Tehtäviä - Elämänkatsomustieto

1/345
22.Tehtäviä
23.Tehtäviä
24.Tehtäviä
25.Tehtäviä
26.Tehtäviä
FF1 Johdatus filosofiseen
ajatteluun
Versio 1.1
Lukion pakollinen kurssi
Kurssi pdf - muodossa on osoitteessa
http://etkirja.pp.fi/FI1.pdf
Tekstin alkuun pääset napauttamalla tästä.
Filosofian sanasto. Viimeksi päivitetty 1.1.2013.
3. Eurooppalaisen filosofian alku
1. Esisokraatikot
2. Tehtäviä
3. Tehtäviä
4. Esisokraattinen luonnonfilosofia
5. Tehtäviä
6. Tehtäviä
7. Tehtäviä
8. Tehtäviä
9. Tehtäviä
10.Tehtäviä
11.Tehtäviä
12.Nykyinen luonnonfilosofia:
4.
Sisällysluettelo
1. Opetushallituksen virallinen opetussuunnitelma
2. Mitä filosofia on
1. Sanan "filosofia" synty
2. Filosofisten kysymysten luonne
3. Tehtäviä
4. Kriittisyys
5. Tehtäviä
6. Objektiivisuus
7. Tehtäviä
8. Abstraktisuus
9. Tehtäviä
10.Paradoksit
1. Mikä on paradoksi
2. Esimerkki: Valehtelijan paradoksi
3. Valehtelijaparadoksin ratkaisuja
11.Tehtäviä
12.Sokraattinen menetelmä
13.Tehtäviä
14.Erityiskäsitteiteitä
15.Tehtäviä
16.Tehtäviä
17.Tehtäviä
18.Tehtäviä
19.Tehtäviä
20.Tehtäviä
21.Tehtäviä
5.
Luonnonfilosofian seura
13.Tehtäviä
14.Platonin ideaoppi (objektiivinen idealismi)
15.Tehtäviä
16.Tehtäviä
17.Tehtäviä
18.Tehtäviä
Aristoteles
1. Mitä Aristoteles tutki
2. Tehtäviä
3. Aristoteleen elämä
4. Tehtäviä
5. Aristoteleen opetukset
6. Tehtäviä
7. Aristoteleen siveysajattelu (etiikka)
8. Tehtäviä
9. Aristoteles ja politiikka
10.Tehtäviä
11.Aristoteles ja tieteet
12.Tehtäviä
13.Tehtäviä
14.Tehtäviä
15.Aristoteleen perintö
16.Tehtäviä
Filosofisten kysymysten suhde käytännöllisiin,
tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin
1. Onko tiede arvovapaata
2. Tehtäviä
3. Empirismi
4. Tehtäviä
5. Rationalismi
6. Tehtäviä
7. Deduktiivinen / induktiivinen
8. Tehtäviä
9. Deduktio
10.Tehtäviä
11.Kehäpäätelmä
12.Tehtäviä
2/345
13.Syllogismi
14.Prosessi
15.Tehtävä
16.Kategoriat
17.Tehtäviä
18.Mitä siveysajattelu tutkii
19.Siveysarvot ja muut arvot
20.Tehtäviä
21.Itseisarvot ja välinearvot
22.Tehtäviä
23.Arvoarvostelmat
24.Totuusarvostelmat (propositiot)
25.Tehtäviä
26.Velvoitteet ja arvot
27.Tehtäviä
28.Siveyssääntö
29.Tehtäviä
30.Velvoite
31.Tehtäviä
32.Valtarakenteiden arvot
33.Tehtäviä
34.Sisäinen oivallus (intuitio)
35.Tehtäviä
36.Käsityksiä siitä, mikä on hyvää
37.Tehtäviä
38.Keiden hyväksi
39.Tehtäviä
40.Vahinkoperiaate
41.Tehtäviä
42.Kultainen sääntö
43.Ketkä auttavat muita?
44.Tehtäviä
6. Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys
1. Käsitteitä
2. Tehtäviä
3. Eri käsityksiä
4. Tehtäviä
5. Jumalat kiinnostuivat siveydestä vasta
äskettäin
6. Tehtäviä
7. Jumalanlakinen siveys
8. Tehtäviä
9. Oman lapsen uhraaminen jumalille
10.Tehtäviä
11.Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta
siveydestä
12.Tehtäviä
13.Raiskauksen uhreja on teloitettu
14.Tehtäviä
15.Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa
16.Tehtäviä
17.Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt
siveydestä
18.Tehtäviä
19.Pelagiuksen käsitys
20.Tehtäviä
21.Tuomas Akvinolainen
22.Tehtäviä
23.Hillary Clinton: Uskonto voi vaikeuttaa
ihmisoikeuksien toteutumista
24.Tehtäviä
7. Elämän tarkoitus (ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)
1. Selityksen selityksiä
2. Savossa ei selitellä
3. Kuirt Baier selittämisen lajeista
4. Tehtäviä
5. Viinan syytä
6. Elämä on elämisen arvoista
7. Tahto elää
8. Onnellisuus tavoitteena
9. Tasa-arvo ja demokratia elämän
tarkoitukseen
10.Tehtäviä
8. Filosofian keskeiset osaalueet
1. Teoreettinen filosofia
2. Käytännöllinen filosofia
3. Muita jaotteluja
4. Tehtäviä
9. Todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia
peruskäsityksiä
1. Teleologia
2. Tehtäviä
3. Eksistentialismi (Olemassaoloismi)
1. Ihmistieteet
2. Heidegger
3. Sartre
4. Tehtäviä
5. Syysuhteeseen (kausaliteetti) perustuva
todellisuuskäsitys (kausaalinen realismi)
6. Tehtäviä
7. Syysuhteeseen perustuvan
todellisuuskäsityksen arvostelua
8. Tehtäviä
9. Tehtäviä
10.Hengen ja aineen (materian) suhde
1. Muita todellisuuskäsityksiä
2. Tehtäviä
3. Psykofyysinen ongelma
4. Tehtäviä
5. Huumesienet ja aivot
6. Tehtäviä
11.Mahdolliset maailmat
1. Puhe mahdollisista maailmoista
2. Tehtäviä
3. Mahdollisten maailmojen olemassaolo
4. Tehtäviä
5. Mahdollisten maailmojen luonne
6. Tehtäviä
7. Arvostelua
8. Tehtäviä
9. Mitä mahdollisilla maailmoilla on tekemistä
perusaineskiistan kanssa?
3/345
10.Tehtäviä
12.Mitä aineellinen todellisuuskäsitys (materialismi) on
1. Uskontojen määrittelemä kieli
2. Tehtäviä
3. Miten välttää sekaannuksia
4. Tehtäviä
5. Vanhin todellisuuskäsitys
6. Tehtäviä
7. Aineellinen todellisuuskäsitys ja ateismi
8. Tehtäviä
9. Aineen määrittelykiista
10.Tehtäviä
11.Viisauden ystävät sotajalalla
12.Korjattu aineen määritelmä
13.Tehtäviä
14.Esimerkkejä aineesta
15.Tehtäviä
16.Aineen olemassaolo
17.Tehtäviä
18.Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajat
torjuvat sieluaineen
19.Tehtäviä
20.Mikä on ihmiskunnalle parasta
21.Tehtäviä
22.Onko olemassa myös muita kuin minä?
23.Tehtäviä
24.Onko Platon historian vahingollisin
viisauden ystävä?
25.Tehtäviä
26.Oliot ja ominaisuudet
27.Tehtäviä
28.Monen todellisuuden kannattajat
29.Tehtäviä
30.Kahden todellisuuden käsitykset
31.Tehtäviä
32.Sivistyssanajoukon ovat luoneet uskonnot
33.Tehtäviä
34.Ihmistodellisuus karkeistuksena
35.Tehtäviä
36.Ajattelevat oliot etsivät karkeistuksia
37.Tehtäviä
38.Mittakaava määrää sen, millä asioilla on
merkitystä ihmisille
39.Tehtäviä
40.Kaiken selittäminen alkeishiukkasilla ei ole
tarpeellista eikä ihmisille edes mahdollista
41.Tehtäviä
42.Eräitä säilyvyyksiä
43.Tehtäviä
44.Totuuden ja uskon sekoittaminen keskenään
45.Tehtäviä
46.Dialektinen materialismi
47.Tehtäviä
48.Historiallinen materialismi
49.Tehtäviä
13.Tiedon lajeja
1. Tiedon lajeista
2. Immanuel Kantin lajittelut
3. Synteettinen tieto
4. Analyyttinen tieto
5. A posteriori -tieto
6. A -priori -tieto
7. Tehtäviä
8. Immanuel Kantin empiirinen realismi
9. Tehtäviä
10.Kiista kantilaisten ja ja loogisen empirismin
välillä
11.Tehtäviä
12.Ymmärryksen kategoriat
13.Tehtäviä
14.Syysuhde eli kausaliteetti
1. Tehtäviä
15.John Locke ja a priori
1. Tehtäviä
16.Willard Van Orman Quine ja jako analyyttisiin ja
synteettisiin väitteisiin
1. Taustaa
2. Quine loogista empirismiä vastaan
3. Mitä Quine väitti
4. Tehtäviä
5. Käsitteet ja kokemustieto
6. Tehtäviä
7. Samanmerkityksisyys
8. Tehtäviä
9. Olemassaolon suhteellisuus ja
kokonaisvaltaisuus
10.Tehtäviä
11.Empirismin kaksi dogmia
12.Tehtäviä
17.Jaakko Hintikka Quinen ajattelusta
1. Logiikan ja matematiikan analyyttisyys
2. Loogisten totuuksien informaatiosisältö on
nolla
3. Tehtäviä
4. Vanhat ongelmat, jotka on jo ratkaistu
5. Pintainformaatio ja syvyysinformaatio
6. Loogisen empirismin pääväite pitää
paikkansa
7. Quinen ulkopuolisen tarkkailijan asenne
8. Quinen ongelma on väärin asetettu
9. Penkkiurheilijat
10.Tehtäviä
11.Analyyttinen filosofia
12.Tehtäviä
13.Immanuel Kant ja looginen empirismi
14.Onko perintötekijöissämme ajatuksia
15.Tehtäviä
16.Ristiriitaiset kokemusväitteet ovat epätosia
17.Kaikki ihmiset eivät huomaa edes pahimpia
ristiriitoja
18.Tehtäviä
19.Myös matemaatikot tekevät ajatteluvirheitä
4/345
20.Tehtäviä
21.Loogisen päättelyn (deduktion) alkuperä
22.Tehtäviä
23.Mikä pätee kaikissa mahdollisissa
maailmoissa
24.Tehtäviä
25.Matematiikka esikuvana
26.Tehtäviä
27.Kokemustiedon varmuudelle ei ole loogisia
perusteita
28.Tehtäviä
29.Logiikka ei sano mitään todellisuudesta
30.Tehtäviä
31.Muuttumaton ja ikuinen todellisuus
32.Tehtäviä
33.Todellisuustietoa pelkällä ajattelemisella
34.Tehtäviä
35.Platonin aukko
36.Tehtäviä
37.Voimme saada tietoa todellisuudesta
38.Tehtäviä
39.Antiikin epäilijät
40.Tehtäviä
41.Inhimillinen käsitys todellisuudesta
42.Tehtäviä
43.Syysuhde ja ennustaminen
44.Tehtäviä
45.Todellisuuden olettava todellisuuskäsitys
46.Tehtäviä
47.Todellisuutta ei ole olemassa
-todellisuuskäsitys (subjektiivinen idealismi)
48.Tehtäviä
49.Oleminen on havaituksi tulemista
50.Tehtäviä
51.Voiko tulevaisuudesta sanoa yhtään mitään
52.Tehtäviä
53.Vain todellisten syiden löytämisestä on apua
54.Tehtäviä
55.Tiedon haltija eli kokija (subjekti) ja kohde
(objekti) ja sisältö (content)
56.Tiedon kokijan ja kohteen suhde
57.Tehtäviä
58.Käsitteiden määritteleminen on vaikeaa
59.Tehtäviä
60.Perinteinen käsitekäsitys
61.Tehtäviä
62.Perinteisen käsitekäsityksen arvostelua
63.Tehtäviä
64.Perinteisen käsitekäsityksen puolustaminen
65.Tehtäviä
18.Postmodernin (=jälkiuudenaikaisen)
määrittelemisestä
1. Postmodernismi pyrkii välttämään
täsmällisyyttä
2. Mikään lause ei merkitse sitä, mitä se sanoo
3. Tehtäviä
4. Mitä postmodernismi kieltää
5. Tehtäviä
6. Ei ole olemassa tietoa, on vain kertomuksia
7. Tehtäviä
8. Todellisuustutkimus (tiede) on umpikujassa
9. Tehtäviä
10.Kaaoskäsitys
11.Tehtäviä
12.Tieteet kaiken poikkeavan tappajina
13.Tehtäviä
14.Piilosisällöstä ristiriitoja
15.Tehtäviä
16.Tiede ei ole uskontoja totuudellisempi
17.Tehtäviä
18.Moderni ajattelu on pelkkä olkinukke
19.Tehtäviä
20.Ymmärrätkö seuraavan tekstin
21.Tehtäviä
19.Tieto ja sen postmoderni vastustus, totuuskammo
1. Inhimillinen tiedon jano
2. Tehtäviä
3. Haluamme tietää myös totuuden
4. Tehtäviä
5. Vastakkaiset käsitykset
6. Tehtäviä
7. Totuuskammo
8. Tehtäviä
9. Mihin totuuskammoiset tarvitsevat sanaa
"tieto"
10.Tehtäviä
11.Onko tieteenfilosofia elossa
12.Tehtäviä
20.Totuuskäsityksiä
1. Vastaavuuskäsitys (korrespodenssiteoria)
2. Tehtäviä
3. Yhteensopivuuskäsitys (koherenssiteoria)
4. Tehtäviä
5. Menestyksellisyyskäsitys (pragmaattinen
teoria)
Tehtäviä
Yksimielisyyskäsitys (konsensusteoria)
Tehtäviä
Onko totuus tarpeeton sana (deflationistinen
totuusteoria)
10.Tehtäviä
11.Käsitys, jonka mukaan käsitteen ”totuus”
alaa on nykyisestä laajennettava
12.Tehtäviä
21.Muodollinen (looginen) ja sisällöllinen
(materiaalinen) totuus
1. Perinteinen käsitys
2. Tehtäviä
3. Semideflationismi (semideflationism)
4. Tehtäviä
5. Mistä lauseista saa käyttää nimitystä ”tosi”?
6. Tehtäviä
6.
7.
8.
9.
5/345
22.Mitä olemassaolo on
1. Peruskysymyksiä
2. Tehtäviä
3. Metafysiikan lajeja
4. Tehtäviä
5. Onko tässä kirjassa metafysiikkaa?
6. Tehtäviä
23.Vapaus ja välttämättömyys
1. Mitä vapaa tahto tarkoittaa
2. Tehtäviä
3. Älykkäiden eläinten valintamahdollisuudet
4. Tehtäviä
5. Lainalaisuusoppi (determinismi) ja
satunnaisuusoppi (indeterminismi)
6. Tehtäviä
7. Päteekö satunnaisoppi (indeterminismi)
fysiikassa?
8. Kumpi on tosi, lainalaisuusoppi
(deterministi) vai satunnaisuusoppi
(indeterministi)?
9. Tehtäviä
10.Säännönmukaisuus (lainalaisuus,
determinismi) ja inhimillinen vapaus
11.Tehtäviä
12.Siveellinen vastuunalaisuus
13.Tehtäviä
14.Rikollisuustaipumuksen periytyvyydestä
1. Tutkimus: Väkivalta ei selity
yhdellä geenillä
15.Syyllisyys, ympäristö ja perintötekijät
(geenit)
16.Tehtäviä
24.Tietoa ja tietämistä koskevia peruskäsityksiä ja niiden
suhde tieteellisiin ja arkisiin käsityksiin
1. Väitetieto
2. Tehtäviä
3. Tiedon ja informaation ero
4. Tehtäviä
5. Tiedon määritelmä
6. Tehtäviä
7. Gettierin vastaesimerkit
8. Tehtäviä
9. Tiedon määritelmän parannusyrityksiä
10.Tehtäviä
11.Tiedon oikeuttaminen
12.Tehtäviä
25.Todellisuuskäsitys ja totuus
1. Eino Kailan käsitteistö
2. Tehtäviä
3. Todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys
4. Tehtäviä
5. Inhimillinen tieto
6. Tehtäviä
7. Riittääkö heikko tiedon määritelmä?
8. Tehtäviä
9. Käsitteen "tiede" ongelmallisuus
10.Tehtäviä
11.Siveyslauseiden suhteellisuus
12.Tehtäviä
13.Ajatustunnesiveys
14.Tehtäviä
15.Siveyden arvon kieltäminen (nihilismi)
16.Tehtäviä
26.Käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon
muodostumisessa
1. Käsite
2. Tehtäviä
27.Kuvailevat lauseet
1. Propositio eli väitelause
2. Arvottavat lauseet
3. Tehtäviä
28.Tiedon hankkimismenetelmät
1. Arvovallan (auktoriteetin) menetelmä
2. Tehtäviä
3. Uskon menetelmä
4. Tehtäviä
5. Sisäisen oivalluksen (intuition) menetelmä
6. Tehtäviä
7. Todellisuustutkimuksen (tieteellinen)
menetelmä
8. Tehtäviä
9. Ristiriidattomuus
10.Tehtäviä
11.Havaintojen merkitys
12.Tehtäviä
13.Yleistäminen havainnoista
14.Tehtäviä
15.Humen ongelma
16.Tehtäviä
17.Yksikin havainto voi kumota aikaisemmat
käsitykset
18.Tehtäviä
19.Fallibilismi
20.Tehtäviä
21.Tehtäviä
22.Vahva tai heikko todistuksen taakka on
väitteen esittäjällä
23.Tehtäviä
24.Itsekorjaavuus, itsenäisyys ja kehittyvyys
25.Voidaanko tiedettä arvostella?
26.Tehtäviä
29.Yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena
kysymyksenä
1. Yksilö ja yhteiskunta
2. Tehtäviä
30.Oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
1. Oikeudenmukaisuus
2. Tehtäviä
3. Oikeudenmukaisuuden sovellutuksia
4. Tehtäviä
5. Esimerkki: Nälkä
6. Tehtäviä
7. Miksi on lakeja ja mittapuita (normeja)
6/345
8. Tehtäviä
31.Vapaus arvona
1. Mitä vapaus on
2. Tehtäviä
3. Negatiivinen vapaus
4. Tehtäviä
5. Vapauden rajoitusten perusteluja
6. Tehtäviä
7. Negatiivisen vapauden arvostelua
8. Tehtäviä
32.Positiivinen vapaus (vai oikeus?)
1. Onko positiivista vapautta olemassa
2. Tehtäviä
3. Onko alkoholisti vapaa
4. Tehtäviä
5. Mielettömiä tekoja vapaasti
6. Tehtäviä
7. Voidaanko vapautta puolustaa
panssarivaunuin
8. Tehtäviä
33.Vapauden poistaminen: rangaistus
1. Rangaistusten puolustaminen
2. Rangaistus rikoksen sovittamisena
3. Tehtäviä
4. Sovittamisen arvostelua
5. Tehtäviä
6. Rangaistus rikosten ehkäisijänä
7. Tehtäviä
8. Arvostelua rangaistuksen ennalta ehkäisevän
vaikutuksen suhteen
9. Tehtäviä
10.Yhteiskunnan suojeleminen
11.Tehtäviä
12.Arvostelua yhteiskunnan suojelemiselle
13.Tehtäviä
14.Rikollisten kasvattaminen
15.Tehtäviä
16.Arvostelua rikollisten
kasvattamiskäsitykselle
17.Tehtäviä
34.Hyvän ja oikean käsitteet
1. Kuvaileva (deskriptiivinen) ja arvottava
(normatiivinen) siveysajattely (etiikka)
2. Siveystutkimus (metaetiikka)
3. Hyvä
4. Oikea
5. Tehtäviä
35.Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset ja niiden
arviointia sekä deontologinen siveys
1. Määritelmiä ja sivistyssanoja
2. Uskonnoissa on vevoitteita
3. Tehtäviä
4. Tehtäviä
5. Aatteeliset velvoitteet
6. Tehtävä
7. Velvollisuussiveys ja sen arviointia
8. Tehtäviä
9. Siveysperiaatteista
10.Tehtävä
11.Ehdottomat velvollisuudet
12.Tehtäviä
13.Ehdolliset velvollisuudet
14.Tehtäviä
15.Yleistettävyys, kultainen sääntö
16.Tehtäviä
17.Älä kohtele ihmisiä pelkkinä välineinä
18.Tehtäviä
36.Velvollisuussiveyden arviointia
1. Tyhjyys
2. Tehtäviä
3. Ristiriidat
4. Tehtäviä
5. Myös siveettömiä periaatteita voidaan
yleistää
6. Tehtäviä
7. Epäuskottavuus
8. Tehtäviä
37.Hyveet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Mitä hyvesiveys on
Hyveajattelun ongelmia
Tehtäviä
Onko suvaitsevuus hyve?
Mitä tahansa ei pidä suvaita
Se, mikä on toisissa olosuhteissa hyve, on
toisissa olosuhteissa pahe
7. Tehtäviä
38.Seuraussiveys (seurausetiikka)
1. Seuraussiveys on puhtaasti tekninen periaate
2. Tehtäviä
3. Mitä siveyttä ulkoavaruudesta tulleet
älylliset oliot noudattaisivat?
4. Tehtäviä
5. Miten seuraussiveys saa siveellisiä
ulottuvuuksia
6. Esimerkkejä
7. Tehtäviä
8. Mohismi
9. Tehtäviä
10.Suurin hyvinvointi
11.Tehtäviä
12.Siveellinen itsekkyys (egoismi)
13.Tehtäviä
14.Itsekkyyden filosofian historiaa
1. Bernard de Mandeville
2. Tehtäviä
3. Max Stirner
4. Tehtäviä
5. Friedrich Nietzsche
6. Moraalin alkuperä
7. Nihilismin ylittäminen
8. Kristinuskon taakka
9. Yli-ihminen
7/345
10.Natsit ja Nietzshe
11.Tehtäviä
12.Psykologinen egoismi (itsekkyys)
13.Tehtäviä
15.Muiden huomioiminen eli altruismi
1. Yleistä
2. Tehtäviä
3. Auguste Comte
4. Altruismi
5. Tehtäviä
6. Psykologinen altruismi
7. Tehtäviä
8. Altruismi ja yhteiskunta
9. Tehtäviä
10.Altruismi biologiassa
11.Tehtäviä
12.Vastavuoroinen altruismi
13.Tehtäviä
39.Seuraussiveyden arvostelua
1. Miksi seuraussiveyden arvostelua on syytä
käsitellä tässä kirjassa
2. Ihmissyöjäesimerkki
3. Tehtävä
4. Kidutus
5. Oppera ja urheilukilpailut
6. Sokrates ja sika
7. Tehtäviä
8. Auttaisiko seuraussiveys liikaa vähäosaisia?
9. Tehtäviä
10.Huono tai tahallisesti väärä seurausten
arviointi
11.Tehtäviä
12.Onko syyttömän tuomitsemisesta joskus
hyötyä?
13.Tehtäviä
14.Esimerkki: Raivostunut väkijoukko tappoi
jumalanpilkasta epäillyn miehen Pakistanissa
15.Tehtäviä
16.On tilanteita, joissa mikä tahansa siveys
johtaa omien normiensa kannalta katsottuna
huonoihin seurauksiin
17.Tehtäviä:
18.Pitäisikö terveiden luovuttaa elimensä
sairaille ja kuolla itse
19.Tehtäviä
20.Hyvinvointia lisäävät kemikaalit
21.Tehtävä
22.Pitääkö unohtunut velka maksaa
23.Tehtäviä
24.Kärsimysten vähentäminen
25.Tehtävä
26.Pitäisikö kaikki elämä hävittää?
27.Tehtävä
28.Seuraussiveyden lievennys: Sääntöjä
sisältävä seuraussiveys
29.Tehtäviä
30.Seuraussiveys asteittain kehittyvässä
yhteiskunnassa
31.Tehtäviä
32.Seuraussiveys ja uskonnot
33.Tehtäviä
40.Lisälukemista: Liberalismin synnyttämiä
seuraussiveyden muotoja
1. Tavallinen utilitarismi
2. Tehtäviä
3. Suora ja epäsuora utilitarismi
4. Tehtäviä
5. Preferenssiutilitarismi
6. Tehtäviä
41.Toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja
suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten
kauneuteen
1. Arvototuussiveys (siveellinen realismi)
2. Tehtäviä
42.Hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia käsityksiä
1. Eudaimonismi
2. Tehtäviä
3. Hedonismi, siveellinen
4. Tehtäviä
5. Tehtäviä
6. Hedonismi, psykologinen
7. Tehtäviä
8. Onnellisuus
9. Tehtäviä
10.Onni sattumana
11.Tehtäviä
43.Onnellisuus
1. Jo muinaiset ihmiset
2. Tehtäviä
3. Onnen voi periä vanhemmiltaan
4. Tehtäviä
5. Onnellisuustutkimus
6. Tehtäviä
7. Onneton rikas
8. Tehtäviä
9. Ole kaunis
10.Tehtäviä
11.Onni suosii rohkeaa
12.Tehtäviä
13.Avoimin mielin kohti uutta
14.Tehtäviä
15.Pelko ja huolet sokaisevat
16.Tehtäviä
17.Hyvä itseluottamus palkitaan
18.Tehtäviä
19.Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä
päiväkirjaa
20.Tehtäviä
44.Mikä ohjaa elämääni
1. Elämänohjeita
2. Tehtäviä
45.Mitä aiot tehdä elämälläsi
1. Terveellinen elämäntapa
8/345
2. Tehtäviä
3. Ei opettajakaan aina ymmärrä sitä, mitä hän
puhuu
4. Tehtäviä
5. Valintamahdollisuuksien säilyttäminen
6. Tehtäviä
7. Ympäristö, josta saa apua
8. Tehtäviä
9. Elämänsuunnitelma
10.Tehtäviä
11.Vastoinkäymiset
12.Tehtäviä
13.Emootioiden hallinta
14.Tehtäviä
15.Vapaa-aika
16.Tehtäviä
17.Todenmukainen todellisuuskäsitys
18.Tehtäviä
19.Propagandan torjuminen
20.Tehtäviä
21.Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa
22.Tehtäviä
46.Poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian
muodot
1. Tämä esitys on lyhennelmä
2. Pakko ja pakolla uhkaaminen
3. Tehtäviä
4. Yhteisön oikeutus
5. Tehtäviä
6. Valtiottomuus (anarkismi)
7. Tehtäviä
47.Anarkokapitalistin mietteitä rahasta
1. Valtio ja raha
2. Tehtäviä
48.Konservatismi
1. Vallitsevat arvot ja yhteiskunta on
säilytettävä
2. Koti, uskonto ja isänmaa
3. Uskonnon arvot ovat myös valtion arvoja
4. Tehtäviä
5. Historiaa
6. Tehtäviä
7. Vastavaikutusta järjen käytölle
8. Tehtäviä
9. Verenhimoiset alamaiset
10.Tehtäviä
11.Perustana jumalan maailmansuunnitelma
12.Tehtäviä
13.Satu ihmisruumiin eri elimistä
14.Tehtäviä
15.Luja valtio ja puolustustahto
16.Tehtäviä
17.Kokoomuksen syntyvaiheita
18.Tehtäviä
19.Yksityisomistukseen perustuva kapitalismi
20.Tehtäviä
21.J. K. Paasikivi
22.Tehtäviä
23.Perinne on ohje
24.Tehtäviä
25.Tasaisen kehityksen puolesta
26.Tehtäviä
27.Tiivistelmä konservatismin
perusperiaatteista
28.Tehtäviä
49.Liberalismi ja libertarismi
1. Historiaa
2. Klassinen liberalismi ja libertalismi
3. Hyvinvointiliberalismi eli sosiaaliliberalismi
4. Yksilön oikeudet
5. Suomen liberaalinen puolue
6. Tehtäviä
50.Individualismi ja kommunitarismi
1. Tehtäviä
51.Fascismi
1. Tehtäviä
52.Sosialismi
1. Kar Marxin sosialismin määritelmä
2. Tehtäviä
3. Karl Marxin kommunismin määritelmä
4. Tehtäviä
5. Sosialidemokratia
6. Forssan ohjelma 1903
7. Tehtävä
8. Tasa-arvo perusarvona
9. Tehtäviä
10.Tuotantovälineet hyvinvoinnin lisäämiseen
11.Tehtäviä
53.Valtio
1. Valtiomuodot
2. Tehtäviä
3. Oikean ja hyvän erottaminen
4. Tehtäviä
54.Tilapäistö eli prekariaatti
1. Uusi luokka
2. Tehtäviä
3. Epäonnistuja
4. Tehtäviä
5. Keitä kuuluu tilapäistöön
6. Tehtäviä
7. Tilapäisyys
8. Tehtäviä
9. Kaikki tilapäistöön kuuluvat eivät ole
työläisiä
10.Tehtäviä
11.Tilapäistön syitä
12.Tehtäviä
13.Monopolikapitalismi
14.Tehtäviä
15.Ongelman ratkaisuehdotukset
16.Tehtäviä
17.Epävarmuudessa elävät
9/345
18.Tehtäviä
19.Palkkatyön ulkopuolinen työ
20.Tehtäviä
21.Pahimmin syrjäytyneet
22.Tehtäviä
23.Toisten armoilla elävät
24.Tehtäviä
25.Tilapäistön järjestö
26.Tehtäviä
27.Järjestön tarkoituksena oli
28.Tehtäviä
29.Järjestö vaati
30.Tehtäviä
31.Voit vaikuttaa
32.Joustavuudesta on saatava kunnon korvaus
33.Ammattiliitot ovat piittaamattomia
tilapäistöstä
34.Tehtäviä
55.Yhteiskuntasopimus
1. Luonnontila
2. Tehtäviä
56.David Gauthier ja sopimussiveys
1. Kuka hän on
2. Kolme ajatusta
3. Tehtäviä
4. Hyvä ja paha
5. Tehtäviä
6. Ihmisen oikeudet
7. Tehtäviä
8. Luonnontila ei kannata
9. Tehtäviä
10.Oikeuksista luopuminen
11.Tehtäviä
12.Arvot henkilökohtaisia, rauha yhteinen
13.Tehtäviä
14.Minimaalinen siveys
15.Tehtäviä
16.Itsevaltias on kauhukuva
17.Tehtäviä
18.Ydinaseet
19.Tehtäviä
20.Pelko luo vihollisia
21.Tehtäviä
22.Sotatila
23.Tehtäviä
24.Siveydessä on sosiaalinen lataus
25.Tehtäviä
26.Sisäisen tahdon toiminta
27.Tehtäviä
28.Siveellinen riippumattomuus
29.Tehtäviä
30.John Locken ehto
31.Tehtävä
32.Huono-osaisimman hyvinvoinnin
maksimointi
33.Tehtäviä
34.Ylijäämä jaettu kykyjen mukaan
35.Tehtäviä
36.Minimaalisen suhteellisen myönnytyksen
periaate
37.Tehtäviä
57.Demokratian eli kansanvalta
1. Mitä demokratia tarkoittaa
2. Tehtäviä
3. Antiikin valtiomuotoja
4. Tehtäviä
5. Suora kansanvalta: kansankokous
6. Tehtäviä
58.Lähtökohtien tasa-arvo
1. Tehtäviä
59.Jaon (distributiivinen) oikeudenmukaisuus
1. Tehtäviä
60.John Rawls
1. Tehtäviä
61.Identiteetti
1. Mikä on identiteetti
2. Minuus, identiteetti, käsitteistä ei ole
yksimielisyyttä
3. Henkilöys eli persoonallisuus
4. Tehtäviä
5. Luonne
6. Tehtäviä
7. Minuus
8. Tehtäviä
9. Samaistuminen
10.Tehtäviä
11.Onko aito minuus olemassa
12.Tehtäviä
13.Nykyaikainen ja minuus
14.Tehtäviä
15.Hajanainen minuus
16.Tehtäviä
17.Pysyvä minuus
18.Tehtäviä
62.Meritokratia
1. Tehtäviä
63.Valetiede eli pseudotiede
1. Aiheen käsittely
2. Tiede ja valetiede
3. Tehtäviä
4. Tehtäviä
5. Tehtäviä
6. Tehtäviä
7. Tehtäviä
64.Feminismi
1. Feminismin muodot
2. Tehtäviä
3. Liberaalifeminismi
4. Tehtäviä
5. Radikaalifeminismi
6. Tehtäviä
7. Postmoderni feminismi
10/345
8. Tehtäviä
65.Uskonnonfilosofiaa
1. Missä on laajempi esitys?
2. Määritelmiä
3. Tehtäviä
4. Dogmatismi (vanhoista opeista kiinni
pitäminen)
5. Tehtäviä
6. Skeptisismi (epäilevyys)
1. Solipsismi
2. Epäilyn menetelmä
3. Tehtäviä
4. Cogito ergo sum
5. Cogito ennen Descartesia
6. Tehtäviä
7. Bernard Williamsin kritiikkiä
8. Tehtäviä
9. Antonio Damasion vastaväitteitä
ajatukselle "ajattelen, siis olen
olemassa
10.Tehtäviä
11.Tehtäviä
12.Tehtäviä
13.Tehtäviä
14.Tehtäviä
15.Tehtäviä
7. Tehtäviä
1. Tehtäviä
8. Uskonnollinen siveys (teologinen etiikka)
9. Tehtäviä
10.Ammattifilosofin esitys jumalatodistuksista
11.Onko uskonnosta siveyden perustaksi
12.Tehtäviä
66.Uskontojen todellisuuskäsityksiä
1. Sielunvalleusoppi
2. Viimeinen tuomio
3. Uskominen hyveenä
4. Taivas uskonnon siveyssääntöjen
noudattamisen palkkiona, Helvetti
noudattamatta jättämisen rangaistuksena
5. Voiko ihminen itse päättää, mihin hän uskoo
6. Tehtäviä
67.Luonnon järjestyksen todistus ja sen arvostelua
1. Todistus
2. Samankaltaisuuden heikkous
3. Kehitysoppi
4. Muita virheitä luonnon järjestyksen
todistuksessa
5. Paha
6. Johtopäätös
7. Tehtäviä
68.Ensimmäisen syyn todistus ja sen arvostelua
1. Todistus
2. Ristiriitaisuus
3. Ensimmäisen syyn todistus ei ole todistus
4. Muita virheitä ensimmäisen syyn
todistuksessa
5. Tehtäviä
69.Olemassaolo-opillinen (ontologinen) todistus ja sen
arvostelua
1. Eityhjä olemassaolo perustuu kokemukseen
2. Käsitteistä
3. Todistus
4. Tehtäviä
5. Käsitteiden olemassaolo
6. Pahan olemassaolo
7. Tehtäviä
70.Tieto, todistus ja jumalan olemassaolo
1. Määritelmistä
2. Pahan ongelma, sen ratkaisuyrityksiä ja
niiden arvostelua
3. Paha suuremman hyvän saavuttamiseksi
4. Samankaltaisuus taiteen kanssa
5. Tehtäviä
71.Vapaa tahto pahan ongelman ratkaisuna ja sen
arvostelua
1. Vapaan tahdon jumalatodistus
2. Kaksi kyseenalaista oletusta
3. Vapaa tahto ja ei pahaa
4. Jumalan väliintulo
5. Luonnollinen paha
6. Luonnonlakien hyväntahtoisuus
7. Tehtäviä
72.Ihmeet todisteina
1. Mikä ihme on
2. Ihmeet todisteina
3. Mikä on suurempi ihme
4. Ihmeet ovat aina epätodennäköisiä
5. Miksi ihmeisiin uskotaan
6. Eri jumalien väitetään tekevän ihmeitä
7. Tehtäviä
73.Pelurin todistus
1. Taustaa
2. Halpa hinta lisää myyntiä
3. Tehtäviä
4. Kuoleman jälkeisiä palkintoja on helppo
luvata
5. Tehtäviä
6. Onko jumalaan uskominen peliteoreettisesti
kannattavaa
7. Voimmeko päättää siitä, mihin uskomme
8. Todistuksen siveys
9. Tehtäviä
10.Todistus voidaan kääntää
11.Mikä on todennäköisyys sille, että jokin
jumala heittää helvettiin ne, jotka eivän
hänen olemassaoloonsa usko?
12.Nolla kertaa ääretön ei ole nolla eikä ääretön
13.Ääretön palkinto on teknisesti mahdoton
14.Tehtäviä
74.Ei-realistinen käsitys jumalasta
1. Uskonto pelkkänä välineenä
2. Peiteltyä jumalattomuutta (ateismia)
3. Ei-realismin muut seuraukset uskontojen
11/345
suhteen
4. Tehtäviä
75.Muita uskon ja ateismin väliin sijoittuvia
ajattelutapoja
1. Ei tietoa eli agnostisismi eli
jumalaongelmaisuus
2. Tehtäviä
76.Usko ja sen vaarat
1. Kuoleman jälkeinen onnellisuus
terroritekojen ehtona
2. Uskontojen aiheuttamien kärsimysten
kiistäminen
3. Tehtäviä
77.Taide
1. Mitä taide on?
2. Voidaanko taide määritellä
3. Yhteiset piirteet
4. Tehtäviä
78.Erilaisia käsityksiä taiteesta
1. Merkityksellinen muoto
2. Kehäpäätelmä
3. Periaatteessa kumoamaton
4. Tehtäviä
79.Taide ajatuksena tai tunteena taiteilijan päässä
1. Ovatko taideteokset vain jälkiä siitä, mitä oli
taiteilijan päässä
2. Kaventaa taiteen aluetta
3. Tehtäviä
80.Taide laitoksena
1. Mikä erottaa hyvän taiteen huonosta?
2. Kehäpäätelmä
3. Mistä syystä jotain pidetään taiteena
4. Tehtäviä
81.Taidearvostelu
1. Voidaanko taiteilijan tarkoitukset ja työ
erottaa toisistaan
2. Teoksen alkuperää ei pidä sekoittaa teoksen
merkitykseen
3. Iva
4. Rajoittaa liikaa taidearvostelua
5. Tehtäviä
82.Esitys, tulkinta ja alkuperäisyys
1. Suorituksen historiallinen alkuperäisyys
2. Arvostelua esityksen alkuperäisyyden
vaatimukselle
3. Hyvää voi olla myös muu kuin alkuperäinen
musiikki
4. Historiallinen tulkinta ei tee oikeutta
taiteilijan työlle
5. Tehtäviä
83.Taide ja huijaus
1. Onko alkuperäinen arvokkaampi kuin
väärennös
2. Hinta, itsekorostus, jäänteet menneisyydestä
3. Täydelliset väärennökset
4. Väärentäjän arvo taiteilijana
5. Taideväärennösten siveys
6. Tehtäviä
84.Käytännön siveysongelmiaongelmia
85.Esimerkki: abortti
1. Sosialismin kaatuminen ja abortti
2. Raskauden keskeytys Suomessa
3. Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko
vastustaa raskauden keskeyttämistä
4. Vanhoillisten käsitys
5. Asenteet tappamiseen
6. Kuolemantuomio
7. Syntymä
8. Elinkykyisyys
9. Elonmerkkien osoittaminen
10.Onko sikiön tappaminen väärin
11.Kieltävien lakien seuraukset
12.Lait ja yksityiselämä
13.Naisnäkökulma
14.Sikiön elämän arvo
15.Monet abortin vastustajat syövät tapettuja
eläimiä
16.Sikiö mahdollisena tulevana ihmisenä
17.Vastasyntyneiden tappaminen
18.Eri maissa eri asenteita
19.Raskauden keskeytyksen vaihtoehdot
20.Tehtäviä
86.Harjoitustyö
1. Tehtäviä
Alku
Opetushallituksen
virallinen
opetussuunnitelma
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
Tavoitteet
12/345
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden
erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää,
miten filosofiassa käsitteellistetään
todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja
arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen
tietämisestä ja siinä toimimisesta
• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten
väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä
hyvästä ja oikeasta.
Keskeiset sisällöt
• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten
luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,
tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin,
filosofian keskeiset osa-alueet
• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia
perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde,
vapaus ja välttämättömyys
• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia
perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin
ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja
perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen
suhde tiedon muodostumisessa
• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena
kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja
vapauden käsitteet
• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa
ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja
suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin
kuten kauneuteen, hyvää elämää ja
onnellisuutta koskevia filosofisia
näkemyksiä
Mitä filosofia on
Sanan "filosofia" synty
Pythagoraan (569 eaa. - 475eaa.) mukaan vain jumalat voivat
olla viisaita, siksi ihmisiä voidaan parhaimmillaankin kutsua
viisauden ystäviksi.
Sana "filosofia" (muinaiskreikaksi φιλοσοφία) on
noin 600-400 eaa. välisenä aikana antiikin
Kreikassa syntynyt käsite. 'Filosofia' johtuu kreikan
kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen
merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja
jälkimmäinen viisautta.
Mikään filosofian määritelmä ei ole kiistaton, ja
filosofian ala on muuttunut sen mukaan, millaisia
kysymyksiä siinä on eri aikoina käsitelty.
Filosofialle on asetettu mm. seuraavia mittapuita
(normeja):
1. Filosofia on pikemmin tutkimusmenetelmä
kuin joukko väittämiä tai oppeja.
2. Filosofia perustuu järkeen ja järkiperäisiin
perusteluihin (argumentteihin) ja pyrkii
välttämään perusteettomia oletuksia.
3. Tavoitteena on järjestelmällisyys, yleisyys ja
asioiden ymmärtäminen.
Todettakoon tässä, että ymmärtäminen
on inhimillinen käsite ja sitä käytetään
tässä kirjassa vain puhuttaessa ihmisistä.
Vaikka sana ”filosofia” on peräisin muinaisesta
(antiikin) Kreikasta, myös muualla maailmassa on
käsitelty samanlaisia aiheita.
13/345
kysytty ylioppilaskirjoituksissa.
Filosofian tohtorin tutkinnon korkeakoulussa suorittanutta
kutsutaan nykyään Suomessa filosofiksi.
Menneinä aikoina sanaa "filosofi" on käytetty
laajemmassa merkityksessä kuin nykyään.
Esimerkiksi Sokrateen (eli muinaisessa Kreikassa)
kerrotaan olleen ammatiltaan kivenhakkaaja.
Filosofisten kysymysten luonne
Muinaisessa Kreikassa filosofiaan kuului kaikki
tieto. Tämän jäänteenä Suomessa on filosofian
maistereita ja filosofian tohtoreita, vaikka nämä
eivät olisi opiskelleet päivääkään filosofiaa. Tämän
kirjoittaja on filosofiaa opeskellut filosofian
maisteri (ei siis filosofi).
Historiallisista syistä filosofiaan on jäänyt
keikenlaista sellaista, mikä ei kelpaa esimerkiksi
luonnontieteisiin.
Isaiah Berlin.
Isaiah Berlin sanoi, että filosofisiin kysymyksiin ei
voida vastata suoraan kokemuksen tai päättelyn
avulla.
Kaikkein merkillisin filosofian käsite on
metafysiikka.
Sana 'metafysiikka' syntyi tavasta nimittää
Aristoteleen (muinaiskreikkalainen) Fysiikan
jälkeisiä teoksia: τὰ μετὰ τὰ φυσικά, ”ta meta ta
fysika” (kreikan kielen meta = 'jälkeen', eli ”(kirjat)
jotka tulevat fysiikan (kirjojen) jälkeen”).
Näissä teoksissa pohdittiin fysiikan perustaa ja
kaikkeuden rakennetta.
Aristoteles itse kutsui niitä ”ensimmäiseksi
filosofiaksi”. Jo varhain oppineet alkoivat kutsua
näitä kirjoja nimellä μετὰφυσικά, Metafysiikka,
mikä perustui niiden sijaintiin Andronikos
Rhodoslaisen kokoamassa Aristoteleen teosten
kokoelmassa.
Toisaalla tässä kirjassa arvioidaan sitä, mitä
nykyinen metafysiikka on ja onko siinä järkeä.
Ilmeisesti siinä on Ylioppilastutkintolautakunnan
mielestä järkeä, koska tätä asiaa on syksyllä 2011
David Hume.
David Humen mukaan tosiasioista ei voida päätellä
arvoja.
Humen mukaan esimerkiksi siveyttä ja kauneutta
koskevia väitteitä ei voida johtaa päättelemällä
pelkistä tosiasioista (mukana pitää olla mielipiteitä,
hienommin sanottuna arvoja).
Seuraavassa luettelossa on joukko filosofisina
pidettyjä kysymyksiä.
1. Elämmekö kuvitelmissa, unissa...?
2. Kehittyykö kaikkeus kohti jotain
päämäärää?
3. Kuka minä olen?
4. Miksi ei kannata mennä aidan yli
matalimmasta kohdasta?
14/345
5. Miksi on unia? Onko unia?
6. Miksi pitää ponnistella, jos edessä on
ikuinen olemattomuus?
7. Mikä ihminen on?
8. Mikä on elämän tarkoitus?
9. Millainen on hengen ja aineen suhde?
10.Missä me elämme?
Tehtäviä
1. Keksikää kaksikymmentä filosofista
kysymystä lisää.
2. Keksikää kaksikymmentä kysymystä, jotka
eivät ole filosofisia.
3. Keksikää kaksikymmentä kysymystä, jotka
ovat mielettömiä.
4. Keksikää kysymys, johon on vaikea vastata.
5. Yrittäkää keksiä kysymys, johon on
mahdoton vastata.
11.Mistä ihminen on tullut?
12.Mistä maailma on tullut...? miten se on
syntynyt...? onko se ollut aina olemassa?
13.Mitä on todellisuus, onko sitä...?
14.Onko ihminen vain kone?
15.Onko ihminen vain mitätön hiukkanen
valtavassa kaikkeudessa vai sen kehittynein
olio?
16.Onko ikuisuutta?
17.Onko jokin elämäntapa toista parempi?
18.Onko jumalia? Riippuuko elämämme
jonkun ylipäättäjän mielialoista?
19.Onko ulkomaailma olemassa?
20.Onko olemassaololla tarkoitus?
21.Ovatko luonnonlait todellisia, vai
kuvittelemmeko ne, koska pidämme
järjestyksestä?
22.Ovatko unet oikeasti toinen todellisuus,
elämmekö me jonkun toisen unessa?
Kriittisyys
Sanalla kriittinen on suomen kielessä mm. seuraavat
merkitykset:
1. arvosteleva
2. epäilevästi suhtautuva, pessimistinen
kriittinen arvio talouden tilasta
3. erittäin tärkeä, onnistuminen on kriittistä
selviytymisellemme
4. rajatila, jossa tapahtuu jotain, kriittinen
massa, kriittinen paine. Kriittinen lämpötila
tarkoittaa korkeinta lämpötilaa, jossa kaasu
voidaan paineistamalla nesteyttää, ja
kriittinen paine tätä lämpötilaa vastaavaa
painetta.
5. (varsinkin ydinfysiikassa) kriittisen olotilan
saavuttanut, vasta viivästyneet neutronit
tekevät reaktorista kriittisen
Filosofiassa sanaa "kriittisyys" käytetään kahdessa
ensimmäisessä merkityksessä.
15/345
Yleisääntönä voidaan pitää, että ne
filosofit, jotka puhuvat suureen ääneen
kriittisyyden puolesta, sietävät kaikkein
vähiten omien ajatustensa arvostelua.
Tehtäviä
1. Miksi filosofit puhuvat kriittisyydestä
eivätkä arvostelevuudesta?
2. Onko hienoa olla kriittinen?
3. Kannattaako olla tosissaan kriittinen? Mitä
seurauksia kriittisyydestä voi olla?
4. Miksi lehdissä on palkattuja kriitikoita?
5. Eikö kriitikoita voitaisi korvata eri
mielipiteitä edustavilla ihmisillä?
Objektiivisuus
Objektiivisuus tarkoittaa henkilökohtaisesta
käsityksestä tai asenteesta riippumatonta,
puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää jne.
Objektiivisuus on eräs tieteelle esitetty vaatimus
(normi).
Eräs ajatus objektiivisuudesta perustuu siihen
käsitykseen, että on olemassa ihmisten
henkilökohtaisista mielipiteistä vapaa todellisuus,
mutta tämä ei ole välttämätöntä.
Tieteissä vaatimusta on pyritty toteuttamaan
luomalla yhtenäinen mittaus- ja
menetelmäjärjestelmä.
Objektiivisuusvaatimuksen tavoitteena on varmistaa
se, että tutkijan mielipide ei vaikuta tutkimuksen
kohteeseen eikä lopputulokseen, vaan lopputulos
perustuu tutkijan ja tutkittavan väliseen
vuorovaikutukseen.
Tämä pyritään varmistetaan mm. seuraavin
normein:
1. Samankaltaisissa tilanteissa vertailuun
käytetään samoja tunnusmerkkejä.
2. Täsmällisellä kielenkäytöllä varmistetaan se,
että esitettävä asia voidaan ymmärtää vain
yhdellä tavalla.
3. Tulokset ovat toistettavissa, jolloin toiset
tutkijat saavat samoilla koejärjestelyillä
samoja tuloksia.
4. Tulokset ovat yhtäpitäviä muiden tulosten
kanssa.
5. Tulokset eivät ole keskenään ristiriitaisia
Tehtäviä
1. Miksi filosofit puhuvat objektiivisuudesta
eivätkä puolueettomuudesta?
2. Tunnetko ketään puolueetonta ihmistä?
3. Luettele kolme lausetta, jotka eivät ole
puolueettomia.
4. Luettele kolme lausetta, jotka ovat
puolueettomia.
5. Keksi lause, joka näyttää puolueelliselta
mutta on puolueeton.
16/345
Abstraktisuus
Abstrakti, lat. abs-traho 'vetää pois'
(havaintoyhteydestä).
Tehtäviä
Abstrakti -sanalla on mm. seuraavia merkityksiä:
1. Käsitteellinen, yleisluontoinen, yleisiin
käsitteisiin perustuva. Vastakohta:
konkreettinen (kouriintuntuva)
2. Taiteessa: todellisuutta jäljittelemätön.
Vastakohta figuratiivinen (todellisuuden
kuvioita kuvaava) taide.
3. Erityisesti arkikielessä ja sävyltään
kielteisenä: epähavainnollinen,
vaikeatajuinen, hämärä.
4. Abstrahoimalla saatu, käsitteellinen,
yleistetty, pelkistetty.
5. Ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä
sellaisenaan todellisuuteen kuuluva.
6. Tieteellisen kirjoituksen tiivistelmä. Sana on
tullut käyttöön englannin kielen
vaikutuksesta (abstract).
Abstraktio voi tarkoittaa mm. seuraavia asioita:
1. käsite
2. käsitteiden muodostaminen toimintana,
yleistäminen, käsitteellistäminen
3. käsitteenmuodostuksen tulos
4. käsitteellinen ”kuva” tai ”malli” jostain
5. yleistävä käsite, yksinkertaistaminen
Filosofia sisältää hyvin paljon abstraktioita.
Abstrakteja käsitteitä on pyritty tässä kirjassa
kansantajuistamaan.
1. Miksi sanaa "abstrakti" käytetään runsaasti,
vaikka se on monimerkityksellinen?
2. Keksi kolme abstraktia lausetta.
3. Keksi kolme lausetta, jotka eivät ole
abstrakteja.
4. Kärsisikö viestintä siitä, että sanan
"abstrakti" sijasta käytettäisiin muita sanoja?
5. Onko abstrakti hieno sana vai tarpeeton
sivistyssana?
Paradoksit
Mikä on paradoksi
Paradoksi (kreikan sanoista παρά 'vastaan' ja δοξα
'oppi' tai 'käsitys') on väite, joka on näennäisesti
looginen (johdonmukainen) tai epälooginen.
Näennäisesti looginen väite johtaa loogiseen
ristiriitaan tai järjenvastaiseen tilanteeseen,
näennäisesti epälooginen väite on puolestaan
loogisesti selitettävissä.
Usein paradoksit liittyvät todeksi koettuihin
asioihin. Niihin liittyy usein myös sisään
rakennettu, joskus vaikeasti havaittava oletus, rajaus
tai sanojen käyttäminen eri merkityksissä.
Monet paradoksit ovat olleet merkittäviä
matematiikan, logiikan ja filosofian sekä erityisesti
uskontojen historiassa.
Esimerkki: Valehtelijan paradoksi
Paradoksi
17/345
Näin ollen lause "tämä lause on epätosi", sanoisi
todellisuudessa "tämä lause on tosi ja tämä lause on
epätosi".
Tämä on logiikan kielellä lause "A ja ei-A", mikä
on epätosi ja missä ei ole mitään paradoksaalista.
Tämä oppikirja
Valehtelijan paradoksi tarkoittaa filosofiassa ja
logiikassa mm. seuraavanlaisia väitteitä:
"Minä valehtelen nyt."
"Jos valehtelisin niin puhuisin totta."
"Tämä lause on epätosi."
"Valehtelen aina."
Näyttää siltä että jos edellinen henkilö puhuu totta,
hän valehtelee tai jos edellä mainittu lause on tosi,
se on epätosi, ja kääntäen, joten kyseessä on
paradoksi.
Valehtelijan paradoksi liitetään usein antiikin
Kreikan kreetalaiseen Epimenideehen (boin
700-600 eaa.), jonka väitetään esittäneen sen
muodossa
"Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita".
Toinen ratkaisu perustuu toisaalla tässä oppikirjassa
esitettyihin ajatuksiin.
Informaatio on järjestystä, johon
voidaan liittää jokin tulkinta. Näin
television kuva on informaatiota, mutta
sen kohina ("lumisade") ei sitä ole,
koska siinä ei ole järjestystä.
Nykyisin tunnetussa muodossa paradoksin muotoili
Kun joku sanoo "minä valehtelen", hän ei lisää
ensimmäisenä Eubulides (300-luku eaa.).
syväinformaatiota eli lauseen informaatiosisältö on
nolla.
Valehtelijaparadoksin ratkaisuja
Lause "minä valehtelen" ei lisää tietoamme millään
tavalla yksin esitettynä. Vasta muiden lauseiden
yhteydessä lause lisää informaatiota.
Esimerkiksi jos joku sanoo "minä valehtelen" ja
alkaa sitten valehdella, saamme hänen puhumistaan
lauseista jonkinlaista informaatiota.
Arthur Prior.
Arthur Prior
Paradoksin ratkaisuksi on esitetty muun muassa
(Arthur Prior, 1914-1964), että jokainen lause
sanoo epäsuorasti olevansa totta.
Paremmin saamme informaatiota, jos joku
esitelmänsä lopuksi sanoo "minä valehtelin" tai jos
hän esitelmänsä aluksi sanoo "nyt minä alan
valehdella" ja valehtele sitten.
Esitelmänsä keskellä hän voi luontevasti sanoa
"minä valehtelen".
Otan tällaisille lauseille käyttöön nimityksen
viittauslause eli referencing sentence.
Esimerkiksi "on totta, että kaksi plus kaksi on neljä" Koko joukko muitakin ratkaisuja on
on merkitykseltään sama kuin lause "kaksi plus
esitetty
kaksi on neljä".
18/345
Tehtäviä
1. Etsikää Internetistä viisi paradoksia lisää.
2. Tutkikaa, miten paradoksit ovat historian
kuluessa vaikuttaneet.
3. Keksikää oma paradoksi ja ratkaiskaa se.
Sokraattinen menetelmä
kaikissa ihmisissä, ja kysymysten ja annettujen
vastausten kautta kyselijä voi auttaa kysymysten
kohteena olevaa ”synnyttämään” ajatukset itsestään
ja tällä tavalla opettaa häntä.
Sokraattista menetelmää käyttämällä taitava
opettaja voi siis opettaa oppilaansa ajattelemaan
itse.
Kivenhakkaaja Sokrates, Platonin kirjojen päähenkilö.
Sokraattinen menetelmä (muinaiskreikaksi ἔλενχος,
elenkhos, 'kumoaminen') on keskustelua käyttävä
kysely- ja opetusmenetelmä. Se on ristikuulustelu
tiedon tai mielipiteiden löytämiseksi tai väitteiden
kumoamiseksi.
Menetelmän on Platon kuvannut esittäen Sokrateen Tehtäviä
keskustelujen pääkuulustelijana.
1. Käyttikö Sokrates johdattelevia kysymyksiä
(esimerkiksi joko olet lakannut lyömästä
Sokraattiseen menetelmään kuuluvat kysely,
vaimoasi)?
keskustelu sekä ristiriitaisten käsitysten ja selvästi
2. Mitä mieltä olet johdattelevista
virheellisten väitteiden kumoaminen.
kysymyksistä.
Sokraattisessa menetelmässä on kaksi vaihetta.
3. Mistä johtuu, että savolaiset käyttävät
sokraattista menetelmää?
Ensimmäisessä vaiheessa Sokrates
4. Ovatko savolaiset umpikieroja, kateellisia ja
tekeytyi itse tietämättömäksi ja pyysi
ilkeitä?
vastapuolelta opetusta jostain asiasta.
5.
Kuinka paljon sivistyssanoja Sokrates
Hän jatkoi kyselemistä, kunnes
käytti?
vastapuoli joutui ainakin myöntämään
6.
Missä yliopistossa Sokrates oli väitellyt
tietämättömyytensä puheena olleen
tohtoriksi.
aiheen suhteen.
7. Mikä arvosana hänen väitöskirjastaan
annettiin?
Toisessa vaiheessa, oppilaan
myönnettyä tietämättömyytensä,
Sokrates jatkoi aiheen käsittelyä
Erityiskäsitteiteitä
kyselemällä, tuoden näin aiheesta esiin
yhä uusia puolia, jotka voitiin lopulta
Filosofit käyttävät suurta määrää erityiskäsitteitä, ja
liittää yhteen käsitteen kuvaukseksi tai
ei ole varmaa, että filosofit edes itse ymmärtäisivät,
määritelmäksi.
mitä nämä käsitteet tarkoittavat.
Sokrateen mukaan tietämys totuudesta on piilevänä
19/345
kiistellään?
2. Olisiko ominaisuuksia olemassa, jos ei olisi
olemassa ihmisiä?
3. Mitä mieltä Galieo Galilei oli tästä asiasta?
4. Keksi hyvä määritelmä sanalle
"ominaisuus".
5. Mitä mieltä olet lauseesta "jumalia ei ole
olemassa mutta jumaluus on".
Onko yllä olevassa kuvassa olio?
Sana politiikka johtuu klassisen kreikan kielen
sanasta polis, kaupunki. Politiikan käsitteen
määrittelystä ei ole yhteisymmärrystä eikä tule
ollakaan, sillä asioiden oleellinen kiistanalaisuus
kuuluu mitä poliitisimpiin seikkoihin.
Ominaisuus viittaa filosofiassa, logiikassa ja
matematiikassa jonkin piirteen käsitteellistämiseen.
Yleiskielessä sanalla "politiikka" tarkoitetaan usein
Esimerkiksi punaisella oliolla on ”punaisuuden”
johonkin tiettyyn kokonaiskäsitykseen tai aatteeseen
ominaisuus.
perustuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan
valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin
Ominaisuuksilla voi olla edelleen omia
ominaisuuksia. Ominaisuus eroaa joukko-opillisesta asioihin tai jolla hoidetaan niitä. Usein sanaa
käytetään puolueiden toiminnasta.
luokan käsitteestä sikäli, ettei ominaisuuksilla ole
määrittelyjoukkoa, ja filosofisesta luokan käsitteestä
sikäli, että ominaisuuksien katsotaan olevan erillisiä Tehtäviä
niistä olioista, joilla ne ovat.
1. Luettele Suomen hallituspuolueet.
2. Keksi sanalle "politiikka" hyvä määritelmä.
Ominaisuuksien itsenäisen olemassaolon myöntävää
3. Voitko vaikuttaa yleisin asioihin?
kantaa kutsutaan (käsite)realismiksi, ja ne kieltävää
4. Haluatko vaikuttaa yleisiin asioihin?
kantaa nominalismiksi. Näiden väliin sijoittuu
5. Miten voit vaikuttaa yleisiin asioihin?
konseptualismi.
6. Keksi sanalle "politiikka" hyvä suomennos.
”Nominalismi” tulee latinan sanasta nomen (”nimi”).
7. Miksi kaikki ihmiset eivät ole kiinnostuneita
"Realismi" tulee latinan kielen sanasta res ("asia",
politiikasta?
"olio")
Konseptualismin (concept = käsite) mukaan
ominaisuudet ovat olemassa mutta vain mielessä,
eikä niillä ole ulkoista tai aineellista olemassaoloa.
Konseptualismi on usein ajateltu kolmanneksi
ratkaisuvaihtoehdoksi ongelmaan, nominalismin ja
käsiterealismin väliin sijoittuvaksi käsitykseksi.
Usein sitä kuitenkin pidetään nominalismina.
Tehtäviä
1. Miksi ominaisuuksien olemassaolosta
Reduktio (reduction) tarkoittaa mm. jonkin
käsitteen palauttamista viittaamalla johonkin
perustavampaa laatua olevaan.
Tätä sanaa ei kannata suosia, sillä
sanalla on satoja eri merkityksiä.
Tehtäviä
• Miksi sanalla "reduktio" on huono maine?
20/345
Selitys
1. yksinkertainen, ymmärrettävä selvitys
jostain tapahtumasta tai tekstistä
Selitys oli hyvin yksinkertainen.
2. tapahtumasarja, keinot tai menetelmä, jolla
tehdään jokin asia ymmärrettäväksi
Tehtäviä
1. Mitä subjektiivisia käsityksiä sinulle on
opetettu tänään koulussa?
2. Mistä tapahtumasta olit viimeksi eri mieltä
muiden kanssa?
3. Mistä erimielisyytenne johtui?
Eksoplaneetoista selitys auringon
kemialliselle anomalialle.
Uusi selitys Mozartin kuolinsyyksi.
3. tulkinta jonkin tekstin sisällöstä
Galatalaiskirjeen selitys
4. jutun ideapaljastus, arvoituksen ratkaisu
Kaikista raivostuttavimpia vitsejä ovat
ne, jotka kaipaavat selitystä.
5. syy, tekosyy selitettynä vuolain sanoin
Kun taidot loppuu niin selitys alkaa.
6. päämäärä tai tavoite
Tehtäviä
• Keksikää selitys sille, että lukiossa opetetaan Tabula rasa (latinaa), suom. tyhjä taulu, on käsitys,
jonka mukaan ihminen syntyy "pää täysin tyhjänä",
filosofiaa.
ja ihmisen minuus rakentuu täysin syntymän
jälkeisten kokemuksien pohjalta.
John Locken ajattelussa tyhjällä taululla tarkoitetaan
tietoteoreettista ajatusta siitä, että ihmiset tulevat
maailmaan ilman synnynnäisiä ajattelusääntöjä
havaintomaailmalle.
Ymmärrys muodoista, väreistä, syysuhteesta
(kausaliteetista) tai siveydestä (moraalista) syntyy
Locken mukaan puhtaasti kokemusten ja
havaintojen perusteella. Näin ollen ihmisellä ei ole
synnynnäistä tietoa.
Subjektiivisuudella (lat. subjectivus) eli
puolueellisuudella tarkoitetaan ihmisen
omakohtaisesta tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa
ja usein myös puolueellista käsitystä, viitaten
esittäjän ajattelutapaan. Subjektiivisuuden
vastakohta on objektiivisuus (puolueettomuus).
Filosofiassa subjektiivisuus viittaa tulkintoihin,
jotka liittyvät kunkin henkilön henkilökohtaisiin ja
ainutkertaisiin kokemuksiin ja ovat läsnä vain hänen
omassa tietoisuudessaan.
Vaikka kokemusten aikaansaavat syyt ovat
puolueettomia (objektiivisia) ja kaikkien saatavilla
(kuten tietyn valonsäteen aallonpituus), kokemukset
itsessään ovat vain ne kokevan henkilön saatavilla
(kuten aistittu väri tai sävy).
Myöhemmin yhteiskuntatieteissä tyhjän taulun
ajatus on ymmärretty niin, että ympäristö määrää
melko pitkälle henkilön minuuden rakentumisen.
Hyvin yleinen käsitys on, että yksilön perintötekijät
antavat ihmisen aivoille sellaisia valmiuksia, joita
esimerkiksi ihmiselle sukua olevilla eläimillä ei ole.
Tietysti perintötekijät antavat eläimille
monipuolisen valikoiman valmiuksia.
Tehtäviä
1. Mitkä mielipiteet olet ajatellut itse ja mitkä
olet omaksunut muilta?
2. Mitä synnynnäisiä ajattelutaipumuksia
sinulla on?
3. Missä iässä ajattelit, että olet "minä"?
21/345
Tehtäviä
Tiedon subjekti (kokija) ei tiedosta maailmaa
toimettomana (passiivisesti) vaan toimimalla
(aktiivisesti) jo olemassaolevien mallien avulla.
Pekan pitää tietää se, mitä tarkoittavat auton
bensamittarin merkinnät ja viisarin erilaiset asennot,
pitää tietää se, että kulkeakseen auto tarvitsee
polttoainetta jne.
Tiedon kantaja on kokija, teksti, valokuva,
savumerkki, piirros jne.
Tehtäviä
1. Onko olemassa sellaista tietoa, jolla ei ole
kokijaa tai kantajaa (subjektia)?
2. Onko olemassa sellaista tietoa, jolla ei ole
kohdetta (referenssiä)?
3. Mikä on vähäisin määrä tietoa?
Tieteellinen menetelmä (tieteellinen metodi) on
tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen
menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta
tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Tieteellinen menetelmä ei ole yksinkertainen
työohje vaan viitteistö siitä, kuinka tiedettä
kannattaa tai tulee tai on viisasta harjoittaa. Se myös
käytännössä poikkeaa suuresti eri tieteenalojen
välillä.
1. Opetetaanko kouluissa tiedettä?
2. Onko koulussa jaettava tieto vanhentunutta?
3. Mikä koulussa opetetusta ei ole mielestäsi
terpeellista?
Tieteellinen realismi (reality = todellisuus) on
käsitys, joka korostaa tieteen merkitystä
todellisuuden ymmärtämisessä. Sen mukaan tieteen
käsitysten kuvaama todellisuus on ainakin likipitäen
tosi todellisuus, sellaisena kuin se on.
Tieteenfilosofiset realistit ajattelevat, että tieteen
käsitykset (teoriat) menestyvät koska ne vastaavat
todellisuutta, eli koska käsityksen (teorian) luomat
odotukset vastaavat sitä, mitä on todellisuudessa
olemassa tai mitä todellsiuudessa tapahtuu.
Tehtäviä
1. Miksi myös sellaiset käsitykset, jotka eivät
vastaa todellisuutta, saattavat menestyä?
2. Ihmisillä on taipumus uskoa todeksi mitä he
toivovat todeksi? Miten tilannetta voitaisiin
parantaa?
3. Miksi ihmiset ovat usein kiinnostuneista
harvinaisita ta uskomattomista tapauksista
eivätkä niistä asioista, joiden tietämisestä
olisi heille eniten hyötyä?
Todettakoon jo tässä, että on suuria
erimielisyyksiä siitä, millaista
tieteellistä menetelmää pitäisi käyttää tai
onko sellaista ylipäätään olemassa.
Kuka on Adolf Hitleriä kättelevä lihava mies?
22/345
Totalitarismi ("total" on kaiken kattava) on
poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu
yhteiskunnan kaikille aloille.
Tehtäviä
• Miksi valistusaate ei ole vielä levinnyt
Suomeen?
Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä
totalitarismi on käytetty kuvaamaan Stalinin aikaista
Neuvostoliittoa, Mussolinin fasistista Italiaa ja
Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa.
Käsitteitä totalitarismi ja totalitaarinen järjestelmä
alettiin satunnaisesti käyttää 1930-luvulla sellaisista
yksinvaltaisista valtioista, joille on ominaista tietyn
poliittisen aatteen ehdoton valta, muun poliittisen
Suomen kielen sana valtio on johdos sanasta valta.
toiminnan tukahduttaminen sekä yhteiskunta- ja
Sanan kehitti ilmeisesti Paavo Tikkanen vuonna
talouselämän asettaminen palvelemaan tämän
1846, ja sitä käytti ensimmäisen kerran Rietrikki
poliittisen suuntauksen tavoitteita.
Polén seuraavana vuonna Suometar- lehdessä
Myös Italian Benito Mussolini puhui totalitaarisesta ilmestyneessä matkakertomuksessa. Aiemmin
samassa merkityksessä oli käytetty muun muassa
valtiosta (ital. lo stato totalitario).
sanoja valtakunta, riikki ja kruunu.
Toisen maailmansodan jälkeen käsite totalitarismi
Nimi Valta on ollut käytössä hyvin kauan,
levisi tutkijoiden käytöstä nopeasti yleiseen
esimerkiksi kolmikymmenvuotisessa sodassa soti
käyttöön sekä tiedotusvälineissä että poliitikkojen
tämän kirjoittajan vaimon esi-isä, jonka nimi oli
puheissa.
Valta.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että maailmaa on hallittu
pitkään totalitaarisilla menetelmillä?
2. Ovatko totalitaariset hallitsemismenetelmät
mielestäsi tehokkaita?
3. Mitkä ihmisten alistamismenetelmät ovat
tulleet totalitarismin tilalle?
4. Mitä "totalitarismi" on suomeksi?
5. Missä määrin nykyinen Suomi on
totalitäärinen?
Valistus oli 1700-luvun jälkipuoliskon
eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun
muassa järjen ja tiedon merkitystä. Valistusaate
pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin muutoksiin
kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla.
Tehtäviä
• Mitä valtio tarkoittaa?
Eurooppalaisen
filosofian alku
Esisokraatikot
Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan
filosofeja, jotka vaikuttivat 600 — 400 -luvuilla eaa.
23/345
Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta
varsinaisen länsimaisen filosofian usein ajatellaan
alkaneen.
Länsimaisen filosofian historia alkoi Kreikassa
Joonian saarilla ja Vähän-Aasian (nykyisin Turkki)
kreikkalaisissa siirtokunnissa noin vuonna 600 eaa.
Tällä ensimmäisellä "esisokraattiseksi" kutsutulla
aikakaudella Kreikan filosofia oli etupäässä
luonnonfilosofiaa — ajattelijat etsivät "alkuainetta"
(arkhe), josta kaikki on muodostunut, sekä pyrkivät
selittämään havaitsemiaan luonnonilmiöitä ja
löytämään luonnossa vallitsevia
säännönmukaisuuksia (lainalaisuuksia).
Tehtäviä
• Mistä johtui, että eurooppalainen filosofia
alkoi Kreikasta?
Samaan maantieteelliseen ryhmään kuuluneet
filosofit ajattelivat useista asioista eri tavalla.
Siihen aikaan pohdittiin mm. maailman syntyä ja
koostumusta, maailman perusaineksia, äärellisyyttä
ja äärettömyyttä, aineen jakautumista pienempiin
osiin, muutosta sekä säilyvyyttä, harhoja ja
tosiolevaista.
Parmenideelle (n. 500 eaa.) järkiperäisyys
(rationalismi) tarkoitti ennen kaikkea tehtyjen
päätelmien ristiriidattomuutta. Tavoitellessaan
ristiriidattomuutta hän päätyi ristiriitaan
arkikokemusten kanssa.
Parmenideen oppilas Zenon Elealainen (noin
490–430 eaa.) jatkoi tätä työtä ja esitti useita
ajatuksia, jotka pakottivat kyseenalaistamaan joko
käytetyn päättelyn (logiikan) tai arkikokemuksen.
Ensimmäisenä esisokraatikkona pidetään usein
Thalesta. Hänen lisäkseen esisokraattisiin
luonnonfilosofeihin ajatellaan kuuluneen muun
muassa Pythagoras, elealaiset Parmenides ja Zenon
Elealainen, Herakleitos, Empedokles, Anaksagoras,
sekä atomistit Leukippos ja Demokritos.
Atomi (muinaiskreikaksi ἄτομος, atomos,
jakamaton) on muinaiskreikkalaisesssa ajattelussa
aineen pienin osa. Nykyään nimitystä "atomi"
käytetään alkuaineiden pienimmistä yksiköistä,
vaikka paljon atomia pienempiä hiukkasia
tunnetaan.
Herakleitos (noin 535–475 eaa.) ratkaisi ongelman
toteamalla, että todellisuus itsessään on
ristiriitainen. Hän sanoi kaiken maailmassa
virtaavan, kun taas todellista tietoa saadaan vain
Atomeista puhutaan myös käsiteltäessä esimerkiksi muuttumattomista asioista.
yksinkertaisia lauseita tai yhteiskunnan yksilöitä.
Näistä filosofeista ja heidän käyttämistään
ajatuksista ei ole säilynyt kovin paljon tietoa.
Vaikka he kirjoittivat lukuisia teoksia, niistä ei ole
säilynyt yhtään kokonaista. Tiedämme heistä vain
myöhempien filosofien, historioitsijoiden
(merkittävimpänä Diogenes Laertios) ja yksittäisten
tekstikappaleiden välityksellä.
Kristityt tuhosivat näiden ajattelijain kirjoja, ja
muslimit jatkoivat tätä tuhoa.
Käsitteen "esisokraatikot" on kansanomaistanut
ennen kaikkea Hermann Alexander Diels
teoksellaan Die Fragmente der Vorsokratiker
(1903).
Todellisuudessa kaikki esisokraatikoihin luetut
filosofit eivät eläneet ennen Sokratesta, esimerkiksi
Muinaisroomalainen Diogenes Laertios (200-luku)
Demokritos ja Diogenes Apollonialainen olivat
on jakanut kreikkalaisen filosofian synnyn
Sokrateen nuorempia aikalaisia.
joonialaiseen ja italialaiseen filosofiaan. Sanojen
"filosofia" ja "filosofi" katsotaan olevan peräisin
Pythagoraan (noin 570–495 eaa.) piiristä.
Diogenes Laertios
24/345
Tehtäviä
1. Mistä johtui, että joillain
muinaiskreikkalaisilla oli aikaa ja
kiinnostusta pohtia filosofisia kysymyksiä?
2. Keksitkö sinä uusia ajatuksia?
3. Missä olosuhteissa keksit uusia ajatuksia?
Esisokraattinen luonnonfilosofia
Empedokles (n. 492-432 eaa.) lisäsi alkuaineisiin
maan ja piti kaikkia näitä neljää yhdessä maailman
perusaineina.
Anaksagoras (n. 500—428 eaa.) sanoi ensimmäisiä
periaatteita olevan äärettömästi ja esitti, että ne
ainoastaan muuttuvat toisikseen yhdistymisen ja
eroamisen kautta.
Tunnusomaisin piirre esisokraatikoille oli
luonnonilmiöiden ja kaikkeuden olemuksen
pohtiminen.
Hesiodos ja Parmenides selittivät maailman synnyn
rakkauden ja riidan kautta.
Tehtäviä
Tätä heidän harjoittamaansa filosofiaa kutsutaan
luonnonfilosofiaksi. Tämän tyyppinen filosofia oli
1. Mistä johtui, että luonnonfilosofit hylkäsivät
yhteisössään arvostettujen ”viisaiden miesten”
uskontojen käsitykset ja ryhtyivät
vapaa-ajan harrastusta, eikä sitä ollut tarkoitettu
selittämään luontoa omilla havainnoilla ja
koko kansalle.
omalla järjellä?
2.
Miksi keksittiin niin monia erilaisia
Luonnonfilosofit (fysikoi, fysiologoi) hylkäsivät
käsityksiä?
perinteiset uskonnolliset selitykset havaitsemilleen
3.
Kuinka monta perusainetta nykyään
luonnonilmiöille ja etsivät niille järkiperäisempiä
tunnetaan?
selityksiä.
Tyypillisiä luonnonfilosofien kysymyksiä olivat:
1. Mistä kaikki tulee? (Maailman perussyy)
2. Mistä kaikki on tehty? (Maailman perusaine
eli arkhe)
3. Kuinka voidaan selittää luonnon
monimuotoisuus?
4. Miksi kaikki voidaan kuvata matematiikan
avulla?
Thales (noin 624–546 eaa.), jota pidetään tällaisen
filosofian perustajana, esitti veden olevan kaiken
perusaines.
Anaksimenes ja Diogenes Apollonialainen pitivät
kaiken alkusyynä ilmaa.
Hippasos ja Herakleitos selittivät maailman tulen
avulla.
Demokritos.
Atomisteille Leukippos ja Demokritos (n. 460–370
eaa.) perusolevainen muodostui jakamattomista
perushiukkasista ja tyhjiöstä.
25/345
monessa eri merkityksessä omien mieltymystensä
mukaan. Sana dialektiikka on muodostettu kreikan
kielen verbistä dialegesthai, joka tarkoittaa
'keskustella'.
Tehtäviä
1. Pidätkä keskustelemisesta?
2. Onko keskustelemisesta hyötyä?
3. Voidaanko pelkästään keskustelemalla
keksiä mitään uutta?
Pythagoralaiset pitivät numeroita kaikkeuden
perusosina ja sanoivat, että koko kaikkeus on
luvuilla ilmaistavissa olevaa sopusointua ja itsekin
luku.
Luonnonfilosofia oli vallalla filosofiassa
Sokrateehen asti. Etiikan (siveysajattelun) ajatellaan
tulleen länsimaiseen filosofiaan Sokrateen aikana ja
dialektiikan Zenon Elealaisen aikana. Tietysti
inhimillistä siveysajattelua on ollut hyvin paljon
kauemmin, mutta aikaisemmin eläneet ihmiset eivät
älynneet kutsua ajatteluaan etiikaksi.
Tehtäviä
1. Mistä johtui, että atomistinen käsitys
luonnosta unohtui melkein kahdeksi
tuhanneksi vuodeksi?
2. Mistä luonnonfilosofien kiinnostus
matematiikkaan johtui?
3. Miksi Sokrateen aikana alettiin pohtia
aikaisempaa perinpohjaisemmin myös
siveyskysymyksiä?
Dialektiikka (muinaiskreikaksi διαλεκτική τέχνη,
dialektikē tekhnē) on antiikin kreikkalaisten
käyttöön ottama ja filosofien käyttämä
keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään
totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia
käsityksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Eri filosofit ovat käyttäneet sanaa eri aikoina
Diskurssilla (lat. discursus, juosta
ympäriinsä) tarkoitetaan yleisesti
kirjoitettua ja puhuttua viestintää.
Käsitteen merkitys vaihtelee
viitekehyksestä riippuen:
• keskustelun käsitteen laajennus
• Tietyn tyyppiseen toimintaan
liittyvä yhtenäinen kielenkäyttö.
Esim. talousdiskurssi,
lääketieteen diskurssi,
uskonnollinen diskurssi
• Michel Foucault'lla: kunkin
aikakauden kielessä ilmenevä
ymmärrys todellisuudesta
4. Pitäisikä sana "dialektiikkka" korvata sanalla
"diskurssi", kuten eräät itseään viisaina
pitävät ajattelevat nykyään?
Muinaiskreikkalaiset ajattelivat yleisesti, että aine
on ollut olemassa jo ennen jumalia.
26/345
Tehtäviä
1. Mistä johtui, että jotkut muinaiskreikkalaiset
lakkasivat uskomasta jumaliin?
2. Miksi halutaan väittää, että jumaliin
uskomattomia ei ole ollut kuin
poikkeuksellisina aikoina?
3. Onko jumaliin uskomattomia ollut mielestäsi
aina olemassa?
Milon Afrodite (Louvren museossa).
Muinaikreikkalaiset jumalat kuvattiin
ihmishahmoisina. Monilla jumalilla oli ihmisen
muoto ja ominaisuudet mukaan lukien kaikki
ihmisten hyveet ja paheet.
Matematiikka ja tähtitiede kehittyivät samaan
aikaan. Tähtien tutkiminen oli tärkeää paitsi
uskonnoille, johon liittyi usein tähdistä
ennustamista (astrologiaa), myös maanviljelylle,
jonka kannalta esimerkiksi Niilin tulvimisen
ajoituksen ennustaminen oli tärkeää. Myös
geometria (mittausoppi) hyödytti maanviljelyä
maanmittauksen muodossa.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, mitä maanviljelyyn ja
kalenteriin liittyviä sananparsia käytettiin
vielä sata vuotta sitten Suomessa?
2. Mitä kuuhun liittyviä uskomuksia oli vielä
viime vuosisadalla?
3. Miksi horoskooppeihin uskovia on yhä?
Filosofien oli helppo hyökätä näitä taruja vastaan.
Esimerkiksi esisokraatikko Ksenofanes (570-480
eaa.) on tunnettu siitä, että hän pilkkasi ajatusta
jumalten ihmisen kaltaisuudesta. Hän sanoi, että jos
hevoset voisivat kuvitella jumalia, niiden jumalilla
olisi hevosten muoto.
Egyptin lisäksi kehitystä tapahtui mm
Mesopotamiassa (nykyinen Irak) ja Persiassa
(nykyinen Iran) ja monissa muissa paikoissa.
27/345
asenteisiin, koska tuli ilmeiseksi, että tätä
menetelmää käyttäen voitiin tehdä uusia elämää
helpottavia keksintöjä.
Toinen vaatimus selityksen järkiperäisyydelle oli se,
että se tarjosi johdonmukaisen kokonaisuuden,
jonka avulla erilaiset havainnot voitiin yhdistää ja
selittää yhdessä.
Johdonmukaisuus ei ollut usein sekä sisäisesti että
keskenään ristiriitaisten uskonnollisten tarujen
Kreikkalaiset omaksuivat monia näistä ajatuksista ja vahvimpia puolia.
taidoista, koska maan sijainti oli sopiva ja
Useilla esisokraatikoilla vastaukseen liittyi jokin
kauppayhteydet laajat. Muun muassa Thaleen
arkhē, alkuperuste, joka tarjoaisi selityksen kaikkiin
kerrotaan matkustelleen Egyptissä ja oppineen
esitettyihin kysymyksiin yhtä lailla olemassaolosta,
matematiikkaa papeilta.
aineesta, muutoksesta kuin liikkeestä.
Kreikkalaisten kehittyvien kaupunkivaltioiden
tilanne helpotti kehitystä: monien kaupunkien
hallintomuoto suosi vapaiden miesten opiskelua, ja
ajatuksella ja puheella oli tietyissä rajoissa aiempaa
suurempi vapaus. Orjuuden vuoksi vapailla miehillä
oli tarvittavaa vapaa-aikaa.
Määritelmällisesti tämän tuli olla jotain, jota voitiin
joko havaita luonnossa tai joka voitiin päätellä
havainnoista.
Tyypillisissä vastauksissa arkhē oli joku
alkuaineista tai niiden yhdistelmä.
Tehtäviä
1. Mitkä elinkeinot ovat lisänneet tietojen ja
taitojen leviämistä?
2. Mitkä elinkeinot ovat hidastaneet tietojen ja
taitojen leviämistä?
3. Leviääkö tieto nykyään kaikille niille, jotka
sitä tarvitsisivat?
Sen sijaan uskonnollisen ja filosofisen selityksen
ero oli selityksen järkiperäisyydessä. Ensimmäiset
filosofit, tai myöhemmät ajattelijat, jotka kuvasivat,
kuinka filosofia syntyi, ajattelivat, että hyvä selitys
perustui johonkin muuhun kuin perinteisiin
käsityksiin, joihon kuuluvat myös ihmisen kaltaisia
jumaluuksia sisältävät tarut.
Heille järkiperäinen selitys tarkoitti sitä, että luontoa
pyrittiin selittämään ainoastaan siitä itsestään käsin.
Esimerkiksi Thales päätyi ajatukseensa
vedestä kaiken alkuperusteena
havaittuaan, että kaikkialla missä on
elämää, on kosteutta. Näin hänen
käsityksensä kykeni selittämään
havaintoja.
Joissain selityksissä arkhe oli kuitenkin jotain
alkuaineiden taustalla olevaa, kuten
Anaksimandroksen apeiron, rajaton massa. Hän
katsoi, ettei vesi voinut olla alkuperuste, koska se ei
voinut synnyttää vastakohtaansa tulta. Samoin hän
katsoi, ettei mikään muukaan alkuaineista voinut
olla itsessään alkuperuste. Näin hänen selityksensä
oli omalla tavallaan järkiperäisempi, vaikka se ei
enää perustunut samalla tavalla suoriin
havaintoihin.
Vastaavanlainen järkeistäminen (rationalismi) johti
sellaisiin pohdintoihin kuin Anaksagoraan Nous,
Selityksen tuli siis mieluiten perustua johonkin, joka
"järki", tai pythagoralainen "luku" ensimmäisenä
voitiin suoraan havaita luonnossa.
periaatteena.
Luonnontieteiden kehitys saattoi vaikuttaa näihin
Esisokraattista filosofiaa kuvasi tiedon tavoittelu
28/345
sen itsensä vuoksi ja mahdollisimman luontoon
perustuvien selitysten esittäminen uskonnollisten
selitysten sijaan.
esitelmätilaisuuksiin, joihin yleisöllä on vapaa
pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisempia
poikkitieteellisiä symposioita, kuten
"Luonnontieteen haaste filosofialle ja teologialle"
Antiikin aikana filosofia saattoi sisältää mitä
tahansa luonnontieteistä politiikkaan ja puhetaidosta (1996), "Onko suhteellisuusteorian
lähtöolettamuksille vaihtoehtoja" (2000), "Models
hyvän elämän opetuksiin, ja tämä tilanne vallitsi
in physics and cosmology" (2010), ja "Aivot ja
ennen kaikkea aikana ennen Sokratesta.
mieli, käsitteet ja kieli" (2011).
Jäsenet: Luonnonfilosofian seuran jäseneksi voivat
liittyä kaikki seuran tavoitteista ja toiminnasta
kiinnostuneet. Seuran jäsenrekisterissä oli vuoden
2011 alussa 140 henkilöä, joista merkittävä osa on
akateemisen loppututkinnon suorittaneita. Seuran
vuotuinen jäsenmaksu on 20 euroa, opiskelijoilta 10
euroa. Seuran toimintaa ylläpidetään
jäsenmaksuilla, apurahoilla ja lahjoituksilla, joita
seura ottaa vastaan.
Naturalistinen maalaus.
Tehtäviä
1. Mistä syystä luontoa voidaan pitää hyvänä
opettajana?
2. Mitä tarkoittaa naturalismi?
3. Mistä syystä ristiriitaisia käsityksiä ei pidä
hyväksyä?
4. Tavoitteleeko koululainen tietoa tiedon
itsensä vuoksi?
5. Miksi on salaisia tietoja?
Nykyinen luonnonfilosofia:
Luonnonfilosofian seura
http://www.lfs.fi/
Seuran tarkoituksena on lisätä luonnontieteiden ja
niiden sovellusten herättämien filosofisten
kysymysten harrastusta ja tutkimusta.
Luonnonfilosofian seura pyrkii kokoamaan
tiedeyhteisön eri haarojen edustajat
keskusteluyhteyteen, jossa todellisuuskäsitystä,
olemassaoloa ja tietoa siitä voidaan tarkastella ja
täsmentää kunkin erikoisalan saavutusten valossa.
Luonnonfilosofian seuralla on vuodesta 1998 alkaen
ollut toimipaikka Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6,
00170 Helsinki; puh. (09) 22869 274.
Tehtäviä
1. Mitä ongelmia aineen rakennetta
käsittelevässä fysiikassa on nykyään?
2. Mitä nykyään ajatellaan kaikeuden
rakenteesta?
3. Miksi luonnonfilosofia on yhä olemassa?
Historia: Luonnonfilosofian seura on saanut
alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori Platonin ideaoppi (objektiivinen
K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä
idealismi)
seminaareista. Seura perustettiin 17.11.1988 ja
rekisteröitiin 8.1.1990. Tieteellisten seurain
Objektiivisen idealismin mukaan todellisuus
valtuuskunnan jäseneksi se hyväksyttiin vuonna
perustuu henkiseen perusainekseen.
1993.
Toiminta: Seura kokoontuu vähintään kerran
kuussa, mutta yleensä kahdesti kuussa,
29/345
Platon.
Hiekkaan piirretyt ympyrät ovat pyöreitä riippuen siitä, miten
täydellisesti ne muistuttavat pyöreyden ideaa tai pyöreyden
hahmoa.
Platonin lähtökohtana oli vastustaa humanismin
peruslausetta "ihminen on kaiken mitta". Platonin
mielestä tieto on yleistä ja riippumatonta katsojasta, Tämän ajattelun taustalla on
koska todellinen tieto kohdistuu ihmisen
• todellisuuden ja
tietoisuudesta riippumattomiin ideoihin
• näennäisyyden
(muinaiskreikaksi ἰδέα).
inhimillisesti keskeinen erottelu, missä aistein
Sana: idea
havaittavat asiat edustavat Platonin mukaan
Samaa merkitsevät sanat:
näennäisyyttä eivätkä tosiolevaa.
1. aate,
Platon suoritti olemassaolevan (ontologisen) jaon
2. ajatus,
3. mieleenjohtuma,
• ideaaliseen tosiolevaan ja
4. mielenjuolahdus,
• aineellisesti olemassa olevaan, joka on
5. neronleimaus,
vähemmän tosioleva, koska se on muutoksen
6. päähänpisto,
alaista ja katoavaa.
7. päähänpälkähdys,
Aistihavainnon kohteina meillä on moninainen ja
8. suunnitelma,
muuttuvainen maailma. Mutta jokaisessa
9. aate,
yksityisessä oliossa on jotain yleistä, joka viittaa
10.kipinä,
muuttumattomaan ja jopa muuttumattomaan yhteen.
11.liikeidea,
12.tuuma,
13.aivoitus,
Ykseyden havaitseminen moneudessa on Platonin
14.gedanke,
ajattelun perusperiaate. Tieto kohdistuu siihen, mikä
15.gedachte,
yhdistää erillisiä tapauksia, ja siihen, mikä on
16.pensiero,
erillisten tapausten taustalla erillisiä asioita
17.miete,
ylempänä.
18.heureka,
19.välähdys,
Esimerkiksi hyvä sinänsä ja kauneus sinänsä ovat
20.jujunmarra
Platonin mukaan tosiolevaa, todellisesti olemassa.
Ideat ovat Platonin mukaan sitä, mitä yleiskäsitteet Yksityisten olioiden ominaisuus on idea tai eidos
(universals) kuten kauneus, urheus, suoruus tai
(sanat tarkoittavat hahmoa, muotoa, lajia; myös
pyöreys nimeävät.
ideaa). Idea sisältää sen mikä on oleellista jollekin
oliolajille, ts. se mikä tekee jostain jonkin eli sen
Ideat toimivat myös jonkinlaisena mittana tai
mallina, johon jotain aineellista esinettä tai ilmiötä olemus.
verrataan, kun sanotaan sen kuuluvan johonkin
luokkaan.
30/345
ihmisestä riippumattomuus (objektiivisuus).
Tällä Platon katsoo kumonneensa kaikenlaisen
suhteellisuuden ja ennen kaikkea siveyden
suhteellisuuden (moraalisen relativismin), mitä
edustivat useat kilpailevat filosofit.
Ideat ja niiden väliset suhteet ovat ikuisia ja
muuttumattomia. Mikään aineellinen ei voi olla
ikuinen, kestävimmätkin luonnon rakenteet ja
ihmisen luomat rakennelmat rapautuvat ajan
kuluessa.
Vaikka jonkin aineellisen, piirretyn ympyrän
havaittaisiin taipuvan ja lakkaavan olemasta pyöreä,
ei itse pyöreys muutu - kuvio vain lakkaa
muistuttamasta täydellistä pyöreyttä.
Vastaavasti puiden lehdet muuttuvat vihreästä
keltaisiksi ja sitten ruskeiksi, mutta itse vihreys ei
koskaan muutu keltaisuudeksi tai päinvastoin.
Muutos luonnehtii havaintomaailman
järjestyneisyyttä (aineesta koostuvaa kaikkeutta),
mutta ideoiden todellisuus on ikuisessa ja
muuttumattomassa täydellisyyden tilassa.
Platonin mukaan aito tieto voi kohdistua vain
ideoihin, jotka ovat muuttumattomia ja joiden
suhteet voidaan käsittää järjen avulla.
Aistien avulla saadaan vain käsityksiä
aistimaailman ilmiöistä, mutta nämä eivät koskaan
ole täysin varmoja ja luotettavia, koska ne eivät
perustu käsitteiden määritelmin ja määrittelevien
piirteiden suhteisiin - varmaan logiikkaan ja
pysyviin totuuksiin - vaan epävarmaan
aistimuskykyyn ja häilyviin, väliaikaisiin
tosiasioihin.
Ideat ovat vielä sellaisessa arvojärjestyksessä, että
hyvän idea on korkein idea.
Ideaopin perustava tavoite on perustella ihmisen ja
luonnon siveellisyys ja aineellisten ideoiden
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla
matematiikka vaikutti Platonon ajatteluun.
2. Sanovatko ideat mitään aineellisesta
todellisuudesta?
3. Mistä johtuu, että siveyden maltillista
suhteellisuutta ei ole vieläkään kumottu?
4. Mistä johtuu, että kaikissa maissa ei ole
keksitty pöytää, vaikka me kaikki tunnemme
pöydän idean?
5. Mistä johtuu, että tuolia keksitään koko ajan
uudestaan?
6. Mistä johtuu, että naturalistifilosofi Simon
Blackburn sanoo analyyttistä filosofiaa
piiloplatonismiksi.
Arvorealismi on käsitys, jonka mukaan arvoja
koskevat lauseet voidaan osoittaa tosiksi tai epätosiksi.
Platon jakaa todellisuuden kahtia:
• pysyvään ja muuttumattomaan
ideamaailman
• ja jatkuvassa muutoksessa olevaan aistein
havaittavan maailman.
Tämä oli Platonin vastaus antiikin ihmisiä
askarruttaneeseen kysymyksiin ykseydestä ja
moneudesta ja toisaalta pysyvyyden ja
muuttuvuuden ensisijaisuudesta (tunnetut
vastakkaiset koulukunnat näissä kysymyksissä
olivat Herakleitoksen ja Parmenideen suuntaukset).
31/345
Tehtäviä
1. Arvoja ei voida todistaa tosiksi logiikalla
eikä havainnoilla. Miten on mahdollista, että
jotkut filosofit ajattelevat, arvojen tosiksi
todistamisen mahdolliseksi?
2. Miksi monet ihmiset haluavat pitää omia
arvojaan tosina?
3. Miksi vain harvat miettivät sitä, mistä arvot
tulevat?
Idealismi tarkoittaa suomen kielessä mm. seuraavia
asioita:
1. käsitys, jonka mukaan todellisuus on
perusolemukseltaan henkinen
2. käsitys, jonka mukaan ihmismieli vaikuttaa
todellisuuteen
3. ihanteellisuus (vastakohtana arkirealismille)
Akatemia (muinaiskreikaksi Ἀκαδήμεια,
Akadḗmeia) oli Platonin vuonna 385 eaa.
perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin
Kreikassa. Se säilyi läpi hellenistisen ajan ja
hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa.
Objektiivinen idealismi on käsitys, jonka mukaan
todellisuuden määrää henkinen perusaines, joka on
riippumaton yksilön tietoisuudesta. Platon lienee
ollut länsimaiden ensimmäinen objektiivinen
idealisti.
Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla
Kassios Longinoksen aikana, ja se perustettiin
uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi.
Se säilyi vuoteen 529 saakka, jolloin kristitty keisari
Justinianus I sulki sen lopullisesti. Näin Akatemia
oli kuitenkin periaatteessa olemassa yli 900 vuotta.
Objektiivinen idealismi erotetaan sekä George
Berkeleyn subjektiivisesta idealismista että
Immanuel Kantin transsendentaalisesta
idealismista. Berkeleytä ja Kantia käsitellään
alempana.
Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan
nykyisessä merkityksessä, vaan se oli lähinnä alue,
jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen
aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista kuten
totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä.
Koulussa opetettiin muun muassa ideaoppia ja
muita platonistisia ajatuksia.
Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin
akatemialaisiksi, akademikoi. Platonin Akatemiaa
verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun,
Lykeionin (lyseo) kouluun. Aristoteles opiskeli ja
opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman
opetustoimintansa aloittamista.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
Mitä akatemia tarkoittaa nykyään?
Mitä akatemia tekee?
Tarvitaanko akatemiaa?
Mihin Suomen akatemian arvovalta
perustuu?
5. Mikä on Suomen akatemian poliittinen
merkitys?
Objektiivista idealismia kehittivät erityisesti kolme
Kantin seuraajaa, F. W. J. Schelling, J. G. Fichte ja
G. W. F. Hegel.
Objektiivisen ja subjektiivisen idealismin ero ei
kuitenkaan aina ole selvä: esimerkiksi Fichten
idealismia kutsuttiin myöhemmin subjektiiviseksi
idealismiksi erotuksena Schellingin selvästi
objektiivisesta idealismista. Hegelin idealismia taas
alettiin kutsua absoluuttiseksi (ehdottomaksi)
idealismiksi.
Myöhemmin objektiivista idealismia ovat
kannattaneet muun muassa yhdysvaltalainen Josiah
Royce sekä brittiläiset idealistit kuten T. H. Green ja
F. H. Bradley.
32/345
länsimaiseen kristilliseen ajatteluun eniten
vaikuttaneista filosofeista.
Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen
tietämisen aloja omiksi oppialoikseen kuten
matematiikka ja biologia. Monet näistä
luokitteluista ovat edelleen käytössä.
Aristoteleen kiinnostuksen kohteet olivat hyvin
laaja-alaiset, ja tämä näkyy myös hänen teoksissaan,
jotka käsittelevät lukuisia eri aiheita.
Charles S. Peirce.
Charles S. Peirce esitti oman muunnoksen
objektiivisesta idealismista. Hänen mukaansa aine
oli vain mielen reduktio. (Filosofisena käsitteenä
reduktio mm. tarkoittaa ylemmän tason
kokonaisuuden palauttamista sen johonkin alemman
tason kokonaisuuteen ja sen tarkastelemista
alemman tason avulla.)
Tehtäviä
1. Miten sinä todistaisit itsesi ulkopuolisen
maailman olemassaolon?
2. Mikä on valon osuus ihmisen käsitteiden
muodostukssessa?
3. Mistä johtuu, että erilaisia idealismeja on
esiintynyt erityisesti uskonnoissa?
Aristoteles
Luonnontieteissä Aristoteles tutki muun muassa
anatomiaa, tähtitiedettä, embryologiaa
(alkiokehitysoppi), maantiedettä, geologiaa,
meteorologiaa (säätiedettä), fysiikkaa ja
eläintiedettä.
Anatomia (muinaiskreikan sanasta
ἀνατομή, anatome 'leikkaus') tarkoittaa
elävien järjestelmien muotoa ja
rakennetta sekä kehon osien suhdetta
toisiinsa.
Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-,
"maa") ja λογος (logos, "tiede")) on
tieteenala, joka tutkii Maata ja sen
historiaa, rakennetta, koostumusta sekä
sen muotoutumiseen vaikuttavia
tapahtumia.
Filosofiassa hän kirjoitti muun muassa estetiikasta
(kauneustieteestä), taloudesta, etiikasta (siveydestä),
metafysiikasta (esitellään tarkemmin alempana),
hallinnosta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta
(puhetaidosta) ja teologiasta (jumaluustieteestä).
Hänen kirjoituksensa koskettelivat myös koulutusta,
kirjallisuutta ja runoutta.
Aristoteles.
Mitä Aristoteles tutki
Aristoteles (muinaiskreikaksi Ἀριστοτέλης,
Aristotélēs; 384 eaa. – 322 eaa.) oli kreikkalainen.
Häntä pidetään opettajansa Platonin ohella eräänä
Aristoteleen teokset tarjosivat perustan erityisesti
keskiajan ajattelulle sekä lännessä että arabian
kielisessä maailmassa. Teoksia käytettiin
yliopistollisina oppikirjoina vielä 1600-luvulle,
33/345
uuden ajan alkuun saakka.
Tehtäviä
1. Aristoteleen teokset on suomennettu. Niitä ei
ole kuitenkaan Internetissä suomeksi. Mistä
tämä johtuu? (esimerkiksi englanniksi ne voi
lukea suoraan Internetistä).
2. Miksi monien tieteiden nimet ovat edelleen
vierasperäisiä?
3. Mitä on "matematiikka" suomeksi?
Aristoteleen elämä
Aristoteles oli Platonin oppilaana noin 20 vuotta,
37-vuotiaaksi. Platonin ja Aristoteleen väleistä on
erilaisia tarinoita. Heidän välillään oli suuria
erimielisyyksiä.
Platon halusi pitää kiinni ideaopistaan, kun taas
Aristoteles oli kiinnostuneempi luonnon
tosiseikkojen ja säännönmukaisuuksien (lakien)
tutkimisesta.
Platonin kuoltua vuonna 347 eaa. Akatemian peri
Speusippos, Platonin veljenpoika, ja tämän jälkeen
Ksenokrates.
Aristoteles siirtyi Vähässä-Aasiassa sijaitseva
yksinvaltiaan Atarneuksen Hermiaan hoviin.
Aleksanteri Suuri.
Muun muassa Bertrand Russell on kiistänyt sen, että
Aristoteleella ja tämän opetuksilla olisi ollut
suurtakaan vaikutusta Aleksanteriin – tämä
käyttäytyi röyhkeästi ja julmasti, kaukana
Aristoteleen opettamasta kultaisesta keskitiestä.
Samoin Aleksanterin valloitusretkillä ei ollut
vaikutusta ainakaan Aristoteleen politiikkaan, sillä
hän ei ota huomioon kaupunkivaltioiden ajan
päättymistä ja suurvaltojen syntyä.
Kun Aleksanteri aloitti omat sotaretkensä Aasiassa
noin vuonna 335 eaa., Aristoteles palasi Ateenaan.
Kaupunki ilmeisesti kutsui hänet. Aristoteles oli
todennäköisesti toivonut ja odottanut pääsevänsä
Akatemian johtoon Speusippoksen jälkeen.
Ksenokrateen valinta oli hänelle lopullinen
takaisku, jonka jälkeen hän seurasi Platonin
esimerkkiä ja perusti oman filosofikoulunsa.
Aristoteleen elämän loppupuolella hänen ja
Aleksanterin välit kiristyivät.
Kun Aleksanteri kuoli, puhkesi levottomuuksia, ja
Aristoteles joutui muiden makedonialaisten kanssa
epäsuosioon. Tämän seurauksena Aristoteles joutui
lähtemään maanpakoon.
Vuonna 342 eaa. Aristoteles matkusti Pellaan,
Makedonian pääkaupunkiin Filippos II:n hoviin
opettamaan tämän pyynnöstä kruununperijä
Aleksanteria, josta myöhemmin tuli Aleksanteri
Suuri. Aleksanteri oli tuolloin noin 13-vuotias.
Tehtäviä
1. Miten nykyään suhtaudutaan ihmisiin, jotka
ajattelevat hyvin eri tavalla kuin ihmisten
enemmistö?
2. Mikä on "takinkääntäjä".
3. Miksi on takinkääntäjiä?
34/345
Aristoteleen opetukset
n, ).
Näisssä oppiaineistoissa on käytetty
sanan "teoria" sijasta sanaa "käsitys"
silloin, kun se opii asiayhteyteen.
Teoreettiseen filosofiaan kuuluivat fysiikka ja
metafysiikka sekä niiden työkaluna toimiva logiikka
(johdonmukainen päättely), ja käytännölliseen
filosofiaan kuuluivat etiikka (siveys), politiikka
sekä estetiikka (kauneusoppi kuten retoriikka
(väittelytaito) ja poetiikka eli runousoppi tai
kirjallisuusoppi).
Aristoteles opetti, että ihminen on järjellinen,
tiedonhaluinen, utelias ja oppivainen eläin, joka
lähestyy omaa ihanteellista ja lajilleen tyypillistä
olemustaan hankkiessaan tieteellistä tietoa
maailmasta ja käytännöllistä siveellistä (moraalista)
tietoa oikeasta ja väärästä. Aristoteleen mukaan
filosofia ja kaikki tutkimus saa alkunsa ihmettelystä,
jonka vuoksi ihmiset pyrkivät selittämään
kokemiaan asioita, ja etenevät yhä uusiin ongelmiin.
Hän ajatteli, että havainto- ja ymmärryskykymme
voi saada suoran kuvan maailmasta. Vastaavasti hän
eteni kaikilla tutkimuksen aloilla nykyaikaisen
luonnontieteilijän tapaan tehden havaintoja ja
käyttäen järkeään pyrkiessään selittämään niitä.
Ongelmia kohdatessaan hän pyrki selvittämään sen,
mitä muut ovat samoista asioista aiemmin sanoneet.
Tieteenaloihin Aristoteles luokitteli näiden kahden
lisäksi myös tuotannolliset tieteet tai taidot, kuten
lääketiede, laivanrakennus sekä musiikki ja muut
taiteet.
Aristoteles ei kuitenkaan ajatellut, että tiedon
saaminen olisi mahdollista pelkästään
havaintokokemuksen avulla, sen lisäksi tarvitaan
myös järjen yleistävän ja selityksiä käsittävän
kyvyn käyttöä.
Aristotelesta sanotaan koko logiikan isäksi, ja hänen
teoksensa muodostavat länsimaisen logiikan ja
tieteenteorian perustuksen.
Aristoteleen kehittämää deduktiivista (deduct =
johtaa pois) logiikkaa kutsutaan
syllogistiikaksi.Syllogistiikan avulla voidaan
luokitella asioita.
Muinaiskreikan συλ-λογισμός
syllogismos, =mukaan laskeminen,
looginen päätelmä.
Aristoteles oli innokas syiden etsijä, ja hän halusi
löytää kaikille havaitsemilleen asioille syyn.
Aristoteleen filosofia voidaan jakaa kahteen osaan,
teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan tai
"tieteeseen".
Kreikan kielen the
ri
, tulee sanoista theoros,
katsoja : mahdollisesti the
,
katsominen + -oros, näkeminen (hor
Esimerkki tällaisesta logiikasta on:
Premissi (oletus) 1: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
Premissi (oletus) 2: Sokrates on ihminen.
35/345
Johtopäätös: Sokrates on kuolevainen.
Metafysiikka oli Aristoteleen mielestä
"ensimmäinen filosofia" eli kaikkein korkein tiede,
koska se pyrki lähestymään jumalallista tietämystä
maailman toiminnan syistä ja perusteista, eli niistä
asioista, jotka tulevat fysiikan eli luonnontieteiden
(fysika) jälkeen (meta).
Tällaista tietoa ei hänen mielestään etsitty jonkin
muun hyödyn vuoksi vaan pelkästään sen itsensä
takia, ainoana vapaana tiedon lajina, joka ei ole
riippuvainen mistään muusta tiedosta.
Metafysiikassaan Aristoteles halusi ennen kaikkea
välttää platonilaista ideaoppia.
Aristoteles yhdisti metafysiikan monilta osin myös
teologiaan (jumaluustieteeseen), tosin hän käytti
sanaa jossain määrin eri merkityksessä kuin sitä
nykyään käytetään. Hänelle teologia oli se
metafysiikan osa, jossa tutkitaan aistihavaintojen
ulkopuolella olevaa "ensimmäistä liikuttajaa".
Substanssi eli perusaines on
filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan
pysyvää itsenäistä oliota. Substanssi on
olio joka voi olla olemassa itsenäisesti,
muista olioista riippumatta.
Perusaines on Aristoteleen mukaan aineen ja
muodon yhdiste.
Kaiken kaikkiaan Aristoteles määritteli neljä syytä
sille, että jotain tapahtuu tai joku on jotain. Nämä
syiden luokat olivat:
1. Aineellinen eli materiaalinen syy, eli aine
josta asiat on tehty.
2. Muodollinen eli formaalinen syy, eli muoto
tai olemus, joka on malli sille, millainen
asian tulisi olla.
3. Aiheuttava syy eli aiheuttaja, se josta muutos
sai alkunsa. Tämä vastaa nykyistä käsitystä
(kausaalisesta) syystä.
4. Päämääräsyy (finaalinen syy) eli tarkoitus tai
loppu, johon on tarkoitus päästä.
Sivistyssana: intentio = tarkoitus, pyrkimys.
cause = syy.
Hän opetti, että kaikki toimii syyn ja seurausten
ketjuina, mutta että kaiken alussa täytyy olla myös
joku, joka saa aikaan seurauksia ilman että liikkuu
itse. Tätä hän kutsui ensimmäiseksi
liikkumattomaksi liikuttajaksi, tai jumalaksi.
Platonin tavoin hän piti jumalaa aineettomana.
Näin metafysiikka erosi fysiikasta nimenomaan
siinä, että kun
luonnontieteet tutkivat muuttuvia,
liikkuvia ja aineellisia kohteita,
metafysiikka tutki myös ikuisia,
muuttumattomia, liikkumattomia ja
aineesta erillisiä kohteita.
Luonnontieteet tutkivat ihmisestä riippumatonta
luontoa.
Tehtäviä
1. Viime vuosisadalla logiikkaa opetettiin
hieman lukion matematiikan opetuksen
yhteydessä. Pohtikaa sitä, miksi tämä opetus
lopetettiin.
2. Mitä merkityksiä sanalla "syy" on nykyään?
3. Mitä merkityksiä sanalla "tarkoitus" on
nykyään?
36/345
Aristoteleen siveysajattelu
(etiikka)
Aristoteleen siveysajattelun (etiikan) peruskäsitteitä
olivat hyveet ja oikea toiminta.
Hänen mukaansa yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti
hyveellisesti ja kehittää hyveitä sen sijaan, että hän
tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.
Aristoteles totesi, että kaiken inhimillisen
pyrkimyksen lopullisena päämääränä on
eudaimonia, onnellisuus, kukoistus tai ehkä
tarkemmin hyvä elämä. Tämä on jotain sellaista,
jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi eikä jonkin
muun saavuttamiseksi.
Ihmiseen sovellettuna onnellisuus syntyy mielen
korkeimman asteisesta toiminnasta, kyvystä ajatella,
sillä ihmisen erottaa eläimestä nimenomaan järki.
Hyvä elämä koostuu näin tämän kyvyn
käyttämisestä yhdessä hyveellisen toiminnan
kanssa.
Aristoteleen toisena lähtökohtana oli periaate, jonka
mukaan jokaisen toimivan olennon korkein hyvä on
hänen mahdollisuuksiensa täysi kehittyminen,
päämäärähakuisuus (itsensä toteuttaminen).
Aristoteleen mukaan täydelliseen onnellisuuteen
vaadittiin kuitenkin myös muita asioita. Hän opetti
inhimillisen onnellisuuden koostuvan
kolmenlaisesta hyvästä, jotka kaikki auttavat
täydellistä elämää.
Näitä olivat:
1. Sielua koskevat hyvät asiat: Älylliset ja
siveelliset (moraaliset) hyveet.
2. Ruumista koskevat hyvät asiat: Terveys,
kauneus ja voima.
3. Ulkoiset hyvät asiat: Rikkaus, hyvä maine ja
hyvä syntyperä.
Aristoteles teki eron älyllisten ja siveellisten
(moraalisten) hyveiden välille. Älylliset hyveet ovat
siveellisten (moraalisten) yläpuolella. Viisas
ihminen valitsee korkeimman mahdollisen hyveen,
joka muodostuu kaikkein korkeimman asteisesta
37/345
toiminnasta, älyllisestä mietiskelystä. Mietiskelevä
elämä on näin ollen se tapa elää, joka tuo ihmiselle
suurimman onnen.
siitä, mitä pidetään hyveinä) ovat ainakin
jossain määrin perinnöllisiä?
3. Millaista oli hyvä elämä muinaisessa
Kreikassa?
4. Millaista oli huono elämä muinaisessa
Kreikassa?
5. Keiden elämä oli muinaisessa Kreikassa
huonoa?
Aristoteles ja politiikka
Siveellisillä (moraalisilla) hyveillä on puolestaan
merkitystä toiminnan oikeellisuuden kannalta.
Jokainen hyve on kahden äärimmäisyyden
keskivälillä. Tässä Aristoteles opetti kultaista
keskitietä – esimerkiksi rohkeus on keskitie
uhkarohkeuden (liikaa) ja pelkuruuden (liian vähän)
välillä.
Oikea toiminta edellyttää valintaa, jossa kaikki
tilanteeseen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon.
Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa henkilö, aika,
paikka ja olosuhteet.
Aristoteleen käsityksen mukaan politiikkaa ja
siveyttä (etiikkaa) ei voi varsinaisesti erottaa
toisistaan. Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen
olento, zōon politikon (ζῷον πολιτικόν), joka pyrkii
Aristoteles sanoi toisaalta metafysiikasta, että se on elämään yhteisössä, ja hän voi kehittyä ihmisenä
ainoastaan yhteisön jäsenenä.
kaikkein korkein tiede, "ensimmäinen filosofia",
mutta toisaalta Nikomakhoksen etiikassa, että
politiikan tiede on kaikkein tärkein ja määrää muita Koska ihminen voi saavuttaa korkeimman
päämääränsä elämässä vain poliittisen yhteisön
tieteitä.
jäsenenä, valtiolla on suuri vaikutus ihmisen
Tämä kuvaa Aristoteleen filosofian
siveelliseen elämään.
kaksijakoisuutta, jossa toisaalta elämän korkein
Aristoteleen mukaan valtio ei ole ainoastaan
muoto on metafyysisten, jumalallisten, asioiden
käsitteellinen mietiskely, mutta toisaalta käytännön yhteenliittymä vaan luonnollinen kokonaisuus, sillä
se saa alkunsa yksilöiden luonnollisesta tarpeesta
elämässä siveys kuitenkin toteutuu parhaiten
elää yhdessä. Yksilön omat päämäärät elämässä
hyvässä politiikassa – että
eivät ole valtiolle alistettuja: valtio on olemassa
"yksittäisen ihmisen onnistuminen
hyvää elämää varten, jotta yksilö voisi täysin
hyvässä elämässä on arvokasta, mutta
kehittää itseään.
kokonaisen kansan tai valtion
Näin politiikka on siveyteen läheisesti liittyvä
onnistuminen siinä on parempaa ja
käytännöllinen tiede, joka käsittelee hyvää elämää
jumalallisempaa".
edellä mainitun kaltaisessa kaupunkivaltiossa.
Valtion asioiden lisäksi Aristoteles laski politiikkaan
kuuluvaksi myös kotitalouden asiat, koska perhe
Tehtäviä
orjineen on ikään kuin valtio pienoiskoossa.
1. Pohtikaa sitä, miksi Aristoteles ei
vastustanut orjuutta.
2. Mistä syystä muinaisessa Kreikassa
arvostettiin ns. hyveitä, jotka (riippumatta
38/345
toimia menestyksekkäästi ilman vakuuttamisen
taitoa. Vaikka Aristoteles suosi järkeen perustuvia
johdonmukaisia perusteluja, hän myönsi myös sen,
että suuri yleisö ei aina jaksa seurata tällaisia
todisteluketjuja. Puhetaitoja tarvitaan, jotta totuus
voisi voittaa.
Tehtäviä
1. Kumpaa väittelytaito lisää enemmän, totuuta
vai valhetta?
2. Mikä on psykopaatti?
3. Mistä psykopatia johtuu?
Aristoteleen politiikan pääteos on nimeltään
yksinkertaisesti Politiikka. Sen lisäksi hänen
koulunsa keräsi laajan aineiston kaikista
mahdollisista kreikkalaisten kaupunkivaltioiden
(polis = kaupunki) perustuslaeista, 158 kaupungin
kansanvaltaiset, harvainvaltaiset, parhaidenvaltaiset
ja yksinvaltaiset valtiomuodot lajeittain. Näistä
ainoa säilynyt teos on Ateenan valtiomuodosta.
Fysiikka on määritelmällisesti tiedettä luonnosta
(fysis = luonto). Aristoteles ymmärsi fysiikan
laajemmin kuin mitä se nykyään ymmärretään: se
sisälsi kaiken mikä kuuluu luonnonfilosofian
tutkimuspiiriin. Hän itse tutki luonnon ilmiöitä
laajalti pyrkien sekä ymmärtämään yleisiä aiheita
kuten liike, syy, aika ja paikka sekä syntyminen ja
häviäminen sekä havainnoimaan ja selittämään
erilaisia yksittäisiä luonnonilmiöitä.
