Akkusastoori 3/2014 - Valtakunnansyyttäjänvirasto

Transcription

Akkusastoori 3/2014 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
3
2014
• YRITYSMARATON •
• KUULUSTELUJEN VIDEOINTI•
• MERJA TERÄVÄ • KYBERTURVALLISUUS •
SISÄLTÖ
TÄSSÄ NUMEROSSA
Leuhkana lomalta töihin………………………………………3
”Yhdestä kuulemisesta tuli viisi erilaista pöytäkirjaa”…………4
Taito-hanke etenee ……………………………………………7
Merja Terävä: "Olen kokenut tekeväni tärkeää työtä”…………8
Kansallinen kyberturvallisuus – syyttäjän näkökulma……… 11
Ensimmäinen päiväni syyttäjänä on vielä edessä…………… 13
VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto yritysmaratonilla……… 14
Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt yhteisellä asialla…… 16
Ajankohtaista………………………………………………… 17
3/2014
4.8.2014
Henkilöstö …………………………………………………… 18
Valtakunnansyyttäjänviraston
julkaisema tiedotuslehti
syyttäjälaitokselle
Tiedotus
[email protected]
Päätoimittaja Pilvi Isotalus
[email protected]
Toimitussihteeri
Maria Turkia
[email protected]
Valtakunnansyyttäjänviraston edustus osallistui Naisten kympille 25.5.2014.
Päivä oli kaunis ja kuuma.
Puhelin 029 562 0820
Faksi 029 562 0888
PL 333, 00181 HELSINKI
(Albertinkatu 25 A)
vksv.fi
Kannen kuva: Maria Turkia
PÄÄTOIMITTAJALTA
LEUHKANA
LOMALTA TÖIHIN
L
omalta palanneille ei tarvitse muistuttaa, että vietämme hyvin suuren osan elämästämme töissä. Siksi se puhuttaa, mietityttää ja toivottavasti myös ilahduttaa
vapaa-ajallakin. Jos työaikaan voitaisiin laskea kaikki se aika, jolloin pohdimme työasioita vapaallamme, näyttäisi kellokorttimme punaista plussan puolella. Töitä ei pääse
pakoon – lomallakaan.
Meillä kullakin on omat tapamme lomailla ja rentoutua. Toiset tekevät lomallakin ihan
konkreettisesti töitä, kun taas toiset eivät siedä nähdäkään työkännykkää tai -sähköpostia omalla ajallaan. Hyvä viisaus on, että lomallaan voi tehdä mitä vain – töitä, remonttia, löhöilyä – jos sen tekee omasta halustaan. Myös niille, jotka lomalla kärsivät työnteosta, tulisi sallia täysin töiltä rauhoitettu loma. Mutta onko se nykyisin edes
mahdollista ainakaan johtavassa asemassa oleville?
Helsingin Sanomien (21.7.2014) mukaan viidennes työssäkäyvistä teki viime vuoden
aikana töitä työajan ulkopuolella päivittäin tai viikoittain. Työmarkkinatutkimuksen
2013 mukaan reilu kolmannes vastaajista sanoi, ettei pysty pitämään kaikkia lomia ja
vapaapäiviä alusta loppuun.
Joskus töiden ajatteleminen lomalla voi olla oikeasti ahdistavaa. Huono ilmapiiri tai
johtaja lamaannuttaa ja ajaa ihmisiä jopa masennukseen. Se voi heijastua koko elämään
parisuhdeongelmina tai terveyden menettämisenä. Hankala työpaikka jättää pitkäksi
aikaa jälkensä. Vaikka lopulta pääsisi kiinni parempaan tai ainakin erilaiseen työpaikkaan, voi vanha kokemus vaivata kuukausia ellei jopa vuosia mielessä ja painajaisissa.
Työpaikan ilmapiiri on tärkeä tekijä myös työpaikkaa valittaessa. Nuorten on uutisoitu vaihtavan työpaikkaa yhä useammin paremman ilmapiirin perässä. Työelämätutkimusten mukaan jopa noin 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikalla
tulee olla hauskaa ja ilmapiirin kunnossa. Hyvä työilmapiiri syntyy muun muassa luottamuksesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa oman työn sisältöön ja tekemiseen. Se on
avointa viestintää, yhdessä tekemistä, laadukasta esimiestyötä ja hyvää johtamista.
Usein työpaikan hyvää ilmapiiriä ei ymmärretä hyödyntää markkinoinnissa. Mutta jos
haluaa houkutella töihin niitä parhaita, kannattaisi ilmapiiriin panostaa ja vähän leuhkiakin sillä. Siksi tässä lehdessä korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen kirjoittaa (s.
13) rehellisesti ja kivasti tämän viraston ilmapiiristä. Hyvä työnantajakuva ei ole vain
mielikuva, jota voidaan rakentaa ilman todellista kytkentää työpaikan arkeen.
Koska työ lohkaisee niin suuren osan ajastamme, kannattaa taas syksyllä vastata työtyytyväisyystutkimukseen ja uskoa sen merkitykseen. Me raportoimme sitten tuloksista toivottavasti saamme myös leuhkia.m
AKKUSASTOORI 3| 2014
Pilvi Isotalus
3
Psykologian tohtori
Julia Korkman pohtii
kuulustelujen
videointia
”Yhdestä kuulemisesta tuli
viisi erilaista pöytäkirjaa”
m
Teksti ja kuvat: Maria Turkia
AKKUSASTOORI 3| 2014
Kuulustelujen videointi esitutkinnassa on jo arkea monessa maassa. Psykologian tohtori
Julia Korkmanin mielestä Suomen oikeuslaitoksessa ei kuitenkaan ymmärretä vielä riittävän
hyvin, kuinka epäluotettavaa on pelkkä kuulustelun kirjaaminen.
4
H
ollannissa, jossa on samankaltainen kuulustelutapa kuin Suomessa, tehtiin tutkimus, jossa
viisi ihmistä kirjoitti pöytäkirjan samasta kuulustelusta. Lopputulos oli, että jokainen pöytäkirja antoi
ihan eri käsityksen asiasta.
Psykologian tohtori Julia Korkman kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.3.2014 siitä,
miten epäluotettavaa on kuulustelujen kirjaaminen.
”Kuulustelijan ennakkokäsitys ja asenne ohjaavat hänen tulkintaansa. Myös esimerkiksi kiireellä
ja väsymyksellä on merkitystä tilanteessa”, Korkman
toteaa.
Poliisi ei myöskään ehdi aina riittävän tarkasti kirjata kuulusteltavan kertomusta, eikä sekään ole
varmaa, että hän kuulee kaiken oikein. Toki kuulusteltava saa tarkistaa tekstin – mutta millainen on hänen mielentilansa ja keskittymiskykynsä ikävien tapahtumien jälkeen? Mielessä saattaa olla vain halu
päästä pois tilanteesta.
Julia Korkmanin mukaan kuulusteltava voi myös
tuntea painetta puhua viranomaiselle, ja niinpä hän
saattaa sanoa asioita vain jotain sanoakseen.
