Arabiemiraateissa testataan, miten paljon Suomen

Vientituote:
peruskoulu
Arabiemiraateissa testataan, miten paljon Suomen huipputasoisesta
koulutusosaamisesta voi saada irti. Olisiko peruskoulusta vientituotteeksi?
S
[
t e k s t i J o h a n n a L ass y - M ä n t y vaa r a k u va t M i a K o t ak o r p i
uomalaiset vientimarkkinat eivät tule ensimmäisenä mieleen
keskellä kuivaa aavikkoa. Matkalla Arabiemiraattien itäreunaan Al Ainiin rannikon pilvenpiirtäjät jäävät nopeasti taakse
ja vastaan tulee runsaasti hiekkaa sekä muutama kamelifarmi. Maisemasta
on vaikea lukea sitä, että elämä aavikon kaupungeissa on muuttumassa. Öljyvarojen tilalle tarvitaan pian toisenlaista pääomaa, koulutettuja ihmisiä. Aavikolla saattaa piillä siemen Suomen uudelle vientimenestykselle.
Al Raqiahin tyttökoulun pihalla 600 oppilasta ryhmittäytyy aamunavaukseen sinisissä univormuissaan. Aamu alkaa kansallislaululla, rumpujen pärinällä ja voimistelulla.
Sen jälkeen koulun suomalainen rehtori Eija Valanne kertoo viikon kulusta, minkä jälkeen vararehtori Mouza Alkindi johdattaa
supattelevat tyttöjonot rukoilemaan. Kuhinaa kaitsevat naisopettajat, joista lähes puolet on suomalaisia luokanopettajia.
Al Ainin paahteessa toteutetaan käytännössä sitä, mikä Suomen hallitusohjelmaan
on kirjattu periaatteen tasolla: kaupallisten
mahdollisuuksien avaamista suomalaiselle
koulutusosaamiselle. Vuonna 2010 laaditun
koulutusvientistrategian tavoitteena on koulutusviennin merkittävä kasvattaminen vuoteen 2015 mennessä.
]
suomalainen rehtori ja parikymmentä suomalaista opettajaa.
Vuonna 2010 alkaneessa hankkeessa on lisäksi mukana suomalaisia rekrytointipalveluja, oppimateriaali- ja välinevalmistajia, tietojärjestelmien asiantuntijoita sekä koulukalustamiseen keskittyviä yrityksiä.
”Aloite Arabiemiraattien hankkeeseen tuli
Adu Dhabin koulutustoimelta, joka oli aloittamassa isoa koulutuksen kehittämishanketta ja kiinnostui Suomen hyvästä menetyksestä PISA-tutkimuksessa”, kertoo EduClusterin projektipäällikkö Jussi Kainulainen.
Kolmen vuoden välein toteutettava tutkimus tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista OECD-maissa. Siinä mitataan perus-
Suomen suurimpiin lukeutuvassa koulutus-
vientihankkeessa Arabiemiraateissa on tänä vuonna kiinni noin 60 henkilötyövuotta
suomalaista osaamista. Jyväskylän yliopiston
konserniin kuuluva EduCluster Finland on
myynyt Adu Dhabin koulutusyhtymälle ison
kokonaisuuden, jossa suomalaisen peruskoulun käytäntöjä sekä suomalaista opettajankoulutusta hyödynnetään valtion kouluissa Al Ainissa ja Adu Dhabissa. Molemmissa
kouluissa työskentelee viiden vuoden ajan
46
Optio
koulun loppusuoralla olevien 15-vuotiaiden
osaamista matematiikassa, luonnontieteissä
ja lukemisessa.
Vauras Arabiemiraatit, joka varautuu öljyvarojensa loppumiseen, on valmis investoimaan koulutukseen paljon. Osaamisesta
on huutava pula maassa, jossa öljyvarat ovat
vuosikymmeniä riittäneet hyvään elintasoon
ja työvoima on voitu ostaa ulkomailta.
”Arabiemiraateissa satsataan paljon rahaa
kouluihin, lapset aloittavat koulunkäynnin jo
5-vuotiaina ja koulupäivät ovat pitkiä. Oppimistulokset ovat silti huonoja”, Kainulainen
taustoittaa.
”Suomessa koulu aloitetaan myöhään,
koulupäivät ovat lyhyitä ja rahallinen panostus pieni. Täällä halutaan oppia, miksi oppimistuloksemme silti ovat maailman huippua.
Miten vähemmän voi olla enemmän?”
Arabiemiraattien tilanteen jakavat monet muutkin öljyvaltiot. Persianlahti on tällä hetkellä Suomen koulutusviennin tärkein
markkina, arvioi Finpron koulutusvientiklusterin projektipäällikkö Eeva Nuutinen. ”Arabiemiraattien lisäksi erityisesti Saudi-Arabia
investoi voimakkaasti koulutukseen ja on
kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta.”
