docVAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/2010
download 
Report Transcription
VAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/2010
SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/2010 MERIMIESPALVELUTOIMISTO Tarmokasta vapaa-ajan toimintaa Translandialla Kokemusta koneista: Reino Verosaari Sjömansmotorister möttes i Ekenäs Verksamhetsberättelse för år 2009 VAPAAVAHTI 2/10 Pääkirjoitus: Vatsa sisään …………………………… Translandian vapaa-ajan aktiivit… ………………… Meriliiton näyttely… ……………………………… Suomen laivahistoriallinen yhdistys täytti 25 vuotta……………………………………… Arjessa kuntoon… ………………………………… Reino Verosaari tuntee laivakoneet… ……………… Merenkulkijoiden retki Bengtskärin majakalle……… Kirjan ja ruusun päivä & Mepan kirjasto suosittelee… ……………………… Ms Aurora: Kokkina maailman merillä……………… Toimintakertomus vuodelta 2009…………………… Merenkulkijoiden 36. vuosinäyttely………………… Lars Näsman… …………………………………… Merimieskirkkoja…………………………………… Merenkulkijoita mitaleilla… ……………………… Serenaden miehet kokeilivat Padelia………………… Merimiesmotoristeja myrskyssä… ………………… Merimiesgolfia Aulangolla………………………… Tallink Silja golfia Ahvenanmaalla… ……………… Hans Langhista kunniatohtori……………………… Ristikko… ………………………………………… Kursseilla…………………………………………… Tulevia kursseja… ………………………………… 3 4 8 12 16 20 28 36 40 41 54 59 60 62 66 70 72 74 75 76 82 83 Bengtskär, s. 29 FRIVAKT 2/10 Dra in magen… …………………………………… Translandias fritidsaktivister………………………… Sjöfartsförbundets utställning… …………………… Finlands Skeppshistoriska förening fyllde 25 år… … Vardagsmotion……………………………………… Reino Verosaari känner fartygsmaskinerna… ……… Sjöfararnas utflykt till Bengtskärs fyr 9.6.2010……… Rolf Mattsson; Kamouflerade år… ………………… Styrelsen för sjömansservicebyråns verksamhetsberättelse för år 2009…………………… Lars Näsman målar havets skönheter… …………… Sjöfarare skördade medaljer… ……………………… Serenades mannar prövade spelet padel… ………… Sjömansmotorister i storm… ……………………… Sjömansgolf på Aulanko… ………………………… Tallink Silja spelade golf på Åland… ……………… Hans Langh utnämnd till hedersdoktor… ………… Korsordet … ……………………………………… Sjöfarare i arbete… ………………………………… Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - Baksida: Martti Karlsson 2 Vapaavahti Frivakt 3 6 10 14 18 24 32 40 Ailas befälhavare Ulf-Johan Engholm och Langh Ships tekniska inspektör Reino Verosaari, s. 20 48 59 64 68 71 73 74 75 77 81 Merimiesurheilua, s.62 2 / 2010 Vatsa sisään Merimiespalvelutoimisto aloitti reilu vuosi sitten Silja Euroopan väelle Arjessa-kuntoonkurssit. Kurssien tavoitteena oli parantaa omaa oloaan arjessa pienin askelin vuoden aikana. Olen ollut mukana monissa merenkulkijoiden terveyttä edistävissä projekteissa. Aihepiiri on todella haastava ja usein rahaa on ”palanut” ja vain tulokset ovat olleet laihoja. Vuoden aikana järjestettiin viisi eri kurssijaksoa ja viimeiset tapaamiset olivat huhtikuun lopulla. Itselläni oli ilo vierailla toisen ryhmän viimeisenä kurssipäivänä kuntoutuskeskus Petreassa, joka myös vastasi kurssien käytännön toteutuksesta. En ollut uskoa näkemääni. Kurssilaisten joukossa oli useita yli 20 kiloa painostaan pudottaneita ja ”kymppikerhossa” oli tungosta. Lisäksi juuri tehdyistä testeistä selvisi, että veren sokerit, verenpaine ja kolesteroliarvot olivat laskeneet reilusti. Sitä vastoin osallistujien lihaskunnon todettiin nousseen huomattavasti. Sekään tuskin on moitittavaa. Hienoista tuloksista huolimatta ohjelmassa oli vielä kertauksena ”saarna” oikeista ravintoja terveysasioista. Siitä kävi kerralla selväksi, että saavutetut linjat eivät pysy itsestään. Painolla kun on taipumus palautua entisiin mittoihin varsin pian. Tieto ei sinänsä ole uusi, mutta aika usein se tuppaa ”yllättämään”. Kursseille osallistuneet oppivat, että oikein syömällä laihduttaminen on kaikkein helpointa. Toisin sanoen pienillä ruokailutottumusten muutoksilla saadaan helpoiten painoa pudotettua. Resepti on yksinkertainen. Vaihdetaan rasvaisimmat tuotteet kevyempiin, vähennetään sokerin ja suolan käyttöä sekä lisätään vihanneksia, kuituja ja marjoja aterioihin sekä liikutaan vähän enemmän. Lisäksi tarvitaan ripaus itsehillintää ja siinä se sitten on. Totesin vuosi sitten Vapaavahdissa, että kesällä 2010 Arjessa Kuntoon osallistujien on paljon mukavampi mennä vaikkapa uimarannalle. Miehetkin voivat hengittää vapaammin, kun ei tarvitse vetää vatsaa sisään kaiken aikaa. Se tosin on mitä mainioin lihasharjoitus. Suosittelen. Lopuksi vielä kerran kannustavat terveiset Silja Euroopan väelle ja kiitos siitä, että saimme olla todistamassa ”suurta muutosta”. Mottona olkoon, saavutetuista linjoista ei luovuta. Edellä mainituista tuloksista rohkaistuneina olemme suunnittelemassa erään rahtialusvarustamon kanssa Arjessa Kuntoon -kurssia heidän laivaväelleen. Varustamo on ilmaissut halukkuutensa olla mukana parantamassa merenkulkijoittensa hyvinvointia. Kurssin markkinointi heille on juuri alkanut ja toivomme saavamme riittävästi osallistujia, jotta kurssit alkavat syksyllä. Toivotan koko Merimiespalvelutoimiston henkilökunnan puolesta kaikille ”asiakkaillemme” kevyttä ja miellyttävää kesää. VAPAAVAHTI • FRIVAKT Dra in magen För ett drygt år sedan började Sjömansservicebyrån kurserna med temat Vardagskondition för personalen på Silja Europa. Målsättningen var att under året med små steg förbättra det egna välbefinnandet. Jag har varit med i många projekt avsedda att främja sjöfararnas hälsa. Det är ett verkligen utmanande tema och ibland har man mest ”bränt pengar”, medan resultaten varit magra. Under årets lopp ordnades fem olika kursetapper och de sista träffarna hölls i slutet av april. Jag hade själv nöjet att var närvarande under den ena gruppens sista kursdag på Rehabiliteringscentret Petrea, som också ansvarade för kursernas praktiska genomförande. Jag kunde knappt tro mina ögon. Av kursdeltagarna hade flera tappat över 20 kilo av sin vikt och de som minskat tio kilo var många. Av de tester som just gjorts framgick att blodsocker, blodtryck och kolesterolvärden hade sjunkit rejält. Däremot kunde man konstatera att deltagarnas muskelstyrka hade ökat betydligt. Det är knappast heller något att klandra. Trots de fina resultaten stod ännu en ”predikan” om riktiga kost- och hälsofrågor på programmet. Av den framgick klart att de linjer man uppnått inte håller av sig själv. Vikten har nu en gång tendensen att mycket snabbt stiga till tidigare nivå. Det är i sig ingen nyhet, men ganska ofta brukar det komma som en överraskning. Kursdeltagarna lärde sig att det allra lättaste sättet att gå ned i vikt är att äta rätt. Med andra ord, med små ändringar i matvanorna får man lättast vikten att sjunka. Receptet är enkelt. Man byter ut de mest fetthaltiga produkterna mot mindre feta, minskar användningen av socker och salt, ökar mängden grönsaker, fibrer och bär vid måltiderna och rör på sig litet mera. Därtill behövs en liten gnutta självbehärskning, svårare är det inte. För ett år sedan konstaterade jag i Frivakt att det för deltagarna i kursen Vardagsmotion kommer att vara mycket trevligare att till exempel gå till badstranden sommaren 2010. Också männen kan andas friare, då de inte behöver gå omkring och dra in magen hela tiden. Det är visserligen en utmärkt muskelövning. Rekommenderar varmt. Till slut ännu en gång uppmuntrande hälsningar till personalen på Silja Europa, och tack för att vi fick vara med om att bevittna ”den stora förändringen”. Mottot må vara, från uppnådda linjer avstår man inte. Uppmuntrade av ovanstående resultat håller vi med ett fraktfartygsrederi på att planera en Vardagsmotion-kurs för deras fartygsanställda. Rederiet har uttryckt sin önskan att vara med om att förbättra välbefinnandet för sina sjöfarare. Man har just börjat marknadsföra kursen till dem och vi hoppas få tillräckligt många deltagare så att kurserna kan börja i höst. På hela Sjömansservicebyråns personals vägnar önskar jag alla våra ”kunder” en lätt och angenäm sommar. Martti Karlsson 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 3 Translandian vapaa-ajan aktiivit Eckerö Linen Translandia liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Aikataulu on melko tiukka, mutta Tallinnan päässä ehtii miehistö vetää hieman henkeä viikonloppuisin. Porukka on hyödyntänyt Tallinnan palveluita varsin tehokkaasti. Translandia siirtyi Suomen lipun alle vuonna 2001 ja liikennöi aluksi Engshipin hoidossa Transparaden -nimisenä muun muassa Vaasan ja Ruotsin Härnösandin välillä. Kirsi Mertala tuli tuolloin laivaan Kristina Cruiselta ja siirtyi aluskaupan yhteydessä Eckerö Linen töihin. - Muutama merenkulkija on vielä messissä tuolta ajalta, Kirsi toteaa. Laiva seilaa Vuosaaresta Tallinnaan kolmessa ja puolessa tunnissa. Arkipäivisin Translandia viipyy Tallinnan päässä vain hetken, mutta viikonloppuisin on enemmän aikaa. Aluksella kuljetetaan pääosin rahtia ja rekkakuskeja. - Sapuska, sauna ja sänky ovat rekkamiesten ykköstoiveet. Kirsi Mertala naurahtaa Välillä mukana on ollut kuuluisuuksia kuten David Copperfield ja Alice Cooper. Mertalan mukaan kumpikin oli tosi tyytyväinen vanhan aluksen tunnelmaan, rauhallisuuteen ja siihen, ettei koko ajan oltu nimikirjoitusta kyselemässä. Aluksessa on tilaa sadalle matkustajalle ja kaistametrejä rahdille löytyy 1624. Tämän 4 Vapaavahti Frivakt kevään aikana rahtimäärät ovat alkaneet taas kääntyä nousuun pienen notkahduksen jälkeen. Vuorokaudessa Translandia tekee kaksi matkaa. Viikonloppuvapaata Tallinnassa Alus viettää koko lauantaipäivän satamassa, joten porukalla on hyvä mahdollisuus tutustua Tallinnan nähtävyyksiin. Vuosien varrella ne ovat tosin tulleet jo tutuiksi. - Meillä on aktiivinen vapaa-ajan kerho, jonka kassasta saadaan pieniä avustuksia retkiin ja muuhun vapaan viettoon, Kirsi Mertala kertoo Miehistöä aluksella on 25, joten käyttöä löytyy tämän tästä jopa kerhon hankkimille lautapeleille. Satama-aikana ovat suosituksi tulleet erilaiset retket. Nämä ovat parantaneet jo ennestäänkin hyvää porukkahenkeä. Kirsin apuna virkistystoimintaa on järjestänyt hyttiemäntä Aino Soosalu. Mukana ovat myös olleet kokki Sami Sillanpää ja talousapulainen Juha Paukola. - Tallinnan päässä Ainon tiedot ja asiantuntemus ovat olleet suureksi avuksi. Hän panee heti toimeksi ja hoitaa asiat, Kirsi Mertala kehuu. Naiset muistelevat takavuosien retkeä Tallinnan vanhaan vankilaan, jossa nykyisin toimii museo. Vankila oli vielä käytössä vajaa kymmenen vuotta sitten. Siellä toimivat sekä mies- että naisvankilat. - Se oli todella synkkä paikka. Vankilanjohtaja oli muuten suomalaista syntyperää, Aino Soosalu muistelee. Suklaakurssilla suut makeiksi Kirsi ja Aino järjestivät laivaporukalle käynnin Kalev -suklaatehtaalle. Mielenkiintoisella retkellä kuultiin 200 -vuotisen yhtiön historiaan ja saatiin oppia valkoisen ja tumman suklaan valmistuksesta. Parin tunnin pikakurssilla tehdyt suklaat sai syödä tai ottaa mukaansa. 2 / 2010 Translandian porukkaa suklaanteossa Kalevin tehtaalla - Hieno reissu, vaikka miesväki pitääkin tämmöisiä vähän tyttömäisinä. Seuraavaksi aiomme tutustua marsipaanin valmistukseen, Kirsi naurahtaa. Translandian pojat ovat puolestaan käyneet ajamassa kartingia. Kirsi arvelee, että pojat voisivat kiinnostua myös savitöistä. Tallinnan vanhassa kaupungissa on paikka, jossa opastetaan ihmisiä savitöiden teossa. Translandiassa osataan ottaa kaikki irti vähästä vapaa-ajasta. Arkiviikolla työtahti on rankka, joten viikonlopun satama-aika ja tapahtumat tuovat mukavaa vaihtelua. Väliin on mahtunut merimiesurheiluakin. Takavuosina Translandian porukka osallistui Mepan futis- ja lätkäturnauksiin. Yliperämies Mika ”Släbä” Lappi ajoi päivittäin Länsisatamasta Paimioon pelaamaan ja sai ansaitun tsempparipalkinnon. Kiinnostusta on ollut myös keilailuun. Jouluna voittajan palkintona oli tietenkin kinkku. Vappukeilauksen palkinnoksi poosu Pete Sandström lahjoitti taulun. 2 / 2010 Hyttiemännät Karin Kerkel ja Aino Soosalu ehtivät tulla kahville ennen laivan uloslähtöä Poosu Pete Sandström kouluttaa Alizanda Musasta perustäkkäriä. Frivakt Vapaavahti 5 Translandias fritidsaktivister Eckerö Lines Translandia trafikerar mellan Helsingfors och Tallinn. Tidtabellen är ganska hård men i Tallinn kan besättningen litet andas ut under veckosluten. Servicen i Tallinn har man utnyttjat synnerligen effektivt. Translandia fick blåvit flagg år 2001 och trafikerade i början som Engships Transparaden bland annat mellan Vasa och Härnösand i Sverige. Steward Kirsi Mertala kom då ombord från Kristina Cruise och i sam- band med fartygsköpet blev hon anställd hos Eckerö Line. - Några sjöfarare från den tiden finns ännu kvar, konstaterar Kirsi. Stewarden Kirsi Mertala har gott om idéer för fritidsaktiviteter Fartyget går från Nordsjö till Tallinn på tre och en halv timme. Under vardagarna ligger Translandia i Tallinn bara en stund, men under veckosluten litet längre tid. Ombord har man mest fraktgods och långtradarchaufförer. - Mat, bastu och en slaf ligger högst på chaufförernas önskelista, skrattar Kirsi Mertala. Ibland har man haft ombord sådana kändisar som David Copperfield och Alice Cooper. Enligt Mertala var båda verkligt tillfreds med atmosfären och lugnet ombord på den gamla båten och med att slippa skriva autografer ideligen. På fartyget finns plats för etthundra passagerare och för frakt finns det 1624 filmeter. Under våren har mängden fraktgods igen börjat öka efter en liten svacka. Translandia gör två resor per dygn. Ledigt veckoslut i Tallinn Fartyget ligger i hamn hela lördagen, besättningen har gott om tid att bekanta sig med sevärdheterna i Tallinn. Under årens lopp 6 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Translandias personal gör choklad på Kalevs fabrik Hyttvärdinnorna Karin Kerkel och Aino Soosalu hann ta en kopp kaffe innan båten avgick På chokladkursen fick man diplom 2 / 2010 har man ju nog lärt känna dem. - Vi har en aktiv fritidsklubb, vars kassa beviljar små bidrag för utflykter och annan fritidsverksamhet, berättar Kirsi Mertala. Besättningen ombord omfattar 25 personer, så allt emellan används t.o.m. brädspelen som klubben skaffat. Under liggtiden har olika utflykter blivit populära. De har stärkt den redan från tidigare goda lagandan. Hyttvärdinnan Aino Soosalu har hjälpt Kirsi med rekreationsverksamheten. Kocken Sami Sillanpää och ekonomibiträdet Juha Paukola har också hjälpt till. - I Tallinn har Ainos kunnande och sakkännedom varit till stor hjälp. Hon sätter genast i gång och sköter sin sak, berömmer Kirsi Mertala. Kvinnorna minns en utflykt för flera år sedan till Tallinns gamla fängelse som nu är museum. Det var ännu i bruk för drygt tio år sedan och inrymde både fängelse för män och kvinnor. - Det var verkligen en dyster plats. Fängelsedirektören var för övrigt av finländsk börd, minns Aino Soosalu. Chokladkursen smakade gott Kirsi och Aino organiserade ett besök på Kalevs chokladfabrik för besättningen. Under den intressanta utflykten fick man både höra om det 200-åriga företagets historia och lära sig hur man tillverkar mörk och vit choklad. Den choklad man tillverkat under snabbkursen under ett par timmar fick man äta eller ta med sig. - En fin resa, trots att många män tycker att det här är sysselsättning för flickor. Nästa gång skall vi bekanta oss med tillverkning av marsipan, skrattar Kirsi. Pojkarna på Translandia har för sin del ägnat tiden åt karting. Kirsi gissar att pojkarna kunde intressera sig också för att arbeta med lera. I Tallinns gamla stadsdel finns en plats där man lär ut konsten att arbeta med lera. På Translandia har man lärt sig ta ut allt av den knappa fritiden. Under vardagsveckan är arbetstakten hård, därför bjuder veckoslutet med aktiviteterna i hamn välkommen omväxling. Ibland har det också blivit tid över för sjömansidrott. Förr deltog Translandias lag i fotbolls- och ishockeyturneringar. Överstyrman Mika ”Släbä” Lappi körde dagligen från Västra hamnen till Pemar för att spela, och fick ett välförtjänat kämparpris. Det har också funnits intresse för bowling. Vid julen var priset naturligtvis en skinka. Båtsman Pete Sandström donerade en tavla som pris i bowlingen vid valborg. Frivakt Vapaavahti 7 MERILIITON NÄYTTELY RORO-ALUKSILLA RAHTIA VIISI VUOSIKYMMENTÄ Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin huhtikuussa SeaTec Helsinki 10-messut. Meriliitto kokosi näyttelyyn 49 laivapienoismallia, joita tutkimalla saattoi tutustua lastinkäsittelymenetelmien kehitykseen 1960-luvulta alkaen. Mukana oli malleja vuoden 1959 ss Viking -matkustaja-autolautasta aina 2010-luvun uusiin roro -aluksiin. Roro -alukset voivat olla tyypiltään lastilauttoja, matkustaja-autolauttoja, junalauttoja tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Roro-liikenteessä alusten lastaus ja purku tapahtuvat aluksen perä-, keula- ja joskus myös sivuporttien kautta. Finnlines patentoi 1960-luvulla ms Finnhansan Finflow-lastausjärjestelmän. Sitä päästiin käyttämään Finncarrier, Finnfellow ja Hans Gutzeit -sisaraluksissa, jotka rakennettiin vuosina 1969-1973. Yksi laivoista, Fellow, liikennöi yhä Latvian lipun alla Helsingin ja Tallinnan välillä. Tavara lastattiin maissa lauttavaunuihin, jotka vedettiin peräportin kautta alukseen ja sieltä hissillä eri kansille. Suomen raideleveyden poikkeavuuden johdosta junalautat eivät ole saaneet kovinkaan vankkaa asemaa Suomen ulkomaanliikenteessä. Railship -varustamo aloitti 8 Vapaavahti Frivakt 70-luvun puolessa välissä liikenteen Hangosta Saksaan siirtyen myöhemmin Turkuun. Operointia hoidettiin loppuvaiheessa suomalaisen miehistön voimin Finnlinesin hoidossa. Pääosin Transfennican tarpeisiin kehitettiin storo -järjestelmä (stowable roro). Paperirullat tuotiin lauttavaunuilla autokansille, joilla trukit ahtoivat ne tiiviisti. Vaunut jäivät lastaussatamaan ja paperirullia mahtui enemmän mukaan. Storo oli lolo-järjestelmää (lift on lift off ) parempi ainakin sääolosuhteiden puolesta. Hissijärjestelmistä luovuttiin pikkuhiljaa niiden käyttövarmuusriskien vuoksi. 1990-luvulla alettiin laivoihin rakentaa kiinteitä ajoramppeja, joita myöten pääsi vetämään vaunuja aluksen eri kansille. Aluksi oli laivoja, joissa oli hissi yläkannelle ja ajoramppi alaruumaan. Seuraavan suku- polven laivoissa oli ajorampit sekä alaruumaan että yläkannelle. Konttikuljetusten lisääntyessä 90-luvulla suunniteltiin roro-laivojen yläkannet siten, että sinne saattoi lastata kontteja. Vuonna 1996 rakennettu Transgard sisaraluksineen otti yläkannelle 320 kahdenkymmenen jalan konttia. Lastia purettiin ja lastattiin samanaikaisesti sekä pyörillä että nostureilla moneen eri paikkaan. Tämä valkeni taannoin MEPA -miehellekin, joka kyseli Finnsteven föörmannilta kovan jäätalven keskellä: ”Miten Birka Carrierin kannattaa maata tuntitolkulla jäissä ja körötellä sitten jäänmurtajakonvoissa satamaan puolentoista tunnin tähden?” ” Kyllä se kannattaa, siinä puolessatoista tunnissa liikkuu nykyään niin paljon tavaraa laivan ja laivasta pois” kuului vastaus. 2 / 2010 Vuonna 1926 alun perin Suomen Laivastoyhdistys -nimellä perustetun Meriliiton tarkoituksena on jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä työskennellä Suomen merellisen kulttuurin hyväksi sekä herättää ja ylläpitää harrastusta mereen liittyvien toimintojen edistämiseksi. Meriliiton jäsenkunta muodostuu laajasti merenkulun, satamien, merenkulun palveluiden, laivanrakennuksen ja meripuolustuksen edustajista sekä muista alan harrastajista. Jäseniä on yli 280, joista yhteisöjäseniä runsaat neljäkymmentä. Meriliiton vuoden 2010 vuosikokous valitsi Markku Myllyn uudeksi puheenjohtajaksi. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 9 SJÖFARTSFÖRBUNDETS UTSTÄLLNING FRAKT MED RORO-FARTYG UNDER FEM DECENNIER SeaTec Helsinki 10-mässan ordnades i april i Helsingfors Mässcentrum. S jöfartsförbundet hade sammanställt en utställning av 49 fartygsmodeller, med vars hjälp man kunde bekanta sig med lasthanteringens tekniska utveckling med början från 1960-talet. Man hade tagit med modeller allt från passagerar- och bilfärjan ss Viking år 1959 till 2010-talets nyaste roro-fartyg. Roro-fartygen kan vara av olika typ; godsfärjor, passagerar- och bilfärjor, tågfärjor eller olika kombinationer av dem. I rorotrafiken sker lastning och lossning genom portar i akter och för och ibland också genom sidoportar. Finnlines patenterade på 1960-talet ms Finnhansas Finnflow-lastningssystem. Det kunde man utnyttja också på Finncarrier, Finnfellow och Hans Gutzeit-systerfartyg som byggdes åren 1969-1973. Ett av fartygen, Fellow, trafikerar ännu under Lettlands flagg mellan Helsingfors och Tallinn. På 10 Vapaavahti Frivakt land lastades godset på rolltrailers som via akterporten drogs in i fartyget och vidare med hiss till olika däck. På grund av den avvikande spårvidden i vårt land har tågfärjorna inte fått alltför stor del av Finlands utrikestrafik. Rederiet Railship inledde i medlet av 1970-talet trafik från Hangö till Tyskland men flyttade senare trafiken till Åbo. Trafiken opererades i slutskedet av Finnlines med finländskt manskap. Det s.k. storo-systemet (stowable roro) utvecklades främst för Transfennicas behov. Pappersrullarna fördes ombord på rolltrailers till bildäcken, varifrån man stuvade dem med hjälp av truckar. Då vagnarna blev i lastningshamnen rymdes flera pappersrullar. Storo- var bättre än lolo-systemet (lift on lift off ) åtminstone med tanke på väderleksförhållanden. Man avstod så småningom från hissarna på grund av deras funktionssäkerhetsrisk. På 1990-talet började man bygga fasta ramper på fartygen, längs dem kunde man dra vagnar till fartygets olika däck. I början byggdes fartyg med hiss till övre däck och 2 / 2010 Sjöfartsförbundet grundades år 1926, ursprungligen som Finlands Flottförening, och skall fungera som en ideell och praktisk förbindelselänk mellan sina medlemmar till fromma för sjöfartskulturen i Finland samt väcka och upprätthålla en verksamhet som främjar marina aktiviteter. Medlemmarna består i huvudsak av representanter för sjöfart, hamnar, sjöfartstjänster, skeppsbyggnad och marinen samt andra som är engagerade i branschen. Förbundet har över 280 medlemmar, av vilka drygt 40 utgörs av sammanslutningar. Sjöfartsförbundets årsmöte valde år 2010 Markku Mylly till ny ordförande. ramp ned till lastrummet. Följande generation byggdes med ramp både till lastrum och till övre däck. På 90-talet då containertransporterna ökade planerade man roro-fartygens övre däck så att man kunde fylla dem med containers. Transgard, byggd 1996, och dess systerfartyg kunde på övre däck ta 320 tjugo fots containers. Lasten lossades och lastades samtidigt både på hjul och med lyftkranar 2 / 2010 på olika platser. Det här klarnade nyligen för en av SSB:s mannar, som mitt i den hårda isvintern frågade Finnsteves förman: ”Hur kan det löna sig för Birka Carrier att ligga i isen i timtal och sedan i isbrytarkonvojens sakta fart gå in i hamn för en och en halv timme?” ”Nog lönar det sig, under en och en halv timme lastas och lossas nuförtiden så mycket gods”, löd svaret. Frivakt Vapaavahti 11 Matti Pietikäinen ja Hannu Hillo onnittelevat kunniajäsenkirjan saanutta Pirkko Riimalaa Suomen Laivahistoriallinen yhdistys täytti 25 vuotta SLHY vietti merkkipäivää vuosikokouksen yhteydessä. Hallituksessa ja jäsenistössä on valtava määrä tietoa Suomen merenkulusta ja sen historiasta. Toiminnassa on mukana myös yhdistyksiä, varustamoita ja museoita. 12 Vapaavahti Frivakt SLHY:n puheenjohtajana toimii Hannu Hillo. Merkkipäivää juhlistamassa oli myös joukko merenkulun historian tuntijoita, joista monet ovat olleet mukana yhdistyksen perustamisesta 1985 lähtien. Alkutaipaleella ja myöhemminkin merkittävässä osassa oli edesmennyt Erkki Riimala, jolle yhdistys varasi kunniajäsenyyden. Vaatimattomana miehenä Riimala halusi kuitenkin pysyä rivijäsenenä. Hänen puolisonsa Pirkko Riimala on myös toiminut yhdistyksen hyväksi ja sai nimityksen kunniajäseneksi numero kolme. Kunniajäsen nro kaksi on Bengt Sjöström. SLHY:n ensimmäinen toimisto oli Fleminginkatu 12:ssa sijaitseva parinkymmenen neliömetrin huone. Myöhemmin yhdistys sai samalta kadulta hieman suuremmat, 30-40 neliön tilat. Jäsenten kirjasto- ja lu- kusalitoiminta on ollut mukana alusta asti. Fleminginkadun toimistoissa käytettiin nimeä Messi. Vuonna 2008 yhdistys muutti nykyisiin, erittäin asianmukaisiin tiloihin Vellamonkadulle. Kirjaston lukusalin nimeksi muutettiin Wellamo. Lehdentekoa ja laivanvarustusta Yhdistyksen lehti, Laiva, sai alkunsa keväällä 2001 ja on siitä lähtien ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Aluksi lehti oli kansia lukuun ottamatta mustavalkoinen, nyt on mukana värisivuja. Päätoimittajana toimii Raimo Wirrankoski, joka hoitaa myös yhdistyksen sihteerin tehtäviä ja taloutta. Laiva-lehden suosio on lisääntynyt ammattimerenkulkijoiden keskuudessa. MEPAn lehtipalvelussa 2 / 2010 on mukana muutamia kopioita, mutta varmimmin laadukkaan lehden saa liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Wwirrankosken mukaan toimintaan tarvittaisiin lisää myös nuoria. Yhdistyksellä on nyt noin 900 jäsentä. Joukossa on mukana arvokasta työtä tekeviä henkilöitä, jotka keräävät tietoja ja aineistoa vesiliikenteen ja laivanrakennusten historiasta. - Me kaikki vanhenemme, olisi tärkeää viedä perinteitä eteenpäin, Raimo Wirrankoski toteaa. Yhdistys aikoo tänä vuonna uudistaa internet-sivujaan. Tämä työ sopisi esimerkiksi jollekin nuorelle aktiivijäsenelle. SLHY on yksi satamajäänsärkijä Turson yhdistyksen perustajajäsenistä ja omistaa neljänneksen laivasta. Muut jäsenet ovat ministeri Aatos Erkko, Aker Finnyards Oy ja Suomen Höyrypursiseura ry. Höyrykäyttöinen s/s Turso valmistui Helsingin Wärtsilän telakalla 1944 ja se luovutettiin osana sotakorvauksia Neuvostoliittoon. Alus palasi eri vaiheiden jälkeen Suomeen ja sitä on kunnostettu vuodesta 2005. Tursosta on tulossa Vapavahtiin juttu myöhemmin. Suomen Laivahistoriallinen yhdistys voi hyvin ahkerien aktiivien ja talkooihmisten ansiosta. Yhdistyksellä on yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Uudet jäsenet ovat kuitenkin erittäin tervetulleita. Toimintaan pääsee tutustumaan parhaiten Merikirjasto Wellamon ollessa auki joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 1500-1700. Hallituksen jäsen Mika Muhli on myös suunnitellut merenkulkijoiden nostalgiatapaamista tälle kesälle. Jos tämä toteutuu, ilmoitetaan siitä muun muassa MEPAn nettisivuilla ja Uutissähkeessä. Hannu Hillo, Pirkko Riimala ja Tuure A. Korhonen SLHY:n hallituksen jäsen Mika Muhli suunnittelee merenkulkijoiden nostalgiatapaamista alkusyksylle 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 13 Matti Pietikäinen och Hannu Hillo firar föreningens jubileumsdag Finlands Skeppshistoriska förening (SLHY) fyllde 25 år Föreningen firade sitt jubileum i samband med årsmötet. Styrelsen och medlemskåren besitter en väldig mängd kunskap om Finlands sjöfart och dess historia. Också andra föreningar, rederier och museer är med i verksamheten. 14 Vapaavahti Frivakt Hannu Hillo fungerar som ordförande för SLHY. I jubileet deltog också en skara sjöfartshistoriskt bevandrade, av vilka många varit med sedan föreningen grundades år 1985. Framlidne Erkki Riimala hade under den första tiden och också senare en betydande roll, föreningen reserverade hedersmedlemskapet för honom. Som den anspråkslösa man Riimala var, ville han ändå förbli som en man i ledet. Hans maka Pirkko Riimala har också verkat aktivt för föreningen och utnämndes till hedersmedlem nummer tre. Bengt Sjöström är hedersmedlem nummer två. Föreningens första kontor var ett rum på ett tjugotal kvadratmeter på Flemingsgatan 12. Senare fick man på samma gata något större utrymmen på 30 - 40 kvadratmeter. Ända från början har medlemmarna haft ett bibliotek och en läsesal. Kontoret på Flemingsgatan kallades Messi. År 2008 flyttade föreningen till sina nuvarande, synnerligen ändamålsenliga utrymmen på Vellamogatan. Bibliotekets läsesal döptes om till Wellamo. Föreningen har ungefär etthundra hyllmeter böcker, tidningar och annat maritimt material. Tidningsarbete och rederiverksamhet Föreningens tidskrift, Laiva, såg dagens ljus våren 2001, och har sedan dess utkommit fyra gånger i året. I början var den svartvit, med undantag för pärmen, nu har man också sidor i färg. Raimo Wirrankoski fungerar som chefredaktör, han sköter också föreningens sekreteraruppgifter och ekono2 / 2010 mi. Tidskriften Laivas popularitet har vuxit också bland yrkessjöfarare. SSB:s tidningsservice håller sig med några exemplar, men säkrast får man den högklassiga tidskriften om man blir medlem i föreningen. Verksamheten skulle också behöva flera ungdomar, anser Wirrankoski. Antalet medlemmar är nu ca 900. Bland dem finns många personer som gör en värdefull insats då de samlar uppgifter om vattentrafikens och skeppsbyggandets historia. - Vi blir alla äldre, och det skulle vara viktigt att föra traditionerna vidare, konstaterar Raimo Wirrankoski. Föreningen har för avsikt att förnya sina Internet-sidor i år. Det skulle vara en lämplig uppgift för någon ung aktiv medlem. SLHY är en av grundarna av föreningen för hamnisbrytaren Turso, och äger en fjärdedel av fartyget. Andra medlemmar är minister Aatos Erkko, STX Finland och Suomen Höyrypuriseura ry. Den ångdrivna s/s Turso byggdes på Wärtsiläs varv i Helsingfors år 1944 och överläts som en del av krigsskadeståndet till Sovjetunionen. Efter olika förvecklingar återbördades fartyget till Finland och restaurerades år 2005. Frivakt kommer senare att berätta mera om Turso. SLHY mår bra, tackvare sina mycket flitiga aktiva medlemmars talkoarbete. Föreningen samarbetar med många olika in- 2 / 2010 stanser. Nya medlemmar är naturligtvis synnerligen välkomna. Bäst kan man bekanta sig med verksamheten då maritimbiblioteket Wellamo är öppet, den första lördagen varje månad kl. 15.00 -17.00. Styrelsemedlemmen Mika Muhli har också planerat en nostalgiträff för sjöfarare under sommaren. Om den förverkligas, informerar vi närmare på SSB:s sajt och i Nyhetstelegrammet. Mika Muhli, styrelsemedlem i SLHY, planerar en nostalgiträff för sjöfarare i början av hösten Frivakt Vapaavahti 15 Silja Europan työhyvinvointikurssi ARJESSA KUNTOON onnistui hienosti Vuoden verran kestänyt ohjelma saatiin päätökseen keväällä. Mukana oli kahdessa ryhmässä viitisenkymmentä merenkulkijaa. Kaikki olivat tyytyväisiä tuloksiin. Kurssi alkoi viime vuoden keväänä kaksipäiväisellä aloitustapahtumalla kuntoutuskeskus Petreassa Turussa. Vuoden mittaan oli treffipäiviä, jolloin annettiin kurssilaisille tukea ja seurattiin omatoimisella jaksolla tapahtunutta kehitystä. Hankkeen kehitystyössä olivat MEPAn ja Petrean ohella ylilääkäri Heikki Saarni Työterveyslaitokselta ja Ulla Häkkinen Tallink-Siljalta. Ohjelmassa paneuduttiin merenkulkijoille tärkeisiin hyvinvoinnin kulmakiviin; ravinto, liikunta, uni, rentoutus, alkoholi ja tupakka. Tarkoitus oli edetä pienin askelin ja innostaa laivaväkeä itse löytämään motivaatio. Tässä onnistuttiin hyvin. 16 Vapaavahti Frivakt Aluksi kartoitettiin lähtötilanne testeillä ja kyselyllä. Ohjelma onnistuttiin laatimaan innostavaksi ja vaihtelevaksi. Petreassa harjoiteltiin erilaisia liikuntamuotoja sauvakävelystä allasjumppaan, joka saikin suuren suosion. Luennoilla selvitettiin liikunnan ja ravinnon osuutta painonhallinnassa. Tulokset olivat loistavia Työryhmä pyrki ottamaan laivatyön erikoispiirteet, kuten vuorotyön huomioon. Laivasairaanhoitajat kannustivat ja tukivat kurssilaisia. Omatoimisten jaksojen aikana merenkulkijoiden paino laski ja liikunta lisääntyi. Rasvan, suolan, sokerin ja alkoholin käyttö puolestaan väheni. Tunnelma oli korkealla, kun Silja Europan merenkulkijat tulivat viettämään viimeistä ryhmäpäivää Petreaan. Muutokset kurssilaisten kaventuneissa olemuksissa olivat silmiinpistäviä. Ihmiset olivat tyytyväisiä, he olivat onnistuneet hyvin ja motivaatio oli korkealla. Nyt ei pidä jäädä yksin, vaan on osattava ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja saavutettuja tuloksia. Silja Europan merenkulkijat laittoivat itsensä peliin ja peli meni hienosti. Arjessa Kuntoon -ohjelma oli taatusti yksi parhaiten onnistuneista merenkulkijoiden hyvinvointihankkeista. 2 / 2010 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 17 Silja Europas arbetshälsokurs VARDAGSMOTION lyckades fint Programmet som pågått ett år kunde avslutas under våren. Ett femtiotal sjöfarare indelade i två grupper deltog. Alla var nöjda med resultaten. Kursen började under våren senaste år med ett inledande tvådagarsevenemang på rehabiliteringscentralen Petrea i Åbo. Under årets lopp arrangerades träffar, där kursdeltagarna fick stöd och man följde upp utvecklingen som skett under perioderna under egen ledning. I projektets utvecklingsarbete deltog förutom SSB och Petrea överläkare Heikki Saarni från Arbetshälsoinstitutet och Ulla Häkkinen från Tallink-Silja. 18 Vapaavahti Frivakt Programmet tog upp viktiga hörnstenar för sjöfararnas välbefinnande: kostvanor, motion, sömn, avkoppling, alkohol och tobak. Avsikten var att gå fram med små steg och uppmuntra sjöfolket att hitta sin egen motivation. Här lyckades man väl. I början kartlade man utgångsläget med tester och en enkät. Man lyckades lägga upp ett uppmuntrande och omväxlande program. På Petrea övade man olika motionsformer, från stavgång till vattenjympa, som blev mycket populär. Under föreläsningarna klargjorde man kostvanornas och motionens betydelse för att hålla vikten. Strålande resultat Arbetsgruppen strävade till att beakta sjöarbetets särdrag, till exempel skiftesarbetet. Fartygets sjukvårdare uppmuntrade och stödde kursdeltagarna. Under perioderna under egen ledning sjönk sjöfararnas vikt och motionen ökade. Däremot minskade användningen av fett, salt, socker och alkohol. Stämningen var hög då Silja Europas sjöfarare kom till den sista gruppträffen på Petrea. Ändringarna var uppenbara, i form av kursdeltagarnas slankare gestalter. Människorna var nöjda, de hade lyckats väl och motivationen var hög. Nu gäller det att inte bli ensam, utan att upprätthålla den goda lagandan och de uppnådda resultaten. Silja Europas sjöfarare satsade högt, och spelet gick fint. Programmet Vardagsmotion är garanterat ett av de arbetshälsoprojekt för sjöfarare som lyckats bäst. 2 / 2010 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 19 Reino Verosaari Sevillassa, Espanjassa valvontatöissä 1970 -luvulla. Kuvan otti ms Patrician radiosähköttäjä Timo Sylvänne. 20 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Reino Verosaari tuntee laivakoneet Langh Ship Oy:n tekninen tarkastaja on toiminut merenkulkualalla pian viisi vuosikymmentä. Kokemusta on konttoreista, laivoista ja telakoilta. Verosaari on aina tullut hyvin toimeen merenkulkijoiden kanssa ja on pidetyn miehen maineessa. Aikoinaan saatettiin laivoissa hieman pelätäkin tiukkoja konetarkastajia, kuten tarinat kertovat vaikka amerikkalaisesta James Kilroysta. Toisaalta oman varustamon tarkastajalle saattoi aina soittaa, kun tuli kova hätä. - Näin kävi esimerkiksi silloin, kun mt Tebonian kampiakseli katkesi keskellä yötä ja tietysti viikonloppuna, Reino Verosaari muistelee. Vapaavahti tapasi Verosaaren, kun odoteltiin ms Ailaa Vuosaaren satamaan. Ailan päällikkö Ulf-Johan ”Uffe” Engholm oli joutunut soittamaan Reinolle, kun laivan lankonki oli rikkoontunut. Tallinnan satamassa oli ylinopeudella höyrynnyt risteilyalus imenyt Ailan nelisen metriä irti kaijasta ja lankonki putosi laiturilta. Ennen Langhin pestiä Verosaarella oli jo monipuolinen työura takana. - Aloitin messikallena Suomen Tankkilaiva Oy:n Wipusessa 1962. Seuraava jobi oli Wilkessä, Reino Verosaari kertoo. Wilke oli Turussa rakennettu 13.500 dwt:n rahtialus, johon Verosaari meni messikalleksi ja päätyi oppilaan jobin kautta moottorimieheksi reilun kahden vuoden törnin aikana. Hän seilasi ennen kouluja vielä Wirakelissa ja hankki verstaspraktiikkaa Wärtsilän Hietalahden telakalla. Virta vie varustamopuolelle Koulujen jälkeen mies seilasi kirjat ulos ahvenanmaalaisissa pienvarustamoissa ja Finnlinesilla josta jäi maihin Valmetin telakalle Katajanokalla ja muutti työpaikan mukana 2 / 2010 Vuosaareen. Monet muistavat Valmetin telakan vieläkin lukuisista lakoistaan. Niitä oli pahimmillaan joka viikko. Verosaarta alituiset työtaistelut harmittivat. - Uudisrakennus Tebostar oli tuolloin luovutuskunnossa ja otin yhteyttä aluksen hoitovarustamoon Henry Nielseniin. Siellä oli Kallion Ykä ajanut pahan kolarin, Verosaari kertoo. Työpaikka vaihtui vuoden 1975 alussa. Nielsenille ja asiakasvarustamoille oli valmistumassa Espanjassa viidentoista irtolastialuksen sarja. Reino lähti valvojaksi Sevillaan. Paavo Elomaan jälkeen päävalvojaksi tuli Ali Sundell, Osku Hämäläinen oli toinen konepuolen valvoja. Reino Verosaari muistelee, kuinka monet laivat nimettiin tuulten mukaan. Matai oli ensimmäinen hänen valvomansa laiva. Nan Fung ei ehtinyt liittyä Nielsenin laivastoon, vaan meni suoraan Ilmari Tuulelle. Nielsenin tonnisto oli tuolloin melko suuri, kun Raumalta valmistui Paola ja Saksasta Taifun. - Taifun -tankkeri pahensi asiakasvarustamo Pulpshipin taloutta ja se ajautui vaikeuksiin joutuen luopumaan aluksistaan, Verosaari muistelee. Matai ja Forano päätyivät Finnlinesin hoitoon, Taifun jäi Meltemiksi muutettuna Nielsenille, samoin Caldereta. Nielsenillä oli jopa 900 merenkulkijaa 1970 -luvun loppu oli vielä suomalaisen cross trade -liikenteen kulta-aikaa. Eksoottiset linjat ja pitkät satama-ajat houkuttelivat väkeä töihin ja maailmaa kiertämään. Keihäsmatkojen konkurssin jälkeen kohtuuhintaiset kaukomatkat olivat kiven alla. Nielsenin bulkkereissa oli talouspuolella paljon opiskelijoitakin. - Altanossa oli lähtiessä yhdeksän naista miehistössä. Nielsenille naiset olivat aina tervetulleita, Verosaari kertoo. Väkeä oli saatavilla, mutta konepuolella kakkosen jobia kysellyt saattoi toisinaan löytää itsensä ciiffin hytistä, kun pääsi laivaan. Tyypillistä oli, että yhdessä bulkkerissa heitettiin puolen vuoden törni. Loman jälkeen mentiin seuraavaan. Vuonna 1977 Reino Verosaari lähti viimeisenä valmistuneen Puhoksen matkaan. Sen jälkeen hän ei ole ollut mönsträttynä laivan päällä. Hän palasi vielä Espanjaan hakemaan muuttokuorman autoineen ja siirtyi sitten Henry Nielsenin konttoriin. Matkapäiviä tuli senkin jälkeen riittävästi. Hakurahdissa olleet bulkkerit olivat haasteellisia hoidettavia. Rotterdamissa oli laivamuonitusliike Kopcken tiloissa eräänlainen Nielsenin keskusvarasto. Verosaaren mukaan Sevilla-laivat olivat melko mutkattomia aluksia. Pääkoneet olivat espanjalaisella lisenssillä valmistettuja Sulzerin RND 68 -moottoreita, apukoneet tulivat Wärtsilältä. Luukut olivat MacGregorin vaijeri- tai kettinkivetoisia ponttooneita. Hän vastasi Nielsenin aikoina myös monien muiden laivojen tekniikasta. - Suomen Petroolin alukset, Tebonia, Tebostar sekä Tebo Olympia ja tämän sisaralus Shelltrans olivat minulla, Verosaari laskee. Asiakasvarustamot alkoivat luopua Sevilla -laivoista eri syistä, tai kun poistot verotuksessa oli käytetty. Aina myynnit eivät sujuneet mutkitta. - Starckjohannin Peteristä käytiin kauppaa intialaisten kanssa. Varustamo lähetti jo konemestarin oppiin ja vähän valvomaan. Rahat kuitenkin loppuivat, ja mies jouduttiin lennättämään Intiaan Nielsenin kustannuksella, Verosaari naureskelee. Nielsenillä oli tuolloin myös oma liikelentokone. Se oli paljon sale&purchase -osaston käytössä ja sitä vuokrattiin charterlennoille. Falcon 10 -konetta lensi myös johtaja Berndt Aminoff, joka sai surmansa lento-onnettomuudessa. Frivakt Vapaavahti 21 Nielseniltä Nesteelle Nielseniä pidettiin Suomen parhaimpana varustamona. Reino Verosaarikin myöntää, että olisi varmaan ollut siellä eläkeikään asti, jos toiminta ei olisi hiipunut. Suosiosta kertovat Nielsen Nostalgia -risteilyt, joilla kummallakin on käynyt parisataa ihmistä. Bulkkereiden käytyä vähiin Verosaarella riitti vielä työmaata uuden Solanon, Kotka Lilyn, Kotka Rosen ja Tuulian hoidossa. Varustamo sai hetkeksi pientä piristystä, kun Valmetin telakka veti takaisin norjalaisen konkurssiin menneen varustamon 150.000 -tonniset tankkerit. Niissä oli ongelmia yllin kyllin. Jostakin laivasta olivat norjalaiset heittäneet suutuspäissään ohjekirjatkin mereen. 