Aristoteles ei voinut osallistua Ateenan politiikkaan
Fysiikan ala kattoi Aristoteleen mukaan lähes
käytännössä, koska hän oli ulkomaalainen.
kaiken olevan. Ellei aineettomia muotoja, kuten
liikkumaton liikuttaja olisi olemassa, fysiikka olisi
Tehtäviä
metafysiikan sijasta "ensimmäinen filosofia". Koska
1. Onko valtio ihmisiä vai ihmiset valtiota
tällaisia on olemassa, fysiikka on niistä
varten nykyisessä Suomessa?
riippuvainen, ja tämän vuoksi vain "toinen
2. Ottakaa selvää sitä, millaisia
filosofia".
siveellisyyskäsityksiä on Suomen nykyisillä
kansanedustajilla.
3. Mistä syystä Linnan juhlat näytetään
kansalle teräväpiirtolähetyksenä?
4. Saavatko homot tanssia keskenään Linnan
juhlissa?
5. Saavatko lesbot tanssia keskenään Linnan
juhlissa?
Aristoteles ja tieteet
Kosmologiassa (kaikkeusopissa) Aristoteles selvitti
kaikkeuden toimintaan, koostumukseen, kokoon ja
muotoon liittyviä asioita. Hän opetti, että taivas
koostuu sisäkkäin olevista kehistä, taivaanpalloista,
jotka ovat jatkuvassa pyörivässä liikkeessä.
Niiden alapuolella sijaitsee kuun alapuolella oleva
maailma, joka taas koostuu neljästä perusaineesta,
maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta.
Näillä on neljä ominaisuutta: kuuma, kylmä, kuiva
ja kostea. Näiden ominaisuuksien muuttuessa
jossain aineessa se voi muuttua miksi tahansa
toiseksi aineeksi.
Politiikkaan liittyy läheisesti myös puhetaito
(retoriikka), sillä kaupunkivaltiossa ei voinut
Näiden lisäksi oli viides perusaine, josta
muodostuivat taivaankappaleet, ja jonka liike oli
39/345
juuri ympyräliikettä.
Aristoteles selvitti myös maailmankaikkeuden
alkuperää ja ikää. Hänen mielestään kaikkeus on
ollut aina olemassa, ja se on myös ikuinen – jos
kaikkeus olisi syntynyt, sen tulisi myös hävitä.
Syntymisen ja häviämisen sijasta taivaankappaleet
olivat toisaalta mainitussa ikuisessa taivaanpallon
pyörimisliikkeessä, ja toisaalta sen aineet ikuisessa
muuttumisliikkeessä.
Aristotelesta voidaan pitää länsimaisen tieteen
ensimmäisenä biologina. Aristoteles kirjoitti laajasti
eläinten lajeista, rakenteesta, syntymisestä ja
kehittymisestä muun muassa teoksissa Eläinoppi,
Eläinten syntymisestä ja Eläinten osista. Hän kehitti
eläinlajien luokittelujärjestelmän, jossa hän käytti
luokittelun perusteena ensimmäisenä eläinten
toiminnallisia ominaisuuksia ja ruumiinosia.
Hän esitti myös joitain kasveja koskevia
yleisluonteisia ajatuksia. Aristoteleen biologian
tunteminen auttaa ymmärtämään myös hänen
filosofiaansa, sillä hän käyttää biologian käsitteitä
laajalti muun muassa psykologiaa, siveyttä
(etiikkaa) ja metafysiikkaa käsittelevissä
teoksissaan.
Aristoteles määritteli psykologian tieteeksi, joka
tutkii sielua (kreikaksi psykhe) ja sen
ominaisuuksia. Sen keskeisimpiin piirteisiin kuuluu
käsitys sielusta kaikki elävät olennot elävöittävänä
tekijänä.
Tehtäviä
1. Jos sana "fysiikka" pitäisi suomentaa, mikä
olisi hyvä suomennos? Ota huomioon, että
elotonta luontoa käsittelevät monet tieteet.
2. Jos sana "fysiikka" suomennetteisiin, mikä
olisi hyvä suomennos sanalle
"metafysiikka"? Miten olisi "yliluonto"?
3. Miten on mahdollista se, että osa
kaikkeustutkijoista (kosmologeista) pitää
kaikkeutta vain yhteen suuntaan
(tulevaisuuteen) äärettömänä?
4. Mistä johtuu, että monista tieteistä käytetään
Suomessa vierasperäisiä nimiä?
5. Miksi mitä erilaisimmat alat pyrkivät
nykyään kutsumaan itseään tieteeksi?
Hänen tavoitteensa oli selvittää, millä tavalla sielu
toimii ja mistä osista se koostuu. Hänen
päätelmänsä oli, että juuri sielu on se, mikä tekee
ruumiista elävän olennon. Hän opetti, että sielu on
aineeton, ja että sen suhde ruumiiseen on sama kuin
muodon suhde aineeseen. Hän vastusti jossain
määrin Platonin käsitystä siitä, että sielu voisi olla
olemassa ja toimia ruumiista täysin erillisenä.
Tehtäviä
1. Mitä nykyinen aivojen tutkimus sanoo
sielusta?
2. Jos ajatellaan, että ruumiista erillinen sielu
on olemassa, miten tämä sielu voisi
vaikuttaa ruumiiseen?
3. Jos sielu voisi vaikuttaa ruumiiseen, mitä
energian lajia se käyttäisi?
40/345
4. Voitaisiinko tämä energian siirtyminen
sielusta ruumiiseen mitata?
5. Mitä tästä asiasta sanoo ns. aineen ja
energian häviämättömyyden laki?
Aristoteleen perintö
Russellin 3. jaarli (1872 - 1970) oli
brittiläinen matemaatikko, filosofi ja
loogikko.
1800-luvulla filosofit G. W. F. Hegel ja Karl Marx
olivat innokkaita Aristoteleen tutkijoita. Marxia
kuvattiin joskus vasemmistolaiseksi aristoteelikoksi.
Kehitysopin luoja Charles Darwin arvosti suuresti
Aristoteleen biologian tutkimuksia, ja hän piti tätä
yhtenä esikuvistaan, vaikka hänen työnsä veivät
myöhemmin pohjan Aristoteleen tarkoituksilla
selittämiseltä biologiassa.
Kaikkein suurin, edelleen kestävä vaikutus
Aristoteleella on ollut ehkä logiikan kehittäjänä.
Aristoteelinen logiikka pysyi käytännössä
muuttumattomana 1800 -luvun loppupuolelle,
nykyaikaisen logiikan syntyyn saakka.
Suurin osa Aristoteleen teoksista on kadonnut,
lähinnä antiikin ajan jälkeen. Diogenes Laertioksen
(eli 200 -luvulla) Aristoteleen elämäkerrassa antama
kirjaluettelo – 155 teosta, 445 270 riviä tekstiä –
näyttää, että tunnemme hänen tuotannostaan vain
pienen osan. Luettelo saattaa olla peräisin juuri
Aleksandrian kirjastosta, jonka uskovaiset
polttivat monta kertaa (kerran sen poltti vahingossa
itse Julius Caesar).
1200-luvulla kiinnostus Aristoteleen filosofiaa
kohtaan heräsi uudelleen henkiin kristityssä
Euroopassa.
Aristoteelinen hyve-etiikka koki uuden tulemisen
1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla myös
Suomessa.
Tehtäviä
Bertrand Russell.
Bertrand Russell on kirjoittanut teoksessaan
Länsimaisen filosofian historia, että vaikka
Aristoteleen ansiot tämän edeltäjiin verrattuna
ovatkin valtavat, yhtä lailla hänestä hänen
seuraajilleen koituneet haitat ovat olleet yhtä suuret.
Hänen arvovaltansaa kasvoi niin korkeaksi, että
siitä tuli kehityksen este.
Bertrand Arthur William Russell,
1. Kirjaston tulipalo on tuhoisa. Mitä muita
keinoja nykyään on tiedon säilyttämiseksi?
2. Missä ja milloin kirjarovioita on poltettu?
3. Ketkä filosofit ovat viimeisen sadan vuoden
aikana jarruttaneet kehitystä omalla
vaikutusvallallaan?
4. Mistä johtuu, että myös filosofiassa on
erilaisia muoteja?
5. Kuka filosofi on nykyään muodissa?
6. Mistä johtuu, että ns. reaalisosialismi
vieroksui nykyaikaista logiikkaa?
7. Milloin nykyaikainen logiikka tuli
Suomeen?
41/345
Filosofisten kysymysten
suhde käytännöllisiin,
tieteellisiin ja
uskonnollisiin
kysymyksiin
Onko tiede arvovapaata
Tutkijan tiedon intressi ohjaa tutkimuksen kaikkia
vaiheita, ja sitä, millaista tietoa tutkimuksen avulla
syntyy. Tietoa ohjaavien intressien tiedostaminen ei
vapauta tutkijaa tiedon arvosidonnaisuudesta, mutta
se paljastaa tämän yhteyden tutkijalle itselleen sekä
hänen yleisölleen.
Erilaisiin tieteellisiin lähestymistapoihin sekä
inhimillisen toiminnan eri piirteisiin perustuen
Habermas erottaa kolme tiedon intressiä:
Jürgen Habermas.
Saksalainen filosofi Jürgen Habermas ottaa
voimakkaasti kantaa siihen käsitykseen, että tieto
voisi olla kokijasta tai kantajasta riippumatonta,
arvovapaata. Habermas väittää mm., että
”tieteet ovat filosofiasta irrottuaan
säilyttäneet erään sen piirteen: puhtaan
teorian harhan”.
Habermasin mielestä tieto on aina yhteydessä
elämään, arvoihin, käytäntöön ja kokijaan tai
kantajaan. Pyrkimys tiedon arvovapauteen on
katkaissut yhteyden puhtaan teorian ja elämän
käytännön väliltä. Tämä yhteys on Habermasin
mukaan tieteellisen kulttuurin kehittymisen
edellytys.
1. Tekninen tiedon intressi liittyy tieteisiin ja
työhön. Se pyrkii ennustamaan ilmiöitä, ja
tiedolla on välineellinen tarkoitus.
2. Käytännöllinen eli praktinen tiedon intressi
liittyy kieleen. Se on intressi siirtää tietoa
sukupolvilta toisille ja ymmärtää perinnettä.
3. Emansipatorinen eli vapauttava tiedon
intressi liittyy hallintaan (Herrschaft) eli
valtaan sekä ihmisten vapauttamiseen
perinteen kahleista ja yhteiskunnallisesta
pakotuksesta.
Habermasin mukaan tiedon intressit ovat
puolueettomuuden mahdollisuuden ehtoja. Tällä hän
tarkoittaa sitä, että paljastamalla tiedon intressi
paljastetaan samalla kokijan tai kantajan ja kohteen
yhteys, joka puolestaan tekee mahdolliseksi tiedon
turvaamisen erityisintressien paineita ja harhaa
vastaan ja siten lisätä pyrkimystä
puolueettomuuteen.
Kriittisen (arvostelevan) tieteenteorian tehtävä on
osoittaa, kuinka tutkimustoiminta ja tiedon intressit
ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimusta tekee aina
ihminen, ja tutkija on tutkimustoiminnan kokija.
intressi
mielenkiinto, kiinnostus
herättää mielenkiintoa
intressi, etu
olla jonkun etujen mukaista
valvoa jonkun etuja
Jos tieto milloinkaan voi ylittää siihen olennaisesti
42/345
kuuluvan intressin, niin tämä voi tapahtua
ainoastaan oivaltamalla, että intressit alun perin
saavat aikaan kokijan tai kantajan ja kohteen välisen
yhteyden. Ajattelu voi oivaltaa tämän luonnollisen
perustan. Sen vaikutus ulottuu jopa
tutkimusmenetelmiin.
Ajattelu, tietoisuus, voi palata siihen
intressiyhteyteen, joka alun perinkin muodosti
kokijan tai kantajan ja kohteen välisen yhteyden.
Tähän pystyy vain seuraava tapahtumasarja:
1. tekeminen ja kokeminen
2. kokemusten pohtiminen - mitä opin, mitä
tunsin?
3. uusien oivallusten käsitteellistäminen ja
oman käsityksen parantaminen
4. uuden käsityksen todentaminen ja palautteen
etsiminen
Se voi tavoittaa tietyssä määrin intressin, vaikka se
ei voi sitä kumota.
Tehtäviä
1. Mitä asioita on mahdollista tutkia ilman
määrärahoja?
2. Mitä asioita voidaan tutkia vain, jos niihin
myönnetään määrärahoja?
3. Ketkä päättävät, mitä Suomessa tutkitaan?
4. Miksi tieteellinen ja muukin tieto on
maksullista?
5. Jos sinusta tulee filosofi, oletko puolueeton?
Empirismi
yksittäistapauksista yleistävällä päättelyllä ja myös
mm. abduktiivisellä päättelyllä. Muita kokemukseen
perustuvan päättelyn muotoja selitetään näissä
aineistoissa toisaalla.
C. S. Peirce.
Abduktiivinen päättely on
"päättelyä parhaaseen
saatavilla olevaan
selitykseen".
Käsitteen otti käyttöön
pragmatistifilosofi C. S. Peirce
1800-luvun lopulla.
Abduktiivisen päättelyn lähtökohtana on
tavallisesti joukko havaintoja, ja se
etenee havaintojoukon
todennäköisimpään selitykseen.
Esimerkiksi:
Jos olet ulkona ilman sadevarusteita,
sade kastelee.
Syyskuussa sataa usein.
Matti tulee usein töistä kävellen.
Näin Matin tulevan märkänä töistä (on
syyskuu).
Johtopäätös:Ulkona sataa.
Empirismi eli kokemusajattelu on
(tietoteoreettinen) käsitys, jonka mukaan tieto
perustuu kokemukseen (muinaiskreikaksi ἐμπειρία,
lat. experientia).
Empirismin mukaan tieto perustuu aistihavaintoihin
ja empiiriseen eli kokemusperäiseen tutkimukseen.
Tietoa on mahdollista saada induktiivisella eli
Päättelyssä ensimmäinen on "yleisesti
hyväksytty väite", ja muut ovat
kokemukseen perustuvaa
todistusaineistoa. Päättelyä voi
perustella sillä, että se on järkevä ja
todennäköinen, vaikka on mahdollista
että naapuriin on juuri muuttanut ilkeä
pikkupoika jolla on suunnaton
vesipyssy. Sadeoletusta voidaan tukea
sillä, että kyseinen pikkupoika on
"satunnainen ja tuntematon voima", kun
taas sade on yleinen tapahtuma.
Abduktiivinen päättely ei ole logiikan
mukaan (deduktiivisesti) yleispätevää.
Johtopäätös ei seuraa oletuksista
väistämättä, vaan se voi olla epätosi
43/345
vaikka kaikki esitetyt oletukset olisivat
tosia.
kumottavissa. Empirismin ajatellaan yleisesti olevan
nykyaikaisen tieteellisen menetelmän ytimessä.
Johtopäätös on kuitenkin yleensä
"riittävän hyvä", ja käytännön syistä
tieteellisiä selityksiä ja käsityksiä
puolustetaan usein abduktiivisesti.
Abduktiivisen arvostelun kestäminen on
eräs keskeinen tieteen haaste, koska
abduktiivisella arvostelulla koetellaan
(testataan) sitä miten hyvin käsitys
(teoria) sopii yhteen saatavilla olevan
todistusaineiston ja taustaoletusten
kanssa, eikä käsityksen tarvitse seurata
oletuksista väistämättä.
Empiirisessä tutkimuksessa käytetään usein
hypoteettis-deduktiivista menetelmää (hypoteesi =
oletus, deduktio = päättely). Siinä
Tieteessä on yleistä se, että jotain
muutakin vaihtoehtoista käsitystä tai
selitysmallia esitetään selitykseksi
samaan tapahtumaan, tai vähintäänkin
mukana on vaihtoehtoja jotka olisivat
mahdollisia — tai joita ei ainakaan
voida sulkea mahdottomiksi.
Abduktiivisessa päättelyssä käsityksiä
puolustetaan sillä, että se selittää
parhaiten esitetyn todistusaineiston.
Kokemusajattelun mukaan tieto ei perustu pelkkiin
järjen käsitteisiin, intuitioon eli sisäiseen
oivallukseen tai uskoon. Puhtaasti deduktiivisella
(laskujohtoisella, muodollisen logiikan) päättelyllä
varsinaista kokemustietoa ei empirismin mukaan ole
mahdollista saavuttaa.
Empirismille vastakkaisena käsityksenä on
perinteisesti ollut rationalismi (järkeismi).
Rationalismin mukaan filosofiaa pitäisi harjoittaa
sisäisen pohdinnan ja järkeilyn avulla. Useimmat
tietokäsitykset ovat yhdistelmiä empirismistä ja
rationalismista.
1. kehitetään käsitys (teoria) selittämään ja
ennustamaan ilmiöitä. Tämän jälkeen
2. käsityksestä johdetaan (deduktio) testattavia
hypoteeseja eli oletuksia. Lopuksi
3. testataan oletuksia (hypoteeseja) ja katsotaan
pitivätkö käsityksen ennustamat oletukset
paikkansa.
Jos oletukset (hypoteesit) osoittautuvat
virheellisiksi, käsitystä tulee korjata tai se tulee
hylätä kokonaan.
Jos oletukset (hypoteesit) osoittautuvat päteviksi,
käsitys saa tukea. Käsityksen saama tuki ei
kuitenkaan osoita käsitystä lopullisesti oikeaksi,
koska virheellisestä käsityksestä voidaan johtaa
oikeita oletuksia (hypoteeseja).
Käsitystä tulee koetella (testata) yhä uudelleen ja
uudelleen eri tavoin. Mitä useammat ja
merkittävämmät käsityksestä johdetut oletukset
(hypoteesit) osoittautuvat oikeiksi, sitä pätevämpänä
käsitystä voidaan pitää.
Toisaalta voidaan tehdä havaintoja, joiden
selittämiseksi kehitetään käsitys, tai muodostaa jo
tehtyjen havaintojen selittämiseksi uusi käsitys.
Myös näistä havainnoista päättelemällä
(induktiivisesti tai abduktiivisesti) muodostettuja
käsityksiä tulee koetella eli testata
hypoteettis-deduktiivista menetelmää hyväksi
käyttäen.
Laatusanana empiirinen liitetään yleisesti tieteeseen
eli todellisuustutkimukseen. Tämä pätee sekä
luonnontieteeseen että yhteiskuntatieteisiin, joissa
se viittaa havaintoon tai kokeeseen pohjautuvaan
kokemukseen joka on vahvistettavissa tai
Empiirisen tutkimuksen arkeen kuuluu myös muita
vaiheita kuin käsityksen koetteleminen eli
testaaminen. Se vaatii jo olemassa oleviin
käsityksiin ja tutkimustuloksiin tutustumista,
mittareiden valitsemista tai kehittämista sekä
44/345
lukuisten käytännön järjestelyjen suorittamista.
seuraava:
"Rationalismi voidaan määritellä
mielenlaaduksi, joka ehdottomasti tunnustaa
järjen ylivallan ja pyrkii vakiinnuttamaan
filosofisen ja siveellisen järjestelmän, joka
perustuu kokemukseen ja on riippumaton kaikista mielivaltaisista olettamuksista ja
arvovallasta"
Siihen kuuluu myös aineiston kerääminen ja
käsitteleminen sekä tulosten tuottaminen.
Analyysi tarkoittaa monimutkaisen ongelman
pilkkomista pieniin, erillisiin osiin, jotka ratkaisemalla
kokonaisongelma toivotaan pystyttävän ratkaisemaan.
Virallisessa tieteessä tutkimuksen päättää
selostuksen (raportin) kirjoittaminen ja
julkaiseminen jossain vertaisarviointiin
perustuvassa julkaisussa. Tämän jälkeen tutkimus
alistuu laajemman yhteisön arvioitavaksi.
Tehtäviä
1. Virallinen tiede huomioi vain sellaiset
kirjoitukset, jotka on julkaistu tieteelliseksi
hyväksytyssä julkaisussa. Onko tämä
mielestäsi oikein?
2. Ketkä määräävät siitä, mitkä ovat
tieteellisiksi hyväksyttyjä julkaisuja?
3. Mitä tarkoittaa vertaisarviointi?
4. Mitä muita selittämisen malleja on esitetty?
5. Mitä selittämisen malleja pidetään nykyään
parhaina?
Filosofiassa rationalismi (lat. ratio, laskeminen,
järki, harkinta) on käsitys, jonka mukaan inhimillinen tieto perustuu ajatusvälttämättömyyksiin, ei
ulkoiseen havaintoon.
Usein on tapana puhua järjen totuuksista kuten
2 + 2 = 4.
Lause 2 + 2 = 4 voidaan johtaa Peanon esittämästä
kokonaislukujen määritelmästä (aksioomajoukosta).
Järjen totuuksille eli käsitteellisille totuuksille
voidaan antaa erilaisia tulkintoja, esimerkiksi II + II
= IIII, jolloin järjen totuuden käyttö tulee ilmi.
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) on
sanonut ihmisjärjestä mm:
Vaikka jokainen ajaa omaa etuaan, niin
"näkymätön käsi" (siis "järjen
viekkaus") saa aikaan yhteisen hyvän
kasvun.
Rationalismi
Tehtäviä
Rationalist Press Association Ltd:n määritelmä on
1. Ottakaa selvää, missä iässä lapsi tietää, että 2
+ 2 = 4.
2. Ottakaa selvää siitä, missä iässä lapsi tietää,
että avaruus on kolmiulotteinen?
3. Ottakaa selvää siitä, missä iässä lapsi tuntee
käsitteen aika?
4. Mitä muita kaavoja kuin 2 + 2 = 4 kuuluu
yhteenlaskutauluun?
45/345
5. Miten yhteenlaskualgoritmi toimii paperilla?
(Algoritmi on tarkasti määritelty äärellinen
(päättyvä) vaihesarja, jota seuraamalla voidaan
ratkaista tietty ongelma. Algoritmi on muunnos
sanasta algorismi, joka tarkoittaa arabialaisilla
numeroilla laskemisen menetelmiä)
Deduktio
6. Miten yhteenlaskualgoritmi (algorismi)
toimii tietokoneessa?
Deduktiivinen / induktiivinen
Deduktiivinen päättely on "totuuden säilyttävää"
päättelyä: jos oletukset ovat tosia, myös johtopäätös
on tosi. Perinteisesti on sanottu, että johtopäätös
"sisältyy" lähtöoletuksiin.
Jos ei haluta käyttää sanaa "totuus", voidan sanoa,
että johtopäätös on johdettavissa eli pääteltävissä
tehdyistä oletukista.
Voidaan myös sanoa, että deduktio on yksittäisten
päätelmien johtaminen (päättely)sääntöjen avulla
Tavanomaisen logiikan päättelysääntöjen mukaisesti perusoletuksista (aksioomista).
etenevä päättely on tyypillisesti deduktiivista.
Deduktiivinen päättely on pätevää (totuuden
säilyttävää) päättelyä. Jos oletukset (premissit) ovat
Muodollinen looginen päättely tarkoittaa siis
todet ja deduktiivinen päättely pätevää, myös
deduktiivista päättelyä.
johtopäätös on pätevä (tosi).
Deduktiivisen päättelyn kokonaisuutta kutsutaan
muodolliseksi (formaaliseksi) logiikaksi, ja sitä on
käsitelty toisaalla näissä opintoaineistoissa.
Tehtäviä
Induktiivisella päättelyllä tarkoitetaan joko
suppeasti päättelyä erityistapauksista yleistykseen
tai laajemmin mitä tahansa "tietoa lisäävää"
päättelyä tai mitä tahansa ei-deduktiivista päättelyä,
jossa johtopäätös ei "sisälly" lähtöoletuksiin.
Induktiivinen päättely ei näin ole välttämätttä
totuuden säilyttävää eikä erehtymätöntä. Usein
ajatellaan, että kokemus- (empiirisissä) tieteissä
käytetään tyypillisesti induktiivista tai abduktiivista
päättelyä.
Tehtäviä
1. Millä tavalla induktiivinen päättely eroaa
abduktiivisesta päättelystä.
2. Luettele kolme induktiivista päätelmää.
3. Mistä johtuu, ettei edes suureen
havaintojoukkoon perustuva yleistys
(induktio) ole ehdottoman varma. Keksi
esimerkki induktiosta, jossa uusi havainto on
muuttanut lopputulosta.
1. Mistä johtuu, että osa ihmisistä ei osaa
päätellä deduktiivisia päättelyitä oikein?
2. Pitäisikö deduktiivista päättelyä opettaa
kouluissa?
3. Mistä johtuu, että ihmiset yleistävät usein
vain muutamista havaitsemistaan
tapauksista.
4. Mistä johtuu, että joillekin ihmisille ei
kelpaa edes miljoonien tapausten perusteella
tehty johtopäätös?
5. Pitäisikö induktiivista päättelyä opettaa
kouluissa?
6. Simon Blackburn määrittelee logiikan
tieteeksi, joka tutkii vain sitä, ettei ole
mitään tapaa, jolla oletukset voisivat olla
tosia mutta johtopäätös ei olisi tosi. Mistä
logiikasta Blackburn puhuu?
46/345
Kehäpäätelmä
On vanha ajatus, että maailmalla on looginen
muoto, joka ilmenee (epätäydellisesti) kielessä ja
ajattelussa. Tällöin voidaan kysyä, millainen
logiikka ilmaisee loogisen muodon parhaiten.
Prosessi
Kehäpäätelmä on virheellinen looginen (deduktio)
päätelmä, jossa johtopäätöstä perustellaan
johtopäätöksen olettamisella.
Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa. Jumalan
sana on totta, koska Jumalan sanassa eli Raamatussa
sanotaan niin. Raamattu on Jumalan sanaa, koska
Raamatussa sanotaan niin.
Tehtäviä
1. Keksikää viisi muuta kehäpäätelmää?
2. Miksi omia mielipiteitään puolustaessaan
usein syyllistyy kehäpäätelmiin?
3. Miten voit parhaiten kumota kehäpäättelijän
tulokset?
Syllogismi
Yleisesti prosessi tarkoittaa kehitystä,
toimenpiteiden sarjaa tai tapahtumasarjaa. Prosessi
voi myös olla:
1. kemiallinen prosessi, järjestelmän
lämpötilan muuttuminen jne.
2. prosessi (tietotekniikka), suoritettavan
tietokoneohjelman ilmentymä (prosesseja
tapetaan näppäimillä Ctrl + Alt + Delete).
3. stokastinen prosessi, ajassa
sattumanvaraisesti eteneviä todellisuuden
prosesseja kuvaava matemaattinen prosessi
4. prosessi, oikeudenkäynti, jota käsittelevä
lainsäädäntö tai oikeustieteen ala tunnetaan
nimellä prosessioikeus
Filosofiassa sanaa prosessi käytetään joskus
nimityksenä tapahtumasarjalle.
Erityisesti syy- ja seuraussuhteiden ketjuttamisesta
muodostuu kausaalinen prosessi.
Tehtävä
Aristoteleen suunnittelema syllogistiikka oli
ensimmäinen järjestelmällinen logiikka.
Aristoteelinen syllogismi on loogisen päätelmän
muoto, jossa on kolme lausetta: kaksi ehtoa
(premissiä eli oletusta) ja niistä loogisesti seuraava
johtopäätös.
Esimerkki aristoteelisesta syllogismista:
Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
Sokrates on ihminen.
________________________________
Siis: Sokrates on kuolevainen.
Nykyään logiikka sisältää hyvin paljon asioita, ja
syllogismeista puhutaan lähinnä logiikan historian
yhteydessä.
1. Ottakaa selvää siitä, mitä muita syllogismeja
Aristoteleellä oli? Kaikki syllogismit
löytyvät suoraan Internetistä.
2. Mitkä sylllogismit ovat edelleen tärkeitä?
3. On tapana puhua perustutkimuksesta ja
soveltavasta tutkimuksesta (soveltava
tiede). Kumpaan tutkimuksen lajiin filosofia
kuuluu?
47/345
Kategoriat
10.Tekemisen kohteena oleminen
Nykyisin näillä kategorioilla katsotaan olevan
lähinnä historiallista arvoa, koska Aristoteleen
perusaineskäsitys on yleisesti hylätty.
Stoalaisilla oli seuraavat neljä kategoriaa:
Kategoria (muinaiskreikaksi κατηγορία) liittyy
asioiden luokitteluun:
1. Kategoria eli perusluokka tarkoittaa
filosofiassa (ontologiassa eli
olemassaolo-opissa) yleisimpiä
todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä
käsitteitä, peruskäsitteitä.
2. Kategoria tarkoittaa matematiikassa
(kategoriateoriassa) joukkojen ja kuvausten
muodostamaa järjestelmää.
3. Biologiassa kategorialla tarkoitetaan eliöiden
luokittelun tasoa. Näitä ovat esimerkiksi laji,
suku ja heimo.
1. Substanssi: ousia, josta kaikki oleva koostuu
2. Kvaliteetti: tapa jolla aine on järjestetty
3. Dispositio: piirteet jotka eivät ole oliossa
itsessään, kuten koko, muoto, asento tai
toiminta
4. Dispositio suhteessa johonkin: piirteet jotka
ovat suhteessa muihin ilmiöihin, kuten olion
sijainti suhteessa muihin olioihin
Stoalaisuus (Στωικισμός) oli
hellenistisen filosofian koulukunta, joka
vaikutti useiden vuosisatojen ajan
antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan
siveysajatteluun. Stoalaisuuteen
yhdistetään mielenrauhan (ataraksia)
tavoittelu ja tunteiden hillintä (apatheia).
Stoalaisuuden perusti Zenon
Kitionilainen Ateenassa 300- ja
200-lukujen eaa. vaihteessa.
Aristoteleella kategoriat ovat asioiden kaikkein
yleisimmän tason luokkia, eli luokkia joita ei voida
enää palauttaa mihinkään muuhun yleisempään
luokkaan.
Immanuel Kant.
Hän esitteli teoksessaan Kategoriat seuraavat
kymmenen kategoriaa:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Substanssi eli olio
Kvantiteetti (määrä)
Kvaliteetti (laatu)
Suhteessa oleva
Paikka
Aika
Asento
Jollain oleminen
Tekeminen
Immanuel Kant esitti teoksessaan Puhtaan järjen
kritiikki seuraavan järjestelmän:
• Määrä (kvantiteetti)
• Ykseys
• Moninaisuus (mitta)
• Kaikkeus
• Laatu (kvaliteetti)
• Todellisuus (reaalisuus)
• Kielto (negaatio)
• Rajallisuus (limiteetti)
48/345
• Suhde (relaatio)
• Substanssi: olennaiset/luontaiset
(substanssi) ja ei-olennaiset
(aksidenssi) ominaisuudet
• Syy ja seuraus: kausaalisuus ja
riippuvuus
• Yhteisyys: vuorovaikutus olion ja
muiden olioiden välillä
• Modaalisuus
• Mahdollisuus (mahdollinen mahdoton)
• Olemassaolo (olemassa - ei
olemassa)
• Välttämättömyys (välttämätön satunnainen)
Mitä siveysajattelu tutkii
Hyvä hevonen.
Vaikka kategorioista ei nykyään juuri puhuta
Siveysajattelu (moraaliajattelu), latinankielen
muutoin kuin Immanuel Kantin filosofiaa
tarkasteltaessa, niiden sivistyssanat ovat filosofiassa mores = tavat) tutkii lauseita ja käyttäytymistapoja,
joissa ilmenee käsityksiä hyväksymisestä tai
ahkerassa käytössä.
hylkäämisestä, oikeasta tai väärästä, hyvästä tai
pahasta, arvokkaasta tai arvottomasta. Samoin se
tutkii päämäärien valintaa.
Siveysarvot ja muut arvot
Arvot voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
He puhuvat alkuperäistä siansaksaa.
• siveysarvot ja
• muut arvot.
Ihmisryhmiä, yksilöitä ja heidän luonteenpiirteitään
Näyttää siltä, että filosofia ei edes yritä päästä eroon luonnehditaan usein siveysarvoilla.
tästä siansaksasta.
Tehtäviä
On mahdollista sanoa, että ateistit ovat hyviä
ihmisiä.
1. Pohtikaa onko koulujen siansaksan opetus
välttämätöntä?
2. Miten siansaksan opettaminen voitaisiin
korvata täydentämällä vieraiden kielten
opetusta?
3. Onko mahdollista kehittää kieli, jolla kaikki
voidaan esittää yksiselitteisesti?
4. Miksi esimerkiksi uskontojen kirjoja kuten
Raamattua tai Koraania pitää tulkita?
5. Keksi mahdottoman määritelmä.
Jos sen sijaan sanotaan, että Lada on hyvä auto,
kyse ei ole siveysarvosta (tekninen hyvä).
49/345
Sivistyssanat: aksiologia on suomeksi arvokäsitys.
Jos sanotaan, että Lada on kaunis auto, kyse on
kauneusarvosta (esteettisestä arvosta). Sanaa
“arvo” käytetään myös monissa muissa
merkityksissä.
Terveydellinen hyvä on jonkin asian myönteinen
vaikutus terveyteen.
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Pohdi, miten itseisarvot ja välinearvot
vaikuttavat eduskunnan lainsäädäntötyössä.
2. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa 19
miljoonaa euroa?
3. Mitä et tekisi, vaikka voittaisit lotossa 19
miljoonaa euroa?
4. Raha on paperinpala tai metallinpala. Mistä
rahan arvo tulee?
5. Miten asiat hoidettiin ennen rahan
keksimistä?
1. Keksi viisi lausetta, jotka sisältävät
siveysarvoja.
2. Keksi viisi lausetta, jotka sisältävät muita
arvoja.
3. Keksi viisi lausetta, jotka eivät sisällä arvoja.
Arvoarvostelmat
4. Millainen hyvä on yhteishyvä?
5. Määrittele, mitä sana "hyvä" tarkoittaa.
Arvoja ilmaistaan arvoarvostelmilla.
Itseisarvot ja välinearvot
Itseisarvoina pidetään sellaisia arvoja, joita ei
johdeta muista arvoista, esimerkiksi siveellisestii
hyvää, kauneutta ja totuutta (sikäli kuin niitä
pidetään arvokkaina).
Yllä oleva lause, jonka mukaan ateistit ovat hyviä
ihmisiä, on arvoarvostelma, jota kutsutaan
siveysarvostelmaksi.
Välinearvot eivät ole välttämättä edes arvokkaita,
vaan ne saavat usein arvonsa vasta silloin, kun niitä
käytetään pyrittäessä itseisarvoihin.
Lause “ruusut ovat rumia” on puolestaan
kauneusarvostelma.
Sana “arvostelma” tarkoittaa suurin piirtein samaa
kuin saksan kielen Urteil (= lausunto, lausuma).
Totuusarvostelmat (propositiot)
Arvoarvostelmien lisäksi on mm. totuusarvostelmia.
Esimerkiksi rahan avulla voi tavoitella itseisarvoja,
rakentaa kauniita rakennuksia, tukea tutkimusta tai
auttaa kehitysmaiden hädänalaisia. Jotkut
miljardöörit ovat käyneet avaruudessa (miljardi on
1.000.000.000).
On tapana puhua myös välineellisestä hyvästä.
50/345
Ensiksi voidaan kuvailla velvoitteita ja
arvoja (kuvaileva eli deskriptiivinen
teoria).
Toiseksi voidaan ottaa niihin itse kantaa
(arvottava eli normatiivinen teoria).
Kant erottelee toisistaan ehdollisen (hypoteettisen)
ja ehdottoman (kategorisen) velvoitteen
(imperatiivin).
Totuusarvostelma eli propositio on esimerkiksi
lause
Ehdollinen velvoite (hypoteettinen imperatiivi)
kertoo sen, mitä tulee tehdä, jotta päästään tiettyyn
päämäärään, se on ehdollinen.
Jos haluat eteenpäin, sinun on opiskeltava.
“Tämä pöytä on pyöreä”.
Totuusarvostelma eli väitelause (propositio) on
joko tosi tai epätosi.
Indoeurooppalaisissa kielissä tällä sanalla on useita
merkityksiä, mutta suomen kielessä se tarkoittaa
pääasiassa jotain, mikä on totta tai epätotta.
Monet ovat sitä mieltä, että arvoarvostelmat eivät
ole samassa mielessä tosia tai epätosia kuin
totuusarvostelmat.
Tehtäviä
1. Miksi puhekielessä ei puhuta
totuusarvostelmista ja arvoarvostelmista?
2. Miten hyvin ihmiset osaavat erottaa
toisistaan totuusarvostelmat ja
arvoarvostelmat?
3. Onko olemassa ihmisestä riippumattomia
kauneusarvostelmia?
Velvoitteet ja arvot
Ehdoton velvoite (kategorinen imperatiivi) on
ehdoton, Kantilla eräs tällainen velvoite oli:
Älä valehtele.
Kantin mukaan valehtelu on väärin aina ja kaikissa
olosuhteissa. Edes valkoiset valheet sinisistä
puhumattakaan eivät ole sallittuja.
Immanuel Kantillla yleinen ehdoton velvoite
(kategorinen imperatiivi) oli seuraava.
Toimi aina niin, että voisit tahtoa toimintaasi
ohjaavan periaatteen olevan yleinen
(luonnon)laki.
ja
kohtele aina ihmistä päämääräänä sinänsä,
älä koskaan pelkästään välineenä.
Siveysajattelu jaetaan usein
• velvoitteen teoriaan (deontologiaan) ja
• arvoteoriaan (aksiologiaan).
Molempia osia voidaan tutkia kahden asian suhteen.
51/345
Sotalaiva oli merellä partioimassa, kun se näki
edessä päin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla
yhteyttä toiseen laivaan.
- Olette kurssillamme, väistäkää!
- Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.
Kapteeni hämmästyi tästä vastauksesta.
- Me emme aio väistää. Siirtykää heti kurssiltamme.
- Mekään emme aio väistää. Väistäkää te.
Nyt kapteeni suuttui tosissaan.
- Väistäkää heti, tämä on sotalaiva!
- Tämä on majakka.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
Mitä tarkoittaa oppivelvollisuus?
Mitä tarkoittaa asevelvollisuus?
Missä tilanteessa sinä varmasti valehtelisit?
Ottakaa selvää siitä, mistä sanahirviö
deontologia tulee.
5. Voiko poika / tyttöystävää kohdella
välineenä?
Velvoitteita ilmaistaan usein käsky- ja
kieltolauseilla, mutta velvoite voidaan muutenkin
sisällyttää lauseeseen.
Velvoitelauseita ovat esimerkiksi:
• “älä varasta!”,
• “tupakointi on kielletty koulun alueella”,
• “on pakko noudattaa maan lakeja” jne.
Siveyssääntö
Siveyssäännön (moraalinormin) avulla ilmaistaan
sitä, mikä tai mitkä useista mahdollisista
toimintatavoista puhujan mielestä on valittava.
Sana “normi” tarkoittaa mittapuuta tai mallia.
Tehtäviä
1. Luettele viisi omasta mielestäsi hyvää
siveyssääntöä.
2. Luettele viisi omasta mielestäsi huonoa
siveyssääntöä.
3. Luettele viisi omasta mielestäsi
yhdentekevää siveyssääntöä.
Velvoite
Tehtäviä
1. Mitä valvollisuuksia sinulla on lukion
oppilaana?
2. Mistä johtuu, että eduskunta säätää koko
ajan uusia lakeja?
3. Ovatko kaikki eduskunnan säätämät lait
hyviä?
4. Ovatko kaikki eduskunnan säätämät lait
tarpeellisia?
5. Miten Ruotsin lainsäädäntö vaikuttaa
Suomen lainsäädäntöön?
52/345
Valtarakenteiden arvot
Sisäinen oivallus (intuitio)
Voisi ajatella, että siveysajattelu olisi arvottavaa
(aksiologista). Enimmäkseen se on sitä ollut, mutta
sen piirissä on esiintynyt esimerkiksi sellaisia
suuntia, joissa velvoitteita on johdettu suoraan
sisäisestä oivalluksesta (intuitiosta) jne.
Arvokäsityksen puitteissa voidaan esimerkiksi
kartoittaa oman valtarakenteemme arvoja.
Valtarakenteen sisällä saattaa olla ryhmiä, joiden
arvot eroavat suuresti toisistaan, esimerkiksi
jumalattomilla (ateisteilla), kristityillä ja
muslimeilla voi esiintyä suuria eroja arvostuksissa.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
5.
Mitä tarkoitetaan omallatunnolla?
Mistä omatunto on peräisin?
Miksi eri ihmisillä on erilainen omatunto?
Onko omatunto tarpeellinen käsite?
Mistä käsite "omatunto" on peräisin?
Käsityksiä siitä, mikä on hyvää
Siitä, mikä on hyvää, on esitetty suuri määrä
erilaisia käsityksiä. Niitä esitellään myöhemmin
tässä oppiaineistossa. Hyvää on mm. yritetty liittää
mielihyvään, onnellisuuteen, hyötyyn jne. Myös
saman henkilön käsitykset siitä, mikä on hänen
mielestään hyvää, saattavat vaihdella.
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että eri
valtioilla on erilaiset lait.
2. Mitkä kaikki eri vaikuttajat vaikuttavat
arvoihin Suomessa?
3. Miksi vain harvat voivat vaikuttaa Suomen
arvoihin enemmän kuin kansan enemmistö?
4. Mitä hyötyä ja haittaa on arvojohtajista?
5. Onko Sauli Niinistö arvojohtaja?
6. Miksi Sauli Niinistö kuuluu Konstantinus
Suuren ritarikuntaan?
7. Tarvitaanko Suomessa presidenttiä?
1. Mistä johtuu, että ihmiset mielellään
kertovat siitä, mikä heistä itsestään on
hyvää?
2. Milloin on kohteliasta ja asiallista sanoa
jotain hyväksi?
3. Mikä on sinusta kaikkein parasta?
Keiden hyväksi
53/345
-Millainen on laihialainen noutaja?
-Se tuo aamun lehden naapuripitäjästä.
Voidaan pohtia myös sitä, kenen hyväksi
siveyssäännön (normin) noudattamisesta seuraava
arvo koituu.
Jos ihminen pyrkii varmistamaan itselleen
mahdollisimman paljon hyvää, kyseessä on
itsekkyys (egoismi, latinankielen sanasta ego =
minä). Toisten hyväksi toimimista kutsutaan
altruismiksi (latinankielen sanasta alter = toinen).
Lyhyen tähtäyksen itsekkyys (egoismi) on helppo
tunnistaa. Sen sijaan pitkän tähtäyksen itsekkyys
(egoismi) saattaa näyttää toisten hyvinvoinnista
huolehtimiselta (altruismilta).
Esimerkiksi eteenpäin pyrkivä poliitikko saattaa
muiden hyväksi toimimalla vain varmistella omaa
tulevaisuuttaan.
Myös ne uskovaiset, jotka ajattelevat muiden
hyväksi toimimisen varmistavan heille itselleen
kuoleman jälkeisen elämän Taivaassa, ovat
itsekkäitä (egoisteja).
Psykologinen hedonismi eli psykologinen
nautintohakuisuus on käsitys, jonka mukaan
ihminen asettaa varsin usein oman nautinnon kaiken
muun edelle. Tämä on tosiasiaväite eikä arvostus.
Psykologinen altruismi on käsitys, jonka toisten
huomioon ottaminen on yleistä.
Psykologinen altruismi ei välttämättä perustu
evoluutioon.
Toisen hyväksi toimimisessa (altruismissa) voidaan
erottaa useita muotoja sen mukaan, kuinka monen Evolutiivinen altruismi eli perinnöllinen toisen
huomioon ottaminen on eräs muoto psykologista
yksilön hyvään toiminta tähtää.
altruismia. Erään käytännöllisen filosofian laitoksen
Psykologinen egoismi eli psykologinen itsekkyys hyväksymän väitöskirjan mukaan evolutiivinen
altruismi on mahdollinen.
on käsitys, jonka mukaan ihminen toimii varsin
usein itsekkäästi ja omaa etuaan tavoitellen. Toisin
sanoen psykologisen egoismin mukaan oman edun Usein asetetaan vastakkain oman maan köyhien
auttaminen ja kehitysmaiden auttaminen.
tavoitteleminen vaikuttaa meihin eniten.
Tämä on tosiasiaväite eikä arvostus. Jos
ihminen pitää oman itsensä puolesta
toimimista hyvänä asiana, kyseessä on
arvostus.
Tehtäviä
1. Missä määrin esitetyillä asioilla on
vaikutusta sinun päätöksenteossasi?
2. Missä tilanteissa annat vallan
nautinnonhalullesi?
3. Missä tilanteissa annat vallan toisten
huomioimisen ajatustunteille?
4. Missä määrin itsekkyys ja toisten auttaminen
ovat perinnöllisiä?
5. Missä määrin näitä voidaan oppia?
6. Mitkä sairaudet vähentävät ihmisen kykyä
ottaa huomioon muut ihmiset?
7. Mitä tarkoittaa psykopaatti?
8. Voiko toisten auttamisesta saada itsekästä
nautintoa?
9. Voiko toisten kiusaamisesta nauttia?
54/345
Vahinkoperiaate
Kultainen sääntö
Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien
Kungfutse.
julistuksen mukaan valtiovalta voi oikeutetusti
rajoittaa ihmisten toimintaa vain voidessaan osoittaa Muinaisuudessa esitetyn kultaisen säännön
sen, että kyseinen toiminta aiheuttaisi jotain
myönteinen muoto sanoo, että
havaittavaa ja todellista vahinkoa muille.
tee toisille sitä, mitä toivoisit tehtävän
itsellesi.
Havaittavaksi ja todelliseksi vahingoksi ei lasketa
muiden ihmisten mahdollisesti kokemaa
Kultaisen säännön myönteinen muoto selvästi
henkilökohtaista iljetystä, inhoa tai paheksuntaa niin
sisältää kultaisen säännön kielteisen muodon
kauan kuin sen lähde ei tosiasiallisesti rajoita
älä tee muille sitä, mitä et toivo tehtävän
muiden elämää ja vapauksia. Mikäli laskettaisiin,
itsellesi.
harva voisi tehdä juuri mitään.
Edes kansan ylivoimaisen enemmistön siveellinen
Kultaisen säännön myönteinen muoto toimii lähinnä
(moraalinen) tuomio ei riitä perusteeksi rajoittaa
yksilöiden oikeutta käyttäytyä haluamallaan tavalla, kohteliaisuudessa.
jos tämä tapa ei rajoita muiden oikeuksia.
Kultaisen säännön kielteistä muotoa on yritetty
turhaan käyttää kiusaamisen estämisessä.
Tehtäviä
1. Onko jumalattomista (ateisteista) vahinkoa
yhteiskunnalle?
2. Tulisi halvemmaksi maksattaa
pikkuvarkailla takaisin varastetun tavaran
arvo kuin panna hänet vankilaan. Mistä
syystä heidät kuitenkin Suomessa pannaan
vankilaan?
3. Millaisia vahinkoja vakuutukset korvaavat?
4. Mitä on vastuuvakuutus?
5. Tarvitaanko vakuutusyhtiöitä?
Koska kultaista sääntöä on käsitelty näissä
aineistoissa runsaasti ja perinpohjaisesti, tässä on
esitetty vain lyhyt maininta keskustelun pohjaksi.
Ketkä auttavat muita?
On myös tutkittu, mitkä ihmisryhmät ovat
halukkaimpia auttamaan muita. On ilmennyt, että
ns. hyväosaiset, joilla olisi todelliset mahdollisuudet
auttaa muita, ovat keskimäärin haluttomimpia
auttamaan muita.
55/345
vallanpitäjiltä, jumalilta tai uskontojen säännöistä,
on tapana puhua toislakisesta (heteronomisesta)
siveydestä.
Jos ajatellaan katsotaan olevan peräisin tavallisilta
ihmisiltä, puhutaan omalakisesta (autonomisesta)
siveydestä.
Jos siveyden ajatellaan koskevan koko luontoa,
puhutaan yleisestä siveydestä, (Viimeksi mainittu
käsite kuuluu posthumanismin käsitteistöön.)
Tehtäviä
Bill Gates, Microsoftin pääomistaja
Poikkeuksiakin on kuten uskonnoton Bill Gates,
maailman rikkain mies. Tosin hänen vaimonsa on
katolinen.
Tehtäviä
1. Miten kohteliaisuutta voitaisiin lisätä?
2. Miten kiusaamista voitaisiin vähentää?
3. Voiko muita ihmisiä auttaa ilmaiseksi?
Miten?
4. Miten maailman miljardöörit saataisiin
nykyistä enemmän lahjoittamaan varoja
esimerkiksi terveydenhoidon ja koulutuksen
lisäämiseen köyhissä maissa?
5. Kirjoittakaa kirje uskonnottomalle Antti
Herlinille ja pyytäkää häntä antamaan rahaa
AIDsin vastustamiseen.
1. Laadi siveyssäännöt ihmiselle, joka on ainoa
ihminen maailmassa.
2. Laadi siveyssääntöjä avaruuteen, jossa asuu
aivan toisenlaisia olioita kuin ihminen.
3. Onko ihminen vastuussa teosta, jonka hän on
tehnyt toisten yllytyksestä?
Eri käsityksiä
Sitä, mistä siveys on oikeasti peräisin
käsitellään laajemmin toisaalla näissä
aineistoissa siitä huolimatta, ettei asiasta
vallitse yksimielisyyttä. Asiaa tutkitaan
jopa neurotieteissä, mutta voisikohan
käytännöllisen filosofian laitoksen jokin
tuleva väitöskirja ratkaista asian?
Toislakinen,
omavastuinen ja yleinen
siveys
Ihmiskeskeisestä siveydestä tunnettu muinaiskreikkalainen
Protagoras sanoi, että ihminen on kaiken mitta.
Humanistisen eli ihmiskeskeisen siveyden päälause
on:
Siveys on puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Uskonnot asettavat arvoja, jotka ovat ns. maallisen
elämän arvojen yläpuolella (ts. liittyvät esim. väitettyyn kuoleman jälkeiseen elämään).
Käsitteitä
Jos siveyden ajatellaan olevan peräisin
Toislakista (heteronomista) siveyttä voi olla kahta
lajia. Se ulkoinen mahti (eli auktoriteetti), joka
56/345
antaa siveyssäännöt, ei välttämättä ole jumala tai
pyhä kirja, vaan se voi olla myös yksinvaltias tai
muu kansan tahdosta riippumaton valtioelin.
Valistusajattelijat tarkoittivat luonnollisella
siveydellä siveyttä, joka syntyy “turmeltumattomasta”, alkuperäisestä ihmisluonnosta.
Posthumanistisen siveyden mukaan siveyden
alkuperä on ihmisen evoluutiossa (ihmislajin
kehityksen aikana syntynyt).
jumalia saatettiin lepytellä.
Nämä jumalat eivät olleet itsekään erityisen
siveellisiä, ja siveellisyydestä päättivät siihen aikaan
suomalaiset itse.
Silloisesta suomalaisesta yhteiskunnasta puuttui
kokonaan byrokratia, ja siveellisistä asioista
sovittiin perheiden, sukujen ja heimojen
keskinäisillä neuvotteluilla.
Suomalaisilla oli ajatuksia kuoleman jälkeisestä
elämästä (Tuonela), mutta mahdolliseen kuoleman
jälkeiseen elämään ei liittynyt palkkioita tai
rangaistuksia. Esi-isillä ajateltiin olevan
vaikutusvaltaa vielä kuoleman jälkeen, ja esi-isiä
piti myös lepytellä.
Tehtäviä
1. Onko siveyden perusta haettava jumalan
tahdosta vai ihmisen siveystajunnasta?
2. Onko luonnollinen siveys riittävä, vai
tarvitseeko ihminen jumalallista apua
voidakseen kehittää hyvettä?
3. Mikä merkitys on yleensä annettava uskolle
siveyteen nähden?
4. Millä tavalla evoluutio on vaikuttanut
siveyden kehittymiseen?
5. Millä tavalla evoluutio selittää ihmisten
Jotta esi-isät eivät noususi haudoista
siveellisten ominaisuuksien eroja?
kummittelemaan, haudoille kasattiin kiviraunioita.
Jumalat kiinnostuivat siveydestä
vasta äskettäin
Vasta hellenistinen kulttuuri alkoi länsimaissa
levittää käsitystä kuoleman jälkeisestä elämästä
palkkiona tai rangaistuksena.
Varsinaisesti oppi kuoleman jälkeisestä elämästä
palkkiona tai rangaistuksena levisi Eurooppaan
vasta kristinuskon noustessa valtaan Roomassa.
Samaa perinnettä jatkoi myöhemmin islam.
Suomeen kristinuskon toivat lännestä ja idästä
tulleet siirtomaaherrat (eivät siis olleet naisia vaan
aseistettuja herroja). Uskonnon ja siveyden yhteen
liittäminen on Suomessa vasta vajaan tuhannen
vuoden ikäinen asia.
Ukkosenjumala Perkele
Kun suomalaiset saapuivat joskus viimeisen
jääkauden jälkeen Suomeen, heillä oli jumalia,
kuten Jumi, joka jumiutti asiain hoitoa. Myös
ukksosenjumala Ukkoa (eli Perkekettä) pelättiin, ja
57/345
Vanha testamentti. Vanha testamentti on osa
kristittyjen Raamattua.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millaisissa
yhteiskunnissa jumalanlakinen siveys syntyi.
2. Missä jumalanlakista siveyttä esiintyy yhä?
3. Miksi jumalanlakista siveyttä esiintyy yhä?
Oman lapsen uhraaminen
jumalille
Tehtäviä
1. Pohtikaa sitä, millaisia siveyssääntöjä
Suomessa oli ennen kuin kristinusko tuli
Suomeen.
2. Miksi suomalaisten elämästä ennen
kristinuskon tuloa ei tiedetä juuri mitään?
3. Miksi myös suomalsiten muinaisesta
uskonnosta on varsin vähän tietoja?
4. Olivatko muinaisen Kreikan jumalat
siveellisiä nykyaikaisessa mielessä?
5. Ovatko hindujumalat siveellisiä
nykyaikaisessa mielessä?
Jumalanlakinen siveys
Raamatun Vanhan testamentin kertomuksessa
Aabraham on valmis uhraamaan Jahve -jumalan
Jumalanlakinen (teonominen) siveys voi esiintyä eri käskystä oman poikansa, vaikka tämä teko tuntuu
muodoissa.
hänestä julmalta ja inhimillisesti mielettömältä.
Jyrkimmässä muodossa se sanoo, että hyvä on
hyvää sen tähden, että jumala niin tahtoo.
Ihminen ei saa ryhtyä arvostelemaan jumalan tahtoa
edes silloin, kun jumalan käskyt näyttävät
epäinhimillisiltä.
Varsinaisesti uskontokeskeinen siveys on aina ollut
tällä kannalla.
Tehtäviä
1. Miten nykyiset kristityt selittävät kertomusta
Aabrahamista ja Iisakista?
2. Kuka filosofi piti kertomusta Aabrahamista
erinomaisena?
3. Miksi hän piti sitä erinomaisena?
Islam esimerkkinä jyrkästi
jumalanlakisesta siveydestä
Ruhollah Mostafavi Musavi Khomeini.
Tämä siveys esiintyy tyypillisimmillään siinä
juutalaisten kirjassa, joka meillä tunnetaan nimellä
Jyrkästi uskontokeskeistä siveyttä noudatetaan
nykyään melko monissa islamin maissa. Esimerkiksi Iranin shiiamuslimien johtaja, Ajatollah
Khomeini pyrki elämän yksityiskohtia myöten
määräämään kannattajiensa elämästä. Hän jopa
määräsi, kumpi jalka edellä noustaan ylös
58/345
vessanpöntöltä.
Raiskauksen uhreja on teloitettu
Niissä islamin maissa, joissa noudatetaan islamilaista lakia (shariaa), on käytetty rangaistuksia,
joita meillä Suomessa pidetään epäinhimillisinä.
Esimerkiksi varkailta on katkottu käsiä ja avion
rikkojia ja on kivitetty kuoliaaksi.
Ote raiskausvideosta (rape porn). Raiskausvideot
ovat tosiasiassa näyteltyjä elokuvia eivätkä sisällä
oikeita raiskauksia.
Aivan äskettäin islamilaisessa Pakistanissa
teloitettiin nainen kivittämällä siksi, että hän oli
joutunut raiskauksen uhriksi.
Tehtäviä
Alkoholin nauttijoita ja ateisteja on teloitettu.
Kaikki nämä rangaistukset ovat islamin lain
(sharian) mukaisia.
Islamin laki (sharia) ei ole sama asia kuin islamin
pyhä kirja, Koraani. Näitä asioita tarkastellaan
yksityiskohtaisesti muualla näissä aineistoissa.
Tehtäviä
1. Jos olisit nainen ja Tasavallan presidentti ja
jos matkustaisit Iraniin, panisitko huivin
päähän?
2. Laittoiko Hillary Clinton huivin päähän
vieraillessaan Lähi-Idässä.
3. Ottakaa selvää siitä, kumpi jalka edellä
noustaan vessanpytyltä.
4. Ottakaa selvää siitä, kumpaa kättä käytetään
ensiksi?
• Afganistanin presidentti on armahtanut
naisen, joka oli tuomittu raiskauksen uhriksi
joutumisesta. Mistä syystä suomalaisia
rauhanturvaajia on Afganistanissa?
• Lue alla oleva teksti:
Raportti: Ateistit kokevat vainoa ja
syrjintää useissa maissa
10.12.2012 STT–REUTERS
Geneve. Ateistit kohtaavat useissa
maissa syrjintää ja vainoa, kertoo tuore
raportti. Pahimmillaan
uskonnottomuudesta voi joutua
hengenvaaraan.
Tutkimuksen teki Kansainvälinen
humanistinen ja eettinen liitto (IHEU),
joka selvitti ateistien asemaa noin 60
maassa. Vaarallisimpia ateisteille ovat
islaminuskoiset maat.
Ainakin seitsemässä maassa ateismi tai
valtauskonnon hylkääminen voi johtaa
jopa kuolemanrangaistukseen. Näitä
maita ovat raportin mukaan Afganistan,
Iran, Malediivit, Mauritania, Pakistan,
Saudi Arabia ja Sudan. Myös
esimerkiksi Egyptissä ja Indonesiassa
ateististen näkemysten esittäminen on
kielletty tai tiukasti rajoitettu lailla.
59/345
Euroopan maita ja Yhdysvaltoja raportti
huomauttaa siitä, että niiden käytännöt
voivat suosia tiettyjen uskontokuntien
edustajia.
Raportti julkaistiin maanantaina YK:n
ihmisoikeuksien päivänä, jota vietetään
vuosittain YK:n ihmisoikeuksien
julistuksen hyväksymisen vuosipäivänä.
Väite, ettei voi olla siveyttä
ilman uskontoa
Usein myös uskontojen sisällä on vallinnut
erimielisyyttä siitä, voiko siveys olla olemassa
ilman uskontoa.
Uuden Testamentin Toisessa roomalaiskirjeessä
puhutaan luonnollisesta laista, mikä pakanoillakin
on.
Tehtäviä
1. Mistä syystä monet tutkijat pitävät
kristinuskon perustajana Paavalia?
2. Mitä Paavalin kirjeitä pidetään Paavalin
itsensä kirjoittamina?
3. Miltä ajalta ovat vanhimmat säilyneet
kristilliset kirjoitukset?
4. Milloin kristinuskon sisällöstä päätettiin
lopullisesti.
5. Miksi kristinusko nousu valtaan muinaisessa
Roomassa?
Latinalaiset ja bysanttilaiset
kristityt siveydestä
Kristinuskossa kreikkalaiset ja itämaiset kirkkoisät
(kristillinen nimitys merkittäville opin vaikuttajille,
itämaisia olivat mm. Clemens Aleksandrialainen (n.
150-202) ja Origenes (n. 184-254)) pitivät suuressa
arvossa kreikkalaisia.
Tästä syystä he myös antoivat arvoa sille luonnolliPakanoiksi (paganus = maalainen) kristitty nimittää selle siveydelle, jota nämä edustivat.
niitä, jotka eivät ole kristittyjä.
Toisaalta tämä luonnollinen siveys ei kuitenkaan
ollut Uuden testamentin mukaan riittävä. Kaikkialla,
missä Paavalin kirjeet puhuvat ns. kristillisestä
pelastuksesta (tarkoittaa Taivaaseen pääsyä
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoisä Augustinus
kuoleman jälkeen), ne korostavat ihmisen
syntisyyttä (kristityt kutsuvat synniksi kristillisen
Sitä vastoin latinalaiset kirkkoisät (etenkin
siveyden vastaista toimintaa ja ajattelua).
Tertullianus, k. n. 220) ja Augustinus (354-430))
eivät ainoastaan vastustaneet silloista
Paavalin kirjeissä kehitettiin kristinuskoon oppi,
todellisuustutkimusta (tiedettä) ja “pakanallista”
jonka mukaan ihminen pelastuu vain jumalan
ajattelua yleensä, vaan kielsivät luonnolliselta
armosta ja Jeesuksen (kristinuskon jumalan toinen siveydeltä keiken arvon.
persoona) suorittaman sijaiskärsimyksen kautta.
“Pakanain hyveet eivät ole kuin
Kristinuskossa Jeesus on ihmiseksi
loistavia paheita”
syntynyt jumalan poika, joka
ristiinnaulittiin ja kuoli ihmisen syntien
- näissä (Augustinuksen) kuuluisissa sanoissa on
tähden ja näin sovitti kaikkien jumalaan
puhtaasti uskonnollisen siveyden periaate lausuttu
uskovien synnit. Muiden kuin
ilmi jyrkimmässä muodossaan.
kristittyjen synnit hän jätti sovittamatta.
60/345
Keskiajalla kristillinen kirkko kannatti yleensä tätä
(Augustinuksen) käsitystä.
Tuomas Akvinolainen
Tehtäviä
1. Ovatko muinaisten jumalien loistavat paheet
hyveitä?
2. Mistä johtuu, että itämaiset kirkkoisät
arvostivat kreikkalaisia?
3. Miksi Konstantinopolia on alettu kutsua
Istanbuliksi?
Pelagiuksen käsitys
Katolisen kristillisyyden pääfilosofia on uustomismi.
Kristillisen kirkon (roomalais-) katolisen haaran
oppi-isänä tunnettu Tuomas Akvinolainen (1224 1274) yritti puolestaan sovittaa yhteen uskonnon
siveyttä ja luonnollista siveyttä.
Harhaoppinen Pelagius.
Vastakkaisia mielipiteitäkään ei puuttunut.
Afrikkalainen munkki (Pelagius) kannattajilleen
edusti toiveikkaampaa (optimistisempaa) käsitystä
ihmisestä.
Pelagiuksen käsityksen mukaan siveys
oli mahdollinen ilman uskoa.
Katolinen kirkko tuomitsi (Pelagiuksen) opin.
Tehtäviä
• Pitävätkö nykyiset kristityt Pelagiusta
harhaoppisena?
Hänen mielestään hyvä ei ole hyvää
vain sen tähden, että jumala sitä tahtoo,
vaan jumala tahtoo sitä siitä syystä, että
se on hyvää.
Tehtäviä
1. Mikä virhe on siinä ajattelussa, että ihminen
on perusluonteeltaan hyvä.
2. Mikä virhe on siinä ajattelussa, että ihminen
on perusluonteeltaan paha?
3. Suurin osa suomalaisista kannattaa
omavastuista siveyttä. Missä määrin heidän
siveytensä on peräisin heidän päästään ja
missä määrin heidän ympäristöstään?
4. Mistä johtuu, että vaikka suomalaisten
enemmistö on kristittyjä, enemmistö
suomalaisista kannattaa omalakista siveyttä?
5. Pohtikaa sitä, kuinka suuri osa Suomen
muslimeista kannattaa omalakista siveyttä?
6. Jos jumala tahtoo hyvää siitä syystä että se
on hyvää, mistä jumala tietää, mikä on
hyvää? Ihmisethän ovat tästä asiasta kovasti
erimielisiä.
7. Miksi monissa uskonnoissa on paholaisia?
61/345
Hillary Clinton: Uskonto voi
vaikeuttaa ihmisoikeuksien
toteutumista
Helsingin Sanomat Ville Talola 07.12.2011
jokaisessa maailman yhteiskunnassa, iästä, rodusta
tai uskomuksista riippumatta. Hän kertoi myös
Yhdysvaltojen perustavan erityisen rahaston
tukemaan paikallisten siiviiliorganisaatioiden työtä
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien
puolesta.
Aiheesta kertoi uutistoimisto ENI.
Tehtäviä
1. Miten homoseksuaaleja kohdeltiin Suomessa
sata vuotta sitten?
2. Mistä johtuu, että homoseksuaalien vastaisia
lakeja säädetään Venäjällä?
3. Mihin juutalaiten, kristittyjen ja muslimien
homoseksuaalisuuden vastaisuus perustuu?
Elämän tarkoitus (ei
kysytä
ylioppilaskirjoituksissa)
Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton nosti
esiin uskonnon kielteisen vaikutuksen seksuaali- ja
sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.
Clinton puhui YK:n Euroopan päämajassa
Genevessä osana YK:n ihmisoikeuksien julistuksen
vuosipäivän ympärillä järjestettäviä tapahtumia.
Ihmisoikeuksien päivää vietetään vuosittain
joulukuun 10. päivänä.
Clintonin puhe oli otsikoitu lauseella "Vapaa ja
tasavertainen arvoltaan ja oikeuksiltaan". Puhe
liittyi presidentti Barack Obaman hallinnon
julkaisemaan kannanottoon, jossa pyritään
vastustamaan useissa maissa vireillä olevia
lakialoitteita, joissa homoseksuaalisuus
kriminalisoidaan.
"Kyse on monella tavalla näkymättömästä
vähemmistöstä. Heitä pidätetään, pahoinpidellään,
terrorisoidaan ja jopa teloitetaan. Kaikkein vaikeinta
tähän puuttuminen on silloin, kun väärinkäytöksiä
perustellaan uskonnollisiin tai kulttuurillisiin arvoihin
vedoten,"
Clinton sanoi.
Clinton muistutti, että homoseksuaaleja on
Laihialaisisäntä teki kuolemaa, suvun kolme miestä
seisoivat siinä vierellä ja juttelivat hautajaisten
järjestämisestä.
• Kuinkahan monta taksia tarvitaan, kolme kai?
• Ei, kyllä kaksi riittää ja muut saavat kävellä.
• No sittenhän on sama vaikka kaikki kävelisivät.
Isäntä viimeisillään nousi pystyyn ja sanoi:
• Matti on oikias, tuokaapa minun housuni,
niin kävellään kaikki.
62/345
Selityksen selityksiä
Kuirt Baier selittämisen lajeista
Ernest Nagel.
Selitykset ovat niiden olosuhteiden kuvauksia,
joiden vallitessa selitettävät tapahtumat suurella
todennäköisyydellä tapahtuvat (esim. Ernest Nagel
(1901–1985)).
Ernest Nagel oli se filosofi, joka ensin
hylkäsi Arthur Papin väitöskirjan mutta
mikä väitöskirja myöhemmin
hyväksyttiin. Tämän kirjoittajan
mielestä Papin väitöskirja olisi pitänyt
kokonaan hylätä.
Monet muinaiskreikkalaiset (esim. Platon (427 347 eaa.)) olivat sitä mieltä, että ainoa todellinen
selitys on vastaus kysymykseen miksi, on se, mikä
on tapahtuman tarkoitus.
Sanalla "selitys" on myös monenlaisia
muita merkityksiä. Niitä käsitellään
yksityiskohtaisesti toisaalla näissä
opintoaineistoissa. Seuraavassa
artikkelissa käytetään myös
abduktiivisia päätelmiä, joita on
esitelty ylempänä tässä kirjassa.
Savossa ei selitellä
Savon kielessä ei ole sanaa "miksi".
Joskus savolainen sanoo "mitä varten".
Joskus savolainen sanoo "minkä takia".
Edellisessä savolainen viittaa tarkoitukseen ja
jälkimmäisessä savolainen viittaa syyhyn.
Kurt Baier.
Näistä kahdesta selittämisen lajista on sanottu mm.
(esim. Kurt Baier (1917-2010)):
Ei ole niin, että kaikelle olisi kaksi selitystä,
ensimmäinen osittainen, ei todella selittävä, ja
toinen täydellinen, lopullinen, valaistuksen
antava. Totuus on se, että nämä kaksi
selitystapaa ovat yhtä selittäviä, yhtä
valaisevia, yhtä täydellisiä ja yhtä lopullisia,
mutta ne sopivat eri ilmiöiden selittämiseen.
Kun löydämme metsän keskeltä rakennusten
raunioita, voimme olettaa, että ne ovat
ihmisten rakentamien talojen jäännöksiä,
jotain ihmisen tekemää, hänen omaa
tarkoitustaan varten valmistamaa.
Rakennukset voidaan selittää vetoamalla
rakentajien tarkoitukseen.
Toisaalta jos pyrstötähti eli komeetta lähestyy
Maata, on luultavaa, ettei tämä
taivaankappale ole järkevien olentojen
rakentama. Emme voi käyttää sitä
selittämisen tapaa, joka vetoaa tarkoitukseen.
Nyt meidän on käytettävä toista selittämisen
mallia, sitä, joka vetoaa luonnonilmiön
luonnollisiin syihin.
Joskus voi olla vaikeaa ratkaista se, mitä
selitystapoja on käytettävä. Esimerkiksi
Maata kiertävä kappale saattaa olla meteoriitti
tai ihmisen valmistama tekokuu.
63/345
työkalun tarkoitus?”
Joku voi toimia erittäin tarkoituksenmukaisesti,
joku toinen vallan hullusti, hedelmättömästi tai
jonkin arvojen järjestelmän kannalta arvottomasti.
Canberra.
Tarkoitusta voidaan kysyä vain, jos on voitu
osoittaa, että jotain tarkoituksellisesti tehdään. On
siis ensin osoitettava tarkoituksellisen toiminnan
olemassaolo, ja vasta sitten tarkoitusta voidaan
käyttää selittäjänä.
Joskus on ajateltu (esim. Fjodor Dostojevski
(1821 - 1881)) täsmälleen päin vastoin. On
esitetty kysymys tarkoituksesta ja väitetty,
että tarkoituksen olemassaolo edellyttää
jumalan olemassaoloa. Tällöin olisi ensin
todistettava jumalallisen toiminnan
olemassaolo, ja vasta sitten voitaisiin puhua
jumalan tarkoituksen olemassaolosta.
Kysymykseen
“miksi olet lakannut lyömästä
vaimoasi?”
voidaan vastata tarkoitukseen viittaamalla,
mutta jos ei ole ollenkaan lyönyt vaimoaan,
kysymys on väärin asetettu.
Pohdittaessa kysymystä
“onko elämällä tarkoitus?”
on ensin huomioitava sanan “tarkoitus” eri
merkitykset.
Luonnontieteen elämänkäsityksen hyväksyminen ei
suinkaan johda tässä mielessä arvottomaan elämään.
Päin vastoin yhteisö on varustanut meidät lukuisilla
työvälineillä, joilla voimme toteuttaa omia
tarkoituksiamme. Kun muinainen ihminen rukoili
sadetta jumalilta, nykyaikainen ihminen käyttää
sadettajia.
Luonnonesineiden tarkoituksellisuudesta tai
tarkoituksettomuudesta voidaan usein puhua
liittämättä mukaan arvoja. Talon lähellä
olevalla puulla saattaa olla tai olla olematta
tarkoitus. Emme kuitenkaan hakkaa sitä pois
siksi, että se olisi tarkoitukseton.
Kun tarkoituksia liitetään ihmisten toimiin,
tämä saattaa olla hyvinkin arvojen värittämää.
Jos kysyt kutsuilla joltakin vieraalta
“miksi olet täällä, mikä on
tarkoituksesi?”,
hän saattaa loukkaantua.
Vaatimus siitä, että asioilla pitäisi olla
tarkoitus, on sinällään siveellinen kannanotto.
On mahdollista, että koko puhe tarkoituksen
löytymisestä on yksinomaan siveyspuhetta
eikä liity ollenkaan totuuskysymyksiin.
Uskonnollinen ja uskonnoton elämänkäsitys
eroavat useimmiten perinpohjaisesti
vastauksessa kysymykseen siitä, mikä on
ihmisen tarkoitus.
Ensiksi joku voi kysyä jonkin arkipäiväisen teon
tarkoitusta, esimerkiksi “miksi jätit auton valot
palamaan?” Toiseksi voidaan kysyä “mikä on tämän
Luonnontieteen mukaan ihmisellä ei ole
ainakaan nykyisen tietämyksen valossa
mitään ihmiskunnan ulkopuolista tarkoitusta.
Tähän on esitetty vastaesimerkkinä se, että
vieraan planeetan asukkaat voivat vallata
Maan ja ottaa ihmisen lemmikikseen.
64/345
tarkoitus. Kun uskontojen edustajilta
kysytään, mikä on se jumalan suunnitelma,
jossa ihmisen elämällä on oma
tarkoituksensa, heiltä saa usein vastaukseksi
joko sellaisia pyhien kirjojen lauseita, jotka
eivät vastaa kysymykseen, tai sitten he
kieltäytyvät vastaamasta kysymykseen ja
sanovat, että jumala yksin tietää.
Esimerkiksi kristinusko väittävää, että
“maallisen” elämän tarkoitus on
kuolemanjälkeisen “iankaikkisen” elämän
saavuttaminen. Jos olisi olemassa ns.
iankaikkinen elämä, mikä sen tarkoitus olisi?
Ihminen ajattelee esimerkiksi, että
metsästyskoiran tarkoitus on palvella
metsästystä (koira on varmaan asiasta eri
mieltä EH). Ihminen on tässä suhteessa
tarkoitukseton. Nykyään ei ole olemassa
isäntää tai isäntiä, joiden koiria ihmiset
olisivat (orjanomistusyhteiskunnassa orjilla
oli isännät).
Sen sijaan lopullisella, biologisella
kuolemalla näyttää olevan luonnossa lajin
säilymisen ja kehittymisen kannalta selvä
merkitys.
Tarkoituksen puuttuminen edellä esitetyssä
mielessä ei millään tavoin alenna inhimillisen
elämän arvoa. Ihmisen itsenäisyys päin
vastoin lisää hänen arvoaan.
Ne, jotka hylkäävät luonnontieteellisen
elämänkäsityksen siksi, että se muka riistää
elämältä mielekkyyden, sekoittavat sanan
“tarkoitus” eri merkitykset.
He luulevat, että koska elämällä ei ole
tarkoitusta, elämässä ei olisi tarkoitusta. He
luulevat, että jos ihmisellä ei ole isäntää,
ihminen itse ei voi antaa elämälleen
tarkoitusta.
Kuolema on elämän jatkumisen edellytys, sillä jos
kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti
maapallon massan, ja tämähän on tietysti
käytännössä mahdotonta.
Jos muinaiset eläimet eivät olisi koskaan kuolleet,
ihmistä ei olisi koskaan ilmaantunut maapallolle,
sillä ihmiselle ei olisi ollut elintilaa. Ei pidä
kuitenkaan ajatella, että kuolemalla olisi jokin
tarkoitus.
Usein kristillinen ajattelu perustuu tässä
asiassa kahteen olettamukseen, joista
kumpaakaan ei voida todistaa paikkansa
pitäviksi.
Aivan kuten lapselle saattaa merkitä järkytystä se
havainto, että hän pystyy seisomaan omilla
jaloillaan, ihmiselle voi merkitä järkytystä määrätä
itse omasta elämästään.
Uskonnot eivät pohjimmaltaan ollenkaan
vastaa kysymykseen siitä, mikä on elämän
Ensiksi ajatellaan, että maallinen elämä olisi
arvotonta ja kärsimystä, joka vain valmistaa
ihmistä iankaikkiseen iloon.
Toiseksi ajatellaan, että maalliset kärsimykset
korvattaisiin iankaikkisilla iloilla.
65/345
Ensiksi voidaan todeta, että tällaisesta
ajattelutavasta saattaa olla vakavia
siveysseurauksia. Esimerkiksi kristillisellä
keskiajalla ihmiselämää ei pidetty yhtä
suuressa arvossa kuin nykyään. Toisaalta
voidaan väittää, että maallinen elämä voi olla
täysin mielekästä ja antoisaa.
Edellä suoritetuista tarkasteluista voidaan
päätellä, että luonnonilmiö elämä kuuluu
luonnossa vallitsevan syyn ja seurauksen
suhteen avulla selitettäviin ilmiöihin eikä
tarkoituksen avulla selitettäviin asioihin.
Tämän selityksen tarjoaa kehitysoppi.
Arvioitaessa ns. maallista elämää kristityt
usein vertaavat sitä ns. iankaikkisen elämän
riemuihin.
Mutta vaikka luonnonilmiöllä elämä ei olisi
tarkoitusta, ihmisyksilöllä tai yksilöiden
muodostamalla yhteiskunnalla voi olla
moniakin päämääriä, aikomuksia ja
tarkoituksia.
Tarkoitusten avulla selittäminen on keksitty,
koska ihmisillä on tarkoituksia, ei siksi, että
ihmisiltä puuttuisivat tarkoitukset.
Tehtäviä
• Edesmennyt filosofian professori Kurt
Baier esitti yllä olevat ajatukset
virkaanastujaisesitelmässään Canberrassa
vuonna 1957. Mistä johtuu, että nämä
ajatukset eivät ole vielä ehtineet Suomeen?
Voidaan huomauttaa, että he tekevät saman
virheen kuin ne, jotka sanovat, että Pekka on
pieni, koska hän on pienempi kuin puu.
Ihmiselämän mielekkyyttä ei tule verrata
johonkin ihmiselämän ulkopuoliseen vaan
ihmisten elämään keskimäärin.
Viinan syytä
Näin arvioituna jotkut ihmiset elävät erittäin
mielekästä, onnellista ja täysipainoista
elämää, ja heidän elämällään yhteiskunnassa
on selvä päämäärä ja tarkoitus.
Jotkut toiset elävät surkeaa ja sekä omasta
että muiden mielestä tarkoituksetonta elämää.
Sen sijaan, että ollaan huolissaan
iankaikkisesta elämästä, pitää kehittää elämää
ja yhteiskuntaa maapallolla siten, että lopulta
kaikki ihmiset voisivat tuntea elävänsä
mielekästä ja tarkoituksenmukaista elämää.
Syy ja seuraus tämäkin: Saarnamies varoitteli viinan
kiroista:
•
•
•
•
On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää.
On viinan syy, että lyötte aviopuolisoanne.
On viinan syy, että ammutte anoppianne.
Ja on viinan syy, että ammutte ohi…
66/345
Elämä on elämisen arvoista
Tasa-arvo ja demokratia elämän
tarkoitukseen
Paul Kurtz.
Uskonnottoman siveyden ensimmäinen
sääntö on Paul Kurtzin mukaan se, että
elämä on elämisen arvoista.
Toinen sääntö on se, että siveys on
puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Tahto elää
Tahto elää on ihmisen perustavinta laatua olevia
pyrkimyksiä. Alun perin iankaikkisen elämän
kaipuukin on syntynyt voimakkaasta tahdosta elää.
Joissain uskonnoissa tämä alkuperäinen pyrkimys
on pitkällisen kehityksen tuloksena kääntynyt
päälaelleen, on alettu kuvitella, että
“maanpäällinen” elämä olisi jollain tavalla
arvotonta.
Onnellisuus tavoitteena
Paitsi että ihminen haluaa elää, hän haluaa
onnellista, täyteläistä elämää. Eri aikoina ihmisillä
on ollut erilaisia mielipiteitä siitä, mitä sellainen
elämä on. Joka tapauksessa onnellinen elämä tuottaa
ihmiselle tyydytystä.
What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life,
kirjoittanut Julian Baggini, Granta Books, Suffolk, 2004,ISBN
1 86207 661 8, 204 sivua, kovakantisena £9.82 + tilauskulut
Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab on julkaissut
Julian Bagginin teoksen ”Ateismi: lyhyt johdatus”.
Eräs julkaistun teoksen luvuista käsittelee elämän
tarkoitusta.
Valitettavasti kirjan kustantajaa ei enää ole, ja
Vapaa-ajattelijain liitto, joka myy kirjaa, ei pidä
toimistoaan auki.
Tämän luvun Baggini onlaajentanut kokonaiseksi
kirjaksi.
Mitä tahansa mieltä elämän tarkoituksesta
ollaankin, Bagginin kirjalla on selvä tarkoitus.
Kirjan tarkoitus on siirtää jumaluusoppineet, gurut,
esasaariset ja keittiöpsykologit syrjään ja antaa
ihmisille kehys, jonka puitteissa he voivat itse
pohtia elämänsä tarkoitusta ja mielekkyyttä.
Baggini haluaa asettaa tasa-arvon ja demokratian
takaisin niille kuuluvalle paikalle ihmiselämän
peruskysymysten pohdinnassa. Gurut ja ”kaikkien
alojen diletantit” hän haluaa siirtää syrjään.
Vaikka Baggini on koulutukseltaan filosofi, hän
ajattelee harvinaisen paljon itse. Bagginin mielestä
filosofien määrää ei ole tarpeen lisätä, pikemmin
päin vastoin. Sen sijaan elämän perusasioiden
ajattelemisen lisäämistä hän pitää suorastaan
suotavana.
Bagginin kirja käsittelee tunnetuimpia merkityksiä
67/345
sanoille ”elämän tarkoitus”. Erilaisia vastauksia
kysymykseen siitä, onko mielekästä puhua elämän
tarkoituksesta ollenkaan, ja jos on, missä mielessä,
Baggini tarkastelee hyväntahtoisesti mutta
avostelevasti.
omaatuntoaan kuin köyhiä ja sairaita. Vaikka
Baggini jäi hyväntekeväisyydestä pois, hän
myöntää, että sillä on merkitystä, vaikka elämän
tarkoitukseksi siitä ei ole.
Uskontojen vastaukset kysymykseen elämän
tarkoituksesta Baggini kuitenkin määrätietoisesti
torjuu.
Richard Dawkins.
Ihmislajin hyväksi toimiminen ei liioin kelpaa
elämän tarkoitukseksi. Kuten Richard Dawkins on
teoksessaan ”Sokea kelloseppä” perinpohjaisesti
esittänyt, evoluutiolla ei ole mitään päämäärää tai
tarkoitusta (Richard Dawkins: Sokea kelloseppä
WSOY 1989).
Itsessään hyvät asiat kuten onnellisuus eivät liioin
paljasta elämän tarkoitusta. Onnellisuusasiat
Baggini ottaisi pois filosofeilta ja siirtäisi ne
psykologeille. Onnellisuus vähentää tarvetta kysellä
elämän tarkoitusta ja on muutenkin hyödyllinen.
Aluksi Baggini esittelee Morris Cohenin ja Ernest
Nagelin teoksessa ”An Introduction to Logic and
Scientific Method” (Johdatus logiikkaan ja
tieteelliseen menetelmään, 1934) esitetyn
geneettisen virhepäätelmän. Syyllistymme
geneettiseen virhepäätelmään, jos pidämme väitteen Kaikki eivät voi olla menestyjiä tai voittajia.
Menestyksen tai voiton tavoittelu eivät paljasta
alkuperää sitovana todisteena väitteen
elämän tarkoitusta, vaikka osalle ihmisistä niillä on
oikeutuksesta.
merkitystä.
Elämän tarkoitusta ei siis voida päätellä elämän
alkuperää tarkastelemalla. Sen enempää uskontojen Vaikka Baggini vierastaa filosofien harrastamaa
latinan kieltä, hän on omistanut yhden kirjan luvun
kuin kosmologian selitykset elämän alkuperästä
muotisanonnalle ”carpe diem” (= tartu hetkeen).
eivät anna vastausta kysymykseen elämän
Vaikka nykyhetkessä elämisellä on hyvät puolensa,
tarkoituksesta.
Baggini muistuttaa seurausten ja tulevaisuuden
ajattelemisen tarpeellisuudesta.
Vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta ei
liioin löydy uskontojen väittämästä kuoleman
jälkeisestä elämästä tai eräiden ennustamasta
tulevaisuuden onnelasta. Mikä olisi iankaikkisen
elämän tarkoitus?
Opiskeluaikoinaan Baggini meni mukaan
hyväntekeväisyysjärjestöön. Siellä hän ihmetteli,
että yliopistoon oli otettu ihmisiä, jotka eivät olleet
itse älynneet, että köyhät ja kodittomat ihmiset ovat
itse asiassa samanlaisia ihmisiä kuin he itse.
Monet hyväntekeväisyysihmisistä olivat itse asiassa
mukana pikemminkin lääkitäkseen omaa
68/345
Eri ihmiset tarvitsevat eri asioita, esimerkiksi
mainoslause ”kaikki tarvitsevat oopperaa” ei voi
pitää paikkaansa. Tarpeettoman laajamittainen
elämän tarkoituksen tai minkään muun asian
etsiminen ei saa Bagginin kannatusta.
Bagginin mukaan useimmat vastaukset
kysymykseen elämän tarkoituksesta ovat
virheellisiä, koska ne käyttävät sanoja ”elämän
tarkoitus” sellaisessa asiayhteydessä, jossa elämällä
ei ole tarkoitusta. Esimerkiksi luonnonilmiöllä
elämä ei ole tarkoitusta.
Itämaisten uskontojen ja mietiskelygurujen ihmisen Elämän tarkoituksella on kuitenkin myös järkeviä
merkityksiä, eikä niiden ymmärtäminen Bagginin
oman minän häivyttämien ei saa Bagginilta
taputuksia. Oman minän täydellisestä katoamisesta mielestä vaadi suurta viisautta.
käytetään yleisesti nimitystä kuolema.
Järkevä vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta
Kaikkia muitakaan oppeja ei tarvitse opetella koko palautuu joukkoon erityiskysymyksiä siitä, mitkä
asiat tekevät elämästä tarkoituksellisen ja
ikäänsä ymmärtääkseen niiden virheellisyyden.
arvokkaan.
Suomalaisten ”kulttuurien tutkijain” vaatimaa kauan
kestävää ja syvällistä eläytymistä kaiken maailman Bagginin mielestä on kansanvaltaista ja
tasa-arvoista, että meillä jokaisella on kyky ja
oppeihin Baggini ei pidä tarpeellisena.
vastuu keksiä ja ainakin osittain määrätä oman
Sen sijaan järjen käyttö on sitäkin hyödyllisempää. elämämme tarkoitus.
Tietysti mieli on syytä pitää avoimena eli kuten Kari
Enqvist Väinö Voipio – palkinnon
luovutustilaisuudessa totesi, jos aurinko huomenna
alkaa kiertää neliön muotoista rataa, käsityksiä on
muutettava.
Antiikin ajattelijain tavoin Baggini korostaa
tasapainoa elämän aitouden ja onnellisuuden,
muiden ihmisten huomioon ottamisen, ajan
hallinnan, elämän hallinnan jne. välillä.
Yksinkertaista reseptiä täyteen ja tyytyväiseen
Kärsimykset eivät Bagginin mielestä mitenkään
”jalosta” ihmistä. Viisaampaa on oppia muiden kuin elämään ei ole, väittivätpä gurut ja keittiöpsykologit
itsensä kärsimyksistä. Lisäksi hän huomauttaa, että mitä tahansa.
osa ihmisistä ei kärsimyksistään mitään opi, osa
selviää kokonaan ilman kärsimyksiä.
Sian halventaminen (J. S. Mill: parempi onneton
Sokrates kuin onnellinen sika) ei saa Bagginin
kannatusta, ei liioin Sokrateen väite ”tutkimaton
elämä ei ole elämisen arvoinen”.
Kirjan voi tilata kätevästi esimerkiksi osoitteesta
http://www.amazon.co.uk, sen voi maksaa suoraan
69/345
luottokortilla, ja ainakin näin pienet kirjat tulevat
kotiin postiluukusta.
Tehtäviä
1. Mitä tarkoituksia on taiteella?
2. Voiko kärsimyksellä olla jokin tarkoitus?
3. Onko kehityksellä (evoluutiolla) jokin
yleisempi tarkoitus?
4. Voiko luonnontiede ratkaista elämän
tarkoituksen?
5. Mitä tarkoituksia on sodilla?
6. Voiko luonnon säännönmukaisuuksien
alaisuudessa elävä ihminen olla vapaa?
7. Mitä muutoksia ihmisten elämän tavoitteissa
on tapahtunut viimeisten sadan vuoden
aikana?
8. Mistä johtuu, että yliopistojen professorit
eivät osaa vastata kysymykseen elämän
tarkoituksesta?
9. Pitäisikö ylioppilaskirjoituksissa kysyä
elämän tarkoitusta?
10.Miksi Bagginin teosta elämän tarkoituksesta
ei ole suomennettu?
Filosofian keskeiset
osaalueet
4.
5.
6.
7.
sen osana. Loogisen empirismin mukaan
metafysiikka on tarpeeton.
Ylioppilastutkintolautakunnan mielestä se on
tarpeellinen.
Ontologia eli oppi olevasta tutkii
todellisuutta (”sitä mikä on”) käsitteellisesti.
Ontologiaa pidetään myös metafysiikan
osana.
Logiikka tutkii loogisesti pätevää
(deduktiivista) ajattelua. Voidaan väittää, että
logiikka on osa matematiikkaa. On myös
yritetty palauttaa matematiikka logiikkaan.
Kielifilosofia pyrkii filosofisella
(käsitteellisellä) ajattelulla selvittämään
kielen olemusta ja ilmiöitä.
Mielenfilosofia tutkii mielen sekä sen
ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien
luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä
ruumiiseen.
1. Mielenfilosofian keskeisimpiä ja
perinteisimpiä kysymyksiä on niin
sanottu mieli-ruumis -ongelma, eli
mielen ja ruumiin suhde.
2. Toinen keskeinen kysymys on ns.
vierassieluisuuden ongelma eli
kysymys siitä, mihin perustuu
tietomme toisten ihmisten tai
olentojen psyykkisestä elämästä.
3. Mielenfilosofia liittyy myös muun
muassa sellaisiin kysymyksiin kuin
henkilökohtainen identiteetti tai
minuus, vapaa tahto, tunteiden
luonne, sekä ihmisten ja eläinten
henkisten toimintojen vertailu.
Käytännöllinen filosofia
Teoreettinen filosofia
1. Tietoteoria eli tieto-oppi eli epistemologia
tutkii sitä, mitä tieto on, mitä voimme tietää
ja miten saamme uutta tietoa.
2. Tieteenfilosofia tutkii tieteellisen tiedon
luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä
toimintaa.
3. Metafysiikka tutkii tutkii todellisuutta
yleisellä tasolla kokonaisuutena ja ihmistä
1. Moraalifilosofia eli siveysajattelu tutkii sitä,
mitä voidaan sanoa (moraalisesti) hyväksi tai
pahaksi ja miten tulisi elää.
2. Etiikka tutkii siveysajattelun rakennetta ja
kieltä. Usein sanaa "etiikka" käytetään
70/345
3.
4.
5.
6.
7.
kuitenkin samaa merkitsevänä sanan
"moraali" kanssa.
Yhteiskuntafilosofia tutkii ihmisyhteisöjen
myötä syntyneitä rakenteita ja suhteita
siveysajattelun kannalta.
Poliittinen filosofia tutkii valtion, julkisen
siveyden ja pakkovallan käytön oikeutuksia
sekä myötäelävien ihmisten oikeuksien ja
vapauksien törmäyksiä.
Estetiikka tutkii kauneutta ja sitä, mitä
voidaan sanoa kauniiksi.
Taiteenfilosofia tutkii sitä, mitä taide on.
Ympäristöfilosofia tutkii ihmisen ja
luonnon suhdetta.
filosofialle.
Mannermainen filosofia on ollut nykyfilosofian
valtavirtaus erityisesti Ranskassa ja Saksassa.
Jaottelua analyyttiseen ja mannermaiseen
filosofiaan on myös arvosteltu, koska merkittävä
osa analyyttisestä filosofiasta on alun perin lähtöisin
Manner-Euroopasta.
Muita jaotteluja
On kehitetty myös erityistieteiden filosofioita kuten
fysiikan filosofia,
biologian filosofia,
matematiikan filosofia,
kielifilosofia,
mielenfilosofia,
teonfilosofia,
mielipidefilosofia,
historianfilosofia,
oikeusfilosofia jne.
Otto Wille Kuusinen.
On syytä huomata, että jako käytännölliseen
filosofiaan, teoreettiseen filosofiaan ja estetiikkaan
on suomalainen erityispiirre.
Mannermaisen filosofian suuntauksia ovat mm.
(aakkosjärjestyksessä):
1. Fenomenologia
2. Dekonstruktio
3. Eksistentialismi
4. Friedrich Nietzshen työt
5. Hermeneutiikka
6. Jälkistrukturalismi
7. Kriittinen teoria ja Frankfurtin koulukunta
8. Marxilainen filosofia
9. Postmodernismi
10.Psykoanalyysi ja
11.Ranskalainen Feminismi
12.Strukturalismi
Mannermaiseen filosofiaan kuuluu niin erilaisia
suuntauksia, ettei itse luokittelu kuvaa filosofian
sisältöä paljoa. Mannermaisiin perinteisiin liittyy
tiettyjä yleisiä eroja suhteessa analyyttiseen
filosofiaan. Erot ovat lähinnä painotuksissa ja
tyylissä.
Eräs keskeisimpiä yhteisiä piirteitä mannermaisessa
filosofiassa on tietynlainen epäily siitä, voiko
ajattelua irroittaa sen välttämättömistä luonnollisista
ja aineellisista ehdoista.
Useimmissa maissa tällaista jakoa ei tehdä.
Suomessakin tämä jako on melko uusi. Esimerkiksi Tässä oppikirjassa on käsitelty vain muutamia
kuuluisa suomalainen Otto Wille Kuusinen, J. V.
mannermaisen filosofian suuntauksia.
Stalinin pitkäaikainen sihteeri, oli opiskellut
Myöhemmissä osissa käsitellään niitä kaikkia.
Suomessa filosofiaa ja estetiikka.
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille
nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin
saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta,
vastakohtana englanninkieliselle analyyttiselle
71/345
Teleologia (kreik. telos, "lopputulos"; logos,
"oppi") eli tarkoitusperäisyys tai
päämäärähakuisuus on
1. oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen
(esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta
2. oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja
järjestyksen tarkoitusperäisyydestä.
Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa,
jossa jonkin tapahtuman tai tapahtumasarjan
olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen
tulokseen, päämäärään.
Muodikas filosofi
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittavat
filosofiset koulukunnat?
2. Millä tavalla ajattelumuoti vaikuttaa
filosofisiin koulukuntiin?
3. Millä tavalla politiikka vaikuttaa filosofisiin
koulukuntiin?
4. Millä tavalla uskonto vaikuttaa filosofisiin
koulukuntiin?
5. Mistä johtuu, että eri puolilla maailmaa ovat
hallitsevia eri filosofiset koulukunnat?
Todellisuuden luonnetta
koskevia filosofisia
peruskäsityksiä
Teleologia
Teleologia oli keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Teleologia liittyy muun muassa Aristotelesta
kiehtoneeseen muutokseen. Syyt, joista muutokset
johtuvat, ovat olemassa tehdäkseen mahdolliseksi
tämän muutoksen.
Aristoteleen filosofiassa (Metafysiikka) syyt oli
jaettu neljään osaan:
1. Aineellinen (materiaalinen) syy, eli aine
josta asiat on tehty.
2. Muodollinen (formaalinen) syy, eli muoto tai
olemus, joka on malli sille, millainen asian
tulisi olla.
3. Aiheuttava syy eli aiheuttaja, se josta muutos
sai alkunsa. Tämä vastaa nykyistä käsitystä
kausaalisesta syystä.
4. Päämääräsyy (finaalinen syy), eli tarkoitus
tai loppu, johon on tarkoitus päästä.
Teleologiassa päämääräsyyt (finaaliset syyt) ovat
kaikkein tärkeimpiä.
Muinaisessa Kreikassa tapahtumia selitettiin usein
päämäärien avulla. Ihmisille ja eläimille on
ominaista päämäärin perustuva päätöksenteko,
mutta esimerkiksi fysiikassa ja kemiassa käytetään
alempana esitettyä syysuhteeseen (kausaliteettiin)
perustuvaa selittämistä.
Toisaalla on esitelty on teleologinen todistus eli
luonnon järjestyksen todistus jumalien
olemassaololle. Se väittää kaikkeuden palvelevan
tiettyä tavoitetta ja järjestystä. Tästä tehdään se
johtopäätös, että kaikkeus on järjellisen olennon
luoma.
72/345
tavoitteisiin?
Eksistentialismi
(Olemassaoloismi)
Ihmistieteet
Monet pitävät asioiden teleologisia selittämistä
näennäistieteenä, osittain siksi, että niihin usein
liittyy ilmiöitä luovan henkilön omia käsityksiä,
osittain siksi, että teleologisesti on helppo
näennäisesti selittää mitä vain.
Väärä teleologia syntyy usein silloin,
kun joku väittää ilman hyviä
perusteluja, että X aiheuttaa Y:n, koska
Y:n täytyy tapahtua.
Siveystutkimuksessa (etiikassa) teleologinen eli
seuraussiveys (seurausetiikka) on deontologian eli
velvollisuussiveyden vastakohta. Deontologia
keskittyy tekoihin, velvollisuuksiin ja käytäntöön
sinällään riippumatta lopputuloksista tai tavoitteista.
Seuraussiveys eli teleologinen etiikka eli
seuraussiveys ajattelee tekojen arvon määräytyvän
pikemminkin tekojen seurausten arvon kuin tekojen
itsensä tarvon tai tekoja tehneiden henkilöiden
ominaisuuksien perusteella.
Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein
'tulkita', hermēneutike tekhnē 'tulkinnan
taito') on filosofinen koulukunta, joka
painottaa inhimillistä ymmärrystä
(ennen kaikkea kirjoitettujen) tekstien
mutta myös musiikin, kuvataiteen,
historian tai yhteiskunnan merkitysten
tulkinnassa.
Alun perin hermeneutiikka oli
uskonnollisten kirjoitusten selitystaitoa.
Ihmistieteet on yhteisnimitys ns.
humanistisille tieteille ja
yhteiskuntatieteille. Ihmistieteet tutkivat
kulttuuriesineitä, joista tuotetaan
kuvauksia, selityksiä ja ennustuksia
ymmärtämisen kannalta. Ihmistieteiden
mielenkiintona on inhimillisen
merkityksenannon jäsentämä, päämääriä
itsessään sisältävä käytäntö.
G. H. v. Wright.
Suomessa G. H. v. Wright esitti, että ihmistieteissä
olisi käytettävä hermeneutiikkaa.
Heidegger
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, mitä kybernetiikka
tarkoittaa.
2. Millä tavalla kybernetiikkaa liittyy
päämääräpainotteiseen ajatteluun?
3. Miksi koulussa ei opeteta kybernetiikkaa?
4. Milloin kybernetiikka oli muodikas?
5. Miten koneet pyrkivät joihinkin
73/345
Eino Kaila.
Martin Heidegger.
Suomalainen Eino Kaila arvosteli jyrkästi
Heideggeriä.
Martin Heidegger (1889–1976) tutustui
Sartre
hermeneutiikkaan jumaluustieteen opintojensa ja
Diltheyn kautta. Hänen filosofinen
hermeneutiikkansa siirsi hermeneutiikan
painopisteen tulkinnasta olemassaoloon liittyvään
(eksistentiaaliseen) ymmärtämiseen, jota hän piti
suorempana, välittömämpänä ja siten eräällä tavalla
aidompana (autenttisempana) tapana pikemmin olla
maailmassa kuin vain tapana tietää.
Jo neljä vuotta ennen pääteoksensa Olemisen ja
ajan ilmestymistä pitämissään luennoissa Heidegger
esitti irtaantumista hermeneutiikasta käsitteen
tavanomaisessa merkityksessä, oppina tekstien
tulkinnasta.
Heideggerin mukaan hermeneutiikkaa ei pidä
ensisijaisesti käsittää oppirakennelmana niistä
tekniikoista ja tietoisuuden tapahtumista, joiden
kautta tietämistä tavoitteleva pyrkii oikeaan
ymmärrykseen tulkitsemisen kohteesta.
Tämän tavanomaisen hermeneutiikan keskeinen
tavoite oli selvittää, miten kokija voi ymmärtää
tekstin merkityksen. Heideggerin myötä tämä
ongelma korvautuu kysymyksellä "Miten sellainen
olento, jonka oleminen muodostuu ymmärtämisestä,
on maailmassa?" Hermeneutiikasta tulee näin osa
ymmärtävän (eksistoivan) olennon, täälläolon –
Daseinin – analyysia.
Jean Paul Sartre
Eräät aikamme suuntaukset ovat omaksuneet
vaikutteita Kantilta.
Eräs tällainen ajatussuunta on eksistentialismi
(olemassaoloismi).
Eksistenssi tarkoittaa olemassaoloa, ja
eksistentialismi olisi suomeksi olemassaoloismi. Vai
olisiko olemassaoloisuus parempi suomennos?
Tämän ajatussuunnan mukaan mukaan (esim. Jean
Paul Sartre (1905 - 1980)) arvojen todellisuus on
henkilökohtaisen valinnan vapaudessa; kukaan ei
voi valita toisen puolesta.
Sartre ehdottaa toista ehdotonta ja poikkeuksetonta
Heidegger kielsi olevansa eksistentialisti, mutta hän (kategorista) käskyä (imperatiivia) valinnan
ohjeeksi:
vaikutti eksistentialismiin.
Heidegger eli Hitlerin Saksassa ja joutui
myöhemmin mm. virkakieltoon.
"Toimi niin, että kohtelet ihmisyyttä itseään sekä
omassa itsessäsi että muissa aina päämääränä sinänsä,
eikä koskaan pelkästään välineenä".
Monet ovat omaksuneet sen ajatuksen, että
siveysarvoilla on merkitystä vain yhteisöissä kuten
ihmiskunta. Siveysajattelun ja politiikan välillä ei
siis ole kuilua vaan yhteys. (Tietysti sama ajatus
74/345
esiintyi myös Platonilla.)
Tämä saa minut ajattelemaan, että näen kitaran.
Mikä tahansa tapa tehdä aistihavaintoja ei kelpaa.
Jotta oikeasti näen kitaran, kitaran on oltava
aistimukseni syy.
Jos olisin nauttinut harha-aistimuksia aiheuttavia
huumeita, voisin luulla näkeväni kitaran, vaikka
minulla olisi harha-aistimus. Aistimuksen syy olisi
huume eikä kitara.
Tämän käsityksen mukaan näkeminen on
informaation (viestin sisältö, informaatio on eri
asia kuin tieto) hankkimista ympäristöstä pikemmin
kuin minkään lajin esitysten tuottamista.
Tehtäviä
1. Tutkikaa Sartren teosta “Esseitä I” ja
keskustelkaa Sartren ajatuksista.
2. Miten eläinten oikeudet voitaisiin huomioida
siveydessä?
3. Luettele kolme suomalaista eksistentialistia.
4. Onko eksistentialismista apua elämän
ongelmien selvittämisessä?
5. Mikä oli Sartren suhde kommunismiin ja
sosialismiin?
Syysuhteeseen (kausaliteetti)
perustuva todellisuuskäsitys
(kausaalinen realismi)
Tämän todellisuuskäsityksen mukaan ulkoisen
todellisuuden (ulkomaailman) aineelliset oliot
aiheuttavat aistikokemuksemme.
Syysuhteeseen perustuva todellisuuskäsitys
(kausaalinen todellisuuskäsitys) olettaa, että on
olemassa ihmiselle ulkoinen todellisuus
(ulkomaailma), joka jatkaa olemassaoloaan
riippumatta siitä, havaitseeko joku sitä.
Tämä käsitys olettaa myös, että aistien antamat
käsitykset ovat yleensä oikeita. Luonnollinen
valinta on ihmisen pitkän kehityksen aikana
muokannut aisteja niin, että ne antavat ympäristöstä
varsin luotettavaa tietoa.
Lähtökohtana on se, että aistiemme tärkein
biologinen tarkoitus on auttaa meitä suunnistamaan Toinen syysuhteeseen perustuvan
todellisuuskäsityksen etu kilpailijoihin verrattuna on
ympäristössämme.
se, että se selittää helposti sen, että meidän olemassa
Kun näen kitaran, valonsäteet heijastuvat kitarasta oleva tietomme vaikuttaa siihen, mitä havaitsemme.
ja aiheuttavat vaikutuksia silmän verkkokalvolla ja
aivoissa.
Tehtäviä
1. Jos planeetallamme ei olisi elämää, olisiko
havainnoilla mitään merkitystä?
2. Mikä on kausaalisen realismin suhde
materialismiin?
3. Mikä on kausaalisen realismin suhde
naturalismiin?
75/345
Syysuhteeseen perustuvan
todellisuuskäsityksen arvostelua
Näkemisen kokemus
Tätä käsitystä on arvosteltu siitä, että se ei ota
huomioon sitä, mitä tarkasti ottaen jonkin
näkeminen on, näkemisen laadullista puolta. Se
palauttaa havaitsemisen kokemuksen informaation
kokoamiseksi.
Tehtäviä
1. Mikä on näkemisen kokemus?
2. Voidaanko näkemisen kokemus korvata
muilla kokemuksilla?
3. Jos voidaan, niin millaisilla kokemuksilla?
Olettaa ulkoisen todellisuuden (ulkomaailman)
olemassa olevaksi
pitää syysuhteeseen perustuvaa todellisuuskäsitystä
itsestään selvänä (ainakin yliopistojen luentosalien
ulkopuolella).
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, kuka filosofi todisti
ulkomaailman olemassaolon potkaisemalla
kiveä.
2. Miten sinä todistaisit ulkomaailman
olemassaolon?
3. Onko ulkomaailman olemassaoloa tarpeen
todistaa? Jos on, keksi todistus.
Hengen ja aineen
(materian) suhde
Syysuhteeseen perustuva todellisuuskäsitys
(kausaalinen todellisuuskäsitys) olettaa, että
ulkoinen todellisuus (ulkomaailma) on olemassa
riippumatta siitä, onko joku juuri nyt sitä
havaitsemassa.
Vaikka esimerkiksi eräät menneiden aikojen
jumaluusoppineet (esimerkiksi piispa George
Berkeley, 1685-1753, nimeä ja vuosilukuja ei
tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) ovat
arvostelleet tätä käsitystä, ihmisten valtaenemmistö
Muita todellisuuskäsityksiä
Kaksijakoinen todellisuuskäsitys (dualismi) katsoo,
että olevainen koostuu kahdesta ainesosasta
(esimerkiksi aineesta ja mielestä tai sielusta tai
hengestä jne.) ja monijakoinen todellisuuskäsitys
76/345
(pluralismi) katsoo, että olevainen koostuu monista
aineosista, jopa äärettömän monesta ainesosasta.
Psykofyysinen ongelma
Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan kysyä sitä,
mikä merkitys on puheella äärettömän monesta
perusaineksesta, tarkoitetaanko tällä puheella sitä,
ettei perusainesta itse asiassa ole olemassa?
Käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu yhdestä
ainesosasta, on nimeltään monismi.
Jotkut monistit ajattelevat, että ainoa perusaines on
nimeltään aine (engl. matter, aineellinen
todellisuuskäsitys eli materialismi).
Jotkut monistit ajattelevat, että ainoa perusaines on
henki (idealistinen todellisuuskäsitys).
Tehtäviä
1. Muinaisreikkalaiset atomistit väittivät, että
aineen lisäksi on olemassa tyhjiö? Onko
tyhjiö olemassa, ja jos on, missä se on?
2. Tähän oppikirjaan yritettiin löytää
Internetistä valokuvia hengistä, mutta yritys
epäonnistui. Mistä tämä johtui?
3. Etsi internetistä valokuva hengistä ja lähetä
se osoitteeseen [email protected].
Psykofyysisessä ongelmassa eli
mieli-keho-ongelmassa (engl.mind-body problem)
on kyse mielen ja kehon suhteesta: miten mieli ja
keho ovat yhteydessä toisiinsa?
Antiikissa esiintyi kaksi pääsuuntaa.
Muun muassa Aristoteleen mukaan
sydän oli mielen sijaintipaikka.
Hippokrates ja Galen olivat sitä mieltä,
että aivot ja mieli olivat yhteydessä
toisiinsa.
Gladiaattoreiden lääkärinä Galen oli
nähnyt, mitä aivovammat saavat aikaan.
Historian myötä aivokäsitys on
syrjäyttänyt sydänkäsityksen
täydellisesti. Nykyisin mieli-keho
ongelma keskittyy aivojen ja mielen
väliseen suhteeseen.
On erilaisia kaksijakoisia (dualistisia) ratkaisuja
mieli-keho ongelmaan. Esimerkiksi filosofi René
Descartes kannatti kaksijakoista käsitystä nimeltä
interaktionismi. Interaktionismin (interaktio =
vuorovaikutus) mukaan mieli tai aivoista erillistä
henkiainesta. Molemmat voivat syysuhteellisesti
77/345
(kausaalisesti) vaikuttaa toisiinsa.
Kaksijakoisuus tulee esille monissa valetieteellisissä
ja uskonnollisissa opeissa kuten parapsykologiassa,
spiritualismissa, sielunvaellusopissa sekä opissa
kuoleman jälkeisestä elämästä. Näiden oppien
mukaan ”sielu” voi jättää ruumiin. Mitään
tieteellistä näyttöä tästä ei ole.
Paranormaaleilla ilmiöillä tarkoitetaan
luonnontieteellistä selitystä vailla
olevista oudoista ilmiöistä.
Spritualismi voi tarkoittaa:
1. aineellisen todellisuuskäsityksen
vastakohtana, käsitystä, että
todellisuus on perimmäiseltä
olemukseltaan henkinen, ei
aineellinen;
2. käsitystä, että vainajien henkiin
on mahdollista saada yhteys, eli
spiritismiä.
Mieli-keho kaksijakoistuus ei ole kovin suosittu
käsitys: nykyisin suurin osa kaikista mielen
tutkijoista kannattaa aineellista ykseyttä
(monismia). Tämä johtuu siitä, että kaksijakoisuus
on heidän mielestään heikoilla niin käsitteelisesti
kuin kokeellisesti.
Kaksijakoituus elää jossain määrin myös tieteen
Ensiksi emme tiedä, millaista aineeton aines voisi
piirissä. Esimerkiksi psykiatriassa ja neurologiassa olla. Psykologi Antti Revonsuo kirjoittaa:
erotetaan joskus hyvin voimakkaasti
Sanomalla, että tajunnan ilmiöt perustuvat
biologisperäiset (hermostolliset) ja psyykkisperäiset
aineettomaan sieluun emme voi selittää
(psykogeeniset) sairaudet.
tajunnanilmiöitä, koska meillä ei ole mitään käsitystä
Psykiatria on lääketieteen erikoisala,
joka tutkii ja hoitaa mielenterveyden
häiriöitä.
Neurologia eli hermotautioppi on
lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja
hoitaa aivojen ja hermoston sairauksia.
Yhteiskuntatieteiden puolella eräät käsitykset
puolestaan esittävät, että aineelliset eli
luonnontaloudelliset ja taloudelliset tekijät
määräävät yhteisöllisen elämän ei-aineelliset tekijät
eli poliittiset ja kulttuuriset rakenteet.
tai teoriaa siitä, millainen ihmeellisyys aineettomasta
aineksesta koostuva olio voisi olla. Korvaamme yhden
arvoituksen (tajunnan) toisella, jota emme ymmärrä
yhtään paremmin kuin alkuperäistäkään. Selitys ei siis
ole aito selitys siinä mielessä, että se lisäisi
ymmärtämystämme; se on vain uusi nimi ongelmalle.
Kukaan ei ole esittänyt nykyfysiikan puitteissa
uskottavaa selitystä aineen (aivojen) ja aineesta
erillisen sielun (psyyken) vuorovaikutuksesta.
Toisaalla näissä aineistoissa on esitelty
se, miten aineen ja mielen
vuorovaikutusta perusteltiin ennen
Darwinin kehitysoppia ja sitä, miten
kehitysoppi on muuttanut tämän
selityksen arvoa.
Aivomme ovat ihmislajin kehityksen (evoluution)
tuotosta, ja kehitys (evoluutio) on aineellinen
tapahtumasarja.
Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien
myötä eliöiden perimävarastossa
tapahtuu satunnaisia muutoksia
78/345
Huumesienet ja aivot
Lue seuraava lehtileike:
Tehtäviä
Tutkimus: Huumesienet hidastavat aivoja
26.1.2012 Jani Kaaro Helsingin Sanomat
1. Kuinka täysin aineelliset aivot voivat
Psykedeelisten aineiden sanotaan laajentavan mieltä,
vaikuttaa tai vaikuttua täysin aineettomasta
minkä vuoksi niiden on oletettu kiihdyttävän
aivotoimintaa. Tuore tutkimus niin sanotuilla
psyykestä?
taikasienillä kuitenkin osoittaa, että psykedeelinen
2. Miten näin erilaiset tekijät voivat olla
vaikutus tulee nimenomaisesti aivotoiminnan
keskenään missään vuorovaikutuksessa?
vaimenemisesta.
3. Jos näiden tekijöiden väliin olettaa jonkin
välittäjän, kuinka se voi samanaikaisesti olla
Brittiläisen Imperial Collegen tutkimus on
ensimmäinen, jossa on seurattu magneettikuvauksella
sekä aineellista että sielullista?
sitä, mitä aivoissa tapahtuu huumesienten aiheuttaman
4. Kuinka jokin aineellinen voi tuottaa jotain
psykedelian aikana.
ei-aineellista (mitä se sitten onkaan)?
5. Onko eläimillä sielu? Jos ei, niin miksi ei?
Tutkimuksessa oli mukana 30 koehenkilöä, joista
6. Koska ihminen saa sielun? Sikiökaudella?
kaikki olivat käyttäneet sieniä ennenkin. Näin haluttiin
minimoida se mahdollisuus, että kukaan saisi "pahaa
Vauvaiässä?
trippiä" meluisassa magneettikuvauslaitteessa.
7. Miksi lasten sielut eivät ole niin kehittyneitä
Koehenkilöistä puolet sai taikasienten sisältämää
kuin aikuisten?
psilosybiiniä ja puolet lumelääkettä.
8. Mistä ihmisten sielut tulevat?
Eivätkö ne lopu kesken hillittömän
Tutkijat havaitsivat, että psilosybiini vaimensi aivojen
aktiivisuutta kahdella alueella. Nämä alueet ovat
väestönkasvun myötä?
tärkeitä aivojen viestiliikenteen risteyskohtia, joiden
9. Miksi aivovauriot ja aivosairaudet
kautta informaatiota siirtyy aivoalueelta toiselle.
heikentävät ihmisten toimintakykyä ja
muuttavat persoonallisuutta?
10.Miksi aivoleikkaukset ja
kemiallis-fysikaaliset lääkkeet vaikuttavat
toimintaan?
11.Miksi alkoholi ja huumeet vaikuttavat
tunteisiin, ajatteluun, vaikuttimiin ja
käyttäytymiseen?
12.Miksi aivojen sähköinen ärsyttäminen
vaikuttaa mieleen?
13.Miksi voimme havaita muutoksia
aivokuvissa, kun suoritamme erilaisia
tehtäviä tai koemme erilaisia tunteita?
14.Miksi verenpaine nousee raivostuessamme?
Miksi rentoutuminen alentaa sitä?
Tutkijoilla on selitys sille, miten psykedeeliset kokemukset ajan, paikan ja itsen vääristymät - voivat syntyä aivotoiminnan
15.Onko mieli-keho-ongelma ongelma
vaimenemisesta Kun aivojen kontrolli (valvonta)
ollenkaan?
tutkimuksessa havaituilla alueilla höllenee, informaatio alkaa
virrata vapaammin ja jäsentymättömämmin eri aivoalueiden
välillä, mikä tuottaa eläväntuntuisia harhakuvia.