”Jälkeenpäin kuulusteltava ehkä toteaa, että
pakkohan siinä oli jotain puhua. Hän voi luottaa
VOIKO KAIKKEA MUISTAA?
Korkmanin mielestä oikeussysteemi on tärkeää
rakentaa siten, että se rasittaa lasta mahdollisimman
vähän.
”Paras tapa kuulla lasta hänen etunsa mukaisesti
on nauhoittaminen ja kuvaaminen”, hän painottaa.
Meillä ihmisillä on taipumus yliarvioida muistim- GORILLAEFEKTI – VOIKO KAIKKEA HAVAITA?
me toimintaa. Tosiasiassa muistikuvat kuitenkin
muovautuvat yllättävän helposti ja heikkenevät ajan Meillä on harhakäsitys myös ihmisen havaintokymyötä, kun omassa elämässä ja ympärillä tapahtuu vystä. Korkman kertoo testistä, jossa ilmeni niin sauusia asioita. Korkmanin mukaan ihminen ei
nottu gorillaefekti:
kykene muistamaan esimerkiksi käymi”Kentällä oli kaksi koripallojoukkuetta,
ään keskusteluja sanatarkasti.
ja koehenkilöt ohjeistettiin laskemaan
Spontaanius
Hänen mukaansa on selvää, että
valkoisen joukkueen pallonheittoja.
on tärkeää
mitä nopeammin tapahtumien jälKesken kaiken kentälle ilmestyi gorilkuulustelun
keen kuulustelu saadaan tallennela ilmeilemään ja irvistelemään. Suualussa.
tuksi, sitä luotettavampi on kuulusrin osa koehenkilöistä ei nähnyt gorilteltavan muistikuva.
laa vaan keskittyi laskemaan valkoisen
"Spontaanius on tärkeää kuulustelun
joukkueen pallonheittoja.”
alussa, ja kuulemisen on tapahduttava haasIhmiseltä voivat siis hyvinkin keskeiset
tateltavan ehdoilla”, Korkman painottaa.
asiat jäädä huomaamatta.
”Kuulusteltavalle saatetaan kuitenkin sanoa, että
pakkohan sun on muistaa, kun olet ollut samassa MIKSI VIDEOINTI ON NIIN VÄHÄISTÄ?
huoneessa. Voi näyttää myös siltä, että uhri valehtelee, kun häntä kuullaan oikeudessa joskus vuosien Yhdeksi syyksi kuulustelujen vähäiseen videoimipäästä eikä hän enää muista tapahtumia tai muis- seen Korkman arvelee kritiikin pelkoa.
taa ne eri tavoin kuin esitutkintapöytäkirjaan on
”Totta on, että videointi altistaa kuulustelijan
kirjoitettu.”
kritiikille.”
Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmästä puutJotkut kuulustelijat voivat myös vierastaa uuttuu ymmärrys siitä, miten ihmisen havaintokyky ja ta tekniikkaa, ja joistakin videointi saattaa tuntua
muisti toimivat.
kiusalliselta. Näihin kuitenkin tottuu ja niitä alkaa
kaivata.
”Esimerkiksi Englannissa poliisit muistelevat
ENTÄ LAPSEN MUISTI?
huvittuneina aikaa, jolloin kuulusteluja ei vielä talHUSin Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa kes- lennettu”, Korkman sanoo.
kuksessa työskentelevä Korkman on erikoistunut
Kuulustelujen videointiin tarvitaan myös selkeä
lasten todistajakertomuksiin. Hänen mukaansa lap- ohjeistus. Pitäisi muun muassa tarkentaa se, onko
sen muisti on vielä hatarampi kuin aikuisen.
videoitu kuulustelu pakko litteroida kokonaisuudes”Mitä pienempi lapsi, sitä nopeammin hän saan ja pitääkö asianomistajan saada lukea litterointi
unohtaa ja sitä vähemmän hänellä on kokemuksia, sekä tehdä siihen korjauksia.
joiden ympärille rakentaa uusia muistikuvia. Myös
vanhuksilla ja joillakin erityisryhmillä muisti on OIKEUSTURVAN JA TUNTEIDEN MERKITYS
epävarma, ja he tulevat helposti johdatelluiksi.”
Korkman opettaa kuulustelutekniikkaa poliiseil- Tieteellinen yhteisö on jo yksimielinen siitä, että
le, erityisesti niille, jotka haastattelevat lapsia. Las- kuulustelut pitäisi videoida. Korkmanin mieten kuulusteleminen on taitolaji.
lestä myös epäiltyjen kuulustelut pitäisi tallen”Yleisesti ottaen lasten haastattelemisen taso on taa, ettei syyllinen voi myöhemmin hyödyntää
kuitenkin noussut.”
tallentamattomuutta.
AKKUSASTOORI 3| 2014
viranomaiseen sokeasti ja ajatella, että poliisin tekemien merkintöjen täytyy olla oikein”, Korkman
miettii.
5
Jos videointi ei ole mahdollista, aluksi voisi käyttää vaikka tavallista digisanelinta. Videointi olisi hyväksi myös poliisin oikeusturvalle, hän muistuttaa.
Kuulusteltavan tunteetkaan eivät ole mikään vähäinen asia.
”Jos oikeussysteemi onkin rakennettu ihmistä varten, sitä ei kuitenkaan ole rakennettu ihmisen
käyttäytymiseen sopivaksi. Tuomiotakin tärkeämpää on se, että ihminen kokee tulleensa kuulluksi,
Julia Korkman painottaa. m
"Englannissa poliisit
muistelevat huvittuneina
aikaa, jolloin kuulusteluja
ei vielä
tallennettu."
Psykologian tohtori
Julia Korkmanin mielestä oikeusjärjestelmämme pitäisi ottaa
nykyistä paremmin
ihmisen todellinen
käyttäytyminen huomioon.
Kihlakunnansyyttäjä
Leena Salovartio:
”Saman asian kertaaminen
kerta toisensa jälkeen on
ihmiselle epäinhimillistä”
AKKUSASTOORI 3| 2014
”Suullisella todistelulla saatu näyttö ei ole välttämättä luotettavaa enää hovioikeusvaiheessa",
sanoo erikoissyyttäjä Leena Salovartio Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta.
6
”Todistelun luotettavuuden kannalta näyttö olisi
otettava tuoreeltaan, silloin kun todistaja vielä
muistaa asian. Nykyään välitön suullinen prosessi
kuitenkin edellyttää, että otamme näytön vastaan
ehkä vasta vuosien kuluttua tapahtumista”, Salovartio sanoo.
”Esitutkintakertomusten hyödyntämistä ei kaikissa
tapauksissa sallita, vaikka prosessin alkuvaiheessa
asiat ovat vielä olleet muistissa. Kun aikaa kuluu,
tulee muistia rasittavia virhelähteitä. Lapsilla on aikuistakin enemmän muistia rasittavia seikkoja.”
Leena Salovartio puhuu myös inhimillisyyden
puolesta. Hän on huolissaan siitä, että seksuaali- ja
väkivaltarikoksissa todistavia ihmisiä joudutaan toistuvasti rasittamaan. Saman asian kertaaminen kerta
toisensa jälkeen on epäinhimillistä.
