaan kanssa Miten käytännössä toteutuu yhteistyö tk:n kanssa/ resurssit / asenteet. Tälläkin hetkellä huomattavia ongelmia tarpeellisten aikojen saamiseksi tk:sta. Onko tk:n diabeteshoitaja sujuva yhteyshenkilö käytännön jatkohoidon toteuttaja. Perusterveydenhuollon asenne mt-potilaita kohtaan, varsinkin kun riski niin suuri ed. mainituissa sairauksissa. Lieneekö vielä pelko potilaisiin syynä? Ohjelma olisi ollut mukava saada etukäteen. Hyvä olisi saada lisäkoulutusta myös mielenterveyspuolelle diabeteksesta ja sen ennaltaehkäisystä Ennaltaehkäisevän työn käytännöt tulivat hyvin esille. Olisi voinut hiukan esittää pääkohdat 2 tyypin diabeteksen hoidosta (huomiona, Tero -hanke kehittää ennaltaehkäisevää työtä) Toiveena, että yhteistyössä kaupungin kanssa Diabetesliitto järjestäisi koulutusta/tapahtumia asiakkaille erityisryhmänä kehitysvammaiset (Oulussa) Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 5.2. Hanke-esittelyn aikataulu Yhteydenotoissa hanketyöntekijä sopi pilotissa mukana olleiden yksiköiden kanssa TERO hankeosioiden esittelystä. Osa esittelyistä tehtiin yhteistyössä mielenterveystyön verkostokoordinaattorin kanssa. Hanke-esittelyn aikataulu ja esittelyyn osallistujat: 2.3. Mielenvireys ry, ohjaaja ja ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija 4.3. Mielenterveystoimistojen eteläisen ja pohjoisen henkilökunta 9.3. Tuiran kuntoutuskodin henkilökunta 15.3. Färinrannan palvelukodin henkilökunta 22.3. Kipinän päivätoimintapalvelun henkilökunta 29.3. Avo- ja laitospäihdepalveluiden henkilökunta 8.4. Hyvän mielen talo ry:n henkilökunta ja vertaisohjaajat 10.5. Kiviharjun kuntoutusosasto, Oulun kaupungin liikunnanohjaaja, päihdetyön koordinaattori ja päihdekuntoutujat 5.3. Pilotointikäytännöt Pilotissa tarjotut palvelut Färinrannan palvelukodille, Tuiran kuntoutuskodille ja Kipinän päivätoimintapalvelulle toteutettiin yhteistyössä ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan kanssa, ns. terveyden edistämisen teemapäivinä. 26.5. Färinrannankoti, yhteinen tilaisuus ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan kanssa 31.5. Tuiran kuntoutuskoti, ravitsemusterapeutin ohjaustilaisuus 7.6. Tuiran kuntoutuskoti, liikunnanohjaajan liikuntatuokio 9.6. Kipinän päivätoimintapalvelussa järjestetään kaksi tunnin pituista tapahtumaa, jonka järjestävät ravitsemusterapeutti ja liikunnanohjaaja yhdessä 22.6. Tuiran kuntoutuskoti, toinen liikunnanohjaajan liikuntatuokio Teemapäivien sisältö oli hyvin konkreettista, ruoka-aiheisia näyttelyitä ja liikuntatuokioita. Käytännönläheisen elämäntapaohjauksen tarkoituksena oli saada kuntoutujia osallistumaan ja kiinnostumaan myönteisellä tavalla itsestään ja kehostaan. Lähtökohtana on henkilökunnan toive, että kuntoutujat myös osallistuvat ohjaus- ja neuvontatilaisuuksiin siltä osin kun heillä on mahdollisuuksia ja voimavaroja. Työntekijöiden kokemuksen mukaan ulkopuolisen asiantuntijan esittämänä ryhmäohjaus on tehokkaampaa, koska he ohjaavat jo kuntoutujia niin paljon kaikessa tekemisessä ja päivän toiminnoissa muutenkin. Psykiatriset ongelmat tuovat kuitenkin mukanaan ohjauksellisia erityishaasteita. Teemapäivän ravitsemuksellinen osio sisältää: Suola-sokeri-rasvanäyttely Lautasmalli ja terveellisistä välipaloista malleja Perustiedot. säännöllinen ruokarytmi, annoskoot, kasvikset ja marjat, piilorasva, suolaiset ja sokeriset herkut, ruokajuoma, vesi ruokajuomana Ravitsemusasioiden kyselyä ja keskustelua Rytmiä elämään -pellin avulla Rasva-, suola- ja sokerinäyttelyn periaatteena ja tarkoituksena on tuoda esille, mistä ruoka-aineista saa runsaasti piilorasvaa ja suolaa sekä karkkien ja limsan sisältämät sokerimäärät. Kohtuullisuus ja rasvan laadun parantaminen ovat hyviä ohjenuoria syömisessä (Suomen sydänliitto ry, 2010). Alkoholi sisältää myös runsaasti energia ja mitä vahvempaa alkoholia, sitä enemmän se sisältää energiaa. Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli Liikunnanohjauksen sisältö: Perustietoa liikunnan merkityksestä ja arkiliikunnasta Venyttelyt tuolilla istuen Ulkona pallopelejä ja venyttelyä Ulkokuntoiluvälineisiin tutustuminen Liikunnanohjauksen yhteydessä liikunnanohjaaja kertoi lyhyesti liikunnan tärkeydestä jaksamisessa ja arkiliikunnan merkityksestä. Päihdepalveluissa otettiin käyttöön asiakkaiden ja kuntoutujien elämäntapojen ja ruokailutottumuksien ohjauksen tueksi eri ruoka-aineiden sisältämistä energiamääristä koottuja kuvia, mm. rasva-suolasokerinäyttely (Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemushanke. 2006- 2008), energian saanti eri ruokaaineista -vertailukuvia ja juomien energiasisältökuvia (D2D-hanke 2008. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri). Tätä materiaalia jaettiin myös mielenterveyspalvelun yksiköihin. 6. Toteutuksen onnistuminen 6.1. Asumispalvelu-, kuntoutus- ja päivätoimintapalvelut 6.1.1. Färinrannan asumispalveluyksikkö Färinrannankoti tarjoaa 20 mielenterveyskuntoutujalle palvelukotityyppisen asumismuodon. Toimintaperiaatteena on tukea ja ohjata mielenterveysasiakkaiden toimintakykyä sekä taitoja selvitä arkielämässä. Asukkaita kannustetaan työtoimintaan, harrastuksiin tai opiskeluun kunkin kykyjen ja kiinnostuksen mukaan. Elämän taitojen lisääntyessä voi asukas muuttaa itsenäisempään asumismuotoon. Färinrannan asumispalveluyksikön hanke-esittelyyn osallistui viisi työntekijää ja yksi sairaanhoitajaopiskelija. Terveyden edistämisen teemapäivään osallistui 4 työntekijää ja 13 mielenterveyskuntoutujaa ja yksi mielenterveyskuntoutuja päiväkävijä, hän käy säännöllisesti kerran viikossa. Teemapäivä koostui ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjaamista tilaisuuksista. Tapahtumassa tarjottiin osallistujille välipalaa: hedelmiä ja kasviksia sekä juomana mineraalivettä ja tuoremehua. Ravitsemusterapeutin palaute: Kuntoutujat osallistuivat kahdessa ryhmässä, toinen ryhmä osallistui ensin liikuntatuokioon ja toinen taas ravitsemusohjaukseen. Toteutustapa sopi hyvin kohderyhmälle ja antoi mahdollisuuden myös yksilölliseen keskusteluun. Tilaisuudessa tarjottu välipala ja juomat konkretisoivat aihetta esimerkkinä terveellisistä vaihtoehdoista. Tapahtuman pituus oli ajallisesti sopiva. Kehitysehdotuksena on, että tapahtuma voisi olla osittain päällekkäin lounaan kanssa, jolloin pystyttäisiin konkretisoimaan lautasmalli käytännössä ja keskustelemaan siitä. Liikunnanohjaajan palaute: Tapahtuma meni liikuntaosion suhteen todella hyvin. Asukkaat olivat mukavasti mukana liikuntatuokioissa ja olivat kiinnostuneita ohjauksesta ja materiaaleista. Liikuntatuokio järjestettiin ulkona ja ilman muututtua sateiseksi, jouduttiin muuttamaan järjestelyjä. Henkilökunta osallistui myös liikuntatuokioon. 6.1.2. Diabetesriskin seulonta Diabetesriskin seulonta tehtiin 12 mielenterveyskuntoutujalle, jotka asuvat asumispalvelukodissa. Korkean riskin pistemäärän sai 8 riskitestin täyttänyttä asukkaista, kolme osallistuja sai 12 – 14 pistettä ja yksi Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sai alle 7 pistettä. Suurin osa mukana olleista täyttää korkean riskin asiakkaan kriteerit. Lisääntyneen diabetestietouden ja asukkaiden diabetesriskitulosten seurauksena henkilökunta toteuttaa Ruoka & Mieli teemalla elämäntapaohjausta 1.8.2011 – 31.7.2012 välisenä aikana. Jakson aikana pyritään motivoimaan kuntoutujia tekemään arjessa sellaisia ratkaisuja, joiden on todettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia. Palautteena seulontaa osallistuneet kuntoutujat antoivat diabetesriskitestin toimivuudesta seuraavaa: Suurimmalla osalla oli käsitys mistä saatu pistemäärä muodostui, joista kolmella ei ollut tarvetta muuttaa elämäntapoja terveellisemmäksi, loput vastaajista vastasi, että heillä oli tarvetta ja ovat kiinnostuneet muuttamaan tottumuksiaan Suurin osa sai tietoa riskitestin tuloksena saatavista palveluista, joista on heille hyötyä Suurimman osan mielestä riskitestin täyttäminen oli sujuvaa, yhdellä osallistujalla oli teknisiä ongelmia ohjelman latautumisessa Sairaanhoitajaopiskelija ohjasi testin tekemisessä tai teki yhdessä osallistujan kanssa. Suunnitelmissa on, että opiskelija tekee yhteistyössä henkilökunnan kanssa opinnäytetyönsä elintapojen muuttamisesta asumispalveluyksikössä, joka liittyy aloitettuun Ruoka & Mieli teemaan. Osallistujat on valittu henkilöistä, jotka saivat testin tulokseksi korkean tai hyvin korkean riskin. Tavoitteena on lisätä mielenterveyskuntoutujien diabetestietoisuutta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiin, mm. painonhallintaohjelman mukaan. 