Liite 3: OKM:n työpajoissa kartoitetut esteet ja ehdotetut toimet

Transcription

Liite 3: OKM:n työpajoissa kartoitetut esteet ja ehdotetut toimet
Liite 3: OKM:n työpajoissa kartoitetut esteet ja ehdotetut toimet
koulutusviennin vauhdittamiseksi
Tämän liitteen havainnot kartoitetuista esteistä ja ehdotetuista toimista on koottu OKM:n koolle
kutsumista viidestä työpajasta, jotka järjestettiin marras-joulukuussa 2015. Työpajojen ryhmiä olivat
1. mikro- ja PK –yritykset, 2. suuret koulutusalan yritykset, 3. ammatillisen koulutuksen järjestäjät, 4.
korkeakoulut, 5. koulutusteknologian yritykset.
Tässä liitteessä on kuvattu työpajoissa osanottajien esittämät kommentit sekä ehdotetut toimet, joihin
suurelta osaltaan on perustunut tiekartan laatiminen. Kaikkia ehdotettuja toimia ei kuitenkaan ole
voitu sisällyttää varsinaiselle tiekartalle.
Yleiset huomiot
Havaittu este tai
ongelma
Suomalaisten
toimijoiden
keskinäisen
tiedonvaihdon
avoimuuden ja
vilkkauden puute
Suomalaisten
toimijoiden
vaillinainen
partneroituminen
ulkomaisten
toimijoiden kanssa
Olemassa olevan
tilastollisen
materiaalin
hyödyntämisen
puute
Koulutusviennin
tutkimuksellinen
tuki puutteellista
Esteen kuvaus tai ilmentymä
Suomalaisten toimijoiden olisi mielekästä vahvistaa
keskinäistä tiedonvaihtoaan, mikä myös
selkeyttäisi toimialan työtä ja antaisi
mahdollisuuden erilaisille toimijoille verkottua
yhteisiin hankkeisiin ja toimintoihin. Avoin ilmapiiri
antaisi mahdollisuuden myös kertoa erilaisista
epäonnistumisista ja riskeistä, joiden välttäminen
olisi koko toimialan suomalaisten toimijoiden etu.
Monet keskeiset kansainväliset hankkeet
perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön – ei ole
todennäköistä, että kaikki tarvittava osaaminen
löytyy Suomesta. Suomalaisten toimijoiden
partneroituminen hanketasolla ei ole toistaiseksi
riittävää. Tähän asiaintilaan vaikuttaa myös se, että
suomalaiset toimijat ovat liian vaatimattomia
omissa referensseissään; tämä koskee myös
suomalaisten yksilöiden usein liian pelkistettyjä CVdokumentteja.
Koulutusalalla on runsaasti erilaista tilastollista
materiaalia (mm. Unescon tietokannat sekä
Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan avulla
koostettava tieto), jota kuitenkin käytetään liian
vähän. Osasyynä tähän on kyseisen tietoaineksen
hajanaisuus ja sijainti eri tietokannoissa.
Suomessa tehdään korkealuokkaista koulutuksen
tutkimusta, jota kuitenkaan ei ole juurikaan
hyödynnetty koulutusviennin suunnittelussa ja
toteutuksessa. Tähän tarkoitukseen voitaisiin
kohdentaa myös kilpailutuksella yliopistoille ja
tutkimuslaitoksille erillinen määräraha.
Työpajassa ehdotettu
toimi
Säännöllisen
suomalaisten toimijoiden
yhteistyöfoorumin
(esimerkiksi
kuukausittainen casepohjainen
aamukahvitilaisuus)
toteuttaminen.
Suomalaisten
koulutusviejien
yhteisesiintymiset alan eri
messuilla ja
konferensseissa
(esimerkiksi FLFn ja
Finnpartnershipin tuella).
Koulutusviennille
olennaiset julkiset
tietolähteet yhteen
verkkosijaintiin, kaikkien
käytetöön. (OKM ja
Tilastokeskus)
OKM koostaa
tämänhetkisen
koulutusviennin
tutkimuksen yhteen
’pisteeseen’ sekä
kohdentaa määrärahan
koulutusviennin
tutkimukseen.
1
Korkeatasoinen osaamisen vahvistaminen
Havaittu este tai
ongelma
Esteen kuvaus tai ilmentymä
Suomalaisten
koulutusviennin
osaajien
puutteellinen
liiketoiminnallinen
osaaminen
Koulutusviennin kovia ammattilaisia on Suomessa
rajallinen määrä. Tällaisen osaamisen
vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä, jos
haluamme suomalaisen koulutusviennin kasvua ja
vahvistumista. Yhteinen pitkäkestoinen
liikkeenjohdollinen koulutus antaisi
mahdollisuuden myös monille toimijoille verkottua
keskenään.
