Ssällys - Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry

Ssällys
Rami Lindroos
Pii?ikirjoitus...............
....................3
Jarmo Komi & Jyrki Normaja
Lintuharvinaisuudet Varsinais-Suomessa 1992..............4
Jyrki Normaja
Määrityskilpailun vastauksct..........................................9
Persona non gtata
Laardinsinin ihmee11inentapaus...................................
10
Sampo Kunftu, Tuomas Kunttu & William Velmala
Linlukesä 1991 Varsinais-Suomcssa...........-.................14
Jouko Högmänder & Mika Miettinen
Jurmon kylän saariston pesimälinnusto 1993................24
Sampo Kunttu
Havaintoicn ilmoittaminen.....-.-.....-..............
.... . . . ...28
Esko Gustafsson
Uhanalaistcn lintujen esiinlyminen
Varsinais-Suomessa I 980-90 lukujen taittessa.............31
a)soiten1uistio.-.-.......
... ...
.............3
5
Kanncn kuva: Kyhmljoutsen Mikko Tanminen, Naanteli 26.2.1984.
rukaisija,,utsiwre rwun Lintutiereeninen
UkUli 25. VSIC ISSN 0782-8195
rf PB 67, 20101 Äbo. Pädtoimittajtchefredaldör
Yhdistys ry PL 67, 20101 Turku Åbo Omitologiska Föredng
Toim itfåjarRedaktörcr Rami Lindroos, puh.2334281, Sampo Kmttu, pnh.921-304424. Jitsenet saavat lehder ilmaiseksi. Mcdlemmar erhåller tidningca gratis. IlmoitushinnaUAnnonsptiset I /l s.700 rnk, takakansi 800 mk 1/2 s.500 mk, 1/
3 s.400 mk l/4 s.300 nk Painopaikla./Tryckeri Kll"An tutkimusheskus, Lirjalaino 1994.
Olivatko asiat ennenkin näin?
g
3
Tämä vuosi alkoi niintuin kaikki muutkin vuodet, ersimmäiset päivät
tiukkaa vuodenpinnapainotteista retkeilyä. Senj älkeen tasainen sopeutuminen
normaalielämään. Pimeässä kouluun, pimeässäpois. Retkeilyävain viikonloppuisin. Retkeilyä axktisessa talvessa, ei lintuja. Tätä rutiinia puuduttavat pari
kolme kuukautta.
Juuri kun on hullujenhuoneasteella, tulevat ensimmäjset muuttajat. Kiurut,
pulmuset ja kyyhkft puolen metrin umpihangessa. Jokun€n töyhtöhyyppä
siellät2iä11ä. Re&eily maistuu taas. El:imä alkaa voittaa. Mieletön halu mahdollisimman ulos saaristoon, onhan kevät siellä aivan ei asteella, jos on. Aluksi
muutama tuha yritys kelirikon vuoksi ja sitten pariksi pziivåiksi palelemaan
lt-uolleeseen saareen.
Alkukevåiän iloa kestiiä vain hetken. Pian lajeja saapuu jo sitä taltia, ettei
mulana tahdo pysyä. Enääei voi retkeillä lähellä, vaan on p:iästävä kauas, silla
eih?in lfiellä voi harvinaisia lintuja nZihdä. Pian alkaa vibreä taikalaatikko
piipittää säännölliseen tahtiin. Akkilähdöt ja mieletön kiire joka paikkaan.
Tuth-rja niikee milloin missäkin kaatopaikalla tai joutomaa-alueella.
Ja sitten saapuu kesä, rauhallisen hiljaiselon aika. Mukavat saaristontakseerausretketj a tietysti loikoilubeachilla silmäsillointällöinokulaarissa. Aikaa on
myös kavereille. Ravintolalaivat, mökki- ja saunaillat, videosessiot.
Mutta valitettavan piar alkaa syksy. Ensin täysipainoista työtii Afroproj ektin
avustajana. Ei yöunia, märkä kaisliklo, etanat ja kirvat. Mutta myös paljon
uutta mielenkiintoista katseltavåa ja toivottomia m:i?iritysongelmia.
Kouluun. Lukion viimeinen luosi. Linturetkille ehtii vain viikonloppuisinja
lähelle padna arkipäivänä. Linnut poistuvat. Päivät lyhenevät. Pa.ri retkeä
saaristoon, pari bongausta, ja voi ihme: On lokakuu!
Mihin juuri alkanut vuosi on kadonnut. Lehtiä tekemättä ja miljoona työtä
rästissä. Alkaa armoton raataminen, vuoden työt kahdessa L:uukaudessa. Mutta
kivaå on ollut, ja näin on aina käyn).tja tulee käymii:in vuosi vuodelta.
Rami
*
Pikkuruokki oli yksi syksyn mukavista havainnoista. Laii näyttäytyi kerrankin elävänä!
Linfu harvinalsuudetVarsinaisKomi ja Jyrki Normaja
Suomessa 1992
Jarmo
ARK:n toiminta
30.4. välillä tchtyjä isoloklihavain-
1993
ARK kokoontui vuonna 1993 kaksi
ke(aa. RKrlle annettiil lausunto
56
havainnosta. ARK:n alaisia havainto-
ja käsiteltiin 75, joista hylättiin 5 (7
%) ja yksi jätettiin toistaiseksi pöyd?ille. Syksyllä ARK:n toiminnassa
alusta alkaen mukana ollut Tapani
Numminen luopui iäsenyydestään
RK-kiireiden vuoksi. Tapani toimi
Suomcssa ja koko maassa.
tarkasteta pääesiintymisaikaan 15.8.
- 15.10. Rariteettikomitea poisti omalta tarkastuslistaltaan listaltaan seuraavat lajitja nc siirtyvät nyt ARKrn
tarkastettaviksi 1.1.l994alkaen: avo-
RK:n hyväksymät
havainnot
a
sctti, lampiviklo, riuttatijra,
i
so-
kirvinen, vidavästäiikki, hippiäisuunilintu ja taigauunilintu. Lisäksi sepelhanhcn alalaji hrota siirtyy ARK:n
pitkä:in ARK:n sihteerinä ja viimeksi
alaisuuteen samasta päivämäärästä
puheenjohtaj ana. Uudeksi puheenj ohtajaksi valittiin Jarmo Komi ja sihtee-
alkaen.
Laj inimen perässä olevista luvuista
riksi Jyrki Normaja.
ensimmäinen kertoo Varsinais-
Tarkastettavien lajien listaan on
tehty seuraavat muutokset: talvikaudesta 1993 - 1994 alkaen l.l 1. -
Suomen havaintojen (ei yksilöiden)
lukum:iärän vuoden 1991 loppuun
mennessä, jälkimmäinen lukupari
4
vuoden 1 992 yksjlömäzirät Varsinais
ei tarkastela. HeinZikurppahavaintoja ei vuodesta 199,1 alkaen enää
toj
Kapustahaikara
Platalea leucorodia (l,l I l)
21.10. Mie, Mynälahti I lkv (Seppo
Kotiranta)
Kapustahaikara on aiemmin havaittu Varsinais-Suomessa kerran, 27.30.10.1979.
Sepelhanhi, alalaji hrota
ta ber icla hlota (0,117)
5.6. Pai, Paimionlahti (Tapani Numminen, Afiika Forsten)
Bra
Isohaar.haukka Milvus milvus
(6,5:9)
10.4. Nau, Biskopsö 1 (Seppo Aspe-
lund)
I
12.4. Pem, Korjärvi ja Laukka S
(Markus Ahola, Pirkko Ahola)
14.4. Sau, Raitniemi I 2kv SE (Pekka
Loivaranta)
18.4. Pai, Paimionlahti I N (Kari Salonen, Jukka Salonen ym.)
18.4. Pii, Hepojoki 1 E (TapaniNumminen, Annika Forsten)
29.4. Pai, Paimionlahti I ENE (Pekka
Alho)
18.4. havainnot koskevat samaa
yksilöä. Ilahduttavan monta havaintoa tästä harvinaisesta petolinnusta,
jonka havainnoista Varsinais-Suomessa tehd:iän suuri osa.
Niittysuohaukka Circus pygargus
(32,4:22)
17.-18.5. Pai, Paimionlahti I 3kv k
(William Velmala, Ville Kirstilä, Ari
Laine ym.)
18.5.
Kii, Omenajlirvi I +2kk(Janne
tuihimäki)
20.5. Pai, Paimionlalti 1 +2kvn (Tom
Lindroos, Hamu Klemola, Jarmo
Komi ym.)
6.6. Pai, Paimionlahti,
k
Meltola I +2kv
(Tapani Numminen, Annika
Velmala, Sampo Laukkanen, VilleVeikko Salonen)
Riihimäki, J. Laaksonen)
Bo$tö I n 2kv (Ka1le Rainio, Mikko Ylitalo)
2
van maaginen lampiviklopaikka.
(Matti Lempiäinen, Kari Salonen, Pekka Toola)
Riuttatiira Sler a sandyice
30.5. Nau,
3
.5 . Pai,
1
Paimionlahti
1
26.-27.5. Salossa on tulkittu olleen
eiyksilöä. Halikonlahti tmtuu ole-
n
31.5. Kor, Utö I n lähti E (VilleVeikko Salonen)
7.6. I 2L-vkPai, Paimionlahti (Tapani
Numminen, Matti Lempiäinen)
9.9. Pai, Paimionlahti I 2kv k (Ras-
mus Mäki, Hannu Klemola, Niklas
Satola ym.)
3 .5 . j a 5 .5 . liDnut on tulkittu samaksi yksilöksi.
16.5.1991 Tur, Metsäm:iki
sis
(6,6:22)
26.5. Pyh, tuhtniemi
I (Hamu K1emola, Maxkku Santamaa, Tapani Santamaa)
1.6. Kor, Jurmo 2 (Jari Helstola)
6.6. Tur, Ruissalo, Kolkka 1 ad (Tom
Lindroos, Kaija Riento)
7.7. Kus, Isokari 3 ad (Kalle Rainio,
Mikko Ylitalo)
1n(Mik-
Valkosiipitiira
ko Tamminen)
Poikkeuksellisen runsas koko maassa (kautta aikojen kolmanneksi rulsain esiintyminen) ja myös VarsinaisSuomessa, jossa usein j oudutaan seuraamaan si\usta Uudenmaanj a Kaakkois-Suomen "vesparimas soj a".
Av osetti Recuryirostla arosetta
(31,2:16)
3.5. Kor, Jurmo 1 (Ville-Veikko Salonen, William Velmala)
20.5. Sal, Halikonlahti 1 (Jani Laaksonen ym.)
6.^7.5.1990 Kor, Jurmo 2 (Rami
Lindroos, Seppo Kallio, Mikko Suho-
Chlido ias |eucopterus (4,2:3)
24.5. Pem, Laukarlahti 2 jp (Janne
Riihimäki ym.)
Pikkuruokki l//e a//e (?,1:6)
19.9. Kus, Isokari 1 (Pekka Alho,
Hannu Klemola, Jarmo Komi, Jukka
Sillanpää)
Lyhytvarvaskiuru
Calandrella brachydactyla (1,1 :3)
5.-17.5. Kor, Utö 1 (Kim Mäkinen,
Lassi Eloranta, Hannu Eloranta, Mikael Nordström, Jukla Salonen ym.)
Forsten)
nen)
Pikkukifjukotka Aquila pomarina
Arohyyppä Chettusia gregaria
Sitruunayästäräkki
Motacilla citreola (8,1 :6)
9.5. Kor, Jurmo I n (Hadi Kontka-
(?,1:6)
(0,1:1)
nen, Mauri Leivo)
11.8. Sal, Halikonlahti I subad (Hannu Kormano, Mikko Tamminen)
9.6. Kem, Sjöla-r
Uusi laji
I
(Jukka K. Nunni)
TLY:n alueelle. Neljäs
havainto maastamme.
Arokotk^ Aquila nipalensis (1 ,l :3)
26.7. Tur, Topinojan kaatopaikka
1
2kv (Jarmo Laine)
Plls^sitfi
I 7.
Calidris melanotos (.5 ,1 :2)
10. Mie, Mynzilahti Aarlahti 1 1kv
Virtavästäräkki Motacilla cinerea
('1,0:3)
9.I 1.1991 Sal, Halikonlahti
mus M:iki, William Velmala)
I (Ras-
(Ville-Veikko Salonen, Jorma Kirjo-
Mustapäätasku Saxicola torquata
nen)
Maammc myöhäisin havainto.
(24,2:24)
(?,10:32)
Lampiviklo Tringa stag atilis
3.5. Väs, Galtarby 1 +2kv k (Kalle
Rainio, Antti Kause, Heikki Tuomi-
ra (Jukka Hauru, Kari Varpenius)
(17,s:26)
TLY:nja Topinojan toinen havainto. Jarmo löysi myös ensimmäisen.
Punajalkahaukka,Fa
nen)
5.5. Väs, Galtarby
I
lc o ve sper
t
inus
+2kv k (Rauno
Varma)
17.-18.5. Pai, Valtatie 1 +2kv k (Ja
Helstola, Jouni Kiviranta, Pasi Laaksonen, Tarmo Nurmi)
27.5. Kor, Utö 1 n NE (Ville-Veikko
Salonen, Sampo Laukkancn, William
Aayikkotasku Oenanthe deserti
Tuomas Seimola)
21.-22.5. Sal, Halikoniahti 1 (Hannu
Kormano, Soili Leveclahti, Jouko
Lunden, Jukla J. Nurmi)
18.11. Kaa, Mattelmäki 1 k (Kari Ketola, Tapani Nummjnen, Kari Seppälå)
Uusi laji Varsinais-Suomelle ja seitsemäs havainto maastamme. Aiemmista havainnoista viisi on tehty loppusyksyllä.
Kaarinan lintu oli ilmeisesti oleillut jo muutamia päiviä tietyömaalla
cnnenkuin se tuli lintuhanastaj ien tietoon.
26.5. Sal, Halikonlahti
mäki ym.)
26.5. Sal, Meriniitty
I
1 (Jå.nne
Riihi-
(Jartne
Riihi-
2kvn (Matti
27.5. Sal, Halikonlahti 2 (Tom Lindtoos, Hatulu Kormano)
2kv k E (William
14.-15.6. Sal, Halikonlahti (Janne
27.5. Pai, Paimionlahti
Lempiiiinen)
28.5. Kor, Utö
14.5. Sal, Halikonlahti 1 (Jame tuihimliki, Jani Ceder, Timo Koskinen,
mäki)
Velmala)
I
1
4.5. Hal, Viurila I k (Jani Laaksonen)
15.10. Kor, Utö I n-puk., alalaji mau-
(0,1:1)
ARK:n h1väksymät
Kenttåkerttunen
Acro
11.'1
c
+lkv r
1
(Tapani Numminen, Heikki
Assinen, Arnika Forsten, Kalevi Sil-
lanp&i)
J
äÅkldili]dt G av i a a d am s i i
9.11.1991 Tur, Ruissalo Kolkka I
tpljuv lfiti
Velmala)
HippiäisuuniliDtu
S
(Rasmus M:iki,
William
Plrylloscopus proregufus (n.20,0:9)
11.10.1989 Kor, Jurmo 1 (Jouko
Lrurden, Rauli Lumio)
Jåäkuikkalaji Garra adamsii/immer
14.5. Kor, Jurmo I jp N (Rasmus
Mä*i, Rauno Varma)
Trig&uunilintu
Pikku-uikku Tacåyåaptus ruJicollis
i
Phyllos copus olnatus (1.34,7 t25)
20.9. Pyh, Rihtniemi 1 (Markku T.
Santamaa, Tapani Santamaa, Markku
Vastiala)
I
11.10.1989 Kor, Jurmo (Jouko
Lunden, Rauli Lumio)
7.9.1991 Kus,Isokari 1 (Jari Helstola, Juhani Virtanen)
Sepelsieppo Ficedula albicollis
(?,3:4)
1 k (Antti Kause, Kalle Rainio, Heikki Tuomi-
20.2. Naa, Satama
nen)
9.4. Sal,
I
(Raimo Heino-
Halikor[ahti I jp (Janne Rii-
himäki)
17.-18.10. Uus, Kuiviraumo I (Jukka
Sillarp?iä, Pekka Alho, Hannu Klemo1a, Jarmo Komi, Jarmo Laine)
29.9.1990 Sal, Halikonlahti 2 (Jari
Helstola, Pasi Laaksonen, Tarmo
Nurmi)
2.-6.5. Dra, Kasnäs
K^ttohaik^t^ Cico ia ciconia
nen)
1 (Rami
I k (Kim
4.5. Kor, Utö
vm.)
24.5. Kor, Utö
I
Mäkinen
2kv k (Antti Kause,
Mikko Ylitalo)
S€pel- x kirjosieppo
Ficedula albicollis x lrypoleuca
26.5.1985 Tur, Ruissalo, Kasvitieteelliner puutarha 1 k (Arto Puolasmaa, Tom Lindroos)
RK:n hylkäämät havainnot
Pikkukilj ukotka
19.9. Dra, Lövö 1 subad NE
Kiljukotka
4.6. Mer, Iskola I n
11.6. Pai, Paimionlahti 1 n
7.5.1978 Dra, Viinö 1 n
Töyhtökiuru
2l.9. Pii, Toivonlinna I
y a r rc I I i
Ik
Tåigauunilintu
27.9.1980 Dra, Vänö
6
I (Reijo Vikman,
10.6. Kem, Skoböleträsket I (Vilho
Laine; ilmoitti Tapani Numminen)
Lyhytnokkabåtrhi
I
i
ku Santama4 Tapani Santarua)
9.5. Pyh, Rihtniemi I ad (Markku T.
Santamaa, Tapani Santamaa, Jukka
Sillanpää ym.)
31.8. Dra, Lövö 1 1kv SE (Vesa Virtanen, Ismo Virtaren)
2.9. I ad Kor, Jurmo (Jari Helstola,
Juhani Virtaren)
19.9. Uus, Vekara 1 ad (Matti Lempiänen, Raimo Heinonen)
18.-19.4.1988 Pai, Paimionlalti 1
ad (Jari He1stola, Tarmo Nurmi, Juhan Rajander)
17.9.1989 Kus, lsokari
I lkv (Jari
Helstola, Juhani Virtanen)
7.5.1990 Kor, Jurmo 1ad (Rami
Lindroos, Seppo Kallio, Mikko Suhonen)
20.9.1991 Kor, Jurmo 1 1kv (Jari
Helstola, Raija Manninen)
Viiriäi\et Col
rnfu cotumit
14.6. Suo, Anerioqjärvi 1Ä (Jyrki
Normaja, Henry Lehto, Soili LeveelalttD
27.6.-2.7. Lem, Mattila 1
Alho, Jyrki Normaia)
Ä
(P€kka
10.7.-5.8. Kem, Sjölax 1Ä (Pekka
Loivaranta, Markku Harmanen, Kari
Karhu, Jarmo Laine, Ari Lehtinen,
Jukka K. Nurmi)
Ilahduttavasti saman vuoden aikana kolme viiriäistii alueeltamme, josta viidäinen on monena i,'uotena ko-
er brac lryrlryncho s (20,3)
27.4. Pyh, Rihtniemi I E (Markku T.
Santamaa, Vesa Muurinen, Tapani
konaan kateissa.
Santamaa)
29.4. Pyh, Rihtniemi I N (Hannu F man, Hannu Klemola, Markku Santamaa)
5.9. Mie, Mynälahti l laskeutui, liihti
S (Vesa Virtanen, Ari Vihinen)
Charadrius morinellus
13.5.1991 Kor, Jurmo 1 jp (Jari
Helstola, PekkaAlho, Tom Lindbom)
18.-20.9.1991 Kor, Jurmo I (Jari
Helstola, Raija Manninen)
A ns
Somatefia spectabilis
I 9.9. Kus, Isokari 1 + 1 kv peruspukuinen k (Jukka Sillanp2iå, Pekka Alho,
Hannu Klemola, Jarmo Komi, Jyrki
Normaja)
Vuodesta 1992 alkaen tarkastetaan
vain muut kuin juhlapul-uiset vanlat
(+2kv) koiraat.
Punajalkahaukka
äl*\
Il[rstahaikara Ciconia igra
Kyhmyhaahka
25.4. Sår, Niksaari I
alalaji
V ästär
18.5. Pyh, Rihtni€mi
12.-14.5. 1989 Kaa, Kuusistonlahti
Lindroos, Mikko Suhonen)
3.5. Kem, Påvalsby
Hanna Jzirvinen)
(Haru Kle
mol4liannuFrimarlKalleHaaalaMatk-
havainnot
ephalus agrico la (7,1 :4)
.1992 Hal, Halikonlahti
29.4. Pyb Rihhiemi I ad N
Muuttohaukka Falco peregrinus
17.4. Pai, Paimionlahti I ad (Jyrki
Normaj a, Jukka Kiv€lä, Kari Lahtela)
18.4. Rai, Metsäsylttylä 1 ad (Raimo
Heinonen)
Keräkurmitsa
Heinåkurppa Gallinago media
23.5. Kor, Jurmo 1 (Pekka Toola)
11.8. Par, Finby I (Bertil Blomqvist)
13.-16.8. Mie, Silakkaxi 1 (Ville-Veikko Salonen, Julka Sillanpää)
30.8. Mie, Silakkari 1 (Ville-Veikko
Salonen, Jukka Sillanpää)
4.-5.9. Mie, Silakkari I (Jukka Sillanpziä, Jarmo
5.9. Tur,
Komi)
Åvik 1 (Jukka Kivelå, Jyrki
Norrnaja ym.)
19.9. Mie, Mynäjoen suisto 1 (Jyrki
Normaja, PekkaAlho, Hamu Klemola, Jarmo Komi, Julta Sillanpäå)
7.-10.9.1985 Par, Nulto 1 (Bertil
Blomqvist).
:
2
a
Mustapäälaskusta tehtiin kaksi havaintoa: yksi kevåällä ja loinen syksyllä. Kuvan lintu on itäistä maura-rotua.
