docLataa tästä 5. lokakuuta julkaistu Uuden Suomen
download 
Report Transcription
Lataa tästä 5. lokakuuta julkaistu Uuden Suomen
ILMOITUSLIITE Lauantai 5. lokakuuta 2013 uusisuomi.fi Getty Images Suomalaiset kannattavat lainakattoa ja ASP:tä teineille Asuntolainojen suuruuden rajoittaminen saa laajan tuen suomalaisilta. Uuden Suomen ja Hypon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa kannatti lainakattoa, joka olisi 80 prosenttia ostettavan asunnon arvosta. Enemmistö kannattaa myös ASP-säästämisen alaikärajan laskemista nykyisestä 18 vuodesta. Lainakatolla halutaan ehkäistä markkinoiden ylilyöntejä. Käytännössä lainakatto puree eniten ensiasunnon ostajiin, ja se lisää ennakkosäästämisen merkitystä. SIVUT 4–7 Asuntolainan suuruutta rajoittava katto on muutettava sitovaksi, vaatii Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Sivu 14 Susa Junnola Sivu 11 Fivan Tuominen: Lainakatosta sitova Susa Junnola Korjausrakentamista kannattaa vauhdittaa talouden elvyttämiseksi. Nyt on hyvä aika toteuttaa infrahankkeita, sanoo talousasiantuntija Sixten Korkman. Susa Junnola Korkman elvyttäisi korjaamalla Hypon Pauna: Asiantuntemus avainasemassa Asuntorahoitukseen erikoistuneen Hypon palvelun ytimessä on asiakasta hyödyttävä asiantuntemus, korostaa toimitusjohtaja Ari Pauna. Sivu 16 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE Mitäpä jos kysyisit ensin asuntorahoituksen asiantuntijalta? hypo.fi Pääkirjoitus Olemme Suomen ainoa pankki, joka on erikoistunut asuntorahoitukseen. Kun otat meiltä lainaa, emme edellytä sinulta palkkatileihin, laskunmaksuun, rahastoihin tai vakuutuksiin liittyvien pankkiasioiden siirtoa. Päinvastoin, asiakkaanamme nautit lukuisista erityiseduista: saat mm. mahdollisuuden vuosimaksuttomaan Hypo MasterCard -korttiin ja vakuudelliseen kulutusluottoon kilpailukykyisellä marginaalilla. Täytä lainahakemus heti netissä tai ota yhteyttä p. (09) 228 361. Kerromme, miksi asiakkuus Hypossa kannattaa. Hypo AsuntolAinA Yksilöllinen asuntolaina räätälöidään aina asiakkaan tilanteeseen sopivaksi. Hypo Käänteinen AsuntolAinA Hypo YmpäristölAinA Seniorirahoitus, jonka avulla käytät hallitusti omaa asuntovarallisuuttasi. Ympäristötehokkuutta lisäävien hankkeiden rahoitukseen: esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön. Täytä lainahakemus heti www.hypo.fi/lainahakemus tai kysy neuvoa Hypon asuntorahoitusasiantuntija, puh. (09) 228 361. Parempaan asumiseen. Turvallisesti. Suomen Hypoteekkiyhdistys | Suomen AsuntoHypoPankki Oy Hypo Talo | Yrjönkatu 9 A (2. krs) | 00120 HELSINKI | Puhelin (09) 228 361 | www.hypo.fi TiesiTkö? Tarjoamme tuotteita myös sijoittamiseen. kysy lisää määräaikaistalletuksista, obligaatioista ja asuntosijoittamisesta. Konalan Wallinmaa MELONI Limonadikuja 6 Syksyn tuulahdus tuo mukanaan uusia suunnitelmia. Mielessä häivähtää myös ajatus uudesta kodista. Nyt on oikea hetki tehdä unelmista totta. NCC Tähtikoti on aina varma valinta. Muutto kaupan päälle! Etu voimassa ennen 31.12.2013 valmistuvissa kohteissa, kun teet kaupan 9.9.–31.10.2013! Muuttoon sisältyy muuttolaatikot ja kuljetus Suomessa. HElSINKI Kalasatama ATSIMuuTTI Antareksenkatu 22A Konalan Wallinmaa MANGO Limonadikuja 8 HElSINKI HUONEISTOESIMERKKI: 4-5H+K+S 122,0 m2A16, 4. KRS MH 195.200 € VH 414.800 € *68.707 € *)vuokratontin arvioitu lunastusosuus ncc.fi/meloni Pienkerrostalossa vihtyisät pihat, lasitetut parvekkeet. A 2007. Arvioitu valmistuminen 12/2013. Ennakkomarkkinoinnissa raikas uutuus, ihanat kodit. A2007. Arvioitu valmistuminen loppuvuodesta 2014. HUONEISTOESIMERKKI: 2H+KT 45,5 m2 A9, 2. KRS MH 111.475 € VH 193.375 € *25.521 € *)vuokratontin arvioitu lunastusosuus HUONEISTOESIMERKKI: 3H+KT+S 75,0 m2 A8, 2. KRS MH 90.000 € VH 300.000 € *42.513 € *)vuokratontin arvioitu lunastusosuus ncc.fi/mango ncc.fi/mandariini Esittely Su 6.10. KLO 12.00–13.00. Melonissa ja Mangossa, Limonadikuja 6 ja 8. Mahdollisuus nähdä kaikki myynnissä olevat asuntotyypit. Mukana myös Kiinteistömaailma. Tervetuloa! vaNTaa Myyrmäki ESpOO Vesirattaanmäki ESpOO Vesirattaanmäki Kauniinilmankuja 9 Kilterinkaari 8 Vesirattaanmäki 7 Vesirattaanmäki 9 SOMA BERTTA RATASMyLLy ALAMyLLy Muuttovalmis Tyylikkäät, alueen henkeen sopivat kodit. Merellinen sijainti, kätevät kulkuyhteydet. Talo valmistuu jo lokakuussa. A 2007. Kaareva kerrostalo Aurinkolahdessa. Hiekkaranta ja palvelut lähellä. Valmis arviolta 12/2013. A 2007. HUONEISTOESIMERKKEjä: 4H+KT 78,0 m2 B36, 5. KRS MH 274.560 € VH 508.560 € 3H+KT+S 92,0 m2 B35, 5. KRS MH 316.840 € VH 592.840 € 4H+KT+S 106,0 m2 B34, 5. KRS MH 358.120 € VH 676.120 € HUONEISTOESIMERKKEjä: 2-3H+KT+S 66,5 m2A12, 4. KRS MH 139.650 € VH 279.300 € *60.781 € 4H+KT+S 93,5 m2A16, 5. KRS MH 243.100 € VH 439.450 € *85.459 € *)vuokratontin arvioitu lunastusosuus ncc.fi/atsimuutti ncc.fi/sumujensilta Esittely Su 6.10. KLO 12.00–13.00 Sisustetuissa asunnoissa. Mahdollisuus nähdä kaikki myynnissä olevat asuntotyypit. Mukana myös KM. Tervetuloa! Esittely Su 6.10. KLO 13.30–14.30 Rakenteilla olevassa talossa. Mahdollisuus nähdä kaikki myynnissä olevat asuntotyypit. Mukana myös KM. Tervetuloa! uusia kerrostaloja Myyrmäkeen. Modernit kodit, tehokkaat neliöt. A 2007. Arvioitu valmistuminen 8/2014. Tutustu myös netissä. HUONEISTOESIMERKKEjä: 1H+KT+ALK 38,0 m2AS 24, 4. KRS MH 100.624 € VH 182.324 € 2H+KT 50,5 m2AS 45, 6. KRS MH 120.998 € VH 229.573 € 4H+KT 72,5 m2AS 10, 2. KRS MH 112.085 € VH 267.960 € ncc.fi/somabertta Esittely Su 6.10. KLO 13.30–14.30 Kauniin Bertan asunnoissa 29, 30 ja 32, Kilterinkaari 10. Tervetuloa! aikeaksi asian havaitsemisen V tekee se, että markkinoiden perustekijätkin muuttuvat. Erityisesti Suomessa ovat muuttuneet korko-olosuhteet, laina-aika ja luoton saatavuus. Lainojen kuukausierät eivät ole kivunneet hintojen tahdissa. Tärkeimpänä fundamenttina pysyy kuluttajien luottamus tulevaan: asunnon hankinta vaikuttaa mielekkäältä, kun työpaikasta on edes jonkinmoinen varmuus. Se varmuuden tunne katosi ko- Hintakupla on yliarvostusta, joka on karannut talouden niin sanottujen fundamenttien ulottumattomiin. konaan parinkymmenen vuoden takaisessa kriisissä, mutta nyt uskoa tulevaan yhä on, joskin horjuvaa. Talouden yhtäkkiseen syöksyyn ja työttömyyden räjähdysmäiseen kasvuun ei tällä hetkellä viittaa mikään. Suomen Pankki voi siis olla hyvinkin oikeassa, että hintakuplaa ei ole. Jos Suomen talous romahtaisi jostain yhtä täysin odottamattomasta syystä kuin Neuvostoliiton hajoaminen, voisi joku jälkiviisaasti todeta, että enkös minä sanonut, että kupla se oli. Toinen kysymys on, voisiko Suomessa olla alueellisia hintakuplia. Ehkä taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla niitä onkin; Helsingissä ja sen lähimaastossa on nähty lähinnä vain hintakuoppia. Nokkelimmat ostajat ovat keksineet nämä alihinnoittelut jo silloin, kun niihin on suunniteltu uusia liikenne yhteyksiä ja palveluja. Lahden oikorata, Tampereelle, Turkuun ja nyt myös Kirkkonummelle ulottuvat moottoritiet ovat tuoneet ja luoneet uusia alueita Helsingin seudun työpaikkojen kupeeseen kymmeniäkin minuutteja aiempaa lähemmäs. Länsimetro ja suunnitteilla oleva Kruunuvuoren silta tekevät puolestaan jotkut pääkaupunkiseudun kaupunginosat tulevaisuudessa erityisen kiinnostaviksi. Markku Huusko päätoimittaja Kolumni HElSINKI Vuosaari SuMujENSILTA Lehtien otsikoissa – ainakin verkossa – se myyvin iskusana on hintakupla. Jos sitä joku taho veikkaa, saa jutulle helposti valtavan määrän lukijoita ja juttu leviää pitkin Facebookia ja Twitteriä. Pelottavat tulevaisuusvisiot kiinnostavat. Moni muistaa 1990-luvun alun, kun asuntojen hinnat romahtivat liki puoleen. Ilmiötä saattoi hyvällä syyllä kutsua hintakuplaksi, koska se todistetusti puhkesi. Kärsijöitä oli paljon. Konalan Wallinmaa MANdARIINI Limonadikuja 3 Muuttovalmis Valoa ja tunnelmaa. Energialuokka A 2007. Tule tutustumaan! ”A suntojen hintakuplasta ei näy toistaiseksi viitteitä. Suomen Pankin r aportin mukaan asuntomarkkinoilla ei ole merkkejä huomattavasta yliarvostuksesta”. (Kauppalehti 29.8.2013) ”Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat kääntyivät heinäkuussa laskuun myös pää kaupunkiseudulla”. (Uusi Suomi 30.8.2013) ”Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan asunnot ovat liian kalliita Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa”. (Taloussanomat 6.9.2013) Nämä olivat otteita viime aikojen asuntouutisjutuista. Niissä on käsitelty hiljattain myös suuren kotimaisen asuntorakentajan tulosvaroitusta, rakennuslupien määrän vähenemistä, lainaruuvin kiristymistä, marginaalien nousua, Suomen valtionlainojen korkojen kiipeämistä ja muuta asunnonostajaa mietityttävää. Kaksikerroksiset rivitalokodit uudella kotikukkulalla. A 2007. Muuttovalmis. Tervetuloa esittelyyn! Vehreälle mäelle lisää koteja! Rakentaminen on jo aloitettu, valmista arviolta 06/2014. A 2007. HUONEISTOESIMERKKEjä: B9 3H+KT+SAuNA 80,0 m2 MH 142.847 € VH 283.647 € A3 4H+KT+SAuNA 86,0 m2 MH 157.335 € VH 308.695 € HUONEISTOESIMERKKEjä: A2 3H+KT+SAuNA 81,0 m2 MH 150.660 € VH 294.435 € C12 4H+KT+SAuNA 89,0 m2 MH 200.250 € VH 358.225 € ncc.fi/ratasmylly ncc.fi/alamylly Esittely Su 6.10. KLO 13.30–14.30. Ratasmyllyn sisustetussa asunnossa A3, Vesirattaanmäki 7. Mukana myös KM. Huoli pois uuden ostosta: ncc.fi/asumisturva NCC Rakennus Oy, ASUNTOMYYNTI Avoinna ma–to klo 9–17 ja pe klo 9–16 Puh. 0800 05558 (maksuton) Mannerheimintie 103a, Helsinki ncc.fi/asunnot Hämis Onni on uusi koti HElSINKI Asuntojen hintakuplamörkö iStockphoto HElSINKI 5. lokakuuta 2013 Oikeus asua keskimäärin Kenenkään ei tarvitse asua elämäänsä asunnossa, joka on rakennettu jonkun toisen elämän rajoitteita silmällä pitäen. Olen asiantuntija tässä asiassa. Asun Helsingin Töölössä. Tässä kaupunginosassa on enemmän paikoituslupia asukkaille kuin autoja. Jos Jokerit, Lady Gaga tai presidenttiehdokas pitävät täällä päin massatilaisuuksiaan, on ihan hailee, onko maksanut parkki luvan; kadut ovat täynnä kauempaa tulleita katumaastureita. Meillä Helsinki-downtownissa ei tarvitse olla omia parkkipaikkoja; on oma valinta jäädä tänne. Mutta jos parkkimestasta maksaa, niin kai sellaisen pitäisi löytyä. Olen aivan liian tarkkaan joutunut perehtymään siihen, mitä kehitys- tai liikuntavammaisen ihmisen elämiseen tarvitaan. Suurin osa asuntorakentamisen pykälistä pitäisi räjäyttää pois. En halveeraa liikuntavammaisia ystäviäni, totta kai pitää olla liikuntavammaisille sopivia asuntoja, ja yhteiskunnan pitää tukea liikuntarajoitteista asumista. En halveeraa kehitysvammaisia ystäviäni tai heidän omaisiaan, koska tunnen kehitys vammaisten erityistarpeet. En halveeraa edes autoa ajavia ystäviäni. Tiedän, että auto on monille välttämätön sekä työhön että harrastukseen. Siedän jopa tupakoinnista valittavia ihmisiä! Sen sijaan tempaisisin vastapalloon. Tehdään liikuntarajoitteisille kunnollisia kämppiä, tehdään kehitysvammaisille kunnollisia kämppiä ja vaikka savuttomille kunnollisia kämppiä. Ja autoa tarvitseville kunnon autotallit. Mutta joka luukun ei tarvitse olla meille kaikille sopiva. Suuri osa meistä ei kuitenkaan ole tekemisissä liikuntarajoitteen, kehitysvamman, auton eikä edes tupakoinnin kanssa (noista kolmeen viimeiseen olen perehtynyt pitkällä aikavälillä tarkkaan, ensimmäiseen ainoas taan hyvin, koska jalkaniveleni ovat saaneet viime vuosina useamman kerran kyytiä muun muassa lääkäreiltä, tai siis heidän veitsiltään). Ainakaan pääkaupunkiseudulla jokaista asuntoa varten ei tarvitse laittaa pyörätuolin mentävää ovea, ei autopaikkaa, ei kylppärin minimineliöitä, ei edes tupakointilupaa. Täytyy vain olla riittävästi asuntoja niille, jotka tarvitsevat pyörätuolia (tässä yhteiskunnan täytyy olla tukena), riittävästi autopaikkoja niille, jotka tarvitsevat autoja työhön tai harrastukseen (katso, mihin muutat tai valitse ammattisi oikein) sekä katuniille, jotka tupakoivat (lopeta nyt jo!). Jos meille kaikille tehdään haluamaamme luksusta, niin keski- määrin kenenkään ei tarvitse asua asunnossa, joka kelpaa kaikille. Voimme jokainen asua asunnossa, joka kelpaa hyväksi kodiksi. Oikeus asua keskimäärin ei sovi enää! Kaikille sopiva asunto! Niklas Herlin Uuden Suomen kustantaja ja Uusi Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ILMOITUSLIITE 4 ILMOITUSLIITE Asuminen Lauantai 5. lokakuuta 2013 Getty Images Suomalaiset luottavat edelleen lujasti omaan lainanhoitokykyynsä ja korkojen pysymiseen matalalla, mutta yleisen taloustilanteen harmaus on lisännyt kansalaisten varovaisuutta. Lainakatto ja ASP‑säästämisen aloittaminen jo alle 18-vuotiaana saavat vahvaa kannatusta Uuden Suomen ja Hypon teettämässä kysely tutkimuksessa. Selvä enemmistö vastaajista kannattaa mallia, jonka mukaan pankki saisi myöntää asuntolainaa enintään 80 prosenttia ostettavan, vakuudeksi tulevan asunnon arvosta. Pankkeja sitovan lainakaton tarkoituksena on ennaltaehkäistä asunto- ja lainamarkkinoiden ylikuumeneminen. Nyt pankeille on annettu vain suositus myöntää lainaa enintään 90 prosenttia asunnon arvosta. S uomalaisen asumisessa eletään ristiriitaisia aikoja. Toisaalta lainaa otetaan reippaasti, mutta samaan aikaan varovaisuus sekä yllätyksiin varautuminen ovat lisääntyneet ja lainakattoon suhtaudutaan myönteisesti. Tiedot käyvät ilmi Uuden Suomen ja Hypon Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin laajasti suomalaisten asumisesta ja asumista koskevista arvoista. Elokuussa tehtyyn tutki- 5 Asuminen Lauantai 5. lokakuuta 2013 mukseen osallistui tuhat suomalaista eri puolilta maata. Vastaava tutkimus on tehty vuosina 2010 ja 2012. Ihmisten pakkautuminen kasvukeskuksiin ja ennätysmatalina laahaavat korot näkyvät kasvaneina asuntolainoina. Asuntovelallisia on yhtä paljon kuin vuosina 2010 ja 2012: 39 prosentilla vastaajista on asuntolainaa, mutta Helsingissä ja Uudellamaalla lainaa on lähes joka toisella. Lainoissa 100 001 – 150 000 Asuntovelallisia on vastaajista saman verran kuin aiemmilla kyselykerroilla vuosina 2010 ja 2012 (graafi oik.). Enemmistöllä velallisista on lainaa alle 100 000 euroa (graafi alh.). 100 000 – 150 000 euron lainamäärien osuus on hieman kasvanut. euron summat painottuvat aikaisempaan verrattuna, ja yli 150 000 euron lainojen osuus on pysynyt ennallaan viime vuodesta. Yli 100 000 euron asuntovelkoja on etenkin 25–34-vuotiailla. Tulojen mukaan katsottuna suuret lainat painottuvat hyvätuloisille eli yli 45 000 euroa vuodessa ansaitseville. Puoluekannan mukaan katsottuna yli 150 000 euron lainoja ottavat etenkin kokoomusta ja vihreitä äänestävät. Onko kotitaloudellanne asuntolainaa? 60% 2010 50% 2012 40% 2013 30% 20% 10% Kyllä Ei eos Paljonko kotitaloudellanne on asuntolainaa? 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Alle 50 000 € Lainakatto saa suomalaisten tuen Hasse Härkönen, grafiikka Jarkko Peltoluhta 50 000–100 000 € 100 001–150 000 € Yli 150 000 € Kaikki 2010 15–24 vuotiaat 2010 25–34 vuotiaat 2010 35–49 vuotiaat 2010 50–79 vuotiaat 2010 Kaikki 2012 15–24 vuotiaat 2012 25–34 vuotiaat 2012 35–49 vuotiaat 2012 50–79 vuotiaat 2012 Kaikki 2013 15–24 vuotiaat 2013 25–34 vuotiaat 2013 35–49 vuotiaat 2013 50–79 vuotiaat 2013 80 prosentin lainakatto saa laajan kannatuksen Uutuutena tutkimuksessa olivat mukana kysymykset lainakatosta ja ASP-säästämisen aloittamisesta alle 18-vuotiaana. Molemmat saavat vahvaa kannatusta. Kaksi kolmesta vastaajasta kannattaa mallia, jossa pankit voisivat myöntää lainaa korkeintaan 80 prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Tuo raja on jopa tiukempi kuin julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet vaihtoehdot eli 90 prosenttia tai 80–100 prosentin välillä liikkuva katto. Vähiten kannatusta lainakatto saa 25–34-vuo- tiaiden joukossa sekä vasemmistoliittoa, vihreitä ja Rkp:tä äänestävien piirissä. ASP-säästämisen aloittamista alle 18-vuotiaana pitää hyvänä asiana kahdeksan kymmenestä. Innokkaimmin asiaa ajavat perussuomalaisia äänestävät, joista yhdeksän kymmenestä näyttää ehdotukselle vihreää valoa. Lainakaton ja nuorena aloitettavan ASP-säästämisen kannatus kertovat siitä, että ”kaupunkilaisjärki” näyttää olevan tallella. Asuntoa varten pitäisi olla myös Puolet vastaajista arvioi pankkien lainanannon tiukentuneen (graafi oik.). Lainakaton kannatus osoittaa suomalaisten pitävän ennakkosäästämistä suotavana. Suuri enemmistö laskisi ASP-säästämisen alaikärajaa. Korkovähennysoikeutta ei haluta kokonaan poistaa. (Graafit alh.) omaa rahaa, pelkällä lainalla ostamista ei pidetä hyvänä asiana. Samaan suuntaan viittaa tieto, että puolet vastaajista on huomannut pankkien lainanannon kiristyneen viime aikoina. Pankeilta on vaadittu enemmän vastuunkantoa lainanannossa, ja tutkimuksen tuloksen perusteella se alkaa myös näkyä käytännössä. Jatkossa entistä tiukempi pankkisääntely tullee vaikuttamaan lainanantoon entistä enemmän ja korostamaan lainaehtojen yksilöllistymistä. Ei osaa sanoa Oletteko huomannut, että pankkien lainananto olisi kiristynyt viime aikoina? 90% 2013 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kannatatteko lainakattoa, eli pankit voisivat myöntää asuntolainaa korkeintaan 80 prosenttia asunnon käyvästä arvosta?* Pitäisikö mielestänne asuntolainojen korkovähennys oikeus verotuksessa poistaa kokonaan? Kaikki VAS SDP 90% KESK 70% 70% RKP 60% 60% KD 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% PERUS Muu 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kyllä *Kantansa ilmoittaneiden vastaajien vastausten osuudet kaikista vastauksista. Kaikista vastaajista viisi prosenttia ei ottanut kantaa. Vastaajat on ryhmitelty sen mukaan, mitä puoluetta sanoo äänestävänsä, jos nyt järjestettäisiin eduskuntavaalit. Kyllä Ei Eos Eos 90% 80% VIHR Ei 2013 Ei Olisiko mielestänne hyvä asia, että ASP-säästämisen voisi aloittaa ennen kuin täyttää 18 vuotta? 80% KOK 50% 40% 30% 20% 10% Kyllä 2013 Kyllä Ei Eos ILMOITUSLIITE Lauantai 5. lokakuuta 2013 80% 70% 2013 40% 60% 20% 50% 30% 10% 20% 10% Kyllä Ei 20% EOS 10% 60% Li Entä mikä on asunto lainanne kokonaiskorko? 2010 Mikä on asuntolainanne korkomarginaali eli viite koron ja maksamanne kokonaiskoron erotus? 