Suomi on jäänyt merkittävästi muutaman viimeksi
kuluneen vuoden aikana digitalisaatiokehityksessä.
Suomalaisen digitalisaatioajattelun on
syvennyttävä ja kehityttävä, mikäli suomalaiset
toimijat haluavat vahvasti kilpailla kansainvälisellä
huipputasolla koulutusviennissä.
Koulutusviennissä avainasemassa ovat usein hyvän
ammatillisen taustan omaavat henkilöt, jotka
voivat työskennellä hankkeissa esimerkiksi
pitkäaikaisina tai lyhytaikaisina asiantuntijoina.
Tällä hetkellä näissä järjestelyissä on selkeitä
puutteita esimerkiksi työsopimusten
soveltamisessa ja erilaisissa korvauskysymyksissä
sekä etenkin siinä, miten koulutusvienti voi kuulua
selkeänä osana työtehtäviin. Eri organisaatioissa
sovellettavat erilaiset käytännöt hankaloittavat
edelleen joustavaa suomalaisen huippuosaamisen
tarjoamista ja markkinointia.
Maahanmuuttajat voisivat olla merkittävä
voimavara koulutusviennille. Suomessa asuessaan
ja työskennellessään he voivat muodostaa
merkittävän pilotointiyhteisön kansainvälisille
markkinoille suunnattaville osaamiselle, palveluille
ja tuotteille. He voivat toimia myös tärkeänä
viennin resurssina ja työllistyä merkittävällä tavalla
koulutusviennissä työskennellessään. Samoin
esimerkiksi osalla nykyisistä turvapaikanhakijoista
on merkittävää kulttuurista ja kielellistä osaamista
suomalaisen koulutusviennin avainmarkkinoilla.
Tuotteistaminen ei merkitse vain yhtä
toimintaprosessia vaan laajemmin nykyisistä
koulutusviennin aihioista kannattavan
liiketoiminnan muodostamista. Tämä edellyttää
usein tuotteistamista ja siten myös osaamisen,
palveluiden ja tuotteiden kehittämistä siten, että
yksikkökustannukset laskevat ja työn tuottavuus
nousee.
Ulkomaisille maksajille suuntautuva
Digitalisaatiossa
Suomi on jäänyt
jälkeen
tärkeimmistä
kilpailijamaista
Yliopistojen,
ammattikorkeakou
lujen,
tutkimuslaitosten
ja virkamiesten
joustava
osallistuminen
koulutusviennin
hankkeisiin
Maahanmuuttajia
hyödynnetään
kehnosti
koulutusviennissä
Suomalaisen
koulutusviennin
tuotteistaminen on
vaillinaista
Suomalaisen
Ehdotettu toimi
(”roadmap action
point”)
Koulutusviennin 30
opintopisteen
korkeatasoisen
erikoistumis-ohjelman
1) suunnittelun
aloittaminen sekä 2)
pilottitoteutus.
Digitalisaation
nostaminen osaksi
kaikkia koulutuksen
alan kehitysohjelmia ja
–hankkeita.
Alan yritysten yhdessä
laatima Code-ofConduct –opas
suomalaisen osaamisen
viennin vahvistamiseksi.
Maahanmuuttajien
vahvempi
hyödyntämiseksi osana
koulutusvientiä –
erillishankkeen
käynnistäminen.
Alumnirekisterin
esteiden poisto.
Edistetään
tuotteistamisosaamista
sekä alan ratkaisujen ja
toimintamallien vaihtoa
toimijoiden kesken.
Tehdään
2
tutkintokoulutuksen
tuotteistaminen on
kesken
tutkintokoulutus on kansainvälisesti erittäin
kilpailtu toimiala. Siksi juuri tällä alueella tapahtuva
kunnollinen tuotteistaminen on perusedellytys jo
tehdyn ja tulevan lainsäädännön antamien
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
lainsäädäntöuudistus
koulutusviennin
esteiden purkamiseksi.
Osana ammatillisen
koulutuksen reformia
uudistetaan kaupallista
tutkintokoulutusta
koskeva lainsäädäntö
vuoteen 2018
mennessä.
Arvioidaan
tutkintokoulutusta
koskevan
lainsäädännön
uudistamistarpeet myös
toisella asteella.
Markkinatuntemuksen vahvistaminen
Koulutusviennin
kilpailutilanteen
tuntemuksen
puutteet
Kohdemarkkinoiden
koulutusalan
lainsäädännön
seurannan heikkous
Koulutusvienti on kansainvälisesti erittäin
ankarasti kilpailtu markkina, jossa osaavien
toimijoiden kilpailu tullee lähivuosina
vahvistumaan. Suomessa puuttuu koostettua,
ajanmukaista tietoa koulutusviennin
markkinoista monilla alueilla (esimerkiksi
tutkintokoulutuksen kilpailussa sekä
maakohtaisessa markkina- ja taustatiedoissa).