Raatakttr,,/ i Xenus c ine r eu,t
29.5. Sal, Halikonlahti I (JanneRiihimäkD
Leveäpyrstökihu
r ar ius po mar inus
14.5. Paj, Tuuvala I ad vaalea (Tapa-
S t erc o
ni Numminen, Ainika Forsten)
16.5. Uus, Vekara 4 ad (3 vaaleaa,
1
tumma) N (Raimo Heinonen, Matti
Lempiäinen, Iiarri Päivärinta, Raimo
Virtanen)
lsolokki Laru s
hyp er b o r eus
28.12.199l-n.l5.2. Naa, Satama I Ikv
(William Veimala, llari SääksjäwD
l. L-5.2.92 Tur, Aurajoki 2 2kv I 3kv
(Jyrki Normaja)
2'l .l.-28.2. Sau, osmanlahti ja Paddainen - Pai, Tuuvala l-2 2kv (14.2.2
Veikko Salonen)
12.4. Mie, Mynålahti I 2-3kv (VilleVeikko Salonen, Rolf Karlson)
14.4. Sal, I{alikonlahti I 2-3kv (Jari
I{elstola, Jouni Kiviranta)
16.4. Pai, Paimionlahti, Meltola I 2kv
(Tapani Numminen, Annika Forsten)
6.5. Pai, Paimionlahti, Meltola 1 3kv
(1'apani Numminen, Annika Forsten)
18.5. Pai, Paimionlahti 1 2kv (Sampo
Kunttu, Rami Lindroos, Mikko Suhonen)
7.1 1. Mie, Koeasema I lkv E (Vilie-
Veiklo
22.
1
Salonen)
1.'fur, Ruissaio Veneveistämö
1.
Normaja)
26.72.
29.3. Mie, Mynälahti 12kv (Ville-
12.2.1991 Kcm, Strömma I lkv
(Tapani Numminen, Annika Forsten)
3.4.1991 Pyh, Rihtniemi
Tur, Satama 1 1 2kv(Jyrki
I l-2k'/
I
2kv
(Hannu Virtancn)
30.4. 1993 jälkeen aj alla 1.1 1.-30.4.
tehtyjä havaintoja ARK ei en?iä tarkasta. Havainnoitsijoitå kehotetaan
kuitenkin toim ittam aan kaikki havainnot
l'l-Y:n erkistoon,jotta lajin esiin-
tymisesti maakulnassamme saataisiin
selväkuva. l 5.-3 1. 10. tehdythavainnot ARK tarkastaa cdelleen.
P
il<l<tkai^v
D:.a, Ytterölmos (Ras-
mus Mäki, Mikael Nordström)
ÄlkuruodenAurajoen 2kvlinnuis
ta toinen havaittiin jo l99l lopulla,
toista edellisessä katsauksessa mainittua nuorta lintua ei ilmoitettu 1992
puolelta. Yhteensä Talvikaudelta 91 -
Ris s a Ir ida cty Ia
^
3.1. Kor, Jurmo
I 2kv,lfiti SW-SSW
(Jari Helstolå)
14.4. Sal,
la)
28.-29.1
Forsten)
8.3. Pyh, tuhtniemi 1 +4kv (Markku
T. Santamaa, Kalle Haapala, Tapani
20.-22.3. Tur, Myllysilta I 2kv(Sampo Kunttu)
Tuusta siis hyväksytty 4 yksi-
1
-2kv (Hannu Virtanen, Jaakko Syrjänen)
27.I 1. l'ur, Pansio I lkv (Jari HelstoI
yks.) (Tapani Numminen, Annika
Santamaa)
92 on
Halikonlahti I 2LnNE (Rei-
io Vikman, Annika Forsten, Hanna
Jiirvinen, Tapani Numminen)
1.11. Såir, Nixor I lkv (Jani Laaksonen)
27.12. Dra, Hammarsboda I lkv(Pekka Toola, Markku Harmanen)
ikJxr.ttiir r S t ern a a I b ifr o ns
21.5. Kor, Jurmo 2 ad, ilmeisesti pari
P
(Jyrki Normaja, Pekka Alho,
Lindbom)
25.7. Kor, Jurmo
m4ia)
Tom
I +1kv (Jyrki Nor-
leveäpyrstökihu
Tundraurpiainen
Carduelis hornema ni
6.3.1983 Tur, Ruissalo, Ls-alue I
(Marko Vi.ta, Vesa Virtanen)
Piklutiiroja lieneo havaittu läpi
kesain Jurmossa, mutta esimerkiksi
pesint:iän viittaåvista havainnoista ei
ole saatu ilmoitusta.
Tundraurpiainen on po;stettu
tarkastettavista lajeista 1.1.1986
alkaen.
P
Etelänkiisla Uria aalge
3.5.1991 Kor, Jurmo 1E(Jari Helstola, Annika Forsten, Tapani Nummi-
nen)
ikkttsirkktr
Em
b er
iz a p u s i I I a
11.10.1988 Kus. Isokari 1 1kv r
(Jari Helstola, Juhani Vifianen)
16.9. 1 989 Kus, Isokari I (Jari Helstola, Juhani Virtanen)
tuntu kihu
isolokki (ei ajalla 1.11.-30.4.)
pikkukajava
riuttatiira
mustatiira (ei jp)
etelänkiisla
sininzfhi
valkoselkätikka
isokirvinen
v
iflavästziräkki
sepellastas (syksyllä)
lapinuunilintu
hippiäisuunilintu
taigauunilintu
lapi[tiainen
kuukkeli
nokivaris
keltahemppo
pikkusirkku
kultasirkku
Lisiiksi tarkistetaan fenologisesti
poikkeavat havainnot, kutcn esimcrkiksi selkälokki talvella.
.
:-
,:.i
Laii! iotka ovat åiemmin
olleet ARK-lajeja
Seuraavassa on luettelo lajeista,
jotka on pojstettu ARK:n lajilistalta
ja
päivämäåirä, johon asti tehdyt havainnot ARK tarkastaa.
Pikkukaiavasla lehtiin neljä havaintoa. Kaikki havikset koskival nuoria
lintuja.
kattohaikara:
3
piklujoutsen:
1.12.1989
3 1. I 2. I
989
tundrahanli: 31.12.1989
harmaasorsa:
allihaahka:
10.5.1991 Kor, Utö
1 SE
(Jari Hels-
ARK-lajit
1.1.f 994 alkaen
3
3 1.12.1989
1.12.1989
kyhmyhaahka, myös
jiiäkuikka
tanen)
pikku-uikku
15.10.1993
mustahaikara
isolokki, myös ajalla
kiljuhanhi
30.4.1993
sepelhanhi, alalaji hrota
kyhmyhaahka (ei jp vanha k)
lapinpöllör 31.12.1985
Dendrocopos leucolos
29.3.-28.4.199) Uus
1k
(Mikko
Tamminen)
Sepchast^s Turdus torq alos
4.10. Uus, Vekara 1n-puk. (Jarmo
Komi, Hannu Klemola, Tom Lindroos. Heikki Nurmj, Rauli Lumio,
Jukka Sillanpää)
L^pittiaiaerd Parus ci ctlts
2'1.12.1991-8.3.1992Pern,
1 (Jani
Laaksonen)
8
Ylikulma
koiraat:
merisirri, Jurmon ulkopLrolella:
tola)
9.6.1991 Uus, Vähä Laitakad 1
+1kv löydetty kuolleena (Hannu Vir-
Vrlkoselkätikka
jp
31.12.1991
j:iäkuikkalaj
3
i
1 12.1985
hehiikurppa,myösajalla 15.8.-1 5.10.:
1
.1
1.-30.4.:
mustaleppälintu: 3 I. 12. 1985
viiksitimali: 31.12.1990
haarahaukla
niitty-/arosuohaukka
kil j u-/pikk-uki1 jukotka
tundraupiainen:
muuttohaukka
kiirtLna
Jotta vuosittain pystyft äisiin j ulkaisemaan mahdollisimman täydellinen
viiriäincn
raportti vuoden aikana havaituista
avosetti
harvinaisuuksista, kehotetaan havainnoitsijoita täytliimään asianmukainen
kerlil-urmitsa
heinäkurppa (ei
lampiviklo
rantakurvi
aj
alla 15.8.-15.10.)
3 1. 12.1
985
RK- tai ARK-lomake hetimiten ha-
vainnon jälkeen ja toimittamaan se
ARK:n sihteerille.
Määrityskilpailun vastaukset
Jyrki Normaia
Ukulissa 3/93 ollecseen 8 kuvan määityskilpailuun saapui miiääaikaan menncssä 13 vastausta, joista
pois muut ehdotetut lajit. Pikl<usirri,
syyskuu; Liperi.
4. (9/13, luotokirvinen 3, metsäkir-
Tomi Kaijasen, Henry Lehdonja Paavo Sallisen vastaukset olivat täysin
oikein. Näiden kesken suoritetussa
vinen) ArvioitLra vaikeammaksi osoitlun selkein näkyvä
tautunut kuva.
tuntomerkli on tumma lautuma keskellä rinnan alaosaa, jollainen usein
on nimenomaan niittykirvisellä. Niittykirvinen, heinäkuu; Turku.
5. (12113, isolokki) Heti ensivaikutelmaltaan "valkoinen lokki". siis
awonnassa kirjapalkinnon
voitti
Paa-
vo Sallinen. Onnittelut voittajalle ja
kiitokset kaikille mukana olleille.
l. (Oikeita vastauksia 12/ 1 3, väätä
määritys pajulintu) Kuvan lintu on
helppo tunnistaa hyönteissyöjäksi
ohuesta nokasta. Voimakkaat pään
kuviot rajaavat pois muut kuin kerttusct ja sirkkalintut. Linmrn voimakas
silmuikulmajuova taas ei sovi sirkl€ljnnuille, joten kyseessä on Acrocephalus-sumn edustaja. Niistä ruoko- ja sarakerttunen voivat tulla kysymykseen, mutta sarakerttusellan?ikyisi selvempi pälaenjuova. Kuvassa
Li
grönlannin- tai isolokki. Linnun ko-
7. (12l13, isolepinkäinen) Rosvonaamari rajaa vaihtoehdot taskuihin
ja lepinkäisiin. Taskuihin verrattuna
Iinnun pyrstö on pitkäja istuma-asen-
to pysty. Päädyimme siis lepinkäisiin. Kun naamarin musta ylettlT selvästi otsalle, Llse€ssä ei voi olla iso-
lepinkäinen. Mustaotsalepintäinen,
heiniikuu; Helsinki.
8. (10/1 3, kalalokki, harmaalokki,
räyskä) Ennakloon ajateltuna kisan
vaikein kuva, mutta kuvan neljä kir-
Pikkulokki, kikolmannenksi vaikein
san
laji. Kuvan lintu
eiolesama kuin
määrityskuvassa.
on siis ruokokerftunen. nuori lintu
syyskuussa; Kaarina.
2. (9/13, suosirri 2, rantasipi, vesipääsky) Kuvan pikkukahlaaj an selkein tuntomerkki on ilman muuta selvät siipijuovat, jotkamuodostuvat isojen peitinlöyhonten käjistä ja käsisulkiien tyvistii. T:imä rajaa pois vesipääskyn, jolla myös on vastaavanlainenjuova, mutta se muodostuu isojen
peitiniöyhenten ja käsisulkien pei-
koa on kuvasta vaikea arvioida, joten
tinlöyhenten valkeista kirjistä, eli
j
vesipääskynkäsisulissaeiolevalkoisia tyviä. Rantasipiksi lintu on liian
vaalea, ja suosirriksi sillä on liian
lev€ät siipijuovat. Ellei lintua miellä
pieneksi kahlaajaksi, voisivat Llsymykseen tulla siipikuvioiden perustee11a myös tundrakurmitsa ja isosirri,
joilla kuitentin on yläperiin kuviointi
erilainen kuin kr-rvan linnulla. Pulmussirri, syyskuu; Pori.
3. (1 1/13,
jänläsiniänen, palsasir-
d) Kuvan linnun mäzirittämisessä sirksi ei kelläiin vastaajalla ollut ongelmia. Selkäpuolella niikyvä voimakas valkoinen V-kuvio sopii parhaiten pikkusinille. Nokan pituus rajaa
?
E
oudutaar ry)'tymiiiin linnun mittasuhteisiin. Siiven k?tjet yletB'vät kuvan
linnulla pyrstön kiirjen yli pidemmälle kuin miui linnun nokka on pitkä.
Tämä tuntomerkki ei sovi isolokille.
Muita grölilseen viittaavia tuntomerkkejä ovat pieninokkaisuus ja pyöreäpäisyys. Grönlanninlokki, tammikuu;
Helsinki.
6. (12113, hömötiainen) Kyseessä
on selkeästi tiainen. Kuvan linnun
suuri leukalappu raj aa pois kaikki la
jit lukuunottamatta kuusi- ja lapintiaista. Kun kuusitiaisella näkyisi kuvassa ilman muuta siipijuovat, alkavat vaihtoehdot olla v:ihissä. Lapintiainen, helmikuu; Pemiö.
vinon keräsi kuitenldn enemm:in vääriä mäiirityksiä. Kyseessä on selvästi-
kin lokkilintu, jonta siiven kärjen
kuvio ei sovi tiiroihin. Siiven alta näk1y pilkahdus mustasta päästä, jolloin kyseeseen tulevat Suomessa tavatuista lajeista nauru-, pikku- ja mus-
tanmerenlokki. Naurulokilla on kaikissa pulr:issa valkeat uloimmat käsisulat. Mustanmerenlokin siiven yläpinta on vaaleampi ja sen (nuoremmilla Iinnuilla) siiven kiirj en kuvio on
erilainen, vanhoilla linnuilla ei mustaa siivenk:i{essä ole lainkaan. Ainakinjoillakin 3kv pikkulokeilla on siiven kärjessä tummia kuvioita L-uvan
linnun tapaan. Pikknlokki, toukokuu:
Kotka
Persona non grata
Jos bongarit olisivat tiennee! mit?i
mieltii hiin oli itsest?iiin bongarina ja
lintujen mzi?idttlijåinåi, olisi se nostanut
suuren kohun heid?in keskuudessaan.
Erii?ist?i asiasta h,in oli todella ybeä:
Sathripa kerran kauniina heinåikuisena iltan , ettii Laud Markkasen puhelin
pirautti kimakasti. Mutta
niin kuin
ain4 puhelin soi taaskin Laurin kannalta mitä sopimattomimpaan aikåan: hänellä ei nimittiiin o1lut ihmankiertiimilikäiin yllii.iin. Hiin oli suiltkussa.
Lauri oli bongari, niin h:in itse luuli,
ja oli tottunut toimirnaan t?illaisissa tilanteissa. Hiin otti luurin mtuiillä kourallaan kuin pesäpallosiepparij a vastasi
"Lauri". Soittaja vastasi: "Reka tiiälä.
Huolijoella on laardil" Laudn pienissä
aivoissa raksutti. Reka Verkman aisti
tilanteen ja tyylikki.:isti, spartalaisen
lakonisesti lisiisi: "Laardisini, Calidris
låardi, kuten hi€nommissa piireissä sanotaan,rl
Lauri oli huojentunut Reka oli hienostuneesti valistanut hänui. Puhelu
jatl:ui siteq ettii Reka ilnoitti I fitö-
ajaksl l7o 22, j^ nlaa lö,tyisi autosta
Laurillekin.
Lintukii a toisensa j iilk€en kävi Laurin hlppysissii kurmes hän löysi tekstin laardistdst?i. Kumon bongari olisi
heti tienn)-t lajista olennaisimmarL mutta Laud ei. Hiirlellä oli tapara tutustua
lajiin vasta pinnatiedon tultua. Se oli
aivan tavatonta. Kukaan kr-rnnon bongari ei voinut nziin toimia se oli eliittibongareiden ehdoton niikemys. Mutta
L:uten aiemmin hrli esille, Laurilla oli
pienet aivotj a hiin toimi niiden mukaan.
Surullista? Ei. Lauri oli onnellinen
maaiknassaan. H:in katsoi asioita nautinnolliselta kauneudefl kannalta. H?in
rakasti rlläirniii" varsinkin lintuja. Myös
hiirist:i hiin piti suulesti. H:in oli useasti
ollut er:i.:in rengastajan apu.ina petolin-
tujen plyruissä ulkosaaristossa ja
pwmissä kä]teqa hiiret olivat tulleet
rakkaiksi håinelle, joten hzin mieluusti
piti niiståi huolta sitten myöherffnin
kotonansa.
Bongareista Lawi ei itse asiassa piuin)'t lainkaan. He olivat h?inestii kloonåttuja juppej4 jotka käytt?i),tyivät saman
mallinmukaan, auktoriteettienpersee...,
siis olivat ahtlrintaputtaj ia. Heilti puut-
tui persoonallisuutt4 jota Laurilla
sit?i
vastoin oli ylt?ikyllåiisesti. Ja sellaista
persoonaa, j ota Lauri olisi keimaillut, ei
ollut olemassakaan.
10
yksikii?in valtioneuvoston jåisen ei ollut
pystyn]'t rastimaan eliksiå yht?i paljon
kuin håin. Ja se oli jotain se.
Palatkaame asiaarl siis laardisirse ensimmiiist?l kertaa Suomessa. Tulossa oli luosiin varsin mitta-
riin. Olihan
va bongaustapahtuma. Ihmiset kodeis-
saan vain katselivat "Kovaa peliå Bostonissa", Irrn bongarit samaan aikaan
pukeutuivat kiireen vilkkaa vihreisiin
asuihinsa ja persoonallisiin påi?ihineihinsä
Persoonallisiin? P?iiihineteollisuus ei
ollut lainkaan noteerånnut tiitii
asiaa.
Siinä oli varsin mittava markkinamko.
T2isti sekii erikokoisista påiistii johtuen
pukeutuminen oli tiilti osin ns. viirik?ist:i. Kiikarit olivat päosin kahta merl'kiä
ja h1vä niin. Pitiiii sifi laardia kunnon
Tämä juttu ei ole tarkoitettu tosikoille
Laardisirrin
ihmeellinen tapaus
kiikareilla vilkaista,
se
oli monen bon-
garin motto.
tluolellisen varustaufumisen - useat
livat vaivilkaa kätkeneet varusteisiinsa pari mzifitysopasta jälkcen oli kan-
o
san kema valmiina rastimåan laardin
blokkeihinsa. Tämä toimenpide tuitaisiin tosin tekemUiZin vasta kotona suwen
liikutuksen vallassa, ehkäpä jaloa juomaa pikarista nautticn. Sijhen olisi kui-
Verkmanin auto l-ulki kuin unelma
sitii mieltii h:in oli, Lauri, joka kolhoosissa rakennetulla vempaimellaan oli
saanut tuta mitai pirullisinta sirinzii! väiniiä j a j oshrs j opa moj ovia kolahduksiakin, mutta silliikin hän oli hoidellut
koko joukon eliksi{ ei kylleik?iiin yhtiiiin spontaania, sellainen variksenpe-
tenkin vielä tunteja aikaa, lajikin pitiisi
ensin hoitaaja pinnakättel)'t. Se oli todella hermoja mastavaa, monissa kodeissa elettiin j ?innitt?iviä hetkiä.
Laurikaan ci aivan oma itsensä o1lut.
lätin se oli.
Muttå n)'t oli toisin. Verkmanin uunituore yst?ivätlir kohdisti mairean hymyn Rekalle, joka ylpe).ttii tuntien ohjaili autoaan kuil Adam ikiän aasiaan
!,edenissä Eeva takapallilla. Unel'nainen matka taittui joutuisåsti. Huolijoki
pitkä matka huolestutti. Miti jiirkeä
t?issä on, hiin kysyi itseltiiän ja vastasi,
cttii mitii järkeä on mennä Kuopioon
pelaamaan lentopalloa ja häviä 3 - 0,
voihan sitai pelata ja hävitä tii?illå Tu-
ja laardi olisivat piar horisontissa. S:iäheratkin oUvat ollcct suopcita.
Ensinrnäiset heikot valonlajot heijastuivat itåiisclui taivaaltå Huolijoen
kirkontomin siluetin piirtyessä tulijoi-
russakin. Lawi oli oikeassa:j fiellis11tti
elämästii on turha hakca. ainakaan kun-
dcn silmiin. Kartat .apisivat hzimfissä
autoissa: piti lö]tiiii tie vanhallc, hy1ätvlle Mainarik-vliir tielle. Taitavina surm
non bongarin.
niståjina bongarit ohjailivat autonsa oikealle raitille. Moni vanhempi aamuvirk:ku asukas ilmetteli varmaan tlitåi
Talvisodan meininkiä, enempiiäkuitenkaan huolestumatta. Eihiin suomipoikaa pane halla eikä... nojaa, miuipä
Nopeasti ka&eamaton autojono L-ulSe oli autio. Målmin
hiipucssaj a marl:kinahintoj en laskiessa
toiminta oli käynlt kannattamattomaksi. Mittavat rikkaruohokentait ja laajat
lieteaitaat palvelivat n)'t runsaiden linturnassojen levähdyspaikkoina. Se oli
lintumiesten mieleen. Siinä ajatusmaailmassa ei muutama sata menetettyä
mainarin ryöpaikkaa painanut mitzizin.
Mitli vapaampi kulkq mitä enemmän lintujaja niidenjoukossa aina silloin tiillöin loku harvinaisuus, se läm
mitti lintumiesti, varsinkin bongaria. Ja
olihan luontoa saastuttava laitos lopettanut toimintarNa, mikä syk?ihdfti monia luoDtoaktivisteja.
ki mainarikylän.
\
Mutta palatkaamme bongareihin,
monicn mielestii j oltisenlin erikoislaatuisesti loimivien ja erikoisella ajatusmaailrnalla varustettuj cn ihmisten ta-r
kempaan anallysiin.
Kuin huikeasti kirmaavat lapset t?ilttivät bongadt vikkeliisti allaspenkereen.
Täylyy myönti?i, että s)ryllistyin yli
g lyöntiin kä].ttiess:ini
zä
sanaa
kirmata, ei-
toki
:iännelty kuin aivän pakottavislå syisä ja silloinkin valtavaa itsehillintii?i noudatlåen. Linnuilla on hyvä
L_uulo ja huonoimmassa LlpaulGessa
kova.iiäninen pruuttaus olisi saåttanut
karkoittaa itse laardin. Sen tiesi jokai
ncn, j a ne j otka eivät ticnneet, matkivat
idoleitaen tarkasti jäfiiien pruuttaamathän
ta.
Moni armeijaur viiäpeJi oljsi kadohti
nulio bongarien taitavaa suunnisfu sta;
toa pulLunattakMn valppaudesta, iolla
he haroivat varsinkin itiiisG taivaanra-
jaa Liikareillaan. Ja se j:i.rjcstclmä1lisy-vs,jolla autot oli pysäköity ja millä
olisi siivittiin].t itsc kenraalin organisoimaan armeijansa uudelleen. Tä\,tw kyllä todc
ta, ett?i tiillaiseen j ärj estclmällisy)1een
civät suinkaan olleet sy-vnä bonga.icn
toimet vaan vallin kapeus, joka crotti
altäan soishmeesta metsästi.