1980 -luvun lopulla tonnistoon tuli vielä Aries -niminen panamax-bulkkeri, mutta selvää oli, että legendaarisen varustamon loppu oli lähellä. Reino Verosaari hakeutui hyvissä ajoin Nesteelle, missä aloitti 1991. - Varustamon kulttuuri oli erilaista, mutta muutaman vuoden kuluttua yhteistyö sujui hienosti, hän muistelee. Nesteellä Verosaari hoiti raakaöljylaivoja sekä Nestefoxia ja Nestegasia. Hän muistelee hienoja Raumalla rakennettuja Terviä ja Palvaa, joihin oli panostettu. Vuonna 1985 rakennetut 47.000 -tonniset laivat ovat nyt Pakistanissa romutettavina. Nesteeltä hän muistaa vielä käytettynä ostetun Temperan, vanhan Masteran sekä Turussa rakennetut 90.000 -tonniset Futuran ja Naturan. Uusi vuosituhat, uusi varustamo Vuonna 1999 Reino sai puhelun Hans Langhilta, joka tarvitsi huippuosaajaa traagisesti menehtyneen konetarkastajan tilalle. Hän otti paikan parin päivän harkinnan jälkeen ja totesi nopeasti tulleensa dynaamiseen ja kehittyvään varustamoon. - Täällä asiat hoidetaan suoraviivaisesti, eikä ole mitään näennäisbyrokratiaa, Reino toteaa tyytyväisenä. Verosaari pitää myös tyylistä, jossa koko perhe osallistuu aktiivisesti toimintaan. Hän näkee yhtymäkohtia neljäsataa vuotta saman suvun hallussa olleeseen Sietaksen telakkaan, joka on tehnyt Langh Shipille useita uudisrakennuksia. Verosaari oli itse telakalla valvomassa Ailaa ja Lindaa. - Kaukoidän polkuhinnat ovat pistäneet Sietaksenkin ahtaalle, Verosaari murehtii perinteikkään telakan tulevaisuutta. 11.000 tonnin ms Aila on kiinnittymässä 22 Vapaavahti Frivakt laituriin kymmenen miehen voimin, kun Verosaari muistelee ensimmäistä laivaansa. - Wilke rahtasi vain pari tuhatta tonnia enemmän, ja meitä oli siinä 37 miestä, hän naurahtaa. Mukavuuslippulaivoista löytyy vielä suuria miehistöjä, mutta suomalaiset kilpailevat tehokkuudella. Konepäällystöpula tuntuu tosin meilläkin. Langh Ship on onnistunut rekrytoimaan Virosta konemestareita. Verosaari ei juuri puutu miehitysasioihin. - Kun ollaan nostamassa koneykköstä ciiffiksi, saatamme keskustella, hän toteaa. Tietoa on kertynyt pitkän uran aikana Kokeneet konetarkastajat ovat yleensä käveleviä tietopankkeja. ”Usein korvaamattomia”, totesi entinen Langhilla seilannut päällikkö Timo Nenonen. Reino Verosaari kuuluu epäilemättä tähän kastiin, vaikka tekeekin työtään nöyränä ja vaatimattomana. Hän kertoo ammentaneensa oppia myös kollegoiltaan. - 70 -luvulla meillä oli kerran vuodessa konetarkastajatapaamisia. Sinne tulivat ainakin Effoan, Nielsenin, Finnlinesin ja Boren tarkastajat, ahvenanmaalaisetkin oli kutsuttu, Verosaari muistelee. Monet maineikkaat miehet ovat jo edesmenneitä; Söderström, Semberg, Tukiainen, Wickström. Valmetin telakalla hän tarkkaili myös Finnlinesin pitkäaikaista uudisrakennusvalvojaa Matti Hakalaa, joka tuolloin valvoi Finnpine -sarjaa. Vuorovaikutuksesta oli hyötyä myös korjaustelakkatoiminnassa, joka on yksi teknisen tarkastajan päävastuualueita. Telakoinnit ovat vieneet Verosaarta muun muassa Singaporeen, Välimerelle, Saksaan, Tanskaan. - Singaporen telakat taisivat olla parhaat kokemani. Hampurin Blohm&Voss ja Fredericia Tanskassa olivat myös tehokkaita, mutta kalliita, Verosaari pohtii. Hän on luvannut olla töissä vielä tämän vuoden loppuun asti vanhempana konetarkastajana. Seuraajalla Anders Söderblomillakin on jo varsin vankka kokemus joten Langhin laivat voivat luottaa teknisen puolen toimintaan. 2 / 2010 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 23 24 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Reino Verosaari känner fartygsmaskinerna Langh Ships tekniska inspektör har snart verkat femtio år i sjöfartsbranschen. Han har erfarenhet av kontor, fartyg och skeppsvarv. Verosaari har alltid kommit bra överens med sjöfararna och har ett rykte som en omtyckt man. I tiden kunde man vara litet rädd för stränga maskininspektörer, liksom det berättas till exempel om den amerikanske James Kilroy. Å andra sidan kunde man alltid ringa till det egna rederiets inspektör då nöden var som störst. Så gick det till bland annat då mt Tebonias kamaxel gick av mitt i natten och naturligtvis under ett veckoslut, minns Reino Verosaari Frivakt träffade Verosaari, medan vi väntade m/s Aila till hamnen i Nordsjö. Ailas befälhavare Ulf-Johan ”Uffe” Engholm hade varit tvungen att ringa till Reino då fartygets landgång hade skadats. I hamnen i Tallinn hade ett kryssningsfartyg, som överskred tillåten hastighet, dragit ut Aila fyra meter från kajen så att landgången föll ned. Före anställningen på Langh hade Verosaari redan en mångsidig arbetskarriär bakom sig. Jag började som mässkalle på Finska Tankfartyg Ab:s Wipunen år 1962. Följande hyra var på Wilke, berättar Verosaari. Wilke var ett fraktfartyg om 13 500 dwt, byggt i Åbo. Verosaari började som mässkalle där, blev senare elev och så motorman under en drygt två år lång törn. Före skolorna seglade han ännu med Wirakel och skaffade verkstadspraktik på Wärtsiläs varv i Sandviken. 2 / 2010 Strömmen för mot rederierna Efter skolorna seglade han på åländska mindre rederier och Finnlines innan han gick iland för att börja på Valmets varv på Skatudden. Med varvet flyttade han till Nordsjö. Mången minns ännu Valmets varv för de många strejkerna. Som värst inträffade de varje vecka. Verosaari var förargad över de ständiga arbetskonflikterna. Nybygget Tebostar var just färdigt att överlåtas och jag tog kontakt med Henry Nielsens rederi. Där hade Ykä Kallio kört en vådlig kollision, berättar Verosaari I början av år 1975 bytte han arbetsplats. I Spanien höll en serie om femton lastfartyg på att byggas för Nielsen och dess ägarrederier. Reino åkte som övervakare till Sevilla. Efter huvudövervakaren Paavo Elomaa kom Ali Sundell, Osku Hämäläinen var den andra övervakaren på maskinsidan. Reino Verosaari minns hur många fartyg gavs namn efter vindar. Matai var det första fartyg han övervakade. Nan Fung hann inte med i Nielsens flotta, den gick direkt till Ilmari Tuuli. Nielsens tonnage var vid den tiden rätt stort, då Paola hade byggts i Raumo och Taifun i Tyskland. Tankern Taifun försvagade ägarrederiet Pulpships ekonomi och det råkade i svårigheter som ledde till avyttring av fartygen, minns Verosaari. Matai och Forano kom att opereras av Finnlines, Taifun blev som Meltemi hos Nielsen, likaså Caldereta. Upp till 900 sjöfarare hos Nielsen Slutet av 1970-talet var ännu en guldålder för den finländska trampsjöfarten. Exotiska linjer och långa liggtider i hamn lockade folk att jobba och se världen. Efter att Keihäsmatkat gått i konkurs var de svårt att hitta resor till fjärran länder till rimligt pris. På Nielsens bulkfartyg jobbade många studerande på ekonomisidan. Då Altano gick ut var nio besättningsmän kvinnor. På Nielsen var kvinnorna alltid välkomna, berättar Verosaari. Arbetskraft fanns nog, men på maskinsidan kunde den som sökt jobb som andre maskinmästare en dag sitta i maskinchefens hytt, då han en gång kommit ombord. På bulkfartygen var det typiskt att man jobbade i törnar om ett halvt år. Efter ledigheten gick man till följande. År 1977 gick Reino Verosaari ut med Puhos, den senaste somt blivit färdig. Efter det har han inte mönstrat på. Han återvände ännu till Spanien för att med bil avhämta flyttlasset och flyttade sedan till Henry Nielsens kontor. Också efter det blev resdagarna tillräckligt många. Att ansvara för bulkfartygen som gick i trampfart var en utmaning. Frivakt Vapaavahti 25 I Rotterdam hade Nielsen ett slags centrallager i provianteringsfirman Kopckes utrymmen. Enligt Verosaari var fartygen byggda i Sevilla rätt så okomplicerade fartyg. Huvudmaskinerna var Sulzer RND 68-motorer tillverkade på spansk licens, hjälpmaskinerna kom från Wärtsilä. MacGregors lastluckor fungerade med vajer eller kätting. Under tiden på Nielsen ansvarade han också för tekniken på många andra fartyg. Finska Petroleums fartyg Tebonia, Tebostar och Tebo Olympia och dess systerfartyg Shelltrans var på mitt ansvar, räknar Verosaari upp. Ägarrederierna började avyttra Sevillafartygen av olika orsaker, eller då avskrivningarna i beskattningen var gjorda. Försäljningarna löpte inte alltid utan problem. Starckjohann förhandlade med indierna om Peter. Rederiet skickade redan maskinmästaren i lära och för att litet övervaka. Pengarna tog slut, och man fick skicka mannen tillbaks till Indien på Nielsens bekostnad, skrattar Verosaari. Nielsen hade på den tiden också ett eget flygplan för affärsresor. Den var ofta i sale & purchase-avdelningens bruk och hyrdes för charterresor. Med Falcon 10-planet flög också direktören Berndt Aminoff som omkom i en flygolycka. Från Nielsen till Neste Nielsen betraktades som ett av Finlands bästa rederier. Reino Verosaari medger att han säkert skulle ha varit där ända till pensionsåldern, om inte verksamheten skulle ha tynat bort. Nielsens Nostalgi-kryssningar, som vid två tillfällen dragit ett par hundra personer, vittnar om populariteten. Då bulkfartygen blivit färre, räckte ännu jobbet till för Verosaari med att övervaka nya Solano, Kotka Lily, Kotka Rose och Tuulia. Rederiet upplevde för en kort tid en liten uppgång då Valmets varv hade byggt flera tankfartyg om 150 000 ton åt ett norskt rederi som gick i konkurs. Problemen med dem var otaliga. Bland annat hade norrmännen i ilskan kastat instruktionsböckerna i sjön från något av fartygen. I slutet av 1980-talet utökades tonnaget med panamax-bulkfartyget Aries, men det stod klart att det legendariska rederiet stod inför slutet. Reino Verosaari sökte sig i god tid till Neste där han började 1991. På rederiet rådde en annan kultur, men efter några år löpte samarbetet fint, minns han. På Neste ansvarade Verosaari för råoljefartyg och för Nestefox och Nestegas. Han 26 Vapaavahti Frivakt minns de påkostade Tervi och Palva som byggdes i Raumo. De år 1985 byggda fartygen om 47 000 ton är nu i Pakistan för upphuggning. Från Neste minns han ännu Tempera, som köptes som begagnad, gamla Mastera och Futura och Natura om 90 000 ton, byggda i Åbo. med bemanningsfrågor. Om man lyfter en förste maskinmästare till maskinchef, kan det nog bli diskussion, säger han. Nytt årtusende, nytt rederi Erfarna maskininspektörer är i allmänhet vandrande informationsbanker. ”Ofta oersättliga”, konstaterade Timo Nenonen, tidigare befälhavare hos Langh. Reino Verosaari hör otvivelaktigt till det här kastet, trots att han sköter sitt jobb ödmjuk och anspråkslös. Han berättar att han fått lärdomar också av sina kolleger. På 70-talet hade vi en gång i året en träff för maskininspektörer. Dit kom inspektörerna åtminstone från FÅA, Nielsen, Finnlines och Bore, ålänningarna var också inbjudna, minns Verosaari. Av de namnkunniga männen har många redan gått bort; Söderström, Semberg, Tukiainen, Wickström. På Valmets varv följde han också med Matti Hakala, som var Finnlines mångårige övervakare av nybyggen och då övervakade Finnpine-serien. Av den växelverkan har man också haft nytta vid reparationsverksamheten på varven, ett av den tekniska inspektörens huvudsakliga ansvarsområden. Varven i Singapore var nog de bästa jag sett. Blohm & Voss i Hamburg och Fredericia i Danmark var också effektiva, men dyra, funderar Verosaari. Han har lovat jobba ännu till slutet av året som äldre maskininspektör. Efterföljaren Anders Söderholm har redan en gedigen erfarenhet, så Langhs fartyg kan lita på att den tekniska sidan fungerar. År 1999 blev Reino uppringd av Hans Langh, som behövde en verkligt sakkunnig, då den tidigare maskininspektören tragiskt omkommit. Efter ett par dagars betänketid tog han emot jobbet och kunde snabbt konstatera att han kommit till ett dynamiskt rederi i utveckling. Här sköter man saker rakt på sak utan onödig byråkrati, konstaterar Reino förnöjd. Verosaari tycker också om stilen, där hela familjen aktivt deltar i verksamheten. Han ser likheter med Sietas varv, som varit i samma släkts ägo i fyrahundra år, och som gjort flera av Langh Ships nybyggen. Verosaari var själv på plats för att övervaka Aila och Linda. Också Sietas är i svårigheter, då man i Fjärran östern dumpar prisen, säger Verosaari som är bekymrad över det gamla varvets framtid. Tio mannar håller på att förtöja m/s Aila om 11 000 ton, då Verosaari minns sitt första fartyg. Wilke tog bara ett par tusen ton mera, och vi behövde då 37 män, skrattar han. På bekvämlighetsflaggsfartygen har man ännu stora besättningar, men finländarna tävlar med effektivitet. Bristen på maskinbefäl känns nog också av hos oss. Langh Ship har lyckats rekrytera maskinmästare från Estland. Verosaari befattar sig just inte Under en lång karriär samlas kunskap Verosaaris bil var lastad med post och andra försändelser från rederiet. M/s Ailas befälhavare Ulf-Johan Engholm hjälpte till. 2 / 2010 Reino Verosaari och maskinchef Jouko Ruohomäki i m/s Ailas maskinrum. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 27 28 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Merenkulkijoiden retki Bengtskärin majakalle 9.6.2010 MEPA ja Merimiesunionin Etelä-Suomen osasto järjestivät retken Pohjoismaiden korkeimmalle majakalle. Bengtskär on myös Suomen eteläisin asuttu paikka. Merenkulkijaryhmä matkusti saarelle Hangon satamasta Marinelinesin ms Summersea –aluksella. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 29 Varustamon edustaja tuli pikkuautolla opastamaan bussimme Itäsatamaan, jossa miehistö oli jo päällikkö Jouko Tuomarmäen johdolla ”stand by”. Köydet irrotettiin, ja laivan kovaäänisistä kuultiin tietoja Hangon satamasta ja lähisaarista. Merimiesporukan lisäksi ei ollut muita matkustajia. Tämä oli tilausristeily. Maisemat olivat hienot ja keli oli ihanteellinen, pilvipoutaa ja tyyntä. Avomeren auetessa pyydettiin lohisopalle. Tässä vaiheessa ei enää harmittanut, kun porukkaa oli jäänyt viime hetkellä pois. Keitto oli nimittäin todella hyvää ja nyt sitä riitti kunnon santsauksiin. Loppumatka kirjoiteltiin Bengtskär –postikortteja. Laivamatka kesti noin puolitoista tuntia. Kamerat kaivettiin esiin, kun jylhä majakka alkoi lähestyä. Laivan keula ajettiin kiinni rantakallioon ja lankonki johti pakalta maihin. Onneksi sää oli hyvä eikä ongelmia tai vaaratilanteita tullut. Bengtskärin opas keräsi meidät yhteen ja kertoi saaren historiasta. Majakka varoitti vaarallisista vesistä Bengtskärin ympäristössä kerrotaan olevan noin sata hylkyä. Vuonna 1905 keisarillinen senaatti myönsi vihdoin varat majakan rakentamiseen, valo sytytettiin ensi kertaa 19.12.1906. Saari on nähnyt myös sotatoimintaa kummankin maailmansodan aikana. Kenties parhaat vuodet sattuivat oppaan mukaan sotien väliin. Majakanvartijat joutuivat miettimään suhtautumistaan pirtun salakuljetukseen kieltolain aikana. Tuolloin Bengtskärissä asui 32 ihmistä, joista 21 oli lasta. Vieläköhän syntyvyys on voimissaan, ky- syi oppaalta Timo ”Temmy” Tuomela ja sai aikaan naurunhörähdyksen. Opas totesi yhden ”Bengtskär -lapsen” syntyneen, kun kesätyöntekijät taannoin löivät hynttyyt yhteen. Saarella ei kasva puita, mutta luonto on silti karuudessaan kaunista. Katsokaa, mihin astutte, varoitti Birgitta Germanov ms Nordlandialta. Pitkin ruohikkoa oli haahkoja hautomassa pesiään niin maastoon mukautuneina, että niitä oli vaikea havaita. Haahkat eivät lainkaan pelänneet ihmisiä. Siellä ei ole lemmikkieläimiä eikä käärmeitä. Kesäisin saarella asuu vakituisesti neljästä seitsemään työntekijää. Turisteja käy noin 13.000. Talvella käyvät huoltotöitä tekemässä majakan hoitajat Paula ja Per Wilson. Huipulle vie 252 askelmaa Torni on 52 metriä korkea merenpinnasta mitattuna. Useimmat meistä kapusivat ylös asti. Näkymät olivat huikeat, koska ilma oli selkeä. Rakennuksessa oli sota-ajasta kertova näyttely, kappeli, museo ja kahvila. Majoitustilaa löytyy 24 henkilölle. On tämä vähän muuttunut siistimmäksi, totesi hankolainen Riitta Uusitupa, porukkamme ainoa aikaisemmin saarella käynyt. Ulkona oli sauna, henkilökunnan rakennuksia sekä bunkkeri, jonne kahvilasta annettiin lainaksi taskulamput. Silti moni tuli ulos kuhmu päässä, oviaukot eri tilojen välillä olivat ahtaita. Paikka on erittäin kiinnostava, hehkutti Pauli Salonen ms Finnmaidilta. Salonen on asunut lapsuutensa Suomenlinnassa, mikä sai hänet aikoinaan lähtemään merille. Bengtskärin retkestä hän innostui heti, kun luki asiasta Unionin lehdestä. Kummallakin saarella on värikäs historia. Suomenlinnan kovimmat taistelut käytiin Suomen sodissa 1808-1809, Bengtskärissä sodittiin verisesti vuonna 1941, kun Neuvostoliitto teki yllätyshyökkäyksen saarella. Nuoret suomalaissotilaat puolustautuivat apuvoimia odotellessa. Tykistö ampui hyökkääjiä laivoilta ja lähisaarilta. Myös muutama suomalaishävittäjä tulitti tunkeutujia. Ammukset olivat lopussa kun apujoukot pääsivät rantautumaan. Puna-armeijan satapäinen osasto eliminoitiin viimeiseen mieheen, 28 haavoittunutta jäi vangiksi. Aika kului nopeasti Ms Summersean sumutorvi törähti ja väki alkoi kerääntyä laivalle. Päällikkö Tuomarmäen mukaan tyynellä ja aurinkoisella helteellä on välillä vaikea saada houkuteltua ihmisiä paluumatkalle. Laivaväki laski porukkamme pariin kertaan, ettei vaan kukaan jäisi ”ahteriin”. Kuvia räpsittiin vielä kiivaaseen tahtiin, kun laiva kiersi majakan paraatipuolen. Kaikki olivat työssään katselleet majakkaa kauempaa omien laivojensa kansilta. Paluumatka sujui leppoisasti kun kokemuksia kerrattiin. Mukava yllätys oli, kun laivaporukka oli grillannut makkaraa ahteritäkillä. Pilvipoudasta huolimatta useimmat olivat saaneet väriä kasvoihinsa. Kaikkien mielestä matka oli onnistunut ja tunnelma oli loistava. Ajoneuvo vaihtui ja katsoimme vielä Hangon kauniit villat ja kasinon. Karjaan kahvitauolla tavattiin merimiesmotoristeja Eckeröltä ja Håkansilta. He matkasivat Siuntioon, me saavuimme Helsinkiin vähän seitsemän jälkeen. Kiitos kaikille mukavasta matkaseurasta. Arvi Vänskä tähystää konekivääripesäkkeen tuliaukosta. Bunkkerin sisäänmeno 30 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Tornin huipulta on hulppeat näkymät 2 / 2010 Summersean kippari Jouko Tuomarmäki on nuorena seilannut Finnlinesillä ja Nesteellä Frivakt Vapaavahti 31 Sjöfararnas utflykt till Bengtskärs fyr 9.6.2010 SSB och Sjömans-Unionens avdelning för södra Finland ordnade en utflykt till den högsta fyren i Norden. Bengtskär är också den sydligaste bebodda platsen i Finland. Sjöfarargruppen reste till ön från hamnen i Hangö med Marinelines m/s Summersea. Rederiets representanter kom med bil för att vägleda vår buss till Östra hamnen, där besättningen väntade under befälhavaren Jouko Tuomarmäkis ledning. Trossarna lossades, och från högtalaren hörde vi information om Hangö hamn och de närmaste öarna. Utöver sjöfararna var inga andra passagerare med, det här var en beställd kryssning. Vyerna var fina och vädret idealiskt, uppehåll och vindstilla. Då vi kommit ut på öppet hav bjöds vi på soppa på lax. I det här skedet harmade det inte längre att så många annullerat i sista stund. Soppan var nämligen verkligen god, och nu räckte den till för ännu en duktig portion. Under resten av färden skrev man vykort att postas från Bengtskär. Båtfärden tog ungefär en och en halv timme. Då vi kom närmare den mäktiga fyren började man gräva fram kamerorna. Båtens för vändes in mot strandklippan och landgången ledde från däcket till land. Lyckligtvis var det bra väder, det uppstod inga farliga situationer. Bengtskärs guide samlade oss omkring sig och berättade om öns historia. Fyren varnade för farliga vatten Det berättas att det ligger ungefär etthundra vrak i vattnen kring Bengtskärs fyr. År 1905 beviljade den kejserliga senaten äntligen medel för att bygga fyren, ljuset tändes första gången den 19.12.1906. Ön har varit krigsskådeplats under de två världskrigen. Enligt guiden inföll de bästa åren troligen mellan krigen. Fyrvaktarna var tvungna att fundera över sin inställning till spritsmugg- 32 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Katja Gräsbeck och Temmy på öns sydliga udde. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 33 På Bengtskär steg vi i land från fören. 34 Vapaavahti Frivakt Ön var intressant för Pauli Salonen från m/s Finnmaid, då han har bott på Sveaborg som ung. 2 / 2010 lingen under förbudslagens år. Då bodde 32 personer på Bengtskär, av dem 21 barn. Är nativiteten ännu lika hög, frågade Timo ”Temmy” Tuomela av guiden, och åstadkom en skrattsalva. Guiden berättade att ett ”Bengtskärbarn” hade fötts, efter att två sommarjobbare nyligen flyttat ihop. Inga träd växer på ön, men naturen är ändå vacker i sin karghet. Se er för var ni stiger, varnade Birgitta Germanov från m/s Nordlandia. Bland grästuvorna låg ådor och ruvade i sina bon, de smälte så väl in i terrängen att man knappt fick syn på dem. Ejdrarna var inte alls rädda för människor. Där finns varken keldjur eller ormar. Om sommaren är mellan fyra och sju anställda fast bosatta på ön. Den besöks av ca 13 000 turister. Under vintern besöker fyrskötarna Paula och Per Wilson ön för att göra underhållsarbeten. Till tornet leder 252 trappsteg Tornets höjd är 52 meter över havet. De flesta av oss klättrade ända upp. Utsikten var hisnande då vädret var klart. I byggnaden finns en utställning som skildrar krigstiden, ett kapell, museum och kafé. Inkvarteringsmöjligheter finns för 24 personer. Nog har det blivit litet snyggare, konstaterade hangöbon Riitta Uusitupa, den enda av oss som besökt ön tidigare. Ute fanns en bastu, personalens byggnader och en bunker, för den fick vi låna ficklampor i kaféet. Ändå kom många ut med en bula i huvudet, dörröppningarna mellan olika utrymmen var låga. Platsen är synnerligen intressant, sade Pauli Salonen från m/s Finnmaid entusiastiskt. Salonen har som barn bott på Sveaborg, det fick honom i tiden att gå till sjöss. Han blev genast intresserad av utfärden till Bengtskär, då han läste om den i Unionens tidning. Båda öarna har en brokig historia. De hårdaste striderna på Sveaborg ägde rum under Finska kriget åren 1808 - 1809. På Bengtskär stod de blodigaste striderna år 1941, då Sovjetunionen överraskande angrep ön. De unga finska soldaterna försvarade sig i väntan på undsättning. Artilleriet gav eld mot angriparna från fartyg och de närbelägna öarna. Också några finska stridsplan deltog i striderna mot inkräktarna. Am- munitionen var slut då hjälptrupperna steg iland. Röda armens etthundra man starka avdelning hade oskadliggjorts till sista man, 28 sårade togs som fångar. Tiden gick snabbt M/s Summerseas mistlur tutade och folk började samlas ombord. Enligt befälhavaren Tuomarmäki är det ibland svårt att locka människorna ombord för returresan då vädret är lugnt och soligt. Besättningen räknade vår grupp ett par gånger, för att ingen skulle bli akterseglad. Ännu då båten rundade fyrens paradsida tog man ivrigt foton. Alla hade sett fyren på långt håll från däcket ombord på de fartyg där man jobbar. Returresan gick lättsamt i samspråk om dagens erfarenheter. En trevlig överraskning var att några hade grillat korv på akterdäck. Trots molnigheten hade de flesta fått färg i ansiktet. Alla tyckte att resan var lyckad och stämningen var strålande. Vi bytte färdmedel och beundrade ännu de vackra villorna och Hangö Casino. Under kaffepausen i Karis träffade vi sjömansmotorister från Eckerö och Håkans. De var på väg till Sjundeå, vi var tillbaks i Helsingfors litet över sju. Ett varmt tack till alla för trevligt ressällskap! Timo ”Temmy” Tuomela från Viking XPRS var intresserad av öns krigstida historia. I bakgrunden syns Hangö lotsstation. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 35 Kirjan ja ruusun päivänä oli MEPAN KIRJASTO SUOSITTELEE kirjailijoita liikkeellä Milja Nitovuori Helsingin Narikkatorilla tavattiin ja haastateltiin perinteen mukaisesti kirjailijoita. Päivän aikana nähtiin muitakin esityksiä ja kuultiin runoja sekä musiikkia. Kirjailijoille jaettiin myös tunnustuksia ja palkintoja. Suomessa tapahtumaa on vietetty lämpimien säiden toivossa toukokuun alussa. Muualla Euroopassa ja maailmalla päivää vietetään aikaisemmin maalis- tai huhtikuussa. Perinne juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä. Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Tästä tuli perinne, jossa mies 36 Vapaavahti Frivakt lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle. 1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. ”Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina”, sen julistus kuului. Anna-Leena Härkönen saapui kertomaan Akateemiseen kirjakauppaan kirjasta Vääränlainen mies . Kirja on koottu Härkösen lauluteksteistä, joita paikalla oli lukemassa Kallion lukion oppilaita. Haastattelija kysyi mistä hän oli saanut idean koota lauluja kirjaksi ja Härkönen kertoi, että jo 15 vuotta sitten häneltä pyydettiin tällaista kokoelmaa. Ensimmäinen syntyi 1991 nimellä Jos joku kysyis multa. ”Jos ihmiset haluavat lukea laulunsanoja, niin miksen kokoaisi niitä kirjaksi”, hän toteaa. Laulujen tekeminen on Härkösen mielestä vapauttava kokemus, vaikka romaanin työstäminen on mielekkäämpää. Uutta romaania hän on kirjoittanut jo puolitoista vuotta. Leivonta-alan ammattilainen Sirpa Talka oli Kampin Narikkatorilla esittelemässä kirjaansa Makeaa ja suolaista puutarhasta. Oman puutarhan hyödyntäminen makoisiin leivonnaisiin ja suolaisiin iltapaloihin sekä tuliaisiin on antoisaa puuhaa. Tuotteet ovat tuttuja ja tuoreita luonnon voimin kasvaneita. Puutarhassa silmä lepää ja mieli virkistyy, sanoi Talka. Hän kertoi myös kuinka hyödyllistä ja antoisaa on ottaa lapset mukaan puutarhaan sekä keittiöön. Miina Savolainen on helsinkiläinen valokuvaaja sekä taide- ja sosiaalikasvattaja. Valokuvateos Maailman ihanin tyttö on 10 vuoden projekti yhdessä lastenkodissa kasvaneiden tyttöjen kanssa. Upeat valokuvat ja tekstit kertovat nuorten tyttöjen kasvukaaresta. Vaikeissa olosuhteissa kasvava lapsi jää usein kuin näkymättömäksi ja hän tuntee olevansa itse syyllinen osaansa. Vaikeista asioista puhuminen sujuu kömpelösti. Savolainen halusi toisenlaisen tavan ilmaista tunteita ja siihen tarvittiin kuvat kertomaan ajatuksista. Hän halusi, että nuori näkee omassa kuvassaan oman arvokkuutensa. Omakuvan kautta saa katsekontaktin omaan itseensä. Huostaan otetut lapset ovat menettäneet lapsuutensa ja heidän on vaikea nähdä itsessään mitään hyvää. Kuvien tunnelma on satumainen ja kuvien edetessä näkee selvästi tervehtymistä. Savolainen halusi näyttää heille kuvan 2 / 2010 Sirpa Talka kirjoitti ajankohtaisen ruokaoppaan Makeaa ja suolaista puutarhasta Miina Savolaisen valokuvateos Maailman ihanin tyttö on 10 vuoden projekti yhdessä lastenkodissa kasvaneiden tyttöjen kanssa. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 37 kautta sen hyvän, joka heissä on olemassa. Toinenkin vaikuttava valokuvateos esiteltiin Akateemisessa. Caj Bremer kertoi kirjastaan Valokuvaaja /Photographer/ Fotograf. Bremerin valokuvaajan ura kattaa puoli vuosisataa Suomen historiaa. Hänen laaja valokuva-aineisto käsittää perhekuvia, valoja luontotutkielmia sekä journalistin työhön liittyviä loistavia otoksia. Bremer hallitsee kuvaukset laitakaupunkien kujilta vallanpitäjien seurapiireihin. Hyvien kuvakulmien takia hän kertoi kontanneensa pöydän alitse korkea-arvoisten vierailijoiden jalkojen välistä Porkkalan luovutussopimuksen allekirjoitus tilaisuudessa vuonna 1956. Valtavirrasta poiketen Bremerin kuvissa on olennaisena piirteenä huumori. Hän on halunnut poimia kuviinsa iloa ja ajattelemisen aihetta. Bremerin valokuvat ovat taidetta, jolla on oma historia esitettävänä. Näyttelijä Peter Franzen on kulkenut pitkän matkan Keminmaalta Hollywoodiin. Kirjailijaksi hän astui kunnioitusta herättävästi. Kustannusosakeyhtiö Tammi oli häneltä toivonut kirjaa näyttelijän elämästä, mutta hän tekee mieluiten aiheesta vaikkapa käsikirjoituksen. Romaani Tumman veden päällä ilmestyi huhtikuussa. ”Juuret olen pitänyt aina mielessä, missä ikinä olen asunutkaan. Ne ovat tietynlainen ankkuri, joka pitää elämän kurssin oikeana”, sanoo Franzen Paluu juurille tapahtuu tässä esikoisromaanissa. Kirjassa hän katsoo pikkutarkasti elämää lapsen silmin. Ravisteleva kertomus isän väkivaltaisuudesta äitiä kohtaan ja pakomatkat mummolaan. Ikävien kokemusten takaa hän muistaa mummolan lämmön, turvallisuuden ja pullan tuoksun. Haastattelija Annamari Arrankoski-Engardt kysyi, että onko uutta kirjaa suunnitteilla, mutta Franzen kertoi ettei ole ehtinyt edes ajatella asiaa. Kysymykseen millaisen kirjan odottaisit lapsesi kirjoittavan sinusta Franzen vastasi:”Ihan varmasti saa kirjoittaa mitä haluaa.” Panu Rajalan kirjoittama elämänkerta Lasinkirkas, hullunrohkea kertoo Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta. Rajala kertoi, että aiemmat hänen kirjoittamat muistelmat ovat olleet jo kuolleista miehistä ja onneksi nyt sai mahdollisuuden kirjoittaa elävästä naisesta. Viime vuoden heinäkuussa viinipullo kainalossa Rajala meni tapaamaan Meriluotoa. Arkistosta löytyi arvaamaton määrä tietoa ja rakkauskirjeitä. Meriluoto on itse käsitellyt elämäänsä Peter Franzenin romaani Tumman veden päällä ilmestyi huhtikuussa. 38 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Panu Rajalalla on sana hallussa monissa teoksissa, mutta Rajalan mielestä aihetta ei ole ammennettu tyhjäksi. Rajala ei ole koskaan ollut kovinkaan häveliäs kirjoittaja ja muutamista tekstin kohdista joutui käymään sananvaihtoa. Meriluodolla on harvinaisen mittava 65-vuoden työura takanaan. Teosten vastaanotto on heilahdellut laidasta laitaan, ylistyksistä teilauksiin. Kallion lukion taskulyyrikot kirjoittivat oman runon myös allekirjoittaneelle ja se kuuluu näin: Sisar vesi, veli tuuli, maailmojen positiivinen lämpö. Ne kaikki ovat tuulessa, keväässä, lähimetsän puissa. Hiirenkorvat aukeavat lämmöstä ja luonnon väri vaihtuu. Minäkin herään iloon ja lämmitän käsiäni auringossa. Asko Viholainen on merimiesammatista eläkkeelle jäänyt runoilija ja merenkulkijan aviopuoliso. Hiekkaan piirtyvät hetket on hänen neljäs teoksensa. Aiemmin on ilmestynyt Merellä ei ole muistia ja Kuletut kujaset sekä Murteet murenoot. Runokirjojen suosio on kasvanut ja Hiekkaan piirtyvät hetket sisältää runoja parhaimmillaan. Veteen piirretty Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat lukivat otteita Anna-Leena Härkösen kirjasta Lars Hulden luki runojaan kirjastaan Du och jag, vi båda. Myrskyn kiehuvasta silmästä nousen aallon sihisevälle harjalle Tuuli suutelee purjetta ja vanaveteni kuplat jäljettöminä 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 39 Rolf Mattsson Kamouflerade år Berättelsen om sjökaptenen Wolter Mattson och hans dramatiska öden under krigsåren 1939-40 baserar sig dels på hans brev hem, dels på tidningsnotiser från de aktuella åren men också på författarens egna hågkomster. Författarens far Wolter Mattsson, seglade som styrman på FÅA:s båtar i trafik på Östersjön. Att han är en orädd anglofil leder till problem med den egna släkten, men också med tyskvänliga besättningsmän. Att huvudpersonen enligt berättelsen låter sig värvas som agent för engelsmännen leder till dramatiska förvecklingar och ond, Ms Aurora Kokkina maailman merillä 40 Vapaavahti Frivakt Keittiömestarina ja stuerttina työskennellyt Leo Engström on työstänyt heti kirjailijauransa aluksi 548-sivuisen teoksen m/s Auroran Etelä-Amerikan matkoista 1960-luvun alussa. Kirjailija kertoo mukana olevan sekä faktaa että fiktiota. Nykyisin Australiassa asuva Engström ei ilmaise, onko kirjan päähenkilö Allan Hellman hän itse. Engström on syntyjään Kotkasta, kirjan päähenkilö Tampereelta. Ikä sopisi kuitenkin yksiin, alkuvuonna 1961 olisivat 1944 syntynyt kirjailija ja 16-vuotias Allan olleet samanikäisiä. Kirjan kuvaamana aikana merenkulkijan elämä oli hyvin erilaista tähän päivään verrattuna. Työtovereihin ehti tutustua ja nuori kolmoskokki sai kuulla paljon tarinoita. Nämä kertomukset elävöittävät kirjaa. Monen merimiehen taustoja ja kokemuksia käydään läpi samalla kun kuvataan matkan vaiheita. Näin huomataan, että ensimmäisestä reissusta on riittänyt tarinaa lähes koko paksun kirjan verran. Kun merimieselämästä kertovan kirjan saa käteensä, alkaa helposti selata sitä etsien kuvia vanhoista laivoista, etelän satamista ja nähtävyyksistä. Niitä Engströmin kirjassa ei ole lainkaan. Kirjan luettuaan voi kuitenkin todeta, että mustavalkoiset ja huonolaatuiset kuvat olisivat vain pilanneet tunnelman. Lukija tempautuu hienosti mukaan matkalle ja tapahtumiin. bråd död. Att fiktion blandas med fakta står klart, och läsaren får själv gissa sig till hur. Skildringarna av livet ombord varvas med episoder från ett lantligt Esbo, det krigshärjade Helsingfors och ur livet på landet hos släkten i Kimito. En stor del av illustrationerna är tagna ur familjealbumet, där skymtar också brodern, en mera känd författare, framlidne journalisten Gunnar Mattsson. Mycket handlar också om väder och klimat, författaren är till utbildningen kärnfysiker, docent i radiokemi, och har under sitt yrkesverksamma liv tjänstgjort vid Meteorologiska institutet. Rolf Mattsson har utnyttjat nutidens tekniska möjlighet att ge ut en bok utanför de etablerade förlagens kanaler. ISBN 978-952-92-6535-0 Eget förlag. Tryck: Oy Nord Print Ab, 2009 Koti-ikävään helpotusta Monet kirjassa kuvatuista merimiehistä tulevat huonoista oloista. 1960-luvun alussa Suomi eli vielä sodanjälkeistä köyhää aikaa, kurjuuttakin nähtiin. Monen merimiehen kotiolot olivat huonommat kuin laivassa, jossa ei tarvinnut mennä vatsa tyhjänä nukkumaan eikä herätä kylmästä. Ms Aurora käy kuitenkin satamissa, jossa asiat ovat vielä huonommin. Nuorille meripojille löytyy vaihtelua ja seikkailuja Rion ja Boniksen öissä sen verran, että koti-ikävä helpottaa hetkeksi. Kirjassa kuvataan myös eteläamerikkalaista elämänmenoa ja sataman sidosryhmien toimintaa. Asioista kerrotaan niiden oikeilla nimillä, peli on raakaa ja välillä epärehellistä. Allan Hellmanin kokemukset karttuvat mutta myös ammattitaito kasvaa kahden vuoden ja neljän kuukauden pituisen pestin aikana. Hän suunnittelee kouluttautumista ja haaveilee Tampereelle jääneestä Hannelesta. Loppulauseissa selvitetään lähimpien laivatovereiden tapahtumia ja kohtaloita työtörnin jälkeen. Hellman jää junaan, joka kulkee kohti Tamperetta. Ilmeisesti miehistyneen nuorukaisen aikeissa on tavata Hannele. Toivottavasti saamme lukea tästä ja muista matkoista seuraavissa kirjoissa. 2 / 2010 MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 Kansainvälinen laskusuhdanne vähensi ulkomaan merikuljetuksia viidenneksen. Kuljetusten kokonaismäärä putosi 2000-luvun alun tasolle jääden vajaaseen 83 miljoonaan tonniin. Myönteistä oli, että suomalaisen tonniston osuus merikuljetuksista kasvoi hieman niin tuonti-, kuin vientikuljetuksissakin. 2 / 2010 Matkustajaliikenteessä sitä vastoin oli lievää kasvua sekä Suomen ja Viron, että Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Tähän vaikutti Viking Linen ja Tallink Siljan uusien nopeiden matkustaja-alusten vetovoima. Ulkomaisilla risteilyaluksilla kävi edellisvuoden tavoin Suomessa 344.000 matkustajaa. Merimiespalvelutoimiston tulot olivat hieman arvioitua suuremmat. Lästimaksua saatiin odotuksia vähemmän, mutta vastaavasti merimiespalvelumaksuja saatiin budjetoitua enemmän. Tämä johtui siitä, että teimme merimiespalvelulain 5 §:n mukaiset sopimukset kolmelle Ruotsin lippua käyttävälle matkustaja-alukselle. Tammikuussa avattiin Vuosaaren satamaan Helsinki Seafarers Centre yhteistyössä Suomen Merimieskirkon kanssa. Keskuksen kävijämäärä jäi odotuksia pienemmäksi. Keskeinen syy siihen oli, että suljetulla satama-alueella merenkulkijoiden oli käytettävä maksullista kuljetuspalvelua. Eduskunnassa tehtiin kulkuongelmasta kirjallinen kysymys. Loppuvuodesta kerättiin satamassa käyvien alusten henkilökunnilta vetoomuksia kulkuongelman hoitamiseksi. Se toimitettiin liikenne- ja viestintäministeriölle. Keskusteltiin kiinteistö Linnankatu 3 tulevasta käytöstä ja mahdollisuudesta muuttaa se vuokra-asuntokäyttöön. Kiinteistö on kaavassa merkitty asuntolaksi. Päätettiin hakea asian vaatima kaavamuutos. Mahdolliset päätökset rakentamisesta ja siihen tarvittavasta rakennusluvasta siirtyivät tulevaiFrivakt Vapaavahti 41 suuteen. Tästä johtuen mitään suurempia korjauksia ei tehty kiinteistöön. Laivaliikenteen vähenemisen vuoksi elokuvia ja kirjoja vaihdettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Ensimmäiset teräväpiirtoelokuvat toimitettiin laivoille. Vieraskielisiä kirjoja hankittiin lisääntyneen kysynnän vuoksi aiempaa enemmän. Kurssitoiminta vilkastui huomattavasti ja kursseille osallistui lähes tuhat merenkulkijaa. ATK- ja harrastekurssien osanottajat lisääntyivät vähän. Työhyvinvointia edistäville kursseille osallistuttiin vilkkaasti, mikä oli seurausta varustamojen ja heidän työntekijöittensä halusta panostaa jaksamiseen ja viihtyvyyteen. Arjessa Kuntoon -kurssit M/S Silja Euroopan henkilöstön kanssa olivat osanottajamääriltään suurimmat. Merenkulkijoiden harrastenäyttelyyn töitään lähettäneiden määrä kasvoi hieman. Samoin digitaalisen valokuvauksen suosio lisäsi näyttelyyn lähetettyjen valokuvien määrää. Kiinnostus Kotkan Meripäivien yhteydessä pidettävään merimieskulttuuritapahtumaan väheni niin paljon, että sen järjestämisestä luovuttiin ainakin toistaiseksi. Asia- ja yhdysmiesten tekemät laivakäynnit olivat lähes viimevuotisella tasolla vähentyneestä alusliikenteestä huolimatta. Useimmissa palvelupisteissä laivakäynneissä oli hienoista laskua, mutta Turun asiamiesten tekemien laivakäyntien huomattava lisäys pienensi vähenemistä. Merenkulkijat käyttivät paljon nettipisteitämme. Lisäksi ulkomaisille aluksille lainattiin satamakäyntien ajaksi kannettavia tietokoneita yhteydenpitoa ja uutispalvelua varten. Kansainvälisen merimiespalvelusopimuksen mukaisesti toimitettiin runsaasti sanomalehtiä ulkomaalaisille laivoille. Urheilutoiminnassa eri joukkuelajeissa oli paljon osanottajia. Liikunta- ja jäähallien käyttäjämäärät kasvoivat. Ilahduttavaa oli yleisurheiluun osallistuvien hienoinen kasvu monen vuoden laskun jälkeen. Ruissalon kesäpaikassa oli kävijöitä hieman edellisvuotta vähemmän. Vierailijoiden määrä on pienentynyt puoleen kymmenen vuoden takaisesta. MEPAn lapinmajojen käyttöaste putosi ensimmäisen kerran selvästi alle 50 prosentin. TIEDOTUS VAPAAVAHTI Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista, kursseista ja merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta. 42 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Lehdissä keskityttiin MEPAn omaan toimintaan sekä merenkulkijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti. Vuoden 2010 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 268 (226) ja vaihteli 60:sta 80:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille. MUU TIEDOTUS Sähköpostitse toimitettiin viikoittain kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä koottuja merenkulun uutisia noin 90 laivalle. MEPAn suomenkielisille internet-sivuille ladattiin kuukausittain sähköpostiuutisista koostettu Klippis-internetlehti. Merenkulun lehdistön, paikallisradioiden sekä kotisivujen kautta tiedotettiin MEPAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä muista palveluista. MEPAn kursseista ja liikuntaohjelmista jaettiin mainoksia laivahenkilökunnille. Merenkulkijoiden harrastenäyttelyt ja merimiesurheilu saivat myönteistä julkisuutta rannikkokaupunkien tiedotusvälineissä. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla, merenkulkualan opiskelijoille, eri näyttelyiden yhteydessä sekä lehtihaastatteluissa. LEHTIPALVELU MEPAlla oli vuoden 2009 lopussa 5 (5) lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin oli tilattu suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun, Kemiin ja Saimaan kanavalle. Aluksille välitettiin 1439 (1994) lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta. Suomen satamissa vieraileville ulkomaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Virosta ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa. (suluissa vuoden 2008 luvut) 2 / 2010 ELOKUVAPALVELU Laivoille toimitettiin elokuvia dvd:nä ja joulukuusta lähtien myös blu-ray-levyformaattina. Televisiosta nauhoitettiin kotimaisia näytelmiä, viihde- ja asiaohjelmia yhteensä 71 (70) kpl. Toivomusten mukaan toimitettiin lisäksi myös harrasteohjelmia. Elokuvia vaihdettiin yhteensä 21 852 (24 807) kpl. Vaihtokertoja oli 1 378 (1 677), joista pääosa 869 (974) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten ja Merimieskirkkojen välityksellä. Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 144 (153) laivaa. OPINTOTOIMINTA MEPA järjesti 94 (69) kurssia, joille osallistui 949 (680) merenkulkijaa. ATK-kursseista kysytyimpiä olivat alkeis- ja kuvankäsittelykurssit. Harrastekursseista suosituimpia olivat hopeaketju- ja köysityökurssit. Edellisvuosien tapaan päiväretkiä Ylläkselläkurssille osallistui paljon merenkulkijoita. Perinteisten liikuntakurssien lisäksi järjestettiin useita työhyvinvointia edistäviä kursseja. Ahvenanmaalla MEPAn ruotsinkieliset kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia. Kurssit Vuosi Kursseja yhteensä 2008 2009 Osallistuneet 2009 2008 ATKkurssit 20 20 139 133 Harraste kurssit 19 18 167 172 Kieli kurssit 9 6 79 50 46 25 69 564 949 325 94 Liikunta ja hyvinvointi Yhteensä 680 KIRJASTOPALVELU Kirjastoja vaihdettiin asiamiesten, postin, matkahuollon sekä yhdyshenkilöiden välityksellä 431 (471) kertaa. Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat päivittäin itselleen tai laivaväelle kirjoja. Jokaisessa MEPAn palvelun piiriin kuuluvassa laivassa oli 35- 250 kirjaa käsittävä kirjasto, joka vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoihin lisättiin venäjän-, englannin- ja Frivakt Vapaavahti 43 etenkin vironkielisiä kirjoja. Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja mahdollisuuksien mukaan. Vapaavahdissa julkaistiin kirja- ja kirjailijaesittelyitä, kerrottiin kirjallisuustapahtumista sekä seurattiin sähkökirjan kehitystä. LIIKUNTA Varustamoiden kanssa toteutettiin merenkulkijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita. Kokemukset yhteistyöstä Viking Linen, Tallink Siljan ja Finstashipin kanssa olivat rohkaisevia. Osa hankkeista toteutettiin yhdessä Merimieseläkekassan ja Kuntoutuskeskus Petrean kanssa. Toimintavuonna järjestettiin 46 (25) liikuntakurssia ja liikunnallista Voi Hyvinkurssia, joille osallistui 564 (325) merenkulkijaa. Merenkulkijoille järjestettiin myös tutustumistapahtumia eri liikuntaharrastuksiin. Merenkulkijoiden käyttöön varattiin liikuntatiloja Kotkassa, Turussa, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Kuntosalipalveluja käytti 18.400 (18.600) merenkulkijaa. Yleisurheiluun osallistui 231 (171) merenkulkijaa. Liikuntasaleja käytti 1.251 (880) ja jäähalleja 1.164 (810) merenkulkijaa. Urheilussa merenkulkijoita kiinnostivat eniten joukkuelajit. Salibandyssä, jalkapallossa ja jääkiekossa oli paljon osallistujia. Yleisurheilussa tehtiin myös edellisvuotta enemmän suorituksia. Golfin suosio säilyi ennallaan. Kaarinassa järjestetyn salibandyturnauksen voitto meni M/S Birka Paradiselle. M/S Amorellan joukkue voitti sekä Kisakallion jääkiekkoturnauksen että Salon jalkapalloturnauksen. Presidentti Urho Kekkosen kiertopalkinnon, Kekkosen Kannun, sai M/S Laura, jonka miehistö osallistui menestyksekkäästi MEPAn urheilutoimintaan. Yleisurheilun laivajoukkueiden kiertopalkinnon voitti M/S Swegard. Merenkulkijat kilpailivat henkilökohtaisista mestaruuksista trap-ammunnassa, golfissa, sulkapallossa ja yleisurheilussa. Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin yliperämies Tapio Lehto M/S Swegardilta. Helsingissä ja Turussa pelattiin 17 (21) kansainvälisen sarjan jalkapallopeliä. Risteilylaivojen miehistöille järjestettiin tiloja koripallon ja jalkapallon harjoitteluun HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 37:nen kerran. Siihen osallistui 50 44 Vapaavahti Frivakt (46) harrastajaa. Työt koostuivat lähinnä pienoismalleista, maalauksista, köysitöistä, keramiikka- ja käsitöistä sekä valokuvista. Parhaista kilpailutöistä koottu näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla 13.3.29.3.2009. Kotkan Meripäivien yhteydessä järjestettiin perinteinen merimieskulttuuritapahtuma yhdessä Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Harrastetöistä ja merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaista kuvista oli näyttely Kotkan pääkirjastossa. Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun osallistuttiin 22. kerran. Valokuvia siihen lähetettiin 996 kpl (1085). Kilpailun voitti konemestari Martin Gertmar Ruotsista. Helsingin satamassa käyneiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä eri kohteisiin. Tutustu-tanssiin teematunteja jatkettiin latinalaistanssien merkeissä Helsingissä. Ylläsjärvellä sijaitsevien MEPAn lomahuoneistojen käyttöaste oli 46,3 prosenttia (50,7). KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin 30-31.03 Kööpenhaminassa. Kokouksessa käsiteltiin pohjoismaisten yhteistyökysymysten lisäksi kansainvälisen merimiesurheilun tulevaisuutta ja muita kansainvälisiä merimiespalveluasioita. Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) vuosikokous pidettiin 10-12.02. Antwerpenissä. Kokouksessa keskusteltiin komitean rahoituksen turvaamisesta, kun ITFST maksama ylimääräinen tuki loppuu. Lisäksi saatiin raportit työohjelmista ja mietittiin uusia painopistealueita. Komitean presidiumin, jonka jäsen MEPAn toimitusjohtaja on, kokoukset pidettiin Lontoossa 09.02, 02-03.07 ja 07-08.12. Kansainvälisen Merimiesurheilukomitean (ISS) tekninen valiokunta kokoontui 0708.12 Helsingissä. Kokouksessa vahvistettiin kuluneen vuoden urheilutulokset ja päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista. KOTIMAINEN YHTEISTYÖ Jatkettiin Merimieseläkekassan kanssa yhteistyötä kahden matkustaja-alusvarustamon yli 40-vuotiaille naistyöntekijöille ja esimiehille suunnatussa työhyvinvointitutkimuksessa. Osallistuttiin yhteistyössä Tallink Siljan ja Kuntoutuskeskus Petrean kanssa laajaan 2 / 2010 työhyvinvointihankkeeseen M/S Silja Euroopan henkilökunnalle. Merimiespalvelutoimiston ja Suomen Merimieskirkon yhteistyöryhmä keskittyi Vuosaaren Merimieskeskuksen (Helsinki Seafarers Centre) toiminnan aktivointiin ja merimieskeskuksen ja alusten välisen kulkuongelman ratkaisemiseen. Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit: Helsinki, Kotka, Turku ja Kemi. kertaa ja elokuvia 176 (204) kertaa. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 25 (12) merenkulkijalle. Kansainvälisiä pre paid-puhelinkortteja myytiin yhteistyössä Haminan Merimieskirkon kanssa. Pidettiin 2 (3) tiedotustilaisuutta MEPAn palveluista merenkulkualan opiskelijoille. Kotkan Meripäivien aikana kävi 469 (388) vierasta tutustumassa merenkulkijoiden harrastenäyttelyihin. ASIAMIES- JA KLUBITOIMINTA TURKU Turun sivutoimiston toimialueella tehtiin 1611 (1255) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 104 (151) kertaa ja elokuvia 287 (417). Kuljetuspalveluja sai 124 (108) merenkulkijaa. Turussa järjestettiin 19 (17) MEPAn kurssia, joille osallistui 157 (151) merenkulkijaa. Opintopaketteja lainattiin 3 (3) kpl. Kuntosalikävijöitä oli 2458 (2634). Liikuntatoimintaan osallistui 1380 (1377) merenkulkijaa. Mepalassa kävi 2174 (2408) vierailijaa. HELSINKI Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 1891 (1943) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 191 (196) kertaa, ja elokuvia 492 (551) kertaa. Liikuntatapahtumiin osallistui 1225 (1220) merenkulkijaa. Ulkomaisille merenkulkijoille järjestettiin liikuntatapahtumia, kuljetuspalveluita sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin elokuvia ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia. Helsingissä vieraileville laivoille lainattiin langattomalla internet-yhteydellä varustettuja kannettavia tietokoneita. Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 2700 (2900) merenkulkijaa. Vierailuja klubilla ja käyntejä kuntosalilla kirjattiin noin 16 000 (16 000), sauna- ja kokoustiloja varattiin 5 (11) kertaa. Hangon internet-pistettä käytti 400 (540) merenkulkijaa. KOTKA Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1348 (1632) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 50 (47) Hanko: Jani Hedback Inkoo: Tom Björklöf Kaskinen: Jarmo Nordback Kemi: Pia Vestenius Lappeenranta: Nico Silvast Raahe: Petri Leskelä Rauma: Eija Tuorila Oulu: Antti Härö YHDYSHENKILÖT Yhdyshenkilöt tekivät kertomusvuonna 2461 (2662) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 86 (77) ja elokuvia 46 (82) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 13 (32) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 520 (766) kertaa. TOIMIHENKILÖT Helsinki: toimitusjohtaja Martti Karlsson, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, siivooja Auli Liukkonen. Kotka: asiamies Risto Nikula Turku: asiamies Juhani Laine, asiamies Juha Toivanen YHDYSHENKILÖT Palvelutilastot Laivakäynnit Kirjastotoim. Vuosi 2009 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 Helsinki Kotka 1891 1948 191 196 869 974 1225 1220 793 598 1438 1632 50 47 176 204 46 27 25 12 Turku Yhdyshenk. 1611 1255 104 151 287 417 1380 1377 124 108 2461 2662 86 77 46 82 423 33 13 32 Yhteensä 7401 7492 431 471 1378 1677 3074 2657 955 750 2 / 2010 2008 Elokuvapalv. Liikunta Kuljatuspalv. Frivakt Vapaavahti 45 HALLINTO kulun tarkastaja Marko Rahikainen) EDUSTAJISTO Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa): TYÖ- JA ELIKEINOMINISTERIÖN EDUSTAJAT Puheenjohtaja hallitusneuvos Tarja Kröger (hallitussihteeri Seija Jalkanen) LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖN EDUSTAJAT Varapuheenjohtaja toimistopäällikkö Ove Hagerlund (meren- VALTIOVARAINMINISTERIÖN EDUSTAJA työmarkkinalakimies Pirkko Janas (työmarkkinalakimies Mika Saarinen) LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen (merihenkilöstöpäällikkö Lena Marcus) merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (johtaja Erkki Kotiranta) merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Thomas Doepel) merihenkilöstöpäällikkö Bengt Björkholm (OTM Linda Langh) TULOSLASKELMA MERIMIESPALVELUTOIMISTO 1.1.-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Mepa-maksut Lästimaksut Tuotot klubitoiminnasta Satamakaupunkien avustukset Tuotot yhteensä VASTAAVA 1 109 054,52 560 000,00 11 882,30 15 640,00 1 686 576,82 Kulut Klubit ja toimipaikat Urheilutoiminta Elokuvapalvelu Tiedotus- ja julk.toiminta Ulkomaantoiminta Harrastustoiminta Opintotoiminta Kirjastopalvelu Kansainvälinen yhteistyö Kotimainen yhteistyö Henkilöstökulut Hallinnolliset kulut Poistot Kulutyhteensä Varsinaisen toiminn. tuotto/kulujäämä -70 757,32 -56 048,79 -128 928,19 -180 643,70 -21 004,44 -30 739,21 -128 208,72 -119 441,85 -8 114,94 -8 123,60 -640 241,36 -113 459,01 -56 857,12 -1 562 568,25 124 008,57 SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Ylläs vuokrat Linnankatu 3 vuokrat Korkotuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä 31 710,01 143 688,00 19 179,99 0,00 194 578,00 Kulut Ylläs kulut Linnankatu 3 kulut Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä Tilikauden yli-/alijäämä 46 Vapaavahti Frivakt MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT Miehistö korjausmies Rauno Mutka (keittiömestari Tarja Rännäli) tarjoilija Arja Ahonen (kokki Anu Ryökkynen) Kansipäällystö merikapteeni Carl-Henrik Järvinen (varatoiminnanjohtaja Risto Blomquist) Konepäällystö konemestari Markku Suni (konemestari Harri Piispanen) Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 23.4. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos. -33 787,68 -121 109,26 -154 896,94 39 681,06 163 689,63 TASE 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelamat Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Tilisaamiset Siirtosaamiset YHTEENSÄ 35 937,49 38 475,59 148 735,17 927 244,22 1 150 392,47 187 414,14 14 402,44 201 816,58 Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset Määrä-aikaistalletukset YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 486,30 735 890,14 758 376,44 960 193,02 2 110 585,49 VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Vararahasto Kiinteistökorjausrahasto Ed. tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä YHTEENSÄ 252 665,78 246 516,10 1 287 562,25 163 689,63 1 950 433,76 Vieras pääoma Saadut ennakot Tilivelat Siirtovelat YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 325,00 38 734,94 119 091,79 160 151,73 2 110 585,49 2 / 2010 Hallitus Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa): TYÖ- JA ELIKEINOMINISTERIÖN EDUSTAJAT valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Raila Kangasperko) LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT asiantuntija Tero Jokilehto 29.11.2009 saakka, asiantuntija Niklas Rönnberg 30.11.2009 alkaen (asiantuntija Jukka Kantola) asiantuntija Kimo Kostiainen (toimitusjohtaja Olof Widén) MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT Miehistön edustajat liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta) Päällystön edustajat merikapteeni Veikko Engren, Suomen Laivanpäällystöliitto (toiminnanjohtaja Pekka Partanen) sähkömestari Pekka Savikko, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies Reima Angerman) 2 / 2010 Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Hallituksen puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Raila Kangasperko. Hallitus kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Tero Jokilehdon (2.12. asti) tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Heidi Vierros sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja KPMG:n nimeämänä tilintarkastajana KHT Outi Hieta. Varatilintarkastajana toimi KHT Jari Nurmi. Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta. Frivakt Vapaavahti 47 STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2009 Den internationella lågkonjunkturen minskade utrikestransporterna med en femtedel. Transporternas sammanlagda volym sjönk till samma nivå som under början av 2000-talet och steg till knappa 83 miljoner ton. Positivt var att det finländska tonnagets andel av sjötransporterna ökade något både inom import och inom export. För passagerartrafikens del skedde däremot en lätt ökning både i trafiken mellan Finland och Estland och mellan Finland och Sverige. Till detta bidrog Viking Lines och Tallink Siljas nya snabba passagerarfartygs attraktionskraft. Antalet passagerare på utländska kryssningsfartyg som anlöpte Finland uppgick, liksom under föregående år, till 344 000. Sjömansservicebyråns intäkter var något större än budgeterat. 48 Vapaavahti Frivakt Lästavgifter erhölls mindre än väntat medan däremot mera sjömansserviceavgifter inflöt än budgeterat. Detta berodde på att vi ingick avtal enligt sjömansservicelagens § 5 med tre passagerarfartyg under svensk flagg I januari öppnades Helsinki Seafarers Centre i Nordsjö i samarbete med Finlands Sjömanskyrka. Antalet besökare blev mindre än väntat. En väsentlig orsak var att sjöfararna var tvungna att använda avgiftsbelagd transporttjänst inom det avstängda hamnområdet. Ett skriftligt spörsmål gällande passageproblemet gjordes i riksdagen. Under slutet av året samlade man bland personalen på fartygen som besöker hamnen in namn under en appell för att eliminera passageproblemet. Den vidarebefordrades till kommunikationsministeriet. Man diskuterade framtida användning av fastigheten Slottsgatan 3, och om möjligheterna att utnyttja den för att bygga hyresbostäder. I planen är fastigheten inmärkt som bostadshus av internattyp. Beslöts ansöka om den planändring som ärendet föranleder. Eventuella beslut om byggande, och det byggnadslov som det kräver, sköts 2 / 2010 på framtiden. Av den anledningen har inga större fastighetsreparationer gjorts. På grund av den minskade trafiken utbyttes något färre filmer och böcker än under föregående år. De första högupplösningsfilmerna levererades till fartygen. På grund av ökad efterfrågan ökade anskaffningen av böcker på främmande språk. Kursverksamheten blev märkbart livligare och närmare ettusen sjöfarare deltog i kurserna. Deltagarna i ADB- och hobbykurser ökade något. Som en följd av att rederierna och deras anställda önskade satsa på trivsel och bättre ork i arbetet, var deltagandet livligt i kurser som främjar välbefinnandet i arbetet. Kurserna med temat ”Vardagskondition” för M/S Silja Europas personal var de största till antalet deltagare. Antalet sjöfarare som skickat in sina alster till hobbyutställningen ökade något. Likaså ökade den digitala fotograferingens popularitet antalet foton som skickades till utställningen. Intresset för sjömanskulturevenemanget som hölls i samband med Kotka Havsdagar minskade så mycket att man tillsvidare beslöt avstå från arrangemanget. Ombudens och kontaktpersonernas fartygsbesök var trots den minskade trafiken nästan lika många som under föregående år. Vid de flesta servicepunkterna kunde man notera en lätt minskning men då ombuden i Åbo märkbart ökat antalet fartygsbesök kompenserades minskningen. Sjöfararna besökte flitigt våra Internetpunkter. Därtill lånades bärbara datorer ut till utländska fartyg för hamnbesökets tid för kommunikation och nyhetstjänst. I enlighet med den internationella konventionen rörande sjömansservice levererades en riklig mängd tidningar till de utländska fartygen. Inom idrottsverksamheten var antalet deltagare i laggrenarna stort. Antalet sjöfarare som utnyttjade konditions- och ishallar ökade. Glädjande nog ökade antalet deltagare i friidrott något efter att ha sjunkit under många år. Antalet besökare på sommarvillan på Runsala minskade något jämfört med föregående år. Besökarnas antal har halverats under de senaste tio åren. Första gången sjönk beläggningsprocenten på fritidslägenheterna i Lappland klart under 50. INFORMATIONSVERKSAMHET FRIVAKT Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två språk och i fyrfärg. I tidningen informerades om SSB:s tjänster, evenemang och kurser och om fritidsverksamhet för sjöfolk. I tidningarna fokuserade man på SSB:s egen verksamhet och på sjöfararnas hälsa 2 / 2010 och välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet. SSB:s service och kurskalendern för år 2010 presenterades i en bilaga till Frivakt. Förutom till fartygen och till sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier som uppmärksammat sjöfarten och till ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor var 268 (226) och varierade mellan 60 och 80 per nummer. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av vilka ca 60 skickades utomlands. ÖVRIG INFORMATION Ungefär 90 fartyg fick varje vecka per e-post sjöfartsnyheter sammanställda ur inhemska och utländska källor. På SSB:s finskspråkiga internetsidor infördes månatligen internettidningen Klippis sammanställd av olika elpostnyheter. Via sjöfartsorganisationernas tidningar, lokalradio och internetsidorna förmedlades information om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och övrig service. Informationsblad om SSB:s kurser och motionsprogram delades ut till fartygens personal. Sjöfararnas hobbyutställningar och sjömansidrotten fick positiv publicitet i kuststädernas massmedia. Man informerade om SSB:s verksamhet på egna kurser, på möten för sjöfartsstuderande, i samband med olika utställningar och i tidningsintervjuer. inhemska skådespel, underhållnings- och faktaprogram inspelade från TV förmedlades till fartygen. Sammanlagt inspelades 71 (70) TV-program. Dessutom levererades hobbyprogram enligt önskemål. Sammanlagt utbyttes 21 852 (24 807) filmer. Antalet utbyten var 1 378 (1 677), av vilka de flesta 869 (974) skedde i Helsingfors. SSB:s ombud och kontaktpersoner levererade filmerna till fartygen. Filmer byttes också via Sjömanskyrkorna och utbytesmanskap. Sammanlagt var 144 (153) fartyg inskrivna i filmtjänst under året. STUDIEVERKSAMHET SSB ordnade 94 (69) kurser, i vilka sammanlagt 949 (680) sjöfarare deltog. Av TIDNINGSTJÄNST Under året prenumererade SSB på finskoch svenskspråkiga dagstidningar till 5 (5) tidningsstationer i utländska hamnar. Sjöfararna kunde läsa tidningar och tidskrifter, som SSB prenumererat på, i Hangö, Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg, Kemi och Saima kanal. Till fartygen förmedlades 1439 (1994) tidningspaket per post, via mäklare eller servicepunkten på Helsingfors-Vanda flygstation. För utländska sjöfarare som besökte finländska hamnar beställdes tidningar från Tyskland, Sverige, Polen, England, Holland, Ryssland, Estland och Filippinerna. Urvalet kompletterades med inköp av lösnummer. Nyheter per el-post distribuerades också till de utländska sjöfararna i samarbete med andra sjömansserviceorganisationer. FILMTJÄNST Filmer levererades till fartygen som DVDskivor och från och med december också som BD-skivor (Blu-ray Disk). Filmer och Frivakt Vapaavahti 49 ADB-kurserna var grundkurser och kurser i bildbehandling de mest efterfrågade. Bland hobbykurserna var kurser i silvertrådsarbete och reparbete mest populära. Liksom under tidigare år deltog många sjöfarare i Ylläsvandringarna. Utöver de traditionella motionskurserna ordnades flera kurser för att främja välbefinnandet i arbetet. På Åland arrangerade SSB svenskspråkiga kurser i samarbete med Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Sjöfararna hade möjlighet att låna språkkurser, ADB-litteratur och annat material för själstudier. BIBLIOKEKSTJÄNST Bibliotek byttes sammanlagt 431 (471) gånger via ombud, post, Matkahuolto och kontaktpersoner. Skeppsbiblioteket i Helsingfors besöktes dagligen av sjöfarare som lånade böcker. Alla fartyg som omfattades av SSB:s bibliotekstjänst hade ett bibliotek om 35 - 250 böcker, som byttes ut enligt behov. Anskaffningen av böcker på ryska, engelska och isynnerhet estniska ökade då besättningarna KURSER Kurser sammanlagt Deltagare 2009 2008 ADBkurser 20 20 139 133 Hobby kurser 19 18 167 172 Språk kurser 9 6 79 50 HOBBY OCH REKREATION 46 25 564 949 325 Sjöfolkets hobbyutställning ordnades för trettiosjunde gången. Deltagarna var sammanlagt 50 (46) och de bidrog med bl.a. fartygsmodeller, målningar, reparbeten, keramik och handarbeten samt foton. Av de bästa tävlingsbidragen sammanställdes en utställning på Helsingfors sjömansklubb. Utställningen var öppen under tiden 13.3 - 29.3.2009. I samband med Kotka Havsdagar arrangerades det traditionella sjömanskulturevenemanget i samarbete med Kotka stads kulturbyrå. En utställning sammanställd av hobbyarbeten och de bästa bilderna från den nordiska fototävlingen arrangerades på Kotka huvudbibliotek. SSB deltog för tjugoandra gången. Sammanlagt skickades 996 (1085) bilder in till tävlingen. Maskinmästare Martin Gertmar från Sverige vann tävlingen. För personalen på fartyg som besökte Helsingfors ordnades besök på utställningar År Motion och hälsa Summa 94 69 2009 2008 680 ombord blivit allt mera internationella. På de utländska fartyg som besökte finska hamnar byttes också böcker i mån av möjlighet. I Frivakt publicerades presentationer av böcker och författare, litterära evenemang samt rapporter om e-bokens utveckling. MOTION I samarbete med rederierna genomfördes projekt för att hjälpa sjöfararna orka i arbetet och öka deras välbefinnande. Erfarenheterna av samarbetet med Viking Line, Tallink Silja och Finstaship var uppmuntrande. En del av projekten förverkligades tillsammans med Sjömanspensionskassan och Rehabiliteringscentralen Petrea. Under året ordnades 46 (25) motionskurser och Måbra-kurser med tyngdvikt på motion. I dem deltog 564 (325) sjöfarare. 50 Vapaavahti Frivakt För sjöfararna ordnades också besök för att bekanta sig med olika motionsgrenar. Motionsutrymmen reserverades för sjöfarare i Kotka, Åbo, Mariehamn och Helsingfors. Konditionssalarnas tjänster utnyttjades av 18 400 (18 600) sjöfarare. I friidrott deltog 231 (171) sjöfarare. Motionssalar utnyttjades av 1 251 (880) och ishallar av 1 164 (810) sjöfarare. Inom idrotten var sjöfararna mest intresserade av laggrenar. Innebandy, fotboll och ishockey lockade ett stort antal deltagare. I friidrott gjordes också flera resultat än året förut. Golfspelet bibehöll sin popularitet. M/S Birka Paradise segrade i innebandyturneringen som arrangerades i S:t Karins. M/S Amorellas lag tog hem segern både i ishockeyturneringen på Kisakallio och i fotbollsturneringen i Salo. M/S Lauras manskap deltog med framgång i SSB:s idrottsverksamhet fick ta emot president Urho Kekkonens vandringspris, Kekkonens Kanna. M/S Swegards fartygslag vann vandringspriset i friidrott. Sjöfararna tävlade i individuella mästerskapstävlingar i trapskytte, golf, badminton och friidrott. Överstyrman Tapio Lehto från M/S Swegard utsågs till Årets sjömansidrottare. I Helsingfors och Åbo spelades 17 (21) fotbollsmatcher i den internationella serien. För manskap på kryssningsfartyg reserverades utrymmen för att träna basket och fotboll (siffrorna för 2008 inom parentes) 2 / 2010 och exkursioner. Temalektioner i dans till latinska rytmer fortsatte i Helsingfors. Beläggningsprocenten för SSB:s fritidslägenheter i Ylläs var 46,3 (50,7). INTERNATIONELLT SAMARBETE Det nordiska chefsmötet hölls den 30-31.3 i Köpenhamn. Vid mötet diskuterades utöver det nordiska samarbetet också den internationella sjömansidrottens framtid och andra internationella sjömansserviceärenden. Internationella Sjömansvälfärdskommitténs (ICSW) årsmöte hölls i Antwerpen 1012.2. Vid mötet diskuterades tryggandet av kommitténs ekonomi då ITF-ST:s extra understöd upphör. Mötet fick också rapporter om arbetsprogrammen och man diskuterade nya tyngdpunkter för verksamheten. Kommitténs presidium, till vilket SSB:s verkställande direktör hör, sammanträdde i London 9.2, 2-3.7 och 7-8.12. Internationella Sjömansidrottskommitténs (ISS) tekniska utskott sammanträdde i Helsingfors den 7-8.12. Vid mötet fastställdes idrottsresultaten under det gångna året och man fattade beslut om idrottsverksamheten under det kommande året. SAMARBETE I HEMLANDET I samarbete med Sjömanspensionskassan fortsatte man kartläggningen av arbetshälsotillståndet hos kvinnliga, fyrtio år fyllda ombordanställda och förmän på två passagerarfartygsrederier. Ett omfattande arbetshälsoprojekt för personalen på M/S Silja Europa genomfördes i samarbete med Tallink Silja och Rehabiliteringscentralen Petrea. I arbetsgruppen för samarbete mellan Sjömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka fokuserade man på att aktivera verksamheten på Nordsjö Sjömanscentrum (Helsinki Seafarers Centre) och att lösa problemet med passagen mellan centret och fartygen. Sjömansserviceverksamheten stöddes ekonomiskt av hamnstäderna Helsingfors, Kotka, Åbo och Kemi. formationsmöten om SSB:s verksamhet. Under Kotka Havsdagar bekantades sig 469 (388) besökare med sjöfararnas hobbyutställning. OMBUDS- OCH KLUBBVERKSAMHET ÅBO Inom Åbo filialbyrås serviceområde gjordes 1611 (1255) fartygsbesök. Bibliotek byttes 104 (151) gånger och filmer 287 (417). Transporttjänst fick 124 (108) sjöfarare. I Åbo arrangerades 19 (17) kurser, i dem deltog 157 (151) sjöfarare. Sammanlagt 3 (3) studiepaket utlånades. konditionssalar besöktes av 2458 (2634) sjöfarare. I motions- och idrottsverksamhet deltog 1380 (1377) sjöfarare. Mepala hade 2174 (2408) besökare. HELSINGFORS Ombuden i Helsingfors gjorde 1891 (1943) fartygsbesök inom sitt serviceområde från Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 191 (196) gånger och filmer 492 (551) gånger. I idrotts- och motionsevenemang deltog 1225 (1220) sjöfarare För utländska sjöfarare ordnades idrottsevenemang, transporter och rundturer. I samband med fartygsbesöken levererades utländska tidningar och filmer och böcker byttes ut mellan fartygen. För att underlätta sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med hemlandet förmedlade man telefonkort och lånades ut mobiltelefoner. På fartyg som besökte Helsingfors utlånades bärbara datorer med trådlös internetförbindelse. På Helsingfors sjömansklubb stod datorer med internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfararnas förfogande. De utnyttjades av 2700 (2900) sjöfarare. Ungefär 16 000 (16 000) besök på klubben och i konditionssalen kunde noteras. Bastu- och mötesutrymmen reserverades 5 (11) gånger. Internetpunkten i Hangö utnyttjades av 400 (540) sjöfarare. KOTKA Ombudet i Kotka gjorde under verksamhetsåret 1348 (1632) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 50 (47) gånger och filmer 176 (204) gånger. Transport med SSB:s bil ordnades 25 (12) gånger. I samarbete med Sjömanskyrkan i Fredrikshamn såldes internationella telefonkort. För sjöfartsstuderande ordnades 2 (3) in- SERVICESTATISTIK Fartygsbesök FUNKTIONÄRER Helsingfors: verkställande direktör Martti Karlsson, AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare Milja Nitovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, städerska Auli Liukkonen. Kotka: ombud Risto Nikula Åbo: ombud Juhani Laine, ombud Juha Toivanen KONTAKTPERSONER Hangö: Jani Hedback Ingå: Tom Björklöf Kaskö: Jarmo Nordback Kemi: Pia Vestenius Villmanstrand: Nico Silvast Brahestad: Petri Leskelä Raumo: Eija Tuorila Uleåborg: Antti Härö FÖRVALTNINGEN Bibliotekstjänst Motion Filmtjänst Transporttjänst År 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 2009 2008 Helsingfors 1891 1948 191 196 869 974 1225 1220 793 598 Kotka 1438 1632 50 47 176 204 46 27 25 12 Åbo Kontaktpers. 1611 1255 104 151 287 417 1380 1377 124 108 2461 2662 86 77 46 82 423 33 13 32 Summa 7401 7492 431 471 1378 1677 3074 2657 955 750 2 / 2010 KONTAKTPERSONER Kontaktpersonerna gjorde under året 2461 (2662) fartygsbesök. Bibliotek utbyttes 86 (77) gånger och filmer 46 (82) gånger. Transporttjänst gavs åt 13 (32) sjöfarare. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 520 (766) gånger. Representantskapet Sjömansservicebyråns representantskap hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes): Frivakt Vapaavahti 51 ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT Ordförande regeringsråd Tarja Kröger (regeringssekreterare Seija Jalkanen) marknadsjurist Mika Saarinen) KOMMUNIKATIONSMINISTERIETS REPRESENTANT Viceordförande Avdelningschef Ove Hagerlund (sjöfartsöverinspektör Marko Rahikainen) REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNA sjöpersonalchef Ulla Häkkinen (kursledare Lena Marcus) sjöpersonalchef Outi Byckling (personalchef Erkki Kotiranta) sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (avdelningschef Thomas Doepel) sjöpersonalchef Bengt Björkholm (jur. mag. Linda Langh) FINANSMINISTERIETS REPRESENTANT arbetsmarknadsjurist Pirkko Janas (arbets- REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNA Manskapet SJÖMANSSERVICEBYRÅN RESULTATRÄKNING 1.1.-31.12.2009 ORDINARIE VERKSAMHET Intäkter SSB-avgifter Lästavgifter Intäkter från klubbverksamhet Hamnstädernas bidrag Intäkter sammanlagt PLACERINGS- O. FINANSIERINGSVERK Intäkter Hyror Ylläs Hyror Slottsgatan 3 Ränteintäkter Övriga intäkter Intäkter sammanlagt Kostnader Kostnader Ylläs Kostnader Slottsgatan 3 Kostnader sammanlagt Översk./undersk. av placerings- o. finans.verksamhet Tilikauden yli-/alijäämä 52 Vapaavahti Frivakt Däcksbefälet sjökapten Carl-Henrik Järvinen (viceverksamhetsledare Risto Blomquist) Maskinbefälet maskinmästare Markku Suni (maskinmästare Harri Piispanen) Representantskapets ordinarie sammanträde hölls den 23.4. Vid sammanträdet behandlades de i § 15 i Sjömansservicelagen (447/2007) nämnda ärendena och utkastet till budget. SJÖMANSSERVICEBYRÅN AKTIVA 1 109 054,52 560 000,00 11 882,30 15 640,00 1 686 576,82 Kostnader Klubbar och verksamhetsställen Idrott och motion Filmtjänst Information och publikationer Utlandsverksamhet Hobbyverksamhet Studieverksamhet Bibliotekstjänst Internationellt samarbete Samarbete i hemlandet Personalkostnader Administration Avskrivningar Kostnader sammanlagt Överskott/underskott av ordinarie verksamhet reparatör Rauno Mutka (köksmästare Tarja Rännäli) servitris Arja Ahonen (kock Anu Ryökkynen) -70 757,32 -56 048,79 -128 928,19 -180 643,70 -21 004,44 -30 739,21 -128 208,72 -119 441,85 -8 114,94 -8 123,60 -640 241,36 -113 459,01 -56 857,12 -1 562 568,25 124 008,57 31 710,01 143 688,00 19 179,99 0,00 194 578,00 -33 787,68 -121 109,26 -154 896,94 39 681,06 163 689,63 BALANSRÄKNING 31.12.2009 FASTA TILLGÅNGAR Materiella tillgångar Tomter Byggnader och konstruktioner Maskiner och inventarier Aktier och andelar FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT RÖRLIGA TILLGÅNGAR Fordringar Kontofordringar Resultatregleringar SAMMANLAGT 35 937,49 38 475,59 148 735,17 927 244,22 1 150 392,47 187 414,14 14 402,44 201 816,58 Finansieringstillgångar Kassa och banktillgodohavanden 22 486,30 Depositioner 735 890,14 SAMMANLAGT 758 376,44 RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT 960 193,02 AKTIVA SAMMANLAGT 2 110 585,49 PASSIVA Eget kapital Övriga fonder Reservfond Fastighetsreparationsfond Överskott från tidigare år Räkenskapsperiodens överskott SAMMANLAGT 252 665,78 246 516,10 1 287 562,25 163 689,63 1 950 433,76 Främmande kapital Erhållna förskott Kontoskulder Resultatregleringar SAMMANLAGT PASSIVA SAMMANLAGT 2 325,00 38 734,94 119 091,79 160 151,73 2 110 585,49 2 / 2010 Styrelsen Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes): ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT riksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd Raila Kangasperko) REPRESENTANTER FÖR SKEPPSREDARNA ombudsman Tero Jokilehto till den 29.11.2009, ombudsman Niklas Rönnberg från den 30.11.2009 (ombudsman Jukka Kantola) ombudsman Kimo Kostiainen (verkställande direktör Olof Widén) REPRESENTANTER FÖR SJÖFARARNA Manskapet förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu Silta) Befälet sjökapten Veikko Engren, Finlands Skeppsbefälsförbund (verksamhetsledare Pekka Partanen) elmästare Pekka Savikko, Finlands Maskinbefälsförbund (ombudsman Reima Angerman) Representant för Finlands Sjömanskyrka generalsekreterare Sakari Lehmuskallio eller någondera av dem tillsammans med styrelsemedlemmen Tero Jokilehto (till den 2.12) eller Kenneth Bondas eller byråns AVsekreterare Heli Myllykangas. Som revisorer har fungerat CGR Heidi Vierros och revisionsbyrån KPMG Oy Ab och som revisor utnämnd av KPMG CGR Outi Hieta. Revisorssuppleant var CGR Jari Nurmi. Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning. Helsingfors den18 februari 2010 Som ordförande för styrelsen fungerade riksförlikningsman Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Raila Kangasperko. Under verksamhetsåret sammanträdde styrelsen fyra gånger. Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Martti Karlsson tillsammans REVISIONSBERÄTTELSE Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 31.12.2009. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet. Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslut och verksamhetsberättelse samt för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med de bestämmelser och stadganden som gäller i Finland om uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen ansvarar för att övervakningen av bokföring och medelsförvaltning är ändamålsenligt ordnad och verksamhetsledaren för att bokföringen är lagenlig och att medelsförvaltningen är ordnad på ett tillförlitligt sätt. Revisorns skyldigheter Revisorn bör utföra granskningen enligt i Finland tillämpad god revisionssed och på basen av granskningen avge berättelse om bokslut och verksamhetsberättelse. God revisionssed förutsätter tillämpande av yrkesetiska principer och att granskningen planeras och genomförs så att man får tillräcklig visshet om att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel och om att styrelsens medlemmar och verksamhetsledaren har verkat i enlighet med de stadganden som gäller Sjömansservicebyrån. Revisionsåtgärdernas uppgift är att försäkra sig om riktigheten i siffror och övriga uppgifter i bokslut och verksamhetsberättelse. Valet av åtgärder baserar sig på revisorns överväganden och bedömningar av risken att bokslutet innehåller väsentliga oriktigheter beroende på oegentligheter eller fel. Vid planerandet av behövliga granskningsåtgärder bedöms också den interna kontroll som ansluter sig till uppgörandet av bokslutet och dess presentation. Vidare utvärderas den allmänna presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelse, principerna för uppgörandet av bokslutet samt de bedömningar ledningen tillämpat vid uppgörandet av bokslutet. Revisionen har genomförts enligt i Finland tillämpad god revisionssed. Enligt vår uppfattning har vi vidtagit för ändamålet tillräckliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande. Utlåtande Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria. Helsingfors den 8 mars 2010 KPMG OY AB Heidi Vierros CGR Outi Hieta CGR 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 53 MERENKULKIJOIDEN 36. VUOSINÄYTTELY MEPAn Katajanokan klubilla oli näytillä merenkulkijoiden maalauksista, valokuvista ja harrastetöistä koottu näyttely, johon kävi tutustumassa satoja kiinnostuneita kaupunkilaisia ja alan ihmisiä. Pienoismalli- ja maalauspuolella vanhat mestarit olivat jälleen odotusten arvoisia. Valokuvia ja harrastetöitä oli saatu myös nuoremmilta merenkulkijoilta. 