Suomalaisilla koulutusviejillä on hankalaa
hahmottaa keskeisiä kohdemarkkinoita ja tehdä
selkeää segmentointia.
Koulutus ja opetus ovat monissa maissa
säänneltyjä toimialoja, joihin vaikuttaa vahvasti
kulloinenkin voimassaoleva lainsäädäntö. Tällä
hetkellä suomalaisilla toimijoilla on heikko
tuntemus lainsäädännöllisistä muutoksista ja
niiden avaamista mahdollisuuksista eri maissa.
Team Finland toteuttaa
säännöllisesti
(esimerkiksi
neljännesvuosittain)
koulutusviennin
markkinakatsauksen
sekä esittelee casekuvauksina valikoituja
kohdemarkkinoita.
Team Finlandin seuraa
eri maissa ja eri alueilla
muuttuvaa koulutusalan
lainsäädäntöä ja
raportoi näistä
muutoksista (m.l.
suunnitteilla oleva
lainsäädäntö)
säännöllisesti.
Team Finland kokoaa
tietokannan eri
keskeisten
kilpailijamaisen
koulutusalan
toimijoista.
Kilpailijatuntemuksen Suomalaiset koulutusviennin toimijat eivät tunne
heikkous
kunnolla eri maissa toimivia kilpailijoitaan sekä
heidän vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Muiden
maiden koulutusalan toimijoiden vahvempi
tuntemus voi edistää myös tarvittavaa
partneroitumista hyvien toimijoiden kanssa
laajempien hankekokonaisuuksien
toteuttamiseksi.
Kansainvälisten
Varsinkin aloitteleville koulutusviennin toimijoille Team Finland toimijat
keskeisten alan
on hankalaa hahmottaa keskeiset kansainväliset ylläpitävät tietoa
3
tapahtumien
tuntemuksen puute
tapahtumat (esimerkiksi messut, konferenssit ja
erilaiset kilpailut). Tämä tuntemuksen puute
johtaa myös usein vääriin ja
epätarkoituksenmukaisiin valintoihin eri
tilaisuuksiin osallistumisessa ja niihin
valmistautumisessa.
”koulutusviennin
maailmankalenterista”.
Team Finland -toimijoiden yhteistyö ja koulutusviennin tukeminen (m.l. arvovaltapalvelut)
Havaittu este tai
ongelma
Esteen kuvaus tai ilmentymä
Suomalaisen
koulutuksen
menestystarinoiden
hyödyntäminen
Suomalaisella koulutuksella on erinomainen
maine tutkimustulosten (etenkin PISA-tulosten)
avulla, mutta tenhoavat ja tarttuvat suomalaisen
koulutuksen tarinat puuttuvat. Monipuoliset
tarinat opettajilta, opiskelijoilta ja sidosryhmiltä
ovat erittäin tärkeää taustamateriaalia
varsinaiselle osaamisen, palveluiden ja tuotteiden
viennille.
Koulutusviennille on keskeisessä asemassa
avautuvat tutkinto-opiskelijoiden markkinat.
Tutkinto-opiskelijoille on tärkeää tuntea
yliopiston tai oppilaitoksen ohella myös Suomi ja
sen antamat erilaiset koulutuksen ja kehittymisen
mahdollisuudet.
Ministerivierailut ja erilaiset
kauppavaltuuskunnat ovat tärkeä osa
koulutusviennin mahdollisuuksia. Etenkin opetusja kulttuurialan omat ministerivierailut tarjoavat
hyvän mahdollisuuden suomalaisen
erityisosaamisen markkinointiin.
Ministerivierailuja tulisi kohdentaa etenkin
sellaisiin maihin, joissa markkinamahdollisuuksia
voidaan pitää lupaavina koulutusviennille.
Ministerivierailujen osalta on vahvistettava niihin
osallistuvien toimijoiden valmistautumista ja
kunnollista tarjoomaa.
Suomen suurlähetystöt sekä muut suomalaiset
toimijat (mm. kunniakonsulit ja kauppakamarit)
ovat koulutusviennin vauhdittajia, joiden käyttöä
on mielekästä tehostaa. Tämä edellyttää sekä
Team Finlandin vahvempaa toimintaotetta että
koulutusvientiin osallistuvien toimijoiden
parempaa tuntemusta mahdollisista palveluista.