Siiä oli h).vä, j ossain mielessä awaamaton, sillä jokLrnen uhkaava sadcpilvi
siwufti allasalueen varsin liihcltri. Sc ci
liiennälti bongareita vihreissä asuishe itse seisojvatpenkerccllä,
saan hätkä)'ttiinlt. liirkeiiä oli nZihdä
uusi laji, laardisirri, kaukainen vieras
tl
mittååmattomasta Siperia-staOivia turmistamiseen lj jtq-viä ttultomerkkejä oli viestiletty jo edeltiiv:inä
ilbna runsain miloin. Yksi parhaita tuntomerkkcjä oli linnussa oleva vatsapuolcn uhr4joka ei suinkaan ollut sitii
aitoa tavaraa vaan ilmeistä koneöljyä.
Erikoinen. mutta oiva tuntomerkki
helpottaisi huomattavasti hrnniståmista. siiti olivat kaikki yhui mielt! aina
kin iso osa tunnistaj is{a.
, .,. .rl
:
&*'
,
Kuten aina suurtcn massojen ollessa
kokoontuneena tapahlui nltkin pientii
tönimistil tuntomcrkldbolerniikin lo-
!&r
.,
'.{
möså. mikä ei kuitenk Lan johtanut vakavampiin konflikteilin. Suuren luo-
vilisti maastossa,
be eivät ty)'tyneet vain odottamann
kan tunnistajaguruj a
linnun tuloa vaan sinnikktiästi komppasivat seutua. I ietenkinhcillä oli tillä
tavalla tarkoitus erothla massast4 joka
kiirsimättöm:inä liikchti penkereellä.
Yhukkiä kiiri läpinmkeva :iäni yli
tienoon: " Iuolla lcntiiii vasemma.lla laardi." Sanoinkuvaamaton paniikkiamuistuttåva tilanne pukautui valloillecn 1ähes koko Suomen optisen arscnaalin
kohdistucssa suojattomaan intuun, j o1la totta tosiåan oli kuin olikin koneöljytahra. Valtoirnenaan fi-rlvahtival hym)'n
välkkeet monien bongarien suupieliin.
I ntomiclisesti paiskattiin kä1lri parhaillc
kavcreilJe ja sitten muille. Valtava onnittr:l evien kiisien liiiske kaikui ilmoille.
Mutta eivät kaikki yhtyneer taditionaaliseen pinnakiittellyn. Laurikin ja
hänen parhaat ystziv:insä olivat epiiröiviii, olivathirr he monasti ollect mukana
.,._.5?{
'._åri..
if t8
1_*
1
kahlaaj arcngastuksissa
ja sirrin miifi-
tyskitecrit eivät trydyt?incet
heitzi. Ja
niin
kävikin, ettii tasapainoinen nuorehkon omitologin ii.iini katkaisi kättellt kuin vei8ellä loikaten. "Viiiirä sirri,
laardilla on isompi läiskä...", viestitti
ii.iini. Nolostuneet kdsvot hakivat suoj.u ties misti! povilaskuistakin. Moncl
rukoilivat sisimmiissiiiin, ettei bongarin
pahin pahe, yltiöpäis)Ts, koskaan en:iä
iskisi heihin. Pirulliset supattelut kohdistuivat n?iihin hairaltuneisiin. Tilanne oli kaoottinen.
Mutta kun r|.siåa ajattelee, onhan ihrnispolo erchtyväinerL kenellc tatransa
voi tulla csimerkiksi pupu pöksyihin.
Tiimä oli kuitenkin antreksiantarnatonta. Omitologien muisti on pitkii
yksi erhe såattaa johtaa kohtalokkaaseen pannaan julistaniseen- Siksi oli
muistaa kriinisrys, oli sittcn
kuinka pälevä m?lfitt?ijä tahansa.
Jostain kufiman slrystii picniaivoi-
sylt:i
12
nen Lauri tiesi tiim:in. Ehklipä nuoruudenaikaisen retkikaverin selvåiiikin selvernmät ylilyönnit saattelivat aj an L-ulucssa iujaan kriittisy-rtccn. Ja Laurilla ei
ollut minkiiinlaista kurnianhirnoa kcinolla millä taharsa tulla arvosteflksi
miiiirittijäksi. Siihen eivät olisi h2inen
flTsiset lqk),nsä yluineetk:iiin.
Aurinkonousi korkeamrnalle yhäpilvettöm:immälle laivaalle. I'äiviistä oli
tulossa kaunis. Äskeincn tapaus kuohutti yhä iintumiehiä, mutta hc uhyilivät samalla horisontti4 jospa sc oikea
laardisirri tulla kupsahtaisi csiin. Termospulloien korkkeja oltiin juuri availemassd, kun vfisevä zi?ini peilti supinat
allccni "Nlt laardisiri naikyvissä."
Rdaarnaton viesti sai kiikarojtsijat
haravoimaan laajasti aluelta missä? missä? -huutojen saattelemana. l'avattoman
nopeaiti kaikilla oli lintu hallinnassa.
Seurailtiin vain minne se surumistaisi.
T?imä oli sc oikea. fä1lä oli juuri
oikeanrnuotoinen ja kokoinen koncöljlaahra. Jiilleen räjlihti suupielet maireaan hymyyn itsekullakin. Koko joukko
bongareita yltyi huikeaan pinnakiiltel)ryrL kuitenkin huomattavasti edellist?i
pidättyv:impiiåin. tjseallc se oli jo prosukättely, jota kuitentåan piireissä ei
liiemmälti arvostettrl Eikä kättely miss:iiin tapauksessa yltiin)'t menneiden
mosien tasolle, jollob Luppa Hansson
v ilpittöminc sutkaukineen sai remaiscvan ilon irrallccn. Hanssonilla oli nykyZiiin muut askareet ja ilman hZintai oli
kättelyistii tullut pelkk:iä läpslttclyä.
Sirri muiden kahlaaj ien ohcssa suun-
taili sinne tlinne laskeutucn lopulta altaan lietteiseen nurk:kaan. Sprinttcri-
mäisesti siinuisivät bonga t pcr:i?in.
Monet halusivat saiui.a sirristii enemm:in tuntomerkkejä irti. Seliaisiå, jotka
olisivat omiaan jullisiamaan rastitusti
laisuutta.
Mutta suurct tiedostot tuntomerkeist?!jotka antoivat lajim:ifit) kscllc pontta" eivät kåikiltå osin tahtoneetkåan sopia sirriin, jota laardisirriki hrumailtiin. Suuri osa kättelyihin osallistuneita
a]koivat kuitenkin jo olla kotimatkalla
mukavissa autoissaan, joissa varmasti
letkauteltiin huulta laardisilristi.
Jostain oli kantautunut viesti, ettiij umalainen lintumzi?irittiij ä Lars Maine oli
m:ifittzinlt lajio laardisirriksi. Totuutta
Ilniiä pieni kuppikmta
paikallisia
suuruuksia puhui hienova.raiscsti laardin puolesta. Iluolijoen vanha kaivosalue alkoi autioitua bongareista.
lllan pimetessä paikalla oli eniiä yksi
tilaisuudessa läsnä ollut. H:in oli sirri,
johon j atkuvag sadat laardi sirrikommen-
tit olivat
tchncct vaikutuksen: sc piti
ilieiiiin n),t laardisirrinä samoin kuin
|-uningas Pedcncnin sadussa kuvitteli
kantavansa upeila j uhlavaatteita. Kukaan vein ei tohtinut sirrillc huutaa to-
tuutla kuten pieni lapsi kuninkaalle.
Lauri kyllä ryhmiinä miehenä olisi sen
voinul tehdä vaan ei huomannut.
Hil jaisessa hu]nelmassa Vcrkmanin
auto kiiti taas kuin unelma kotia kohli.
Pinnzrtzrhvien si jarmjuotiir vain tavalli -
:i
välttinrättii ticdcti. Mainccn
ruihtiin kuitcntin rcippaasti harppovan
kohli autoa huhun tavoitettua bongarit.
Olihan Maineella Siperian kävijänä
ky liä edell,rtyksiä m:iiirittiimiseen, mut
ta m:i:tittikij h:in lajin vai ei, on yhtii
epäselv:jä kuin naapudn tulli.
asiasta ei
\ttä
lcgcndaa.rinen m?ifittiijäguru
kuin Maine oli paikalle tullut Riki Korsma, h?inkin tiet?ijä idästii. Monet kokemattomanmat bongaril ol isivat maksa-
kielellä myös szLnoja adult ja juvenile,
autumn ja spring. Ne eivät Laurille paljoakaan sanoneet. Kuvien tuntomerkkcjä yhdistcltiinja oltijn jo l:ihellä ratkaisue- kun Lauri Tuun murteella to
kaisi: "Kumpis se on, nuori vai vanha
lintu?" Tällaisen seikan huomioimisen
oli hiin oppinut Tummasen Nipalta, kovan luokan lintumichcltä, kahlaaj arcngastukscn lomassa. Iainmåifi1ys oli en-
siarvoisen liirkeziä tämiintyyppisissä
neet tilaisuudcsta kätellä itse Rikiä.
Vaistomaiscsti Riki varmislaakseen
ka
nousujohtciscn tulevaisuutensa pidätt2lytyi moisista kättclyistii. Lauria hzin
kuitenkin suurcn riskin ottaen kätieli.
Lauri nimittäin saltui olemaan Espan-
määrittäj ien suut lennähtivät seppo-
jassa käyneenä miehenä potentiaalinen
taudinlånlaj
a.
.vst:ivainä, siti Lauri ei
tiennyt, mutta suu supussa kättelyst2i
I-aud oli, bongarit kun ovat kateellista
Saiälistii
vai
väkeä. Mutta takaisin aihecsccn.
Ny olivat esillä kaikki lehdetja kirjal joissa vähänkin Calidris laardista
mainittiin. Siinä m:ifittiijät kilvan kuvia selailivat. Kuvissa oli allepaineltuna
kuvauspävät ia -paikat, o1i englarnin
aaj
amzifityksissä.
Laurin tokaisun jälkeen eräiden
senselälleen. Ddellämainituillanimi
miehillä olisi paikalla ollessaan varmasti kameran salamat vilkkuneet.
Mahtavista lintumieslen mä:irityskuvistajäivät paitsi.
Mit?i enenmzin sirriä tarkkailtiin, siti
v:ihenrm:in nä)tti silti, cttii kysecssä
olisiaito laardi. Hilj allcen palasival bongaritjoukkosuggestion maajlmastatoliseen arkeen. Tilarure meni v:ihilellen
siihen, ettii m:j?iritys silt?i pävält i jäisi
luonnemmaksi. Laurista se oli tavatonta, niin valtava-sti huippumiiiirittijiä ja
laji jäisi maifitystii vaille.
scl kahvil, jotka totlå vie maistuivat
aivar yhtii hyv iltii. Illansuussa L,auri oli
jälleen korona. Siellä vallitsi veitonainen hiljaisuus. Edes puhelin ei pirisslt.
Lauri tuumaili elämänmenoaja ajattcli, cttii hän ci olisivaihurnut paikkaan
sa esimerkiksi sckunttimiehiin kuulu
van i oihin Laurikin lanceolatan osaha
kuului - Junnu Humalan kanssa. Lauril
lc rastitus ei sittenkäin ollut clänän ja
kuolcman kysymys. oli vain kysymys
muidenjoukossa.
Hilj:rlleen eliimä palaurui vanhoille
urilleen. Laudkin oli ehtin)-t käydä
kymmeniä kertoja suihkussa, kunnes
lorisevan veden sek:ran
er?i?inä
kertana
tunkeutui ii.iini vieraanlainen. Py-vhe
ympfi llti.iin Lauri meni postilaatikollc,
josta arveli
zi?inen
kantautunccn. Sjcllä
olikin uurituore Lintuiäpä lchti. Kui
valluaan itscnsä ia pukcudultuaan oloasuun kuin juppi, onncksi kenenkäiin
naikemättij, Lauri kaatoi lasillisen jaloa
juomaaja syventyi Lintuj äpiiäo.
Lehdessäoli kirjoitus, jonka oli koos-
tanut lihdnsyöjälintuekspertti Riki
j a taitavasti Riki todisteli, miksi siri ei ollut la:lrdi ja toi
csiin seikkoj4 jotka osoittivat yhtiiläisyy-ksiä pikkusirriin. Hyviä valokuvia
oli ktoituksen tukena.
Lauri mcni tyylyväisenä makuulle,
muttå ennen unla pohdiskeli viclij" miksei taivaån Iso Setii tehnyi pikl:usirrist?i
laardisirriä. Silloir kailti bongarit oli
sivat olleet onnellisia rastittuaan laårdin
ja pikkusirri, j oka luuli olevansa laardi,
olisi ollut tosi onnellinen saadessaan
olla oma itsensä ja bongarit olisivat cn
tistii suuenlmalla joukolla suunnanncct kull-unsa kohti Huolijokea katsomaan söpöä picntii pikl:usirriä. f]
Korsma. Tietiivästi
l3
Lintukesä 199 1 Varsinais-Suomessa
Samoo Ktmttu. Tuomas Kunttu ja William Velmala
Havaintonsa palauttancet valiftel i-
mutta en-
vat havaintojen vfiY)4tä,
ncn kaiklea pulaa oli havaintojen
palaudaiistal KatsauLscssc on käsiieLtl kcsiihavaintojcn Lisiiksi tiet) ilrä
lajeilta kaikki pesintään viittaavat
havainnot, ei kuitentaan selviä muuttohavaintoja. Havainnot ovat kunnittaisessa aakkosiiidcstyksessä. Eri ha-
vaintoja samasta linnusta on yhdisteltv silen, että päiväm:i?ilä muodostuu
ajanjaksosta, jonka aikana lintu on
havaittu yhden tai useamman kerran.
Petolintujcn pesirnästä on kidoitettu
katsaus Ukulissa 2/92.
Työnjako oli seuraava: SamPo ja
'Iuomas Kunttll siirsivät bavainnot tietokoneelleja William Velmalamuokkasi materiaalin lekstimuotoon
14
Lyhenleet: kuntien lyhenteet on
muodostettu ottamalla kolme ensimmäistii kirjainta kruuran nirnest2i, poikkeuksena Pemiö=PRN. Muitå käytct-
tyjälyhenteitä ovat p: paikallincn, m
= muuttava, jp =juhlapukuinen, ad
vanha, juv nuori, pull - PesäPoikanen, k koiras, n = naaras, 2kv 2.
kalenterivuotB elävälintu. ä = ääni, A
soidinaiiini. SW : lounaaseen (muut
:
:
i
:
:
lmansuunnat vastaavasti).
KUIKKA Cavia arctica
Vähän ilmoitettuj a havaintoja, kanta
liencc todellisuudessa suurempi. Laji
"k:irsii" vähäisestä rctkeilyst?i pesimåialueilla.
7.7. DR^ Ulkosaaristo ljP W
(Nordström M), 23.7. DRA Lemnäs-
träsket4p (Aurela A)i 4.7.- 17.8. KIIM
Skogträsket Tolfnäs 2ad ljuv p (^urcla A); 24.5.-20.7. KII Riidus 3jp p,
pcsä tuhoutui kahdesti (Erikäincn
J&P); 18.5. KOD Otajärvi 2-1 (Lahtonen I, Tammincn M); 14.8 LAl
Otajärvi lad ljuv p (KYl:inPää J):
13.7.
NAU Krookjä"ri 2ad ljuv
P
(Ketola K); 20.7. MIE Mynälahti Silakkari ljp S (SalonenV-V); I 5. I'RN
Teijo Hamarinj ärvi2i
1 p,
pesii? (Gus
tafsson Il), 3.5. PRN Matildanjärvi
2p, pesii? (Gustafsson F),25.7 PRN
Sahaj?in i 2ad p (Oksanen P); I1 5.
PYH Otajärvi 2p. pesii (Gustafsson
E); 8.7. RAI HaunisteD allas 2p (Kuusisto K);23.6.-27.7. StiO Iso Ruona
I -3ad p (E käinen J&P),23.6.22.'7
YLÄ Eliiärvi 2kn ljuv+1p (Musta-
kallio P, Rinne P, Röpp:inen J).
KAAKKURI Gavia stollata
Erittäin harvalukuinen pesiiä TLY:n
alucella.
27.7. PYH Rihtniemi 2 kiert. (vihko); 23.6. SUO Johdesuo lad p (Eri-
käinen J&P), 20.7. SUO Johdesuo
tyhjä pesä (Erikäincn P);2.8. YLA
Vaskiiärvi 2p (Mustakallio P).
}LÄRXÄLINTU Podiceps griseigena
Kanta tuskin laskenut näin palion,
ren 6 (Vänskä V); 7.-24.6. MIE Mynalahti ladp (SalonenV-V, Sillanpää
J, Wessman J); 1.7. NAU Koppa,rholm 2p (Viinskä V); 3.6. PYH Rihtniemi 4S ( Santamaa M&T), 8.6.I'jYH
Rihtniemi 45 (Alho P, Komi J), heinäkuu PYH Rihtniemi summa 2cxx
(vihto); 14.6. UUS Vckara 3p (Lempiäinen M, Päivärinta H, Virtanen R),
23.7. UUS Liesluoto 3 (Tamminen
KATTOT{AIKARA Ciconia ciconia
M).
maassa
KAULUSHAIKARA
LAULUJOUTSEN Cygnus cygnus
Ei pesintä:in viittaavia havaintoja.
26.6. KOR Aluskär 1 (Grönlund J,
esim. Otajärven parimäärAsfi kesältä
ei mitään tietoa.
18.5. KOD Otaj:irvj 2åd (Lahtonen
I, Tamminen M); 18.5. LAI Pehtjärvi
1Ä (Lahtonen I, Tamminen M),28.5.
LAI Kivtärvi 15p, osa reviireillään
(Hemmilä M), 18.8. LAI Pitkäjärvi
Botaurus stellaris
ljuv p (Kylänpää J); 9.8. MIE Mietoistenlahti 1ad ljuv p (Kctola K);
(Grönqvist K, Heinonen I{, Kuusislo
4.6. SUO EnäjäNi 30p (15kn) (Halttunen M), 27.7. SUO Salmi 4ad 4 pull
p (Erikäincn J&P),27.7. SUO Laidike 3jp p (Erikäinen J).
MUSTAKI]RKKU.UIKKU
Podiceps auritus
llmoitettujen pdrien määrä ci cdes lähcntele oikeaa parimä:tää.
29.5. DRA Skimarvik Jätclampi
l5p (Loivaranta P); 2.7. HOU HyppeisÄ (Rainio K),3.-10.8. Hou Lömsö 4ad 6pull p (Rainio K); 28.4. KEM
Vestlax 6p, ainakin 3 pesivää paria
(Loivaranta P); 18.5. KUS VR:n 1omamökki 6p, 3 pesintää (),likkanen T,
Loiva R);28.5. LAI Kivijärvi 3p, 1
hautoi (Hemmilä M); 2.6. MER Kajramaa E-ranta 2p (Multala V); 3.7.
MIE Mietoisterlahti 2p (vihko); 7.5.
NAU Pzimäistenlahti 4p (Klemola H);
PAI Spwila kn, pesii (Laine P); 2.6.
RYM Koisaari 2p (Wessman J), 2.6.
Ncljä
revii
ä.
L-8.6.IIAL Meisala Purilanjoki 1A
(Oksanen P); ,+.-12.5. Kll Omenåjiirvi 1Ä (E käinen J&P, Ylitalo M);2.-
9.6. SÄR Hästö 1Ä (Loivaranta
PI
25.4.-9.5. TAI Kolkanaukko 1^
K, Virtanen V).
IIARMAAHAIKARA Ardea cinerea
2.8. L IE 'faka-Rauktala 4p (Karhu
K, Normaja J).
KYFIMYJOUTSEN Cygnus olor
Ei pcsine sis?imaassa. T:imä oli en-
simmäinen kesä, jolloin suuria pesi-
mättömien kyhmäreiden joukkoja
kcrääntyi ulkosaaristoon.
18.6. SUO Omenajärvi 3p, sisä(Haltlunen M).
Helstola J); 28.5.
LAI Kivijärvi
SW-
ranta 2+2p (Hemmilä M), 28.5. LAI
Otaj ärvi 2p (Alho P); 3.-8.6. PAI Pai-
mionlahti 1-2p (Lempiäincn M, Numminen T),8.6. PAI Paimionlahti 10S
tippuivat (Numminen T); 11.5. PYH
Otaiärvi 2p, pesii? (Gustafsson E);
koko kesän SUO Aneriojlirvi 1 juv p
(Erikäinen J&P, Halttunen M).
Pcsintään viittaavat havainnot yhä
tekemättä, pesinee kuitenkinTLY:n
alucella.
29.6. KEM Sjolar
lp (Alho l');
29.6. KllS Laupusensalmi
ranta A)-
lp
(Suo-
KANADANI'IANHI
Branta canadensis
Kanadalainen j atkaå levittäytym i sliiain
Suomen luontoon, Turun ulkopuoleltakin, sisämMsta io pesimähavajnto-
Onko näillä Carboilla asiaa Suomen pesimälinnustoon tulevaisuudessa
, ,.aa:'
lr
lctt--
w*ff
*
.:e
-rtsr*-\
RYM Tanilanlahti 2p (Multala V),
2.6. RYM Hevosluoto Valaskeri 7p,2
valmista pesää (Multala V); 8.7. TAI
Mussalo lad 2pull p (Virtanen V);
14.6. UUS Vekara 15p, 3 pes?iä jitvellä (Lempiäinen M, Päivärinta H,
Vinanen R).
I
MERIMETSO Phalacrocorax carbo
Jurmon havainnoista päätellen muut
to alkaa jo heinäkuun puolivälissä.
Pieni joukko "kesiihtii" saaristoalu-
å
eilla, joko kohta pesii?
7.7. DRA Ulkosaaristo 1W (Nordström M); KOR Jurmo koko kesåin 16 p,20.7 .7p18rr.,29.5. KOR Skalmö15
ja. Havaintoja ilmoitettu kuitenkin
niukasti.
9. -
1
5
.5 .
