Y H T E I S EN O P E T U K S EN
Transcription
Y H T E I S EN O P E T U K S EN
Y H T E I S EN O P E T U K S EN KESKUKSEN TOIMINTA 2 0 1 4– 2 0 1 5 Sisällysluettelo YHTEISEN OPETUKSEN KESKUS ELI OPEK........................................................................................................... 3 OPEKIN YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................. 4 ILMOITTAUTUMINEN OPEKIN KURSSEILLE .................................................................................................... 4 OPEKIN KURSSILUETTELO 2014-2015 ............................................................................................................ 5 TARKAT KURSSIKUVAUKSET JA AIKATAULUT 2014-2015 .................................................................................. 7 Yhteiset opinnot elokuu 2014 ....................................................................................................................... 7 (INTER)ACTING WITH THE INNER PARTNER .............................................................................................. 7 GAGA TECHNIQUE WORKSHOP ................................................................................................................. 8 KEHO, KONTAKTI JA VALTA –TYÖPAJA ..................................................................................................... 9 Yhteiset opinnot syksy 2014 ........................................................................................................................ 10 LUKUPIIRI ................................................................................................................................................. 10 RUUMIIDEN OUTO MAAILMA - FILOSOFIAN TEEMAKURSSI ................................................................... 10 FUTURISMISTA PERFORMANCEEN .......................................................................................................... 10 Yhteiset opinnot joulukuu 2014 ................................................................................................................. 11 TANSSI TAIDEMUOTONA ......................................................................................................................... 11 TEKSTIKLINIKKA........................................................................................................................................ 11 HARJOITUSLEIRI VAI NOITAKOULU? TAITEEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN ....................................... 12 TAIDE JA YHTEISKUNTA – HOW THINGS WORK ...................................................................................... 12 WORKSHOP BY MATTHEW GOULISH AND LIN HIXON ............................................................................ 13 Teoriaopinnot .............................................................................................................................................. 14 TEATTERIHISTORIA 1................................................................................................................................ 14 TEATTERIHISTORIA 2................................................................................................................................ 15 TEATTERIHISTORIA 3................................................................................................................................ 17 TEHI, MAISTERIT, KOKONAISUUS 1: ESITTÄVIEN TAITEIDEN LAJEJA ....................................................... 18 SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA ...................................................................................................... 20 Taidekirjoittamisen kurssit .......................................................................................................................... 20 KRITIIKIN MESTARIKURSSI ....................................................................................................................... 20 RUNON MESTARIKURSSI.......................................................................................................................... 21 SKRIVA PROSA.......................................................................................................................................... 22 KIRJOITTAMINEN, KÄÄNTÄMINEN, AJATTELU ........................................................................................ 23 TUTKIVA KIRJOITTAMINEN: KUVA, LIIKE JA KERRONTA .......................................................................... 24 NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT 2014-2015 ..................................................................................... 25 OPINTOKOKONAISUUTEEN KUULUVAT OPINTOJAKSOT ............................................................................. 25 1 Tarkemmat kurssikuvaukset, ajat ja sisällöt (aikajärjestyksessä) ................................................................ 26 NYKYTEATTERIN HISTORIA ...................................................................................................................... 27 JOHDATUS NYKYTEATTERIIN ................................................................................................................... 27 LUKUPIIRI ................................................................................................................................................. 28 SUURTEOS - AVAUKSIA FEMINISTISEEN ESITYSTAITEESEEN ................................................................... 28 MY OWN BODIES ..................................................................................................................................... 29 NYKYTEATTERIN SOOLOPROJEKTI ........................................................................................................... 29 IHMINEN MEETS IHMINEN ...................................................................................................................... 30 HOLOGRAMMI (MAAILMANKAIKKEUS ON)............................................................................................. 30 PUBLIC SPACE, OPEN STAGE .................................................................................................................... 31 KATSOJANA NYKYTEATTERISSA, BALTIC CIRCLE-FESTIVAL ...................................................................... 31 HILJAISUUS JA HALVAUS .......................................................................................................................... 32 LIVEKUUNNELMA ”JOUTOMAA” ............................................................................................................. 