tanssiryhmä frunza - 35 vuotta balkanin kansojen tansseja

TANSSIRYHMÄ FRUNZA - 35 VUOTTA BALKANIN KANSOJEN TANSSEJA SUOMESSA
Tansseja Albaniasta ja Kosovosta
Frunza & Svirki Svirjat -yhtye, kor. B. Kuqi
Bashkirialaisia tansseja
Esitys ja kor. Elena Karppinen
Neljä laulua Balkanilta ja idempää
Kukuvitsa-kuoro, Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinja,
ohjaus Emmi Kuittinen




Selo selo moje, trad. Krajina, Bosnia
Otishla e bjala Jana, trad. sov. Tsvetanka Varimezova, Pazardzik, Bulgaria
Ona jeli zit, trad. Mordva, Erzä
Vetsherjai Rado, trad. sov. Philip Kutev, Rodopi, Bulgaria
Bulgarialainen tanssisikermä
"Shopska suita"
Frunza, kor. Petar Janakiev
Romanialaisia kansanpukuja kuvina
Romanialainen tanssi Etelä-Transilvaniasta
"Fecioreasca Fetelor de la Crihalma"
Frunzan tytöt, kor. Inkeri Sippo-Tujunen
VÄLIAIKA
Romanialaisia tansseja
Oltenian maakunnasta
Frunza, kor. A.Tujunen, I. Sippo-Tujunen
Panhuilumusiikkia
Lola & Jim Lucke, panhuilut,
Christoffer von Bonsdorff, haitari
Svirki Svirjat -yhtye
musiikkia ja laulua
Romanialaisia tansseja
Banatin maakunnan vuoristoalueelta
Frunza, kor. A.Tujunen, I. Sippo-Tujunen
Svirki Svirjat -yhtye
musiikkia ja laulua
Tansseja Makedoniasta
Frunza & Svirki Svirjat -yhtye
kor. A.Tujunen, I. Sippo-Tujunen, B. Kuqi
Frunza:
Anu Ahlamo; Ari Tujunen; Bahtir Kuqi; Inkeri Sippo-Tujunen; Kai Nurminen; Marina Kansanaho; Marjo Kopra-Getov; Mervi
Saarenmaa; Pekka Savinainen; Pirjo Helvola; Raija Tuukkanen; Seija Mantere; Samuli Juntunen; Tuomo Hakola
Kukuvitsa-kuoro:
Emmi Kuittinen; Christoffer von Bonsdorff; Inkeri Sippo-Tujunen; Kaija Virta; Liisa Heiskanen; Raija Tuukkanen; Seija Mantere;
Sirkka Paavolainen; Tuulikki Raudalainen
Svirki Svirjat:
Christoffer von Bonsdorff; Markku Luotamo; Murat Ermutlu; Juha Levo; Antero Reinistö; Ivanka Capova
Juonto:
Ritva Kattelus
Ritva Kattelus, Elena Karppinen sekä Lola ja Jim Lucke kaikki HIFC:in jäseniä, kaksi ensimmäistä myös Frunzassa.
Mitä tapahtui vuonna 1978
 Frunza perustettiin, nykyiset frunzalaiset olivat kahta lukuun ottamatta vielä koululaisia
 TV-sarja Dallas sai ensi-iltansa
 tarranauha keksittiin
 ensimmäinen koeputkilapsi syntyi
 Kekkonen valittiin viimeisen kerran presidentiksi
 Länsi-Saksassa valmistettiin viimeinen Volkswagen Kupla
 Leevi and the Leavings perustettiin
 Havis Amandan lakitus siirtyi keskiyöstä alkuiltaan.
Tilaisuuden järjestää Helsinki International Folk Dance Club ry (HIFC).
Ohjaajat Inkeri Sippo-Tujunen ja Ari Tujunen, miten harrastajaryhmältä syntyy parin tunnin tanssikonsertti?