Tutkimus osoitti myös, että mitä voimakkaammin psilosybiini
vaimensi aivojen aktiivisuutta, sitä intensiivisemmiltä
hallusinaatiot tuntuivat
79/345
Neurotieteilijät ja lääkärit ovat olleet viime vuosina hyvin
kiinnostuneita psilosybiinin aivovaikutuksista ja mahdollisista
lääketieteellisistä sovelluksista. Psilosybiinin on osoitettu
auttavan sarjoittaiseen päänsärkyyn, johon on olemassa hyvin
vähän mitään muita tehokkaita lääkkeitä.
Lisäksi tiedetään että masennuksessa juuri ne aivoalueet, joita
psilosybiini tässä tutkimuksessa vaimensi, toimivat
yliaktiivisesti.
Psykedeelinen on
1) Tajuntaa laajentava, esimerkiksi
huume, kuva, musiikki tms
2) Outo, omituinen, tavallisesta
poikkeava
Tehtäviä
1. Mitä tutkimus osoittaa psilosybiinin
vaikutuksesta ihmisen ajatteluun?
2. Miten masennusta nykyään hoidetaan?
3. Miten ihmisen yliaktiivisuutta nykyään
hoidetaan?
Mahdolliset maailmat
Puhe mahdollisista maailmoista
3. Mahdolliset väittämät ovat väittämiä, jotka
ovat tosia ainakin yhdessä mahdollisessa
maailmassa (esimerkiksi ”Esko Ahosta tuli
Suomen presidentti vuonna 2000” - huom.
Aho oli ehdokkaana).
4. Sattumalta todet (kontingentit) väittämät
ovat väittämiä, jotka ovat tosia joissain
mahdollisissa maailmoissa ja epätosia
joissain toisissa mahdollisissa maailmoissa
(esimerkiksi ”Tarja Halosesta tuli Suomen
presidentti vuonna 2000”, mikä on
kontingentisti tosi, ja ”Esko Ahosta tuli
Suomen presidentti vuonna 2000”, mikä on
kontingentisti epätosi).
5. Välttämättömät väittämät ovat väittämiä,
jotka ovat tosia kaikissa mahdollisissa
maailmoissa (esimerkiksi ”2 + 2 = 4”,
”kaikki poikamiehet ovat naimattomia”).
6. Mahdottomat väittämät (tai välttämättä
epätodet väittämät) ovat väittämiä, jotka
eivät ole tosia missään mahdollisessa
maailmassa (esimerkiksi ”Matti ja Maija
ovat toisiaan pidempiä yhtä aikaa”).
Kontingenssi (lat. contingentia
'mahdollisuus, sattuma') tarkoittaa
filosofiassa ja logiikassa
välttämättömyydestä eroavaa
satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole
väistämätön. Kontingentissa ilmiössä on
useita mahdollisuuksia: Jokin
yksittäinen vaihe voi tapahtua tai jäädä
tapahtumatta.
Heikossa kontingenssissa kyseessä on
satunnaisuus tai epävarmuus. Se voi olla
myös valinta kahden eri vaihtoehdon
välillä.
Vahva kontingenssi on eräs vaihtoehto
mahdollisen, mahdottoman ja
välttämättömän ohella
Tasavallan presidentti Esko Aho
Filosofiassa puhe mahdollisista maailmoista
tarkoittaa suunnilleen seuraavaa:
1. Todet väittämät ovat väittämiä, jotka ovat
tosia olemassa olevassa maailmassa
(esimerkiksi ”Tarja Halosesta tuli Suomen
presidentti vuonna 2000”).
2. Epätodet väittämät ovat väittämiä, jotka ovat
epätosia olemassa olevassa maailmassa
(esimerkiksi ”Paavo Väyrysestä tuli Suomen
presidentti vuonna 2000”).
On huomattava, että tämän seurauksena kaikki
välttämättömät väittämät ovat myös mahdollisia
väittämiä, ja luonnollisesti myös tosia väittämiä.
80/345
Tehtäviä
1. Todistakaa, että Esko Aho on Suomen
presidentti.
2. Kuka on mahdollinen Suomen seuraava
presidentti Sauli Niinistön jälkeen?
3. Luettele sattumalta tosia väittämiä.
4. Luettele välttämättä tosia väittämiä.
5. Luettele sattumalta epätosia väittämiä.
Tehtäviä
1. Mitkä ovat metafysiikan osat?
2. Mitä sinä tarkoitat olemassaololla?
3. Todista muille oppilaille, että sinä olet
olemassa.
Mahdollisten maailmojen
luonne
Mahdollisten maailmojen
olemassaolo
Se, ovatko mahdolliset maailmat olemassa, riippuu
siitä, mitä tarkoitamme olemassaololla. Filosofit
eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä
olemassaolo on. Olemassaoloa käsittelevää
filosofiaa kutsutaan ontologiaksi eli
olemassaolo-opiksi.
Onneksi on olemassa muitakin ihmisiä kuin
filosofeja.
Modus on mm. tapaluokka. Suomen
kielessä on neljä tapaluokkaa:
imperatiivi, indikatiivi, konditionaali ja
potentiaali.
David Lewis.
David Lewis väittää mm.:
Modaalisilla kielenaineksilla puhuja ilmaisee sen,
onko asiaintila hänen mielestään (epä)varma,
välttämätön, (epä)todennäköinen, mahdollinen,
mahdoton, pakollinen, luvallinen tai (epä)toivottava.
Modaalinen realismi (todellismi) on
(olemassaolo-opillinen eli ontologinen) käsitys,
jonka mukaan mahdolliset maailmat ovat yhtä
todellisia kuin olemassa oleva maailma.
Modaalista realismia on kannattanut ennen kaikkea
David Kellogg Lewis (On the Plurality of Worlds,
1986).
1. Mahdolliset maailmat ovat olemassa — ne
ovat yhtä todellisia kuin oma, olemassaoleva
maailmamme.
2. Mahdolliset maailmat ovat samanlaisia
maailmoja kuin olemassa oleva
maailmamme — ne eroavat olemassa
olevasta maailmasta sisällöltään, eivät
lajiltaan.
3. Mahdollisia maailmoja ei voida palauttaa
mihinkään perustavampaan — ne ovat omia
palautumattomia olevia olioita.
4. Kun erotamme oman maailmamme muista
sanomalla, että se on ainoa olemassa oleva
maailma, tarkoitamme pelkästään sitä, että
se on oma maailmamme — maailma jossa
itse asumme.
5. Mahdollisten maailmojen osien välillä on
aika-avaruudellisia suhteita, mutta eri
maailmat ovat aika-avaruudellisesti
eristettyjä toisistaan.
6. Mahdolliset maailmat eivät vaikuta toisiinsa
(ovat kausaalisesti eristettyjä toisistaan).
81/345
Muunnelma tästä käsityksestä on se, että
modaalinen realismi sallii liikaa maailmoja, jopa
enemmän kuin on matemaattisesti yhteensopivaa.
Jotkut ovat ajatelleet, että modaalinen realismi
mahdollistaa sellaisia maailmoja, joissa olisi
aika-avaruudellisesti toisistaan erillisiä kaikkeuksia.
Mahdollisia maailmoja pidetään usein todellisina
mahdollisuuksina, mutta joskus pelkkinä
vertauskuvina. Lewisin mukaansa mahdollisia
maailmoja vastaan voidaan suunnata vain samoja
perusteluja, jotka käyvät yhtä lailla joukkoja
vastaan. Tästä huolimatta filosofit eivät
kyseenalaista joukko-oppia.
Eräs vastaväite koskee sitä, että modaalinen
reaalisuus puhuu enemmän loogisesta (tai
matemaattisesta) todellisuudesta kuin fysikaalisesta
todellisuudesta. Looginen olemassaolo tarkoittaa
vain loogista ristiriidattomuutta.
Tehtäviä
1. Mitkä Lewisin määritelmän osat ovat
mielestäsi arkijärjen vastaisia?
2. Onko joukkoja oikeasti olemassa?
3. Minkä todellisuuskäsityksen mukaan
joukkoja ei ole olemassa?
Tehtäviä
Arvostelua
Wilhelm Ockhamilainen (usein myös Occamilainen)
Joidenkin mukaan modaalinen realismi ei ole
yhdenmukainen sen kanssa, miten käsitämme
todellisuuden arkijärjellämme.
Joidenkin mukaan modaalinen realismi olettaa
liikaa olioita verrattuna muihin käsityksiin.
Tämän vuoksi meidän tulisi muutoin
tasaväkisistä käsityksistä suosia niitä,
jotka olettavat pienimmän määrän
erilaisia olioita.
Viimeksi mainittua periaatetta kutsutaan Occamin
partaveitseksi.
1. Mikä on loogisen tai matemaattisen
todellisuuden ja aineellisen todellisuuden
välinen ero?
2. Millä tavalla mahdollisten maailmojen
olemassaolo riippuu olemassaolon
määritelmästä?
3. Millä tavalla mahdolliset maailmat ovat
kokemustieteen normien vastaisia?
Mitä mahdollisilla maailmoilla
on tekemistä perusaineskiistan
kanssa?
Aineessa pätee aineen ja energian
häviämättömyyden laki. Kaikki vaikuttaminen
vaatii energiaa. Jos olisi olemassa esimerkiksi
ruumiista erillinen sielu, se ruumiiseen
vaikuttaessaan joutuisi vaihtamaan ruumiin kanssa
energiaa ja tämä vaihto olisi periaatteessa
mitattavissa.
Aine ja energia ovat mitattavissa, vaikka
inhimillinen mittaus sisältää aina epätarkkuuksia.
Jos olisi olemassa muita perusaineksia kuin aine ja
energia, ne eivät kuuluisi meidän olemassaolevaan
82/345
maailmaamme vaan johonkin mahdolliseen
valtaan määrätä käyttämämme käsitteet.
maailmaan. Siinä mahdollisessa maailmassa meidän
maailmamme fysiikka ei olisi kokonaisuudessaan
Euroopassa katolisen kirkon käyttämä latinan kieli
totta.
sekä jossain määrin myös muinaiskreikka (kieli,
jolla Uusi testamentti - niminen Raamatun osa on
kirjoitettu) ovat vaikuttaneet käyttämiimme
käsitteisiin.
Vielä viime vuosisadalla filosofit ylpeilivät latinan
kielen taidollaan. Ainoa maa, jonka virallinen kieli
on latina, on Vatikaani.
Mikään ei estä ihmisiä pohtimasta esimerkiksi sitä,
kuinka monta paholaista mahtuu yhteen
neulankärkeen, mutta meidän maailmassamme
neulankärjessä ei ole paholaisia vaan ainetta ja
energiaa.
Tehtäviä
1. Onko paholainen punainen vai musta?
2. Miksi paholaisen väittäminen mustaksi olisi
rasismia?
3. Keksikää yksi mahdoton maailma. Onko
tehtävä vaikea?
Mitä aineellinen
todellisuuskäsitys
(materialismi) on
Tehtäviä
1. Miksi kreikan ja latinan kielet ovat
vaikuttaneet suomalaisten filosofien
kielenkäyttöön?
2. Miksi esperantosta ei ole tullut
maailmankieltä?
3. Tuleeko mandariinikiinasta joskus
maailmankieli?
4. Olisiko uudelle maailmankielelle todellinen
tarve?
5. Millainen uuden maailmankielen pitäisi
mielestäsi olla?
Miten välttää sekaannuksia
Latinan kielen "materia" on suomeksi "aine" tai
"raaka-aine". Sanan "materialismi" oikea
suomennos on "aineellinen todellisuuskäsitys", ja
tätä käsitettä käytetään vastaisuudessa tässä
oppiaineistossa aika paljon.
Henki heiluttaa dollaria.
Uskontojen määrittelemä kieli
Uskontojen suuri valta perustuu usein uskontojen
Jos suomalaiset materialistit alkaisivat kutsua
itseään aineellisen todellisuuskäsityksen
kannattajiksi, monilta sekaannuksilta ja
pahantahtoisilta syytöksiltä vältyttäisiin.
83/345
Tehtäviä
1. Mistä syystä on tärkeää tietää, mistä aineista
todellisuus koostuu?
2. Mistä syystä on tärkeää tietää, mistä aineista
ihminen koostuu?
3. Mistä syystä on tärkeää tietää, millainen
ruoka on terveellistä?
Aineellinen todellisuuskäsitys ja
ateismi
Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattaja voi olla
tai olla olematta aineellisen hyvinvoinnin
kannattaja.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, ketkä tunnetut ateistit
eivät ole olleet aineellisen
todellisuuskäsityksen kannattajia.
2. Mikä ero on materialismilla ja
naturalismilla?
3. Mikä ero on materialismilla ja
fysikalismilla?
Vanhin todellisuuskäsitys
Aineellinen todellisuuskäsitys on ihmisen vanhin
todellisuuskäsitys.
Epikuros.
Aineellinen todellisuuskäsitys ei ole välttämättä
jumalaton (ateistinen).
Jotkut menneiden aikojen aineellisen
todellisuuskäsityksen kannattajat (Epikuros)
sanoivat, että jumalat ovat olemassa mutta että ne
koostuvat aineesta.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millaisia menneisyyden
aineelliset jumalat olivat?
2. Missä nämä aineelliset jumalat asuivat?
3. Miten aineelliset jumalat vaikuttivat
maailman menoon?
Aineen määrittelykiista
Sukulaisemme simpanssit ovat edelleen aineellisen
todellisuuskäsityksen kannattajia.
Useimmat menneiden aikojen ihmiset eivät
kyseenalaistaneet aineellista todellisuuskäsitystä.
Lähes kaikki suomalaiset käsittävät, mitä sana
"aine" tarkoittaa.
Käsitteen "aine" lapset oppivat samalla, kun he
oppivat puhumaan.
Poikkeuksen tekevät jotkut viisauden ystävät.
Kirjoitustaidon syntymisen jälkeen monet
Sana "aine" voidaan tavalliseen tapaan määritellä
kirjoittivat muistiin pohdiskeluja siitä, mistä aineista esittämällä joukko lauseita, joissa sana "aine"
todellisuus koostuu.
esiintyy. Tämän lausejoukon on oltava sisäisesti
84/345
ristiriidaton.
5. Millainen olisi mahdollinen maailma, jossa
ei olisi ainetta ollenkaan?
Kun näin menetellään, viisauden ystävät takertuvat
helposti joihinkin muihin sanoihin.
Viisauden ystävät sotajalalla
Epäsuora määritteleminen on hieman outo
arkiajattelulle. Tietosanakirjat pyrkivät yleensä
suoriin määritelmiin. Matematiikassa epäsuorat
määritelmät ovat tavallisia. Aksioomajoukot ovat
tärkeä epäsuorien määritelmien joukko.
Tähän viisauden ystävät saattavat esittää
vastaväitteen, jonka mukaan on muunkinlaista
vaikuttamista. Määritelmää voidaan korjata: Ainetta
on kaikki, mikä voi fysikaalisesti vaikuttaa tai olla
vaikutuksen kohde.
Kieltä ei voida oppia pelkästään epäsuorilla tai
suorillla määritelmillä.
Viisauden ystävät voivat hyökätä myös tätä
määritelmää vastaan. Käsite "fysiikka" on enemmän
tai vähemmän epämääräinen.
Sana "fysiikka" tulee kreikankielen sanasta "fysis",
joka tarkoittaa luontoa. Sivistyssana "fysiikka" olisi
syytä poistaa määritelmästä myös siksi, että se on
vieraskielinen.
Kari Enqvist.
Lucretius Carus.
Erään vanhan (Lucretius Carus) määritelmän
mukaan ainetta on kaikki, mikä voi vaikuttaa tai olla
vaikutuksen kohde.
Jos pimeä aine ja pimeä energiaa ovat olemassa ja
voivat vaikuttaa, ne ovat ainetta.
Tehtäviä
1. Miksi ihmislapsi ei voi oppia kieltä
pelkästään suorilla tai epäsuorilla
määritelmillä?
2. Mikä on suoran ja epäsuoran määritelmän
ero?
3. Mitä muita tapoja kielen oppimiseen on?
4. Jos mahdollisia maailmoita on olemassa,
ovatko ne aineellisia?
Fysikalistiksi itseään kutsuvan fyysikon Kari
Enqvistin (1954-) on siis syytä miettiä uutta sanaa
sanan "fysiikka" tilalle. Korjataan määritelmää vielä
kerran:
Korjattu aineen määritelmä
1. Ainetta on kaikki, mikä voi aineellisesti
vaikuttaa tai olla aineellisen vaikutuksen
kohde.
2. Aineellista on kaikki, mikä tapahtuu
kokemuksesta riippumatta.
3. Inhimillinen kokemus on aineen tuote.
4. Inhimillinen kokemus voi vaikuttaa
aineeseen vain aineellisesti.
Tätä määritelmää voidaan tarvittaessa mutkistaa,
mutta ei kannata mennä filosofien ansaan.
Merkitysten kanssa voi saivarrella loputtomasti
kuten viisaustieteen olemassaolo osoittaa.
85/345
Tehtäviä
1. Mitä vastaväitteitä tälle korjatulle aineen
määritelmälle voidaan esittää?
2. Korjatkaa tätä uutta aineen määritelmää.
3. Voidaanko jostain määritelmästä sopia
lopullisesti?
Ehkä olisi hyvä, jos viisauden ystäviä ei olisi
olemassa. Oikeasti viisaita voisi toki olla olemassa
nykyistä enemmän.
Tässä ei ryhdytä väittelemään siitä, onko ainetta
olemassa. Seuraavassa oletetaan, että ainetta on
olemassa.
Esimerkkejä aineesta
Ainetta ovat mm. alkeishiukkaset,
sähkömagneettinen säteily ja niihin liittyvät
vaikutuskentät.
Tässä on sivistyssana "magneettinen". Sana tulee
muinaisen Kreikan paikannimestä "Magnesia".
Sanan alkuperä ei kelpaa tässä tapauksessa
määritelmän pohjaksi. Tässä julistetaan kilpailu
sanan "magneettinen" suomennoksesta. Suomentaja
palkitaan pääsyllä Suomen kielen historiaan.
Tehtäviä
1. Keksikää sanalle "magneetti" hyvä
suomennos".
2. Julkistakaa se Internetissä.
3. Seuratkaa hakukoneilla sen yleistymistä.
Aineen olemassaolo
Onko ainetta olemassa? Suomalaisten enemmistön
vielä ihmetellessä joukko viisauden ystäviä kiirehtii
kumoamaan aineen olemassaoloa.
Osa filosofeista ehtii jo asettaa kyseenalaiseksi
senkin, onko ylipäätään mitään olemassa. Siinä
vaiheessa on syytä siirtää puheenvuoro joillekin
muille.
Sanan "olemassaolo" määrittelemistä esitellään
tässä aineistossa toisaalla. Mainittakoon, etteivät
viisauden ystävät ole päässeet yksimielisyyteen
siitä, mitä olemassaolo tarkoittaa.
Samuel Johnsonin kerrotaan todistaneen ulkomaailman (ja
samalla aineen) olemassaolon potkaisemalla kiveä.
Tehtäviä
1. Miksi aineen olemassaoloa ei tarvitse
todistaa?
2. Jos ainetta ei olisi olemassa, olisiko
olemassaolo olemassa?
3. Olisiko olemassaolo olemassa, jos
planeetallamme ei olisi elämää?
Aineellisen todellisuuskäsityksen
kannattajat torjuvat sieluaineen
Myös sen käsityksen, että ainetta pitäisi kutsua
energiaksi, hengeksi, sieluksi jne. (ns. idealistinen
monismi, sanakirjojen ystävät katsokoot sanat itse
sanakirjoistaan) aineellisen todellisuuskäsityksen
kannattajat torjuvat.
Tietyn kirjainyhdistelmän valitseminen käsitteen
"aine" määritelmään on tietysti sopimuksenvaraista.
Voisimme käyttää sanan "aine" tilalla vaikka sanaa
"xyz" (äännetään ksyts), mutta historiallisista syistä
sana "aine" sopii tähän käyttöön paremmin.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, mistä suomen kielen
sana "aine" on peräisin.
2. Mistä johtuu, että esimerkiksi englannin
86/345
kielen etymologinen sanakirja on
Intermetissä, mutta vastaavaa suomen kielen
sanakirjaa ei ole?
3. Mitä vahinkoa viimeksi mainitusta
asiantilasta on?
Onko olemassa myös muita kuin
minä?
Mikä on ihmiskunnalle parasta
Aineellisen todelliisuuskäsityksen kannattajat
torjuvat sen käsityksen, ettei muita kuin minä ole
olemassa. Solipsismi on käsitys, että minun
tajuntani ulkopuolista todellisuutta ei ole olemassa.
Miksi yllä olevassa kuvassa on käytetty valkoihoisia ihmisiä?
Materialistien mielestä ihmiskunnalle on parasta,
että aineen nimenä käytetään kirjainyhdistelmää
"aine" eikä kirjainyhdistelmää "henki". Vanhoista
tunneperäisesti uskontosidonnaisista sanoista olisi
aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajien
mielestä muutenkin päästävä eroon.
Tehtäviä
1. Mitä uskontosidonnaisia sanoja käytetään
yleisesti?
2. Voidaanko kieltä kehittää niin, että vanhat
tunnemerkitrykset (emotionaaliset
merkitykset) katoavat?
3. Miten voit välttää tunneperäistä
(emotionaalista) kieltä?
4. Pitäisikö tästä oppikirjasta poistaa kaikki
tunneperäiset (emotionaaliset) sanat?
5. Mitä hyötyä olisi tunneperäisten
(emotionaalisten) sanojen käytön
vähentämisestä?
Solipsismi (lat. solus ipse 'yksin itse' )
on käsitys jonka mukaan "minä"- on
ensisijainen. Solipsismissa varmaksi
oletetaan oma olemassaolo. Näin
esimerkiksi havainnot ja niiden luonne
voivat olla vain oman ajattelun
tuotoksia.
Tarkemmin solipsismia käsitellään muissa tämän
oppikirjasarjan osissa. Ylioppilaskirjoituksia varten
sinun kannattaa lukea muualta oleva laajempi
selitys solipsismista.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, miksi ulkomaailman
olemassaolosta yhä kiistellään.
2. Jos ulkomaailmaa ei ole olemassa, missä on
kristittyjen ja muslimien Taivas?
3. Jos ulkomaailmaa ei ole olemassa, niin
missä on kristittyjen ja muslimien Helvetti?
Onko Platon historian
vahingollisin viisauden ystävä?
87/345
maailma, jossa vain käsitteet olisivat
olemassa?
2. Ottakaa selvää siitä, kuka on
evankelis-luterilaisten kirkon patriarkka.
3. Ottakaa selvää siitä, mistä Platonin
todellisuuskäsitys on peräisin.
Oliot ja ominaisuudet
Platonin mukaan perimmäinen todellisuus koostuu
"yleisistä ominaisuuksista" (eli universaaleista), ei
yksittäisistä aineellisista olioista.
Olemus koostuu niistä ominaisuuksista, jotka ovat
kaikilla sitä edustavilla yksilöillä.
Väinö Voipio.
Edesmennyt kirjailija, kihlakunnantuomari Väinö
Voipio sanoo teoksessaan "Jumalan puolustus" (s.
136) Platonia kristillisen teologian patriarkaksi,
vaikka Platon eli paljon ennen kristinuskon syntyä.
Platonin mukaan on olemassa kaksi todellisuutta:
1. ajaton ja paikaton yleisten ominaisuuksien
(ideain) todellisuus
2. aika-avaruudellinen todellisuus.
Platonin mielestä vain ajatukset "yleisistä
ominaisuuksista" (ideat) ovat todellisia eli aidosti
olemassa olevia.
Sana patriarkka tulee kreikan kielen
sanoista pateer, isä ja arkhee,
ensimmäinen. Perusmerkitykseltään
sana tarkoittaa miestä, joka käyttää
perhekunnassaan ylintä valtaa.
Sanan merkitys on kuitenkin laajentunut
erityisesti juutalaisuudessa ja
kristinuskossa. Abrahamia, Iisakia ja
Jaakobia kutsutaan kolmeksi
patriarkaksi, jolloin korostetaan heidän
perustavaa asemaansa ja merkitystään
juutalaisuuden historiassa.
Kristinuskossa suurten kirkkokuntien
ylimpiä johtajia kutsutaan myös
patriarkoiksi.
Tehtäviä
1. Millainen olisi sellainen mahdollinen
Tietokoneiden olio-ohjelmointikielissä määritellään
luokkia (class) joiden ilmentymiä ovat yksittäiset
oliot (object).
Luokkamääritelmä sisältää tietojäseniä
(ominaisuuksia, property) ja menetelmäjäseniä
(method).
Tapahtumat (event) käynnistävät menetelmiä, jotka
esimerkiksi lähettävät viestejä (message) muille
olioille, käyttöjärjestelmille, laitteille, käyttäjille,
jne. tai suorittavat aliohjelmia (algoritmeja).
public class Hoi {
public static void main(String[] args) {
System.out.println("Hoi maailma!");
}
}
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, mitä luokka (class) ja
olio (object) tarkoittavat Java -kielessä.
2. Mitä henkilötunnus tarkoittaa
olio-ohjelmoinnissa?
3. Mitä painoindeksi tarkoittaa
olio-ohjelmoinnissa?
Monen todellisuuden
kannattajat
Platonin kahden todellisuuden todellisuuskäsitystä
ovat laajentaneet "monen todellisuuden"
(pluralistiset) todellisuuskäsitykset.
88/345
Sir Karl Popper.
Erityisesti kolmen todellisuuden käsitystä ovat
kannattaneet Sir Karl Popper (1902 - 1994) ja
Ilkka Niiniluoto (1946-).
Popper erottaa toisistaan
• aineellisten olioiden
todellisuuden 1,
• tajunnan ja ajatusten
muodostaman todellisuuden 2 ja
• ihmismielen tuotteita koskevan
todellisuuden 3.
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan on
olemassa vain yksi todellisuus, aineellinen
todellisuus, jossa ihminen, eläin, jokin muu
ajatteleva olento tai kone muodostaa luokkia
käsitelläkseen viestejä ja muodostaakseen niistä
informaatiota.
Mikä tämän maailman numero on?
Sitä, onko näitä maailmoita 2 ja 3 Maan
ulkopuolella, ei tiedetä.
Aineellinen todellisuuskäsitys on käsitys
todellisuudesta, ja siksi aineellinen
todellisuuskäsitys määrittelee todellisuuden toisin
kuin muut todellisuuskäsitykset. Kiista koskee siis
käsitemääritelmiä.
Pohjimmaltaan käsitemääritelmistä kiistellään
kuitenkin siksi, että niillä halutaan puolustaa joitain
koulukuntia tai uskontoja.
Edellä esitetyn perusteella Popperia voidaan
kuitenkin pitää aineellisen todellisuuskäsityksen
kannattajana. Ilkka Niiniluodon huhutaan
kannattavan emergenttiä materialismia, jota
käsitellään näissä aineistoissa toisaalla.
Jokainen uusi viisaustieteen koulukunta määrittelee
Popperia on puolusteltu sillä, että vaikka todellisuus joukon mitä kummallisimpia uusia sanoja, ja ne,
jotka pitävät kummallista puhetta suurena
on yksi, siinä on Popperin esittämät maailma 1,
viisautena, saadaan helposti tällaisten uusien
maailma 2 ja maailma 3.
koulukuntien kannattajiksi.
Tässä ei ryhdytä määrittelemään vierasperäistä
sanaa "informaatio". Todetaan, että esimerkiksi Kari
Enqvist käyttää informaation mittana järjestelmän
tilan kuvaamiseen tarvittavien bittien (1 tai 0)
määrää.
89/345
Tehtäviä
Jorma Torppa.
Esimerkkinä ihmisestä, joka pystyi kirjoittamaan
tietokoneohjelmia pelkillä ykkösillä ja nollilla
mainittakoon äskettäin kuollut suomalaisen
tietotekniikan uranuurtaja fil. kand. Jorma Torppa
(1935-2011).
Tehtäviä
1. Keksikää Popperin kolmen maailman lisäksi
kolme muuta maailmaa.
2. Mistä syistä Popperia voidaan kuitenkin
pitää aineellisen todellisuuskäsityksen
kannattajana?
3. Ottakaa selvää siitä, mitä materialismin lajia
Popper edusti.
1. Mistä johtuu, että ihmisen mielen
toimintojen selittäminen on ollut aina
vaikeaa?
2. Millä tavalla uudet aivojen
kuvantamismenetelmät ovat vaikuttaneet
mielen tutkimukseen?
3. Mitää muuta hyötyä uusista aivojen
kuvantamismenetelmistä on ollut?
4. Mitä neurologia sanoo aivojen toiminnasta?
5. Mitä neurofilosofia sanoo aivojen
toiminnasta?
Sivistyssanajoukon ovat luoneet
uskonnot
Kahden todellisuuden käsitykset
Seuraavassa ei ryhdytä käsittelemään kaikkia
mahdollisia monen todellisuuden
todellisuuskäsityksiä vaan tyydytään arvioimaan
yleisimpiä "kahden todellisuuden" (dualistisia)
todellisuuskäsityksiä.
Erityisesti tarkastellaan niitä kahden todellisuuden
käsityksiä, jotka olettavat, että aineellisen
todellisuuden lisäksi on olemassa jokin toinen
todellisuus.
Aineellisen todellisuuskäsityksen vastustajat
esittävät tässä vaiheessa joukon sivistyssanoja,
joiden merkitystä he eivät aina itsekään tajua.
Tämän sivistyssanajoukon ovat luoneet alun perin
Esimerkkejä tällaisista kahden todellisuuden
käsityksistä ovat mm. Platonin todellisuuskäsitys ja uskonnot. Ne ovat luoneet sen manipuloidakseen
tavallisia ihmisiä.
eräiden uskontojen todellisuuskäsitykset.
Manipulointi tarkoittaa käsittelyä ja se
tulee latinan sanasta manus, joka
tarkoittaa kättä. Jos manipulointi-sanaa
90/345
käytetään Suomen kielessä
käsitteellisessä merkityksessä, niin sillä
on usein hieman kielteinen sävy ja se
mielletään tarkoitukselliseksi harhaan
johtamiseksi tai todisteiden
väärentämiseksi. Manipulointi voi
tarkoittaa myös aineellista käsittelyä.
• Manipulaatio voi olla taikurien
tekemä korttitemppu.
• Yhtesöllinen manipulointi on
toimintaa, jolla pyritään saamaan
joku henkilö paljastamaan
salasanoja.
• Manipulaatio lääketieteessä
tarkoittaa käsin, tehtyjä
hoitotoimenpiteitä.
• Kuvamanipulaatio on
kuvatiedostojen käsittelyä.
• Manipulaatio tekniikassa
tarkoittaa fyysistä käsittelyä.
• Manipulaattori on käsittelylaite,
joka on kauko-ohjattu tai
yksinkertaisella ohjauksella
varustettu automaattinen
siirtolaite.
• Manipulaattori voi olla myös
henkilö, joka pyrkii aktiivisesti
vaikuttamaan toisten toimintaan
ja ajatuksiin.
todellisuuden moninaisuudesta voidaan puhua.
William of Ockham (1288 - 1347 tai 1348)
Tämä käsitys on Occamin partaveitsen mukainen
normi.
Occamin partaveitsi (usein myös
Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden
periaate, (principle of parsimony) on
periaate, jonka mukaan ilmiöitä
selittävien tekijöiden määrän tulee olla
mahdollisimman vähäinen.
Selityksistä tulee siis karsia kaikki
ylimääräiseselitystent tekijät eli tulee
olla mahdollisimman yksinkertaisia.
Occamin partaveitsen mukaan
kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista
käsityksistä tulisi valita kaikkein
yksinkertaisin
Sivistyssanoista ja viisaustieteilijöiden luokitteluista Tehtäviä
riippumatta voidaan kysyä: Onko aineellisen
1. Mistä johtuu, että suomalaiset innostuvat
todellisuuden rinnalle syytä määritellä muita,
usein uusista sivistyssanoista ja käsitteistä?
ei-aineellisia todellisuuksia?
2. Voitaisiinko filosofian oppikirja kirjoittaa
tavallisen ihmisen 500 sanan sanavarastolla?
Tällaiseen ei-aineelliseen kuten "henkiseen"
3. Voitaisiinko filosofian sanasto kokonaan
todellisuuteen saattaisi kuulua esimerkiksi ns. sielu,
suomentaa?
joka jäisi eloon ihmisen tai eläimen kuoltua ja
4. Keille suomenkielisen filosofian sanaston
jatkaisi olemassaoloaan aineen ulkopuolella.
käytöstä olisi hyötyä?
5. Keille suomenkielisen filosofian sanaston
Ei-aineelliseen todellisuuteen saattaisivat kuulua
käytöstä olisi haittaa?
esimerkiksi kristinuskon ja islamin henkiolennot
6. Eikö olisi halvempaa testata ihmisen muisti
kuten jumalat (yhdestä kolmeen), enkelit, paholaiset
yhden päivän testillä kuin panna hänet
jne.
lukemaan vierasperäisiä sanoja viideksi
vuodeksi?
Useimmat aineellisen todellisuuskäsityksen
7. Kuinka paljon filosofian opiskelu lyhentää
kannattajat ovat sitä mieltä, että ei pidä olettaa
sinun ikääsi?
olemassa oleviksi sellaisia todellisuuksia, joita ei
välttämättä tarvita tai jotka eivät selitä mitään tai
joiden olemassaoloa ei voida kunnolla perustella.
Ihmistodellisuus karkeistuksena
Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajien
mielestä on viisaampia puhetapoja, joilla yhden
Sillä, miten ihminen tai muu ajatteleva olio selittää
erilaisia tapahtumia, ei ole merkitystä edellisessä
91/345
kappaleessa esitettyjen väitteiden suhteen.
Kun ajatteleva olio muodostaa uutta informaatiota
saapuvista viesteistä, hän karkeistaa (coarse),
hävittää alkuperäistä informaatiota.
Seuraavaa karkeistuksen matemaattista määritelmää
ei tarvitse välttämättä osata tai ymmärtää.
(Lähde: Kari Enqvistin kotisivu)
Karkeistuksella tarkoitetaan ajan tai paikan tai
ylipäätään joidenkin fysikaalisten vapausasteiden yli
tapahtuvaa integrointia (”keskiarvottamista” - kyseessä
ei välttämättä kuitenkaan ole yksinkertaisen lineaarisen
keskiarvon ottaminen; karkeistus riippuu
integrointimitasta).
Tehtäviä
1. Voiko joistain asioista puhua ilman
karkeistuksia?
2. Missä maanosassa asuu paljon
materialistifilosofeja?
3. Mistä tämä johtuu?
Ajattelevat oliot etsivät
karkeistuksia
Karkeistetut luonnonlait ovat laadullisesti erilaisia
kuin alemman, karkeistamattoman tason luonnonlait
jos vain jälkimmäiset ovat epälineaarisia, kuten
fysiikassa on tyypillistä.
Epälineaarinen tarkoittaa
matematiikassa järjestelmää, jonka
käyttäytyminen ei ole ilmaistavissa
kuvailijoidensa summana. Erityisesti
epälineaariseen systeemiin ei päde
superpositioperiaate kuten lineaariseen.
Karkeasti sanoen
epälineaarinenjärjestelmä ei ole
yksinkertaisesti osiensa summa tai
monikerta.
Myös tietokoneet (etenkin tilasto-ohjelmat kuten
SAS ja SPSS) osaavat karkeistuksen.
Olioita ja tapahtumia luokitellaan usein enemmän
tai vähemmän epätarkasti, ja jo itse luokittelu
vähentää informaatiota.
Käsitteen "karkeistus" on suomalaiseen
keskusteluun tuonut fyysikko Kari Enqvist, joka
kutsuu aineellista todellisuuskäsitystään
fysikalismiksi.
Karkeistusta voi kokeilla esimerkiksi uudehkoilla
valokuvankäsittelyohjelmilla.
Digitaalisessa värivalokuvassa on nykyään useita
miljoonia värillisiä pisteitä. Niitä voidaan vähentää
ja lisätä tai niistä voidaan laskea monenlaisia
karkeistettuja kuvia.
Lopputulos voi olla hyvin yllättävä. Kuvalla saattaa
olla "uusia ominaisuuksia", joita ei ollut
alkuperäisessä kuvassa. Esimerkiksi tämän
epämääräisen ja värähtelevän näytön pistejoukon
ihminen näkee tekstinä.
Toimiakseen tehokkaasti tavoitteittensa suunnassa
ajattelevat oliot etsivät alati muuttuvasta
todellisuudesta karkeistuksia, jotka ilmaisevat
säilyvyyksiä (invariansseja).
92/345
elämässä: me hengitämme, syömme, juomme ja
ulostamme molekyylejä.
Syömme kiinteitä aineita, juomme nesteitä asumme
usein kiinteästä aineesta tehdyissä taloissa.
Meissä ja ympäristössämme on valtava määrä
mikro-organismeja kuten bakteereita ja viruksia.
Eino Kaila.
Eino Kaila (1890–1958), Pertti Lindfors
(1927-2007) ja nykyinen fysiikka ovat korostaneet
säilyvyyksien (invarianssien) merkitystä
inhimillisen tiedon muodostamisessa.
Aivojemme toiminta on sähkökemiallista.
Sähkökemiallisen tapahtumasarjan (reaktion)
saamme aikaan esimerkiksi johtamalla suolaveteen
tasavirtaa kahdella hiilipuikolla.
Tehtäviä
1. Suurenna jotain tietokoneen muistissa olevaa
kuvaa (Gimp on ilmainen Internetistä
saatavilla oleva kuvankäsittelyohjelma).
Mitä havaitset?
2. Pienennä jotain epätarkaa kuvaa. Mitä
havaitset?
3. Kuinka suuri teräväpiirtotelevision
kuvaruutu vastaa parhaiten ihmisen
näkökykyä?
4. Onko kuvan virkistystaajuudella merkitystä? Tehtäviä
5. Luettele kymmenen säilyvyyttä
1. Mitä suolavedessä tapahtuu, kun siihen
(invarianssia).
johdetaan tasavirtaa?
6. Mitä tarkoittaa supersymmetria?
2. Miksi lyijykynät kelpaavat veden
7. Mitä supersymmetrian vastaisia todeisteita
hajoittamiseen?
on löydetty?
3. Mistä saat veden hajoittamiseen tasavirtaa?
8. Miten ihmisen silmä tunnistaa eri värit?
9. Miten tietokone luo värit niin, että
Kaiken selittäminen
ihmissilmä näkee ne väreinä?
Mittakaava määrää sen, millä
asioilla on merkitystä ihmisille
alkeishiukkasilla ei ole
tarpeellista eikä ihmisille edes
mahdollista
Alkeishiukkasilla on tavallisille ihmisille merkitystä
esimerkiksi radioaktiivisen säteilyn yhteydessä.
Molekyyleillä on merkitystä aivan jokapäiväisessä
Meillä ei ole erityistä tarvetta selittää esimerkiksi
93/345
eliöiden toimintaa alkeishiukkasten avulla.
on tosi, jos kyseinen väite vastaa
asioiden todellista tilaa.
Siitä huolimatta tiedämme, että esimerkiksi me
ihmiset koostumme koko ajan muuttuvasta joukosta Tämä käsitys esitellään toisaalla yksityiskohtaisesti.
alkeishiukkasia.
Sen sijaan minkäänlaisia sielu- tai henkihiukkasia ei
ole toistettavissa kokeissa havaittu.
Tehtäviä
1. Mitä alkuaineita ihmisessä on?
2. Mitä alkuaineita ihmisessä ei ole?
3. Miten ihmisen hermosto toimii?
Eräitä säilyvyyksiä
Eräs varsin yleisesti hyväksytty säilyvyys sanoo,
että ainetta (mm. hiukkaset, energia, säteily ja
kentät) ei voida luoda tyhjästä eikä hävittää tyhjään.
Tämä karkeistus on osoittautunut erittäin
hyödylliseksi, vaikka emme tiedä tarkasti, missä
rajoissa se pitää paikkansa.
Uskonnot ovat usein väittäneet jotain muuta.
Esimerkiksi kuution muotoisen nopan heiton
todellisista heittosarjoista lasketut eri silmälukujen
(1,2,3,4,5,6) todennäköisyydet vastaavat todellisia
tapahtumia.
Tehtäviä
1. Jos inhimillinen tieto on karkeistuksia ja
informaation hävittämistä, mitä on
inhimillinen totuus?
2. Onko kaikki informaatio tarpeellista?
3. Onko kaikki tieto tarpeellista?
4. Mitä tarkoittaa pintainformaatio?
5. Mitä tarkoittaa syväinformaatio?
6. Mitä tarpeetonta koulussa mielestäsi
opetetaan?
7. Mitä tarpeellista koulussa mielestäsi
opetetaan?
Totuuden ja uskon
sekoittaminen keskenään
Basava Premanand.
Intialainen taikuri Basava Premanand (1930-2009)
haastoi uskonnollisen johtajan Sathya Sai Baban
(1926-2011) taikomaan tyhjästä jotain, mikä ei
mahdu Sai Baban hihaan, mutta tiettävästi Sai Baba
ei vastannut tähän haasteeseen.
Säilyvyydet (invarianssit) ja karkeistus poistavat
tarpeen puhua "totuudenkaltaisuudesta".
Monet viisauden ystävien totuustarkastelut ovat
Säilyvyyslause (invarianssi) on tosi, jos se on oikein selvästi peräisin uskonnoista. Totuus ja usko
sekoitetaan usein keskenään.
laskettu karkeistus.
Totuuden määritelmä on tässä käsityksessä
vastaavuuskäsityksen (korrespondenssiteorian)
mukainen.
Vastaavuusteorian mukaan jokin väite
Etenkin jotkut amerikkalaiset kristityt ovat puhuneet
"totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta".
Totuuden jälkeinen yhteiskunta on mikä tahansa
94/345
yhteiskunta, jossa totuus väistyy aatteen tai jonkin
ihmisryhmän tai vaikka jonkun yksilön etujen
vuoksi.
Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajien
mielestä tiukasti kristillinen tai tiukasti islamilainen
yhteiskunta on totuuden jälkeinen yhteiskunta.
Suomalainen yhteiskunta on viime vuosikymmeninä
siirtynyt vahvasti totuudenjälkeisen yhteiskunnan
suuntaan.
Antiteesi on sanojen tai lausekkeiden
vastakkaisuuteen perustuva tekstin
rakentamisen keino: sanat tai lauseet
kuvaavat siis päinvastaisia asioita, eli
ovat toistensa vastakohtia. Filosofiassa
antiteesi tarkoittaa vastaväitettä.
Synteesi on teesin ja antiteesin
yhdistelmä.
Kehotan lukijoita testaamaan tätä väitettä
yrittämällä kirjoittaa totuuksia esimerkiksi
suurimpiin päivälehtiimme.
Tehtäviä
1. Keksikää vieraskielinen sana, joka kuvaa
”totuudenjälkeistä yhteiskuntaa” (= post
jotakin).
2. Miksi useimmat uskonnot vastustavat
voimaperäisesti ateismia?
3. Miksi uskonnot yleensä vastustavat myös
aineellista todellisuuskäsitystä?
Karl Marx.
Dialektinen materialismi
Dialektisen materialismin sanoja:
Dialektiikka (muinaiskreikaksi
διαλεκτική τέχνη, dialektikē tekhnē) on
antiikin kreikkalaisten keksimä ja
filosofien käyttämä keskustelumuoto,
jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta,
yhteisymmärrystä, kumoamaan
ristiriitaisia käsityksiä tai voittamaan
vastapuoli väittelyssä.
Eri filosofit ovat käyttäneet sanaa eri
aikoina erilaisessa merkityksessä omien
mieltymystensä mukaan. Sana
dialektiikka on muodostettu kreikan
kielen teonsanasta dialegesthai, joka
tarkoittaa 'keskustella'.
Objektiivinen idealismi on käsitys,
jonka mukaan todellisuuden määräävä
henkinen perusaines on riippumaton
yksilön tietoisuudesta.
Teesi (kreik. θέσις) on lyhyeen muotoon
saatettu väite, väittämä, joka otetaan
keskustelun tai väittelyn kohteeksi, tai
logiikassa todistettavaksi.
Dialektinen materialismi on Karl Marxin ja
Friedrich Engelsin luoma materialismin muoto,
joka yhdisti Hegelin luoman idealistisen
dialektiikan materialismiin siten, että Hegelin
dialektiikasta poistettiin objektiivinen idealismi ja
sen tilalle tuli aineellinen todellisuuskäsitys
(materialismi).
Dialektiikan peruslait ovat
• Määrällisten muutosten laadullisiksi ja
laadullisten määrällisiksi muuttumisen laki
• Vastakohtien ykseyden ja taistelun laki
• Kieltämisen kieltämisen laki
Olion ominaisuudet ovat jonkin oliolle
luonteenomaisen, oleellisen ilmausta. Tuo oleellinen
on olion laatu. Laatu on enemmän kuin oleellisten
ominaisuuksien kokonaisuus, sillä se ilmaisee olion
ykseyttä, eheyttä, sen suhteellista pysyvyyttä ja
samuutta itsensä kanssa.
Laatu liittyy kiinteästi olion rakenteellisuuteen,
toisin sanoen olion muodostavien ainesosien ja
ominaisuuksien tiettyyn järjestäytymismuotoon, ja
siksi se ei ole pelkkä ominaisuuksien yhdistelmä,
vaan niiden muodostama ykseys ja kokonaisuus.
Määrän ja laadun oleellinen eroavuus ilmenee siinä,
että olion joitain määrällisiä ominaisuuksia voidaan
95/345
muuttaa aiheuttamatta itsessään oliossa mitään
merkittäviä muutoksia. Määrälliset muutokset
tapahtuvat jatkuvasti ja vähittäisesti, kun taas
laadulliset muutokset jatkuvuuden, vähittäisyyden
keskeytyksenä.
aikaansaamasta sille vastakkaisesta muodosta.
Kaksinkertainen kieltäminen johtaa alkumuodon
joidenkin piirteiden palauttamiseen.
Teesin, antiteesin ja synteesin kokonaisuus on
esimerkki kieltämisen kieltämisestä (teesi on
alkumuoto, antiteesi seuraa ensimmäistä kieltämistä
ja kieltämisen kieltäminen synnyttää synteesin).
Kieltämisen kieltäminen määrää kehityksen
suunnan siten, että kehitys etenee yksinkertaisesta
monimutkaiseen ja alemmasta korkeampaan. Tämän
kehityksen luonteenomainen piirre on
peruuttamattomuus, eli kehityksen yleisenä
taipumuksena ei voi olla liike taaksepäin
(korkeammista muodoista alempiin,
monimutkaisista yksinkertaisiin).
Ovatko yllä olevan kuvan kuplat ilmaa vai vesihöyryä?
Laadulliset muutokset tapahtuvat harppauksittain.
Esimerkkeinä määrällisistä muutoksista on esitetty
muun muassa kappaleen lämpötilan muutos,
tuloerojen kasvu ja tuotantovälineiden omistuksen
keskittyminen kapitalismissa. Esimerkkeinä
laadullisista muutoksista ovat muun muassa aineen
olomuodon muutos, yhteiskunnallinen
vallankumous ja porvarillis-demokraattisen valtion
muuttuminen fasistiseksi.
Dialektiikkaan kuuluu peruslakien ohella myös
muita piirteitä. Materialistisen dialektiikan
erotteluja ovat
•
•
•
•
•
•
yksityinen, erikoinen ja yleinen
syy ja vaikutus
välttämättömyys ja sattuma
mahdollisuus ja todellisuus
sisältö ja muoto
olemus ja ilmiö
Kaikille olioille ja tapahtumasarjoille on ominaista
sisäinen ristiriitaisuus, ja juuri se on niiden
kehityksen lähde ja liikevoima. Dialektinen ristiriita
ei kuitenkaan ole sama asia kuin looginen ristiriita.
Vastakohtien ykseyden ja taistelun lain mukaan
jokainen esine ja ilmiö on vastakohtien ykseyttä.
Tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että kaikille
olioille ovat ominaisia sisäisesti ristiriitaiset puolet.
Kieltämisen kieltämisen laki määrää kehityksen
suunnan. Kieltäminen tarkoittaa siinä olion vanhan
olotilan kieltämistä, joka liittyy sen laadulliseen
muutokseen. Ensimmäistä tällaista kieltämistä
seuraavaa toista kieltämistä nimitetään kieltämisen
kieltämiseksi.
Tiedostuksessa on kaksi osapuolta, kokija (subjekti,
ihminen) ja kohde (objekti), jonka kanssa hän on
vuorovaikutuksessa. Ihmisten esineellistä aineellista
toimintaa sanotaan dialektisessa materialismissa
käytännöksi.
Tieto on inhimillisen toiminnan tulos. Puolueeton
(objektiivinen) totuus tarkoittaa tietoa, jonka sisältö
ei riipu kokijasta (subjektista, ihmisestä).
Dialektisen materialismin tieto-oppi tunnustaa sekä
ehdottoman (absoluuttisen) että suhteellisen
totuuden olemassaolon.
Kieltämisen kieltäminen on synteesi olion
alkumuodosta ja ensimmäisen kieltämisen
Dialektisen materialismin mukaan tiedon totuuden
arviointiperuste on viime kädessä tiedon perustana
olevassa toiminnassa eli yhteiskuntahistoriallisessa
käytännössä. Tiedon sisältö on puolueeton
(objektiivinen) todellisuus ja tiedon
perusominaisuus on kohteen heijastaminen
sellaisena kuin se on.
96/345
J. V. Stalin.
Tehtäviä
Historiallisen materialismin mukaan yhteiskuntia on
seuraavia tyyppejä:
•
•
•
•
•
alkukantainen yhteiskunta
orjanomistusyhteiskunta
feodaalinen yhteiskunta
kapitalistinen yhteiskunta
kommunistinen yhteiskunta
1. Pohtikaa sitä, millä tavalla dialektiikan lait
eroavat luonnonlaeista.
2. Tutkikaa sitä, mistä johtui, että niin viisas
mies kuin Karl Marx kannatti Hegelin
dialektiikkaa.
Kukin listassa oleva tyyppi on edellistä korkeampi,
3. Miksi J. V. Stalin ei esittele Hegelin
ts. tuotantovoimien kehitysaste on siinä edellistä
dialektista logiikkaa teoksessaan
korkeampi.
Dialektisesta ja historiallisesta
materialismista : Sverdlovin yliopistossa
syyskuussa v 1938 pidetyt luennot
4. Pohtikaa sitä, kirjoittiko nämä luennot Stalin
itse vai hänen filosofisihteerinsä O. W.
Kuusinen.
Historiallinen materialismi
Materialistinen historiankäsitys eli historiallinen
materialismi on dialektisen materialismin
mukainen yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen
käsitys.
Materialistinen historiankäsityksessä eli
historiallisessa materialismissa filosofinen
materialismi ulotetaan luonnon tiedostamisesta
ihmisyhteiskunnan tiedostamiseen.
Historiallisen materialismin mukaan luokat ovat
sellaisia ihmisryhmiä, jotka eroavat toisistaan ennen
kaikkea sen mukaan, mikä on niiden paikka
suhteessa taloudelliseen tuotantoon. Luokat eroavat
toisistaan myös sen mukaan, millä keinoin ja missä
määrin ne saavat osansa yhteiskunnallisesta tulosta.
Historiallisen materialismin tutkimuskohde on
yhteiskunta.
Luokkataistelun synnyttää eri luokkien aseman
vastakkaisuus yhteiskunnassa ja niiden etujen
Historiallisen materialismin mukaan tuotanto viime välinen ristiriita. Kommunistisen puolueen
manifestissa (julistuksessa, 1848.) sanotaan:
kädessä määrää muut yhteiskunnassa tapahtuvat
Vapaa ja orja, patriisi ja plebeiji, paroni
ilmiöt. Yhteiskunnalliset suhteet jaetaan aineellisiin
ja maaorja, ammattikuntamestari ja
ja aatteellisiin, joista jälkimmäiset muodostavat
kisälli, lyhyesti sanoen sortaja ja sorrettu
edellisten yläpuolella olevan päällysrakenteen.
ovat aina olleet toistensa vastakohtia,
Aineelliset suhteet ovat yhteiskunnallisten suhteiden
käyneet keskeytymätöntä, milloin
perusta.
peitettyä, milloin avointa taistelua, mikä
on päättynyt joka kerta koko
yhteiskunnan vallankumoukselliseen
uudistamiseen tai taistelevien luokkien
yhteiseen häviöön.
Luokkia sanotaan antagonistisiksi, jos niiden edut
97/345
ovat vastakkaiset ja sovittamattomat. Antagonistisia että kansa on tärkein historian luoja, historian
luokkia ovat mm. orjanomistajat ja orjat.
todellinen tekijä. Käsite kansanjoukot on
historiallisesti muuttuva.
Antagonisti on tarinassa sankarin tai
protagonistin päävastustaja. Käsitteen
alkuperä on kreikan kielen sanoissa anti
(vasta) ja agonistes (taistelu), ja käsite
merkitsee suomeksi ”vastustajaa”
• sen ytimenä ovat aineellisia hyödykkeitä
tuottavat työtätekevät joukot
• se käsittää yhteiskunnan kansanvastaista
huippukerrosta ja taantumuksellisia luokkia
vastustavan väestön enemmistön
• siihen kuuluvat kaikki yhteiskunnalliseen
kehitykseen myötävaikuttavat sosiaaliset
kerrokset.
Historiallisen materialismin mukaan historiallisen
kehityksen arvosteluperuste on tuotantovoimien
kehitystaso. Tässä kuitenkaan tuotantosuhteita ei
eristetä tuotantovoimista, esim. laskemalla
tuotantovoimien kehitystasoksi pelkkä tekninen
kehitystaso.
Historiallisen materialismin mukaan
yhteiskunnallinen vallankumous on sellainen
laadullinen harppaus yhteiskunnan kehityksessä,
minkä tuloksena toinen yhteiskuntataloudellinen
muodostuma vaihtuu toiseen.
Historiallisen materialismin mukaan
yhteiskunnallisten vallankumousten syvin syy on
uusien tuotantovoimien ja aikansa eläneiden
tuotantosuhteiden välisessä ristiriidassa.
Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välinen
ristiriita ilmenee luokkien yhteentörmäyksenä.
Tehtäviä
Taloudellisella alalla yhteiskunnallisen
vallankumouksen päätarkoituksena on ratkaista
1. Mistä johtuu, että ihmiset ovat eri mieltä
kehittyvien tuotantovoimien ja aikansa eläneiden
siitä, mikä on edistystä ja mikä on
tuotantosuhteiden välinen ristiriita ja poliittisella
taantumusta.
alalla vallankumous ratkaisee aikansa eläneen
2. Ottakaa selvää siitä, mitä mieltä Sir Karl
poliittisen päällysrakenteen ja muovautuvien uusien
Popper oli historiallisesta materialismista.
taloudellisten suhteiden eli taloudellisen kehityksen
3. Historiallisen materialismin mukaan
kypsyneiden tarpeiden välisen ristiriidan.
ihmiskunnan henkinen ylärakenne kehittyy
tuotantovoimien kehittyessä. Mitä tapahtuu
historiallisen materialismin mukaan, jos
tuotantovoimat taantuvat?
Vallankumouksen perustunnusmerkkinä on
valtiovallan siirtyminen toisen luokan käsistä toisen
luokan käsiin. Vastavallankumous tarkoittaa vallan
palauttamista entiselle hallitsevalle luokalle.
Historiallisen materialismin eräs perusväittämä on,
98/345
Tiedon lajeja
Tiedon lajeista
Immanuel Kant.
Immanuel Kant (1724 – 1804, nimeä ei tarvitse
muistaa ylioppilaskirjoituksissa) luokitteli tiedon
lajit seuraavasti.
Synteettinen tieto
Lause "John Smith on 180 cm pitkä" antaa meille
sellaista tietoa, jota emme ennen hänestä tienneet.
(Tässä oletetaan, että tieto on meille uusi.) Tällaista
tietoa kutsumme synteettiseksi tiedoksi.
Synteettinen on laatusana, jolla tarkoitetaan
synteesillä syntynyttä tai synnytettyä asiaa.
Synteettisellä voidaan tarkoittaa myös keinotekoisesti
tuotettua, esimerkiksi synteettistä ääntä.
Vaikka ei ole yksimielisyyttä siitä, mitä tieto on,
erilaisia tiedon luokitteluja löytyy vaikka kuinka
paljon.
Esimerkki:
•
•
•
•
•
•
•
•
arvioiva tieto
numerotieto
selitykset
tieteellinen tieto
toteutumismahdollisuustieto
väitetietotieto
välineellinen tieto
yleinen tieto
"Synteettistä" käytetään tarkentavana määreenä mm.
seuraavissa:
•
•
•
•
•
•
•
synteettinen filosofia
synteettinen propositio
synteettinen kemia
synteettinen kieli
synteettinen kuitu
synteettinen geometria
synteettinen öljy
Analyyttinen tieto
Tässä oppikirjasarjassa käsitellään vain niitä tiedon
lajeja, joilla on merkitystä lukion filosofian
opinnoille.
Immanuel Kantin lajittelut
Lause "vanhapoika on naimaton mies" ei anna
meille uutta tietoa vanhastapojasta. "Vanhapoika"
sisältää jo tiedon "naimaton mies". Tällaista
määritelmätietoa Kant kutsui analyyttiseksi tiedoksi.
Yleisen käsityksen mukaan matematiikan ja
logiikan tieto on tällaista tietoa.
Analyyttinen on laatusana, joka kuvaa erittelevää
henkilöä tai järjestelmää, joka perustuu asian
erittelyyn.
Analyyttistä käytetään tarkentavana määreenä mm.
99/345
seuraavissa:
•
•
•
•
•
•
-tieto
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen geometria
Analyyttinen funktio
Analyyttinen kone
Analyyttinen kemia
Analyyttinen kieli
A posteriori -tieto
olemassa
Tehtäviä
1. Mistä johtuu se, että ihmisten mielipiteet
jakautuvat jyrkästi kysymyksessä siitä, onko
olemassa synteettistä a priori tietoa?
2. Mistä johtuu, että mielipiteet jakautuvat,
vaikka filosofit ovat hyvin eri mieltä siitä,
mitä tieto on?
3. Miksi looginen empirismi vastustaa
synteettistä tietoa a priori?
4. Millä tavalla yllä olevan nelikentän sisältö
riippuu siitä, miten käsitteet määritellään?
5. Mistä johtuu, että filosofit ovat kovasti
erimielisiä siitä, miten eräät käsitteet pitäisi
määritellä?
Immanuel Kantin empiirinen
realismi
Lause ”tämä kirja on sininen” on joko tosi tai
epätosi. Sen totuus voidaan tarkistaa kokemuksen
avulla, katsomalla kirjaa. Tällaista kokemuksesta
riippuvaa tietoa Kant kutsui a posteriori -tiedoksi.
"A priori" tarkoittaa samaa kuin 'ennen'
ja "a posteriori" samaa kuin 'jälkeen'.
A -priori -tieto
Lause ”17 + 5 = 12” on tosi kokemuksesta
riippumatta. Mikään myöhempi havainto ei sen
totuutta kumoa. Tällaista kokemuksesta
riippumatonta tietoa Kant kutsui a priori
-tiedoksi.
"A priori" tarkoittaa samaa kuin 'ennen' ja "a
posteriori" samaa kuin 'jälkeen'.
Yleisen käsityksen mukaan matematiikan ja
logiikan tiedot ovat analyyttisia ja a priori.
Yleisen käsityksen mukaan kokemustieteen tiedot
ovat synteettisiä ja a posteriori.
Koska analyyttiset tiedot ovat aina tosia (voidaan
myös sanoa, että ne ovat aina päteviä eli valideja),
ei voi olla analyyttistä tietoa a posteriori (=
kokemuksesta riippuvaa).
A priori tieto
A posteriori
Kant erottaa toisistaan oliot sinänsä ja ihmisen
tiedettävissä olevat oliot. Emme voi tietää sitä,
ovatko aika ja avaruus olioiden sinänsä
ominaisuuksia. Ne ovat ilmiöiden välttämättömiä
piirteitä. Kant sanoi, että hänen ajattelunsa sopii
yhteen empiirisen realismin kanssa. Tällä hän
tarkoitti sitä, että että kokemuksen kohteena olevat
ilmiöt ovat todellisia eivätkä kuviteltuja tai pelkkiä
mielen luomuksia.
Ulkoiset oliot ovat Kantin mielestä havainnoista
riippumatta olemassa. Tiedon kohteina ne kuitenkin
asettuvat ihmismielen todellisuuteen sijoittamaan
viitekehykseen.
Kant ajatteli, että kokemus on väistämättä ajan ja
avaruuden sekä perusluokkien (kategorioiden)
jäsentämää.
Ilmiömaailma: Kantille aistiminen ei tarjonnut
arviointiperustetta olion olemassaololle. Sen sijaan
aistimisen olosuhteet ja ymmärryksen luokat
tarjosivat tiedolliset olosuhteet, jotka mahdollistivat
Analyyttinen tieto Synteettinen tieto
sen, että voimme tietää jotain ilmiömaailman eli
On olemassa
Paljon kiistaa meille ilmenevän todellisuuden olioista.
Ei voi olla
On olemassa
100/345
Kiista kantilaisten ja ja loogisen
empirismin välillä
Kantin mukaana tietokyky koostuu kolmesta
osa-alueesta: aistimellisuudesta, ymmärryksestä ja
järjestä.
Aistimellisuus on tietokyvyn se osa, joka
mahdollistaa aistivaikutelmien vastaanottamisen ja
siis olioiden havaitsemisen.
Puhdas havainto on sellainen havaintokokemus,
jolla ei ole vielä mitään käsitteellistä sisältöä, vaan
jossa havainto on jäsentynyt vain hahmotushyvyn
perusmuotojen, ajan ja avaruuden, mukaan.
Puhtaasta havainnosta syntyy käsitteellisiä
arvostelmia vasta, kun niihin sovelletaan
ymmärryksen ennakkoehtoja.
Puhtaita havaintoja ovat Kantin mukaan aika ja
avaruus.
Tehtäviä
1. Missä iässä ihminen oppii sanan "aika"?
2. Missä iässä ihminen oppii sanan "avaruus"?
3. Missä iässä ihminen oppii komentamaan
muita?
4. Miten hahmot tunnistava kone on
mahdollinen?
5. Millä tavalla uudet havaintojen tekovälineet
ja havaintojen tallentamisvälineet
vaikuttavat havaintotiedon luotettavuuteen?
6. Mitä neurologia sanoo havaitsemisesta?
7. Mitä neurofilosofia sanoo havaitsemisesta?
Siitä, onko olemassa synteettistä a priorista tietoa,
on jatkuvasti kiistaa.
Loogisen empirismin pääväite on, ettei ole
olemassa synteettistä apriorista tietoa.
On syytä todeta, että useimmat loogisen empirismin
suomalaiset vastustajat eivät edes mainitse loogisen
empirismin pääväitettä vaan kokonaan muita
väitteitä, joita voidaan hyvällä syyllä pitää
olkinukkeina.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu se, että jotkut analyyttisen
filosofian koulukuntaan kuuluvat kuitenkin
kannattavat loogisen empirismin pääväitettä.
2. Missä määrin yllä oleva kiista johtuu
käsitteiden määritelmistä?
3. Milla tavalla eri mieltä olevat määrittelevät
sen, mitä tieto on?
Ymmärryksen kategoriat
Kantin mukaan emme voi käsittää mielekkäästi
101/345
sellaisia asioita, jotka ovat ajan ja paikan
ulkopuolella tai jotka eivät ole rakentuneet
ymmärryksen kategorioiden eli luokkien, kuten
substanssin eli perusaineksen ja kausaliteetin eli
syysuhteen, mukaisesti. Vaikka emme voikaan
käsittää sellaisia olioita, ei ole mitään tapaa osoittaa,
että sellaisia olioita ei ole.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, miten kommunismi
vaikutti filosofian muoteihin.
2. Ottakaa selvää siitä, miten
kansallissosialismi vaikutti filosofian
muoteihin.
3. Ottakaa selvää siitä, miten ns. kylmä sota
vaikutti filosofian muoteihin.
4. Ottakaa selvää siitä, miten uskonnot
vaikuttavat filosofian muoteihin.
5. Jos jonkin valtion johtajat kannattaisivat
loogista empirismiä, olisiko siinä maassa
filosofian professoreita, jotka kannattavat
loogista empirismiä?
Syysuhde eli
kausaliteetti
"Jokaisella tapahtumalla on syynsä."
Tapahtuman määritelmän perusteella ei voida
päätellä, että sillä olisi syynsä.
Väitteen todistaminen kokemuksen avulla on
mahdotonta, sillä pitäisi tutkia kaikki nykyisyyden
ja tulevaisuuden tapahtumat ja todeta, että niillä on
syynsä.
Onko väite synteettinen a priori? Vai onko se
epätosi? Vai onko se sellainen tosi väite, jonka
totuutta emme voi tietää?
Se, löytyykö sellaisia väitteitä, jotka ovat
synteettisiä a priori, riippuu myös siitä, miten
määrittelemme tiedon.
Nykyään on monenlaisia informaation käsitteitä,
jotka ovat enemmän tai vähemmän sukua tiedon
käsitteelle.
Yleisin käsitys on se, että lause
"jokaisella tapahtumalla on syynsä",
sikäli kuin se on tosi, on tosi
kokemuksen perusteella.
Tehtäviä
David Hume.
David Humen mukaan syysuhde perustuu
kokemukseen. Se perustuu kokemukseen vaikka sen
käyttöön olisi ihmisen kajikehityksen (evoluution)
luoma perinnöllinen valmius.
Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien
myötä eliöiden perintotekijöissä
tapahtuu satunnaisia muutoksia.
Tarkastellaan seuraavaa väitettä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Laadi tapahtuman määritelmä
Käyttävätkö eläimet ja kasvit syysuhdetta.
Millä tavalla syysuhde liittyy muistiin?
Miten tietokoneet selvittävät syitä ja
seurauksia?
Miten tietojenkäsittelytieteilijät ovat saaneet
tietokoneet tunnistamaan syysuhteita?
Millä tavalla energia liittyy tapahtumien
syihin?
Mitkä tietokoneen toiminnat perustuvat
laitteen ominaisuuksiin ja mitä toiminnat
vaativat ohjelman?
Mikä on tietokoneen käyttöjärjestelmä?
Millainen on ollut tietokoneen evoluutio?
102/345
John Locke ja a priori
artikkelin lähteinä on käytetty Quinen teosta From a
logical point of view, Harper Torchbooks, 1963 sekä
Internetistä vapaasti saatavilla olevia artikkeleita.
Artikkeli on suomennettu, mutta sitä ei ole
suomeksi Internetissä.
Valitamme esityksen vaikeatajuisuutta, mutta
vaikeatajuisuudelle ei voida mitään, koska asia on
vaikeatajuinen.
Taustaa
1930- ja 1940-luvuilla Quine alkoi epäillä
analyyttisten ja synteettisten väitteiden erottelun
pätevyyttä.
John Locke.
John Locke (1632 – 1704) hylkäsi a prioriajattelun. Hänen mielestään ei ollut olemassa a
priori ( = kokemuksesta riippumatonta) tietoa. Hän
väitti, että kokemuksemme kohteet ovat lähteitä,
joista voimme saada tietoa todellisuudesta.
Ensisijaiset (=mitattavat) ominaisuudet esittävät
mitä kohteet ovat, toissijaiset (subjektiiviset)
ominaisuudet eivät sitä tee.
Tehtäviä
• Ottakaa selvää siitä, millaista matematiikan
ja logiikan tieto oli Locken mielestä.
Willard Van Orman
Quine ja jako
analyyttisiin ja
synteettisiin väitteisiin
Analyyttiset väitteet ovat tosia vain
sanojensa merkityksen nojalla
(esimerkiksi ”Kaikki poikamiehet ovat
naimattomia”), ja synteettiset väitteet
ovat tosia todellisuuden tosiseikkojen
nojalla (esimerkiksi ”strutsi ei osaa
lentää”).
Tämä erottelu oli keskeinen loogiselle empirismille
(joka on juuri sitä ”empirismiä”, josta hän puhuu
artikkelissaan ”Empirismin kaksi dogmia” em.
teoksessaan).
Quine loogista empirismiä
vastaan
Quinen arvostelua on käytetty ensisijaisesti loogisen
empirismin vastustamiseen.
Mitä Quine väitti
Quine hyväksyi sen, että analyyttiset väitteet ovat
tosia jo pelkästään merkitystensä nojalla.
Toisin kuin muut, Quine kuitenkin piti määritelmää
huonona.
Arkikielen käsittein Quine hyväksyi analyyttisten
väitteiden olevan niitä, jotka ovat tosia
merkitystensä nojalla, mutta hän väitti, että tässä
yhteydessä käytetty totuuden käsite oli
määritelmältään huono.
Willard Van Orman Quine.
Willard Van Orman Quinea käsittelevän
Tässä oppimateriaalissa on toisaalla
ehdotettu koko analyyttisen totuuden
käsitteen poistamista siitä syystä, että
sisällöllisesti tyhjistä matematiikasta ja
logiikasta ei pidä puhua totuuksina vaan
kalkyyleinä sekä siitä syystä, että
103/345
määritelmiä ei tule pitää tosina tai
epätosina.
Quinen ajattelu esitetään usein virheellisesti siten,
että hänen väitetään olleen sitä mieltä, että kaikki
väitelauseet ovat sellaisia, jotka voivat olla
kokemuksen perusteella joko tosia tai epätosia.
Esimerkiksi on väitetty, että Quinen mukaan
väitteen ”kaikki poikamiehet ovat naimattomia”
totuus riippuu ei-välttämättömästä tosiasiasta, kun
Quine epäili myös välttämättömien ja kokemukseen
perustuvien tosiasioiden erottelua.
käsitteisiin liittyvän kokemustiedon ongelmaan.
Tavallisesti ajattelemme, että on olemassa erotus
väitteen ”kaikki naimattomat miehet ovat
poikamiehiä” ja ”on ollut olemassa mustia koiria”
välillä, mutta kuka tahansa osaava suomen kielen
puhuja hyväksyy molemmat väitteet kaikissa
olosuhteissa (poissulkien tapaukset, joissa häntä
uhataan tai lahjotaan).
Tämä johtuu siitä, että suomen kielen puhujilla on
myös pääsy ”käsitteisiin liittyvään kokemustietoon”
mustien koirien olemassaolosta (menneinä
ajanhetkinä).
Quinen mukaan ei ole mahdollista tehdä eroa
yleisesti tiedetyn käsitteisiin liittyvän
kokemustiedon ja käsitteellisen (analyyttisen)
totuuden välille.
Tässä oppimateriaalissa ajatellaan, että
tämä ero voidaan tehdä ja että
analyyttisen tiedon käsite pitäisi poistaa
kokonaan muista syistä eli niistä syistä,
joita yllä ja toisaalla tässä aineistossa on
esitetty.
Musta afrikkalainen hiilikellarissa.
Analyyttiset väitteet ovat sellaisia,
jotka voidaan synonyymeja vaihtamalla
muuntaa muodollisiksi totuuksiksi, joita
oikeastaan ei pitäisi kutsua
totuuksiksi vaan määritelmiksi.
Quinen keskeinen vastalause analyyttisyyttä vastaan
oli osa hänen arvosteluaan merkityksen samuutta
vastaan, eli sitä käsitystä vastaan, jonka mukaan
väite on analyyttinen vain jos se on merkitykseltään
Tehtäviä
vastaava väittämän ”kaikki mustat asiat ovat
mustia” tai muun loogisen totuuden kanssa.
1. Miten käsitetieto ja kokemustieto voidaan
erottaa toisistaan?
Tässä oppimateriaalissa vastustetaan
2. Millä tavalla käsitteet ovat kehittyneet
sanan "totuus" käyttämistä analyyttisistä
Quinen em. artikkelin jälkeen?
totuuksista kokonaan eri perusteilla kuin
3. Millä tavalla kokemustiedon
mitä Quine teki.
käsittelymenetelmät ovat kehittyneet Quinen
em. artikkelin jälkeen?
Tehtäviä
• Mitä Quine ei väittänyt?
Käsitteet ja kokemustieto
Vastaväite merkityksen samuutta vastaan liittyy
Samanmerkityksisyys
Quine pitää ongelmallisena sitä, mistä voimme
tietää joidenkin ilmausten olevan
samanmerkityksisiä.
104/345
Olemassaolon suhteellisuus ja
kokonaisvaltaisuus
Keskeiset periaatteet käännöksen epätäsmällisyyden
ja muiden Quinen väitteiden taustalla ovat
ontologinen (olemassaolon) suhteellisuus ja
konfirmaatioholismi.
Sanakirjaan vetoaminen ei auta, koska voidaan
kysyä, mistä sanankirjan tekijä on tiennyt asian.
Emme voi vedota merkityksen samuutta
selittäessämme siihen, että samanmerkityksiset ovat
analyyttisiä totuuksia, koska juuri analyyttinen
totuushan tässä oli tarkoitus määritellä, joten tällöin
kierrettäisiin kehää.
Emme voi vedota yleiseen kielenkäyttöön, koska
tällöin analyyttiset totuudet olisivatkin
kokemusperäisiä synteettisiä totuuksia.
Quinen oman filosofian ongelmana on pidetty sitä,
että se ei anna mitään vaihtoehtoista vakuuttavaa
selitystä sille, miksi jotkin lauseet sitten tuntuvat
ilman muuta analyyttisiltä ja toiset taas eivät.
Quinen arvostelua analyyttisyyttä ja saman
merkityksisyyttä kohtaan voidaan myös lähestyä
mahdollisuuden käsitteen kautta.
Perinteinen käsitys merkityksestä väittää, että
merkityksellinen lause liittyy alueeseen
mahdollisten maailmojen tilassa.
Quinen mukaan tällainen ajatus mahdollisten
maailmojen alueesta on ongelmallinen, koska hänen
mukaansa ei ole eroa yleisesti ja varmasti totena
pidettyjen väitteiden totuuksien sekä
välttämättömien totuuksien välillä.
Tehtäviä
1. Mikä ero on yleisesti totena pidettyjen ja
merkityksen perusteella tosilla väitteillä?
2. Miten tieto kielestä eroaa tosiasioita
käsittelevätä tiedosta?
3. Mihin tieto samanmerkityksisyydestä
perustuu?
Konfirmaatioholismi tai
tietoteoreettinen holismi on käsitys,
jonka mukaan yksittäistä tieteellistä
käsitystä ei voida koetella eristyksissä,
vaan käsityksen koetteleminen riippuu
aina muista käsityksistä ja oletuksista.
”Konfirmaatio”-sanan juuret ovat
latinan sanassa ”confirmare”, joka
tarkoittaa vahvistamista.
Holismi (kreik. ὅλος, holos;
’kokonaisuus’) on filosofinen käsite.
Holismin arkimääritelmän mukaan
kokonaisuus on enemmän kuin osiensa
summa, mutta täsmällisemmin
ilmaistuna holismilla tarkoitetaan sitä,
että jonkin kokonaisuuden ominaisuudet
ovat enemmän kuin sen osien
ominaisuuksien summa.
Alimääräytyneisyys (teorioiden
kokeellinen alimääräytyneisyys) on
tieteenfilosofinen käsite, jolla viitataan
käsitysten ja niitä tukemaan tarkoitetun
kokeellisen todistusaineiston väliseen
suhteeseen. Alimääräytyneisyydellä
tarkoitetaan sitä, että millekään
käsitykselle kokeellinen aineisto ei
yksistään kykene määrittämään sitä,
onko käsitys vai jokin sen kanssa
kilpaileva käsitys oikea. Käsitys on
alimääräytynyt silloin jos on olemassa
toinen kilpaileva käsitys, joka on
epäyhteensopiva ensimmäisen
käsityksen kanssa, mutta sopii yhtä
hyvin yhteen kokeellisen aineiston
kanssa.
Alkuehtona Quinen kokonaisvaltaisuudelle on, että
kaikki käsitykset (ja niistä johdetut väitelauseet)
ovat kokemustiedon alimääräämiä - eli vaikka
monet käsitykset eivät ole oikeutettuja, koska ne
eivät sovi yhteen tietojemme kanssa tai ovat liian
monimutkaisia, on olemassa monia vaihtoehtoisia
käsityksiä jotka ovat yhtä oikeutettuja.
105/345
Esimerkiksi muinaisten kreikkalaisten oletus, että
havaitsemattomat Olymposvuoren jumalat ovat
olemassa, olisi epätosi, ja meidän sivilisaatiomme
oletus niin ikään havaitsemattomista
Pierre Duhem.
elektromagneettisista aalloista olisi puolestaan tosi,
ovat molemmat oikeutettuja vain siksi, että ne
Quinen olemassaolon suhteellisuus sai hänet
selittävät havaintomme.
yhtymään Pierre Duhemiin siinä, että mille tahansa
kokemuksen havaintojen joukolle on aina olemassa
Tehtäviä
useampia käsityksiä, jotka voivat selittää sen.
Duhemin kokonaisvaltaisuus oli paljon
1. Etsikää esimerkkejä alimääräytyneistä
rajoitetumpaa kuin Quinen.
käsityksistä
2. Mistä alimääräytyneisyys tavallisesti johtuu?
3. Voidaanko alimääräytyvyydestä päästä
eroon?
4. Onko alimääräytyneisyys todellisuuden osa
vai ihmisen kykyjen aiheuttama rajoitus?
5. Mistä syystä Quine liioittelee
alimääräytyneisyyden merkitystä?
Empirismin kaksi dogmia
Quine lopettaa artikkelinsa ”Empirismin kaksi
dogmia” seuraavasti:
Duhemille alimääräytyneisyys pätee vain fysiikkaan
tai ehkä luonnontieteisiin, kun taas Quinelle se päti
kaikkeen ihmisen tietoon kokonaisuutena.
Näin ollen, vaikka on mahdollista todentaa tai
kumota kokonaisia käsityksiä, on silti mahdotonta
todentaa tai kumota yksittäisiä väittämiä.
Melkein mikä tahansa yksittäinen väittämä voidaan
Quinen mukaan ”pelastaa”, jos olemme valmiit
tekemään (mahdollisesti hyvin suuria) muutoksia
käsillä olevan käsityksen muissa kohdissa.
”Empiristinä ajattelen yhä tieteen käsitteellistä
järjestelmää työkaluna, joka viime kädessä ennustaa
tulevaisuuden kokemukset menneiden kokemusten
valossa.
Fyysisiä olioita ei tuoda käsitteellisesti tilanteisiin
käyttökelpoisina välittäjinä niiden kokemuksen
antaman määritelmän mukaan, vaan ainoastaan
palauttamattomina väitteinä, joita voidaan
tietoteoreettisesti verrata Homeroksen eeposten
jumaliin; ja pidän tieteellisenä virheenä uskoa toisin.
Mutta käsitteellisen perustan kannalta fyysiset oliot ja
jumalat eroavat vain asemaltaan eivätkä laadultaan.
Nämä molemmat oliot astuvat käsityksiimme vain
aikansa väittäminä.”
Quinelle tieteellinen ajattelu muodostaa yhtenäisen
verkon, jonka mitä tahansa osaa voidaan muuttaa
kokemustiedon valossa, ja jonka mitä tahansa
yksittäistä kohtia voidaan puolustaa mitä tahansa
kokemustietoa vastaan.
Loogisten empiristien todennusperiaatteen
ongelmana Quine piti sitä, että siinä ulkoista
todellisuutta koskevat väitteet pitäisi palauttaa
välittömiksi elämyksiä koskeviksi väitteiksi.
Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt tällaiseen, ja
Quine oli sitä mieltä, että siihen ei pystytä
jatkossakaan.
106/345
Siksi Quine hylkäsi ajatuksen yksittäisten
kokemuksesta irrotettujen väitteiden todennuksesta
ja kumoamisesta ja ehdotti, että totuus
kokonaisuudessaan arvioitaisiin aina koko
tietomäärää koskevana yksittäisten lauseiden sijaan.
Tätä käsitystä vastaan voidaan laittaa
koko se arvostelu, jota totuuden
yhteensopivuuskäsitystä ja totuuden
yksimielisyyskäsitystä vastaan on
esitetty.
Tehtäviä
1. Mikä oli jyrkkien empiristien (Locke ja
Quine) käsitys matematiikasta?
2. Millä tavalla tietokoneiden käyttämät kielet
johdetaan havainnoista?
3. Mitä Quine ajatteli uskonnoista?
Jaakko Hintikka
Quinen ajattelusta
Lähde: Pertti Lindforsin 75 -vuotisjuhlakirja,
Luonnonfilosofinen seura, 2005. ISBN
951-98191-1-8.
(kansantajuistettu esitys, alkuperäinen esitys on
Internetissä)
Logiikan ja matematiikan
analyyttisyys
Ehkä selväpiirteisin asia, jonka kohdalla loogisten
empiristien käsityksille voidaan antaa
kunnianpalautus, on heidän väitteensä loogisten ja
matemaattisten totuuksien analyyttisestä luonteesta.
Tässä väitteessä ei ollut Wienin piirin jäsenten
esittämänä paljonkaan uutta. Kant jo oli väittänyt
analyyttisiä totuuksia tyhjiksi ja tulkinnut loogiset
totuudet analyyttisiksi.
107/345
Vanhat ongelmat, jotka on jo
ratkaistu
Ernst Mach.
Tätä tyhjyysväitettä oli myös puolustanut mm.
Ernst Mach (1838 – 1916), Wienin piirin henkinen
isä.
Uutuus oli se tapa, jolla Wittgenstein oli Tractatus
-teoksessaan perustellut loogisten totuuksien
sisällöllistä tyhjyyttä.
Ludwig Wittgenstein.
Lauselogiikassa voidaan määritellä informaation
käsite erittäin luontevalla tavalla lauseen sallimien
ja kieltämien vaihtoehtojen avulla.
Hankaluutena oli se, että loogiset empiristit eivät
voineet pitää kiinni siitä Ludwig Wittgensteinin
(1889 – 1951) väitteestä, että kielemme koko
logiikka voidaan palauttaa lauselogiikan
totuusfunktiokäsityksiin.
Loogisten totuuksien
informaatiosisältö on nolla
He eivät onnistuneet yleistämään informaation
käsitettä muulla tavoin lauselogiikasta muuhun
logiikkaan, erityisesti ensimmäisen kertaluvun
logiikkaan.
Tällöin osoittautuu, että loogiset totuudet ovat juuri
Heidän puolustettavakseen jäi siitä syystä paljon
ne, joiden informaatiosisältö on nolla.
epämääräisempi väite loogisten totuuksien
Tämä oli uusi ja erittäin vakuuttava tapa perustella analyyttisyydestä, jolla he tarkoittivat sitä että ne
antavat meille tietoa vain kielestämme, muttei
vanhaa väitettä loogisten totuuksien tyhjyydestä.
todellisuudesta. Näin epämääräistä väitettä on
hankala puolustaa, ja se onkin joutunut Quinen
Tehtäviä
kritiikin helpoksi maalitauluksi.
1. Mistä johtuu, että 2 + 2 = 4 ei anna meille
Osoittautuu kuitenkin, että informaation käsite
uutta tietoa?
voidaan erittäin luonnollisella tavalla ulottaa
2. Vaikka tietosanakirjojen käsitemääritelmät
ensimmäisen kertaluvun kieliin, joita voi käyttää
eivät anna uutta tietoa, tietosanakirjoja
realistisen kielen esimerkkitapauksina.
kuitenkin tarvitaan. Miksi niitä tarvitaan?
3. Mikä on satunnaisen lukujoukon
informaatiosisältö?
Pintainformaatio ja
syvyysinformaatio
Tai tarkemmin sanottuna se voidaan ulottaa
kahdella eri tavalla. Looginen päättely (deduktio)
voi antaa uutta pintainformaatiota.
Mutta tämä informaation laji on erotettava siitä
kokonaisinformaatiosta, joka jostain väitelauseista
voidaan loogisin keinoin puristaa ulos.
108/345
Loogisen empirismin pääväite
pitää paikkansa
Tätä jälkimmäistä informaation lajia voisi kutsua
empiiriseksi informaatioksi tai
syvyysinformaatioksi. Se on luonnollisesti se
informaation laji, jota loogisten empiristien on
ymmärrettävä tarkoittaneen ja sen kohdalla heidän
väitteensä loogisten totuuksien
informaatiotyhjyydestä pitää loppujen lopuksi
kuitenkin paikkansa.
Tämä tulos on niin selväpiirteinen, että on
yllättävää, että se on viimeaikaisessa keskustelussa
jäänyt täysin huomiotta. On hankala välttyä
vaikutelmalta, että tämä johtuu aatteellisista syistä vai olisiko poliittisesti oikeaa sanoa, väärästä
viitekehyksestä (paradigmasta)?
heikoissa kantimissa. Quine vertaa toisaalta kieltä ja
sen logiikkaa tieteelliseen käsitykseen. Toisaalta
hänen ns. naturalistinen lähestymistapansa
merkitsee tieto-opin käsittämistä tiedonetsinnän
luonnonhistoriaksi ja merkitysopin käsittämistä
mielekkään kielenkäytön luonnonhistoriaksi.
Quinen ulkopuolisen
tarkkailijan asenne
Tässä tulee oireellisesti esiin Quinen ulkopuolisen
tarkkailijan asenne vastakohtana Wienin piirin
miesten aktiivin tutkijan asenteelle.
Vain sivullisen näkökulmasta voi luonnontieteestä
puhua niin kuin se olisi luonnonhistoriaa.
Tieteellisillä käsityksillä, esimerkiksi vaikkapa
Maxwellin käsityksillä, ei ole vain yhtä sovellutusta
kertaheitolla koko maailmaan. (Ja jos joku sitä sillä
tavalla globaalisesti soveltaisikin, hän ei olisi enää
fyysikko vaan kosmologi.)
Maxwellin, Einsteinin tai Schrödingerin yhtälöillä
on lukemattomia eri sovellutuksia, joiden kohteita
fyysikko nimittää järjestelmiksi. (Loogikko puhuisi
sen sijasta malleista.)
Rudolph Carnap.
Tähän tullaan huomauttamaan, että kysymys
loogisten totuuksien tyjyydestä on vain osa sitä
yleisempää ongelmaa käsitteellisten totuuksien
analyyttisyydestä, josta Quine ja Carnap
keskustelivat ja jonka lopputuloksena yleensä
näköjään katsotaan olevan, että Quine oli oikeassa
ja että analyyttisyys -synteettisyys -vastakohdasta
on luovuttava.
Ja tällainen järjestelmä on vain jokin maailman
todellinen tai kuviteltu osa, jota tarkastellaan
muusta maailmasta riippumattomana.
Tällainen riippumattomuus saavutetaan eristämällä
järjestelmä käsitteellisesti muusta maailmasta
määrittelemällä sen reunaehdot.
Quinen ongelma on väärin
asetettu
Näiden reunaehtojen tutkiminen ei ole kyseisen
käsityksen osa, vaikka se on osa niiden
sovellutustapahtumasarjaa.
Jos Quine on oikeassa verratessaan kieltä ja sen
logiikkaa tieteelliseen käsitykseen, niin silloin sillä
on ajateltava olevan lukemattomia toisistaan
riippumattomia eri sovellutuksia (malleja),
Willard Van Orman Quine (1908 – 2000) .
Tämä yleisesti hyväksytty käsitys lepää kuitenkin
Niiden reunaehtoihin kuuluu muun muassa kyseisen
mallin ("systeemin") alkioalueen kiinni lyönti ynnä
kielen ei-loogisten vakioiden ominaisuudet.
109/345
Mutta jos niin on, Quinen ongelma on väärin
asetettu.
Kielen eri ei-loogisten vakioiden ominaisuudet ja
niihin perustuvat käsitteelliset totuudet eivät kuulu
kielen yleisen merkitysopin ja logiikan piiriin. Ne
eivät ole osa kielen käsitystä, vaan kielten
luonnonhistoriaa.
Siinä hän esittää, ettei tiede kulje
tasaista ja hienovaraista erilaisten
teorioiden virgheelliseksi osoittamisen
polkua, vaan että tieteen historiaa
leimaavat pikemminkin ajoittaiset
vallankumoukset,
"paradigmanvaihdokset".
Tästä syystä kysymyksellä niiden tavoittamisesta ei
Kuhnin ajatusten arvostelua on esitetty
ole mitään vaikutusta kysymykseen kielen loogisten
toisaalla näissä oppiaineistoisdsa.
totuuksien tyhjyydestä. Se arvostelu, jota Quine on
esittänyt Carnapin merkitysopillisia käsityksiä
vastaan, perustuu tältä tärkeältä osaltaan väärin
Tehtäviä
asetettuun kysymykseen, joka vuorostaan johtuu
1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu, että jotkut
hänen ulkopuolisen tarkkailijan asenteestaan
filosofit pitävät esimerkiksi Willard Van
tieteeseen.
Orman Quinea ja Thomas Kuhnia
penkkiurheilijoina ja jotkut toiset filosofit
pitävät heitä neroina? Huhupuheet kertovat
Penkkiurheilijat
G. H. v. Wrightin pitäneen Quinea kaikkein
suurimpana filosofina.
2. Mistä johtui, että Quine liioitteli havaintojen
"käsitepitoisuutta".
3. Mistä johtui, että Kunh liioitteli "tieteellisiä
vallankumouksia"?
4. Miksi kouluissa ei opeteta matematiikan
käsitteistöjen erilaisia tulkintoja?
5. Miksi kouluissa opetetaan uskontojen
"tulkintoja"?
6. Mistä johtuu, ettei Wikipedia tunne käsitteitä
"pintainformaatio" ja "syvyysinformaatio".
Thomas Kuhn.
Niin kuin tarkkasilmäinen lukija on epäilemättä jo
huomannut, tässä kohdin Quinen ja Kuhnin
lähestymistavat ovat periaatteessa samanlaiset.
Tieteessä he ovat penkkiurheilijoita, eivät
kilpailijoita tai edes valmentajia.
Platonin dialogien (=keskustelu) lopun alussa
Sokrates joskus sanoo: "Lyökäämme nyt yhteen
kaikki vastaukset". Hän tietenkin tarkoittaa
johtopäätösten tekemistä siihen asti saavutetuista
tuloksista. Olen varma, että voin tällä kohdin jo
jättää tämän yhdistämistoimituksen lukijoitteni
suoritettavaksi.
Thomas Samuel Kuhn (1922–1996)
kuului 1900-luvun tieteenfilosofeihin ja
tieteenhistorioitsijoihin.
Koulutukseltaan hän oli Harvardista
vuonna 1949 väitellyt fyysikko.
Kuhn tunnetaan parhaiten vuonna 1962
ilmestyneestä pääteoksestaan
Tieteellisten vallankumousten rakenne.
Analyyttinen filosofia
Analyysi tarkoittaa monimutkaisen ongelman
pilkkomista pieniin, erillisiin osiin, jotka
ratkaisemalla kokonaisongelma toivotaan
pystyttävän ratkaisemaan. Analyysin vastakohdaksi
on usein mainittu synteesi. Analyysi voi viitata
erityisesti:
• Filosofiseen analyysiin
• Matemaattiseen analyysiin
• Maa-analyysiin
Muisnaikreikan ἀνάλυσις (analusis,
ana- "perinpohjin" ja lysis "?")
tarkoittaa lähinnä osiin jakamista ja
hajoittamista.
Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’
ja thesis ’asema’) ymmärretään
menetelmää kahden tai useamman jo
olemassa olevan asian yhdistämiseksi.
Niistä muodostuu uusi asia. Erityisesti
tarkoitetaan yhdistämistä, jossa
110/345
yhdistetyistä asiosta tulee enemmän
kuin vain osiensa summa (holismi eli
kokonaisvaltaisuus).
selventämään sen merkitystä ja
seurauksia.”
Todettakoon jo tässä, että toisaalla näissä
aineistoissa on esitetty arvostelua edellisen
kappaleen ajattelua vastaan.
Lisäksi synteesillä voidaan tarkoittaa monia muita
asioita, esim. jonkin asian tuottamista
keinotekoisesti, esimerkiksi äänen tuottaminen
syntetisaattorilla.
Filosofinen analyysi viittaa menetelmiin, joita
käytetään erityisesti filosofian analyyttisessä
perinteessä. Filosofiseen analyysiin kuuluu
filosofisten ongelmien "pilkkominen"
alkutekijöihinsä. Tunnetuin filosofisen analyysin
menetelmistä on käsiteanalyysi eli filosofisten
käsitteiden analysoiminen.
Max Black.
Pari vuotta myöhemmin Max Black piti puolestaan
Cambridgessa järjestetyssä tieteiden ykseyden 4.
kansainvälisessä kongressissa esitelmän ”Relations
between Logical Positivism and the Cambridge
School of Analysis” (1938).
Black käytti välillä ilmaisua ”analyyttinen
filosofia”, mutta usein lisämääreellä ”analyyttinen
filosofia Englannissa”, ja jää epäselväksi, ajatteliko
hän loogisen empirismin analyyttiseen filosofiaan
kuuluvaksi.
Ernest Nagel.
Tiettävästi ilmaisua ”analyyttinen filosofia” käytti
julkisuudessa ensi kerran vuonna 1936 nuorena
opintomatkalla Euroopassa ollut
amerikkalaisfilosofi Ernest Nagel
katsausartikkelissaan ”Impressions and appraisals
of analytic philosophy in Europe (I-II)” (1936).
Nagelin ”analyyttisiksi” lukemat filosofit eivät ole
hänen mukaansa innostuneita perinteiseen
suureelliseen tyyliin rakennetuista filosofisista
järjestelmistä. Nagel jatkaa:
”Heidän kiinnostuksen kohteenaan on
filosofia analyysina. He ottavat
erityistieteiden tuottaman aidon tiedon
kokonaisuuden annettuna, eivätkä pyri
lisäämään siihen mitään niin kuin
tutkimus näissä tieteissä lisää, vaan
Gustav Bergmann.
Vuonna 1945 Gustav Bergmann totesi
kriittissävyisessä kirjoituksessan että analyyttiset
filosofit
”ovat kiinnostuneita yksittäisistä
111/345
selventämisistä, jotka ovat tyypillisiä
tällaiselle filosofoinnille”.
historiassa.”
Vaikka keskuudessamme edelleen on, sanan
tiukassa mielessä, analyyttisia filosofeja, lienee
kiistatonta, että oikeaoppisen analyyttisen filosofian
käsitys filosofian tehtävästä ei nauti nykyisin
Erkki Hartikainen on v. Wrightiltä saamansa kirjeen missään päin maailmaa kovin suurta kannatusta.
nojalla esittänyt, että nimitys ”analyyttinen
Varsin monien mielestä analyyttinen filosofia on
filosofia” yleistyi vasta Arthur Papin kirjojen
ennen kaikkea menneisyyteen kuuluva historiallinen
Elements of Analytic Philosophy (1949) ja
ilmiö.
Analytische Erkenntnistheorie (1955) vaikutuksesta.
Ilmaisu esiintyi vielä näinä aikoina kirjallisuudessa
kuitenkin hyvin satunnaisesti ja harvoin.
Tehtäviä
v. Wright sanoo, ettei käsitettä "analyyttinen
filosofia" käytetty Amsterdamin
filosofikongressissa vuonna 1948.
Kuten tunnettua, Eino Kaila haukkui
perinpohjaisesti Amsterdamin filosofikongressista
palanneen v. Wrightin.
1. Mistä johtuu, että nimitystä "analyyttinen
filosofia" ei ole suomennettu?
2. Onko filosofialla jokin tehtävä?
3. Jos on, ketkä määräävät tästä tehtävästä?'
4. Minkä nimiset filosofiat ovat nykyään
muotia?
5. Minkä nimiset filosofiat ovat tulossa
muotiin?
6. Keksi uusi filosofinen muoti.
7. Miten voisit tehdä keksimäsi muodin
tunnetuksi?
Immanuel Kant ja looginen
empirismi
Palautetaan mieliin, että
synteettinen a priori -arvostelma on
arvostelma, joka voidaan tehdä (a priori)
ennen havaintokokemusta, mutta jonka
totuus ei perustu (sen analyyttisyyteen)
siihen, että arvostelma olisi määritelmä
(predikaatti sisältyisi sen subjektiin).
Vaikutusvaltaisen kirjoituskokoelmansa Readings in
Philosophical Analysis esipuheessa Feigl ja Sellars
– vaikka he eivät käytäkään varsinaisesti nimitystä
”analyyttinen filosofia”, he ilmiselvästikin puhuvat
samasta asiasta kuin edelliset – ilmaisevat asian
osuvasti:
”Filosofisen analyysin käsite virtaa
kahdesta lähteestä, Mooresta ja
Russellista polveutuvasta Cambridgen
liikkeestä sekä Wienin piirin loogisesta
positivismista (Wittgenstein, Schlick,
Carnap) yhdessä (Reichenbachin
johtaman) Berliinin ryhmän tieteellisen
empirismin kanssa. Nämä … ovat
luoneet filosofisiin ongelmiin
lähestymistavan, jota rehellisesti
pidämme käännekohtana filosofian
Immanuel Kant.
Kantin mukaan synteettinen apriorinen tieto on
informaatiota lisäävää, mutta tämä ei tapahdu
112/345
havaintokokemuksen kautta.
Kantin mukaan synteettisten a priori –arvostelmien
totuus riippuu tavasta, jolla jäsennämme
todellisuutta.
Eräs Kantin esimerkki koski syysuhdetta
(kausaliteettia): tiedämme ilman kokemusta (a
priori), että kaikilla tapahtumilla on syy, sillä syyn
ja seurauksen käsitteet ovat kokemukseen
perustumattomia (apriorisia) käsitteitä, joita meidän
on sovellettava kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin,
jotta kokemuksemme todellisuudesta olisi mielekäs.
rintamilla.
Kantin filosofiasta käytetään myös nimitystä
kriittinen filosofia. Kriittisessä filosofiassa on
ensisijaista järjen omien kykyjen tutkiminen.
Transsendentaalinen (tuonpuoleinen) idealismi
(kriittinen idealismi, formalistinen idealismi) on
Kantin oppi, jonka mukaan aineelliset oliot ovat
ilmiöitä (fenomenon), jotka syntyvät mielen
aprioristen ehtojen tuloksena, eivätkä näin ollen ole
olemassa ihmisen ulkopuolella sellaisina kuin ne
Vastaavanlaisia kokemukseen perustumattomia
(apriorisia) ennakkoehtoja ovat Kantin mukaan aika havannoidaan. Oliot itsessään (Ding an Sich,
noumenon) ovat transsendentteja eli tietokyvyn
ja tila. Kantin mukaan meillä ei voisi olla
ulkopuolella, mutta mieli rakentaa ne omien
mielekästä kokemusta todellisuudesta, ellei
psyykkisten ehtojensa mukaan.
synteettisiä a priori -arvostelmia olisi olemassa:
ajan, tilan ja syysuhteen (kausaliteetin) kaltaiset
aprioriset ennakkoehdot jäsentävät kokemusta ja
Onko perintötekijöissämme
yhdistävät havaittuja ilmiöitä toisiinsa.
Kant piti näitä periaatteita mielemme rakenteina,
jotka ovat synnynnäisiä.
Kant ajatteli, että samanlaisia rakenteita
(kategorinen imperatiivi) löytyisi myös siveyden
alueelta.
David Hume
Toisaalla tässä aineistossa on todettu,
että esimerkiksi David Hume piti
syysuhdetta (kausaliteettia)
kokemukseen perustuvana.
Looginen empirismi vastusti tässä
asiassa Kantia jyrkästi. Loogisen
empirismin mukaan ei ole synteettisiä a
priori totuuksia. Tätä pidetään loogisen
empirismin pääväitteenä, ja sitä vastaan
kylmän sodan filosofit hyökkäsivat
toisen maailmansodan jälkeen useilla eri
ajatuksia
Kysymystä siitä, sisältääkö ihmisen ajattelu osia,
jotka periytyvät samaan tapaan kuin muiden
eläinten vaistot, on tutkittu vain vähän.
Kyky oppia melko monimutkaisia kieliä on
pikemmin ominaista ihmiselle kuin muille eläimille.
Menneiden aikojen maanviljelijöiden sanaston (noin
500 sanaa) passiivisena saattaa kuitenkin saavuttaa
esimerkiksi hyvin opetettu koira. Simpanssit voivat
oppia aktiivisesti parin sadan sanan viittomakielen.
Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että
vaikka ihmisellä olisi perinnöllisiä
ajattelutapoja, tämä ei riittäisi
todisteeksi niiden totuudesta.
Toisaalta eläinten vaistoja ei ole tapana kutsua
tiedoksi.
Viime aikoina on pikemmin keskusteltu siitä,
113/345
kuinka paljon ihmisellä on sellaisia perinnöllisiä
ajattelutaipumuksia, joista on nykyaikana haittaa
ihmiselle itselleen.
Tehtäviä
1. Ihmisllä ja eräillä eläimillä on synnynnäinen
kyky oppia ja käyttää kieltä. Mistä johtuu,
etteivät he kuitenkaan opi kieltä, jos he ovat
ympäristöstään eristettyjä
2. Ajattelevatko muut eläimet kuin ihminen?
3. Onko muilla eläimillä kuin ihmisellä
eläimillä synnynnäisiä ajattelutapoja?
4. Jos katsotaan, etteivät analyyttiset lauseet
ole tietoa, miten meidän on määriteltävä
tieto?
5. Jos katsotaan, etteivät analyyttiset lauseet
ole tietoa, miten meidän on määriteltävä
totuus?
2. Miksi päättelyvirheitä ei opeteta kouluissa?
3. Pitäisikö päättelyvirheitä opettaa kouluissa?
4. Millaisia päättelyvirheitä ihmisen emootiot
aiheuttavat?
5. Miksi päättelyvirheitä ei ymmärrä, jos ei
osaa pätevää päättelyä?
Myös matemaatikot tekevät
ajatteluvirheitä
Ristiriitaiset kokemusväitteet
ovat epätosia
Älykkäät matemaatikot saattavat olla vakuuttuneita
päätelmiensä pätevyydestä, mutta heillekin sattuu
laskuvirheitä. Itse Albert Einstein teki joitain
laskuvirheitä, jotka paljastuivat myöhemmin.
Tietokoneohjelmoijat tekevät koko ajan
ohjelmointivirheitä, jotka saattavat paljastua vasta
vuosien päästä.
Ristiriitaisesta väitelauseesta seuraa mikä tahansa
samaa kielimuotoa oleva lause. Tämän lauseen
seurauksia selitetään toidaalla näissä aineistoissa.
Kaikki ihmiset eivät huomaa
edes pahimpia ristiriitoja
Eräässä keskustelutilaisuudessa eräs osanottajista
esitti todistuksen, joka oli matemaattisen logiikan
vastainen eli ristiriitainen.
Hänelle huomautettiin siitä, mutta hän ei välittänyt
huomautuksesta, koska hän ei tuntenut
matemaattista logiikkaa.
Tehtäviä
1. Miten voit oppia välttämään
päättelyvirheitä?
Testeillä valitut ja kokeneet tekstinkäsittelijät
tekevät tuhannessa lyönnissä noin pari virhettä,
joista ei voi päästä eroon.
Mistä voimme tietää, että tietokoneohjelmat ovat
virheettömiä ja ristiriidattomia?
Tietokoneohjelmiin sisältyvien rakenteiden
virheettömyys paljastuu tavallisesti kokemuksen
tietä.
Joissain tapauksissa voidaan todistaa, että ohjelma
toimii, mutta tämä on pikemmin poikkeus kuin
sääntö.
114/345
Mikä pätee kaikissa
mahdollisissa maailmoissa
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että matematiikan opiskelu
vaatii eniten ulkolukua?
2. Kumpi on elämässä tärkeämpi, hyvä muisti
vai älykkyys?
3. Mikä korvaa molemmat edellä mainitut?
Loogisen päättelyn (deduktion)
alkuperä
Muinaiset esi-isämme kehittivät laskutaitoa
huomattavassa määrin yrityksen ja erehdyksen
menetelmällä. Looginen päättely on tietysti aivojen,
mutta myös kokemuksen tuote.
Kuten toisaalla tässä oppikirjasarjassa esitetään,
huomattava määrä logiikan merkeistä sisältyy
sanallisessa muodossa useimpiin luonnollisiin
kieliin. Käytämme jokapäiväisessä puheessa mm.
sanoja "ei", "ja", "tai", "jos...niin".
Tistysti nämä sanat esiintyvät tietokoneiden
ohjelmointikielissä joko englanninkielisinä kuten
"not", "and", "or", "if...else...then" tai merkkeinä
kuten !, &&, || jne.
Tehtäviä
Gottfried Wilhelm Leibnitz.
Gottfried Wilhelm Leibnitz (1646 – 1716) ajatteli,
että matematiikan totuudet pätevät kaikissa
mahdollisissa maailmoissa.
Leibnitz edusti filosofiassan seuraavanlaista
idealismia:
Monadia ei määritellä tässä aineistossa, koska aineisto
on itse monadin epäsuora määritelmä.
Monadit ovat Leibnizin mukaan pisteitä tai
voimapisteitä. Ne ovat olemassa tilassa, mutta niillä ei
ole ulottuvaisuutta. Todellisuudessa kaikki aineellinen,
joka on olemassa, koostuu kokonaisuudessaan
monadeista. Monadit eivät ole toisiinsa tai mihinkään
muuhun perusaineeseen nähden syysuhteissa, ja ne
liikkuvat (tai "ilmenevät" vaikuttaakseen toisiinsa)
ennalta asetetun sopusoinnun mukaisesti. Toisin
sanoen koko kaikkeus hajoaisi, jos jumala ei valvoisi ja
ohjaisi jokaisen monadin jokaista liikettä.
Ihmisten sielut ovat erityisiä monadeja, hallitsevia ja
järjellisiä monadeja. Tällaiset monadit antavat meille
tietoisuuden, joka tarkoittaa kykyä heijastaa tietoisia
havaintoja ja olla tietoinen itsestään. Tätä Leibniz
kutsuu tietoisuudeksi havainnoista. Kaikilla muilla
yksinkertaisilla monadeilla on kaksi
perusominaisuutta, ravitseva ja aistiva, kun taas joillain
on myös muisti.
1. Mistä johtuu, että tietokoneiden ohjelmointi
on suuritöistä ja virheille altista?
2. Miten tietokoneiden ohjelmointivirheitä
etsitään?
3. Miten tietokoneiden ohjelmointivirheitä on
Monadit ovat ikuisia, ollen olemassa siitä saakka kun
pyritty vähentämään?
jumala loi kunkin monadin, sekä tuhoutumattomia ja
4. Kuinka kauan kestää se, että aikuinen oppii
muuttumattomia.
yhden tietokoneiden ohjelmointikielen
arvosanalla "erinomainen?
Voi olla, että meidän matematiikkamme käsitteistö
5. Onko tietokoneiden ohjelmointi kiinnostavaa
olisi aivan ristiriidaton sellaisessa maailmassa, jossa
vai tylsää?
tulevaisuus ei olisi menneisyyden kaltainen.
Voi olla, että meidän matematiikkamme olisi
vaikeasti sovellettavissa sellaisessa maailmassa,
115/345
jossa viisi kalaa olisi hetken kuluttua viisituhatta
kalaa.
Kokemustiedon varmuudelle ei
ole loogisia perusteita
Se, millainen matematiikka olisi sellaisessa
maailmassa käyttökelpoinen, riippuu kyseisessä
maailmassa vallitsevien muutosten rakenteesta.
Hume ja Kant osoittivat, että tälle varmuudelle ei
ole loogista perustetta. Myöhemmin jotkut Humen
ajattelun tutkijat menettivät luottamuksen myös
kokeelliseen tutkimukseen. Humen käsitystä on
sanottu myös skeptiseksi empirismiksi (skeptinen
= epäilevä).
Jos muutosten rakenteissa ei olisi mitään
säännönmukaista (ns. invarianssia), tuntuu siltä,
mikäli meidän maailmamme logiikkaa ollenkaan
voidaan käyttää sellaisten tapausten tutkimiseen,
ettei minkäänlainen logiikka auttaisi.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että se maailma, jossa elämme,
tuntuu ihmisen elämiseen sopivalta?
2. Mistä johtuu, että Mars ei sovellu ihmisen
elinympäristöksi?
3. Onko mielestäsi mahdollista, että Marsissa
olisi jonkinlaista elämää?
4. Onko Tau Cetin planeetoilla elämää?
Tulevaisuus on todellisuudessa huomattavassa
määrin menneisyyden kaltainen, ja ihminen
säilyttää koko ajan päänsä, paperinsa ja
tietokoneensa, joihin hän voi varastoida esimerkiksi
logiikan rakenteita.
Tämä kirjoitus siirtyy tietokoneen näppäimistöllä
työmuistin kautta levymuistiin, ja sieltä Internetiin.
Samoihin aivoihin, samoille papereille, samoihin
tietokoneisiin ihminen voi varastoida
kokemustiedon väitteitä ja rakenteita.
Matematiikka esikuvana
Tehtäviä
Platon asetti tutkimuksen esikuvaksi matematiikan.
Sen jälkeen on yritetty sinnikkäästi muuttaa myös
kokemustieteen väitteet yhtä varmoiksi kuin
logiikan väitteet.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, vieläkö löytyy ihmisiä,
jotka pitävät joitain kokemustieteen väitteitä
ehdottoman tosina.
2. Mistä johtuu, että logiikan kaavoja on alettu
pitää tosina?
3. Mistä johtuu, että matematiikan kaavoja on
alettu pitää tosina?
1. Onko mahdollista, että aurinko ei nouse
huomenna?
2. Onko mahdollista, että huomista ei tule?
3. Onko mahdollista, että tänään tulee
maailmanloppu?
4. Jos maailmaloppu tulee, miksi se tulee?
5. Onko näihin mahdollisiin tapahtumiin
mitenkään varauduttu?
6. Miksi maailmaloppu ei tullut 21.12.2012?
Logiikka ei sano mitään
todellisuudesta
Koska logiikka ei sano mitään todellisuudesta,
logiikka ei voi sanoa, ovatko kokemustiedon
väitteet todennäköisiä tai mikä on väitteiden
todennäköisyysaste.
Loogiset päätelmät luovat vain
pinta-informaatiota.
116/345
Kokemustietoon on kehitetty omat totuuden
arvosteluperusteet. On virhe vaatia, että nämä
arvosteluperusteet olisi todistettava logiikalla tai
matematiikalla.
Eukleideen geometriaa. Tässä geometriassa muut
lauseet johdettiin peruslauseista johdonmukaisen
päättelyn (logiikan) avulla.
Vasta uudella ajalla huomattiin, että vaihtamalla
Hume ja Kant kiinnittivät huomion siihen, ettei ns. peruslauseita saadaan erilaisia geometrioita, joita
luonnonlaki sijaitse taivaassa (Platon) vaan ihmisen alettiin kutsua epäeuklidisiksi geometrioiksi siitä
työkalulaatikossa.
syystä, että niiden peruslauseet erosivat Eukleideen
käyttämistä. Esimerkiksi Albert Einstein käytti
myös epäeuklidisia geometrioita.
Tehtäviä
1. Mitä haittaa on ollut siitä, että tiedon
esikuvaksi on asetettu matematiikka?
2. Mistä johtuu, että ajattelemme usein
(kausaalisia) syitä?
3. Filosofian professori Timo Airaksinen on
väittänyt, että lämpö-opin toinen pääsääntö
olisi synteettinen a priori (kokemuksesta
riippumaton). Keskustelkaa tästä
kysymyksestä.
Muuttumaton ja ikuinen
todellisuus
Tehtäviä
1. Mistä syistä muinaiset ihmiset halusivat
ehdottoman varmaa tietoa?
2. Millä tavalla tiedon tuotanto on muuttunut
muinaisista ajoista?
3. Mitä hyötyä ja mitä haittoja on siitä, että
aikuinen ihminen ei helposti muuta
käsityksiään todellisuudesta?
Todellisuustietoa pelkällä
ajattelemisella
Platon ajatteli, että on olemassa jotain, jota voidaan
kutsua havaitsijasta riippumattomaksi
todellisuudeksi. Hän ajatteli, että tuosta
todellisuudesta saattoi saada tietoa ajattelemalla.
Epäilemättä ainakin aurinkokuntamme ulkopuolinen
todellisuus on käytännöllisesti katsoen riippumaton
inhimillisestä ajattelusta.
Käsitystä, jonka mukaan tietoa saadaan
ensisijaisesti ajattelemalla, kutsutaan
järkeisajatteluksi (rationalismiksi,
ratio=järki). Sen vastakohta on
kokemusajattelu (empirismi, empireia =
kokemus), jonka mukaan tietoa saadaan
ensisijaisesti kokemuksen avulla.
Eukleides
Platon ei hyväksynyt antiikin sofistien (sofisti
tarkoittaa viisasta) väitettä, jonka mukaan kaikki
olisi suhteellista. Hän ajatteli, että olisi olemassa
todellisuus, joka päin vastoin kuin
aistihavaintojemme maailma, olisi
muuttumattomien säännönmukaisuuksien alainen.
Tehtäviä
Esimerkkinä sellaisesta tiedosta Platon piti
• Mitä ihmisen tuottamaa voi olla
117/345
aurinkokuntamme ulkopuolella?
Platonin aukko
Platonin oppilas Aristoteles, josta tuli myöhemmin
keskiajan kristiilisen katolisen kirkon tieteellinen
arvovalta, ajatteli myös, että havaitsijasta
riippumaton todellisuus on olemassa.
Arkitodellisuuden ja tällaisen varman tiedon välillä
Hän hyväksyi sen Platonin käsityksen, jonka
vallitsee Platonin mukaan kuilu, jota kutsutaan
mukaan johdonmukainen päättely oli hyvä
Platonin aukoksi.
menetelmä.
Platonin tieto oli ensisijaisesti käsitteiden
Päin vastoin kuin Platon Aristoteles pitää itsestään
määrittelyä, matematiikkaa ja logiikkaa koskevaa
selvänä, että voimme saada tietoa todellisuudesta.
tietoa.
Tälle tiedolle on ominaista, että se on varmaa, mutta Hän keskittyi sen selvittämiseen, miten tuota tietoa
saadaan.
se ei sano mitään todellisuudesta.
Platonin todellisuuskäsitys ei ole teknologinen, sitä
ei ole suunniteltu antamaan ohjeita siitä, miten
voimme hallita luontoa.
Aristoteleen mukaan emme saa tietoa
henkimaailman muuttumattomista rakenteista vaan
kokemuksemme rakenteista.
Platonin mielestä havaitsijasta riippumatonta
todellisuutta ei voida muuttaa siksi, että se on
perusluonteeltaan muuttumaton.
Aristoteles sanoi, että epäilijä voi kumota
kokemuksen vain vetoamalla johonkin toiseen
kokemukseen.
Ajattelun avulla saatu tieto havaitsijasta
riippumattomasta todellisuudesta voi Platonin
mukaan antaa meille mallin toimimiselle
muuttuvassa arkimaailmassa.
Jos teemme virheitä päättelyissämme, meidän on
mahdollista korjata ne palaamalla takaisin
kokemukseen.
Tehtäviä
1. Mikä havaitsemassamme todellisuudessa
muuttuu kaikkein vähiten?
2. Mikä mitattavassa todellisuudessa muuttuu
kaikkein eniten?
3. Muuttuuko jo olemassa oleva matematiikka?
Voimme saada tietoa
todellisuudesta
Aristoteles yksinkertaisesti kieltää Platonin aukon
olemassaolon kokemuksen ja tiedon välillä.
Aristoteleen tiedonkäsitys ei ole
teknologinen. Hänen mukaansa me
pikemminkin kuulumme
luonnonjärjestykseen kuin vaikutamme
siihen.
Tehtäviä
1. Mikä oli oleellisin ero Platonin ja
Aristoteleen todellisuuskäsityksissä?
2. Mistä johtuu, että edelleen on sekä Platonin
että Aristoteleen todellisuuskäsitysten
kannattajia?
3. Mitä muita todellisuuskäsityksiä on
nykyään?
Antiikin epäilijät
Antiikin stoalaiset ja epikurolaiset omaksuivat
Aristoteleen käsityksen kokemustiedon tärkeydestä.
Aristoteles.
118/345
Hume ja Kant päättelivät yhdenmukaisesti, että
tietäjä oli tietämisprosessissa myös vaikuttava
osapuoli.