32 AVOIN YLIOPISTO............................................................................................................................................. 33 LIIKKUVUUSTARJONTA .................................................................................................................................... 33 HENKILÖKUNNAN TAPAHTUMAT .................................................................................................................... 34 Yhteissuunnitteluseminaarit ....................................................................................................................... 34 Muut tapahtumat ........................................................................................................................................ 34 2 YHTEISEN OPETUKSEN KESKUS ELI OPEK Opekin tervehdys! Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa toimii yksikkö nimeltä Opek. Vaikka moni Teakissa tietää mikä Opek on ja suurin piirtein mitä se tekee, emme toisaalta aina itsekään tiedä, missä kaikessa olemme mukana, joten keräsimme Opekin toiminnan yksiin kansiin. Tässä se, ole hyvä. Lyhyesti voi todeta, että Yhteisen opetuksen keskus OPEK toimii laaja-alaisesti Teatterikorkeakoulun yhteistoimintaa kaikilla mahdollisilla tasoilla edistäen. Opekilla on vakiintuneita tehtäviä ja toimintamalleja samalla kun se etsii jatkuvasti uusia avauksia, tekee aloitteita ja ottaa vastaan ehdotuksia, jotka jollakin tavoin liittyvät yhteistoimintaan, yhteisöllisyyteen ja opetuksen kehittämiseen. Opek voi järjestää seminaareja, tapaamisia, pop up -kursseja ja työpajoja, muodostaa työryhmiä ja aloittaa hankkeita. Taideyliopiston myötä on Opekin toiminta laajentunut yhteydenpitoon ja yhteisiin toimintamahdollisuuksiin Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian kanssa. Opek tekee yhteistyötä myös Aalto ARTSin kanssa. Lyhenne Opek tulee yksikön historiasta. Teatterikorkeakouluun perustettiin 90-luvulla Opetuksen kehittämisyksikkö. Opekin vahvuutena on, että se on riippumaton, koko Teatterikorkeakoulun opiskelija- ja opetushenkilökuntaa edustava ja palveleva, opetusta järjestävä yksikkö. Ville Sandqvist 16.5.2014 3 OPEKIN YHTEYSTIEDOT Ville Sandqvist Jukka Miettinen Yhteisen opetuksen keskuksen johtaja 0400 792 090 [email protected] Yliopiston lehtori 040 754 6058 [email protected] Jan-Peter Kaiku Aune Kallinen Opetuksen kehittämispäällikkö 0400 792 041 [email protected] Nykyteatterin lehtori 040 703 0071 [email protected] Anna Nybondas Akseli Kaukoranta Suunnittelija 0400 792 008 [email protected] Opintokoordinaattori 0400 792 083 [email protected] ILMOITTAUTUMINEN OPEKIN KURSSEILLE Ilmoittautuminen yhteisiin opintoihin, nykyteatterin erikoistumisopintoihin ja yhteisen opetuksen keskuksen järjestämään muuhun opetukseen tapahtuu samanaikaisesti muun perusopetuksen kanssa. Ilmoittautumisaika syyslukukauden 201 4 kursseille on 16.5.-29.8.2014. Huom! Elokuussa alkavien kurssien ilmoittautuminen päättyy 15.6.2014. Ilmoittautumisaika kevätlukukauden 2015 kursseille on 4.-28.11.2014. Kevään kurssitarjonnasta tiedotetaan erikseen ennen hakuajan alkua. Kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa omilla tunnuksilla. Löydät kurssit helpoiten kurssitunnuksen avulla. Tämän tiedoston tiivistetystä kurssiluettelosta löydät myös suorat linkit WebOodin kunkin kurssin opetustapahtumaan. Ilmoittautumisen päätyttyä voi vapaita kurssipaikkoja kysyä [email protected] Muistathan myös perua kurssipaikkasi hyvissä ajoin sähköpostitse, jos et esim. sairastumisen takia pääsekään kurssille. 4 OPEKIN KURSSILUETTELO 2014-2015 ELOKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-15.6.) 05-XXE228 05-XXE260 05-XXE261 05-XXE263 LAULUKURSSI: LUONNOLLISTA JA TODELLISTA ÄÄNTÄ ETSIMÄSSÄ (INTER)ACTING WITH THE INNER PARTNER WORKSHOP IN GAGA TECHNIQUE KEHO, KONTAKTI JA VALTA –TYÖPAJA SYKSYN 2014 YHTEISET OPINOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.) 10-NYM39 05-XXE264 05-XXE239 LUKUPIIRI RUUMIIDEN OUTO MAAILMA - FILOSOFIAN TEEMAKURSSI FUTURISMISTA PERFORMANCEEN JOULUKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.) 05-XXE259 05-XXE245 05-XXE265 05-XXE266 05-XXE262 TANSSI TAIDEMUOTONA TEKSTIKLINIKKA HARJOITUSLEIRI VAI NOITAKOULU? TAITEEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN TAIDE JA YHTEISKUNTA – HOW THINGS WORK WORKSHOP BY MATTHEW GOULISH AND LIN HIXON TOUKOKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 4.11.-28.11.) Kurssitiedot tarkentuvat lokakuussa 2014! IMPULSSIKURSSI LAULUKURSSI: LUONNOLLISTA JA TODELLISTA ÄÄNTÄ ETSIMÄSSÄ QUEER-TEORIAT WORKSHOP: OTSO HUOPANIEMI VÄITÖSTUTKIMUKSESTAAN VALITSEMASTAAN AIHEESTA LIVEKUUNNELMA KESÄKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 4.11.-28.11.) Kurssitiedot tarkentuvat lokakuussa 2014! BODY IS VOICE - KEHO JA ÄÄNI TYÖPAJA / HEINI NUKARI RUUMIINKUVIA. PIIRUSTUSKURSSI JAN FABRE TEACHING GROUP: WORKSHOP TAIDEYLIOPISTON YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8 / 4.11.-28.11.) X44 X44 X44 TAITEILIJA, TAIDEMAAILMA JA YHTEISKUNTA (SYKSY) TAITEILIJA, TAIDEMAAILMA JA YHTEISKUNTA (LARPPAUS) / ilm. alkaa 4.11.2014 TAITEILIJA, TAIDEMAAILMA JA YHTEISKUNTA (KEVÄT) / ilm. alkaa 4.11.2014 5 NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT SYKSYLLÄ 2014 ALKAVAT KURSSIT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.) Lisätietoja koko Nykyteatterin 25 OP:n kokonaisuuteen hakemisesta: [email protected] 10-NYM06 10-NYM01 10-NYM39 10-NYM36 10-NYM34 10-NYM18 10-NYM32 10-NYM37 10-NYM33 10-NYM27 10-NYM38 NYKYTEATTERIN HISTORIA JOHDATUS NYKYTEATTERIIN LUKUPIIRI SUURTEOS - AVAUKSIA FEMINISTISEEN ESITYSTAITEESEEN MY OWN BODIES NYKYTEATTERIN SOOLOPROJEKTI IHMINEN MEETS IHMINEN HOLOGRAMMI (MAAILMANKAIKKEUS ON) PUBLIC SPACE, OPEN STAGE KATSOJANA NYKYTEATTERISSA, BALTIC CIRCLE-FESTIVAL HILJAISUUS JA HALVAUS NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT KEVÄÄLLÄ 2014 ALKAVAT KURSSIT (ILMOITTAUTUMINEN 1. -29.11) 10-NYM35 LIVEKUUNNELMA ”JOUTOMAA” TEORIAOPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.) 05-TEH01 05-TEH11 05-TEH21 10-NODM602 05-TEH50 TEATTERIHISTORIA 1 TEATTERIHISTORIA 2 TEATTERIHISTORIA 3 TEHI, MAISTERIT, KOKONAISUUS 1: ESITTÄVIEN TAITEIDEN LAJEJA SUOMEN TEATTERIHISTORIA / ilm. alkaa 4.11.2014 TAIDEKIRJOITTAMISEN KURSSIT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.) 