EduCluster ja niin ikään Jyväskylän yliopiston konserniin kuuluva Agoda Center
ovat aloittaneet yhteistyön saudien isoimpiin
yliopistoihin lukeutuvat Kind Abdullaziz -yliopiston kanssa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos puolestaan solmi yhteistyösopimuksen Imam-yliopiston kanssa
viime keväänä. Riadin isoilla koulutusmessuilla Suomi oli valittu teemamaaksi.
Arabiemiraateissa
Kovat haasteet. Eija Valanteen luotsauksessa
Al Raqiah -koulun oppimistulokset ja suosio ovat
nousseet kohisten. Luokanopettajamalli on ollut
niin oppilaiden kuin vanhempienkin mieleen.
suomalaisen koulutuksen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti. Maassa järjestetään säännöllisesti valtakunnallisia
kokeita, ja kouluissa suoritetaan arviointeja.
Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan lisäksi vanhemmille tehdyillä kyselyillä.
»
Sisääntuloaula. Al Ainissa
sijaitsevassa Al Raqiahin
koulussa opiskelee 600
tyttöä.
Optio
47
Koulutusvienti
voisi kasvaa
miljardibisnekseksi
EduCluster
Finland Ltd
Toimiala: EduCluster Finland on
kehittämisen ja kouluttamisen asiantuntijaorganisaatio. Se tekee yhteistyötä yksityishenkilöiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämiseksi ja
koulutusosaamisen kasvattamiseksi.
Perustettu: 2010 Jyväskylässä
Liikevaihto: 2011: 2 963 371 euroa
Omistajat: Jyväskylän yliopisto,
Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Henkilökunta: 25
Markkina-alueet: Suomi, Lähi-itä,
Latinalainen Amerikka ja Itäja Kaakkois-Aasia
Hyviä tuloksia. 600 oppilaan Al Raqiahin koulussa
erityisesti englannin kielen, matematiikan ja tiedeaineiden oppimistulokset ovat kohentuneet
suomalaisten ohjaksissa.
»
Tulospaineet tuntuvat, myöntää Eija Valanne, joka on ollut Al Ainin tyttökoulun rehtorina hankkeen alusta saakka.
Hän lähti Arabiemiraatteihin Lapin yliopiston harjoittelukoulun rehtorin paikalta.
Tähän mennessä raportteja ja käyriä on
kelvannut lukea. Suomalaisissa ohjaksissa
koulujen oppimistulokset ovat nousseet erityisesti englannin kielessä, matematiikassa
ja tiedeaineissa. Palaute kodin ja koulun yhteistyöstä on ollut tässä valtion koulussa huomattavan positiivista. Koulun suosiokin kertoo omaa kieltään: oppilasmäärä kasvaa tasaisesti ja koulurakennusta on jo laajennettu. Syyt ovat hämmästyttävän yksinkertaisia.
Suomessa kehitetyt menetelmät ja metodit vieraan kielen opettamiseen ovat ensinnäkin istuneet Arabiemiraattien systeemiin
mainiosti. Maassa on perinteisesti käytetty
48
Optio
englannin opetukseen natiiviopettajia, joilla
ei välttämättä ole lainkaan kokemusta vieraan
kielen opettamisesta.
Suomalainen malli luokanopettajasta, joka vastaa itsenäisesti tuntien suunnittelusta,
osallistuu opetuksen kehittämiseen ja kantaa
lapsista kokonaisvaltaista vastuuta, on tuottanut Arabiemiraateissa hyviä tuloksia. Aiem­
min kouluissa työskenteli lähinnä aineenopettajia.
Opettajien kouluttaminen on tärkeä osa
Arabiemiraattien hanketta ja yksi Suomen
parhaimmista myyntivalteista.
”Suomalainen malli, jossa opettajat koulutetaan korkeakouluissa, on maailmalla harvinainen ja herättää paljon kiinnostusta”, Jussi
Kainulainen kertoo.
”Opettajankoulutuksella saavutetaan koulutusviennissä erittäin hyvä vaikuttavuus.”
Arabiemiraattien hankkeessa 40 emiraattiopettajaa suorittaa pedagogiset opinnot. Osa
heistä jatkaa opintojaan maisteriohjelmaan.
Hanke on rakennettu niin, että jokaisella
luokalla on oma luokanopettaja. Tästä muutoksesta tullut palaute on ollut suorastaan
ylitsevuotavaa, Valanne naurahtaa.
”Olen saanut vanhemmilta tunnepitoisia
viestejä siitä, kuinka onnellisia heidän lapsena ovat oman luokanopettajansa kanssa. Ja
kuinka ihanaa on, kun opettaja oikeasti tuntee juuri heidän lapsensa ja välittää.”
Suomalainen koulutusjärjestelmä
ei itsessään kelpaa myyntituotteeksi. Sitä korostavat niin Kainulainen, Valanne kuin muutkin
koulutusviennin toimijat.