Tietämisestä puhuessamme me emme puhu
maailmasta sinänsä, vaan siitä, kuinka ihminen
tietää maailmasta.
Pelkästään kokemuksen perusteella ei voida sanoa,
kiertääkö maa auringon ympäri vai aurinko maan
ympäri.
Epäilijät väittivät, ettei ole mitään keinoa erottaa
tosia havaintoja harhoista (illuusioista).
Myöhemmät epäilijät (skeptikot) väittivät, että
tietokäsitys sisältää piirteitä, jotka ovat
sopimuksenvaraisia. Kiista tästä kysymyksestä
jatkuu meidän aikanamme.
Tehtäviä
1. Milloin viimeksi teit havainnon, joka
osoittautui virheelliseksi?
2. Mistä johtui, että havaintosi osoittautui
virheelliseksi?
3. Kuinka usein teet virheellisiä havaintoja?
4. Kumpia teet enemmän, laskuvirheitä vai
virheellisiä havaintoja?
5. Miten voit vältää vimeksi mainittuja?
Inhimillinen käsitys
todellisuudesta
Humen ja Kantin mukaan inhimillistä tietoa ei voida
selittää pelkästään kokemukseen vetoamalla.
Toisaalta kokemuksemme eivät olisi ajateltavissa
ilman noita piirteitä.
Humen ja Kantin ajattelua on sanottu
kopernikaaniseksi vallankumoukseksi.
Tämän ajattelun mukaan teknologia on
heijastusta ihmisen pyrkimyksistä hallita
luontoa.
Tehtäviä
1. Toisaalla tässä aineistossa on esitetty, että
inhimillinen kokemustieto on karkeistus.
Onko myös havainto karkeistus?
2. Millä tavalla nykyinen
informaatioteknologia vaikuttaa inhimillisen
tiedon syntyyn?
3. Millä tavalla teknologia vaikuttaa ihmisen
kykyyn tehdä luotettavia havaintoja?
Syysuhde ja ennustaminen
Kopernikus.
Kopernikus esitti kuudennellatoista vuosisadalla,
että maa kiersi auringon ympäri eikä päin vastoin.
Hume sanoo, että väite, jonka mukaan kaikilla
tapahtumilla on syynsä, kuuluu näihin periaatteisiin.
119/345
Toiseksi Hume sanoo, ettei ole mitään todisteita
siitä, että tulevaisuuden tapahtumat muistuttaisivat
menneisyyden tapahtumia.
Tehtäviä
Todellisuutta ei ole olemassa
-todellisuuskäsitys
(subjektiivinen idealismi)
Subjektiivisuudella (lat. subiectivus)
tarkoitetaan ihmisen omakohtaisesta
tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa ja
usein myös puolueellista käsitystä.
1. Mitä tulevaisuuden asioita on melko helppo
ennustaa?
2. Mitä tulevaisuuden asioita on vaikea
ennustaa?
Todellisuutta ei ole olemassa -todellisuuskäsityksen
3. Mistä johtuu, että toisia asioita on helppo
(subjektiivinen idealismi, nimitys johtuu Platonin
ennustaa ja toisia asioita on vaikea ennustaa? ideaopista) mukaan havaitsijasta (subjektista)
riippumatonta todellisuutta ei ole olemassa.
Todellisuuden olettava
todellisuuskäsitys
Sekä Hume että Kant ajattelivat, että havaitsijasta
riippumaton todellisuus on olemassa.
Käsitystä, jonka mukaan havaitsijasta riippumaton
todellisuus on olemassa, kutsutaan todellisuuden
olettavaksi todellisuuskäsitykseksi (realismiksi).
Tehtäviä
1. Todista, että todellisuus on olemassa.
2. Todista, että todellisuutta ei ole olemassa.
3. Mikä on todellisuus?
Oleminen on havaituksi
tulemista
Todellisuuden voidaan ajatella olevan aineellinen tai
henkinen.
On myös todellisuuskäsityksiä, joiden mukaan
todellisuus koostuu kahdesta tai useammasta
perusaineksesta
David Hume hylkäsi koko perusaineen
(substanssin) käsitteen.
George Berkeley.
Piispa George Berkeleyn (1685 – 1753) mukaan
"oleminen on havaituksi tulemista".
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Onko pimeää ainetta oikeasti olemassa vai
onko kyse nykyisten painovoimakäsitysten
virheistä?
2. Mihin oletus pimeästä aineesta perustuu?
3. Mihin oletus pimeästä energiasta perustuu?
1. Miksi Berkeleyn olemisen määritelmä ei ole
saavuttanut kovin suurta suosiota?
2. Onko virhehavainto olemista?
3. Onko tulevaisuus olemassa?
120/345
Voiko tulevaisuudesta sanoa
yhtään mitään
On sanottu, että jos menneisyydestä ei voitaisi
päätellä tulevaisuuden suhteen, koko
kokemustutkimus olisi perusteita vailla. Se ei voisi
sanoa tulevaisuudesta mitään.
Matematiikka, logiikka ja käsitteiden määritelmät
eivät liioin sano mitään todellisuudesta vaan antavat
ns. pintainformaatiota.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, missä määrin
tulevaisuusennusteet ovat tähän mennessä
pitäneet paikkansa.
2. Missä määrin menneisyydestä tehdyt
ennusteet pitävät paikkansa?
3. Kummat pitävät paremmin paikkansa,
tulevaisuutta vai menneisyyttä koskevat
ennusteet?
Vain todellisten syiden
löytämisestä on apua
Tehtäviä
1. Pohtikaa sitä, kumpi on tärkeämpää, tietää
paljon asioita vai pystyä saamaan nopeasti
selville asioita.
2. Keskustelkaa siitä, mistä syystä joku voi
väittää, ettei havaitsijasta riippumatonta
(objektiivista) todellisuutta ole olemassa.
3. Pohtikaa, mitä merkitsisi se, että luonnon
säännönmukaisuudet eivät olisi huomenna
enää voimassa.
4. Mitä tapahtuisi, jos painovoima lakkaisi
vaikuttamasta?
5. Mikä on matematiikan ja todellisuuden
suhde?
Tiedon haltija eli kokija
(subjekti) ja kohde (objekti) ja
sisältö (content)
Tiedosta keskusteltaessa on erotettava se, joka tietää
eli haltija eli kokija (subjekti), tiedon kohde
(objekti) ja tiedon sisältö (content).
Väitetiedon sisältönä on se, mitä väite tai väitteet
väittävät.
Tiedon kokijana (subjektina) voi olla jokin henkilö
tai ihmisryhmä.
Tiedon kohteena voivat olla yksityiset tosiasiat tai
ilmiöt tai säännönmukaisuudet.
Tiedon kokijan ja kohteen suhde
Väite "kaikilla tapahtumilla on syynsä" ei auta
Keskeiset kiistat liittyvät tiedon kokijan ja kohteen
meitä jonkin yksittäisen ongelman ratkaisussa. Vain väliseen suhteeseen.
todellisten syiden löytäminen voi auttaa meitä.
Esimerkiksi David Hume ja Immanuel Kant
Tämä yleinen väite voi kuitenkin auttaa
korostivat sitä, että tiedon kokijaa (subjekti) on aina
ihmiskuntaa, jos sen perusteella vältetään uskoa
osallisena tietämistapahtumassa.
ihmeisiin ja pyritään löytämään tapahtumille
luonnollinen selitys.
Juuri David Hume korosti, että vaikka emme tunne
jonkin tapahtuman luonnollista selitystä, tämä ei
merkitse sitä, ettemme löytäisi sellaista
tulevaisuudessa.
Tietysti monien tapahtumien syyt jäävät
ihmiskunnalle tuntemattomiksi.
121/345
Käsitteiden määritteleminen on
vaikeaa
Itse jumalatkaan eivät tiedä, mikä on totuus.
Uuden testamentin (teos on esitelty peruskoulun
oppimäärässä) Johanneksen evankeliumissa
maaherra Pilatus sanoo Jeesukselle: "Mikä on
Jos ihmistä ei olisi olemassa, kaikkeus olisi
olemassa, mutta inhimillistä tietoa ei olisi olemassa. totuus?". Hän jää vastausta vaille. Ihmiset ovat
pohdiskelleet tätä kysymystä Platonin ajoista
alkaen. Useimmiten kysyjä jää tyydyttävää
Tietämistapahtumassa ei ole kyse kaikkeudesta vaan vastausta vaille.
siitä, kuinka ihminen tietää kaikkeudesta.
Käsitteiden määritteleminen on vaikeaa.
Viisaustietelijät ovat vaikeuksissa yrittäessään
Voitaisiin kuvitella ihmisen kaltainen olio, joka
määritellä itse luomiaan käsitteitä kuten esimerkiksi
valon lisäksi aistisi kaikkia muita
"postmodernismi".
sähkömagneettisten aaltojen aallonpituuksia sekä
hiukkassäteilyä.
Etsi ihminen tästä kuvasta.
Jos hän lisäksi pystyisi lähettämään kaikkia
sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksia toisille
saman kaltaisille olioille, hänen tapansa tietää
kaikkeudesta olisi aivan toisenlainen kuin ihmisen.
Tehtäviä
1. Tutkikaa sitä, millä tavoin koululainen
hankkii lisää tietoa.
2. Millä tavoin koululainen voi varmistua siitä,
että hänen tietonsa ovat oikeita?
3. Millä tavalla tieto riippuu tiedon kokijasta
(subjektista)?
4. Onko keksijän päässä oleva tieto keksinnöstä
tietoa?
5. Mistä syystä ihminen toisin kuin monet
eläimet ei näe yöllä hyvin?
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että käsitteiden
määritteleminen on vaikeaa?
2. Miten käsitteiden määrittelemistä voitaisiin
helpottaa?
3. Miten käsitteiden käyttökelpoisuutta
voitaisiin tutkia?
Perinteinen käsitekäsitys
Perinteisen käsitekäsityksen mukaan käsitteet ovat
määritelmiä. Ne määrittelevät mikä olio kuuluu
käsitteen alaan ja mikä ei. Olio yksiselitteisesti joko
kuuluu käsitteen alaan tai sitten ei. Määritelmät
sanelevat ehdot sille mikä yhdistää käsitteeseen
kuuluvia olioita.
Käsitteen merkityksellä tarkoitetaan monia asioita.
Kielen sanojen merkityksiä ja niiden suhdetta
todellisuuteen tutkitaan kielifilosofiassa.
122/345
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla vahva
määritelmä ja heikko määritelmä eroavat
toisistaan.
2. Millä tavalla suora määritelmä ja epäsuora
määritelmä eroavat toisistaan?
3. Miten lapsi oppii ensimmäiset käsitteensä?
4. Kuinka vanhana lapsi oppii ensimmäiset
käsitteensä?
5. Millaisia ovat lapsen ensimmäiset lauseet?
hyvä määritelmä. Esimerkiksi matematiikasta voi
mahdollisesti löytyä täydellisiä määritelmiä, esim.
parillinen luku = kahdella jaollinen kokonaisluku.
Tämä ei kuitenkaan riitä, koska perinteisen
käsityksen pitäisi löytää määritelmä kaikille
käsitteille, ja kielissä saattaa olla miljoonia sanoja,
siis käsitteitä.
Eräs tapa kiertää se ongelma se, ettei tuoleilla ole
mitään yhteisiä ominaisuuksia, ovat funktionaaliset
eli käyttätarkoitukseen perustuvat määritelmät.
Tuoli voidaan yrittää määritellä esimeeksi, joka on
Perinteinen käsitekäsitys on selitysvoimastaan
tarkoitettu istumiseen. Tässä voidaan esittää heti
huolimatta saanut kohdakseen ankaraa arvostelua. kysymys siitä, ovatko puiden kannot ja kivet
Suurin ongelma tälle käsitykselle on yksinkertaisesti istumiseen tarkoitettuja.
määritelmien puute.
Tarkennukset ja tarkennusten tarkennukset voivat
johtaa melkein päättymättömään ketjuun.
Perinteisen käsitekäsityksen
arvostelua
Tehtäviä
1. Keksikää suora määritelmä käsitteelle
"pöytä". Suorassa määritelmässä käsite
rajataan muiden käsitteiden avulla.
2. Miten lapsi oppii käsitteen "lusikka".
3. Keksikää suora määritelmä käsitteelle
"lusikka".
4. Keksikää vastaesimerkkejä keksimillenne
käsitemääritelmille.
5. Mistä johtuu, että käsitteiden kanssa tullaan
yleensä toimeen vaikka niiden tarkka
määritteleminen on hankalaa tai
mahdotonta?
Määritelmiä on hyvin vaikea keksiä, ja ne eivät
yleensä ole täydellisiä. Tämä koskee arkisia
käsitteitä, kuten KISSA ja TUOLI, mutta yhtä hyvin
tutkimuksissa käytettyjä käsitteitä.
Perinteisen käsitekäsityksen
puolustaminen
Määritelmä tuolista ei toimi, jos on olemassa
tuoleja, jotka eivät toteuta sen määritelmää.
Pyörätuolit, parturituolit, pussituolit, sähkötuolit,
keinutuolit yms. ovat tuoleja, vaikka ne eivät
toteuttaisi mitään niille yhteistä määritelmää.
Vastaavasti perinteistä käsitekäsitystä voidaan
puolustaa väittämällä, että määritelmiä ei ole
löytynyt, koska niiden löytäminen on vaikeaa. Tämä
on mahdollista, mutta määritelmiä on ainakin
yritetty etsiä jo 2500 vuotta.
Määritelmien ongelma on se, että vaikka niitä
kuinka kehittää, niin niille löytyy yleensä
vastaesimerkkejä ja poikkeuksia.
Viisaustiede voidaan nähdä nimenomaan yrityksenä
määritellä käsitteitä. Viisaustieteessä esitetään
kysymyksiä kuten mitä ovat tieto, vapaus, hyvä jne.
Viisaustieteilijäin esittämät vastaukset ovat
määritelmiä.
Tätä arvostelua ei voida sivuuttaa esittämällä
muutamia hyvin toimivia määritelmiä.
On mahdollista, että muutamalle sanalle löytyy
123/345
2.
3.
4.
Simon Blackburn
Filosofi Simon Blackburnin (1944- )mukaan filosofi
on käsiteinsinööri (käsitesuunnittelija).
Viisastiede ei ole, eivätkä muutkaan alat ole
onnistuneet löytämään kaikille käsitteille täydellisiä
määritelmiä. Voi olla, että joskus määritelmiä alkaa
löytymään, mutta on myös mahdollista, että
määritelmiä ei ole löytynyt - eikä tule löytymään.
5.
6.
7.
lause, jolla määriteltävä sana voidaan
korvata, esimerkiksi ”ihminen = planeetan
Maa älykkäin eläin.)
Luetttele käsitteitä, joille on olemassa hyvä
epäsuora määritelmä. (Epäsuorassa
määritelmässä joukko lauseita määrittelee
käytetyt käsitteet, esimerkiksi pasianssipeli
määritellään luettelemalla pelisäännöt.)
Luetttele käsitteitä, joiden määritteleminen
suorasti tai epäsuorasti on mielestänne
äärimmäisen vaikeaa.
Millä tavalla matematiikan ja
kokemustieteiden määritelmät eroavat
toisistaan?
Yritä keksiä hyvä määritelmä määritelmälle.
Keksijälle myönnetään filosofian
Haahuupalkinto. Haahuu -palkinto on tietysti
Huuhaapalkinnon vastakohta.
Keksi funktionaalinen määritelmä pelille.
Keksi vastaväitteitä pelin funktionaaliselle
määritelmälle.
Postmodernin
(=jälkiuudenaikaisen)
määrittelemisestä
Käsitteen "peli" määritteleminen on hyvin vaikeaa.
Esimerkiksi shakki on peli. Siinä tärkeintä on taito.
Nopanheitossa tärkeintä on hyvä onni. Pokerissa
molemmat piirteet ovat tärkeitä, sekä onni että taito.
Tenniksessä taito on tärkeää, mutta se on hyvin
erityyppistä taitoa kuin pokerissa. Peleissä voi olla
tuhansia pelaajia tai vain muutamia. Pasianssissa on
vain yksi pelaaja. On mahdotonta löytää joukkoa
piirteitä, joka yhdistäisi kaikki pelit. Pelit ovat
kietoutuneet toisiinsa monin eri tavoin ilman, että
yksikään piirre löytyisi jokaisesta pelistä.
Perinteinen käsitys on ollut keskuudessamme 2500
vuotta. Siihen kohdistettu arvostelu on ollut kovaa.
Ongelmana on, että tarjolla ei ole mitään muuta
varteenotettavaa käsitystä. Perinteisen käsityksen
epäonnistuminen ja myös muiden käsitysten
vaikeudet viittaavat siihen, että käsitteistä ei
loppujen lopuksi tiedetä riittävästi.
Tehtäviä
1. Luettele käsitteitä, joiden suora määritelmä
on hyvä. (Suorassa määritelmässä esitetään
Postmodernismi pyrkii
välttämään täsmällisyyttä
124/345
Tehtäviä
Mitä yllä kuvattu rakennus maksaa prosentteina
verrattuna funktionalistiseen (moderniin)
rakennukseen?
Postmodernismin (=jälkiuudenaikaisuuden) tärkeä
piirre on se, että sille on melkein mahdotonta antaa
määritelmää: jo luonteensa puolesta se pyrkii
välttämään määritelmiin alistuvaa täsmällisyyttä.
Mikään lause ei merkitse sitä,
mitä se sanoo
Postmodernin kielenkäytön perussäännöksi on
joskus kutsuttu ohjetta
"mikään lause ei merkitse sitä, mitä se
sanoo".
1. On sanottu, että kun savolainen puhuu,
vastuu siirtyy kuulijalle. Mikä on kuulijan
vastuu? (Tämän oppikirjan tekijä on
savolainen.)
2. Miksi savolainen sanoo, että "sannoovat
että" eli "sanovat että" mutta ei sano, ketkä
sanovat eikä sano, onko hän itse samaa
mieltä vai ei?
3. Miksi savolainen sanoo: "en oo puolesta
enkä vastaa vuan pikemminnii päen vastoen"
eli "en ole puolesta enkä vastaan vaan
pikemminkin päin vastoin".
4. Miksi pilvenpiirtäjien rakentaminen on
muotia?
5. Onko pilvenpiirtäjien rakentaminen
taloudellisesti kannattavaa?
Mitä postmodernismi kieltää
Ehkä helpoin tapa päästä postmodernismiin käsiksi
on ajatella, mitä se kieltää. Se kieltää sen, mitä voisi
löyhästi kutsua valistusajatteluksi, haluksi pyrkiä
saavuttamaan luotettavaa tietoa siitä osasta
kaikkeutta, jonka kanssa olemme tekemisissä.
125/345
Ei ole olemassa tietoa, on vain
kertomuksia
Postmodernismin mukaan ei siis ole olemassa
tietoa, on vain kertomuksia, jotka syntyvät
tarpeestamme panna maailmaa johonkin
järjestykseen, ja näin syntyneet kertomukset vain
heijastelevat kertojiensa etuja ja ennakkoluuloja.
Postmodernistit pitävät tällaista valistusajattelua
uskomisen itsepetoksena.
Tieteen suunnitelmat ovat kuten sota, politiikkaa
muilla keinoin.
Postmoderni epäilijä kieltää pysyvän ja yleisen
tiedon mahdollisuuden.
Kaikki tieto on vääjäämättä paikallista, tiukasti
sidoksissa historialliseen kehykseensä ja sen
synnyttäneen yhteisön etunäkökohtien ja
ennakkoluulojen sanelemaa.
Tehtäviä
1. Millä tavalla suomalaisten ennakkoluulot
ovat kehittyneet viimeksi kuluneen sadan
vuoden aikana?
2. Miten postmoderni presidenttiehokas
menestyi vaaleissa?
3. Miten valistunut presidenttiehdokas
menestyi vaaleissa?
Onko tämä purjelaiva?
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, pitääkö postmodernisti
uskontojen kertomuksia kertojiensa edun
tavoitteluna ja ennakkoluuloina.
2. Missä suhteessa postmodernismi on 2000
vuotta ajastaan jäljessä?
3. Millaista on moderni arkkitehtuuri
Todellisuustutkimus (tiede) on
umpikujassa
Postmodernismiin kuuluu olennaisena osana väite,
jonka mukaan todellisuustutkimus (tiede) itse on
omilla ehdoillaan joutunut umpikujaan, se on itse
126/345
nakertanut oman jalustansa, korvannut varmuuden
epävarmuudella, välttämättömyyden sattumalla ja
sekasorrolla, palauttamisen (reduktion) ja tieteen
yhtenäisyyden useilla toisistaan riippumattomilla
ilmiö- ja selitystasoilla.
Kaaoskäsitys on matematiikkaa ja
fysiikkaa yhdistävä asiakokonaisuus,
joka käsittelee tiettyjen järjestelmien
käyttäytymistä, jotka ilmenevät
kaoottisina ja joita tunnetusti
luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille
(perhosvaikutus). Esimerkkejä
sellaisista järjestelmistä tavataan
ilmakehän ilmiöissä, aurinkokunnassa,
mannerlaatoissa, pyörteisissä nesteissä,
taloudessa, eläinkantojen kasvussa ja
lääketieteessä.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
5.
Tehtäviä
1. Mitkä filosofian suuntaukset ovat
korostaneet tiedon varmuutta,
välttämärttömyyttä ja yhtenäisyyttä?
2. Miksi filosofiassa on aina ja kaikkialla ollut
lukuisia keskenään riiteleviä koulukuntia?
3. Millä tavalla tiedon varmuutta voitaisiin
Suomessa parantaa?
Miten tehdään näennäissatunnaislukuja?
Miten tehdään kuvia fraktaaleista?
Mikä on perhosvaikutus?
Miten paikalline sadakuuro syntyy?
Mitkä asiat vaikuttavat säähän?
Tieteet kaiken poikkeavan
tappajina
Kaaoskäsitys
Michel Foucault.
Eräät postmodernistit (esim. Michel Foucault)
torjuivat länsimaisen järkiajattelun (rationalismin)
vetoamalla yhteiskunnallisten laitosten
(instituutioiden) valtapolitiikkaan. Tiedonhalu
nähtiin vallantahtona ja tieteet kaiken poikkeavan ja
reuna-alueisiin kuuluvan (marginaalisen) tappajana.
Kaaoskäsitys on postmodernien arvostelijain
mieliaihe, esimerkki uudesta postmodernista
tieteestä.
Kaoottinen = sekasortoinen.
Tosiasiassa ns. kaaoskäsitys käsittelee asioita, jotka
kuuluvat tiukasti perinteisen tieteen piiriin ja joissa
ei ole perinteisen tieteen kannalta mitään ongelmia.
Tehtäviä
1. Mihin tieteisiin vallanpitäjät vaikuttavat
kaikkein eniten?
2. Mihin tieteisiin vallanpitäjät vaikuttavat
kaikkein vähiten?
3. Miksi jumaluustiedettä (teologiaa) opetetaan
Suomen yliopistoissa?
4. Luettele kymmenen mahdollista uutista, joita
ei voitaisi esittää Yleisradion uutisissa.
127/345
5. Luettele kymmenen mahdollista uutista, joita
ei voitaisi esittää Helsingin Sanomissa.
Piilosisällöstä ristiriitoja
Jacques Derrida.
Eräät postmodernistit (Jacques Derrida) pyrkivät
murentamaan länsimaisen järjen käsitettä sisältä
päin, etsimällä kirjoitetun tekstin rakenteesta ja
piilosisällöstä moniselitteisyyttä ja ristiriitoja.
Derridaa on laajemmin esitelty tämän
oppikirjasarjan muissa oppikirjoissa.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että Derrida ja monet muut
postmodernistit kirjoittavat hyvin
vaikeatajuisesti?
2. Miten on mahdollista, että Derridan
ajatuksista on voitu kirjoittaa
helppotajuisesti kuten tämän oppikirjasarjan
muissa osissa on tehty?
3. Ketkä suomalaiset filosofit käyttävät eniten
vierasperäisiä sanoja?
4. Ketkä suomalaiset filosofit käyttävät vähiten
vierasperäisiä sanoja?
5. Olisiko mahdollista, että suomalaiset
filosofit oppisivat nykyistä useammin
kirjoittamaan ilman suurta määrää sekavia
vierasperäisiä sanoja?
Arvostelu esiintyy usein naisasia-asussa
(feministisessä asussa) - järkeen perustuva
(rationaalinen) ajattelu on miehistä (maskuliinista)
eikä todellisuustutkimus (tiede) siis kuvaa naisten
maailmaa totuudellisesti.
Tehtäviä
1. Matematiikka ja logiikka ovat
sukupuolikysymysten suhteen täysin
puolueettomia. Mistä johtuu, että jotkut
feministit väittävät joitain muuta (mikä on
siis epätotuudellisesta)?
2. Miten miesten ja naisten varsin jyrkkä
työnjako on alun perin syntynyt?
3. Mistä johtuu, että hyväpalkkainen teknologia
on yhä pääasiassa miesten hallussa?
Moderni ajattelu on pelkkä
olkinukke
Tiede ei ole uskontoja
totuudellisempi
Postmodernismin mukaan todellisuustutkimus
(tiede) ei ole taiteita tai uskontoja totuudellisempi
rakennelma, ja sen sisältöä (ei sen tekemistä, mikä
olisi lähes itsestään selvä väite) ohjaavat
yhteiskunnalliset ja poliittiset virtaukset.
Postmodernin vastakohtaa eli modernia ajattelua ei
juuri ole ollut.
Koko käsite moderni ajattelu on keksitty sen
128/345
jälkeen, kun ns. postmoderni taide nousi suosioon.
Moderni sepitettiin postmodernin vastustajaksi.
2.
Alun perin postmoderni taide ja arkkitehtuuri
ryhtyivät vastustamaan ns. modernia taidetta ja
modernia arkkitehtuuria.
3.
Tehtäviä
4.
1. Kumpi maksaa enemmän, moderni
arkkitehtuuri vai postmodernistinen
arkkitehtuuri?
2. Onko olemassa sellaista taidetta kuin
moderni taide?
3. Jos on olemassa sellainen kuin moderni
taide, miten se on muuttunut viimeisten
sadan vuoden aikana?
4. Mihin ryhmään toiminnallinen eli
funktionalistinen arkkitehtuuri kuuluu?
5. Kumpi on tärkeämpää, rakennuksen
käytettävyys vai sen ulkomuoto?
5.
postmodernismi = krapula. Pohtikaa mitä
määritelmän keksijä on saattanut tarkoittaa.
Missä määrin postmodernismi pitää
paikkansa lukion oppiaineen filosofia
suhteen?
Missä määrin postmodernismi pitää
paikkansa lukion oppiaineen
elämänkatsomustieto suhteen?
Missä määrin postmodernismi missä
paikkansa lukion oppiaineen oma uskonto
suhteen?
Selvittäkää, onko jonkin kotimaisen
filosofian laitoksen johtajana postmodernisti.
Pohtikaa johtaako hän laitostaan kuten
postmodernistit väittävät.
Tieto ja sen
postmoderni vastustus,
totuuskammo
Ymmärrätkö seuraavan tekstin Inhimillinen tiedon jano
Eräässä lukion Internetin oppimateriaalissa
sanotaan mm.:
”Suurin modernia filosofiaa yhdistävä tekijä on
läheinen yhteys matemaattiseen luonnontieteeseen ja
siihen läheisesti kuuluvaan materialistis-atomistiseen
(fysikalistiseen) todellisuuskäsitykseen
(maailmankuvaan), ja suurin ero sitä edeltäneeseen
keskiaikaiseen skolastiseen traditioon on ajatus tiedon
kasvusta; se kokonaan uusi tietoteoreettinen näkemys,
että inhimillinen tieto on jatkuvasti kasvava,
epätäydellinen uskomusjärjestelmä, jota voi ja pitää
kartuttaa filosofiassa (tieteessä) tekemällä empiirisiä
havaintoja (skolastisessa traditiossa tiedon ajateltiin
olevan pääosin kokonaisuudessaan "jo saavutettua",
jolloin filosofian (logiikan) tehtäväksi jäi lähinnä
tiedon järjesteleminen aksiomaattiseksi
kokonaisuudeksi, ja jo tiedettyjen totuuksien looginen
todistaminen filosofian "ensimmäisistä prinsiipeistä"
lähtien).”
Luonnostaan ihminen haluaa tietää (sanoi
esimerkiksi Aristoteles). Koko ajan haluamme
informaatiota. Kuuntelemme uutisia ja
säätiedotuksia, luemme lehtiä jne.
Haluamme vertailla hintoja, mutta myös
dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisen syyt
kiinnostavat meitä, vaikka viimeksi mainituilla ei
luulisi olevan meille enää suurta merkitystä,
pääasiahan on, että dinosaurukset ovat kuolleet
sukupuuttoon eivätkä enää ole meitä uhkaamassa.
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Eräs postmodernismin määritelmä sanoo:
1. Mitkä sellaiset asiat, joista sinulle ei ole
hyötyä, kiinnostavat sinua?
2. Mistä tämä johtuu?
129/345
3. Mitä ajattelet, kun kuulet juorun?
4. Juoruiletko sinä itse?
5. Onko juoruista enemmän hyötyä vai
vahinkoa?
6. Keksi uskottava juoru.
7. Kokeile sen leviämistä.
Haluamme tietää myös totuuden
kielellinen rakennelma),
2. postmodernismi,
3. pragmatismi (pragmatismi korostaa
inhimillistä käytäntöä ja toimintaa
ensisijaisena suhteessa teoriaan sekä
käytännön seurauksia totuuden tai
merkityksen kriteereinä), jne.
ovat tälle käsitykselle vastakkaisia.
Monista asioista haluamme tietää nimenomaan
Tehtäviä
totuuden, suutumme, jos meille valehdellaan.
Ikkunasta ulos katsomalla tarkistamme ennen ulos
1. Millä tavalla pragmatismi haittaa totuuden
lähtemistä, sataako. Tosin tämän kirjoittaja tarkistaa
leviämistä?
säätutkaennusteen tietokoneestaan ennen kuin
2. Miksi liike-elämä kannattaa pragmatismia?
lähtee päiväkävelylle.
3. Miksi monet hallitukset kannattavat
pragmatismia?
Osa totuuden etsimisestä on yhteisöllistä, osa
yksityistä. Totuuden määritelmiä esitellään toisaalla
Totuuskammo
tässä aineistossa.
Jumalatar Veritas
Edellisissä kahdessa kappaleessa on kuvattu
totuuteen pyrkivää (veritististä) tietokäsitystä.
Tehtäviä
1. Mistä asioista haluat tietää totuuden?
2. Mistä asioista et halua tietää totuutta?
3. Milloin tietämättömyytesi aiheutti sinulle
viimeksi hankaluuksia?
4. Voiko tietämättömyydestä olla joskus sinulle
hyötyä?
5. Voiko tietämättömyydestä olla hyötyä
ystävillesi?
Vastakkaiset käsitykset
Alvin I. Goldman sanoo teoksensa ”Knowledge in a
Social World” (=tieto yhteisöllisessä maailmassa)
sivulla 7, että nämä ajatussuunnat ovat usein
totuuskammoisia.
Kun totuuskammoiset puhuvat tiedosta, he eivät
pidä sitä totena kuten tavalliset ihmiset, vaan jonain
yhteisöllisenä uskomuksena.
Väitteet eivät ole heille tosia tai epätosia vaan
mielipiteitä tai uskomuksia.
Tieto on heidän mielestään pikemminkin hyväksytty
uskomus kuin tosi tai epätosi.
Uskomukset vaihtelevat yhteisöstä toiseen.
Monet muut tietokäsitykset kuten
1. sosiaalinen konstruktivismi (fysikaalinen
todellisuus on pohjimmiltaan yhteisöllinen ja
130/345
Tulevaa yhteiskuntaa sanotaan usein
tietoyhteiskunnaksi.
Oikeaoppiset ovat olleet korvaamassa sanaa
”tietoyhteiskunta” sanalla ”informaatioyhteiskunta”.
Voidaan aiheellisesti kysyä sitä, eikö tieto ole meille
sittenkin tärkeämpää kuin informaatio.
Tehtäviä
Alvin I. Goldman.
Tehtäviä
1. Alvin I. Goldmanin yllä esitetyn kirjan
mukaan kouluissa pitäisi opettaa vain
sellaisia asioita, jotka ovat totta. Mistä
johtuu, että näin ei menetellä?
2. Kuka presidenttiehdokkaista on ilmoittanut
tukevansa postmodernismia?
3. Ottakaa selvää siitä, millä perusteilla
valistusajattelua on vastustettu.
Mihin totuuskammoiset
tarvitsevat sanaa "tieto"
Tähän on sanottu, että jos totuuskammoisilla on jo
hyvä sana ”uskomus”, miksi he tarvitsevat sanaa
”tieto”. Jos sana ”tieto” korvataan ”uskomuksella”,
esimerkiksi matemaattinen tieto joutuu hyvin
outoon valoon.
1. Mitä tarkoittaa informaatio?
2. Mitä tarkoittaa informaatioteknologia?
3. Mitä tarkoittaa informaatiosaaste? Entä
filosofiasaaste?
4. Miksi ihmiset kaipaavat kaikkein eniten
tietoa julkkiksista?
5. Mikä tieto on ihmiselle elintärkeää?
6. Miten tietokoneet muuttavat informaatiota
tiedoksi?
Onko tieteenfilosofia elossa
Erityisesti looginen empirismi ja sen vastustajat
olivat kiinnostuneita tieteenfilosofiasta.
Sekä Rudolf Carnap että Arthur Pap ovat
kirjoittaneet tieteenfilosofian oppikirjan (näitä nimiä
ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa). Vaikka
tieteenfilosofia on epäilemättä vahvasti elossa, sitä
vastaan hyökkäillään koko ajan.
Tieto, tietämys, tietokannat jne. ovat paljon
käytettyjä sanoja nykyisessä informaatiotekniikassa
(IT, entisessä tietotekniikassa, ATK).
Sanat ”tieto”, ”tiede” ”tietämys” jne. eivät ole
häviämässä kielenkäytöstä, vaan niiden asema on
päinvastoin vahvistumassa.
David Bloor.
David Bloorin mukaan tieteenfilosofia on kuollut ja
jäljelle ovat jääneet vain tieteensosiologia ja tieteen
131/345
sosiaalipsykologia (niin sanottu vahva ohjelma).
Monet jyrkät naisasiaihmiset (radikaalit feminismit)
ovat omaksuneet sekä sosiaalisen konstruktivismin
että postmodernistisia käsityksiä.
Tehtäviä
1. Tarvitaanko tieteenfilosofiaa?
2. Jos tarvitaan, niin mihin sitä tarvitaan?
3. Mitä mieltä tieteentekijät ovat
tieteenfilosofiasta?
Totuuskäsityksiä
Vastaavuuskäsitys
(korrespodenssiteoria)
Alfred Tarski.
Lause on tosi, jos se ilmaisee toden asiantilan eli
tosiasian. Alfred Tarski (1902-1983) on muotoillut
totuuden vastaavuuskäsityksen
(korrespondenssiteorian) seuraavasti:
"p(x) on tosi jos ja vain jos p",
missä p on tarkasteltavan kielen lause ja x on tämän
lauseen nimi.
Esimerkki:
Lause "sataa" on tosi, jos sataa.
Tehtäviä
Aristoteles.
Aristoteleelta peräisin oleva vastaavuuskäsitys
(korrespondenssiteoria) on ollut melko suosittu.
Vastaavuuskäsityksen mukaan lause "Tämä kirja on
sininen" on tosi, mikäli voimme todeta värin
siniseksi katsomalla kirjaa.
1. Mistä johtuu, että vastaavuuskäsitys on
suosituin käsitys totuudesta?
2. Mitä vastaavuus tarkoittaa?
3. Miksi vastaavuuskäsitystä on moitittu?
Yhteensopivuuskäsitys
(koherenssiteoria)
Esimerkki sinisestä kirjasta on vaikkapa Alvin I.
Goldmanin teos ”Knowledge in a Social World”
(katso edellä olevaa kuvaa).
Vastaavuuskäsityksen kanssa kilpailee
yhteensopivuuskäsitys (koherenssiteoria).
Sen mukaan totuus merkitsee yhteensopivuutta
muiden lauseiden muodostaman järjestelmän
132/345
kanssa.
Tämän käsityksen heikkous on se, että monissa
käytännön tilanteissa on olemassa lukuisia erilaisia
ristiriidattomia lausejoukkoja, joiden
totuudellisuudesta tämä käsitys ei pysty sanomaan
mitään.
Parhaimmillaankin tämä käsitys voi toimia
suhteellisen epätotuuden ilmaisijana; jos
lausejoukossa esiintyy ristiriitoja, jotkin lauseista
ovat epätosia.
Tehtäviä
1. Millä tavalla yhteensopivuuskäsitys voi
vahvistaa vanhoillisuutta?
2. Keksi viisi väitettä, jotka ovat yhteensopivia
nykyisen tieteen kanssa, mutta joita kukaan
ei pidä tosina.
3. Keksi viisi epätotta väitettä, jotka ovat
keskenään yhteensopivia.
4. Miten käsitysten alimääräytyneisyys liittoo
yhteensopivuuskäsitykseen?
Menestyksellisyyskäsitys
(pragmaattinen teoria)
Tämä on perusteetonta, koska virheellisten
uskomusten varassa toimiminen saattaa olla myös
menestyksekästä.
Esimerkiksi sosiopaatin määritelmä alkaa
toteamuksella, että sosiopaatti on charmikas ja
vakuuttava. Sosiopaatin väitteet voivat luoda
menestystä sosiopaatille itselleen.
Tehtäviä
1. Mitä menestyksellisiä virheellisiä käsityksiä
suurella joukolla ihmisiä on ollut
menneisyydessä?
2. Mitä menestyksellisiä virheellisiä käsityksiä
suurilla ihmisjoukoilla on nykyään?
3. Mitä menestyksellisiä virheellisiä käsityksiä
ihmisillä on tulevaisuudessa?
4. Mikä on meemi?
5. Keksi meemi ja testaa toimiiko se.
Yksimielisyyskäsitys
(konsensusteoria)
Viime aikoina on tullut muotiin ns. totuuden
yksimielisyyskäsitys (konsensuskäsitys). On
ajateltu, että ns. tieteellinen yhteisö lähestyisi koko
ajan totuutta, joka olisi päättymättömän
tutkimuksen raja-arvo.
Willard Orman van Quine.
Menestyksellisyyskäsityksen (pragmatismi) mukaan
Edellä todettiin vaikutusvaltainen Willard Orman
totuus merkitsee samaa kuin toimivuus tai
van Quine (1908-2000) yksimielisyyskäsityksen
menestyksellisyys.
kannattajaksi.
Totuus on tämän käsityksen mukaan eräs hyvyyden
Yksimielisyys ei ole tae siitä, että jokin käsitys olisi
laji.
tosi.
Tämä selittää eräiden suomalaisten filosofien hyvin
Esimerkiksi katolisella keskiajalla Euroopassa
oudot kannanotot.
vallitsi huomattava yksimielisyys tärkeiden
elämänkysymysten suhteen. Tästä huolimatta tuota
Totta on se, mikä on välineellisesti arvokasta. On
aikaa on sanottu maanosamme historian
sanottu, että menetyksellisyyskäsitysessä yksi
pimeimmäksi ajaksi.
totuuden ilmaisin korotetaan totuuden
määritelmäksi.
133/345
Voidaan myös esittää epäilyjä siitä, ettei meidän
aikamme ns. tieteellinen keskustelu ole vapaata.
On myös mahdollista, että inhimillisen
käsityskyvyn rajat estävät ottamasta huomioon
kaikkia tekijöitä.
Tehtäviä
Koska Helsingin yliopistossa on alettu ihailla
keskiaikaa, seuraavaan lainataan ote Risto Isomäen
romaanista Sarasvatin hiekkaa (2005, s. 73):
1. Mistä syystä monet filosofit kannattavat
yksimielisyyskäsitykstä, vaikka samat
filosofit ovat ovat eri mieltä melkein
kaikesta?
2. Miksi historian opetuksessa ei mainita sitä,
että katolinen kirkko kielsi kerto- ja
jakolaskun?
3. Ketkä suomalaiset professorit ovat alkaneet
kehua keskiaikaa?
Onko totuus tarpeeton sana
(deflationistinen totuusteoria)
"Tiesitkö, että jos menestyvä kauppias halusi 1400
-luvun Euroopassa varmistaa, että hänen poikansa oppi
matematiikkaa, hänen täytyi tyytyä siihen, että poika
oppisi yhteenlaskua ja vähennyslaskua.
Tai sitten poika piti lähettää opiskelemaan Italiaan.
Jakolaskua ja kertolaskua opetettiin Euroopan sisällä
ainoastaan joissain Italian yliopistoissa, niissä, joihin
oli levinnyt harhaoppeja islamilaisista maista.
Kirkko oli kieltänyt jakolaskun ja kertolaskun
harjoittamisen pakanamaista tulleina vaarallisina
vaikutteina.
Erityisen tiukasti oli kielletty nollan käyttö, koska nolla
oli niin outo käsite, että se saattoi olla vain itse
Saatanasta.
Kauppiaat tietysti käyttivät intialaista matematiikkaa
salaa kirjanpidossaan, koska he halusivat olla selvillä
siitä, paljonko rahaa he milläkin tuotteella ansaitsivat."
On sanottu, että keskiaika on huono esimerkki,
koska silloin ei sallittu vapaata tieteellistä
keskustelua.
Toisaalta voidaan kysyä, onko yksimielisyys
ollenkaan mahdollinen silloin, kun vapaa keskustelu
sallitaan.
Ovatko yllä olevassa neliössä olevat väitteet tosia
vai epätosia?
Monet kannattavat myös käsitystä, jonka mukaan
”totuus” on tarpeeton sana (deflationistinen
totuuskäsitys). Näin väittäville voidaan esittää
kysymys: Onko väite, että totuus on tarpeeton sana,
tosi vai epätosi.
Seuraava deflationismin alkuperää selvittävä
kappale on jätetty opettajan suomennettavaksi.
It is worthy of notice that the sentence ‘I
smell the scent of violets’ has the same
content as the sentence ‘it is true that I
134/345
smell the scent of violets’. So it seems,
then, that nothing is added to the
thought by my ascribing to it the
property of truth. (Frege, G., 1918.
‘Thoughts’, in his Logical
Investigations, Oxford: Blackwell,
1977.)
Myös sanan ”totuus” merkityksestä on kiistelty
runsaasti, ja luultavasti niin tehdään myös
tulevaisuudessa.
On syytä pyrkiä välttämään tämän sanan käyttöä
lukuun ottamatta joitain sellaisia tapauksia, joissa
sen käyttäminen selventää asioita.
Alvin I. Goldmanin teoksessa ”Knowledge in a
Social World” (Oxford 1999) 11. luvussa sanotaan
mm., että julkisissa kouluissa pitäisi opettaa totuus
ja vain totuus (eikä siis esimerkiksi uskontoa tai
epätotuuksia sisältävää elämänkatsomustietoa).
Tässä oppimateriaalissa on käytetty
sanaa ”totuus” hyvän vastaavuusteorian
antamassa merkityksessä. Joka
tapauksessahan joudumme
tarkastelemaan esimerkiksi nimisanojen
ja nimien liittymistä todellisuuden
olioihin ja olioluokkiin (nimirelaatio).
Tämän kirjoittajan mielestä on viisasta
ajatella, että todellisuus on olemassa,
vaikka inhimilliset käsitykset siitä
saattavat olla virheellisiä tai vajavaisia
(todellisuutta koskeva realismi).
Totuuden jumalatar Veritas.
Tehtäviä
1. On sanottu, että jotkut yllä olevista
totuuskäsityksistä sopivat paremmin
totuuden määrittelemiseen ja jotkut toiset
paremmin totuuden testaamiseen. Pohtikaa
mitkä yllä olevista sopivat mielestänne
totuuden määrittelemiseen, mitkä totuuden
testaamiseen, mitkä molempiin ja mitkä
eivät kumpaankaan.
2. Keksikää asioita, joista ihmiset ovat olleet
lähes yksimielisiä mutta väärässä.
3. Pohtikaa miten matemaattinen ja looginen
totuus pitäisi määritellä, vai pitäisikö sanasta
"totuus" luopua näillä aloilla.
4. Onko sana ”totuus” sinun mielestäsi
tarpeellinen? Perustele vastauksesi
(Internetistä löytyy väitteitä puolesta ja
vastaan).
5. Joidenkin filosofien mielestä yllä olevia
totuuskäsityksiä ei pitäisi esitellä
koululaisille. Ottakaa selvää siitä, mihin
tällainen mielipide perustuu?
6. Mistä johtuu, että kouluissa opetetaan
väitteitä, joista tiedetään, etteivät ne ole
tosia?
135/345
7. Mitä etuja ja haittoja koituisi siitä, että sanaa
"totuus" lakattaisiin käyttämästä?
8. Mikä virhe on lauseessa "minä olen totuus"?
Käsitys, jonka mukaan käsitteen
”totuus” alaa on nykyisestä
laajennettava
Totuuskäsityksen alan laajentamista kannattavat
lähinnä erilaiset uskonnot sekä uskontojen ja
jumalattomuuden välimaaston sijoittuvat
(agnostikot). Tässä yhteydessä tarkastelemme vain
yhtä yritystä laajentaa totuuskäsityksen alaa.
Seuraavan laajennusyrityksen tunnetuimmat
kannattajat Suomessa lienevät opetushallituksen
elämänkatsomustiedon ylitarkastaja Pekka Elo ja
edesmennyt historian professori Juha Sihvola. Juha
Sihvola myöntää kirjassaan ”Maailmankansalaisen
etiikka” (Otava Keuruu 2004 ISBN 951-1-18364 s
33), että suurin osa filosofeista pitää hänen
käsitystään kestämättömänä.
Juha Sihvola.
oppimateriaalissa opetusneuvos Pekka
Elon ja historian professori Juha
Sihvolan käsitystä ei pidetä totena.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, mitä muita mielipiteitä
Juha Sihvolalla on?
2. Mistä johtuu, että Juha Sihvolalla on paljon
arvovaltaisia tukijoita?
3. Mistä johtuu, että David Humen filosofia on
Suomessa epäsuosiossa?
Muodollinen (looginen)
ja sisällöllinen
(materiaalinen) totuus
Perinteinen käsitys
Lause "sataa tai ei sada" on tosi riippumatta siitä,
sataako. Tällaista totuutta sanotaan muodolliseksi
(loogiseksi) totuudeksi. Tämän kirjoittajan mielestä
sitä ei pitäisi sanoa todeksi vaan muodollisesti
päteväksi. Sen sijaan lause "tänään sataa", saattaa
olla epätosi.
Juha Sihvola ottaa käyttöön oman määritelmä
sanalle ”teoria”. Sitten hän soveltaa tätä käsitystä
siveysarvostelmiin ja väittää, että eräät
siveysarvostelmat ovat samassa mielessä ihmisestä
riippumattomia kuin todet väitelauseet.
Jos lause "tänään sataa" on tosi, se ilmaisee ns.
sisällöllisen (materiaalisen) totuuden (materiaalinen
totuus on Rudolf Carnapin käyttämä nimitys, jolle
ei ole tarkkaa suomennosta). Tämän kirjoittajan
mielestä tosiksi pitäisi kutsua vain sisällöllisiä
totuuksia.
Tästä oppimateriaalista poistetaan vähitellen
kokonaan sana ”teoria”. Useimmiten sen sijalle
sopii sana ”käsitys”, mutta myös muita sanoja
voidaan tarvittaessa käyttää.
Muodollisisesti pätevistä lauseista voitaisiin käyttää
Jaakko Hintikan käyttöön ottamaa nimistystä
pintainformaatio, ja sisällöllisesti tosista lauseista
pitäisi käyttää sanaa syväinformaatio.
Koska pelkistä tosiasioista ei voida
johtaa arvoja (David Hume), Sihvolan
käsitys on tyhjän päällä. Tässä
Lause "tätä kirjaa kirjoittaa 180 cm pitkä mies"
saattaa olla likimäärin tosi, jos miehen pituus eroaa
136/345
vain hieman esitetystä.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millä Suomen
paikkakunnilla on tutkimushetkellä totta että
sataa ja millä on totta että ei sada.
2. Ottakaa selvää siitä, miten Jaakko Hintikka
määrittelee pintainformaation.
3. Ottakaa selvää siitä, miten Jaakko Hintikka
määrittelee syväinformaation.
Semideflationismi
(semideflationism)
¤ + ¦ = ×.
Mikä on yllä olevan matematiikan kaavan totuusarvo?
Olen siis esittänyt, että sana "totuus"
varattaisiin vain sisällölliselle totuudelle
ja muodollinen totuus (esimerkiksi
pätevyys eli johdettavuus
matematiikassa ja logiikassa) jätettäisiin
totuuskäsityksen ulkopuolelle.
Tämä helpottaisi huomattavsti monien
väärinkäsitysten torjumista.
Esimerkiksi matematiikan lauseita ei
enää voitaisi pitää "kaikissa
maailmoissa" tosina eikä matematiikan
peruslauseita (aksioomia) pidettäisi enää
totuuksina, joita ei tarvitse tai voida
todistaa. Jumaluustieteen opiskelijat
menettäisivät eniten käyttämänsä
vääristelyn.
Tehtäviä
1. Keksikää viisi lausetta, jotka ovat
muodollisesti (loogisesti) tosia ja viisi
lausetta, jotka ovat tosia kokemuksen
perusteella.
2. Yrittäkää perustella esittämiänne tosia
lauseita.
3. Keskustelkaa siitä, johtaako yksimielisyys
eli konsensus politiikassa parhaisiin
mahdollisiin ratkaisuihin.
Mistä lauseista saa käyttää
nimitystä ”tosi”?
Mielestäni totuuskäsite pitää rajata kokemustietoon.
Tällöin estetään uskontomyönteisten ”filosofien”
yritykset hämätä ihmisiä esimerkiksi matematiikan,
logiikan ja niitä alkeellisempien kalkyylien
”totuuksilla”.
Perinteisesti jotain kaavaa on sanottu
todeksi, jos se on johdettavissa
peruskaavoista (eräissä tapauksissa
tyhjästä kaavasta). Mielestäni
oikeampaa olisi jättää sana ”totuus” pois
ja sanoa pelkästään, että kaava on
johdettavissa (derivable) tai että kaava
on pätevä (valid).
Tehtäviä
• Onko totta, että 2 + 2 = 4?
137/345
Mitä olemassaolo on
Peruskysymyksiä
Tehtäviä
1. Keksi joukko lauseita, joissa on sanat "on
olemassa".
2. Muunna lauseet sellaiseen muotoon, jossa ei
esiinnyt sanoja "on olemassa".
3. Eräissä kiinan kielen muunnoksissa ei ole
sanaa "on". Onko sana "on" tarpeellinen?
4. Koska viimeksi käytit sanaa "on olemassa"?
5. Missä tarkoituksessa käytit sanaa "on
olemassa"
6. Keksi yksi suomen kielen sana kuvaamaan
kahta sanaa "on olemassa" (eksisteeraa ei
kelpaa).
7. Mitä tarkoittaa "oleskelee"?
Metafysiikan lajeja
Metafyysisiksi kysymyksiksi on Suomessa ajateltu
esimerkiksi seuraavia:
Peruskysymyksiin kuuluvat kysymykset siitä, mitä
on olemassa ja millaista se, mitä mahdollisesti on
olemassa, on perusluonteeltaan. Voidaan myös
kysyä, mitä tarkoitamme, kun sanomme, että jotain
on olemassa.
Siitä, mitä olemassaolo on, on melko suuri joukko
erilaisia käsityksiä. Näitä kästyksiä käsitellään
englanniksi seuraavassa artikkelissa:
http://plato.stanford.edu/entries/existence/
Huomaa, että artikkeli arvostelee jokaista esitettyä
käsitystä ja jättää kysymyksen siitä, mitä
olemassaolo on, avoimeksi.
• Mitä on olemassaolo?
• Minkä tyyppisiä asioita on olemassa?
• Mistä todellisuus koostuu? Onko todellisuus
perimmältään henkistä vai aineellista tai
fysikaalista?
• Jos todellisuus koostuu yksilöolioista, niiden
ominaisuuksista ja niiden välisistä suhteista,
mitä näiden joukkoon kuuluu?
• Kuinka yksilöolioiden täyttämässä
maailmassa voi olla käsitteellisiä olioita?
• Kuinka mieli ja sen ilmiöt ovat mahdollisia
todellisuudessa, joka koostuu liikkeessä
olevasta aineesta? Mikä on ihmismielen
suhde luonnontieteellisesti kuvattavaan
aineelliseen todellisuuteen?
• Onko vapaa tahto tai toiminta mahdollista
luonnonlakien hallitsemassa maailmassa?
• Mikä on kaikkeuden alkuperä? Miksi
kaikkeus on olemassa?
• Onko Jumala olemassa?
Aristoteles.
Aristoteleen kirjojen kokoaja Adronikus
Rhodoslainen sijoitti nimeämättömät
kirjat fysiikan perään.
Näitä kirjoja alettiin kutsua
metafysiikaksi. (kreikan kielen meta =
jälkeen.) Ajateltiin niiden olevan niin
vaikeatajuisia, että niitä on tutkittava
fysiikan jälkeen.
138/345
Keskiajalla metafyysisiksi alettiin
kutsua jumaluusopillisia kysymyksiä,
jotka tarkastelivat yliluonnollisia asioita.
Leibniz on metafysiikassaan
johdonmukainen monen todellisuuden
kannattaja (pluralisti), vaikkakin hänen
käsitykse4nsä perusainesten
(substanssien) luonteesta vaihteli eri
aikoina.
hyvin rajallisen osan filosofiassa, ja he
sanoivat, että tiedon ei tulisi pyrkiä
etenemään havaintojen yli – paitsi
Kantin tapauksessa tietoon näkyvän
todellisuuden takana olevan
olemassaolosta.
Auguste Comte ajatteli tieteellisen
menetelmän ja koeteltavuuden
korvaavan perinteisen metafyysisen
ajattelun kokonaan.
Yleensä ajatellaan, että Leibnizin
kypsässä metafysiikassa maailma
koostuu äärettömästä määrästä
yksinkertaisia henkisiä perusaineksia
(substansseja), jotka on luonut jumala,
välttämätön olento.
Looginen empirismi väitti, että sellaiset
kysymykset, joihin ei voi edes
periaatteessa vastata, ovat mielettömiä.
Jumala valitsee vallitsevan maailman
äärettömästä määrästä mahdollisia
maailmoja, koska hänellä on siihen
riittävä syy, ja luomistapahtumassa
tämän vallitsevan maailman substanssit
eli monadit asetetaan ennalta-asetettuun
sopusointuun, joka säätelee niiden
välisiä suhteita.
1950-luvulla syntyi käsitys jonka
mukaan metafysiikka tutkii niitä
käsityksiä, joita ihmisillä on
todellisuudesta. Tätä kutsutaan
kuvailevaksi (deskriptiiviseksi)
metafysiikaksi.
Vallitseva maailma on jatkuvassa
kehityksen tilassa kohti metafyysistä
täydellistymistä.
Uuden ajan alussa ranskalainen Rene Descartes tarkoitti
metafysiikalla perustotuuksia, jopa tieteen perustotuuksia.
Immanuel Kant tarkoitti metafysiikalla
sellaisia kysymyksiä, joihin
todellisuustutkimus (tiede) ei voi
vastata.
David Hume ja Immanuel Kant
hyväksyivät metafysiikalle ainoastaan
Oikeampaa olisi sanoa, että ne ovat
harhaanjohtavia.
Postmodernistit ja dekonstruktionistit
ovat julistaneet kaiken filosofian ja
erityisesti metafysiikan kuolemaa.
Kuten tästä opintoaineistosta nähdään,
nykyään tutkitaan kyllä yllä olevan
listan kysymyksiä, mutta niitä kutsutaan
metafysiikaksi vain yliopistojen
filosofian laitoksilla.
139/345
Suomeksi on ilmestynyt Riku Jutin kirja Johdatus
metafysiikkaan, Yliopistopaino, Helsinki 2001.
Onko tässä kirjassa
metafysiikkaa?
Kun tämän kirjoittaja luki teoksen kymmenkunta
vuotta sitten, hän teki reunukseen vain muutamia
kysymysmerkkejä, mutta paljon enemmän on
merkkejä mielenkiintoisista ajatuksista.
En kuitenkaan vakuuttunut siitä, että kirjan asioita
pitäsi kutsua metafysiikaksi.
Tässä opintoaineistossa keskustellaan joistain yllä
olevassa luettelossa olevista kysymyksistä.
Melkoinen osa kysymyksistä mukaan lukien itse
olemassaolokäsite, on kiistanalaisia.
Jotkut kysymyksistä kuuluvat selkeästi
luonnontieteellisiin, eikä niihinkään ole yksimielistä
vastausta.
Tämän kirjoittaja vierastaa erityisesti kristillistä
metafysiikkaa. Käsitykseni mukaan kristinusko on
metafysiikalle niin painava rasite, että seuraava
täsmällisyyden aalto, jos sellainen tieteeseen vielä
tulee, vähentää metafysiikasta puhumisen suosiota.
Kristilliseen metafysiikkaan voit tutustua
suomenkielisestä artikkelista:
http://ujjf.blogit.fi/metafysiikka-ja-sen-kriitikot/
Tehtäviä
1. Keksi kymmenen kysymystä, joihin et osaa
vastata.
2. Etsi niihin vastaukset näistä oppikirjoista.
3. Onko sellaisia kysymyksiä, joihin ei edes
periaatteessa voi vastata?
4. Mitä tapahtui ennen kuin mitään oli
olemassa?
5. Onko olemassaoloa olemassa?
6. Voiko kaiken olemassaolo lakata?
7. Kumpi on helpompi laatia, lista
olemassaolevista vai lista
olemassaolemattomista?
8. Opettele sana "ontologia".
Jotkut kysymykset ovat hyvin huonosti muotoiltuja.
Jotkut kysymykset perustuvat inhimillisen kielen
luonteen väärin käsittämiseen.
Jos valmistaudut ylioppilaskirjoituksiin, opettele
metafysiikkakeskustelu tai ainakin edellä oleva
metafysiikan historia.
Ylioppilastutkintolautakunta tulee
todennäköisesti tulevaisuudessakin
kysymään mielipidettäsi
metafysiikasta.
Esimerkkinä keskustelusta olkoon seuraava
ylioppilastehtävän (1996) pisteytys:
Mitä filosofinen metafysiikka on, ja
mitä tietoa se voi meille antaa?
Metafysiikassa tutkitaan olevaisen
varsinaista olemusta, todellisuuden
yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja
luonnetta. Se on pyrkimystä vastaamaan
mm. kysymyksiin Mitä tosioleva on
sinänsä? - Onko fyysisen maailman
takana jotain? - Onko olevalla tarkoitus
tai päämäärä? Kuvaavia esimerkkejä
löytyy Platonilta, Spinozalta tai
Leibnitzilta. Metafysiikan teoriat on
tapana jakaa perusaineksen lukumäärien
140/345
ja laatujen mukaan.
Metafysiikka pyrkii antamaan meille
edellä kuvan yleiskäsityksen
olemassaolevasta. Ilmeisesti tuo käsitys
ei kuitenkaan ole testattavissa
kokeellisen tieteen koejärjestelyin. Siksi
on usein sanottu, että metafysiikka ei
anna mitään tietoa. Tämä on myös
hyväksyttävä vastaus. Toisaalta voimme
kuvitella hyvin naturalistisen
metafysiikan, joka olisi hyvin lähellä
tieteiden lähestymistapaa maailmaan.
Siveyttä (moraalia), lakeja ja jopa politiikkaa
koskevissa keskusteluissa tulee yhä uudelleen ja
uudelleen esille kysymys vapaasta tahdosta.
Monilla ihmistä alemmilla eläimillä (mutta ei
kaikilla) vietit ja vaistot määräävät käyttäytymistä.
Eläimet voivat oppia uusia käyttäytymismuotoja,
mutta nämä uudet tavat ovat usein konemaisia, eikä
vapaasta tahdosta voida useimmilla eläimillä puhua.
Ihmisen (ja eräiden älykkäiden eläinten) vapaa tahto
perustuu kykyyn ajatella. Ajatteleva eläin voi
verrata erilaisia valintamahdollisuuksia ja valita
niistä tuntien tehneensä vapaan valinnan.
Näissä opintoaineistoissa on käsitelty yllä olevia
aiheita ilman mainintaa siitä, että ne kuuluvat
metafysiikkaan. Ne, jotka tuntevat tarvetta
enempään metafysiikkaan lukekoot Jutin em. kirjan.
Tehtäviä
1. Miten suomalaiset filosofit (siis filosofian
tohtorit) puolustelevat käsitteen metafysiikka
käyttöä?
2. Millä tavalla eroaisivat sellainen filosofia,
joka ei käytä sanaa "metafysiikka" ja
sellainen filosofia, joka käyttää sanaa
"metafysiikka"?
3. Mitkä aatteelliset syyt lisäävät sanan
"metafysiikka" käyttöä?
Vapaus ja
välttämättömyys
Mitä vapaa tahto tarkoittaa
Tietotekniikkayhtiö Oraclen pääomistajan Larry
Ellisonin hyvipursi.
Käytännön elämässä eri ihmisten
valintamahdollisuudet saattavat olla hyvin erilaiset.
Sotilasdiktatuurin (diktaattori = sanelija) vankilassa
viruvalla henkilöllä saattaa olla varsin vähän
valintamahdollisuuksia. Huvipurrella matkustavalla
miljonäärillä voi olla runsaasti
valintamahdollisuuksia.
Kuitenkin ollaan varsin yksimielisiä siitä, että
ihmisellä on vapaa tahto, jota hän myös käyttää, jos
hänelle annetaan mahdollisuus valita.
Tehtäviä
1. Mistä vuosituhansia jatkunut keskustelu
vapaasta tahdosta johtuu?
2. Mistä johtuu, että poliitikot ja rikkaat
ihmiset, joilla on mahdollisuus valita,
kysyvät neuvoja tähdistä ennustajilta?
3. Milloin kolikon ilmaan heittäminen on hyvä
ratkaisu?
Filosofiassa vapaalla tahdolla
tarkoitetaan toimijan mahdollisuutta
tehdä tietynlaisista rajoituksista vapaita
päätöksiä.
4. Mitä tapahtui Steven Jobsin huvipurrelle sen
jälkeen, kun mies kuoli?
141/345
Älykkäiden eläinten
valintamahdollisuudet
Tärkein urospaviaanien kuolinsyy on toinen
urospaviaani.
Melkein puolet paviaanien hyökkäävyydestä on niin
sanottua siirtymähyökkäävyyttä. Iso uros häviää
taistelun, ajaa takaa alempiarvoisempaa urosta, joka
pudottaa aikuisen naaraan puusta, joka puolestaan
puree nuorta naarasta, joka läimäyttää poikasta –
kaikki 15 sekunnin sisällä.
Nämä ovat eläimiä, jotka asioiden mennessä
huonosti löytävät toisen eläimen, joka saa tuntea
Robert Sapolsky.
seuraukset. Tämä tietenkin aiheuttaa voimakasta
stressiä eläimille, sillä paviaani voi minä hetkenä
Robert Sapolsky on kuvannut, mitkä ovat
hyvänsä rauhallisesti istuessaan, täysin
laumaelämän kielteiset puolet. Sapolsky tarkkaili ja ennustamatta, täysin odottamatta, joutua toisen
tutki paviaaneja savannilla ja niiden stressiä.
paviaanin väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi.
Stressiä niillä oli. Kasvisruokaa syövät, jatkuvasti
Tämä luo äärimmäisen stressaavan tilanteen.
liikkuvat ja laihat paviaanit kärsivät stressin
seurauksena mm. sydäntaudeista.
Alemmalla tasolla olevat paviaanit erittävät koko
Stressi voidaan määritellä ympäristön yksilöön
kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi
vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin.
ajan liikaa stressihormoneja kuten kortisolia.
Ylemmällä tasolla sitä eritetään vähemmän, ja kun
stressaava tilanne tulee, ne aiheuttavat nopeammin
tason nousun, ja vastaavasti taso laskee nopeammin
kriisin mentyä ohitse.
Sosiaalinen ja psykologinen stressi johtuu muista
paviaaneista. Niiltä kuluu 3 – 4 tuntia päivässä
ravintonsa hankkimiseen, loppu päivä kuluu toisten
Kun olet alemmanarvoinen paviaani, niin elämäsi
kiusaamiseen. Toisten kiusaamisessa ne ovat erittäin
on stressaavampaa. Jos olet alemmanarvoinen
hyviä.
paviaani, ja olet käyttänyt kaksikymmentä minuuttia
syötävän juuren kaivamiseksi maasta, kuka tahansa
Sosiaalinen arvojärjestys tärkeä. Se määrittelee
voi tulla ja ottaa sen sinulta. Ei mitään
kenen kanssa parittelet, kuka raaputtaa selkääsi,
ennustettavuutta.
kuka puhdistaa turkkisi loiseläimistä, kuka saa
parhaan ravinnon, kuka saa lihaa, kun jokin eläin on
Tehtäviä
saatu saaliiksi, kuka saa istua varjoisimmassa
paikassa helteellä, kuka puun korkeimmalla ja
1. Onko paviaanilauman johtaja vapaa?
turvallisimmilla kohdalla leijonan uhatessa.
2. Mitä paviaanien piirteitä esiintyy
Arvoasteikon keskivaiheilla oleva paviaani, joka on
koko aamun vaaninut impalaa ja on juuri alkamassa
syömään sitä saadakseen kolmen päivän
proteiiniannoksen, kun lauman ykkösasemassa
oleva uros tulee ja kävelee impala mukanaan pois,
ilman mitään taistelua, ilman mitään uhkailua,
arvojärjestys riittää.
presidentinvaaleissa?
3. Kuka Yhdysvaltain presidenteista muistutti
eniten simpanssia?
142/345
Lainalaisuusoppi (determinismi)
ja satunnaisuusoppi
(indeterminismi)
Jos kaikki tapahtuu ankarasti luonnonlakien
mukaan, esimerkiksi jumalien rukoileminen on
turhaa, mikään jumala ei muuta tapahtumien
kulkua. Ihminen ei ole vastuussa jumalan tahdon
rikkomisesta (synnistä) koska hän ei olisi voinut
toimia toisin, luonnonlakien vastaisesti.
Kaaoksella (muinaiskreikaksi Χάος) tarkoitetaan
epäjärjestystä, sekasortoa. Kaaosteoriat tutkivat
kuitenkin sellaisia täysin lainalaisia ilmiöitä, joita
on vaikea ennustaa.
Pohjimmaltaan kyse on kahden kilpailevan
ajatussuunnan, lainalaisuusopin (determinismin) ja
satunnaisuusopin (indeterminismin) välisestä
kiistasta.
Sana determinismi johtuu latinankielen sanasta
"determinare", joka tarkoittaa määräämistä tai
rajoittamista. Lainalaisuusoppi (determinismi) on
ajatussuunta, jonka mukaan kaikki tapahtumat ovat
luonnon säännönmukaisuuksien (luonnonlakien)
määräämiä. Usein lainalaisuusoppiin
(determinismiin) liitetään myös ajatus, jonka
mukaan kaikella on syynsä.
Isaac Newton.
Isaac Newtonin fysiikka oli lainalainen
(deterministinen).
Newtonin tutkimusmeneteömästä käytetään usein
nimitystä luonnontieteellinen menetelmä. Newton
loi kokeelliseen tutkimukseen perustuvan päättelyn
avulla matemaattisen teorian, jonka avulla
mittaustuloksista johdetaan yksinkertaisia
perusoletuksia sekä ennustetaan uusia ilmiöitä.
Satunnaisuusoppi (indeterminismi) on
determinismin vastakohta, se väittää, että on myös
sellaisia tapahtumia, jotka eivät ole luonnonlakien
alaisia tai joilla ei ole luonnollista syytä.
Poikkeuksia luonnonlakeihin haluavat tietysti ne,
jotka uskovat yliluonnolliseen. Satunnaisopin
(indeterminismin) ja lainalaisuusopin
(determinismin) välinen kiista on siis alun perin
ollut uskonnon ja tutkimuksen todellisuuskäsityksen
välinen kiista.
Galileo Galilei.
Samaa periaatetta oli käyttänyt Galileo Galilei jo
aiemmin tutkimuksissaan. Newtonin ohje oli
Hypotheses non fingo, "en tee oletuksia". Tämä
tarkoittaa käytännössä sitä, että hänen käsityksensä
perustuivat kokeellisiin tuloksiin ja vain niihin.
143/345
Newtonin ja Galilein käyttämä menetelmä on
myöhemmin muuttanut sekä maailmaa että
todellisuuskäsitystä.
seuraisi vapaa tahto. Myös tämä on virhepäätelmä.
Ajattelu ei ole alkeishiukkasten pomppimista,
vaan sähkökemiallista toimintaa.
Myöhemmin Newton kirjoitti, että luonnontieteiden Kemiallinen toiminta tapahtuu alkeishiukkasia
perusperiaatteet ovat
paljon suurempien hiukkasten, molekyylien,
”luonnon kehyksien ja toiminnan löytäminen, sen
piirissä, eikä yksittäisen alkeishiukkasen
pelkistäminen yleisiksi säännöiksi ja laeiksi, näiden
pomppiminen vaikuta kemiallisten tapahtumien
sääntöjen kokeellinen todentaminen ja siten syiden ja lainalaisuuteen sitä eikä tätä.
seurauksien johtaminen”.
Toisaalta satunnaisopin kannattajat (indeterministit)
Luonnontieteellisestä menetelmästä tuli valistusajan ovat väittäneet, että tahdon vapaudesta seuraisi
keskeisimpiä periaatteita
satunnaisoppi (indeterminismi). Myös tämän käsitys
on virhepäätelmä.
Tehtäviä
1. Miksi peruskoulussa tehdään
luonnontieteellisiä kokeita?
2. Miksi lukiossa ei tehdä luonnontieteellisiä
kokeita?
3. Mistä johtuu, että monet täysin
deterministiset tapahtumat näyttävät
ihmisistä satunnaisilta?
4. Millä tavalla pimeä aine otetaan huomioon
kvanttimekaniikassa?
5. Millä tavalla pimeä energia otetaan
huomioon kvanttimekaniikassa?
Siitä, milloin teko perustuu vapaaseen tahtoon, on
paljon erimielisyyttä.
Eräs arvosteluperuste sille, että teko perustuu
vapaaseen tahtoon, on seuraava:
1. suorittaja olisi voinut jättää teon tekemättä,
jos hän olisi niin halunnut ja
2. tekoa ei ole tehty "suuremman pahan
välttämiseksi", ts. painostuksen alaisena.
Päteekö satunnaisoppi
(indeterminismi) fysiikassa?
Karkeistus
Mikroskoopilla otettu kuva ihmisen hiuksesta.
On väitetty, että alkeishiukkasia tutkiva fysiikka
(kvanttifysiikka) olisi todistanut satunnaisuusopin
(indeterminismin) oikeaksi. Näin ovat väittäneet
usein ne, jotka ovat halunneet asettua uskonnon
puolelle tai ne, jotka eivät ole perehtyneet fysiikan
peruskäsitteisiin.
Satunnaisuusopin kannattajat (indeterministit)
sotkevat ennustettavuuden (joka on inhimillistä
ennustettavuutta) ja lainalaisuuden (joka on
todellisuutta, josta ihmisellä on vain karkeistettu
käsitys).
Satunnaisopin kannattajat (indeterministit) ovat
toisaalta väittäneet, että alkeishiukkasfysiikan
eräiden ilmiöiden ennustettavuuden puuttumisesta
Kun esimerkiksi äänestäjä suljetussa
lippuäänestyksessä antaa äänensä, hänen voidaan
sanoa valitsevansa vapaasti ehdokaslistan puitteissa,
vaikka olisikin odotettavissa ja ennustettavissa, sen
perusteella, mitä äänestäjästä tiedetään, ketä hän
äänestää. Vaikka äänestäjä on luonnon
säännönmukaisuuksien (lakien) alainen, hän valitsee
vapaasti.
Satunnaisopin kannattajat (indeterministit)
tarkoittavat tahdon vapaudella jotain muuta kuin
tällä käsitteeltä yleensä ymmärretään. Satunnaisopin
kannattajien (indeterministien) mukaan tahto on
vapaa vain silloin, kun se on vapaa luonnon
säännönmukaisuuksistakin (laeistakin).
Siveyden (moraalin) kannalta voisi olla
mielenkiintoista tutkia sitä, mitä seurauksia luonnon
säännönmukaisuuksista (laeista) vapaalla tahdolla
olisi, mutta tässä meidän on tyydyttävä aivan
144/345
tavalliseen tahdonvapauteen, siis sellaiseen
tahdonvapauteen, joka on vapautta valita
normaalien luonnon säännönmukaisuuksien (lakien)
vallitessa.
Säännönmukaisuus
(lainalaisuus, determinismi) ja
inhimillinen vapaus
Kumpi on tosi, lainalaisuusoppi
(deterministi) vai
satunnaisuusoppi
(indeterministi)?
Ihmiskunnalle lainalaisuuden (determinismin)
keksiminen merkitsi vapauden alkua. Sen
tietäminen, miten tapahtuma sattuu, merkitsee
herruutta tapahtuman suhteen. Voima, joka käskee,
voidaan muuttaa voimaksi, joka palvelee
inhimillisiä tarkoitusperiä.
Menestyvä ihmisyhteiskunta käyttää
todellisuustutkimuksen (tieteen)
säännönmukaisuuksia (lakeja) sellaisten päämäärien
saavuttamiseksi, jotka ovat syntyneet yksilön tai
Tämän väitteen he ovat oppineet hiukkasfyysikoilta, ryhmän valinnan vapauden tuloksena. Jokainen
jotka käyttävät tilastollisia sääntöjä
kone, mutkikkaimmat tietokoneet mukaan lukien,
alkeishiukkasfysiikassa. Melkein kaikki fyysikot
on ihmisen luomaa säännönmukaisuutta
ovat nykyään satunnaisopin kannattajia
(lainalaisuutta, determinismiä).
(indeterministejä).
Filosofit ovat nykyään varsin yleisesti sitä mieltä,
että satunnaisoppi (indeterminismi) on tosi ja
lainalaisuusoppi (determinismi) on epätosi.
Sen osoittaminen, onko hiukkasfysiikka
pohjimmiltaan lainalainen vai satunnainen, ei ole
nykyisellä tekniikalla mahdollista.
Itse asiassa tämän kysymyksen
ratkaiseminen lienee myös
periaatteessa mahdoton.
Tämä kysymys kannattaa siirtää metafysiikkaan.
Lihavoidussa kappaleessa oleva asia
pitäisi tietysti käsitellä tässä oppikirjassa
perinpohjaisesti, koska on luultavaa, että
asiaan pinnallisesti perehtynyt opettaja
pitää sitä virheellisenä. Valitettavasti
näille oppikirkoille on käytännöllisistä
syistä asetettava jokin kokoraja.
Tehtäviä
Tietysti luonnon säännönmukaisuudet (lait)
asettavat valinnan vapaudelle myös rajoituksia.
Esimerkiksi tuli on "hyvä renki mutta huono isäntä"
kuten vanha sananlasku sanoo. Mutta nämä
rajoitukset on pakko myöntää yhtä hyvin
satunnaisopin kannattajan (indeterministin) kuin
säännönmukaisuuden (lainalaisuuden
kannattajankin, deterministin).
Tehtäviä
1. Missä määrin sinä pystyt käyttämään
vapauttasi valita?
1. Voiko suomalainen oikeasti valita
2. Lisääntyisikö vapautesi, jos voittaisit 20
asuinpaikkansa?
miljoonaa euroa lotossa?
2. Voiko suomalainen oikeasti valita
3. Kuinka paljon rahaa tarvitsisit, jotta sinulla
ammattinsa?
olisi vapaus valita, lähdetkö
3. Voiko suomalainen oikeasti valita
avaruuslennolle?
aviopuolisonsa?
4. Voidaanko hiukkasten interferenssi selittää,
4. Mistä syystä perustuslakiin on kirjattu suuri
jos oletetaan, että valon nopeus ei olekaan
määrä sellaisia oikeuksia, jotka eivät
suurin nopeus?
käytännössä toteudu?
5. Miten interferenssi voidaan selittää, jos
5. Onko edes mahdollista toteuttaa
oletetaan, että valo on aaltoliikettä pimeässä
suomalaisten perusoikeudet tasapuolisesti?
aineessa?
145/345
Siveellinen vastuunalaisuus
Väkivaltaisuuden taustalta ei löydy kaiken selittävää
yksittäistä geenivirhettä, selviää laajasta
tutkimushankkeesta.
Jotta määrätty teko voisi herättää sitä siveellistä
(moraalista) paheksumista tai hyväksymistä, joka
Muun muassa Itä-Suomen yliopisto on mukana
kuuluu tähän arvostamiseen, on, että kyseessä
olevaa henkilöä pidetään siveellisesti (moraalisesti) tutkimuksessa, jossa selvitetään
väkivaltarikollisuuteen altistavien geenivirheiden
vastuunalaisena teostaan.
merkitystä. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto,
Rikollinen tuomitaan yleensä vain silloin, kun häntä Tukholman Karoliininen instituutti,
voidaan pitää täysin syyntakeisena. Arkikieltä
Rikosseuraamuslaitos ja Iso-Britanniassa toimiva
käyttäen tämä tarkoittaa sitä, että hän on tehnyt
geenitutkimuslaitos Sanger Institute.
rikoksen vapaalla tahdolla.
Jollei sellaista vapaata tahtoa oleteta, tuntuu
mahdottomalta leimata häntä siveellisesti
(moraalisesti) vastuunalaiseksi teostaan.
Professori Jari Tiihonen.
Tehtäviä
1. Kummassa on helpompi olla, vankilassa vai
mielisairaalan suljetulla osastolla?
2. Onko oikein rangaista nälkää näkevää
ihmistä siitä, että hän varastaa ruokaa?
Äskettäin 25 senttiä varastanut henkilö
joutui vankilaan.
3. Mitkä ovat ihmiskaupan todelliset syyt?
Rikollisuustaipumuksen
periytyvyydestä
Tutkimus: Väkivalta ei selity yhdellä
geenillä
YLE Uutiset 20.12.2012
Geeni eli perintötekijä on biologisen
informaation yksikkö, joka on
tallentunut DNA:n tai RNA:n
nukleiinihappoihin. Geeni voi
esimerkiksi sisältää rakennusohjeet
tietylle valkuaisaineelle (proteiinille).
Näin geenien toiminta vaikuttaa
perimmäisellä tavalla kaikkien eliöiden
ulkoasuun ja ominaisuuksiin, joita myös
ympäristötekijät muokkaavat.
Väkivaltarikollisuuden taustalla on jo aiemmin
arveltu olevan geenivirheitä. Itä-Suomen yliopiston
professori Jari Tiihosen mukaan myös nyt
tehtävässä tutkimuksessa on löydetty viitteitä
väkivaltageeneistä. Ne eivät kuitenkaan selitä kuin
pienen osan väkivaltarikoksista.
- On olemassa paljon eri geenejä, jotka kukin
selittävät pienen siivun, maksimissaan muutaman
prosentin kukin. Yhtä "väkivaltageeniä" ei löydy,
Tiihonen sanoo.
Kaksi vuotta kestänyt tutkimus jatkuu vielä, ja siinä
selvitetään muun muassa sitä, mikä osuus on
päihderiippuvuuteen ja yleiseen epäsosiaalisuuteen
altistavilla geenivirheillä.
Professori Jari Tiihosen mukaan tutkimus on laajin
maailmassa tähän asti tehty selvitys geenivirheiden
ja väkivaltarikollisuuden yhteydestä. Ensimmäisiä
julkaisuja laajasta yhteistutkimuksesta on
odotettavissa vuoden 2013 aikana.
Tutkimuksessa saaduista alustavista havainnoista
kertoi ensimmäisenä Itä-Suomen yliopiston
sidosryhmälehti Saima.
Syyllisyys, ympäristö ja
perintötekijät (geenit)
Voidaan esimerkiksi väittää, että pahat
luonteenominaisuudet ovat seurausta ympäröivästä
146/345
yhteiskunnasta ja perintötekijöistä. Jos ihminen on
perinyt vanhemmiltaan hyviä taipumuksia, hänellä
on paremmat mahdollisuudet kehittyä hyväksi
ihmiseksi kuin sillä, joka on perinyt huonoja
taipumuksia.
samanlaista siveellistä (moraalista) paheksumista
kuin vastaavat terveen ihmisen teot.
Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa on teloitettu
kehitysvammaisia.
Se kasvatus, jota lapsi saa kodissaan, saattaa olla
omiaan tekemään hänet rikolliseksi tai huonoksi
ihmiseksi. Samoin se ympäristö, jossa hän joutuu
elämään, voi vaikuttaa hänen kehittymiseensä
rikolliseksi.
Varsinkin suurkaupunkien sosiaaliset olot ovat
olleet omiaan tekemään vähävaraisten ihmisten
lapsista rikollisia. Voimmeko moittia tällaisia
ihmisiä siitä, että he ovat meidän yhteiskuntamme
normien mukaan pahoja?
Jos rikos on normaali-ihmisen vapaan harkinnan
tulos, se aiheuttaa siveellistä (moraalista)
paheksumista aivan riippumatta siitä, miten tekijän
tahto on tullut pahaksi. Tästä voidaan päätellä, että
siveellistä (moraalista) suuttumusta tuntee yhtä
hyvin säännönmukaisuuden (lainalaisuuden)
kannattaja (deterministi) kuin satunnaisuusopin
kannattajakin (indeterministi).
Tässä kysymyksessä on usein sekoitettu
säännönmukaisuus (lainalaisuus, determinismi) ja
kohtalonusko (fatalismi, vrt. islam). Tämä
käsitteiden hämmennys on ollut ominainen, ei
ainoastaan kansanomaiselle käsitykselle, vaan myös
filosofeille.
Kun rikollisia arvostellaan, syyllistytään varmasti
usein epäoikeudenmukaisuuksiin. Usein rikollisten
ankarasta tuomitsemisesta tehdään poliittinen
kysymys, ja jos kansan mieliala kannattaa
rikollisten ankaraa rankaisemista, ne puolueet
Tehtäviä
menestyvät, jotka ovat olleet ankaran lainsäädännön
1. Mitä mieltä olet siitä, että Suomen korkein
kannalla.
siveellisten asioiden päätäjä on eduskunta?
Esimerkiksi Suomessa rikollisten rankaiseminen on
2. Mitä mieltä olet ihmisten teloittamisesta?
ollut paljon ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa.
3. Mitä mieltä olet avionrikkojien
Meidän sekä suhteellinen että todellinen
kivittämisestä?
vankimäärämme on usein ylittänyt muiden
pohjoismaiden vastaavat.
Toisaalta voidaan todeta, että usein näissä
tarkasteluissa pakko on sekoitettu syyn ja
seurauksen suhteeseen (lakiin). Siveellinen
(moraalinen) arvostaminen kohdistuu mm. yksilön
tahtoon, johon ulkoinen toiminta viittaa.
Siveellinen (moraalinen) hyväksyminen tai
paheksuminen syntyy silloin, kun tekoa pidetään
todellisen tahdon ilmauksena, siis sellaisen tahdon,
johon ulkoinen tai sisäinen pakko ei ole vaikuttanut.
Esimerkiksi mielisairaan teot eivät herätä
147/345
Tietoa ja tietämistä
koskevia
peruskäsityksiä ja
niiden suhde tieteellisiin
ja arkisiin käsityksiin
Väitetieto
Tietoa, joka voidaan ilmaista
väitelauseiden avulla, kutsutaan
väitetiedoksi. Väitetietoa ei voida
määritellä osaamisen avulla.
Lauseita, jotka ovat joko tosia tai
epätosia, kutsutaan väitelauseiksi eli
propositioiksi.
Oikea vastaaminen (osaaminen esimerkiksi
koulussa) ei välttämättä merkitse tietämistä,
esimerkiksi oppilas on saattanut arvata oikean
vastauksen.
Pelkkä vakuuttuneisuus tai usko jonkin väitteen
totuudesta ei takaa että väite on tietoa. Jos väite on
perusteltu, on mahdollista, että se on tietoa.
Myös perustelut saattavat olla virheellisiä. Tästä
syystä perustelutkaan eivät takaa sitä, että väite on
tietoa. Jotta väite olisi tietoa, sen on oltava tosi.
Jos joku arvaa oikein, tietääkö hän asian? Jos
henkilö ei tunne toden väitteen perusteluja, hän ei
tiedä asiaa.
Tehtäviä
1. Mitkä tämän oppikirjan lauseista ovat
väitetietoa (propositioita)?
2. Mitkä tämän kirjan lauseet ovat mielestäsi
tosia?
3. Mitkä tämän kirjan lauseista ovat epätosia?
4. Mitkä tämän kirjan lauseista eivät ole
väitelauseita?
5. Kannattaako ylioppilaskirjoituksissa esittää
tosia vai epätosia väitelauseita?
6. Miten voit saada selville sen, millaisia
lauseita ylioppilaskirjoituksissa kannattaa
esittää?
Tiedon ja informaation ero
Vaikka ei voitaisi sanoa sitä, sisältääkö jokin
merkkijono, ääni, kuva jne. tietoa, siinä voi olla
informaatiota. Usein puhe tiedosta voidaan korvata
puheella informaatiosta. Sen sijaan, että kysymme
toiselta ihmiseltä, tietääkö hän jonkin asian,
voimme kysyä, onko hänellä asiasta informaatiota
tai onko hänellä asiasta henkilökohtainen käsitys
(mielipide). Sen sijaan, että puhutaan uudesta
tiedosta, voitaisiin puhua uusista tutkimustuloksista,
joihin tietysti tulee suhtautua aina arviovasti.
Puhtaan teknisesti informaatio on
jotain, joka voidaan tulkita viestiksi.
Viesti on jotain, jota voidaan käyttää
informaation välittämiseen.
Kuten huomaat, yllä olevat määritelmät
ovat kehämäisiä. Ne ivät ole kuitenkaan
kehäpäätelmiä vaan ne lisäävät
informaatiota käsitteestä informaatio.
Vaikka totuudesta puhuttaisiin tämän kielenkäytön
mukaan harvoin, niin tahallista virheellisen
informaation levittämistä voitaisiin edelleen sanoa
valehtelemiseksi ja vankasti kokeelliseen
tutkimukseen perustuvaa informaatiota voitaisiin
pitää käytännössä totena.
148/345
Tehtäviä
1. Keksi viisi merkkijonoa, jotka eivät sisällä
informaatiota.
2. Keksi viisi merkkijonoa, jotka sisältävät
merkityksetöntä informaatiota.
3. Keksi viisi merkkijonoa, jotka sisältävät
tärkeää informaatiota.
Tiedon määritelmä
Klassinen tiedon määritelmä oli pitkään suosittu,
kunnes Edmund Gettier vuonna 1963 julkaisi
artikkelin "Is Justified True Belief Knowledge?"
(=onko oikeutettu tosi uskomus tietoa).
Hän osoitti (länsimaiden ihmisten mielestä) kahden
vastaesimerkin avulla, että tosi ja oikeutettu
uskomus ei aina ole tietoa.
Perinteisessä määritelmässä esitetyt kolme ehtoa
Klassinen väitetiedon määritelmä sanoo, että tieto eivät voi olla riittävät tiedon ehdot: ne voivat olla
on hyvin perusteltu, tosi väite.
täytetyt ilman, että henkilö tietää.
Kaikkein vanhimmassa muodossaan (Platon)
klassinen tiedon määritelmä kuuluu:
1. vastaesimerkki
Tieto on:
Oletetaan, että Smith ja Jones ovat hakeneet erästä
työpaikkaa sekä että Smithillä on hyvät perusteet
uskoa seuraavaan väitteeseen:
(i) hyvin perusteltu
(ii) tosi
(iii) uskomus
Heikko tiedon määritelmä vaatii vain sen, että
tieto on tosi. Heikkoa tiedon määritelmää käyttää
mm. Alvin Goldman kirjassaan Knowledge in a
Social World (1999).
Tehtäviä
1. Voisiko heikolla tiedon määritelmällä tulla
toimeen?
2. Jos hyväksytään heikko tiedon määritelmä,
onko sana "totuus" tarpeellinen?
3. Jos sanaa "totuus" ei määritellä ollenkaan,
voidaanko sana "tieto" määritellä?
Gettierin vastaesimerkit
(q) Jones saa paikan, ja Jonesilla on
kymmenen kolikkoa taskussaan. Hän on
esimerkiksi kuullut yrityksen pääjohtajalta,
että Jones lopulta valitaan, ja hän on itse
laskenut kymmenen minuuttia sitten Jonesin
taskussa olevat kolikot. Väitteestä q seuraa
loogisesti (deduktiivisesti) väite p:
(p) Paikan saavalla miehellä on kymmenen
kolikkoa taskussaan.
Oletetaan nyt, että Smith ymmärtää tämän loogisen
seuraussuhteen ja uskoo että p sen perusteella että q.
Tässä tapauksessa Smith on selvästi oikeutettu
uskomaan että p.
Edmund Gettier.
Edmund Gettierin vuonna 1963 (nimeä ja
vuosilukua ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa)
esittämät esimerkit ovat herättäneet vilkkaan
keskustelun siitä, miten klassisen tiedon
määritelmää pitäisi parantaa.
Kuvitellaan kuitenkin, että jostakin Smithille
tuntemattomasta syystä hän itse saakin paikan
Jonesin sijasta ja että tietämättään hänellä itsellään
sattuu olemaan kymmenen kolikkoa taskussaan.
Tässä tapauksessa voimme sanoa, että
(1) p on tosi,
(2) Smith uskoo että p ja
149/345
(3) Smith on oikeutettu uskomaan että p,
mutta hän ei kuitenkaan tiedä että p. On
pelkkä sattuma, että hän on tässä oikeassa.
2. vastaesimerkki
Oletetaan, että Smithillä on hyvät perusteet uskoa
seuraavaan väitteeseen:
Perinteistä määritelmää on yritetty korjata ja
korjausehdotuksille on esitetty yhä uusia
vastaesimerkkejä.
Yksimielisyyttä oikeasta tiedon määritelmästä ei
edelleenkään ole.
Vastaväitteitä Gettierin vastaesimerkeille
Eri puolilla maailmaa käsitteet ymmärretään eri
tavoin
(q) Jones omistaa Fordin.
Smithin perusteina voisivat olla muun muassa se,
että Jones on aina - niin kauan kuin Smith kykenee
muistamaan - omistanut Fordin, ja se, että Jones on
juuri antanut hänelle kyydin Fordilla.
Kuvitellaan nyt, että Smithillä on toinen ystävä
Kun aasialaisille esitettiin Gettierin väitteet,
Brown, jonka olinpaikasta hän on täysin tietämätön. enemmistö ihmisistä ei pitänyt niitä ollenkaan
Hän valitsee täysin satunnaisesti paikan Barcelona ongelmallisina.
ja muodostaa seuraavan väitteen:
Kun väitteet esitettiin länsimaisille ihmisille, he
(p) Jones omistaa Fordin tai Brown on
pitivät niitä ongelmallisina.
Barcelonassa.
Tämä osoittaa, että jopa sellaiset perustavaa laatua
Tällöin p seuraa loogisesti q:stä.
olevat käsitteet kuin tieto saatetaan käsittää eri
puolilla maailmaa eri tavalla.
Kuvitellaan, että Smith huomaa tämän ja päättelee
p:hen tällä perusteella.
Tehtäviä
Kuvitellaan edelleen, että Jones ei omistakaan
Fordia ja että täysin Smithin tietämättä Brown
sattuu olemaan Barcelonassa.
Jos tämä pitää paikkansa, niin Smith ei tiedä että p,
vaikka
(1) p on tosi,
(2) Smith uskoo että p ja
(3) hän on oikeutettu uskomaan että p.
Gettierin lyhyt kirjoitus aiheutti valtavan ja yhä
paisuvan määrän asiaa käsittelevää kirjallisuutta.
1. Missä iässä lapsi oppii käsitteen "tietää"?
2. Mistä johtuu, että eri puolilla maailmaa
käsite "tieto" käsitetään eri tavalla?
3. Mistä johtuu, että käsitettä "totuus"
käytetään tarpeettoman paljon?
4. Mitä muita muotoja Gettierin paradoksille
voidaan antaa?
5. Onko Gettierin paradoksi paradoksi
ollenkaan?
Tiedon määritelmän
parannusyrityksiä
Klassista tiedon määritelmää on yritetty parantaa
esimerkiksi seuraavaksi:
150/345
Tieto on
1. väitelauseiden sisältämää merkityksellistä
(semanttista) informaatiota
2. joka täyttää perusteluehdon (i) ja
3. totuusehdon (ii).
Merkityksellisen (semanttisen)
informaatiokäsityksen mukaan lause on sitä
informatiivisempi, mitä enemmän se sulkee pois
ilmaisukielessä mahdollisia asiantiloja.
Jos lause ei sulje mitään mahdollisuutta pois, silloin
emme ole tulleet siitä yhtään viisaammaksi.
1. Vihollinen hyökkäsi aamun koitteessa.
2. Vihollinen hyökkäsi klo 5.32 pataljoonan
voimalla rintamalohkolla 5e.
Tehtäviä
Lause "Hän on nainen tai mies" ei sulje pois
kumpaakaan mahdollisuutta, joten sen
informatiivisuus on tässä suhteessa nolla (itse
asiassa lauseessa on edellytyksenä, että kyse on
ihmisestä).
Mutta jos lause sulkee joitain mahdollisuuksia pois,
niin silloin todennäköisyys oikeaan osumiseen
kasvaa ja epävarmuus asiasta vähenee.
1. Millä tavalla klassinen tiedon määritelmä
eroaa yllä esitetystä parannetusta tiedon
määritelmästä.
2. Mikä tiedon määritelmässä on mielestäsi
sellaista, mitä ei voida jättää pois?
3. Miten tieto eroaa informaatiosta (käytä
tarvittaessa Internetiä saadaksesi selville,
mitä on informaatio)?
4. Mitä tarkoittaa tietämys?
5. Mikä on tietokanta?
Tiedon oikeuttaminen
Oikeutusteoriat ovat tietoteoriassa käsityksiä, jotka
pyrkivät ymmärtämään väittämien tai käsitysten
oikeutusta.
Tällä tasolla ei oikeastaan vielä olla kiinnostuneita
siitä, onko todellisuutta kuvaava merkityksellinen
(semanttinen) informaatio totta vai ei; kiinnostuksen
Oikeutuksella tarkoitetaan niitä syitä, joiden vuoksi
kohteena on pikemmin kuvauskielen erottelukyky,
jollain on käsitys, tai selitystä, jonka perusteella
kuinka yksilöidysti kieli pystyy kuvaamaan
käsitys on tosi, tai kuvausta sille, kuinka joku
todellisuutta.
ajattelee tietävänsä sen mitä tietää.
Seuraavista lauseista jälkimmäinen on
merkityksellisesti (semanttisesti) informatiivisempi
ja tarkempi kuvaus, koska se sulkee enemmän pois
mahdollisia asiantiloja.
Esimerkiksi jos henkilö A esittää jonkin väitteen ja
henkilö B kyseenalaistaa sen, A:n olisi tarjottava
151/345
jokin oikeutus väitteelleen.
Eino Kailan tapaan.
Yleisesti oikeuttaminen liittyy moniin asioihin:
Oikeastaan sanat ”looginen empirismi” eivät
käsityksiin, tekoihin, tunteisiin, väitteisiin, lakeihin, tarkoita filosofiaa (vaikka Eino Kaila itse käytti
teorioihin jne.
virkansa puolesta käsitettä ”filosofia”) vaan
menetelmää todellisuuskäsityksen
Tietoteoria keskittyy käsityksiin. Tämä johtuu
muodostamiseksi. Loogisen empirismin mukaan
ennen kaikkea siitä, että perinteinen tiedon
todellisuuskäsityksen pitää (tämä on siis normi)
määritelmä määrittelee tiedon olevan ”hyvin
nojautua kokemukseen (empiria), olla ristiriidaton
perusteltu (oikeutettu) tosi käsitys”.
(käyttää logiikkaa eli johdonmukaista ajattelua) ja
mahdollisimman yksinkertainen.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
Tietääkö tietokone?
Tietääkö koira?
Tietääkö ihmisvauva?
Onko jokin väite tietoa pelkästään sen
perusteella, että väitteen esittäjä saa
ylipuhuttua kuulijansa?
5. Miksi ihmisen on vaikeaa tunnustaa
tulleensa huijatuksi?
Todellisuuskäsitys ja
totuus
Eino Kailan käsitteistö
Tehtäviä
1. Voidaanko edellisen kappaleen normeistä
tinkiä?
2. Miksi Eino Kailan käsityksistä ei enää
suomalaisessa filosofiassa juuri piitata?
3. Mitä haittaa oli siitä, että Eino Kaila kirjoitti
enimmäkseen saksaksi?
Todellisuuskäsitys ja
elämänkäsitys
Vuonna 1929 ilmestyi (Otavan kustantamana) Eino
Kailan teos ”Nykyinen maailmankäsitys”. Kirjan
nimi ei ole ”Nykyinen maailmankatsomus” vaan
”Nykyinen maailmankäsitys”. ”Käsitys” on
selkeämpi kuin ”katsomus”, koska ”käsitys” viittaa
suoraan inhimilliseen käsityskykyyn ja ihmisen
muodostamiin käsityksiin.
Myös ”elämänkatsomus” häviää, ja sen tilalle tulee
”elämänkäsitys”. Sanaa ”tieto” on syytä käyttää
huomattavan valikoidusti.
Eino Sakari Kaila.
Eino Sakari Kaila (1890–1958) toimi Turun
yliopiston ensimmäisenä filosofian professorina
1921–1930, Helsingin yliopiston teoreettisen
filosofian professorina 1930–1948 ja Suomen
Akatemian ensimmäisenä filosofijäsenenä
1948–1958. Eino Kaila kuului pappisukuun, ja
hänen isänsä Erkki Kaila oli arkkipiispa. Nimitys
”looginen empirismi” on Eino Kailan (saksan
kielellä) keksimä.
Eino Kaila käytti usein eri sanoja kuin esimerkiksi
nykyiset viralliset opetussuunnitelmat. Seuraavassa
on pohdittu sitä, miksi hän teki niin, ja sitä, miksi
olisi edelleen syytä jatkaa käsitteiden täsmentämistä
Eino Kailan sanassa ”maailmankäsitys” heijastuu
vanha maakeskeisyys, ja oppimateriaalien sanan
”maailmankatsomus” tilalle tulee vähitellen
”todellisuuskäsitys”.
152/345
Koska todellisuuskäsitys sisältää elämänkäsityksen,
käsitteiden alat muuttuvat aikaisemmista
päinvastaisiksi. Aikaisemmin on ajateltu, että
elämänkatsomus olisi laajempi kuin
maailmankatsomus, joka puolestaan olisi laajempi
kuin maailmankuva.
Inhimillinen tieto
Uudesta luokittelusta käsite ”maailmankuva” putoaa
tarpeettomana pois. ”Maailma” viittaa
maakeskeisyyteen ja ”kuva”
näköaistikeskeisyyteen.
Sanaa "käsitys" voidaan puolustaa myös sillä, että
Wienin piiri käytti englanniksi kirjoittamissaan
teksteissä sanaa "conception".
Englanninkielinen Wikipedia määrittellee sanan
"conception" seuraavasti:
Conception, or a concept, is an abstract idea or a
mental symbol.
Huomattakoon se kummallisuus, että englannin
kielen sana"concept" on latinaksi "informatio".
Tehtäviä
1. Miksi loogisen empirismin tutkijat käyttivät
Pertti Lindfors.
sanaa "conception" eli "käsitys" eivätkä
sanaa "katsomus" tai "näkemys"?
Eino Kailan ehkä kuuluisin teos ”Inhimillinen tieto”
2. Miltä kuulostaisi "todellisuuskatsomus"?
ilmestyi vuonna 1939. Pertti Lindfors ehdotti 1960
3. Miltä kuulostaisi "todellisuusnäkemys"?
-luvulla, että Eino Kailan ”Inhimillinen tieto” pitäisi
kirjoittaa uudelleen. Heikki Partanen teki sen
teoksellaan ”Kokonaisesitys filosofiasta”,
omakustanne 1997. Uudelleenkirjoitus on tehty
hyvin, mutta nimi on huono (Kokonaisesitys
filosofiasta). Nimen ”Inhimillinen tieto” osa
inhimillinen korostaa oikein sitä, että tieto, mitä se
sitten onkin, on inhimillisiä käsityksiä.
Pythagoras (569–475 eaa.) ei sanonut
itseään viisaaksi vaan viisauden
ystäväksi eli filosofiksi. Pythagoras
uskoi jumaliin, ja Pythagoraan mielestä
vain jumalat ovat viisaita. Ihmiset
voivat siis Pythagoraan mielestä
parhaimmillaan olla vain viisauden
ystäviä eli filosofeja. Oikeasti viisaita
olivat tietysti sofistit (=viisaat), mutta
sofistista tehtiin haukkumansana.
Looginen empirismi kannatti filosofiaksi kutsutun
”tieteen” lopettamista ja siinä olevien mahdollisesti
järjellisten osa-alueiden sulauttamista muihin
”tieteisiin”.
153/345
Muinaiskreikkalaiset pitivät sanaa
”filosofia” niin hienona, ettei se edes
käänny barbaarien kielille. Hyvänä
todisteena suomalaisten
barbaarisuudesta voidaan pitää sitä, ettei
sanaa ”filosofia” ei ole pystytty
suomentamaan.
3. Miten tekijä on pystynyt poistamaan sanan
"filosofia"?
4. Miksi Eino Kaila puhuu nimenomaan
inhimillisestä tiedosta eikä pelkästä tiedosta?
5. Voiko koira tietää asioita, joita hänen
isäntänsä ei tiedä?
Riittääkö heikko tiedon
määritelmä?
Latinan kielen sana ”scientia”, jonka
perusteella muihin kieliin on tehty sana
”tiede”, tarkoittaa tietoa tai taitoa. Sanan
”tieto” merkitys on kiistanalainen.
Uusimpien tutkimusten mukaan
länsimaiden ihmiset käsittävät sanan
”tieto” eri tavalla kuin itäaasialaiset.
Näissä oppikirjoissa käytetään ns.
heikkoa tiedon määritelmää. Väite on
tietoa, jos se on tosi.
Kolme viisasta apinaa itäisiltä mailta.
Tarkasti ottaen filosofia siis tarkoittaa viisauden
ystävyyttä. Sanan ”viisaus” merkityksestä ollaan
erimielisiä. Vaikka päästäisiin yksimielisyyteen
sanan ”viisaus” merkityksestä, ollaan varmasti eri
mieltä siitä, mikä on viisasta.
Vahvassa tiedon määritelmässä tiedon
pitää olla myös oikeutettua.
Valitettavasti ei ole päästy
minkäänlaiseen yksimielisyyteen siitä,
millä perusteilla inhimillinen tieto olisi
oikeutettua.
Oppikirjallisuudessa ”filosofi” -sanaa käytetään
usein arvonimenä. Tämän tittelin arvoa olisi syytä
pudottaa niin, ettei ainakaan väiteltäisi siitä, kuka on
filosofi. Tämän sanan poistaminen
oppimateriaaleista on yksinkertaista.
Tästä kirjasta sitä ei ole poistettu siitä syystä, että
kirjan sisältö kattaa lukion filosofian opetuksen
pakollisen kurssin asiat.
Useimmiten lauseen merkitys ei muutu mitenkään
siitä, että sanan ”filosofia” jättää pois. Joissain
paikoissa tämä sana voidaan korvata
täsmällisemmillä sanoilla kuten ”ajattelu”,
”käsitys”, ”ajatussuuntaus” jne.
Tehtäviä
1. Muuttuisiko tämä oppikirja sisällöltään
ollenkaan, jos sana "filosofia" vaihdettaisiin
yllä lueteltuihin ja eräisiin muihin suomen
kielen sanoihin.
2. Yritä etsiä sana "filosofia" tälle oppikirjalle
rinnakkaisesta elämänkatsomustiedon
Internet -aineistosta.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että ihmisillä on tapana
muuttaa kertomuksiaan?
2. Mistä johtuu, että ihmiset ymmärtävät
näkemänsä väärin?
3. Mistä johtuu, että ihmiset valehtelevat?
4. Mitä asioita tiedät varmasti?
5. Mistä asioista et tiedä mitään?
154/345
Käsitteen "tiede"
ongelmallisuus
Koska käsite ”tiede” on käsitteen ”tieto”
johdannainen, käsite ”tiede” on jo tästä syystä
ongelmallinen. Mielestäni käsitteestä ”tiede” pitäisi
kokonaan luopua. Se pitäisi korvata muilla sanoilla
kuten ”kokeellinen tutkimus”, ”matematiikka”,
”logiikka” jne..
3. Mitä hyötyä ja haittoja aiheutuisi siitä, että
sanaa "filosofia" lakattaisiin käyttämästä?
Siveyslauseiden suhteellisuus
Edvard Westermarck.
Tässä oppimateriaalissa kannatetaan käsitystä, jonka
mukaan siveyslauseet eivät ole tosia tai epätosia
Toinen tärkeä syy siihen, miksi käsitteestä ”tiede”
vaan niiden sitovuus on maltillisesti suhteellinen.
pitäisi luopua, on se, ettei rajan vedossa ”tieteen” ja
Tätä käsitystä ovat Suomessa edustaneet mm.
”valetieteen” eli ”näennäistieteen” välillä ei ole
Edvard Westermarck ja huhujen mukaan myös
löydetty yksimielisyyttä. Looginen empirismi yritti
Ilkka Niiniluoto.
saada voimaan jonkinlaiset normit tätä rajanvetoa
varten, mutta ”tieteen” papisto kielsi loogisen
Tämän käytännön tarkoituksena on rajoittaa sanan
empirismin.
"totuus" liiallista käyttöä.
Kolmas tärkeä syy siihen, miksi käsitteestä ”tiede”
pitäisi luopua, ovat monet yliopistojen merkilliset
tiedekunnat kuten jumaluusopillinen tiedekunta.
Jumaluusoppi on mielestäni ns. tieteistä
mielettömin, sillä se tutkii jotain, jota ei ole
olemassa.
Tämän kirjoittaja on myös sanonut, että
toiseksi mielettömin tiede on
kasvatustiede, sillä se tutkii sellaista,
mikä ei ole mahdollista.
Ristiriitojen välttämiseksi voidaan erottaa tieto ja
tietäminen. Niin sanotun heikon tiedon määritelmän
mukaan väite on tietoa, jos se on tosi. Vaikka väite
olisi tietoa, ei voida varmuudella sanoa, tietääkö
väitteen esittäjä sen.
Tehtäviä
1. Mitä hyötyä ja haittoja aiheutuisi siitä, että
sanaa "tiede" lakattaisiin käyttämästä?
2. Mitä hyötyä ja haittoja auheutuisi siitä, että
sanaa "teoria" lakattaisiin käyttämästä?
Todettakoon kertauksena, että osa
filosofeista pitää koko sanaa "totuus"
tarpeettomana (deflationismi)
Tehtäviä
1. Mistä syystä monet uskonnot pitävät omia
siveyskäsityksiään tosina?
2. Mistä johtuu, että eri uskontojen
siveyskäsitykset ovat keskenään
ristiriidassa?
3. Mitä haittaa olisi siitä, että siveyskäsityksiä
alettaisiin pitää tosina?
155/345
Ajatustunnesiveys
Tehtäviä
1. Onko puhdasta siveyden arvon kieltämistä
olemassa?
2. Millaista nihilismiä saattaa esiintyä
nuorisojengeissä?
3. Mitkä ovat siveyden hyödyt?
4. Mitkä ovat siveyden haitat?
5. Ovatko siveyden hyödyt suuremmat kuin
haitat?
6. Miten ihminen, joka ei tunnusta mitään
siveyttä käyttäytyisi?
7. Menestyisikö viimeksi mainittu henkilö
elämässään?
Ajatustunnesiveys (eettinen emotivismi) väittää,
että sellaiset lauseet kuin “epämuodostuneiden
lasten tappaminen on paha”, eivät ole muuta kuin
ilmauksia lausujansa ajatustunteista (emootioista).
Ajatustunnesiveyden mukaan siveyslauset voidaan
kääntää yksilön mielenilmauksiksi kuten “en pidä
epämuodostuneiden lasten tappamisesta”.
Emootio on jotain, mikä sisältää sekä
ajatuksen että tunteen. Emootion
määritelmästä ei vallitse mitään
yksimielisyyttä. Eri käsityksiä
emootioista löydät englanniksi
napauttamalla tästä.
Tehtäviä
1. Missä määrin ihmisen emootiot vaikuttavat
hänen siveelliseen käyttäytymiseensä?
2. Mitä haittaa siveelliselle käyttäytymiselle on
emootioista?
3. Mitä hyötyä siveelliselle käyttäytymiselle on
emootioista?
Siveyden arvon kieltäminen
(nihilismi)
Tämän käsityksen mukaan (latinankielen “nihil” =
ei mitään) kaikki siveysarvot ovat yhtä hyviä tai
pahoja.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että hyvää ei
voida erottaa pahasta, mikään ei oikeastaan ole
hyvää tai pahaa.
Voidaan sanoa, että tämän siveyden ainoa arvo on
muiden arvojen kieltäminen.
Käsitteellisen ja
kokemuksellisen suhde
tiedon muodostumisessa
Käsite
Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai
termin tiedollinen merkityssisältö. Lisäksi käsitteillä
voi olla elämyksellinen (ei-käsitteellinen sisältö).
Koska käsitteistä tieto ja merkitys ei olla
yksimielisiä, ei käsitteestä käsite voida olla
yksimielisiä.
Puhutut tai kirjoitetut sanat, tieteelliset merkit ja
lauseet ovat viestinnässä käytettyjä kielellisiä
ilmaisuja jotka ilmaisevat käsitteitä tai näistä
rakentuvia mutkikkaampia ajattelun yksiköitä,
väitteitä tai mielipiteitä.
Olioita luokittelevat käsitteet ymmärretään usein
muistissa oleviksi esityksiksi. Yksittäisten
havaintojen kautta saamamme tiedot maailmasta
muuttuvat muistissa yleisemmiksi luokitteleviksi
tietoedustuksiksi. Käsitteet ovat siten
muistiesityksiä, jotka luokittelevat tai selittävät
yleensä - enemmän tai vähemmän
tilanneriippuvaisesti - aistitun tai ajatellun
ominaisuuksia.
Usein selitykseksi riittää kohteen luokittelussa
havaittujen ominaisuuksien "kuuluessa luokkaan"
todellisuuskäsityksessämme tai käsitteellisessä
viitekehyksessämme.
156/345
Esimerkiksi: "Miksi tämä auto on punainen?" "Se on
paloauto."
Käsitteiden rakentuminen merkitsee sitä, että ne
ovat jatkuvan muutoksen alaisia.
Näin ollen se ominaisuuksien joukko, jonka avulla
tulkitsemme aistimaamme tai ajattelemaamme
olevan kohdetta riippuu
todellisuuskäsityksestämme. Mikäli samaistamme
käsitteen kaiken sen kanssa, mitä voimme johonkin
luokkaan tai olioon liittää, joudumme sanomaan että
käsitteiden muistiesitykset ja siten myös kaikki
käsitteemme ovat historian kuluessa
muokkautuneita koosteita.
Jos erotetaan todellisuutta koskeva tieto käsitteistä,
käsitteet voivat olla (enemmän tai vähemmän)
ihmisille yhteisiä. Tietomme jostain oliosta on
kaiken sen informaation karkeistus, joka ovat
varastoitunut muistiimme kyseisestä kohteesta, ja
jotka voimme palauttaa mieleemme. Tieto on se
käsiteperustainen tila, joka ohjaa toimintaamme.
Käsitteellinen tieto on se tieto, joka perustuu
ilmaisujen merkityksiin (käsitteisiin).
Käsitteiden yhteisyyden aste vaihtelee paljon.
Suurimmillaan se on tiede- ja muiden tiiviisti
yhteistyötä tekevien yhteisöjen jäsenten
keskuudessa. Erimielisyydet arkipäivässä ja myös
tieteessä riippuvat juuri siitä, millaisia
ominaisuuksia käytettyjen merkkien ja sanojen
viittauksen kohteeseen liitetään. Emme ole tästä
välttämättä itse tietoisia, sillä pidämme omia
käsitteitämme niin itsestään selvinä ettemme
yleensä vaivaudu niitä huolellisesti pohtimaan.
Tieto ja itsetietoisuus ovat käsiteperustaisia mielen
tiloja. Oppiminen tuottaa meille käsitteitä ja
käsityksiä, joiden varassa ohjaamme toimintaamme
ja teemme päätöksiä.
Peruskäsite on rakenteen alin käsite, jonka sisältöä
ei määrittele enää mikään muu samaan
käsitejärjestelmään kuuluva käsite. Sitä ei annetussa
tai muodostettavassa käsitejärjestelmässä voida
kuvata käsitejärjestelmän muiden käsitteiden avulla,
eli peruskäsite ei sisällä muita käsitejärjestelmän
käsitteitä.
Johdettu käsite on käsite, jonka sisältämää
tietämystä kuvataan yhdellä tai useammalla muulla
johdetulla käsitteellä tai peruskäsitteellä.
Peruskäsitteitä ja johdettuja käsitteitä käsitellään
yksityiskohtaisemmin muilla filosofian kurseilla.
Jako peruskäsitteisiin ja johdettuihin käsitteisiin
riippuu käytetystä käsitejärjestelmästä. Lapsi oppii
jotkin käsitteet peruskäsitteinä ja ilman selitystä ja
muiden käsitteiden apua. Aikuisten
käsitejärjestelmiä voidaan määritellä eri tavoin, ja
eri kielten käsitejärjestelmissä on eroja.
Tieteissä peruskäsitteet voidaan usein määritellä
epäsuorasti eli ns. aksioomilla, jotka sisältävät
peruskäsitteitä. Jotta tällaiset käsitteet olisivat
käyttökelpoisia todellisuudessa, peruskäsitteille on
annettava tulkinta, joka kertoo, mitä todellisuuden
asioita peruskäsitteet vastaavat.
Tehtäviä
1. Luettele viisi peruskäsitettä.
2. Luettele viisi johdettua käsitettä.
3. Millä tavalla se, että eri ihmiset käyttävät
käsitteitä eri tavoin, haittaa ihmisen välistä
viestintää.
4. Mikä ero on käsitteellä ja väitteellä?
5. Millä tavalla pieni lapsi oppii käsitteitä?
6. Millä tavalla matematiikassa määritellään
157/345
käsitteitä?
7. Mitä tarkoittaa epäsuora käsitteen
määritelmä?
8. Millä käsitteillä on elämyksellinen sisältö?
9. Miten peruskäsitteitä määritellään?
arvottavista lauseista löydät napauttamalla alla
olevaa linkkiä.
Arvoarvostelma on lause, joka liittää johonkin
asiaan arvon.
Kuvailevat lauseet
http://www.kammo.net/
hauskat-lauseet/?maara=10&submit=Arvo%21
Propositio eli väitelause
Tehtäviä
Lause, jolla on totuusarvo tosi tai
epätosi, on propositio eli väitelause.
Propositiota kutsutaan myös
tosiasia-arvostelmaksi.
1. Luettele viisi kuvailevaa lausetta.
2. Luettele viisi arvottavaa lausetta.
3. Luettele viisi lausetta, jotka sekä kuvailevat
että arvottavat.
4. Luettele viisi lausetta, jotka eivät kuvaile
eivätkä arvota.
5. Mikä ero on propositiolla ja arvottavalla
lauseella?
Tiedon
hankkimismenetelmät
Perinteisesti tietoa on yritetty hankkia neljällä
menetelmällä. Tämä jaottelu ei ole nykyään
muodissa, mutta sitä opetettiin ennen yliopiston
filosofian kursseilla.
Arvovallan (auktoriteetin)
menetelmä
Esimerkki 1
Pekka on pitkä.
Pätkä on paksu.
Propositioksi eivät kelpaa esimerkiksi kysymykset,
käskyt, arvottavat lauseet ja mielettömät lauseet.