10-XXW03 10-XXW04 10-XXW05 10-XXW06 10-XXW07 KRITIIKIN MESTARIKURSSI RUNON MESTARIKURSSI SKRIVA PROSA KIRJOITTAMINEN, KÄÄNTÄMINEN, AJATTELU TUTKIVA KIRJOITTAMINEN: KUVA, LIIKE JA KERRONTA 6 TARKAT KURSSIKUVAUKSET JA AIKATAULUT 2014-2015 HUOM. TARKISTA VIIMEISET KURSSIKUVAUKSET AINA WEBOODISTA! Yhteiset opinnot elokuu 2014 LAULUKURSSI: LUONNOLLISTA JA TODELLISTA ÄÄNTÄ ETSIMÄSSÄ Opettaja Tunniste OP Aika Alexander-tekniikan opettaja Päivi Saraste 05-XXE228 2 ma-pe 18.-22.8. klo 10-15 Sisältö Käytännönläheinen kurssi, jossa käytetään apuvälineenä Alexander-tekniikan periaatteita. Kurssi koostuu lauluaktiviteeteista, joissa jokainen kurssilainen vuorollaan työskentelee itse valitsemansa laulun kanssa. Opettaja ohjaa työskentelyä käyttäen apunaan Alexandertekniikan perusajatuksia ja painopiste on laulamista haittaavista tottumuksista vapautumisessa. Sitä kautta etsitään helppoa, luonnollista ja läsnäolevaa hengitystä ja laulutapaa. Muu ryhmä seuraa työskentelyä ja tekee havaintoja, joista itse kukin saa hyötyä omaan laulamiseensa. Kurssilla tutustutaan myös mm. Alexander-tekniikan aktiiviseen lepoasentoon. Varaa kurssille 1-2 laulua, jotka mieluiten muistat ulkoa. Tavoitteet Kurssin tavoite on, että osallistujat alkavat ymmärtää ja saavat kokemusta siitä, miten luonnollista, yksinkertaista ja kokonaisvaltaista laulaminen on. Soveltuu kaikille tasoryhmille. (INTER)ACTING WITH THE INNER PARTNER Teacher Code Credits Time Contents/ objectives Alexander Komlosi 05-XXE260 2 Mon - Thur 18th -21st and 25th -28th Aug, from 10-16 (workshop 10-12.30, break 12.30-13.30, workshop 13.30-16) Inter)acting with the Inner Partner (IwIP or AwIP) is a solo open improvisation discipline, a holistic psychosomatic path of studying and practicing the elementary dynamics of dramatic, creative, disciplined, playful and spontaneous (inter)acting in a performance situation. This process involves cultivating the personality, studying the principles of dramatic play, and developing the psychosomatic fitness needed for being fully and creatively in public. IwIP is about coming to know yourself by relating to yourself consciously and creatively. Studying it involves learning what it means to be a partner to yourself. 7 The discipline has been in development for over thirty years under the guidance of its creator, Professor Ivan Vyskočil, a celebrated and respected actor, writer, researcher, psychologist, and educator and one of the founders of Czech alternative theatre. In Finland, it has inspired folks like Ida Backer, Milja Sarkola, Hanna Raiskinmäki, Katri Soini, Malin Kivelä and Vesa Kantola. Actors, students of acting, as well as all people who “act,” “do” and “perform” in front of others in their professional or everyday lives (teachers, social workers, doctors, lawyers) as well as individuals in other creative fields (e.g., film, visual arts, philosophy) find the discipline contributes to their professional work and personal growth. Practicing (Inter)acting with the Inner Partner explores and develops a performer’s sense of spontaneity and self; concentration; sense of dramatic structure; emotional and physical plasticity; a feeling of ease and presence onstage; and an active awareness of the present moment as we relate to our selves and to others. In this course we will spend most of class time practicing the discipline. Students will also be asked to contribute oral and written reflection as part of the study process and do a little bit of reading (in English). There will be one group reserved for beginning students who have had no or minimal experience with the discipline (less than six sessions). Students who have studied it for six or more session can also apply. If there are enough intermediate students, an intermediate group will be formed. Course time may be split between a beginning and intermediate groups. For more information on the discipline, please see: www.interactingwiththeinnerpartner.org GAGA TECHNIQUE WORKSHOP Teacher Code Credits Time Contents/ objectives Shahar Binyamini 05-XXE261 2 Mon-Wed 11 th-15 nd and 18th-20 th Aug, during the first week Mon-Wed 10am-4pm and Thu-Fri 10am-2pm; during the second week Mon-Tue 10am-4pm and Wed 10am-2pm, dance studio 709 / Basic dance techniques needed. The working days will be built from gaga classes, rep of Ohad Naharin, method classes and impro session. Gaga is a movement language which Ohad Naharin developed over the course of many years and which is applied in daily practice and exercises by the Batsheva Dance Company members. The language of Gaga originated from the belief in the healing, dynamic, ever-changing power of movement.Gaga is a new way of gaining knowledge and selfawareness through your body. Gaga provides a framework for discovering and strengthening your body and adding flexibility, stamina, and agility while lightening the senses and imagination. Gaga raises awareness of physical weaknesses, awakens numb areas, exposes 8 physical fixations, and offers ways for their elimination. The work improves instinctive movement and connects conscious and unconscious movement, and it allows for an experience of freedom and pleasure in a simple way, in a pleasant space, incomfortable clothes, accompanied by music, each person with himself and others. Gaga has two tracks: Gaga/people and Gaga/dancers. This workshop gives the participants an opportunity to learn excerpts of Ohad Naharin’s choreographic works from the company’s dancers and teachers. In this class, dancers apply their training in Gaga to the repertory. KEHO, KONTAKTI JA VALTA –TYÖPAJA Opettaja Tunniste OP Aika TeM Julius Elo 05-XXE263 2 ma-pe 18.-22.8., klo 10-16 Sisältö Työpajassa tutustutaan erilaisiin vuorovaikutteisiin keho, kontakti ja valta -harjoitteisiin. Harjoitteissa keskitytään ihmisten väliseen keholliseen vuorovaikutukseen, kontaktiin ja kommunikaatioon. Esittävässä taiteessa työskennellään jatkuvasti kehon, kontaktin ja vallan kanssa. Tämä koskee sekä esiintyjän- että ohjaajan-/koreografintyötä. Työpajassa tarkastellaan mm. sopimuksellista valtaa ja vallanvaihtoa ihmisten välillä. Perehdymme ohjaustilanteeseen sisältyviin valta-asemiin ja –statuksiin, ja leikimme niiden eri variaatioilla. Harjoittelemme intiimin kontaktin luomista itseen ja toiseen. Herkistymme kuuntelemaan omia ja toisen rajoja. Työpaja on käytäntölähtöinen. Liikkumiseen soveltuva mukava asu on suositeltava. Julius Elo on esitystaiteilija, joka on valmistunut Teatterikorkeakoulun Esitystaiteen ja – teorian koulutusohjelmasta 2006. Hän on Todellisuuden tutkimuskeskuksen perustajajäsen. Elo on erikoistunut luomaan esityskonsepteja, joissa katsoja/t asetetaan eri tavoin esityksen keskiöön. Tällä hetkellä hän työskentelee jatko-opiskelijana Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa (TAhTO), ja viimeistelee tutkimustaan osallistavan esityksen dynamiikasta. 