KAA Rauvola puhdi stamo
pad pesiillä (Kunttu S, Sirpiö S, Virtaren K), 18.7. KAARauvola Puhdistamo pad j a tuhoutunut pesä (Multala
V); KII -SUO Omenaj:irvi 1-2 Paria
pesii: 28.7. 8ad 6juv p (Edkäiren
J&P); 9.7. MER YllänpääL 2ad' 3p.ull
(Multala V); 10.8. MIE Mynälahti
Silakkari 3ad ljuv p (Salonen V-V,
Velmala W); 11.7. NAU K:iringharu
2ad 3pull (Vzinskä V), 31.7. NAU
Rödharu 3ad (Viinskä v); 7.7. PAR
2ad 3-4pull p (Hakala J), 13.7. PAR
Lemla,r Peimari Brintholm 4p (Kunttu S, Nikkanen T, Viiånen K), 17.7.
PÄR Ba.knäs lp (Valkarna J); 3.5.18.7. PRN Teijo Matildanjärvi 2ad
2juv p (Gustafsson E, Hägert A, funneP); 17.7.-26.8. PYHRihtofemi 9e)r-x
poikue (vihko); koko kesän RYM
Korkkisluoto 2ad sjuv pesint?i (Elo-
rantaL),2.6.RYMKoisaa 2P(Wessman J); 12.6. SUO Anedojiirvi 2P
(Erikäinen J); 11.7. TUR Erikvalla
kärki
llp
(Salonen V-V). Ker?iänty19P ensim-
miä:21.7. KEM Sjölax
mäiset (Ahola M), 18.8. KEM Sjölax
n.100p (Ahola M), 17.8. KEM Västantåin 52p (Aurela A); KOR Jurmo
1p loppukesän; 17.8. SAL Halikonlahti 20p (Rainio K, Ylitalo M);27.8.
SAU Tapila n.60p (Rainio K, Ylitalo
M).
KORAlusktu 1p(Grönlund
S), l3.7. TUR Ruissalo Mar-
Nikkanen
T, Virtanen K), 13.7. TUR Ruissalo
silta l4ad 15juv p (Kunttu S, Nikkanen T, Virtanen K).
S,
MERIHANHI Anser anser
Pesii saaristossa paikoin jopa yleisenä, si s?imaassa tavataal harvinaisena.
22.6. DRA Dömaskä lad 3pull
(Nordström M), DRA Nonharun 5ad
6pull(Nordström M);3.6. HOU Stora
Ljusskir 2ad 6pull (Rainio K); KOR
5pull, 29.6. 19p (5pul1),29.5. KOR
Skalmören 2+2 p (V?inskä V), 11.7.
KOR Frackkläppen 2+3 p (V:inskä
V): 28.5. NAU
Svartkläppama 2ad
Tpull (Viinskä V), 3.7. NAU Måsharugmndet 2p (Vänskä V), 9.7. NAU
Gullkrona fiärden 10 poikuetta, yht.
18ad 34pull (Vzinskä
V);
12.7. TUR
Erikvalla 2p (Salonen V-V); 14.6.
UUS Vekara 7ad 6juv (Lempiäinen
M, Päiviirinta H, Virtanen R), 23.7.
UUS Liesluoto 21 (Tamminen M);
I 0.7. VEL Kethrmaa E-puoli 2ad
pesintä poikue (Multala V).
J,
Helstola J),21.7. KOR Jurmo Väster-
fladan lp.
6j
uv
2.7. SUO Anerio I p (Halttunen M).
TUNDRAHANHI Anser albifrons
18.6. KEM Sjölax 3 2kv p (Karhu
K).
Edellisiltä kesiltä enenrnzin pesimähavaintoj a, pesinee saaristossa.
KOR Jurmo pari p koko kesän, ei
havaittu poil-uetta, myös KOR Utöstä
havaintoja (mm. Klemola H); SAL
Branta leucopsis
Halikonlaiti 2 paria koko kesän, pesintä (useat); 15.6. TAI Rantalanlahti
ln p (Virtanen V).
pesimii?in. Julmon eteläpuolen saaristossa padn parin kanta, saariston linnut eivät liene Ruissalon perua. Ukulissa 3/92 on katsaus laiin levittäytymiseståi.
22.6.-'1.7.DRADömaskiir2ad2pull
p Q'{ordström M); KOR Jurmo 6-7P
koko kes?in.29.5. KOR Skalmören 2P
JOUHISORSA Anas acuta
YIläftäen ei edes Jurmosta pesimähavaintoj a, harvalukuinen pesij ä TLY:n
alueella.
KORJurmo parh. 1.7.6p,9.8. SWdutta n esitti siipiikkoa; 20.7. MIE
Mynälahti Silakkari pari p (Salonen
(Våinskä V), 25.6. KOR Sundsk?ir 1
kiert. (Helstola J); NAA Ruskari 2P
pesintåi hautoi (Eloranta A); 31.7.
NAU Dömask?ir 4ad p (Viinskä V);
V-V); 8.6. PAI Paimionlahti pad P
(Lempiäinen M), 24.7.alkaen PAI
26.5. TUR Ruissalo Kansanpuisto 4p
(Gustafsson E), 16.6. TIJR Ruissalo
Kolkka 2ad 4pull pesintii (Nikkanen
T),6.7. TUR W-laituri 10ad 5juv P
HEINÄTAVI Anas querquedula
16
SAL Halikonlalti pari p lYirtanen
V), 26.7. SAL Halikonlahti lp (Numminen T); 15.6. TAI Rantalanlahti lk
p (Virtanen V), 3.8. TAI Rantalahti
5p, poil-ue (Alho P).
Puhdistamot lp Q'Iumminen T).
Saattaa pesiä huomaamattomasti
RISTISORSA Tadoma tadoma
Pesii edelleen vanhoilla paikoilla
saa stossa Jurmossa, Utössa ja Vänössä.
DRA Vzinö pesim?iaikaisia havaintoia ilmeisesti kahdesta parista maaI is-toukokuulta. (Kunttu S, Lindroos
R, Virtaren K); KOR Jurmo: parh.
28.6. 18ad 3juv p, 1.7. 18ad 4juv p,
29.5. KOR Skalmören 2 pariareviiritappelussa (Vänskä V), KOR Utö
myös pesimäaikaisia havaintoja (KlemolaH);27.7. PYH Rihtniemi 6juv
(Klemola H).
S
ALLIHAAHKA Polysticta stelled
METSÄHANHI Anser fabalis
VALKOPOSKIHANHI
Ruissalosta levinnyt ilahduttavasti
myös muualle ranrfkon tuntumaan
sintii.
31.5. KAA Kuusisto 1 pari p (Klemola H), 2.6. KAA J auhosaari I -2k A
(PiiroinenM); KOR Jurmo 26.5.-29.6.
I pari; 8.6. MIE Aarlahti 3p (Kirjonen
J), 20.6. MIE Kuustonlahti pari (Sillanpää J); 6.-9.6. PAI Paimionlahti
pari p (Numminen T, Ylitalo M); 9.6.
lad
Jurmo: 20.5. 3pull, 1.6. 40p,22.6.
IIARMAASORSA Anas strcpem
SEPELHANHI Branta bemicla
26.6.
(Sä11y1ä
jaaiemi l9ad p (Kunttu
le-
hevillä lahdilla ja j?irvillä, tånä ltonna havaittiin vain Taivassalossa pe-
29.5. KOR Skalmören
2n-puk p (V:inskä V).
ljpk 3juvk
LAPASOTKA Althya marila
Harvalukuinen saariston pesijä.
KOR Jurmo 1n koko kes:in p;28.7.
KUS Pleikilä Pohjolanniemi 3 (Suoranta A). 9.6. UUS Lokalahti Kuliluoto lk p (Päiviirinta H), 20.7. UUS
Pitkäluoto påri p (Alho P),23.7. UUS
Liesluoto 2n p (Tamminen M),4.17.8. UUS Lintuluoto 2k2n 5pull P
(Klemola H, Sillanpää J).
ALLI Clangula hyemalis
Ei pesintään viittaavia havaintoja.
Korppoon pari ei lfitenyt pakoon lentoon, vaan yritti piiloutua veteen niin,
että vain pää ja hartiat jäivät niiky-
viin!
7.7. DRA Sikgrundet 6k (Nordström M), 7.7. DRA Fästoma 3k
(Nordström M), 26.7. DRA Olmos 1
(Helstola J); 4.7.-17.8. KEM Tolfnäs
Notö-Kammarudde 5k2n (Auela A);
3.7. KORLilla Örsk:ir 1 pari p (Vänskä V); 22.6. MIE Mietoistenlahti 7P
(Kuusisto K),20.7.-10.8. MIE Mietoistenlahti 4p (Salonen V-V, Sillanpä?i J, Velmala W); 23.6. PAI Paimionlahti lp (Lempiiiinen M).
*,dn '9
Y"
s
Bistisorsan kanta näyttää kesäkatsauslen perusleella pysyneen melko vakaana ulkosaaristossa.
RIEKKO Lagopus lagopus
Sisämaan soilla muutama paikallinen
picni kanta.
3.l. MYN/ryAH/TUR
l');
Kuhankuo-
MAS Kurjenrahka 2p (Kormano H, Lumio Ii,
l,undcn J); 9.3. NOtl Kurjenrahka J p
(llilkc H, Tarponen E.); 17.2. YLÄ
Såvojärvi2tp (Sillanpää J), 2.3. YLÄ
Savojärvi Miintysaari 21p (Rinnc P,
no 2Ä (li,iovaara
Röppäncn
J),
10.3.
2:1.2.
YLA
Savojärvi
3Ä (Kctola K).
METSO Tctrao urogallus
Kaikki havainnot.
20.l. ASK Laaleinen 2kp (Korma
no H, Lurnio R);21 .,1. DRA Purunpää
lk
soidin (Lainc P. Salmi H&J&P,
VeLnala W); 26.5.H4L Kurnio Kultanummi 2k p (Oksanen P); Ii.4. KAR
Lainummi ulosteita (Suoranta A), 9-'1.
(llcmmilä M, llantancn A), L5. LAI
Hiippakunta ln (Hemmilä M), 2.5.
LAI Kaivola ln (Hemmilä M),2.5.
KIJRKI Grus grus
Kurjcn kantakin licnee pysynyt valdanu, mLLä l]L K)llalaan [av rlmL
(Hcmmilä M). 28.5.
tistäkatsauksesta! Vanhojen pesimä-
LAI Pahojoki
1n
LAI Kivijärvi SE-puoli kalliot lk
paikkojen lisäksi joitak;n uusiakin
(Hemmilä M), 22.6. LAI Katinhäntä
Hyvå Sulajärvi 1k (Hemmilä M); 9.3.
LIII I Iiihtokeskus In (KelolaK); 23.2.
LOI Manneisten kangas l n (Salo K);
paikkoja.
4.6. I IOU llönsnäs 2p (l{ainio K);
1.6. KAA Kuusistonlahti 2p (Gustalison E); 2.-9.6. KEM Labbijlcträs
I k (l,iusvaara P);24.4. PAR
(Ketola K); 7.2.l'YH liihtnic
mi lk (Haapala K); 3.5. TUR Lauko
lan mctsä 3k (Kctola K);28.4. VAH
Kurjcnrahka 1k (Rinnc P, I{öppäncn
Ja&Jo), 5.5. VAH Järvij oki 1n (Kcto-
ket 2ad 2pull (Nikkanen T),22.7.
25.2.
I'^l
Auu
1n
la K), 26.5. VAH Vahdonkopi lk
hyökkäsi aggressiivisesli kimppuun I
(Mäkelä P, Ilinne P, Ilöppänen
Ja&Jo); 6.7. VÅS (ialtarbyviken 1k
tNiktanen T); 8.7. YLÄ VaskijaLvi
1p (Mustakallio P).
KAR Ketunpesänummi ulosteila
KEM Tolfhäs Storängcn 21ähtivät W
(Aurcla A); I 1.6. KII Jokilahdcnsuo
1p, 5.7. KII Varesjärvi 1p, 28.-29.7.
KII -SUO Omenajärvi 2p\ 8.6.-2'7.1 .
MIIj M,vnälahti Aarlahti max.3ad p
(uscat); 13.7. NAtJ Mattnäs 2ad ljuv
(Ketola K); P^I Paimionlahti 2 paria
koko kesän, toinen sai 2 poikasta,
toincn I poikascn (useat); 27.7. III
Kuoppajiirvi 1p (Piiroinen M); 1 1 .{1.
PRN Makarla 2ad l.juv (l,oivaranta
P); 27.4.-,1.9. RYM I{iiainen-Kurala-
(Suorenta
7.4. KEM Tappo 1n p
(l{ainio K, ^);
Ylitalo M); 27.4. Kll Kos
kenojansuo lk soidinta + I pari (Erikäinen J), 16.5. KII Varesjoenticnharju I k p (Erikäinen J&P)l 15.4. KUS
PELTOPYY Perdix perdix
Fl:pcrä 2ad
Pesimiihavainnot perdiksestä ovat todclla kortilla.
10.{i.
Kiimavuori uloslcita (Suoranta A);
MYN Liuskallio 2p
I
0.4.
l,Al
Pahojoki Luolamaa 2 paria
26.
5 .
FIA L Kari€nunrmi 2p (Oksanen
P); 9.6. MAR
lA
(Alho P); 4.-23.4.
(Suoranta A);
20.4. PAR Lolsdal 2 (Duncker M).
p (Wcssman J);
SAI) l apila
31.5.
2p (Numminen T);
6.6. tnJS PyhämaaEduliincn 1p (Tamminen M), 23.7. UUS Pyhämaa Kar-
hu 2ad p (Tamminen M),6.6.-2.8.
UUS Liesluoto 2ad p, 2.8.2juv p, tod.
näk- saarckkeessa syntyncitä (Kylän
17
M); 10.6. VEH Himoinen lp (Päiv:irinta H); 1.6. VAS
Simäs 2Ä, mahd. pesintä lfiistölIä
(Nikkanen T); 29.4. YLÄ vaskijzirvi
luormonpuisto lad + pesä, jossa 2
munaa (Mustakallio P).
(LahtonenI, TamminenM), 13.6. LAI
LUHTAKANA Rallus aquaticus
RUISRÄÄKKÄ Crex crex
17 ilmoitettua rcviiriä lienee kohtalaisen h].vää tasoa.
3.7. HOU Hönsnäs Träsk 1A (Rainio K): 25.5. LAI Otaj:irvi 1Ä (Alho
Vuonna 1 990 24 ?iiintelij
p:iä J, Tamminen
P); 8.6.MIEAarlahti lA(KirjonenJ);
13.4. PAI Paimior ahti 1Ä (Helstola
I);
10.4.-14.7. PAR Makeavesiallas
Pettebyviken l-2Ä (useat), 3,5. PAR
Kirjala-LielaxKappeliranta 1A (Kunttu S, Lindroos R, Virtanen K), 4.5.
PAR Mustfinnträsket 1A (Pettersson
K-O); 5.-8.5. RAI Raisionlahti 1Ä
(useat). I L5. RAI Kukonp?iä lÄ(Normaja I); 7.4. RYM Paskalahti 1Ä (Saari L), 4.5. RYM Aasla lA (Suhonen
M); 12.6. SUO Aneriojiirvi 1A (Erikiiinen J), 12.6. SUO Makarlani?irvi
1Ä lErikäinen J.)l 11.5.-29.6. SÄR
Makarlanjärvi
lÄ
(Loivaranta P);
10.5. TAI Kotkanaukko
lA
(Ketola
K).
otajäwi 1Ä (Kuusisto K);17.-25.6.
PAI Paimionlahti 1Ä (Numminen T);
19.7. SAL Halikonlahti 1Ä (NumminenT); I1.5.-2.6. SÄR Makarlani ärvi
1Ä (Loivaranta P).
ziä,
verattuna keskimä:i.rin hieman runsastunut laji.
27.5. KII Omenajiirvi 1A (Larsson
K),3.7. Kn Kko lÄ (ErikäinenJ&P);
KOS Tuimala koko kesåin 1Ä (Saad
P); 7.6. PAI Askala 1Ä (Ylitalo M),
25.6. PAI Hevonpää lA (Numminen
T): 8.6. PARLemlax Qvidjan kaxtano
PARLemlaxImer-
S, Nikkanen T, Virtanen K); 2.-16.6. PRN Pohjanjzirvi
2Ä (AholaM, Loivaxanta P),6.6. PRN
Sauru 1Ä (Ahola M); 7.6. PRT uske-
lanjokivarsi3A (OksanenP); 30.-3 1.5.
SAI, Uskelanjoki
lÄ
1p
(Lai-
MEzuIIARAKKA
Haematopus ostralegus
Sisämaan havainnot k etätÄi^tr.25 .6.
TUR Åvik 2p (Karhilahti E).
tinä \'uon-
na 17. 1970180Jul-ujen taitteeseen
1Ä (Piha J), 13.7.
holm 1Ä (Kunttu
19.5.-2.6. PAI Puhdistamot
ne P); 4.5. SAL Halikonlahti lad p
(Ylitalo M).
(Kiviranta
TYLLI Charadrius hiaticr-rla
26.4.-29.5. DRA Vänö max.
5p
(Kunttu S, Lindroos R, Vifianen K);
18.6. HOU Kalvholm lp (Rainio K);
KOR Jurmo max. 35p; 2.7. MIE Mynälahti 1ä (Salonen V-V); 20.6. PAI
Puhdiståmot 1p (Nunminen T); 11.5.23.7. UUS Pyhiimaa Liesluoto useita
pesii S-rarmalla (Gustafsson E, Tamminen M); 14.6. UUS Vekara 2ad
ljuv p (Lernpiäinen M, Päivtuinta H,
Virtanen R).
KÄPUSTARINTA Pluvialis apricaria
Lehto He, Salonen K, Velmala W),
6.6. SAL LopenLustoja 1Ä(Oksanen
P); 12.6. SUO Kitula 1Ä (Erikäinen
Vaatimaton kanta pesii sisämaan suurimmilla soilla.
9.-20.6. NOU Pukkipalon suo max.
10 varoittelevaa (Ketola K). 23.6.
J).
YLÄ Vaskij:irvi luonnonpuisto
J,
1ä
(Mustakallio P).
LUHTAHUITTI Porzana porzula
Varhoillapesimäpaikoillareviirittal-
LIEJUKANA Gallinula chloropus
lella, muuten kanta kohtalaisen pieni.
4.5. -3 .7. KII -SUO Omenai iirvi v?ih.
ta kummaltakaan ei todettu pesinuiii.
Todella harvinainen pesij ä TLY:n alu-
3Ä (useat); 18.5. LAI Pehtjzirvi 1Ä
eella-
Vain kahdelta vanhalta paikalta, j ois-
Turkinkyyhkyn kesähavaintoien määrä ei välttämättä kuvasta todellisuutta, sillä laii on pesimäaikaan yllättävän vaikeasti havaittava.
SUOSIRRI Calidris alpina schinzii
KOR Jurmo pesivä kanta 4-5 paria.
MUSTAPYRSTÖKUIRI
Limosa limosa
29.7. MIE Mietoistenlahti 2p (vihko): 22.7. TUR Åvik 1k p (Alho P).
LIRO Tringa glareola
Harvalukuinen soiden pesimälintu.
6.6. IIAL Kakossuoain. 1 soidintava (Oksanen P); LAI Kivijiirvi pad
pesintä (Lampolahti J);23.6. SUO
Johdessuo 2ad lpull p (Erikäinen
J&P).
PIJNAJALKAVIKLO Tringa totanus
Sisämaapesintä.
SUO Aneriojztvi 2 paria 2 p€sint?iä
(Edkäinen J&P, Halttunen M).
SUOKUKKO Philomalos pugnax
TLY:n alueen kanta vai! muutama
pari.
1.-27.6. KAA Kuusistonlahti I pari
pesinee (Gustafsson E); 1.-9.6. KOR
Jurmo ln varoitteleva ja hätäilevä.
-d
TIARMAALOKKI Lzuus argentatus
Suopesintli: 20.6. MAS Karevan suo
l8
2ad, pesintä (Tamminen M).
12ad lpull (Tamminen M).
Skoböle 1 pesintii (Sallinen P), 1,8.
KEM Miösund 1Ä Kunttu S);21.6.
KALALOKKI Larus
RUOI<IC Alca torda
Ulkosaaristossa yleinen pesimälintu.
3.8. HOU Bockskä lp (Rainio K);
29.5. KOR Stora Rödsk:ir 3p (V:inskä
V),28.6.-31.7. KORJurmo max. 14p,
4.7. KOR VidskåLsqiirden 1p (Karhu
K), 3.8. KOR Utön S-puolen saaristo
n.70p (Nordström M), 6.8. KOR Stora Lekattskair 3p (V:inskä V); 2.6.24.7. PYH Rihtniemi useita kes?in aikana (vihto).
KUS Grönvik 1Ä (Suoranta,A); touko-kesåil-uu NAU Käldinge 3A (V?inskä V), 1 8.6. NAU Vikom 1A (Vänskä
V); 3.7. NOU Tie nro20l5 lkmtiestä
2014 1Ä (Ylitalo M);8.6. PARQvidja.1Ä (Lauren M), 18.6. PAR Sydmo
canus
Suopesinui. 20.6. MAS Karcvan suo
6ad, 2 hautomassa (Tamminen M).
PIKKULOKKI Laxus minutus
S is:imaaj:irvien uudistulokas, j oka on
levittäytymässä.
9.6. KII -SUO Omenajåirvi 2jp p
(Erikäinen I), 28.7-4.8. KII -SUO
Omenajärvi 3 1kv p, 2.7. KII Anerio-
j:irvi 3jp p (Erikäinen J&P);
18.5.
KOD Kodisjoki 6lad I 2kv p (Lahtol, Tamminen M); 25.5. LAI Otajiirvi 30p (Alho P);7.-10.6. PAI Paimionlahti I 2kv p (useat), 20.6. PAI
Paimionlahti 1ad p (Lempiäinen M),
28.6. PAI Paimionlahti 4ad ljuv m
(Ylitalo M)j 26.-29.7. RAI Raisionlahti 2 lkvp (Heinonen R); 13.7. SAL
Halikonlahti 4juv p (Larsson K); 6.6.
nen
lA (Lauen M),
18.6. PAR
Nulto
lA
(Lawen M),25.6, PAR Lemlax Träsket 1Ä (Lindroos R), 6.7. PAR Trollön saari 1Ä (Duncker M), I 3 .7. PA R
Lemlax Gästerböle lÄKunttu S,Nikkanen T, Virtaren K); 1.6. PII Puosta
TURTUzuKYYI]KY
I
Strcptopelia turtur
4.-5.6. KOR Jurmo lp, 18.6. KOR
"Huulrl<ajavr.rori" 1Ä (Piiroinen M);
24.6. PRN Telo Vzihäjärvi 1A (Larsson K); 15.6. PYH Rihtniemi 2 (SillanpiiäJ); 21.6. RAIMiekelä 1Ä(Heinonen R); 3.7. RYM Leikkistenjzirvi
1Ä (Eloranta L); 15.6.-3.7. SAL Kavilanummi lÄ (Alola M, Suoranta
Utö lp (Wilström); 20.7. MIE Mynälahti Aarlahti lad p (Salonen V-V,
Sillanpä J); 2.6. PAI Paimionlahti
1A (Järvinen H, Vikman R), 13.7.
istui tiellä (Toola P), 22.6. PII
UIIS Pyhiimaa Kulju 24ad 2 2kv p
PAI Paimionlahti 1p (LempiäinenM);
8.6. PYH Rihtniemi 2N (Alho P, Komi
A),23 .6.^30
(Tamminen M).