Suomi-brändin
vahvistaminen
etenkin tuleville
tutkintoopiskelijoille
Ministerivierailujen
täysimääräinen
hyödyntäminen
Arvovaltapalvelujen
parempi
hyödyntäminen
Ministerivierailujen
ja
arvovaltapalvelujen
tehostettu yhteistyö
Ministerivierailuja edeltäen on tarpeen
yhtenäistää sekä vientimatkalle osallistuvien että
kohdemaan toimijoiden osaamispohjaa.
Osallistujat kutsutaan yhteistapaamiseen noin
Ehdotettu toimi
(”roadmap action
point”)
Suomalaisen
koulutuksen eri aloista
kunnollisen tarinoiden
laatiminen ja
levittäminen (myös
nykyaikaisin välinein
esimerkiksi verkkovideo).
Team Finlandin johdolla
laaditaan tutkintoopiskelijoille kunnollinen
Suomi-materiaali sekä
verkkojulkaisuna että
printtijulkaisuna.
Team Finlandin kanssa
suunnitellaan sekä
koulutusalan
osallistumista yleisiin
ministerivierailuihin että
valmistellaan
koulutusviennille sopivia
ministerivierailukohteita.
OKM, UM ja Team
Finland laativat yhteisen
ohjeiston ja käsikirjan
suurlähetystöjen ja
muiden toimijoiden
arvovaltapalveluista ja
niiden hyödyntämisestä
koulutusviennissä.
Team Finland laatii
prosessikonseptin
tehostetun yhteistyön
kehittämiseksi FLF ja
4
Säännöllisen
suomalaisen
koulutusalan
kansainvälisen
uutiskirjeen puute
Koulutusviennin
esittelypisteiden ja
demopisteiden
puute
Yhteisen verkossa
olevan digitaalisen
demoympäristön
puute
Erilaisten joustavien
stipendiohjelmien
puute ulkomaisille
tai ulkomailla
toimiville
koulutusalan
asiantuntijoille
Team Finlandin
kuukautta ennen koulutusvientimatkaa. Heitä
briiffataan yleisesti Suomen vientivalteista (ml.
vähäinen korruptio, tasa-arvo, koulutus) ja
vierailun tavoitteista. Tapaamisten tarkoituksena
on perehdyttää toimittajat hyvin, jotta he saavat
tulevasta vierailusta mahdollisimman paljon irti.
Myös edustusto voi edistää paikallisten
toimijoiden tietämystä tulevasta matkasta ja sen
tavoitteista kutsumalla koolle paikallisia
yhteistyökumppaneita myös ennen varsinaisen
vierailun toteutumista.
Tärkeä osa koulutusviennin kokonaisuutta on
jatkuva suomalaisen koulutusalan osaamisen
uutisvirran vahvistaminen. Tämä on tärkeää
etenkin pienemmille toimijoille, jotka voivat
omassa viestinnässään käyttää kansallisen tason
uutiskirjettä tai julkaisua.
Koulutusvienti sopii hyvin vahvistamaan Suomikuvaa osaavasta länsimaisesta kansakunnasta.
Koulutusviennin edistämiseksi olisi kehitettävä
koulutusviennin esittely- ja demopisteitä
esimerkiksi osaksi Suomen suurlähetystöjä,
konsulaatteja, kulttuurikeskuksia ja muita
ulkomaisia toimipisteitä POP-up tyyppisellä
konseptilla ja muilla uusilla tavoilla
Monissa tärkeissä koulutusviennin kohdemaissa
on etenkin digitaalisen oppimateriaalin osalta
vaikeuksia toteuttaa sellaisia demoympäristöjä,
jotka sijaitsisivat ao. maan ulkopuolella olevilla
palvelimilla. Siksi olisi mielekästä, että
suomalaiset toimijat voisivat yhteisesti demota
erilaisia tuotteitaan ja palveluitaan yhteisessä
demoympäristössä, jolloin myös ao. sovellusten
tarjoaminen ja hallinnointi olisi huomattavasti
edullisempaa.
Erilaiset stipendiohjelmat ovat osoittautuneet
erittäin toimiviksi ratkaisuiksi pitkäaikaisten
yhteistyösuhteiden luomisessa. Suomalaisen
koulutusviennin kannalta olisi hyvä hahmotella
tiivis ja rajoitettu (esimerkiksi mid-term
professional –ryhmälle) suunnattu
stipendiohjelma, jossa tuettaisiin ulkomaisten
osaajien työskentelyä Suomessa koulutusviennin
toimijoiden tuotekehityshankkeissa tai
kohdemaassa suomalaisten vientihankkeiden
tukena.
Team Finlandilla ei ole tällä hetkellä selkeää
edustustoille
Team Finland julkaisee
verkossa vuosittain ja
uutiskirjeenä neljästi
vuodessa toteutettavan
journalistisen
periaattein tehdyn
kansainvälisen
uutiskirjeen/teemanosto
n suomalaisesta
koulutuksesta.