9 Yhteiset opinnot syksy 2014 LUKUPIIRI Opettaja Tunniste OP Aika Aune Kallinen ja Ville Sandqvist 05-XXE240 4 ke 1.10., 29.10., 26.11., 10.12.2014, 28.1., 25.2., 25.3. ja 22.4.2014 klo 17-19.30 Sisältö Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa läpi koko lukuvuoden. Lukulistalla tekstejä taiteen ja yhteiskunnan rajapinnoilta. Päämääränä sattumanvarainen mutta kiihottava otanta poikki- ja monitaiteellisia sekä poikki- ja monitieteisiä lukukokemuksia, joista keskusteleminen avaa uusia näkymiä taiteeseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Lukulistalla mm. Kirkkopelto: Tilapäiset absoluutit, yleistetyn antropomorfismin toinen manifesti, Nussbaum: Talouskasvua tärkeämpää, Massey: Tilan politiikka. Lukulista täydentyy ennen kurssin alkua. Osallistujilla mahdollisuus vaikuttaa valintoihin ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tavoitteet: Opiskelija oppii löytämään aikaa tekstien lukemiseen ja syventymiseen. Hän kykenee artikuloimaan omat havaintonsa ja jakamaan ne toisten kanssa. RUUMIIDEN OUTO MAAILMA - FILOSOFIAN TEEMAKURSSI Opettaja Tunniste OP Aika FM Sami Santanen 05-XXE264 3 Aika: ti 16.9.-18.11.2014 (ei 14.10), klo 17-20 Sisältö Kurssilla käsitellään nykyajattelun tärkeitä teemoja kuten tilaa, aikaa, tapahtumaa, kontaktia, mielekkyyttä, vapautta, halua ja nautintoa jne. ruumiillisuuden kannalta. Kurssi tarjoaa eväitä nykyajattelun jäsentämiseen. Soveltuu kaikille kiinnostuneille. FUTURISMISTA PERFORMANCEEN Opettaja Tunniste OP Aika FM Sami Santanen 05-XXE239 3 ke 10.9.-19.11. klo 17-20, luokka 403 Sisältö Opintojakso käsittelee Euroopassa ennen toista maailmansotaa vaikuttaneiden avantgradististen liikkeiden kokeellisia esityksiä ja niiden yhteyksiä nykyteatterin ilmiöihin ja performanssitaiteeseen. Opetuksessa perehdytään 1 0 monipuolisen kuvamateriaalin ja ääninäytteiden välityksellä futuristien, Venäjän avantgardistien, dadan ja Bauhausin kokeellisiin esityksiin sekä surrealismia ennakoineeseen teatteriin, happeninigiin, fluksukseen ja suomalaiseen 1980-luvun varhaiseen performanssitaiteeseen. Yhteiset opinnot joulukuu 2014 TANSSI TAIDEMUOTONA Opettaja Tunniste OP Aika Sisältö Ari Tenhula; Kirsi Monni, Anne Makkonen 05-XXE259 2 ma-pe 1.-5.12.2014 Kurssin tarkempi sisältö ilmoitetaan myöhemmin. TEKSTIKLINIKKA Opettaja Tunniste OP Aika Laura Lehtinen 05-XXE193 1 ma-pe 1.-5.12. Sisältö Kurssilla käymme läpi kirjoitusprosessin solmuja sen eri vaiheissa. Joku ei saa ensimmäistäkään ajatustaan paperille, toiselle taas tekstiä syntyy liikaa ja joku ei vain muista viittaustekniikkaa tai oikeinkirjoituksen logiikkaa. Etsitään vastauksia erilaisiin kirjoittamiseen tai suomen kieleen liittyviin kysymyksiin kunkin kirjoittajan tarpeiden mukaan. Kurssilaiset työskentelevät omien tekstiensä, kuten esseiden, opinnäytteen, työhakemusten tms. kanssa. Osa kurssiajasta on opiskelijoiden omaa kirjoitusaikaa, jolloin he voivat saada henkilökohtaista palautetta kirjoittamisestaan. 1 1 HARJOITUSLEIRI VAI NOITAKOULU? TAITEEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN Opettaja Tunniste OP Aika Riku Saastamoinen ja Ville Sandqvist 05-XXE265 2 ma-pe .1-5. ja 8.- 12.12. klo. 9-12.00 Sisältö Taidetta voi opettaa ja taiteilijaksi voi oppia, mutta mitä pedagogiikka on ja onko se jotakin erityistä taiteen kontekstissa? Mitkä ovat opetuksen lähtökohdat? Mikä on opetustilanne? Mitä tarkoitetaan vuorovaikutuksella? Tällä peruskurssilla tarkastellaan taidelähtöistä opettajuutta, oppimiskäsityksiä ja menetelmiä avoimen ihmettelevässä ilmapiirissä. Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiuksia ja tietotaitoa opettajuuteen sekä kehittää jokaisen osallistujan oppimistaitoja. Pedagogiikkaa lähestytään kurssilla niin teorian kuin käytännön kautta. Opiskelijat vetävät lyhyitä työpajoja/oppitunteja valitsemaltaan aihealueelta. Ennakkotehtävä: Pohdiskele omia kokemuksiasi oppijana. Valitse jokin erityisen merkityksellinen oppimiskokemus, pohdi siihen vaikuttaneita tekijöitä ja kirjoita lyhyt 1-2 sivuinen teksti, joka kuvaa kokemustasi. Kirjallisuus: Lehtovaara. M. (199?). Situationaalinen oppimiskäsitys teoksessa…. Kiilakoski.T. ja Vuorikoski.M. (199.) Dialogisuuden lupaus ja rajat teoksessa Kenen kasvatus TAIDE JA YHTEISKUNTA – HOW THINGS WORK Opettaja Tunniste OP Aika Terike Haapoja ja Aune Kallinen 05-XXE226 1 luokka 403 Sisältö How things work on kolmen päivän mittainen intensiivinen luentokurssi, jonka aikana käydään läpi perusasioita: mitä raha on, miten pörssi toimii, miten globaalikapitalismi rakentuu, mistä Suomen valtion budjetti koostuu, miten kulttuurin rahoitus on järjestetty ja miten luonnonvarojen käyttö ja ekologiset kiertokulut kytkeytyvät taloudellisiin kiertoihin. Käsittelemme myös sitä miten nämä kysymykset ja käytännöt vaikuttavat taiteeseen ja sen tekemiseen. Luentokurssin puhujina on talouden ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita, sekä em. kysymyksiin perehtyneitä taiteilijoita. Tarkka kurssiohjelma ja puhujat varmistuvat kesän jälkeen. Osa puhujista on samoja kuin viime vuoden joulukuussa järjestetyllä Taide ja Yhteiskunta-kurssilla. 1 2 WORKSHOP BY MATTHEW GOULISH AND LIN HIXON Credits Code Teacher Time Contents/ objectives 2 05-XXE262 Lin Hixson and Matthew Goulish Mon-Fri 8th – 12th Dec We will teach a five-day practical workshop to include participation from all interested students at the MA and PhD levels. The teachers are Lin Hixson (director and choreographer) and Matthew Goulish (dramaturg and writer) of the company Every house has a door. The workshop will take the form of specific directives that we will present to the participants. We will keep a very defined time schedule, and participants will have a fixed amount of time within which to respond to each directive. The workshop will encourage the participants to draw on their individual skills and practices in devising responses to the directives. Their responses to our directives will determine the particular content of the workshop; that is, we will devise the forms (spatial and temporal) and the students will supply the contents (textual, gestural, material). Some of our directives will prompt the devising of contents with a particular focus, which we will determine once we have a clearer understanding of the students and their interests. The workshop will focus on performance – research/conception, composition, presentation, and response – and the directives will guide the participants in steps through that trajectory, introducing specific creative