J, Sillanp?iä J).
2, pesivä pari (Oksanen
MUSTATIIRA Chlidonias niger
TURKINKYYHKY
"Muutahtavia" havaintoja.
2.-8.6. PAI Paimionlahti 1 +2kv p
(useat); 29.5. RAI Raisionlahti lp
(crönqvist K, Klemola H);30.5. SAL
Halikonlahti ljp p (Kiviranta J, Numminen T, Salonen K, Velmala W).
Steptopelia decaocto
Pyhämaa Raulio lÄ (Keskitalo M,
Laukkanen S, Velmala W);20.6. VEH
2Ä (Helstola i);29.5. VÄS Västanvik
RÄYSK-ti. Stema caspia
Harvinainen ulkosaariston lokkiluotojen p€simä1intu. Seuraavassa mukana
myös jonkinverran pesimäpaikkojen
ulkopuolisia havaintoja, vaikka selvimmät kiedelij ät onkin raakattu pois.
Myös sis:imaan havainnot on julkaistu.
22.6. DRÄ V2inö 2 (Nordström M);
loppupuoli.T. KEM Mjosund-Gu1l-
.S
AL
P
ehkussuon
laita
P);4.8. SAU
Isometsä 1A (Karhu K);21.6. UUS
Turussa noin 25 parin kanta, muualla
pienempiä keskittymiä.
26.5. DRA Vänö lp (Kunttu S,
Lindroos R, Ylitalo M); 22.5.-30.7.
IIAL Miirynummi 2ad 2juv pesintii;
26.5. KOR Utö 2p (Klemola H), 20.21.7. KOR Utö lp (Helstola J)i 13.5.
MIE K]k lÄ (Klemol aH),29.7. MIE
Mietoistenlahti 2 (Lait]-liLenL)t 24.4.18.6. MYN Keskusta 1-3p (Gustafsson E, Suoranta
.'7
A); PAI vista koko
I ti€llä (Loivamnta
P).
KUNINGASKALASTAJA
Alcedo atthis
5.5. MIE Mi€toister ahti uimaranta lp (Rahl@nen M); hulti-toukokuu
PRN Latokartano I -2p (Grönqvist K,
Nurmi JK).
HARMAAPÄÄTKKA Picus
canus
krona 1ad (Kunttu S), 27.'7. KEM
kesiin pari (Helin M, Numminen T,
Velmala W);24.5. RAI Keskusta 1p
(Heinonen R); 14.6.-13.7. SAL Rautatieasema 2p (Helin M, Larsson K,
Oksanen P); 2.5.-28.8. TUR pareja
seuraavilla paikoilla: Kupittaankenl
Kunnittaiset ilrnoitetut parimiiäät:
ASK l; DRA 4; HAL 1: HOU 10;
KAA 10;KEM2; KIS 1; KOR 1;KUS
7;LAl4;LEM2;L[E l; MER2; MIE
3; NAA2; NAU 5; PAI2; PAR l2; PII
5; PRN 4j PYH l; RAI l; RYM 5;
Sjölax 20p, poikueita (Nikkanen T);
tzi-Jalavatie 3 paxia, It?iinen Pitkiikatu
KOR Jurmo 1.6.-26.7. 1-3p, 21.6.-
37 I pari, Sirkkalankatu/Vuorikatu 1
pari, Urheilupuisto I pari, Koroinen 1
pari, Åvik 2 paria, Nunnavuori I pari
SAU 2; SÄR 1; TAI3; TAR 1; TUR4
(+ Ruissalo); VÄS 3.
9.7. NAU Skalloglanden 2ad lpull
(vzinskä V); 7.8. LAI Otajzirvi 3p
(Kylihp,iä J); 13.7. PARLemlaxBuskudd 2p (Kunttu S, Nikkanen T, Virtanen K); 25.5.-15.6. PYH Rihtniemi
1-3p (vitrko); 15.6. TAI Mussalo 1N
lYirtanen V); 31.7. TUR Åvik ljuv
(Karhilahti E); 23.6. IIUS Liesluoto
lad (Tamminen M),23.7.lruS Pyhämaa Kulju lad (Tamminen M); 20.7.
VEH Ahmasvesi pari + ljuv pesintä
(Rinne A&P).
KALATIIRA
Stema himndo
Suopesio?i.20.6. MAS Karevan suo
(useat).
KEHfuiÄJÄ Capdmulgus
eLuopaeus
7.7. DRÄ Sumanå 1Ä (Nordstuöm
M); 26.5. HAL Kumio 1Ä keskellä
päiviiä! (Oksanen P),31.5. HAL Angelniemi 1A (OksanenP), 23.6.-30.7.
IIAL
pa
Salainen Haarmummi 2, pesivä
(Oksanen P), 24.6. IIAL Salai-
Kivikujanummi lÄ (Oksanen P),
27.6. HAL Hevonpåiiin ampumamta
nen
lÄ (Oksanen P); 7.7. KÄA Kuusisto
radiomasto 1p (Rainio K); 9.7. KEM
PIKKUTIKKA Dendrocopos minor
Ilahduttavan paljon pesintåi?in viiftaavia havaintoja.
28.3. DRA Taalintehdas-Kasnäs 1p
(Kunttu S); 18.5. Hal Vaisakko lA
(Oksanen P); 19.1. KÄA Keskusta lk
(Leveelahti S, Normaia J, Nurmi JJ),
14.7. KÄA Kuusisto lS (Gustafsson
E); 12.1. KEM Labböle 1p (Nikkanen
T), 19.5. KXM Sjölax 1ä varoitteli
(Toola P); 12.6. Kll Riidus lp (Erikäinen J); 13.4. KUS Kaurissalo Itiijiirvi 1kÄ (SuorantaA; Hernmilä M);
20.4. MER Ruusumon kauppa
lÄ
19
Koskikarasta tehtiin Perniössä poikkeuksellinen kesähavainlo. Lajin huhutaan myös pesineen alueella.
(Multala V); 29.3. MIE Mynälahti
I
Silakkari ln p (Elovaara T, Mantere
P, SalonenV-V); 30.4 .-22.'7.P \IPai
mionlahti I 2p (22.7. ljuv p) (uscat);
3.3. PAR Mustfinträskct lp (Ketola
K),29.3. PARG.anvik I (Kuusisto K,
Saamio J), 7.4. PAR Attu Sågviken
1Ä (DunckerM), I 1.-30.4. PAR Mun
kalanlahti
kviken pari pesäkolon aukolla
(Dunckcr M, Pettersson KO), 21.4.
PAR l,cmlax Tammiluoto lp (Lindroos R), 24.29.4. PAR Lcnholmen
I (-2)ptoinen ilm. kolossa (l-aurenM,
Pettersson KO); 25.4. Pll liaadelma
lp rummuttcli (Toola P),28.4. lll
Piiktiönlahti 1 (Kärkkäincn E, Ranta
J);2.5. PRN Mathildcdal 2p (Larsson
K), 18.5. PRN Teijo Ruukindnne lk
varoittcli (Toola P), 3.7. PRN MathildcdaL ljuv lSuoranta A):11.-26.4
PYHRihtniemi 1A(viht0), PYH Otajärvi Nuuski 1Ä (Gustat'sson E); 17.4.
SAIJ Karunan kirkko 1A (Rainio K,
Ylitalo M), 9.5. SAU l-aninnokla lk
(Numminen T); StJO Sallittu pesirtä,
poikasct liihtivät pesästä (Ilalttuncn
M), SUO Laidike parj, ilm. pesintä
(Halttunen M); 28.4. TAI Muntjnsilta
20
(Kuusisto K); 13.4. 1.5. TUR Fris-
lp
rummutti (Kunttu
S,
Lindroos R, Suhonen M, VirtanenK),
16 ,1 I I 5 TIIR Ruissalo ainakin 13
reviiriä (useat), 27.5. ttlR Rauvola
I p (Alho P), 7.6. IlIR Pernon kartano
1n pesäI1ä (Iamminen M); 7.4. utIS
Pyhämaa Bsimo 1 (Kuusisto K, Merisaari M); 21.6. Yl-A Pyhäjärvi 2ad
pesintä (Oravainen J).
POHJANTIKKA
Picoides tridactylus
Ei havaintoja huhtikuun alun jälkeen.
KANGASKIURU l,ullula arborea
Lajista on julkaistu kattava kalsaus
Ukulissa 1/92.
L6. ASKLouhisaari lÅ;30.4. DRA
Ölmos 1Ä (Kuusela A, Kuusista K);
8.6. HAL Haannlrmmi lÄ (Oksanen
P),23.6. IIAL Kankare lÅ (Oksanen
P), 25.6. flAl- Miirynummi 1A (Oksanen P); 21 .-28.4. HOU Hönsnäs 2A
(Rainjo K); 3.7. KEM Helgcboda lA
(Suorante,A); 9.6. Kll Tiiljtchdas 1^
([rikäinen J); KUS yhtcissumma: 5
paria (Hemmilä M, Suoranta A, Val-
kama J); 17.8. LAI Varhokylä 2ad
2juv (Karhu K); MAS yhteissumma:
3
1
paria (SuorantaA, ValkamaJ);MYN
pari (Valkama J); NOU yhteissum-
ma: 6 paria (Valkama .l); 7.5. PAI
Tuuvala lp (Valkaoa J), 12.5. PAI
Valkojannummi 2 reviiriä ..(Laine
P&RV):29.1. PAR Granvik2A (Kuusisto K, Saamjo J), PAR muualta 2
påria (Valkama J); I .4. PII Harvaluoto 1p (Toola P);20.4. PRN Teijo Ruu
kinrinne lp (Loivaranta P), 3-5. PRN
Mathildedal MeriRuukki 1A (Gustalsson E); 26.3. PYH 3k peimäpaikoilla (Virtanen I l); 30.3. RAI Kcrt
tula 1Ä (Hcinonen R), RAI muualla 2
reviiriä, I varm. pesintä (Valkama J);
SAU 3 paria O{ummincn T, Valkama
J);UUS yhtcissumma: 7 paria (Päivärinta H. Valkama J); VEH 2 paria
(Valkama J).
TÖRMÄPAÄsKY Riparia riparia
Kaikki törmäpääsky-koloniat olisi
j a ne olisi syytä
ilmoittaa paikalliseen luonnonsLroje-
pyrittävä suoj aamaan
luyhdistykseen.
14.7. DRA kolonia, n.107 koloa
:
E
(Aurcla A); kesä-heiniikuu HAL Salaincn Kivikujanummi kolonia, n.10
koloa (Oksanen P); 9.6. KII Hepokroppa kolonia, 30 koloa , 9.6. KII
Ristinummi kolonia,,14 koloa; 28.5.
LAI Kaatopaikan hiekkakuopat kolonia. l8 koloa (Hemmilä M). 10.8. LAI
Pirttikylä kolonia, 5 koloa (Kylänpää
J); Pai Valkojannummi koko kesän
kolonia, n.100exr (Laine P); 18.5.
PAR Prostvik kolonia (Ketola K), 8.-
PÄHKINÄHAKKI
Nucifraga caryocatactes
Saaristossa harvalukuinen. muualla
pari yksittäistä havaintoa. Palautcttujen havaintojen perustcclla vaikca ar-
vioida kantaa.
10.-12.7. IIAL Kantare 2p (ln?)
ilm. pesintä, ahdistelivat huuhkajaa
(Oksanen P); 13. l.-4.8. HOll havaintoja sejtsemältä paikalta, ei pesint?iän
viittaavia (Rainio K, Ylitalo M); 4.8.
13.7. PAR Lemlax Storskogen Sandmo kolonia, 129 koloa, joista väh. 24
asultu, 8.-9.7. n.5()ad l7pull; Pll Har-
INI Kolko 1ä (Tarponen E);
valuoto Huhmari kolonia, 5-10 paria
(Piiroinen M); 28.7. PRN Pyölintoski kolonia, n.50e>cr (Ahola M), 28.7.
PRN Laukka kolonia, n.40e)c\ (Aho-
PEUKALOINEN
31.5.
PRN Kisakallio 1 (Klemola H).
Klemola H); 5.7. StIO Piiparinkorpi
1Ä (Erikäinen J).
VIII'ASIRKKAI,INI'IJ
Locustclla fluviatilis
6 laulavaa koirasta on alle -80-luvun
loppupuolen keskiarvon.
15.-21.6. MIE Koeasema 2Ä (Klemola H, Salonen V-V, Sillanpää J,
Wcssman J); 12.6.-3.7. NAU Käldin
ee lÄ (Normaia J, Vänskä V); 17.6.3.7. NOU Vålpperi 1Ä (Fleinonen R,
Ylitalo M); 17.6. RAI Kukonpää 1Ä
(Klemola H);24.6. SAL Lope tJskelanjokivarsi 1Ä (Oksanen P).
Tro glod"vtes troglod],tes
Pesivä kanta ilmeisesti huomattavasti
PENSASSIITKI'A.LINTU
kolonia, 15-20 pcsää (Loiva R, Nikkanen T).
suurempi kuin mitä ilmoitcttujcn rcviiricn määrä antaa ymmärtää.
4.5. HAL Kankarc 1Ä (Oksancn
P), 18.-19.5. HAL Vaisakto lÄ (Ok
sanen P);4.6. HOU Hönsnäs I Ä (Rai
Locustela naevia
Vuonna 1990 ilmoitettiinennätykselliset T0laulajaa, tåinä vuonnavain alle
puolet, 31 koirasta.
KOSKIKARA Cinclus cinclus
nio K); 28.5. KEM Linnamäs 2Ä
Lindroos R, Virtanen K); 6.6. KAA
Kuusistonlahri 1Ä (Rainio K), 27.7.
KAA Rauvolanlahti 1A (Multala V);
23.24.6. KII -SUO Omcnajärvi lÄ
(Erikäinen J&P),23.6. KII Kko lÄ
(Drikäinen J&P); 3 1.5. MUU Yltjärvi
]a M); 19.5. VEH Hicklakuoppa
5.5.-E.8. PRN Latokartano
P,
?
lp{Alho
Karhu K, Klemola H).
KIJHANKnITTÄJÄ Oriolus oriolus
18.6. KOR Utö 1p (Wilström); 9.6.
PYH Nihtiö lk p (Virtanen ll): 1.6.
SAL Halikonlahti l Sl'l (Numminen
T).
(MultalaV);22.6. KII Varesj oen kuru
1A (Firikäinen J&P);22.5. LOI Pappinen Isol?ihde 3Ä (LampolahtiJ); 8.13.7. PARLemlax Seppäläskogen 1Ä
(Kunttu S, Nikkancn T, Virtancn K);
14.7. PII Yltöincn Kärmekallio 1Ä
(Piiroincn M); 19.7.-4.8. PYH Rihtniemi lÄ, varoitteli myös (A1ho P,
27.5. DRA Vänö 1Ä (Kunttu
S,
1Ä (Suni R, Toola P); 2.6. PAI Puhdistamot lÄ (Kcrola K), 4.-25.6. PAI
Vista 1Ä (Numminen T), 7.6. PAI
Askala 2Ä (Ylitalo M), 9.6. PAI Paimionlahti 1Ä (Ylitalo M), 15.6.'15.8.
PAI Prcitilä 2 pcsintä (Laine P); 12.7.
Pähkinähakin pieni pesimäkanta painottuu Houtskarin, Korppoon, Perniön
ia lniön alueelle. Varsinkin Houtskarissa laji on paikoin jopa yleinen.
PAR Lemlax Innerholm 1A (Kunttu
P, Kuntlu S); 7.6. PII Raadelma Kuusjstonsalmi 1Ä (Ylitalo M),..9.6. PII
I{aadelma Kartanon ranta lA (Toola
P); PRN Pohjanjärvi 1Ä (Ahola M);
8.7. I{1lS Mcrttelä 1Ä (Heinonen R);
30.5. 24.6. SAL Isokyliinhautausmaa
1Ä (Oksanen l'),6.-8.6. SAL Lope
lJskclanjoki 1Ä (Oksancn P-), 31.5.11.7. SAL Vcitakkala yhl. 5A (Ahola
M, Larsson K, Lehlo lle, Oksanen P);
8.6.-4.7. SUO Laidike I Ä (l Ialttunen
M), 12.6. SUO AneriojäNi t^ (Erikäinen J), 13.6.-4.7. SUO Taipale 1Ä
(Erikäiren J); I 1. 15.7. TAR Killala
1Ä (useat); 28.5. TUR Rauvola poh-
jukka 2Ä (Kcrola K), 9.-20.7. TUR
Åvik 1Ä
(uscat).
VIITAKERTTTINEN
b.*a
'A-.-*,J;
Acroccphalus dumelorum
28 koiraan voimin eij aiåty paljoavuoden 1 990 cnnätysmiiiirästä.
17.6. KAA Rauhanlinna 1Ä (Ylita-
M); 10.6.-3.7. KII Kl<o lA (ErikäiJÄ), I 1.6. KII Hirvelä 1Ä (Erikäinen J), 11.6. KII Myllymäki 1Ä (F.rilo
nen
21
käincn J), 12.6. KII Pirilä 2Ä (trikäincn J); 13.6. LAI Vcsilaitos 1Ä (Kuusisto
K);
I 5.-21 .6.
MIE Koeasema 1A
lÄ
(useat); 12. 25.6. NAU Käldingc
(Normaja J, Vänskä V); 31.5. PAI
Paimionlahti 1A (Grtinqvisr K.), 25.30.6. I'AI Puhdjsram{rt 1Ä (IIelin M,
Numminen T),25.-26.6. PAI Vähäjo-
ki
1Ä (Numminen l ), 4.-5.7. l'AI
Kriivari lÄ (velmala W);2. 8.6.I'YH
Rihtnlcmi kylå 1Ä (Alho P, Komi J,
Sillanpää J); 6.-7.6. SAl. Veitakkala
1Ä (Ahola M), 8.6. S^L Isokylä Aso
lanjoki lÄ (Oksanen P); 12.6. SUO
Laidikc 1Ä (llalttunen M); 9.-10.6.
TUR Famos 2Ä (Vifiancn V), 11.6.
lÄ
mionlahti
0,iumminen T), 25.6.
PAMsta2^ (Nun)minen l ); 8.-1 8.6.
PAR Sydänperäviken lÄ (lirola I',
Piha J); 11.5. PII l'iikkiönlahri 1A
(Klemola I I), 9.6. PII Raadelman kartano l^ ( l oola P);2.-16.6. PRN Poh
janjärvi 3Ä (Ahola M), 7.6. PRN valtion villavarasto 1A (Ahola M), I6.6.
PRN Korjärvi 2Ä (Ahola M); 9.6.
PYH Rihtniemi Kukola 1Ä (vihko),
l.
l5.8. PYH Rihtniemitornin ympä
Tammincn M), 10.6. TURFarmos lÅ
(Virtanen V), 16. 21.6. TURRaisionjoki Jalosraja 2Å lKctola K, Wessman J);26.5.-15.6. UUS Vekara 1A
(Heinonen R, Lempjäincn M, Päivärintatl. Virtancn R). 21.6. UUS Pyha
maa Kursila 2Å (Keskitalo M. Laukkanen S. Velmala W).21.6. UUS Pyhämaa Raulio 1Ä (Keskitalo M, Laukkancn S, Velmala W), 27.7. Ill,rS Esi-
mo 1Å (Klemola H).
ldänuunilintu pesi vuonna 1991 tieltäväsli ensimmäiden kerran TLY:n
alueella.
TIJR^rtukainen Raisionioki 1A (Tar-
ll), 16.-20.6. TtJRPansio Shell
lÄ (Klemola i I, Tamminen M); 15.6.
ponen
Li tJS
Vekara 2Ä (Lempiäinen M, Päi
värintaH. Vinanen R), 20. 21.6. IJIJS
Kursila
lÄ
(Klcmola H), 20.-21.6.
UtJS Lyökin th. I Ä (Klemola H),20.
21.6. UUS Karhu 1A (Klemola H),
21 .6. tJ tJS Pyhämaa Raulio 1A (Keskitalo M, l,auklanen S, Velmala W),
27.7. UUS Esimo lÄ (Klemola H).
I,IJIITAKER'I-TTINEN
Acroccphalus palustris
Havaintojcn palauttamiscn puutteen
takia jäi luhtakerttuscn yksilömäärä
vain 72:een, alkaako laji olla.jo niin
ylcinen, ettci havainloja viitsitä
9
pa
lauttaa (vrt. satakjeli)? I-aii pesineeio
saariston saarillakin (Junno, Utö).
E
HAL Vaisakko 1Ä loksancn
P); 3.7. HoU Näsby 1Ä (Rainio K);
13.7. INI Norby 1Ä (Tarponen E);
28.5. KAA Vaamiemi LSA 1A (Ke9 6.
tola K), l8.7.alkaen KAA Rauvolanlahli pari ilm. pcsivät (Multala V);
11.6.-3.7. KII Rckijoki lA (Erikäinen
J&P), 22.6. KII Ylräkylä 2Ä (Erikäinen J&P),24.6. KII -StJO Omenajiirvi 1^ (Erjkäinen J);20.6. 2.7. KOR
Jurmo yht. 6Ä, 25.6. KOR Sundskär
1Ä + 1, pari? (Helstola J), 27.6. KOR
utö 1Ä&ln +2Ä (Hclstola J),20.7.
KoR utö 4Ä (llelstola J.); 21.6. KUS
Laupuncn Kaunismäki 1A (Suoranta
A), 2 1.6. KllS Pihlavakarinaukko 2A
(Suoranta A), 29.6. 7.7. KUS LauPu
sensalmi 1Ä (Suoranta A); 11.6. LIE
Nautclan koski 1Ä (Ketola K);28.5.