40% 2012 50% 30% 2013 40% 20% 30% 10% 50% 50% 40% 10% 30% Al 0, le 0 5 , 0, 0–0 50 % 76 ,7 1,0 –1,0 5 % 1,2 1–1 0 % 6– ,25 % Ei Yl 1,50 os i 1, % 5 aa 0 sa % no a 20% 10% Mikä neljästä suuresta puo lueesta puolustaa mielestänne eniten vuokra-asumista? Neljä kymmenestä asuntovelallisesta ei tiedä lainansa korkomarginaalia (graafi ylh. kesk.). 40% 30% 20% 10% Miten olette varautuneet mahdolliseen asuntolainan korkojen nousuun? Perussuomalaiset ovat aavistuksen nostaneet profiiliaan 80% vuokra-asumisen puolustajina ja kirineet Spd:n suur70% ta etumatkaa hieman kiinni. 60% Kokoomus nähdään selväs50% ti eniten omistusasumisen asiaa ajavana puolueena. 40% Suomalaisten asumis30% haaveet ovat ennallaan: itse omistetun omakotitalon 20% asemaa ei horjuta mikään. laisia pienituloisille ja jatkossa kynnys päästä kiinni omistusasumiseen kasvaa. Vuokrien nousuun uskoo kaksi kolmesta, yllättäen alueelliset erot ovat pienet. Vasemmistoliittolaiset ja perussuomalaiset ovat vahvimmin sitä mieltä, että vuokrat nousevat. Vuokra-asuntojen pienen tarjonnan ykkössyynä pidetään edelleen kuntien ja valtion haluttomuutta rakennuttaa vuokrataloja. P K K S n a SD KES KO ERU aljo ano P p s htä saa ki y Ei o ik Ka Mikä neljästä suuresta puo lueesta puolustaa mielestänne eniten omistusasumista? 40% Ei mitenkään Lue lisää lainakatosta s. 14 Joka toinen asuntovelallinen vastaaja on varautunut korkojen nousuun (graafi oik. ylh.). Suosituimmat tavat ovat säästäminen ja korkokatto. Jollakin tavalla Kaikki 2010 Kaikki 2012 Kaikki 2013 15–24 vuotiaat 2010 15–24 vuotiaat 2012 15–24 vuotiaat 2013 25–34 vuotiaat 2010 25–34 vuotiaat 2012 25–34 vuotiaat 2013 35–49 vuotiaat 2010 35–49 vuotiaat 2012 35–49 vuotiaat 2013 50–79 vuotiaat 2010 50–79 vuotiaat 2012 50–79 vuotiaat 2013 20% 10% Ei osaa sanoa P K K S n a SD KES KO ERU aljo ano P p s htä saa ki y Ei o ik Ka Missä seuraavista haluaisitte asua / asutte? 100% Miten uskotte asuntojen hintojen kehittyvän Suomessa tulevan 12 kuukauden aikana? Entä miten uskotte vuokrien kehittyvän Suomessa tulevan 12 kuukauden aikana? 80% 80% Todellisuus 40% 60% 2012 50% 40% 2013 30% 30% 20% 20% 30% 10% 10% 20% sa O O m as sa o as As mi u um stu nno s ss iso a ike sun a no u ss Vu sas ok un a n ra -a oss su a Ei nno s os aa sa sa no a am ot ist tu O m no uo H sa aa os Ei is to en v ha er v u lu oe tto K ok r a m un n dut uu ti an ha e lu R s ra n ja tajil tto a ke v le m ken nn alt uu n ut io s r us taa n ak liik en ke Ei nu ide os tta n aa a sa no a Li ika a iva st Li i ia n v Ei äh os än aa sa no a So p a no at sk ev La t va ou N sa aa os se no at sk ev Ei vä La te nn al la va se ou sy an 10% la 10% 50% 2013 40% 80% Toive 70% 2012 50% 90% 10% al 20% te nn 20% a 30% an 30% t 40% N 2013 50% 40% Py 2012 60% vä 2013 50% 2010 sy 2012 60% 60% 70% Py 2010 70% Mikä seuraavista on mielestänne suurin syy sille, että Suomessa on niin vähän vuokra-asuntoja? Miten valtiovalta tukee mielestänne verotuksella omistusasumista? Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Penttilä: Metropolihallinto päättämään asumisesta Hasse Härkönen Helsingin metropolialueella on Hannu Penttilän mukaan saatava aikaan kaikkia kuntia sitovia ratkaisuja. Täydennys rakentamista pitäisi lisätä Helsingissä. 30% 10% 7 Helsinkiin mahtuisi helposti parisataatuhatta ihmistä lisää, muistuttaa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. tää pystyä tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja muun muassa matalapalkka-aloilla työskenteleville. Helsingin nykyisessä kasvussa myös kovan rahan kohteiden vuokra-asuntotuotanto alkaa tulla houkuttelevammaksi, hän jatkaa. Tänä vuonna Helsinkiin tulee noin 10 000 uutta asukasta. Kasvusta kolmannes on syntyvyyden tuomaa lisäystä, kolmannes kotimaan sisäistä muuttoa ja kolmannes maahanmuuttoa. Alueet tehokkaampaan käyttöön 20% Hintojen nousuun uskotaan maltillisesti Usko asuntojen hintojen nousuun on hieman palautunut viime vuonna tapahtuneen notkahduksen jälkeen, mutta vuoden 2010 tasosta ollaan edelleen kaukana. Vahvimmin hintojen nousuun uskovat nuoret ja alle 30 000 euroa ansaitsevat, alueista Helsinki ja Uusi maa ovat selvä ykkönen. Tulosten voi tulkita osaltaan heijastavan sitä tosiasiaa, että asuntojen hinnat ovat jo nyt kasvukeskuksissa suo- 1.Vahva metropolihallinto, joka tuo yhteisen linjan asuntotuotantoon. 2.Pitkäaikainen riittävän suuri asuntotuotanto Helsingissä. 3.Lisää täydennysrakentamista, jotta pääkaupungista saadaan tiiviimpi. to ai ke 30% os 40% 2013 40% ita to pa ai ljo ke n i t a Ei hi lis e m ää an os to ai ke Ei ita os aa sa no a 60% Penttilän lääkkeet Helsingin seudun asunto tilanteeseen 2012 50% 2013 30% as V un aih no da st n Va a vuom om ih o ist Va d k u ih istu an rall s da s vu e n as ok om un ra Va to lt i ih da stus on a n as vu un ok to r a a En -a s va un ih to da a as un Ei to os a aa sa no a tää menneen kohtalaisesti perille. Varautumiskeinoista suo siotaan ovat kasvattaneet säästäminen ja lainan ylimääräiset vähennykset. Säästämistä suositaan yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Kiinteä korko on edelleen menettänyt suosiotaan, mikä ei ole yllätys nykyisen korkotason valossa. 70% A 1,0lle 1 0 ,0 2, –2 0 % 01 ,0 –3 0 % Ei Yli ,00 os 3,0 % aa 0 sa % no a Säästäminen lisääntynyt hieman ka neljännelle asunto velalliselle. Jollakin tavalla varautuneiden määrä on kuitenkin ollut hitaassa kasvussa koko asuntotutkimuksen tekemisen ajan, mikä kertoo suomalaisten taloustietoisuuden ainakin lievästä lisääntymisestä. Talousasiat ovat saaneet huomattavan paljon näkyvyyttä viime vuosina, ja viesti näyt- 80% 2012 Mikä seuraavista vaihtoehdoista on teille kaikkein todennäköisin tulevan 12 kuukauden aikana? 90% Lähes puolet asuntovelallisista ei ole mitenkään varautunut lainan korkojen nousuun, varautu mattomien määrä on pysynyt sitkeästi ennallaan. Välinpitämättömyydestä kertoo myös se, että edelleen neljä kymmenestä ei tiedä oman asuntolainansa korkomarginaalia. Oman lainan kokonaiskorko on vieras noin jo- 90% sä ä Harvempi kuin joka kymmenes asuntovelallinen aikoo hakea lyhennysvapaata vuoden sisällä (viereinen graafi). Mataliin korkoihin on jo totuttu. Viime aikojen korkoliikkeillä ei ole mainittavaa vaikutusta asuntojen ostoaikeisiin (graafi äärimmäisenä oik.). Viime aikoina lyhyet korot ovat laskeneet(2012)/ tasaantuneet(2013). Miten uskotte sen vaikuttavan asuntojen ostoaikeisiin? Li jista 39 prosenttia uskoo, että tapahtunut korkokehitys lisää vain hieman asuntojen ostoaikeita, enemmän kuin joka toisen mukaan se ei lisää ostoaikeita. Vain reilu 10 prosenttia vastaajista pitää todennäköisenä omistus- tai vuokra-asunnon vaihtamista toiseen tai eri asumismuotoon seuraavan 12 kuukauden aikana. Vaikka korot ovat lähellä nollaa, varovaisuutta on siis havaittavissa. Yleinen epävarma taloustilanne vaikuttanee osaltaan. Toisaalta tulos kertoo siitä, että mataliin korkoihin on jo totuttu. syvän hyvin matalalla. Neljä kymmenestä uskoo 12 kuukauden euriborin pysyvän nykyisellä tasollaan seuraavan vuoden aikana, ja lähes saman verran vastaajista uskoo koron nousevan vain vähän. Miehet luottavat koron ennallaan pysymiseen naisia enemmän. Keskituloiset uskovat muita enemmän korkojen maltilliseen nousuun, minkä voi tulkita asuntovelallisten realismiksi. Viimeaikaisen lyhyiden korkojen laskun tasaantumisen uskotaan vaikuttavan vain maltillisesti asuntojen ostoaikeisiin. Vastaa- Vaikka lainat ovat suuria ja yleinen taloustilanne hankala, suomalaisten luottamus omaan talouteen ja kykyyn selvitä lainoista on säilynyt vahvana. Harvempi kuin yksi kymmenestä aikoo hakea asuntolainaansa lyhennysvapaata seuraavan vuoden aikana. Eniten lyhennysvapaata harkitsevat kokoomuksen kannattajat, joista 14 prosenttia vastasi aikovansa hakea sitä. Tulojen mukaan katsottuna hanakimmin lyhennysvapaata harkitsevat 30 001 – 45 000 euroa vuodessa tienaavat. Korkojen odotetaan py- La sk N Py ee a ou sy ll se y n e n e yk yk e y y N nin ise isen ou tä llä N s än t ta ou ee 1 as so , o n s N ee 1,1– 0% lla ou 1, 1, ta an se 6– 5% so e 2,0 ta lle yli % s 2, t oll a Ei 0% so e os ta lle aa so sa lle no a Mataliin korkoihin luotetaan 12 kuukauden Euribor-korko on tällä hetkellä noin 0,50%. Miten uskotte tämän koron muuttuvan tulevan 12 kuukauden aikana? Susa Junnola Aiotteko hakea lyhennysvapaata asuntolainaanne seuraavan 12 kuukauden aikana? Asuminen Lauantai 5. lokakuuta 2013 os Asuminen sä ä 6 ILMOITUSLIITE Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd.) kaipaa Helsingin seudulle vahvaa metropolihallintoa, jolla olisi valtuudet puuttua asuntotuotantoon ja kaavoitukseen. – Nyt toiminta on sunnuntaipäivän yhteistyötä, jossa hyväksytään vain kaikkia kuntia miellyttävät ratkaisut. Jos kuntien edut ovat ristiriidassa, ratkaisujen löytäminen on hyvin vaikeaa, Penttilä sanoo. Metropolialuetta ei apulaiskaupunginjohtajan mukaan kannata paisuttaa, vaan mieluummin olisi harkittava pienemmän piirin yhteistyötä. – Nykyiset 14 kuntaa on maksimimäärä, yhdeksälläkin pärjättäisiin, hän sanoo. Elokuun lopussa maan hallitus kertoi, että Helsingin seudulle perustetaan metropolihallinto viimeistään vuonna 2017. Sille siirretään tehtäviä kunnista, kuntayhtymistä ja