54 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Arto Dahlbo pysyy tyylilleen uskollisena vuodesta toiseen. Vakava-aiheisissa töissä näkyy myös sympaattinen huumori. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 55 Tiina Sveholmin taitava ristipistotyö Ilkka Karppasen laadukasta kädentyötä. 56 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Marianne Ylä-Kojola valmisti Mepan keramiikkakurssilla kauniin kukkamaljakon Risto Honkaharjun merimaalaukset ovat loppuun asti hiottuja töitä. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 57 Ilkka Karppanen taitaa myös pullolaivojen rakentamisen. Iris Malmsilla oli näyttelyssä useita taidokkaasti tehtyjä nukkeja. Riitta Kopran veistos leikkivistä koirista keräsi katseita. Lars Näsmanin sekatekniikkatyönä maalattu Kathrina ja öljyvärityö ms Actinia Vuokko Tammen huovuttamalla valmistetut hauskat pääsiäiskoristeet. 58 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Merten kaunottaria Lars Näsman målar Lars Näsmanin siveltimestä Lars Näsmanin maalaus ms Actiniasta herätti ansaittua huomiota MEPAn vuosinäyttelyssä. Actinia kuului Oy Suomen Etelä-Amerikan Linja / Finland-Sydamerika Linjen Ab -varustamon eli AL:n kalustoon vuosina 1958-1966. Kaunis valtamerilaiva palveli vielä sen jälkeen vuoteen 1972 asti Suomen Höyrylaiva Oy:n komennossa. Lars Näsman oli kesäkuun alussa menossa huoltamaan purjevenettään, kun Vapaavahti tapasi miehen Kaivopuistossa. - Olin vuonna 1957 työharjoittelussa samanlaisessa venäläisaluksessa. Suunnittelin tuolloin laivanrakennusinsinöörin ammattia, Näsman kertoi. Laivan kannelta Näsman ja muut merenkulkijat katsoivat Sputnikin lentoa. Hän ei venäläislaivasta muista juuri muuta, kun että se muistutti tuolloin liikenteeseen lähtenyttä Asynjaa. Näsman on maalannut yli sata taulua, joista osa on meriaiheisia. Hän tekee niitä harrastusmielessä, mutta kaikki on silti ostettu suoraan käsistä. Containerships´ lle ja muutamille muille varustamoille hän on tehnyt tilaustöitä. Lars Näsman sai vuoden verran koulutusta taiteista Unto Pusan opissa 50-luvun lopulla ja on siitä lähtien harrastanut alaa. Hän on myös tehnyt lehtiin kuvitusta ja taittoa. Näsmanin on entistä innokkaampi tekemään laivamaalauksia ja etsii parhaillaan kuvia vanhoista laivoista. 2 / 2010 havets skönheter På SSB:s årsutställning väckte Lars Näsmans målning m/s Actinia välförtjänt uppmärksamhet. Actinia tillhörde Finland-Sydamerika Linjens, eller AL:s, flotta åren 1958-1966. Den vackra oceangångaren tjänade ännu därefter ända till år 1972 i FÅA:s ägo. Lars Näsman var i början av juni på väg för att serva sin segelbåt, då Frivakt träffade honom i Brunnsparken. - År 1957 hade jag arbetspraktik på ett ryskt fartyg av samma typ. Vid den tiden planerade jag att bli skeppsbyggnadsingenjör, berättade Näsman. Från fartygets däck kunde Näsman och de andra sjöfararna beskåda Sputniks färd. Om det ryska fartyget minns han inte så mycket annat än att det påminde om m/s Asynja som vi den tiden börjat sin trafik. Näsman har målat mer än etthundra tavlor, av vilka en del med marint motiv. Han målar som hobby, men alla har ändå köpts genast. För Containerships och några andra rederier har han målat på beställning. Under ett års tid gick Lars Näsman i konstlära hos Unto Pusa i slutet av 50-talet och sedan dess har han ägnat sig åt banan. Han har också gjort illustrationer och ombrytning för tidningar. Näsman är ivrigare än någonsin, då det gäller att måla fartyg, och han söker som bäst bilder av gamla fartyg. Frivakt Vapaavahti 59 Kirjoittaja Timo Sylvänne Rotterdamin Merimieskirkolla ms Solanon lankongilla kävelee 1970-luvulla Rotterdamissa Kaj Engström, joka oli erittäin pidetty ja arvostettu merimiespappi Merimieskirkkoja Laiva oli juuri töijätty Pohjanmeren sataman laituriin. Klaaraus oli tehty ja pian pitäisi siirtyä kuivatelakkaan vuosihuoltoa varten. Salongin pöydän päässä kippari ja siiffi siemailivat konjakinloppujaan. Meklari pöllytteli paksua sikariaan ja keräili papereitaan salkkuunsa. Kipinä laskeskeli meklarin tuomia rahanippuja pöydän toisessa päässä. Tällä kertaa oli helppo homma, kun valmiit niput olivat pankissa pakattu sellofaanikääreisiin ja jokaisen nipun päälle oli räntätty rahamäärä. Salongin ovelta kuului napakka koputus. Päällikkö silmäili oven suuntaan: ” Kas päivää pastori, tervetuloa puuriin! Maistuisiko herra pastorille kipollinen konjakkia? ”Ei kai se papinkaan suu oo paskasta tehty”, kuului myöntävä vastaus. Konjakin maistelun seurauksena jo samana iltana laivalta ahtautui parikymmentä merenkulkijaa papin ohjastamaan yhdeksän hengen pikkubussiin. ”Tiivistäkää, kyllä tänne mahtuu”, oli pa60 Vapaavahti Frivakt pin opastus. ”On meitä ollut kyydissä kymmenkunta henkeä enemmänkin. Liikennevaloissa siunaantui juuri silloin poliisiauto pysähtymään viereen. Sieltähän noustiin selvittämään, mikäs pakolaisleiri tässä on matkalla. Kun kuulivat, että Merimieskirkolle ollaan menossa, panivat piipaan päälle ja avasivat meille liikenneruuhkassa tietä kirkolle saakka!” Illemmalla jatkaessamme kirkolta matkaa kuka minkin palvelun pariin, pappi kuulutti paluukyydin lähtöajat. Kirkolta lähdettäisiin määräaikaan, mutta kyyti etenisi lähibaarien kautta sillä vauhdilla, miten porukat ehtisivät kyytiin. Eikä niin kiirettä ollut, etteikö pastori olisi ehtinyt tervehtiä kuppiloitten henkilökuntaa. Koska kuivatelakassa kärvisteltäisiin viikko, ehti Merimieskirkko järjestää monenlaista toimintaa. Oli kevätaika ja tehtiin aurinkoinen kiertoajelu kasvisviljelmille, mistä palattiin kukkaseppeleet kaulassa. Jalkapalloa pelattiin norjalaista laivajoukkuetta vastaan. Ottelu oli muuten tasaväkinen, mutta norjalaisilla oli yksi ennenkin jalkapalloa pelannut, joka potkiskeli tasaiseen tahtiin maaleja. Pelin edetessä sovittiin, että lopetetaan tilanteessa 10 - 0. Merimieskirkon palveluitten ansiosta ikävä kuivatelakointi tuntui sujuvan nopeasti. Viikko oli hurahtanut äkkiä, kun oltiin taas vesillä ulkosivut maalattuina ja osa korjauksista tehtyinä. Jopa tinkimättömänä työväenaatteenmiehenä ja ateistina tunnettu konemestari oli innokkaasti vieraillut kirkolla. ”Kotimaan lehtiä lukemassa. Ja olihan se käytävä papin saarnatkin kuuntelemassa, kun on pappi vaivaa nähnyt meitä kuljetellessaan ja muutenkin on hyvin huolehtinut. Ettei pahoita mieltään, jos ei ole sanankuulijoita.” Aikanaan sattuivat taas oorderit ohjaamaan laivamme samaan satamaan. Hyvillä mielin odoteltiin papin käyntiä ja kyytiä kirkolle. Tällä kertaa hakijana ei ollutkaan tuttu merimiespappi, vaan enempi aliupseerin mallinen mies, joka kuulutti olevansa uusi pappi. Täsmällisesti ilmoitettuna aika2 / 2010 Antwerpenin 105-vuotiaan merimieskirkon toiminta jatkuu sittenkin. Jatkon mahdollistaa Belgian merimieskirkkojen sekä Rotterdamin merimieskirkon hallinnollinen yhdistäminen 1.1.2011 alkaen. Toimintaa Benelux-maissa tulee johtamaan Rotterdamissa asuva merimiespastori. na lähti kyyti laivalta:” Jos joku ei tule lähtöaikana, tulkoon omia aikojaan” oli periaate, niin laivalta kuin kirkoltakin lähtöön: ”Paluukyyti kirkolta lähtee ilmoitettuna aikana. Merimieskirkko ei tarjoa juoppokuskipalveluita, eikä kiertele kaikkia kaupungin kuppiloita etsimässä kyytiläisiä, vaan ajetaan suoraan laivalle.” Konemestarinkaan ei uuden papin aikaan tarvinnut tinkiä elämänarvoistaan, vaan huoleti saattoi jättää uuden pastorin saarnat kuuntelematta. Jonkin kerran sai kirkon auto palata laivalta ilman yhtään kyytiläistä. Kun laivalla eletään minuuttiaikataulujen mukaan, kaipaisi maissa vähän väljempää menoa. Sohon tervakeulaisissa provianttisilmissä merimieskirkkosatamiin linjaa seilaavat murehtivatkin, että merimiehistä kirkoissa muistuttaa enää historiallinen nimi. Paikalliset asukkaat, rekkakuskit ja turistit olisivat uusia seurakuntatyön kohteita. Merenkulkijat kokivat jääneensä huutolaispojiksi. Suomalaisia Merimieskirkkoja oli vähän ja useimmat niistä Euroopassa. Tramppilaivojen merenkulkijoilla oli harvoin tilaisuus päästä suomalaiseen kirkkoon. Meille oli kotimaan tarjonnan puuttuessa korvikkeina norjalaisten Merimieskirkot. Norjalaisilla 2 / 2010 tuntui olevan toimipisteitä useissa satamissa ympäri maailmaa. Suomalaisillekin kyytejä järjestettiin laivalta kirkoille ja takaisin. Erityisen mieleen jäävä norjalainen kirkko oli Villemstadtin kaupungissa Curacaon saarella. Kun ajoimme kapeaa kanaalia läpi kaupungin, kajahti kirkon katolta kovaäänisestä Maamme-laulu. Sellainen oli käsitys, että ajoi kanaalista minkä maalainen laiva tahansa, pauhasi aina lipun mukainen kansallislaulu. Matkamme oli johtanut Buenos Airesiin. Konemestarikin oli lähtenyt papin kyytiin kirkolle. Bairesin pappi oli sellainen, että kotimaan lehtien luvun lisäksi tuli saarnakin kuunnelluksi. Ennen kirkolta lähtöämme pappi varoitteli erityisesti menemästä Veinticinco-kadulle. Siellä kuulema juotetaan vaivihkaa tyrmäystippoja ja viedään rahat ja vaatteetkin päältä. Melko varmasti saa tauteja ja huonolla tuurilla saattaa päästä hengestäänkin. Seuraavana iltana laiva oli jo matkalla pitkin La Plataa merelle päin. Ennen vahtiin lähtöään konemestari kommentoi papin ohjeita: ”Virkansa puolestahan papin kuuluu varoitella pysymästä poissa synnin kaduilta. Vaan sinne venttisinkollehan mekin men- tiin ja kuljettiin ruokalasta toiseen. Jossain vaiheessa havahduin jostakin takapihalta. Hengissä olin, vaikka pimeää olikin ja löysin tien katuvalojen alle. Kello puuttui ranteesta, eikä kukkaroakaan löytynyt. Sentäs oli rintataskussa Argentiinan roopuska, mihin olin piirtänyt laivan osoitteen. Ei kun vaan taksiin ja osoitteen mukaiseen suuntaan, vaikkei pesoja ollutkaan. Matkalla sitten kohdattiin toinen taksi, minkä kuski huitoi meitä pysähtymään. Kuskien puheista en mitään ymmärtänyt, mutta huomasin sen toisen taksin takapenkillä istuvan meidän laivan perämiehen. Perämies ei tiennyt, miten oli taksiin joutunut eikä sitäkään, minne oli menossa. Kello ja rahat taskuista oli viety, muttei ryövärit olleet hoksanneet sukkia tutkia, missä oli Ameerikan dollaares. Perämies retuutettiin minun taksiini ja maksettiin toinen kyyti pois. Minulla oli osoite ja perämiehellä rahaa, joten aamuvarhaisella hyvissä ajoin oltiin takaisin laivalla ennen työajan alkua.” Viedessään astioitaan pentteriin konemestari jatkoi: ”Ei se pappi sentään pelkästään viran puolesta tainnut varotella. Kyllä se ihan aiheesta yritti meistä huolehtia.” Timo Sylvänne, Luhtatie 1, 70700 Kuopio - Merimieskirkkoja Frivakt Vapaavahti 61 MERENKULKIJOITA MITALEILLA Penkkipunnerruksen Master - ikäluokkien maailmanmestaruuskisoissa on totuttu näkemään suomalaisia palkintokorokkeelle. Merenkulkijoita on komeasti edustanut Seppo Flink Gabriellalta. Orlandosta tuli maailmanmestaruus ja merenkulkijoiden edustus vahvistui kun Mariellan tarjoilija Tiina Hakola pokkasi pronssia. Seppo aloitti harrastuksen MEPAn ensimmäisissä penkkipunnerruskisoissa 1990 ja voitti sarjansa. Kahdenkymmenen vuoden uurastuksen jälkeen tuli maailmanmestaruus 2010. 62 Vapaavahti Frivakt Kisat käytiin maalis-huhtikuun vaihteessa Yhdysvalloissa. Orlando sijaitsee Floridan osavaltiossa ja on tunnettu muun muassa Walt Disney World -huvipuistoista. - Tulin latautumaan viikkoa ennen kisoja vaimon ja tyttären kanssa. Kävimme katsastamassa myös huvipuistoja, Seppo kertoi. Hän osallistui 60-kiloisten sarjaan ja sai tulokseksi 110 kg, mikä toi maailmanmestaruuden. - Kaikki osui kohdalleen, Seppo totesi tyytyväisenä. Kisoissa oli mukana viitisensataa kilpailijaa 28 eri maasta. Suomalaisia oli MM -joukkueessa mukana 14, joista peräti 12 toi mitalin kotiin. Saalis oli loistava, Sepon lisäksi maailmanmestaruuden toi 40-vuotiaiden 60-kiloisissa punnertanut mies. Sarjoja nelikymppisistä ylöspäin Kilpailijat punnertavat eri painoluokissa ja ikäluokissa. Lajissa taktikoidaan melkoisesti varsinkin, jos on mahdollista kilpailla alemmassa sarjassa. Vuonna 1990 Viking Linella aloittanut tarjoilija Tiina Hakola joutui puristamaan viisi kiloa pois hoikasta varrestaan. - Pääsin alempaan sarjaan, mutta painonpudotus oli rankkaa, se vei myös voimia, Tiina kertoi Tuloksena oli pronssia, mikä on Tiinan ensimmäinen arvokisamitali. Hän aloitti aktiiviharrastuksen vuonna 2006. Varsinaista valmentajaa hänellä ei ole ollut, mutta neuvoja ja oppeja on saanut kavereilta ja alan harrastajilta. - Eri maiden kilpailijat ovat reilua porukkaa ja yhteishenki on hyvä, Tiina totesi. Tiina ja Seppo valittiin Suomen edustusjoukkueeseen Riihimäellä helmikuussa pidettyjen SM-kisojen jälkeen. He edustavat Suomea myös syksyllä Ranskassa järjestettävissä EM-kisoissa. 2 / 2010 Tiina ja Seppo käyvät välillä myös Mepan kuntosalilla, kun laivat ovat satamassa Tiina ja Seppo Orlandossa palkintojen jaon jälkeen 2 / 2010 Tiina och Seppo efter prisutdelningen i Orlando Frivakt Vapaavahti 63 SJÖFARARE SKÖRDADE MEDALJER Vid Masters-VM i bänkpress har man blivit van att se finländare på prispallen. Seppo Flink från Gabriella har varit en fin representant för sjöfararna. Från Orlando kom han hem som världsmästare och sjöfararnas representation förstärktes då Mariellas servitris Tiina Hakola tog hem bronsmedalj. Tävlingen gick av stapeln i månadsskiftet mars-april i USA. Orlando ligger i delstaten Florida och är bland känd för nöjesparkerna Walt Disney World. - Jag kom hit tillsammans med fru och dotter en vecka före tävlingen, för att ladda batterierna. Vi besökte också nöjesparkerna, berättade Seppo. Han deltog i viktklassen 60 kg och fick resultatet 110 kg, som gav honom världsmästerskapet. - Allt föll på sin plats, konstaterade Seppo nöjd. Femhundra deltagare från 28 länder tävlade. Sammanlagt 14 finländare var med i VM-laget och 12 av dem tog hem en medalj. Bytet var strålande, utöver Seppo tog en man i viktklassen 60 kg världsmästerskapet för 40-åringar. Serier för 40-åringar och över Deltagarna tävlar i olika viktklasser och åldersklasser. I grenen är det vanligt med taktikspel, i synnerhet om det ger möjlighet att tävla i en lägre viktklass. Servitrisen Tiina Hakala som börjat på Viking Line år 1990, fick pressa bort fem kilo från sin slanka figur. - Jag lyckades komma ned till den lägre serien, men viktminskningen tog på krafterna, berättade Tiina. har hon inte, men goda råd och lärdomar har hon fått av kompisar och aktiva i grenen. - Tävlarna i bänkpress är ett rejält gäng och sammanhållningen är god, konstaterade Tiina. Tiina och Seppo valdes till Finlands representationslag efter FM-tävlingen i Riihimäki i februari. De representerar Finland också i EM-tävlingen i Frankrike i höst. Då fartygen ligger i hamn besöker Tiina och Seppo också SSB:s konditionssal Resultatet var brons, det är Tiinas första medalj i en elittävling. Hon började sin aktiva träning år 2006. Någon egentlig tränare 64 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Seppo började med grenen vid SSB:s första tävling i bänkpress år 1990, och vann i sin serie. Efter tjugo års slit tog han världsmästerskapet 2010. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 65 Serenaden miehet kokeilivat Padelia Maailmalla suosiotaan kasvattava peli on rantautunut Suomeen. Padel on mailapeli, jossa yhdistetään tenniksen ja squashin ominaisuuksia. Se on hauska ja sopivan haastava laji kunnon kohottamiseen ja soveltuu lähes kaikille kiinnostuneille. Koska Padelia pelataan aina nelinpelinä, se on luonteeltaan selvästi sosiaalisempi peli kuin yksikään muu mailapeli. Padel yhdistääkin kuntoilun, mielenkiintoisen pelin ja sosiaalisuuden tavalla, johon hyvin harva urheilumuoto pystyy. Silja Serenaden monilla areenoilla karaistuneet pelimiehet ottivat tuntumaa uuteen lajiin alan konkarin, Piukku Kopiloffin opastamina. Vähän sääntöjä, lyöntejä ja liikehdintää, niin Seren miehet olivat valmiina nelinpeliin. Laji vie nopeasti mukanaan. Sen oppii helposti ja kehitystä ja onnistumisia kokee jokainen jo ensimmäisellä kerralla. - Tämä on todella hauskaa, Lare Palmio ja kumppanit totesivat Padel -kenttiä on tällä hetkellä Helsingin Merisatamanrannassa (Merikadun ja Laivurinkadun kulmassa) ja Solvallan urheiluopistolla. Pyhtään Pyroll Areena -monitoimihalliin, joka avautuu yleisön käyttöön vuoden 2010 alkupuolella, on rakennettu uusi Padel -sisäkenttä. Vuoden 2010 aikana Padel -kenttiä on odotettavissa myös muille paikkakunnille. 66 Vapaavahti Frivakt Ottakaa yhteyttä Mepaan, niin kokeillaan yhdessä Padelia, Piukku kutsuu merenkulkijoita Piukku Kopiloff opettaa padelia 2 / 2010 Mikko Pottonen lyöntivuorossa. Kai Korhonen, Lauri Palmio, sekä ”Kotkan miehet” Sami Partanen ja Sami Turkia valmiina. Piukku kuuluu Padelin uranuurtajiin - Iloiset ihmiset innostivat kokeilemaan lajia Asuessaan 1990-luvulla Kanarialla ihmetteli Piukku Kopiloff paikallisia ihmisiä, jotka iloisina tulivat mailakasseineen erikoiselta kentältä. Siellä oli lasiseinät ja tekonurmi. Kauan ei mennyt, kun padel oli kolahtanut Piukun elämään. Aikoinaan Suomen keihäsnaisten kärkikastiin kuulunut Piukku toi lajin mukanaan pohjoiseen. Hän on koulutukseltaan liikunnanohjaaja ja on nyt padelin merkittävin opettaja maassamme. - Laji on suuressa suosiossa muun muassa Etelä-Amerikassa ja Espanjassa, Piukku toteaa. Padeliin pääsee nopeammin kiinni, kuin esimerkiksi tennikseen. Padelia voi pelata tennispalloilla, mailat ovat hiilikuitua. Pistelasku on kuten tenniksessä. Lasiseiniä voi käyttää hyväksi pelin aikana. 