MIE Mynälahti 1Ä (Salonen.R&VV), 8.-17.6. Mlii Koeasema 4A (Kirjonen J, Numminen T, Sillanpiiä J);
1,1.-25.6. NAIJ Käldingc 3A (Normaja J, Vänskä V), 18.6. NAU Glttja 1A
(Normaja J, Vänskä V); 9.6. PAI I'ai22
ristö 2ad
I
1kv p (Klemola Il),20.6.
PYH 3Ä (Alho P, Klemola l:l);8.6.
RAI Raisionlahti 1Ä (Klemola HI
31.5. 17.6. SAL Halikonlahri 1A
(Ahola M, Lehto IIe, Numminen T,
Virtanen V), 16.6. SAL Veitakkala
1Ä (Anola M),23.-24.6. SAL Isokylä
lÄ
(oksanen P); 12.6. SUo Kitula
1Ä (tsrikäinenJ), 13.-21.6. SUO l.aidike 1Ä (Erikäinen J, Halttunen M),
kuin 12.6.)
24.6. SUO Kitula 1Ä
(e
(Edkäincn l); 29.6. SÄR Kiviniemi
1Ä (Loivaranta P); 30.5.-17.6. TUR
Pansio 1Ä (Ketola K, Nordström M),
2.-10.6. TUR Oriketo 2Ä (Vatanen
V), 3.6. TUR Ruissalo Kasviticteelli
S ). 8.- I6.ö.
aKlemola Il.
nen puutarha 1Ä ( Säll) lä
TtlR
Pansio Shcll
lA
RYTIKER'I'IT'NEN
Acrocephalus sciryaceus
Sisämaan havainnot kerätäiin. Rehe-
vimmillä ruovikkojärvillä muutamia
keskittvmiä.
StlO Laihike 1Ä (Halttunen M),
SUO Arpalahti 3Ä (Flalttunen M),
SUO Saliitlu 2Å (Halttunen M).
RASTASKERTTIINHN
Acroccphalus arundinaceus
Kanta pysynyt ennallaan, sä:innöllisin csiintymispaikka Pamisten makcavesiallas.
8.6. MIE Aarlahti 2Å (Kirjonen J),
16.6. MIE Silaktari lÄ (Alho P);
26 5 -l3 7 PAT Paimionlahti 1Äfuscat)j 16.5.-9.7. PAR Makeavesiallas
viihintii?in 4 reviidä (useat); 16.6.
TAI
Kolkaraukko lÄ (Sillanp?iä J); 16.6.
maa T,
Sillanpä J); 11.6. RYM tui-
aistenjåirvi
lk p (Eloranta A);
lA
21.6.
(Halttunen M); 17.6.
YLÄ n.lkm ennen kk:ä Turusta 1Ä
SUO Sallittu
(Tammi J).
TUR Piispankatu
I
lN (Alho P, Komi J, Sillanpiiå J); 10.8. TUR Hirvensalo Slalom lad 2pull p (Alho P, Normaja J).
Rihtniemi
2kv k A (Lind-
TIKLI Carduelis carduelis
holm H).
jo venattain yleinen Tuja ympfisktmaissa, kiirsii il-
Alkaa olla
KULTARINTA Hippolais icte.ina
Eipä palauteta täst:ik:izin lajista liiem-
MUSTALEPPÄLINTU
russa
mälti havaintoja!
1.-7.6. ASK Louhisaar€n puisto 2A
(Ketola K); 3.6. llAL Kylä Vesitor-
Phoenicurus ochruros
15.6. UUS Vekara lk Ä (Lempiäinen M, Päiviirinta H, Virtanen R).
moittelun puutteesta.
ni.mäki lÄ (Oksanen
P), elokuu
HAL
Miirynummi sairaala piha lA (Oksanen P); 9.6. HOU Rostmanskär 1A
(Rainio K); 7.6.-7.7. KÄA Littoinen
telvcystalo 1Ä (Ketola K);20.6. KOR
Jurm; 1Ä,6.7. KoRUtö lÄ (Larsson
K); 26.7. LAI Palttilanholma 2ä kantoivat iuokaa (Kyliinpäli J); I1.6. LIE
Nautelankoski 2 luult. pari (Ketola
K); 9.7. MER Riitonp:iä Merilä 1A
(MultalaV); 8.6. MIEAaxlahti 1 (KirjonenJ);2.6. PAR Sydmo lA (Lauren
PAR Lemlax BrattnäsviM)rn
-13.7.
ken 1A (Kunttu S, NikkanenT, Virtanen K); 19.5. PII Hirsund 1A (Piiroinen M), 29,5. PII Keskustå hautausmaa 1Ä (PiiroinenM);2.6. PYHRihl
niemi 1Ä (Alho P);20.5. RAI Kuloi-
SATAKIELI Luscinia luscinia
l-hteensä288 laulavaa koirasta ilmoitettiin. Tämä ei kuitenkaan anna likimaistakaan arviota todellisesta kannasta. Kunrittaiset ilmoitetutparimärdl'.
DRA 47 (Viinö 40); HAL 16; HOU
2; KAA 12; KEM 3; KII 16; KOR 4;
KUS 19; LlE4: MER 1; MIE 8: NAA
2; NAU 11;PAI 13; PAR 11; PII l0;
PRN 10; PYH 4; RAI 2; RYM l0;
SAL 6; SUO 6; SÄR 14: TAI T; TUR
39; lruS 3; vEH 1; VÄS 7. Tunnollisina ilmoittaj ina ansaitsevat tulla
mai-
nituksi: Erikäinen J, Gustafsson E,
Kunttu S, Larsson K, Lindroos R.
KAA
I0
paria koko kunnan alueel-
la. heinäkuu KÄA Hovirinta kirkko
2ad 4pull (Multala v), 12.7. KAA
Keskusta lad 3juv (Toola P); 4.5.
KUS Grönvik 3p (Suoranta A); 28.7.
MIE Mynälahti 2ad p (Salonen V-V,
Velmala W): 22.7. NAA Luolalanjzirvi 1ä (Lin&oos R, Suhonen M, VirtanenM); 7.7. PARLemlaxTdsket2ad
(Kunttu S), 9.7. PAR Lemlax Kuitia
2ad (Lindroos R); 29.5. PII Keskusta
hautausmaa 1Ä (Piiroinen M),29.6.
PU RaiYonmåiki 1ad 3jnv (Toola P),
3.7. PII Raadelma liuv (Toola P);
18.6. SAL Rautatieasema
son E), 22.7.-12.8.
I (Gustafs-
SAL Halikonlahti
1-12p (useat).
Loivaranta P, Oksanen P, Piioinen
M, Suoranta A, W€ssman Jja Vzinskä
URPIAINEN Carduelis fl ammea
H'.vä pesintiihavainto: 28.5. PYH
tuhtniemi 2ad 5pu1l, pesintä (Alho
P); 13.7. TUR Åvik Texx (Alho P).
PIKI(IJVARPUNEN
ISOKÄPYLINTU
Passer montanus
Ei ainuttakaan pesimähavaintoa ilmoi-
Loxia p).tyopsittacus
KIRJOKERTTU Sylvia nisoria
tc1ti.
21.7. KOR Utö 2m, tippuivat p
ainoastaan se, että kesäIlä ei
m2intymetsissä !
Saaristossa harva kanta, Viinössä suuosa koko TLY:n alueen kannasta.
28.-29.5. DRA V,inö 7p (Kunttu S,
(Helstola J); 26.7. LAI Valkojzirven
saha 1 pesint2i (Kylänpitä J),26.'7.
LAI Palttila kartano 2p; 13.7. SAL
Lindroos R, Virtanen K), 2.6. DRA
Vänö lk rakensi pesziå (Nordstöm
I\0,7.7. DRA V?inö 1k (Nordström
M); 6.6. KAA Kuusisto kartano lk
Keskusta lp (Larsson K).
nen 1Ä (Päiväinta H); 29.5. SAU
Ampola 1Ä (NumminenT);9.6. TIIR
Kiirs?lmäen hiekkakuopat 1A (Virtanen V),28.6. TUR Hurtinkatu 1A
(AurelaA); 10.6. UtlS LokalahtiNiit
tuluodonkari 1A (Päivåidnta H).
rin
tappeli pikl:ulepinkäisen kanssa (Gustafsson E); 8.6. KOR Jurmo 1k p.
JÄRRIPEIPPO
Fringilla montifringilla
Jurmon linnut myös vaxoittelivat, joten on mahdollista, että ne pesivät
saarella.
IDÄNUUNILINTU
Phylloscopus trochiloides
9.6. NOU Leijankorpi 1A (Ketola
K); 1.6.-19.7. PYH Rihtniemi pesintä, 8.6. 2Ä, joista toinen ilmeisesti
vielä muutolla (Alho P, Klemola H,
Sillanpää J).
KOR Jurmo koko kesiin I pari;23.6.
MAS Karevansuo lk (Tamminen M);
8.6. PYH Rihtniemi 1kÄ+ lnp(Alho
P); 10.-20.6. RYM Koisaari lk A
Palautetuista havainnoi sta käy
ilmi
retkeillä
21.4. HOU Hönsnäs I pari (Rainio
K); 7.4. KXM Galtarby I (Rainio K);
12.5. KUS Kaurissalo Itäjiixvi 1 pari
(Suoranta A).
POHJANSIRKKU Emberiza rustica
Pohj ansirkkuj a saattaa pesiä paljon
enemmän TLY:nkin alueella kuin mitii
luullaan. Kiasii samasta ongelmasta
kuin iduli ja pikkusieppo.
15.5. ALA Loh€nsuo 1Ä (Lampo'
lahti J); 18.6. MAR Orhijoennhka
1Ä (Gustafsson E, Salminen P); 15.6.
Ä (Karhu K).
lruS Vekara lp (Lempiäinen M, Päivfinta H, Virtanen R); 26.5. YLA
Vaskijåtrvi Kajavapuro 1Ä (Musta-
NOKKAVARPUNEN
kallio P), 8.7. YLA Vaskijiirvi Valastenpuro lentopoil-ue (Mustakallio P).
(Wessman J); 7.7.
YLA Savojåryi lk
PIKKUSIEPPO Ficedula parra
Sekä pikkusiepon ett?l idiinuunilinnun pesimåpaikoilla liikutaan vfiiin
taava.
kesiikuukausina.
3.6. HOU Stora Ljusskåir lp (Rainio K); 1.6. PYH Rihtniemi l2kvkÄ,
mahd. muutolla (Santamaa M, Santa-
27.-28.6. KOR Utö 1 (Helstola J),
1.7.-18.8. KOR Jurmo miinnikkö 12p;9.-18.7. PARLielax 1p (Kunttu S,
Nikkanen T, Virtanen K); 8.6. PYH
Coccolhmustes coccothraustes
Turun havainto ainoa pesintään Yiit-
Kirj allisuus
r
Alho, P 1988: Lintukesä 1987 Varsinais-Suomessa. Ukuli, 19 :2:4-7.
Piha, J 1991: Kesiikatsaus 1989 ja
1990 .
Uknli 22t2t20-37
.
å
å
å
::.
Jurmon lrylän saariston
a,t
pesimälinnusto 1993
Jurmon kyl:i.n alueeseen kuuluva
saaristoalue koostuu noin 60:stä yli
puolen hehtaarin luodosta ja lukuisis-
Mika Miettinen
man menetelm?in mukaisesti. Näin
saåtiin tuloksiin mukaan sekä aikaisimmat että myöhäisimmät pesimä1a-
jit.
ta pienemmistä luodoista. Alueella
tehtiin saaristolintulaskenta pesimäkaudella 1993 Saadstomeren puistoryhm?intoimesta. Noin 100 kmr:n laajuiseen laskenta-alueeseen kuuluu 5 1
luotoa, joiden keskim äiiräinen pintaala on 2.7 hehtaaria koon vaihdellessa
0.2 hehtaarin Kalkörenistä 8.7 hehtaa-
rin
Stora örskäriin. Tutkituista
luodoista kahdeksan on ns. ören-bT-
pin hiekka- ja somerikkoluotoja ja
loput kallioluotoja, joissa esiintyy
vfiäsessä mii?irin kivikkoa ja somerikkoa. Tutkimussaarten pesimälinnusto laskettiin kolmen laskentakerran puitteissa 11.5. -3.7.1993 Koskimiehen ja Väisäsen (1990) suositta24
SääoIot
Jurmon kylän saaristo on
haahkan valtakuntaa; vuonna 1 993 85 % kaikista pesivistä pareista oli haahkoja.
Hiekka-
ja
somerikko-
luodoilla lajisto on monipuo-
lisempaa ja paritiheydet
suurempia kuin alueella
vallitsevana esiintyvillä kallioluodoilla.
Huhtikuun loppu ja toukokuu olivat tava[omaista huomattavasti lämpimämmät, joten aikaisten lajien pesinnih aloih.ts tapahtui varhaisessa
vaiheessa. Laskentojen aloitus 1 1.5.
osui juuri oikeaan aikaan, sillä merihanhien haudonta oli silloin lopuillaan ja n. 90 % haahkoista hautoi jo
tuolloin. Ensimmäiset havaitut sorsalintujen poikueet vesillä olivat: haahka 13.5.. merihanhi 15.5., sinisorsa
17.5. Myös lokkilintuj en pesinuiedis-
tyi tavallista nopeammin toukoklrussa;
T:im:in melko suppean vertailualu-
ensimmäinen kuoriutunut harmaalokin poikue löytyi 14.5. Toukokuun
lopulla säolosuhteen huononivat selvästi j a voimakkaat pohjoisen puoleiset ilmavirtaukset pitivät sätin viileänä. Kesåikuu oli tavanomaista viileåimpi, mutta tuulet olivat vain ajoittain voimakkaita, joten laskeruEt kesäkuussa ja heinäkuun alussa onnis-
een laskentatuloksien perusteellavo!
daar todeta, ettii pesimiikantaansa ovat
tuivat hyvin.
ki, ruokki ja riskilä. Kahden jälkim-
1
Kaikkiaan tutkimusluodoilla pesi
n. 5660 saadstolintuparia ja 28 lajia.
Keskimärin yhdellä luodollapesi 7.4
lajia. Hiekka- ja somerikkoluodoilla
keskimääräinen lajiluku oli I 1.4,
kallioluodoilla 7.0. Tosin hiekka- ja
somerikkoluotojen keskikoko (3.7 ha)
oli jonkin verran suurempi kuin kalli-
oluotojen (2.5 ha). Saaristolintujer
yhteenlaskettu p€simätiheys "ören"luodoilta oli 75 paria ja kallioluodoilla 31 pada hehtaarilla.
Korostuneesti hiekka- ja somerik-
koluotoja suosivia lajeja olivat
valkopo skihanhi, ri stisors a,tyll i,
ja
kiuru.
Selkeästi kallioluotoja suosivat medharhi, sinisorsa, merikihu, ruokki, ris-
kilä, luoto- ja niittykirvinen.
Alueen merkittävin lintuluoto oli
Skalmörenjossa pesi l8 lajia ja yhteensä 126 lintuparia. Haalkan mnsauden ja useimpien muiden lajien
niukkuuden l.uoksi alueen pesimälinnuston monimuotoisuus eli diversiteetti oli parimäåir:i?in n?ihden suhteellisen alhainen.
Linnustossa tapahtuneet
muutokset
Jurmon kylän saadstossa tehtiin
saaxisto lintulaskentoj a vuo sina 1975-
77 ja
1919 (Vänskä 1977, 1979).
Vuonna 1979 laskennat tehtiin vain
tiirkeimmillä lintuluodoilla. Tähän
vertailuun on otettu mukaan ne 12
luotoa, otka on laskettu kaikkina kolj
mena laskentajaksona. N:imä luodot
ovat
(viihennyst?i vuodesta 1979). Selkeästi vähentyneitä lajejaovat selkälok-
m:iisen osalta nämä saaret eivät ole
h)"r'ä vertailualue, mutta laajemman
vertailualueen (vuosilta 1975-77 ja
Pesimåilinnusto 1993
punajalkaviklo, lapintiira
lis?irmeet kyhmyjoutsen, valkoposki-
hanli, ristisorsa, tukkasotka, haahka,
kahlaaj at j ossain miifin (etenkin ruodesta 1979), kalaloklij a harnaalokki
Skalmören,Estrevlarna,
Örnsarstenen, Sanden, Stora Örskiir,
Lilla Örskir, Örskärs ören, Stora
Rödskiir, Lilla Rödskär, Stora Lekattskzil, Klovaskär ja Ivarsharu (Taulukko 2.).
993) puitteissa
vfi eDnys on selkeäs-
ti
havaittavissa. Muiden lajien pesimZikarnassa ei voida selkeästi havaita
tapahtuneen merkittävää muutosta
vertailualueella.
Sorsalinnut
Haahkan valta-asema pesimälintuna tällä alueella on vårsin selkeä; 81
% kaikista pesivistä pareista o1i haahkoja rrrosina 1975-77 ja peräti 85 r/o
monna 1993. Vuoden 1993 n.4800
pesiviin parin kanta 51 luodolla merkitsee liihes sataa paria luotoa kohti.
Jokaisella tutkitulla luodolla pesi ainakin joitakin pareja. Pesimåtiheys
alueella on todenn:iköisesti Suomen
saaristoalueiden suurimpia (v(. Hilden & Hario 1993). Alueen suurin
haahlayhdyskunta on ollut tutkimus-
myioutsen pesii keskimtifi n pienemmillä luodoilla kuin merihanhi.
Merihsnhen osalta kannan kasvua
on myös tapahtunut, vaikka se ei näyk:iiin vertailuaineistossa. Pesim?ikannan kasru on ollut selvästi hitaåmpaa
kuin kybmyjoutsenella. Alueen rauhallisuus suosii tiitii pesimäaikana hy-
vin arkaa lajia.
Valkoposkihanhi on alueelle uusi
pesimälaji vuodesta 1992 låihtien.
Muutaman woden sisäIlä pesimäkanta saattaa edelleen kasvaa. Laskentaaikana alueella liiktui toistakytumentii
pesimätöntii yksilöä.
Ristisorsa on pesin)4 vakioluodoil-
la tutkimusjakson aikana: lajin
pesimäpaikkavaatimuks€t ja t€rritoriaalisuus rajoittavat pesimäkannan
kasrrra alueella, vaikka pesintämen-
Taulukko 1. Saaristolintuien parimäärät Jurmon tutkimusalueen luodoilla vuonna 1993. Parimäärät ovat
erikseen hiekka- ia somerikkoluodoilta (hiekka) ia kallioluodoilta (kallio) sekä yhteensä koko laskentaalueelta. (n=tutkitiuien luotojen lu-
kumäärä)
hiekl€
n=8
Clg oto
jakson aikana Skalmörenillä: 1975 Bra leu
294paia,1979 4S2pariaja 1993 604 Tad tad
paria. Kasvu on ollut siten nopeinta Ana pla
1970-luvun jälkipuoliskolla. Kun ai-
n=51
7
10
2
2
6
11
17
13
2
1
7
5
1837
1t
2911
Hae aFt
Cha hia
15
22
37
6
2
6
11
Tri tot
Are int
St€ cus
14
25
Lar can
Lår arg
50
63
75
tus
Lar mär
Ste aea
7
9
t6
66
53
194
Ayt ful
rimman haahkayhdyskurnan. Suurin
ti etoon tul lut haalkayhdyskunta Suomessa on ollut Söderskiirin Jussinkarilla (1984 657 paria, Hilden & Hario
1993). Myös muut alueen hiekka- ja
somerikkoluodot ovat tiheitii yhdyskuntasaaria; koko alueen suwin pesätiheys oli Omsarstenillä (130 pes?iiv
ha). Toisen pesimätihentym:in muodostaa Jurmon eteläisen Skitgaxde-
Som mol
1
I
1
3
L-ar
Alctor
on, ettli Jurmon pääsaarclla pesii var- cep sry
sin viihän haahkoja, v. 1993 ehkä vain Ant pra
20-30 paria.
yht.
n=43
5
2
20
4808
van laheisellå pikl:uluodolla pesi vielä 74 paliav.1993, muodostaa Skalmören nykyisin ehkä Suomen suu-
nin kallioluodot. Merkille
kallio
Ant pet
Mot alb
Oen oen
KyhEyjoutsenen pesimäkannan
kås!'u tutkimusalueella on ollut voimakasta kuten useimmilla muillakin Cör nix
saaristoalueilla. Soveliailla luodoilla
pesii nykyisinjopa kolme paria. Kyh-
ffi
I
91
10
124
pantavaa
I
125
154
4
4
12
12
10
17
40
15
15
4
1
I
2
15
5
10
9
I
6
4
12
39
25
lä on varsin huono (1992 ei yhtäiin
lentopoikasta); munat j a poikaset joutuivat luodolla yli 60 parin voimin
Ristisorsa on pesinyt vakioluodoil-
la tutkimusjakson aikana; lajin
pesimäpaikkavaatimukset ja territodaalisuus rajoittavat pesimäkannan
kasvua alueella, vaikka pesintämenestys on hyvä.
pesivien harmaalokkien ruuaksi. Jurmon pääsaari on piikkasiiven poikastuoton kaDnalta tärkeä, sillä sielläpesii vuosittain 20-30 paria.
Isokoskelo on alueella vahalukuincn pesimälaji, j onla hyvin kätkössä
Keskikesäl1äpesimättömiäyksilöitai
oleskelee Jurmon mrlnoilla runsaas-
ti.
sijaitsevista pesistä jää tosin osa
Sinisorså on alueella haNalukuinen pesijä ia lapasorsaa ei oltu tavat-
havaitsematta.
tu tutkimusluodoilla pesiv:inä
Kahlaajat
Tukkasotka pesii alueclla vain
harvoilla luodoilla, ylccnsä tii-
Meriharakalla näyttiiä olleen jon-
rayhdyskuntien yhteydessä. Laj ille on tyypillistä pesimäkannan
voimakkaat vuosittaiset vaihtelut,
joten kasvu ei välttämättä ole pySkal-
Taulukko2, Saaristolintujen pesivien parien määrät vertailualueella
vuosina 1975-77, 1979 ia 1993.