valtiolta. Metropolihallinnon tehtävät määritellään tarkemmin, kun alueen kuntaliitokset ovat selvillä. Pääkaupunkiseudun kasvu on synnyttänyt tilanteen, jossa asunnoille on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin asuntoja on tarjolla. Se näkyy kalliina asumisena etenkin Helsingissä, jossa asuntojen hinnat ovat nousseet nousemistaan. Hintakehitys heijastuu asuntolainoihin, jotka ovat Uuden Suomen ja Hypon kyselytutkimuksen tulosten mukaan kasvaneet. Penttilä myöntää, että asumisen hinta alkaa olla pääkaupungissa monelle liikaa. Asuntomarkkinoita ei kuitenkaan muuteta hetkessä, vaan markkinat ovat pitkä ja jatkuva prosessi. Rakentamisen jatkuvuus avainasemassa – Asuntomarkkinoilla äkkijarrutukset ja -kiihdytykset ovat tuhoisia. Helsingissä ei ole syytä toivoa asuntojen hintojen romahdusta, vaan on toimittava niin, että hintojen kehitys olisi mahdolli simman maltillista, Penttilä sanoo. Penttilän mielestä paras keino tilanteen korjaamiseen on riittä- vä rakentaminen. Jos Helsinki pystyy jatkossa tasaisesti tuottamaan 5000–5500 uutta asuntoa vuodessa, lisääntyneen tarjonnan pitäisi vaikuttaa asuntojen hintaa laskevasti. Viime vuosina rakentamisen tahti on Penttilän mukaan ollut hyvä, mutta se ei vielä ratkaise ongelmaa, koska rasitteena on 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen laiha rakentaminen. Silloin Helsingissä rakennettiin jopa alle 3000 uutta asuntoa vuodessa. Kun asuntojen tarjonta on niukkaa, hinnat korkeat ja jatkossa pankkeja koskeva uusi sääntely tulee vaikuttamaan asuntolainojen hintaan, omistusasumisen kustannus pääkaupungissa uhkaa nousta entisestään. – Meidän helsinkiläinen vastaus on Hitas-tuotanto. Parikymmentä prosenttia asuntorakentamisesta pyritään toteuttamaan Hitas-mallilla. Omistusasumisen kiinnostavuus on ymmärrettävää, kun esimerkiksi verotus edelleen suosii sitä, Penttilä sanoo. – Samaan aikaan meidän pi- Penttilän mukaan vuonna 2008 käynnistynyt Helsingin voimakas kasvu on osa eurooppalaista urbanisaatioilmiötä, jonka myötä ihmiset arvostavat palveluiden läheisyyttä, tapahtumia ja kaupunkimaista asumista aikaisempaa enemmän. Helsingissä muutos näkyy etenkin lapsiperheiden jäämisenä kaupunkiin. Samalla elinkeinot keskittyvät kasvukeskuksiin, Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulle. – Helsinki on hyvin väljästi rakennettu, jos kaupunkia verrataan esimerkiksi Kööpenhaminaan ja Tukholmaan. Helsinkiin mahtuisi helposti parisataatuhatta ihmistä lisää, koska kaupunkia on mahdollista rakentaa huomattavasti tiiviimmin. Täydennysrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia, Penttilä sanoo. – 1960- ja 1970-lukujen esikaupungit on rakennettu melko paljon maata tuhlaten, ja niiden tilannetta kannattaa tarkastella avoimin silmin. Palveluiden säilymiselle olisi parasta, että vanhoja alueita myös täydennys rakennetaan. Uusia kohteita tarvitaan Helsingillä on siinä mielessä poikkeuksellisen hyvä tilanne, että kaupunki omistaa paljon maata, mikä antaa hyvät lähtökohdat asuntohankkeille. Pääkaupungin etuna apulaiskaupunginjohtaja pitää myös omistus- ja vuokraasumisen tasapainoista suhdetta. – Seuraavat kymmenen vuotta olemme kädet täynnä töitä Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Pasilan kanssa. 2020-luvun kohteena tulee Östersundom, ja esimerkiksi Viikkiä ja Malmia pitää voida tarkastella huolellisesti, Penttilä sanoo. – Nyt rakenteilla olevien isojen alueiden myötä Helsinki nousee taskukokoisesta metropolista varsinaisten metropolien luokkaan. ILMOITUSLIITE 8 ILMOITUSLIITE Hypo Lauantai 5. lokakuuta 2013 Hypo Lauantai 5. lokakuuta 2013 9 Parempaan asumiseen turvallisesti Marianna Salin Susa Junnola Joustavia ratkaisuja Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo palvelee asiakkaitaan yksilöllisesti ja asiantuntevasti. Kannattava kasvu ja uusien asiakkaiden virta kertovat laajasta luottamuksesta Hypoon. Vahva vakavaraisuus ja asiantuntemus ovat kaiken perusta. Susa Junnola Eläkeläinen kituuttaa pienin tuloin, vastustaa taloyhtiön putkiremonttia ja kaipaa kipeästi hammasremonttia. Tilanne on tuttu Hypon yksityispankkia johtavalle Jouni Lehtiselle. Hän tietää myös tarinan onnellisen jatkon. – Jos kaikki säästöt ovat seinissä, ne voi vapauttaa hyödyntäen Hypon käänteistä asuntolainaa tai käänteistä asuntokauppaa. Käänteinen laina joustaa elämäntilanteiden mukaan eikä lainaa tarvitse lyhentää sinä aikana, kun asiakas asuu omassa asunnossaan, Lehtinen sanoo. Hypolaiset räätälöivät lainapaketteja myös taloyhtiöille ja ottavat haluttaessa huomioon taloyhtiön osakkaiden yksilölliset tarpeet. Hyvä sijoitus Lehtisen mukaan asunto on hyvä sijoitus etenkin aikana, jolloin inflaatio syö talletukset ja pörssikurssit heiluvat rajusti. Hän pitää asuntoa turvallisena sijoituksena, vaikka sijoittaja ottaisi lainaa sen hankkimiseksi. Lainan määrä vain on pidettävä kohtuullisena. – Viimeisen 16 vuoden aikana asunnot ovat tuottaneet keskimäärin kuusi prosenttia, Lehtinen huomauttaa. Rahoitusratkaisujen ohella Lehtinen tarjoaa mieluusti vinkkejä muun muassa sijoitusasunnon vuokraamiseen ja hankintakustannusten laskemiseen. Lähes 25 vuoden kokemuksellaan pankinjohtajana ja Suomen Vuokran antajien järjestötoiminnassa Lehtinen tuntee asunto sijoittajan arjen sen kaikilta kanteilta. Susa Junnola Marjo Niinimäki (oik.) ja Juha Forsman allekirjoittivat uuden kotinsa kauppakirjan ja kilauttivat laseja sen kunniaksi. Sitä ennen Hypon asuntorahoituspäällikkö Kati Ryhänen (vas.) oli koonnut juuri heille sopivan rahoituspaketin. – Meitä on käsitelty kokonaisina ihmisinä. On selvitetty, mitä me teemme ja miten me elämme, ja rakennettu meille sopiva paketti. Tämä poikkesi täysin siitä, mitä olen kokenut muualla. Välittäjän taidot rahoittajallakin Yleispankkia johtava varatoimitusjohtaja Elli Reunanen on ylpeä Hypon asuntorahoituksen asiantuntijoista, joista jokainen on suorittanut kiinteistövälittäjätutkinnon. – Asunnonostajan kannalta on hyödyllistä, että rahoittaja osaa ottaa kantaa siihenkin, mitä kauppakirjassa lukee, Reunanen sanoo. Hän korostaa, että varsin tavallisetkin asuntokaupat ovat yksityiskohdiltaan aina erilaisia. – Joskus tarvitaan lisävakuuksia tai takauksia, ja ASP-lainassa on vielä omat säädöksensä. Joskus taas on maksettava osa uudesta asunnosta, vaikka vanhasta ei ole saatu vielä rahoja, hän luettelee. Reunanen pitää tärkeänä, että Hypo käyttää liikevoittonsa vahvan vakavaraisuuden ja ammattitaidon ylläpitämiseen ja muutoinkin toimintansa kehittämiseen. Voittoahan ei jaeta osakkeenomistajille, sillä sellaisia ei ole. Hypon asioista päättävät asiakasjäsenet, joita ovat lainanottajat. Jäsenyys ei kuitenkaan velvoita. Paraskaan lainatarjous ei edellytä palkkatilin siirtoa Hypoon eikä vakuutusten keskittämistä. – Me keskitymme asuntolainoihin ja olemme rakentaneet ne ehdoiltaan ja hinnoiltaan läpinäkyviksi, Reunanen toteaa. Hypo tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoja myös säästämiseen ja sijoittamiseen: määräaikaistalletuksia, säästötilejä sekä Hypon omaa sijoitustuotetta Hypoteekkiobligaatiota. Lisäksi tarjolla on edullinen maksuaikakortti luotto-ominaisuudella. Susa Junnola Lainaa ja hyviä neuvoja asunnonostajalle Hypon asiantuntijat syventyvät kunkin lainanhakijan tilanteeseen ja avustavat asunnon ostamisessa. Jokainen asuntokauppa on erilainen. Espoolaiset Marjo Niinimäki ja Juha Forsman olivat vaihtamassa asuntoa ja ottivat yhteyttä Hypoon. – Loppu sujui kuin sadussa, Forsman toteaa Hypon neuvotteluhuoneessa. Pari kilauttaa laseja asuntorahoituspäällikkö Kati Ryhäsen kanssa uuden kodin kunniaksi. Hymyt ovat herkässä. Omakotitalo odottaa Lohjalla uusperhettä, jonka seitsemästä lapsesta neljä asuu vielä satunnaisesti kotona. Mukana muuttaa myös kaksi koiraa. Rahoituksen osalta yrittäjäparin lähtötilanne oli vielä hivenen monimutkaisempi. Forsman kiittää Ryhästä tavasta, jolla tämä perehtyi lainanottajien tilanteeseen ja ohjasi nämä välivaiheiden kautta asuntokaupasta toiseen. Hypon yksityispankkia johtava Jouni Lehtinen näkee asunnon aina omaisuutena, joka tarjoaa tarvittaessa käyttövaroja, oli kyse sitten sijoitusasunnosta tai omasta kodista. Turvaa ja tuottoa Hypo lainaa rahaa asunnonostajille, mutta mistä rahat tulevat Hypoon? – Lainaamme rahaa suurilta sijoittajilta, sanoo talous- ja hallintojohtaja Aija Kontinen. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että Hypo laskee liikkeelle erityyppisiä velkakirjoja, joihin suuret eläkeyhtiöt ja rahastot sijoittavat. – Lisäksi kolmannes varoistamme tulee jo yksityishenkilöiden talletuksista ja heidän sijoituksistaan Hypoteekkiobligaatioihin, Kontinen kertoo. – Sijoituskohteen on oltava ennen kaikkea turvallinen ja tuottava, hän tähdentää. Turvallisuus on selkeästi osoitettavissa. Onhan Hypon varallisuus sijoitettu asuntolainoihin, joiden vakuuksina ovat asunnot. Lisäksi pankki on kartuttanut omia varojaan vuodesta 1858 a lkaen. Riskien hallintaa Riskienhallintajohtaja Mikko Huopio varmistaa, että jokainen hypolainen hallitsee ja arvioi riskejä omissa työ tehtävissään. Kokonaisuudessaan pankin riskit ulottuvat maailmantalouden pyörteistä yksittäisen lainanottajan talouteen. Hypossa arvioidaan muun muassa sitä, pystyykö lainanottaja hoitamaan lainansa, vaikka korkotaso nousisi reippaastikin. Samoin arvioidaan, säilyttääkö asunto vakuusarvonsa, vaikka hinnat laskisivatkin. Huopio korostaa, että maksukyvyn stressitestistä hyötyvät sekä Hypo että lainanottaja. – Aikoinaan ollessani nuori lainanhakija minulle sanottiin, että voisin katsoa vähän halvempaa asuntoa. Olin siitä jälkikäteen kiitollinen. Se oli hyvää asiakaspalvelua. Hypon yleispankkia johtava Elli Reunanen toivottaa asunnonvaihtajat tervetulleiksi siinä vaiheessa, kun unelmien asunto on löytynyt, tai jo silloin, kun ajatus asunnon ostosta alkaa pyöriä mielessä. Aija Kontinen ja Mikko Huopio varmistavat, että Hypo kehittyy hallitusti, luotettavasti ja määräyksiä noudattaen. Lue lisää s. 16 ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE Talous 11 Lauantai 5. lokakuuta 2013 Haluaisitko, että taloyhtiössäsi asiat toimivat paremmin kuin muissa ja asioita tapahtuu pyytämättä? ME AUTAMME. Meillä on on yli 30 vuoden kokemus pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hoidossa. Vastaamme tällä hetkellä yli 160 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön isännöinnistä. Palveluksessamme on 22 alan ammattilaista, joista 10 on isännöitsijöitä. Olemme ISA-auktorisoitu yritys ja Suomen Isännöitsijäliiton jäsentoimisto eli toimintamme on myös tutkittua ja valvottua. Jorma Leppänen Valtio voisi yhä voimakkaammin kannustaa kuntia lisäämään etenkin korjaus rakentamista, sanoo talousasiantuntija Sixten Korkman. Isännöinnin lisäksi tarjoamme myös kiinteistön hallintoon ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Toimintamme perustuu luotettavaan ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön asiakkaidemme kanssa. Se on osoittautunut kustannustehokkaaksi tavaksi turvata hallinnoimiemme yhtiöiden arvonnousu. Mikäli haluat taloyhtiönne asiat varmalle pohjalle, soita 09 4733 0200. Voit tutustua yritykseemme myös osoitteessa www.isp.fi Isännöitsijäpalvelu Oy | Bulevardi 3 B, 6 krs. | 00120 Helsinki puh. 09 4733 0200 | [email protected] AsuntoPäivät Sunnuntaina 6. lokakuuta klo 13-15 NYT NUMMELASTA kolmion hinnalla UUSI yksitasoinen paritalohuoneisto 4h, k, s 87 m ², vain 15 min. Kehä III:lta! Juuri valmistuneita 3h+k ja 4h+k Nummelan keskustan tuntumassa. Loistavat pohjaratkaisut, tyylikäs sisustus, tilavat säilytystilat, kaikissa 2 wc:tä, sauna, katettu terassi ja laadukkaat materiaalit. Kotiniitynkuja 2, 03100 Nummela (karttahaku: Pillistöntie 230) Esittely 6.10. klo: 13-15 Jarmo Sarlin p. 0400 506 900 3h, k, khh/ph, s, wc, varasto, 64 m² MH. 81.125,49 € VH.198.500 € 4h, k, khh, ph, s, wc, varasto, 76 m² MH. 90.117,77 € VH 229.500 € 4h, k, khh, ph, s, wc, varasto, 87 m² MH. 100.139,00 € VH 259.695 € Kaikkien Asuntopäivien kävijöiden kesken arvomme Acerin tabletin! Helsinki Suurmetsä KT 80 m² YLIMMÄN KERROKSEN valoisa 3h+k, Tilava pohjaratkaisu, suuret huoneet, iso kph, lasitettu parveke. Muuttovalmis. Vapautuu nopeasti. Vh.145.000€ Mätästie 1 Sami Lahti p. 044 222 4247 Espoo Mäkkylä OKT 107/132 m² UUSI omakotitalo. Tyyliä, valoa ja avaruutta. Maalämpö, takkavaraus, eteläpiha, autokatos. Todella hieno, hyvä muuntelukelpoinen pohja! Vh.575.000€ Aseveljentie 16 Tomi Sarlin p. 050 365 9200 Vantaa Tikkurila OKT 118/166 m² TÄYSIN REMONTOITU omakotitalo. omalla tontilla, loistosijainnilla. Laadukas sisustus, edulliset asumiskulut ja kaikki palvelut vieressä. Vh.400.000€ Lustetie 15 Tomi Sarlin p. 050 365 9200 Espoo Kuurinniitty PT 91,5 m² Vantaa Korso RT 104 m² HALUTULLA ALUEELLA lähes uusi UUDENVEROINEN, 2004 valmistu2-tasoinen 3h+k+s. Avarat tilat ja nut 2-tasoinen 5h+k+s. Rauhallinen takkavaraus. Eteläpiha, parveke, sijainti, palvelut lähellä. Aidattu piha, oma autokatos. Loistava pohja. avara pohja ja takka. Vh.308.000€ Vh.319.000€ Kuurintorpantie 13 Es. 6.10. klo 16-17 Kisapolku 12 Tomi Sarlin p. 050 365 9200 Tomi Sarlin p. 050 365 9200 Ylinkerros Oy Topfloor Runeberginkatu 61, 00260 Hki Kirkkon. Vitträsk OKT 191/211 m² JÄRVIMAISEMISSA edustustason okt. Laadukas toteutus, luonnonläheinen sijainti, maalämpö, iso autotalli ja upea yli 5.000 m² tontti. Vh. 750.000€ Sommarbontie 71 Jarmo Sarlin p. 0400 506 900 Vihti Nummela RT 62 m² TILAVA 2h+k+s+piha n.1km Nummelan keskustasta. Kaunis sisustus, hyvät säilytystilat, ilmalämpöpumppu. Vh. 131.000€ Es. 6.10. klo 15.15-16 Vanhan-Sepäntie 9 Jarmo Sarlin p. 0400 506 900 Kirkkon. Smeds. OKT 188/254 m² Sinun kotisi KORKEATASOINEN, 2006 valm. TÄHÄN varasimme paikan Sinun okt hyvällä alueella. Näyttävä ja tikodillesi. Jotta kotisi löytää ostajan ja lava, 2 takkaa, iso autotalli. Koulut saat hyvää palvelua, pyydä meidät ilmaiselle arviokäynnille. Sillä onnisja palvelut lähellä. Vh.558.000€ Es. 7.10. klo 17-18 Puoshaant.26 tuneet asuntokaupat alkavat meiltä! www.ylinkerros.fi Sami Lahti p. 044 222 4247 Kauppalantie 42, 00320 Hki www.ylinkerros.fi Suomella on suuri julkisen talou- tähän remonttiin. Esimerkiksi kuntien den kestävyysvaje, mutta hyvin pääkaupunkiseudulla kohdistetulle finanssielvytyksel- ja kaupunkien yhdistäminen ei le on tilaa, arvioi Aalto-yliopiston ole ollut poliittisesti mahdollista, mutta sopimus metropolihallinprofessori Sixten Korkman. Samalla hän kuitenkin koros- nosta on sentään saatu aikaisektaa, että Suomi ei voi voittaa elin- si. Jos metropolihallinto saa riitkeinoelämän ja julkisen palvelu- tävästi valtaa ja rahoitusta, tiiviin tuotannon rakenteisiin liittyviä yhdyskuntarakenteen kehittämihaasteita parhaallakaan elvytys- nen on entistä helpompaa, Korkman uskoo. politiikalla. – Ehkä metropolihallinto voi– Valtio saa markkinoilta helposti rahaa. Nyt on hyvä aika to- si vaikuttaa siihen, että saadaan teuttaa infrahankkeita (esimer- kaavoitetuksi enemmän tonttikiksi teiden ja ratojen rakenta- maata ja sitä kautta luodaan järmista tai korjaamista) senkin kevästi sijoitettuja uusia asuintakia, että rakentamisen määrän alueita. pienentyessä työvoiman tarjonta kasvaa. Tämä alentanee kustanLisää asuntoja nuksia. verokepillä – Helpoin valinta on rahan ohjaaminen korjausrakentamiseen. Korkman katsoo, että asuntoraMuita infrahankkeita on pun- kentamista olisi hyvä vauhditnittava huolellisesti, Korkman taa verottamalla rakentamatontoteaa. ta tonttimaata nykyistä voimakHyvin valitut rakennusinves- kaammin. toinnit eivät Korkmanin mu– Maapohjan verottamisesta kaan lisää julkisen ei ole mitään kielteitalouden kestävyyssiä taloudellisia vaivajetta, koska ne jokutuksia, koska se ka tapauksessa pitää Nyt on hyvä aika vain siirtää syntynyttoteuttaa infra tä arvonnousua yhtehdä enemmin tai hankkeita. myöhemmin. Niiden teiskunnalle. Tontlykkääminen yleen– Sixten Korkman timaan arvonnousä tarkoittaa kustansu on yhteiskunnan nusten nousua. ansiota. – Suomessa julkisen sektoPula kohtuuhintaisista vuokrin tehtävä tuntuu hämärtyneen. ra-asunnoista kasvavissa kaupunOn kummallista, että esimerkiksi geissa on keskeinen syy siihen, Helsingissä Ooppera ja Musiikki- miksi työvoiman liikkuvuus Suotalo ovat menneet tärkeysjärjes- messa on pienempää kuin motyksessä Lastenklinikan (sanee nessa muussa maassa. Korkman rauksen) edelle. katsoo, että valtion ei kuitenkaan pidä lähteä suosimaan vuokraasumista. Metropolihallinnon – Itse asiassa sekä omistusasuavulla asuinalueita mista että vuokra-asumista subKunta- ja palvelurakenteen uudis ventoidaan Suomessa tällä hettaminen on keskeinen asia pyrit- kellä. Tuemme omistusasumista täessä pienentämään julkisen ta- ennen kaikkea sillä, että oman louden kestävyysvajetta. Väestö asunnon implisiittinen asuntotuikääntyy, maaseutu autioituu, lo on verovapaa, kun vuokratulo kaupungit kasvavat. Monin pai- on verollinen. Asuntotulo kuvaa sitä laskenkoin koko infrastruktuuri eli perusrakenne on suunniteltava nallista hyötyä, jonka omistusasuja saa, kun usein omistusuusiksi. – Hallitus pyrkii tekemään asunnon kustannukset (vastike, välttämättömiä rakenneuudistuk- vakuutus, lainan korot ym.) ovat sia ja saamaan kunnat mukaan alhaisemmat kuin sitä vastaavan markkinahintaisen vuokra-asunnon vuokra. – Toisaalta valtio ja kunnat lainoittavat vuokra-asuntoraken- tamista, ja asunnot ovat alihinnoiteltuja monella tavalla. Kun yhdellä puolella subventoidaan, on subventoitava toisellakin puo- lella, ja lopulta subventoidaan aika paljon. Järjestelmän pitäisi olla mielestäni neutraalimpi, Korkman sanoo. RT:n Pipatti: Uusia lääkkeitä asuntopulaan Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti on tyytyväinen siihen, että valtiovalta pyrkii elvytyksellä mahdollisimman suureen vipu vaikutukseen. – Esimerkiksi kuntien korjausrakentamiseen osoitettu 115 miljoonan euron summa kannustaa kunnat kymmenkertaisiin investointeihin, mikä merkitsee 18 500 henkilötyövuotta. Valtiovallan linjaus on oikea, joskin erityisesti väylärakentamiseen olisi tarvittu lisää kannustinrahaa, Pipatti toteaa. Suomen kilpailukyvyn kannalta ehkä suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut asuntopula kasvukeskuksissa. – Suomessa 80–90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy parinkymmenen kaupungin ympäristössä. Kasvukeskusten kilpailukyvystä riippuu myös hajaasutusalueiden tulevaisuus. Nyt asuntopula haittaa pahasti talouden dynamiikkaa. Rakennusteollisuuden etujärjestö toivoo julkisen ja yksityisen sektorin kehittävän uusia malleja asuntopulan ratkaisemiseksi. – Tarvitsemme monipuolisen kokonaisuuden, jonka runko on suomalaisten suosima omistusasuminen. Pitkät laina-ajat ja matala korkotaso helpottavat ensiasunnon ostajia, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntolainan ottamisen kyn- Asuntopula haittaa pahasti talouden dynamiikkaa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa. nys on monelle liian korkea. Uudet asuntorahastot ja muut ratkaisut voivat helpottaa tilannetta. – Myös vuokra-asuntojärjestelmää on kehitettävä. Kunnat voivat yhdessä etsiä vuokra-asumiseen sopivia tontteja, jotka ovat sopivan matkan päässä työpaikoista. En myöskään ihmettelisi, jos työnantajat ottaisivat enemmän vastuuta asuntojen järjestämisestä henkilöstölleen. Palaisimme tavallaan patruuna-aikaan, Pipatti sanoo. Susa Junnola Nämä ja muut kohteemme löydät osoitteesta: www.ylinkerros.fi Helsinki Hernesaari KT 40 SIJOITUSASUNNOKSI kaksionomainen 1h+k+alkovi merellisellä sijainnilla. Tilaisuus! Yhtiöremontteja tulossa. Vh.231.451,90€ Hernesaarenkatu 15 A Tomi Sarlin p. 050 365 9200 On kummallista, että Helsingissä Ooppera ja Musiikki talo ovat menneet tärkeysjärjestyksessä Lastenklinikan saneerauksen edelle, ihmettelee Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman. Susa Junnola Korjaus rakentamista kannattaa vauhdittaa ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE Kiinteistöt 13 Lauantai 5. lokakuuta 2013 Veera Lipasti www.sato.fi/joutsen www.sato.fi/huvilat SATO OmistusKoti SATO OmistusKoti Tasokas uusi asuinalue Sarfvikissa Upeat kaupunkipientalot Kalasatamassa ASUNTO OY SARFVIKIN JOUTSEN RANTANIITYNTIE 5 JA 10, 02450 KIRKKONUMMI Sarfvikiin rakennetaan uusi asuinalue luonnon läheisyyteen meren rannalle noin puolen tunnin automatkan päähän Helsingin keskustasta. Ensimmäisenä valmistuu As. Oy Sarfvikin Joutsen. Yhden pienkerrostalon ja kolmen rivitalon yhtiö edustaa asumisen huippua myös laadukkaiden materiaaliensa puolesta. Sisustuksen voi valita kolmesta erilaisesta mallistosta. Asunnoissa on lautaparkettilattiat ja kaakeloidut kylpyhuoneet. Keittiössä on keraaminen liesi, laadukas komposiittitaso, astianpesukone ja asunnon koosta riippuen 1 tai 2 kylmälaitetta. Keittiön kalustevälissä on taustamaalattu lasi. Suuret parvekkeet ja viherpihat tuovat luonnon osaksi kotia. Autopaikkoja ja varastotiloja on runsaasti ja oma katos golfautoillekin. ASUNTO OY KALASATAMAN HUVILAT ANTAREKSENKATU 9, POLARIKSENKATU 10, 00540 HELSINKI Kalasataman Huviloissa toteutuu suomalainen unelma asumisesta pientalossa kaupunkialueella ja meren läheisyydessä. Townhouse-tyyppiset kodit rakennetaan lähelle Mustikkamaan puoleista meren rantaa. Kolme asuinkerrosta käsittävissä kodeissa on hulppeat 139-146,5 neliötä ja tilat ovat väljiä ja toimivia. Sisustuksessa on käytetty neljää erilaista sisustusarkkitehdin suunnittelemaa mallistoa. Laadukkaissa keittiöissä on integroidut kodinkoneet, keraaminen induktioliesitaso, erillisuuni ja mikroaaltouuni, jääkaappi, pakastinkaappi sekä astianpesukone. Asunnon hintaan kuuluu kaksi autopaikkaa asunnon alla sijaitsevassa autohallissa. HUONEISTOESIMERKIT JA HINNAT HUONEISTOESIMERKIT JA HINNAT Rivitalot Pienkerrostalo 3h+k+s, 92,5 m2 2h+k+s, 51 m2 mh. alk. 191 127 €, vh. alk. 425 347 € mh. alk. 147 743 €, vh. alk. 276 880 € 4-5h+k+s, 113 m2 3h+k+s, 81,5 m2 mh. alk. 227 751 €, vh. alk. 513 879 € mh. alk. 226 036 €, vh. alk. 432 402 € 5h+k+s, 132 m2 3-4h+k+s, 90,5 m2 mh. alk. 252 840 €, vh. alk. 587 078 € mh. alk. 232 312 €, vh. alk. 461 467 € Arvioitu valmistuminen syksyllä 2014. Energialuokka B. 4h+k+s, 139 m2 mh. alk. 448 931 €, vh. alk. 889 000€ SATO Vuokraus ja myynti, Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Eeva Hätönen, puh. 0201 34 4449, 0201 34 4306 Korjaushankkeet onnistuvat parhaiten taloyhtiön osakkeenomistajien, hallituksen ja isännöitsijän hyvällä yhteistyöllä, toteavat Kiinteistöliiton toimitus johtaja Harri Hiltunen (oik.) ja Isännöitsijäpalvelun hallituksen puheenjohtaja Ari Kuosma. 5h+k+s, 146,5 m2 mh. alk. 441 186 €, vh. alk. 905 000 € Muuttamaan pääsee loppuvuodesta 2013. Energialuokka C 2007. www.olkkari.fi Kotitalon korjaus on mahdollisuus sato.fi Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti. Jouni Suolanen Helsinki Etu-Töölö Mechelininkatu 3b Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen kehottaa asukkaita näkemään kotitalonsa korjauksen mahdollisuutena, jonka jälkeen rakennus ja asunnot toimivat nykytekniikalla täydennettynä jopa alkuperäistä paremmin. Emmy on 7-8-kerroksinen kerrostalo. Emmyyn on elämän vaihtuvia tarpeita ajatellen suunniteltu todella monipuolisesti erilaisia pohjia. Laadukkaat ja kauniit materiaalit. A2007 -Energialuokka. Valinnainen vuokratontti (katso lisätietoa nettisivulta). Kaikki Helsingin keskustan palvelut ovat lähellä. Valmistuminen urakkasopimuksen mukaan aikaisintaan 29.11.2013 ja viimeistään 28.1.2014. huoneistotyyppi m2 mh. alkaen vh. alkaen tontin lunastushinta alk. 1h+kt+s 47,0 131 890 € 353 390 € 2h+kt+s 66,0 156 900 € 420 400 € 80 793 € 3h+k/kt+s 76,0–120,5 205 430 € 550 430 € 108 948 € 4h+k+s 89,5–120,0 234 310 € 627 810 € 123 026 € 5h+k+s 173,0 497 200 € 1 332 200 € 211 775 € 57 534 € Huom! Velaton hinta ei sisällä tontin lunastusosuutta. Asunto Oy Helsingin Emmy www.srv.fi/emmy Ota yhteyttä ja sovi oma esittelyaikasi! Elämäsi unelmat tarvitsevat kodin Espoo Soukanniemi Kilvoituksentie 3 Kimallus muodostuu kahdesta yksiportaisesta 4–5. krs kerrostalosta. B2007 -Energia-luokka. Laadukkaat sisustusmateriaalit, valoisat huoneistot. Olemme sisustaneet mallihuoneiston Kimallukseen, tule katsomaan. Alue on arvostettua omakotitalo- ja rivitaloaluetta. Valmistuminen aikaisintaan 30.11.2013 ja viimeistään 31.1.2014. huoneistotyyppi m2 mh. alkaen vh. alkaen 2h+kt/kk+s 54,0-61,5 81 812 € 266 230 € tontin lunastushinta alk. 42 475 € 3h+k/kt+s 69,0–85,5 99 616 € 324 170 € 54 274 € 3–4h+k+s 96,0–101,0 193 236 € 628 850 € 75 511 € Huom! Velaton hinta ei sisällä tontin lunastusosuutta. Asunto Oy Espoon Soukanniemen Kimallus Teollisuuskatu 3 b Puu-Vallilan läheisyydessä on rakenteilla Kullanmuru HITAS. Kullanmuru on kolmeportainen 3-krs kerrostalo. Kauniit materiaalit. D2007 -Energialuokka. Valmistuminen aikaisintaan 29.11.2013 ja viimeistään 28.1.2014. Hyvät palvelut ja liikenneyhteydet. huoneistotyyppi Hiltunen puhuu mieluummin korjausvajeesta kuin korjausvelasta, joka on hyvin epämääräinen käsite. Rakennusten korjausvelkana pidetään kohtuullisen kunnon (75%) ja nykyarvon erotusta. Suurin asuntojen korjaustarve on omakotitaloissa, joita on yli puolet asuntokannasta. Korjausvaje on kerros- ja rivitaloissa noin 8-14 miljardia euroa. Kerros- ja rivitaloasuntoja korjataan vuosittain noin 1,8 miljardilla eurolla, kun niiden osuus asuntojen vuosittaisesta korjaustarpeesta on Hiltusen laskelmien mukaan alle 900 miljoonaa euroa. – Näillä luvuilla olemme ainakin kirimässä kiinni korjausvajetta jonkun verran. Eikä luvuissa ole vielä mukana asukkaiden www.srv.fi/kimallus Helsinki Vallila huoneistotyyppi Asuintaloja korjataan taantumassakin. Korjaaminen jatkui Kiinteistöliiton korjausbarometrin mukaan vilkkaana keväällä 2013. Kahdella kolmasosalla taloyhtiöistä oli jokin korjaushankkeen vaihe menossa. 40 prosenttia korjauksista kohdistuu putkistoihin, 25 prosenttia julkisivuihin. – Asunto-osakeyhtiöissä harkitaan entistä tarkemmin, mitä korjauksia on syytä toteuttaa, mutta välttämättömät korjaukset tehdään. Korjausrakentamisen hintataso on noussut. Epävarmuus taloudesta ja työpaikasta vaikuttavat päätöksentekoon, mutta toisaalta korkotason edullisuus tukee korjausrakentamiseen ryhtymistä, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen toteaa. m2 vh. alk. m2 3h+k+vh 90,0 405 585 5–6h+k+vh 138,0 490 100 vh. alk. 4-5h+k+vh 126,5 463 490 5-6h+k+vh 142,5 514 080 Asunto Oy Helsingin Kullanmuru Asuntomyynti puh. 0201 455 390, [email protected] puhelun hinta: aloitusmaksu 8,35 snt + 7,02 snt/min kiinteästä liittymästä ja 17,17 snt/min matkapuhelinliittymästä (sis. alv 24 %) www.srv.fi/kullanmuru www.srv.fi Harri Hiltusen vinkit 1.Vältä paniikkikorjaukset ennakoimalla (esimerkiksi yllätysputkivuodot). 2.Suunnittele ja valmistele korjaus huolella. Teetä kuntoarvio. 3.Kilpailuta toteutus (muun muassa suunnittelu ja korjausurakat) ja tarkista yritysten taustat. 4.Suunnittele ja räätälöi rahoitus osakkaiden näkökulmasta. 