”Asianomistajia joudutaan rasittamaan uudelleen
kertomisella toistuvasti, vaikka voitaisiin toimia
toisin. Ainakin alle 18-vuotiaiden kuulustelut ja
vastakuulustelut pitäisi hoitaa esitutkinnassa niin,
että syyttäjä on etupainoisesti mukana”, Salovartio
sanoo.
Hän arvioi, että tuoreeltaan otettu videoitu näyttö
antaisi prosessille luotettavuutta. Jos sitten myöhemmin pitäisi kysyä jotain, tehtäisiin vain täydentäviä kysymyksiä.
”Silloin ihmistä ei tarvitsisi tarpeettomasti traumatisoida esitutkinnan jälkeen. Näin meillä olisi myös
paremmat mahdollisuudet toteuttaa oikeudenmukainen ja uhrin huomioiva oikeudenkäynti kaikille
osapuolille”, Salovartio toteaa. m
”Resurssit eivät riitä”
Rikoskomisario Mia Tuominen Itä-Uudenmaan
poliisilaitokselta Porvoosta kertoo, että kuulustelut videoidaan aina, kun laki velvoittaa. Esitutkintalain mukaan alle 15-vuotiaiden kuulemiset täytyy
videoida. Videointi voi korvata lapsen kuulemisen pääkäsittelyssä – lähtökohtahan on, että alle
15-vuotiaita asianomistajia ja todistajia ei kuulla
henkilökohtaisesti käräjäoikeudessa.
”Esitutkintalaki antaa mahdollisuuden tallentaa
minkä tahansa kuulustelun, joskaan se ei siihen
velvoita”, Tuominen toteaa. Tärkein syy videoinnin
vähäisyyteen on hänen mukaansa resurssien riittämättömyys.
”Jos kuulustelua käytetään myöhemmin tuomioistuimessa, se pitää litteroida. Tätä ovat tehneet
tutkintasihteerit. Aikaa siihen kuluu paljon, tuplasti
kuulusteluun verrattuna.”
Tuominen korostaa, että litterointi vaatii keskittymistä ja taitoa kirjoittaa kuulustelu auki tiettyjen
sääntöjen mukaan. Epätietoisuutta on myös siitä,
milloin kuulustelu pitää litteroida. Tämä vaatii tutkinnanjohtajan ja syyttäjän yhteistä arviointia.
Yksi syy videoinnin vähäisyyteen on, että se ei yksinkertaisesti ole totuttu toimintamalli. Tallennuskäytäntö on kuitenkin jo leviämässä.
”Esimerkiksi vakavissa väkivaltajutuissa kuulusteluja
on alettu videoida. Kun on tulossa pitkäkestoinen
kuulustelu, tutkijat ja tutkinnanjohtajat osaavat jo
ottaa vaihtoehdon huomioon.”
Tuominen on samaa mieltä siitä, että kyse on myös
oikeusturvasta, sekä kuulusteltavan että poliisin.
”Videointi antaa aika aukotonta näyttöä, miten kuulusteltavaa on kohdeltu ja miten hänen oikeutensa
on toteutunut kuulustelussa. Jos asioita vain kirjoitetaan paperille, voi syntyä väite, että jokin kuulusteltavan ilmi tuoma seikka on jätetty kirjaamatta.
Kaiken kirjoittaminen on haasteellista, jos kuulusteltava puhuu paljon”, hän myöntää.
Hän uskoo, että mikäli jatkossa linjataan niin, että
kuulustelut videoidaan, mutta niitä ei tarvitse litteroida, videoinnin kynnys madaltuu. m
m
Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
Viime toukokuun alussa asetetun Taito-hankkeen
tavoitteena on syyttäjien osaamisen kehittämistä ja
erikoistumisjärjestelyjä koskeva jatkosuunnittelu, ja
täytäntöönpanon valmistelu yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen alatyöryhmät on nyt myös asetettu ja
asettamiskirjeet löytyvät intrasta. Työryhmien tulee
saada työnsä valmiiksi 30.6.2015 mennessä.
Ohjaus-työryhmän puheenjohtajana toimii valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto. Muita jäseniä ovat:
johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Pohjalainen,
apulaispäällikkö Tapio Nyrhilä, kihlakunnansyyttäjä
Kaisa Ahva ja kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela.
Lisäksi jäseneksi kutsutaan Suomen syyttäjäyhdistyksen nimeämä henkilö. Työryhmän tehtävänä on
mm. suunnitella uudistettavan erikoitumisjärjestelmän ohjausjärjestelmä ja tarkastella valtionsyyttäjien roolia erikoistuvien ohjaamisessa.
Osaamiset-työryhmän puheenjohtaja on VKSV:n
koulutuspäällikkö Pia Meri ja muut jäsenet ovat
johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäällikkö Eija Velitski ja kihlakunnansyyttäjä Jarmo Rintala. Lisäksi Syyttäjäyhdistys nimeää
oman jäsenensä. Tämän työryhmän tehtävänä on
mm. tehdä ehdotus syyttäjälaitoksen koulutus- ja
osaamisstrategiasta.
Hallinnointi-työryhmää vetää VKSV:n lakimies
Henrika Räsänen. Sihteerin on tarkastaja Satu Sarkala ja jäseninä johtava kihlakunnansyyttäjä Tom
Söderlund, kihlakunnansyyttäjä Maija Mononen,
kihlakunnansyyttäjä Sari Aho ja kihlakunnansyyttäjä Mirva Hilander. Työryhmän tukena toimii hallitusneuvos Kirsi Äijälä Valtionvaraisministeriöstä
(valtion työmarkkinalaitos).
Resurssi-ryhmä on asetettu jo aiemmin muussa tarkoituksessa (asettamispäätös 13.6.2012,
dnro 27/34/12) ja nyt sen toimeksiantoa on laajennettu. Laajennettu toimeksianto ilmenee
hankesuunnitelmasta.
Taito-hankkeen etenemistä voi seurata intrasta:
Etusivu ->Toiminta -> Sisäiset työryhmät ja hankkeet -> Syyttäjälaitoksen hankkeet -> Taito-hanke
m
AKKUSASTOORI 3| 2014
Rikoskomisario
Mia Tuominen:
Taito-hanke etenee
- alatyöryhmät asetettu
7
LÄHIKUVASSA
Valtakunnansyyttäjän sihteeri Merja Terävä:
”Minua motivoi se, että olen
kokenut tekeväni tärkeää työtä”
m
Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
Merja Terävä kokee saaneensa arvostusta sihteerin työssään. ”Onhan se niin, että jos
ei itse arvosta omaa työtään, on arvostusta turha odottaa muiltakaan. Sihteerihän
AKKUSASTOORI 3| 2014
tulee latinasta: salaisen sinetin vartija – se titteli on minulle kelvannut.”