Luodaan
koulutusviennin
esittelypisteiden Pop-up
–konsepti (tai
virtuaalimalli), jota
pilotoidaan.
Team Finland toteuttaa
sovituissa kohdemaissa
suomalaisille
digitaalisille
koulutusalan tuotteille
ja palveluille yhteisen
demoympäristön.
OKM tekee yhteistyössä
CIMOn kanssa
suunnitelman
koulutusvientiä
tukevasta ulkomaisille
asiantuntijoille
suunnattavasta
stipendiohjelmasta.
Team Finland johto
5
selkeän
”koulutusvientideskin” puute
koulutusviennistä vastaavaa avainhenkilöä, joka
olisi Team Finlandin sisällä kokonaisvastuussa
koulutusviennin edistämisestä ja kehittämisestä.
Suomalaisen
koulutusviennin
tilastoinnin heikkous
Koulutusviennin tilastointi on alkutaipaleella, eikä
Suomessa voida nykyisillä seurantatavoilla
hahmottaa selkeästi toimialan kokoa, merkitystä
eikä sen toiminnan liiketaloudellista volyymia.
osoittaa
koulutusviennille
johtavat henkilöt Team
Finlandin
organisaatiosta (myös
maa- ja aluekohtaisesti
avainmarkkinoilta).
Rekrytoidaan
lähetystöjen yhteydessä
toimivia koulutuksen
asiantuntijoita
kohdemaihin 3 kpl
(Kiina, Persianlahti ja
Etelä-Amerikka)
Luodaan edelleen
asiantuntijoiden
ympärille paikallisten
(ex-pat –suomalaisten/
suomitoimijoiden)
verkosto
Tilastokeskus kehittää
koulutusviennin
tilastoinnin toimivan
käytännön.
Yhteistyö ja verkostotoiminta Suomessa
Suomalaisten
toimijoiden
verkostoyhteistyö
on puutteellista
Koulutusviennissä on Suomessa tällä hetkellä
lukuisia erilaisia toimijoita, mikä muodostaa
haasteen jouhevalle toiminnalle. Toiminta kaipaa
selkeytystä, koska eri toimijoille on mielekästä
hahmottaa omat roolinsa ja vastuunsa kireästi
kilpailulla kansainvälisellä markkinalla. Eri
toimijoiden tulee kohdata paremmin toisensa,
jolloin myös voidaan luoda parempaa tarjoomaa
kansainvälisille asiakkaille.
Alueellinen
Suomessa on lukuisia maantieteellisiä alueita,
yhteistyö eri
joilla työskentelee monia koulutusviennin
toimijoiden välillä on toimijoita, joiden keskinäinen yhteistyö on
vaillinaista
kuitenkin vaillinaista. Alueellisten toimijoiden
yhteistyön vahvistamisella voidaan luoda myös
uudenlaisia kansainvälisesti kiinnostavia
toiminnallisia kokonaisuuksia.
Koulutusviennin
käytännön
työkalupakin puute
Osa suomalaisista koulutusviennin toimijoista on
tässä työssä tuoreita ja uusia. Siksi on tarpeen
luoda ja tarjota sellaisia koulutusviennin arkeen
kuuluvia materiaaleja ja toimintatapoja, -malleja,
jotka edistävät yhteistoimintaa ja muodostavat
Suomalaisten
toimijoiden
verkostoyhteistyön
vauhdittamista tuetaan
sekä alueellisin toimin
että toimialakohtaisin
toimin.
TEM kutsuu alueellisia
(ELY-)keskuksia
vahvistamaan
alueellista yhteistyötä
koulutusviennin
vahvistamiseksi.
Selvitetään
maakuntaliittojen rooli
osana koulutusvientiä.
FLF toteuttaa
koulutusvientiin
suuntautuville
toimijoille yhteisen
sähköisen
6
yhteisen tukevan perustan. Koulutusviennissä jo
kokeneet suomalaiset toimijat haluavat myös
jakaa omia työkalujaan, kokemuksiaan ja
toimintamallejaan, kunhan siihen pystytään
tarjoamaan luotettava yhteinen foorumi ja
toimintakäytäntö.
Yhteismarkkinoinnin
organisointi
Yhteinen esilläolo
Future Learning
Finlandin todellinen
lisäarvo
koulutusviennin
toimijoille on ollut
vähäinen
Future Learning
Finlandin toiminnan
arviointi on ollut
vaillinaista
Monessa tapauksessa suomalaiset
koulutusviennin toimijat eivät ole keskenään
kilpailuasemassa vaan nimenomaisesti voivat
täydentää hyvällä tavalla toisiaan. Siksi on
mielekästä luoda yhteisesti materiaalia
yhteismarkkinointiin, jolloin myös suomalaisen
koulutusviennin brändi pysyy yhdenmukaisena ja
selkeänä.