Esimerkki 2
Kuka vastustaa filosofiaa?
Satu on kaunis.
Hyvin usein väitelauseet kuvailevat jotain (todellista
tai epätodellista). Puhutaan kuvailevista eli
Rooman paavi on erehtymätön puhuessaan paavin istuimelta.
deskriptiivisistä lauseista.
Alkeellisessa yhteiskunnassa tieto periytyi
suullisesti, ja tapana oli, että nuoremmat
Arvottavat lauseet
hyväksyivät vanhemman polven ihmisten
käsitykset. He yksinkertaisesti uskoivat, että
Arvottavat lauseet sisältävät jonkin muun kuin
vanhemmat ja viisaammat olivat oikeassa.
tosiasioita sisältävän mielipiteen. Esimerkkejä
158/345
Yhteiskunnan kehittyessä valta ja rikkaus
kasaantuivat harvojen käsiin, ja oli tapana, että
vaikutusvaltaisimpien ihmisten käsityksiä pidettiin
tosina. Keskiajalla pappien käsityksiä pidettiin
esimerkiksi kristinuskon, islamin ja hinduismin
piirissä tosina.
Todellisuustutkimus (tiede) hylkää arvovallan
menetelmän siksi, ettei tietolähteen nauttima
arvovalta riitä tiedon totuuden arvosteluperusteeksi.
Kaikkea vanhaa tietoa on todellisuustutkimuksen
(tieteen) piirissä voitava arvostella, ja kaikki tieto
on pystyttävä yhä uudelleen ja uudelleen
perustelemaan.
ole olemassa".
5. Keksisivätkö ihmiset uskontoja, jos niistä ei
puhuttaisi missään?
Sisäisen oivalluksen (intuition)
menetelmä
Tehtäviä
1. Miten voit tarkistaa, onko filosofian
professorin esittämä väite tosi?
2. Miten eduskunnan valiokunnat valitsevat
asiantuntijansa?
3. Ottakaa selvää siitä, kuka on eduskunnan
eniten käyttämä asiantuntija.
Uskon menetelmä
Todellisuustutkimuksen (tieteen) kehittyessä
"sisäistä oivalluskykyä" (intuitiota), alettiin pitää
tärkeänä tiedon lähteenä. Muinaiskreikkalainen
Platon ajatteli, että ihminen voisi sisäisen
oivalluksen välityksellä olla kosketuksissa
jonkinlaiseen oikean tiedon maailmaan, josta hän
voisi ammentaa tietoa.
Nykyaikainen todellisuustutkimus (tiede) on
kuitenkin osoittanut, että sisäinen oivallus (intuitio)
voi johtaa pahasti harhaan. Myös elämänviisautta
voidaan paremmin oppia elämällä kuin kammiossa
mietiskelemällä.
Suurten uskontojen piirissä on ajateltu, että
uskonnollinen usko kelpaa tiedon
hankkimismenetelmäksi.
Historia osoittaa kuitenkin, että ihmiset ovat lujasti
uskoneet mitä mielettömimpiin asioihin: noitien
polttamiseen roviolla, rotujen eriarvoisuuteen,
naisten huonommuuteen jne.
Aikoinaan ihmiset uskoivat, että Aurinko kiertää
Maata, ja tämä on kirjattu useisiin pyhiin kirjoihin.
Tehtäviä
1. Mitä vaaroja on herkkäuskoisuudessa?
2. Miksi uskontoja opetetaan kouluissa?
3. Onko tunnustuksellisen ja
tunnustuksettoman uskonnon opetuksen
välillä mitään eroa?
4. Miksi ateismia ei opeteta kouluissa?
Ateismihan on varsin äkkiä opetettu.
Sanotaan vain lause "jumalaa tai jumalia ei
Oli oivalluksesi miten kiehtova tahansa, sinun on
pystyttävä perustelemaan se jollain muulla
menetelmällä kuin intuitioilla.
Tehtäviä
1. Miksi pelkkä oivallus ei riitä osoittamaan
keksittyä asiaa todeksi?
2. Mistä johtuu, että monet ihmiset pitävät
arvovaltaisten ihmisten oivalluksia tosina,
vaikka niille ei ole esitetty minkäänlaisia
perusteluja?
3. Mikä viimeaikainen oivalluksesi on
osoittautunut virheelliseksi?
159/345
Todellisuustutkimuksen
(tieteellinen) menetelmä
Toiseen ryhmään kuuluvat ns.
Todellisuustutkimuksen (tieteelliselle) menetelmälle kokemustutkimusalueet (tieteet), joita ovat mm.
on ominaista, tai ainakin sille pitäisi olla ominaista, fysiikka, kemia, tähtitutkimus, biologia,
mielitutkimus (psykologia) jne.
että se on itseään korjaava menetelmä.
Todellisuustutkimuksen (tieteellinen) menetelmä
Soveltavia todellisuustutkimusaloja (tieteitä) ovat
sisältää - tai ainakin sen tulisi sisältää - myös tiedon mm. tekniset alat (tieteet), lääketutkimus
totuuden arvosteluperusteet (kriteerit).
(lääketiede), yhteiskuntatutkimus,
maanviljelystutkimus jne.
Todellisuustutkimus (tiede) arvostelee kolmea
ensiksi mainittua menetelmää nimenomaan siksi,
että niistä puuttuvat väitteiden perustelumenetelmät. Tehtäviä
Todellisuustutkimus (tiede) ei suinkaan väitä, että
1. Voiko matematiikan professori laskea
kaikki menneiden sukupolvien väitteet olisivat
väärin?
epätosia, eikä todellisuustutkimus (tiede) väitä, ettei
2.
Voiko säieteoria olla väärä?
intuition avulla voida keksiä tosia väitteitä.
3. Voiko jostain lääkkeestä olla enemmän
Todellisuustutkimus (tiede) sen sijaan väittää, ettei
haittaa kuin hyötyä?
kolmen ensimmäisen menetelmän avulla voida
perustella väitteitä riittävästi.
Todellisuustutkimuksen (tieteen) luonne tulee
selvemmäksi, jos tarkastellaan, millaisia
tutkimusaloja (tieteitä) on olemassa. Ensiksi
tutkimusalat voidaan jakaa ns. puhtaisiin
tutkimusaloihin (tieteisiin) ja soveltaviin
tutkimusaloihin (tieteisiin). Puhtaiden
tutkimusalojen (tieteiden) piirissä voidaan erottaa
kaksi ryhmää.
Toiseen ryhmään kuuluvat matematiikka ja
logiikka.
Ristiriidattomuus
Matematiikalla ja logiikalla on
todellisuustutkimuksen (tieteiden) piirissä
erityisasema. Niiden avulla ei luoda uutta tietoa
maailmasta, mutta matematiikan ja logiikan kieltä
käyttäen voidaan todellisuustutkimuksen (tieteen)
tietoa ilmaista erittäin lyhyesti ja selkeästi.
Kuten edellä on esitetty, matematiikka
ja logiikka sisältävät pintainformaatiota.
Matematiikkaa ja logiikkaa käyttäen voidaan myös
kehittää uusia todellisuustutkimuksen (tieteen)
käsityksiä.
Todellisuustutkimuksen (tieteen) piirissä näitä
tutkimusaloja voidaan pitää automaattien teorian
osina.
160/345
käyttöön tieteessä?
3. Miten tähän henkilöön suhtauduttiin?
Yleistäminen havainnoista
Aketeemikko Oiva Ketosen sanoin "todellisuus ei
ole ristiriitainen".
Tärkeä kokemustutkimuksen menetelmä on
havainnoista yleistäminen eli induktio. Havaintojen
perusteella voidaan löytää uusia väitteitä, ja tällaisia
väitteitä voidaan perustella tekemällä lisää
havaintoja. Tällaista menetelmää käytetään mm.
peruskoulun fysiikan ja kemian tunneilla.
Korkeakouluissa olisi mielestäni nykyistä enemmän
opetettava kaikilla aloilla tilastotiedettä, jotta mitä
Tehtäviä
tahansa liian pienellä ja huonosti edustavalla
1. Miksi ristiriidattomuus on matematiikassa ja otoksella tehtyä tutkimusta ei käytettäisi ihmisten
logiikassa tärkeä?
mielipiteiden muokkaamiseen.
2. Miksi ristiriidattomuus on tärkeä kaikissa
Yleisradion uutistoimituksessa pitäisi mielestäni
tieteissä?
3. Miksi jotkut ovat väittäneet, että todellisuus olla ammattitilastotieteilijä, joka tarkistaisi uutisten
tilastot.
on ristiriitainen?
4. Mistä johtuu, että "ristiriita" on monissa
kielissä (myös Suomen kielessä)
monimerkityksinen?
5. Keksi eri sanat loogiselle ristiriidalle ja
eturistiriidalle.
Havaintojen merkitys
Tehtäviä
Kokemustutkimuksen piirissä aistihavainnoilla ja
laitteiden avulla aikaansaaduilla havainnoilla on
tärkeä merkitys. Kokemustiedon totuutta voidaan
arvioida vain havaintojen avulla. Havainnoilla on
usein tärkeä osuus myös uuden tiedon luomisessa.
Tehtäviä
1. Miksi tarkka ja täsmällinen havaintojen teko
on hyödyllistä?
2. Kuka otti havaintojen laajamittaiseen
1. Voidaanko yllä olevasta kuvasta tehdä
mitään johtopäätöksiä?
2. Miksi useimmat ihmiset yleistävät liian
pienestä määrästä havaintoja?
3. Miten tällaista voitaisiin torjua?
4. Mistä johtuu, että fyysikot eivät hyväksy
havaintoja valoa nopeammin kulkevista
neutriinoista?
5. Mistä johtuu, että fyysikot sanovat, että
jokin viittaa Higgsin hiukkasten
olemassaoloon?
6. Mistä johtuu, että tilastotieteilijäin
asiantuntemusta ei käytetä riittävästi
suomalaisessa yhteiskunnassa.
7. Mistä johtuu, että filosofit jankuttavat
induktion heikkouksista mutta eivät vaadi
tilastotieteen antamaa tarkkuutta.
161/345
Humen ongelma
Yksikin havainto voi kumota
aikaisemmat käsitykset
Karl Popper on Humen väitteisiin nojautuen
asettunut eräässä mielessä vastustamaan induktion
käyttöä todellisuustutkimuksessa (tieteessä). Popper
asettaa oikeaksi todistamisen tilalle virheelliseksi
osoittamisen. Yksikin väitteen vastainen havainto
nimittäin riittää kumoamaan väitteen
(falsifikationismi).
David Humen mukaan ainoa tapa saada tietoa
luonnosta on havaintokokemus. Tähänastisten
havaintokokemusten perusteella luonnosta ei löydy
minkäänlaista luonnon välttämättömyyttä.
Epäilemättä Hume ja Popper ovat oikeassa siinä
suhteessa, ettei ole mitään loogista syytä siihen, että
luonto on sellainen kuin se on. Me emme
todellakaan voi saada tietoa luonnosta istumalla
tutkijankammiossa ja käyttämällä pelkkää logiikkaa.
Sen sijaan meidän on mentävä luontoon tekemään
havaintoja.
Humen mukaan ollen ajatus siitä, että tietty
tapahtuma on toisen tapahtuman syy perustuu
ajattelutottumukseen eli siihen, että tähänastisten
havaintojen perusteella ilmiöt säännöllisesti
seuraavat ajallisesti toisiaan.
Näin ei kuitenkaan tapahdu välttämättä aina. Ei ole
loogisesti mahdotonta, että Aurinko ei nouse
huomenna.
Fysiikan ja tähtitieteen perusteella auringon
nousemista huomenna voidaan kuitenkin pitää
hyvin todennäköisenä.
Tehtäviä
1. Laske todennäköisyys sille, että Aurinko ei
nouse huomenna (laskutikun antama
tarkkuus riittää).
2. Voidaanko tilatotieteellä laskettujen
riippuvuuksien (korrelaatioiden) avulla
todistaa syy-seuraussuhde?
3. Mitä ovat väliintulevat muuttujat?
4. Hukkumistapausten ja jäätelön myynnin
välillä on melko vahva riippuvuus. Pitäisikä
jäätelön myynti lopettaa?
5. Mikä on kaksoissokkokoe?
6. Missä aivojen rakenteissa ajatustottumukset
syntyvät?
7. Miksi ajatustottumusten muuttaminen on
vaikeaa?
Ernest Nagel.
Ernest Nagelin mukaan luonnonilmiöiden
selittäminen on selitettävän tapahtuman syiden
esittämistä.
Hempelin–Oppenheimin malli eli peittävän lain
malli on tieteellisen selittämisen tapa, joka vastaa
kysymykseen:
"Miksi jokin ilmiö E tapahtui?"
Mallissa selitettävä ilmiö X seuraa loogisesti
yhtäältä yleisistä laeista ja tilannetta riittävästi
kuvaavista alkuehdoista.
Tämän vuoksi peittävän lain soveltaminen ilmiön X
selittämiseksi vaatii alkuehdot ja ainakin yhden
yleisen lain.
162/345
Saat kuvan suuremmaksi valitsemalla selaimestasi käsityksen totuudenmukaisuutta ei loppujen lopuksi
Näytä kuva.
voida täysin todistaa: käsityksiä voidaan ainoastaan
kumota, ja niihin voidaan uskoa "parhaana
Selittävän osan ja selitettävän osan suhde voi olla
tämänhetkisenä tietona".
myös induktiivinen (loogisesti epäpätevä), ja
yleispätevän lain asemesta selittävä osa voi sisältää
myös tilastollisia lakeja; tällöin
"Miksi välttämättä P?"
voidaan lieventää muotoon
"Miksi mahdollisesti P?"
Tehtäviä
1. Luettele viisi sellaista luonnontieteiden
avulla selvitettyä ilmiötä, joita edes Sir Karl
Popper ei olisi pystynyt kumoamaan.
2. Missä asioissa yksittäinen ihminen usein
erehtyy?
3. Missä tieteissä tehdään eniten erehdyksiä?
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
5.
Täten tulisi luottaa ainoastaan niihin käsityksiin,
jotka ovat ainakin periaatteessa kumottavissa.
Miten kehitysoppi selittää luonnon ilmiöitä?
Popper viehtyi ajatukseen kuultuaan paikallisessa
Miksi kehitysoppia vastustetaan?
yliopistossa Albert Einsteinin luennon, jossa
Miten varmana kehitysopin totuutta pidetään
Einstein esitteli keksimäänsä suhteellisuusteoriaa
biologien keskuudessa?
ja kertoi olevansa valmis hylkäämään sen, jos joku
Ottakaa selvää siitä, mistä syystä Popper
löytäisi sen kanssa ristiriitaisia todisteita.
luopui itse falsifikationismista?
Mihin tieteenalaan falsifikationismiä pitäisi
soveltaa nykyistä ankarammin?
Fallibilismi
Fallibilismi (lat. fallibilis 'erehtyväinen') on käsitys,
jonka mukaan mitään kokemusväitettä ei voida
todistaa lopullisesti oikeaksi, koska aina on
mahdollista tuoda esille uusia tapoja käsityksen
kumoamiseksi. Fallibilismi korostaa
falsifioitavuutta (eli teorian tai muun väittämän
vääräksi osoittamista) tieteellisyyden
arvosteluperusteena (kriteerinä).
Sir Karl Popper.
Teoksessaan Arvauksia ja kumoamisia – tieteellisen
tiedon kasvu (1963) Sir Karl Popper esitti, että
tiede oppii virheistään ja että oppiessamme
tiedoistamme ja korjatessamme niitä tietomme
kasvaa, vaikka emme koskaan voi olla aivan
varmoja siitä, että olemme lopullisesti oikeassa.
Charles S. Peirce.
Näin tieteestä tulee totuudenkaltaisempaa. Popperin
mukaan ei ole mitään syytä ryhtyä relativisteiksi
(suhteellisen totuuden kannattajiksi) tai skeptikoiksi
(totuuden olemassaolon epäilijöiksi), vaikka emme
voikaan olla aivan varmoja siitä, että olemme
lopullisesti oikeassa. Olemme kuitenkin aina vain
lähempänä lopputulosta, joten pitkällä tähtäyksellä
lopputulos on aina vain lähempänä totuutta.
Ensimmäisenä nykyaikaisen fallibilismin esitti
Charles S. Peirce, ja Karl Popper kehitti
fallibilismin teoriaa 1930-luvulla tieteellisen tiedon Jotta käsitystä (teoriaa) voitaisiin pitää totena, sen
mittapuuksi. Hän tuli siihen tulokseen, että minkään pitäisi falsifioitavuusvaateen mukaan periaatteessa
163/345
olla todistettavissa tutkimuksella vääräksi.
Esimerkiksi käsityksen, jonka mukaan "kaikki
korpit ovat mustia", voisi falsifioida löytämällä
punaisen korpin.
Vahva tai heikko todistuksen
taakka on väitteen esittäjällä
Sellainen käsitys (teoria), jota ei voida osoittaa
vääräksi, ei siis täytä fallibilismin mukaan tieteen
arvosteluperusteita (kriteereitä). Esimerkiksi
psykoanalyysia on käytetty esimerkkinä
käsityksestä, jota on vaikea kumota.
Fallibilismin mukaan hyvä tieteentekijä ei siis ole
niinkään kiinnostunut siitä havaintoaineistosta, joka
on käsityksen (teorian) kanssa sopusoinnussa, vaan
nimenomaan siitä, jonka kanssa käsityksellä
(teorialla) on ongelmia. Popperin mukaan on helppo
saada havainnot sopimaan yhteen käsityksen
Jos todellisuustutkimuksen (tieteen) tehtävä olisi
(teorian) kanssa jo sosiaalipsykologisista syistä.
kumota väitteitä, todellisuustutkimuksen (tieteen)
Fallibilismi korostaa arvostelun (kriittisyyden)
olisi helppoa keksiä yhä uusia virheellisiä väitteitä
merkitystä tieteen kehityksessä.
ja sitten kumota ne havainnoilla. Voitaisiin myös
melko helposti keksiä sellaisia väitteitä, joita
Popperin olisi vaikea kumota, mutta jotka kuitenkin
olisivat ilmeisen virheellisiä.
Esimerkiksi voidaan väittää, että Siriusta kiertää
kiertotähti (planeetta), jolla asuu suomea puhuva
aasirotu. Väitettä ei nykyisin apuneuvoin voida
kumota, mutta pitäisikö meidän sen takia pitää sitä
totena?
Jo edellä on esitetty, että väitteen
esittäjällä on todistuksen taakka.
Niin kauan kuin yllä esitetyn väitteen esittäjä ei ole
tuonut esiin mitään todisteita mainitunlaisen
aasirodun olemassaolon puolesta, velvollisuutemme
Falsifikaatiokriteeri ei voi käsitellä
on pitää väitettä epätotena (tämä on eräs tieteen
olemassaoloväitteitä sellaisenaan, koska emme voi normeista). Monet uskonnot eivät hyväksy sitä, että
millään tavoin todistaa, että jokin asia ei olisi. Siksi heillä olisi heidän esittämiensä väitteiden vuoksi
olemassaoloa ei oleteta ennen kuin
todistuksen taakka.
olemassaolemattomuus falsifioidaan.
Jopa melkoinen määrä suomalaisia filosofeja
heittäytyy uskontojen ja jumalattomuuden
Tehtäviä
välimaastoon (agnostikoiksi), vaikka he kaikessa
1. Ottakaa selvää, mitä sellaista Galileo Galilei muussa toiminnassaan ajattelevat, että todistuksen
taakka on väitteen esittäjällä.
havaitsi, mikä kumosi aikaisemmat
käsitykset?
2. Miksi silminnäkijät saattavat saada
tapahtumasta erilaisia käsityksiä?
3. Miksi fyysikot sepittävät pimeitä aineita ja
pimeitä energioita, jotta heidän ei tarvitsisi
muuttaa painovoimateorioitaan?
164/345
Itsekorjaavuus, itsenäisyys ja
kehittyvyys
Odotant mielenkiinnolla sitä, että väitöskirjan voi
korvata lukemalla yhden luvun teoksesta A. A.
Milne: Nalle Puh.
Vahva todistuksen taakka tarkoittaa sitä, että
todistuksen taakka on aina väitteen esittäjällä.
Heikko todistuksen taakka tarkoittaa sitä, että
olemassaoloväitteen todistuksen taakka on väitteen
esittäjällä-
Tehtäviä
1. Miksi todistuksen taakka on väitteen
esittäjällä?
2. Keksi viisi nykytodellisuuden väitettä, joita
ei voida edes periaatteessa todistaa tosiksi tai
virheellisiksi.
3. Keksi viisi menneisyyttä kuvaavaa käsitystä,
joita ei voida edes periaatteessa todistaa
tosiksi tai virhellisiksi.
4. Voidaanko tulevaisuutta koskevia väitteitä
todistaa tosiksi tai epätosiksi?
5. Mistä syystä jotkut tutkijat sepittävät
havaintoja itse?
6. Miten tällainen voitaisiin estää?
7. Mikä ero on vahvalla todistuksen taakalla ja
heikolla todistuksen taakalla?
8. Mistä syystä jotkut vastustavat molempia?
9. Onko todistuksen taakka normi vai
tosiasiaväite?
10.Perustele todistuksen taakkaa?
C. S. Peirce.
Yhdysvaltalainen C. S. Peirce puolusti viime
vuosisadalla ajatusta tieteen itsekorjaavuudesta.
Hänelle se merkitsi erityisesti virheiden
korjaamista.
Peircen jälkeen on usein huomattu, että havaintojen
lisääntyessä virheellisiä oletuksia on hylätty.
Itsekorjaavuus voi koskea sekä totuutta että
menetelmää totuuden saavuttamiseksi.
Itsekorjaavuuteen liittyy läheisesti myös
itsenäisyyden (autonomisuuden) käsite. Jollei
tieteellinen yhteisö ei itse pysty korjaamaan
virheitään, ei sitä voi tehdä mikään muukaan laitos
– ei jumala, puolue, kuningas tai Delfoin oraakkeli.
Itsenäisyys on välttämätöntä itsekorjaavuudelle.
Totuuden ja paikkansapitävyyden
arviointiperusteiden valinnassa ja niiden
soveltamisessa tieteen tulee olla itsenäinen.
Toisaalta täytyy muistaa, että tiede pystyy kyllä
toipumaan myös itsenäisyyyden loukkauksista.
Tieteen kehittyminen eli sisällöllinen kasvu on
muita arvosteluperusteita (kriteerejä) huomattavasti
mutkikkaampi. Kumpi on tärkeämpää, vanhojen
väitteiden kumoaminen vai uusien keksiminen?
Toiseksi tiedon kasvu on mahdollista vain
sovellettaessa tieteellistä menetelmää oikein. Mitään
oikotietä ei ole; tieteen on selviydyttävä kohti
entistä paremmin selittäviä ja entistä
totuudenmukaisempia käsityksiä autonomisuuden ja
itsekorjaavuuden turvin.
165/345
Käsitystä, jonka mukaan tiede on kehittyvää,
sanotaan joskus kumulatiiviseksi
tieteenkäsitykseksi.
Jotkut pitävät kumulatiivisen tieteenkäsityksen
vastakohtana Thomas Kuhnin käsitystä, jonka
mukaan tiede kehittyy vallankumousten avulla.
Vallankumousten välisenä aikana vallitsee jokin
paradigma, joka estää tiedettä kehittymästä.
Yksilön ja yhteiskunnan
suhde filosofisena
kysymyksenä
Yksilö ja yhteiskunta
On tapana sanoa, että ihminen on yhteiskunnallinen
eläin.
Selkokielellä paradigma tarkoittaa oikeana
pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja arvovallan
asemassa olevaa käsitystä (teoriaa) tai viitekehystä, Hän elää ryhmissä, yhteisöissä ja yhteiskunnissa.
Käytännössä ihmisen on vaikeaa elää yhteiskunnan
kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa tai
ulkopuolella. Samoin on myös muilla yhteisöissä
suhteellisuusteoriaa.
elävillä eläimillä.
Paradigma tulee kreikan sanasta "παράδειγμα"
(paradeigma), "malliesimerkki", "esimerkki", "näyte".
Ihmisen perintötekijät, ihmisaivojen toiminnat ja
Suomessa paradigmakäsitystä ovat arvostelleet mm. aivojen rakenteet tekevät ihmisestä yhteiskuntaan
sopivan. Yhteisö on ollut ja on edelleen hyvin
professorit Yrjö Ahmavaara, Jaakko Hintikka ja
tärkeä inhimillisen elämän synnylle ja jatkumiselle.
Raimo Lehti.
Voidaanko tiedettä arvostella?
Itse asiassa tiedettä arvostellaan runsaastikin.
Tieteen arvostelua on esitetty melko paljon toisaalla
näissä opintoaineistoissa.
Arvostelua on useita lajeja, mm. aiheetonta
arvostelua ja aiheellista arvostelua.
Tiedeyhteisöt eivät yleensä välitä kovin paljoa
kummankaan lajin arvostelusta.
Tieteen ulkopuolelta tulevasta arvostelusta
useimmiten vaietaan.
Tehtäviä
Ihmisen ja yhteiskunnan suhdetta pohtii mm.
yhteiskuntafilosofia. Sitä tutkivat myös sosiologia
(=yhteiskuntaoppi) ja sosiaalipsykologia
(=yhteisösielutiede).
Koska ihmisen ja yhteiskunnan suhde riippuu
inhimillisistä arvoista, kysymys ihmisen ja
yhteiskunnan suhteesta on enemmän filosofinen
kuin sosiologinen tai soaiaalipsykologinen.
Ihminen saa useimmiten yhteisöstä mielipiteensä ja
arvonsa. Yhteisössä on tietysti aina myös niitä, joita
yhteisön arvot eivät miellytä.
Ihmisen ja yhteiskunnan suhteesta on hyvin
monenlaisia käsityksiä. Erityisen kuuluisa käsitys
on yhteiskuntasopimus.
1. Mistä johtuu, että sana "paradigma" on
Sosiaaliantropologia (yhteisöihmistiede) tarkastelee
suosittu?
yksilöä ja yhteisöä seuraavissa viitekehyksissä.
2. Mitkä tieteet eivät kehity ollenkaan?
3. Tarkoittaako tieteen autonomisuus sitä, että
tiedeyhteisön ulkopuolisten on hyväksyttävä
tiedeyhteisön väitteet?
166/345
Oikeudenmukaisuuden
ja vapauden käsitteet
Oikeudenmukaisuus
Koska käsite "oikeudenmukaisuus" on
arvosidonnainen, sen määritelmästä ei vallitse
minkäänlaista yksimielisyyttä.
Oikeudenmukaisuutta on käsitelty laajasti muissa
tämän oppikirjasarjan osissa.
Näin syntyy sukulaisia.
Sukulaisuus
• Miten sukulaisuus määrittyy.
• Sukulaisuussuhteet ja sukulaisten
nimeäminen.
• Kulttuurinen logiikka.
Avioliitto laitoksena
•
•
•
•
Avioliiton tehtävät
Avioliittomuodot ja avioliiton luonne
Aviopuolison valinta
Perhe
Sosiaalisen valvonnan viitekehys: päätöksenteon,
politiikan ja oikeuksien maailma
•
•
•
•
Politiikka, valvonta ja sukulaisuus
Kulttuuriset arvot ja merkitykset
Viitekehys ja käytäntö
Sukupuolijärjestelmä: naisen asema
Ihmisillä on usein taipumus toimia itsekkäästi.
Monet ajavat omaa etuaan muista ihmisistä
välittämättä. Usein ystäviä ja sukulaisia kohdellaan
paremmin kuin muita ihmisiä. Virkamiehiä ja
päätöksen tekijöitä lahjomalla yritetään saavuttaa (ja
myös saavutetaan) etuja.
Tehtäviä
1. Millä tavoin yhteiskunta on
monimutkaistunut viimeisen jääkauden
jälkeen?
2. Mistä tämä monimutkaistuminen johtuu?
3. Onko monimutkaistuminen ollut mielestäsi
hyvä vai paha asia?
4. Onko sosiaalinen valvonta lisääntymässä vai
vähenemässä?
Kungfutse.
5. Millaista valvontaa pitäisi lisätä ja millaista
Jo kauan sitten ihmisiä pyrittiin opettamaan
vähentää?
oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen.
Muinaiskiinalainen ajattelija Kungfutse opetti:
167/345
"Mitä et toivo tehtävän itsellesi, sitä älä tee muille."
Muinaiskreikkalainen ajattelija Platon puolestaan
opetti:
"Minun pitää tehdä muille mitä toivoisin tehtävän
itselleni."
Kungfutsen ja Platonin opetusta kutsutaan
kultaiseksi säännöksi. Se opettaa välttämään
itsekkyyttä ja suhtautumaan muihin ihmisiin
tasapuolisesti.
toivoisin kohdeltavan itseäni. Minun on omalta
osaltani pyrittävä auttamaan tuota lasta.
Minun ei tule toivoa itselleni paljon karamelleja,
hienoja vaatteita ja monenlaista tarpeetonta tavaraa,
vaan minun on sanottava vanhemmilleni, että he
auttaisivat mieluummin kehitysmaiden lapsia.
Monet sanovat, että oman maan asiat on pantava
kuntoon ennen kuin ryhdytään auttamaan muita.
Varsin yleisen käsityksen mukaan tämä ei ole
oikeudenmukaista ajattelua. Tietysti monet haluavat
vähentää epäoikeudenmukaisuutta omassa maassa.
Muinaiset Intian jainalaiset kehottivat kohtelemaan
kaikkia eläviä olentoja samalla tavalla kuin
toivoisi kohdeltavan itseään. Jainalaiset ovat
Tasa-arvoperiaatteen mukaan on autettava siellä,
rakentaneet mm. sairaalan, jossa he hoitavat sairaita missä hätä on suurin.
lintuja.
Oletko kieltänyt muilta lapsilta joidenkin
Voidaan ehkä sanoa, että jainalaiset olivat
omistamiesi esineiden käytön? Oletko käyttäytynyt
ensimmäisiä posthumanisteja.
itsekkäästi? Antaako omistusoikeus mielestäsi
sinuööe oikeuden kieltää esineen käyttö muilta?
Oikeudenmukaisuus merkitsee monien mielestä
myös tasa-arvoa. Tasa-arvoisuuden periaatteet on
esitetty Yhdistyneiden Kansakuntien
Ihmisoikeuksien julistuksessa.
Tehtäviä
1. Miksi oikeudenmukaisuuden jumalalla on
side silmillä?
2. Voidaanko oikeudenmukaisuutta mitata?
3. Onko kultaisesta säännöstä mitään apua
hyvin mutkikkaisen siveysongelmien
ratkaisissa?
4. Millaisia oikeudenmukaisuuden määritelmiä
löydät Internetistä?
5. Miten itse määrittelet
oikeudenmukaisuuden?
Oikeudenmukaisuuden
sovellutuksia
Tehtäviä
1. Maailmassa on tavattoman paljon asioita,
joiden suhteen yleisen käsittyksen mukaan
vallitsee epäoikeudenmukaisuutta. Tee
omien mielipiteittesi mukaista luetteloa
epäoikeudenmukaisuuksista.
2. Pohdi, miten mainittuja
epäoikeudenmukaisuuksia voitaisiin poistaa.
3. Pohtikaa, miten omaa itsekkyyttä voi hillitä.
Onko oman itsekkyyden hillitseminen
mielestäsi tarpeellista?
4. Toisaalla on todettu, ettei kultaisella
säännöllä ole pystytty ehkäisemään edes
koulukiusaamista. Onko kultaisella
säännöllä merkitystä kansainvälisessä
politiikassa?
Esimerkki: Nälkä
Maailmassa tuotetaan tänä päivänä ruokaa
enemmän kuin koskaan, niin paljon, että tasaisesti
kaikille jaettuna sitä riittäisi jokaiselle kaksi kiloa
päivässä: yli kilo viljaa, papuja ja pähkinöitä, noin
puoli kiloa lihaa, maitoa ja munia sekä puoli kiloa
hedelmiä ja vihanneksia. Tästä huolimatta noin
miljardi ihmistä eli noin joka kuudes näkee nälkää.
Kultainen sääntö opettaa meitä asettumaan toisen
ihmisen asemaan. Jos minä olisin nälkää näkevä
lapsi Afrikassa, toivoisin, että joku antaisi minulle
ruokaa. Minun on kohdeltava tuota lasta, kuten
Nälkä ja köyhyys liittyvät toisiinsa
erottamattomasti. 1,2 miljardia ihmistä maailmassa
joutuu elämään alle dollarilla, ja yli kolmen
miljardin ihmisen on selviydyttävä alle kahdella
dollarilla päivässä. Nälkä ei siis johdu ainoastaan
ruuan puutteesta, vaan myös siitä, ettei köyhillä ole
siihen varaa.
168/345
ravinnontuotannolla on jokin yläraja. Jos
ihmiskunnan lisääntyminen ei pydähdy muuten,
ravinnon puute pysäyttää sen aikanaan joka
tapauksessa.
Toisaalta köyhyys aiheuttaa nälkää siten, että
köyhillä ei ole ruuan tuottamiseen tarvittavia
välineistä, kuten maata, siemeniä, työvälineitä,
pääomaa, työvoimaa tai tietotaitoa. Kaksi
kolmannesta maailman köyhistä elää maaseudulla,
ja kehitysmaiden tärkein työllistäjä ja elinkeino on
maatalous.
Nykyinen nälkä ei ole ruuan tuotantoon liittyvä
ongelma, sillä nykyisellä ravinnon tuotannolla
kaikki maailman ihmiset voitaisiin ruokkia. Joillain
alueilla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
ruuan tuotanto on vähentynyt, vaikka väestö on
kasvanut. Syynä ovat olleet mm. poliittinen
sekasorto, sodat ja hallitukset, jotka eivät ole
välittäneet köyhien nälästä. Vallanpitäjien lapset
eivät ole juuri missään kärsineet nälästä.
Nälkä ja köyhyys koskettavat eniten naisia.
Jokaisesta maailman kymmenestä köyhästä
nälkäisestä seitsemän on naisia. Lisäksi noin
kolmasosa kehitysmaiden lapsista on aliravittuja.
Köyhyyden naisistumiseen on syynä muun muassa
se, että naisilla ei ole riittävästi valtaa, koulutusta
eikä tuotantovoimavaroja.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan
nälkäongelmaan ei ole riittävän voimakkaasti
puututtu osittain siksi, että on ajateltu taloudellisen
kasvun vähentävän köyhyyttä ja nälän poistuvan
itsestään. Köyhyyden vähentäminen vie aikaa, ja
nälkäongelmaan pitäisi FAO:n mielestä vastata
välittömästi.
Toisaalta nälkä ei ole ainoastaan köyhyyden
aiheuttamaa, vaan nälkäongelma tuottaa lisää
köyhyyttä. Nälkäiset lapset eivät kasva normaalisti
eivätkä opi riittävästi. Nälkäiset aikuiset eivät jaksa
tehdä raskasta työtä, he sairastuvat useammin ja
kuolevat nuorempina kuin ne, jotka saavat riittävästi
ravintoa.
Thomas Malthus.
Vuonna 2025 maailman väestön arvioidaan olevan
jo noin 8 miljardia nykyisen 6 miljardin sijasta.
Vettä ei riitä, metsiä ei voida hävittää ilman pahoja
luonnontuhoja, ilmasto muuttuu väistämättä,
autiomaat kasvavat ja maaperä huononee.
Keinokastelu lisää maaperän suolaisuutta.
Vaikka kasveja, joiden perintötekijöitä on
muunneltu, vastustetaan voimakkaasti, köyhien
maiden on pakko ottaa käyttöön tällaiset kasvit
taatakseen elintarvikkeet kasvavalle väestölle.
Varakkaiden maiden tukimaksut maataloudelle ovat
joinakin vuosina ylittäneet koko Afrikan
kansantuotteen. On myös anottu, että Afrikan
köyhien sortoa harjoittavat hallitukset ja köyhissä
maissa yleinen lahjonta olisi poistettava, jotta
nälkää voitaisiin edes yrittää poistaa.
Suurin uskonto, katolinen kristinusko, vastustaa
paavin johdolla syntyvyyden säännöstelyä.
Raamatussa sanotaan mm.:
Jumala siunasiheidät ja sanoi heille:
Thomas Malthus esitti 1798, että nälkä ei häviä
"Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja
koskaan, koska ihmiset lisääntyvät nopeammin kuin
ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan
ravinnon tuotanto. Joissain maissa kuten Suomessa
lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu."
tämä ”Malthusin laki” ei enää pidä paikkaansa. Sen
Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä
sijaan esimerkiksi Intiassa nälkä ei ole vähentynyt
tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut,
joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän
ollenkaan maan itsenäistymisen jälkeen, koska
ravintonanne."
väestö on kasvanut suurin piirtein samaa vauhtia
kuin elintarvikkeiden tuotanto.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/
On joka tapauksessa selvää, että maapallon
169/345
1Moos.1.html#o1
Tehtäviä
1. Miten maailman nälkää voitaisiin lievittää
nyt?
2. Miten maailman nälkää voitaisiin vähentää
tulevaisuudessa?
3. Millä tavalla sinä voisit vaikuttaa maailman
nälkätilanteen helpottamiseen?
4. Millä tavalla Suomi voisi vaikuttaa
maailman nälkätilanteen helpottamiseen?
5. Miten uskontojen vaikutusta nälänhätiin
voitaisiin vähentää?
Miksi on lakeja ja mittapuita
(normeja)
kirjoittamattomia sääntöjä, joita pyritään
noudattamaan. Tällaisia sääntöjä kutsutaan usein
normeiksi. Hyvin yleisiä normeja ovat esimerkiksi
kielto tappamiselle, varastamiselle ja
valehtelemiselle.
Täsmällisemmin nämä normit on kirjoitettu kunkin
valtion lakeihin.
Tehtäviä
1. Tutkikaa millaisia lakeja ja järjestyssääntöjä
on olemassa kouluja varten.
2. Mitä kirjoittamattomia sääntöjä koulussa
noudatetaan?
3. Pitäisikö kaikki kirjoittamattomat säännöt
kirjata paperille?
4. Mikä vika on siinä ajattelussa, että vahinko
on korvattava toisella vahingolla.
5. Onko omenavarkaan pitäminen kalliissa
vankilassa viisasta?
6. Miten muinaissuomalaiset suhtautuivat
naurisvarkauteen?
7. Mikä oli kuritushuone? (Suomen
lainsäädännöstä kuritushuone
rangaistusmuotona poistettiin vuonna 1975).
Vapaus arvona
Mitä vapaus on
Jos ihmiset ovat itsekkäitä ja ajavat omia etujaan
muista välittämättä, tämä johtaa usein riitoihin ja
yhteisön häviöön. Jo muinaiset esi-isämme
kehittivät sääntöjä riitojen ratkaisemiseksi
oikeudenmukaisuuden pohjalta.
Oikeutta käytiin käräjillä, ja ylimpänä riitojen
ratkaisijana oli usein heimopäällikkö, jonka
oletettiin olevan puolueeton.
Kun opittiin kirjoitustaito, kuninkaat ja
heimopäälliköt alkoivat merkitä muistiin erilaisia
sääntöjä. Syntyivät lait. Erittäin kuuluisaksi on
tullut kuningas Hammurabin laki, jossa säädetään,
miten vahingonteko on korvattava.
Edellä on todettu:
Filosofiassa vapaalla tahdolla
tarkoitetaan toimijan mahdollisuutta
tehdä tietynlaisista rajoituksista vapaita
päätöksiä.
Laki voi olla hyvä tai huono, ja vahingon
korvaaminen toisella vahingolta kuten oli laita
kuningas Hammurabin laissa, ei varmaan ole viisas
periaate. Mutta kun laki on kaikille sama se lisää
Siitä, mitä vapaus (liberty, freedom) on, ei ole
tasa-arvoa, jota monet pitävät oikeudenmukaisena. yksimielisyyttä.
Jokaisessa yhteisössä vaikuttaa lakien lisäksi
170/345
Yksinkertaisimpia ehdotuksia yleiseksi vapauden
käsitteeksi on käsitys vapaudesta esteiden
puutteena.
käyttäytymästä jollain tavalla.
Jos kukaan ei pakota sinua, sinulla on negatiivinen
vapaus.
Esimerkiksi filosofi Immanuel Kantin mukaan
vapaus on vapautta pakottamisesta, ja valtiolla ei
Jos joku on pannut sinut vankilaan ja pitää sinua
ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten
siellä, et ole vapaa.
kuin estääkseen tätä loukkaamasta toisten vapautta.
Et ole vapaa, jos sinulla ei ole lupa poistua maasta
Vapautta voidaan myös pitää yksilön kykynä tehdä tai jos haluat elää homoseksuaalisessa tai
itsenäisiä päätöksiä.
lesbolaisessa suhteessa sellaisessa maassa, jossa se
on kiellettyä
Poliittisessa keskustelussa erotetaan usein
positiivinen vapaus ja negatiivinen vapaus. Nämä Useimmat hallitukset rajoittavat kansalaistensa
käsitteet esitteli Isaiah Berlin (1909-1997)
vapautta.
artikkelissaan Two Senses of Liberty (=kaksi
vapauden eri merkitystä).
Tehtäviä
Toisaalta monet ovat sitä mieltä, että vapaus on aina
vapautta jostain eli negatiivista vapautta.
Heidän mielestään vapautta johonkin pitäisi sanoa
oikeudeksi johonkin.
Vahinkoperiaatetta on käsitelty perinpohjaisesti
toisaalla näissä aineistoissa.
Tehtäviä
1. Mitä oikeuksia sinulla on Suomen
kansalaisena?
2. Mitä vapauksia sinulla on Suomen
kansalaisena?
3. Mitä vapauksia sinulta tosiasiallisesti
puuttuu?
1. Milla tavalla Suomen hallitus rajoittaa sinun
vapauttasi?
2. Millä tavalla koulu rajoittaa sinun
vapauttasi?
3. Millä tavalla vanhempasi tai sukulaisesi
rajoittavat sinin vapauttasi?
4. Millä tavalla ystäväsi rajoittavat sinun
vapauttasi?
5. Millä tavalla vastustajasi rajoittavat sinun
vapauttasi?
Vapauden rajoitusten
perusteluja
Negatiivinen vapaus
Usein rajoituksia perustellaan sillä, että ne
suojelevat muita kansalaisia.
Jos kaikki saisivat tehdä mitä tahtovat, vahvimmat
ja röyhkeimmät syyllistyivät mielivaltaan heikkoja
kohtaan.
Tavallisesti vapaus merkitsee pakon puuttumista.
Pakkoa esiintyy, kun muut ihmiset pakottavat sinut
käyttäytymään jollain tavalla tai estävät sinua
Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien
julistuksen mukaan ihminen saa tehdä mitä tahansa,
mikä hän ei aiheuta vahinkoa muille.
171/345
Tehtäviä
1. Mitä sellaista vahinkoa ihminen voi tehdä
itselleen, josta ei ole vahinkoa muille?
2. Mitä sellaista olet tehnyt, mistä oli vahinkoa
muille?
3. Mitä seurauksia siitä oli?
Negatiivisen vapauden
arvostelua
Käytännössä on vaikea ratkaista, mikä aiheuttaa
vahinkoa muille.
Otetaanko huomioon esimerkiksi toisen tunteiden
loukkaaminen.
Jos otetaan, erilaiset elämäntavat pitäisi kieltää,
koska ne loukkaavat joidenkin tunteita.
Esimerkiksi nudistipariskunta saattaa esiintyä
omalla pihallaan alasti, ja tämä voi loukata
naapureiden tunteita.
Positiivinen vapaus (vai
oikeus?)
Onko positiivista vapautta
olemassa
Joidenkin mielestä positiivista vapautta ei ole
olemassa. Heidän mielestään pitäisi puhua
oikeuksista.
Seuraavassa esityksessä seurataan kuitenkin
yksinkertaisen esityksen kirjoittanutta brittifilosofia.
Joidenkin mielestä negatiivinen vapaus ei ole yhtä
arvokas kuin positiivinen vapaus. Positiivinen
vapaus on vapautta päättää omasta elämästään.
Olet positiivisesti vapaa, jos voit tosiasiassa itse
toimia, ja et ole positiivisesti vapaa, jos toimintasi
on tosiasiassa jollakin tavalla pakotettua.
Monet positiivisen vapauden puolustajat ajattelevat,
että todellinen vapaus on vapautta jonkinlaiseen
itsensä toteuttamiseen siten, että yksilöt päättävät
oman elämänsä valinnoista.
Positiivisiin vapauksiin voidaan ajatella kuuluvan
myös villieläinten oikeuden elää lajityypillistä
elämäänsä.
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Mitä positiivisia vapauksia sinulla on?
2. Mitä positiivisia vapauksia sinulla ei ole?
3. Mitä positiivisia vapauksia pidät tärkeinä?
1. Monet pitävät jumalanpilkkaa pahempana
asiana kuin väkivaltaa. Mitä perusteluja
voidaan esittää sille, että he ovat väärässä?
Onko alkoholisti vapaa
Suomalainen Edvard Westermarck
(1862-1939) on esittänyt jyrkkää arvostelua
jumalanpilkkalakeja ja uskonnollisten
tunteiden loukkaamisen suojaamista vastaan.
Ottakaa selvää, millaista arvostelua
Westermarck on esittänyt.
2. Mitä mieltä olet pakollisesta
aamuhartaudesta (esimerkiksi koulun päivän
avauksena).
3. Keskustelkaa sukupuolisen kanssakäynnin
vapauden toivottavuudesta /
vastustettavuudesta.
4. Miten pitäisi suhtautua henkilöihin, jotka
levittävät tahallaan AIDS:ia?
5. Luettele kymmenen eri tapaa, jolla
Voidaan kysyä, ovatko alkoholistit vapaita, kun he
yhteiskunta rajoittaa koululaisen vapautta.
ryyppäävät koko omaisuutensa tai tärvelevät oman
172/345
terveytensä. Pikemmin tuntuu siltä, että alkoholi
nimissä elämääsi voidaan rajoittaa vahvoinkin
harjoittaa pakkoa, ihminen on alkoholin orja.
pakottein. Vapautta on puolustettu maailmassa
Vaikka alkoholistin elämää ei rajoitettaisi, hän ei ole napalmpommein, hävittäjin ja panssarivaunuin.
todellisuudessa vapaa.
Jopa negatiivisen vapauden kannattajat voivat
väittää, että alkoholistien elämää pitäisi jollain
tavalla rajoittaa, koska he eivät ole vastuussa
teoistaan.
Tehtäviä
1. Miten voitaisiin estää, etteivät alkoholi,
tupakka ja huumeet leviäisi koululaisten
keskuuteen?
2. Pitääkö alkoholin, tupakan ja huumeiden
käyttöä mielestäsi vähentää vai lisätä?
3. Miksi alkoholismista on vaikea päästä
eroon?
4. Miksi tupakasta on vaikea päästä eroon?
Mielettömiä tekoja vapaasti
Joku voi tehdä elämässään täysin mielettömiä
ratkaisuja aivan vapaasti. Positiivisen vapauden
kannattajat saattavat sanoa, että sellainen ihminen ei
ole todellisuudessa vapaa, koska hän tuhoaa
mahdollisuudet toteuttaa itseään.
Tehtäviä
1. Mitä tarkoittaa mieletön teko?
2. Mitä mielettömiä tekoja olet tehnyt viime
aikoina?
3. Mitä seurauksia niistä oli?
4. Miten voit etukäteen tietää, että jokin teko
on mieletön?
Voidaanko vapautta puolustaa
panssarivaunuin
Isaiah Berlinin mukaan positiivinen vapaus voi olla
sinulle ,monessa suhteessa vaarallinen, vapauden
Tehtäviä
1. Keskustelkaa holhouslaista ja kunnallisten
virkaholhoojien tehtävistä.
2. Pohtikaa, mitkä tekijät suomalaisessa
yhteiskunnassa rajoittavat ihmisen
mahdollisuuksia tehdä mitä haluaa.
3. Mitä tarkoittaa sosiaalinen paine?
4. Keskustelkaa alkoholin ja huumeiden käytön
vapaudesta.
5. Mitä tapahtuisi, jos Suomen nudistit
päättäisivät marssia alasti jonkin kaupungin
pääkatua (Suomessa on perustuslain takaama
mielenosoitusvapaus). Mitä on
viuhahtaminen?
6. Tutkikaa mitä rajoituksia suomalaisesta
yhteiskunnasta on viime vuosikymmeninä
poistunut ja mitä on tullut lisää.
7. Miksi meillä on eduskunta, jonka tehtävänä
on säätää uusia rajoituksia?
8. Useiden kaupunkien järjestyssäännöissä on
kielletty julkisilla paikoilla ryyppääminen, ja
poliisi on sakottanut joitain julkisilla
paikoilla ryypänneitä. Suurin osa julkisilla
paikoilla ryypänneistä on kuitenkin jätetty
sakottamatta. Keskustelkaa tämän
järjestyssäännön tarpeellisuudesta.
9. Jos puhuttaisiin vain negatiivisista
vapauksista, mitä tarkoittaisi
uskonnonvapaus?
10.Prostituutio ei ole Suomessa kiellettyä,
mutta katuprostituutio on. Mitä seurauksia
tällaisesta kaksinaisuudesta on?
173/345
Vapauden poistaminen:
rangaistus
Rangaistusten puolustaminen
Usein katsotaan, että rangaistuksen ankaruuden
tulee riippua rikoksen vakavuudesta (silmä silmästä,
hammas hampaasta).
Joskus vastaavan rangaistuksen löytäminen voi olla
vaikeaa.
Kuuden kuukauden kiristäjää ei voida tuomita
kuudeksi kuukaudeksi kiristettynä olemiseen.
Millä tavalla rikollisen ruoskiminen kasvattaa rikollista?
Rangaistuksia on puolustettu mm. seuraavilla
neljällä perusteella:
1.
2.
3.
4.
Rikoksen sovittamisella
Rangaistusten pelotusvaikutuksella
Yhteiskunnan suojaamisella
Rikollisen kasvattamisella.
Rangaistus rikoksen
sovittamisena
Yksinkertaisimmassa muodossaan sovittaminen
tarkoittaa sitä, että tahallinen lain rikkominen
ansaitsee rangaistuksen.
Katsotaan, että lain rikkojien on kärsittävä.
Lievempiä rangaistuksia annetaan usein niille, jotka
ovat olleet rikosta tehdessään täyttä ymmärrystä
vailla.
Äärimmäisessä tapauksessa rikollinen on
mielisairas (lähinnä skitsofreenikko, jonka
aivokudos on syystä tai toisesta vaurioitunut).
Tämä ongelma koskee vain periaatetta "silmä
silmästä, hammas hampaasta".
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, kuinka paljon vangin
pitäminen vankilassa suomalaisessa
yhteiskunnassa maksaa.
2. Mitä hyötyä omaisuutensa menettäneelle on
siitä, että varkaalta katkaistaan käsi.
Pystyykö kädetön maksamaan varastamansa
omaisuuden takaisin?
3. Miksi koston ajatus on mieletön?
4. Miksi kosto ei ole hävinnyt edes Suomesta?
5. Missä maissa kosto aiheuttaa hyvin suuria
ongelmia?
Sovittamisen arvostelua
174/345
Sovittamisen taustalla on ajatustunne (emootio)
kosto. Takaisin lyöminen on hyvin inhimillinen tapa
vastata. Sovituksen kannattajat vetoavat tämän
ajatustunteen yleisyyteen.
Kosto ei ole järkevä tapa toimia.
3. Mitkä rikokset johtuvat sosiaaliturvan
puutteista?
Arvostelua rangaistuksen
ennalta ehkäisevän vaikutuksen
suhteen
Sovitus ei huomioi rangaistuksen vaikutusta
rikolliseen ja yhteiskuntaan. Rikos pitää sovittaa
riippumatta siitä, vaikuttaako se rikollisiin
myönteisesti vai ei.
Seuraussiveyden kannattajat sanovat tähän, että
mikään teko ei ole oikea, jos siitä ei ole myönteisiä
seurauksia.
Toiset vastaavat tähän, että mikäli teko on oikein,
sen seuraamuksetkin ovat.
Varsin yleinen käsitys on se, että oman yhteisön
tuomitsemat teot ovat vääriä..
Tehtäviä
1. Miten pikkurikosten sovittamisessa pitäisi
menetellä?
2. Mikä olisi oikea tapa sovittaa
pahoinpitelyrikoksia?
3. Mitä murhaajalle pitäisi tehdä? Ota
huomioon,että Yhdysvalloissa on teloitettu
suuri määrä ihmisiä, jotka ovat
osoittautuneet myöhemmin syyttömiksi.
Rangaistus rikosten ehkäisijänä
Varsin yleinen rangaistuksen puolustus on se, että
rangaistus pelottaa lain rikkomista suunnittelevia.
Jos uskot, että joudut vankilaan, et ryhdy
murtovarkaaksi, mutta jos et usko jääväsi kiinni,
rangaistus ei vaikuta uran valintaasi.
Jos rangaistusta käytetään rikollisten pelotteluun,
myös viattomien tuomitseminen voi ehkäistä
rikoksia.
Kerrotaan, että jossain päin Villiä Länttä hirtettiin
ensimmäinen käsiin saatu mustaihoinen.
Ehkäisyteorian vastustajat sanovat, ettei edes
kuolemanrangaistus vähennä murhia puhumattakaan
siitä, että pikkuvarkaat pannaan talveksi vankilaan.
Tämä arvostelu perustuu kokeellisiin tutkimuksiin.
On ollut vaikeaa löytää yhteyksiä rangaistusten
kovuuden ja rikosten välillä.
Tehtäviä
Tämä ajattelutapa kiinnittää huomiota erityisesti
rikoksen seuraamuksiin. Rikollisen kärsimykset
korvataan hyödyllisillä vaikutuksilla yhteiskunnalle.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että rangaistukset ovat
osoittautuneet tehottomiksi rikosten
ehkäisyssä?
2. Mistä johtuu, että suuriin taloudellisiin
rikoksiin syyllistyneet joutuvat vain harvoin
kiinni?
Vanha laulu kertoo
MUURARI
175/345
1. Kevät toi, kevät toi muurarin,
kevät toi, kevät toi maalarin,
kevät toi, kevät toi rakennukselle hanslankarin
ja rannoille hampparin.
Niin paljon minä kärsinyt olen,
monta kyyneltä vuodattanut,
niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut.
2. Kesällä töitä teki muurari,
kesällä töitä teki maalari,
kesällä töitä teki hanslankari
ja rantojen hamppari.
Kuin veitsi minun rintaani viilsi
sinun katseesi viimeinen.
Se oli niin kylmä ja ylpee,
niin viekas ja petollinen.
3. Syksy vei, syksy vei muurarin,
syksy vei, syksy vei maalarin,
syksy vei rakennukselta hanslankarin
ja rannoilta hampparin.
Oi, miksi minä tummana synnyin,
miks en syntynyt vaaleana?
Minun armaani ei lemmi tummaa,
hän lempii vain vaaleata.
4. Talvella nälkää näki muurari,
talvella nälkää näki maalari,
talvella nälkää näki hanslankari –
lihoi linnassa hamppari.
Niin paljon minä kärsinyt olen,
monta kyyneltä vuodattanut!
Niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut.
Niin monta minä lempinyt olen,
mutta yhtä vain rakastanut.
kirjoittajan isältä, että paljonko saa, jos
varastaa lehmän. Miehellä oli tarkoitus
päästä talveksi vankilaan. Mitä tämä kertoo
sen ajan sosiaalihuollosta (isäni oli
sosiaalilautakunnan jäsen)?
4. Missä määrin työttömyyskorvaukset ovat
vähentäneet rikollissuutta?
5. Ovatko leipäjonot vähentäneet rikollisuutta?
Yhteiskunnan suojeleminen
Hyvin usein varkaan tai raiskaajan vangitsemisella
yritetään estää näiden tekojen jatkuminen.
Yhteiskuntaa pyritään suojaamaan ihmisiltä, joilla
on taipumus rikkoa lakeja.
Jos joku on murtautunut taloon, silloin on
mahdollista, että hän murtautuu myös toiseen taloon
(tai samaan taloon uudestaan).
Yhteiskuntaa pyritään suojelemaan laittamalla
murtautuja vankilaan.
Tätä perustelua on käytetty useimmiten
väkivaltarikosten kuten murhien, pahoinpitelyjen ja
raiskausten yhteydessä.
Tehtäviä
1. Miten murtovarkauksia on vähennetty?
2. Miksi raiskauksia ei liene onnistuttu
vähentämään?
3. Miten väkivaltarikollisuutta voitaisiin
vähentää?
1. Viime vuosisadan alkupuolella tämä laulu
kuvasti tosiasioita. Onko vielä vähävaraisia
ihmisiä, jotka haluavat talveksi vankilaan?
2. Toinen kasku kertoo, että Yhdysvalloissa
1930- luvun pula-aikana vankilan ovet oli
jätetty yöksi auki. Aamulla vankilassa oli
väkeä enemmän kuin illalla. Mistä tämä
johtui?
3. Kylän pikkurikollinen oli kysynyt tämän
Arvostelua yhteiskunnan
suojelemiselle
Suojelemiskäsitys voi toimia joidenkin rikosten
kuten raiskausten suhteen. Sen sijaan, jos nainen
myrkyttää pitkäaikaisen aviomiehensä, ei ole silti
todennäköistä, että hän toistaisi rikoksensa. On
epäilemättä vaikea tutkia, mitkä rikokset ovat
viimeksi mainittua tyyppiä.
176/345
Toinen vastaväite on, että vankila suojaa
yhteiskuntaa vain niin kauan kuin vankeus kestää.
Vankiloita on sanottu rikollisten yliopistoiksi siitä
syystä, että rikolliset siellä oppivat toisilta
rikollisilta lisää rikoksentekotapoja.
kehitystä.
7. Jos Lawrence Kohberg oli oikeassa,
voidaanko rikollisia kasvattaa ollenkaan?
Arvostelua rikollisten
kasvattamiskäsitykselle
Jotkut rikolliset eivät ole kasvatuksen tarpeessa.
Sellaiset rikolliset, joiden ei voida olettaa uusivan
rikostaan, eivät tarvitse kasvatusta.
Osaan rikollisista rangaistuksella ei ole mitään
kasvattavaa vaikutusta.
Tilastot osoittavat, että rangaistukset parantavat
rikollisia vain harvoin.
Tehtäviä
1. Vapaa Ajatus -lehden toimittaja oli noin sata
vuotta sitten vankilassa jumalanpilkasta.
Vankilasta päästyään hän kirjoitti kirjan
Vankilat, jossa hän osoitti, että vankilat ovat
rikollisten yliopistoja. Myöhemmin mm.
postmodernistit ovat esittäneet samaa. Miten
asia voitaisiin korjata?
2. Missä määrin yhteiskunnan pitäisi auttaa
aviopuolison väkivallan kohteeksi
joutuneita?
3. Vähentyisivätkö murhat, jos avioliittolaitos
lakkautettaisiin?
Rikollisten kasvattaminen
Tämän käsityksen mukaan rikollisten
rankaiseminen kasvattaa heitä niin, etteivät he tee
uusia rikoksia.
Tämän ajattelutavan mukaan vapaudenriisto voi olla
hoitokeino.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, ettei rikollisia kasvateta
vankilassa kunnon kansalaisiksi?
2. Mitä rikollisten kasvattaminen vankilassa
maksaisi?
3. Millaista koulutusta vangeille pitäisi antaa?
4. Mikä rikollista odottaa vankilasta pääsyn
jälkeen?
5. Mikä saa rikollisen toistamaan rikoksensa?
6. Ottakaa selvää siitä, miten Lawrence
Kohlberg mittasi ihmisen siveellistä
Tehtäviä
1. Kerrotaan tarinaa miehestä, joka antoi
pojalleen selkään, kun tämä oli jäänyt kiinni
varastamisesta. Poika sai selkäänsä siitä
syystä, että hän oli jäänyt kiinni, ei siitä
syystä, että hän oli varastanut. Keskustelkaa
mahtaisiko auttaa, jos selkään olisi annettu
varastamisen eikä kiinnijäännin takia.
2. Keskustelkaa menetelmästä, jossa nuoren
rikoksentekijän aiheuttamaa vahinkoa
pyritään sovittelemaan vahinkoa kärsineen ja
rikollisen kesken.
3. Onko viisasta, että rikoksesta kiinni jäänyt
raiskaaja ja raiskattu pannaan
keskustelemaan keskenään?
4. Myös vankiloissa tapahtuu rikoksia, ja
177/345
vahvat vangit käyttävät heikompia
häikäilemättä hyväkseen. Vankiloista
saatetaan johtaa vankilan ulkopuolella
tapahtuvaa rikollisuutta. Keskustelkaa, mitä
voitaisiin tehdä tällaisen ehkäisemiseksi.
5. Keskustelkaa ns. yhdyskuntapalvelun
sopivuudesta rangaistusmenetelmäksi.
6. Keskustelkaa jalkapannan sopivuudesta
rangaistusmenetelmäksi. Pitäisikö
häirikkökoululaisille laittaa jalkapanta?
7. Mitä ihmisoikeutta rikottaisiin, jos
koululaisia pantaisiin siivoaman vessoja
(jotka koulusiivooja on kyllä siivonnut).
8. Pohtikaa, olisiko muita menetelmiä
rikollisten kasvattamiseksi kuin rangaistus.
9. Kiristys on Suomessa rikos, jos kiristäjä
kiristää rahaa. Kiristys on kuitenkin
huomattavan yleinen menetelmä muiden
etuuksien, esimerkiksi paremman työpaikan,
saamiseksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa
yhteiskunnalle voi koitua haittaa, kun taas
ensimmäisestä kärsii vain kiristetty.
Kiristystä on myös äärimmäisen vaikeaa
todistaa. Pohtikaa miten kiristystä voitaisiin
vähentää?
10.Millä tavalla tiedotusvälineet luovat paineita
rangaistusten koventamiseen?
11.Victor Hugon teoksessa Kurjat mies joutuu
eliniäkseen kaleeriorjaksi ja poliisin
vainoamaksi varastettuaan yhden leivän.
Tästäkin rikoksesta hän jäi kiinni sattumalta.
Mitä yhtä järjenvastaisia rangaistuksia
maailmassa on yhä?
Miksi kirkkoisä Augustinus, jolla oli avovaimo ja
lapsi, hylkäsi heidät?
Eudaimonismi (kreikan sanasta eudaimonia eli
onni) eli onnellisuusoppi on siveyssuuntaus, jonka
mukaan inhimillisen toiminnan tavoite on
(psykologinen hedonismi) tai sen tulee olla
onnellisuus (normatiivinen hedonismi).
Onnellisuusajattelun tunnetuin edustaja oli
Aristoteles.
Siveystutkimus (metaetiikka)
Siveystutkimus (metaetiikka, meta = jälkeen) tutkii
siveellisten arvostelmien ja ajatusrakennelmien
luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä niiden
käsitteiden alkuperää ja merkitystä.
Hyvä
Hyvän ja oikean
käsitteet
Kuvaileva (deskriptiivinen) ja
arvottava (normatiivinen)
siveysajattely (etiikka)
Kuvaileva (deskriptiivinen) siveystutkimus (etiikka)
esittää tosiasiaväitteitä havaituista siveysilmiöistä. Hyvä(komparatiivi parempi, superlatiivi paras,
parhain tai, vanhahtavasti, parahin)
Arvottava (normatiivinen) siveystutkimus (etiikka)
1. sellainen, joka tai mikä on siveellisesti tai
ottaa kantaa siveysilmiöihin.
muuten myönteinen
Onko kantaa ottava tutkimus tieteelllistä
tutkimusta ollenkaan?
Joidenkin sanojen kuten "hyvä" ja "oikea" avulla
ihmiset arvottavat asiota.
Liisa on hyvä ihminen.
hyvä paimen, hyviä uutisia
2. hyvälaatuinen
Ostin hyvän auton.
3. käytännölliseltä ominaisuudeltaan
178/345
myönteinen, ei huono.
Ruoka oli hyvää.
4. taitava jossain
Pekka on hyvä matematiikassa.
5. runsas, antelias
Sain hyvän korvauksen.
professori Torbjörn Tännsjö luettelee kirjassaan
Understanding Ethics, Edinburgh University Press,
Reprinted 2009, lisäksi seuraavat luokat:
4. Siveelliset oikeudet
5. Naisasiasiveys ja
6. Ympäristösiveys.
Seuraussiveyden Tännsjö on jakanut
• utilitarismiin (utility = hyöty) ja
• egoismiin (=itsekkyyssyveys).
Oikea
Säätelevä (normatiivinen) siveysajattelu (ethics)
tutkii mittapuita (normeja), jotka säätelevät sitä,
mitä pidetään oikeana tai vääränä tekona tai
käytöksenä.
Voidaan sanoa, että pohditaan toivottavaa
käyttäytymistä.
Nämä käsitteet on yksityiskohtaisesti määritelty
toisaalla näissä aineistoissa. Myös muita
seuraussiveyden lajeja on olemassa.
Sopimussiveys ja itsekkyyssiveys voidaan yhdistää
kuten Thomas Hobbes teki.
Näitä asioita käsitellään yksityiskohtaisesti muissa
tämän oppiaineiston osissa.
On osoittautunut, että yhdellä ainoalla säännöllä on
käytännössä vaikea tulla toimeen.
Koska kyse on henkilökohtaisista siveellisistä
valinnoista, monet filosofian professorit ovat
asettuneet jonkin periaatteen kannalle.
Edellä on kerrottu, että kultaisen
säännön mukaan meidän on tehtävä
toisille sitä, mitä toivoisimme tehtävän
itsellemme. Koska en halua, että
naapurini varastaa autoni, en varasta
hänen autoaan.
Vaikka kultainen sääntö tuntuu
herttaiselta, on mahdollista, että sitä ei
voida ollenkaan soveltaa tai se voi
osoittautua monissa tapauksissa
vähemmän toivottavaksi.
Kultainen sääntö on esimerkki sellaisesta oikean ja
väärän mittapuusta, joka pyrkii perustumaan yhteen
ainoaan periaatteeseen.
Yhtä ainoaa periaatetta ovat pyrkineet soveltamaan
mm.
1. hyvesiveys (hyve-etiikka)
2. velvollisuussiveys (velvollisuusetiikka) ja
3. seuraussiveys (seurausetiikka).
Torbjörn Tännsjö.
Tukholmann yliopiston käytännöllisen filosofian
Kaikkein herjatuin on seuraussiveys. Käytännössä
seuraussiveys on kuitenkin tavallisten ihmisten
eniten käyttämä siveyssääntö.
Tehtäviä
1. Miten ihmisiä voitaisiin arvioida nykyistä
oikeudenmukaisemmin?
2. Pitäisikö ihmisten velvollisuuksia lisätä vai
vähentää?
3. Pitäisikö seurauksia opettaa kouluissa?
4. Mikä ero on hyvällä ja pahalla?
5. Mikä ero on oikealla ja väärällä?
6. Miksi useimmat filosofit ottavat kantaa
normeihin?
7. Miksi tässä kirjassa ei oteta kantaa
normeihin?
179/345
Velvollisuuteen
perustuvat
siveyskäsitykset ja
niiden arviointia sekä
deontologinen siveys
• sisäiseen oivallukseen perustuva siveys
(intuitionismi),
• velvollisuussiveys ja
• eräät muodot sopimussiveyttä kuten
ihmisoikeussiveys.
Koska eräät muodot sopimussiveyttä johdetaan
itsekkyyssiveydestä (egoisimista), kaikkea
sopimussiveyttä ei voitane pitää deontologisena
siveytenä.
Olisi hyvä, jos käsitehirviöstä deontologinen siveys
luovuttaisiin, mutta olen vakuuttunut siitä, että
filosofian professorit antavat tässä asiassa vahingon
kiertää.
Uskonnoissa on vevoitteita
Suurimmat uskonnot asettavat kannattajilleen
monenlaisia velvollisuuksia. Jyrkimmillään ne
esiintyvät käskyinä ja kieltoina.
Määritelmiä ja sivistyssanoja
Velvollisuuteen perustuvat
siveyskäsitykset painottavat sitä, että
meillä on tiettyjä velvollisuuksia, tekoja,
jotka meidän pitää tai joita meidän ei
pidä tehdä. Tämän käsityksen mukaan
siveellinen toiminta on velvollisuuksien
suorittamista, ja velvollisuudet on
tehtävä riippumatta siitä, mitä
seurauksia niistä on.
Velvollisuussiveyden erottaa seuraussiveydestä se,
että jotkin teot ovat ehdottomasti oikein tai
ehdottomasti väärin riippumatta siitä, mitä
seurauksia niistä on.
Velvollisuussiveystutkimuksella on vieraskielinen
nimitys deontologia (kreikankielen deon =
velvollisuus).
(Tätä nimitystä ei tarvitse osata
ylioppilaskirjoituksissa, tai jos tarvitsee,
antakaa turpiin
ylioppilastutkintolautakunan
filosofijäsenille.)
Sitä käsitystä, että velvollisuudet ovat arvoista
riippumattomia, sanotaan deontologiseksi
siveydeksi.
(Tätä nimitystä ei tarvitse osata
ylioppilaskirjoituksissa.)
Deontologisia siveyskäsityksiä ovat esimerkiksi
Tehtäviä
1. Etsikää viisi velvollisuutta a) jostain
kristinuskon suunnasta b) jostain islamin
suunnasta c) jostain hindukulttuurista d)
jostain buddhalaisuuden suunnasta.
2. Miksi perustuslakeja voidaan säätää
yksinkertaisella enemmistöllä ja hyvin
alhaisella äänestysprodentilla, mutta niitä ei
yleensä voida kumota yksinkertaisella
enemmmistöllä?
3. Miten on yhä mahdollista, että säädetään
uusia perustuslakeja, jotka eivät noudata
esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia
oikeuksia koskevaa sopimusta?
Usein ”oikein” tarkoittaa uskonnossa jumalien
väitetyn tahdon mukaista käyttäytymistä ja ”väärin”
jumalien tahdon vastaista käyttäytymistä.
Monien uskontojen mukaan jumalien tahto on
kirjoitettu uskontojen virallistamiin kirjoihin (pyhiin
180/345
kirjoihin), esimerkiksi Raamattuun tai Koraaniin.
tähden Herran kansaa kohtasi
vitsaus.
Joissain uskonnoissa jumalat puhuvat suoraan
papeille, joissain uskonnoissa myös munkeille ja
joissain uskonnoissa jopa tavallisille uskonnon
kannattajille.
Tappakaa siis lapsista kaikki pojat
ja tappakaa myös jokainen nainen,
joka on maannut miehen kanssa.
Uskonnolliset johtajat päättävät usein uskonnon
kannattajien velvollisuuksista.
Jos jumalat päättävät, että jokin teko on oikein,
voidaan kysyä, tahtovatko jumalat sitä siksi, että se
on oikein, vai onko se oikein siksi, että jumalat
tahtovat sitä.
Mutta tytöt, jotka eivät ole
maanneet miehen kanssa, saatte
ottaa itsellenne.
Jos jumalat tahtovat jotain siksi, että se on oikein,
siveys on jumalista riippumaton. Tällöin siveys
voitaisiin esittää puhumatta jumalista mitään.
Korkeintaan voitaisiin väittää, että jumalat ovat
ihmisiä pätevämpiä esittelemään siveyttä.
Teidän tulee oleskella leirin
ulkopuolella seitsemän päivää, ja
jokaisen, joka on surmannut
jonkun tai koskettanut surmattua,
tulee puhdistautua kolmantena ja
seitsemäntenä päivänä; tämä
koskee sekä teitä että vankejanne.
Jos teko on oikein pelkästään siksi, että jumalat sitä
tahtovat, siveydeltä putoaa kokonaan perusta.
Jumalat voivat määrätä esimerkiksi murhaamaan.
Raamatussa kerrotaan, että juutalaisten jumala käski
tappaa vihollisten naiset ja lapset, kamelit ja aasit,
mutta säästää neitsyet.
Teidän on puhdistettava myös
jokainen vaatekappale ja kaikki,
mikä on valmistettu nahasta tai
vuohenkarvoista, sekä jokainen
puuesine."
Tehtäviä
• Olisiko YK:n rauhanturvaajien pitänyt
pelastaa midianilaiset lähes täydelliseltä
kansanmurhalta?
Uskontojen kannattajat voivat väittää, etteivät
jumalat käske tehdä pahaa, koska jumalat ovat
hyviä. Mutta mitä tarkoittaa se, että jumalat ovat
hyviä? Ovatko jumalat hyviä siksi, että he ovat
jumalia, vai onko hyvälle jokin muu peruste?
"Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi
määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen
päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä, ja
sanoi heille:
Oletteko jättäneet henkiin kaikki
naiset? Juuri nuo naiset tekivät
Bileamin neuvon mukaan ja
saivat israelilaiset luopumaan
Herrasta ja antautumaan
Baal-Peorin palvojiksi. Sen
Kristinuskon mukaan kristinuskon
jumala on hyvä. Islamin mukaan islamin
jumala voi olla hyvä tai paha.
Buddhalaisuuden mukaan jumalat, sikäli
kuin heitä on olemassa, eivät ole ns.
valaistuneen ihmisen yläpuolella
(eivätkä oikeastaan edes tavallisen
ihmisen yläpuolella).
Jos jumalia ei ole olemassa, jumalien tahtoon
perustuvalta siveydeltä putoaa kokonaan pohja.
Joissain uskonnoissa (eräät intialaiset uskonnot)
suhde jumalaan ei ole niinkään oikean ja väärän
kysymys, vaan palvoja on sitoutunut tiettyyn
elämäntapaan. Sitä ei pidetä velvoittavana niille,
181/345
jotka eivät ole palvojia.
teloittaa suomalaisia sotilaita vain pari
päivää ennen rauhan julistamista?
Useimmiten uskonnot ovat velvollisuussiveyden ja
seuraussiveyden sekoituksia.
Velvollisuussiveys ja sen
arviointia
Jos uskonto sanoo jumalien palkitsevan tai
rankaisevan ihmisiä heidän tekojensa perusteella,
kyse on seuraussiveydestä.
Puhtaan velvollisuussiveyden mukaan tekoja on
arvioitava pelkästään velvollisuuden eikä tunteiden,
taipumusten tai saavutettavan hyödyn perusteella.
Kristinuskon väite, jonka mukaan ihminen saavuttaa Esimerkiksi jos lahjoitan rahaa kehitysmaiden
ikuisen onnellisen elämän uskomalla jumalan
asukkaiden auttamiseen, koska säälin köyhiä
olemassaoloon, on seuraussiveyttä.
ihmisiä, en velvollisuussiveyden mukaan toimi
siveellisesti. Jos lahjoitan rahaa
Aristoteleen hyvesiveys on myös vaikuttanut
hyväntekeväisyyteen saadakseni hyvää mainetta, en
kristinuskoon.
velvollissiveyden mukaan toimi siveellisesti.
Aatteeliset velvoitteet
Velvollisuussiveyden piirteitä esiintyy myös
poliittisissa aatteissa kuten liberaalissa
ihmisoikeussiveydessä (esim. John Rawls) ja
kommunismissa. Kuitenkin politiikkaa usein
arvioidaan sen väitettyjen tai todellisten seurausten
perusteella.
Immanuel Kant.
Eräille (esimerkiksi Immanuel Kantille) lähes
ainoa hyväksyttävä teon vaikutin on
velvollisuudentunto. Monet ovat kuitenkin eri
mieltä siitä, ettei esimerkiksi tunteilla ja säälillä
saisi olla mitään tekemistä tekoja arvioitaessa.
Tehtävä
1. Lukekaa Raamatusta Samuelin kirjan 15.
luku ja verratkaa siinä esitettyä kertomusta
Palestiinan viimeaikaisiin tapahtumiin.
2. Mitä mieltä olet siitä, että sotilailla on
velvolisuus tappaa vihollisiksi kutsuttuja
ihmisiä?
3. Ketkä voivat määrätä ihmisille
velvollisuuksia?
4. Mikä on omatunto?
5. Onko omantunnon vastaisia velvollisuuksia
pakko noudattaa?
6. Mitä sodassa tehdään niille, jotka eivät
noudata heille määrättyjä velvollisuuksia?
7. Miksi Suomen presidentti Risto Ryti antoi
Joskus velvollisuussiveydessä oletetaan, että
kaikkien pitäisi olla siveellisiä. Kun emme voi
vaikuttaa tekojen seurauksiin tai edes arvioida niitä,
ajatellaan, että teko on oikein, jos tekijä on tehnyt
velvollisuutensa.
Usein velvollisuussiveydessä ajatellaan, että koska
emme voi vaikuttaa tunteisiimme, ne ovat huono
perusta siveydelle.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että rikollisten vaikuttimia
pohditaan tuomioistuimissa?
2. Mitävelvollisuuksia koululaisilla oletetaan
olevan?
3. Mitä mieltä olet asevelvollisuudesta?
182/345
4. Tarvitsisiko eläkeikää nostaa, jos
asevelvollisuus komottaisiin?
Ehdottomat velvollisuudet
Siveysperiaatteista
Velvollisuussiveyden kannattajat esittävät usein
ehdottomia velvollisuuksia kuten esimerkiksi
Velvollisuussiveyden mukaan meidän on
esimerkiksi autettava tarpeessa olevia, koska se on
velvollisuutemme.
Muita käsityksiä (eivät velvollisuussiveyttä) ovat
esimerkiksi:
• ”sinun on aina puhuttava totta”,
• ”pidä aina lupauksesi” tai
• ”tappaminen on kiellettyä kaikissa
olosuhteissa”.
Eräiden velvollisuussiveyden kannattajien mukaan
mukaan näitä velvollisuuksia on noudatettava täysin
riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.
• Meidän on autettava tarpeessa olevia, koska Tehtäviä
meidät palkitaan siitä.
1. Milloin olet viimeksi valehdellut?
• Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos
2. Missä iässä lapset oppivat valehtelemaan?
meistä tuntuu siltä.
3. Mitä ehdottomia velvollisuuksia sinulle on
• Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos
asetettu?
säälimme heitä.
4. Mitä mieltä olet näiden velvollisuuksien
• Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos se
tarkoituksenmukaisuudesta?
lisää onnellisuutta.
5. Aiotko noudattaa näitä velvollisuuksia?
• Meidän on autettava tarpeessa olevia, koska
6. Mitkä velvollisuudet ovat turhia?
meille on siitä myöhemmin henkilökohtaista
7. Mistä velvollisuudet pohjimmaltaan
hyötyä.
johtuvat?
Tehtävä
Ehdolliset velvollisuudet
1. Tutkikaa mitä muita käsityksiä tähän listaan
Ehdollinen velvollisuus on esimerkiksi
voidaan lisätä.
2. Pohtikaa miten velvollisuuksien
• ”jos haluat olla arvostettu, puhu aina totta”
noudattamista voitaisiin perustella.
tai
3. Tekivätkö Adolf Hitlerin kannattajat vain
• ”jos et halua joutua vankilaan. älä tapa”.
velvollisuutensa suorittaessaan
kansanmurhia?
Tehtäviä
4. Miksi julkinen puhuminen natsisotilaiden
velvollisuuksista on kiellettyä?
• Ovatko ehdolliset velvollisuudet
velvollisuussiveyttä vai seuraussiveyttä
Yleistettävyys, kultainen sääntö
Usein etsitään siveysperiaatteita, joka olisivat
mahdollisimman yleispäteviä. On ajateltu
183/345
(esimerkiksi Immanuel Kant),
että meidän olisi toimittava sellaisten
siveysperiaatteiden mukaan, joista
voitaisiin tehdä yleismaailmallisia
lakeja.
(tätä kutsutaan joskus myös
kategoriseksi imperatiiviksi,
sivistyssanan opetteleminen on
vapaaehtoista).
Jos minusta on oikein, että voin varastaa, jos
minulla ei ole riittävästi rahaa, tästä periaatteesta
olisi voitava tehdä yleismaailmallinen laki.
Yleistää voidaan tietysti muitakin kuin
siveysperiaatteita. Esimerkiksi voitaisiin ajatella
yleistettäväksi periaate
”näytä aina kieltäsi itseäsi pitemmille”.
Todennäköisesti jo isoilla apinoilla esiintyvä,
muinaisintialaisten ja muinaiskiinalaisten kultainen
sääntö on eräs muunnos yleistettävyyssäännöstä.
Toinen versio kultaisesta säännöstä on
”tee toisille sitä, mitä toivoisit tehtävän
itsellesi”
ja toinen versio
”älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi
tehtävän itsellesi”.
Kaikkia sääntöjä ei voida edes ajatella
yleistettäviksi. Esimerkiksi
”älä koskaan tee työtä”
on mahdoton, jos kaikki ryhtyvät sitä noudattamaan.
Yleistettävissä oleva selvästikin siveysperiaate olisi
esimerkiksi
”älä koskaan kiduta lapsia”.
Tehtäviä
1. Miksi edes juutalaiset eivät noudata
juutalaisuuden käskyä "Älä tapa".
2. Miksi kristityt eivät noudata kristittyjen
käskyä "Älä tapa".
3. Miksi sotilaspapit rukoilevat omalle
puolelleen voittoa, vaikka omat joukot
olisivat hyökkääjiä?
Älä kohtele ihmisiä pelkkinä
välineinä
Paljon keskusteltu siveysperiaate on
”kohtele ihmisiä aina päämäärinä
sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä
päämäärien saavuttamiseksi”
(esimerkiksi Immanuel Kant).
Tähän voisi heti huomauttaa, että kuinkahan moni
työnantaja pitää työntekijöitä päämäärinä sinänsä
eikä välineinä (työvoimana).
Periaatteen mukaan ihmisiä ei pitäisi
hyväksikäyttää, sen sijaan pitäisi kunnioittaa heidän
omaa tahtoaan ja toiveitaan.
Tehtäviä
1. Keksikää mahdollisimman monta sellaista
siveysperiaatetta, jota ei voida yleistää.
2. Keksikää mahdollisimman monta sellaista
siveysperiaatetta, jotka voitaisiin yleistää.
3. Miksi huonoja keinoja käytetään hyvien
päämäärien saavuttamiseen?
4. Millaisia seurauksia tästä voi olla?
Mainitkaa joitain esimerkkejä.
5. Kun tuotantoa siirretään Kiinaan, tehdäänkö
184/345
se periaatteella "kohtele ihmisiä aina
päämääränä sinänsä"?
Velvollisuussiveyden
arviointia
Tyhjyys
On sanottu, että yleistettävyysperiaate on tyhjä, se ei
anna apua siveellisten ratkaisujen teossa. Vaikka
yleistettävyysperiaatteeseen lisätään kielto käyttää
ihmistä pelkkänä välineenä, näiden periaatteiden
perusteella on vaikea ratkaista sitä, mitä pitäisi
tehdä.
Erityisesti kiellot aiheuttavat velvollisuussiveydelle
ongelman. Jos joku teko on kielletty, sitä ei saa
tehdä, vaikka teon tekemisellä estettäisiin suuri
määrä samaa kiellettyä tekoa myöhemmin.
Tehtäviä
1. Kuka päättää, mitkä teot ovat kiellettyjä?
2. Mistä johtuu se, että monia Raamatussa
esitettyjä velvollisuuksia on nykyään
kielletty?
3. Mitä Raamatussa esitettyjä velvollisuuksia
on kielletty?
4. Miksi niitä on kielletty?
5. Miksi islamin kansainvälisten
ihmisoikeussopimusten vastaisia velvoitteita
ei ole kielletty?
6. Miksi luonnonvarojen hillitöntä tuhoamista
ei voida kieltää?
Myös siveettömiä periaatteita
voidaan yleistää
Tehtäviä
1. Voidaanko velvollisuussiveyttä perustella.
Miten?
2. Onko velvollisuussiveyttä noudatettava,
vaikka sen seuraukset olisivat hyvin pahat?
3. Mitä kärsimyksiä kestämättömät
velvollisuusvaatimukset aiheuttavat?
4. Mikä on velkavankeus?
Ristiriidat
Velvollisuudet joutuvat helposti keskenään
ristiriitaan. Jos velvollisuus on puhua aina totta, ei
saa valehdella rikolliselle, joka etsii totuuden
puhujan ystävää murhatakseen hänet (Immanuel
Kantin oma esimerkki).
Villin lännen rikkaiden periaate
”tapa kaikki, jotka asettuvat tiellesi”,
voidaan yleistää, mutta on vaikea pitää periaatetta
siveellisesti hyväksyttävänä. Tässä kohden voidaan
vedota esimerkiksi siihen, että ihmisiä ei saa
kohdella pelkkinä välineinä.
Jos velvollisuuksien lista sisältää muutamia tärkeitä
Toisaalta on kulttuureja, joissa on hyväksytty ja
velvollisuuksia, on yleensä osoitettavissa, että
yleistetty monia selvästi epäinhimillisiä periaatteita
velvollisuudet joissain olosuhteissa joutuvat
kuten
ristiriitaan keskenään.
• noituudesta epäiltyjen polttaminen roviolla
Velvollisuussiveyden mukaan
(kristillinen kulttuuri uuden ajan alussa),
• jotkut teot ovat pakollisia,
• avioliiton ulkopuoliseen
• jotkut sallittuja ja
sukupuolisuhteeseen syyllistyneen naisen
• jotkut kiellettyjä.
kivittäminen kuoliaaksi (monet islamin
185/345
kulttuurit nykyäänkin),
• lesken polttaminen aviomiehen roviolla
(hindukulttuurit, myös nykyajan tapauksia
tunnetaan) jne.
Tässä kohden on huomattava, ettei yleistämisen ole
tarvinnut olla sataprosenttista pahojen seuraamusten
synnyttämiseksi.
Tehtäviä
1. Miksi avionrikkojain kivityksiä, käsien
katkomista (Iranissa) jne, ei haluta estää?
2. Miksi noitien polttamista Nigeriassa ei
haluta estää?
3. Miten uskontoihin perustuvia rikoksia
voitaisiin estää?
Epäuskottavuus
Vaikka velvollisuussiveydessä on paljon
vakuuttavia piirteitä kuten toisten ihmisten etujen
kunnioittaminen, siinä on myös vakavia puutteita
kuten esimerkki totuuden puhumisesta ihmiselle,
joka etsii ystävääni murhatakseen hänet, ja lukuisa
määrä vastaavia esimerkkejä osoittavat.
Juha Sihvola.
Uskonnottomien oikeuksia jyrkästi vastustava mutta
velvollisuussiveyttä perusteellisesti puolustava
suomenkielinen esitys on edesmenneen historian
professorin Juha Sihvolan teoksessa
”Maailmankansalaisen etiikka”, Otava, 2004, ISBN
951-1-18364-8.
Velvollisuussiveyttä käsitellään tätä esitystä
perinpohjaisemmin tämän oppiaineiston osiossa
Velvollisuusiveyttä on syntynyt aikoinaan yhteiöjen http://etkirja.pp.fi/normatiivinen-etiikka.html
vallankäytön välineiksi.
Velvollisuussiveys (esimerkiksi Immanuel Kant) ei Tehtäviä
yleensä painoa esimerkiksi tunteille, myötätunnolle
1. Miksi yhteiskunta asettaa yksilöille erilaisia
ja säälille vastoin monien tavallisten ihmisten
velvollisuuksia? Mainitkaa jokin tällainen
käsitystä siveydestä.
velvollisuus. Mitä tapahtuu, jos
velvollisuuksia ei noudateta?
Velvollisuudentuntoiset mutta tyhmät tai epäpätevät
2. Seuraava tehtävä tehdään kahdessa
ihmiset saattavat aiheuttaa paljon kärsimystä ja
ryhmässä. Toinen ryhmä yrittää laatia listan
kuolemaa. Jos heitä arvioidaan pelkästään
ristiriidattomista velvollisuuksista ja toinen
velvollisuuksien täyttämisen perusteella, heitä ei
yrittää löytää velvollisuuksien välisen
voida moittia. Jos joku katsoo velvollisuudekseen
ristiriidan. Velvollisuuksia on keksittävä
kuivattaa kastuneen kissan mikroaaltouunissa, mutta
vähintään kymmenen kappaletta.
kissa palaa kuoliaaksi, kuivattajaa ei voida moittia.
3. Pohtikaa mikä velvollisuussiveydessä on a)
Todettakoon, että nykyään kärsimystä ja kuolemaa
kivaa b) vastenmielistä.
ei yleensä pidetä kovin toivottavina ilmiöinä.
4. Pohtikaa miten velvollisuudet jakautuvat
erilaisissa perheissä.
Velvollisuussiveyden suuri ongelma on se, mitä
5.
Mitä velvollisuuksia lukiolaisella on?
velvollisuuksia kullakin ihmisellä on ja mitä hänellä
ei ole. Yleensä velvollisuuksista jossain yhteisössä
ollaan erimielisiä.
Hyveet
Mitä hyvesiveys on
Hyve (muinaiskreikaksi αρετή, aretē; lat. virtus,
englanniksi virtue) on jossain yhteisössä
siveellisesti arvokkaana pidetty luonteenpiirre.
Hyve oli keskeinen käsite erityisesti antiikin
186/345
siveysajattelussa. Hyveen vastakohta on pahe.
Hyvesiveys tarkastelee ihmisen elämää
kokonaisuutena. Se kysyy ”miten minun tulisi elää”
ja vastaa ”kehittämällä hyveitä”.
Hyvesiveys on yksi kolmesta tärkeimmästä
arvottavan siveyden koulukunnasta.
kannattajat laativat usein listoja hyveistä kuten
•
•
•
•
•
•
•
hyväntahtoisuus,
rehellisyys,
reiluus,
rohkeus,
anteliaisuus,
luotettavuus,
kohtuullisuus
Hyvesiveyttä on käsitelty tätä esitystä
perinpohjaisemmin esimerkiksi tämän oppiaineiston jne. Listat kuitenkin eroavat toisistaan, ja on kiistoja
kohdassa
siitä, mitkä ovat hyveitä. Usein on epäselvää, millä
perusteella jotain piirrettä pidetään hyveenä.
http://etkirja.pp.fi/normatiivinen-etiikka.html
Hyveajattelun ongelmia
Joitain hyveitä on pidetty keskitienä hyveen ja
paheen välillä, esimerkiksi Aristoteles ajatteli, että
rohkeus on keskitie uhkarohkeuden ja pelkuruuden
välillä.
Keskitien määritteleminen mutkistaa hyvesiveyden
ongelmia entisestään. Sanalasku pikkusormen
antamisesta paholaiselle heijastaa tätä vaikeutta.
Voidaan väittää, että se, mitä joku pitää hyveenä,
heijastaa vain ennakkoluuloja: joku voi pitää
hyveenä hyvän viinin juontia ja joku toinen voi
pitää sitä paheena.
Vielä suurempia eroja on eri kulttuurien välillä.
Hyveajattelijat vastaavat tähän, että on olemassa
yleismaailmallisia hyveitä – esimerkiksi
totuudellisuus – jotka ovat hyveiden listassa
paikallisten hyveiden – esimerkiksi pöytätapojen
noudattamisen – yläpuolella.
Voidaan väittää (kuten Torbjörn Tännsjo
teoksessaan Understanding Ethics, Edinburgh
University Press, Reprinted 2009), että hyvesiveyttä
on vaikea käsittää siveydeksi ollenkaan.
Uskonnoissa hyveenä pidetään yleensä oman
uskonnon jumalaan uskomista ja muiden uskontojen
jumaliin uskomista tai jumalattomuutta eli ateismia
paheina. Itse asiassa tämä uskontojen piirre on eräs
eniten maailmanhistoriassa kärsimystä
aiheuttaneita.
Hyvesiveys ja muut siveyskäsitykset puhuvat eri
asioista, ja muilla siveyskäsityksillä on myös omat
ajatuksensa siitä, mitkä ovat hyveitä ja mitkä eivät
ole hyveitä.
Hyveajattelun pääongelma on kysymys siitä, mitkä
taipumukset ovat hyveitä, mitkä paheita ja mitkä
eivät kumpaakaan.
Hyveajattelun kannattaja saattaa vastata, että
hyveitä ovat ne taipumukset, jotka saavat
ihmiselämän kukoistamaan (Aristoteles). Tästä
vastauksesta on melko vähän apua. Hyveajattelun
Mies ja hänen vaimonsa.
Yksiavioisuuden kannattaja voi pitää yhden
sukupuolikumppanin ihmistä hyveellisenä,
moniavioisuuden kannattaja voi pitää hyveenä
187/345
moniavioisuutta.
Hyveajattelu olettaa usein, että on yleinen
ihmisluonto johon kuuluu kaikille ihmisille yhteisiä
tunneajatuksia (emootioita) ja käyttäytymispiirteitä.
Tässä se asettuu moniarvoisen ihmiskäsityksen
vastakohdaksi, ja usein hyveajattelu on ihmisiä
alistavaa.
Tehtäviä
1. Eri ihmisillä on erilaisia perinnöllisiä
luonteenpiirteitä. Miten sellaisista voidaan
rakentaa siveys?
2. Onko sellainen ihminen siveellinen, joka on
kovalla kasvatuksella saatu noudattamaan
jotain oman kultuurinsa hyveenä pitämää
piirrettä.
3. Voidaanko totuudellisuutta pitää hyveenä,
jos muslimin on puhuttava muille
muslimeille totta mutta toisenuskoiselle saa
valehdella?
4. Ottakaa selvää siitä, miten yksilön siveys
kehittyy lapsuudesta vanhuuteen asti.
5. Mitä haittaa ihmiselle saattaa olla jostain
hyveestä?
6. Mistä johtuu, ettei evoluutio ole tuottanut
ihmisiin perinnöllisiä hyveitä?
(Unescon yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä
Julistus suvaitsevaisuuden periaatteista)
Suvaitsemattomuus on sitä, ettei hyväksy, siedä tai
suvaitse tapoja tai uskomuksia, joita muilla ihmisillä
on.
Suvaitsemattomuus ilmenee esimerkiksi siinä, ettei
anneta muiden toimia tai ajatella eri tavalla, kuin
itse toimii tai ajattelee.
Suvaitsemattomuus voi johtaa siihen, että ihmisiä
kohdellaan epäreilusti heidän ajattelunsa,
taipumustensa tai jopa vaatetuksensa takia.
Suvaitsevaisuus on taas sitä, että kunnioittaa muiden
ihmisten mielipiteitä ja tapoja, vaikka ne olisivat
erilaisia kuin omat.
Vaikka suvaitsevuutta ylistetään kansainvälisissä
julistuksissa, suvaitsevuus ei ole hyve.
Mitä tahansa ei pidä suvaita
Kansainväliset ihmisoikeussopimuksen asettavat
suvaitsevaisuudelle myös rajoja.
Esimerkiksi eräissä islamin maissa tapahtuvaa
islamista luopuneiden, avionrikkojien ja
Muhammedia pilkanneiden surmaamista ei tarvitse
suvaita. Islamilaisen oikeuden mukaisia varkaiden
raajojen katkomisia ei tarvitse suvaita.
Onko suvaitsevuus hyve?
Suvaitsevaisuus on Unescon määritelmän mukaan
"meidän maailmamme kulttuureiden,
ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen
rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä
ja arvostamista. – - - Ihmisoikeuksien kunnioittamisen
periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen
ei merkitse yhteiskunnallisen
epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta
vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä.
Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni
vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät
kiinni omastaan. Se merkitsee sen tosiasian
hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan
erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa,
käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on
oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. Se
merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää
näkemyksiään toisille."
Koulussa esimerkiksi kiusaamista ja tappelemista ei
tarvitse suvaita.
Se, mikä on toisissa olosuhteissa
hyve, on toisissa olosuhteissa
pahe
Esimerkiksi rehellisyys on usein hyvä asia, mutta
joskus on viisaampaa olla epärehellinen kuin
rehellinen. Kansalaissodan aikaan tämän kirjoittajan
188/345
isoisän kotiin tuli pyssy kädessä mies, joka etsi
toista miestä tappaakseen tämän. Isoisä neuvoi
pyssymiehen väärään suuntaan, ja yksi ihmishenki
säästyi.
Rohkeutta pidetään yleensä hyvänä asiana, mutta
uhkarohkeus on johtanut monen ihmisen
kuolemaan. Uhkarohkea voi mennä vaikka heikoille
jäille, mutta heikoille jäille on moni hukkunut.
Liikenteessä uhkarohkeille käy usein huonosti.
Säästäväisyyttä pidetään usein hyveenä mutta
ahneutta paheena. Kuitenkin on kyse saman asian
eri asteista.
9. Luettele kymmenen sellaista asiaa, joita
monet pitävät paheina. Tutki, missä
olosuhteissa ne eivät ole paheita.
10.Miksi myös "kultainen keskitie" voi johtaa
hyvin huonoina pidettyihin tuloksiin?
11.Mitä mieltä olet siitä, että pahana ja hyvänä
pitämiesi asioiden suhteen valitaan keskitie?
12.Mitä mieltä olet siitä Venäjällä vallinneesta
opista, jonka mukaan ketään entisen
Neuvostoliiton omaisuutta varastanutta ei
saisi tuomita, koska kaikkia ei kuitenkaan
tuomittaisi?
Seuraussiveys
(seurausetiikka)
Seuraussiveys on puhtaasti
tekninen periaate
Seuraussiveys (engl. consequentialism) ei
periaatteessa ota ollenkaan kantaa arvoihin.
Seuraussiveys sanoo, että seurausten
huomiotta jättäminen on tekninen
virhe.
Hyvän uskonnottoman esityksen hyvesiveydestä on
esittänyt edesmennyt professori Richard Taylor
Virhe on samaa laatua kuin se virhe, että
teoksessaan Good and Evil, A New Direction,
tietokoneohjelma myytäisiin testaamatta sen
Prometheus Books, 1984, ISBN 0-7975-237-8.
toimintaa.
Hyveisveyttä esitellään perusteellisemmin edellä
mainitussa osiossa
http://etkirja.pp.fi/normatiivinen-etiikka.html
Tehtäviä
1. Onko ihmisen kauneus hyve? Perustele
vastauksesi?
2. Onko ihmisen älykkyys hyve? Perustele
vastauksesi.
3. Onko ihmisen varakkuus hyve? Perustele
vastauksesi.
4. Onko köyhyys hyve? Perustele vastauksesi.
5. Luettele kymmenen asiaa, joita pitää sinun
mielestäsi suvaita.
6. Luettele kymmenen asiaa, joita pitää sinun
mielestäsi olla suvaitsematta.
7. Voidaanko a) poikien ympärileikkausta b)
tyttöjen ympärileikkausta mielestäsi suvaita
(Opettaja selittää, mitä nämä sanat
tarkoittavat.).
8. Luettele kymmenen sellaista asiaa, joita
monet pitävät hyveinä. Tutki, missä
olosuhteissa ne eivät olekaan hyveitä.
Kun autoalan kilpailu oli kovaa, Ford Escortin
Detroitin tehtaan laadunvalvoja sanoi minulle, että
autoja on pakkko myydä ostajille vikoineen, koska
muuten niistä tulisi liian kalliita.
Koska seurausten arvioiminen edellyttää pätevyyttä,
seuraussiveys korostaa tietojen ja taitojen
merkitystä.
Tehtäviä
1. Miksi Suomen eduskunta ei läheskään aina
ota huomioon säätämiensä lakien
189/345
seurauksia?
2. Miksi koululaitos ei ota huomioon sitä, että
sen opettamista valheista voi olla vakavia
saurauksia?
3. Mitä seurauksia olisi siitä, että äänestäneille
jaettaisiin Suomessa sadan euron
äänestyspalkkio?
4. Millä tavalla politiikka muuttuisi, jos
kansanedustajat valittaisiin arvalla (kuten
muinaisen Ateenan tuomioistuimet)?
Mitä siveyttä ulkoavaruudesta
tulleet älylliset oliot
noudattaisivat?
Tieteiskirjailijat ovat melkein poikkeuksetta
liittäneet näihin olioihin ihmisen siveellisiä
ominaisuuksia. Tämä tekee mielestäni
tieteiskirjallisuudesta siveellisesti arvotonta.
avaruusaluksen rakentajien joukkoon
kelpuuteittaisi.
Luultavasti tulijat olisivat myös hyvin tarkkaan
miettineet sitä, mitä seurauksia tänne saapumisesta
olisi. Heidän tekniikkansa pitäisi olla niin
kehittynyttä, ettei Yhdysvaltain armeija mahtaisi
heille mitään.
Tietysti he ennakoisivat, että täällä asuvilla eläimillä
on monenlaisia ominaisuuksia, jotka ovat taanneet
niiden menestymisen tällä planeetalla. Varsin pian
he saisivat selville sen, että ihmiset viestittävät
myös valon välityksellä.
Näin he lopulta saisivat selvitettyä myös sen, miten
tämän planeetan eläimet suhtautuvat heihin, ja jos
heillä olisi jotain ostettavaa tätä planeetalta, he
pystyisivät välittämään tiedon siitä tämän planeetan
ihmisille (heidän kannaltaan eläimille).
En ihmettele ollenkaan sitä, että kosmologian
professori Kari Enqvist aikoinaan kantoi
seitsemänsataa tieteiskirjaa antikvariaattiin.
Niistähän ei ollut mitään hyötyä kosmologian
tutkijalle.
Missään tapauksessa he eivätkäyttäytyisi kuten
muukalaiset Robert Heinleinin Starship
Trooperseissa (kirja: Robert Heinlein, Starship
Troopers, 1959, myöhemmin myös elokuva) .
Tehtäviä
1. Jos olisit Yhdysvaltain presidentti, mitä
tekisit yllä kuvatussa tilanteessa?
2. Mitä Rooman paavi tekisi?
3. Miten muslimit suhtautuisivat tilanteeseen?
Ulkoavauudesta tulleilla ei varmaan olisi mitään
käsitystä ihmisten velvollisuuksista ja ihmisten
hyveistä. Heillä ei liioin olisi mitään käsitystä siitä,
mikä tekee ihmiset onnellisiksi tai mitä ihmiset
pitävät hyvänä tai pahana.
Tähtienvälisiin avaruusmatkoihin tarpeellisen
tekniikan kehittäminen vaatii kuitenkin mitä
erilaisimpien asioiden seurausten äärimmäisten
tarkkaa suunnittelua. Fordin laaduntarkastajaa ei
Miten seuraussiveys saa
siveellisiä ulottuvuuksia
Siveellisiä ulottuvuuksia seuraussiveys saa vain
siinä tapauksessa, että jonkin teon seurauksia
pidetään hyvinä tai huonoina.
Seuraussiveys ei sinänsä ota kantaa seurausten
arviointiin. Seurausten arviointijärjestelmiä
muuttamalla saadaan melkein millaisia
siveysjärjestelmiä tahansa.
190/345
Esimerkkejä
1. Jos kristityn on arvioitava tekojaan siltä
kannalta, pääseekö hän Taivaaseen (mikä on
tekojen seuraus), hänen on valittava tekonsa
niin, että niiden seurauksena on taivaaseen
pääsy.
2. Jos muslimin Taivaaseen pääsy edellyttää
tiettyjä päivittäisiä tekoja, hänen on
taivaaseen päästäkseen suoritettava nämä
teot.
3. Voiko ateisti päästä Taivaaseen?
Siksu mohistit pitivät arvossa järjestystä, aineellista
hyvinvointia ja väestön kasvua.
Aineellinen hyvinvointi tarkoitti perustarpeiden
tyydyttämistä. Järjestys viittaa sotien ja väkivallan
vastustamiseen.
Aineellisen hyvinvoinnin mohistit ajattelivat
johtavan hyvyyteen, lapsiin, ystävällisyyteen jne.
Mo Tsu ei ajatellut, että yksilön onnellisuus on
tärkein, vaan vaan että yhteiskunnalliset seuraukset
merkitsevät yksilön onnellisuutta enemmän.
Tehtäviä
Tehtäviä
• Miksi muslimien Taivaaseen pääsyä on
nopeutettu itsemurhaterrorismilla?
Mohismi
Ensimmäisenä seuraussiveyden muotona
esittelemme mohismin. koska se on peräti 2500
vuotta vanha.
Mestari Mo.
Mohismi on seuraussiveyttä, jonka kehitti Mo Tsu
(mestari Mo). Mohismia sanotaan joskus
valtioseuraussiveydeksi. Mohismissa teon
siveellinen arvo määräytyy sen perusteella, miten
paljon se lisää yhteiskunnan vakautta.
Yhteiskunnan vakautta säilyttävät mohismin
mukaan yhteiskuntajärjestys, aineellinen
hyvinvointi ja väestön kasvu.
1. Keksi kymmenen vastaväitettä mohistista
siveyttä vastaan.
2. Onko mohismin normi väestön kasvusta
nykyään viisas?
3. Mistä johtui se, että Kiinan johtaja Mao
Zedong ei vastustanut väestön kasvua?
Suurin hyvinvointi
Seuraussiveydessä pyritään usein arvioimaan tekoja
sen perusteella, miten paljon ne lisäävät
hyvinvointia ym. ”hyviä” asioita. Koska
hyvinvoinnin kuten melkein minkä tahansa
vastaavan inhimillisen olotilan määrällinen arviointi
on vaikeaa, seuraussiveyden vastustajat hyökkäävät
tavallisesti voimallisesti tämän teknisen vaikeuden
kimppuun.
Kuten edellä on osoitettu, seuraussiveyden
kilpailijoilla on teknisiä vaikeuksia vähintään yhtä
paljon kuin seuraussiveyden kannattajilla.
Usein teon seurausten arviointi on kohtuullisen
helppoa, mutta joskus se on vaikeaa ja joskus
mahdotonta. Tärkeä syy seurausten arvioinnin
Stanfordin filosofian sanakirjan mukaan mohistinen vaikeuteen on se, että tulevaisuuden ennustaminen
seuraussiveys on maailman ensimmäinen
on vaikeaa.
seuraussiveysjärjestelmä, joka perustuu luontaisten
ihnhimillisten hyvien moninaisuuteen inhimillisen Seuraussiveys ei ole professorien enemmistön
suosiossa. Monet professorit kuitenkin myöntävät,
hyvinvoinnin perustana.
että käytännön elämässä kuten talouden
Mo Tsun aikaan sodat ja nälänhädät olivat yleisiä.
191/345
suunnittelussa ja lainsäädännössä sekä myös
tavallisten ihmisten yksityisissä ratkaisuissa
seurausten tarkastelu on tärkeää.
Merkillisenä voidaan pitää myös professorien
enemmistön epäsuoraa hyvinvoinnin lisäämisen
vastustusta.
Yhteiskunnan onneksi ihmisten valtava enemmistö
ei ole koskaan kuullutkaan professorien väittelyistä
vaan elää mahdollisuuksiensa mukaan seurauksia
arvioiden.
Kuten akateemikko Oiva Ketonen luenoillaan
mainitsi, filosofiaa ei kannata harkita ammatikseen,
jos ei ole riittävästi varallisuutta.
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Onko sinun mielestäsi oikeus hyvinvointiin
vain rikkailla ja vaikutusvaltaisilla kuten
professoreilla.
2. Miksi ihmisten valtava enemmistö elää
seuraussiveyden mukaan.
3. Miksi lakeja usein säädetään
seuraussiveyden mukaan?
1. Aseta Suomen poliittiset puolueet
järjestykseen sen mukaan missä määrin ne
kannattavat itsekkyyttä.
2. Miksi tiede on itsekkäiden ihmisten
ammatti?
3. Mistä johtuu se, että Suomen vähäosaisten
asemaa ei ole vielä merkittävästi
heikennetty?
Itsekkyyden filosofian historiaa
Bernard de Mandeville
Siveellinen itsekkyys (egoismi)
Siveellinen itsekkyys eli egoismi (lat. ego = minä)
on myös seuraussiveyden muoto. Itsekäs harkitsee
tekojensa seurauksia ja valitsee sellaiset teot, joista
hän itse eniten hyötyy tai joita hän itse pitää
arvokkaina.
Itsekkyys lienee maailman yleisin siveyden muoto,
joten seuraussiveys on kaikista professoreiden
vastaväitteistä huolimatta maailman yleisin
seiveyden muoto.
Hieman erikoiseksi asian tekee se, ettei
professoriksi pääse kuin hyvin itsekäs ihminen, ja
lisäksi vaaditaan, että hänellä on ollut itsekkäät
vanhemmat, jotka ovat haalineet omaisuutta
lastensa kouluttamiseen.
Bernard de Mandeville.
Uudella ajalla erityisesti teollisuuden ja kaupan
etujen on ajateltu vaativan itsekkyyssiveyttä.
Vuonna 1723 hollantilaissyntyinen lääkäri ja
ajattelija Bernard de Mandeville (1670—1733)
julkaisi Lontoossa teoksen The Fable of the Bees:
or Private Vices, Publick Benefits (Tarina
mehiläisistä: eli yksityiset paheet, yhteiset edut).
Mandeville julisti:
"Tukahduttakaa tai rajoittakaa egoismia,
192/345
turhamaisuutta, kaikkia moraalia hävittäviä tunteita,
niin samalla vahingoitatte teollisuutta ja kauppaa,
joitten vaikuttimia ne ovat."
Tehtäviä
3. Voiko oikeutta saada ilman kallista
asianajajaa?
Friedrich Nietzsche
1. Miksi teollisuuden ja kaupan puolesta
puhutaan melkein jokaisissa Yleisradion
uutisissa?
2. Miksi Yleisradion uutisissa ei puhuta kovin
usein Suomen vähäosaisten puolesta?
3. Millä ominaisuuksilla suomalainen pääsee
eteenpäin politiikassa?
Max Stirner
Friedrich Nietzsche.
Friedrich Nietzsche saavutti opinnoissaan jo
varhaisella iällä sellaisen tason, että hän pääsi
professoriksi Baselin yliopistoon 24-vuotiaana. Hän
hoiti virkaansa vuodesta 1869 vuoteen 1879, jolloin
hän luopui yliopistonopettajan urasta
psykofyysisten vaivojen pakottamana.
Kasper Scmidt Friedrich Engelsin piirroksen mukaan
Vuonna 1844 julkaisi Kasper Schmidt salanimellä
Max Stirner teoksen Der Einzige und sein
Eigenthum (Yksilö ja hänen omaisuutensa), jonka
pääajatuksiin perustui myöhemmin syntynyt
Friedrich Nietzschen "voimamoraali".
Stirnerin mukaan yksilöllä on niin paljon oikeutta
kuin hänellä on valtaa, ja hän hankkikoon itselleen
kaikki, mitä hän kykenee, huolimatta siitä, ovatko
hänen keinonsa siveellisiä vai eivät.
Sen jälkeen hän omistautui lopullisesti filosofialle.
Viimeiset luovat vuotensa Nietzsche vietti
Sveitsissä, Italiassa ja Etelä-Ranskassa. Kiihkeä
luomiskausi edelsi Nietzschen lopullisista henkistä
sortumista, mikä tapahtui Torinossa
vuodenvaihteessa 1888–1889.
Loppuelämänsä Nietzsche vietti Saksassa
parantumattomasti sairaana aivohalvauksen
lamauttaessa tyystin hänen henkiset toimintonsa.
Nietzsche ajateli, että ihminen saa ympäröivästä
todellisuudesta tietoa vain omien aistiensa
välityksellä. Sen mukaan todellisuuskäsityksemme
Siveysi on harhakuva samoin kuin oikeus ja kaikki on äärimmäisen omakohtainen. Tämä johti
muut korkeat aatteet. Se, joka toiminnoissaan antaa Nietzschen suhteellisuuden ja epäilyn kannattajaksi.
sellaisten aatteiden johtaa itseään, on
ennakkoluulojen ja taikauskon uhri yhtä paljon kuin Moraalin alkuperä
se, jota toiminnoissaan ohjaa vanha usko
Nietzsche tutki siveyden alkuperää ja pyrki
jumaluuteen.
osoittamaan, että idealistisella ja kristillisellä
siveydellä ei ole yliluonnollista perustaa, vaan että
Tehtäviä
nykyisin vallalla olevat siveysjärjestelmät ovat
1. Vanha sananlasku sanoo, ettei oikeuttaa saa, syntyneet monimutkaisen yhteiskuntahistoriallisen
jos ei sitä itse hanki. Missä määrin tämä on ja psykologisen tapahtumasarjan tuloksena.
totta nykysuomessa?
2. Kuinka paljon oikeuden hankkiminen
käräjäoikeuden kautta nykyään maksaaa?
193/345
Nietzsche väitti, että siveys on väline, jonka avulla
ihmisyksilöt, ihmisryhmät tai kansat tavoittelevat
miltei vaistonvaraisesti arvonantoa, henkistä tai
poliittista ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa, joskus jopa
aineellista etua.
Nietzsche väitti, että länsimainen
kristillis-idealistinen siveys saattaa ihmisen
ristiriitaan hänen biologisen perusolemuksensa
kanssa. Nietzschen mukaan vallassa olevat
siveysjärjestelmät tukahduttavat
epäyksilöllisyydessään ja tiukassa
näennäisjärkevyydessä ihmisen luovuuden.
Nietzsche piti tilannetta uutena haasteena
eurooppalaiselle kulttuurille, jonka oli ylitettävä
itsensä ja päästävä eräänlaiseen pisteeseen, josta ei
ole paluuta. Nietzsche kiteytti asian kuuluisaan
lauseeseen "Jumala on kuollut".
Lause kuvasi sitä ongelmaa, jonka läntinen kulttuuri
kohtaisi sen perusteiden muretessa; samalla tämä
kriisi avasi tien johonkin uuteen. Nietzsche tuomitsi
darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä
utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata
jumalan jättämä aukko.
Nietzsche vaati, että kaikki yksilöt saisivat toteuttaa
omaa minuuttaan riippumatta yhteiskunnan arvoista Nihilismin ylittäminen
ja ennakkoluuloista. Nietzschen omat mietteet
osoittivat pitkälle jalostettua idealismia, mutta osa
oli myös ärsyttämiseen tarkoitettua, täydellistä
siveellistä välinpitämättömyyttä.
Nietzsche piti arvojen kieltämistä (nihilismiä)
seurauksena kristillisen uskonnon
valtapyrkimyksistä: tällä (ainoalla olemassa
olevalla) maailmalla oli arvoa enää vain suhteessa
tuonpuoleiseen (jota ei itse asiassa ollut edes
olemassa).
Kun tuonpuoleisen arvo nousi arvoon
arvaamattomaan, tulos oli arvojen kieltäminen
(nihilismi): ei-minkään arvostaminen korkeimpana
arvona. Tärkein haaste arvojen kieltämiselle
(nihilismille) oli juuri kristinuskon heikentyminen.
Ajattelullaan Nietzsche pyrki ylittämään nihilismin.
Uusien arvojen asettamisessa hän piti keskeisenä
yli-ihmisen käsitettään ja oppiaan ikuisesta
paluusta. Nietzsche kirjoitti, että aikaisemmin
kansat asettivat arvojaan yksilön yli, mutta nyt
yksilö voi asettaa arvot ja kulttuurin.
Ihmismassoista ei ole arvojen asettajaksi, vaan
"lauma" tarvitsee opastajan päästäkseen
nihilismistä. Tähän tehtävään viitaten Nietzschen
kirjoituksissa esiintyi käsite "suuri politiikka".
Nietzsche väitti, että siveyttä on kahdenlaista,
herrasiveyttä, joka nousee "jalosta ihmisestä" ja
194/345
orjasiveyttä, joka liittyy "heikkoon ihmiseen".
Eri siveydet eivät ole toistensa vastakohtia, vaan
kokonaan toisia arvotusjärjestelmiä: herrasiveys
arvottaa teot asteikolla hyvä/huono, kun taas
orjasiveys arvottaa ne asteikolla hyvä/paha.
aikakauden ja puolueettomien totuuksien ajan
olevan takana päin, oli luontevaa ajatella, että
ihmisten mielenkiinto keskittyisi nyt enemmän
suoraan havaittavaan ilmiömaailmaan, jossa he
elävät.
Kristinuskon taakka
Yli-ihminen
Nietzsche hyökkäsi voimakkaasti kristinuskoa
vastaan väittäen sen "uudelleenarvioineen"
luonnolliset, terveet arvot ja vääristäneen Jeesuksen
elämän.