8
E
i uskoisi, että valtakunnansyyttäjän sihteeri
Merja Terävä on jäämässä eläkkeelle 12 vuoden virastossa työskentelyn jälkeen. Hän on olemukseltaan ja asenteeltaan iätön, jutuiltaan jopa vallaton. Hän innostuu edelleen työstään ja harrastaa
vapaa-aikanaan aktiivisesti kulttuuria. Hänet tullaan muistamaan pikkujouluohjelmien ja läksiäis-
laulujen tekijänä sekä kahvipöydässä viisasten kerhon pyörittäjänä.
”Ehkä se on luonnekysymys. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Koen olevani mielekkäässä paikassa, eikä työ ole koskaan ollut
minulle vain leivänhankintaa.”
Yksi Terävän salaisuuksista on huumori.
KUVA: PILVI SIOTALUS
Eläkkeelle on hyvä lähteä, kun tuntee tehneensä motivoivaa työtä ja saaneensa arvostusta ammatissaan.
Merja Terävä aikoo nyt nauttia kulttuuririennoista ja kiireettömistä aamuista.
LÄHIKUVASSA
”Yritän aina vaistomaisesti
lyödä läskiksi tai löytää jotain huvittavaa harmittavistakin asioista.
Huumoria pitää olla.”
”TUOSSA HAETAAN SINUA”
AKKUSASTOORI 3| 2014
KUVA: PILVI SIOTALUS
Terävä työskenteli kansanedustajan avustajana, kun hän näki
VKSV:n työpaikkailmoituksen
lehdessä. Jo silloin Terävän mies
totesi, että ”tuossa haetaan sinua”.
Pitkään pankkimaailmassa työskennellyt, sihteerin töitä koko
uransa ajan tehnyt Terävä haki
virastoon ja jäi sille tielle eläkeikään saakka.
”Täällä on ollut hyvä olla, kun
molemmat Matit ovat olleet sellaisia, että olen voinut itse ehdottaa ja luoda yhteistyön mallia”,
hän summaa.
Neljä vuotta sitten Matti vaihtui toiseen Mattiin, mutta
sihteerinä pysyi Terävä.
”Totta kai kummankin valtakunnansyyttäjän toimintatavat
ovat jonkin verran erilaiset, mutta murheet tuntuvat olevan samat
‒ henkilöstö, talous ja esitutkintayhteistyö. Molemmat ovat olleet helposti lähestyttäviä, ja suhAlussa Merja Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen suuntaan syyttäjien kontaktit
teemme on ollut toimiva.”
Terävä on viihtynyt työssään, ulottuvat. Yhteistyötä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa, vaan syyttäjoka onkin eräänlainen näköala- jät toimivat asiantuntijoina muuallakin.
paikka yhteiskuntaan. Hän myös
”Olen ollut valitettavankin vähän kentän kanssa
kiittelee fiksuja ja hyviä työtovereita.
”Minua motivoi se, että olen kokenut tekeväni tekemisissä, mutta päälliköihin olen heidän kokotärkeää työtä. Kun asioistamme kirjoitetaan julki- uksissaan päässyt tutustumaan. Meille on syntynyt
suudessa, se motivoi, kun tietää hääränneensä siel- luottamus puolin ja toisin. Olen saanut hyvän kuvan
siitä, kuinka erilaisia virastot ja niiden asemat ovat.”
lä taustalla.”
Alussa Terävä hämmästyi siitä, kuinka moneen
suuntaan
syyttäjien kontaktit ulottuvat. YhteistyöVAIVASTA PALKKAA
tä ei tehdä vain poliisin ja oikeusministeriön kanssa,
Vuosien varrelta mieleen ovat jääneet muun mu- vaan syyttäjät toimivat asiantuntijoina muuallakin.
”Lisäksi yllätyin siitä, kuinka keskeinen rooli
assa syyttäjälaitospäivät, joiden eteen on ensin
nähty paljon vaivaa, ja ne ovat sitten onnistuneet syyttäjällä on rikosoikeudenkäynnissä, vaikka usein
ihmiset eivät sitä ymmärrä."
järjestelyiltään.
9
LÄHIKUVASSA
Terävä jää eläkkeelle hyvillä mielin. Hänen miehensä on ollut eläkkeellä jo 13 vuotta, ja nyt he pääTyöelämässä mielipahaakin tulee koetsevät nauttimaan yhteisistä eläkepäivistä.
tua joskus, mutta Terävällä se menee
”Eniten odotan kiireettömiä aamuja.
"Mitähän
helposti ohi. Voimaa hän saa koJotain pientä täytyy tietysti keksiä, että
tapahtuisi, jos
dista, ystävistä ja kirjoista – mijoutuu myös aivojaan välillä vaivaajonkin asian
kään ei ole hienompaa kuin kirmaan. Mutta kulttuuririentoihin on
jättäisikin tänään
jaan uppoutuminen.
entistä helpompaa mennä illalla, kun
tekemättä?
”Kun tuntuu ankealta, rakasei tarvitse aamulla herätä aikaisin.”
Tuskin mitään."
tan arjen rutiineja. Kun vain toimii
Nykyisessä työelämässä hän ihja tekee, vaikka harmittaisi, rutiimettelee sitä, että kaikilla on koko ajan
nit auttavat. Kiukku helpottaa ja pääsee
niin kauhea kiire.
harmistaan. Töissä on myös hyvä, jos on joku
”Välillä jokainen voisi miettiä, että mitähän tatyökaveri, johon voi luottaa ja jonka kanssa voi tuu- pahtuu, jos jonkin asian jättäisikin tänään tekemätlettaa kaikkia asioita.”
tä. Tuskin mitään.” m
10
KUVA: MARIRA TURKIA
AKKUSASTOORI 3| 2014
KIIREETTÖMIÄ AAMUJA
Merja Terävä kysyi läksiäiskahveillaan, että eikös hän olekin Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjän sihteeri, joka jää eläkkeelle. Näin on. Kuvassa oikealla nykyinen valtakunnansyyttäjä Matti
Nissinen, vasemmalla entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki.
Kansallinen
kyberturvallisuus
– syyttäjän näkökulma
m
Suomen kansallinen jäsen Harri Tiesmaa
Valtion mielestä Suomen pitäisi kuulua maailman johtaviin kyberturvallisuusmaihin jo
vuoteen 2016 mennessä. Miten se voi onnistua, kun syyttäjälaitoksesta halutaan samaan
aikaan vähentää massiivinen määrä osaamista?
AKKUSASTOORI 3| 2014
V
altioneuvosto antoi tammikuussa 2014 periaa- konfiskointi ei valitettavasti ole sekään osana kantepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrate- sallista kyberturvallisuusstrategiaa.