Suomella on erilaisia mahdollisuuksia näkyä
monissa tilaisuuksissa Suomen ulkopuolella –
jopa maailmannäyttelyissä, olympialaisissa ja
vastaavissa korkean profiilin tilaisuuksissa.
Koulutusviennin kannalta olisi eduksi, näkyvä
yhteistyö tällaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Future Learning Finland –hanke ei ole pystynyt
vastaamaan koulutusviennin toimijoiden sille
kohdistamiin odotuksiin. Finpro ei toistaiseksi ole
pystynyt toteuttamaan sen jäsenten odotusten
mukaisesti FLF:n toimintaa, joten on mielekästä
hakea avoimen kilpailutuksen kautta FLF:lle uusi
toimintatapa sen toimikauden päättyessä.
Vaikka FLF-toiminta on ollut taloudellisestikin
mittavaa, ei siitä toistaiseksi ole tehty ulkoista
arviointia. Tämän toiminnan ulkoinen arviointi on
mielekästä nykyisen toimikauden aikanakin
toiminnan oikein suuntaamiseksi ja
kohdentamiseksi.
työkalupankin
(extranetin), joka
sisältää esimerkiksi
aiesopimuksia,
mallisopimuksia,
budjetointipohjia ja
muita yhteistyötä ja
tuotteistamista
edistäviä työkaluja.
FLF koostaa
koulutusviejien
yhteismarkkinointiin
tarvittavia materiaaleja
ja sisältöjä.
Team Finland koostaa
konseptin tapahtumiin,
joissa suomalainen
koulutusvienti voisi olla
esillä osana suomalaista
profiilia.
TEM järjestää FLF:n
toiminnasta evaluoinnin
ja määrittelee sen
perusteella toimenpiteet
FLF-ohjelman
loppukaudeksi.
Rahoitus, hinnoittelu ja taloudelliset toimintaedellytykset
Havaittu este tai
ongelma
Esteen kuvaus tai ilmentymä
Suomalaisten
toimijoiden
strateginen
sitoutuminen
koulutusvientiin
Etenkin oppilaitosten osalta on välttämätöntä,
että koulutusvientiin sitoudutaan strategisella
tasolla, koska vientityön valmistelu ja
aloittaminen edellyttävät selkeitä investointeja.
Kotimarkkinoiden
kohtuuttomaksi
Koulutusalan hankinnoissa, erityisesti uusille
toimijoille tai uusia toimintatapoja kokeileville
Ehdotettu toimi
(”roadmap action
point”)
Koulutusviennin
vahvempi
sisällyttäminen
oppilaitosten toiminnan
tuloksellisuuden
mittareihin.
Edistetään innovatiivisia
hankintoja
7
koetut
kilpailutusehdot
(kotimarkkinan
toimivuus
kansainvälisen
kilpailukyvyn
sparraajana)
Koulutusviennin
toiminnan
puutteellinen
pääomitus
Rahoituksellisen
osaamisen puute
koulutusviennin
toimijoilla
Julkisten
rahoitusinstrumentti
en tuntemus ja
osaaminen on
puutteellista
Toimivien
vientivakuuksien
käytön vähäisyys
Taloudellisten tukiinstrumenttien
hajanaisuus ja
kohtaamattomuus
Koulutusviennissä
ansaittujen tulojen
kotiutus
pienille yrityksille ja yhteisöille, asetetaan
kohtuuttomia ehtoja (esimerkiksi aikaisempien
referenssien määrä uutuustuotteesta), jotka
estävät kotimarkkinareferenssien saamisen
kansainvälisille markkinoille.
Koulutusvienti perustuu usein vähittäiseen
kasvamiseen tulorahoituksella ja monien
toimijoiden haasteena on kunnollisen
riskipääoman puute. Osittain tämä johtuu myös
puuttuvasta liiketoiminnallisesta osaamisesta
sekä kunnollisten liiketoiminta- ja ansaintamallien
kehittämisen puutteesta. On kuitenkin ilmeistä,
että kunnollinen koulutusvienti edellyttää myös
uudenlaista riskirahoitusta.
Osa koulutusviennin haastetta on sen toimijoiden
puutteellinen rahoituksellinen tai sen saamiseksi
edellytetyn hakuprosessien puutteellinen
osaaminen. Näin ollen ei osata esimerkiksi
rakenteistaa omaa liiketoimintaa tai ei osata
hankkeistaa tulevia toimintoja.