Nietzschen yli-ihminen (Übermensch) on ihanne,
jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa
mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä siveellisiä
ja kauneusarvojen mahdollisuuksia, jotka nykyinen
kasvatusperinne ja arvomaailma tukahduttavat.
Hän meni arvostelussaan pitemmälle kuin
valistusajan agnostikko- ja ateistiajattelijat, jotka
pitivät kristinuskoa vain virheellisenä.
Nietzsche ajatteli kristinuskon varhaisvaiheen
historiassa yhä pahemmin vääristävän kuvan
Jeesuksesta. Hän syytti varhaiskristittyjä Jeesuksen
martyroimisesta, ja piti apostoleita pelkurimaisina,
vulgaareina ja katkerina.
Yli-ihminen oli ehkäpä Nietzschen filosofian eniten
kiinnostusta herättäneitä käsitteitä. Kuitenkin
kyseinen käsite on vain pienessä osassa Nietzschen
koko tuotannossa ja esiintyy suuremmassa määrin
vain hänen julkaisematta jääneissä
muistiinpanoissaan.
Yli-ihmisellä ei ole enää tarvetta uskoa varmoihin
perusteisiin vaan hän pystyy "tanssimaan" ohuilla
langoilla (ks. Näin puhui Zarathustra). Yli-ihminen
pystyy luomaan itse arvonsa ja mittapuunsa
(norminsa). Näin nihilismi voidaan ylittää.
Perspektiivi on tapa esittää kolmiulotteinen asia
säännönmukaisesti kaksiulotteisena kuten piirustuksena.
Perspektivismi on Friedrich Nietzschen kehittämä
käsitys, jonka mukaan maailmaa ei voida havaita tai
tuntea sellaisenaan, vaan aina vain tulkita jostakin
näkökulmasta eli perspektiivistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että on aina olemassa useita
mahdollisia perspektiivejä, jotka voivat määrittää
totuus- tai arvoarvostelmat, joita teemme.
Michelangelon veistos
Nietzschen kirjoittama lause
"Viimeinen kristitty kuoli ristillä"
viittaa siihen, että hänen mielestään kristinusko oli
oleellisesti Paavalin luomus.
Koska Nietzsche ajatteli lennokkaan metafysiikan
Perspektivismin mukaisesti mitään kantaa ei voida
pitää ehdottomasti totena, mutta tästä ei seuraa, että
kaikki kannat olisivat yhtä päteviä.
Natsit ja Nietzshe
Hänen aluksi ihailemansa ystävä Richard Wagner
oli juutalaisvastainen. Myöhemmin Nietzsche
arvosteli ja halveksi kirjoituksissaan vahvasti
195/345
Wagneria (joskin myönsi yhä pitävänsä tämän
teoksista, etenkin Tristan ja Isoldesta). Yhtenä
kiistan syynä oli se, että Wagner hyödynsi
kristillistä tarua viimeisessä oopperassaan.
siitä, miltä teot saattavat tuntua.
Ihminen voi näennäisesti omistaa koko elämänsä
muiden auttamiselle, mutta perimmäinen syy olisi
silloinkin itsekäs.
Hän voi esimerkiksi saada näennäisesti
epäitsekkäistä (altruistisista) teoistaan mielihyvää,
mikä olisi perimmäinen itsekäs vaikutin.
Tehtäviä
1. Oletko sinä psykologinen egoisti?
2. Onko filosofian opettajasi psykologinen
egoisti?
3. Mikä ero on psykopaatilla ja psykologisella
egoistilla?
Muiden huomioiminen eli
altruismi
Nietzschen sisar Elisabeth oli vankkumaton
juutalaisten vastustaja ja kansallissosialisti, ja juuri
hänen vaikutuksestaan natsit omivat paljon
Yleistä
käsitteitään Nietzschen tuotannosta. Nietzschen
nimiin pannut juutalaisvasteiset lausumat ovat
pitkälti peräisin Elisabethilta, joka toimi Friedrichin
ollessa jo toivottoman mielisairas tämän kirjallisena
asianomistajana, tunnetuin seurauksin.
Tehtäviä
1. Millä tavalla yllä oleva esitys muutti sinun
käsitystäsi Nietzschestä.
2. Pohtikaa sitä, miksi Friedrich Nietzscheä
ymmärretään yleensä väärin.
3. Millaista Nietschen arvostelu kristinuskoa
vastaan oli?
Psykologinen egoismi (itsekkyys)
Kumma kyllä myös itsekkyyssiveyden vastakohtana
pidetty muiden huomioiminen eli altruismi kuuluu
seuraussiveyteen.
Tehtäviä
• Onko ihminen, joka ei ota huomioon muita
ihmisiä, ollenkaan siveellinen?
Psykologisen itsekkyyden (egoismin) mukaan
ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta
196/345
Auguste Comte
sinänsä määrittele sitä, millainen teko tuottaa toisille
hyvää. Hyvällä voidaan tarkoittaa mielihyvän
lisäämistä ja kivun vähentämistä. Toisaalta hyvä
teko voidaan määritellä sellaiseksi, joka tuottaa
myös muille onnellisuutta. Altruismi on
seuraussiveyden muoto, sillä siinä arvioidaan
tekojen seurauksia vaikuttimien sijaan.
Altruismin arvostelijat ovat kysyneet sitä, että jos
toimijalla ei ole siveellisiä velvoitetta huolehtia
omasta hyvinvoinnistaan, miksi kenelläkään muulla
olisi velvollisuus huolehtia siitä.
Auguste Comte.
Altruismin voidaan esittää olevan myös näennäistä.
Tällöin ”altruisti” saa valta-aseman autettavaa
kohtaan ja voi puolustaa tekojaan vetoamalla niiden
siveelliseen ulottuvuuteen: eiväthän altruistiset teot
voi olla väärin.
Sanan "altruismi" keksi pahamaineisen positivismin
perustajana tunnettu Auguste Comte (k. 1857).
Comte tarkoitti altruismilla egoismin vastakohtaa.
Täydellinen altruismi merkitsee oman minän
syrjäyttämistä ja antautumista toisten ihmisten
hyvää tarkoittavaan toimintaan.
Vastakohtana yksilön korostamiselle altruismi
korostaa yhteisvastuullisuutta. Comten mukaan
altruismi olisi kuitenkin haaveilevaa ja
hedelmätöntä ihmisrakkautta ellei se tunnustaisi sitä
pyrkimystä henkilökohtaiseen tyydytykseen, joka
kuuluu jokaisen ihmisen luontoon.
Mutta itsekäs pyrkimys on mukautettava asioihin,
jotka merkitsevät koko yhteisön menestystä, ja tämä
tapahtuu älyn ja myötätunnon (sympatian)
asteittaisen kehityksen kautta.
Altruismi
American Nihilist Underground Societyn (ANUS)
mukaan nykypäivän altruismi on vain sairaus ja
egoismia valepuvussa. Altruisteilla on hyvä maine,
ja voi olla hyödyllistä esittää jalomielisempää kuin
on, sillä sillä tavoin voi voittaa itselleen ystäviä ja
lepyttää vihollisia.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu että ANUS -järjestö levittää
Pentti Linkolan kirjaa?
2. Voitko erottaa altruismin teeskentely
todellisesta altruismista?
3. Mitä pitäisi tehdä ihmisille, joilla ei ole
kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan?
Psykologinen altruismi
Trakasti ottaen psykologinen altruismi tarkoittaa
Siveydessä altruismi on käsitys, jonka mukaan teon sitä, että ihmisten ajatellaan aina toimivan myös
siveellisyys määritellään sen mukaan, tuottaako se toisten ihmisten hyväksi.
hyviä seurauksia muille.
Jos altruismia on, sen lähteinä voidaan pitää sekä
ihmisen perimää että ihmisen oppimista tai
Altruismi on egoismin vastakohta. Altruismi ei
197/345
molempia.
Altruismia voidaan tarkastella myös yhtesöllisen
oppimisen avulla. Tällöin tarkastellaan altruismia
hankittuna ominaisuutena. Altruismi on
vanhemmilta, arvovalloilta tai muilta läheisiltä saatu
meemi. Käsitys ei ota kantaa siihen, mikä on
altruististen toimijoiden perimmäinen vaikutin.
Meemi (engl. meme < kreik. μίμησις, mimesis) on
kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli
replikaattori.
Se olisi auttanut näitä selviämään ankarista
olosuhteista.
Toisena selityksenä pidetään kulttuurista kehitystä.
Ihmisten parissa altruismia voivat lisätä vertaisten
suorittamat erilaiset rangaistukset sekä altruismin
mukanaan tuoma maineen parantaminen.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että luokan suosituin oppilas
on vain harvoin luokan avuliain oppilas
2. Miksi avulias opettajakaan ei menesty?
3. Mistä johtuu se, että pikkukaupungeissa ei
olla avuliaita?
Altruismi biologiassa
Evoluutiobiologiassa altruismi määritellään
toiminnaksi, joka auttaa kohdetta mutta aiheuttaa
toimijalle itselleen jonkinlaista haittaa.
Tehtäviä
1. Voidaanko lapsia kasvattaa altruistisiksi?
2. Jos ei voida, mistä johtuu, että altruistisia
ihmisiä on olemassa?
3. Miksi jopa koirat ovat pelastaneet
ihmishenkiä?
Se tapahtuu yleensä, joskaan ei aina, saman lajin
yksilöiden välillä. Altruistista toimintaa on
esimerkiksi se, kun mehiläinen pistää tunkeilijaa ja
kuolee yhdyskuntansa puolesta.
Altruismi ja yhteiskunta
Viidentoista eri ihmisyhteisön kanssa tehty tutkimus
osoitti, että markkinatalouden piirissä altruismi oli
tyypillinen ilmiö, kun taas pienissä perinteisissä
yhteisöissä altruismi oli hyvinkin tuntematonta.
Tästä pääteltiin altruismin olevan tuore ilmiö
ihmisyhteisöissä. Sitä ei esiinny samanlaisena
ihmisen lähimpien sukulaisten, simpanssien
yhteisöissä. Simpanssien on havaittu esimerkiksi
adoptoineen orvoksi jääneitä yhteisön jäseniä.
Altruismi ja siveys eivät rajoitu täysin vain ihmisiin,
vaikka ihmisillä ilmiö on ainutlaatuisen voimakas:
muun muassa simpansseilla ja kapusiiniapinoilla on
selvästi altruistisia käyttäytymismalleja. Altruismi ei
siten voi olla vain ihmisten yhtesöllisen kulttuurin
tulos, vaan sillä on myös biologista perustaa.
Darwinismin kannalta altruismi saattaa kuitenkin
näyttää oudolta, sillä eläinten olettaisi ajavan vain
omaa etuaan ja kasvattavan siten omia
lisääntymismahdollisuuksiaan. Altruististen
yksilöiden pitäisi joutua epäedulliseen asemaan
verrattuna itsekkäisiin yksilöihin.
Tyypillisimmässä altruismin muodossa eläin,
erityisesti emo, auttaa jälkeläistään.
Ihmisten nykyisen altruismin on arveltu olevan
mahdollisesti kivikautisten ihmisyhteisöjen perua.
Perimmäinen selitys tälle ilmiölle on, että
198/345
sukulaistaan auttaessaan yksilö samalla lisää omien
perintötekijäinsä (geeniensä) kopioiden määrää.
Tehtäviä
1. Missä määrin geenin (perintötekijän)
itsekkyys pitää paikkansa?
2. Miksi monet eläimet elävät laumoissa?
3. Miksi laumoissa on usein ankara
arvojärjestys?
Vastavuoroinen altruismi
Seuraussiveyden
arvostelua
Miksi seuraussiveyden
arvostelua on syytä käsitellä
tässä kirjassa
Seuraussiveys saattaa tuntua ongelmalliselta, jos
seurauksia arvostetaan jonkin muun
siveysjärjestelmän perusteella.
Näitä tapauksia ei olisi välttämätöntä
käsitellä tässä oppikirjassa, mutta koska
eteesi tuleva filosofian professori laukoo
ne sinulle vauhdikkaasti, sinun on syytä
varautua tilanteeseen.
Ihmissyöjäesimerkki
Vastavuoroinen altruismi on altruismia, jonka
vaikuttimena (motiivina) on saada vastavuoroisesti
apua toiselta yksilöltä.
Tehtäviä
1. Millä eläimillä esiintyy vastavuoroista
altruismia?
2. Esiintyyko sinun luokassasi vastavuoroiista
altruismia?
3. Kuinka yleistä vastavuoroinen altruismi on?
4. Pohtikaa sitä, mitä asioita kuuluu
hyvinvointiyhteiskuntaan.
5. Tutkikaa millä perusteilla
hyvinvointiyhteiskuntaa puolustetaan ja
vastustetaan Suomessa.
6. Pohtikaa yritysten johtajille maksettavien
optioiden (osakekursseista riippuvien
palkkioiden) oikeutusta.
7. Miksi monia sosiaaliturvan muotoja ei ole
sidottu indekseihin?
8. Mistä syystä itsekkyyssiveys on suosiossa
mutta toisten hyväksi toimimisen siveys
epäsuosiossa?
Perinteinen esimerkki, jota on käytetty
seuraussiveyttä vastaan, on joukko samassa
veneessä merellä ajelehtivia ihmisiä, jotka kuolevat
nälkään, jos jotain ihmistä ei syödä. Tällaista
ihmissyöntiä tiedetään todella tapahtuneen.
Seuraussiveyden vastustajien esimerkit ovat
useimmiten tämän ihmissyöjäesimerkin
muunnoksia. Seuraavassa on tarkasteltu muutamia
esimerkkejä. Muissa tämän sarjan oppikirjoissa
esitellään lisää esimerkkejä.
Sotavankien syöminen lienee muuttunut
sotavankien orjaksi ottamiseksi alun perin
seuraussiveyden perusteella: orjasta oli enemmän
hyötyä kuin yhdestä syödystä ihmisestä. Orjuuden
loppuminen Euroopassa johtui myös seurausten
huomioon ottamisesta: Orjien pitäminen ei ollut
enää kannattavaa.
Orjuuden kaltaiset järjestelmät eivät ole kuitenkaan
koskaan loppuneet: Palkkatyöläinen on edelleen
199/345
paljolti isäntiensä eli työnantajien armoilla.
Työläisten aseman ja työilmapiirin parantamista
perustellaan juuri nyt sillä, että siitä olisi
isännillekin eli työnantajille enemmän hyötyä kuin
nykyisestä tilanteesta.
Oppera ja urheilukilpailut
Tehtävä
Tälläkään esimerkillä ei ole mitään tekemistä
seuraussiveyden kanssa.
1. Pohtikaa pitäisikö yksi veneessä olevista
ihmisistä syödä
1. velvollisuussiveyden mukaan
2. seuraussiveyden mukaan
3. hyvesiveyden mukaan.
2. Jumalattomien eli ateistien ei tiedetä
harjoittaneen ihmissyöntiä. Mistä tämä
johtuu?
3. Jos ihmissyönti katsotaan välttämättömäksi,
pitääkö odottaa, että yksi veneessä ollut on
ensin kuollut ja syödä sitten vainaja vai
pitäisikö esimerkiksi arvalla valittu ihminen
tappaa muiden syötäväksi?
4. Mitä tauteja ihmissyönnin tiedetään
levittänneen?
5. Joku on ehdottanut, että nopein tapa saada
maailman väestön kasvu kuriin olisi
ihmissyönti. Mitä mieltä sinä olet tästä
ehdotuksesta?
Kidutus
Seuraussiveyden arvostelijat asettavat usein
vastakkain esimerkiksi kiduttajan onnellisuuden ja
kidutetun kärsimykset. Jos kiduttajan onnellisuus
ylittää kidutetun kärsimykset, seuraussiveyden
vastustajat väittävät, että seuraussiveyden
perusteella kidutus on hyväksyttävää.
On myös keskusteltu siitä, onko ooppera suurempi
nautinto kuin jalkapallo-ottelu. Pitäisikö esimerkiksi
ns. kulttuurinautinnot asettaa sukupuoliyhdynnän tai
syömisen antamien nautintojen edelle?
Todettakoon, että Suomen nykyinen
kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki meni
mieluummin seuraamaan urheilukilpailuja kuin
uuden musiikkitalon vihkiäisiin.
Tosin myöhemmin hän kävi ensimmäisen kerran
eläessään oopperassa.
Sokrates ja sika
Seuraussiveyden kannattajan John Stuart Millin
kerrotaan sanoneen:
"On parempi olla tyytymätön ihminen kuin
tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön
Sokrates kuin tyytyväinen typerys."
Tällä esimerkillä ei ole mitään merkitystä
seuraussiveyden kannalta, sillä Sokrates ei voi
muuttua siaksi eikä sika Sokratekseksi.
Seuraussiveyden arvostelijain virhe on tässä
esimerkissä se, että he olettavat onnellisuuden
ylijäämän olevan seuraussiveyden välttämätän ehto. Tehtäviä
Edellä kuvatuista seuraussiveyden muodoista
1. Pohtikaa kidutuksen oikeutusta
(mohismi, egoismi ja altruismi) mikään ei aseta
1. velvollisuussiveyden
tällaista ehtoa.
2. hyvesiveyden kannalta.
200/345
2. Miksi myös Suomessa on harkittu
kidutuksen käyttöön ottoa terroristien
kuulusteluissa?
3. Ottakaa selvää siitä, kuinka suuri osa
seuraussiveyden kannattajista kannattaa
kidutusta.
Auttaisiko seuraussiveys
liikaa vähäosaisia?
köyhimpien etu.
Tehtäviä
1. Rikkaita on ollut ainakin maanviljelyksen
synnyn jälkeen. Mistä johtuu se, että köyhiä
on sen jälkeen kuollut suuria määriä eri
syistä johtuneissa nälänhädissä?
2. Onko laajalle levinnyt hyvesiveys ratkaissut
köyhyyden ongelman?
3. Onko laajalle levinnyt
velvollisuussuussiveys ratkaissut köyhyyden
ongelman?
Huono tai tahallisesti väärä
seurausten arviointi
Jos maailman ihmisten jakautumista rikkaisiin ja
köyhiin tarkasteltaisiin seuraussiveyttä
kannattaneiden mohistien ajatusten pohjalta,
köyhyys olisi poistettava jakamalla varallisuus
uudella tavalla.
Seuraussiveyttä on arvosteltu siitä, että seurausten
arviointi on vaikeaa ja joissain tapauksissa
mahdotonta.
Esimerkiksi ydinvoimalan rakentamisen seuraukset
saattavat olla liian vaikeita asiasta päättävien
ratkaistaviksi.
Seuraussiveyteen on joskus muotoiltu sääntöjä
tämäntapaisten tilanteiden varalle. Eräs sellainen
sääntö voisi olla, että jos seuraukset saattavat olla
erinomaisen hyvät tai hyvin vaaralliset mutta on
etukäteen vaikea sanoa, kummatko ne ovat, riskejä
ei ole otettava.
John Rawls.
John Rawlsin
(Rawls, John:Oikeudenmukaisuusteoria.
(A theory of justice, 1971.)
Suomentanut Terho Pursiainen. WSOY
kurssikirjat. Porvoo Helsinki Juva:
WSOY, 1988. ISBN 951-0-14740-0.)
innoittamina varsin monet filosofian professorit
ovat väittäneet, että rikkaiden rikastuminen on myös
Tähänkin on tehtävä poikkeus sen tilanteen varalle,
että on pakko tehdä jotain, vaikka seurauksista ei
ole varmaa tietoa. Jotkut ovat ehdottaneet, että
tällöin olisi toimittava perinteisellä tavalla, mutta
koska perinteiset tavat juontavat usein juurensa
taikauskoisesta menneisyydestä, neuvo saattaa olla
huono.
Tehtäviä
1. Etsikää mahdollisimman paljon lisää
esimerkkejä, joissa seurauksia huonosti tai
tahallisesti väärin arvioimalla on puolusteltu
201/345
mielestäsi vääriä toimintatapoja.
2. Joukko suomalaisia lääkäreitä on äskettäin
arvioinut, että noin puolet tupakoijista
kuolee sairauksiin, joihin tupakointi on
ainakin osasyynä. Tarkastelkaa tupakointia.
1. velvollisuussiveyden
2. hyvesiveyden
3. seuraussiveyden kannalta.
3. Miksi kaikki eivät äänestä Suomen
vaaleissa?
Ehkä yksinkertaisin ratkaisu olisi, että sheriffi
ampuisi itsensä, jolloin ei olisi jäljellä ketään, jonka
toimivaltaan hirttäminen kuuluisi.
Tehtäviä
1. Miten sinä ratkaisisit yllä olevan ongelman?
2. Miten rikosromaanit ratkaisevat tämän
tapaisia ongelmia?
3. Mikä siveys vallitsi Villissä lännessä?
Esimerkki: Raivostunut
Onko syyttömän
tuomitsemisesta joskus hyötyä? väkijoukko tappoi
jumalanpilkasta epäillyn miehen
Tunnetuin ja eniten professoreita seuraussiveyttä
vastaan käännyttänyt esimerkki on seuraava.
Pakistanissa
YLE Uutiset 22.12.2012
Pakistanissa poliisiasemalle tunkeutunut raivostunut
väkijoukko on tappanut Koraanin häpäisemisestä
epäillyn miehen. Silminnäkijöiden mukaan satojen
ihmisten väkijoukko pahoinpiteli miehen kuoliaaksi
ja sytytti ruumiin palamaan.
Uhri oli pidätetty aikaisemmin, koska hänen
epäiltiin polttaneen Koraanin Dadun alueella
sijaitsevassa moskeijassa Karachin pohjoispuolella.
Joitain tunteja pidätyksen jälkeen väkijoukko
tunkeutui poliisiasemalle ja sieppasi miehen, kun
tieto tapauksesta oli levinnyt.
Oletetaan, että Villissä Lännessä on tapahtunut
vakava rikos. Poliisipäälliköllä (sheriffillä) ei ole
mitään tietoa siitä, kuka on tehnyt rikoksen.
Paikallinen tapa on saada rikollinen nopeasti kiinni
ja hirttää hänet. Jos näin ei tehdä, paikkakunnalla on
tapana ryhtyä mellakoihin, joissa kuolee useita
ihmisiä.
Toistaiseksi 30 ihmistä on pidätetty henkirikoksen
vuoksi. Myös paikallinen poliisipäällikkö ja viisi
hänen alaistaan on pidätetty, koska he eivät
onnistuneet suojelemaan uhria. Poliisi uskoo
saavansa syylliset kiinni, sillä useat ihmiset
kuvasivat pahoinpitelyä kännykkäkameroilla.
Julman väkivallan kohteeksi joutuneen miehen
Seuraussiveyden vastustajat väittävät, että
epäiltiin olleen henkisesti epätasapainoinen.
seuraussiveyden mukaan sheriffin pitää vangita joku
syytön ja hirtättää hänet mellakoiden estämiseksi.
Jumalanpilkka on Pakistanissa äärimmäisen arka
Tässä kohden voidaan esittää se vastaväite, että
asia, ja lukuisia ihmisiä on surmattu
seuraussiveyden kannattaja voi olla myös tällaisen
jumalanpilkkaepäilyjen takia. Viime vuonna kaksi
mellakoinnin kannattaja. Tarkastellaan kuitenkin myös
jyrkkää jumalanpilkkalakia arvostellutta poliitikkoa
sitä tilannetta, että seuraussiveyden kannattaja ei ole
murhattiin Pakistanissa.
mellakoinnin kannattaja.
Voidaan kysyä, eikö ole velvollisuussiveyden
mukainen velvollisuus, että joku ilmoittautuu
vapaaehtoisesti hirtettäväksi, ettei paljon ihmisiä
kuole.
Viimeksi kansainvälistä huomiota sai
jumalanpilkasta epäillyn kristityn teini-ikäisen
pidätys. Hänet kuitenkin vapautettiin myöhemmin.
Myös hyveellisen ihmisen olisi syytä ilmoittautua
hirtettäväksi, jotta joukkokuolemalta vältyttäisiin.
Tehtäviä
1. Mitä professori Timo Airaksinen olisi tehnyt
202/345
poliisipäällikkönä?
2. Mitä opetusneuvos Pekka Elo olisi tehnyt
poliisipäällikkönä?
3. Mitä professori Torbjörn Tännsjö olisi tehnyt
poliisipäällikkönä?
2.
3.
On tilanteita, joissa mikä
tahansa siveys johtaa omien
normiensa kannalta katsottuna
huonoihin seurauksiin
Jos yhteisön uskomukset ja mielipiteet ovat tietyn
tyyppiset, mikä tahansa siveys johtaa huonoihin
seurauksiin.
4.
5.
2. hyvesiveyden
3. seuraussiveyden kannalta.
Tutkikaa pidettiinkö noitia rikollisina, joita
piti rangaista vai vähemmistönä, jota
vainottiin.
Saddam Husseinia vastaan käydyssä
oikeudenkäynnissä kuoli kolme Saddam
Husseinin asianajajaa. Arvioikaa
oikeudenkäynnin mielekkyyttä
1. velvollisuussiveyden
2. hyvesiveyden
3. seuraussiveyden kannalta.
Teloitettaisiinko naisen kuolemaan
johtaneeseen joukkoraiskaukseen
osallistuneet Suomessa (tämä tapahtui
Intiassa, jossa ihmisiä teloitetaan)?
Olisiko tapahtuma saanut julkisuutta, jos
nainen olisi ollut köyhä ja kastiton eikä
lääketieteen opiskelija?
Pitäisikö terveiden luovuttaa
elimensä sairaille ja kuolla itse
Vaikka noituus ei ole mahdollista, ihmiset, jotka
uskoivat noituuteen, polttivat miljoonia ihmisiä
Bernard Williams.
noituudesta epäiltyinä. Noituudesta epäiltyjen
polttamista voitiin pitää velvollisuutena koska
Seuraussiveyden vastustajat ovat esittäneet, että jos
Raamatussa sanotaan, että noitavaimon älä salli elää yksi ihminen voi elää vain, jos hän saa uuden
(tai jopa hyveenä).
sydämen, toinen, jos hän saa uudet keuhkot ja
kolmas, jos hän saa uudet munuaiset,
Nykyään noituudesta epältyjä teloitetaan lähinnä
seuraussiveyden mukaan pitäisi etsiä terve ihminen,
Afrikassa.
tappaa hänet ja pelastaa näin sydäntä tarvitseva,
Tietysti tämä velvollisuus oli ristiriidassa
keuhkoja tarvitseva ja munuaisia tarvitseva.
tappamisen kiellon kanssa. Jos noitia pidettiin
Täsmälleen näin yksinkertaisesti Cambridgen
rikollisina, heillä ei ollut minkäänlaista
yliopiston professori, aateloitu ja akateemikko,
vähemmistösuojaa.
Bernard Williams (1929–2003) ajatteli
Jos seuraussiveys sisältää yhden yksinkertaisen
haastattelussaan kumonneensa seuraussiveyden.
säännön, joka kieltää kuolemantuomion, sheriffin
Williams itse kannatti arvojen suhteellisuutta.
tilanne on aivan toinen kuin yllä esitetyssä
Ilmeisesti paikalla ei ole ollut ketään
esimerkissä.
seuraussiveyden kannattajaa, joka olisi ilmoittanut,
että vain yksi ihminen kuolee, jos keuhkoja
Tehtäviä:
tarvitseva saa yhden keuhkon ja munuaisia
tarvitseva saa yhden munuaisen. Tällöin vain
1. Pohtikaa kuolemantuomiota
sydäntä tarvitseva kuolee.
1. velvollisuussiveyden
203/345
Tämän kirjoittajan ystävän vaimo sai valmiiksi
kuolleelta ihmiseltä sydämen ja toisen keuhkon ja
elää edelleen.
Pitääkö unohtunut velka
maksaa
Tehtäviä
Köyhiä aasialaisia ihmisiä on tapettu ja
heidän elimensä on myyty rikkaille elimiä
tarvitseville. Arvioi tekoa
1. velvollisuussiveyden
2. hyvesiveyden ja
3. seuraussiveyden jannalta.
Hyvinvointia lisäävät
kemikaalit
Seuraussiveyden vastustajat ovat myös väittäneet,
että unohtuneen velan voi jättää maksamatta, koska
se lisää hyvinvointia eikä haittaa ketään.
Useimpien velvollisuussiveyskäsitysten mukaan
velat on maksettava, vaikka velkoja olisi ne
unohtanut. Epäilemättä unohtuneiden velkojen
maksaminen on myös hyve.
On sanottu, että hyvinvointia voitaisiin kasvattaa
lisäämällä esimerkiksi vesijohtoveteen sopivaa
kemikaalia.
Tähän voidaan vastata, että seuraussiveys ei
missään tapauksessa kiellä unohtuneen velan
maksamista.
Päin vastoin, jos velan antaja on rahapulassa,
jokainen muu paitsi äärimmäisen itsekäs (egoisti)
tai hyvin köyhä jättää velkansa makasamatta
Moniin elintarvikkeisiin vaikutetaan tällä tavalla.
Suolaan lisätään jodia ja lannoitteisiin aineita, jotka
siirtyvät viljaan.
Tehtäviä
Masennuslääkkeitä ei voida lisätä elintarvikkeisiin,
• Miten unohtuneen velan voi maksaa, jos
koska joillakin lisääminen voisi aiheuttaa
kumpikin osapuoli on unohtanut velan?
yliaktiivisuutta (maniaa).
Tietysti voidaan kysyä sitä, mitä tekemistä tällä
asialla on seuraussiveyden kanssa.
Yhtä hyvin voitaisiin väitää, että lääkkeiden
antaminen sairaille on seuraussiveyttä.
Tehtävä
1. Pohtikaa
1. alkoholia,
2. tupakkaa ja
3. huumeita
• velvollisuussiveyden
• hyvesiveyden ja
• seuraussiveyden kannalta.
Kärsimysten vähentäminen
204/345
Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi
Näytä kuva.
Kärsimysten vähentäminen lisää yleensä
hyvinvointia kaikkein nopeimmin. Sen sijaan
liiallinen ylellisyys ei lisää hyvinvointia kuin hyvin
vähän.
Seuraussiveydessä voidaan ottaa keskeiseksi
tavoitteeksi, ei niinkään hyvinvoinnin lisääminen
kuin kärsimysten vähentäminen.
Joidenkin mielestä maailma, jossa olisi kenties
vähemmän hyvinvointia kuin nykyisessä mutta
myös paljon vähemmän kärsimystä kuin nykyisessä,
olisi parempi kuin nykyinen maailma.
Tällöin tekoja olisi arvioitava sen perusteella, minkä
verran ne vähentävät maailman kärsimyksiä. Tällöin
voidaan esimerkiksi ajatella, että varojen
suuntaaminen oman maan köyhille lisäisi heidän
hyvinvointiaan vain vähän, mutta samojen
määrärahojen käyttäminen esimerkiksi tappavien
sairauksien torjuntaan kehitysmaissa vähentäisi
kärsimyksiä hyvin paljon.
Asiaa tietysti mutkistaa se, että kehitysmaissa on
suuri ylikansoitus.
Tehtävä
1. Pohtikaa kysymystä kehitysmaiden
auttamisesta velvollisuusiveyden
• hyvesiveyden ja
• seuraussiveyden
• kannalta.
On väitetty, että yksinkertaisin tapa lopettaa kaikki
kärsimykset olisi hävittää maapallolta kaikki elämä
esimerkiksi ydinaseilla.
Tehtävä
Pohtikaa tätä kysymystä kaiken elämän
hävittämisestä
1. velvollisuussiveyden
2. hyvesiveyden ja
3. seuraussiveyden
kannalta.
Seuraussiveyden lievennys:
Sääntöjä sisältävä seuraussiveys
Koska yksittäisten tekojen seurausten arviointi
saattaa olla vaikeaa tai mahdotonta, jotkut
2. Eräs filosofian professori sanoo, että
käsimyksiä on mahdoton kokonaan lopettaa. seuraussiveyden kannattajat ovat pyrkineet
Seuraako tästä se, että kärsimyksiä ei voida yhdistämään seuraussiveyden ja muiden
ajattelutapojen hyviä puolia sallimalla sääntöjä.
vähentää?
Tällöin pyritään käyttämään sääntöjä, joilla on
toivottuja seurauksia.
Pitäisikö kaikki elämä hävittää?
Esimerkiksi voidaan asettaa sääntö, joka kieltää
kuolemantuomiot. Edellä tarkasteltu sheriffi ei voisi
hirtättää ketään, koska kuolemantuomiot olisi lailla
kielletty.
205/345
3. Ottakaa Internetin avulla selvää Harvardin
yliopiston professorin Tim Scanlonin
sopimussiveyden (contractualism)
perusperiaatteista ja verratkaa niitä Brad
Hookerin siveyden määritelmään.
Seuraussiveys asteittain
kehittyvässä yhteiskunnassa
Brad Hooker.
Seuraavassa on Readingin yliopiston filosofian
prpfessorin Brad Hookerin sääntöjä sisältävälle
siveydelle asettamia vaatimuksia
1. Lähtökohtana on oltava puoleensavetäviä
yleisiä ajatuksia siveydestä.
2. Käsitysten on oltava sisäisesti
ristiriidattomia.
3. Käsitysten on oltava yhtenäisiä (ts.
järjestettävä taloudellisesti, tai jos mitään
järjestelmää ei ole käytettävissä, ainakin
hyväksyttävä ne vakaumuksemme, joita
meillä on huolellisen harkinnan jälkeen).
4. Käsitysten on kannatettava perusperiaatetta,
joka
1. selittää, miksi meidän erityiset
siveelliset vakaumuksemme ovat
hyviä
2. oikeuttaa ne puolueettomasta
näkökulmasta
5. Käsitysten on autettava meitä käsittelemään
siveyskysymyksiä, joista emme ole varmoja
tai joiden kanssa olemme eri mieltä.
Brad Hookerin mukaan vain seuraussiveys
tyydyttää edellä mainitut ehdot.
Ns. hyvinvointiyhteiskunta kuuluu pikemmin
seuraussiveyden kuin esimerkiksi
velvollisuussiveyden tai hyvesiveyden tavoitteisiin.
Velvollissiveys ja hyvesiveys kehittyivät aikoinaan
yhteiskunnissa, joissa köyhyys, sairaudet ja muut
kärsimykset olivat pikemminkin sääntö kuin
poikkeus ja joissa näitä ilmiöitä ei suuremmin edes
pyritty poistamaan.
Hyvesiveyden perustajana pidetty Aristoteles
hyväksyi orjuuden ja epämuodostuneiden
vastasyntyneiden tappamisen.
Seuraussiveys on tietysti ollut aina olemassa, mutta
siihen alettiin kiinnittää suurempaa huomiota vasta
sitten, kun hyvinvointi alkoi Euroopassa lisääntyä
yhteiskunnallisten olojen, todellisuustutkimuksen
(tieteen) ja tekniikan kehittyessä.
Hyvinvointiyhteiskunta on kiinnittänyt huomiota
Brad Hooker on esittänyt yllä olevat ajatukset
pikemmin oikeuksiin kuin velvollisuuksiin.
teoksessaan ”Ideal Code, Real World, Oxford, 2000, Ihmisoikeuksia on vaikea perustella muuten kuin
ISBN 0-19-825069-X.
siten, että ne vähentävät kärsimyksiä ja lisäävät
onnellisuutta ja hyvinvointia.
Tehtäviä
Ihmisoikeuksista ei vallitse mitenkään täyttä
yksimielisyyttä, mutta seuraussiveyden kannalta
1. Pohtikaa mitkä Hookerin ehdot saattavat
tämä ei ole tarpeenkaan. Kun ihmisoikeuksien
lisätä vanhoillisuutta.
vaikutuksista saadaan tietoa, niitä voidaan kehittää.
2. Ottakaa Internetin avulla selvää millaisen
sääntöihin perustuvan siveyden määritelmän Mainittakoon, että jyrkästi islamilaiset maat eivät
ole hyväksyneet edes YK:n Ihmisoikeuksien
Brad Hooker saa aikaan yllä olevien
julistusta.
periaatteiden valossa.
Thomas Michael ("Tim") Scanlon.
Paitsi taloudellinen, todellisuustutkimus (tiede) ja
tekninen kehitys hyvinvointiin vaikuttavat myös
ihmisten asenteet. Tärkein syy edellä kuvattuun
sheriffin ongelmaan olivat yhteisön ihmisten
asenteet. Jos yhteisön jäsenet eivät vaatisi rikollisen
206/345
pikaista kiinniottamista ja hirttämistä vaan
normaalia oikeusvaltion käytäntöä, sheriffillä ei
olisi mitään ongelmaa.
Kun yhteiskunta, todellisuustutkimus (tiede),
tekniikka ja asenteet kehittyvät, seuraussiveys itse
toimii entistä paremmin.
Ukkosenjumala Ukko eli Perkele eli Perkuunas.
Muualla tämän sarjan oppikirjassa esitellään sekä
seuraussiveyteen että sen kilpailijoihin perustuvia
käsityksiä oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.
Tehtäviä
1. Pohtikaa mitä muutoksia ihmisten
asenteisiin tarvittaisiin, jotta seuraussiveys
toimisi oleellisesti paremmin kuin yllä
esitetyissä esimerkeissä.
2. Pohtikaa kuinka paljon ja millaisia
kustannuksia aiheutuisi siitä, että esimerkiksi
suomalaisia kasvatettaisiin ottamaan
nykyistä paremmin huomioon tekojen
seuraukset.
3. Mitä sinun mielestäsi pitäisi muuttaa, jotta
seuraussiveys toimisi nykyistä paremmin.
Seuraussiveys ja uskonnot
Jumalia ja luonnonhenkiä saatettiin lepytellä
uskonnollisin menoin ja uhrein. Ihmisten ajateltiin
suututtaneen jumalia tai luonnonhenkiä, ja
onnettomuuksien saatettiin ajatella olevan ihmisten
tekojen seurauksia.
Myös yksilön elämän onnettomuuksia pyrittiin
selittämään esimerkiksi pahoilla teoilla nykyisessä
tai sitä edeltäväksi kuvitellussa elämässä. Nykyisen
elämän tekoja ajateltiin soviteltavan tulevaisuuden
tai kuvitellun kuoleman jälkeisen elämän
kärsimyksillä tai onnella.
Seuraussiveyden soveltaminen kuviteltuun
syntymää edeltävään ja kuviteltuun kuoleman
jälkeiseen elämään on aiheuttanut ihmiskunnalle
vuosituhansien aikana suunnattomia kärsimyksiä,
mutta niitä tuskin voidaan pitää seuraussiveyden
vikana.
Seuraussiveyttä voidaan järkevästi soveltaa vain
yhteiskunnassa, jonka uskomukset ja asenteet ovat
muutoinkin omiaan lisäämään hyvinvointia ja
vähentämään kärsimyksiä.
Muinaiset ihmiset eivät tunteneet monien
luonnonilmiöiden syitä, ja myös luonnon
onnettomuuksia saatettiin pitää joidenkin jumalien
tai henkien aiheuttamina.
Tehtäviä
1. Kuvitellaan, että olisi olemassa kuoleman
jälkeinen Taivas, jossa valitsisi hyvinvointi.
Pohdi millaista siellä olisi.
2. Pohdi mitä vaikeuksia ihmisten hyvin
207/345
erilaiset uskomuksen ja asenteet aiheuttavan
1. velvollisuussiveyden
2. hyvesiveyden
3. seuraussiveyden toimivuudelle.
3. Kuvitellaan, että olisi olemassa kuoleman
jälkeinen Helvetti, jossa kristinuskon
jumalaan uskomattomia kidutettaisiin
ikuisesti. Pohdi millaisia kidutusmenetelmiä
Helvetissä saatettaisiin käyttää.
4. Keksi ennestään tuntematon
kidutusmenetelmä.
Lisälukemista:
Liberalismin
synnyttämiä
seuraussiveyden
muotoja
Tavallinen utilitarismi
Utilitarismi (utilitarism) on
seuraussiveyden muoto, jonka
perusperiaatteen mukaan teon
siveellinen hyvyys määräytyy sen
meissä ja ympäröivissä ihmisissä
tuottaman hyödyn (=utility) perusteella.
Filosofi John Stuart Mill määrittelee
utilitarismin opiksi, joka olettaa
"siveyden perustaksi hyödyn tai
suurimman onnellisuuden periaatteen".
Tästä seuraa, että utilitarismin mukaan
teot ovat oikein silloin kun ne lisäävät
onnellisuutta ja väärin silloin, kun niillä
on taipumus tuottaa onnettomuutta.
Utilitarismissa siveellisesti hyvän
toiminnan mittapuuna toimiva
onnellisuus ei siis ole toimijan omaa
onnellisuutta, vaan kaikkien niiden
onnellisuutta, joita toiminta koskee.
Utilitaarinen hyvä (utility) tarkoittaa
hyödyllisyyttä.
Tehtäviä
1. Eräs pappi sanoi aikoinaan, että
utilitaristi on hyötyä tavoitteleva
nautiskelija. Pitääkö tämä
paikkansa? Mistä syystä
liberalistisessa
seurausssiveydessä hyöty
esiintyy tavoiteltavana?
2. Onko sellaista siveysajattelua,
jossa kärsimys esintyy
tavoiteltavana?
Suora ja epäsuora utilitarismi
Tekoutilitarismin (act utilitarism)
suhtautuminen tekoihin on suora, koska
sen mukaan arvioitavan teon siveelliset
ominaisuudet (esim. sen siveellinen
vääryys, oikeus, huonous ja hyvyys)
riippuvat itse arvioitavan teon
seurauksista, kun taas niiden
utilitarismin muotojen, joiden mukaan
arvioitavan teon siveelliset
ominaisuudet riippuvat jonkin muun
kuin itse arvioitavan teon seurauksista,
suhtautuminen tekoihin on epäsuoraa.
Esimerkiksi sellainen utilitarismi, jonka
mukaan teko on siveellisesti oikein, jos
ja vain jos se tuottaa suurimman
mahdollisen (maksimoi) hyvinvoinnin
(ts. jos ja vain jos mikään
vaihtoehtoinen teko ei johtaisi
suurempaan määrään hyvinvointia
maailmassa), arvioi tekoja suoraan.
208/345
Tehtäviä
• Jos haluaisit olla hyötyä
tavoitteleva nautiskelija, kumpaa
utilitarismin muotoa suosisit,
tekoutilitarismia vai
sääntöutilitarismia?
Preferenssiutilitarismi
Jos haluat nädä kuvan suurempana, valitse
selaimestasi Näytä kuva.
Epäsuoran utilitarismin tunnetuin
päämuoto on sääntöutilitarismi (rule
utilitarism), josta taas on hyvin
monenlaisia alamuotoja.
Sääntöutilitaristi voi esimerkiksi olla
sitä mieltä, että teko on siveellisesti
oikein, jos ja vain jos se on
sopusoinnussa sellaisten sääntöjen
kanssa, jotka maksimoisivat
hyvinvoinnin, jos kaikki siveelliset
toimijat noudattaisivat kyseisiä sääntöjä.
Hyvä esimerkki sääntöutilitaristisesta
säännöstä voisi olla esimerkiksi sääntö
”Älä syö tehotuotettujen eläinten
lihaa!”, koska jos kaikki siveelliset
toimijat noudattaisivat tällaista sääntöä,
se pakottaisi kaikki tehotuotantoa
harjoittavat lihantuottajat parantamaan
tuotantoeläinten oloja tuntuvasti ja
siirtymään ei-tehotuotettuun eläinten
kasvattamiseen.
Sen sijaan tekoutilitaristi saattaa olla
sitä mieltä, että hän on oikeutettu
syömään tehotuotettua lihaa, jos hän ei
pysty löytämään perusteita sille
käsitykselle, että hänen luopumisensa
tehotuotetun lihan syömisestä johtaisi
suurempaan määrään hyvinvointia
maailmassa kuin se, että hän jatkaisi
niiden syömistä.
Hän saattaa olla tätä mieltä esimerkiksi
silloin, kun hän ajattelee, että hänen
luopumisellansa tehotuotetun lihan ei
tulisi olemaan minkäänlaista myönteistä
vaikutusta minkään tuotantoeläinten
elinoloihin.
Preferenssiutilitaristi Princetonin yliopiston
bioetiikan professori Peter Singer
Preferensseillä kuvataan ihmisten
mieltymyksiä eri vaihtoehtojen suhteen.
Valinta voi olla todellinen tai
kuvitteellinen. Preferenssit voidaan
ajatella vaikuttimien lähteenä.
Esimerkiksi onnellisuutta preferoidaan
yleensä kärsimykseen tai surullisuuteen
nähden. Yleensä myös suurempaa
määrää normaalihyödykkeen kulutusta
preferoidaan pienempään määrään
verrattuna. Hyödykkeen kulutusta
tänään preferoidaan huomiseen
kulutukseen nähden.
Filosofiassa preferoidaan arvoja, tekoja
jne.
Preferenssit ovat matemaattisesti ns.
järjestysrelaatioita (järjestyssuhteita),
jotka noudattavat järjestysrelaatioiden
määritelmiä.
Preferenssiutilitarismi on eräs tyyppi
utilitarismista, joka määrittää hyväksi
preferenssien täyttymisen.
Preferenssiutilitaristien mielestä paras
209/345
lopputulos on tavoiteltava asia. He
määrittävät parhaiden preferenssien
täyttymisen parhaaksi lopputulokseksi.
2.
Perinteisesti utilitaristit olivat
hedonisteja enemmän tai vähemmän,
ajatellen mielihyvän syntyvän toimiin
osallistuneiden mielentiloista. Esim.
Jeremy Benthamin mielestä tuli tuottaa
kaikille osallisille suurin määrä
mielihyvää.
3.
Hedonismi tulle kreikan kielen sanasta
(ἡδονή hēdonē "nautinto".
6.
4.
5.
7.
8.
9.
Preferenssiutilitaristien mielestä tämä on
ongelmallista, koska siihen liittyy oletus
"mitä et tiedä ei voi satuttaa sinua".
Joku esimerkiksi saattaa levittää Pekan
selän takana hänestä huhuja tuhoten
hänen maineensa ilman, että Pekka itse
ikinä saa tietää.
Tämä ei vähennä hänen koko
loppuelämänsä aikana kokemaa
mielihyvää. Hedonistin mielestä tämä ei
siis vahingoittanut Pekkaa, koska
"elämyksen vaatimus" ei täyttynyt,
Pekka ei ikinä ollut suoraan osallinen
tapahtumiin eikä kokenut mitään.
Preferenssiutilitarismi hylkää
elämysvaatimuksen. Koska henkilöllä
on preferenssi eli halu hyvään
maineeseen, sen pilaaminen
vahingoittaa häntä vaikkei hän
suoranaisesti kokisikaan tästä ikinä
mitään.
Tehtäviä
1. Mikä on järjen ja tunteiden
vaikutus siveellisiin
(moraalisiin) ratkaisuihin.
Pitäisikö ajatustunteita
(emootioita) purkaa vai hillitä?
Mitkä olivat utilitarismin
pääväitteet?
Millä tavoin utilitarismia on
arvosteltu?
Pohdi kysymystä siitä, missä
olosuhteissa moraalikäskyn "älä
varasta" rikkominen olisi
mielestäsi oikeutettua.
Pohtikaa kysymystä siitä, lisääkö
koulunkäynti itsekästä
(egoistista) vai altruistista
moraalia.
Pohtikaa sitä, mitä
yhteiskunnallisia vaikutuksia
olisi a) jyrkällä itsekkyydellä
(egoismilla) b) jyrkällä
altruismilla.
Millä tavalla
preferenssiutilitarismi eroaa
muista utilitarismin muodoista?
Mitä muita kuin yllä lueteltuja
utilitarismin muotoja on
olemassa?
210/345
Toimintaa ohjaavien
moraalisten arvojen
luonne ja suhde
tosiasioihin sekä muihin
arvoihin kuten
kauneuteen
Arvototuussiveys (siveellinen
realismi)
Tähän voidaan vastata toteamalla, että silloin
lausuja ei esitä tai kuulija ei kuule puhdasta
tosiasiaväitettä.
Tämän kirjoittajan ensimmäisiä
lapsuuden muistoja on, että ihmettelin
sitä, etteivät muuten täysjärkisen
tuntuiset ihmiset pystyneet erottamaan
tosiasiaväitteitä mielipiteistä.
Tehtäviä
1. Onko se periaate, että tosiasioista ei voida
johtaa arvoja kielellinen sopimus vai
kokemukseen perustuva väite?
2. Pitäisikö vihjailevien tosiasialauseiden
käyttöä vähentää?
3. Miten pitää suhtautua ihmisiin, jotka
tulkitsevat kaiken puheen emotionaalisesti?
4. Onko olemassa "naisten kieli"?
5. Miksi tosiasiavaitteet eivät aina tehoa?
Hyvää elämää ja
onnellisuutta koskevia
käsityksiä
Eudaimonismi
Giljotiini
(kreikan sanasta eudaimonia eli onni) eli
onnellisuusoppi on suuntaus, jonka mukaan
toiminnan tavoite on tai sen tulee olla onnellisuus.
Ajattelun tunnetuin edustaja on Aristoteles.
Arvototuussiveys (siveellinen realismi) on käsitys,
Tehtäviä
jonka mukaan arvot voivat olla tosia tai epätosia.
Mitä on onnellisuus?
Ns. Humen (David Hume 1711 - 1776)
giljotiinin mukaan siitä, miten asiat
ovat, ei voida päätellä sitä, miten niiden
Hedonismi, siveellinen
pitäisi olla.
katsoo, että korkein hyvä on nautinto. Nautinnolla
Humen mukaan arvoja ei siis voida johtaa pelkästä voidaan tarkoittaa taidenautintoja, fyysisiä
tosiasiajoukosta, vaan mukana on oltava aina jokin nautintoja jne.
arvo.
Humen giljotiinia on vastustettu mm. sillä
perusteella, että täysin tosiasiaväitteen näköiset
väitteet saattavat sisältää piiloarvoja.
On sanottu, että väite “Mies tappoi vaimonsa”
sisältää jo paheksuntaa.
Tehtäviä
1. Mitä nautintoja on olemassa?
2. Mitkä nautinnot ovat Suomessa sallittuja?
3. Aseta sallitut nautinnot arvojärjestykseen?
211/345
Hedonismi on käsitys nautinnon (kr. hedone, nautinto,
mielihyvä) keskeisyydestä, yleensä niin, että nautinto
arvioidaan tavoittelemisen arvoiseksi päämääräksi .
Tehtäviä
1. Mitä nautintoja sinulla on ollut viime
aikoina?
2. Mitä nautintoja sinulta on mielestäsi
puuttunut?
3. Mitä nautintoja juuri nyt tavoittelet?
Hedonismi, psykologinen
väittää, että ihmiset tosiasiassa tavoittelevat
nautintoa ja pyrkivät välttämään tuskaa.
Tehtäviä
1. Missä määrin ihmiset tosiasiallisesti
tavoittelevat nautintoja?
2. Mistä johtuu, että nautintoja on olemassa?
3. Mistä johtuu, että kärsimyksiä on olemassa?
4. Millaisia eroja tässä asiassa esiintyy eri
ihmisten välillä?
5. Kumpi on mielestäsi tärkeämpää.
kärsimysten vähentäminen vai nautintojen
lisääminen?
Hymy on onnellisuuden vertauskuva.
Filosofi Demokritos arvioi sen olevan onnellinen,
joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee
siitä mitä hänellä on.
Platon määritteli onnellisuuden hyvän
saavuttamiseksi pysyvästi. Onnellisuus on Platonilla
tavallaan rakkauden jatke. Rakkaus on kaipuuta
hyvään, joka puuttuu. Rakkauden kohdetta ei voi
tämän määritelmän mukaan saavuttaa, mutta
onnellisuus on lopulta muoto, johon rakkaus voi
johtaa.
Aristoteles käsitteli onnellisuutta (kreik.
eudaimonia) kirjassaan Nikomakhoksen etiikka.
Aristoteles oli sitä mieltä että onnellisuus on elämän
päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii
hyvyyteen, hyvät teot seuraavat itsestään tästä
kamppailusta tehden yksilöstä hyveellisen ja siten
onnellisen.
Onnellisuus
Onnellisuus on psykologian professori David
Myersin mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä
on hyvää.
Suomen bruttokansantuottaan (BKT), aidon
kehityksen (GPI) ja kestävän taloudellisen
hyvinvoinnin (ISEW) mittarit vuosina 1945-2010.
Kuvan saa suuremmaksi valitsemalla selaimestasi
Näytä kuva.
212/345
Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi
Näytä kuva.
Aidon kehityksen mittari (GPB) osoittaa, että
ihmiset ovat sitä tyytyväisempiä elämään mitä
suuremman arvon valtion aidon kehityksen mittari
saa.
sattunut viime aikoina?
3. Miksi et ole voittanut miljoonia lotossa?
4. Oletko nähnyt tähdenlennon?
5. Mikä tähdenlento on?
Onnellisuus
Jo muinaiset ihmiset
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että bruttokansantuote mittaa
ihmisten hyvinvointia huonosti?
2. Mistä johtuu, että Yleisradion
pääuutislähetyksissä puhutaan vain
bruttokansantuotteesta?
3. Kuulutko rikkaimpaan viidennekseen, joka
saa 74,1 % maailman tuloista?
Onni sattumana
Onnellisuus ei käsitteenä ole uusi. Muinaiset
kirjoittajat pohtivat ihmisen onnen ehtoja. Noissa
kirjoituksissa korostettiin ihmisen hyveellistä
elämää onnen lähteenä. Nykyajan pohdinnoissa sen
sijaan korostuu kysymys siitä, voiko yksilö löytää
oman onnensa. Tähän liittyy muun muassa sanonta
"Jokainen on oman onnensa seppä".
On myös epäonnea jolloin tapahtuu monia
epämukavia asioita. Esimerkiksi suolan
läikyttäminen, peilin rikkoutuminen ja kuun varjoon
astuminen aiheuttavat uskomusten mukaan huonoa
onnea.
Tehtäviä
Onni tarkoittaa usein jonkin toimijan kannalta
edullista, sattumanvaraista tapahtumaa, esimerkiksi:
"Olipa onni ettei satanut, kun unohdin pyykit ulos."
Onnekkaan tapahtuman lisäksi onnena voi myös
pitää sitä, että jokin mahdollinen mutta epäedullinen
tapahtuma jää tapahtumatta.
Onnen kanssa samaa merkitsevät mm. lykky, tuuri,
mäihä ja säkä. Nelilehtisen apilan, hevosenkengän,
aidon riikinkukon sulan tai tähdenlennon ajatellaan
perinteisesti tuovan onnea.
Tehtäviä
1. Millaisia onnellisia sattumia sinulle on
sattunut viime aikoina?
2. Millaisia onnettomia sattumia sinulle on
1. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että
jokainen on oman onnensa sepppä?
2. Pitääkö väitteenä paikkansa, että jokainen on
oman onnensa seppä. Jos olette asiasta eri
mieltä, väitelkää asiasta.
3. Milloin näit viimeksi mustan kissan
kulkevan tien yli? (Kirjoittajan kotona on
kaksi mustaa kissaa ja melkein musta koira.)
4. Ottakaa selvää siitä, mistä johtuu se, että
täysin mustia kissoja on aika vähän?
5. Montako peiliä olet rikkonut?
6. Voiko rikkoontuneen peilin viedä
kierrätykseen?
7. Oletko yhtään taikauskoinen?
Onnen voi periä vanhemmiltaan
Nykyään tutkijat etsivät asioita, jotka saavat ihmiset
213/345
nauttimaan elämästään ja tuntemaan tyytyväisyyttä.
Silloin tällöin ilmestyy listoja, joissa kerrotaan,
minkä maiden asukkaat ovat kaikkein
onnellisimpia.
Onnellisuustutkimus
Onnellisuus syntyy hyvin monista aineksista.
Taipumus onnellisuuteen on jossain määrin
perityvää.
Onnellisuuteen taipuvainen ihminen on kuin kissa,
joka aina putoaa jaloilleen.
Myös varallisuus ja hyvät tulot lisäävät tiettyyn
rajaan asti onnellisuutta.
Tärkein yksittäinen onnellistava tekijä on perimä.
Erossa kasvaneita identtisiä kaksosia tutkimalla on
havaittu, että perimä selittää noin puolet ihmisen
onnellisuudesta.
Toiseksi merkittävin elämänlaatua parantava tekijä
on avioliitto.Tiedot osoittavat naimisissa olevien
ihmisten olevan naimattomia onnellisempia.
Parisuhde sinänsä ei näytä riittävän myönteisen
vaikutuksen syntymiseen.
Tärkein ohje onnellisuuden tavoittelussa on: Synny oikeaan
perheeseen.
Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten on havaittu
elävän pitempään ja olevan terveempiä ja
tuotteliaampia. Toisaalta voidaan väittää, että
onnellisuus kenties johtuu hyvästä terveydestä ja
työkyvystä.
Tehtäviä
1. Tiettyyn rajaan asti varallisuuden
lisääntyminen lisää onnellisuutta, mutta
oikein rikkaat eivät ole sen onnellisempia
kuin tavalliset rikkaat. Mistä tämä johtuu?
2. Ottakaa selvää siitä, mikä on niukkuuden
laki.
3. Millä tavalla varakkuus voi pidentää ihmisen
elinikää?
Vertailun mukaan avoliitossa elävät eivät ole yhtä
onnellisia kuin yhdessä asuvat avopuolisot. Ero
johtuu todennäköisesti siitä, että avioliitto on
monissa maissa lainsäädäntösyistä turvallisempi
yhteiselämän muoto kuin avoliitto.
Myös muut ihmissuhteet vaikuttavat elämänlaatuun
merkittävästi. Kun tutkittiin Intian köyhiä,
vähäosaiset pitivät itseään lähes yhtä onnellisina
kuin vertailuryhmäksi valitut selvästi paremmin
toimeentulevat keskiluokan jäsenet.
Alimpaan sosiaaliryhmään kuuluneet intialaiset
pitivät ystäviään ja sukulaisiaan suuressa arvossa.
Hyvät ihmissuhteet tekivät heidän elämästään
mielekästä ja auttoivat kestämään äärimmäistä
köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä.
Intian aivan alinta ryhmää, kastittomia, ei liene
tutkittu yllä mainituissa tutkimuksissa. Sikäli kuin
kastittomille annetaan töitä, heille annetaan sellaisia
töitä, joita muut eivät suostu esimerkiksi
epäterveellisten työolosuhteiden takia tekemään.
Tehtäviä
1. Oletko mielestäsi useimmiten onnellinen vai
onneton?
2. Mistä tämä johtuu?
3. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
4. Miten voit tehdä ystäväsi onnelliseksi?
214/345
5. Miten voit tehdä vihollisesi onnettomaksi?
6. Kannattaako tehdä vihollisensa
onnettomaksi?
7. Voidaanko onnellisuutta lisätä masennusta
poistavilla lääkkeillä?
auttanut jotain toveriasi?
Ole kaunis
Onneton rikas
Onneton rikas on onnellisempi kuin onneton köyhä.
Varakkaat ihmiset ovat joka tapauksessa
keskimäärin varattomia onnellisempia. Sitä vastoin
ahneus heikentää elämänlaatua. Ne, jotka haluavat Ulkoinen viehättävyys ei kuitenkaan ole oikotie
jatkuvasti lisää hyvää, eivät aina nauti elämästään. onneen, vaan on ilmennyt, että ne, jotka hyväksyvät
oman ulkonäkönsä eivätkä vertaile itseään koko
Myös selkeä todellisuuskäsitys lisää onnellisuutta. ajan muihin, ovat keskimääräistä onnellisempia.
Ei siis pidä paikkaansa, että tieto lisäisi
Kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen,
onnettomuutta.
mitä omalla keholla voi tehdä, kuin siihen, mitä sille
voi tehdä.
Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä.
Itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät
keskimääräistä enemmän vapaaehtoistyötä. (Tämän Nuoruuden ihannointi on yhtä turhaa. Laaja
tutkimus osoitti kielteisten emootioiden vähenevän
oppikirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan tee
ihmisen vanhetessa.
onnelliseksi.)
Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoisista
tuntui myös, että muiden auttaminen teki heistä
entistä onnellisempia, mikä taas auttoi heitä
tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa
olevien hyväksi.
Tehtäviä
1. Millainen on ahne ihminen?
2. Onko ahneudesta todellista hyötyä?
3. Tunnetko itsesi tyytyväiseksi, kun olet
Tehtäviä
1. Mihin seikkoihin ulkonäössäsi voit vaikuttaa
itse?
2. Mihin asioihin ulkonäössäsi et voi vaikuttaa?
3. Ihminen voi olla kaunis, mutta siitä
huolimatta hänellä voi olla huono
pärstäkerroin. Mikä ero on kauneudella ja
pärstäkertoimella?
215/345
Onni suosii rohkeaa
Maalaus ravintola Kairossa.
Laulun mukaan onni suosii rohkeaa. Elämä alkaa
hymyillä, jos uskaltaa tarttua tilaisuuteen eikä
vähättele onnistumismahdollisuuksiaan.
Onnekkaat eivät kuitenkaan erottuneet
ulkonäöltään, älykkyydeltään tai vaikkapa
anteliaisuudeltaan keskiarvoihmisestä.
Sen sijaan he olivat tavallista ulospäin
suuntautuneempia, uteliaampia ja avoimempia.
Heidän kykynsä tajuta asioita vaistonvaraisesti oli
Menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet luottaa
siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä
tähtien alla, vaan he ovat omaksuneet asenteita ja
tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Lisäksi
käyttäytymismalleja, jotka palkitsevat heidät
heidän ihmistuntemuksensa ei pettänyt, vaan se loi
myönteisillä kokemuksilla.
edellytykset monin tavoin antoisille suhteille.
Onni näyttää potkivan osaa ihmisistä kaikilla
Onnekkaiden ryhmän jäseniä yhdisti panostaminen
elämän aloilla. Nämä ihmiset nauttivat silmin
ihmissuhteisiin. Mitä laajemmaksi verkosto kasvoi,
nähden olemassaolostaan.
sitä enemmän heille tarjoutui tilaisuuksia tutustua
Hyvinvointi ei ole välttämättä tulosta ahkeruudesta uusiin ihmisiin, jotka voivat auttaa heitä esimerkiksi
tai poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Hyvinvoijat työpaikan tai asunnon vaihtamisessa.
erottaa muista pikemminkin kyky olla oikeassa
Epäonnisten joukkoon kuuluneet olivat jatkuvasti
paikassa oikeaan aikaan.
kuin puoliunessa. Heidän huomionsa oli siinä
määrin keskittynyt omaan itseen ja ongelmiin, että
Tehtäviä
he eivät havainnoineet aloitteelisesti ympäristöään
ja tajunneet sen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa
1. Suosiiko onni rohkeaa?
elämänlaatua.
2. Miksi monet hyvin älykkäät ihmiset eivät
menesty?
3. Eräs mies oli huijannut muilta melkoisen
Tehtäviä
määrän rahaa. Kun häneltä kysyttiin, millä
1. Millä eri keinoilla tavallinen ihminen voi
hän on rikastunut, hän vastasi: "Pitää käydä
parantaa elämänsä laatua?
ulkona siihen aikaan yöstä, kun rahaa sataa".
2.
Mitä sinun pitää tehdä, jos haluat mieluiten
Voiko tavallinen ihminen tietää, milloin hän
olla yksiksesi?
on oikeassa paikassa oikeaan aikaan?
3. Miten voit tulla onnelliseksi, jos olet hyvin
köyhä?
4. Luettele kolme tärkeintä asiaa, jotka ovat
Avoimin mielin kohti uutta
onnellisuutesi edellytyksenä?
Eräässä tutkimuksessa oli mukana 42-vuotias
5. Uskallatko kertoa listasi julkisesti?
oikeuslääkäri, joka kertoi elämän hymyilleen
hänelle kaikessa. Hän oli naimisissa rakastamansa
miehen kanssa ja hänellä oli kaksi suloista lasta.
Pelko ja huolet sokaisevat
Hän myös viihtyi mainiosti työssään.
Hänen vastakohtansa oli 34-vuotias lähihoitaja, joka
mielestään tapasi aina vääriä miehiä ja jolle sattui
jatkuvasti vastoinkäymisiä. Viikon aikana hän oli
nyrjäyttänyt nilkkansa, telonut selkänsä ja kolhinut
autonsa peruuttamalla päin puuta.
216/345
3. Kumpi auttaa ajattelussa enemmän, tunnin
miettiminen vai viidentoista minuutin
nokkaunet?
Hyvä itseluottamus palkitaan
Erittäin mielenkiintoinen oli koe, jossa
tutkimukseen osallistuneita pyydettiin laskemaan
lehdessä olevien kuvien määrä. Epäonniset
selviytyivät kokeesta keskimäärin kahdessa
minuutissa, kun taas onnekkaat saattoivat laskea
lehden käsistään jo muutaman sekunnin kuluttua.
Epäonnisilla on taipumus rajata ajattelunsa ja
toimintansa onnekkaita jyrkemmin: kun he ovat
etsimässä täydellistä elämänkumppania, he eivät
näe uutta tuttavuutta mahdollisena ystävänä. Sama
pätee työpaikkailmoituksiin. He hakevat vain
työpaikkoja, jotka vaikuttavat ilmoituksen
perusteella juuri heille sopivilta eivätkä ilmaise
kiinnostustaan tehtäviin, jotka vaatisivat heiltä
Toisessa kokeessa keskelle lehteä oli pantu yhtä
selkeä viesti: Lopeta laskeminen. Kun sanot kokeen esimerkiksi lisäkoulutusta.
valvojalle, että olet huomannut tämän viestin, saat
Brittiläistutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä,
250 puntaa. Tämäkin viesti meni epäonnisten
että onni ei ole vain sattumaa vaan pitkälti
silmien ohi, sillä he olivat keskittyneet pelkästään
myönteisen elämänasenteen ja avoimen mielen
laskemaan kuvia.
ansiota. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein
Epäonnisiksi itsensä kokevat ihmiset olivat yleensä tiedostamattaankin toimineeksi menestyksen
hyväksi. Usko omiin selviytymismahdollisuuksiin
jännittyneempiä ja hermostuneempia kuin
parantaa myös kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja
onnekkaina itseään pitävät. Näytti siltä, että juuri
toipua niistä. Parhaassa tapauksessa koettelemukset
huolestuneisuus ja pelokkuus sumensivat
koetaan hyödyllisiksi oppitunneiksi.
epäonnisten tilanteentajun: he eivät pystyneet
hahmottamaan kokonaisuutta ja sen suomia
mahdollisuuksia, koska he suuntasivat kaiken
huomionsa yhteen ainoaan asiaan kerrallaan.
Lehden toiselle sivulle oli asetettu puolen sivun
kokoinen laatikko, jossa luki viiden senttimetrin
korkuisin lihavoiduin kirjaimin, että kuvia on 43.
Teksti hyppäsi suorastaan silmille. Onnekkaat
havaitsivat sen heti, kun taas epäonnisilta se jäi
huomaamatta.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että on vaikeaa kiinnittää
huomio moneen asiaan kerrallaan?
Esimerkiksi tämän kirjoittaja ei pidä siitä,
että häntä häiritään, kun hän kirjoittaa.
2. Eikö kaiken tarkkaileminen lisää
jännittyneisyyttä, kun kokeen mukaan se
alensi sitä? Jos et keksi vastausta, kysy
opettajalta, joka tarkkailee teitä kaikkia.
Vasteaikaa mittaavassa kokeessa saatiin viitteitä
siitä, että myönteiset odotukset parantavat
suorituksia. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään.
Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin yksinkertaisesti
painamaan nappia valon syttyessä. Toiseen ryhmään
kuuluneita kehotettiin eläytymään ensin nopeasti
reagoivan hävittäjälentäjän rooliin ja sitten
toimimaan samalla tavalla kuin vertailuryhmän
217/345
jäsenten. Lopputulos osoitti, että lentäjät olivat
selvästi vikkelämpiä.
Elämänohjeita
Tehtäviä
Liian paljon hyvvee on ihanoo.
Anna kaekkes, vua elä periks.
Kompastelu voep estee kuatumisen.
Joka ihteesä luottaa, se kykysä tuploo.
Elämän tarkotus on murheen karkotus.
Naara itelles ennen ku muut kerkijää.
Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla.
Huominen on monesti viikon kiireisin päevä.
Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.
Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.
Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö.
Koppoo kiinni tästä päevästä -- huomisessa on omat kahvasa.
Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta, jos siulla ee oo paljo
töetä.
Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo kerran
vielä.
Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta
vihollisia.
Leoka pystyyn ku tulloo kova paekka -- pyssyypähän aenae
suu kiinni.
Kaks syytä olla tekemättä mittään:
- Oot yrittännä ennenkii.
- Et oo ennenkään yrittännä sitä.
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin!
1. Miten omaa itseluottamustaan voi parantaa?
2. Miten voi parantaa jonkun toverinsa
itseluottamusta?
3. Mitä mieltä olet niistä ihmisistä, jotka ovat
omasta mielestään erehtymättömiä?
4. Tämän kirjoittaja teki aikanaan
vasteaikaennätyksen. Ensin piti painaa toista
nappia ja sitten toista. Painoin molempia
yhtä aikaa, eikä kukaan huomannut mitään.
Mikä koejärjestelyssä oli vikana?
5. Oletko koskaan saanut kiinni katosta
putoavan lampun?
Jos tunnet itsesi epäonniseksi,
pidä päiväkirjaa
(Olavi Rytkönen)
Tehtäviä
• Mitkä kirjoittajan elämänohjeista ovat
mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?
Kun myöhemmin palaat menneisiin tapahtumiin,
huomaat, että ihan kaikki ei olekaan sittenkään
mennyt pieleen. Yksikin ilonaihe voi vahvistaa
itsetuntoa ja antaa sysäyksen myönteiseen ajatteluun
silloin, kun maailma näyttää murjovan.
Älä kuitenkaan kirjoita päiväkirjaasi asioita, joilla
joku voi vahingoittaa sinua.
Tehtäviä
1. Muistelkaa, milloin kukin oli viimeksi
onnellinen. Kirjoitakaa kulunut aika
nimettömänä paperilapuille. Kootkaa
paperilaput ja laskekaa aikojen keskiarvo.
2. Onko sijoituksesti tässä kilpailussa
satunnainen?
3. Miksi monet poliitikot pitävät päiväkirjaa?
Mikä ohjaa elämääni
Mitä aiot tehdä
elämälläsi
Terveellinen elämäntapa
Terveellinen elämäntapa ei ole kaikille ihmisille
mahdollinen, ei edes Suomessa. Koulussa opetetaan
terveelllisiä elämäntapoja, ja tämä opetus on syytä
ottaa todesta. Valitettavasti koulussa istuminen ei
ole terveellinen elämäntapa, mutta sille et voi
mitään. Koulutuksen puute tuhoaisi lopun elämäsi.
218/345
219/345
220/345
221/345
222/345
223/345
224/345
225/345
226/345
227/345
228/345
229/345
230/345
231/345
232/345
233/345
234/345
235/345
236/345
237/345
238/345
239/345
240/345
241/345
242/345
243/345
244/345
245/345
246/345
247/345
248/345
249/345
250/345
251/345
252/345
253/345
254/345
255/345
Tehtäviä
1. Miten koulusta voisi tehdä nykyistä
terveellisemmän?
2. Mitkä omista elintavoistasi ovat terveellisiä
ja mitkä epäterveellisiä?
3. Mistä saat luotettavaa tietoa
terveellisyydestä?
Ei opettajakaan aina ymmärrä
sitä, mitä hän puhuu
Et aina ymmärrä sitä, mitä koulussa puhutaan. Se ei
ole sinun vikasi. Älä masennu. Ei opettaja itse
läheskään aina ymmärrä, mistä hän puhuu. Ei
opettaja ole vastuussa siitä, että meillä on sellainen Jos sinulla on varallisuutta tai tulet perimään
koululaitos kuin meillä on.
sellaista, sitä ei kannata tuhlata. Sillä, jolla on rahaa,
on aina enemmän valintamahdollisuuksia kuin sillä,
Itsensä muita huonommaksi tuntemiselle ei aina
jolla rahaa ei ole.
mahda mitään, mutta joka kerta on syytä miettiä
sitä, onko jollain suorituksella todellista merkitystä. Älä kiirehdi avioliiton ja muiden vastaavien
asioiden kanssa. Valintamahdollisuutesi
loppuelämän suhteen voivat lakata jo nuorena.
Tehtäviä
1. Mitä asioita pidät tärkeinä?
Tehtäviä
2. Mitä asioita pidät yhdentekevinä?
3. Mitä koulun haittojen poistaminen maksaisi?
1. Miten koululainen voi vaikuttaa siihen, että
hänen valintamahdollisuutensa elämässä
säilyvät?
Valintamahdollisuuksien
2. Onko valintamahdollisuuksia lisättävissä?
säilyttäminen
3. Tekeekö valintamahdollisuuksien lisääminen
ratkaisut vaikeiksi?
Valtiovalta on ryhtynyt rajoittamaan ihmisten
4. Onko sellainen elämä, jossa
valintamahdollisuuksia. Sen aloitti
valintamahdollisuuksia on melkein kaikissa
valtiovarainministeri Sauli Niinistö rajoittamalla
tilanteissa vain yksi, hyvää elämää?
korkeakoulututkinnon suorittaneiden
5. Miksi joillain on paljon
mahdollisuuksia vaihtaa alaa. Muistan tämän siksi,
valintamahdollisuuksia ja joillain toisilla ei
että ehdin kaksi kertaa vaihtaa alaa opiskelemalla
ollenkaan?
ennen Niinistön ministerikautta.
Nykyinen ja seuraava Suomen hallitus jatkavat
Ympäristö, josta saa apua
samalla linjalla. Kaikesta huolimatta sinun on syytä
pyrkiä opiskelemaan niin pitkälle kuin mahdollista. Jotkut haluavat elää yksin ja vaatimattomasti, mutta
nykyään on syytä olla ystäviä tai ainakin tuttavia,
jotka voivat auttaa koko ajan monimutkaistuvan
On mahdollista, että myös koulutettujen ihmisten
arjen ongelmissa.
työt Suomessa loppuvat, mutta hanki hyvä
englannin kielen taito. Sillä saat töitä jostain päin
maailmaa.
256/345
istut kirjoittamassa jotain tällaista, elämäsi meni
pieleen, ja takaisin et mennyttä saa.
Autojen korjaaja, putkimies ja sähköasentaja ovat
tarpeellisia tuttavuuksia melkein kenelle tahansa.
Jos sukulaisissa on sellaisia, heihin on syytä pitää
Tulevaisuudessa kaksi asiaa ratkaisevat hyvin
hyvät suhteet. Rahalla saa ja hevosella pääsee,
paljon: vanhempiesi varallisuus ja
mutta rahaa on paljon vain harvoilla ja hevosia vielä
koulumenestyksesi. Lisäksi on sellaisia asioita kuin
harvemmilla.
pärstäkerroin, joille et voi mitään.
On kenties viihtyisää asua maalla tai kaupungin
lähiössä, mutta jos tarvitaan ambulanssia (joka voi
mennä väärään osoitteeseenkin), on syytä pyrkiä
valitsemaan sellainen asuinpaikka, josta myös
sellaista apua helposti löytyy. Vaikka asuinpaikan
valinta on vapaa Suomen perustuslain mukaan,
ilman rahaa sitä ei voi juuri valita.
Tehtäviä
1. Millaisessa ympäristössä haluat asua
aikuisena?
2. Millaisessa ympäristössä et halua asua
aikuisena?
3. Kuinka suuressa asunnossa haluat asua
aikuisena?
4. Miksi kerrostaloasunto Helsingin
keskustassa voi maksaa neljä kertaa niin
paljon kuin omakotitalo Helsingin laidalla?
5. Mistä johtuu, että harvaan asuttujen seutujen
omakotitalot ovat hyvin halpoja?
Elämänsuunnitelma
Sinun on syytä pohtia jo nyt sitä, mitä aiot tehdä
elämälläsi. Jopa koululaisen aika voi tuntua joskus
kuluvan hitaasti, mutta silloin, kun sinusta tuntuu
siltä, muista, että sinulla on käytettävissä elämä,
jonka pituus on rajallinen.
Koulussa opetetaan tulemaan toimeen kaikkien
kanssa, mutta parasta on opetella tulemaan
sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotain yhteistä
sinun kanssasi. Silloin ei pärstäkerroin ratkaise.
Tehtäviä
1. Miksi aiot isona? Arveletko pääseväsi siihen
asemaan, johon haluat?
2. Miksi ei aina kannata valita sitä ammattia,
jossa tuntisi viihtyvänsä?
3. Miksi niihin ammatteihin, joissa ansaitsee
eniten, on myös eniten pyrkijöitä?
4. Kun tämän kirjoittaja meni oppikouluun,
kylällä sanottiin, että siitä tehdään ministeri.
Miksi minusta ei tullut ministeriä?
5. Kylällä myös sanottiin, että siitä tehdään
filosofian tohtori. Miksi minusta ei tullut
filosofian tohtoria?
Vastoinkäymiset
Vastoinkäymisiä on kaikilla. Osaan
vastoinkäymisistä voi varautua ennakolta, osaan ei.
Erityisen tärkeää on pystyä ottamaan selvää siitä,
miten kasautuneista vastoinkäymisistä voi selviytyä.
Viranomaisapua on saatavilla, mutta avun tarvitsijan
Unelmia hyvästä elämästä sinulla saa olla, mutta on
tiedoista ja taidoista riippuu paljon se, saako hän
syytä olla myös varasuunnitelmia, jotta elämästäsi
sellaista apua, johon hänellä on esimerkiksi
ei tule ajopuuta.
Suomessa oikeus.
Menneinä aikoina ihmisen elämän vaiheet olivat
melko hyvin ennakoitavissa, mutta nykyään
sattumalla on hyvin suuri merkitys. Jos vanhana
257/345
Tehtäviä
1. Mitä vastoinkäymisiä sinulla on ollut?
2. Oletko saanut niihin apua?
3. Oletko auttanut muita heidän
vastoinkäymisissään?
Emootioiden hallinta
hänellä ei ole lukukausien aikana kovin paljon
vapaa-aikaa. Jos taloudellinen tilanne vaatii
opiskelijalta kesällä ja lukukausien aikana työssä
käyntiä, jopa uni voi käydä vähiin.
Myös pienten lasten hoito kotona voi viedä kaiken
ajan.
Tulevaisuudessa kesälomat ja eläkkeelläoloikä
supistuvat. Voi olla, että lisäksi joudut muuttamaan
johonkin vieraaseen maahan saadaksesi työtä.
Vapaa-aikaa on kuitenkin pyrittävä itselleen
järjestämään. Vapaa-ajan viettoa ei pidä ryhtyä
järjestämään liian voimaperäisesti, sillä silloinhan
kyse on työstä.
Toisaalla tässä aineistossa kerrotaan siitä, miten
ajatustunteita (emootioita) voidaan yrittää hallita.
Aina ajatustunteita (emootioitaanan) ei voi hallita,
mutta jos niitä pystyy hallitsemaan, ei ainakaan
tässä suhteessa anna aseita vastustajilleen.
Vastustajia on kenellä tahansa, joten kyllä niitä on
sinullakin, ainakin tulevaisuudessa.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
5.
Onko sinulla vastustajia?
Jos ei ole, mistä tämä johtuu?
Suututko helposti?
Mitä vahinkoa on suuttumisesta?
Mitä vahinkoa on siitä, että sietää jotain
ihmistä liian kauan suuttumatta hänelle?
Vapaa-aika
Jos saat elämässäsi tilaisuuden tehdä pitempiä
aikoja jotain, jonka tekemisestä pidät, olet
harvinaisen onnekas.
Tehtäviä
• Koulupäivä lyhentää elämääsi yhdellä
päivällä. Samoin tekee yksi työpäivä.
Yritykset ja poliitikot ovat lyhentämässä
ihmisten vapaa-aikaa ja korottamassa
ihmisten eläkeikää? Mistä syystä ihmiset
myyvät elämäänsä entistä halvemmalla?
Todenmukainen
todellisuuskäsitys
Jos koulujen opetus olisi kunnollista, saisit
todenmukaisen todellisuuskäsityksen. Kun näin ei
ole, sinun on syytä pyrkiä löytämään tosiasioita
muualta.
Melkein kaikki, mitä Internetissä puhutaan, on
pötyä. Sikäli kuin Internetin valvontaa ei
lähivuosina kovenneta kohtuuttomasti, sinun
sukupolvellasi on mahdollisuus löytää myös
tosiasioita Internetistä.
Tehtäviä
1. Miten nykyisestä valtavasta
informaatiotulvasta voi poimia kaikkein
tärkeimmän?
2. Miksi koulussa opetetaan ja vaaditaan
oppimaan paljon sellaisia yksityiskohtia,
jotka unohtuvat lähitulevaisuudessa?
3. Mitä tietokoneella kannattaa tehdä ja mitä ei
(ts. mihin käytät rajallista elämääsi).
Jos koululainen ottaa koulunkäynnin tosissaan,
258/345
Propagandan torjuminen
3. Mistä johtuu, että kaksi kolmasosaa
ihmisistä kuvittelee olevansa muita
älykkäämpiä, vaikka puolet on muita
tyhmempiä?
Ole tiukkapipoinen oikeissa
paikoissa
Melkein kaikki, mitä ihmiset normaalisti omaksuvat
ulkomaailmasta, on propagandaa. Nykyään pahinta
propagandaa ovat television uutiset, toiseksi pahinta
propagandaa ovat Helsingin Sanomien uutiset, ja
STT:n uutiset eivät ole enää propagandaa ollenkaan.
Jos et osaa sanoa "ei", sinun saattaa käydä huonosti.
Tilaisuuksia ei pidä jättää käyttämättä, mutta toisten
ei pidä antaa päättää siitä, mitä teet elämälläsi.
Toisaalla näissä aineistoissa on varoitettu
suostuttelusta ja psykopaateista. Pysy kaukana niistä
paikoista, joissa tiedät olevan suostuttelijoita ja
psykopaatteja. Tee näin senkin uhalla, että menetät
jotain muuta.
1. Ovatko toverisi yrittäneen käyttää sinua
hyväksi jossain asiassa? Ovatko he
onnistuneet?
2. Miten hyväksikäytöltä voi suojautua?
3. Mistä voit saada apua, jos sinua
hyväksikäytetään?
Tätä kirjoitettaessa eräs vanha ystäväni kertoi
minulle, kuinka narsisti oli tuhonnut hänen
tyttärensä elämää. Varo myös narsisteja (narsismi on
psykopatian laji).
Propaganda on väitteitä, jota levitetään
tarkoituksena muokata kohteen
mielipidettä. Propaganda saattaa olla
valheellista tai tosipohjaista, mutta on
usein yksipuolista ja saattaa valaista
asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle
hyödyllisistä puolista.
Esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen
kaikille pakollinen uskontotiedon opetus
on todellisuutdessa uskontojen
propagandaa.
Tehtäviä
1. Miksi on propagandaa?
2. Miten voit suojautua propagandalta?
Tehtäviä
Poliittiset ihanteet,
ideologiat, utopiat ja
demokratian muodot
259/345
Tämä esitys on lyhennelmä
Valtiottomuus (anarkismi)
Otsikon aiheista puhutaan tarkemmin tämän
Anarkismi ( kreikankielen sanoista an archos, ei
oppikirjasarjan myöhemmissä osissa. Myös käsitteet hallitusta) kiistää kaikkien valtarakenteiden
määritellään siellä perinpohjaisesti.
oikeutuksen.
Pakko ja pakolla uhkaaminen
Poliittinen (kr. polis = kaupunki) ajattelu tutkii
laitoksia (instituutioita) perheestä Yhdistyneisiin
kansakuntiin. Nämä laitokset käyttävät ainakin
joskus pakkoa tai pakolla uhkaamista. Voidaan
tutkia mm. sitä, millä perusteilla näillä laitoksilla on
oikeus vaatia tottelemista ja millä perusteilla
yhteisön jäsenillä on velvollisuus totella.
Tehtäviä
• Keitä sinulla ei ole velvollisuutta totella?
Yhteisön oikeutus
William Godwin.
Nykyaikaisen anarkismin perustajana pidetään
englantilaista William Godwinia (1756-1836), joka
oli sitä mieltä, että politiikka voidaan korvata tiedon
ja siveyden lisäämisellä.
Vanhan ajan ajattelijat kuten Platon ja Aristoteles
olivat ensisijaisesti kiinnostuneita siitä, mihin
kaupunkivaltioiden (polis) kuten Sparta ja Ateena
oikeutus perustui.
Kun uusia ja laajempia yhteisöjä syntyi, niiden
oikeutusta alettiin pohtia. Erityisesti
seitsemännentoista vuosisadan jälkeen pohdittiin
kansallisvaltion oikeutusta.
Kaikkina aikoina, erityisesti yhdeksännellätoista ja
kahdennellakymmenennellä vuosisadalla on
pohdittu erilaisten maailmanhallitusten oikeutusta.
Erityisesti viime aikoina feministit ovat
kiinnittäneen huomiota perheen oikeutukseen.
Tehtäviä
• Mitä sellaisia tekoja valtiot ovat viime
aikoina tehneet, joihin niillä ei ole sinun
mielestäsi oikeutta?
Pierre-Joseph Proudhon.
Pierre-Joseph Proudhon (1809-1865) ajatteli, että
valtarakenteet pitäisi korvata vapaaehtoisella ja
vastavuoroisella yhteiskunnallisella ja taloudelliseen
järjestelmällä.
Proudhon kannatti väkivallatonta siirtymistä
anarkismiin. Proudhon on tullut kuuluisaksi
lauseestaan
"Omaisuus on varkautta".
260/345
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, ovatko Suomen
anarkismit väkivaltaisia vai eivät.
2. Ottakaa selvää siitä, kuka anarkisti on
haudattu Neuvostoliiton valtion
kustannuksella.
3. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa
syndikalismi.
4. Mistä johtuu, että anarkistit eivät ole
nousseet valtaan missään?
5. Belgia oli ilman hallitusta melkein kaksi
vuotta. Onko hallitus tarpeellinen?
Louis Auguste Blanqui.
Anarkokapitalistin
mietteitä rahasta
Louis Auguste Blanqui (1805-1881) ja Mihail
Bakunin (1814-1876) kannattivat hallitusvallan
väkivaltaista kaatamista.
Anarkistit jaetaan usein individuaalianarkisteihin
(yksilöanarkisteihin), jotka korostavat yksilön
vapautta pakosta, ja kollektivistisiin anarkisteihin
(Bakunin), jotka kannattavat kollektiivista vapautta
pakosta (kommunistinen anarkismi).
Teos: Mitä valtio on tehnyt rahallemme?
Tekijä: Rothbard, Murray N.
Kääntäjä: Kajander, Petri
Kustantaja: Lumo Kustannus
Julkaisuajankohta: Joulukuu 2009
Pehmeät kannet, nidottu, pokkari
125 sivua, mustavalk.
ISBN: 978-952-5491-60-9
Yllä mainittu teos löytyy kokonaan seuraavasta
osoitteesta:
http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/
Nestor Ivanovitsh Makhno.
Valtio ja raha
Anarkismin perillisiä ovat mm. anarkosyndikalismi,
Nestor Ivanovitsh Makhno ja hänen toverinsa
Venäjän sisällissodassa, Espanjan sisällissodan
anarkistit ja vuoden 1968 Ranskan tapahtumien
anarkistit.
Useimmiten poliittinen ajattelu on pyrkinyt
oikeuttamaan vallankäytön, sen sijaan esiintyy
jatkuvasti erimielisyyksiä siitä, millainen
vallankäyttö on oikeutettua.
"Monet ihmiset uskovat, että vapaat markkinat,
261/345
huolimatta joistain tunnustetuista eduista, ovat
epäjärjestyksen ja kaaoksen tila. Mitään ei
”suunnitella”, kaikki on riskialtista. Valtion
käskyvalta toisaalta vaikuttaa yksinkertaiselta ja
järjestelmälliseltä; määräyksiä annetaan ja niitä
totellaan.
Millään muulla talouden osa-alueella tämä myytti ei
ole yhtä vallitseva kuin rahan osalla. Ilmeisesti
vähintäänkin rahan täytyy olla valtion tiukassa
kontrollissa. Mutta raha on talouden elinehto; se on
kaikkien maksutapahtumien välikappale.
Jos valtiolla on käskyvalta rahaan, se on saavuttanut
jo merkittävän komentopaikan talouden
hallitsemiseksi, ja turvannut ponnahduslaudan
täyteen sosialismiin. Olemme nähneet, että vapaat
rahamarkkinat vastoin yleisiä uskomuksia eivät olisi
kaoottiset; että itse asiassa ne olisivat esikuvallisen
järjestäytyneet ja tehokkaat.
Mitä olemme sitten oppineet valtiosta ja rahasta?
• Olemme nähneet, että vuosisatojen saatossa
valtio on askel askeleelta tunkeutunut
vapaille markkinoille ja ottanut
rahajärjestelmän täydellisesti hallintaansa.
• Olemme nähneet, että jokainen määräys,
joskus ulkoisesti viattomalta näyttävä, on
synnyttänyt uusia ja pidemmälle meneviä
määräyksiä.
• Olemme nähneet, että valtiot ovat
luontaisesti inflatorisia, koska inflaatio on
houkutteleva keino hankkia tuloja valtiolle ja
sen suosimille ryhmille.
Hidasta mutta varmaa rahaohjaksien haltuunottoa
on näin ollen käytetty
Lyhyesti sanottuna huomaamme, että pakottaminen,
niin rahassa kuten muissakin asioissa, ei tuo
järjestystä vaan konflikteja ja kaaosta."
Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan
ostovoiman heikkenemistä sekä siitä
aiheutuvaa hintojen nousua.[
Tehtäviä
1. Onko raha mielestäsi sosialismia?
2. Mitä haittaa rahasta on?
3. Miten esi-isämme tulivat toimeen ilman
rahaa?
Konservatismi
Vallitsevat arvotja yhteiskunta
on säilytettävä
Konservatismi on poliittinen, henkinen ja
sosiaalinen käsitys, joka pyrkii säilyttämään
vallitsevan arvo- ja yhteiskuntajärjestelmän.
Tämä määritelmä on siinä mielessä osuva, että
Neuvostoliiton hajottua kommunisteja on alettu
kutsua konservatiiveiksi.
Varsinaisesti konservatismi tarkoittaa kuitenkin
alempana selostettua poliittista aatetta.
Koti, uskonto ja isänmaa
(a) inflatoimaan taloutta valtion
päättämää tahtia ja
(b) tuomaan sosialistinen suunta koko
taloudelle.
Lisäksi valtion sekaantuminen rahaan ei ole
pelkästään tuonut suunnatonta tyranniaa maailmaan;
se on myös tuonut kaaosta eikä järjestystä.
Se on pirstonut rauhalliset, tuottavat
maailmanmarkkinat ja hajottanut ne tuhansiin
Yleisesti konservatismiksi kutsuttu poliittinen aate
palasiin, missä kaupankäyntiä ja sijoittamista
kannattaa markkinatalousjärjestelmää ja perinteisiä
vaikeutetaan ja häiritään lukemattomilla määrillä
keskiluokkaisia arvoja (koti, uskonto, isänmaa).
rajoituksia, kontrolleja, keinotekoisia vaihtosuhteita,
valuuttojen romahduksia ja niin edelleen.
Se on edesauttanut synnyttämään sotia muuntamalla
rauhallisen kanssakäymisen maailman sotivien
valuuttablokkien viidakoksi.
262/345
Uskonnon arvot ovat myös
valtion arvoja
Erityisesti konservatismi eroaa vanhemmasta
liberalismista siinä, että uskonnon (länsimaissa
kristinuskon) arvot ovat konservatiiveille myös
valtion perusarvoja.
Vanhemman liberalismin perusarvona oli
onnellisuus. Liberalismin arvoperusta ei mainitse
uskontoja ollenkaan. Länsimaisten konservatiivien
arvoperusta on selkeästi kristillinen.
Konservatismi syntyi Euroopassa vastavaikutuksena
valistusajattelulle sekä vallankumouksellisille
virtauksille.
Tehtäviä
1. Millä tavalla Ranskan suuri vallankumous
vaikutti konservatiiveihin?
2. Mikä oli pyhä allianssi?
3. Mitkä asiat alkoivat vähitellen heikentää
pyhää allianssia?
Jos onnellisuus on jossain tapauksessa kristittyjen
paheksumaa, konservatiivit eivät sitä hyväksy.
Nykyään konservatiivipuolueissa toimii myös
uskonnottomia, mutta heillä ei ole toistaiseksi ollut
vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa.
Uskonnottomia konservatiiveja on ollut ja on jopa
pääministereinä, mutta siinä asemassa he eivät ole
yleensä millään tavalla lisänneet uskonnottomuutta.
Vastavaikutusta järjen käytölle
Konservatismi oli vastavaikutusta järjen käytölle
(rationalismille), muutospolitiikalle, liberalismille,
luonnonoikeudellisille käsityksille vapaudesta ja
samanarvoisuudesta sekä valtiollisten oikeuksien
laajennukselle.
Tehtäviä
Sana konservatismi johtuu luultavasti ranskalaisen
1. Miten konservatiivihallitukset ovat suosineet Le Conservateur- lehden nimestä. (Latinankielen
uskontoja ja vaikeuttaneet ateistien elämää? conservare = säilyttää.)
2. Missä asiassa konservatiivit eroavat
1700-luvun lopulla aatelisto, papisto ja
liberaaleista?
virkamiehistö eivät pitäneet vallankumouksellisen
3. Mitä konservatiivit ja liberaalit ajattelevat
keskiluokan pyrkimyksistä. Asenteilleen hallitsevat
markkinataloudesta?
ryhmät kehittivät perustelun.
Historiaa
Konservatismin asenteelliset juuret ovat kaukana
historiassa. Poliittisena aatteena nykyaikainen
konservatismi alkoi esiintyä 1700-luvun lopulla ja
1800-luvun alussa.
Tehtäviä
1. Mitä säätyjä oli Suomen valtiopäivillä
1800-luvulla?
2. Mitä säätyjä valtiopäivillä ei ollut?
3. Mistä johtui, että aatelisto ja papisto
muodostivat puolet valtiopäivistä
263/345
Verenhimoiset alamaiset
Ote norfolkilaisen kirkkoherra Woodforden
päiväkirjasta (tammikuun 26. p. 1793):
"Nautin aamiaisen, päivällisen jne. jälleen kotona.
Päivälliseksi tänään siansylttyä, vasikanmunuaisia ja
sydäntä paahdettuna. Bidewellin väki toi
sanomalehtemme Norwichista. Ranskan kuninkaan
Ludwig XVI:n julmat ja verenhimoiset alamaiset ovat
epäinhimillisesti ja epäoikeudenmukaisesti mestanneet
hänet viime maanantaina. Pelkäänpä, että Ranskan
näytettyä esimerkkiä kauheat ajat ovat edessä
kaikkialla Euroopassa."
Samoin kuin ihmisruumissa yhteiskunnassa
jokainen hakeutuu omalle paikalleen.
(Muistakaamme vanha vertaus kapinallisesta
vatsasta.)
Konservatiiveille yhteiskunta on valtion (pään)
ohjaama elimistö. Ajattelu on toinen kuin
liberaaleilla, jotka vastustavat valtion puuttumista
yritysten asioihin.
Tehtäviä
• Mistä johtui, että kirkkoherra oli kuninkaan
puolella kansaa vastaan?
Perustana jumalan
maailmansuunnitelma
Tehtäviä
1. Tämän kirjoittajan nuoruudessa kerrottiin
satua ihmisruumiin elimistä. Oletko sinä
kuullut sen?
2. Miltä kuulostaisi, jos Jyrki Katainen lukisi
sen televisio-ohjelmassa?
3. Millainen konservatiivi Sauli Niinistö on?
Konservatismi arvosteli valistusajattelun ja
liberalismin oppia ihmisjärjen kyvykkyydestä
selvittää maailman arvoitukset. Tilalle
konservatismi asetti uskonnollisen lähestymistavan.
Lisäksi konservatismi korosti perinteiden
merkitystä.
Luja valtio ja puolustustahto
Tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkaasti, mutta
perustana eivät olleet ihmisen kyvyt vaan jumalan
maailmansuunnitelman asteittainen toteutuminen.
Arvot johdettiin lähinnä kristinuskosta.
Tehtäviä
• Mikä oli se jumalan maailmansuunnitelma,
johon konservatiivit nojautuivat?
Satu ihmisruumiin eri elimistä
Konservatiivit vertaavat usein yhteiskuntaa
ihmisruumiiseen, jossa jokaisella osalla on oma
tehtävänsä.
Konservatiivit korostavat erityisesti kansallista ja
valtiollista yhteyttä. Valtion lujuutta ja
puolustustahtoa korostetaan.
Tehtäviä
1. Miksi useimmat puolustusvoimien upseerit
äänestävät kokoomusta?
2. Miksi Timo Soini ilmoitti äänestäneensä
Sauli Niinistöä?
3. Miksi Paavo Arhinmäki vaatii, ettei häntä
saa sanoa ateistiksi?
264/345
Kokoomuksen syntyvaiheita
Suomessa konservatiivista ajattelua on edustanut
mm. kokoomuspuolue. Kokoomuksen perustavan
kokouksen pöytäkirjassa 9.12.1918 sanotaan mm.:
"11...vaatiessaan lujaa valtiovaltaa kokoomus on sitä
mieltä, että tämä on mahdollista vain kansanvaltaiselta
pohjalta siinä vakavassa ja terveessä merkityksessä,
että valtiovalta ei milloinkaan saa olla esteenä, kun
kansantahto, joka on tullut ilmi pysyväisenä
suunnitelmanmukaisena kansantahtona, on toteutuva."
Tehtäviä
• Mikä on varallisuuden siveellinen arvo?
J. K. Paasikivi
Kokoomuksen puolueohjelmassa vuodelta 1936
sanotaan mm.:
"..isiltä perityille pohjoismaisille katsomuksille sekä
valtiolliselle vapaudelle vieraat fasistiset pyrkimykset
on torjuttava."
J. K. Paasikivi.
Tässä suhteessa konservatiivit ovat samoilla linjoilla
liberaalien kanssa. Kokoomuslainen J. K. Paasikivi
sanoi v. 1936 mm.:
"Me emme kannata nykyistä talousjärjestelmää sen
vuoksi, että se muka edistää varallisuuden
kerääntymistä harvojen yksityisten haltuun, samalla
kun kansan suurten joukkojen elintaso jäisi alhaiseksi
ja heidän elämäänsä aina tulisi painamaan köyhyyden
raskas taakka.
Tehtäviä
1. Miksi kokoomuspuolue perustettiin
sisällissotavuonna 1918.
2. Mikisi kokoomuspuolue ajoi Suomeen
kuningasvaltaa?
3. Miksi tämä hanke ei onnistunut?
Yksityisomistukseen
perustuva kapitalismi
Konservatiivit ovat aina kannattaneet
yksityisomistukseen perustuvaa kapitalismia.
Yksityisomistus kuuluu konservatiiviseen
arvoperinteeseen.
Konservatiivit sanovat, että kansalaiset
omistusviettinsä mukaisesti keräävät pääomaa
mieluummin itselleen kuin yhteisölle
(kollektiiville). Konservatismin mukaan
yhteisomistus hävittää varallisuuden siveellisen
arvon.
Jokaisen taloudellisen järjestelmän
tarkoituksenmukaisuutta on arvosteltava sen mukaan,
missä määrässä se kykenee tyydyttämään kansan
kaikkien kerrosten tarpeita. Historia ja kokemus on
osoittanut, että laajojen kansankerrosten tila juuri
nykyisen järjestelmän aikana on kohonnut niin
suuresti, ettei taloushistoria sellaista tunne."
Konservatismia vastustavat sosialistit ovat varmaan
Paasikiven kanssa yhtä mieltä sekä kansan tarpeiden
tyydyttämisestä että tapahtuneesta valtavasta
kehityksestä.
Sen sijaan he ovat eri mieltä siitä, mistä tapahtunut
kehitys johtuu.
Sosialistien mielestä työväestön elintason nousu
johtuu järjestäytyneen työväenliikkeen ja
ammattiyhdistysliikkeen taistelusta eikä
vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä.
265/345
Tehtäviä
Tasaisen kehityksen puolesta
• Miksi puolueiden äänestyskäyttäytymisestä
eduskunnassa yhteiskunnallisten uudistusten
yhteydessä ei ole tehty väitöskirjaa?
Perinne on ohje
Konservatismi perustelee tasaista kehitystä mm.
seuraavasti:
Edmund Burke.
Konservatiivien historiankäsityksestä seuraa
kunnioittava suhtautuminen perinteisiin.
Konservatismin teoreetikko Edmund Burke
(1729-1797) sanoi perinteen olevan ohje, jonka
mukaan yhteiskunta oli järjestettävä.
1. Kumouksellinen uudistaminen on sokeata ja
hätäistä. Uudistusinnossa mennään
pitemmälle kuin alunperin oli tarkoituksena.
2. Kumouksessa rikotaan peritty järjestys
huomaamatta, että yhteiskunta on suuri ja
monimutkainen laitos, jonka yhtäkkinen
järkyttäminen johtaa sekasortoon.
3. Pelkkä lakien ja säädösten muuttaminen ei
poista maailmasta pahaa.
4. Usein puuttuvat riittävät edellytykset
muutosten toteuttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Jokaiselle kansalle oli kehittynyt historian kuluessa
juuri sille sopiva yhteiskuntajärjestelmä, joka
merkitsi menneiden sukupolvien kokemuksen
Konservatismin vastustajat puolustavat
summaa.
vallankumouksen käyttämistä mm. kehitysmaiden
sotilasdiktatuurien kaatamisessa.
Burke yhdisti perinteet kansan yhteisen hengen
tuotteeksi, jota on kunnioitettava kuin uskontoa.
Vallankumousta vaaditaan yleensä silloin, kun
konservatiiviset sotilasdiktaattorit estävät
Burken mielestä jokainen äkillinen hyppäys
kaikenlaisen kehityksen.
yhteiskunnan kehityksessä rikkoo asteittaisen
perinnesidonnaisen kehityksen.
Viime vuosikymmeninä vallankumouksia on tehty
myös islamilaisen valtion perustamiseksi.
Tästä syystä hän arvosteli ankarasti Ranskan suurta
vallankumousta, jota hän piti häiritsevänä
Tehtäviä
puuttumisena oikeaan historian kulkuun.
• Edellä olevan perusteella konservatiivit eivät
kunnioita niitä ihmisoikeuksia, jotka
Tehtäviä
Ranskan vallankumous, Yhdysvaltain
• Mistä johtuu, että suuressa osassa
itsenäistyminen ja Yhdistyneet kansakunnat
islamilaisia valtioita ei näytä olevan kansalle
ovat noudatettaviksi asettaneet. Mistä tämä
sopivaa yhteiskuntajärjestelmää vieläkään?
johtuu?
266/345
Tiivistelmä konservatismin
perusperiaatteista
Keskustelkaa mitä seurauksia ehdotuksen
toteuttamisesta olisi
Liberalismi ja
libertarismi
Historiaa
1. Ihminen on pohjimmaltaan uskonnollinen
olento. Uskonto ja siveys (kristillinen) ovat
sivistyneen yhteiskunnan perusta.
2. Yhteiskunta on sen osien yläpuolella.
Kansallinen kehitys ilmentää kansan yhteistä
henkeä.
3. Perhe on yhteiskunnan perusosa.
4. Yksityinen omistusoikeus ja vapaa kilpailu
takaavat niin yksityisille kuin kansoille
korkeimman elintason
5. Yhteiskunnallisia oloja kehitettäessä on
seurattava perinteitä, ja uudistuksissa on
edettävä varovasti.
Tehtäviä
1. Tutkikaa suomalaisten konservatiivisten
päivälehtien uutisia, ja pohtikaa sitä, miten
konservatiivisuus tulee ilmi uutisten
valinnassa (uskonto, maanpuolustus, jne.).
2. Tutkikaa suomalaisten konservatiivisten
lehtien yleisönosastoja. Mitä arvoja
kirjoittajat edustavat? Keitä vastaan
yleisönosaston kirjoituksissa
voimakkaimmin hyökätään?
3. Tutkikaa konservatiivien asenteita
työttömiin.
4. Onko 2010-luvun Kokoomus
konservatiivinen puolue?
5. Vertailkaa yllä olevia Paasikiven sanoja John
Rawlsin oikeusajatteluun.
6. Vertailkaa Burken ajattelua
kommunitaristien ajatuksiin.
7. Vertailkaa konservatiivien, liberaalien ja
libertanistien suhtautumista vahvaan
valtioon.
8. Kokoomuslainen Sauli Niinistö on vaatinut
työttömyysturvan heikentämistä.
John Locke.
Liberalismi, jonka juuret ovat John Locken
(1632-1704) ajattelussa, on käsitys, jonka mukaan
yhteisön pakkoa on käytettävä vain silloin, kun se
lisää vapautta.
Locken mielestä perustuslaillinen parlamentaarinen
kuningaskunta edusti liberalismia.
Klassinen liberalismi ja
libertalismi
Myöhemmin liberalismi sai useita tulkintoja, joista
käytetään nykyään nimityksiä klassinen liberalismi
(lähellä Locken ajattelua) ja libertarismi,
jälkimmäisen mukaan yhteisön valtaa pitää käyttää
mahdollisimman vähän, ensisijaisesti väkivallan,
varkauksien ja huijauksen torjumiseksi.
Sanaa "libertarismi" käytti ensimmäistä kertaa
vuonna 1789 William Belsham puolustaessaan
vapaata tahtoa.
Libertaareiksi kutsuttiin siihen aikkaan lähinnä
vapaa-ajattelijoita.
267/345
Tehtäviä
1. Millä tavalla liberalismi vaikuttaa
Suomessa?
2. Missä maissa liberaaleilla on paljon valtaa?
3. Miksi liberalismin liberaalisuus rajoittuu
yleensä vain talousasioihin?
Individualismi ja
kommunitarismi
Eräs Chicagon kaupunginvaltuustoon pyrkinyt
libertaristi meni niin pitkälle, että hänen mielestään
Chicagossa oli liikaa poliiseja.
Hyvinvointiliberalismi eli
sosiaaliliberalismi
Hyvinvointiliberalismi (joka perustuu Thomas Hill
Greenin (1836-1882) teoksiin), ajatteli, että
vapauden rajoitukset voivat estää ihmisiä tekemästä
tekoja, joita he muuten tekisivät.
Tämän käsityksen mukaan hädänalaisten auttamatta
jättäminen rajoittaa hädänalaisten vapautta.
Hyvinvointiliberaalien kesken on erimielisyyttä
siitä, olisiko kansalaisille turvattava
vähimmäistoimeentulo ja välttämättömät
sosiaalipalvelut ja yhtäläiset mahdollisuudet
(esimerkiksi koulutukseen).
Yksilön oikeudet
Sekä liberalismi että libertarismi kannattavat
yksilön oikeuksia. Tämän käsityksen mukaan
yksilön oikeudet ovat etusijalla yhteisön
vallankäyttöön nähden.
Suomen liberaalinen puolue
Puolueen katsomuksellinen perusta on
sosiaaliliberalismi. Puolue ajaa
1. yksilönvapautta ja ihmisoikeuksia
2. julkisen vallan rajoittamista, hallinnon
keventämistä ja holhouksen vähentämistä
3. mahdollisuuksien tasa-arvoa ja sosiaalista
oikeudenmukaisuutta
4. vastuullista vapaata markkinataloutta
5. vastuullista ympäristöpolitiikkaa ja kestävää
kehitystä
6. oikeusvaltiota ja laillisuusperiaatetta
7. avointa ja moniarvoista yhteiskuntaa
Georg Wilhelm Friedrich Hegel.
Kollektiivi on yhteistoiminnallinen yksikkö.
Individualismi (lat. individuum 'jakamaton, yksilö') eli
yksilökeskeisyys on yksilölähtöinen ajatussuunta tai
suhtautuminen erilaisiin asioihin. Sen vastakohta on
kollektivismi.
Tieteissä menetelmällinen individualismi
(individual = yksilö) merkitsee sitä, että yksilöiden
katsotaan olevan varsinaisia toimijoita eikä
kollektiivien (yhteisöjen). Individualismi on täten
yhteiskuntatieteiden reduktiivinen (tutki sanan
"reduktio" merkityksiä Internetistä) osa.
Varsinkin länsimaista yhteiskuntaa pidetään
individualistisena. Länsimaisen yhteiskunnan
väitetään korostavan yhteisön asemesta yksilöä
esimerkiksi kannustamalla yksilöä ajamaan omaa
etuaan ja kulkemaan omaa tietään olipa kyse
elämäntavasta, makuasioista tai ajattelusta.
Länsimaiset yhteiskunnat ja esimerkiksi niiden
lainsäädäntö taas suovat yleensä ihmisille enemmän
268/345
erilaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia kuin muut
yhteiskunnat.
Kommunitarismi, joka perustuu Hegelin oppeihin,
kieltää individualismin. Sen mielestä yhteisön
oikeudet ovat ensisijaiset, ja yhteisöllä voi olla
oikeuksia, jotka ovat yksilöiden oikeuksista
riippumattomia, jopa niiden vastaisia.
Kulttuurirelativismi on käsitys, jonka mukaan
ihmisyksilön tekoja ja käsityksiä tulee tarkastella ja
arvostella yksilön oman kulttuurin suhteen.
Tehtäviä
1. Millä tavalla kommunitarismi vaikuttaa
ihmisoikeuksiin?
2. Millä tavalla kulttuurirelativismi vaikuttaa
ihmisoikeuksiin?
3. Ovatko kaikki siveydet yhtä hyviä?
Fascismi
Adolf Hitler ja Rooman paavi.
Franz Boas.
Äärimmäinen muoto kommunitarismia on fascismi
Ajattelutavan tiettävästi varhaisin esittäjä oli
eli fasismi, joka korostaa johtajan ja valtion valtaa.
antropologi Franz Boas, joka tosin ei itse käyttänyt
sanaa "kulttuurirelativismi". Boas kirjoitti vuonna
Kansallissosialistisessa (natsilaisessa) muodossa
1887:
fascismi oli myös juutalaisvastaista
”Sivilisaatio ei ole ehdotonta, vaan – – suhteellista ja – (antisemitististä) ja sotaisaa (militaristista).
– omat käsityksemme ovat tosia vain oman
sivilisaatiomme puitteissa."
Kulttuurirelativistinen ajattelutapa esittää, että
erilaiset kulttuurit ovat yhtä kehittyneitä ja että
esimerkiksi vallitseva siveys riippuu kulttuurisista
tekijöistä. Jos siveys on lähtöisin kulttuurista ja
kietoutunut siihen, kulttuuri myös sitoo siveyttä.
Yleispätevää siveyttä ei kulttuurirelativistien
mukaan ole.
Konnunitarismiin kuuluu kulttuurirelativismi.
Kulttuurirelativismia on arvosteltu mm. siitä, että se
ei huomioi ihmisoikeuksia. Esimerkiksi islamilainen
ihmisoikeuksien julistus ei sisällä tärkeimpiä osia
YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta.
Tehtäviä
1. Millä tavalla fascismi on vaikuttanut
Suomessa?
2. Ketkä rahoittivat fasismia?
3. Kuinka paljon ihmisiä kuoli fasistien
aloittamassa toisessa maailmansodassa?
Sosialismi
269/345
Forssan ohjelma 1903
Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa pyrkii samoin
kuin sosialidemokraattiset puolueet muissakin maissa
vapauttamaan koko kansaa taloudellisen
riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen
holhuunalaisuuden kahleista.
Kar Marxin sosialismin
määritelmä
Yhteiskunta on sosialistinen, jos
jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan
ja jokaiselle annetaan ansionsa mukaan.
Syvimpänä syynä kaikkialla huomattavaan kansojen
työtätekeväin kerrosten sorronalaiseen asemaan eivät
ole yksityiset valtiolliset laitokset, vaan se koko
yhteiskunnallisen elämän perustuksena oleva ja oloja
täydellisesti vallitseva tosiasia, että
tuotannonvälikappaleiden omistaminen on tullut yksien
yksinoikeudeksi. Samalla kuin taloudellinen kehitys on
erottanut työvoiman omistajat, työväenluokan,
tuotannon välikappaleista, on se saanut heidät mitä
raskaimpaan riippuvaisuuteen
tuotannonvälikappaleiden omistajista - niihin luettuina
maan suurtilojen omistajat ja kapitalistiluokka - joiden
valtiollisen ja taloudellisen vallan ilmestymismuotona
nykyinen luokkayhteiskunta on.
Tehtäviä
• Onko yhteiskunta, jossa jokaiselle annetaan
ansionsa mukaan, mahdollinen?
Karl Marxin kommunismin
määritelmä
Yhteiskunta on kommunistinen, jos
jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan
ja jokaiselle annetaan tarpeidensa
mukaan.
Tehtäviä
• Onko yhteiskunta, jossa jokaiselle annetaan
tarpeidensa mukaan, mahdollinen?
Sosialidemokratia
Yhä kohoava teknillinen edistys, yhä kasvava tuotannon ja
omaisuuden sekä kaiken taloudellisen vallan keskittyminen
kapitalistien ja kapitalistiryhmien käsiin vaikuttaa, että yhä
suuremmat joukot, ennen itsenäisiä
pikkuteollisuudenharjottajia ja pikkutilallisia menettävät
tuotannonvälikappaleensa ja joutuvat milloin palkkatyöläisinä,
milloin palkattuina apulaisina, milloin velkataakan alaisiksi
sortuneina joko suorastaan tai välillisesti kapitalisteista
riippuviksi. Köyhälistön joukko kasvaa ja samassa kasvaa
myöskin riistäminen yleensä, jonka kautta yhä laajempain
työtätekeväin kansankerrosten elämänehdot joutuvat jyrkkään
ristiriitaan niiden oman, yhä nousevan tuotantokyvyn sekä sen
kautta syntyvän yhteiskunnallisen varallisuuden paisumisen
kanssa. Tätä kehitystä jouduttavat ja jyrkentävät kapitalistien
tuotantotavan yhtenäisyydenpuutteesta johtuvat liikepulat sekä
niitä seuraava työttömyys ja kurjuus.
270/345
Sosialidemokraattisen puolueen lähimpinä vaatimuksina
ovat:
1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille
21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen
katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä
kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja
yksikamari järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja
äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä.
Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.
2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja
hylkäämisoikeuden kautta.
3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja
Mutta kuta enemmän kapitalismin kehitys kartuttaa
painovapaus.
köyhälistöä, sitä enemmän sitä pakotetaan ja tehdään
4. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa
kykeneväksi taisteluun kapitalismin kehitystä vastaan.
oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat
Yksityistuotannon syrjäyttäminen tekee yksityisomistuksenkin opetusvälinekappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille,
tarpeettomaksi ja vahingolliseksi, samalla kuin kehitys luo
ylemmissä oppilaitoksissa niille, joka osottavat erityistä
välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille
kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin
yhteistuotantomuodoille, joiden perustuksena on, että
oppilaitosten pohjakouluksi.
yhteiskunta omistaa tuotannon välikappaleet. Samassa kohoaa
köyhälistö itsetietoiseksi siitä, että sen täytyy kannattaa ja
jouduttaa tätä kehitystä ja että tuotannon välikappalten
siirtymisen yksityisomaisuudesta kansan omaisuudeksi tulee
olla sen päämääränä, valtiollisen vaikutusvallan valloittaminen
keinona sen taistelussa työväenluokan vapauttamiseksi.
Ainoastaan luokkatietoisuuteen herännyt ja luokkataisteluun
järjestynyt köyhälistö voi olla tämän välttämättömänä
kehityksen kannattajana. Köyhälistön järjestäminen, sen
kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä, sen
tekeminen henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi on siis
sosialidemokraattisen puolueen Suomessa varsinaisena
ohjelmana, jonka toteuttamiseksi se käyttää kaikkia
tarkoituksenmukaisia ja kansan luonnollista oikeudentunnetta
vastaavia keinoja.
5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on
erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset
yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka
itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on
poistettava kouluista.
6. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen
yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton
arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava
ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot.
Verotettavan omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus.