Rikoshyödyn pois ottamisella olisi rangaistuksia
giasta. Syyttäjälaitos ja tuomioistuinlaitos on jätetty
suurempi ennaltaehkäisevä ja estävä vaikustrategian ulkopuolelle. Sen sijaan osana
tus rikollisten toimintamahdollisuuksiin.
strategiaa on mainittu poliisin riittävät
Vyöryvä
Rikoshyödyn pois ottaminen on syyttaidot ja resurssit selvittää kybertoilumipallo on
täjien velvollisuus ja vastuu.
mintaympäristöön kohdistuvia ja
pienellä viiveellä
EU:n tasolla syyttäjien ja tuomasitä hyödyntäviä rikoksia.
suomalaisen syyttäjän
reiden koulutuksen tärkeys on haRikos voidaan katsoa selvitepöydällä.
vaittu. Komissiolla on antaa rahoityksi vasta, kun rikoksesta on jotusta koulutusprojekteihin. Jonkun
takuta syytetty ja lainvoimaisesti
vain pitäisi kantaa vastuu projektien
tuomittu.
käynnistämisestä Suomessakin. Myös osalOikeusviranomaisten osaaminen ja
listumista muiden käynnistämiin kouluttautumisresurssit olisikin tullut ottaa osaksi kansallista kyberturvallisuusstrategiaa, jotta poliisin, muiden vi- projekteihin tulisi lisätä.
Koulutusta on saatavilla esimerkiksi EJTN:n ja
ranomaisten ja yksityisen sektorin satsaukset kyberturvallisuuteen eivät jäisi rikosvastuun toteutumisen CEPOL:n kautta, mutta syyttäjälaitoksella on ollut
huonot valmiudet irrottaa syyttäjiä pois ”tuottavasta
osalta tyhjän päälle.
syyteharkintatyöstä” erilaisille, etupäässä ulkomailla
pidettäville kursseille.
RIKOSHYÖDYN POIS OTTAMINEN ON
Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä, silSYYTTÄJIEN VELVOLLISUUS JA VASTUU
lä valtakunnansyyttäjä on tehnyt päätöksen kouKomissio on tuoreessa tiedotteessaan esittänyt tie- luttaa neljä uutta kyberosaajaa kouluttamaan muitoturvayhtiö Symantecin arvion kyberrikosuhrien ta syyttäjiä.
Jos syyttäjätoiminta olisi osa kansallista turvalkärsimistä vahingoista: 290 miljardia euroa vuodessa. Tietoturvayhtiö McAfeen arvio kyberrikoshyö- lisuusstrategiaa, syyttäjälaitoksen olisi varmasti heldystä on jopa 750 miljardia euroa vuodessa. Tämän pompi perustella resurssitarpeitaan. Nyt asioita jouvaltavan rikoshyödyn jäljittäminen ja erityisesti sen dutaan hoitamaan hyvässä talkoohengessä.
11
KUULUMISIA EUROJUSTISTA
RESURSSEJA KYBEROSAAMISEEN
JOHTAVA MAA 2016
Kyberturvallisuus on yhtä heikko kuin sen heikoin
lenkki. Valtion on jaettavasta niukkuudesta huolimatta annettava resursseja syyttäjien ja tuomareiden
kyberosaamiseen. Kyberrikollisuuteen kuuluu piirteitä, jotka eivät kuulu perinteiseen lakimieskoulutukseen.
Kybersyyttäjän kesKyberrikollisuus
keiseen erikoisosaaon usein myös
misalueeseen kuuluvat
vakavaa ja
esimerkiksi sähköijärjestäytynyttä
sen todisteluaineiston
kansainvälistä
keräämiseen, säilyttärikollisuutta.
miseen ja hyödyntämiseen rikosoikeudenkäynnissä liittyvät erityispiirteet.
Niistä kumpuavat oikeudelliset ja
näytölliset ongelmat ovat poikkeuksellisen hankalia.
Lait muuttuvat hitaasti, mutta kyberosaaminen vaatii jatkuvaa ammattitaidon ylläpitoa.
Valtioneuvoston visioissa Suomi on maailman johtavia kyberturvallisuusmaita 2016 mennessä. Tuohon ajankohtaan kohdistuvat myös oikeusministeriön syyttäjälaitokselle esittämät massiiviset
henkilöstön leikkaustavoitteet.
Nähtäväksi jää, voidaanko mahdottomasta tehdä
mahdollinen syyttäjälaitoksen talkoohengen ja kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa lanseeratun
strategisen kyberketteryyden avulla. m
AKKUSASTOORI 3| 2014
OMAT ERITYISVAATIMUKSENSA
12
Kyberrikollisuus on myös usein vakavaa, järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta, joka asettaa syyttäjäntyölle omat erityisvaatimuksensa. Kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö sitoo huomattavasti
resursseja. Kansainvälinen poliisiyhteistoiminta on
osa kansallista kyberturvallisuusstrategiaamme, eikä
kansainvälistä oikeudellista yhteistoimintaa voi pitää siitä erillään.
EU-komissio on 7.2.2013 antanut ehdotuksen
NIS-direktiiviksi (Network and Information Strategy), jolla on tarkoitus turvata korkeatasoinen verkko- ja tietoturvallisuus koko Euroopassa. Tunnettu
tosiseikka on, että internet- ja muut verkkotoimijat ilmoittavat huonosti poliisille niiden toimintaan
kohdistuneista rikoksista. Pelkona on huono julkisuus ja sitä seuraavat mahdolliset liiketaloudelliset
menetykset. NIS-direktiivi asettaa vakavissa tapauksissa kybertoimijoille ilmoitusvelvollisuuden, joka
voi merkitä tutkittavien kyberrikosasioiden räjähdysmäistä kasvua.
Jo nykyisellään Europolin, Interpolin ja Eurojustin toiminnassa on nähtävissä melkoista kyberasioiden määrän kasvua. Vyöryvä lumipallo on pienellä viiveellä suomalaisen syyttäjän pöydällä.
Mikä kyber?
"Kyber" tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja
tietoliikenteeseen liittyvää. Se on suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber.
Esimerkiksi "kyberavaruus" tarkoittaa avaruutta
tietokoneiden ja verkkojen sisällä eli sitä, mitä ne
voivat sisältää. Kun "sotaa käydään kyberavaruudessa", sitä käydään tietokoneilla tietoverkoissa
ja tietoliikenteessä. Silloin esimerkiksi lähetellään
vihollisen tietoverkkoihin viruksia, jotka voivat vakoilla tai aiheuttaa haittaa tietojärjestelmiin.
Ensimmäinen päiväni
syyttäjänä on vielä edessä
Korkeakouluharjoittelija Minna Karvonen, Lapin yliopisto
M
uistatko ensimmäisen työpäiväsi syyttäjänä?
Tuo päivä on varmasti ollut täynnä innostusta päästä aloittamaan uusi työ. Jännityksellä olet
odottanut, että pääset testaamaan ja näyttämään
taitojasi. Saatat muistaa ensimmäisen juttusi – se
tuskin on ollut urasi monimutkaisin, mutta merkittävä se on ollut.
Minulla tuo ensimmäinen päivä syyttäjänä on
vielä edessäpäin. Ensimmäinen päiväni harjoittelijana täällä Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kuitenkin hyvin muistissa, ja niin on myös ensimmäinen juttuni. Jo nyt, kaksi kuukautta myöhemmin,
on vaikeaa muistaa, kuinka vierasta kaikki oli alkuun. Päätöspohja, päätöksen eri kohdat järjestyksineen ja sisältöineen yhtä lailla kuin yksinkertaisimmat vakiolausekkeetkin, olivat kaikki uutta.