C)g olo
1
Ans ans
Brå leu
4
Tad tad
Ana pla
Ana cly
Ayr tul
Som mol
3
1
1
6
1260
2
2077
5
Melfus
5
5
7
3
2
Hee ost
'14
Cha hia
Tri tot
Are int
Ste cus
6
4
12
3
2
Lar cån
43
27
115
43
92
10
19
107
LÄr
14
alg
Lar {us
Lår mar
Ste hir
Ste aea
Alctor
cep 9ry
Ant prå
Ant pet
Mot alb
Oen oen
Cor nix
26
2
2
1
I
11
5
2
5
8
3
2
mutta vähälukuisempana; alueen
kuitenlin selvästi korkeampi kuin
luodoilla ei ollut kolmea paria suurempia keskittymiä vuonna 1993,
mutta se pesi 38 luodolla eli toiseksi yleisimpänå lajina.
Punajalkåviklon v:ihäinen kanta
2
4
7
',]
2501
osalta on mielenkiin-
pussa. Alueen nykyinen pesimäkanta
donneet.
1993
7
3
Merilokin
toista isompien yhdyskuntien hajoaminen vuosicn 19'1 5-'7'7 jälkeen.
Nykyis in merilokki pesii
yleisempänä alueen luodo illa,
laskentakaudcn alussa.
Karikukon pesimäkannan kasvu
on ollut tasaisen hidastaja se on nykyisin saman suuruinen kuin meriharakan kanta tällä alueella.
Tylli on pit:inyt pintansa hiekka- j a
somerikkoluodoilla ja kanta on jopa
kasvanut- Sen sijaan kallioluodoilla
pesivät yksittäisparit ovat lähes ka-
mörenillä, mutta oikukkaasti. Esim.
vuonna 1992 luodolla oli viisi pesää,
1993 ei yhtä:in. Pesintämenestys tiiäl-
197s-77 1979
lakin eteläatuikolla (wt. Hilden &
kinlainen aallonpohj a 1970lur.un loon
syvää.
on pesin)'t yleensä
harvoilla yhdyskuntaluodoilla, joilla
harmaalokki on nykyisin varsin runsas ja selkälokki pienenä vähemmistönä. Selkälokin vähentyminen on
ollut siten samaa Iuokkaa kuin muualHario 1993)
tätä
nrotta aikaisempina laskentajaksoina.
Pilkkasiipi
ei ole vaikuttanut selkälokin kannan jyrkkään alamäkeen.
Selkilokin nykyinen pesim:ikanta
on kymmenesosa l970Jul.un puolivälin kannasta. Selkälokki on pesinyt
on kasvanut ja on nykyisin saman
suuruinen tyllin kanssa. l97Oluvun
lopun aallonpohja näkyy myös näillä
kahdella lajilla. Kahlaajien määrä on
kallioluodoilla eteläiselle Saaristomerelle tyypillisen niukka.
mru<ilinnut
Merikihun pesimäkanta alueella on
I pysynyt melko vakaana tutkimusjak19 son aikana. Pesimäluodot näyttävät
j o vaihdelleen yllätt?ivän paljon eri vuo7 sma.
I8 LåpioliiraDkolonioidensijaintion
2 \aihdellul huomanavasli eri vuo:ina.
66 Kasvua lapintiiran pesimäkannassa
j40 näyttää olleen T0Junrn loppupuolella
t1 Lapintiira on tutkimusalueen toiseksi
17 rr.msainpesimälaji, mutta senlin osuus
kaikista pesivistä pareista on vain 3.5
too %. Skalmörenille vuonna 1979 il2 mestynyt kalafiirojen yhdyskunta on
siftemmin kadonnut.
1 Harmaalokin pesimäkannan
4 lie\ä \ähcnlyminen vuodesta lqTg
rz johtuu Lodennäköisesti lajin kan
nan kasr un raloitustoimista Var
^I . inais-S uo me n a luee lla. Harmaa' loklikannan ka"vun pyqähtt minen
Kalalokin pesimäkannan kasvu
tutkimusluodoilla viimeisen 15 vuoden aikana on vastakkainen ilmiö etelärannikon monilla ulkosaaristoalueilla tapahtuneelle kehitykselle.
Tämä johtuu ilmeisesti isompien
lokkien määrien kohtuullisuudesta
alueella.
Naurulokki ei pesinyt laskennassa
mukana olleilla luodoilla, mutta Jurmon
koillispuolenNorrkläpparnaluo-
doilla naurulokki on viime lr.rosina
pesinyt.
Ruokkilinnut
Ruokki on ollut vähälukuinen alueella laskentakauden alusta låih1ien,
mutta nykyisin pesim:ikanta on jo
häviämisen partaalla.
Riskilällä on havaittavissa
sama
suuntaus. Ainoa isompi yhdyskunta
Kalkskärillä on huvcnnutn. 20 padsta 1979 n. kuuteen pariin 1993. Monilla luodoilla aikaisemmin pesineet
yksittäisparit ovat kadonneet. Samankaltaistataantumista on havaittu muillakin eteläisillä saaristoalueilla (Hi1den & Hario 1993). Huomattavimpana slynä ruokkilintujen tappioon on
nfitävä minl(in yleistyminen alueel1a.
Varpuslinnut
Niittykirvisen
ja Luotokirvisen
pesim?ikannat ovat pysyneet ilmeisesti
t-.-,.,.^.
b.'.,\!r'rr.
. ,
.rj'*-o4u;u,
f ;-r"
ii a
f l*.;-r:
t'
tdrrt-.'Lir..taq{fi-- ...,i.'..+,."
{
a
^^
t
r;.r 3rr!
4...'.,
1J''-^';^
"_1r^å".",- s.6,,e-1
'
-..,
o
r): s J"'^-'T't
.
;r' 'i:'-å'
i., i,..f _i?*,*''..^
.,
,
:'i
t ''-* J.Är.
'\
-'i."'1""'
*.J"'n
.
*rJ.1.o
h.
.,hn'ld
r t.. tr6-.'4"(
ILd ( urj,1i.
i
å r!; (or!r!
-',
'z'.:
'-.'*, ri.
, ,*.*.!. _.,**",_
.*
/
' !\s
"
{^xN,da
I
itli
-,
Jurmon kylän saariston lutkimusalue 1993.
mclko vakaina laskentajakson aikana. Lajit pesivät alueolla mclko usein
samallakin luodolla.
Västäräkki on alueella yleisin ja
runsaslukuisin varpuslintu, ioka pesi j
useimmil la luodoilla. Muutoksia kan
nassa ei liene juuri tapahtunut.
Minkki uhkana
Minkin läsnäolo todettiin viidellä
luodolla tutkituista
51
:stä luodostå.
Lisäksi havaittiin viitteit?i minkin läs-
näolosta kahdclla luodolla. Minkin
saapuminen luodolle on kohtalokasta
Kivitasku pesii kivikkoisilla luo-
etentin ruokille ja riskilälle, sillä ne
doilla, puhtaat kallioluodot eivät sille
sovellu. Kanta on pysynyt melko va-
pesivät kallionl(oloissa ja lohkareiden
kaana.
myös minkit viihlyvät. Hiekka ja
Variksella on pesäpredaattorina
merkitystä muiden saa stolintujen
kannalta. Kanta näytlää jonkin verran
kasvanecn chkä vainon vähentymisen
myötä. Kannan kasvua rajoittaa sopi-
vien pesäpaikkojen vfiäisyys tällä
lähes puuttomalla saaristoalueella.
Kiuru on alueen pesimälinnuston
erikoisuus, joka pcsii hiekka- ja somerikkoluotojen niittymäisissä osissa.
muodoslamisså onkaloissa, j oissa
somerikkoiuodoilla minlkiä ci ole
juuri tavattu, mikä johtunee sopivien
onlaloiden puutteesta. Samasta syystä niillä eivät pesi myöskään ruokkilinnut. Myös useimmat lokkilinnut
katoavat nopcasti saarelta minkin
saapumisen myötä. Toisaalta haåhka
Kirjallisuus:
Hilden, O. &l-lario, M. 1993:Muuttuva Saadstolinnusto, 317 s., Forssa 1993.
Koskimies. P.
&
Väisänen R.A.
1990: Monitoring bird populalions.
Zoological Museum, Findsh Muse
um ofNatural History,Univ. of Hel-
sinii,
144
s.
V. 1977: Jurmon alueen
pesimälinnustotutkimus, Väliraportli.
Vänskä,
Käsikirjoitus.
Vänskä, V. 1979: Öljyja saarislon
pesimälinnusto, raporfti Jurmon alueen laskcnnoista. Käsikirjoitus.
tuntuu pitävän yllättävän hyvin pintansa minkistä huolimatta. ilm€isesti
suuren lukumäZi.ränsä j a yhtiiåikaisen
pesint?insä turvin.
27
Havaintoj en ilmoittaminen
TLY:n lintuhavaintoarkisto ontunnetusti laaja ja käsittää havaintoja
hyvin pitkältä aikaväliltzi. Havaintomii:iriin kasvaessa päätettiin 8 0luvun
lopulla Juhana Pihan aloitteesta siir-
tyä arkistoinnissa tietokoneaikaan
lbihu l, tl-v,tt
arkisto tietokoneaikaanrukdi 3-4l88). Havaintojen talletuksesta ovat vastanneet Tuomas j a
Sampo Kunttu apunaan luhana Piha.
Juhana arvio artikkelissaan siirtotyön
kestoksi kaksi vuotta Nlt, vuonna
1994, voidaan sanoa arkiston olevan
kokonaisuudessaan ATKlla. Siirtotyö oli valtava projekti, sillä TLY:n
arkistossa on pelkästäiin arkistolaj ihavaintojan.70000. Näin jåilkeenpäin
voin kyllä todeta työn kannattaneen,
sillä vasta n)4 voidaan arkiston tietomåiä:iä kä)ttii?i tehokkaasti h)'väksi.
Keräysohjeet on julkaitu viimeksi
jäsentiedotteessa 2/90. Havaintotoimik-unta on muuttanut listaa jonkin
veran, joten on aiheellista julkaista
uusi ja ajantasalla oleva lista.
Havaintotoimikunta pyrki muutta-
maan vanhoja keräysohj eita mahdol-
lisimman vähiin, mutta samalla luomaan toimivan listan. E ut vanhan
lista lajit ovat niin yleisiä, ettii niiden
kerziäminen on osoittautunut mahdot-
tomuudeksi.
Ukulin katsaukset (myös muuttokatsaukset) laaditaan nyky:i.?in tietokoneen arulla, jolloin kaikki havainnot syötetäZin ATKlle. Tzimän seurauksena havaintojen ilmoittamistavat ovat muuttuneet. Lomakkeita paremmat ovat nykyäiin A4-Paperit.
TLY:n havaintojenkeruualue:
Seuraavien
kuntien
alueellatehd)'tlintuha- Askainen
vainnotkedt?iiinTlY:n Awa
lintuhavaintoarkistoon: DGgsiäd
Halikko
Rymättylä
Mellilä
Iniö
Mietoinen
Muurla
Mynämiiki
Suomusjärvi
S:irkisalo
Taivassalo
Kisko
Naantali
Nauvo
Nousiainen
Tarvasjoki
Turku
Uusikaupunki
Kodisjoki
Oripiiä
Valto
Korppoo
Koski TL
Kustavi
Kuusjoki
Paimio
Paminen
Vampula
Vehmaa
Pemiö
Pertteli
Velkua
Västanq:ird
Laitila
Piikkiö
Yläne
Lemu
Pyhiiranta
Seuraavbtå lajeista kerätään
kaikki havainnot koko vuodelta
alueelta:
Masku
Salo
Sauvo
Mitä havaintoia kerätään ja miten
TLY:i
Raisio
Rusko
Merimasku
Kiikala
koko
Marttila
Houtskari
Kaarina
Karinainen
Kemiö
l,
ne ilmoitetaan?
1.
Kaulushaikara
Harmaahaikara
Kattohaikara
Pikkuj outsen
Tundrahanhi
Peltopyy
Luhtakana
Valkoposkihanli
Sepelhanhi
Ristisolsa
Kyhmyhaahka (ad
Lajilista
Pö)tyä
Lieto
Loimaa
Alastaro
Allihaahka
Haflnaasorsa
Lapasotka
Merikotka
Maakotka
fuekko
Metso
Luhtahuitti
jp koiras)
Ruisriizikkä
Liejukana
Isosilri
Pulmussirri
Kuovisirli
Merisirri
Jlinliikurppa
Hein?ikurppa (ajalta 15.8.-15.10.)
jåiltuu selruvalla sinllå
Jänkäsirriäinen
Lapinpöllö
Rastaskerttunen
Mustapyrstökuiri
Punakuiri
Kuningaskalastaja
Kirjokerttu
Harjalintu
ld:inuunilintu
Tundral'-urmitsa
Vesipääsky
Pohjantikka
Pikkusieppo
Pyrstötiainen
Suosirli (schinzii)
Pikl(usirri (kovät)
Harmaapzätikl(a
Kenra4la
Kangaskiuru
Viiksitimali
Tunturikiuru
Lapinkirvinen (kevät)
Pzihtiniihakki
Sepelrastas (kevät)
Vuorihemppo
Turturikyyhky
Turkir/Turturikyyhky
Koskikara
Mustaleppälintu
Tundraurp iainen
Tunturipö l1ö
Pensassirkkalintu
Taviokuurna
Hiiripö11ö
Viitasirlikalintu
N
Varpuspöllö
Lehtopöllö
Vi itakertlunen
Luhtakerttunen
Pohj ansirkkr.t
Pohj an ?ikkr.t /Kultas
Piktulokki
lsolokti
(1.1
l-31.4.)
Mustatiira (jp)
Turkinkyyblry
Pikkutikka
PZih1dn?inakkeli
KuhaDleittäj ä
Pikkuvarpunen
Kirjosiipikäpylintu
okkavarpunen
irkku
Selitykset: j p:j uhlapukuinen
Havainnot näistä lajeista ilmoitetaai käyttäen arkistokorttia tai vapaamuotoisesti A4-arkeilla.
Lisäksi kerätään kaikki havain-
not koko vuodelta sisämaasta
seuråavista lajeista:
Lajilista
1.S
Kanadanhanhi
Meriharakka
Karikukko
Punajalkaviklo
Kyhmyjoutsen
Merikihu
Haahka
Räyskä
Merinetso
Merihanhi
Havainnot näistä ilmoitetaan kuten kohdan
Lapintiira
Merilokki
Ruokki
tuskilä
Luotokirvinen
Rytikerttunen
I lajit.
Mitiiiin selvää sisämaan rajaa ei ole olemassa, sillä se vaihtelee lajeittain. Tässä kohtaa kannattaå käytt?i?ijiirkeä, sillä
esim. kyhmyjoutsen Ruissalossa ei ole sisämaahavis, mutta ruokki samassa paikassa taas on!
2. K€säkaudetr håvainnot
Seuraavista lajeis-
Heinätavi
Suopöllö
kerätåånkaikkipesimäaikaiset havainnot koko TLY:n alu-
Mehiläishaukka
lorrnapaasKYKoionråt
Ruskosuohautka
Sinisuohaukka
Peukaloinen
eelta:
Tuulihaukka
Ampuhaukka
Nuolihaukka
Lapinharakka
Järdpeippo
ta
Lajilista 2.
Kaakkuri
Kuikka
Merimelso
Joutsen
H?irkälintu
Mustakurkku-uikku
K an
adanhadri
Merihanhi
Jouhisorsa
Kurki
Kultarinta
Urpiainen
Tikli (ei Turku)
Tylli
Ruokki
Lisziksi kerätiiän tietenkin kaikl<i
pesimiiaikaiset havainnot sellaisista
lajeista, jotka eivät Suomen Lintuatlaksen mukaan pesi säännölliscsti
TLY:n alueella, esimerkiksi alli, valkoviklo, pikkuk-uovi, mustavaris ja
barv rpol lo
tilhi.
Kapustarinta
Suokukko
Liro
Lokkien ja Tiirojen suopesinnät
Räyskä
Kesähavaintojen ilmoittamisessa karmattaa käyttiiai jåtkeä, eikå tuijottaa vain päiv:imli.åiriin. Esim. heiniikuiset
merihanhikertymät merenlahdilla eivät kuulu kesåihavaintojen piiriin, vaan syysmuuftohavaintoihin. Toisaalta taas
maalisL:uiset huutavat sarvipöIlöt ovat ilmoit€ttavia.
Havainnot näistä lajeista ilmoitetaan kesähavaintolomakkeilla, arkistokorteilla tai vapaamuotoisesti A4-arkeilla.
3. Kevät- ja syysmuuttohsYainnot
Kevät- ja syysmuuttojen ajalta kerätiilin fenologisia havaintoj a kaiki sta
muuttolinnuista, esimerkiksi havainnot ensimuuttajista, pååmuutoista,
keräytymisti ja viimeisistä muuttajis-
la.
Kevät- ja syy smuuttohavainnot
il-
moitoitetaan mieluiten havaintovihkomuodossa retki kerrallaan (laonologisesti), ioka on myös ilmoittajallc
yleensä helpoin tapa. Myös keväV
syysmuuttolomaketta voi käyttää.
4. Talvihavainnot
Seuraavista lajeista kerätiiiin tal1 . 12. -n. I 5 .3 ) vain suurimmat parvet, suurimmat päiväsurnmat
tai muuten mielenkiintoiset havain
not: siniso$a, fasaani, kesyllryhty,
käpytikka, hippiäinen, tiaiset, puukiiviaj alta (n.
5.
.
pijä, harakka, naakka, varis, korppi,
varpunen, viherpeippo, punatulkku j a
sillä esim. leutoina talvina ei kaikkia
lokkihavaintoja tarvitse ilmoittaa.
keltasirkku. Kaikista muista lajeista
kerät?iiin periaatteessa kaikki havainnot koko TLY:n alueelta. Tosin tätä
listaa ei kannata tuijottaa orjallisesti,
Havainnot ilmoitetaan A4-kokoisilla papereilla.
ARK-lajit
ra- Lajilista ARK (1.1.1994 alkaen)
Valkoselkätikka
tarkrstaa ha- Jiillkuikka
Lampiviklo
vaiDtrot seuråa- Jiiåkuikkalaji
Sepelrastas (syksy)
Avosetti
vista lajeista en- Pikku-uikhr
Lapinuunilintu
Kedkurmitsa
nen niiden julkii- Mustahaikara
Hein?ikurppa (ajalta 16.10.- 14.8.) Hippiäisuudlintu
semist!:
Taigauunilintu
Kiljuhanli
Rantakurvi
Isokirvinen
Lyhytnokkahanh Leveäpyrstökihu
Virtavästitiikki
Sepelhanhi hrota-rotu Tunhrikihu
Kyhmyhaahka (ei jp ad k) Isolokki (ajalta 1.5.-31.10.) Lapintiainen
Kuukkeli
Haarahaukka
Pikkukajava
Nokivaris
Niitty-/Arosuohaukka fuuttatifua
Keltahemppo
Kilju-/Pikkukiljukotka Pikkutiira
Pikkusirkku
Muuttohaukka Mustatiira (eijp)
Kultasirkku
Kiiruna
Etelainkiisla
Viiriäinen
Sinin?irhi
Älueellinen
rit€ettikomitea
ARKJajien ilmoittamiseen kä)'tetiiiin RKJomaketta.
6.
RK-lajit
Lintumi€hessä 6/92 on julkaistu
luettelo niistil lajeista ja aåhjeista,
joista tehdlt hav;innoiioutuvåt
val-
takunnallisen rariteettikomitean tarkastettavaksi ennen niiden julkaisemista Rarilomakkeentiiyttöohjeitaon RK-lajien ilmoiftamisessa käytejulkaistu mm. Lintumiehessä 2/86. t?iiin RKlomaketta.
Minne havrinnot toimitetåan?
Havaimot palautetaar mieluiten
suo.aan Sampo Kuntulle osoitteeseen
Rauhankatu 13 A I 2, 20 1 00 TIJRKU.
30
Myös TLY:n postilokeroon voi haviksia toimittaa (TLY ry .PL
TURKU).
67
,20101
Kortteja ja lomakkeita saa parhaiten tilaamalla Sampolta tai TLY:n
kokouksistå-
UHANALAISTEN LINTUJEN
E
SIINTYMINEN VARSINAI
S.
SUOME S SA
1980.90 LT]I(UJEN TAITTEESSA
Esko Gustafsson
Olen selitt?in)-t uhanalaisuuden kä-
siteflä ja kirjoittanut niin
Suomen
kuin Varsinais Suomenkin uhanalaisista linnuista kolmessa aiemmassa
julkaisussa (Gustafsson 1989, 1990
ja I 991). Viimeisimmässä.iutussa olj
tekem?ini uhanalaiskyselyn tulosten
perusteella katsaus kolmeen lajiin.
Kysclyn l?ihetin talvella 1990/91
79 lintuharrastajalle eri puolille maa
kuntaa ja pienen karhuamisen j älkeen
sain vastauksia 60 kpl 56 henkilöltä.
Kyselyssä olj menetclmåinä rasti ruutuun eli tarkkoja päiväm:iäriä ei kysclty. Näin oli mahdollista vastata
kyselyyn varsin vähällä vaivalla. Laj ilistana ol i Varsinais-Suomen uhanalaisten lajien lista lukuunottamatta
muulla tavoin paremmin tietoon tulevaa lajistoa (csim. merikotka). Kukin
vastaaj a ilmo itti havaintoj a vain omal-
ta retkcilyalueeltaan, joten kysy-
myksissä oli mukana myös se, onko
lajin kanta muuttunut ko. alueella.
Samoin oli mahdollista antea arvio
pesivästä kan nasta. Osa vastaaj ista
oli
retkeilly vuosikymmeniä alueillaan.
Tämä esittely kyselyn tuloksista on
Varsinais-Suomen uhanalaisluettclon
(Guståfsson 1990) mukaiscssa lajijärjestyksessä. Tässä ensimmäiscssä
osassa on vastausten yhteenveto maakunnassa erittäin uhaDalaisiksi luoki-
telluista
laj
eista merikotkaa lu-
kuunottamatta. Lucttclo vaslaåjista j a
heidän retkeilyalueistaan on oheisena.
Vastauksct ja niiden yhteenvedon
toimitan TLYin arkistoon.