5.Pidä osakkeenomistajat ennakoivasti ajan tasalla. huoneistojensa sisäpuolella tekemiä korjauksia. Keskuksissa panostetaan korjaamiseen Hiltusen arvion mukaan kymmenen vuoden sisällä Suomen asuntokanta on korjattu merkittävästi niillä alueilla, joilla asunnoilla on pitempiaikaista käyttöä. Osaa taloista ei korjata, ja niitä jopa puretaan. Jakoa tapahtuu kasvavien ja taantuvien kaupunkien ja kuntien välillä. – Tulemme näkemään muuttoa pienemmistä kunnista kunta- ja kaupunkikeskuksiin, jolloin asuntoja jää tyhjilleen. Tilanne on samantyyppinen kuin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun maaltapako lähiöihin ja töihin Ruotsiin. Vetovoimaisilla alueilla panostetaan myös korjaustoimintaan, kuten Helsingin ydinkeskustan kalleimmilla alueilla tai Espoon ja Vantaan vastaavilla alueilla. – Lähiötalotkin korjataan. Ne ovat säilyttäneet toimivuutensa, vaikka ihmisten asumistottumukset ja -tavat ovat muuttuneet. Ne ovat hyvin suunniteltuja, kohtuullisen tilavia ja tilatehokkaita perheasuntoja, Hiltunen antaa tunnustusta. Nykytekniikalla täydennetty, korjattu rakennus toimii vähintään yhtä hyvin kuin alkuperäisenä, usein jopa paremmin. Yhtiökokouksessa voi kysyä asioita Hiltunen kehottaa kaikkia asukkaita kiinnostumaan taloyhtiönsä asioista. Osakkaan kyselyoikeutta voi parhaiten käyttää yhtiöko kouksessa. Naapuritalossa kannattaa käydä tutustumassa kor jauksiin. Kiinteistöliitto on esittänyt kotitalousvähennyksen ulottamista myös taloyhtiöiden korjauksiin. Se motivoisi osakkaita korjauksia edistävään päätöksentekoon kotitalossaan. Kiinteistöliiton järjestämän Korjaushanke haltuun -kiertueen tapahtumia on syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana eri puolilla maata. Isännöitsijä johtaa suunniteltua kiinteistönpitoa Hallituksen puheenjohtaja Ari Kuosma Helsingin keskustan vanhoja asuintaloja isännöivästä Isännöitsijäpalvelu Oy:stä kehottaa kiinteistöjä suunnitelmalliseen kiinteistöjen kunnossapitoon. – Ammattilaisen riittävän aikaisessa vaiheessa tekemällä kuntoarviolla voidaan varmistaa se, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Silloin korjaukset voidaan suunnitella ajoissa ja kustannustehokkaasti myös rahoituksen suhteen. Kuntoarvioon käytetty raha tulee varmasti takaisin. Uusi asunto-osakeyhtiölaki tukee talon kunnostusta. Asukkaille pitää esittää viiden seuraavan vuoden korjaustarpeet. Se auttaa myös tulevia asunnonostajia. – Isännöitsijällä pitää olla auktoriteettia johtaa hallitusta ja esitellä faktojen pohjalta mitä korjauksia talossa pitää tehdä, Kuosma kehottaa. Perusteltu, hyvin suunniteltu korjaus hyväksytään yhtiökokouksessa. Vastustusta herää, jos hankkeesta ei ole tiedotettu asukkaille. Silloin huhut alkavat kiertää ja syntyy turhia ”leirejä”. Kuosma kehottaa taloyhtiöitä laatimaan sopimukset kaikista kiinteistön huolto- ja korjaustöistä. Sopimuksetonta tilaa ei voi olla edes vakiotoimittajan kanssa. Vanhoja sopimuksia pitää myös päivittää ja kilpailuttaa tarpeen mukaan. Huoltosopimuksiin tulee kirjata kaikki lisätyöt turhien riitojen välttämiseksi. Hallituksiin on usein vaikea saada ehdokkaita, varsinkin, jos talo on riitaisa. Apuun voidaan pyytää osaava hallitusammattilainen, jonka palkkiota Kuosma pitää pienenä suhteessa saatavaan hyötyyn. Isännöitsijöitä on jäämässä runsaasti eläkkeelle. Toistaiseksi uusia tekijöitä on löytynyt, mutta ammattilaisista alkaa olla pula. Kuosma toivoo alalle nuoria, jotka toisivat mukanaan uutta näkemystä. ILMOITUSLIITE ILMOITUSLIITE 14 Rahoitus Lauantai 5. lokakuuta 2013 Sijoitus 15 Lauantai 5. lokakuuta 2013 Susa Junnola Ota varaslähtö sijoittamiseen Susa Junnola Nina Garlo-Melkas Kun asiakas on sitoutunut säästämiseen, hän on sitoutunut myös lainanhoitoon paremmin. Asuntojen hinnat ovat Suomessa nousseet nopeasti 1990-luvun lopulta lähtien. Onko omistusasuminen Suomessa tällä erää edullista, vai kannattaisiko mieluummin asua vuokralla sijoittaen samalla yliliikenevät varat esimerkiksi osakkeisiin? – Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ohjeen mukaan pankin ei pidä antaa lainaa kuin enintään 90 prosenttia ostettavan asunnon arvosta. Fivan Anneli Tuomisen mielestä tämä vapaaehtoisuuteen perustuva suositus ei riitä silloin, jos talous uhkaa ylikuumentua. Fivan Anneli Tuominen: Sitova lainakatto on tarpeellinen Nina Garlo-Melkas Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen mukaan sitova lainakatto auttaisi osaltaan turvaamaan Suomen kansan talouden vakauden, jos ylikuumeneminen uhkaa seuraavalla nousukaudella. Asuntolainaa ei enää saisi vakuutena olevan asunnon koko arvon verran. valvontaan sekä puute tehokkaista välineistä, joilla hillitä lainamarkkinoiden ylikuumentumista. Suosituksesta sitovaan käytäntöön Ajatus sitovan lainakaton käyttöönotosta ei ole kuitenkaan aivanuusi. Viime syksynä ministeri Antti Tanskasen työryhmä ehdotti, että Fivalle annetaan valtuudet rajoittaa pankkien antamien asuntolainojen suuruutta. Työryhmä ehdotti katon asettamista 80 prosenttiin vakuudeksi tulevan asunnon arvosta. Viime keväänä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ilmoitti, että sitovaa lainakattoa ei tule nykyisen hallituksen kaudella. Jo nyt Fiva on antanut pankeille suosituksen 90 prosentin lainakatosta. Vapaaehtoisuuteen perustuva suositus ei ole kui tenkaan Tuomisen mukaan riittävä. – Sitovaa lainakattoa tarvitaan Suomessa asuntomarkkinoiden Säästäväinen asenne uuteen arvoon Tuominen myöntää, että sitova lainakatto on järeä apuväline makrotalouden epävakauden torjumiseksi. Se aiheuttaa väistämättä vastahankaa niin finanssisektorin palveluntarjoajien kuin monien asunnosta haaveilevien kotitalouksien keskuudessa. Toisaalta tarvitaan tehokas väline luotonkysyntään puuttumista varten, jos ylikuumentumisesta aiheutuvia ongelmia halutaan torjua. Lainakatto ei myöskään olisi mikään taika-ase kotitalouksien talousahdinkoa vastaan. Kotitalouk sien osalta kaivattaisiin myös uudenlaista asennoitumista säästämistä ja kuluttamista kohtaan. Yhteiskunnan pitäisi puolestaan tarjota lapsille ja nuorille entistä enemmän opetusta omaan taloudenpitoon liittyvissä asioissa jo peruskoulussa. – Vanha kunnon ennakkosäästäminen on tervettä niin kansantalouden kuin asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Kun asiakas on sitoutunut säästämiseen, hän on sitoutunut myös lainanhoitoon paremmin ja myös lainan aiheuttama taloudellinen rasitus jää kotitaloudelle pienemmäksi, Tuominen kiteyttää. Mikä lainakatto? Pankki myöntää oman arvionsa perusteella lainanhakijalle asuntolainaa toisinaan jopa vakuudeksi tulevan asunnon koko arvon verran, siis 100 prosenttia. Finanssivalvonnan suositus on, että lainaa myönnetään enintään 90 prosenttia. Työryhmä esitti viime vuonna, että pankkeja sitovalla määräyksellä lainaa saisi myöntää enintään 80 prosenttia asunnon arvosta. Lainakaton yli jäävän osuuden asunnon ostaja rahoittaa ennakkosäästöillä tai muilla lainoilla. Ruotsissa moni asunnonostaja täydentää lainapaket tiaan korkeakorkoisella kulutusluotolla ja saa näin yhteensä 100 prosenttia lainaa. Kulutusluotto lyhennetään melko nopeasti, joten näin ruotsalainen jälkikäteissäästää omarahoitusosuuden 5–7 vuodessa. Tällä on merkitystä, koska Ruotsissa ei itse asuntolainoja juurikaan lyhennetä, toisin kuin Suomessa. Pankkeja sitova lainakatto voi olla kiinteä, esimerkiksi 80 tai 90 prosenttia, tai taloussuhdanteiden ja asunto- ja lainamarkkinoiden tilanteen mukaan jonkin vaihteluvälin sisällä liikkuva, kuten 85–95 tai 80–100 prosenttia. Lainakaton siirtämisestä voisi päättää esimerkiksi valvontaviranomainen. Arvostelijoiden mielestä ehdoton lainakatto iskee liian ankarasti ensiasunnon ostajiin ja osin muihinkin, etenkin kalliilla pääkaupunkiseudulla asuntokauppoja tekeviin tai omaa asuntoa rakennuttaviin kotitalouksiin. Kallista vuokraa maksavan perheen voi olla vaikea säästää riittävästi ennakkoon. Aikoinaan pankit edellyttivät yleisesti lainanhakijoilta huomattavaakin ennakkosäästämistä. – Aina kannattaa mahdollisuuksien mukaan laittaa ylimääräiset varat sivuun, esimerkiksi säästötilille. Näiden varojen karttuessa voikin sitten lähteä vaikkapa osakemarkkinoille mukaan, Säästä, lyhennä, sijoita • Mitoita asuntolainan takaisinmaksu sellaiseksi, että se jättää pelivaraan niin elämiseen kuin muuhun säästämiseen ja sijoittamiseen tulevaisuuden varalle. • Osakesijoitukset edellyttävät sijoittajalta suhteellisen pitkää, vähintään viiden vuoden aikahorisonttia, jotta osakkeita ei tarvitse lähteä myymään huonoon aikaan. Myös ajallinen hajauttaminen kannattaa, eli osta mieluummin säännöllisesti pienemmällä summalla osakkeita tai rahasto-osuuksia kuin yhdellä kertaa suurella summalla. • Jos asuntolainasi on myönnetty matalien marginaalien aikaan, ota hyöty irti matalasta korkotasosta. Erityisesti silloin yliliikenevät varat kannattaisi sijoittaa mieluummin vaikkapa osakkeisiin sen sijaan, että nopeutat lainan takaisinmaksua. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri neuvoo, että säästämään ja sijoittamaan kannattaa ryhtyä mahdollisimman nuorena. Monille suomalaisille asuntolainan takaisinmaksu on sopiva säästämisen muoto. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää vuokra-asuntoja Jouni Suolanen Asuntosijoitusyhtiö Saton johtaja Monica Aro perää kaavoitukseen vähemmän yksityiskohtiin puuttuvia säännöksiä rakentamiskustannusten alentamiseksi. Pääkaupunkiseudulla asutaan suunnilleen puoliksi vuokra- ja omistusasunnoissa. Erityisesti vuokra-asuntoja tarvitaan lisää, koska asuntopula on este pääkaupunkiseudun talouden kehittymiselle. Pieniä vuokra-asuntoja tarvitaan yksinasujien, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä. – Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa, mutta tarjonta ei vastaa kysyntää eikä tarjonnan kehittyminen vastaa kysynnän kehittymistä. Tarjontaa tulisi lisätä niin, että asunnon etsijä voi tehdä myös valintoja, S aton asiakkuus- ja viestintäjohtaja Monica Aro toteaa. – Asuntojen vuokran suuruuteen vaikuttaa moni seikka. Kaikki lähtee tontin hinnasta ja tonttien saatavuudesta. Kunnat voivat edistää vuokra-asuntojen lisäämistä tarjoamalla kuntien omistamia tontteja edullisemmin vuokra-asuntojen, myös vapaarahoitteisten, rakentamiseen. Rakentamisen määräykset – kuten asunnon keskipinta-alaan, esteettömyyteen, autopaikkoihin, yhteistilojen määrään ja julki- Päätoimittaja Markku Huusko uusisuomi.fi sivuihin liittyvät sitovat määräyk set – ohjaavat asuntoratkaisuja yhä kalliimpaan suuntaan. Nämä pitäisi Aron mukaan katsoa läpi ja pohtia, mistä voidaan luopua. Asumisen kustannuksia alentaisi myös liian yksityiskohtaisesta kaavoituksesta luopuminen ja nykyistä vapaampien käsien antaminen asuntosuunnittelijoille tehdä yksilöllisiä ratkaisuja. – Sato toimii pitkäjänteisenä, vuokra-asumista edistävänä asuntosijoittajana, Aro kertoo. Yhtiöllä on tontti varantoa Helsingin uusilla asuinalueilla. Yhtiöl lä on rakenteilla 700 vuokra-asunnon lisäksi 400 omistus asuntoa. Vuokra-asuntoja keskeisillä paikoilla Sato keskittyy keskeisesti sijaitsevien vuokra-asuntojen tuotantoon ja pitkäaikaiseen omistamiseen pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Se on hankkinut vuokra-asuntoja myös Pietarista. Yhtiö omistaa 23 700 vuokraasuntoa. Toimitus Sanoma Yritysjulkaisut sanomamagazines.fi/yritysjulkaisut Asuntopolitiikan pitäisi olla johdon mukaista ja pitkä jänteistä sekä mieluiten ennakoivaa kuin reagointia menneeseen, Saton asiakkuusja viestintäjohtaja Monica Aro toteaa. tuottaja Martti Ristimäki graafikko Jarkko Peltoluhta Sato Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun kuluessa samalla, kun asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Suomalaisella kotitaloudella on nyt keskimäärin velkaa 118 prosenttia suhteessa käytettävissään oleviin rahatuloihin vuodessa, kun esimerkiksi Ruotsissa kotitalouksien velkataso on 170 prosenttia ja Tanskassa sekä Alankomaissa puolestaan lähes 300 prosentin lukemissa. Finanssivalvonnan (Fiva) johtajan Anneli Tuomisen mukaan Suomi tarvitsee uusia täsmäaseita, jotta se voisi myös talouden kääntyessä nousuun välttää monien muiden Euroopan maiden kokemat ongelmat. Sitovan lainakaton turvin voitaisiin tehokkaammin ehkäistä muun muassa Irlannissa koettu pitkittynyt talousahdinko. Irlannin ongelmien alkusysäyksenä toimi holtiton lainananto yhdistettynä löyhään finanssisektorin ylilyöntien torjuntaan. Enää ei hyväksyttäisi koko asunnon arvon suuruista asuntovakuuteen perustuvaa luototusta, vaan ostajan pitäisi rahoittaa – kansantalouden syklistä riippuen – maksimissaan 20 prosenttia sen arvosta joko itse tai muulla lainalla. Vaatimus ei suinkaan olisi aina voimassa: ainoastaan silloin, kun taloudessa on merkkejä ylikuumenemisesta. Tarve puolestaan analysoitaisiin tarkasti yhteistoiminnassa Suomen Pankin kanssa. Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaan asuntosijoittamisen etuna on monien kohdalla erityisesti se, että se tarjoaa luonnollisen ”pakkosäästämisen” muodon. Maksamalla asuntolainaa pikkuhiljaa pois asunnon ostaja tulee usein huomaamattaan säästäneeksi ja kartuttaneeksi omaisuuttaan. Suomen nykyinen verotusjärjestelmä myös puoltaa oman asunnon hankintaa. – Niin kauan kuin asuntojen hintataso nousee, sen tuoma merkittävä verotuksellinen etu kannattaa hyödyntää: esimerkiksi siten, että asuttuaan kaksi vuotta omassa asunnossa sen voi verottomasti myydä ja ostaa uuden, vaikkapa suuremman. Lounasmeren mukaan tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että millaisen asumismuodon itselleen valitsee, vaan lähinnä se, että ryhtyy sijoittamaan ja säästämään ylipäätään – ja mieluiten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. hakemaan tuottoa esimerkiksi eläkepäivien varalle. Lounasmeren mielestä ASPjärjestelmä ensiasuntoa säästäville nuorille on hyvä kannustin säästämiseen ja sijoittamiseen. Järjestelmän nykyinen alaikäraja 18 vuotta voisi tosin olla alempi. – Siinä vaiheessa, kun nuori asuu kotona ja käy esimerkiksi kesätöissä, hänen olisi hyvä päästä jo säästämisen alkuun. Vaikka ASP-järjestelmän maksama korko ei olekaan niin suuri, se on selkeästi merkittävämpi kuin se, mitä säästöille maksettaisiin pankkitilillä. Painosmäärä 260 000 Paino Sanomapaino, Vantaa ILMOITUSLIITE 16 Hypo Lauantai 5. lokakuuta 2013 Susa Junnola Asiakkaan parhaaksi Martti Ristimäki Asunnonostaja hyötyy monin tavoin saadessaan asuntolainan lisäksi Hyposta myös asiantuntijan neuvoja ja aidosti yksilöllistä palvelua, sanoo Hypo-konsernin toimitusjohtaja Ari Pauna. A suntorahoitukseen erikoistuneen Hypon asiakasvirta on tänäkin vuonna kasvanut. Toimitusjohtaja Ari Paunan mukaan moni uusi asiakas tulee neuvottelemaan lainasta tai muista palveluista kaverin antaman vinkin perusteella. – Kaverin suositus on yleisin tapa, jolla olemme saaneet lisää asiakkaita. Kun palvelemme hyvin asiakasta, hän kertoo siitä parille ystävälleen, Pauna kertoo. ”Markkinoiden edullisin lainatarjous” ei ole Hypon myyntivaltti. Se sopisikin varsin huonosti Hypon tyyliin, joka korostaa malttia ja harkitsevaisuutta asuntokaupoissa ja rahoituksessa. Hypon hyvän palvelun ytimessä on asiantuntemus, joka hyödyttää asiakasta tämän suunnitellessa asunnon ostamista ja sen rahoitusta. Lainaneuvottelussa asiakasta palvelee kiinteistövälittäjä tutkinnon suorittanut asunto rahoituspäällikkö, joka pystyy arvioimaan kaupan olevan osakehuoneiston tai kiinteistön arvon. Pienenä erikoistoimijana Hypo palvelee asiakkaitaan yksilöllisesti eli jokaisen tilanteeseen ja rahoitustarpeeseen kunnolla perehtyen. – Yksi asiakas on meille sata kertaa tärkeämpi kuin meitä satakertaa isommalle kansain väliselle pankille, P auna sanoo. Älä maksa asunnosta liikaa Pauna on toistuvasti julkisuudessa varoitellut pankkeja asuntolainojen käyttämisestä ”kahvipakettina” eli sisäänheittotuotteena. Niinpä Hypo eiedellytä kaiken pankkiasioimisen keskittämistä itselleen asuntolainan myöntämisen ehtona. Asiakkaiden ja asunto alueiden välillä on eroja, jotka vain kasvavat. Näiden tekijöiden pitäisi Paunan mielestä näkyä nykyistä paremmin myös lainojen asiakaskohtaisissa marginaaleissa. Pauna myös suosittelee, että asunnonostaja välttää tilannetta, jossa välittäjällä ja lainan myöntävällä pankilla on kytkös. Kun pankki ja asunnon välittäjä ovat samassa leirissä, näiden yhteinen etu on saada myynti hinnasta mahdollisimman korkea ja siten myös asuntolainasta suuri, joten pankki ottaa välittäjän hintanäkemyksen sellaisenaan. – Asiakkaan pitää ottaa asuntolaina pankista, jolla on oma näkemys asunnon hinnasta, Pauna neuvoo. Ei ole laina-asiakkaan e ikä myöskään Hypon etu, että asiakas maksaa asunnosta liikaa. Hypo myöntää lainaa reaalivakuuksia vastaan. Vakuuden oikea arvo on kaiken perusta. Lyhennä lainaasi, kasvata varallisuuttasi Pauna suosittelee etenemään asuntomarkkinoilla kohtuu askelin: – Heti ei kannata pyrkiä isoon asuntoon, mutta omistusasunto on hyvä hankkia mahdollisimman varhain. Tuorekin omistaja pääsee kasvukeskuksessa hyötymään asunnon arvon noususta pitkällä aikavälillä. Hankittava asunto kannattaa ”mitoittaa” niin, että rahaa jää muuhunkin kuin asumiskuluihin. Tärkeää on, että pystyy lyhentämään säännöllisesti lainaansa. Näin asuntovelallisen nettovarallisuus kasvaa koko ajan. Yksi asiakas on meille sata kertaa tärkeämpi kuin meitä sata kertaa isommalle kansainväliselle pankille. – Ari Pauna – Hypon tavoitteena on asiakkaidemme velattoman asuntovarallisuuden kasvattaminen jälkikäteissäästäen, Pauna muistuttaa. Kodin merkitys elämän turvasatamana kasvaa koko ajan. ”Kotini on linnani” yhä useam man suomalaisen ajatuksissa. Siksi on myös tärkeää, että asuntoasiat ovat kunnossa, myös taloudellisesti: laina lyhenee, asunnon arvo kehittyy hyvin ja talon kunnosta pidetään huolta. Asiakas ja Hypo samassa veneessä Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo on valtakunnallisesti pieni, mutta alueellisesti varsin suuri tekijä. Se myöntää lainoja oman tai sijoitusasunnon ostajille, käänteisasiakkaille, taloyhtiöille ja RS-rakentajille. Sen asiakkaita on kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa ovat H ypon perinteistä ydinaluetta. Hypolla on 25 000 lainansaajaa ja muuta asiakasta. Hypo-konsernin emo eli Hypoteekkiyhdistys on lainansaajiensa keskinäinen yhtiö. – Keskinäinen yhtiömuoto on hyvä, kunhan yhtiö ei ole liian iso. Asiakkaiden kannalta on hyvä asia, että yhtiö on läpinäkyvä ja toiminnassaan joustava eikä byrokraattinen, kuten isot yhtiöt usein ovat, Pauna toteaa. – Keskinäisessä yhtiössä pääoman tuotto ei ole ohjaava tekijä, vaan se että asiakasta autetaan. Täällä pankki o n aidosti asiakkaan kanssa samassa veneessä.