Ensimmäisen päätösehdotukseni saatua hyväksynnän ja allekirjoitukset lähtökohdat työn tekemiseen
olivat jo merkittävästi parantuneet.
Virasto on juuri sopivan kokoinen siihen, että
alussa jokin kuudesta käytävästä pääsi yllättämään
ja en löytänytkään itseäni aivan sieltä, minne kuvittelin päätyväni. Haastavinta oli varmasti, kun ensin
pääkaupungin läpi pyöräilleenä yritin löytää alakerran pukuhuoneille. Pannuhuoneen ja sähköpääkeskuksen tultua tutuiksi löytyi vaatimaton ovi, jonka takaa avautui toinen ovi ja etsimäni tilat. Enää
en ihmetellyt, ettei vastaanoton mies tiennyt laisinkaan tilojen olemassaolosta.
Tänne kuitenkin kotiutui nopeasti ja ensimmäisten juttujen myötä myös viraston väki alkoi
tulla tutuksi. Yksi huolehti meidän harjoittelijoiden
perehdytyksestä, toinen antoi ensimmäiset työtehtävät, kolmannelta käytiin kyselemässä juttuja ja
seuraava löysikin jo huoneisiimme tehtävien kanssa; tiesi, että keräämme hiljaiseksi heinäkuuksi tehtäviä. Nopeasti oppi kenestä saa lounasseuraa, kuka
kahvitauolla kertoo mielellään juttuja aiemmista
töistään, kenellä vaativa juttu vie ylimääräisen ajan,
ja jonka kiireitä ei juuri nyt häiritä. Alussa apua oli
helpoin kysyä toiselta harjoittelijalta, mutta sittem-
min on oppinut kenen ovelle mennä minkäkin kysymyksen kanssa.
Kanteluita ja muutoksenhakupyyntöjä tutkiessa lakikirja ja oikeuskirjallisuus ovat olleet ahkerassa käytössä. Juttuja esitellessä olen huomannut, että
opiskelijan innokkuuden seurauksena syytekynnys
tahtoo jäädä matalalle. Syyttäjän harkintavalta on
käsite, jota meille harjoittelijoille onkin sitten avattu. Täällä tiedostetaan hyvin syyttäjien työmäärä ja
sen asettamat haasteet. On tapauksia, joissa yhtä
oikein on ollut jättää syyte nostamatta kuin nostaa syyte. Kuvaavasti on pyydetty miettimään, että
”voitko elää syyttäjän päätöksen kanssa”. Toisaalta,
tuo vastaus kysymykseen kielteisenä kuvaa hyvin
syyttäjiä täällä. Oikeudenmukaisuus ja työn oikein
hoitaminen ovat osa persoonaa. Päätöksistä kannetaan vastuuta.
On arvokas kokemus päästä näkemään syyttäjälaitoksen toimintaa täältä keskusvirastosta käsin.
Virastossa työtehtävät ovat monenlaiset ja jokainen hoitaa tehtäviään omana itsenään. Tätä joukkoa
täällä yhdistää iloisuus ja korkea motivaatio omaan
työhön. Syyttäjän työtä pidetään tärkeänä ja toisten
ammattitaitoa arvostetaan. Kannustava ilmapiiri takaa sen, että joka aamu haluaa innoissaan aloittaa
päivän työt.
Työn kautta syyttäjien käsittelemät asiat maakunnissa ja Valtakunnansyyttäjänviraston erilaiset
tehtävät ovat tulleet tutuiksi. Kiinnostavaa on ollut
avustaa kansainvälisissä jutuissa ja nähdä läpileikkaus esitutkintalain mukaisista tutkintasuunnitelmista. Tänä kesänä huomiota ovat saaneet virastossa
hoidettavana olevat laajemmat rikosasiat ja syyttäjälaitoksen rahoituksen tulevaisuus, joka on puhuttanut koko henkilöstöä.
Tilanne on huolestuttava kansalaisen oikeusturvan kannalta, mutta myös monia uran alkuvaiheessa olevia harmittaa se, mitä se tarkoittaa mahdollisuuksille päästä syyttäjäksi.
Minäkin toivon, että tuo ensimmäinen päiväni
syyttäjänä vielä koittaa. m
AKKUSASTOORI 3| 2014
m
13
KUVA: ESKO MIETTINEN
VKSV ja Helsingin syyttäjänvirasto
voittivat itsensä hikisellä
yritysmaratonilla
m
Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
14
altakunnansyyttäjänviraston kahdeksan hengen
joukkue osallistui jo toisen kerran Yritysmaraton-tapahtumaan 23.5.2014. Kirittäjänä oli myös
Helsingin syyttäjänvirasto, joka peittosi VKSV:n
juoksuajallaan. Mutta VKSV:n joukkueen tavoitteena olikin itsensä voittaminen ja hauska tapahtuma
– ja siinä onnistuttiin. Päivä oli myös hikinen, koska sää todella suosi polttavassa auringonpaahteessa.
Yritysmaratonviesti on joukkuejuoksukisa työyhteisöille, jossa 5-10 hengen joukkueet juoksevat
viestinä maratonmatkan 42,195 km. Juoksureitti kulkee Töölönlahden ympäri 19 kertaa ja joukkue itse määrittelee miten nämä 19 kierrosta jaetaan
joukkueen jäsenten kesken. Yhden kierroksen pituus on 2,2 km. Yritysmaratonviestin tuotot menevät lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen, joten
jokainen joukkue on mukana tekemässä hyvää. m
KUVA: MARIA TURKIA
AKKUSASTOORI 3| 2014
V
VKSV:n joukkueen Tea Kangasniemi ja Kukka-Maaria Kankaala alkulämmittelyssä.
VKSV:n joukkeen kihlankunnansyytäjä Anssi
Hiivalan taidonnnäyte.
Helsingin syyttäjänviraston joukkuetta
johtui selvästi paremmista eväistä (toim. huom.
kuohuviini ei näy kuvassa).
AKKUSASTOORI 3| 2014
Helsingin syyttäjänvirasto pärjäsi paremmin, mikä
SIVUN KUVAT: MARIA TURKIA
tauolla.
15
AJANKOHTAISTA
Työhyvinvointi- ja työsuojeluhenkilöt
yhteisellä asialla
Koulutussuunnittelija Tuula Koponen
Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistäminen
yhteistyössä synnyttää tietoisuutta, tahtoa.
Niiden avulla kuljetaan kohti pitkän aikavälin
tavoitteita.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa
järjestettiin
21.5.2014 OTE-hankkeeseen liittyvä työseminaaripäivä syyttäjälaitoksen työsuojeluhenkilöille ja Kaiku-kehittäjille. Tarkoituksena oli, että syyttäjälaitoksen työsuojelutoimijat verkostoituvat ja vahvistavat
yhteistyötään sekä työstävät pitkän aikavälin työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistämissuunnitelmaa.