methodologies for each of those four stages, over the three days. The directives will at times require an individual, and at times a collaborative, response. When the participants work collaboratively, we will establish the teams and the parameters of the collaboration. If possible, and depending on class size, the workshop will work best with two laboratorytype rooms for students to work in (either two rehearsal rooms or one rehearsal room and one theater/stage). In addition to those two rooms, we can also make use of one seminar room, with desks and chairs, for activities involving writing and lecturing. We do not anticipate the need for technological interfaces (video or computer projections or internet connections). In planning the workshop, we will keep in mind the following three general objectives of your curriculum: to promote methodological and academic pluralism as well as to maintain critical discussions to affirm the postgraduate students basic abilities to develop and diversify the presentation forms of the research In addition to those three objectives, we will add the objective of a rigorous understanding of time as a material of performance. 1 3 Teoriaopinnot Teatterihistorian kaksi ensimmäistä vuotta (Tehi 1 ja 2) esittelevät kronologisesti ja runsain näyttein keskeisten esittävien taiteiden muotojen syntyprosesseja muinaisajoista 1980-luvulle. Ilmiöt sidotaan yleiseen kulttuurihistoriaan ja aatehistoriaan. Opiskelijat saavat pohjatietoja niistä yhteiskunnallisista tekijöistä, uskonnoista ja aatteista, joista esittävien taiteiden keskeiset muodot ovat kummunneet. Luennoitsijana toimii yliopistonlehtori Jukka Miettinen. Kolmas vuosi (Tehi 3) perehdyttää pisteluennoin teatterin tekemisen, historian ja teorioiden ja erilaisiin osa-alueisiin ja sovelluksiin. Sarja alkaa nykyteatterin katsauksella. Sitten ovat vuorossa näyttelijäntyön historia, katsaus erilaisiin teatteriteorioihin, soveltavan teatterin kysymyksiä, teatteri ja mediat, sukupuolen esittäminen näyttämöllä, sekä Englannin renessanssin ja Ranskan barokin ajan teatterista. Maisterivaiheen opinnot koostuvat asiantuntijoiden pitämistä syventävistä kokonaisuuksista. Ensimmäisen maisterivuosi tarjoaa katsauksia esittävien taiteiden lajeihin. Mukana ovat populaariteatteri, tanssin keskeiset muodot, musiikkiteatteri ja ooppera, 1900-luvun alun avantgarde-kokeilut, skandinaavinen teatteri ja elokuva sekä nukketeatterin traditiot ja uudet trendit. Toisen vuoden luentopaketit tarjoavat syventävää tietoa teatteriesityksen osa-alueista, kuten ohjaajan- ja näyttelijäntyöstä, näyttämön ja näyttämökoneiston historiasta, skenografiasta, teatteripuvustuksen mahdollisuuksista roolin rakentamisessa, äänisuunnittelusta ja teatterivalaistuksesta. TEATTERIHISTORIA 1 OP Tunniste Opettaja Aika 2 05-TEH01 Jukka O.Miettinen Teoriamaanantait 09.00-12.15 25.8., 1.9., 8.9., 15.9., 22.9., 29.9., 6.10., 20.10. Sisältö Kurssin jälkeen opiskelijoiden oletetaan ymmärtävän seuraavia ilmiöitä: varhaisten esitysmuotojen ja rituaalien uskonnolliset ja sosiaaliset kontekstit ja niiden suhde myöhempiin esitysmuotoihin, varhaisten korkeakulttuurien taiteiden kehitys ja esitysmuodot, antiikin teatterin synty, huippukausi ja kulttuurinen konteksti, kristinuskon suhde taiteisiin ja nimenomaan esitysmuotoihin, varhaiset kansanteatterin perinteet, renessanssin aatemaailma ja antiikin teatterin elvytys, uudenlaisen teatteritilan asteittainen kehitys. Lisäksi opiskelijat tuntevat keskeiset näytelmäkirjailijat antiikin, renessanssin, barokin, rokokoon ja valistuksen ajan aikakausilta. "Lajien synty" Kurssi esittelee keskeisten esittävien taiteiden muotojen syntyprosesseja muinaisajoista ensimmäiseen maailmansotaan. Ilmiöt sidotaan tukevasti yleiseen kulttuurihistoriaan ja aatehistoriaan. Siten opiskelijat saavat pohjatiedot niistä yhteiskunnallisista tekijöistä, uskonnoista ja aatteista, joista esittävien taiteiden keskeiset muodot ovat aikanaan kummunneet. Punaisena lankana toimii yleinen taidehistoria, johon liitetään Teakin kannalta olennaisia ilmiöitä, kuten antiikin teatteri, keskiajan teatteri, humanismin teatterikokeilut, oopperan synty, commedia dell'arte Shakespearen ajan 1 4 teatteri, Ranskan klassismi ja Molière, Romantiikan aika (kansallinen draama ja naturalismi), baletin kulta-aika sekä 1900-luvun alun vastareaktiot. Luentosarja on hyvin visuaalinen eli taide ja esittävät taiteet "tehdään näkyviksi" runsaan dokumentti-, power point- ja nettikirjamateriaalin avulla. Kurssissa sivutaan myös teatteritilan/talon ja näyttämön kehitystä sekä sitä, millaisia näyttelemisen tekniikoita ja tyylejä kulloinkin on hyödynnetty. TEATTERIHISTORIA 2 OP Tunniste Opettaja Aika 3 05-TEH11 Jukka O.Miettinen Teoriamaanantait 09.00-12.15 / 13.30-16.45 Tarkista weboodista päivittäinen aika! 27.10., 3.11., 10.11., 17.11., 24.11, 23.2., 9.3., 16.3., 23.3., 30.3., 13.4., 20.4. Tavoite Kurssin jälkeen opiskelijoiden oletetaan tuntevan seuraavat ilmiöt: porvarillisen teatterin nousu ja monipuolistuminen 1700- ja 1800-luvuilla, vallankumouksen ja romanttisen liikkeen aatemaailmat ja niiden heijastuminen taiteisiin, modernin teatterin syntyvaiheet, historiallisen modernismin tärkeimmät pioneerit. Lisäksi oppilaat kykenevät tunnistamaan 1900-luvun keskeiset, usein rinnakkaiset –ismit ja näin tarvitessaan myös ymmärtämään ja käyttämään kulttuurisia viittauksia ja sitaatteja. Lisäksi he tuntevat 1800- ja 1900-lukujen keskeiset taiteen ja esittävien taiteiden uudistajat 1980-luvulle saakka Sisältö Luentosarja alkaa Saksan romanttisen liikkeen synnystä 1700-luvun jälkipuolella (kansallisuusaate, Sturm und Drang). Sen jälkeen käsitellään kansallisen draaman syntyä, historismia ja romanttisen baletin syntyä. Keskeisiksi nostetaan mm. historialliset draamat, melodraama ja tapakomediat sekä valtarealismin taittuminen naturalismiksi. Ibsen, Strindberg sekä Stanislavski ja hänen teoriansa saavat omat luentonsa. Läpi käydään realistisen valtavirran vastaiset trendit (symbolismi, ekspressionismi, futurismi, dada, surrealismi ym.). Niiden vastapainona käsitellään mm. natsien suhdetta taiteeseen ja laajemminkin totalitarismin ilmenemistä näyttämöillä. Tärkeät teatterin uudistajat saavat kukin omat osionsa (Reinhardt, Brecht, Artaud, Grotovski, Barba, Brook, Robert Wilson, Ariana Mnouchkine ym.). Mukana ovat myös amerikkalaisen modernin tanssin edustaja Merce Cunningham ja saksalaisen tanssiteatterin edustaja Pina Bausch. Sarjaan sisältyy varhaisen elokuvan suhde teatteriin sekä myös keskeisen populaarimuodon, musikaalin synty ja kehitys. 