Monet koulutusviennin osaajat eivät tunne
kunnolla erilaisia suomalaisia, eurooppalaisia ja
kansainvälisiä rahoitusinstrumentteja ja niiden
tarjoamia mahdollisuuksia, vaikka esimerkiksi
OKM:n rahoituksella on toteutettu
Koulutusviennin rahoitusopas.
Suomessa on sinänsä toimiva
vientivakuusjärjestelmä, jota koulutusviennissä
on käytetty kuitenkin liian vähäisesti. Samoin
tiettyjä vientivakuutuksia voitaisiin kehittää
paremmin vastaamaan koulutusviennin
erityistarpeita.
Nykyisten koulutusvientiin soveltuvien
taloudellisten tuki-instrumenttien haasteena on
toisaalta niiden hajanaisuus, toisaalta niiden
fokuksen sirpaleisuus ja julkisten kohderyhmien
poissulkevuus. Tuki-instrumentit tulisi kohdentaa
tarkemmin ja mahdollistaa näin, että
nopearytmiseen globaaliin huippuluokan
toimintaan tähtäävät yritykset voivat saada
joustavasti käyttöönsä tarvittavat tuet.
Osalle koulutusviennin toimijoista on haasteena
kotiuttaa ansaitut tulot mielekkäällä tavalla –
tämä edellyttää usein neuvotteluja paikallisten
tahojen kanssa mm. verovelvollisuudesta,
arvonlisäverokohtelusta jne.
Hyvän oppimateriaalin
kilpailutuksen opas
laatimisen tukeminen.
Team Finland järjestää
kaksi kertaa vuodessa
investoritapaamisen,
jonka keskiössä on
koulutusvienti ja sen
tarjoamat
liiketoiminnan
mahdollisuudet.
Team Finland ja Tekes
(?) järjestävät
koulutusviennin
toimijoille kohdennetun
rahoitusosaamisen
neuvontapalvelun.
Toimijoiden koulutus
Vientivakuuslaitokset
selvittävät eri
vakuuksien käytön
esteitä koulutusviennille
ja laativat selkeän
toimintaohjeen
vientivakuuksien
käytöstä
koulutusviennissä.
OKM, TEM ja UM
suunnittelevat yhdessä
koulutusviennin
avaintoimijoiden kanssa
tuki-instrumenttien
tarvittavat
kehitystoimet.
Team Finland kartoittaa
keskeiset tulojen
kotiutuksen ongelmat ja
laatii asiasta selkeän
menettelytapaohjeen.
8
Oppilaitosten
tekemä henkilöstön
työn alihinnoittelu
Koulutusviennin taloudellisena riskinä on, että eri
julkiset toimijat (ja etenkin oppilaitokset) eivät
kohdenna kaikkia reaalisia kulujaan mahdollisiin
vientihankkeisiin. Tämä aiheuttaa kahdenlaisia
ongelmia eli toisaalta markkinavääristymää ja
toisaalta lyhyelläkin tähtäimellä tappiollista
toimintaa, jonka maksajina ovat veronmaksajat.
Tutkintokoulutuksen
hintakilpailun riskit
Alkava tutkintokoulutus on toistaiseksi vain
kevyesti säänneltyä. Vaikka yliopistojen ja
korkeakoulujen kilpailu on kannustettava, on
samalla huolehdittava siitä, että hintakilpailu ei
aiheuta markkinavääristymiä tai lähtökohtaisesti
tappiollista toimintaa.
Alan
asiantuntijayritysten
puute
Suomessa monilla koulutus- ja opetussektorilla
toimivilla henkilöillä olisi vahvaa osaamista, jolla
olisi kansainvälistä kysyntää, mutta eri
asiantuntijoiden tietoisuus koulutusviennin
todellisista mahdollisuuksista on edelleen
puutteellista. Koulutusvientiä ei myöskään
ymmärretä hyvänä mahdollisuutena yrittäjyyteen
ja omatoimiseen työllistymiseen.
Kasvurahoitus
puuttuu
Kasvu ja koulutusviennin tuotteiden
tuotekehitykseen investoiminen on heikkoa.
Koulutusvientialan
toimijat laativat selkeän
toimintatapaohjeen
koulutusviennin
hankkeiden
hinnoittelusta ja siihen
kuuluvien kulujen
oikeasta
kohdennuksesta.
UNIFI ja ARENE (?)
laativat avoimessa
käytössä olevan
aineiston suomalaisesta
tutkintokoulutuksen
hinnoittelusta
taustatekijöineen.
Vahvistetaan koulutusja opetussektorin
asiantuntijoiden ja
opettajien tietoisuutta
koulutusviennin
potentiaalista,
yrittäjyydestä ja
työllistymisen
mahdollisuuksista.