Syyttäjälaitoksessa nähdään, että työsuojelu ja työhyvinvointi tukevat toisiaan, joten näitä pyritään
tarkastelemaan yhdessä. Seminaaripäivän aikana
saatiin aikaiseksi tietoisuutta, tahtoa ja oppivaa toimintaa työhyvinvointi- ja työsuojeluasioissa.
KUVA: KIMMO BRANDT
m
Koulutussuunnittelija Tuula Koponen.
kettiin ennakkotehtävässä esille nousseiden keskeisten teemojen kautta. Teemoja olivat 1) työn kuormittavuus / työn hallinta, 2) henkinen työsuojelu, 3)
esimiestyö, johtaminen ja viestintä, 4) vuorovaikutus
työyhteisössä ja 5) muutoksissa eläminen. Työskentelyilmapiiri oli innostava, ja seminaarin osallistujat
antoivat tärkeän panoksensa yhteisen asian eteenpäin saattamiseksi.
AKKUSASTOORI 3| 2014
MIKÄ OTE-HANKE?
16
OTE-hankkeen tavoitteena oli edistää oikeusministeriön hallinnonalan työnsuojelua. Se kokosi yli
sadan viraston työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut
pohtimaan työpaikkojensa työsuojelun kehittämistä. Hankkeen kolmivuotinen toiminta päättyi toukokuussa 2014, mutta sen viitoittama työ jatkuu
oikeusministeriön asettamassa työsuojelun keskustoimikunnassa ja virastoissa.
PÄIVÄN ANTIA
Päivään oli valmistauduttu tekemällä ennakkotehtävä. Se ohjasi tavoitteelliseen työskentelyyn työhyvinvoinnin edistämissuunnitelman 2012–2016
laatimiseksi ja konkretisoimiseksi. Työskentelyä jat-
MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Oikeusministeriötasoinen työ jatkuu työsuojelun
keskustoimikunnassa, jossa syyttäjälaitosta edustaa
valtionsyyttäjä Christer Lundström. Syyttäjälaitoksessa työ jatkuu työhyvinvointi- ja työsuojelutoimikunnassa Lundströmin johtamana. Muina toimikunnan jäseninä toimivat valtionsyyttäjä Jorma
Äijälä, henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen, koulutussuunnittelija Tuula Koponen, johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen, apulaispäällikkö Pasi
Pälsi, kihlakunnansyyttäjät Sari Aho ja Malla Sunell, syyttäjänsihteeri Minna Keinonen ja tarkastaja
Tiina Rantanen. Myös työsuojelutoimijoiden arvokas toiminta virastoissa jatkuu, ja asiat konkretisoituvat yksittäisen virkamiehen tasolle. m
AJANKOHTAISTA
Virkamiehen käskyn
noudattamatta jättäminen
Syytetty sai sakkorangaistuksen haitanteosta virkamiehelle, koska hän
ei käskyistä huolimatta ollut avannut
asuntonsa ovea poliisille. Syytetty
kiisti teon: hän oli ollut nukkumassa
eikä ollut kuullut poliisin soittoja ja
koputuksia.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma
Kalske haki asiassa rangaistusmääräyksen purkua KKO:lta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdan
nojalla. Kalskeen hakemuksen mukaan pelkkä passiivinen suhtautuminen virkamiehen käskyyn ei ole
haitantekoa virkamiehelle, kun tämä
on antanut käskyn toimivaltansa rajoissa.
Päätöksessään KKO toteaa, että pelkästään kieltäytymällä noudattamasta poliisin määräystä avata ovi syytetty ei ole syyllistynyt haitantekoon
virkamiehelle. Näin ollen rangaistusvaatimus on perustunut ilmeisesti
väärään lain soveltamiseen.
KKO on määrännyt Länsi-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjän asiassa
antaman rangaistusmääräyksen purettavaksi. m
***
Oikeusministeriö avasi
profiilinsa sosiaalisessa
mediassa
Oikeusministeriö avasi profiilinsa
sosiaalisessa mediassa kesän alussa.
Ministeriön päivityksiä voi seurata
•
Twitterissä:
https://twitter.com/oikeusmin
•
Facebookissa:
https://www.facebook.com/
oikeusministerio
•
Youtubessa:
http://www.youtube.com/user/
oikeusministerio m
Täsmennystä epäillyn ja
syytetyn oikeuteen
saada tietoa
Rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeutta saada tietoa oikeuksistaan ja
syytteen sisällöstä aiotaan täsmentää. Eduskunnalle annetulla hallituksen esityksellä pantaisiin täytäntöön
EU:n direktiivi tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Tavoitteena on parantaa rikoksesta
epäiltyjen ja syytettyjen oikeusturvaa. Direktiivi määrittelee tiedonsaantioikeutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joita on sovellettava
rikosoikeudellisissa menettelyissä
koko EU:n alueella.
Esityksen mukaan esitutkintalakiin
lisättäisiin direktiivin edellyttämät
säännökset esitutkintaviranomaisen
velvollisuudesta ilmoittaa epäillylle hänen oikeuksistaan. Vapautensa
menettäneelle epäillylle olisi ilmoitettava hänen oikeuksistaan kirjallisesti.
m
***
Sovitteluun ohjattujen
rikosten ja riita-asioiden
määrä väheni edelleen
Sovitteluun ohjattujen rikos- ja
riita-asioiden määrä on vähentynyt
vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2013
soviteltavia rikos- ja riita-asioita oli
kaikkiaan 11 586.
Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja
riita-asioista runsas puolet oli väkivaltarikoksia vuonna 2013. Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus
oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun
esitetyistä rikos- ja riita-asioista.
Tekijöiksi epäillyistä 41 prosenttia
oli alle 21-vuotiaita. Nuorten, alle
21-vuotiaiden tekijöiksi epäiltyjen
osuus sovittelualoitteissa väheni 3 %
vuodesta 2012.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelusopimuksiin kirjattujen korvausten
rahallinen arvo oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2013.
THL:n tilastoraportti sovittelusta:
thl.fi: Etusivu -> Tilastot -> Tilastot
aiheittain -> Aikuisten sosiaalipalvelut -> Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
2013 m
***
Henkilöstöjohtamisen
tukiryhmä valmistelee
ohjeita
Oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen tukiryhmä käynnisti työnsä
helmikuussa 2014. Ryhmässä on valmisteltu virastojen käyttöön ohjeita
henkilökierrosta, sisäisestä liikkuvuudesta, ryhmäkehityskeskustelusta
sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta.
Asiakirjat ovat luettavissa intrassa, ja
ne käsitellään muun muassa syyttäjälaitoksen yt-kokouksessa.
Työryhmässä on pysyviä jäseniä
ministeriöstä, keskusvirastoista ja
henkilöstöjärjestöistä sekä vaihtuvia
jäseniä hallinnonalan virastoista.
Vaihtuvat jäsenet edustavat hallinnonalan työsuojelutoimijoita ja Kaiku-kehittäjien verkostoa, joka edistää
työhyvinvointityötä. Syyttäjälaitosta
edustavat Tanja Salin Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta sekä Sirpa
Nousiainen, Satu Sarkala ja Tuula
Koponen Valtakunnansyyttäjänvirastosta.