1. Tehi ykkösen tiivis kertaus. 2. Vallankumouksen aatteet ja taide. Kansallisuusaatteen juuret 1700-luvun lopulla. Amerikan ja Ranskan vallankumoukset. Ranskan vallankumouksen vaikutukset taiteisiin – vallankumouksellisen taiteen perusmuodot. Napoleon-kultti ja sen mureneminen. ”Pelastusteema” näyttämöllä. 3. Varhaisromantiikka. Romantiikka-käsitteen juuret 1700-luvun lopulla. Taiteitijanero-myytin kehittyminen porvarillisessa yhteiskunnassa. Kansallisuusaatteen rinnalla kehittynyt kiinnostus (paikallis)historiaan. 1 5 Historiallisen draaman ja historiallisen realismin nousu (Schiller, Hugo jne.). Varhaisromanttinen ooppera ja romanttisen baletin ensimmäinen kulta-aika. Naiskuvan uusia muotoja. 4. 1850-1900. Teatterikentän monipuolistuminen, melodraaman riemuvoitto Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ”hyvin tehty näytelmä” ja tapakomedia eri puolilla Eurooppaa, vaudeville, music hall, sirkus. Wagnerin kirjoitukset ja Gesamtkunstwerk. Romanttisen baletin toinen kultakausi Venäjällä. 5. ”Modernin” teatterin (ja taiteen) pioneereja. Yhteiskunnalliset muutokset, uudet näkemisen tavat (impressionismi ym.), elokuvan synty, uusi yhteiskunnallinen tiedostaminen, Meiningenin ohjaajantaide, realismista naturalismiin, Ibsen, Tsehov ja Stanislavski, Freud, Strindberg ja subjektiivinen draama. 6. (Psykologisen) realismin vastareaktiot. Symbolismi, Euroopan ulkopuolisten perinteiden esiinmarssi Euroopan imperialismin mahtikautena (maailmannäyttelyt ym.), ”orientalismi” taiteessa ja näyttämöllä. Historiallinen avantgarde: kubismi, dada ja niiden ilmentyminen näyttämöllä sekä varhaiset taiteiden väliset kokeilut. 7. Venäjän avantgarde ja N-liitto. Venäjän futurismi, konstruktivismi, Meyerholdin kokeilut ja biodynamiikka, agitprop ja muu propaganda taide, sosialistinen realismi. 8. Saksan ekspressionismi, uusasiallisuus, eeppinen teatteri ja Hitler. Saksan poliittinen ja taloudellinen ahdinko. Ekspressionismi taiteessa, elokuvassa ja näyttämöllä sekä poliittinen kabaree. Bauhausin uusi arkkitehtuurin ja muotoilu sekä Schlemmerin näyttämölliset muotokokeilut. Piscator ja Brecht, eeppinen teatteri sekä sen näyttämökieli ja teoria. Hitlerin taidekäsitys sekä rappiotaiteen ja -taiteilijoiden vainot. 9. Yhdysvallat. Amerikan teatterielämän erityispiirteitä, minstrelli-esityksistä vaudevilleen ja musikaaliin. Amerikkalainen psykologinen draama: Eugene O’Neill, Tennessee Williams. Amerikan modernin tanssi-ilmaisun pioneeri, Martha Graham. 10. Maailmansotien jälkeinen Eurooppa: eksistentialismi, absurdi ja kaipuu rituaaliin. Artaud, Sartre, Camus, Beckett, Genet sekä Grotowski ja hänen metodinsa. 11. Maailmansotien jälkeinen USA. Amerikan modernistinen taide, Fluxus-ryhmä, Merce Cunningham, Beat-kirjallisuus, Vietnamin sota ja sen vastareaktiot, hippiliike ja sen luoma kulttuuri, ihmisoikeuskysymykset (musta, homot, feminismi), yhteisöllinen teatteri, happening ja performanssi, The Living Theatre, käsitetaide. 1 6 12. Aspekteja 1970 ja -80 luvuista. Heiner Müller, Dario Fo, Peter Brook. Ariane Mnouchkine ja Eugenio Barba ja kulttuuriset lainat. Pina Bausch, kehotaide, postmoderni taide, videotaide, installaatiotaide, Robert Wilson, Internetin ilmestyminen. 13. ja 14. Kuvanluvun seminaari (taidekriitikko Leena Kuumola HBL) TEATTERIHISTORIA 3 OP Tunniste Opettaja Aika 2 05-TEH21 Jukka O.Miettinen Teoriamaanantait 13.30-16.45 tai 9-12.15 (8 luentoa) 22.9., 29.9., 20.10., 27.10., 10.11., 12.1., 19.1., ,26.1. Kurssi perehdyttää pisteluennoin teatterin tekemisen, historian ja teorioiden ja erilaisiin osaalueisiin ja sovelluksiin. Sarja alkaa uusimman teatterin historiasta. 22.9. kello 13.30-16.45 Sukupuoli näyttämöllä, Tiina Rosenberg Luento käsittelee sukupuolen tekemistä antiikin teatterissa, keskiajalla, commedia dell'artessa, elisabetilaisessa teatterissa, barokkioopperassa ja housurooleissa oopperassa ja puhenäyttämöllä. Mukana ovat romanttisen baletin naiset miehen rooleissa ja venäläisen baletin näyttämölle palauttama miesruumis. Lopulta päädymme tämän päivän näyttämötaiteeseen ja sen tarjoamiin runsaisiin esimerkkeihin. 29.9. kello 13.30-16.45 Näyttelijäntyön historia, Ville Sandqvist Luento esittelee eurooppalaisen näyttelijäntyön kehityksen varhaisantiikista tähän päivään. Luennolla tarkastellaan, miten näyttelijäntyö, -taide ja asema ovat muuttuneet, sekä mistä ja milloin eri näyttelijäntyön menetelmät ja metodit ovat syntyneet ja miten ne vaikuttavat tänä päivänä. 20.10. kello 13.30-16.45 Teatteri ja media(t), Anna Thuring Luennolla käsitellään teatterin ja muun median välistä suhdetta ja tarkastellaan esimerkkien kautta sitä runsaat sata vuotta vanhaa polkua, joka on johtanut länsimaisen ”totaalisen teatterin” ihanteesta nykyteatterin (uus)monimediaisuuteen. Tarkastelun kohteena ovat sekä erilaisen median käyttö teatterissa että teatterin käyttö mediassa. 27.10. kello 9-12.15 Englannin renessanssin teatteri, Ville Sandqvist Luennolla käsitellään teatterin muotoutumista myöhäiskeskiajan jälkeen. Polttopisteessä ovat Italia, commedia dell’Arten ”laitostuminen” ja pariisilaistuminen sekä Tudorien aikainen Lontoo ja kansanteatterin politisoituminen. Myös espanjalainen renessanssiteatteri esitellään lyhyesti. 1 7 10.11. kello 9-12.15 Barokin teatteri, Pentti Paavolainen Ranskassa 1600-luvulla kehittyivät tragedian ja komedian tiiviit muodot, joista tuli esikuvia lähes 200 vuoden ajaksi. Molière syvensi komedioiden päähenkilöitä traagisen rajoille asti, mikä selittää hänen näytelmiensä esitysperinteen moninaisuuden 1960-luvulta alkaen. 12.1. kello 9-12.15 Soveltavan teatterin kysymyksiä, Riku Saastamoinen Soveltava teatteri ymmärretään toiminnaksi, jossa taidetta käytetään välineenä jonkin taiteen ulkopuolella olevan tavoitteen toteuttamiseksi. Luento käsittelee soveltavan teatterin kysymyksiä, ongelmia ja lähihistoriaa käytännön esimerkkien kautta. 19.1. kello 13.30-16.45 Aasian näyttämötaiteen muotoja (Jukka Miettinen) 26.1. kello 13.30-16.45 Teatteriteorioita, Anna Thuring Luennolla tarkastellaan rinnakkain muutamia keskeisiä länsimaisia ja aasialaisia teatteriteorioita (Aristoteles, Diderot, Zeami, Natyashastra) ja nostetaan esiin niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Erityisesti keskitytään käytäntöön teorioiden synnyn taustalla ja siihen, mitä hyötyä tai haittaa teorioista on/on ollut käytännön teatterin tekemiselle. TEHI, MAISTERIT, KOKONAISUUS 1: ESITTÄVIEN TAITEIDEN LAJEJA OP Tunniste Opettaja Aika 2 10-NODM602 Eri opettajia Maanantaisin 20.10., 27.10., 3.11., 11.11., 17.11., 24.11.2014 ja 12.1., 19.1., 26.1., 2.2., 9.2. ja 23.2.2015 17.15-20.30 (puoli op. per kurkistus). Sisältö Maisterivaihe koostuu kahden vuoden aikana kahdesta eri valikoimasta syventäviä kurkistuksia, jotka kukin ovat kestoltaan 8 tuntia eli 2 x 4 t (45 min). MAISTERIT, I KOKONAISUUS Ensimmäisen´maisterivuoden luennot tarjoavat syventäviä ”kurkistuksia” esittävien taiteiden erilaisiin lajeihin. Mukana ovat populaariteatterin laaja kirjo, tanssin keskeiset muodot, musiikkiteatteri ja ooppera, 1900-luvun alun avantgarde-kokeilut, skandinaavinen teatteri ja elokuva sekä nukketeatterin traditiot ja uudet trendit. 