6.1.3. Kokemuksia ja palautetta yhteistyöstä Mielenterveyskuntoutujat syövät yhdessä neljä ateriaa päivässä ja päiväkahvin, ruoka tulee kaupungin ateriapalvelun kautta. Näillä yhteisillä aterioilla ruokien annoskoot olivat tavallisen kokoiset ja osalla oli suuria annoksia. Henkilökunta annostelee kappaleruuan, kuten kalan ja lihan, muut lisäkkeet asukkaat ottavat itse. Teemapäivän aikana seuraamani aterialla moni kuntoutuja jätti salaatin ottamatta, joten heidän ruoka-annoksensa ei koostunut monipuolisesti. Osa kuntoutujista ei myöskään ottanut tilaisuudessa tarjottuja hedelmälohkoja eikä kasvissuikaleita. Muutama osallistuja sanoi syyksi, huonot hampaat tai kokonaan hampaiden puuttumisen. Pääaterioilla henkilökunnan kannattaa hyödyntää aterian koostamisessa lautasmallia sekä tarjoilla hedelmät ja kasvikset pilkottuna välipaloilla, kun ne muutoin jäävät syömättä. Kuntoutujien elämäntapojen motivoinnissa on tärkeää huomioida yksilölliset tottumukset ja sen hetkiset voimavarat. Motivointikeinona voidaan käyttää mm. terveellistä päivärytmiä sekä selkeitä ja pieniä tavoitteita päämäärien saavuttamisessa. Kuntoutujien kokonaisvaltaisessa huomioimisessa on huomioitava myös fyysinen hyvinvointi ja järjestää mm. hammashoitoa niille kuntoutujille, jotka eivät voineet syödä huonojen hampaiden tai niiden puuttumisen vuoksi karkeampaa ruokaa eikä hedelmiä ja kasviksia. Tarkemmin asiasta keskusteltaessa henkilökunnan kanssa, asiaan on puututtu. Muutama kuntoutuja ei halua pitää tekohampaita tai ottavat ruokailun ajaksi pois. Yhteisillä aterioilla ongelmana on, etteivät kuntoutujat syö monipuolisesti, useimmilla salaatti jää ottamatta ja moni syö suuria annoksia. Lisäksi kuntoutujat syövät omissa asunnoissaan ostamiaan ruokia. Näihin valintoihin vaikuttavat ruuan valmistamisen helppous ja hinta. Lisäksi suositaan suolaisia ja makeita herkkuja sekä limsaa. Sairaanhoitajaopiskelija järjestää ryhmämuotoista ohjausta ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyen yhdessä ohjaajan ja muun henkilökunnan kanssa. Seurantaa tehdään yhden vuoden ajan. Ohjauksen vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään lähtötilanteessa diabetesriskitestin tuloksia fyysisen terveydentilan arvioinnissa. Tulosten mittaamista tehdään määrävälein ½ - 1 vuoden välein. Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 6.2. Tuiran kuntoutuskoti Kuntoutuskoti tarjoaa suunnitelmallista, tavoitteellista, prosessinomaista kuntoutusta oululaisille n. 20 30 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Asiakkaiksi tullaan mielenterveyspalveluiden avo- ja laitoshoidon yksiköistä. Kuntoutuskodissa on kymmenen asukaspaikkaa. Ravitsemusterapeutin ohjaustilaisuuteen osallistui 3 työntekijää ja 1 sairaanhoitajaopiskelija sekä 3 mielenterveyskuntoutujaa. päiväkuntoutujia. Kuntoutuskodissa harjoitellaan arjen hallintaa sekä sosiaalisia taitoja. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen elämä. Yhteistyötä asiakkaiden perheiden ja läheisten kanssa tehdään jatkuvasti. Tero -hanke-esittelyyn osallistui 4 työntekijää ja 2 kuntoutujaa. Asukkaita oli sillä hetkellä yhteensä viisi. Ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjaustilaisuudet olivat eri kerroilla. Ravitsemusterapeutin palaute: Mukana tilaisuudessa oli sekä kuntoutujia että ohjaajia, suurin osa ohjaajia. Kysymyksistä esittivät enimmäkseen ohjaajat, kuntoutujat osallistuivat kysyttäessä. Toteutustapa sopi erinomaisesti kohderyhmälle ja tapahtuman pituus oli ajallisesti sopiva. Kehitysehdotuksena on, koska kuntoutujat osallistuvat itse ruoanlaittoon (aamiainen ja lounas), tapahtuman voisi toteuttaa myös ruoanlaittotilanteena. Ravitsemusterapeutti suunnitteli tilaisuuden jälkeen rasva-sokeri-suolanäyttelystä pienemmän, perusruoka-aineista