Kumppanuusmalliin perustuvat kasvuhankkeet
Havaittu este tai
ongelma
Esteen kuvaus tai ilmentymä
Asiakastyytyväisyyde
n mittaaminen,
seuranta ja
hyödyntäminen
Koulutusviennin markkina on keskeisiltä osiltaan
referenssimarkkinaa. Toistaiseksi suomalaiset
toimijat ovat olleet niukkoja kansainvälisesti
kertomaan hyvistä referensseistään, mutta myös
itse hanketoiminnassa on selkeitä puutteita
asiakastyytyväisyyden jatkuvan mittaamisen,
seurannan ja hyödyntämisen osalta. Samoin
usein suomalaisilta toimijoilta puuttuvat
asiakkaiden antamat ns. testimoniaalit erilaisista
hankkeista sekä asiakkaiden mahdollisuus toimia
edelleen suomalaisten osaamisen markkinoijina.
Suomella on koulutusta koskevia kahdenvälisiä
yhteistyösopimuksia (Memorandum of
Understanding) monen valtion kanssa. Nämä
sopimukset luovat hyvän perustan myös
monipuoliselle yhteistyölle koulutuksen alueella.
Sopimusten tunnettuus on huono.
Kahdenväliset
suppeat sopimukset
Ehdotettu toimi
(”roadmap action
point”)
Suomalaisten
korkeakouluopiskelijoiden
kannustaminen
koulutusvientiä
koskevien
opinnäytetöiden
tekemiseen (esimerkiksi
vuosittainen
gradukilpailu
palkintoineen).
Edistetään
kahdenvälisten
yhteistyösopimusten
hyödyntämistä
koulutusviennin osana
9
Suomalaisen
kehitysyhteistyörahoituksen
kohdennuksen
puute
koulutusvientiin
Maailmanpankin ja
kehityspankkien
mahdollisuuksien
puutteellinen
hyödyntäminen
Suomessa koulutus oli tärkeä osa
kehitysyhteistyötä aina 2000-luvulle saakka.
Monet valtiot käyttävät merkittävän osan
kehitysyhteistyövaroistaan koulutukseen ja
antavat näin mahdollisuuden myös oman maansa
organisaatioille vahvistaa vientikykyään
kehitysyhteistyön rahoituksella. Vaikka
kehitysyhteistyön toimintatapa on muuttunut,
olisi suomalainen koulutus erittäin hyvä kohde
myös Suomen harjoittamalle ja edistämälle
kehitysyhteistyölle.
Suomi on mukana myös kansainvälisissä
organisaatioissa, joihin Suomen valtio maksaa
jäsenmaksuja. Näitä ovat mm. Maailmanpankki,
kehityspankit ja YK-järjestelmä. Monet näistä
organisaatioista osoittavat tuntuvasti
määrärahoja koulutukseen – ja näitä
mahdollisuuksia monet niiden jäsenmaat
hyödyntävät. Suomessa haasteena on ollut myös
puutteet tarjota koulutusosaamistamme näiden
kanavien kautta.
Team Finland toimijat
yhdessä vaikuttavat
suomalaisen
koulutusviennin
edistämiseksi
kansainvälisissä
organisaatioissa ja
instituutioissa, joissa
Suomi on jäsenenä.
Uusien toimijoiden ja toimintatapojen tarve
Havaittu este tai
ongelma
Kunnollisen
kasvuohjelman tarve
Esteen kuvaus tai ilmentymä
Suomalaisille koulutusviennin toimijat
tarvitsevat kunnollisen kasvuohjelman.
Tähän haasteeseen ei Future Learning
Finland –hanke ole pystynyt vastaamaan ja
onkin ilmeistä, että tämä uudenlainen
kasvuohjelma tulisi suunnitella ja toteuttaa
FLF-konseptista poiketen tai sitä
voimakkaasti uudelleen suunnaten,
mahdollisesti Finpron rakenteen
ulkopuolella.
Koulutusyritysten
Koulutusviennin alueella on paljon
liiketoimintakiihdyttämön potentiaalia erilaisille toimijoille, mutta
tarve
alan erityispiirteitä ei tunneta riittävän
hyvin. Tälle alueelle sopii hyvin oma
liiketoimintakiihdyttämö, joka tukee sekä
aloittavia yrityksiä että alalla jo toimivia,
mutta toimintaansa kehittäviä, yrityksiä ja
oppilaitoksia.
Ehdotettu toimi
(”roadmap action
point”)
Koulutusviennin keskeiset
toimijat hahmottelevat
uudenlaisen
koulutusviennin
kasvuohjelman tarpeet
nykyisen FLF-toimikauden
jälkeiseksi ajaksi.
Tuetaan xEDUliiketoimintakiihdyttämön
toteutustavan ja –mallin
kasvua ja laajentumista
uusille markkinoille.
10