Henkilöstöjohtamisen tukiryhmä jatkaa työtään syksyllä. Yhtenä käsiteltävistä teemoista on henkilöstöstrategian mukaisesti ainakin johdon ja
esimiesten arviointi. m
AKKUSASTOORI 3| 2014
KKO:n päätös 21.3.2014
nro 622 dnro H2013/229
17
HENKILÖSTÖ
Nimitykset
EUROJUST
OULUN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Rikostarkastaja Karl Linderborg on määrätty kansalliseksi asiantuntijaksi (SNE) Eurojustiin 18.8. – 17.2.2015
Anna-Leena Jaako kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.8. – 31.12.2014.
Suvi Kangas kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason
ma. virkasuhteeseen 1.7.–31.12.2014.
LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Matti Lukkarila kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 16.6.2014–28.4.2015.
Niko Siikaluoma kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.8.–31.12.2014.
SISÄ-SUOMEN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Päivi Salminen kihlakunnansyyttäjän S11-vaativuustason ma. virkasuhteeseen 1.9.2014–29.2.2016.
Tällä kertaa Eurojustin kansallisen asiantuntijan tehtävä
täytettiin keskusrikospoliisista. Järjestelyn keskeisenä tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista ja yhteistyötä
syyttäjälaitoksen ja poliisiorganisaation välillä. Näin turvataan myös kansallisen asiantuntijan tehtävän täyttäminen
koko kalenterivuodeksi.
Virkavapaudet
LAPIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Mikko Valanne virkavapaalla 1.4.–28.9.2014
Elina Karvo virkavapaalla 16.6.2014–28.4.2015
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Timo Partanen on virkavapaalla 1.8.2014-31.12.2014.
Heli Leinonen on virkavapaalla 1.9.2014-31.12.2014.
SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Hanna Kankaala S12-vaativuustason kihlakunnansyyttäjän virkaan 1.7.2014.
Lasse Vehviläinen apulaissyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 18.8.2014-28.2.2015.
VKSV:n määräaikaista ylitarkastajan
virkaa ei täytetä
Anna-Mari Jukola kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014-31.12.2014.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa haettavana olleen määräaikaisen ylitarkastajan viran täyttömenettely on keskeytetty.
Miia Pöllänen kihlakunnansyyttäjän S11 määräaikaiseen
virkasuhteeseen 1.9.2014-31.12.2014.
Riikka Loukonen kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 6.7.2014-30.9.2014.
Heidi Savurinne kihlakunnansyyttäjän S12 määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2014-31.12.2014.
AKKUSASTOORI 3| 2014
HELSINGIN SYYTTÄJÄNVIRASTO
18
***
Anja-Riitta Rinkinen apulaispäälliköksi 1.7.2014–
31.12.2015.
Katja Harakka kihlakunnansyyttäjän S12-vaativuustason
virkaan 1.7.2014 alkaen.
Sirpa Väätäinen huumausainerikoksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtyneen erikoissyyttäjän tehtävään 1.9.–31.12.2014.
Syyttäjälaitoksen ja VKSV:n määrärahatilanne sekä erityisesti sen tulevat näkymät ovat hakuprosessin aikana
olennaisesti huonontuneet.
***
Syyttäjien Aslak-kurssi
Tammikuussa 2015 alkavan Aslak-kurssin kohderyhmänä ovat syyttäjälaitoksessa työskentelevät syyttäjät ja
muut lainkäyttöhenkilökuntaan kuuluvat. Hakuaikaa on
30.9.2014 saakka. Hakuohjeet ovat intrassa.
Kurssiin kuuluu neljä jaksoa: 12.–16.1.2015, 4.–8.5.2015,
14.–19.9.2015 ja 11.–15.1.2016. Kaikki jaksot järjestetään
Rantasipi Siuntiossa.
Lisätietoja antaa VKSV:n tarkastaja Satu Sarkala, puh. 029
56 20807 tai [email protected] (henkilöstöhallinnon
sähköposti).
HENKILÖSTÖ
Työtyytyväisyystutkimus 2014
KUVA: MARIA TURKIA
Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus toteutetaan
10.–27.10.2014. Tutkimuksesta lisää seuraavassa Akkusastoorissa.
Viime vuoden tulokset intrassa: Henkilöstöasiat » Työhyvinvointi ja työsuojelu » Työtyytyväisyys » Työtyytyväisyys
syyttäjälaitoksessa.
***
Valtion uusi rekrytointijärjestelmä
korvaa Heli-järjestelmän
Tea Kangasniemi aloitti Valtakunnasyyttäjänvirastossa
valtionsyyttäjänä 1.4.2014.
Heli2-järjestelmä otetaan käyttöön huhtikuussa 2015. Siihen asti käytetään normaalisti nykyistä Heliä.
Heli2 otetaan käyttöön yhden yön aikana, samaan aikaan
kaikissa virastoissa. Käyttöönottoon liittyvä ohjeistus ja
materiaali tulee virastoihin vuoden 2014 aikana.
***
Uusi asetus syyttäjänvirastojen
palvelutoimistoista voimaan 1.8.2014
Kolme syyttäjänvirastojen palvelutoimistoa lopetti toimintansa elokuun alussa. Lakkautetut palvelutoimistot ovat
Länsi-Suomen syyttäjänviraston Salon palvelutoimisto
sekä Itä-Suomen syyttäjänviraston Varkauden ja Savonlinnan palvelutoimistot.
Uusi oikeusministeriön asetus syyttäjänvirastojen palvelutoimistoista tuli voimaan 1.8.2014. Asetuksen myötä palvelutoimistojen määrä supistuu nykyisestä 26:sta 23:een.
Valtakunnansyyttäjän uusi yleinen
ohje ilmoitusvelvollisuudesta voimaan
elokuussa
Valtakunnansyyttäjä on antanut uuden yleisen ohjeen
paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta. Se on voimassa 1.8.2014 alkaen ja kumoaa ohjeen
VKS:2011:1.
Yleinen ohje on julkaistu Valtakunnansyyttäjäviraston kotisivulla: Julkaisut ja ohjeet -> VAltakunnasyyttäjän yleiset ohjeet -> VKS:2014:1 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Ohjeen liitteenä on myös uusi ilmoituslomake.
VKSV:n korkeakouluharjoittelijat nuorentavat taas
keski-ikää kesän ajan.
Kuvassa vas. Lars Lindeman Helsingin yliopistos-
Hussu Turun yliopistosta.
Kolmatta kesää virastossa
työskentelee Ilkka Komulainen, 2. vas., tällä kertaa
syyttäjänsihteerinä.
KUVA: PILVI ISOTALUS
ta, oik. Minna Karvonen
Lapin yliopistosta ja Kati
AKKUSASTOORI 3|
3|2014
2014
viraston työntekijöiden
19
Tiedotus
[email protected]
PL 333, 00181 HELSINKI
vksv.fi
ISSN-L 2242-7384
ISSN 2242-7384 (Painettu)
ISSN 2242-7392 (Verkkolehti)
Kirjoitukset seuraavaan numeroon toimitukselle viimeistään 1.9.2014