7. Maksuton oikeudenkäynti ja oikeusapu. Korvaus
viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa tulee aina kaikissa
8. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton
valtiollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä valvomaan
lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.
köyhälistön luokkaetuja ja vastustamaan tarmokkaasti kaikkea 9. Sotilastaakkaa on vähennettävä ja kansanpuolustus
luokkavastakohtien himmentämistä sekä työntekijäin
järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on
käyttämistä porvarillisten puolueiden hyväksi, joiden kanssa
käytännössä toteutettava.
puolue voi yhtyä yhteistoimintaan ainoastaan silloin, kun se
10. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen
voi tapahtua puolueohjelmaa sivuuttamatta.
yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan
asemaan kuin miehen.
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa on kansainvälinen
puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin
syntyperän, sukupuolen ja varallisuuden etuoikeudet sekä
julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla
kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. Se tuomitsee ja
vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa sekä kaikkea
valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan
elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen
köyhälistölle kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman
suuren vaikutusvallan.
271/345
9. Kaikkiin työntekijöihin sekä heidän asemassaan oleviin
henkilöihin ulottuva kansanvakuutus, käsittaen, paitsi sairasja tapaturma-, myöskin vanhuus- ja ansiokyvyttömyys- sekä
leskien ja orpolasten ynnä työttömyysvakuutuksen, on saatava
aikaan. Vakuutuksesta syntyvät kustannukset suoritetaan
yleisen tulo-, varallisuus- ja perintöveron kautta keräytyvistä
varoista. Vakuutuslaitoksen hallinnon jäsenet valitsevat
11. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan
vakuutetut itse.
suhteen.
10. Vakuutuslait ovat siten laadittavat, että ne eivät anna
aihetta mielivaltaiselle tulkitsemiselle eikä kiertelemiselle.
Työväen suojelulainsäädäntöä on tarmokkaasti edistettävä. Vakuutetuille ja heidän omaisilleen on täysivahingonkorvaus.
Sen lähimpänä määränä vaatii Sosialidemokraattinen
11. Aviottomille ja hoidotta jääneille on valtion toimesta
puolue Suomessa:
saatava täysin tarkotustaan vastaava hoito ja kasvatus.
1. Työaika on saatava 8-tuntiseksi niissä ammateissa, missä
eivät epäterveelliset olosuhteet vaadi sitä lyhemmäksi.
2. Kullakin paikkakunnalla elintarpeisiin riittävä alin paikka
on määrättävä ei ainoastaan valtion ja kuntain, vaan
yksityistenkin teettämissä töissä.
3. Yötyö on kiellettävä kaikilla muilla aloilla, paitsi sellaisilla,
joiden teknillinen laatu tekee katkeamattoman työn
välttämättömäksi. Naisilta ja nuorilta työntekijöiltä on yötyö
kokonaan kiellettävä.
4. Täysi, vähintään 36 tuntia kestävä yhtämittainen lepoaika
viikossa on säädettävä.
5. lapset alle 14 vuoden on kiellettävä kaikesta ansiotyöstä.
lapsia (14-16 v.), oppilaita ja nuoria työntekijöitä (16-18 v.)
varten on säädettävä riittäviä suojelumääräyksiä.
6. Naisten työ on kiellettävä aloilla, missä se on heidän
ruumiilleen vahingollista. Raskauden aikana on työ
helpotettava tai kokonaan kiellettävä siitä alkaen, kuin ne
normaalisen raskaudentilan merkit, jotka vaikeuttavat työtä,
ilmestyvät raskaudenajan loppupuolella, sekä vähintään 6
viikkoa synnytyksen jälkeen.
7. Edellä olevat määräykset ovat ulotettavat, paitsi
teollisuustyöväkeen, käsityöläisiin, maanviljelystyöväkeen ja
palvelijoihin sekä, mikäli mahdollista, kauppa- ja
kulkulaitosten työväkeen.
8. Työväen suojelusmääräysten tarkkaa noudattamista
valvomaan on asetettava riittävä määrä sekä mies- että
naistarkastajia ammatin laadun mukaan ja määrättävä niille
apulaisia työväestöstä. Suojeluslakien rikkominen on estettävä
ankaroilla rangaistuksilla.
Kunnallisena ohjelmanaan vaatii puolue:
1. Äänioikeusoloja korjattaessa ei kun kunnallista
vaalioikeutta missään tapauksessa saa asettaa äänioikeutta
ahtaammalle. Työväelle on kunnallisissa edustuslaitoksissa
myönnettävä väkilukuun nähden suhteellinen määrä
edustajasijoja.
2. Tilanahtauden ja siitä johtuvien terveydellisten sekä muiden
epäkohtain poistamiseksi ynnä monien muiden vaatimusten
tyydyttämiseksi on kuntain, varsinkin kaupunkikuntain,
ostettava lisämaita mahdollisimman suurissa määrissä.
3. Kuntien on otettava haltuunsa sellaiset yleiselle
hyvinvoinnille tärkeät liikealat, joita se menestyksellä voi
hoitaa tai jotka yksityisten hallussa ollen saattavat kunnan
jäsenet heistä suuressa määrässä riippuvaisiksi.
4. Työväen asuntopulan poistamiseksi on kuntain
rakennettava riittävästi ajanmukaisia asuntoja sekä yksityistä
yritteliäisyyttä sillä alalla vissien ohjeiden alaisena kaikin
tavoin edistettävä. Kunnallisia yömajoja on järjestettävä.
5. Sairaanhoito, lääkärinapu lääkkeet ja hautaus kunnan
kustannuksella. Näitä maksuja ei saa pitää vaivaisapuna.
6. Turvattomain lasten ja vanhusten hoito on ajanmukaisella ja
inhimillisellä tavalla järjestettävä.
7. Työväestölle on laitettava kuntain kustannuksella
terveellisiä, hyvin järjestettyjä ja maksuttomia
kesälomasiirtoloita.
272/345
8. Yleisemmän työttömyysajan sattuessa on kunnan hankittava
asujamilleen riittävästi työtä ja riittävä alin palkka. Kuntien on
perustettava yleisiä työttömyysrahastoja.
9. Kunnan työt ovat teetettävät ilman välikäsiä ja paikka
maksettava sen tariffin mukaan, mikä kussakin ammatissa on
silloin voimassa.
10. Työaika kunnan töissä on asetettava 8-tuntiseksi.
11. Kuntain on perustettava työnvälitystoimistoja, joitten
hallinnoissa tulee olla ainakin puolet työväen järjestöjen
valitsemia edustajia.
12. Kunnallinen kielto-oikeus on saatava aikaan, kunnes
yleinen kieltolaki on säädetty.
7. Torppareille ja maanvuokraajille on saatava täydellinen
käyttöoikeus ja myöskin myyntioikeus vuokraamansa maan
viljelystuotteisiin, sekä vuokra-ajan loputtua on heille
maksettava täysi korvaus siitä, mitä vuokratun maan on heidän
työnsä kautta kohonnut.
8. Metsästys- ja kalastusoikeus on heti tehtävä omistuksesta
riippumattomaksi.
9. Erittäinkin valtion ja kuntain toimenpiteitten olisi
maanviljelystä ja sen sivuelinkeinoja kaikilla
tarkoituksenmukaisilla keinoilla edistettävä, varsinkin siten,
että varsinainen rahvas maalla tulisi tuntemaan uusimmat
työtavat ja soisi välttämättömät ammattitiedot.
10. Tilatonta väestöä on sivistettävä ja kasvatettava.
11. Palkollissääntö on lakkautettava.
Tehtävä
13. Koulutarpeet kunnan kustannuksella sekä muuten mitä
yleinen puolueohjelma tässä kohden määrää.
14. vähävaraisia varten todellinen köyhän asianajaja, jonka
valitseminen jätettäköön vähävaraisten huostaan.
15. Kunnallisia tehtaitten- ja ammattitarkastajia on asetettava,
joitten valitsemiseen riittävän suuri vaikutus työläisille on
annettava.
Maatalousohjelmanaan vaatii puolue:
1. Valtion ja kuntain nyt jo omistamia tiloja ja maa-aloja ei saa
myydä eikä lahjoittaa.
2. Valtion ja kuntain omistamat asumattomat maa-alat ovat
saatettavat viljeltäviksi, mutta ei omistusoikeudella.
3. Pakollisesti myytäviksi joutuneet maatilat, kosket ja
kaivannot ovat arvioitavat ja otettavat arvatusta hinnasta
valtion omiksi.
4. Kunnille on saatava oikeus pakkolunastuksella haltuunsa
hankkia yksityisten tiloja tai osia niistä. Lunastus on luettava
sen mukaan, mitä nuo maa-alat tuottavat.
5. Valtion hallussa olevat ja vasta lunastettavat maa-alat ovat
annettavat tilattomille tai sellaisille osuuskunnille, joitten
jäsenet itse viljelevät maata.
6. Valtionapua on annettava etupäässä pikkuviljelystä
tarkoittaville toimenpiteille. Samoin kaikille osuustoiminnan
luontoisille yksityisille maatalouden alalla.
1. Selvittäkää, mitkä yllä olevan ohjelman
kohdat ovat vielä toteutumatta.
2. Kumpi olisi vaikeampi toteuttaa, sosialismi
vai kommunismi
3. Voiko kapitalistinen yhteiskunta olla
sosialistinen
Tasa-arvo perusarvona
Toisin kuin liberalismi ja kommunitarismi
sosialismi ja kommunismi ottavat perusarvoksi
tasa-arvon ja oikeuttavat vallankäytön sikäli kuin se
lisää tasa-arvoa.
Jostain syystä kommunismia pidetään sosialismin
muotona, joten seuraavassa puhutaan vain
sosialismista.
273/345
Valitettavasti tasa-arvolla tarkoitetaan hyvin monia
asioita kuten
1. Egalitarianismi, käsitys että joitain/kaikkia
ihmisiä on käsiteltävä tasa-arvoisesti
(peräisin ranskan sanasta égal, tarkoittaen
tasa-arvoista)
2. Tasa-arvo lain edessä
3. Mahdollisuuksien tasa-arvo
4. Tulojen tai toimeentulon tasa-arvo
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Rodullinen tasa-arvo
7. Yhteiskunnallinen tasa-arvo
Tehtäviä
• Laadi lista niistä maista, joissa kaikki yllä
olevan luettelon tasa-arvot on toteutettu.
Tehtäviä
1. Pitääkö tuotantovälineitä valvoa?
2. Keille tuotantovälineiden valvonta kuuluu?
3. On sanottu, että nykyään tavaroita tuotetaan
vain kaatopaikkojen täyttämiseksi. Miten
turhakkeiden tuotannosta päästäisiin eroon?
4. Mitä turhakkeita sinä omistat?
5. Mitä turhakkeita olet viime aikoina heittänyt
jäteastiaan?
Valtio
Valtiomuodot
Tuotantovälineet hyvinvoinnin
lisäämiseen
Valtiomuoto tarkoittaa poliittisten laitosten
muodostamaa valtiojärjestystä, jonka tarkoitus on
hallita valtiota ja sen kansaa.
Kapitalistisessa valtiossa, jossa pieni vähemmistö
omistaa ja valvoo tuotantovälineitä, sosialistit
haluavat valvoa tuotantoa ja suunnata sen lisäämään Valtiomuoto on yleensä valtion hallinnon päättämä
ja määrittelemä.
yleistä hyvinvointia.
Sosialistit ovat keskenään erimielisiä siitä, keiden
tulisi valvoa tuotantovälineitä sosialistisessa
yhteiskunnassa.
Leninin mukaan tuotantovälineitä pitäisi valvoa
kommunistisen puolueen.
Yhteiskuntatieteellinen määritelmä voi poiketa
valtiomuodon yleisestä määritelmästä, esimerkiksi
monarkia voi todellisuudessa olla sotilaiden tukema
diktatuuri tai kansantasavalta voi muistuttaa
enemmän yksipuoluejärjestelmän alaista
poliisivaltiota.
Toisten sosialistien mielestä tuotantovälineitä pitäisi Valtion hallinnon voi myös korvata siirtymäaika tai
valvoa kansanvaltaisesti.
tilapäinen siirtymäajan hallinto, jota ei voi nimittää
valtiomuodoksi. Esimerkiksi itsenäistymisen aikaan
Kehittyneessä kapitalistisessa yhteiskunnassa
Suomessa käytiin läpi siirtymävaihe, jolloin ei
kansanvaltaisessa valvonnassa ovat yleensä armeija, hetkittäin ollut varmuutta siitä, tuleeko maasta edes
poliisi, palontorjunta, tulonsiirrot ja
itsenäinen.
ympäristönsuojelu.
Sosialistit haluavat laajentaa kansanvaltaista
valvontaa myös tuotantovälineisiin.
274/345
Tehtäviä
• Mistä johtuu, että hyvin suuressa osassa
maailmaa on vallalla suomalaisten huonona
pitämä valtiomuoto?
Oikean ja hyvän erottaminen
Liberalismia on arvosteltu mm. sillä perusteella,
ettei oikeaa toimintaa voida erottaa hyvän
käsitteestä. Jotkut liberaalit, esimerkiksi John
Rawls, ovat selittäneet, että liberalismi edellyttää
poliittista hyvää mutta ei hyvää yleensä.
Tunnetuimmat valtiomuodot ovat:
1. Demokratia - politiikasta päätetään
enemmistön mielipiteen mukaan
päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin
kaikille tai useimmille kansalaisille
2. Tasavalta - kansalaiset ovat poliittisesti
tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden
3. Liittotasavalta - liittotasavallan muodostaa
valtioliitto ja sen osavaltioilla on oma
kansanedustuslaitos
4. Perustuslaillinen kuningaskunta (monarkia) Monarkki on valtion pää, mutta todellinen
Tehtäviä
valta on demokraattisesti valitulla
• Tutkikaa, mitä ministeriöitä Suomen
parlamentilla ja hallituksella, joka myös
nykyisessä hallituksessa on. Minkä alan
määrittää hallitsijan valtaoikeudet.
politiikkaa kukin ministeri johtaa?
5. Diktatuuri - joko yksi henkilö, puolue tai
(Pääministeri johtaa pääpolitiikkaa.)
ryhmä hallitsee valtiota
• Missä suhteessa libertarismi poikkeaa yllä
6. Oligarkia eli harvainvalta, esimerkiksi pieni
olevista muista poliittisista suunnista?
joukko rikkaita hallitsee
• Keillä Suomen tai muiden maiden johtavilla
poliitikoilla on ollut libertaristisia
pyrkimyksiä?
• Pohtikaa, mistä johtui se, että kommunistien
johtama sosialismi Neuvostoliitossa kaatui.
• Mitä sosialismin muotoja maailmassa on
nykyisin?
• Onko Suomi menossa libertaristiseen vai
sosialistiseen suuntaan?
• Millä tavalla anarkismia on (virheellisesti)
käytetty haukkumasanana.
7. Teokratia - suurin valta kuuluu
• Tutustukaa jokun rauhanomaista anarkismia
uskonnolliselle yhteisölle tai uskonnollisille
kannattaneen (esimerkiksi Pjotr Kropotkinin
johtajille
(1842-1921)) kirjoituksiin. (Pjotr Kropotkin
8. Islamilainen tasavalta - valtiomuoto on
– Leivän valloitus (pdf))
tasavalta ja maassa on parlamentti, mutta
• Millainen olisi feministinen hallitusmuoto?
Islamin lailla on merkittävä vaikutus
• Tutkikaa kansallissosialistien tavoitteita
hallintoon.
esimerkiksi Adolf Hitlerin (1889-1945)
teoksen Taisteluni avulla.
• Millä tavalla Karl Kautskyn (1854-1938)
275/345
Karl Kautsky – Erfurtin ohjelma (PDF) ja
Edvard Bernsteinin (1850-1932) Eduard
Bernstein: Sosialismin edellytykset ja
sosialidemokratian tehtävät (pdf) ajatukset
sosialismista erosivat toisistaan?
• Mainitkaa joku tunnettu bernsteinilainen.
• Mikä on konservativismin suhde edellä
lueteltuihin poliittisiin ajatussuuntiin
(lisätietoa löytyy yläasteen oppikirjoista).
Tilapäistö eli
prekariaatti
Uusi luokka
Ns. sivistyssanoilla sekoitetaan ihmisten
ajatustunteet (emootiot). Myönteisyys eli
positiivisuus asetetaan lähes aina kaiken
yhteisöllisen toiminnan ennakkoehdoksi.
Epäonnistuja
Eräs mahdollinen sana olisi epäonnistuja eli luuseri
(=loser), mutta mm. seuraavista syistä tätä sanaa on
vaikea ottaa käyttöön:
1. epäonnistuja voi tosiasiassa osata tehdä
useimpia asioita paremmin kuin onnistujien
enemmistö. Myös tämän kirjoittaja on
epäonnistuja
2. epäonnistujasta eli luuserista on tehty eräissä
poliittisissa piireissä haukkumissana. (Niissä
piireissä työttömästäkin on tehty
haukkumasana.)
3. sanan köyhälistö eli proletariaatti
vakiintunutta merkitystä on vaikea muuttaa,
ja kaikki tähän uuteen luokkaan kuuluvat
eivät ole varsinaisesti köyhälistöä.
Tehtäviä
• Oletko epäonnistuja?
Sanaa ”työtön” ei sentään ole väännetty
ulkomaankielille. Suomen kielestä on vaikea löytää
kunnollisia sanoja tarpeellisille uusille luokitteluille.
Tässä artikkelissa käsitellään epävarmuudessa ja
tilapäisyydessä eläviä ihmisiä. Siihen saakka, kun
parempaa sanaa ei ole ilmaantunut, tämän kirjoittaja
käyttää tästä ihmisluokasta nimitystä tilapäistö,
sulkeissa prekariaatti.
Tehtäviä
1. Unkarissa on juuri säädetty laki, jonka
mukaan asunnoton on vangittava ja hänen on
maksettava sakkoja 600 €. Mitä mieltä olet
lain onnistuneisuudesta?
2. Mistä maasta tällainen lainsäädäntö on alun
perin peräisin?
3. Miksi Suomen asunnottomia ei sakoteta?
Keitä kuuluu tilapäistöön
Tilapäistö eli prekariaatti on tilapäisissä tai
epätyypillisissä työsuhteissa olevien tai muutoin
epävarmuudessa elävien ihmisten luokka.
Uudessa sivistyssanassa prekariaatti yhdistyvät
englannin kielen sana "precarious", joka tarkoittaa
epävarmassa tilassa tai muiden armoilla olevaa, ja
"proletariaatti" eli köyhälistö.
276/345
Leipäjono Hakaniemen torilla.
Tilapäistön eli prekariaatin ongelmia kuvaa
tyypillisesti taloudellinen epävarmuus, joka johtuu
tilapäisistä työsuhteista saadun palkan ja
yhteiskunnan tuen riittämättömyydestä ja
epävarmuudesta.
Valtiosta riippuen esimerkiksi pätkätyöläisten,
opiskelijoiden, köyhien lasten, työttömien, sairaiden
ja eläkeläisten voidaan ajatella kuuluvan
tilapäistöön eli prekariaattiin.
Tehtäviä
• Olisiko prekariaatin syytä perustaa oma
puolue?
Köyhien asuntola.
Tilapäisyys
Työväenliikkeeltä vaikutteita saaneet poliittiset
ryhmät pitävät tilapäistöä eli prekariaattia tärkeänä,
ja siitä käydään poliittista keskustelua.
Tilapäistön eli prekariaatin voi myös ajatella
viittaavan yhteisölliseen suhteeseen,
tapahtumasarjaan tai pyrkimykseen, joka koskettaa
lähes kaikkia, mutta toisia vahvemmin ja toisia
heikommin.
Tilapäistöön eli prekariaattiin voi kuulua
ihmisryhmiä, jotka perinteisessä
köyhälistö-rikkaisto (proletariaatti-kapitalisti)
-jaottelussa ovat eri puolilla.
Tällöin voidaan puhua tilapäistön eli prekariaatin
sijaan tilapäisyydestä eli prekaarisuudesta tai
tilapäistymisestä eli prekarisaatiosta, joka viittaa
yhteiskunnassa tapahtuviin, toimeentulon
epävarmuutta lisääviin muutoksiin.
Itse tilapäistön eli prekariaatin käsitettä ei pidä
sekoittaa tilapäistymisestä eli prekarisaatiosta
huolestuneen verkoston kanssa.
Tehtäviä
• Miltä sinusta tuntuisi, jos et tietäisi, mistä
saat huomenna syötävää?
Kaikki tilapäistöön kuuluvat
eivät ole työläisiä
Voidaan esimerkiksi ajatella, että pienyrittäjän ja
tämän työntekijän edut ovat usein yhteisiä.
Toisaalta työntekijäpuolella edut saattavat olla
vastakkaisia, koska korkean irtisanomiskynnyksen
katsotaan lisäävän määräaikaisia työsuhteita.
Tehtäviä
• Millaista on ylivelkaantuneen elämä?
Tilapäistön syitä
Tilapäistöön kuuluminen riippuu kunkin valtion
sosiaalipolitiikasta, työlainsäädännöstä,
työmarkkinoista ja talouden palloistumisesta
(globalisaatiosta). Suomessa on pidetty tärkeänä
sosiaaliturvaa sekä pitkiä ja vakinaisia työsuhteita,
ja toisaalta laittomien siirtolaisten asema ei täällä
ole niin tärkeä asia kuin eräissä muissa maissa.
Tilapäistön eli prekariaatin ongelmaan on toki
viidentoista minuutin miettimisellä mahdollista
keksiä lukuisia entisiä tai uusia ratkaisutapoja.
Käytännössä yhteiskuntien suurrikkaistot
(rosvokapitalistit) pystyvät tällä hetkellä torjumaan
kaikki ratkaisuyritykset.
277/345
Tehtäviä
muuttamiseen niin, että ne sopivat paremmin
yhteen.
• Miten valtaa voitaisiin siirtää vähälukuiselta
rikkaistolta tavallisille ihmisille?
Tilapäistön eli prekariaatin puolesta puhuneet
poliittiset ryhmät painottavat etenkin
perustulotyyppistä sosiaalivakuutusta
Monopolikapitalismi
ansiosidonnaisen järjestelyn sijaan.
Usein sosiaalivakuutusta johtavat talouselämästä
tulleet johtajat eivätkä vakuutustoiminnan
Elämme Karl Marxin sanoja käyttäen
asiantuntijat. Esimerkiksi suuren
monopolikapitalistisen imperialismin kautta.
eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtoon nimitettiin
Monopoli on yritys, joka on markkinoilla
määräävässä asemassa ja voi esimerkiksi hinnoitella pankkiuran tehnyt ekonomi eikä
vakuutusasiantuntijaa.
tuotteensa miten haluaa. Maailman tunnetuimpia
monopoleja ovat mm. tietotekniikkayritykset
Esimerkiksi kirjoittaja on toiminut 9
Microsoft ja Intel.
vuotta tilastotutkijana ja mm. suorittanut
riskiteorian kurssin yliopistossa, joten
Imperialismi - sana tulee käsitteestä
minulla on jonkinlainen käsitys siitä,
imperiumi, joka tarkoittaa antiikin
mistä kirjoitan. Tosin en ole juuri nyt
Rooman valtakunnan kaltaista
ollenkaan käytettävissä työtehtäviin.
maailmanvaltakuntaa tai keisarikuntaa,
Toki vakuutusyhtiöissä on lakisääteiset
joka hallitsee useita perusväestönsä
matemaatikkonsa, mutta heidän
asuinalueen ulkopuolisia maita, ja joille
laskelmiaanhan ei tarvitse enää nykyään
on alistettu omien maakuntiensa lisäksi
huomioida.
myös aikaisemmin itsenäisiä
kuningaskuntia, ruhtinaskuntia tai muita
valtiokokonaisuuksia.
Imperialismi tarkoittaa nykyään maailmanlaajuista
valtaa, jota selvimmin edustaa Pohjois-Amerikan
Yhdysvallat (USA).
Tehtäviä
• Mistä johtuu, että monopolikapitalistit
siirrättivät eläkerahoja riskisijoituksiin ja
sitten ryhtyivät ajamaan näitä riskisijoitusten
kohteita nurin?
Tehtäviä
Epävarmuudessa elävät
• Periaatteessa esimerkiksi Microsoft
voitaisiin kaataa siirtymällä Linuxiin. Miksi
Epävarmuudessa eläviä ihmisiä ovat mm:
näin ei tapahdu?
1. pätkätyöläiset,
2. joustotyöläiset,
Ongelman ratkaisuehdotukset
3. osa-aikatyöläiset,
4. työttömät
Ongelman ratkaisuehdotukset saattavat vaihdella
5. yhteen suunnitelmaan eli projektiin palkatut
niin, että toisessa ääripäässä on vaatimus
työläiset
sosialistisesta tai kommunistisesta yhteiskunnasta ja
6. vuokratyöläiset,
pysyvistä työsuhteista ja toisessa pätkätöiden
7. sosiaali- ja terveydenhuollon heitteille
hyväksyminen ja vaatimus sosiaaliturvan
278/345
jättämät,
8. vapaan ammatin harjoittajat eli freelancerit
jne.
Pahimmin syrjäytyneet
Epävarmuudessa eläminen vaikeuttaa kaikkea
tulevaisuuden suunnittelua.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että epävarmuudessa elävien
joukko kasvaa koko ajan?
2. Miten käy ammattiyhdistysjohtajille, jotka
yrittävät vastustaa yllä lueteltuja
menetelmiä?
3. Miksi tilapäistön etuja ei aja juuri kukaan?
Palkkatyön ulkopuolinen työ
Paljon työtä tai paremminkin tuotantoa on myös
palkkatyön ulkopuolella. Omaishoito, vanhemmuus, Yhteiskunnassa pahimmin syrjäytyneitä ovat
esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, asunnottomat tai
kodeissa tehty uusintava työ ja opiskelu ovat
paperittomat siirtolaiset.
tyypillisiä esimerkkejä. Tällaisesta työstä ei saa
korvausta tai sitä saa vain vähän.
Tehtäviä
Tehtäviä
• Tämä oppikirja on tehty vapaaehtoistyönä.
Miksi tämän oppikirjan käyttöä estetään
yhteiskunnan massiivisilla toimenpiteillä?
1. Ottakaa selvää, kuinka paljon maksaisi
asunnottomuuden poistaminen Suomesta?
2. Miksi asunnottomuutta ei haluta poistaa?
3. Miksi Suomen pitkäaikaistyöttömille ei
makseta riittävää työttömyyskorvausta?
Toisten armoilla elävät
Monet elävät toisten armosta tai toisten armoilla
jatkuvassa elämää vaikeuttavassa epävarmuudessa.
Tehtäviä
1. Keitä tilapäistöön kuuluvia sinä tunnet?
2. Keksikää yllä mainitsemattomia ryhmiä,
jotka kuuluvat tilapäistöön?
3. Miksi koululaisille ei makseta palkkaa?
4. Miksi suuresta osasta tärkeää työtä kodissa
ja esimerkiksi järjestöissä ei makseta mitään
palkkaa?
5. Keskustelkaa millaista asunnottoman elämä
on talvella?
6. Miksi asunnottomille ei rakenneta
esimerkiksi kunnallisia vuokra-asuntoja?
279/345
7. Miltä sinusta tuntuisi elää toisten armoilla? voittaa uusia vapauden tiloja ja samalla vähentää
8. Miksi valtioneuvosto (hallitus) ja
epävarmuutta.
talouselämä jatkuvasti toistavat sitä, että
pitää oppia elämään epävarmuudessa?
Tehtäviä
9. Voiko olla onnellinen jatkuvassa
• Miksi tiedotusvälineet vaikenivat
epävarmuudessa?
prekariaatin järjestöistä?
10.Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla
on? Ovatko ne taloudellisesti mahdollisia?
11.Miksi työtä ei anneta jokaisen kykyjen
Järjestön tarkoituksena oli
mukaan?
12.Miksi työstä ei makseta kaikille ansioiden
1. Luoda kohtaamispaikka, eräänlainen
mukaan?
virtuaalisen yhteisö, jossa keskustellaan,
13.Mitkä ovat ihmisen perustarpeet?
jaetaan kokemuksia ja pohditaan muutosta.
14.Miksi kaikille ei anneta edes
2. Tarjota neuvontaa työsuhteisiin ja
vähimmäistarpeiden verran?
toimeentuloon liittyvissä ongelmatilanteissa
15.Mitä muita seurauksia
3. Toimia joustavana painostusryhmänä
monopolikapitalistisesta imperialismista on
4. Herättää keskustelua ja kannustaa ihmisiä
ollut?
omaehtoiseen toimintaan oikeuksien
ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi.
Tilapäistön järjestö
Jäsenet olivat pätkätyöläisiä, opiskelijoita, vapaan
ammatin harjoittajia eli freelancereita,
pätkäaktivisteja jne.
Tehtäviä
• Miksi keskustelua ei syntynyt?
Järjestö vaati
Prekariaatti.org oli yritys auttaa ihmisiä pääsemään
pois toisten armoilla elämisestä. Epävarmuutta
yritettiin muuttaa voimaksi järjestäytymällä samaan
tapaan kuin esimerkiksi työväenliike teki
menneisyydessä.
Osta tämä domain
Domain prekariaatti.org on myytävänä!
Prekariaatti.org oli tilapäistön eli prekariaatin
toimintaverkosto toimeentulon ja oikeuksien
puolesta, epävarmuutta, syrjäyttämistä ja
markkinoiden mielivaltaa vastaan.
Sen tarkoituksena oli kehittää keskustelua ja
toimintaa niiden kesken, jotka haluavat luoda ja
• joustavuuden rinnalle turvaa, taattua
toimeentuloa ja pätkätyöläisille samoja
oikeuksia kuin vakinaisilla työntekijöillä.
• Se vaati kaikille osuutta yhteiskunnallisesta
rikkaudesta, jonka tuottamiseen me kaikki
osallistumme. Ketään ei pidä pakottaa
myymään työtään hinnalla millä hyvänsä.
• Järjestö ei halunnut antaa valmiita vastauksia
siihen, miten maailma pitäisi järjestää.
Pikemminkin se haluaa lisätä vähäosaisten
280/345
tai muuten syrjittyjen vapautta.
Joitain vaatimuksia
1. Joustavuudesta on maksettava.
2. Kaikille on taattava toimeentulo ilman
ehtoja.
3. Ilmaiset peruspalvelut.
4. Vanhemmuuden kulut on tasattava kaikkien
työnantajien kesken.
5. Nöyryyttäminen on lopetettava, esimerkiksi
toistuvista työttömien pakkokoulutuksista on
luovuttava.
Tehtäviä
• Miksi kaikkien köyhien ei ole varaa käydä
edes terveyskeskuksissa?
Voit vaikuttaa
Ammattiliitot
ovatpiittaamattomia
tilapäistöstä
Ammattiliitoilla on edelleen tärkeä asema
työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Lliitot
eivät ole juuri olleet kiinnostuneet tilapäistön eli
prekariaatin tilanteesta vaan keskittyvät
enimmäkseen vakituisten työntekijöiden oikeuksien
puolustamiseen.
Toinen ongelma on ammattiliittojen suuntautuminen
ainoastaan ”suomalaisten” työntekijöiden
puolustamiseen vaatimalla esimerkiksi uusien
EU-maiden työvoiman vapaan liikkumisen
rajoittamista.
• Osallistumalla omista lähtökohdistasi ja
jakamalla kokemuksesi muiden kanssa,
synnyttämällä keskustelua ja perustamalla
toimintaryhmiä.
• Voit myös kirjoittaa, osallistua keskusteluun
ja jakaa kokemuksiasi.
• Voit järjestää muiden kanssa yhdessä jonkin
tapahtuman paikkakunnallesi tai
työpaikallesi.
Joustavuudesta onsaatava
kunnon korvaus
Osa ammattiliittojen ongelmista johtuu suoraan
niiden aloittaisesta järjestömallista. Tilapäistö eli
prekariaatti liikkuu työpaikalta ja alalta toiselle
jatkuvasti. Järjestäytyminen ei siis voi perustua
tiettyyn työyhteisöön tai ammattiin kuten ennen
monopolikapitalistista imperialismia.
Keskeinen suomalaisten ammattiliitojen ongelma on
niiden asema sosiaalidemokraattisen puolueen
jatkeena.
Tilapäistön eli prekariaatin ongelmien
ratkaiseminen vaatii yhteiskunnallisten ristiriitojen
tunnustamista, ei yksimielisyyspolitiikan
(konsensuspolitiikan) jatkoa.
Tällaista toimintaa on turha odottaa maan
keskeiseltä valtakeskittymältä, joka on osaltaan
vastuussa nykyisen tilanteen syntymisestä.
Periaatteessa joustavuus on hyvä asia, mutta
joustavuus ei saa tarkoittaa surkeaa toimeentuloa ja Toisaalta ammattiliitoissa on mukana paljon hyvää
jatkuvaa turvattomuutta. Joustavuudesta on saatava työtä tekeviä vastuuta muista tuntevia ihmisiä.
kunnon korvaus. Periaatteessa on aivan hyvä, että
8-16 ja 40 vuotta samassa työpaikassa – mallille
löytyy vaihtoehtoja.
281/345
on?
21.Ajatteletko, että poliitikot ovat ymmärtäneet
sen, mitä vakuutus on?
Yhteiskuntasopimus
Luonnontila
Tehtäviä
1. Mitä hyötyä on ammattiliittoihin
kuulumisesta?
2. Miksi ammattiliitot eivät pysty ajamaan
tilapäistön etuja.
3. Miksi työpaikkoja siirretään halpatyövoiman
maihin?
4. Miksi työnantajat haluavat lisätä pätkätöitä?
5. Mikä vika kompromississa on
oikeudenmukaisuuden kannalta?
6. Onko 700 euron/kk perustoimeentulo
jokaiselle suomalaiselle mahdollinen
toteuttaa nyt? Vastauksen on perustuttava
laskelmiin.
7. Mitä säästöjä perustoimeentulon
toteuttaminen aiheuttaisi kuntien ja valtion
virastoille?
8. Miksi osa suomalaisista vastustaa ankarasti
perustoimeentulon toteuttamista?
9. Miksi uuden työvoiman tuottaminen on
vanhempien maksettava?
10.Millä tavalla epävarmuus rajoittaa ihmisen
valinnan vapautta?
11.Missä asioissa suomalaisilla on valinnan
vapaus? Missä asioissa suomalaisilla ei ole
valinnan vapautta?
12.Miksi pikkurahalla korjattavissa olevia
suomalaisen yhteiskunnan ongelmia ei
korjata?
13.Mistä syistä kalliisti koulutettuja ihmisiä
(jopa tohtoreita) pidetään Suomessa
työttöminä?
14.Miksi poliitikkojen puheet eivät vastaa
todellisuutta?
15.Mitä sinä voisit tehdä a) suomalaisen b)
maailman tilapäistön auttamiseksi?
16.Oletko sitä mieltä, että sinä et koskaan joudu
tilapäistön jäseneksi?
17.Oletko sitä mieltä, että et tule koskaan
vanhaksi tai sairaaksi?
18.Mikä on vakuutus?
19.Mitä pakollisia vakuutuksia Suomessa on?
20.Mitä vapaaehtoisia vakuutuksia Suomessa
Thomas Hobbes.
Thomas Hobbes (1588 – 1679) ajatteli suunnilleen
seuraavasti:
Ihminen luonnontilassa hakee vain omaa etuaan.
Jos kaikki hakevat vain omaa etuaan se luo
kilpailutilanteen, jossa on kaikkien sota kaikkia
vastaan.
Kaikkien sota kaikkia vastaan ei ole järkevää
kenenkään kannalta. Näin ollen on kaikkien etujen
mukaista tehdä yhteiskuntasopimus, jolla
rajoitetaan yksilöiden oman edun tavoittelua muiden
kustannuksella.
Hobbesin mielestä valta annetaan yksinvaltiaalle,
jolla on rajaton valta pitää yllä rauhaa.
Hobbes oli ensimmäinen nykyaikainen länsimainen
ajattelija, joka käsitti järjen välineenä, jonka avulla
pyritään saavuttamaan itse valittuja päämääriä.
Arvot ovat henkilökohtaisia ja järki on väline. Järki
ei kerro ihmisille mitkä ovat hyviä ja tavoiteltavia
asioita, vaan sen kuinka itse valittuihin hyviin
päämääriin päästään.
Tehtäviä
1. Onko koskaan ollut olemassa sellaista
luonnontilaa, kossa kaikki sotivat kaikkia
vastaan?
282/345
2. Onko koskaan oikeasti tehty
yhteiskuntasopimuksia.
3. Voiko yhteiskuntasopimuksen irtisanoa
omalta osaltaan?
David Gauthier ja
sopimussiveys
Kuka hän on
Nämä ajatukset ovat Gauthierin mukaan usein hyvin
ongelmallisia, ja monet siveystutkijat ovat joutuneet
hylkäämään ainakin jonkin näistä.
Gauthier haluaa pitää kiinni näistä kaikista, ja
esikuvaan tässä hänellä on Hobbes.
Gauthierin mukaan Hobbes pystyy vakuuttavasti
selittämään sen, miksi ihmisen kannattaa hyväksyä
luonnonlait, jotka rajoittavat ihmisen hyödyn
enimmäistämistä (maksimointia).
Hobbesin käsitys on Gauthierin mukaan
kaksisuuntainen. Tavanomainen, eli perinteinen
järki, joka ottaa huomioon luonnollisen järjen,
oikeuttaa tavanomaisen siveyden, joka puolestaan
rajoittaa luontaista käyttäytymistä.
Tehtäviä
• Mitä Gauthierin kolmesta ajatuksesta pidät
kaikkein ongelmallisimpana?
Hyvä ja paha
David Gauthier.
Emeritusprofessori David Gauthier (s. 1932
Toronto) on kanadalainen filosofi, joka on
keskittynyt siveysajatteluun. Hänet tunnetaan
parhaiten uushobbesilaisesta
yhteiskuntasopimusteoriasta teoksessaan Morals by
Agreement (1986). Siveyden lisäksi hän on tutkinut
muun muassa poliittisen ajattelun historiaa ja
taloudellisen järkevyyden perusteita.
Kolme ajatusta
Gauthierin mukaan Hobbes lähtee siitä
olettamuksesta, että ihmisten luonnontila on
Gauthierin pyrkii ottamaan huomioon kolme
kaikkien sota kaikkia vastaan. Kaikkien sodassa
taloustieteestä perittyä ajatusta. Tässäkin hänen
kaikkia vastaan mikään ei voi olla
innoittajansa on Hobbes.
epäoikeudenmukaista tai ei ole ylipäätään oikeata
1. Ensimmäinen ajatus on se, että arvo on yhtä tai väärää.
kuin etu, jonka mittari on yksilöllinen hyöty.
Hyvä ja paha, oikea ja väärää,
2. Toinen ajatus on se, että järkevyys on on
hyödyn maksimointia, ja näin ollen järkevä epäoikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat
yksilö pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä. asioita, jotka ilmenevät ainoastaan yhteisöllisessä
kanssakäymisessä, eli ne ovat olemassa ainoastaan
3. Kolmas ajatus on se, että ihmiset toimivat
yhteiskunnassa. Ne eivät siis ole mielen kykyjä,
”tunteettomasti,” eli eivät välitä toinen
kuten esimerkiksi ihmisen aistit ja himot.
toisensa asioista.
283/345
Tehtäviä
1. Miksi sodankäynnin menetelmiä on pyritty
rajoittanaan kansainvälisillä sopimuksilla?
2. Miksi Suomi oli haluton luopumaan
jalkaväkimiinoista?
3. Mistä johtuu, ettei maailman mahtavin
supervalta ole pystynyt luopumaan edes
kidutuksista?
Ihmisen oikeudet
Gauthierin Hobbes -käsityksen mukaan Hobbesin
luonnontilainen ihminen haluaa pohjimmiltaan
säilyä hengissä ja hallita muita. Näin ollen
luonnonoikeuden mukaan ihmisellä on oikeus
vapaasti käyttää voimiaan puolustaakseen omaa
henkeään ja vapaasti valitsemiaan päämääriään.
Silloin kun kaksi ihmistä tavoittelee samaa
päämäärää, jota ei voida jakaa, tulee heistä
automaattisesti vihollisia. Gauthierin Hobbes
tulkinnan mukaan tämä vihollisuus johtaa
pyrkimykseen alistaa toinen ihminen tai tappaa
hänet.
Tämä puolestaan johtaa haluun puolustautua, ja
mahdolliseen ennaltaehkäisevään itsepuolustukseen.
Tästä seuraa luonnontila, jossa kaikki ovat sodassa
kaikkia vastaan.
Positiivinen oikeus
Positiivisella (= myönteinen) oikeudella tarkoitetaan
A. oikeutta (etuutta), joko siveellistä tai lakisääteistä,
saada jotain niin että sen tuottaa joku toinen henkilö tai
ihmisryhmä (useimmiten valtio), tai
B. voimassa olevaa kirjoitettua lakien kokonaisuutta,
toisin sanottuna sovellettavaa kirjoitettua
lakinsäädäntöä.
Positiiviset oikeudet (merkityksessä A) toisinaan
asetetaan vastakkain negatiivisten (negatiivinen =
kielteinen) oikeuksien kanssa, jotka ovat oikeuksia olla
olematta toisen tointen kohteena. Positiivinen oikeus
edellyttää toimintaa, kun taas negatiivinen oikeus
kieltää toiminnan.
Esimerkiksi, oikeus koulutukseen on positiivinen oikeus,
koska koulutus on väistämättä tuotettava toisten positiivisten
tekojen sarjan avulla. Koulujärjestelmä, opettajat ja
oppiaineistot täytyy aloitteellisesti antaa, jotta sellainen oikeus
täyttyisi.
Sen sijaan oikeus olla turvassa kotonaan on negatiivinen
oikeus. Jotta se oikeus täyttyisi, toisten ei tarvitse tehdä mitään
aktiivisia tekoja (ellei ajatella sitä, että kodin loukkaukselta
ennalta ehkäisemään tarvittaneen poliisivoimia ja
rangaistusuhkia, ja onnettomuuksilta pelastamaan tarvittaisiin
pelastusjärjestelmä - palonsammuttajat jne), vaan pelkästään
pidättyä tietyistä teoista, kuten kotiin tunkeutumisesta ja
murtautumisesta.
Negatiivinen oikeus on myös oikeus olla osallistumatta
Luonnontilassa hyvyys on puhtaasti
koululaisjumalanpalveluksiin ja uskonnollisiin tilaisuuksiin.
henkilökohtaista: hyvää on se mitä itse itselleen voi
Eri poliittiset aatteet esittävät erilaisia käsityksi positiivisista ja
saavuttaa huolimatta siitä, että miten se on
negatiivisista oikeuksista. Sosialismissa ja
saavutettu.
Tällöin ihmisellä on oikeus aivan kaikkeen, myös
toisen ihmisen ruumiiseen, jos hän järkensä mukaan
tällöin suojelee omaa henkeään ja ruumistaan.
Tehtäviä
Miksi Suomessa ei ole juurikaan käyty
kaksintaisteluja?
sosialidemokratiassa, positiivisia oikeuksia pidetään
olennaisena osana yhteiskunta- tai hallitussopimusta: jotain
jonka yhteiskunta lupaa kaikille jäsenilleen. Näissä aatteissa ei
tehdä erityistä eroa positiivisten ja negatiivisten oikeuksien
välillä, vaan ne yleensä luetellaan yhdessä.
Libertaarit ja muut positiivisten oikeuksien arvostelijat
ajattelevat että positiiviset oikeudet voidaan taata kenelle
tahansa ainoastaan tinkimällä toisten negatiivisista oikeuksista.
284/345
(dilemman) kaltainen tilanne.
Esimerkiksi jos kansalaisella olisi oikeus taloon, se tarkoittaisi
sitä että mikäli hän ei rakentaisi tai hankkisi taloa itselleen,
toisten olisi hänelle sellainen hankittava. Tämä ei ole
siveellinen pakko (toisten pitäisi hankkia talo pelkästä
lähimmäisenrakkaudesta) vaan pikemminkin poliittinen
pakko: valtion on velvoitettava toiset hankkimaan talo
(yleensä verotuksen kautta). Tämä poliittinen pakko loukkaisi
väistämättä (negatiivista) oikeutta yksityisomaisuuteen. Jos
yhden henkilön omaisuutta voidaan oikeutetusti ottaa toisen
henkilön talon hankkimiseen, silloin tällä ensimmäisellä
henkilöllä ei voida sanoa olevan oikeutta kyseiseen
omaisuuteen.
Monet positiiviset oikeudet ovat luonteeltaan taloudellisia:
niihin liittyy oikeudenhaltijan oikeus johonkin taloudelliseen
etuun kuten asumiseen, työhön, eläkkeeseen tai lääkkeeseen.
Useimmissa sosialidemokraattisissa järjestelmissä nämä
oikeudet taataan jonkinlaisella sosiaaliturvajärjestelmällä,
jossa julkisia varoja käytetään näihin tarkoituksiin.
Vastaavasti negatiiviset oikeudet eivät yleensä ole suoraan
taloudellisia luonteeltaan, vaikka oikeus omaisuuden turvaan
käsitetään taloudelliseksi negatiiviseksi oikeudeksi siinä, että
se sisältää vapauden varkaudesta tai valtion takavarikoinnista.
Muita negatiivisia oikeuksia ovat esimerkiksi ilmaisunvapaus,
lehdistönvapaus ja uskonnonvapaus.
Positiivisen oikeuden käsite on hyvin samankaltainen kuin
Isaiah Berlinin käsite positiivinen vapaus (jota hän itse
arvosteli voimakkaasti).
Luonnontila ei kannata
Brittitarun mukaan pyöreän pöydän ritarit kokoontuivat
kuningas Arthurin linnassa. Kun on ilmennyt, ettei kuningas
Arthuria ole ollut olemassa, missä ritarit mahtoivat
kokoontua?
Ihminen ei voi olla itsenäinen oman hyödyn
enimmäistäjä (maksimoija), koska hän on aina
yhteistoiminnassa riippuvainen muiden ratkaisuista.
Tällöin kun yksilöt toteuttavat yksilöllistä hyödyn
enimmäistämistä (maksimointia), joka on
sisimmältään järkevintä, se johtaa kaikkien kannalta
epäedulliseen lopputulokseen.
Tehtäviä
1. Mikä on vangin dilemma?
2. Mikä on nollasummapeli?
3. Onko hyvinvointivaltio nollasummapeli?
Oikeuksista luopuminen
Gauthierin mielestä Hobbesin mukaan tästä
turvattomuudesta, joka luonnontilassa vallitsee,
voidaan johtaa myös toinen luonnonlaki. Sen
mukaan ihmisen tulee suostua, mutta vain jos
muutkin suostuvat, luopumaan oikeudestaan
kaikkeen, niin kauan kuin se on hänestä rauhan ja
itsepuolustuksen vuoksi välttämätöntä.
Gauthierin Hobbes tulkinnan mukaan ihmiskunnan
ei kuitenkaan kannata jäädä luonnontilaan, koska se
vähentää kunkin yksilön mahdollisuuksia säilyä itse Ihmisen tulee myös tyytyä sellaiseen vapauteen
toisia vastaan, jonka sallisi myös muilla olevan
hengissä, joka on jokaisen ihmisen ensisijainen
häntä vastaan.
päämäärä.
Sota on vastoin ihmisen itsesäilytystä. Siksi sodan
uhka ajaa ihmiset tavoittelemaan rauhaa. Rauhan
tavoittelu on näin ollen järtkevää.
Nämä kaksi luonnonlakia ovat Gauthierin mukaan
Hobbesin siveyskäsityksen perusteet, vaikka ne
eivät itsessään ole siveyssiperiaatteita. Nämä
periaatteet löytyvät ihmisen järjestä.
Gauthierin mukaan ei voida kuitenkaan sanoa
suoraan, että luonnontila olisi järkevä, koska
Tehtäviä
ihmisillä on silloin rajoittamaton vapaus
• Mistä johtuu, että kaikkia valtioita ei ole
enimmäistää (maksimoida) oma etunsa. Gauthierin
saatu hyväksymään edes kansalais- ja
mukaan luonnontila on ennemmin vangin ongelman
285/345
poliittisia oikeuksia koskevaa
yleissopimusta?
Itsevaltias on kauhukuva
Arvot henkilökohtaisia, rauha
yhteinen
Hobbesin käsitystä soveltaen Gauthierin mukaan
arvot ovat täysin henkilökohtaisia, mutta rauha on
yhteinen välineellinen ”hyvä,” koska kaikki ihmiset
haluavat säilyttää elämänsä.
Toisaalta Hobbesin käsitys kaikkivaltiaasta
(suvereenista) hallitsijasta on Gauthierin mukaan
kauhukuva, jonka tulisi varoittaa niitä, jotka
ajattelevat että ihmisten yhteisöt eivät tarvitse
ollenkaan ihmisystävällisiä perusteita.
Järki on välineellinen, mutta luonnonlait ovat
Gauthierin mukaan ihmiset ovat tänä päivänä
löydettävissä jokaisen ihmisen järjestä, ja näin ollen lähempänä Hobbesin käsityksessä kuvattua
ne ovat Gauthierin mukaan järkeviä kaikille.
luonnontilaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämän
kaikkien sodan kaikkia vastaan aiheuttaa Gauthierin
mukaan jatkuva ydinaseiden uhka.
Tehtäviä
• Mistä johtuu, että ihmiset, joilla on erilaiset
arvot, ryhtyvät sotimaan keskenään hyvin
herkästi?
Minimaalinen siveys
Gauthierin mukaan Hobbesin käsityksen esittämä
siveys on vähintä (minimaalista) ja sen voima on
erityisesti siinä, että se pystyy osoittamaan, että
siveelliset ja yhteisölliset suhteet ovat mahdollisia
myös niissä tilanteissa, jossa ihmiset eivät välitä
toistensa eduista.
Gauthierin mukaan ihmiset eivät ole täysin
tunteettomia ja välinpitämättömiä toisiaan kohtaan.
Gauthierin mukaan tunteettomuus on vapauttava
käsitys, jonka tulisi olla vapaiden ja
kansanvaltaisten kansojen periaatteiden lähtökohta.
Tehtäviä
• Mistä johtuu, ettei vähimpään
(minimaaliseen) siveyteen ole tyydytty
missään maassa?
Gauthier soveltaa tässä Hobbesin käsitystä siitä, että
heikoimmallakin on tarpeeksi voimaa tappaa
vahvin. Kukaan ei siis ole niin paljon heikompi
toista, ettei voisi tuhota tätä esimerkiksi toisen
nukkuessa tai viekkauden avulla.
Tehtäviä
• Monista itsevaltiaista on päästy eroon, mutta
monien maiden presidenteillä on hyvin
paljon valtaa. Mistä tämä johtuu?
286/345
Ydinaseet
Näin ollen kaikki kansat joutuvat elämään
jatkuvassa väkivaltaisen kuoleman pelossa. Kun
asevarustelulla pyritään luomaan omaa
turvallisuuden tunnetta, lisätään sillä muiden
kansojen turvattomuuden tunnetta, ja näin ollen
kansat ovat kierteessä, joka väistämättä johtaa
molemminpuoliseen hävitykseen.
Jo tuhon uhan pitäisi Gauthierin mukaan johdattaa
ihmiset sopimukseen ja yhteiseen yritykseen luoda
turvallinen maailma.
Gauthier ajattelee, että Hobbes ei olisi asevarustelun
eikä senkään kannalla, että pyrittäisiin kaikin tavoin
välttämään riitaa, vaikka kokisimme sen
itsepuolustukseksi.
Tehtäviä
Gauthierin mukaan etenkin nykyaikana, koska niin
monilla kansoilla on ydinaseita, on maailma
pelottavan lähellä Hobbesin luonnontilaa ja
mahdollisuutta toinen toisensa tuhoamiseen.
• Kuinka paljon ihmisiä on kuollut viime
aikojen sodissa?
Sotatila
Taustalla hobbeslaisessa ajattelussa on Gauthierin
Gauthier soveltaa tähän Hobbesin toista
mukaan ihmisen ja kansojen itsekkyys. Esimerkiksi
luonnonlakia: Niin pitkään kuin kaikki valtiot
kansojen johtajat näkevät muut kansat ainoastaan
katsovat oikeudekseen omistaa aseita ja käyttää
kohteina, jolla voidaan lisätä oman kansan etua.
niitä niin kuin haluavat, ovat kansat sotatilassa.
Jos tällaisesta itsekkyydestä ei nousta, voi
Gauthierin mukaan kansojen sota helposti toteutua.
Tehtäviä
• Onko ydinsota sinun mielestäsi
mahdollinen?
Pelko luo vihollisia
Jos jotkut valtiot eivät ole valmiita luopumaan
aseista, ei millään muulla valtiolla ole syytä luopua
niistä. Mutta tämä voi toimia myös toisin päin: jos
kansa on itse valmis luopumaan aseista, se voi
olettaa, että myös muut ovat.
Hobbesin käsitystä soveltaen Gauthierin mukaan
pelko luo mahdollisesta vihollisesta todellisen
vihollisen. Pelko saa aikaan myös aina lisääntyvän
asevarustelun, joka ennen pitkään johtaa siihen, että
piilevästä vihanpidosta tulee avointa vihanpitoa.
Gauthierin mukaan tilanne sotatilassa, jossa
nykyihminen elää, on hengenvaarallinen ja raskas,
eikä siitä ole helppo irrottautua Kuitenkin
Gauthierin mukaan jo ydinsodan pelon tulisi olla
riittävä järkevä vaikutin rauhansopimuksen
solmimiseen.
287/345
Tehtäviä
• Onko rauhansopimuksilla enemmän arvoa
kuin niihin käytetyn paperin hinta?
Siveydessä onsosiaalinen lataus
Gauthierin mukaan aikuinen siveys, päin vastoin
kuin Hobbes ajatteli, on aitoa siveyttä, jossa on
myös vahva yhteiskunnallinen lataus. Gauthierin
mukaan aikuisen ihmisen ja myös valtion tulee
nousta lapsellisesta itsekkyydestä siveelliseen
aikuisuuteen, jolloin siveysperiaatteiden
noudattaminen nousee vapaaehtoisuudesta ja
omaksi hyväksi.
Siveellinen riippumattomuus
Gauthierin mukaan ihminen on siveellisesti
riippumaton ainoastaan ja vain silloin, kun hänen
siveelliset perusteensa löytyvät vain hänen omasta
tahdostaan.
Gauthierin mukaan Hobbes epäonnistuu siinä, että
siveyden perusta on siinä silloin ainoastaan tahto
oman hyödyn suojelemiseen. Locke sen sijaan
epäonnistuu asettaessaan jumalan tahdon
siveelliseksi arvovallaksi.
Gauthierin mukaan järkevästi perusteltu siveys on
sellaista, että riippumaton ihminen toteuttaa sitä
täysin vapaaehtoisesti, ilman minkäänlaista pakkoa
tai ulkoista arvovaltaa. Näin esimerkiksi siveyden
uskonnollinen perustelu ei ole Gauthierin mukaan
hyväksyttävää.
Tehtäviä
• Oletko sinä siveellisesti riippumaton?
John Locken ehto
Tehtäviä
• Ottakaa selvää siitä, millainen on yksilön
siveellinen kehitys Lawrence Kohlbergin
mukaan?
Sisäisen tahdon toiminta
Gauthier ottaa Hobbesin ohella vaikutteita John
Lockelta. Gauthierin mukaan sekä Hobbes että
Locke esittävät siveyden ihmisen sisäisen tahdon
toiminnaksi.
Gauthierin mukaan he jakavat yksilöllisen
käsityksen ja ajattelevat järkevyyden samalla
tavalla, eli yksilön hyödyn enintämisenä
(maksimoimisena).
Gauthierin mukaan molemmat käsitykset
epäonnistuvat siveyden riippumattomuuden ehdon
täyttämisessä.
Tehtäviä
• Mitä tarkoittaa siveyden riippumattomuus?
John Locke.
Locken ehdon mukaan ihminen ei saa parantaa
omaa asemaansa yhteistyöllä, joka huonontaa
yhteistyön toisen osapuolen asemaa.
Gauthier ei ajattele, että ihmiset ajautuvat
luonnontilassa ainoastaan sekasortoon ellei heille
aseta ulkoisia rajoitteita niin kuin Hobbesin
kuvaamassa luonnontilassa.
Gauthierin mukaan luonnontilassa ihmiset ovat
Locken ehdon mukaisesti rajoitettuja, koska
järkevä, vapaa ja riippumaton ihminen ymmärtää,
että tämän kaltaisen sopimuksen noudattaminen
johtaa vapaaseen ja hedelmälliseen
288/345
kanssakäymiseen.
tavoittelu lisää kokonaishyötyä.
Näin ollen Gauthierin sovellus Locken ehdosta on Näin ollen huonoimmassa asemassa oleva hyötyy
hänen mukaansa sellainen siveellinen rajoite, jonka yhteistoiminnasta paremmassa asemassa olevien
jokainen vapaa ja järkevä ihminen voi hyväksyä.
kanssa, mutta ei niin, että saisi enemmän hyötyä
kuin on perusteltu vähimmän (minimaalisen)
suhteellisen myönnytyksen perusteella.
Tehtävä
• Milloin olet viimeksi huonontanut jonkun
toisen ihmisen asemaa?
Tehtäviä
• Miten voidaan arvioida ihmisten kyvyt?
Huono-osaisimman
hyvinvoinnin maksimointi
Gauthierin mukaan järkevä yhteistoiminta on
sellaista, jossa eninnetään (maksimoidaan) ensin
huono-osaisimman hyvinvointi, sitten seuraavaksi
huono-osaisimman ja niin edelleen.
Minimaalisen
suhteellisenmyönnytyksen
periaate
Tämä periaate takaa sen, että kenenkään hyvin
toimeentulevan edun takia ei huononneta
huonommin toimeentulevan asemaa, mutta niin että
huono-osaisten etua ei ole riistetty hyväosaisten
hyvinvoinnista.
Tehtäviä
• Mistä johtuu, että huono-osaisten
hyvinvointiin tarvitaan paljon vähemmän
voimavaroja kuin hyväosaisten
hyvinvointiin?
Ylijäämä jaettu kykyjen
mukaan
Vähimmän (minimaalinen) suhteellisen
myönnytyksen periaate tarkoittaa sitä, että
yhteistoiminnassa hyvinvointi jakautuu aina
suhteessa yksilön panokseen hyvinvoinnin puolesta.
Tässä jaossa jokainen ihminen on samassa
asemassa. Kukaan ei voi saada enempää kuin oman
panoksensa perusteella ansaitsee, eikä myöskään
vähempää. Jokaisella on siis oikeus omaan
henkilöyteen, oman työnsä tuloksiin ja tavaroihinsa.
Gauthierin mukaan tämä lisää kaikkien ihmisten
etua tasapuolisesti.
Liberaalin yhteiskunnan mallina Gauthierin
siveyskäsitys olisi monien mielestä varsin pelottava.
Ratkaisemattomaksi ongelmaksi Gauthierin
ajattelussa jää esimerkiksi sellaisten työttömien,
vammaisten, muutoin sairaiden, vanhusten ja lasten
Tämä takaa sen, että yhteisöllinen ylijäämä on jaettu asema, joista kukaan ei vapaaehtoisesti halua
suhteessa yksilön kykyihin, mutta toisaalta niin, että huolehtia.
kaikki hyötyvät yhteistoiminnasta.
Tehtäviä
Gauthierin mukaan järkevä yhteistoiminta on
sellaista, jossa yhden yksilön lahjakkuus ja panos
1. Mikä Suomen poliittisista puolueista on
lisää kanssakäymisen hyödyllisyyttä, eli oman edun
lähinnä Gauthierin käsityksiä?
289/345
2. Millä tavalla Gauthierin käsitykset eroavat
Hobbesin käsityksistä?
3. Onko Gauthierin ihanneyhteiskunnassa
sosiaaliturvaa?
4. Miten Gauthierin mallissa saataisiin
muslimit ja kristityt sopimaan
erimielisyytensä?
5. Koskeeko sopimus velvollisuutta pelastaa
toisen henki?
6. Ottakaa selvää, mikä on diskurssisiveys.
7. Millä tavalla Gauthierin siveyskäsitys eroaa
Suomessa tavallisimmista siveyskäsityksisä?
8. Miksi Gauthier ei hyväksy ihmisten
tasa-arvoa?
9. Millainen on työttömien, vammaisten,
muutoin sairaiden, vanhusten ja lasten asema
Suomessa?
10.Millä tavalla Gauthierin ihannevaltio eroaa
hyvinvointivaltiosta?
11.Pitäisikö vähäosaisten asemaa parantaa?
Miten?
Demokratian eli
kansanvalta
Mitä demokratia tarkoittaa
Aristoteles piti sitä toiseksi huonoimpana
hallintomallina heti yksinvallan jälkeen.
Eurooppalaisen kansanvaltaisen
yhteiskuntakehityksen juuret ovat lähinnä Ranskan
vallankumouksessa 1789.
Tehtäviä
• Miksi demokratiaa ei ole täysimääräisesti
sovellettu missään?
Antiikin valtiomuotoja
Antiikin kansanvalta sai alkunsa Ateenassa.
Kansanvallan voidaan ajatella syntyneen
500-luvulla eaa. Silloin hallintojärjestelmät
vaihtelivat eri kaupunkivaltioissa.
Kreikan kaupunkivaltioissa oli vallankäytön tapoina
käytössä mm.
1.
2.
3.
4.
harvainvalta (oligarkia),
ylimystön valta (aristokratia),
yksinvalta (tyrannia) ja
kansanvalta (demokratia).
Näistä esikuvallisina kaupunkivaltiot pitivät
Ateenan kansanvaltaa ja Spartan harvainvaltaa.
Ateenassa oli aluksi vallalla ylimystön valta, josta
siirryttiin harvainvaltaan, josta siirryttiin
kansanvaltaan Kleistheneen johdolla, joka joutui
valtansa säilyttääkseen toteuttamaan kansanvaltaa.
Tätä varhaista kansanvaltaa kehitti vuosina 460-429
eaa. Perikles.
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa.
Kansanvaltaisen käsityksen mukaan valtiovalta on
kokonaisuudessaan peräisin kansalta ja vallankäyttö Tehtäviä
on järjestettävä oikeussäännöksin.
1. Nykyisen tietotekniikan avulla suoraa
Länsimaisen oikeusvaltion keskeisinä päämäärinä
kansanvaltaa voitaisiin käyttää myös
pidetään yhteisen hyvän lisäämistä, pahan
Suomessa. Mistä johtuu, että sellaisen
vähentämistä ja heikkojen suojaamista.
käyttöä ei ole edes suunniteltu?
2.
Miksi orjilla ei ollut Ateenassa äänivaltaa?
Aina kansanvalta ei ole ollut arvostettua, vaan
3. Miksi naisillla ei ollut Ateenassa äänivaltaa?
esimerkiksi muinaiskreikkalainen filosofi
290/345
Suora kansanvalta:
kansankokous
Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous.
Kansankokoukseen saivat osallistua vain
vapaasyntyiset, 20 vuotta täyttäneet, asekuntoiset
miehet.
Ulkopuolelle jäivät Ateenaan muualta muuttaneet,
naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat.
2. Ottakaa selvää siitä, miten uuden ajan
kansanvalta syntyi Euroopassa.
3. Mitkä asiat ovat viimeisinä vuosisatoina
haitanneet pahiten kansanvallan kehitystä?
4. Milloin naiset saivat ensimmäisen kerran
äänioikeuden a) koko maailmassa b)
Suomessa c) Sveitsissä?
5. Missä maissa naisilla ei ole vielä
äänioikeutta? Mistä johtuu, että tällainen
asiantila vallitsee?
6. Mitä vaikuttaisi äänestysprosenttiin se, että
äänestämisestä maksettaisiin palkka?
7. Mitä vaikuttaisi, jos eduskunnan jäsenet
valittaisiin arpomalla.
Lähtökohtien tasa-arvo
Kansankokouksia pidettiin lähes viikoittain, ja
hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys.
Yksinvaltiaiden valtaanpääsyä pyrittiin
ehkäisemään äänestyksellä, jonka toteuttamiseen
vaadittiin 6.000 ääntä; kansanvaltaa epäilyttävät
pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi
maanpakoon.
Lähtökohtien tasa-arvo tai mahdollisuuksien
tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikilla ihmisillä pitää
olla samanlaiset elämän mahdollisuudet ja
edellytykset.
Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen
sirpaleita.
Todellisuudessa synnymme erilaisiin olosuhteisiin
ja olemme myös synnynnäisltä ominaisuuksiltamme
erilaisia.
Kansankokouksen rinnalla toimeenpanevana
elimenä toimi viidensadan neuvosto.
Yhteiskunnan kustantaman koulutuksen ja lasten ja
terveydenhoidon ansiosta erilaisia lähtötilanteita
voidaan jonkin verran tasoittaa.
Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin, jonka
tuomaristoon kuului joissain tapauksissa jopa 1500
tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla.
Lopputuloksen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että
kaikkien pitää saada saman verran hyvää, vaikka
heidän ansionsa olisivat erilaisia.
Jotta köyhimmilläkin olisi ollut mahdollisuus
valtiollisten tehtävien hoitamiseen, niistä alettiin
maksaa palkkaa.
Ihmiset voivat kohdata kaikenlaisia vastoinkäymisiä
kuten sairautta tai työttömyyttä, eikä heitä saisi
yleisen käsityksen mukaan silti jättää oman onnensa
nojaan, vaan heitä pitäisi auttaa eteenpäin.
Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin
idiootiksi (muinaiskreikaksi ἰδιώτης, idiōtēs eli
yksilö, yksityishenkilö, kansalainen).
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millainen oli Rooman
tasavallan kansanvalta.
Suomessa ollaan varsin yleisesti sitä mieltä, että
jokaiselle kuluu ihmisarvoinen elämä myös vakavan
sairauden aikana ja sen jälkeen. Yhteiskunta ei
tämän käsityksen mukaan saa jättää jäseniään
heitteille missään elämän vaiheessa.
Poliittinen oikeisto korostaa lähtökohtien tasa-arvoa
- jos niitäkään.
291/345
Vasemmisto puolustaa lopputuloksen tasa-arvoa.
käsitys, jonka mukaan oikeudenmukaisuuden
Esimerkiksi tulonsiirroilla autetaan niitä, jotka ovat toteutuminen edellyttää jonkin asteista tulojen
yhteiskunnan huono-osaisimpia.
uudelleen jakamista (distribution), yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Esimerkiksi hyvinvointivaltio saattaa toteuttaa
progressiivisen (veroprosentti kasvaa tulojen
kasvaessa) verotuksen avulla jaon (distributiivista)
oikeudenmukaisuutta.
Yhteisesti kerätyllä "verokakulla" toteutetaan
yleishyödyllisiä palveluja, kuten koulutusta,
terveydenhuoltoa, maanteitä, sosiaaliturvaa, poliisia,
oikeuslaitosta, armeijaa yms.
Tehtäviä
1. Aiotaanko Suomen köyhille eläkeläisille
taata samanlainen terveydenhuolto kuin
rikkaille eläkeläisille?
2. Aiotaanko asunnottomuus joskun lopettaa
Suomesta?
3. Mitä kaikkea saa Suomessa pelkällä rahalla?
4. Mitä Suomessa ei saa rahalla?
Jaon (distributiivinen)
oikeudenmukaisuus
Jaon (distributiivisen) oikeudenmukaisuuden
mukaan ihmisellä on varallisuudesta,
vakaumuksesta, sukupuolesta ja iästä riippumaton
oikeus elintärkeisiin voimavaroihin, kuten
ravintoon, terveyteen, asuntoon, vaatteisiin ja
tasapainoisen elämään.
Jaon (distributiivisen) oikeudenmukaisuuden
mukaan ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää
uusjakoa (distribuutiota), ns. tulonsiirtoja, sillä
ilman tätä osa ihmisistä menehtyy tarpeettomasti
mm. nälkään, parannettavissa oleviin tauteihin, ja
puutteellisiin puhtaanapitoon (sanitaatioon).
Sanitaatio sisältää sellaiset puhtauteen liittyvät asiat
kuin puhtaan (juoksevan) veden, viemäröinnin ja
hygieenisen käymälän. Myös ympäristön ja
materiaalien muuttaminen terveellisiksi, erityisesti
mikrobien ja niiden kasvumahdollisuuksien
vähentäminen kuuluvat sanitaatioon.
Milton Friedman.
Uusliberalistinen filosofia, jonka tunnetuimmat
edustajat ovat olleet Friedrich von Hayek, Robert
Nozick ja Milton Friedman, suhtautuu kielteisesti
Progesiivinen veroasteikko on esitetty yllä olevassa jaon oikeudenmukaisuuteen (distributiiviseen
oikeudenmukaisuuteen).
kuvassa sinisellä ja tasaveroasteikko on esitetty
kuvassa punaisella.
Jaon (distributiivinen) oikeudenmukaisuus on
Heikki Patomäki.
292/345
Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori
Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice).
Heikki Patomäki on luonnehtinut Suomen 90-luvun
laman jälkeistä politiikkaa uusliberalistiseksi.
Rawlsin keskeisimmät ajatukset ovat
vapausperiaate ja eroperiaate.
Uusliberalismi ei hyväksy progressiivista (tulojen
mukaan prosentuaalisesti kasvavaa) verotusta eikä
julkisesti rahoitettua hyvinvointivaltiota.
Uusliberalismi kannattaa yövartijavaltiota eli
vähimmäisvaltiota (minimivaltiota), jonka ainoaksi
tehtäväksi jää rahalaitos, armeija, poliisi ja
oikeuslaitos.
Ihmisen omalle vastuulle jää kustantaa
terveydenhuollosta aiheutuvat kustannukset sekä
koulutus.
Uusliberalistinen käsitys ihmisoikeuksista on
huomattasti kapeampi, kuin jaon
oikeudenmukaisuuteen perustuva.
Tehtäviä
1. Miksi suurituloisten osuus Suomen
kansantuotteesta on kasvamassa?
2. Mistä johtuu, että suomalaiset vapailla
vaaleilla äänestävät maahan suurituloisia
suosivan eduskunnan, vaikka suomalaisten
enemmistö on pienituloisia?
3. Onko köyhyys mielestäsi köyhien omaa
syytä?
Vapausperiaatteen mukaan kaikille pitää taata
mahdollisimman laajat vapaudet niin, etteivät ne
rajoita toisten ihmisten samanlaisia vapauksia.
Eroperiaatteen mukaan vain ne taloudelliset erot
ovat oikeudenmukaisia, jotka enimmäistävät
(maksimoivat) sen kansalaisen aseman, joka
loppujen lopuksi jää huonoimpaan asemaan.
Joidenkin ihmisten kohdalla voidaan siis oikeuttaa
korkeammat tulot, jos se hyödyttää myös
vähäosaisimpia.
Toinen Rawlsin keksimä siveysajatus on
tietämättömyyden verho. Ajatus on, että ihmisten
pitää sopia siveyssäännöistä kuvitellen, että he eivät
tiedä millaiseen asemaan yhteiskunnassa he
päätyvät. Näin päädytään ratkaisuun, joka on
kaikille paras mahdollinen. Mm. vapausperiaate ja
eroperiaate syntyvät Rawlisin mukaan juuri
tietämättömyyden verhon takana.
Suomen tulonjakotilasto vuonna 2010.
4
5,5
6,6
7,5
8,5
9,4
10,5
11,9
13,9
22,2
100
John Rawls
4
9,5
16,1
23,6
32,1
41,5
52
63,9
77,8
100
10,00%
20,00%
30,00%
40,00%
50,00%
60,00%
70,00%
80,00%
90,00%
100,00%
Suomalaisten tulonjako on maailman tasaisimpia.
Siitä huolimatta yllä olevan Tilastokeskuksen
tietoihin perustuvat tulonjakotilaston mukaan
köyhin puolikas suomalaisista ansaitsee vain 32,1 %
tuloista.
Tehtäviä
John Rawls.
John Rawls (1921 – 2002) oli yhdysvaltalainen
filosofi ja Harvardin yliopiston poliittisen filosofian
professori.
Rawls tuli tunnetuksi vuonna 1971 teoksellaan
• Kaksi kolmasosaa ihmisistä ajattelee
olevansa muita älykkäämpiä, vaikka puolet
kansasta on muita tyhmempiä. Mitä
tällaisista tosiasioista seuraa
tietämättömyyden verhon takana?
293/345
Identiteetti
Luonne
Mikä on identiteetti
Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia asioita:
• Samuutta, yhtäläisyyttä
• Identiteetti filosofiassa (samat
ominaisuudet).
• Identiteetti matematiikassa.
• Identiteetti psykologiassa.
• Identiteettiteoria (mielenfilosofia).
• Identiteetti yhteiskuntatieteissä.
• Kulttuuri-identiteetti.
• Online-identiteetti.
• Sähköinen identiteetti.
Minuus, identiteetti, käsitteistä ei
ole yksimielisyyttä
Persoonallisuus, luonne, minuus ja identiteetti
ovat arkikielen käsitteitä.
Luonne eli luonto tarkoittaa jollekin asialle tai
ilmiölle ominaisia merkittäviä toiminnallisia
piirteitä, jotka pysyvät eri tilanteissa. Usein
luonteella tarkoitetaan tietoisen tai tuntevan
olennon, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja
mielentilan yksilöllisiä piirteitä.
Tehtäviä
• Laadi itsestäsi luonnekuvaus.
Minuus
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä nämä
käsitteet merkitsevät.
Kun puhutaan minuudesta, huomion kohteena ovat
ne käsitykset, joita meillä on itsestämme. Yksilö
viittaa itse itseensä.
Henkilöys eli persoonallisuus
Vuorovaikutuksessa saamme vauvasta lähtien
palautetta, josta tulee osa minäkäsitystämme. Siihen
jättävät jälkensä lähi-ihmiset ja ne tavat ja
odotukset, joita omaksumme.
Henkilöydestä eli persoonallisuudesta puhuttaessa
korostetaan usein yksilöiden välisisiä eroja.
Tehtäviä
• Mitä yksilöllisiä eroja on koulunne
opettajien välillä?
Samalla omaksumme käsityksemme siitä, mitä
"yksilönä oleminen" tarkoittaa. Minä on
suhteellisen johdonmukainen ja suhteellisen pysyvä.
Minään kohdistuvia arvostuksia kutsutaan usein
itsetunnoksi.
Pyrkimys säilyttää myönteinen minäkuva selittää
usein käyttäytymistämme.
294/345
Tehtäviä
• Milloin viimeksi kehuit itseäsi?
Samaistuminen
Samaistuminen liittyy elämään yhteisöissä. Kun
ihminen puhuu samaistumisistaan, hän sanoo usein
"me".
Kyseessä ovat usein ne ryhmäjäsenyydet, joita
yksilöllä on. Tällöin yhteisöllinen samaistuminen
kuvaa sitä, mikä meitä yhdistää muihin ihmisiin.
Minuus ja samaistuminen riippuvat vahvasti
yhteisöistä, joissa elämme. Yhteiskunnan laitokset
kuten koulut, sairaalat, vankilat jne. riistävät
Henkilökohtainen minuus on se, mikä erottaa meitä minuuttammemuista.
(Goffman, Erving:Minuuden riistäjät:
Sama ominaisuus voi tietenkin joissain tilanteissa
Tutkielma totaalisista laitoksista,
yhdistää, toisissa taas erottaa.
Asylums: Essays on the social situation
of mental patients and other inmates,
Jonkin kirkon jäsenyys on ehkä koulussa
1961. Suomennos Auli Tarkka & Riitta
henkilökohtaisen minuuden lähde, seurakunnan
Suominen. Teoksen neljästä esseestä on
kesäleirillä olo on yhteisöllisen samaistumisen
suomennettu On the characteristics of
lähde.
total institutions ja The moral career of
On myös vaikea sanoa, ovatko sellaiset
the mental patient, Helsinki:
ominaisuudet kuin vaikkapa vaaleatukkaisuus tai
Marraskuun liike, 1969.)
hyvä kielipää todella henkilökohtaisia
ominaisuuksia vai kuulumista blondien tai
"kielipäitten" (kuvitteelliseen) ryhmään. Aina tätä
Tehtäviä
eroa ei tehdä, vaan ajatellaan, että samaistuminen on
• Millä tavalla nykyinen elinympäristösi
kaikki se, mitä voimme itsestämme sanoa.
riistää sinulta minuutta?
Tehtäviä
• Miksi ateismi ei ole samaistumisen lähde?
Onko aito minuus olemassa
Minuutta esitetään ja rakennetaan
vuorovaikutuksessa. Kieli ja sen käyttö kietoutuvat
siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme
olemusta.
Nykyaikainen ja minuus
Sellaiset minuuden piirteet kuin pysyvä
samaistuminen ryhmiin, sitoutuminen ja itsen
ominaisuuksien kokeminen omiksi ja aidoiksi,
liittyvät nimenomaan nykyaikaiseen käsitykseen
minuudesta ja samaistumisesta.
Tehtäviä
• Mitä vikaa on nykyaikaisessa minuudessa?
295/345
Hajanainen minuus
Viime aikoina ihmisten elämää ovat leimanneet
epäjatkuvuus ja hajanaisuus. Voimme "leikata ja
liimata" itsellemme minuuden osia - esimerkiksi
kulutustuotteiden ja niiden markkinointiin liittyvien
elämäntapojen tarjonnasta, mutta myös ammatti- ja
harrastusryhmistä jne.
Työttömän minäkuva on erilainen kuin
joukkoirtisanomisia toteuttavan johtajan.
Tehtäviä
Vaikka nämä jatkuvat valinnat saattavat tuntua
pinnallisilta, ne liittyvät minuuteen. Tämä ilmenee
esimerkiksi ajanvietelehdistössä, joka esittää
lukijansa tietyn ryhmän jäsenenä: "Cosmo-nainen",
"Miehille jotka tietävät mitä tahtovat" jne.
Ajatus yhtenäisestä ja sisäisesti sopusointuisesta,
pysyvästä ja yksilöllisestä minuudesta ei ole yleinen
inhimillisyyden ehto, vaan tietyn ajan ja
yhteiskunnan tuote.
Tehtäviä
• Millä tavalla muodit vaikuttavat minuuteesi?
Pysyvä minuus
On sanottu, että hajanainen minuus koskee ehkä
vain pientä, hyvinvoivaa ja länsimaista, joukkoa
ihmisiä.
1. Mihin ryhmiin kuulut? Miten vahvasti olet
sitoutunut kuhunkin ryhmään?
2. Mihin ryhmiin et voi tai et halua kuulua?
3. Haastatelkaa joitain työttömiä siitä, mitä he
ajattelevat itsestään ja muista.
4. Pohtikaa, vaikuttaako ihmisen sukupuoli
hänen minuuskäsitykseensä.
5. Pohtikaa vaikuttaako varakkuus ja
yhteiskunnallinen asema ihmisen
minuuskäsitykseen.
6. Miten ihmisen käsitys itsestä kehittyy iän
mukana? Haastatelkaa joitain itseänne
vanhempia ihmisiä (hätätilassa opettajakin
kelpaa haastateltavaksi).
7. Pohtikaa ihmisten samaistumista erilaisiin
poliittisiin puolueisiin.
Meritokratia
Myös länsimaissa suurin osa ihmisistä pitää itseään
ja muita ihmisiä yhtenäisinä henkilöinä
(persoonina). Monet pitävät lujasti kiinni
minuutensa pysyvistä osista, kuten
kansallisuudestaan ja kotona omaksutuista arvoista.
Meritokratia tarkoittaa (esimerkiksi yrityksen tai
valtion) hallintoa, jossa yleneminen tapahtuu
296/345
ansioiden (meriittien) perusteella kuten suoritusten,
pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän,
sukupuolen, kansallisuuden, yhteiskuntaluokan,
perhesuhteiden, suosion, iän tai yhteisöllisen
aseman perusteella.
Tiede ja valetiede
Meritokraattiset yhteiskunnat, valtiot ja
organisaatiot painottavat todistettua osaamista,
koulutusta ja pätevyyttä yhteiskuntaluokan,
kansallisuuden tai sukupuolen sijaan.
Sanaa on alun perin käytetty kielteisessä
merkityksessä kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa
yksilön asema määräytyy kilpailun kautta, mutta
monet pitävät käsitettä myös myönteisenä.
Meritokratiaa voidaan pitää myös vastakohtana
kansanvallalle (demokratialle), jos sillä tarkoitetaan
yhteiskuntajärjestelmää, jossa johtajia ei valita
kansansuosionsa vaan oletettujen kykyjensä
perusteella. Näin ymmärretyn meritokratian
aattelliset juuret ovat Platonin Valtiossa, jossa
ihanneyhteiskunnassa ihmisten kyvyt määräävät
heidän asemansa.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, millaista yhteiskuntaa
Platon ehdotti kirjassaan Valtio.
2. Onko ihmisten kykyjä mahdollista arvioida
niin, että oikeat ihmiset sijoittuisivat oikeille
paikoille?
3. Keillä on parhaat mahdollisuudet hankkia ne
ansiot, joita meritokraattinen yhteiskunta
edellyttää?
Valetiede eli pseudotiede
Aiheen käsittely
Tätä aihetta käsitellään perinpohjaisemmin
oppikirjasarjan myöhemmissä osissa.
Miten tämä mies kävelee vetten päällä?
Pseudotiede (engl. pseudoscience) eli valetiede
näennäistiede on tieteellisenä esiintyvä oppi, joka ei
kuitenkaan täytä esimerkiksi seuraavia tieteen
normeja, tieteellisyyden arvosteluperusteita.
Tieteen tarkoituksena on yleensä tuottaa
mahdollisimman pätevää todellisuutta koskevaa
tietoa. Tieteelliseen menetelmän keskeisenä
ominaisuutena on itsekorjaavuus eli virheellisten
käsitysten korvaaminen pätevämmillä.
Itsekorjaavuus edellyttää tutkimuksen
puoluettomuutta, väitteiden yleistä koeteltavuutta,
tulosten ja tutkimusmenetelmien julkistamista,
niiden arvostelevaa tarkastelua sekä tieteen
itsenäisyyttä.
Pseudotieteet eivät sitä vastoin aseta väitteitään
rohkeasti julkisesti tutkittaviksi, vaan sen käsitykset
perustuvat jopa vuosituhansia vanhoihin paikkaansa
pitämättömiin ja perusteettomiin uskomuksiin.
Pseudotieteet voivat perustua mm. mielipiteisiin,
arviointeihin tai kokemuksiin. Esimerkiksi
uskomuslääkinnällisiä hoitoja ja lääkkeitä ei yleensä
ole testattu vertailuryhmiä tai kaksoissokkokokeita
hyödyntäen.
297/345
telepatiatutkimusta 1960-luvuilla.
Osallistujina olivat Suomen
parapsykologisen seuran jäsenet. Mistä
johtui. että yhtään telepaatikkoa ei löytynyt?
Tehtäviä
• Homeopaattinen lääke valmistetaan siten.,
että siihen laitetaan jotain sellaista ainetta,
joka aiheuttaa samoja vaivoja kuin
parannettavat sairaus. Sitten lääkettä
laimenneteen vedellä niin, ettei alkuperäistä
ainetta ole jäljellä kenties yhtään
molekyyliä. Mihin sairauksiin tällainen
pelkkä vesijohtovesi voi auttaa
(vesijohtoveden pH on 8-9)?
Niiden tehokkuuden osoittaminen perustuu
arvovaltaisten ihmisten sanaan,
kyseenalaistamattomiin uskomuksiin, taianomaiseen
ajatteluun ja yksittäisiin tapauskertomuksiin eikä
väitteitä tukeviin tutkimustuloksiin.
Pseudotieteellisten väitteiden pätevyyttä voi myös
olla mahdotonta koetella julkisesti. Esimerkiksi jos
ajatustenlukukykyjen väitetään aina katoavan
huolellisesti valvotuissa tutkimuksissa,
ajatustenluvun olemassaolosta tulee väite, jonka
todenmukaisuutta on mahdoton todistaa tai kumota.
Pseudotieteiden edustajat voivat vedota salaisiin
ilmiöihin, tietoihin, selostuksiin, tutkimuksiin tai
ylipäätään olla julkisesti esittämättä väitteitä
tukevaa todistusaineistoa. Esimerkiksi lentävien
lautasten kannattajat väittävät ulkoavaruuden
olentojen olevan yhteydessä Maan asukkaisiin,
mutta todistusaineistokseen he tarjoavat vain
julkaisemattomia selostuksia tai ”nimeltä
mainitsemattomien korkea-arvoisten upseerien”
todistuksia.
Paranormaaleilla ilmiöillä tarkoitetaan
erilaisia epätavallisia ja selittämättömiä
ilmiöitä.
Samoin parapsykologit esittävät eri maiden
armeijoiden tekevän ja hyödyntävän parapsyykkistä
teknologiaa koskevia tutkimuksia. Tutkimusten
tuloksia ei valtionsalaisuuksina luonnollisesti
ulkopuolisille paljasteta. Vaikka on täysin
mahdollista, että nämä väitteet pitävät paikkansa,
Tällöin on mahdollista, että väite joko pitää
paikkansa tai sitten ei. Mutta samalla kenelläkään ei niin julkisen todistusaineiston puuttuessa ainoa
ole tieteellisiä perusteita pitää totena ajatustenluvun mihin voi luottaa, on väitteen tehneen henkilön
kunniasana.
olemassaoloa, ja todistustaakka säilyy
ajatustenlukuun uskovien harteilla.
Ufo (lyhenne engl. unidentified flying
object, tunnistamaton lentävä kohde) on
havaitsijalle tunnistamaton todellinen
lentävä tai lentokykyiseltä näyttävä
kohde. Tunnistamattomuus perustuu
usein kohteen ulkonäköön. Mikäli
kohde myöhemmin pystytään
tunnistamaan, kutsutaan sitä ifoksi.
Tehtäviä
Tehtäviä
• Tämän kirjoittaja johti APU -lehden
• Mistä johtui, että toisen maailmansodan
jälkeen ihmiset alkoivat nähdä UFOja.
• Mistä johtuu, että UFOjen näkeminen ei ole
298/345
enää muodissa?
Tieteessä väitteiden pätevyys ei riipu tai sen ei
pitäisi riippua niitä tekevän henkilön
luotettavuudesta, vaan hänen julkisesti
esittämästään todistusaineistosta. Yleisemmin
sanoen: väitteen rohkeus, kuulopuheet tai salaiset
todisteet eivät tee väitteestä totta tai uskottavaa.
Väitteiden arvosteleva tarkastelu tulee
mahdottomaksi valetieteiden ohittaessa
puoluettomuuden, koeteltavuuden ja julkisuuden
vaatimukset. Tällöin ainoa järkevä vaihtoehto on
pidättäytyä väitteen todenmukaisuutta koskevista
arvioinneista kunnes aiheesta on saatavilla
julkistettua tutkimustietoa. Siihen asti se pysyy
perusteettomana, valetieteellisenä väitteenä.
Valetieteellisten oppien kannattajat kiertävät kaukaa
niiden väitteitä kumoavat tutkimukset. Arvostelevan
tutkimuksen tekemisen puute samoin kuin tehtyjen
tutkimusten ja kehitettyjen käsitysten ohittaminen
eivät paranna tiedon tarkentumista.
uskonnolliseen käsitykseen, joka estää heitä
hyväksymästä jotain tiettyä väitettä
todistusaineistosta huolimatta. Esimerkiksi
luomisopin kannattajat kieltäytyvät hyväksymästä
hyvin perusteltua kehitysoppia uskonnollisista
syistä.
Valetieteet eivät siis täytä yhtä tai useampaa tieteen
arvosteluperustetta. Niillä on lisäksi huomattu
olevan ominaisuuksia, jotka eivät tee niistä
välttämättä valetieteellisiä, mutta jotka ehkä
auttavat valetieteellisyyden tunnistamisessa:
Valetieteellisissä teoksissa hyvin
harvoin kerrotaan, kuinka väitteisiin on
päästy ja mihin tutkimuksiin väitteet
perustuvat — jos sellaisia ylipäätään on
olemassa. Jopa tiedettä
kansantajuistavissa teoksissa on hyvin
usein kuvauksia käytetyistä
tutkimusmenetelmistä samoin kuin
viitteitä tieteellisiin julkaisuihin, joissa
tutkimuksista kerrotaan tarkemmin.
Tämän sijaan valetieteellisten teosten
kirjoittajat esitellään kirjoissa yleensä
hyvin tarkkaan. Jonkinlaisena sääntönä
voidaan sanoa, että kun henkilöllä ei ole
esittää tiedollisia perusteluja
väitteilleen, hän vetoaa enemmän omiin
henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa tai
arvovalta-asemaan.
Tehtäviä
• Horoskoopit ovat peräisin muinaisesta
Intiasta, ja ne perustuvat eläinradan
merkkeihin. Eläinradan merkit ovat
kuitenkin siirtyneet aivan toisiin paikkoihin
viimeisten kahden tuhannen vuoden aikana.
Mistä johtuu, että eurooppalaiset
horoskooppien tekijät käyttävät täysin
vanhentuneita taulukoita?
On huomattava, että valetieteelliset opit ovat usein
vanhoja käsityksiä, jotka tieteen piirissä on aikoja
sitten hylätty tutkimusaineiston perusteella. Tämä
koskee useita uskomuslääkinnän muotoja samoin
kuin tähdistä ennustamista, luomisoppia sekä oppia
Maan pannukakkumaisuudesta.
Tieteen tavoitteena on selvittää onko väitettyjä
ilmiöitä olemassa ja selittää miksi ne ovat olemassa.
Valetieteelliset kysymyksenasettelut ovat puolestaan
yleensä hyvin käytännönläheisiä: Miten parantaa
flunssa? Miten saavuttaa korkeampi tietoisuuden
tila?
Valetieteet tai niiden edustajat voivat myös olla
sitoutuneita johonkin poliittiseen, siveelliseen tai
Valetieteen edustajat toimivat usein yksin,
eristettynä muista saman tieteenalan edustajista.
299/345
Hyvin harvoin kukaan tieteen valtavirtaa edustava
tutkija jaksaa arvostella heidän käsityksiään. Näistä
väitteistä tulee enemmän täytettä viestintävälineille
kuin aineistoa tieteellisissä julkaisuissa käytäviin
keskusteluihin.
Feminismi
Feminismin muodot
Perusteettomista väitteistä johtuva eristäminen
aiheuttaa ennen pitkää oman erinomaisuuden ja
muiden typeryyden korostamista. Valetieteen
edustaja alkaa rinnastaan itseään torjuttuihin
keksijöihin, esimerkiksi Galileihin ja
Kopernikukseen.
On totta, että tieteen historiassa joitain
käänteentekeviä ja oikeita käsityksiä on aluksi
Mitä sukupuolta yllä kuvattu ihminen on?
pidetty virheellisinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita
sitä, että jokainen hatusta vedetty ajatus olisi tieteen Feminismi eli naisliike tai naisasialiike on naisen
kannalta käänteentekevä.
yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja
sukupuoliasenteiden muuttamiseen tähtäävä liike
Feminismi käsittää suuren joukon erilaisia
ajattelutapoja niin, että usein onkin tapana puhua
feminismin sijaan feminismeistä. Feminismien
historiasta voidaan erottaa tiettyjä pääsuuntauksia.
Uusien ajatusten hyväksyminen vaatii julkista
perustelujen esittämistä ja arvostelevaa arviointia.
Tähän perustuu tieteen eteneminen, ja myös
käänteentekevien käsitysten hyväksyminen.
Valetieteiden edustajat osallistuvat harvoin tieteen
reunamilla käytyyn keskusteluun. Sen sijaan he
hyökkäävät täydellä laidallisella keskeisten tieteen
käsitysten ja niiden kehittäjien kimppuun.
Valetieteellistä ei ole ainoastaan tutkimattomien
väitteiden pitämistä totena, vaan myös uskominen
niihin kumoavasta aineistosta huolimatta: valetiede
ei kehity. Vanhoista ja virheellisistä käsityksistä
luopuminen on yllättävän vaikeaa totuuteen
pyrkivien valetieteilijöiden keskuudessa. Totuus ei
sittenkään ole heille sen enempää kuin se vanha
perusteeton, epätosi uskomus.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, miten yleistä
valetieteisiin uskominen on Suomessa.
2. Kuinka suuri osa suomalaisista uskoo
horoskooppeihin?
3. Mitä tarkoittaa profeetta?
• Liberaalifeminismi (tai tasa-arvofeminismi)
syntyi 1800-luvulla. Sen pyrkimyksenä oli
vapauttaa naiset miesten holhouksesta ja
saada naisille täydet kansalaisoikeudet.
Liberaalifeminismi pohjaa valistusajatteluun,
ja sen mukaan naiselle kuuluvat samat
oikeudet kuin miehelle, koska myös nainen
on ihminen. Liberaalifeminismin nykyisiä
muotoja edustaa individuaalifeminismi
(individual = yksilö).
• Radikaalifeminismi sai alkunsa 1960-luvun
Yhdysvalloissa ja jatkui voimakkaana
liikkeenä pitkälle 1970-luvulle.
Radikaalifeminismi näki naiserityisyydessä
voimavaran. Se korosti naisten kokemusten
tärkeyttä ja vaati tasa-arvoa myös yksityisen
piiriin. Radikaalifeministit puuttuivat muun
muassa raiskauksiin ja sukupuoliseen
häirintään, naisten sukupuolisiin oikeuksiin
sekä raskauden keskeyttämiseen (aborttiin).
• Postmoderni feminismi sai alkunsa
1980-luvulla. Sen kohdalla kyse ei ole
yksittäisestä yhtenäisestä koulukunnasta
vaan hajaantuneesta ilmiöstä, jonka alle
kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja.
Postmoderneilla feministeillä on yhteistä
käsitys kielellisesti jäsentyneestä
todellisuudesta, jossa sukupuolta ja
sukupuolisuutta tuotetaan ja uusinnetaan
kielen ja toiminnan kautta. Postmoderni
feminismi korostaa naisten välistä
300/345
erilaisuutta yhden naiseuden sijaan ja
kiinnittää huomiota sellaisiin eroa luoviin
tekijöihin kuin sukupuolisuus ja
kansallisuus.
• Muita feminismin suuntauksia ovat muun
muassa globalisaation vaikutuksia korostava
postkolonialistinen feminismi,
heteronormatiivisuuden kyseenalaistava
queer-feminismi, naisten kaksinkertaista
(luokka-asemasta ja sukupuolesta johtuvaa)
sortoa ja uusintavaa työtä korostava
marxilainen feminismi, naisten
luontosuhdetta korostava ekofeminismi,
teknologiaa korostava ja erilaisia dualismeja
ylittävä kyberfeminismi (eli
kyborgi-feminismi) sekä anarkofeminismi.
Tehtäviä
Liberaalifeministisen käsityksen mukaan sukupuolet
ovat perustavan laatuisesti samankaltaisia ollessaan
ihmisiä ja näin järjellisiä olentoja. Samaan aikaan
sukupuolet on kuitenkin usein nähty
taipumuksiltaan erilaisina niin, että naiset ja miehet
sopeutuvat luonnostaan paremmin erityyppisiin
tehtäviin.
1800-luvulla syntyi liberaalifeministinen
naisasialiike, ensimmäisen aallon feministien liike,
jonka tavoitteena oli tehdä naisista täysvaltaisia
kansalaisia. Pyrkimyksiin kuuluivat mm.
äänioikeuden saavuttaminen ja opiskelun
turvaaminen jokaiselle naiselle. Aate pyrki
muokkaamaan myös voimassa olevaa
avioliittolakia, jonka mukaan avioitunut nainen oli
velvollinen noudattamaan aviomiehensä tahtoa.
1. Ottakaa selvää siitä, mitä viimeisen
kappaleen sivistyssanat tarkoittavat.
2. Mistä johtuu, että koko tunnetun historian
aikana naisia on sorrettu?
3. Mistä johtuu, että suomalaiset feministit
saattavat puolustaa muslimien harjoittamaa
naisten sortoa?
Liberaalifeminismi
Liikkeellä oli yhteyksiä rauhan- ja raittiusliikkeisiin,
ja se otti kantaa ns. siveyskysymyksiin kuten
prostituutioon.
Liike oli alkujaan keski- ja yläluokan liike, eikä se
vastannut työväen tarpeisiin. Työläisnaiset
järjestäytyivät työväenpuolueiden alaisuudessa.
Liberaalifeminismi eli tasa-arvofeminismi on
valistusajan Euroopassa syntynyt aate, jonka
pyrkimyksenä on taata naisille samat oikeudet kuin
miehille. Ajattelun perustana on valistuksen järkeen
perustuva ihmiskäsitys. Järki tekee naisista ihmisiä,
ja näin ollen naisille kuuluivat samat
mahdollisuudet kuin miehille. Tunnetuinpia
liberaalifeministisiä ajattelijoita olivat Mary
Wollstonecraft ja John Stuart Mill.
Arvostelua liberaalifeministiselle ajattelulle on
esitetty epätieteellisyydestä ja siitä, että se ei tuo
esiin tai näe sukupuolten välisiä valtasuhteita. Myös
sitä on arvosteltu siitä, että (miehiset) arvcot ovat
vallitseva ja oikea tapa elää elämäänsä, eli naisten
tulisi 'vaillisina' pyrkiä pääsemään samalle tasolle
miesten kanssa.
Tämän vastakohtana on korostaa samanarvoisuutta:
olemme erilaisia, emme huonompia, vaan
samanarvoisia. Kummankaan arvot eivät siis ole
tämän mukaan se yksi, ainoa ja oikea tapa
hahmottaa todellisuutta.
301/345
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että miehet saavat Suomessa
suurempaa palkkaa kuin naiset?
2. Mistä johtuu, ettạ̈ naiset hakeutuvat
matalapalkka-aloille?
3. Miten diplomi-insinäöörikoulutukseen
saataisiin enemmän ihmisiä, jotka eivät ole
miehiä ja oikeistolaisia?
Radikaalifeminismi
määrällisesti, mutta kärsimys voi usein jäädä
huomaamatta sekä uhrilta että sortajalta
syrjivien ennakkoasenteiden vuoksi.
• Naisten sorto tarjoaa käsitteellisen mallin
kaikkien muiden sorron muotojen
ymmärtämiseen.
Vaikka radikaalifeministejä yhdistää käsitys
sukupuolijärjestelmän laajimpana ja pahimpana
sorron muotona, heidän käsityksensä siitä, miten se
voidaan murtaa poikkeavat toisistaan.
Nämä feministit voidaan jakaa karkeasti kahtia
radikaali-liberaalifeministeihin ja
radikaalikulttuurifeministeihin sen mukaan, mitkä
ovat heidän käsityksensä sukupuolisuudesta,
äitiydestä, lesboudesta ja pornografiasta.
Tehtäviä
• Miten miesvaltainen sukupuolijärjestelmä
voitaisiin muuttaa naisvaltaiseksi?
Postmoderni feminismi
Postmoderni feminismi sai alkunsa 1980-luvulla.
Sen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä yhtenäisestä
koulukunnasta vaan hajaantuneesta ilmiöstä, jonka
alle kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja.
Alaston feminismi.
Postmoderneilla feministeillä on yhteistä käsitys
kielellisesti jäsentyneestä todellisuudesta, jossa
Radikaalifeministien mukaan naisten sorron
sukupuolta ja sukupuolisuutta tuotetaan ja
pohjimmainen aiheuttaja on miesvaltainen
sukupuolijärjestelmä. Radikaalifeministinen ajattelu uusinnetaan kielen ja toiminnan kautta.
syntyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa.
Radikaalifeministeiltä on peräisin tunnettu iskulause
"Henkilökohtainen on poliittista".
Alison Jaggar ja Paula Rothberg tiivistävät
radikaalifeminismin lähtöolettamukset seuraavasti:
• Naiset ovat historiallisesti ensimmäinen
sorrettu ryhmä.
• Naisten sorto on kaikkein laajimmalle
levinnyt sorron muoto, ja sitä esiintyy
käytännössä kaikissa tunnetuissa
yhteiskunnissa.
• Naisten sorto on kaikkein syvimmälle
juurtunut sorron muoto ja näin ollen se on
myös vaikein hävittää. Sitä ei voida poistaa
muilla yhteiskunnallisilla muutoksilla, kuten
lakkauttamalla luokkayhteiskunta.
• Naisten sorto tuottaa eniten kärsimystä
uhreilleen niin laadullisesti kuin
Postmoderni feminismi korostaa naisten välistä
erilaisuutta yhden naiseuden sijaan ja kiinnittää
huomiota sellaisiin eroa luoviin tekijöihin kuin
sukupuolisuus ja kansallisuus.
302/345
Tehtäviä
1. Tutkikaa, valitseeko koulusssanne
sukupuolten tasa-arvo. Jos ei, mistä se
johtuu?
2. Mistä johtuu, että koulussanne on enemmän
naisopettajia kuin miesopettajia.
3. Miten asia voitaisiin korjata?
Uskonnonfilosofiaa
Missä on laajempi esitys?
Tätä huomattavasti laajempi ja tietysti myös
täsmällisempi esitys löytyy osoitteesta:
http://etkirja.pp.fi/et14.htm
Määritelmiä
Koska uskonnoilla on ollut paljon valtaa,
uskontojen määritelmiä on satoja ellei tuhansia.
Tässä oppikirjassa uskonto on määritelty
seuraavasti:
Uskonto on järjestäytynyttä jumalauskoa (teismiä).
Muita määritelmiä löydät osoitteesta:
Kolme Intian pääjumalaa (trimurti).
Intialaisissa uskonnoissa jumalia on monia, mm.
luojajumala Brahma, säilyttäjäjumala Vishnu ja
hävittäjäjumala Shiva,
http://etkirja.pp.fi/et14.htm
Buddhalaisuudessa ei sinänsä ole jumalia, mutta
monet buddhalaiset uskovat henkiin ja
Jumala, jumaluus tai jumalolento tarkoittaa
tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia jumaluuksiin. Nämä jumalat eivät ole täysin yllä
esitetyn määritelmän mukaisia, sillä alkuperäisen
olentoja, joiden uskotaan hallitsevan
buddhalaisuuden mukaan jumalat, jos niitä yleensä
luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta.
on, eivät ole ihmistä arvokkaampia.
Ne käsitykset joissa ei ole jumalia, eivät ole tämän
määritelmän mukaan uskontoja.
Kristinusko -nimisen uskonnon jumala on
määritelty kaikkitietäväksi, kaikkivaltiaaksi ja
kaikkihyväksi olennoksi.
Islam -nimisen uskonnon jumala ei ole välttämättä
kaikkihyvä vaan hän voi olla mitä haluaa, hyvä tai
paha.
Uskonnonfilosofia on uskontoa käsittelevä
filosofian haara. Uskonnonfilosofia keskittyy
erityisesti uskonnollisiin totuusväittämiin.
Menetelmältään uskonnonfilosofia on ajatusten ja
käsitteiden loogista erittelyä ja arviointia.
Uskonnonfilosofien tavoite on lähestyä aihettaan
puolueettomasti eikä asettua lähtökohtaisesti
millekään tietylle uskonnolliselle kannalle, vaikka
uskonnollisia väittämiä voidaan olettaa todistelun
olettamuksellisina alkuehtoina.
Jumalauskoisissa uskonnoissa keskeisimpiä
uskonnonfilosofisia kysymyksiä ovat kysymykset
jumalien olemassaolosta, luonnosta ja toiminnasta.
Kristillisessä jumaluustieteessä (teologiassa)
303/345
uskonnonfilosofia on järjestelmällisen
(systemaattisen) teologian oppiaine.
Kristillisen opin (dogmatiikan) oppikirjan löydät
osoitteesta:
http://etkirja.pp.fi/dogmatiikka.html
Uskonnonfilosofia liittyy tutkimuskohteeltaan
teologiaan siinä mielessä, että uskonnonfilosofia
tutkii uskonnollisia väittämiä yliluonnollisesta ja
jumalasta.
merkitsee todistamatta päteväksi katsottua lausetta.
Tieteessä ei ole todistamatta päteväksi katsottuja
lauseita (tietysti löytyy joukko filosofian
professoreita, jotka ovat tästä eri mieltä).
Dogmaattisuutta voidaan löytää erityisesti
kristinuskosta ja islamista. Tällaisissa uskonnoissa
dogmi on uskon ydinkohta, jonka katsotaan olevan
käytännössä pakollinen kaikille kyseisen uskonnon
kannattajille.
Tärkeimpien dogmien kieltäjiä ovat sekä kristityt
että muslimit teloittaneet.
Dogmin katsotaan perustuvan asioihin, joista on
niin paljon näyttöä, ettei niitä voida kiistää. Dogmin
hylkäämisestä seuraa tällöin käytännössä uskonnon
omakohtainen hylkääminen tai henkilökohtaiseen
epäilyksen tilaan joutuminen.
Uskonnollisen dogmin hylkääminen on harhaoppia
eli kerettiläisyyttä. Tämä voi johtaa jopa
uskonnollisesta yhteisöstä erottamiseen. Kaikki
uskonnot eivät valvo dogmien noudattamista
tarkasti.
Jumaluustieteen laitos eräässä eurooppalaisessa
maassa.
Kerettiläisyys eli virallisesta uskonopista poikkeava
harhaoppi (heresia, kreikan sanasta αιρεσις, hairesis <
αιρεομαι, haireomai 'valita') tarkoittaa uskonnollista
vääräoppisuutta.
Dogmatiikka tarkoittaa oppia dogmeista, etenkin
Suomessa uskonnonfilosofiaa harjoitetaan sekä
filosofian laitoksilla että teologisissa tiedekunnissa. kristinuskon opinkappaleiden järjestelmällistä
esitystä, uskonoppia.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että uskonnot eivät ole
hävinneet, vaikka suurin piirtein kaikki
yskontojen esittämät tosiasiaväitteet on
todettu epätosiksi?
2. Miksi kaikki Helsingin yliopiston
uskontotieteen professorit ovat olleet
uskovaisia?
3. Miksi suomalainen uskontotieteen dosentti,
jota ei kelpuutettu uskontotieteen
professoriksi, kirjoiti teoksen: Jumalaa ei
ole, Ilkka Pyysiäinen, Tampere: Vastapaino,
2010. ISBN 978-951-768-324-1.
4. Mihin uskonnonfilosofiaa tarvitaan?
5. Mitä haittaa uskontotieteestä on?
Dogmatismi (vanhoista opeista
kiinni pitäminen)
Dogmi (muinaiskreikaksi δογμα, dogma) eli
opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin
uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen
arvovallan tai opin järjestelmä. Yleisemmin dogmi
Dogmaatikko on dogmatiikan tutkija.
Kuvaannollisesti sanalla dogmaatikko tarkoitetaan
tiukasti dogmeihin pitäytyvää henkilöä, joka pitää
väitteitä kyseenalaistamatta tosina.
Tehtäviä
1. Kuuluvatko dogmit tieteeseen?
2. Miksi matematiikan lauseet eivät ole
dogmeja?
3. Miksi aksioomat eivät ole dogmeja?
304/345
Skeptisismi (epäilevyys)
Solipsismi
Skeptisen ajattelun mukaan mistään ei voida saada
varmaa tietoa. Kaikkea on epäiltävä.
Epäilyn menetelmä
Rene Descartes (1596 – 1650)päätti etsiä
mahdollisimman varman tiedon lähteen. Sen
saavuttaakseen, hän päätti käyttää skeptistä eli
epäilyn menetelmää. Jos jokin tieto olisi
epäilyksen alaista, siis mahdollisesti epävarmaa, se
tulisi hylätä. Varman tiedon perustaksi kelpaisi vain
sellainen tieto, josta ei voi erehtyä.
Solipsismi (lat. solus ipse 'yksin itse' ) edustaa
äärimmäistä skeptisyyttä tietämisen suhteen:
solipsisti epäilee kaikkea, myös omaa epäilemistään
Tehtäviä
eikä tiedä varmuudella epäileekö hän ja onko hän
itsekään ylipäätään olemassa.
• Mistä asioista et omasta mielestäsi voi
erehtyä?
1. Tieto-opillinen solipsismi: On mahdotonta
tietää varmasti mistään muusta kuin omista
sisäisistä mielentiloista; Esimerkiksi George Cogito ergo sum
Berkeleyn subjektiivinen idealismi, jonka
mukaan subjektiivinen aistihavainto on
ainoa tapa saada tietoa todellisuudesta.
2. Ontologinen solipsismi: Kaikki mitä on
olemassa, on omat tajunnantilat ja
aistimukset.
3. Metodologinen solipsismi: Ottaa
menetelmälliseksi lähtökohdaksi
jonkinlaisen solipsistisen oletuksen tai
näkökulman.
Metodologia (< kreik. μεθοδολογία) eli
menetelmäoppi on tieteenfilosofian
osa-alue, joka tutkii tieteellistä
menetelmää. Metodologia sisältää ne
tavat ja keinot, joilla tieteellistä tietoa
tavoitellaan, hankitaan, muodostetaan ja
perustellaan.
Subjektiivisuudella (lat. subiectivus)
tarkoitetaan ihmisen omakohtaisesta
tulkinnasta tai käsityksestä johtuvaa ja
usein myös puolueellista käsitystä,
viitaten kokoijan (subjektin) ajatteluun.
Subjektiivisuuden vastakohta on
puolueettomuus (objektiivisuus, object
= olio, kohde).
Filosofiassa subjektiivisuus viittaa
tulkintoihin, jotka liittyvät kunkin
henkilön henkilökohtaisiin ja
ainutkertaisiin kokemuksiin ja ovat
läsnä vain hänen omassa
tietoisuudessaan. Vaikka kokemusten
aikaansaavat syyt ovat puolueettomia
(objektiivisia) ja kaikkien saatavilla
(kuten tietyn valonsäteen aallonpituus),
kokemukset itsessään ovat vain ne
kokevan henkilön saatavilla (kuten
aistittu väri tai sävy).
René Descartes.
”Cogito, ergo sum” (latinaa: ”ajattelen, siis olen
[olemassa]”) on René Descartesin (1596–1650)
kuuluisin lausuma. Descartes halusi ajattelussan
epäillä kaikkea ja etenkin aistihavaintoja
järjestelmällisesti. Hän tuli siihen tulokseen, että
kaikesta huolimatta yksi asia on varma: vähintään
ajattelevan mielen, on oltava olemassa, koska jokin
epäilee aistien antamaa todistusta.
Lausuma on käännös Descartesin alkuperäisestä
ranskankielisestä lauseesta ”Je pense, donc je suis”.
Ensimmäisen kerran lausuma, latinaksi ”cogito ergo
sum”, esiintyi Descartesin teoksessa Metodin esitys
hänen tiellään kohti täydellistä epäilyä. Hän esitti
lausuman seuraavassa muodossa:
»[...] minun täytyykin [...] hylätä ehdottoman
virheellisenä kaikki sellainen, missä saatoin kuvitella
olevan pienintäkään epäilystä, nähdäkseni, jäisikö
uskomuksiini tämän jälkeen mitään täysin
epäilyksetöntä. Niinpä sen vuoksi, että aistimme
pettävät silloin tällöin, tahdoin olettaa, ettei mikään
asia olisi sellainen, millaiseksi aistit meidät saavat sen
kuvittelemaan. [...] Mutta heti sen jälkeen panin
305/345
merkille, että kun näin ajattelin kaiken olevan epätotta,
oli välttämätöntä, että minä, joka tätä ajattelin, olin
jotan. Ja huomatessani, että tämä totuus — ajattelen,
siis olen olemassa — oli niin luja ja varma, etteivät
skeptikkojen yltiöpäisimmätkään olettamukset voineet
sitä horjuttaa, päätin voivani epäröimättä ottaa sen
ensimmäiseksi periaatteeksi etsimälleni filosofialle."
tietämystä, mutta kuitenkin yhtenä liikkumattomana
pisteenä, jonka avulla hän voi alkaa palauttaa
uskomuksiaan. Kuten hän itse sanoo:
»Arkhimedes pyysi vain kiinteää ja liikkumatonta
pistettä siirtääkseen koko maailmaa; niin minäkin voin
toivoa suuria, jos löydän edes jotain aivan pientä, joka
on varmaa ja horjumatonta.»
Cogito ennen Descartesia
Vaikka lausuman esittämä ajatus on yleisesti laitettu
Descartesin nimiin, useat häntä edeltäneet ovat
esittäneet jossain määrin samanlaisia ajatuksia. Jo
Aristoteles kirjoitti ”itseään ajattelevasta järjestä”
Metafysiikassaan.
Tunnetuimpana lähes samanlaisen ajatuksen, ”Si
enim fallor, sum” (”jos erehdyn, niin olen”), esitti
Augustinus teoksessaan Jumalan valtio ennakoiden
myös väitettä vastaan nykyaikana suunnattuja
vastaväitteitä.
»Mutta olen vakuuttanut itselleni, että maailmassa ei
ole kerrassaan mitään, ei taivasta, ei maata, ei mieliä,
ei ruumiita; eikö siis seuraa, ettei minuakaan ole? Ei,
jos vakuutin itselleni jotain, niin varmasti minä olin
olemassa. Mutta on joku pettäjä, äärimmäisen mahtava
ja ovela, joka aina varta vasten pettää minua.
Epäilemättä siis myös minä olen, jos hän minua pettää.
Ja pettäköön hän minua kuinka paljon vain voi, hän ei
koskaan saa aikaan, että minä en ole mitään niin kauan
kuin ajattelen olevani jotakin. Niinpä, kun kaikkea on
kylliksi harkittu, on vihdoin todettava, että tämä
lausuma, 'Minä olen, minä olen olemassa', on
välttämättä tosi aina kun minä sen esitän tai mielessäni
ajattelen."
On huomattava kaksi seikkaa.
Ensinnäkin Descartes väittää olevansa varma
ainoastaan omasta olemassaolostaan, ensimmäisen
persoonan näkökulmasta — hän ei ole todistanut
muiden mielien olemassaoloa tässä vaiheessa.
Asia on siis sellainen, joka jokaisen on ajateltava
itse omalla kohdallaan miehen mietiskelyjä
luettaessa.
Toisekseen Descartes ei väitä että hänen
olemassaolonsa olisi välttämätön, hän sanoo, että
”jos hän ajattelee” silloin hän on välttämättä
olemassa.
Descartes ei käytä tätä ensimmäistä varmuutta
perustana, jonka päälle hän rakentaisi lisää
Mistä hän on tulossa?
Augustinus esittää ajatuksen myös teoksessaan
Soliloquia seuraavassa muodossa:
"Sinä, joka haluat tietää, tiedätkö, että
olet? Minä tiedän sen. Mistä olet tullut?
En tiedä. Tunnetko olevasi yksi vai
moni? En tiedä. Tunnetko olevasi
liikkeessä? En tiedä. Tiedätkö
ajattelevasi? Tiedän”.
Samalla Augustinus tulee vastanneeksi Pierre
Gassendin cogito-argumenttia vastaan suuntaamaan
306/345
vastaväitteeseen siitä, eikö ”ajattelun” sijasta voisi
yhtä hyvin argumentoida vaikka ”ambulo, ergo
sum” (”kävelen, siis olen”).
Blaise Pascal antaa ymmärtää, että jo hyvin pian
jotkut katsoivat Descartesin lähinnä lainanneen
ajatuksen Augustinukselta.
Descartes itse sai kuulla Augustinuksen ajatelleen
hyvin samalla tavalla viimeistään silloin, kun hän
tarkistutti tekstiään Marin Mersennen avustuksella.
Hän ei kuitenkaan myöntänyt lukeneensa
Augustinusta ennen tätä, ainoastaan tämän jälkeen.
Tehtäviä
Miten olisi "teen syntiä, siis olen olemassa".
Bernard Williams.
Ehkä merkitsevämpi vastaväite on, onko
Descartesin lausuman ”minä” oikeutettu. Aaateloitu
akateemikko Bernard Williams tarjoaa teoksessaan
Descartes, The Project of Pure Enquiry aiheesta
täyden käsittelyn.
Tärkein vastaväite, niin kuin Georg Lichtenberg sen
esitti, on, että Descartesin olisi ajattelevan olennon
olettamisen sijasta pitänyt sanoa vain ”jonkinlaista
ajattelua tapahtuu”. Hänen mukaansa Descartes
päätteli lausumasta liian paljon — ajattelevan
olennon olemassaolo, viittaus ”minään”, oli
enemmän kuin päätelmä itsessään oikeutti.