20.10. ja 27.10. Tanssin muotoja (Anne Makkonen, Teak) Tanssin muodot jakso esittelee lyhyesti videoesimerkkien avulla länsimaisen taidetanssin historian perusnarraation 1500-luvulta nykypäivään. Tämän jälkeen tarkastellaan mm. ruumiillisuuden, liikkeen, tilan, ilmaisun ja representaation ilmenemistä ja kysymyksiä 1900- ja2000-luvun tanssissa. 3.11 ja 11.11. Ooppera teatterina (Jukka Miettinen.Teak) Jaksolla luodaan yleiskatsaus oopperaan nimenomaan teatterin lajina. Sen syntyi antiikin tragedian elvytyksestä. Keskiössä ovat oopperoiden tekstit (libretot) sekä se kuinka ooppera on ollut luomassa länsimaisen teatterin konventioita(teatterirakennus, 1 8 näyttämötekniikka). Toisaalta myös teatterin ja näytelmäkirjallisuuden virtaukset ovat ratkaisevasti vaikuttaneet oopperan muotoihin 1500luvulta meidän aikoihimme. 17. ja 24.11. Populaariteatteri ja sirkus( [email protected]) Jaksolla käsitellään ensisijaisesti länsimaisen populaariteatterin ja sirkuksen kehitystä 1800-luvulta nykypäivään. Missä ovat burleskin ja kabareen juuret? Mitä on muuttunut, mitä säilynyt? Missä kulkee populaarin ja vakavan teatterin raja? 12. ja 19.1. Historiallinen avantgarde ( [email protected]) Luennoilla perehdytään monipuolisen näytemateriaalin välityksellä ennen toista maailmansotaa toimineiden avantgardististen liikkeiden teatterinäkemyksiin. Kurssin painopiste on kuvataiteilijoiden toteuttamissa esityksissä. 6.1. ja 2.2. Nykyteatteri vastarintana ja etiikkana, Hanna Helavuori ( [email protected]) Luennolla tarkastellaan nykyteatterin historiaa esityksellisenä vastarintana, vaihtoehtoisina valtakäytäntöinä ja etiikkana. 9.2. ja 23.2. Nukketeatteri ja esineanimaatio (Jukka Miettinen) Kurssi perehdyttää nukketeatterin ja esineanimaation muotoihion ja funktoihin muinaiskulttuureissa sekä eristäytyniessä etnisissä kulttuureissa. Sen jälkeen esitellään nukketeatteriperinteitä Aasiasta, missä on edelleen laajin kirjo nukketeatteritraditioita. Lopuksi käydään läpi nukketeatterin muodot ja funktiot länsimaissa ja nimenomaan 1900-luvun modernistien suhde nukketeatteriin. 2.3. ja 9.3. Aasialaisen teatterin tarinat ja näyttelijäntekniikat (Jukka Miettinen) Fokuksessa ovat aasialaisen teatterin tekstimateriaalit sekä ne moninaiset, usein pitkälle viedyt keholliset ja äänelliset tekniikat, joilla draamat esitetään. Mukana on havainnollistavia näytteitä Intiasta, Burmasta, Thaimaasta, Indonesiasta, Kiinasta ja Japanista. (HUOM! tarvittaessa englanniksi) Tavoite Opiskelija syventää tietämystään teatterin traditioista ja kykenee luomaan omaa taiteellista työtään rikastuttavia yhteyksiä teatterin historian kautta, havainnoiden esiin nousevia teatterin tekemisen peruskysymyksiä. 1 9 SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA OP Tunniste Opettaja Aika 2 05-TEH50 Jukka O Miettinen Maanantaisin 26.1., 2.2., 9.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. klo 9-12.15 Sisältö Opintojaksolla tutustutaan valikoidusti suomalaisen teatterin keskeisiin vaiheisiin 1860luvulta nykyaikaan. Läpikulkevana teemana on teatterin asema yhteiskunnassa. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa realismin traditio ja modernistiset ja modernismin jälkeiset pyrkimykset murtaa sitä, kansallisuusaate, kansanteatteri/kansanliikkeiden teatteri, näytelmäkirjailijan, näyttelijän ja ohjaajan ammattien keskinäisten suhteiden muutokset, suomalaisen teatterin visuaalinen historia, näytelmäkirjallisuuden keskeiset vaiheet ja teatterikoulutuksen historia. Kurssilla pohditaan myös kanonisoinnin ohjaavaa vaikutusta teatterihistorian tulkintoihin. Teatterihistoriaa tarkastellaan suhteessa Suomen yleiseen historiaan ja muihin taiteisiin. Tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän - tunnistamaan suomalaisen teatterin historiallisia erityispiirteitä suhteessa muun Euroopan teatteriin - nimeämään suomalaisen teatterihistorian keskeisiä vaikuttajia ja heidän saavutuksiaan - tunnistamaan erilaisia teatterikäsityksiä ja ideologioita suomalaisen teatterin historiassa - erittelemään suomalaisen näytelmäkirjallisuuden keskeisiä teoksia Taidekirjoittamisen kurssit KRITIIKIN MESTARIKURSSI OP Tunniste Opettaja Aika 8 10-XXW03 Maria Säkö, Martta Heikkilä ja mahdolliset vierailijat Aloituspäivämäärä 22.9.2014. Muu aikataulu tarkentuu ensimmäisellä tapaamiskerralla. Kurssin tavoitteena on syventää taiteesta kirjoittamista. Se luo uudenlaista taiteesta kirjoittamisen kulttuuria, jossa kirjoittavat ihmiset seuraavat Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian ja Sibelius-akatemian opiskelijoiden prosesseja ja sanallistavat kokemuksiaan. Kriitikko pystyy sen jälkeen hyödyntämään käytännön työn seuraamisesta saamaansa tietoa. 2 0 Tarkoituksena on edistää keskustelevaa kirjoituskulttuuria, jossa kirjoittajat ja tekijät ovat vuoropuhelussa ja pyrkivät auttamaan toisiaan työssään. Kurssilla haetaan erilaisia tapoja tehdä taiteilijoiden intuitiivista tietoa näkyväksi ja mietitään myös, miten kirjoittajat voivat hyödyntää sitä. Kurssin tarkoituksena on hakea taiteesta kirjoittavalle ihmiselle luontevaa paikkaa toisaalta taideteosten kommunikoinnin artikuloijina, toisaalta taiteilijan itsereflektion ja omasta työstään kirjoittamien tekstien ja taideteoksen suhteen avaajana. Kurssilla pyritään syventämään ja terävöittämään opiskelijoiden kykyä kertoa siitä, miten ja miksi teos kommunikoi. Kurssilla haetaan myös mielekkäitä tapoja kirjoittaa erilaisista metodeista ja työtavoista. Lisäksi harjoitellaan sitä, miten erilaisia taiteesta kirjoitettuja tieteellisiä, journalistisia ja taiteellisia tekstejä kirjoittajat ja tekijät voisivat hyödyntää. Kirjoittajat oppivat huomioimaan erilaiset Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian ja Sibelius-akatemian opiskelutavat ja niiden tavoitteet kirjoittaessaan kunkin alan teoksista. Kurssilla tarkastellaan prosesseja, metodeja ja toimintakulttuureja myös kansainvälisessä kontekstissa. Kurssilla opiskelijat oppivat havaitsemaan vuoropuhelun ongelmakohtia ja hakevat ratkaisuja niihin. Kurssilla tarkastellaan