KrA-AKKURI Gavia stellata
LYL:n tutkiLaji oli
mus- ja seurantalaji, joten tarkempi
juttu tulee myöhemmin. Lajista on
ollut myös Ukulissa juttu (Karlin
vuodcn 1993
Havain noitsij
toalueet
at j a
havain-
R''måtfylän saarista), Vesa Muurinen
(Pyhåraara, Pyiåma3, Laitilan N-
ja
osat), Lasse Nokka {Somerc), Mikael
ja Hans Nordstriim (Dragsfård), Sven
Sauvo, Ampola), Pertti Andelmin (Kisko (+ Maurl4 Suomusjåiwi,
Nordqvist (Eura, Lailita, lvtynåmåki,
Severi Aaltotretr o(emiö, Måsa
Vik -
Kiik'1a)),
SePPo
As'elund (Nauvon,
Korgpoor ja :Ioatskårin pååsaareo,
Kari Elo (ilalikko, Salo, Pemiö), Jyrkija Peti Erikåiaen (< iika1a, Suoeusjärvi), Jukka Grönhmd (Korppoo,
Utölr seutn, Esko Guskfsson (Kuusisto), Måtti llalttuoetr (SuomusjåirviKiikala), Markku äarmaneo (KeBiö1 sååri, ei sar:istoalueet), Heikki
HeiLkilä (Alastaro), Jad Helslola
(Vehmaa (Taivassalo)), Mika Hen-
milä (Laitila: Kaivola-KatirhtuläPahojoki), Hannu Hilke (lniö, lähinnä itåosat), Raimo llyvörcn (Ylåneerityisesti VasEjärvi ynptuistöireen),
Seppo
Kallio {KlstaYi, lähinnä
Kaurissalon saaril Rolf ikrlson (Mi-
etoinen * Mlaälahti + yeptuislö),
Illka Laiho (Saloa seu:u 1rr.), 3 x
Jarno I-aine (1, Tu*u" 2, Kalanti +
Lailila W-puoli 3. Kemiönsaari),
Marktu Lappalainen (Houtskärin
Berghann ympfis,öineen), Esa Lehikoinen (lvlynämåki-Vehmaa-Rai
sio-Masku), R3:mo :ehtonen (Iliittinen, Rosala), Paavo L€mpa (Tarvasjoki), Sture Lindholn o<emiö),
Pekl(a Loiva:eds {Siirkisalo, Dragsfiilrd, osat joihin räåsee ilean Yeaetfi), Rauli Lumio {Äskainer, Masku, Velkua), Heitti Mi!:r (Yläne +
Euran
llonkilahri + Säkytån Kolvaa +
Mynänlåell l-aajoki), Vesa Multala
{Merimasku sekå osia Velkuan ja
Kustavi,Pybåmaa, Parainc4 Yelku&),
Tapani Numminen (Paimio-Sauno),
Jukta K. Nurmi j. Jårmo Markkaren
(lemiö),
Sepgo Pekkala {saa:isto;
Ry-
måtty14 Naantali, Merimaslq Nauvo, Korppoo, Houtskär), Ilarri ?ålivå-
rin:a (Raisio), Kalle Raiaio ( Houts-
kär: Kivioo-Lömsö-Roslax, venei
tyä), Ad Rivasto (Korppoo), Lelaart
Saari (Aasla), Juhani Saåri*en {Våhto-poissa Vahdon osa Kur;eirftåkäa),
? x ]\,Iarkl<u J. Saarinen (1. Lemq 2.
Vehmaa), Jutka Saårio (Lokalah:i,
Vartiaari, Aimasvesi-i{alpaladärvi
yrnp.), Pekka Salni (Råisio: ?ikan.
maa-Raisionlaiti), Kari Salo (Loi.
maan kaupunki ja kunta), 2 x Vesa
Sarola (l, Paimio eteläoså-Sa[vo, Halikko liinsiosa, 2- Nousiain€n-Mynåmäki-Ylåre), Jukka Siuaopäå O.{ietoiner, Myoålahder itåpuo1i), Olli Suominer {Koskea Tl" seutu), Asko Suoranla (Kustavi, etenkin på.:isaareq ete1åi$n osa, Yercretteilyä vain lniötr
aukollå), Esko Tarponea (Iaiön Ko!
ko), Joutri Tittoner (Sålon seutuHalikko, Kerqiö, Peniö, Salo), Affi
Uotila (l{arvaluoto), Hannu Yarj oaen
(laitita), Jaåkko Wessm&n Gymåttylairl kudå), Ris:o Willåmo (Kisko
yrn.), Tapani Viihtutåki (Loimaa-Pöy-
tyä), Veijo Vånskå (Nauvo: Lillandet
+ ymp ja ulkosaaristo/Jurmo), Mikko
Ylitalo (mm. P'in:ontåtrti) ja jår/ilintuarkisto/Äsko Suoranta
31
1980a). Kyselyssä erottuu kaksi aluetta,
joilla laji pesii Varsinais-Suomes-
sa: Laitilan suunta ja Suomusjäven
suunta. Molemmat esiintymisalueot
ovat TLY:n aluecn rajoilla ja esiin
tyminen jatkuukin Uudellemaalle ja
Satakxntaan. Kanta tuskin ylittiu 10
paria edes hyvinä vuosina.
Kannanmuutoksista oli yksi kommentti : ennallaan/Heikki Minn.
LAPASOTKA Althya marila
Laj ista on ollutjuttuUkulissa (Multala 1981). Jutussa esitetty sopii hyvin myös tämän kyselyn tietoihin.
Vastaajilla oli viimeinen pesimähavairto vuodelta 1978 Uus Kettelistä
(Vesa Mr-rurinen) ja satunnaisia pesi-
misaikaisia havaintojakin vain
7
hcnkilö11ä. Uusimmassa atlaksessa
ä pesimishavaintoa lounaisesta
saadstosta (Flilden & Hario 1993).
Hilden & Hario (1993) arvioivat Saa-
rannan saa stossa voisi olettaa lajin
olevan vakinaisempi liittyen Selk?imeren j
onlinlaiseen pesimäkantaan. Sa-
takunnan kannaksi Mäntylä ym.
(1993) arvioivat 70- 100 paria painot
tuen pohjoiseen.
Muuttoaikaisia havaintoj a oli useilla havainnoitsijo j11a sekä keväältä että
syksyltä. Havaintoja tehdään eräin
paikoin aivan saiännöllisesti ja ilmei-
sesti syksyisin laji lepäilec useammalla paikalla kuin keväällä etenkin
sisämaassa ja rannikon lahdilla. Ke
väällä havaintoja on ns. arktika-pai
koilla säännöllisesti mm- Selkämeren
ramikolla, Mietoisten Mynälahdella
ja Dragslärdissä.
Kannanmuutoksista lotesi 4, että ei
ja 12 vastasi että ei
ole vähentynyt
ticdä
on nelj
slomeren (=TLY:n alue +Ahvenan-
maa) pesivliksi kannaksi 10 paria.
Tämä tuntuu kyselyn ja ko. kirjan
omienkin kommenttien valossa ennemminkin suuelta kuin pieneltä ar-
violta. Laajassa Saå.ristomercn
saa
RIEKKO Lagopus lagopus
Lajista on ollutjuttu Ukulissa (Ka.lin 1980b). Riekolla on VarsinaisSuomcssa kaksi "vankkaa" esiinty-
misaluetta: Kurjenrahkan seutu ja
I-aitilan suot. Tämän lisäksi muutama
erillisesiintymä, joista maantietecllisesti merkittävin Uudenkaupungin
saaristo
nista
s
sa.
S
eulaavasSa luettelo kun -
ja suoalueiden lukumäärä, jois-
sa lajia on kyselyn mukaan tavattu
(moncssa kunnassasijaitscvat suoton
sijoitettu suurimman osan suota
käsittävään kuntaan): Koski Tl. 1,
Laitila 4, Marttila 1, Mynämäki 2,
Nousiaincn l, Vahto I ja Yliine 4.
Seuraavassa muutama vastauksis-
sa mainittu kommentti: "parimäärä
Laitila-Mynåmäki alle 10" (Sven
Nordqvist) ja "viimeinen havainto Uus
lso-Haurunen 1 p vuonna 1987. Vas-
taavilta paikoiha 70-
ja S0luvuilta
havaintoja 2-4 r'uoden välein. Vanlat
paikalliset metsästäjät kertovat iekkoacsiintyneenvielä 1 940-50luvuilla
runsaåsti, ruokailival kuten teeret aiemminpeltoaukeilla vilj ascipäillä ym.
nykyinen parimäiirä 0" (Vesa Muurinen). Jälkimmäinen riekkotarina koskee Pyhärantaa. Ku{enrahlan alueen
esiintymisestä kerroo Heikki Heikkilän kartta, jossa oli l1 eri havainto
paikkaa 80-lur.ulJa.
Kahdessa Laitilaa koskevassa kommentissa oli maininta riekon vähenemisestävc.rattuna I 970lukuun. Yleisin kommentti (50 kpl) oli kuitenkin
-i'
Kaakkuri pesi hyvin harvalukuisena TLY:n alueen äärirajoilla.
I
Iso-Hölö, NukinrahlG). Tämän 1isäksi on jokunen satui,lainen havainto
t'i
järvien rannoilta ja esimerkiksi
..å
ärvilintuarkisto s sa on vain yksipesimisecn viittaava havainto. Laj in pesimaikanta on suu lusluokkaa 20 paria.
j
3
i
neen (2 muuftoaikana)
vfienBja 1 I ilmoitti
että ei tiedämuutoksista.
Yleisin kom-
6 vastaajaa ilmoitti lajin
menfti oli kuitenkin: ei pesimiseen
viittaavia havaintoja (48 kpl).
Suokuhko kaipaa kipeästi merenlahtien viimeisten rantaniittyj en laidunnul(sen turvaamista tai uudelleen
aloittamjsta ja parhaiden lintusoiden
suojelua.
tu\.YSKfi stema caspia
Hilden
&
Hario (1993) esittävät
Saaiistomeren kannaksi 295 paria
1990luvun alussa. Tästä Aivenan
maan osuus on noin 150 paria eli
TLY:n alueen kaata olisi noin 150
,.
paria. Heidän mukaansa Drags
;äY,.
Biekko on harvinaistumut huomatlavasti ia kanta keskittyy vain pienille
alueille.
qärdissä pesi noin 30 paria
ja Uu-
denkaupungin saaristossa 1 30 paria.
Näin tarkkaån tietoon ei täl|ä kysclyllä päästy. IJudentaupungin kolo-
nioista tuli tietoja (Vcsa Muurinen),
mutta muualta vain yksittäispareista
maininta: ei havaintoja.
Riekon kannaksi Varsinais-S ovoi kyselyn perusteella arvailla suuruusluoklaa 30-40 paria, iosta
muutamapa voi esiintyä Uudentaupungin saaristossa. Riekko vaatisi
messa
ehdotlomasti tarkemman selvityksen
csiintymi scstäiin. Olisiko vapaaehtoisia ??
paikassa: Kuusistonlahdella 1980 (ainoa pesimlihavainto vuosina 1968-
90)/Esko Gustafsson, Mietoistcn
Mynäjoen suistossa noin vuoteen
1984/Esa Lehikoinen tai vuoteen
1982?/Jukta Sjllanpåiä sekä Lemun
pesitä.
Oukkulanlahdella vuoteen 1987/
tausla kertoi pesimisaikaisista havain-
Markku J. Saarinen. Kuusistossa kyseessä oli sattumalaukaLrs, sillä paik-
taaj aa ei
ka on edelleen entisensä. mutta kaksi
ETELÄNSIJOSIRzu Calidris alpina schinzii
Tietoja suosirin etcläisen rodun
esiintymisestä Suomcssa I 980-lumlla onjulkaissut Perttula (1990). Varsinais-SLromen tilanteesta ei ole julkaistu koskaan mitään tarkempaa sel!itys*i. Va.sinajs-Suomen pesimälinnustosta suosirn on valtakunnallises_
1i kaikkein uhanalaisin. Siksi tulen
tekcmäiin laj ista uudenjutun,jossa on
tarkasti esitelty iajin nousu ja tuho
maakunnan rantaniityi llä.
paitsi Hou Mossalan Fjärdsk2ir, jossa
1986 oli pieni kolonia (Kalle Rainio).
Yksittäispaien ticdotkin olivat useimmat vanloja paikkoja, joissa ei enää
muuta paikkaa ovaf laadullisesti
huonontuneet suosilrin kannalta.
Muuttohavaintoja (vanhoja) mainitsi rodusta kaksi henkilöä. Mahtaako maakunnan rantaniityillä rotua
näkyä eniiä edes muuttavana ?
vanioi sta pesimäpaikoista mainittiinjo ajemminkin tiedossa ollcct Pai-
mionlahti ja Mietoistenlahti. Toivot-
tavasti Mietoisten Laajoen suiston
kunnostust!öt aikavat pian kantaa
hedelmää tämänkin lajin osalta.
Tällä hetkellä rotu pesii maakun- SUOKUKKO Philomachus pugnax
Laj ista on uude s sa atlaksessa tietonassanoin5pa n voimin Jurmossaj a
epävamoja pesimfiavaintoja on li- janoin 13 ruudulta maakunnasta. Laji
sliksi Kustavin-IJudentaupunginsaa- pesii kolmenlaiscssa ympäristössä:
ristoissa (Scppo Kalljo, Vcsa Muuri- merensaa stossa (vain Jurmo), laidunnetuilla ranlaniilyillä (mm. Kuunen, Pe.ttula 1990).
Rantaniityillä laji on kyselyn mu- sisto, Vehmaa, Mietoinen, Paimio)ja
kaan pesinyt 1980luvulla kolmessa isoilla avosoilla (mm. Kontolanrahta,
Räyskät liikuvat laajaltt
j^
22 \ras-
noista ei pesimäpaikoilla ja 23 vasolluthavainnut lajia pesjmäaikana 1980luvulla.
Laj in awioi vähentyneen 10 henkilöä. Useimmiten muutos koski tilannetta I 970-lukuun venattuna ja arvio
koski ylccnsä esiintymistä, ei vain
pesimäpaikkojen vaihenemistä. 4 mielestä ei olevfientynyt, I ilmoittilajin
todennäköiscsti runsastuncen ja 8 totesi että ei tiedä muutoksista.
Nykycsiintymisestä muutama esimerkki: "ulompana pcsii, 1-2 poikuefta saapuu joka kesä lahdelle poikas-
ten va uttua lentokykyisiksi" (Roll
Karlson); "viimeksi pcsinyt vuonna
1976 l,illa Äggskär Ominaisten lähellä, ei näy enää juuri kesälläkiiän"
(Lennart Saari); "viime vuosina vain
pari satuinaista ad havaintoa eikä lajnkaan nuoria lintuja, 1950-70 luvuilla
såiånnöllisesti poikueittaintin Enäj är-
vellä" (Matti Halttunen).
Laji esiintyy
Varsinais-Suornessa
33
Suokukko pesii merensaarislossa, laidunnetuilla rantaniilyillä ia isoilla avosoilla.
pesimäpaikkojen ulkopuolella kymmcnien kilometrien päässä pesimäpaikoilta kalassa alkukesällä ja emot
kiertclevät loppukesällä poikueiden
kanssa kalastamassaj iirvilläj a lahdiila. Kev:iällä havaintoja sicllä täällä
sekalaisesti. Kiertclyhavainiotv:ihentyneet viime aikoina (vrt edellä), mutta sopivin paikoin vielärunsaasti (Ke
miö, Sjölax25 yks vuonna 1990 (Pekka Loivaranta).
puiston suosaårekkeissa" (Raimo
Ukuli 20r 22-25.
Hyvöncn). "Talvina 69-75 näkyi pal-
Gustat'sson. 11. 1990: VarsinaisSuomen uhanalaisct lintulajit. Ukuli
jä1keen"/lisko Clustafsson).
l0 totcsi lajin vähentyneen, 4 mielostä ei ole vähentynyt, 1 mielestä
j on,
ci
sen
ainoa vakituinen pesimäpaikka
(iustafsson, B. I 99 I : Uhanalaisista
linnuista saa tietoja vain kcräämällä.
Ukuii 22 (3):4-6.
Hilden, O. &Hario, M. 1993:Muuttuva saa.istolinnusto. 317 s. lorssa.
maåkunnassa, muualla hyvin satunnaisesti siellä täälläja lisäksi talvella-
Suomen kaakkurit.
lodennäköisesti nfrsastunut
ja 8
ei
tienn]'1 muutoksista.
Vaskijärven luonnonpuisto liene€
kin harvinaistunut huomattavasti.
POHJANTIKLA Picoides tridactylus
Laiista on ollut kirjoitus Ukulissa
(Karlin 1980c). Atlastietojenmukaan
havailtu vanhassa 14 ja uudcssa ll
ruudussa. Jo atlastiedot kertovat
lajin
olcvan vähälukuinen VarsinaisSuomessaja niinpä 44 vastasi, että ei
ole nähnyt laj ia pesimäaikana. Satunnaisia pesimisaikaisia havaintoj a runsaalla l0 vastaajalla.
Esiintymistä kuvaavat hyvin seu-
"l 970-luvun alkupr-roliskolla laji kuului retken vakiotikkoihin ja vrclä 731'74 pesäkoloja
näkyi esim. TLY:n senaikaiselle lintuasemallc vievä1le tie11e. Laj i viihentyn).t verraltuna vuoteen 1974. Pariraåva1 kommentit:
määrä Laitila-Mynämäki-Eura 1-2
paria" (Sven Nordqvist). "Pcsinee
säännöllisesti Vaskijärven luonnon34
2l:4-9.
Esiintyy ilmeisesti pesimäaikana
1ä-
hos ainoastaan maakunnan pohjoisosissa. Pesimäkanta suuruusluokl<aa
l0 t20) paria.
PIKKUSIEPPO l-icedula parva
Lajista on ollul kirjoitus Ilkulissa
(Kunttu ym. 1990). Tässä kirjoituksessa esitetty pätee hyvin saamiini
Karlin,
A:
1980a: Varsinais-
Ukuli
1
1( 1):
36-3',7.
Karlin, A. 1980b: Riekon esiintymisestäVarsinais-Suomessa.
(3): 53-56.
Ukuli I 1
Karlin, A. 1980c: Pohjantikan esiintymisestä Varsinais-Suomessa. Ukuli
11 (4):2s-29.
Kunttu, S., Nikkanen, T. & Piha,
j ia pesimäaikana, satunnaisia havain
toja oli 10 ja pesintiihavaintoja oli 8
J. 1990r Pikkusiepon esiintyminen
'l'LY:n alueella. Ukuli 21 (3): 1517.
Multala, V. 1981: Lapasotka, \uoden 1978 projektilaji. Ul-uli l2 (2):
henkilö11ä. Vakituisia paikkoja ei ollut kenenkään ticdossa. VaLrmin paikka lieree Vaskij ärvcn luonnonpuisto.
l2-l'7.
Miintylä, K., Hclppi, K., Lilja, t.,
Nuotio, K., Saiha M., Sarlund, f. &
vastauksiin. 40 ei ollut havainnut la-
KIRJALLISUUS:
Gustafsson, E. 1989: Uhanalaiset
lintulaj it - linnustommeko tulcvaisuus.
Sundelin. R. 1993: Satakunnan ulkosaa ston linnusto 1988. Satakunnan
Linnut 24 (2): 36-68.
Pefitula, H. 1990: Etel:insuosirrin
posimaialucet ja niidenkunnostus Suo
messa. Lintumies 25r 11-15.
Turun Lintutieteellinen Yhdistvs r.v.
Osoitemuistio 1994
Jåseniied.te
Hallitus
Tiedolevas:aava Rasmus Mäki
Puheenjohlaja Markku Lauren
Sydmo, 21600 Parainen ..............."......". 887 955
Varapuheenjohlaja Annika Forsten
Aurakåtli 20 A 5, 20100 T:Jrku ................318 404
Sihteeri Maija-Liisa Hsjkkilå
Puutarhakalu 23 A 4, 20140 Tu rku..........308 426
Rahaslonhoilaja Peti Laine
Måkilåntie 5 a 15, 21530 Paimio.............,732 441
LYL-aluevastaava Sampo Kunttu
Rauhankalu 13 A , 20100 Turku. ........-..-.304 424
Jåsen Rami Lindroos
It. Pitkäkatu 37 B 58, 20100 Turku-........2334 281
Jä6en Juhana Piha
Norjankatu 25, 20740 Turku ................. -242394O
Jäsen Rauno Laine
Rauhankatu 9 gb 43, 201 00 Turku..........304562
Jäsen Mikael Nordström
Koulukatu 23 D 83 20100 Turku............. ..2534227
Jäsen William Velmala
Vähäjoentie 8, 21530 Paimio .............,...805 186
Linnankatu 28 B 22, 20100 Turku .........2504448
Toim:kunnal
Aluerariteetaikomitea
Puheenjohtaja Jarmo Komi
ll. Flantakatu 46A1 5, 2081 0 Turku .........351 1 24
Sihteeri Jyrki N0rmaja
Eelikinkatu 27 B 20 1 00 Turku.................5 1 5371
Antikviteettikomitea
Puheenjohtaja Juha Vuorinen
Katunpää2C11,
20610
furku...,.......
...531213
Havaintotoimikunla
Sampo Kunttu ks. hallilus
Petolintutoimikunta
Seppo Pekkala
Vaskitorvenkatu 11 as 3,
20880
Turku
........".354 582
Tutkimustoimikunta
Arkisto
Esa Lehikoinen
Måntytie 1 4 E, 291 00 Mynämäki.............706 064
Lintuhåvåintoarkisto Sampo Kunttu
ks. hallitus
Lehtiarkisto Rami Lindroos
ks. hallilus
Järyilinluarkisto Asko Suoranta
Koukkarinkatu 4 C 33,
Urheiluto:mikunta
Tomi Kaijanen
Saukonkalu 4, 20780 Kaarina............... -2425A38
Varslnais- Suomen Linnu! -kirian
Turku...".......
...2446619
20610
Suoarkisto Antti Karlin
Kalevantie 15 A 22,
23500 U:ki........."......-........,..."..............922-24040
Nuoaisoiaosto
toimituskunla
Puheenjohtaja Juhana Piha
Norjankatu 25, 20740 Turku.......... .......2423 94O
Re:kitoim:knnlå
Retkivastaava Kalle larsson
ukulin toimitus
Puheenjohtaja Sampo Kunttu
ks. hallitus
Sihteeri Paavo Sallinen
Fliukuaidankatu 4, 20780 Kaarina.........2433 066
Osoile; PL 67, 20101 Turku
Påätoimiitaja:Rami Lindroos
Toimittaja:
Sampo Kuntiu ks, hallitus
Pönttö- ja siemenasiat
Jurmon lintuasema
tietuja hallitukselta
Asemånhoiiaja Veijo Vänskä
21
650 Liliandei.-.........--....-....
.926-54 258
Våra-asemanhoitaja William Velmala
ks. hållitus
Loukkaantuneet eläimet
Anja
Eerikäinen.....
.-..484062
35