Konsertin ohjelman valmistelu alkaa syyskuussa, kun tanssiharjoitukset kesän jälkeen alkavat. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain
helppoa, jotain vaikeaa. Suunnitelma oli, että jouluun mennessä uusien tanssien askelet on opittu ja huomataan mitkä tanssit ovat
liian vaikeita ja joudutaan karsimaan. Näin kävi nytkin, Banat-sarjasta karsittiin rytmiikaltaan vaikea Brîu ja makedonialaisesta
sarjasta pari tanssia. Ennen joulua tosin esitys tuntui olevan niin kaukana, että askelten opettelua eivät ehkä kaikki vielä ottaneet
kovin vakavasti, harjoituksia oli kerran viikossa. Joulun jälkeen tansseista tehdään koreografioita ja askelten lisäksi pitäisi muistaa
tanssien keskinäinen järjestys sarjassa ja kuviot. Vasta kuukautta ennen esitystä ohjaajat päättivät ketkä ovat missäkin tanssissa
mukana ja mitkä ovat lopulliset paikat. Maaliskuussa alkoi rimakauhu ja oppimismotivaatio nousta ja pidettiin ylimääräisiä
harjoituksia eli kaksi kertaa viikossa. Jokaisista harjoituksista oli silti aina joku oli poissa, sairastelua, työmatkoja, urheiluvammoja.
Poissaolot haittaavat sekä omaa oppimista että muita kun kuviot jäävät vajaiksi.
Elävä musiikki eli mahtava Svirki Svirjat tuo oman haasteensa tanssijoille, kun pitää sovittaa tempo ja kertausten määrä
tanssijoiden kanssa yhteen. Yhteisiä harjoituksia bändin kanssa pidettiin myös vasta maaliskuun loppupuolella.
Mistä tanssit ovat peräisin?
Suurin osa tansseista on opittu Balkanilla kursseilla paikallisilta opettajilta. Ohjaajat ja muutama tanssijakin ovat käyneet
kursseilla Romaniassa lukemattomia kertoja ja Makedoniassa viime kesänä ja uudelleen nyt tammikuussa. Bulgarialaisen Shopska
suita -sarjan opetti Suomessa asunut bulgarialainen Petar ja albanialais-kosovolaisen sarjan opetti itse Kosovosta kotoisin oleva
tanssijamme Bahtir Kuqi.
Entä puvut ja tanssikengät?
Romanialaisissa oltenialaisissa ja Crihalma-tansseissa on aidot romanialaiset puvut, joita on kymmenien Romanian-matkojen
aikana tuotu. Romanialaisen Banat-sarjan puvut on itse tehty aitojen mallien perusteella. Aidot puvut ovat paksua kangasta eli
painavia ja hankalia tai mahdottomia pestä metallikirjontojen tai paljettien takia. Usein niitä on melko epämukava pitää, koska
niitä ei voi hankkia jokaiselle mittojen mukaan. Naisten mustat tanssikengät on ostettu Suomesta tai teetetty Romaniassa, naisten
varsikengät ja miesten saappaat Romaniasta. Albanialaisissa puvuissa on aitoja liivejä, plis-hattuja ja esiliinoja, mutta muut osat on
täydennetty itse tekemällä. Makedonialaiset puvut ja bulgarialaiset Shopsko-puvut on tehty itse mallien mukaan. Tanssitossut on
hankittu Bulgariasta ja Makedoniasta.
Kuinka kauan ryhmäläiset ovat harrastaneet balkanilaisia tansseja ja rytmejä
Ari on aloittanut Frunzassa vuonna 1980 ja Inkeri 1983. Muutama tänään esiintyvistä tanssijoista oli mukana jo 1980-luvulla ja
suurin osa aloitti 1990-luvulla. Kaikilla on siis jo vuosien kokemus. Nykyään uusia tanssijoita tuntuu olevan vaikea saada
pysymään yhden ja saman harrastuksen parissa pitkään. Ehkä nykysukupolvi on vaativampaa vaihtelun suhteen tai sitten aika on
ajanut ohi kansantanssiharrastuksen. Ulkomailla tavatut muiden maiden Balkan-tansseja harrastavat ryhmät ovat saman
ongelman edessä, nuoriso harrastaa ihan jotain muuta. Mutta onhan meitä muitakin kuin nuoria, tanssiharrastuksen voi aloittaa
milloin vain. Ari ja Inkeri opettavat Balkan-tansseja sunnuntaisin Helsinki International Folk Dance Club ry:n sunnuntairyhmässä.
Tervetuloa kokeilemaan! Harjoitusajat ja paikat näkyvät yhdistyksen kotisivuilta www.etnodance.tk.