kootun rasva-suola-sokerinäyttelyn, joka jäi aulatilaan viikoksi. Näyttely jätettiin myös niiden kuntoutujien nähtäväksi, jotka eivät osallistuneet omien menojensa vuoksi ohjaustilaisuuteen. Liikuntaosion toteutus: Ensimmäinen tapaamiskerta toteutettiin ulkona aurinkoisessa ja helteisessä säässä. Ulkoilu aloitettiin lyhyellä kävelylenkillä. Tavoitteena oli vinkata kuntoutujille ja ohjaajille, että Tuiran kuntoutuskodin läheisyydessä on todella hyvät ulkoilumahdollisuudet. Pelasimme puistossa rugbypallolla tutustumispelejä, kopittelua erilaisin lämmittävin liikkein sekä kotiolympialaisia, jonka tavoitteena oli kehittää koko kehon lihasvoimaa erilaisin liikkein. Lisäksi tutustuimme Tuiran ulkokuntosalin laitteisiin ja harjoitteluperiaatteisiin. Tuokio onnistui hienosti ja mukana olleet neljä kuntoutujaa vaikuttivat innostuneilta. Toisella tapaamiskerralla liikunta siirrettiin sateisen sään vuoksi sisätiloihin. Lämmittely aloitettiin tutuilla tutustumispeleillä eli kevyesti venytellen ja pallotellen. Mukana olivat edelliskerralla tutuiksi tulleet kuntoutujat ja myös muutama uusi osallistuja. Pelasimme ilmapallolla sisälentopalloa, josta varsinkin miehet pitivät. Yksi kuntoutujista ei ollut halukas osallistumaan joukkuelajeihin, vaan seurasi sivusta. Tämän jälkeen siirryimme oman kehon painolla tehtäviin lihaskuntoharjoitteisiin, jonka aikana koko kehon suuret lihasryhmät käytiin läpi. Jumppa toteutettiin tilan epäsopivuuden vuoksi tuolijumppana. Tämäntyyppinen harjoittelu tuntui sopivan paremmin yhteiseen tekemiseen kielteisesti suhtautuvalle kuntoutujalle. Tilaisuuteen osallistuneet viisi kuntoutujaa olivat mielestäni innokkaasti ja hienosti mukana yhteisessä tekemisessä. Palaute henkilökunnalta: Ravitsemusterapeutin esitys oli hyvä, havainnollistaminen toi selkeyttä Ravitsemustietopeli tuki kaikkien osallistumista ja jokainen sai äänensä kuuluviin Rasva-sokeri-suola pienoisnäyttely kiinnosti kuntoutujia ja herätti paljon keskustelua. Olisi voinut olla enemmän pikaruokia esillä, koska niitä syödään etupäässä iltaisin sekä viikonloppuisin kun henkilökunta ei ole paikalla Kuntotutujat saivat kattavaa tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta ja diabeteksen ehkäisystä ja kun ohjaajat olivat ulkopuolisia ihmisiä, se oli vaikuttavampaa Kiinnitämme työssämme huomiota terveellisiin elämäntapoihin ja järjestetty toiminta tuki työtämme Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 6.2.1. Diabetesriskin seulonta Tuiran kuntoutuskodissa Kuntoutuskodin henkilökunta seuloi kuntoutujien diabetesriskin. Riskitestejä tehtiin yhteensä 9 kpl. Suurimmalla osalla kuntoutujista oli pieni riski sairastua 2 tyypin diabetekseen, yhdellä oli riski jonkin verran lisääntynyt ja yhdellä oli korkea riski sairastua diabetekseen. Korkean riskin saaneen osallistujan kanssa on keskusteltu elämäntavoista, jotka lisäävät riskiä sairastua ja myös lääkityksen merkityksestä hyvinvoinnin tekijänä. Palautteena seulontaa osallistuneet kuntoutujat antoivat diabetesriskitestin toimivuudesta seuraavaa: Suurimmalla osa vastaajista tiesi, mistä riskitestistä saadut pisteet muodostuivat Vastaajat olivat jokseenkin samaa mieltä siitä, että he saivat selville epäterveelliset tottumuksensa diabetesriskitestin avulla Suurimmalla osalla oli tarvetta muuttaa elämäntapojaan ja he olivat myös halukkaista tekemään terveellisiä valintoja, kahdella ei ollut tarvetta elämäntapamuutoksiin Vastaajat eivät mielestään saaneet diabetesriskitestin avulla tietoa tarjotuista palveluista, joista olisi heille hyötyä Sähköisen riskitestin täyttäminen oli sujuvaa, ja se oli helppolukuinen suurimman osan mielestä Kokemuksena yhteistyöstä oli, että seulonnan tehostaminen nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille on haasteellinen. Sen vuoksi on tärkeää, että sen tekee mielenterveystyöntekijä, joka tuntee asiakkaan ja hänellä on myös mahdollisuus myöhemmin asiasta keskustella ja perustella esim. painon nousun ja syötyjen ruoka-aineiden, etenkin herkkujen ja virvoitusjuomien välistä yhteyttä. Lisäksi mielenterveyshäiriö, kuten masennus