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 67 Serenades mannar prövade spelet padel Spelet som vunnit popularitet ute i världen har nu landstigit i Finland. Padel är ett racketspel som innehåller element både ur tennis och ur squash. Det är ett roligt spel och lagom utmanande om man vill höja sin kondition, det lämpar sig för nästan alla intresserade. Då padel spelas som fyrspel, är det till sin karaktär klart mera socialt än någon annan racketgren. Padel förenar därmed motion med ett intressant och socialt spel, på ett sätt som väldigt få idrottsgrenar kan. Piukku hör till pionjärerna i grenen padel Glada människor uppmuntrade att pröva grenen Då Piukku Kopiloff bodde på Kanarieöarna på 1990-talet, undrade hon över de fast bosatta invånare som alltid på gott humör kom med sina racketväskor från en märklig spelplan. Den hade glasväggar och konstgjort gräs. Det tog inte lång tid innan Piukku hade fastnat för padel. Piukku, som i tiden hört till toppen i spjutkastning för damer, tog med sig grenen norrut. Hon är idrottsinstruktör till utbildningen och nu den främsta läraren i padel i vårt land. Grenen är mycket populär bland annat i Sydamerika och i Spanien, konstaterar Piukku. Det är lättare att lära sig padel, än till exempel tennis. Man kan spela padel med tennisbollar, racketarna är av kolfiber. Poängen räknas som i tennis. Vid spelet kan man utnyttja glasväggarna. UNDER SOMMAREN OCH BÖRJAN AV HÖSTEN ORDNAR SSB TILLFÄLLEN ATT BEKANTA SIG MED GRENEN I HELSINGFORS UNDER PIUKKUS LEDNING. TA KONTAKT! Silja Serenades tävlare, som härdats på många arenor, fick pröva på den nya grenen under ledning av Piukku Kopiloff, en gammal veteran i grenen. Litet regler, slag och rörelser, och Seres mannar var färdiga för fyrspel. Grenen är medryckande. Man lär den snabbt och alla kan genast första gången känna att man utvecklas och lyckas. -Det här är verkligen roligt, tyckte Lare Palmio och hans kompisar. Padel-planer finns nu i Helsingfors vid Havsstranden (i hörnet av Havsgatan och Skepparegatan) och på Solvalla idrottsinstitut. En ny innehall för padel finns i Pyttis, i Pyroll Areenahallen som öppnas för allmänheten under början av år 2010. Under året väntas spelplaner för padel öppnas också på andra orter 68 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 69 Merimiesmotoristeja myrskyssä Ruukin kierroksen yhteydessä järjestettävä merimiesmotoristien tapaaminen kärsi osanottajapulasta kuten päätapahtumakin. Muutama hyvin varustautunut ajaja poikkesi paikalla ja ajoi koko kierroksen. MEPAan tuli jo edellisenä päivänä puheluita, joissa arvuuteltiin paikalle tuloa huonon sään sattuessa. Yksi Tammisaareen tulleista oli Sami Koskinen ms Gabriellalta. Keli ei ole paras mahdollinen. Jostain saumasta pääsi vielä vuotamaan vettäkin sisempiin vaatekerroksiin, Sami totesi ja paineli Nesteen kahvilaan lämmittelemään. Kuulumisia ja kokemuksia vaihdettiin ennen lähtöä 230 kilometriä pitkälle Ruukin kierrokselle. Merimiesunionin puheenjoh70 Vapaavahti Frivakt taja Simo Zitting tuli ensimmäisenä. Täytyy illaksi ehtiä vielä AKT:n edustajankokoukseen Helsinkiin, Zitting totesi. Timo Kostamo ms Gabriellalta tuli paikalle vaimoineen. Kostamon 2,3 litrainen Triumph keräsi katseita ja käänsi päitä varsinkin silloin, kun hän laittoi koneen käymään. Kilometrejä on tullut ihan kiitettävästi sen jälkeen, kun ostin pyörän, Timo kehaisi. Varsinaiselle Ruukin kierrokselle lähdettiin Tammisaaren kauppasatamasta. Reitin varrella oli rasteja, joista motoristit hakivat leimoja. Näin saattoi osallistua arpajaisiin, joista Koskinen voitti pihdit. Matkalla monet pysähtyivät katselemaan nähtävyyksiä ja poikkesivat kahvilla. Maalissa oli tarjolla pyttipannua. Sade hellitti, mutta tuuli yltyi päivän mittaan. Se tuntui jo ajaessa ja teille lensi roskia. Säät ovat vainonneet merimiesmotoristien tapaamista kummallakin kerralla. Toivotaan, että seuraavalla kerralla lämpötila nousisi jo toiselle kymmenelle. 2 / 2010 Sjömansmotorister i storm Träffen för sjömansmotorister i anknytning till Bruksrundan led av brist på deltagare, liksom också huvudevenemanget. Några välutrustade motorister mötte upp och körde hela rundan. SSB fick redan föregående dag telefonsamtal av deltagare som ammälde annullering i händelse av dåligt väder. Sami Koskinen från m/s Gabriella var en av dem som kom till Ekenäs. Vädret är inte det bästa. Genom någon söm läckte regnet in i underkläderna, sade Sami som slank in på Nestes café för att värma sig. Före man gav sig av på den 230 kilometer långa Bruksrundan utbytte man senaste nytt och erfarenheter. Sjömans-Unionens ordfö2 / 2010 rande Simo Zitting var först på plats. - Jag måste ännu hinna tillbaks till Helsingfors i kväll till AKT:s förbundskongress, konstaterade Zitting. Timo Kostamo från m/s Gabriella kom med sin hustru. Kostamos 2,3 liters Triumph fick uppmärksamhet och fick många att vända på huvudet, i synnerhet då han startat motorn. Nog har jag kört en hel del kilometer efter att jag köpte motorcykeln, berättade Timo stolt. För den egentliga Bruksrundan startade man från Handelshamnen i Ekenäs. Under rutten fanns kontroller där motoristerna kunde få sina stämplar. Med dem kunde man delta i ett lotteri. Koskinen vann en tång. Under resan stannade många för att beundra sevärdheter och dricka kaffe. I mål bjöds det på pyttipanna. Regnet upphörde, men vinden tilltog under dagens lopp. Det kändes redan av då man körde och på vägarna flög det skräp. Vädrets makter har nu drabbat sjömansmotoristerna båda gångerna. Vi får hoppas att temperaturen stiger över tio grader nästa gång. Frivakt Vapaavahti 71 Merimiesgolfia Aulangolla Kesän ensimmäinen MEPA Golf –kilpailu käytiin Hämeenlinnassa. Reilut kolmekymmentä merenkulkijaa kiersi Everstin 18-reikäisen kentän koleassa ja pilvisessä säässä. Loppuvaiheessa saatiin pieni sadekuuro, joka kasteli paria viimeistä ryhmää. Muuten pärjättiin lämpimillä vaatteilla ja klubin tarjoamilla maukkailla eväillä. Kuten yleensä, osallistujalista elää viimeiseen saakka. Ilmoittauduin tekstiviestillä edellisenä päivänä, kun olin saanut selvän seuraavasta jobista, ms Finnkraftiin kippariksi menevä Tapani Saarinen kertoi. Rettigillä seilaava Jaakko Hyyryläinen puolestaan joutui kääntymään takaisin, kun illaksi tilatut keittiökaapit olivatkin jo tulossa tontille. Matkaan lähti kuitenkin 31 pelaajaa, joten kunnon kisa saatiin aikaiseksi. Vaihtelevaa menestystä Puolivälissä monet manailivat liukasta keliä, vaikka kehuivatkin kentän kuntoa. Joku ehdotti, että pitäisi palkita sekin, joka joutuu lyömään eniten lyöntejä. Useimmat kiersi72 Vapaavahti Frivakt vät kentän neljässä tunnissa, joten palkintojen jakoon päästiin puoli neljän aikoihin. Tasoituksellisen lyöntipelin voitti Jari Heikkilä Silja Europalta (65 lyöntiä). Toiseksi tuli Sakari Korpela ms Amorellalta (72). Kolmanneksi löi Tuomas Rautaheimo (73) mt Stena Poseidonilta, joka voitti myös scratch –kisan 81 lyönnillä. Naisten sarjassa oli kolme osanottajaa, joten kaikki pääsivät palkinnoille: 1. Nina Okko (Amorella), 2. Teija Westerlund (Aurora), 3. Sari Tanskanen (Amorella). Lähimmäksi lippua (1,1 metriä) väylällä 16 löi Tuomas Kiihamäki Silja Europalta. Hän pokkasi myös pisimmän lyönnin palkinnon, 220 metriä väylällä 8. Kiitokset kaikille osallistujille ja tervetuloa MEPA Golf –kisaan Porvoo Golf –klubille 10.8.2010! Tuloksia (lisää www.mepa.fi): Scratch: Rautaheimo Tuomas Kiihamäki Tuomas Rousku Risto Tammi Esa Pohjola Olavi Tiensuu Jouko HCP: 1 Heikkilä Jari 2 Korpela Sakari 3 Rautaheimo Tuomas 4 Rousku Risto 5 Ruzza Alex 6 Kiihamäki Tuomas 7 Tammi Esa 8 Mustonen Pekka 9 Heimonen Mikko 10 Tiensuu Jouko 11 Kuusiniemi Markku 12 Pohjola Olavi 81 83 84 86 90 94 65 72 73 73 73 76 76 76 78 79 79 80 2 / 2010 Sjömansgolf på Aulanko SSB:s första golftävling för som- Växlande framgång Halvvägs svor mången över halkan, trots att maren gick av stapeln i Tavasman annars tyckte att banan var i gott skick. tehus. Drygt trettio sjöfarare Någon föreslog att man borde belöna också rundade i mulet och kyligt väder den som måste slå de flesta slagen. De flesta klarade av banan på fyra timmar, så prisutEverstis 18-hålsbana. De två sista grupperna blev våta av en liten regnskur i slutskedet. Annars klarade man sig bra med varma kläder och den smakliga måltid som bjöds på klubben. Deltagarlistan levde som vanligt ända in i det sista. Jag anmälde mig med textmeddelande föregående dag då jag fått klarhet om följande jobb, berättade Tapani Saarinen, på väg till Finnkraft för att föra befälet. Jaakko Hyyryläinen som seglar på Rettig var för sin del tvungen att vända tillbaka, då de beställda köksskåpen som skulle levereras på kvällen redan var på väg till tomten. Det var ändå 31 deltagare som mötte upp, och man kunde ordna en riktig tävling. 2 / 2010 delningen kunde börja halv fyratiden. I slagtävlingen med handicap segrade Jari Heikkilä från Silja Europa (65 slag). Andra blev Sakari Korpela från m/s Amorella (72). Trea blev Tuomas Rautaheimo från m/t Stena Poseidon, han vann också scratch-tävlingen med 81 slag. I serien för damer fick alla tre deltagare pris: 1. Nina Okko (Amorella), 2. Teija Westerlund (Aurora), 3. Sari Tanskanen (Amorella). Närmast flaggan (1,1 meter) slog Tuomas Kiihamäki från Silja Europa på hål 16. Han tog också priset för längsta slag, 220 meter, på hål 8. Ett varmt tack till alla deltagare! Välkommen till SSB:s golftävling på Porvoo Golfklubb 10.8.2010! Frivakt Vapaavahti 73 Tallink Silja golfia Ahvenanmaalla Esa Tammi ylivoimaiseen voittoon MEPAn jääkiekkoturnauksissakin menestynyt Kim Karell pani kampoihin, mutta jäi kuitenkin kakkoseksi hyvässä iskussa olleelle Tammelle. Tallink Siljan mestaruuksia ratkottiin Ålands Golfklubbilla Kastelholmassa. Järjestelyissä oli mukana varustamon yhteistyökumppani, peliyhtiö Paf. Kisa käytiin kahtena päivänä. Klubilla on kaksi 18-reikäistä kenttää, Kungsbanan ja Slottsbanan, jotka kummatkin pelattiin läpi. Esa Tammi käytti kaikkiaan 141 lyöntiä, Karellin lyöntimäärä oli 151. Kolmanneksi tuli Mauri Lundström 156 lyönnillä. Kolmestakymmenestäviidestä kilpailijasta neljänneksi löi Anitta Järvinen (157), joka oli paras naispelaaja. Jokavuotiseen kisaan osallistui merenkulkijoita Galaxysta, Silja Symphonylta, Silja Europalta ja Silja Serenadelta. 74 Vapaavahti Frivakt Tallink Silja spelade golf på Åland Esa Tammi segrade överlägset Kim Karell som utmärkt sig också i SSB:s ishockeyturneringar bjöd på hårt motstånd. Han blev ändå tvåa efter Tammi som var i fin form. Tallink Siljas mästerskap gick av stapeln på Ålands Golfklubb i Kastelholm. I genomförandet deltog rederiet, och spelarrangören Paf. Tävlingen pågick två dagar. Klubben har två 18-hålsbanor, Kungsbanan och Slottsbanan, och båda banorna spelades. Esa Tammi slog sammanlagt 141 slag. Karell slog 151 slag. Trea blev Mauri Lundström med 156 slag. Av trettiofem tävlande blev Anitta Järvinen fyra (157), hon var den bästa av damerna. Sjöfarare från Galaxy, Silja Symphony, Silja Europa och Silja Serenade deltog i tävlingen som ordnas varje åt. 2 / 2010 Hans Langh utnämnd till hedersdoktor Oy Langh Ship AB:s verkställande direktör Hans Langh promoverades den 14.5 2010 till hedersdoktor i ekonomi som ett erkännande för långvarigt och framgångsrikt entreprenörskap på en svår bransch inom den ekonomiska regionen i Åbo och som förespråkare för finsk sjöfart. Hans Langhista kunniatohtori Åbo handelshögskola, som är en del av Åbo universitet, konstaterade i sina motiveringar att Langh med sin innovativitet har gett en positiv och uppmuntrande bild av företagande och att bli företagare. Som tutor och undervisare för Åbo handelshögskolas ledarskapsutbildning har han förmedlat sitt kunnande också åt studerande vid Åbo handelshögskola. Som ett exempel på innovativitet är Hans Langhs tiotals patenterade uppfinningar. Flera av dessa uppfinningar har att göra med utveckling av ståltransportmetoder. Langh har grundat Langh Ship Cargo Solutions för marknadsföring av dessa metoder. Oy Langh Ship Ab:n toimiTyötä merenkulun hyväksi tusjohtaja Hans Langh proHans Langh tutustui merenkulkuun vuonna 1973 perustamansa Pesupalvelu Hans movoitiin kauppatieteen Arbete till förmån för Langh Oy:n kautta. Hän osti ensimmäikunniatohtoriksi 14.5.2010 sen laivansa 1983. Nykyisin varustamo sjöfarten tunnustuksena pitkäaikaisesta ja Oy Langh Ship Ab on viiden rahtialuksen menestyksekkäästä yrittäjyydestä yhtiö. Hans Langh on ollut aktiivinen toi- Hans Langh bekantade sig med sjöfarten år mija Suomen merenkulun hyväksi ollen 1973 via rengöringsföretaget Pesupalvelu Turun talousalueella vaikealla mm. vahvasti vaikuttamassa siihen, että Hans Langh Oy, som han grundat. Sitt förtoimialalla ja suomalaisen mer- suomalaisille rahtilaivoille saatiin kauppa- sta fartyg köpte han 1983. Numera är realusluettelotuki. Hans Langh on nykyään deriet Oy Langh Ship Ab ett företag med enkulun puolestapuhujana. Perusteluissaan Turun yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu totesi, että Langh on innovatiivisuudellaan antanut positiivisen ja rohkaisevan esimerkin yrittäjyydestä ja yrittäjäksi ryhtymisestä. Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuksen tutorina ja opettajana hän on välittänyt osaamistaan myös Turun kauppakorkeakoulussa koulutettavien käyttöön. Esimerkkinä innovatiivisuudesta ovat Hans Langhin kymmenet patentoidut keksinnöt. Useat näistä keksinnöistä liittyvät teräksenkuljetusmenetelmien kehittämiseen, joita markkinoimaan Langh on perustanut Langh Ship Cargo Solutionsin. 2 / 2010 hallituksen jäsenenä Suomen Varustamot ry:ssä, johon suomalaiset varustamot ovat yhdistäneet voimansa. Hans Langh on yhdessä vaimonsa Aila Langhin kanssa tuonut myös molemmat tyttärensä Laura Langh-Lagerlöfin ja Linda Langhin mukaan yritysten toimintaan varmistaen siten perheyritysten tulevaisuutta. Vuonna 2008 Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Hans Langhille merenkulkuneuvoksen arvonimen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Suomen merenkulun hyväksi. fem fraktfartyg. Hans Langh har varit en engagerad aktör för Finlands sjöfart och har starkt bidragit till att de finländska fraktfartygen fick handelsfartygsregisterunderstöd. Numera är Hans Langh styrelsemedlem i Rederierna i Finland rf, var de finländska rederierna har förenat sina krafter. Hans Langh har tillsammans med sin fru Aila Langh även tagit de båda döttrarna Laura Langh-Lagerlöf och Linda Langh med i företagets verksamhet och på så sätt säkerställt familjeföretagets framtid. År 2008 beviljade Republiken Finlands president Tarja Halonen Hans Langh sjöfartsrådets hederstitel för långvarigt och framstående arbete för Finlands sjöfart. Frivakt Vapaavahti 75 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkkinto. Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki Nimi: Osoite: 76 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt. Skicka in din lösning till SSB, PB 170, oo161 Helsingfors Namn: Adress: 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 77 Vapaavahti 1/2010 ristikon oikein ratkaisseista MEPA antaa kirjapalkinnon Olli Pihlakivelle Uuteenkaupunkiin 78 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 79 YLLÄS muistakaa hakemukset 30.9. mennessä kom ihåg ansökan senast den 30.9 www.mepa.fi 80 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 SJÖFARARE I ARBETE Lättmatros Richard Aschan och förste styrman Sebastian Henriksson på Gabriellas kommandobrygga Maskinvaktman Ismo Pulkkanen Maria Djeriou och Peter Andersson vid informationsdisken på m/s Gabriella Kallskänkorna Agneta Teir och Marjatta Jalonen Kockstuert Petri Päivärinta på m/s Aila färdig för dagens jobb 2 / 2010 Frivakt Vapaavahti 81 JA KURSSEILLA Golf-kurssilla Nurmijärvellä Ruotsin kielikurssi Helsingin Mepassa Valokuvauskurssin oppilaita Turun linnan seinustalla 82 Vapaavahti Frivakt 2 / 2010 TULEVIA KURSSEJA Elokuu Melontakurssi, Hämeenlinna Melontakurssi, Hämeenlinna Haulikkokurssi, Pajulahti 16.08.–17.08. 19.08.–20.08. 23.08.–24.08.. Syyskuu Tutustu sieniin, Helsingin seutu Ylläs-vaellus 100e ATK-peruskurssi, Helsinki ATK-word, Helsinki ATK- internetin tehokäyttö, Helsinki Voi hyvin - kurssi, Kisakallio ATK-excel, Helsinki Digikuvaus, Helsinki Espanjan jatkokurssi, Turku 07.09. 09.09.–16.09. 20.09.–22.09. 23.09.–24.09. 23.09.–24.09. 23.09.–24.09. 27.09.–29.09. 30.09.-01.10. 30.09.–01.10. Lokakuu ATK-kotisivut ja blogit, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti Tutustu keilailuun, Helsinki ATK-peruskurssi, Helsinki ATK-kuvankäsittely, Helsinki 60+, Pajulahti ATK- ylläpidon ja suojauksen perusteet, Helsinki Huovutuskurssi, Helsinki ATK-peruskurssi, Turku 2 / 2010 04.10.–06.10. 04.10.–06.10. 05.10. 07.10.–08.10. 11.10.–13.10. 11.10.–12.10. 14.10.–15.10. 21.10.–22.10. 25.10.–26.10. Tutustu keilailuun, Helsinki ATK-word, Turku Köysityökurssi, Helsinki 26.10. 27.10.–29.10. 27.10.–29.10. Marraskuu ATK-internetin tehokäyttö, Turku ATK-kuvankäsittely, Turku Keramiikkakurssi, Helsinki ATK-kotisivut ja blogit, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti ATK- ylläpidon ja suojauksen perusteet, Turku ATK-peruskurssi, Turku Venäjän alkeiskurssi, Helsinki ATK-excel, Turku ATK-internetin tehokäyttö, Turku Virkisty väreillä, Helsinki ATK-kuvankäsittely, Turku Jouluaskartelu, Helsinki 01.11.–02.11. 03.11.–05.11. 03.11.–05.11. 08.11.–10.11. 08.11.–10.11. 11.11.–12.11. 15.11.–16.11. 15.11.–17.11. 17.11.–19.11. 22.11.–23.11. 22.11.–23.11. 24.11.–26.11. 29.11.–30.11 Joulukuu Jouluaskartelu I, Turku Jouluaskartelu II, Turku 02.12.–03.12. 09.12.–10.12. Frivakt Vapaavahti 83 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI) Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors) 00160 HELSINKI/HELSINGFORS P./Tel (09) 668 9000, telefax (09) 622 1808 E-mail: [email protected] www.mepa.fi Toimitusjohtaja Verkställande direktör Martti Karlsson p./tel. 6689 0015 [email protected] Asiamiehet/Ombud Jaakko Aarninsalo p./tel. 6689 0022 GSM 040 504 3761 [email protected] Yleissihteeri/opintoasiat Allmänsekreterare /studieärenden Sirpa Kittilä p./tel. 6689 0016 GSM 040 521 2055 [email protected] [email protected] Niklas Peltola p./tel. 6689 0021 GSM 0400 419 687 [email protected] AV-sihteeri AV-sekreterare Heli Myllykangas p./tel. 6689 0012 [email protected] Paula Suhonen Toimisto ja Ylläsmajat Kontor och Ylläs-stugor p./tel. (09) 6689 0011 [email protected] Liikunta-asiat/ Idrottsärenden Pekka Karppanen p./tel. 6689 0017 GSM 0400 879 733 [email protected] MERIMIESKLUBI/ SJÖMANSKLUBBEN Linnank. 3 Helsinki Slottsg. 3 Helsingfors p./tel. (09) 659 233 Kirjastosihteeri Bibliotekssekreterare Milja Nitovuori p./tel. 6689 0023 [email protected] 84 Vapaavahti Talous ja toimisto Ekonomi och kontor Gerd Grabber [email protected] Frivakt VUOSAAREN MERIMIESKESKUS/ NORDSJÖ SJÖMANSCENTRUM Provianttik. 4, Helsinki Proviantg. 4, Helsingfors p/tel (09) 5844 8200 SIVUTOIMISTOT-FILIALER KOTKA Kotkan Merimieskeskus Kirkkokatu 18 A, 48100 Kotka p./tel. (05) 213 093 fax (05) 218 2860 Asiamies/Ombud Risto Nikula p./tel. 0400 605 187 [email protected] TURKU/ÅBO Linnankatu 93 Slottsgatan 93 20100 Turku/Åbo p./tel. (02) 230 4995 fax (02) 234 3597 MEPALA Ruissalo/Runsala p./tel. (02) 258 9150 Asiamiehet-Ombud Juhani Laine p./tel. 0400 709 491 Juha Toivanen p./tel. 040 507 1140 [email protected] YHTEYSHENKILÖT/ KONTAKTPERSONER RAUMA/RAUMO Yhdysmies/kontaktperson Sanna Siivonen p/tel 040 7431 039 LAPPEENRANTA/ VILLMANSTRAND Yhdysmies/kontaktperson Nico Silvast p./tel. 0400 849 143 OULU/ULEÅBORG Antti Härö p./tel. 0400 371 574 Markku Lauriala p./tel. 0400 875 633 KEMI Yhdysmies/kontaktperson Pia Vestenius p./tel.040 733 0446 RAAHE/BRAHESTAD Yhdysmies/kontaktperson Petri Leskelä p./tel. 040 546 8516 KASKINEN/KASKÖ Yhdysmies/kontaktperson Jarmo Nordback p./tel. 040 848 8855 JULKAISIJA: Merimiespalvelutoimisto UTGIVARE: Sjömansservicebyrån PÄÄTOIMITTAJA/ HUVUDREDAKTÖR Martti Karlsson Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare Pekka Karppanen p./tel. 6689 0020 [email protected] Översättningar till svenska Gerd Grabber Kirjapaino/Tryckeri MIKTOR Taitto/Layout MarkoVuorio VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e ISSN 0789-8231 M - Itella Oyj 2 / 2010