Williams käsittelee vastaväitettä laajasti ja väittää,
ettei ole mahdollista käsittää väitettä ”ajattelua on
olemassa” ilman, että liittäisi sen johonkin. Ensin
vaikuttaa, ettei tämän jonkun kuitenkaan tarvitse
olla ajattelija, ”minä”, mutta Williams käy läpi
kaikki eri vaihtoehdot osoittaen, ettei mikään niistä
ole riittävä. Näin hän päättelee, että Descartesin
esittämä lausuman muotoilu on oikeutettu,
vaikkakaan Descartes ei välttämättä ymmärtänyt
samalla tarkkuudella miksi näin on.
Vaikka edellä kuvatut kaksi väitettä lausumaa
vastaan epäonnistuvat, Williams esittää muita
Lausumaa on arvosteltu paljon. Enimmäkseen on
perusteluja. Hän väittää esimerkiksi, että
keskusteltu loogisesta etenemisestä ”ajattelusta”
puhuessamme ajattelusta, tai sanoessamme
”olemassaoloon”. Tämä vaikuttaa olevan
”ajattelen”, olemme tekemisissä jonkin sellaisen
syllogistinen johtopäätös, joka edellyttää lisäehdon kanssa, joka on ymmärrettävissä kolmanneksi
”mikä ajattelee, on olemassa”, ja tämä lisäehto olisi persoonaksi: ensimmäisessä tapauksessa kohteena
varmasti hylätty lausumaa edeltäneen täydellisen
olevien ”ajattelutapahtumien” ja jälkimmäisessä
epäilyn aikana.
kohteena olevan ajattelevan olennon kanssa.
Bernard Williamsin kritiikkiä
Voidaan väittää, että ”mikä ajattelee, on olemassa”
olisi itsestään selvää eikä siksi epäilyn kohde.
Descartes ei kuitenkaan käyttänyt tätä puolustusta.
Hän vastasi arvosteluun myöntämällä lisäehdon
tarpeen, mutta sen sijaan kieltämällä sen että
lausuma olisi syllogismi.
Tällöin ongelmana on itsetutkiskeluun tai
tietoisuutta koskevaan kokemukseemme perustuen
se, ettei tietoisuudella ole mitään tapaa päätellä
mitään kolmansien persoonien olemassaolosta, sillä
tämä vaatisi mahdotonta ajattelua — Descarteshan
oli sidottu pelkästään oman tietoisuutensa antamaan
todistukseen.
Tehtäviä
• Mistä johtuu, että lause "ajattelen, siis olen
olemassa" on hyvin suosittu, vaikka se on
osoitettu virhepäätelmäksi?
307/345
Antonio Damasion vastaväitteitä
ajatukselle "ajattelen, siis olen olemassa
emootioihin mutta monilla tunteilla ei ole tätä
yhteyttä. Kaikki emootiot tuottavat tunteita, kun on
hereillä ja valppaana, mutta kaikkien tunteiden
alkuperä ei ole emootioissa. Damasio sanoo
viimeksi mainittuja taustatunteiksi.
Damasion mukaan inhimillinen päätöksenteko
perustuu myös emootioihin eikä pelkkään
järkeilyyn.
Keho ja mieli eivät ole kaksi erilaista tai
erotettavissa olevaa oliota. Ne ovat tiukasti
kietoutuneet yhteen tajuisissa elollisissa olennoissa.
Antonio Damasio
Mihin inhimillinen päätöksen teko
perustuu?
Neurologian professori Antonio Damasio ei käytä
sanoja tunne (feeling) ja emootio (emotion)
samanmerkityksisinä kuten melkein kaikki muut.
Neurologia eli hermotautioppi on
lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja
hoitaa aivojen ja hermoston sairauksia.
Tehtäviä
1. Mikä ero on emootiolla ja pelkällä tunteella?
2. Onko emootioista enemmän hyötyä vai
haittaa?
3. Voiko emootioita hallita järkeilyllä eli onko
kasvatus mahdollista?
Aivovauriopotilaat todisteina
Nämä väitteet sotivat monia perinteisiä käsityksiä
vastaan. Damasio esittää vakuuttavia todisteita
niiden puolesta suomennetussa kirjassaan
Descartesin virhe (Suomentanut Kimmo Pietiläinen.
Terra Cognita, 2001. 300 sivua).
Phineas Gage.
Warren Shibles.
Toisaalla tässä oppikirjasarjassa on
esitelty filosofian emeritusprofessori
Warren Shiblesin ajatuksia, joissa myös
erotetaan ajatus ja tunne.
Shiblesin mukaaan emootion sisältyy
sekä ajatuksia että tuneita.
Antonio Damasion mukaan jotkin tunteet liittyvät
Kirja alkaa kuvauksella neuropsykologian historian
kuuluisimmista potilastapauksista. Phineas Gage
joutui vuonna 1848 onnettomuuteen, joka vaurioitti
pahasti hänen aivojensa otsalohkon etuosaa. Ihmeen
kaupalla Gage jäi henkiin, mutta onnettomuuden
jälkeen hän oli kuin toinen ihminen.
Gagen älylliset kyvyt eivät näyttäneet kärsineen
onnettomuudesta millään tavalla, mutta hänen
persoonallisuutensa oli täysin muuttunut.
Tunnollisesta nuoresta miehestä oli tullut karkea,
vastuuntunnoton ja välinpitämätön.
Puolitoista vuosisataa myöhemmin Damasio
308/345
törmäsi samantyyppiseen potilaaseen, Elliotiin, ja
hän alkoi selvittää sitä, mikä potilasta vaivasi.
Tavalliset neuropsykologiset testit eivät paljastaneet
älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä, ja Elliotia
pidettiin vain laiskurina.
Elliotin henkilökohtainen elämä oli kuitenkin
raunioina: hän ei enää kyennyt tekemään järkeviä
valintoja omaa elämäänsä koskevissa asioissa.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että järki ei riitä hyvässä ja
nopeassa päätöksen teossa?
2. Onko laiskuus aina ihmisen omaa syytä?
3. Mitä yllä olevat esimerkit kertovat siveyden
ja kehon suhteista?
Vapaa tahto vaurioitui aivojen mukana
hälytyskellomme yleensä varoittavat meitä.
Opiskelualan valinta, työpaikan tai asunnon vaihto,
seurustelun aloittaminen tai lopettaminen - elämän
valinnoissa somaattiset merkit ohjaavat meitä kohti
tulevaisuutta, joka "tuntuu" hyvältä - tai ei ainakaan
tunnu erityisen pahalta.
Tehtäviä
1. Mihin vapaa tahto mielestäsi perustuu?
2. Miksi aivovaurio voi vahingoittaa vapaata
tahtoa?
3. Miksi yhteisön paine ei enää tehoa
aivovauriopotilaisiin?
4. Mikä on psykopaatti?
5. Voidaanko psykopatiaa parantaa?
Koko ihmisen vaste
Tätä kutsutaan joskus myös "intuitioksi" (sisäinen
oivallus), mutta kyseessä ei ole mikään aisti. Se on
kyky elämyksellisesti kokea se, kun keho
emotionaalisesti vastaa eri vaihtoehdoista
todennäköisesti koituviin seurauksiin.
Mitä tapahtuu järkevyydelle (rationaalisuudelle), jos
somaattiset merkit eivät ole suuntaamassa
päätöksentekoa?
Kekseliäästi suunnitellut kokeet johdattelivat
Damasion käsitykseen, jota hän
sanoo"rationaalisuuden neurobiologiaksi".
(Rationaalisuus = järkevyys.)
Damasion mukaan Elliotin ja Gagen kaltaisilla
potilailla neurologinen vaurio on vahingoittanut
vapaata tahtoa.
Eräs vapaaseen tahtoon perustuvan rationaalisen
päätöksenteon olennaisimmista tekijöistä ovat
kehosta tulevat emotionaaliset viestit - "somaattiset
merkit".
Somaattinen
• ruumiillinen, kehollinen
• ruumiiseen, elimistöön, kehoon kuuluva
Ne ohjaavat valintoja niiden pitkän ajan hyötyjen ja
haittojen valossa.
Tietoisella tasolla tämä ohjaaminen toteutuu
tunteiden kautta. Kun olemme tekemässä suuria
riskejä sisältävän valinnan, vaikkapa sijoittamassa
kaiken omaisuutemme it-osakkeisiin, emotionaaliset
Usein oletetaan, että tunteilu pelkästään haittaa
järkevää päätöksentekoa.
Damasion kuvaamat potilaat ovat viileän,
laskelmoivan järkevyyden (rationaalisuuden)
perikuvia, ja aina järkkymättömän rauhallisia. He
kykenevät pohtimaan eri vaihtoehtoja älyllisellä
tasolla - jopa arvioimaan käsitteellisesti, mikä olisi
mielekäs tapa toimia jossain tilanteessa.
309/345
Oman elämänsä valintatilanteissa he kuitenkin
helposti sortuvat valitsemaan hetkellistä nautintoa
tuottavan vaihtoehdon, vaikka siihen sisältyisi
suurten menetysten riski.
Tai sitten he käyvät tuntikausia mielessään läpi
erilaisia pikkuseikkoja, jotka voivat jotenkin
vaikuttaa siihen, pitäisikö esimerkiksi jokin
tapaaminen sopia maanantaiksi vai tiistaiksi.
Ilman kosketusta tunteisiin inhimillinen
päätöksenteko joko ei luonnista lainkaan tai johtaa
ojasta allikkoon. (Allikko = lammikko.)
Tehtäviä
1. Onko sinulla intuitioita?
2. Miten ne toimivat?
3. Milloin tunteilu haittasi sinun päätöksen
tekoasi viimeksi?
4. Oletko hidas vai nopea päättäjä?
5. Otatko riskejä?
Kahtiajaot ovat hedelmättömiä
Immanuel Kant.
Damasion mukaan Immanuel Kantin toisaalla tässä
oppikirjasarjassa esitelty puhtaan järjen ajattelu
liittyy pikemmin avovauriopotilaisiin kuin oikeisiin
ihmisiin.
Arkijärjen käsitykset todennäköisyyksistä ovat
huimasti virheellisiä, kuten me
todennäköisyyslaskentaa opettaneet tiedämme.
Tästä huolimatta aivan tavallisen ihmisen aivot
ilman aivovaurioita pystyvät tekemään äkkiä
kohtuullisen hyviä päätöksiä. Tämä ei johdu järjestä
vaan koko ihmisaivojen kyvystä poistaa päätöksen
teosta huonoja vaihtoehtoja.
Damasio pyrkii poistamaan monia perinteisiä mutta
Tehtäviä
hedelmättömiä kahtiajakoja.
1. Mikä on puhdas järki?
Tunne ja järki toimivat yhdessä: järkevä
2. Onko sellaista olemassa?
(rationaalinen) toimija tarvitsee molempia. Emootio
3. Mitä virheellisiä käsityksiä
ja tieto ovat yhteen kietoutuneita, samoin kuin
todennäköisyyksistä on
mieli ja keho.
Inhimillinen todellisuus
Niiden keinotekoinen erottelu johtaa virheellisiin
käsityksiin ihmisestä.
Tehtäviä
1. Oletko emotionaalinen vai järki-ihminen?
2. Tuletko hyvin toimeen kaikkien kanssa?
3. Onko sinulla vihollisia?
Damasio ja Immanuel Kant
Damasion mukaan mielemme on todellinen,
kuvamme kissoista ovat todellisia, tunteemme
kissoja kohtaan ovat todellisia. Nämä inhimillisen
mielen, hermoston ja biologiset todellisuudet ovat
meidän todellisuuttamme.
310/345
Evoluutio selittää kielteisten emootioiden
runsauden, ja aivot käsittelevät kielteisiä ja
myönteisiä emootioita eri järjestelmissä.
Tehtäviä
Kissoja katsovat sammakot tai linnut kokevat ne eri
tavoin kuin ihmiset, samoin kissat itse.
Tehtäviä
1.
2.
3.
4.
5.
Mitä sinä ajattelet sammakoista?
Mitä sammakko ajattelee sinusta?
Mitä kissa ajattelee sammakosta?
Oletko syönyt sammakoita?
Jos olet syönyt, kerro miltä ne maistuivat.
1. Mistä johtuu, että meemi "ajattelen, siis olen
olemassa" jatkaa sitkeästi elämäänsä? Jos et
tiedä, mikä meemi on, katso Internetistä.
2. Miksi ihmiset helposti hyväksyvät
Descartesin virheen?
3. Miksi Descartesin virhettä ei opeteta
kouluissa?
Uskonnollinen siveys (teologinen
etiikka)
Descartesin virhe
Damasion mukaan Descartesin väite "ajattelen, siis
olen" on täysin vastakkainen sille, miten
olemassaolon ja ajattelun kokemus ovat syntyneet.
Jo paljon ennen ihmisiä monet eläimet tunsivat
olevansa olemassa. Alkeellisen tietoisuuden mukana
tuli yksinkertainen mieli. Vielä nyt tulemme
maailmaan ja aloitamme olemisen ja ajattelu tulee
vasta myöhemmin.
Teologia (muinaiskreikaksi θεολογία) tarkoittaa
alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä
jumaluuden ja siihen liittyvien aiheiden tutkimusta
(θεος, theos, ”jumala”, + λογος, logos, ”sana”,
”järki” tai ”keskustelu”).
Nykyisin teologia voidaan sanana jakaa kahteen
merkitysluokkaan.
Tieteenalana teologia ei ole uskonnon
harjoittamista, vaan uskontoa, erityisesti
kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva
oppiala.
Varsinain Desacartesin virhe oli Damasion mukaan
kehon jakamiseen aineeseen ja sieluun, joista
jälkimmäinen kaikkinene kipuineenkin oli erillisen
sielun ilmiö.
Uskonnollinen teologia puolestaan on jonkun tietyn
uskonnon opillista järjestelmää tai filosofiaa
koskevaa, uskonnollisen yhteisön itsensä
harjoittamaa tutkimusta.
Teologinen etiikka tutkii kirkon tai uskonnollisen
Damasion mukaan Descartesin virheen
hyväksyminen on hidastanut lääketieteen kehitystä. ihmisen siveysajattelua ja käyttäytymistä sekä
niiden perusteita. Kiinnostuksen kohteena ovat
Damasion mukaan mieli on eliön ainutlaatuinen tila. erilaiset arvoarvostelmat tai niiden takana olevat
311/345
laajemmat hahmotukset (metaetiikka). Teologinen
etiikka kuuluu systemaattisen (järjestelmällisen)
teologian alaan.
siveyskäsityksiä vastaan on esitetty. Jos jumalia ei
ole olemassa, niiden antamiksi väitettyjä
siveyssääntöjä ei tarvitse ottaa huomioon.
Tehtäviä
Tehtäviä
1. Millä tavalla uskonnot vaikuttavat Suomen
lainsäädäntöön?
2. Onko uskontotiede teologiaa?
3. Onko teologia mielestäsi tiedettä?
Ammattifilosofin esitys
jumalatodistuksista
http://legacy.lclark.edu/~ndsmith/
god_arguments.htm
Onko uskonnosta siveyden
perustaksi
• Mistä johtuu, että hyvin monet pitävät
uskontoja siveyden lähteinä, vaikka jo
suurimman kristinuskon ryhmän katolisen
kirkon tärkein oppi-isä Tuomas
Akvinolainen (1225 - 1274) sanoi, että
älylliset ja moraaliset hyveet ovat järkemme
käsitettävissä.
Uskontojen
todellisuuskäsityksiä
Sielunvalleusoppi
Monissa uskonnoissa väitetään, että inhimillinen
tietoisuus on ollut olemassa jossain olotilassa ennen
syntymää tai että ihminen jatkaa olemassaoloa
jossain olotilassa kuoleman jälkeen.
Hindut eivät kuitenkaan ajattele, että ”ihminen”
syntyy uudelleen, vaan että tietoisuus muodostuu
ihmiseksi, eläimeksi, kasviksi, jumalaksi,
paholaiseksi jne.
Minkäänlaista näyttöä tällaisille käsityksille ei ole,
mutta monet uskovat niihin siitä huolimatta.
Miksi paholainen piirretään tai maalataan
rumaksi?
Viimeinen tuomio
Useimmissa uskonnoissa väitetään, että on olemassa
jumaliksi tai paholaisiksi kutsuttuja olentoja, jotka
vaikuttavat maailman menoon ja ihmisten elämään.
Tunnetuimissa uskonnoissa on myös siveyssääntöjä
(moraalinormeja) ja käyttäytymissääntöjä.
Usein uskontojen siveyssäännöt perustuvat
väitettyjen jumalien määräyksiin.
Uskonnoista riippumattoman siveyden kannalta on
syytä tutkia, mitä perusteluja uskonnot ovat
esittäneen jumalien olemassaololle.
Toisaalla tarkastellaan erikseen sitä, miten
siveyskäsityksiä on perusteltu ja mitä arvostelua eri
Viimeinen tuomio
Rubensin maalaus
Erityisesti suomalaisessa evankelis-luterilaisessa
312/345
kristinuskossa esiintyy käsitys, jonka mukaan kaikki Voiko ihminen itse päättää,
ihmiset herätetään maailmanlopun jälkeen
mihin hän uskoo
kuolleista ja että luterilaisten jumala määrää osan
ihmisistä ikuiseen onneen Taivaaksi kutsutussa
Ensimmäistä käsitystä voidaan arvostella
paikassa ja loput ikuiseen kärsimykseen Helvetiksi siveellisesti mm. sillä perusteella, että ei ihminen
kutsutussa paikassa.
voi päättää, mitä hän uskoo (tätä käsitystä on
tarkasteltu myös kohdassa Pelurin todistus).
Alle puolet suomalaisista uskoo kuolemanjälkeiseen
elämään.
Jos jokin käsitys ei tunnu uskottavalta, ihminen ei
Uskominen hyveenä
voi uskoa siihen.
Toisaalla tässä oppimateriaalissa on tarkasteltu sitä,
Joidenkin kristittyjen mielestä jumalaan uskominen miten ihminen voidaan saada uskomaan asioihin,
riittää Taivaaseen pääsyyn ja jumalaan uskomatta
joihin hänet painostetaan osallistumaan.
oleminen Helvettiin joutumiseen.
Edellä esitettyjä käsityksiä voidaan arvostella sillä
Tämä käsitys on edullinen uskonnosta hyötyville
perusteella, että uskonto yrittää houkutella
virkailijoille ja erityisesti papeiksi kutsutuille
kannattajia katteettomilla lupauksilla ja
johtaville virkailijoille.
aiheettomalla pelottelulla.
Taivas uskonnon
siveyssääntöjen noudattamisen
palkkiona, Helvetti
noudattamatta jättämisen
rangaistuksena
Seuraavassa on tarkasteltu uskoa sellaiseen
kristinuskon jumalaan, jonka oletetaan olevan
1. kaikkivaltias,
2. kaikkitietävä ja
3. täydellisen hyvä (kaikkihyvä).
Kuva kristillisestä Taivaasta
Toisen käsityksen mukaan Taivaaseen
(iankaikkiseen onnen tilaan) pääsyyn tarvitaan myös
uskonnon siveyden mukaista elämää ja vastaavasti
Helvettiin (iankaikkiseen kärsimykseen) joutumista
lisää uskonnon siveyden vastainen elämä.
Koska tällainen jumala on, kuten myöhemmin
osoitetaan, loogisesti ristiriitainen, monet
kristinuskon koulukunnat eli lahkot ovat tinkineet
jostain yllä mainituista kolmesta kristinuskon
jumalan ominaisuudesta. Osa kristityistä pitää kiinni
kaikista kolmesta ominaisuudesta esimerkiksi
väittämällä, että paha ei ole todellista.
Islamin jumala muistuttaa kristinuskon jumalaa
mutta voi olla hyvä tai paha. Tällöin ei välttämättä
synny yllämainittua ristiriitaa. Sen sijaan syntyy
kysymys siitä, mikä erottaa jumalan paholaisesta.
Hindujumalilla on loisteliaita paheita.
Näitä käsityksiä on tarkasteltu laajemmin
opintoaineistossa:
313/345
http://etkirja.pp.fi/et14.htm
Tehtäviä
1. Mitä haittoja syntyy, jos pelkkä uskominen
johonkin palkitaan?
2. Missä kristityt ovat eri aikoina uskoneet
Taivaan ja Helvetin sijaitsevan?
3. Onko a) kaikkivaltius b) kaikkitietävyys
nykyisen fysiikan lakien mukaan
mahdollista? Tarkastelkaa asiaa erityisesti
suurimman signaalinopeuden (valon nopeus)
ja pienimmän energiamäärän
(kvanttimekaniikan mukaan) kannalta.
Luonnon järjestyksen
todistus ja sen
arvostelua
Nyt väitetään, että vastaavalla tavalla silmän
olemassaolosta voidaan päätellä silmän suunnittelijan olemassaolo.
Tällöin vedotaan kellon ja silmän
samankaltaisuuteen (analogiaan).
Samankaltaisuuteen vetoavat todistukset olettavat,
että jos oliot ovat jossakin suhteessa samankaltaisia,
ne ovat samankaltaisia myös jossain toisessa
suhteessa.
Kun kello on ihmisen suunnittelema, päätellään, että
myös silmä on jonkun, esimerkiksi jumalan,
suunnittelema.
Samankaltaisuuden heikkous
Todistus
Ensiksi voidaan huomauttaa, että taskukello ja
herätyskello ovat vahvasti samankaltaisia, ja saattaa
olla aiheellista ajatella, että ne ovat jonkun tekemiä.
Kello ja silmä eivät ole vahvasti samankaltaisia.
Tämä jumalatodistus väittää, että
kaikkialla luonnossa esiintyy
tarkoituksenmukaisuutta ja järjestystä.
Tästä jumalatodistus päättelee, että tällä
järjestyksellä ja tarkoituksenmukaisuudella täytyy olla luoja ja että tämä luoja
on jumala.
Kun samankaltaisuus on heikko, myös
johtopäätökset ovat heikkoja.
Luonnossa esiintyy joskus vahvaa
samankaltaisuutta ihmisen tekemän ja luonnossa
esiintyvän välillä.
Esimerkiksi muinaiset suomalaiset ajattelivat, että
hiidenkirnut, joita esiintyy kallioissa ja jotka ovat
kivien ja virtaavan veden aikaansaamia, ovat
ihmisen kaltaisten olentojen tekemiä.
Tämä päättely etenee väitetystä vaikutuksesta
väitettyyn syyhyn. Päättely vaikutuksesta syyhyn ei
ole loogisesti sitova.
Myöhemmin on mm. väitetty, että maapallolla olisi
jälkiä, jotka ovat avaruusolentojen tekemiä.
Luonnon ilmiöitä verrataan ihmisten tekemiin.
Kellon olemassaolosta voidaan päätellä kellon
Näyttöä tällaisesta ei ole.
rakentajan olemassaolo.
314/345
Kehitysoppi
Luonnon järjestyksen todistusta ei olisi ehkä
koskaan keksitty, jos ihmiset olisivat aina tunteneet
kehitysopin nimellä kulkevan käsityksen elämän
kehityksestä luonnonvalinnan seurauksena.
Jotkut kristityt uskovat, että kristinuskon jumala on
luonut kehitysmekanismin. Kuitenkin kehitysoppi
selittää luonnossa tapahtuneen kehityksen ilman
oletusta minkäänlaisesta jumalasta.
Jotkut väittävät, että kristinuskon jumalalla on
osuutensa perinnöllisyystekijäin satunnaisten
muutosten synnyssä. Useimmiten satunnaisuutta
selittää ilmiöiden monimutkaisuus, ja jos on todella
satunnaisia ilmiöitä, ne eivät ole satunnaisia, jos
mukana on jokin jumala.
Kasvit, eläimet ja myös alkeellisemmat elävät oliot
ovat ympäristöönsä hyvin sopeutuneita, koska vain
ne eliöt, jotka sopivat johonkin ympäristöön, jäävät Eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa on ollut lakeja,
henkiin ja jatkavat sukuaan.
joilla on joko kielletty opettamasta kouluissa
kehitysoppia tai on vaadittu kehitysopin rinnalle
Perintötekijät ovat monimutkaisia kemiallisia
kristillisen luomisopin opetusta.
yhdisteitä, joissa tapahtuu satunnaisia muutoksia
monista ulkoisista tekijöistä (esimerkiksi
Raamattuun kirjaimellisesti uskovat kristityt
radioaktiivinen säteily ja muut kemialliset yhdisteet saattavat jopa väittää, että jumala on luonut elämän
perintötekijöiden ympäristössä) johtuen.
kehityksestä todistavat fossiilit ihmisten uskoa
koetellakseen.
Fossiili eli kivettymä (lat. fossus, kirjaimellisesti
”kaivettu ylös”) on maakerroksessa säilynyt kivettynyt
jäännös joskus elossa olleesta muinaisaikaisesta
eläimestä tai kasvista. Fossiili voi olla myös niiden
jättämä merkki, esimerkiksi eliön kiveen jättämä jälki
(kuten jalanjälki) tai jäännös.
Useimmat perintötekijöiden muutokset ovat eliöille
haitallisia, mutta joskus tapahtuu myös sellaisia
muutoksia, jotka auttavat eliötä sopeutumaan
ympäristöönsä.
Viimeksi mainitut muutokset jäävät henkiin, koska
ne auttavat eliötä sopeutumaan ympäristöönsä
entistä paremmin. Tätä ilmiötä kutsutaan
luonnonvalinnaksi.
Luonnon järjestyksen selittämiseen ei siis tarvita
jumalia.
Monet kristityt pitävät hyveenä sitä, että ihminen
uskoo Raamattua varauksettomasti.
Useimmat Suomen suurimman kristinuskon lahkon
evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet hyväksyvät
Monet kristityt esimerkiksi Yhdysvalloissa uskovat kehitysopin.
mieluummin luonnon järjestyksen todistukseen kuin
Siitä huolimatta Suomen evankelis-luterilainen
kehitysoppiin.
315/345
kirkko käyttää propagandassaan luonnon
järjestyksen todistusta.
Paha
Muita virheitä luonnon
järjestyksen todistuksessa
Vaikka hyväksyttäisiin se, että luonnossa on
todisteita suunnittelijan olemassaolosta, tämä ei todista, että suunnittelija olisi ollut kaikkivaltias,
kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä)
jumala.
Ensiksi voidaan todeta, että vaikka olisi olemassa
suunnittelija, suunnittelijan ei tarvitse olla yksi
jumala.
Suunnittelijoina voisi olla joukko vähemmän
kaikkivaltiaita jumalia, jotka muodostaisivat
projektiryhmän.
Kaikkitietävä, kaikkivaltiaan ja täydellisen hyvän
(kaikkihyvän) jumalan olemassaoloa vastaan puhuu
myös maailmassa oleva paha, jonka olemassaolon
useimmat kristityt myöntävät.
Yleisesti ajatellaan, että paha vaihtelee ihmisten
julmuuksista kuten murhista ja kidutuksesta ihmisestä riippumattomiin sairauksiin ja
luonnonmullistuksiin.
Kaikkitietävä jumala tietäisi, että pahaa on
olemassa, kaikkivaltias jumala pystyisi poistamaan
pahan ja (minun normieni mukaan) täydellisen hyvä
(kaikkihyvä) jumala poistaisi pahan.
Kun ihmiset suunnittelevat tietokoneita tai
avaruusaluksia, suunnittelijoina on usein hyvin
suuri joukko ihmisiä.
Itse asiassa tarkastellessamme esimerkiksi
pyramideja, olemme vakuuttuneita, että niiden
rakentamiseen on tarvittu paljon ihmisiä.
Raamattuun kirjaimellisesti uskovat kristityt
sanovat joskus, että kärsimykset ovat jumalan
hyvyyttä ja että kärsimysten avulla ihmisiä
kasvatetaan uskoon. Hyvin harvat suomalaiset
ajattelevat nykyään näin.
Johtopäätös
Luonnon järjestyksen todistuksessa vedotaan
havaintoihin luonnosta. Näille havainnoille on
Toiseksi mistään ei voida päätellä, että suunnittelija luonnontutkimuksen selitys, jota kutsutaan
olisi ollut kaikkivaltias.
kehitysopiksi. Näistä havainnoista ei voida
muutoinkaan päätellä kristinuskon jumalan
On hyviä syitä väittää, että kaikkeudessa on monia olemassaoloa. Pahan olemassaolo todistaa
puutteita.
mielestäni päinvastaista.
Esimerkiksi tämän kirjoittajan silmät olivat
likinäköiset, ja on minun on vaikea kuvitella, että
kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä
(kaikkihyvä) jumala olisi tehnyt tällaisen
suunnitteluvirheen. Onneksi taitava kirurgi laittoi
silmiin uudet mykiöt (harmaakaihileikkaus).
Vaikka tällainen suunnittelija olisi ollut olemassa,
hän saattaisi olla aikoja sitten kuollut.
Tehtäviä
1. Miksi nimitys ”luonnonlaki” on
harhaanjohtava?
2. Mitä ”epäjärjestystä” luonnossa esiintyy?
3. Mainitkaa joitakin äärimmäisen
epätodennäköisiä tapahtumia, joita kuitenkin
sattuu.
4. Mitä ihmisen lannalta pahaa ja
316/345
epätarkoituksenmukaista esiintyy luonnossa?
5. Miten voidaan päätellä, onko jokin ihmisten
tekemä vai ei?
6. Miten kehitysoppi selittää sen, että luonto on
ihmisen toiminnalle sopiva?
7. Pohtikaa olisiko mahdollista, että
luonnonvalinta muuttaisi tulevaisuudessa
ihmistä niin, että ihmisen toisiin ihmisiin
kohdistama paha vähenisi?
Ensimmäisen syyn
todistus ja sen
arvostelua
paitsi jumala tarvitsee syyn. Miksi pysähtyä tähän?
Väite, että jumala on itsensä syy (Baruch Spinoza
1632-1677) ei sovi yhteen sen kanssa, että syy on
ajallisesti ennen seurausta.
Ensimmäisen syyn todistus ei ole
todistus
Ei ole mitään perusteita väittää, etteivät syyt ja
seuraukset voisi jatkua äärettömän kauas taaksepäin.
Yhtä hyvin voitaisiin kuvitella, että on olemassa
viimeinen tapahtuma, jonka jälkeen ei ole mitään.
Tällaiselle käsitykselle ei ole perusteita.
Juuri kukaan ei usko ikuiseen elämään ennen
syntymää ilman että uskoisi samalla kuoleman
jälkeiseen elämään. Päinvastainen uskomus on
yleinen.
Muita virheitä ensimmäisen
syyn todistuksessa
Todistus
Toisin kuin luonnon järjestyksen todistus
ensimmäisen syyn todistus ei vetoa erityisiin havaintoihin vaan pelkästään siihen, että kaikkeus on
olemassa.
Ensimmäisen syyn todistus väittää, että kaikella
olemassa olevalla on syynsä. Koska kaikkeus on
olemassa, sillä on syynsä, ja tämä ensimmäinen syy
on jumala.
Vaikka myönnettäisiin, että ensimmäinen syy olisi
olemassa, mistään ei voida päätellä, että
ensimmäinen syy olisi esimerkiksi kristinuskon
jumala.
Vaikka ajateltaisiin, että ensimmäisen syyn täytyy
olla hyvin mahtava, siitä ei voida päätellä, että tämä
syy olisi kaikkitietävä, kaikkivaltias ja täydellisen
Ensin todistuksessa vedotaan siihen, että kaikella on hyvä (kaikkihyvä) eli kristinuskon jumala.
syynsä.
Ristiriitaisuus
Tämän kanssa ristiriidassa on kuitenkin se, ettei
ensimmäinen syy, jumala, tarvitse mitään syytä.
Todistuksen puolustaja voi väittää, että kaikki muu
Vaikka tämä syy kuviteltaisiin kaikkitietäväksi, se ei
voi olla mielestäni täydellisen hyvä (kaikkihyvä),
koska maailmassa on niin paljon pahaa.
317/345
Itse asiassa maailmassa on ollut paljon kärsimystä
jo ennen ihmisen ilmaantumista maapallolle. Pidän,
kuten useimmat ihmiset, kärsimystä pahana asiana.
Hindulaisuudessa jälleensyntymisopin katsotaan
saavan aikaan sen, että hyvä palkitaan ja paha
rangaistaan.
Tämä on yhtä merkillisen ajatus kuin se pikkulasten
silloin käyttämä ajatus, että pitää hajoittaa ja rikkoa
jotain, jotta sen voisi taas korjata. Äskettäin tämän
kirjoittajan tyttären poika kiskoi sähkömoottorista
johdot irti ja ilmoitti, että minun on juotettava ne
uudestaan kiinni.
Sellaiset jumalat, jotka panevat ihmiset ja eläimet
kärsimään, eivät kuitenkaan voi olla tavallisten
ihnhimillisten noprmien mukaan täydellisen hyviä.
Hindujumalista on myös sanottu (kuten islamin
jumalastakin), että ne voivat olla sekä hyviä että
pahoja.
Miksi tällä hevosella ei ole vaatteita?
Eityhjä olemassaolo perustuu
kokemukseen
Non-empty existence is an empirical question
Erkki Hartikainen 04/04/2011
We have written:
Muinaiset jumalat olivat varsin usein sekä hyviä että
pahoja, ja jotta ne eivät olisi pahoja, ihmisten piti
lepytellä niitä. Vasta varsin äskettäin (muutamia
tuhansia vuosia sitten) jumalat jaettiin hyviin ja
pahoihin ja pahoja alettiin kutsua paholaisiksi.
Olemme kirjoittaneet:
Tehtäviä
∀(ε>0) ∃(δ>0)[(0 < | x − x0 | < δ) ⇒ | f(x) − L | < ε].
• Mitä sana "syy" tarkoittaa?
• Mikä yhteinen virhe esiintyy luonnon
järjestyksen todistuksessa ja ensimmäisen
syyn todistuksessa.
• Mikä ristiriita esiintyy ensimmäisen syyn
todistuksessa?
• Mikä virhe on oletuksessa, että
olemassaololla on aina syy?
• Miksi edes ensimmäisen syyn olemassaolo
ei todistaisi mitään kristinuskon jumalan
olemassaolosta?
Olemassaolo-opillinen
(ontologinen) todistus ja
sen arvostelua
In mathematics we use apriori (or empty) existence, for
example
Matematiikassa me käytämme apriori (eli tyhjää)
olemassaoloa, esimerkiksi
This is the definition of the real limit L of the real funtion f at
the point xo.
Tämä on määritelmä funktion f reaalilukuraja-arvon
olemassaololle reaaliluvulle xo.
In empirical science we use synthetic existence, for example
Kokemustieteessä käytämme synteettistä olemassaoloa,
esimerkiksi
∃(x∈W)[T(x)],
W is the set of all things in the world and T is the property "is
table".
W on kaikkien kaikkeuden olioiden joukko ja T on ominaisuus
"on taulu".
Mathematical and the logical existentence is empty existence.
Matemaattinen ja looginen olemassaolo ovat tyhjää
olemassaoloa.
Epirical existence is non-empty existence.
Kokemukseen perustuva olemassaolo on eityhjää
olemassaoloa.
318/345
This division makes all ontological proofs for the existence of
god or gods invalid.
Tämä jaottelu tekee kaikki ontologiset todistukset jumalan
olemassaolon puolesta pätemättömiksi.
Käsitteistä
Ontologia voidaan suomentaa opiksi
olemassaolosta, mutta inhimillisen ajattelun
historiassa on pikemminkin oppiriitoja siitä, mitä
olemassaolo tarkoittaa kuin jotain selkiintynyttä
oppia olemassaolosta.
Todistus
Alla oleva teksti oli alun perin käännös Nigel
Warburtonin teoksen Philosophy: The Basics,
ISBN 0-415-1306-5, 1996 jumalatodistuksia
käsittelevästä
osiosta.
Koska keskustelu asiasta ei näytä päättyvän, olen
katsonyt aiheelliseksi täydentää sitä ontologisen
todistuksen osalta Cambridgen yliopiston professori
Simon Blackburnin kirjassa Think: A compelling
introduction to philosophy (ISBN
978-0-19-285425-4, 2001) esitetyillä selvennyksillä.
Olemassaolo-opillinen todistus eroaa edellä
mainituista siinä suhteessa, että todistuksessa ei
vedota ollenkaan tosiasioihin.
Luonnon järjestyksen todistuksessa vedottiin
kaikkeuden luonteeseen ja ensimmäisen syyn
todistuksessa vedottiin kaikkeuden olemassaoloon.
Ontologisesta todistuksesta voidaan käyttää myös
nimitystä a priori -todistus (a priori =ennen
kokemusta).
Olemassaolo-opillinen todistus yrittää osoittaa, että
jumalan olemassaolo on pääteltävissä jumalan
määritelmästä.
Tämän kirjoittaja on käsitellyt tätä aihetta laajasti
elämänkatsomustiedon oppikirjoissa, mutta ne
Simon Blackburn kertoo kaskun opettajasta
tekstit ovat puolestaan peräisin monta kymmentä
(sanskritiksi Gurusta), joka kokosi suuren joukon
vuotta sitten kirjoitetuista amerikkalaisten filosofian
ihmisiä tilaisuuteen, jossa hän ilmoitti todistavansa
professoreiden kirjoista.
jumalan olemassaolon.
319/345
ja riemullinen asia. Osaat/osaan tehdä/löytää arjesta
pieniä juhlahetkiä, joista ammennamme voimaa ja iloa
arkiseen puurtamiseen. Varsinaiset teholisäpisteet saat
jos osaat puhua, pussata ja mikseipä myös kokata.
Vastalahjaksi et saa satujen Prinsessaa, mutta jos
aistikas, tunteikas ja edelliset kriteerit täyttävä nainen
olisi haaveissasi, niin laitapa viestiä tähän ja katsotaan
miten lähellä ajatuksemme ja kemiat ovat toisiaan.
Tässä määritellään unelmien seuralainen, josta
käytetään seuraavassa nimitystä Satuprinssi.
Satuprinssi on hyvin määritelty, ja ymmärrämme
sen, mitä se tarkoittaa. On kuitenkin mahdollista,
että Satuprinssiä ei ole olemassa.
Blackburn sanoo, että sanalla "Satuprinssi" on
merkitys (meaning) mutta ei kohdetta (reference).
Tilaisuudessa hän ilmoitti, että jumala on olemassa, Ilmoitukseen voitaisiin lisätä "joka on olemassa".
koska se mainitaan Oxfordin englannin sanakirjassa
Viimeksi mainittu lisäys olisi kuitenkin rahan
(Oxford English Dictionary).
tuhlaamista, se ei toisi ilmoitukseen vastaajia yhtään
lisää.
Tämä kirja mainitsee myös joulupukin ja keijut,
jotka se tosin luokittelee mielikuvitusolennoiksi.
Blackburnin mukaan on mielenkiintoista ajatella
kuinka voi olla sanoja, jotka ovat aivan
ymmärrettäviä, vaikka mitään niitä vastaavaa ei ole
olemassa.
On helppoa määritellä periaatteessa aivan
tarpeellisia olioita, joita ei ole olemassa.
Anselm Canterburylainen
Olemassaolo-opillisella todistuksella on pitkä
historia. Kristillisessä katolisessa perinteessä sen
alkuun panijana pidetään Anselm Canterburylaista
(1033-1109).
Ontologisen todistuksen hän esitti Proslogionissa.
Todistuksen mukaan Jumala oli se, mitä suurempaa
ei voida kuvitella. Jos tämä, mitä suurempaa ei
Eräässä kotimaisessa seuranhakuilmoituksessa
voida kuvitella, olisi vain ajatuksissa, se ei voisi olla
sanotaan:
kaikkein suurin, koska siihen voitaisiin lisätä myös
olemassaolo, jolloin se tulisi vielä suuremmaksi.
Missä olet loppuelämäni Prinssi-tumma? Sinua etsin
huumorintajuinen, valoisa, yh-nainen. Sinusta toivon
Tästä seuraa, että olennolla jota suurempaa ei voida
löytäväni itselleni sielunkumppanin ja rakastetun, joka käsittää, eli Jumalalla, on todellinen olemassaolo.
osaa lennättää minua taivaisiin niin arjessa kuin
tanssiparketillakin. Olet huolehtinut itsestäsi ja
terveydestäsi. Olet mieluummin liikunnallinen kuin
sohvaperuna. Olet ajatuksiltasi ja käytöstavoiltasi ns
fiksutyyppi, jolle hyvä elämä ja parisuhde on arvokas
Tämän tyyppisestä todistuksesta käytetään nimitystä
epäsuora todistus. Oletuksista väitetään seuraavan
ristiriidan (ei voisi olla suurin).
320/345
todennäköistä, ettei sellaista ole todella olemassa.
Tällöin emme kuitenkaan ajattelisi todella suurinta
ajateltavissa olevaa saarta, koska suurin
ajateltavissa oleva saari olisi myös olemassa, sen
lisäksi että sillä olisi kaikki muut halutut
ominaisuudet.
Rene Descartes.
Gaunilon argumentti siis hyödynsi Anselmin
todistuksen loogista muotoa suoraan sellaisenaan.
Koska voimme ajatella suurinta tai täydellisintä
saarta, sen täytyy olla olemassa. Jos todistus
vaikuttaa mielettömältä, Gaunilo ajatteli, ettei se ole
sitä sen enempää kuin Anselmin esittämä todistus.
Gaunilon todistus ei varsinaisesti pyri kumoamaan
Rene Descartes korvaa suuruuden täydellisyydellä. Anselmin todistusta, vaan se osoittaa, että jos
Anselmin todistus hyväksytään, samalla tulee
Täydellinen jumala olisi tietysti sellainen jumala,
hyväksyä monia muita samanlaisia todistuksia.
josta ei puutu mitään jumalan osaa. Siitä, millaisia
osia jumaliin kuuluu, ei ole mitään yksimielisyyttä.
Näin ollen ei ole mitään keinoa tutkia, onko
täydellisiä jumalia olemassa.
Gaunilo Marmoutierlainen.
Gaunilo Marmoutierlainen (1000-luku) oli
Anselm Canterburylaisen aikalainen. Hänet
tunnetaan ennen kaikkea arvostelusta Anselmin
esittämää ontologista jumalatodistusta vastaan.
Jos Satuprinssin ominaisuuksiin lisätään, että hänen
pitää olla kaikkein suurin kuviteltavissa oleva
rakastaja, voidaan edellä kuvatulla tavalla päätellä,
että Satuprinssi on olemassa.
Samalla tavalla voitaisiin todistaa paholaisen
olemassaolo.
Jos ajatellaan olemassaoloa logiikan antamassa
merkityksessä, voidaan väittää, ettei olemassaolo
ole ominaisuus. Toisaalta voidaan väittää, ette
logiikan olemassolo ole samaa kuin muu
olemassaolo.
Jos olemassaolo olisi ominaisuus, voitaisiin tietysti
määritellä olio, jolla ei ole mitään muuta
ominaisuutta kuin olemassaolo. Olisiko sellainen
olio olemassa?
Gaunilo arvosteli todistusta käyttämällä täsmälleen
samaa päättelyä todistaakseen suurimman
ajateltavissa olevan saaren olemassaolon.
Hän pyysi lukijoitaan ajattelemaan suurinta, tai
täydellisintä, ajateltavissa olevaa saarta. On
(Tiibetin buddhalaisuudessa olemassaolo on
ominaisuus, mutta se on sellainen ominaisuus, joka
tekee olennon epätäydelliseksi. Tässä kirjassa
käytetään eurooppalaista olemassaolokäsitettä
(ruotsin ”det finns” = saksan ”es gibt” = löytyy,
englannin ”there is” = tuolla on)).
321/345
Blackburnin mukaan virhe on siinä, että
"todellisuutta" ja "käsitystä" (määritelmiä,
kuvitelmia ja unelmia) vertaillaan sellaisten
ominaisuuksien kuin "suuruus" ja "täydellisyys"
suhteen.
Käsitteiden olemassaolo
Erään käsityksen (ns. nominalismi = käsitys, jonka
mukaan yleiskäsitteet eli universaalit ovat vain
nimiä) mukaan vain yksittäiset oliot ovat olemassa,
eivät luokat ja käsitteet.
Blackburn esittää seuraavan esimerkin:
Todelliset kalkkunat ovat painavampia kuin kuvitellut
kalkkunat.
Väite näyttää todelta, koska kuvitellut kalkkunat
eivät paina mitään (et voi ainakaan syödä
kuviteltuja kalkkunoita).
Voit kuitenkin kuvitella kalkkunan, joka on
painavampi kuin mikään todellinen kalkkuna.
Toisen käsityksen mukaan (ns. realismi
nominalismin vastakohtana = yleiskäsitteet ovat
olemassa riippumatta siitä, ajatellaanko niitä), myös
luokat ja käsitteet ovat olemassa.
Jos hyväksytään viimeksi mainittu käsitys ja
myönnetään, että jumalan käsite on olemassa, tästä
ei seuraa, että jumala on todellisuudessa olemassa.
Eihän kentaurin käsitteen olemassaolosta seuraa
kentaurin olemassaolo.
Kuviteltua jumalaa verrataan todelliseen jumalaan,
kuviteltua kalkkunaa verrataan todelliseen
kalkkunaan, ja kuviteltua rakastajaa verrataan
todelliseen rakastajaan.
Käsitteen olemassaolo (existence) ja olemassaolo
todellisuudessa (subsistence), jossa elämme, ovat eri
asioita. Käsitteen olemassaolosta ei seuraa mitään
sen suhteen, onko jotain käsitettä vastaavaa oliota
olemassa todellisuudessa.
Blackburnin mukaan mikä tahansa rakastaja on
parempi kuin kuviteltu rakastaja.
Pahan olemassaolo
Oletuksista ei seuraa ristiriitaa eli epäsuora todistus Vaikka olemassaolo-opillinen todistus muilta osin
hyväksyttäisiin, pahan olemassaolo osoittaa, ettei
ei ole pätevä.
täydellisen hyvää (kaikkihyvää), kaikkitietävää ja
Jos jumala on vain mielikuvitusolento, tästä ei voida kaikkivaltiasta olentoa eli kristinuskon jumalaa ole
olemassa. Tietysti on muistettava, ettei pahaa
päätellä, ettei suurempaa voida kuvitella.
eräiden kristittyjen oppineiden mukaan ole
olemassa.
Ontologinen todistus vakuuttaa vain harvoja
tavallisia ihmisiä, vaikka on suoralta kädeltä vaikea
nähdä, mikä siinä on vikana.
Tehtäviä
Tehtäviä
• Ottakaa selvää siitä, mitä epäsuora todistus
merkitsee logiikassa.
1. Miksi olemassaoloa ei meidän kielessämme
pidetä ominaisuutena?
2. Miten voidaan ratkaista, onko joku olento
olemassa vai ei?
3. Onko joulupukki kaikkihyvä ja
kaikkitietävä?
4. Jakaantukaa kahteen ryhmään, joista toinen
yrittää todistaa, että täydellinen joulupukki
322/345
on oikeasti todellisessa maailmassa olemassa
ja toinen yrittää kumota keksityt todisteet.
Tieto, todistus ja
jumalan olemassaolo
Pahan ongelma, sen
ratkaisuyrityksiä ja niiden
arvostelua
Määritelmistä
Miksi jumalalla on vaatteet mutta Aatamilla ei ole?
Jumalatodistusten on ajateltu antavan tietoa jumalan
olemassaolosta.
Maailmassa on mm. kahdenlaista pahaa,
• ihmisten aiheuttamaa ja
• luonnossa esiintyvää.
Sodat, massamurhat kidutus jne. ovat yleisen
käsityksen mukaan ihmisten aiheuttamaa pahaa.
Tässä yhteydessä voidaan käyttää perinteistä tiedon
määritelmää, jonka mukaan väite on tietoa, jos se on
Lisäksi luonnossa esiintyy maanjäristyksiä, tulvia,
sekä tosi että perusteltu.
hirmumyrskyjä jne., jotka yleisen käsityksen
mukaan aiheuttavat paljon pahaa.
Tämä tiedon määritelmä on osoittautunut
yhteisöriippuvaiseksi, mutta se riittää tässä (muualla
Myös eläimet voivat kiduttaa toisia eläimiä.
oppimateriaalissa paneudutaan tähän ongelmaan
perinpohjaisemmin).
Kun maailmassa on yleisen käsityksen mukaan niin
paljon pahaa, kuinka kukaan voi uskoa, että on
Jos tietäisimme, että jumala on olemassa, olisi totta,
olemassa kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen
että jumala on olemassa. Lisäksi meillä pitäisi olla
hyvä (kaikkihyvä) jumala?
perustelut jumalan olemassaololle.
Kristityt ovat yrittäneet selittää tätä ns. pahan ongelOn myös mahdollista, että olen sattumalta oikeassa.
maa mm. seuraavilla tavoilla.
Olen esimerkiksi katsonut viime viikon lehdestä,
että on sunnuntai, luullen, että kyseessä on uusi
lehti. On totta, että on sunnuntai, mutta perustelu,
Paha suuremman hyvän
eli viime viikon lehti, on virheellinen. En siis tiedä,
saavuttamiseksi
että on sunnuntai.
Jotkut väittävät, että vaikka maailmassa esiintyvä
Edellä olevat jumalatodistukset ovat osoittautuneet paha ei ole hyvä asia, paha on tarpeen, koska se
virheellisiksi. Mutta tiedänkö, ettei jumalaa ole
johtaa suurempaan siveelliseen hyvyyteen.
olemassa? Kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja
täydellisen hyvän (kaikkihyvän) jumalan
Ilman sairauksia, sotia ja julmuuksia ei olisi
olemassaoloa vastaan puhuu pahan olemassaolo.
sankareita.
Ensiksi voidaan väittää, että pahan määrä ylittää
sen, mitä tarvittaisiin sankareiden olemassaololle.
Miljoonien ihmisten massamurhat ovat tältä
323/345
kannalta tarpeettomia.
Ensiksi tämä käsitys ei ole uskottava. On vaikea
Suurin osa tällaisesta pahasta ei vaikuta mihinkään käsittää, kuinka haavoittunut ihminen, joka on
muuhun asiaan.
jäänyt rintamalinjojen väliin sodassa, voisi lisätä
maailman sopusointuisuutta. Jos tällainen on
Paha ei välttämättä edes tule muiden ihmisten
sopusointuisuutta jumalan näkökulmasta, ei
tietoon.
mielestäni voida väittää, että kyseessä olisi
täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala. (Tietysti
Toiseksi, maailma, jossa olisi vähemmän sankareita ihmisissä on myös niitä, joiden mielestä sota on
ja vähemmän pahaa, ei olisi ainakaan minun
kaunista.)
mielestäni välttämättä mitenkään huonompi kuin
nykyinen.
Toiseksi jumala, joka sallii taiteellisista syistä
sellaisia kärsimyksiä, on inhimillisten mittapuiden
mukaan lähinnä sadisti (=henkilö, joka nauttii
toisten kidutuksesta). Tämä jumalatodistus on
mielestäni pikemmin todistus jumalan olemassaoloa
vastaan tai se todistaa että jumala on paholainen.
Tehtäviä
Kun pieni lapsi kuolee parantumattomaan
sairauteen, useimpien ihmisten on vaikea ajatella,
millä tavalla tämä tekisi joistain muista ihmisistä
parempia. Käyttäisikö täydellisen hyvä (kaikkihyvä)
jumala tällaisia menetelmiä ihmisten siveelliseen
kasvattamiseen?
Tulisiko perheenisän sahata nuorimmalta käsi
poikki, jotta vanhemmat sisarukset voitaisiin
kasvattaa sankarillisesti kutsumaan ambulanssi niin
että kirurgi voisi sitten sankarillisesti pelastaa
tilanteen liittämällä käden takaisin?
Samankaltaisuus taiteen kanssa
On väitetty, että maailman ja taideteosten välillä
vallitsee samankaltaisuutta. Sävellyksissä tarvitaan
myös riitasointuja, ja maalauksissa on tummia ja
vaaleita alueita. Samalla tavalla lisää paha
maailman kokonaisuuden kauneutta ja
sopusointuisuutta. Tätä käsitystä vastaan voidaan
esittää mm. seuraavia vastaväitteitä.
1. Etsikää esimerkkejä ihmisten aiheuttamasta
pahasta ja tutkikaa pahojen tapahtumien
syitä.
2. Pohtikaa voidaanko ihmisten aiheuttamaa
pahaa vähentää. Keksikää joitain keinoja
vähentää ihmisten aiheuttamaa pahaa.
3. Millä tavoin ihmiset ovat oppineet menneitä
aikoja paremmin hallitsemaan luonnossa
esiintyvää pahaa?
4. Pohtikaa, miksi jotkut saattavat pitää sotaa
kauniina ja muutenkin hyvänä asiana?
5. Mitä ajattelisit, jos jäisit haavoittuneena
rintamalinjojen väliin?
Vapaa tahto pahan
ongelman ratkaisuna ja
sen arvostelua
Vapaan tahdon jumalatodistus
324/345
Oppikirjasarjan muissa osissa seuraavaa asiaa
käsitellään perinpohjaisemmin.
On väitetty, että jumala on antanut ihmiselle vapaan
tahdon, kyvyn valita itse, mitä tehdä.
On myös sanottu, että jos meillä ei olisi vapaata
tahtoa, olisimme kuin robotteja tai automaatteja
ilman omaa päätäntävaltaa.
Ne, jotka hyväksyvät ns. vapaan tahdon
jumalatodistuksen, väittävät, että vapaan tahdon
olemassaolon edellytys on mahdollisuus tehdä
pahaa, muutoin meillä ei olisi vapaata tahtoa.
Heidän mielestään on hyvä, että meillä on vapaa
tahto, vaikka se johtaa joskus pahoihin tekoihin.
Lisäksi he väittävät, että teko ei ole ollenkaan
siveellisesti arvioitavissa, jos se ei ole vapaan
tahdon aikaansaama.
Kaksi kyseenalaista oletusta
Vapaan tahdon jumalatodistuksen kannattajat
katsovat ensiksi, että maailma, jossa sekä vapaa
tahto ja paha ovat olemassa, on parempi kuin
maailma, jossa ihmiset ovat automaatteja mutta
eivät tee koskaan pahaa.
Kärsimykset voivat olla niin valtavia, että monet
toivoisivat olevansa automaatteja ja ilman
kärsimystä.
Silloin, kun ihminen ei kykene tekemään
ennustettavia valintoja, hän ei yleensä kykene
tekemään valintoja lainkaan.
Ajatus, että tahto olisi ennustamaton, ei siis vastaa
edes sitä, mitä me yleensä ymmärrämme vapaalla
tahdolla eli kyvyllä tehdä merkityksellisiä
päätöksiä.
Vapaa tahto ja ei pahaa
Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän kaiketi
pystyisi luomaan maailman, jossa olisi vapaa tahto
mutta ei pahaa.
Sellaista maailmaa ei ole edes vaikea kuvitella.
Vaikka ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä pahaa,
tämän ei tarvitsisi koskaan käytännössä toteutua.
On loogisesti mahdollista, että kaikilla on vapaa
tahto mutta siitä huolimatta kaikki valitsevat hyvän.
Automaatit voisivat olla jopa niin ohjelmoituja, että Erityisesti kristityt ajattelevat, että kristinuskon
he itse uskoisivat olevansa vapaita. Tällöin ihmiset jumalaan uskovat ihmiset pääsevät kuoleman
uskoisivat olevansa vapaita mutta eivät tekisi pahaa. jälkeen Taivaaseen, jossa ei ole pahaa.
Toiseksi voidaan kysyä, onko meillä vapaa tahto vai
vain harhakuva siitä. Esimerkiksi psykologit
selittävät usein valintojamme niitä edeltävillä
elämäntapahtumilla. Emme siis voi olla varmoja,
että meillä on vapaa tahto. Kuitenkin useimmat
meistä ajattelevat, että meillä on vapaa tahto.
Jos Taivaassa olevat ihmiset eivät tee pahaa, onko
heillä vapaa tahto?
Kokemus vapaasta tahdosta perustuu siihen, että
ihminen kokee voivansa tehdä päätöksiä, jotka
tekevät hänen elämästään ennustettavaa.
Jumalan väliintulo
Miksi jumala ei jättänyt maailman luomista väliin ja
luonut pelkästään taivaan sinne sopivine
ihmisineen?
Monet uskontojen kannattajat uskovat, että jumalat
voivat puuttua ja tosiasiallisesti puuttuvatkin
maailman menoon esimerkiksi suorittamalla
ihmeitä. Itse asiassa taikuritaide on ollut alun perin
ja on vieläkin intialaisten pappien keino todistaa
kannattajilleen, että ihmeitä tapahtuu.
325/345
luonnontutkimuksen avulla. Luonnollinen paha
aiheuttaa kärsimyksiä myös eläimille, ja se on
aiheuttanut niitä jo paljon ennen ihmisen kehitystä
maapallolle.
Luonnonlakien hyväntahtoisuus
Jos luonnossa ei esiintyisi riittävästi
säännönmukaisuutta, elämä olisi mahdotonta. Sekä
jokapäiväinen elämä että todellisuustutkimus (tiede)
edellyttävät, että samoilla syillä on samoja
seurauksia (kyseessä on usein tilastollinen
säännönmukaisuus, samoilla syillä on melkein aina
melkein samoja seurauksia).
Jos jumala puuttuu maailmanmenoon vähäisissä
asioissa, miksi hän ei puutu massamurhiin tai AIDS
-epidemiaan?
Joskus väitetään, että koska tämä
säännönmukaisuus on useimmiten meille suotuisaa,
Monet kristityt vastaavat tähän, että jos jumala
luonnollinen paha on vain luonnon
puuttuisi maailmanmenoon, silloin meillä ei olisi
säännönmukaisuuksien onneton sivuvaikutus.
vapaata tahtoa. Tällöin heidän olisi myönnettävä,
että puheet jumalan puuttumisesta asioihin joskus
Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän olisi
eivät pidä paikkaansa.
voinut tehdä luonnon säännönmukaisuudet
sellaisiksi, että luonnolliselta pahalta säästyttäisiin.
Joidenkin uskontojen (esim. eräät intialaiset
uskonnot) jumalat eivät mitenkään jatkuvasti puutu Jos väitetään, että jumala on sidottu luonnon
maailmanmenoon. Vain harvoin ne saapuvat jossain säännönmukaisuuksiin, hän ei ole oikeasti
muodossa Maan päälle auttamaan ihmisiä.
kaikkivaltias (tämä ei sido niitä, jotka katsovat, että
jumala on sama asia kuin luonnon
säännönmukaisuudet, tällöin jumala ei ole
Luonnollinen paha
kaikkivaltias).
Jos luonnon säännönmukaisuuksien katsotaan
olevan aivan hyviä, ihminen voi syyttää omaa
itseään siitä, että asiat menevät huonosti.
Toiseksi voidaan kysyä, miksi jumala ei puutu
luonnolliseen pahaan tekemällä riittävästi ihmeitä.
Tehtäviä
Vaikka vapaan tahdon todistus selittäisi ihmisten
aiheuttaman pahan, se ei selitä ihmisistä
riippumatonta, luonnossa esiintyvää pahaa.
Vapaan tahdon ja maanjäristysten, tulivuorenpurkausten sekä sairauksien välillä ei ole mitään
yhteyttä.
Muinaiset ihmiset pitivät joskus luonnon
mullistuksia jumalien tapana rankaista ihmisiä,
mutta nykyään vain harva suomalainen ajattelee
enää niin.
Luonnollisen pahan olemassaolo selittyy nykyisen
1. Missä mielessä ihmisen tahto on vapaa ja
missä mielessä se ei ole vapaa.
2. Mitkä tekijät rajoittavat yksilön tahdon
vapautta?
3. Missä määrin tulevia tapahtumia voidaan
ennustaa.
4. Miten ihmistä pitäisi täydentää jotta
luonnollinen paha vaikuttaisi nykyistä
vähemmän (esimerkiksi ihminen ei
vanhentuisi, ihmisellä olisi kaksi sydäntä,
rikkoutuneet elimet uudistuisivat kuten
eräillä liskoilla jne.).
5. Mitä seurauksia olisi siitä, että ihminen olisi
perinnöllisesti kyvytön tappamaan toisia
ihmisiä muutoin kuin vahingossa?
326/345
6. Tuhoaako uskonto vapaan tahdon?
7. Mithin todellisuuden tasoon inhimillinen
ajattelu kuuluu?
kimpoaisi takaisin.
Ihmeet todisteina
Edesmennyt intialainen jumalanmies Sai Baba
haastetiin taikomaan suurempia kultakimpaleita
kuin hänen hihaansa mahtui, mutta hän ei pystynyt
sellaista ihmettä tekemään.
Mikä ihme on
Ihmeet todisteina
Monet uskonnot väittävät, että kertomuksia
jumalien suorittamista ihmeistä on pidettävä todisteena jumalien olemassaolosta. Tätä käsitystä
vastaan voidaan esittää seuraavaa arvostelua.
Allah-kaktus
Mikä on suurempi ihme
On sanottu (esim. David Hume), että ihmeeseen ei
Uskonnollisissa taruissa (myyteissä) puhutaan
paljon ihmeistä. Monet uskovaiset väittävät ihmeitä pidä uskoa paitsi silloin, jos olisi suurempi ihme,
että ihmeestä kertova on erehtynyt tai ei valehtele.
edelleen tapahtuvan.
Mytologia on jumalaistarusto.
Sanalla ”ihme” on monia merkityksiä.
Tavallisesti uskovaiset tarkoittavat ihmeellä
jumalien puuttumista tapahtumien kulkuun luonnon
säännönmukaisuuksien vastaisella tavalla. Ihmisten
löytämät luonnon säännönmukaisuudet ovat yleistyksiä siitä, miten asiat tapahtuvat, esimerkiksi
kappaleet putoavat maata kohti, tosissaan kuollut ei
herää henkiin jne.
Tutkijat hyväksyvät säännönmukaisuuden vain, jos
se perustuu hyvin suureen määrään havaintoja.
Tässä ihmettä on käytetty useassa eri merkityksessä.
Vaikka ihmeitä olisi, ei ole perusteita pitää niitä
todisteina jumalien olemassaolosta.
Ihmeet ovat aina
epätodennäköisiä
Vaikka ihmeet ovat loogisesti mahdollisia (on
esimerkiksi loogisesti mahdollista, että täysin
kuollut heräisi eloon) ei ole todisteita siitä, että niitä
olisi koskaan tapahtunut. On viisasta perustaa
käsityksensä käytettävissä olevaan näyttöön.
Miksi ihmeisiin uskotaan
Ihmeeksi sanotaan myös harvinaisia tapahtumia.
Osalla ihmisistä on hämmästyttävä kyky uskoa
Esimerkiksi ihminen voi pudota korkealta ja selvitä epätodennäköisiin asioihin kuten vieraisiin avamonien suotuisien tekijöiden vuoksi hengissä.
ruudesta, kuoleman jälkeiseen elämään jne.
Tällainen ihme ei ole ihme uskonnollisessa mielessä Monet saavat tyydytystä mielikuvituksellisista
vaan sille on olemassa luonnontutkimuksen selitys. uskomuksista.
Oikeampi ihme olisi, jos joku putoaisi korkealta ja
327/345
Monet haluaisivat, että ihmeitä tapahtuisi, siksi
monet uskovat niitä tapahtuvan.
2.
On upeaa ajatella, että on päässyt ihmeen
todistajaksi. Tämä saa ihmiset tulkitsemaan tavallisia tapahtumia ihmeiksi.
Lisäksi ihmiset helpommin muistavat epätavallisia
kuin tavallisia tapahtumia.
Monet pelkäävät ihmeitä tapahtuvan ja uskovat
kauhukuvitelmiinsa. Esimerkiksi jälleensyntyminen
ei ole lainkaan toiveajattelua vaan kauhukuva.
Eri jumalien väitetään tekevän
ihmeitä
3.
4.
5.
viime aikoina esitelleet. Mistä näissä jutuissa
on todellisuudessa kysymys.
Miksi monet ihmiset haluavat uskoa
ihmeisiin.
Mitä ihmeitä esiintyy esimerkiksi Harry
Potter -kirjoissa? Miksi näissä kirjoissa
esitetään ihmeitä?
Mikä saa ihmiset soittamaan radion tai
television luontoiltaan ja kysymään, onko
hänen näkemänsä tapahtuma hyvin
harvinainen?
Mistä käsite "ihme" on peräisin?
Pelurin todistus
Taustaa
Blaise Pascal
Pelurin todistuksen puolustaja.
Intialainen Sai Baba taikoi kultaa tyhjästä mutta ei koskaan
enempää kuin mitä hänen hihaansa mahtui.
Monet palaavat pienin panoksin esimerkiksi lottoa.
Vaikka on hyvin epätodennäköistä, että lotossa
voittaa päävoiton, hyvinkin vähävaraiset pelaavat
lottoa paremman elämän toivossa.
Monet uskonnot väittävät jumaliensa tekevän
ihmeitä. Jos ihmeitä tapahtuisi, niitä ei voitaisi pitää
Myös uskonnot ovat kautta aikojen käyttäneet
todisteina esimerkiksi kristinuskon jumalan
ihmisten toiveita hyväksi.
olemassaolosta.
Vaikka jotkin tapahtumat vaikuttavat meistä
ihmeellisiltä ja selittämättömiltä, luonnollinen
selitys on aina todennäköisempi kuin vetoaminen
jumaliin tai muihin yliluonnollisiin voimiin.
Näemme unia, muistamme asioita väärin ja
luulemme nähneemme jotain, mitä emme ole nähneet. On todennäköisempää, että aistimme ovat
pettäneet meitä tai että olemme tulkinneet
aistimuksiamme väärin kuin että olisi tapahtunut
ihmeitä.
Tehtäviä
1. Mitä ihmeitä Suomen tiedotusvälineet ovat
Vaikka monet menneiden aikojen ihmiset eivät
tosissaan uskoneet taikojen, jumalille uhrauksen tai
jumalilta pyytämisen (rukoilemisen) mitään
auttavan, he katsoivat usein, etteivät taikamenot tai
jumalien lepyttäminen ole suuremmin haitaksikaan.
328/345
Suuret johtajat halusivat usein enemmän kuin on
mahdollista. Esimerkiksi he halusivat jatkaa
elämäänsä jossain muodossa kuoleman jälkeen.
Egyptin pyramidit ovat esimerkki siitä, mihin
mahtavien johtajien toiveajattelu on johtanut.
Jossain historian vaiheessa uskonnolliset johtajat
alkoivat luvata kannattajilleen kuoleman jälkeistä
elämää.
Tehtäviä
• Olisivatko muslimilentäjät lentäneet kohti
varmaa kuolemaa, jos he eivät olisi
uskoneet, että he heti kuoltuaan pääsevät
paratiisiin?
Onko jumalaan uskominen
peliteoreettisesti kannattavaa
Halpa hinta lisää myyntiä
Usein kuoleman jälkeisen elämän saavuttaminen
vaati kalliita uhreja (esimerkiksi verta, joka on
aikojen kuluessa laimentunut viiniksi).
Kun uskontojen välinen taistelu kannattajista
kiihtyi, kuoleman jälkeistä elämää alettiin luvata
yhä pienemmin panoksin.
Lopulta pelkkä usko kyseisen uskonnon jumaliin tai
jumalaan riitti pappien mielestä kuoleman jälkeisen Pelurin todistus ei pyri todistamaan, että jumala on
elämän takeeksi.
olemassa.
Tehtäviä
• Mistä johtui, että lopulta pelkkä usko riitti?
Ota huomioon mm. kirkollisverot.
Kuoleman jälkeisiä palkintoja
on helppo luvata
Kun pelkkä kuoleman jälkeinen elämä ei
houkutellut kaikkia, uskonnot alkoivat tarjota uskoville nautinnollista tai hyvää elämää kuoleman
jälkeen ja ikuisia kärsimyksiä vääräuskoisille tai
ainakin niille, jotka eivät uskoneet ollenkaan.
Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan
uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa.
Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei
tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei,
jumalaan kannattaa uskoa, koska näin
saavutettava palkinto, iankaikkinen
elämä, on äärettömän suuri, ja
epäuskosta seuraava rangaistus,
iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä.
Voiton odotusarvo, joka on voiton
todennäköisyys kertaa voiton arvo, on
näin ollen äärettömän suuri.
Pelurin todistus (Pascalin vaaka), sanoo,
että jos jumala on olemassa ja jos
uskomme, saavutamme suuren
palkinnon, iankaikkisen elämän.
Jos jumalaa ei ole olemassa, menetämme kenties
jotakin elämässämme uskoessamme, mutta se on
vähäistä verrattuna siihen, että saavutamme
iankaikkisen onnen.
Jos jumalaa ei ole olemassa ja emme usko hänen
olemassaoloonsa, voitamme kenties jotakin pientä
elämässämme.
World Trade Centerin syyskuun 11. päivänä 2001
tapahtunut tuhoaminen itsemurhaiskulla johtui mm.
Mutta jos jumala on olemassa ja emme usko,
tällaisesta uskosta kuoleman jälkeiseen hyvään
joudumme iankaikkisiin kärsimyksiin. Pelurin
elämään.
mukaan kannattaa lyödä vetoa sen puolesta, että
329/345
jumala on olemassa.
Todistuksen siveys
Voimmeko päättää siitä, mihin
uskomme
Jos pelurin todistus hyväksytään, voidaan kuitenkin
väittää, että emme noin vain voi päättää siitä, mihin
uskomme.
En voi päättää huomenna uskoa, että siat lentävät tai
että Helsinki on Kiinassa tai että on olemassa
kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä
(kaikkihyvä) jumala.
Pelurin todistus ei esitä jumalaan uskomiselle
mitään näyttöä, se vain sanoo, että pelurina minun
olisi hyvä uskoa niin.
On sanottu (esim. Pascal), että jos jumalaan
uskominen on meidän tunteittemme vastaista,
meidän pitää ryhtyä elämään ikään kuin
uskoisimme jumalaan.
William James.
On sanottu (esim. William James), että jos
olisimme jumalan asemassa, meidän pitäisi tehdä
kaikkemme estääksemme ihmisiä uskomasta
jumalaan valheellisesti ja itsekkäästi palkkion
toivossa. (Buddhalaisuudessa on väärin tehdä hyviä
tekoja saadakseen paremman jälleensyntymän.)
Tehtäviä
• Mistä syistä Pascalin vaakaa on pidetty
siveettömänä?
Todistus voidaan kääntää
Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan
äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuomitaan
äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen.
Pitää ryhtyä käymään uskovaisten tilaisuuksissa
(esim. kirkoissa) ja pitää ryhtyä pyytämään
jumalilta jotain (rukoilemaan).
Tämän väitteen todennäköisyys lienee sama kuin
Pascalin alkuperäisen väitteen.
On sanottu, että jos ryhdymme käyttäytymään kuten Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta
jumalaan.
uskovainen, alamme pian myös uskoa kuten
uskovainen.
Tällaista käsitystä esitetään harvoin, sillä ateistit
On viitteitä siitä, että ihmiset todella alkavat uskoa eivät yleensä usko kuoleman jälkeiseen tai
kuolemaa edeltävään elämään.
siihen, mitä heidät esimerkiksi pakotetaan
tekemään.
Tärkein poikkeus ovat ne ateistibuddhalaiset, jotka
uskovat jälleensyntymiseen.
On mahdollista, että ihminen saattaa alkaa uskoa
ajan oloon jopa omiin valheisiinsa.
Uskomalla hindujumalaan joutuu taivaaseen, jossa
ollaan kyseisen olennon orjina. Lisäksi taivaat
Englannin kuninkaan, joka ei ollut mukana
hajoavat joskus, koska jumalat ovat luonnon
merkittävässä taistelussa, mutta joka oli
säännönmukaisuuksien alaisia kuten ihminen.
vuosikymmeniä valehdellut olleensa siellä,
kerrotaan vanhoilla päivillään uskoneen omaan
Perusväite on, että hindujumalat ovat olemassa
valheeseensa.
mutta ne eivät ole todellisia jumalia vaan
330/345
kuolevaisia olentoja, jotka luulevat olevansa ikuisia.
Nolla kertaa ääretön ei ole nolla
eikä ääretön
Sokeat jumalat sitten johtavat monia ihmisiä
harhaan. Näitä jumalia voidaan verrata hulluihin
diktaattoreihin, jotka loistavat ikuisesti.
Matematiikassa lukualuetta on teknisistä syistä
laajennetty niin, että reaalilukuihin katsotaan
kuuluvan myös olioiden ∞ ja - ∞.
Lisäksi 0 x ∞ ei ole ∞ vaan määrittelemätön.
Ääretön palkinto on teknisesti
mahdoton
Fysiikassa ei ole ääretöntä.
Näin ollen ei voi olla olemassa ääretöntä palkintoa.
Kannattaa muistaa, että uskontoja on vähintään
tuhansia. Yhden uskonnon jumaliin uskominen voi
viedä toisen uskonnon jumaliin uskovat helvettiin.
Jos kaikki tunnetun kaikkeuden atomit muuttuisivat
kullaksi ja ne lahjoitettaisiin sinulle, mitä sinä tällä
palkinnolla tekisit?
Mikä on todennäköisyys sille,
että jokin jumala heittää
helvettiin ne, jotka eivän hänen
olemassaoloonsa usko?
Ote eräästä keskustelusta:
Pascalin vaa'asta keskusteltaessa unodetaan
tavallisesti kokonaan se, ettei jumalan olemassaolon
todennäköisyydellä ole itse asiassa kerrassaan
mitään merkitystä.
Uskonsa puolesta kuollutta muslimia
odottaa välittömästi
seitsemänkymmentä neitsyttä
paratiisissa.
Mutta kuinkas on naisten laita?
Odottaako seitsemänkymmentä nuorta
miestä ?
Kysyn vain uteliaisuuttani.
Pikemminkin olisi kysyttävä sitä, että jos on
olemassa jumala, niin mikä on todennäköisyys sille,
että hän heittää Helvettiin kaikki ne. jotka eivät
usko johonkin epämääräiseen jumalaan.
Joku voi väittää, että pelurina hän uskoo jumalaan,
mutta hänen ei ole tarpeen tietää, millainen jumala
on.
Millaista uskoa on se, että uskoo jonkin sanan
nimeämään olioon tietämättä sitä, mitä sana
tarkoittaa?
Muslimien paratiisissa perussuomalaisten
kansanedustaja voisi saada eebenpuun väristä
neitsyttä satasia tyrkyttämättä.
Neuvostoliiton jouduttua vararikkoon eräs
virolainen liittyi johonkin kirkkoon, mutta hän ei
edes muistanut sitä, mihin kirkkoon hän liittyi
puhumattakaan siitä, että hän olisi tiennyt millaiseen Jos vielä vähän laajennettaisiin paratiisin porttia ja
jumalaan se kirkko uskoo jos uskoo ollenkaan.
luvattaisiin jokaiselle miehelle seitsemänkymmentä
neitsyttä ja jokaiselle naiselle seitsemänkymmentä
vielä poikuutensa säilyttänytä, olisiko palkinto
331/345
ääretön?
Tehtäviä
1. Pohtikaa mistä syystä uskonnot ovat
kehittäneet opin ikuisesta onnesta Taivaassa
ja ikuisesta rangaistuksesta Helvetissä?
2. Voisiko ihminen tuomita toisen ihmisen
ikuiseen rangaistukseen?
3. Voiko maailma olla todella niin paha, että
jokin mielenvikainen jumala toimittaa
vastustajansa ikuiseen helvettiin?
4. Pohtikaa miksi pelurin todistusta ei yleensä
käytetä niissä valtarakenteissa
(kulttuureissa), joissa uskotaan monien
jumalien olemassaoloon?
5. Miten vaatimusta uskoa jumalien
olemassaoloon on perusteltu antiikin
valtarakenteessa (kulttuurissa)?
Ei-realistinen käsitys
jumalasta
Uskonto pelkkänä välineenä
Kun tämän lajin ei-realisti sanoo uskovansa
jumalaan, hän ei väitä uskovansa olentoon, joka on
olemassa oikeasti. Sen sijaan hän väittää, että
uskonnollinen kieli on tehokas tapa esittää henkisiä
ja siveellisiä arvoja.
Ei-realistien mielestä ne, jotka uskovat jumalaan
jonkinlaisena erillisenä olentona ovat taruajattelun
vallassa. Eri uskonnot ovat syntyneet erilaisissa
valtarakenteissa ja ovat siksi erilaisia.
Peiteltyä jumalattomuutta
(ateismia)
Jotkut ei-realistit ovat avoimesti jumalattomia
(ateisteja). Usein kyse on peitellystä ateismista.
Väite, että jumalat ovat olemassa vain inhimillisten
arvojen summana, on itse asiassa sama asia kuin
väittää, että perinteisten uskontojen jumalia ei ole
niiden varsinaisessa merkityksessä olemassa.
Ei-realismin muut seuraukset
uskontojen suhteen
Jos jumalia ei ole olemassa, on luultavaa, ettei ole
olemassa kuoleman jälkeistä elämää tai ihmeitä.
Kääntäen voidaan sanoa, että vaikka
kuolemanjälkeinen elämä olisi olemassa, se ei
todista, että jumalia olisi olemassa.
Ns. ei-realistista käsitystä jumalista levittävät
tavallisesti ne, jotka itse uskovat jumalaan tai
jumaliin.
Tavallisesti nämä ei-realismin levittäjät eivät
kuitenkaan itse usko tähän ajatussuuntaan.
Ei-realismi väittää, että on virhe ajatella
jumalia ihmisistä riippumatta olemassa
olevina.
Epikuros.
Eräät muinaisen Kreikan aineellisen
todellisuuskäsityksen kannattajat (materialistit,
kuten Epikuros) ajattelivat, että jumalat ovat kyllä
olemassa ja ovat tavallista hienommasta aineesta
tehtyjä, mutta kuolemanjälkeistä elämää ei ole
olemassa.
Tämän käsityksen mukaan uskonnollisen kielen
tarkoitus ei ole kuvata jotain todellisuudessa
olemassa olevaa olentoa vaan esitellä siveellisten ja
henkisten arvojen kokonaisuutta ja niiden
Tehtäviä
merkitystä ihmisille.
1. Tutkikaa Epikuroksen käsitystä jumalista
332/345
Lucretius Caruksen teoksen
”Maailmankaikkeudesta” avulla. Teos löytyy
melkein kaikista kirjastoista.
2. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä mistä syistä
muinaiset ihmiset ovat kehittäneet taruja
jumalista.
3. Tutkikaa millä tavoin eri uskontojen
siveyskäsitykset ovat ristiriidassa keskenään.
Mistä syistä uskonnottoman siveyden ja
jonkin uskonnon siveyden välille syntyy
helposti ristiriitoja?
Muita uskon ja ateismin
väliin sijoittuvia
ajattelutapoja
Ei tietoa eli agnostisismi eli
jumalaongelmaisuus
agnostikkoja, jotka uskovat dogmaattisesti, ettei
jumalien olemassaolosta voi saada tietoa
(esimerkiksi Helsingin yliopisto).
Agnostikon saattaa olla vaikeaa torjua edellä olevaa
pelurin todistusta. Kun monet agnostikot kuuluvat
uskontokuntiin ja osallistuvat uskonnollisiin
menoihin sen kummemmin asiaa ajattelematta, on
mahdollista, että heistä tulee vähitellen oikeasti
uskovaisia.
Jotkut itseään agnostikoiksi kutsuvat ovat
puolustaneet uskonnottomien oikeuksia, mutta
tiukan paikan tulleen useimmat agnostikot ovat
asettuneet uskovaisten puolelle uskonnottomien
ihmisoikeuksia vastaan.
Agnostisismi on suomeksi jumalaongelmaisuus.
Tämä nimitys ei ole halventava, sillä ongelmien
ratkominenhan on muodikasta.
Tehtäviä
1. Ottakaa selvää siitä, kuka on keksinyt
käsitteen agnostisismi.
2. Voidaanko agnostisismi osoittaa todeksi tai
epätodeksi?
3. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa
filosofinen agnostisismi.
Usko ja sen vaarat
Kuoleman jälkeinen onnellisuus
terroritekojen ehtona
World Trade Centerin syyskuun 11. päivänä 2001
tuhonneet muslimit uskoivat itsemurhansa jälkeen
saavuttavansa kuoleman jälkeisen ikuisesti jatkuvan
Kun esimerkiksi yliopiston professori ei usko
onnellisen elämän. Nuorten muslimien
jumalien olemassaoloon mutta uskovaisten
itsemurhaiskut Palestiinassa olisivat luultavasti
johtamassa yhteiskunnassa pelkää julkiateismin
jääneet paljon harvalukuisemmiksi, jos iskujen
vaarantavan hänen virkauransa, hän sanoo olevansa tekijät eivät olisi uskoneet samalla tavalla.
agnostikko eikä ateisti.
(a = ei, gnostis = tieto)
Agnostisismia on käsitelty perusteellisemmin
toisaalla näissä aineistossa.
http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm
Agnostikoiksi kutsutaan niitä, joiden mielestä ei ole
edes periaatteessa mahdollista tietää, onko jumalia
olemassa vai ei.
Joissain yliopistoissa koulutetaan ns. dogmaattisia
333/345
Uskontojen aiheuttamien
kärsimysten kiistäminen
Huomattava osa Yhdysvaltain kansalaisista kieltää
uskonnollisista syistä kehitysopin.
Noitavainot
Voidaan sanoa, että maailman tiedotusvälineitä
valvovat kristityt.
Merkittävä osa maailman uskovaisista ei itse
aiheuta harmia muille ihmisille, ja osa uskovaisista
elää hyvin samanlaista elämää kuin uskonnottomat.
Ne harmittomat uskovaiset, jotka rahoittavat uskontojen toimintaa, osallistuvat kuitenkin välillisesti
uskontojen aiheuttamaan pahaan.
Luultavasti juuri tästä syystä tiedotusvälineet ja
poliitikot koko ajan yrittävät selittää, ettei uskonto
olekaan lukemattomien uskonsotien syy (paitsi ehkä
Tehtäviä
silloin, kun on kyse muslimien uskonnosta).
1. Tehkää lista ihmisoikeusrikoksista, joihin
Vaikka sodilla on monenlaisia syitä, lienee
jokin uskonto on ollut ainakin osasyynä.
kuitenkin vaikea kiistää sitä, että uskonto on ollut ja
2. Millä tavoin uskonnot ovat jarruttaneet
on edelleen tärkeä syy useimpiin ihmiskunnan
todellisuustutkimuksen (tieteellistä) ja
historian sotiin.
teknistä kehitystä?
3. Miksi agnostikot saattavat vastustaa ateistien
Uskonto on ollut ja on tärkeä tai pääasiallinen syy
ihmisoikeuksia?
myös moniin muihin julmuuksiin (esimerkiksi
noitavainot, joissa poltettiin elävältä miljoonia
ihmisiä).
Taide
Kun Saudi-Arabian siveyspoliisit antoivat
kymmenien koululaisten kuolla tulipalossa siitä
syystä, että koululaiset eivät olleet ankarien islamin
säädösten mukaan pukeutuneita, tälle
epäinhimillisyydelle on vaikea keksiä muuta syytä
kuin uskonto.
On kiistatonta, että uskonnot ovat estäneet tai
pahasti hidastaneet ja hidastavat edelleen
todellisuustutkimuksen, valtarakenteiden
(kulttuurin) ja ihmisoikeuksien kehitystä.
Esimerkiksi monet islamilaiset maat eivät hyväksy
YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa
yleissopimusta, koska sopimus kieltää myös
sellaisen syrjinnän, joka on esimerkiksi Koraanin
mukaista.
Mitä taide on?
334/345
Mitä yhteistä on maalauksella, romaanilla, runolla,
näytelmällä, baletilla, elokuvalla ja musiikilla? Niitä
sanotaan taiteeksi, mutta mitä taide on? Taiteena on
asetettu näytteille mm. tiili- ja laatikkokasoja. Mikä
on taidetta ja mikä ei ole?
Eri aikoina ja eri kulttuureissa on ollut erilaisia
käsityksiä siitä, mikä on taidetta. Taidetta on
käytetty mm. uskonnoissa, aatteellisessa
propagandassa ja ihmisten viihdyttämiseen. Taide
on heijastanut uskomuksiamme, pelkojamme ja
toiveitamme.
Erilaisia käsityksiä
taiteesta
Merkityksellinen muoto
Siitä, mikä on taidetta, ei ole nykyäänkään
yksimielisyyttä. Jos asetan vasemman jalan kenkäni
näytteille taidehalliin, onko se taidetta?
Voidaanko taide määritellä
Koska taidetta on hyvin monenlaista, jotkut ovat
sitä mieltä, että taidetta on turha pyrkiä
määrittelemään.
Yhteiset piirteet
On sanottu (Clive Bell), että esittävät osat voivat
taideteoksessa olla haitaksi tai ne voivat olla sitä
olematta; aina ne ovat taideteoksen kannalta
asiaankuulumattomia.
Esimerkiksi sinä ja sinun isäsi saatatte muistuttaa
toisianne. Voi olla, että isäsi ja setäsi muistuttavat
jossakin suhteessa toisiaan, mutta tästä huolimatta
sinä ja setäsi ette muistuta toisinanne ollenkaan.
Vastaavasti monet pelit muistuttavat toisiaan, mutta
on vaikea sanoa, mikä on yhteistä pasianssille,
shakille ja jääkiekolle.
Tärkeää on vain merkityksellinen muoto, taide
paljastaa todellisuuden olemuksen. Taideteoksen
merkityksellinen muoto tekee vastaanottajiin
vaikutuksen, koska siinä välittyy taiteilijan tunne,
jonka hän on kokenut tarkastellessaan esineitä
välineiden asemasta puhtaina muotoina.
On sanottu, että on mahdollista määritellä
esimerkiksi romaani, elokuva tai sinfonia mutta ei
taidetta.
Tällöin paljastuu niiden todellinen olemus, joka on
tärkeämpää ja vaikututtavampaa kuin niiden
välinearvo tai muu kytkeytyminen arkielämän
sattumiin.
Edellä oleva käsitys voidaan periaatteessa osoittaa
virheelliseksi esittämällä hyvä taiteen määritelmä.
Tehtäviä
• Laatikaa vähintään viisi erilaista taiteen
määritelmää.
Esimerkiksi maalaus kahdesta vanhasta kengästä
voi väreillä ja kuvioilla muodostaa merkityksellisen
muodon, joka tuottaa katselijassa taide-elämyksen.
Merkityksellinen muoto on määrittelemätön
ominaisuus, jonka voi suoraan kokea.
Kehäpäätelmä
Puhe merkityksellisestä muodosta sisältää
kehäpäätelmän: taide-elämyksen tuottaa
taide-elämyksiä tuottava ominaisuus, josta ei voida
sanoa mitään sen täsmällisempää. Tästä huolimatta
voidaan väittää, että puhe merkityksellisestä
muodosta auttaa jollakin tavalla ymmärtämään
asiaa.
335/345
Periaatteessa kumoamaton
On hyvin vaikea todistaa tai kumota väitettä, jonka
mukaan on olemassa erityinen tunne, jota kaikki
taiteentuntijat tuntevat, kun he kohtaavat todellista
taidetta.
Jos joltain puuttuu tämä tunne, voidaan yrittää
väittää, ettei kyseinen henkilö ole taiteentuntija.
Tällaista käsitystä, jota ei voida edes periaatteessa
todistaa tai kumota, ei ole tapana hyväksyä.
Tehtäviä
1. Pohtikaa, onko olemassa todellisuuden
olemus.
2. Mitä todellisuuden olemus tarkoittaa.
3. Millä tavalla todellisuuden olemus eroaa
epätodellisuuden olemuksesta.
4. Pohtikaa millä eri keinoilla todellisuuden
olemus voidaan paljastaa.
5. Miten taide vaikuttaa emootioisisi?
Taide ajatuksena tai
tunteena taiteilijan
päässä
unohtamaan, taide muistamaan” tai että viihteessä
herätetään ja laukaistaan tunteita, kun taas taiteessa
ilmaistaan tunteita eli tiedostetaan ne (R. G.
Collingwood).
Taide ihmisen mielessä (ns. idealistit)
-ajatussuunnan kannattajat selittivät, että kauneus
on ajatuksen (idean) ilmentymistä. Kaunis ilmiö
ikään kuin viittaa tai vihjaa tuonpuoleiseen ajatusten
(ideoiden) todellisuuteen; se on jotain aistittavaa,
mutta samalla siinä ilmenee jonkinlainen henkinen
todellisuus.
Tämän ajatussuunnan mukaan taideteoksilla ei ole
mitään erityistä tarkoitusta. Käsityöoliot on luotu
määrättyä tarkoitusta varten. Esimerkiksi Picasson
taululla ei ole mitään erityistä tarkoitusta, ja sitä ei
ole todennäköisesti etukäteen suunniteltu. Pöytä,
jonka äärellä istun, on suunniteltu etukäteen ja tehty
tiettyä tarkoitusta varten.
Taideteokset voivat olla myös osittain käsityötä.
Viihde on käsityötä. Vastaavasti puhtaasti
uskonnollinen taide on käsityötä koska se on tehty
erityiseen tarkoitukseen.
Ovatko taideteokset vain jälkiä
siitä, mitä oli taiteilijan päässä
Kun menemme esimerkiksi kuvataidenäyttelyyn,
siellä on fysikaalisia kappaleita. On outoa ajatella
niitä vain jälkinä siitä, mitä on ollut taiteilijan
päässä. Uskottavampaa tällainen ajattelu olisi
musiikin tai kirjallisuuden kohdalla.
Kaventaa taiteen aluetta
Esimerkiksi muotokuvat olisivat yllä esitetyn
taidenäkemyksen mukaan käsityötä eivätkä taidetta.
Merkittävä osa musiikkia on viihdettä. Melkein
kaikki rakennukset on rakennettu jotain
käyttötarkoitusta varten.
Joskus taide ja viihde asetetaan toisensa
poissulkeviksi vastakohdiksi tyyliin ”viihde auttaa
Tehtäviä
1. Tutkikaa mitä taidelajeja on ennen pidetty
336/345
viihteenä tai käsityönä.
2. Ajatellaan, että tietty taideteos on taitelijan
päässä mutta hän ei koskaan toteuta
taideteosta (ei esimerkiksi kirjoita sävelmää
nuoteiksi tai soita tai laula sitä). Onko se
silloinkin taidetta?
3. Miksi taidetta tuotetaan?
Taide laitoksena
mikä on taidetta.
Tehtäviä
1. Mistä johtuu, että taidearvostelijat ja yleisö
saattavat olla taideteoksesta aivan eri mieltä?
2. Laatikaa mielipidelistoja musiikista ja
verratkaa niitä toisiinsa.
3. Keksikää jokin uusi taiteen laji.
Taidearvostelu
Taiteesta kirjoittaminen eli taidearvostelu aiheuttaa
myös erimielisyyksiä. Eräs kiistojen kohde on se,
onko taiteilijan omilla tarkoituksilla tai
pyrkimyksillä merkitystä taidetta arvioitaessa.
Voidaanko taiteilijan
tarkoitukset ja työ erottaa
toisistaan
Seuraavan käsityksen (esim. George Dickie)
mukaan taideteokset ovat ainakin jossakin määrin
ihmisen tekemiä. Toiseksi jokin taideyhteisö on
hyväksynyt ne taiteeksi. Niitä pitää taiteena
esimerkiksi kokoelman omistaja, kustantaja, tuottaja
tai taiteilija.
Mikä erottaa hyvän taiteen
huonosta?
On sanottu, että tämän käsityksen mukaan melkein
mitä tahansa voidaan alkaa kutsua taiteeksi
riippumatta siitä, onko näin määritellyllä teoksella
merkitystä tai voidaanko sitä esimerkiksi pitää
hyvänä taiteena.
Kehäpäätelmä
Määritelmä, jonka mukaan taidetta on se, mitä
taiteena pidetään, on kehäpäätelmä.
Mistä syystä jotain pidetään
taiteena
Jos jonkin yhteisön jäsenet pitävät jotakin taiteena,
heillä on oltava joitain perusteluja sille, miksi he
pitävät nimenomaan kyseisiä teoksia taiteena. Jos
heillä ei ole mitään perusteluja, heidän
luokittelullaan ei ole mitään merkitystä. Jos heillä
on perusteluja, nämä perustelut määrittävät sen,
Tarkoitukset eivät välttämättä esiinny ennen tekoa,
vaan ne saattavat olla teon kanssa samanaikaisia.
Voin aikoa sammuttaa valot ja täysin
samanaikaisesti painaa katkaisijaa.
Teoksen alkuperää ei pidä
sekoittaa teoksen merkitykseen
Tämän käsityksen mukaan huomiota on
kiinnitettävä vain siihen, mitä ilmenee
taideteoksesta itsestään. Taiteilijan päiväkirjoihin,
haastatteluihin jne. ei tule kiinnittää huomiota
taideteosta arvioitaessa. Taiteilijan psykologia voi
olla mielenkiintoinen sinänsä, ja se voi kertoa
taideteoksen alkuperästä.
337/345
Alkuperää ei pidä sekoittaa merkitykseen.
Taideteosta on arvioitava teokseen itseensä
sisältyvien piirteiden avulla. Lausunnot siitä, mitä
taiteilijalla oli mielessään, ovat aidolle
taidearvostelulle merkityksettömiä.
Tämän käsityksen mukaan taideteokset ovat julkisia
ja sen jälkeen, kun ne on julkistettu. Taiteilijalla ei
ole yhtään suurempaa oikeutta tulkita niitä kuin
kenellä tahansa muulla.
musiikkia soitetaan nykyään toisenlaisilla soittimilla
kuin vuosisatoja sitten. Seuraavassa tarkastellaan
lähinnä musiikkia, mutta samat ajatukset sopivat
esimerkiksi Shakespearen näytelmiin.
Suorituksen historiallinen
alkuperäisyys
Iva
Usein järjestetään konsertteja, joissa käytetään
alkuperäisiä soittimia ja esityksessä yritetään
muutenkin jäljitellä teoksen syntymisajankohdan
esitystä. Tällaiset esitykset saattavat kiinnostaa
musiikin historioitsijoita, mutta usein tällaisia
esityksiä sanotaan aidommiksi.
On sanottu, että taiteilijasta itsestään on apua
esimerkiksi sen selvittämisessä, onko jokin
tarkoitettu ivaamaan jotakin. Tähän on vastattu, että
jos ivaa ei voida tunnistaa taideteoksesta itsestään,
siitä ei tarvitse välittää.
Rajoittaa liikaa taidearvostelua
On sanottu, että jos taideteoksen ulkopuolisia
tekijöitä ei oteta huomioon taidearvostelussa,
arvostelua rajoitetaan liikaa.
Tehtäviä
1. Pohtikaa taidearvostelun taitelijalle
aiheuttamia seurauksia.
2. Miksi eri taidearvostelijain arviot samasta
taideteoksesta saattavat erota toisistaan
jyrkästi.
3. Miten taidearvosteluja seuraavien taiteen
käyttäjien kuluttajasuojaa voitaisiin
parantaa?
Esitys, tulkinta ja
alkuperäisyys
Jokainen esitys on taideteoksen tulkinta. Jos teos on
hyvin vanha, esitys voi poiketa huomattavasti
menneiden aikojen esityksistä, esimerkiksi
Arvostelua esityksen
alkuperäisyyden vaatimukselle
On sanottu, ettei täysin alkuperäistä esitystä voida
tehdä. Lisäksi on sanottu, ettei edes alkuperäistä
musiikkia voida kuunnella alkuperäisillä korvilla.
Tapaamme kuulla vaikuttaa myös myöhempi
musiikki.
338/345
Hyvää voi olla myös muu kuin
alkuperäinen musiikki
Taide ja huijaus
Onko alkuperäinen
arvokkaampi kuin väärennös
Olisi liian rajoittavaa tarkastella esityksen hyvyyttä
vain sen alkuperäisyyden perusteella.
Musiikkiesitysten museo rajoittaa taiteilijain
vapautta luoda uusia tulkintoja ja parantaa esityksiä
entisestään.
Historiallinen tulkintaei tee
oikeutta taiteilijan työlle
Jos taitelija yrittää saada aikaan muinaisajan ääniä
mieluummin kuin löytää taideteoksen hyvän
tulkinnan, hän ei tee oikeutta taiteilijan työlle.
Tehtäviä
1. Pohtikaa esimerkiksi vanhan näytelmän
nykyaikaistamisesta syntyviä hyötyjä ja
haittoja.
2. Tutkikaa miten samasta aiheesta eri aikoina
tehdyt elokuvat poikkeavat toisistaan.
3. Verratkaa esimerkiksi Olavi Virran
iskelmätulkintoja myöhemmin tehtyihin.
Kiistoja on myös siitä, onko esimerkiksi
alkuperäinen maalaus arvokkaampi kuin täydellinen
väärennös.
Seuraavassa käsitellään maalausten väärentämistä,
mutta samoja ajatuksia voidaan soveltaa myös
muihin taiteisiin.
Romaanien, runojen ja nuottien kopioita ei pidetä
väärennöksinä. Tietysti alkuperäinen käsikirjoitus
voidaan väärentää ja musiikissa voidaan matkia
säveltäjän tyyliä.
Joissain väärennöstapauksissa on kyseessä kopio,
joissakin tapauksissa väärennös on tehty taiteilijan
tyylillä.
Jos väärentäjä pystyy luomaan taideteoksen, joka
harhauttaa taideasiantuntijat, väärentäjä on
epäilemättä yhtä taitava kuin alkuperäinen taiteilija.
Pitäisikö väärennöstä silloin pitää yhtä arvokkaana
kuin alkuperäistä?
339/345
Hinta, itsekorostus, jäänteet
menneisyydestä
Täydelliset väärennökset
Vain harvoin voidaan puhua täydellisistä
väärennöksistä.
Hinta vaikuttaa usein siihen, että alkuperäisiä
taideteoksia pidetään arvokkaampina kuin
väärennöksiä.
Vaikka väärennös nyt harhauttaisi asiantuntijoita,
voi olla, että se ei harhauta tulevaisuuden
asiantuntijoita.
Tähän voidaan väittää, että väärennöksen ja
Jos taideteoksesta on olemassa vain yksi kopio, sen alkuperäisen väliset erot voivat olla niin vähäisiä
hinta saattaa olla paljon korkeampi kuin siinä
ettei niillä ole merkitystä.
tapauksessa, että taideteoksesta on useita kopioita.
Myös taidetta ostavien itsekorostuksen tarve nostaa Väärentäjän arvo taiteilijana
alkuperäisten taideteosten hintoja.
Vaikka väärentäjä pystyisi luomaan taideteoksia
täysin jonkin tunnetun taiteilijan tyylillä, voidaan
Jonkin taideteoksen alkuperäinen luonnos voi olla väittää, että alkuperäinen taiteilija on ansiokkaampi,
arvokkaampi kuin täydellinen kopio.
koska hän on luonut tyylin.
Vanhojen taideteosten arvoa lisää myös se, että ne
ovat jäänteitä menneisyydestä.
Näillä tekijöillä saattaa olla vain vähän tekemistä
taideteoksen todellisen arvon kanssa.
Hinta riippuu harvinaisuudesta ja taidetta
keräilevien mausta sekä taidekauppiaiden
taitavuudesta.
Taiteen ostajien itsekorostus liittyy kilpailuun
yhteiskunnallisesta arvostuksesta.
Muinaisarvo on psykologista laatua.
Taideväärennösten siveys
Taideväärennöksiä voidaan aina arvostella silloin,
kun valehdellaan niiden olevan aitoja ja vieläkin
voimakkaammin voidaan arvostella sitä, että
taideväärennöksistä yritetään hyötyä esimerkiksi
taloudellisesti.
Tehtäviä
1. Pohtikaa taideväärennösten tekemisen syitä.
2. Kuvitellaan, että joku säveltäjä osaa tehdä
Beethovenin tyylillä parempaa musiikkia
kuin Beethoven itse. Miten tällaiseen
säveltäjään pitäisi suhtautua?
3. Miksi aivan pätevät taiteilijat tekevät
väärennöksiä?
Käytännön
siveysongelmiaongelmia
340/345
raskauskuukauden aikana.
Suomessa oikeutta raskauden keskeytykseen on yhä
rajoitettu.
Raskauden keskeytys Suomessa
N:o 239/ 1970
Annettu Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 1970
Laki raskauden keskeyttämisestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Mikä tältä pariskunnalta unohtui?
Esimerkki: abortti
Tämä artikkeli perustuu pääasiassa Princetonin
yliopiston bioetiikan professorin Peter Singerin
kirjaan Practical ethics. 2nd edition (first edition
1979). Cambridge: Cambridge University Press,
1993. ISBN 0-521-43363-0.
Yhteiskuntaan sovellettua siveyttä tarkastellaan
laajasti toisaalla näissä opintoaineistoissa.
Kaikista sovelletun siveyden kysymyksistä
aborttikysymys erottaa selvimmin kristityt ja
uskonnottomat.
Myös koululainen voi joutua päättämään oman
raskautensa keskeyttämisestä.
Sosialismin kaatuminenja
abortti
Perinteisesti raskauden keskeytys (abortti) on ollut
sallittu ns. sosialistisissa maissa, joissa yhteiskunta
on perustuslain mukaan puolueeton
suhtautumisessaan uskontoihin ja
uskonnottomuuteen.
Kun yhteiskunta on monissa maissa vaihtunut
sosialistisesta kapitalistiseksi, myös suhtautuminen
raskauden keskeytykseen on eräissä näistä maista
(esimerkiksi voimakkaasti katolisen kristinuskon
hallitsemassa Puolassa) muuttunut.
Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti 1973, että
naisella on perustuslaillinen oikeus raskauden
keskeytykseen kuuden ensimmäisen
Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen
naisen pyynnöstä keskeyttää:
1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen
hänen sairautensa, ruumiinvikansa tai heikkoutensa
vuoksi vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä;
2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut
olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja
hoito olisi hänelle huomattava rasitus;
kun hänet on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita
tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 §:ssä sekä 20
luvun 1, 3, 3 ja 9 §:ssä tai saman luvun 6 §:ssä
tarkoitetuissa tapauksissa, jos teko on sisältänyt naisen
toimintavapauden törkeän loukkauksen;
3) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut täyttänyt
seitsemäätoista vuotta tai oli täyttänyt neljäkymmentä
vuotta taikka kun hän on jo synnyttänyt neljä lasta;
4) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen
tai että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea
sairaus tai ruumiinvika; tai
5) kun jommankumman tai kummankin vanhemman
sairaus, häiriytynyt sieluntoiminta tai muu niihin
verrattava syy vakavasti rajoittaa heidän kykyään
hoitaa lasta.
Yleinen (katolinen) kristillinen
kirkko vastustaa raskauden
keskeyttämistä
Maailman suurin uskonto, yleinen (katolinen)
kristinusko vastustaa raskauden keskeytystä.
Raskauden keskeytyksen oikeutusta ovat
puolustaneet voimakkaimmin uskonnottomat.
Koska ihminen kehittyy hedelmöitetystä
munasolusta ihmiseksi vähitellen, raskauden,
keskeytyksen viimeinen ajankohta on aiheuttanut
erimielisyyksiä.
341/345
(Ensimmäinen Samuelin kirja, luku 15).
Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko vastustaa
raskauden keskeytystä kaikissa olosuhteissa, myös
silloin, kun äidin henki on vaarassa.
Kuolemantuomio
Hyvin monet raskauden keskeytystä vastustavat
kristityt kannattavat kuolemantuomioita.
Keskeytetty yhdyntä. Mies laskee siemennesteensä naisen
rinnoille. Tietysti siemennesteen voi laskea mihin tahansa
muualle emättimen ulkopuolelle. Tämän ehkäisymenetelmän
myös katolinen kirkko sallii.
Tämä kirkko vastustaa myös kaikkia raskauden
ehkäisykeinoja lukuun ottamatta keskeytettyä
yhdyntää.
Vanhoillisten käsitys
Uskonnolliset raskauden keskeytyksen vastustajat
vetoavat useimmiten siihen, että
1. on väärin tappaa syytön ihminen
2. sikiö on syytön ihminen.
Asenteet tappamiseen
Asenteet tappamiseen yleensä vaihtelevat eri
uskontojen välillä ja sisällä.
Jotkut jainalaiset (intialainen uskonto) munkit
lakaisevat edessään olevaa tietä jotta eivät tappaisi
hyönteisiä.
Juutalaisten ja kristittyjen Raamatussa asenteet
tappamisen vaihtelevat.
Erissä kohdissa Raamattua laajamittainen
tappaminen on juutalaisten ja kristittyjen jumalan
antama käsky:
”Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät
ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi.
Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset
ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"
Kuolemantuomion vastustajat ovat usein
uskonnottomia, mutta tässä asiassa rajat kulkevat
käsitysten sisällä.
Keskiajalla kristityt tappoivat suuren määrän
ihmisiä, koska noituudesta määrätään Raamatussa
kuolemantuomio.
Jyrkästi islamilaisissa maissa teloitetaan edelleen
esimerkiksi jumalattomia (ateisteja) ja aviottoman
lapsen synnyttäneitä naisia.
Äskettäin islamilaisessa Pakistanissa on teloitettu
kivittämällä raiskauksen uhriksi joutunut nainen.
Myös kristityt ovat menneinä aikoina teloittaneet
ihmisiä näistä syistä.
Raskauden keskeytyksen kannattajat vetoavat usein
siihen, että kohta b) ei pidä paikkaansa, sillä sikiö ei
ole ihminen.
Raskauden keskeytyksen vastustajat vastaavat, ettei
voida vetää rajaa sille, mistä alkaen sikiö on
ihminen.
342/345
Syntymä
Elonmerkkien osoittaminen
Ihmisyyden rajaa on yritetty vetää myös siihen
ajankohtaan, jolloin sikiö alkaa liikkua.
Kykyä liikkua ei kuitenkaan voida pitää rajana,
koska sikiö on elävä olento jo ennen kuin se alkaa
liikkua.
Onko sikiön tappaminen väärin
Jotkut vapaamieliset myöntävät, että sikiö on syytön
ihmisolento mutta kiistävät sen, että sikiön
tappaminen on väärin.
Kieltävien lakien seuraukset
Raskauden keskeytysten kieltäminen ei lopeta niitä
vaan siirtää ne salaisiksi.
Vapaamieliset pitävät usein lapsen syntymää sinä
rajana, jolloin hänestä tulee ihminen.
Tämä ajattelu näyttää olevan sopusoinnussa
tunteidemme kanssa.
Vanhoilliset vastaavat tähän, että pitkälle
kehittyneet sikiöt voisivat säilyä kohdun
ulkopuolella.
Jos joskus pystytään rakentamaan keinokohtuja,
miten tähän sitten pitäisi suhtautua?
Elinkykyisyys
Ihmisyyden rajaa on yritetty vetää myös siihen
ajankohtaan, jolloin sikiö on elinkykyinen kohdun
ulkopuolella.
Esimerkiksi Yhdysvaltain korkein oikeus päätti v.
1973, että tällainen raja sikiöllä on kuudennen
raskauskuukauden lopussa.
Raskauden keskeytystä toivovat naiset ovat usein
epätoivoisia ja teettävät raskauden keskeytyksiä
puoskareilla.
Valvotuissa olosuhteissa raskauden keskeytys
voidaan suorittaa naisen terveyttä vaarantamatta,
mutta ilman asiantuntemusta suoritettu raskauden
keskeytys voi johtaa naisen vakavaan
sairastumiseen tai kuolemaan.
Tämä on pikemminkin perustelu raskauden
keskeytystä kieltäviä lakeja vastaan kuin siveellinen
kannanotto raskauden keskeytykseen.
On mahdollista vastustaa raskauden keskeytystä
siveysperustein mutta vastustaa myös raskauden
keskeytystä rajoittavia lakeja.
Lait ja yksityiselämä
Vapaamieliset ovat usein esittäneet, että lakien
tehtävä on estää ihmisiä aiheuttamasta vahinkoa
toisille, sen sijaan lakien tehtävä ei ole puuttua
asioihin, jotka ovat yksityisasioita ja joista on
mahdollisesti vahinkoa vain ihmiselle itselleen.
Tässä on vaikeutena mm. se, että sikiön
mahdollisuus selviytyä kohdun ulkopuolella riippuu
Lait voivat luoda ns. uhrittomia rikoksia.
lääketutkimuksen tasosta.
Esimerkiksi aikuisten ihmisten välinen
homoseksuaalisuus, prostituutio ja pelaaminen
Esimerkiksi Suomessa kuuden kuukauden ikäinen
kuuluvat tähän ryhmään. Usein raskauden keskeytys
sikiö voi selviytyä kohdun ulkopuolella, mutta
katsotaan tähän ryhmään kuuluvaksi.
tilanne on aivan toinen kehitysmaissa.
Tähän on vastattu, että on kiistanalaista, onko
raskaudenkeskeytyksessä uhri. Raskauden
keskeytyksen vastustajien mielestä sikiö on
343/345
raskauden keskeytyksen uhri.
Naisnäkökulma
Monet abortin vastustajat
syövät tapettuja eläimiä
Ns. naisnäkökulman mukaan naisella on oikeus
päättää, mitä hänen omassa ruumissaan tapahtuu.
Kuvitellaan, että nainen herää sairaalassa ja
huomaa, että hänen verenkiertonsa on kytketty
tuntemattomaan mieheen.
Tämä mies on kuuluisa taiteilija joka sairastaa
munuaissairautta.
Ainoa keino pelastaa mies on kytkeä hänen
verenkiertonsa samaa verityyppiä olevaan ihmiseen.
Taiteen ystävät ovat kaapanneet naisen ja kytkeneet Sen sijaan eläimet, kuten siat ja naudat, joita
tapetaan ihmisen ravinnoksi, ovat olemassaolostaan
hänet taiteilijaan.
tietoisia olentoja.
Naiselle kerrotaan, että jos hän haluaa, hänet
voidaan irrottaa mutta mies kuolee.
Monet abortin jyrkät vastustajat syövät tapettuja
eläimiä hyvällä ruokahalulla.
Jos nainen pidetään kytkettynä yhdeksän kuukautta,
Jopa kala on pitemmälle kehittynyt kuin kolmen
mies pelastuu.
kuukauden ikäinen sikiö.
Tässä tapauksessa taiteilija on syytön ihminen, ja
hänen irrottamisensa naisesta tappaa hänet.
Esimerkkiä voidaan parantaa siten, että nainen ei
joudu kaapatuksi vaan että häntä luullaan
vapaaehtoiseksi ja hänet laitetaan vahingossa
mukaan.
Esimerkiksi onnellisuutta kannattavan
seuraussiveyden mukaan yhteen kytkettynä
pitämistä voidaan puolustaa. Luultavasti sitä
voidaan puolustaa myös jonkin
velvollisuussiveyden mukaan.
Sikiön elämän arvo
Sikiö kuuluu ihmislajiin, mutta onko se henkilö?
Vastaava kysymys voidaan asettaa ihmisestä, joka
esimerkiksi onnettomuuden jäljiltä elää
sydänkeuhkokoneessa mutta on aivokuollut.
Myöhäisissä raskauden keskeytyksissä lisäongelma
on se, että väärin tehty raskauden keskeytys voi
aiheuttaa sikiölle tuskaa.
Sikiö mahdollisena tulevana
ihmisenä
Vanhoillisten päättely voidaan muotoilla myös
seuraavasti:
1. On väärin tappaa mahdollinen tuleva
ihminen.
2. Sikiö on mahdollinen tuleva ihminen.
Tässä päättelyssä on heikennetty aikaisemmasta
ehtoa 1.
Kruununprinssi on mahdollinen tuleva kuningas,
mutta hänellä ei ole kuninkaan oikeuksia.
Aivan vastaavalla tavalla voidaan väittää, ettei
Vanhoillisten todistelu asettaa ihmislajiin
mahdollisella tulevalla ihmisellä ole vielä ihmisen
kuulumisen kaikkien muiden ominaisuuksien edelle. oikeuksia.
Tässä tapauksessa voidaan väittää, että jos halutaan
Sikiö ja aivokuollut ihminen eivät ole tietoisia edes varjella tulevia ihmisiä, pitäisi kieltää myös kaikki
olemassaolostaan.
syntyvyyden säännöstely katolisten pappien
344/345
naimattomuuskielto mukaan lukien.
Koska ylikansoitus on jo nyt maailman suurin
ongelma, sen ratkaiseminen pitäisi kieltää samoilla
perusteilla kuin raskauden keskeytystä vaaditaan
kiellettäväksi.
Vastasyntyneiden tappaminen
Edellä esitetyssä Raamatun kohdassa juutalaisten ja
kristinuskon jumala käski tappaa amalekilaisten
vastasyntyneetkin.
Niin vastenmieliseltä kuin ajatus tuntuukin,
vastasyntyneiden tappamista on käytetty monissa
kulttuureissa, myös muinaissuomalaisessa,
väestönkasvun rajoittamiseen.
Useissa maissa raskauden keskeytykselle ei ole
samanlaisia rajoittavia ehtoja kuin Suomessa.
Yhdysvalloissa, jossa oikeus raskauden
keskeytykseen raskauden alkuvaiheessa on
perustuslain takaama oikeus, kristityt ovat
polttaneet raskauden keskeytyksiä suorittavia
laitoksia ja syyllistyneet niitä vastaan myös muihin
terroritekoihin.
Raskauden keskeytyksen
vaihtoehdot
Raskauden keskeytys on tarpeellinen esimerkiksi
naisen hengen pelastamiseksi. Myös monissa
muissa tapauksissa raskauden keskeytys on
perusteltu.
Raskauden keskeytys on naiselle usein raskas
valinta.
On mahdollista, että joissakin tapauksissa raskauden
keskeytystä ei myönnetä Suomessa vaan sen
saamiseksi on matkustettava ulkomaille.
Raskauden keskeytys ei sovi ehkäisymenetelmäksi.
Voidaan sanoa, että lapsella on oikeus syntyä
toivottuna.
Aristoteles.
Muinaiskreikkalaiset Platon ja Aristoteles vaativat,
että valtion on tapettava epämuodostuneet
vastasyntyneet.
Tässä kohden voidaan väittää, että pitkälle
kehittynyt sikiö ja vastasyntynyt lapsi eivät eroa
paljon toisistaan ja että samat näkökohdat, jotka
soveltuvat sikiöön, soveltuvat juuri syntyneeseen
ihmiseen.
Eri maissa eri asenteita
Suomessa on nykyään äärimmäisen harvinaista, että
vastasyntyneen lapsen äiti tai edes kumpikaan
vanhemmista haluaisi lapsensa kuolemaa.
Suhtautumien raskauden alkuvaiheessa olevaan
sikiöön on toisenlainen, koska raskauden
keskeyttäminen on myös Suomessa tietyin ehdoin
sallittu.
Nykyaikaisilla ehkäisymenetelmillä ei-toivottu
raskaus voidaan välttää.
Ehkäisymenetemiä on käsitelty toisaalla näissä
oppikirjoissa perinpohjaisesti.
345/345
Tehtäviä
1. Pitäisikö ehkäisykierukkaa arvioida samoilla
perusteilla kuin aborttia?
2. Pitäisikö ns. katumuspilleriä arvioida
samoilla perusteilla kuin aborttia?
3. Tutkikaa mitkä raskauden
ehkäisymenetelmät sopivat lukiolaisille.
4. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä, kuinka
paljon raskauden keskeytyksiä on viime
vuosina tehty Suomessa. Missä ikäryhmissä
raskauden keskeytykset ovat yleisimpiä?
5. Pohtikaa miksi raskauden keskeytyksiä
tehdään Suomessa. Voitaisiinko niitä
vähentää esimerkiksi ehkäisyvalistuksella?
Harjoitustyö
Laatikaa yllä esitettyä vastaava esitys armomurhasta
eli eutanasiasta.
Tehtäviä
Alankomaissa eutanasia on laillistettu.
1. Selvittäkää mitä perusteluja Alankomaissa
on esitetty eutanasian laillistamisen puolesta.
2. Mitä vaaroja eutanasian laillistamiseen
liittyy?
3. On ehdotettu, että jokainen voisi kuolla
huvikseen ns. itsemurhataloissa (Michel
Foucault (1926 - 1984)). Miten tähän tulisi
suhtautua.