vaikuttaa kuntoutujan toimintakyvyn heikkenemiseen, esim. liikkuminen vähenee. Mielenterveyskuntoutujat mieltävät herkästi painon nousun ja vyötärönympäryksen kasvun psyykelääkityksestä johtuvaksi ja kieltäytyvät sen jälkeen lääkityksestä. Skitsofreniaa sairastavien somaattisen terveydentilan seurannasta onkin hiljattain julkaistu suositus, että ensisijainen vastuu seurannasta on psykiatrisen hoidon henkilöstöllä. Erityisesti huomioidaan painonousu ja lihavuus sekä diabetes ja veren rasva-arvot (Hintikka J. ja Niskanen L. 2005.) Erityisesti hoidon alkuvaiheessa tulisi seurannalla pyrkiä vaikuttamaan ylipainon kertymiseen, koska se on tavallisinta ensimmäisinä kuukausina lääkityksen aloittamisen jälkeen. Jo tapahtuneeseen painonousuun on vaikeampi vaikuttaa ja se on myös tuloksiltaan rajoittuneempaa. Mielenterveyspotilaat tunnistavat lääkkeiden käyttöön liittyvän painonousun ja pitävät sitä kielteisenä asiana, kun se vaikuttaa käsitykseen itsestä. Tutkimuksissa on myös tullut esille, että lihavuus heikentää merkittävästi mielenterveyshäiriöstä kärsivien elämänlaatua, hoitomyöntyvyyttä sekä psykiatrisen sairauden hoitotulosta (Koponen H. 2011/9). Kuntoutuskodin henkilökunta oli kiinnostunut tekemään rasva-suola-sokerinäyttelystä, ruoka-aineiden energiavertailusta ja alkoholijuomien energiamääristä sokeripaloina esitettynä kansioita ravitsemusohjauksen tueksi. Heille on materiaali toimitettu sähköpostitse. 6.3. Kipinän päivätoimintapalvelu Kuntoutuskeskus Kipinän toiminta on psykiatrista avokuntoutusta päivätoimintapalveluna. Toimintaa järjestetään oululaisille mielenterveyskuntoutujille ja muille erityisryhmille. Käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia. Kuntoutus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja määräaikaista. Toimintakeskuksessa on päiväpalvelutoimintaa. Käynnit voi aloittaa tutustumiskäynnin ja/tai sosiaalityöntekijän palvelupäätöksen ja kartoituksen jälkeen. Hanke -esittelyssä oli mukana 17 työntekijää. Keskustelussa tuli esille, että toiminnan pääpaino on kävijöiden itsenäisessä selviytymisessä erilaisissa elämänhallintaan liittyvissä asioissa, joita tuetaan työtoiminnan kautta. Siihen olennaisesti liittyy mm. päivärytmi, itsestä ja lääkityksestä huolehtiminen. Tavoit- Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli teena on tukea kuntoutujien ja muiden erityisryhmien kävijöiden omia yksilöllisiä voimavaroja ja kokonaisvaltaista kuntoutusta, kuten yhteisön aktiivinen jäsenyys ja vuorovaikutus ryhmässä. Teemapäivä suunniteltiin messutyyppiseksi yleisessä tilassa, ruokasalissa pidettäväksi, niin että sinne on helppo tulla ja tutustua ravitsemusnäyttelyyn ohimennen ja osallistua ohjattuun liikuntahetkeen. Teemapäivä koostui ravitsemusterapeutin ja liikunnanohjaajan ohjaamista tilaisuuksista. Tarkoituksena on, että tavoitetaan mahdollisimman paljon mielenterveyskuntoutujia ja muita päivätoiminnan palveluissa kävijöitä. Teemapäivän tapahtuma kuitenkin pidettiin erillisessä ryhmähuoneessa tilojen vähyyden vuoksi. Tapahtuma oli suunniteltu henkilökunnan toivomuksesta pidettäväksi kaksi kertaa peräkkäin ja niiden väliin ruokatauko. Jälkimmäisen ryhmän tilaisuus meni päällekkäin kuntoutujien ulkoiluhetken kanssa, joka vähensi osallistujien määrää. Ensimmäisessä tilaisuudessa oli osallistujia yhteensä 22 ja 2 ohjaajaa. Osallistujista 16 oli mielenterveyskuntoutujaa, jotka olivat tutustumassa toimintaan ja 6 työtoiminnassa olevaa kehitysvammaista henkilöä. Toisessa tilaisuudessa oli vähemmän osallistujia, 6 päivätoimintaan osallistujaa ja 1 ohjaaja. Tilaisuuden jälkeen seulottiin kahden osallistujani diabetesriski ja tulokset oli näillä kahdella, toisella alle 7 pistettä ja toisella 7 – 11 pistettä. Diabetesriskiä ei ollut mahdollisuus enempää seuloa yksikön päiväohjelman vuoksi. Ravitsemusterapeutin palaute: Mukana oli sekä kuntoutujia että ohjaajia. Ensimmäisessä ryhmässä oli hyvin osallistujia, toisessa ryhmässä osallistujia oli vähemmän. kuntoutujilta tuli paljon hyviä kysymyksiä ensimmäisessä ryhmässä, keskustelu hyvin aktiivista. Tapahtuman pituus ajallisesti sopiva