”Kokonaista koulujärjestelmää ei voi viedä, eikä Arabiemiraattien kouluista pyritä te-
kemään suomalaisia”, Kainulainen painottaa.
”Paikallisen kulttuurin kunnioittaminen on aina lähtökohta, ja toimimme kaikessa sen ehdoilla. Tuomme Suomessa hyväksi
havaittuja käytäntöjä osaksi paikallista koulusysteemiä.”
Tärkeä osa arabiemiraattien hanketta on
mallintaa ja pilotoida käytäntöjä, joita voitaisiin viedä maailmalle jatkossakin. Tällaisia
ovat esimerkiksi opetussuunnittelutyö, joka
Suomessa jalkautetaan kuntiin ja opettajille.
Arabiemiraateissa taas yksittäinen opettaja ei
juurikaan tunne osallisuutta asiaan.
”Koulupäivän rytmitys ja rakenne, opetusmateriaalit ja -metodit, opettajan koulutuksen käytännöt”, Kainulainen listaa muita esimerkkejä mallinnettavista asioista.
Hän ei kuitenkaan halua arvioida, miten
suuria markkinoita hankkeessa mallinnet-
taville asioille voisi syntyä. Koulutusviennin
kasvuun Kainulainen kuitenkin uskoo, etenkin jos suomalaiset toimijat saavat yhteistyötään kehitettyä vielä pidemmälle.
”Suomalaisten tahojen on toimittava yhdessä, ei kilpailtava keskenään. Koulutusmarkkinoilla on niin isoja tekijöitä, että niille
pääseminen vaatii osaamisen yhdistämistä.”
Pikavoittoja ei voi toimialalta saada, Kainulainen vielä muistuttaa. Tähän sisältyy yksi
koulutusviennin haasteista, joka on näkynyt
myös Arabiemiraattien hankkeessa.
”Jäitä pitää olla hatussa koko ajan ja muistaa, että täällä koulutuksen kehittäminen on
vasta alkanut, kun taas Suomessa se on ollut
hyvässä vauhdissa jo parikymmentä vuotta.
Hyväksi havaittuja käytäntöjä ei voi soveltaa käytäntöön nopeasti, vaikka meillä kuinka olisi siihen intoa ja tarmoa.”¢
Koulutuspalvelujen viennin arvon laskeminen on vaativa yhtälö. Koulutusviennistä ei kerry tulliasiakirjoja, eikä
ole tarkemmin määritelty, mitä kaikkea koulutusvientiin lasketaan.
”Koko toimiala on Suomessa täysin
uusi, käytäntöjä vasta luodaan”, selventää Finpron Future Learning Finland –hankkeen projektipäällikkö Eeva Nuutinen.
Future Learning Finland on työ- ja
elinkeinoministeriön rahoittama sekä
opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoasiainministeriön tukema koulutusvientiklusteri, joka kokoaa yhteen alan
toimijoita. Hanketta koordinoi Finpro.
”Jos esimerkiksi koulutusvientihankkeeseen kuuluu fyysinen koulurakennus, osa viennistä näkyy tullin
asiakirjoissa. Mutta luetaanko vienti
tältä osin rakennustoimialalle vai koulutusvienniksi, on epäselvää”.
Sitäkään ei tiedetä, ovatko maailmalla toimivien suomalaisyritysten pitämät koulutukset tai konsultointi mukana koulutusviennin luvuissa.
Nuutinen arvioi, että koulutusviennin tämänhetkinen arvo on karkeasti
100 miljoonaa euroa. Luku vastaa noin
0,7 prosenttia palvelujen kokonaisviennistä. Kasvu on ollut kovaa, sillä
kaksi vuotta sitten, jolloin hallituksen
koulutusvientistrategia laadittiin, puhuttiin 4 miljoonasta eurosta.
Koulutusviennin kasvunäkymät
ovat korkealla. Suomalaisten innovaatio-organisaatioiden kansainvälinen
verkosto FinNode on arvioinut toimialan voivan kasvaa kymmenen vuoden
sisällä jopa miljardiluokan toiminnaksi.
Tämä edellyttää monenlaisia onnistumisia, selventää FinNoden Intian
toimiston päällikkö Riku Mäkelä.
”On ihan realistista, että suomalaiset yritykset kehittäisivät esimerkiksi Angry Birdsin kaltaiseen räjähdysmäiseen levitykseen ja bränditunnettuuteen perustuvia oppimispelejä. Tai
että Suomi saa läpi kymmenen isoa,
useam­man sadan miljoonan koulutoimitusta”, Mäkelä visioi.
”Isoja kasvumahdollisuuksia on
ammatillisessakin koulutuksessa: sopimus sadantuhannen intialaisen sairaanhoitajan kouluttamisesta tai laaja
lennonjohtajien koulutus jossain maailman kasvukeskuksessa lisäisivät koulutusvientiä sadoilla miljoonilla.”
Optio
49