toteutustapa sopi erinomaisesti kohderyhmälle. Kehitysehdotuksena välipalojen ja -juomien konkretisointi kuten Färinrannan asumispalveluyksikössä. Liikunnanohjaajan palaute tapahtumasta: Ensimmäinen esittelytilaisuus onnistui hienosti. Kuntoutujat olivat itse motivoituneita hankkimaan tietoa ravinnosta sekä liikunnasta. Ensimmäisessä osiossa luentotyyppinen esittämistapa toimi paremmin kuin jälkimmäisessä. Pienimuotoinen jumppa oli ajatuksena ja toteutuksenakin mukava, tosin tilat olivat tähän tarkoitukseen ongelmalliset eli liian ahtaat ja pienet. Henkilökunnan palaute: Palautteena henkilökunta ilmoitti, ettei terveydenhuollon ennaltaehkäisevä toiminta heidän omana toimintana ole tarkoituksenmukainen vaan he keskittyvä täysin omaan osaamiseensa, työtoimintaan ja työkokeiluun. 6.4. Mielenterveystoimisto Mielenterveyspalvelut tarjoaa apua ja tukea kriisitilanteissa, psykiatrista erikoissairaanhoitoa sekä mielenterveyskuntoutusta ja asumispalveluita oululaisille ja ylikiiminkiläisille. Mielenterveystoimistoja on kaksi, Eteläinen ja Pohjoinen. Mielenterveystoimiston ohjautuneet asiakkaat ovat moniongelmaisia ja vastaanottokäynnillä keskustellaan asiakkaiden psyykkisistä sairauksista ja häiriöistä sekä tuetaan sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen ja toimimisen ohjaamiseen siinä, kuten perheessä, ystävien ja naapureiden kanssa tapaamisissa ja työpaikalla toimimisessa. Työntekijät käyvät lisäksi kotikäynneillä, työryhmissä eri hoitopaikoissa, heillä on keskimäärin 5-6 asiakasta/päivä. Hanke-esittelyyn osallistui molempien toimistojen henkilökunta yhtä aikaa, osallistujia oli 14. Lisäksi henkilökunta osallistui koulutukseen. Koulutuksessa työntekijät toivat esille, että diabetesriskitestin tekemistä Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli saattaa vaikeuttaa vyötärönympäryksen mittaus. Lisäksi mittaukset tulisi suorittaa toisessa huoneessa, ei terapiahuoneessa. Työpisteessä tulisi tällöin olla erillinen huone, jossa mittauksia voisi suorittaa. Henkilökunta oli kiinnostunut ruoka-aineiden ja juomien energiamäärien vertailukuvien kokoamisesta kansioksi, jota voi käyttää ohjauksen tueksi keskusteltaessa terveellisestä ruoasta ja painonhallinnasta. Tätä materiaalia lähetettiin sähköpostitse palveluesimiehille. Koulutuksen palautteena keskustelussa oli, että tällainen konkreettinen kuvien avulla esitetty auttaa paremmin hahmottamaan kun näkee kuinka paljon esim. limsapullo sisältää sokeria, paljonko on rasvaa einesruoassa jne. Pysyvä perusasioita sisältävä ruoka-aineista koottu näyttely johon kävijä voi itsenäisesti tutustua, olisi myös hyvä ja kokeilemisen arvoinen. Henkilökunnan palaute: Työntekijät ovat eri ammattikunnan edustajia; psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkäri ja sairaanhoitaja. Tällä hetkellä ei ole oikein resursseja tehdä somaattisten sairauksien ennaltaehkäisyn seulontatyötä. Useimmiten niillä asiakkailla, joilla on fyysisen terveyden suhteen ongelmia, ovat jo niin huonossa kunnossa, että heillä on jo tyypin 2 diabetes. Somaattisten sairauksien hoito ohjataan terveysasemalle ja esim. lääkitykseen mielenterveystoimistossa lääkäri ottaa kantaa ainoastaan psyyken lääkitykseen. Koulutuksesta palautetta: Potilaan ohjaus helpompaa, kun sai perustietoa tyypin 2 diabeteksesta ja sen hoidosta Hyvää perusasioiden kertausta, potilaan kokonaisvaltaista tilanteen kartoittaminen Yhteistyötä kehittämällä somatiikan ja mielenterveyspalvelujen välillä, mm. yhteisiä koulutuksia Riskiryhmien ohjaus terveellisissä elämäntavoissa, esim. Leponex –potilaat Yleensä aina pyrin potilaita huolehtimaan somaattisesta terveydestään ja valistan sekä tarpeenmukaisesti ohjataan perusterveyden huoltoon 6.5. Avopäihdepalvelut ja Kiviharjun kuntoutuskoti Päihdehuollon erityispalveluja järjestetään avo- ja laitospalveluina. Apua tarjotaan haitalliseksi muodostuneiden päihde- ja/tai peliongelmien hoitoon. Päihdehuollon erityispalvelujen tavoitteena on sekä ehkäistä päihteiden vastuutonta käyttöä että vähentää päihteiden käytöstä aiheutuneita haittoja. Päihdepalveluissa Tero -hankkeen esittelyyn osallistui 14 työntekijää, lisäksi osa henkilökunnasta osallistui koulutukseen. Päihdepalveluista ohjauksen tukena ja puheeksi ottamisen välineenä energian saanti vertailukuvia ruoka-aineista ja juomista käydään asiakkaiden kanssa ryhmissä läpi ja ne ovat sen lisäksi asiakkaiden nähtävillä ja saatavilla kirjahyllyissä vapaasti. Diabetesriskin seulontaa on tarkoitus ottaa käyttöön. Henkilökunnan palaute: Yhteistyö lisäsi tietoutta tyypin 2 diabetekseen liittyvissä asioissa Yhteistyö on havahduttanut huomioimaan asian paremmin Olen ottanut esille asiakkaan kanssa terveys-, ravitsemus- ja liikunta-asiat. Mitään muutosta ko. projekti ei ole tuonut opittuun työtapaan Somaattisiin sairauksiin on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Päihteet ovat kuitenkin se, minkä takia asiakas on tullut ja haluaa myös pääasiallisesti näistä asioista keskustella. Asiakkaiden suurimpia huolia on mistä saada katto pään päälle ja mistä rahaa päihteiden hankkimiseen. He eivät kykene ajattelemaan omaa terveydentilaansa Aika ja resurssit eivät riitä. Ohjataan reilummin terveysasemalle Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli 7. Järjestöyhteistyö Järjestöyhteistyötä tehtiin Hyvän Mielen talo ry:n ja Mielenvireys ry:n kanssa. Hyvän mielen talossa kokoontuu päivittäin erilaisia ryhmiä. Tarjolla on myös henkilökohtaista keskusteluapua ja neuvontaa. Lisäksi järjestetään tietoiskuja erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Mielenvireys ry on oululainen mielenterveysyhdistys, jonka tarkoituksena on aktivoida psyykkisistä häiriöistä kuntoutuvia henkilöitä. Hyvän Mielen talolla oli Vilja salissa 11.5. – 18.5, Olet mitä syöt – näyttely, joka koostui rasva-suolasokerinäyttelystä. 18.5 olleeseen Paukku - Info tilaisuuteen lisättiin lisäksi alkoholijuomien energiamäärät sokeripaloina esitetty näyttely. Mielenvireys ry:n toimitiloissa järjestetään rasva-suola-sokerinäyttely 9.9. – 16.9.2011, johon voi kävijä itsenäisesti tutustua. Jo näyttelyä esille laitettaessa tuli kovasti keskustelua ruoka-aineiden sisältämistä sokerimääristä, etenkin karkkien, limsan ja tuoremehun sisältämistä. Näissä mielenterveysyhdistyksissä on esillä diabetesriskitestilomakkeet ja sähköinen nettiosoite. Kävijä voi täyttää siellä sähköisenä tai paperisen lomakkeen. 8. Johtopäätökset Mielenterveyskuntoutujan ja päihdeongelmaisen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisy ja hoito vaativat pitkäjänteisyyttä ja eri palvelualojen välistä joustavaa yhteistyötä. Pilotissa on henkilökunnan palautteissa tullut esille, että mielenterveyskuntoutujien ja -asiakkaiden fyysisiä oireita vähätellään ja herkästi oireet selitetään psyykkisen sairauteen kuuluvana. Fyysisten oireiden selvittelyn tukena voidaan käyttää kirjatuttuja diabetesriskitestin tuloksia. Kun riskitestin tulokset on kirjattu potilastietoihin, se on informatiivinen tieto fyysisestä voinnista, etenkin jos tuloksena on kohtalainen riski tai korkea riski, yli 14 riskipistettä. Diabetesriskin seulonnan avulla voidaan helposti ja nopeasti kartoittaa osallistujan terveydentila sekä elämäntavat. Riskitestin tarkoitus on myös yhtenäistää ja tasavertaistaa palveluja. Tämä lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta, kun käytettävissä olevat voimavarat ovat rajalliset. Hoidettavissa olevat fyysiset sairaudet jäävät usein mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien henkilöiden kohdalla hoitamatta. Lisäksi eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa aiheuttaa se, että moni mielenterveys- ja päihdekuntoutuja on työterveyshuollon ulkopuolella ja yksityisen terveydenhuollon maksut ovat liian kalliit. Tilannetta huonontaa myös kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Haasteena julkisella terveydenhuollolla onkin havaita hyvissä ajoin haavoittuvat ja syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät ja vähentää heidän eriarvoista kohtelua(Wahlbeck K. ym. 2008). Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Uuden Oulun malliin ensi vuoden alussa, lisäksi sähköiset Omahoito-palvelut tuovat uusia haasteita ja toimintatapoja. Siirtymävaiheessa ja jatkossa tarvitaan toimintamalleja, joilla erityisryhmät saavat samanveroisesti ja kattavasti tarjolla olevia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja. Vasta julkaistu tutkimustulos puolestaan tuo esille, että mielenterveyspotilaiden odotettavissa oleva elinaika on pidentynyt, ilmenee terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Miehillä elinikä on kohonnut parissakymmenessä vuodessa noin viisi ja naisilla seitsemän vuotta. Tutkijoiden mukaan tämä tulos kertoo siitä, että avohoidon lisääminen on ollut onnistunut ratkaisu. Tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan, eliniän pitenemiseen on vaikuttanut myös lääkehoito. Vakavasti päihdeongelmaisten hoidossa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla, heidän elinaikansa on lyhentynyt. Sairaalahoitoa saaneilla päihdeongelmaisilla eliniän odote oli jopa 20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä (Kaleva 9.2011). Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli Uusimmat tutkimukset ovat vain vahvistaneet liikunnan ja terveellisen ravinnon suotuisista vaikutuksista sairauksien ehkäisylle(Absetz ym. 2008). Tutkimukset osoittavat myös, että potilaan terveysvalintoihin vaikuttaminen on mahdollista ja neuvonnan tehostamisella on myönteinen vaikutus elämäntapoihin (Jallinoja ym. 2009). Färinrannan asumispalveluyksikössä tehtyjä muutoksia asukkaiden ravitsemukseen ja liikunnan lisäämisessä voidaan jatkossa soveltaa myös muihin mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköihin. Arviointiraportti, Naisten terveystarkastukset ja Mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli LÄHTEET: Absetz, P. Yoshida, S. Hankonen, N. ja Valve, R. 2008. Ryhmänohjaajan roolin ja käsitysten yhteys ohjattavien onnistumiseen elintapamuutoksessa. Hoitotiede 5. Bäckmand, H. & Lönnqvist, J. 2009. Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. THL, Yliopistopaino, Helsinki. D2D-hanke 2008. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Heiskanen T. Niskanen L. Lyytikäinen R. Saarinen PI, Hintikka J. Metabolic syndrome in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2003:64: 575 -9. Hintikka J & Niskanen L, 2005. Skitsofrenia lisää diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Huttunen Jussi 2010. Mieli ja keho – Sairauksien yhteen kietoutumisen haasteet. Mieli 2010, Kansalliset mielenterveyspäivät. Jallinoja P. Kuronen R. Absetz P. Patja K. 2006. Lääkehoidon, elintapahoidon ja ryhmäneuvonnan asema elintapasairauksien hoidossa. Tutkimus lääkäreiden ja hoitajien näkemyksistä Päijät-Hämeessä. Suomen sairaalahygienialehti 2006;4 Kaleva 11.9.2011. Mielenterveyspotilaiden eliniän odote pidentynyt. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009 – 2015. (Toim.) Partanen Airi, Moring Juha, Nordling Esa ja Bergman Viveca. Yliopistopaino. Helsinki 2010. Koponen H. 2011/9. Painonnousu psyykenlääkkeiden haittavaikutuksena. Suomen Lääkärilehti. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, 2008, yhteyshenkilö Tarja Ruotsalainen, ylilääkäri, tar- [email protected] Ruokamo Helena. 2011, Sähköpostikeskustelu 24.8.2011. Suomen sydänliitto ry, 2010. Ohjeita elintarvikenäyttelyn kokoamiseen. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. 5/2010. Innovaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä -kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta, Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta 2005 – 2009. Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus, 2008 ja D2D - Sydän -hanke, yhteyshenkilö Merja Hanski, ylilääkäri, [email protected] Wahlbeck K. ym. Quality in and equality of access ti healthcare services. healthQUEST. Country Report for Finland. STAKES Reports 1/2008, Helsinki 2008. yhteystiedot: Kristian Wahlbeck. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [email protected]. Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemushanke. 2006- 2008 http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/tyyppi_2 www.ouka.fi/diabetestesti http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00305