sitä, mitä eri taiteenlajeista kirjoittavat ihmiset voisivat oppia toisten taiteenalojen kirjoituskäytännöistä. Kurssilla mietitään, millainen kontekstointi on relevanttia. Kurssilla mietitään myös taidekentän rakenteiden vaikutusta taideteoksiin ja pyritään sanallistamaan havaintoja. Kurssi koostuu prosessien seuraamisesta, haastatteluharjoituksista, tiedonhausta, kollegiaalisesta verkostoitumisesta sekä taideopetukseneri osa-alueiden seuraamisesta erikseen. Opiskelijat laativat yhden pidemmän kirjoituksen yhdestä taiteellisesta prosessista sekä tekevät yhden pidemmän haastattelun, joka keskittyy tarkemmin johonkin osaalueeseen. Lisäksi he laativat useampia lyhyitä tekstejä, joissa sanallistavat prosesseja eri näkökulmista. He myös kirjoittavat jonkun opiskelijan työstä keskustelumuotoisen tekstin, jossa tekevät kirjoittajan ja tekijän vuoropuhelun näkyviin. RUNON MESTARIKURSSI OP Tunniste Opettaja 10 10-XXW04 Tuomas Timonen ja Harry Salmenniemi ja Jusa Peltoniemi. Syksyn aikana luennoivat lisäksi mm. Kristian Blomberg, Vesa Haapala ja Maaria Pääjärvi. Luennot toteutetaan studia generalia -tyyppisesti, jolloin ne ovat avoimia myös muulle yleisölle. Aika Aloituspäivämäärä 13.9.2014. Luento- ja opetuspäivät ovat lauantaisin, päivät varmistuvat syyskuun aikana 2 1 Sisältö Lyriikan mestarikurssi koostuu kolmesta osa-alueesta. 1) Luento-osuuksissa käsitellään runouden historiaa yhteiskunnan historiana ja kirjoittamisen kautta. Tutustutaan siihen, miksi kunakin aikana on syntynyt kulloisiakin runoja, ja sitä kautta kysytään rajusti, onko nykyisin mitään syytä kirjoittaa runoa, onko koko kirjallisuuden laji pelkkä jäänne tai toistopakko. 2) Kurssilla kirjoitetaan runosarjoja, jotka voivat olla erillisiä ja eri tyylisiä. Runosarjat voivat koostua myös käännösrunoista. Myös eri teemat (elämä, rakkaus, kuolema ja autokorjaamot) määrittävät työskentelyn tavoitteita. 3) Tärkein palautteen saaminen runoista tapahtuu runoilijakollokvion toimesta yksittäisen mestariopettajan sijasta. Palauteseminaareja järjestetään kaksi kertaa lukuvuoden 2014-15 aikana, ja lisäksi kurssi käynnistyy laajemmalla seminaarilla syyskuussa 2014. Tämän rinnalla kulkee jossakin määrin yhtenäistä ja jatkuvaa palautetta, eli joku opettajista kommentoi käsikirjoituksia hieman useammin ja on käytettävissä, kun seinä tulee vastaan. SKRIVA PROSA OP Tunniste Opettaja Aika 15 10-XXW05 Monika Fagerholm Kurs börjar 15.9.2014 Till kursen antas fem personer. Enligt motivation, inte tidigare prestationer. Tyngdpunkten ligger i prosaskrivande på egenhand och regelbunden personlig handledning av kursledaren. Varje kursdeltagare arbetar under året med ett eget prosaprojekt, roman eller novellsamling eller liknande. Obs! Det är inte nödvändigt att veta exakt vad man ska göra när man kommer till kursen, men själva kursen förutsätter beredskap att ge sig in i en utforskande, kreativ process som kräver ett mer eller mindre regelbundet skönlitterärt skrivande. Hela gruppen samlas 2-3 gånger per termin, för diskussion och allmän vägledning. Enligt bestämda teman - kursen kommer att utformas i hög grad enligt deltagarnas individuella behov. Samt skrivövningar. Första gruppträffen (extremt obligatorisk) i september 2014. Personlig handledning en gång i månaden (f2f eller skype). Med kursledaren. Rekommenderad läsning inför kursen: Francine Prose: Reading like a writer. 2 2 KIRJOITTAMINEN, KÄÄNTÄMINEN, AJATTELU OP Tunniste Opettaja Aika 8 10-XXW06 Miika Luoto ja mahdolliset vierailijat Aloituspäivämäärä 22.9.2014. Muu aikataulu tarkentuu ensimmäisellä tapaamiskerralla. Kurssi lähestyy kirjoittamista kääntämisen kautta, pohtien samalla kirjoituksen ja ajattelun yhteyttä. Kurssin teoreettinen puoli selvittää kirjoituksen statusta koskevaa murrosta mannermaisessa ajatteluperinteessä sekä kääntämisen kysymyksen keskeistä roolia (filosofisia viitepisteitä ovat Benjamin, Derrida, Heidegger, Lyotard, Merleau-Ponty, Nancy ja Weber). Kurssin käytännöllinen puoli nivoutuu kiinteästi edelliseen: kirjoittamisen haasteita ja mahdollisuuksia työstetään tarkastelemalla kääntämisen käytäntöjä ja suomentamalla vieraskielisiä tekstiotteita (osallistujien oman kielitaidon puitteissa). Kääntäminen ei ole kurssin tavoite vaan metodi, joka tuo esiin kielessä olevan, kirjoittamista haastavan vierauden ja antaa kokemuksen siitä, millä tavoin kirjoitus lakkaamatta avautuu itsensä ulkopuolelle. Filosofisesti virittynyt lähestymistapa ei tähtää teorianmuodostukseen, vaan tavoitteena on ajatteleva kokemus kirjoituksesta. Kirjoittamisen harjoittelu yhdistyy sen punnitsemiseen, mitä ja miten kirjoitus kulloinkin on. Kääntäminen palvelee kirjoittamisen opiskelua asettamalla kirjoittajan alttiiksi kielten välisille eroille (syntaksi, rytmi, idiomit jne.) ja tarjoamalla kokemuksen sanomisen tavoista, jotka eivät palaudu kielessä ilmaistaviin merkityksiin. Kyse on merkityksellisyydestä, joka avautuu epäsuoraan kielellisissä siirtymissä, liukumissa ja katkoksissa. Tällöin kirjoituksen rytmi, intensiteetti ja tyyli ovat olennainen osa ajattelua, ei sisällön koristelua tai vaikuttamiseen tähtäävää retoriikkaa. Tarkasteltavaksi tulevat tällöin myös kielen sisäiset siirtymät (mitä on kääntäminen yhden kielen sisällä?) sekä kirjoituksen ja kirjoitetun asian väliset suhteet (mitä on kokemuksen kääntyminen sitä koskevaksi ilmaisuksi tai kuvan kääntyminen sanaksi?). Kurssi koostuu 1) lähiopetuksesta, joka sisältää luentoja, tekstiotteiden analyysiä ja harjoitustehtävien purkua, 2) omasta työskentelystä, johon kuuluu suomennos- ja kirjoitustehtäviä ja 3) henkilökohtaisista palautekeskusteluista. 2 3 TUTKIVA KIRJOITTAMINEN: KUVA, LIIKE JA KERRONTA OP Tunniste Opettaja Aika 10 10-XXW07 Johanna Pentikäinen, Mika Elo, Taina Riikonen Kurssin aikataulu 1.8.2014-31.7.2015/31.12.2015 Kurssi jäjrestetään Opekin ja Tutken yhteistyönä. Tutkivan kirjoittamisen kurssin tavoitteena on tutkia kirjoittamista avoimena, muuttuvana sekä muodoiltaan ja sisällöiltään moniaineksisena prosessina, joka voi toimia taiteellisen toiminnan tai tutkimuksen yhtenä välineenä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat jatkoopiskelijat Taideyliopiston kolmessa akatemiassa. Käytännön tavoitteena on kurssin alussa sovittavan oman laajahkon tekstin kirjoittaminen kurssin aikana. Kurssilla työstetään omaa kirjoitusprosessia tavoitteellisesti sekä perehdytään tutkimuksellisen kirjoittamiseen tyyleihin, tekniikkaan, käytäntöihin ja intensiteetteihin. Lisäksi perehdytään erilaisiin vakiintuneisiin kirjallisuuden lajityyppeihin ja niiden ominaispiirteisiin, tavoitteena tekstuaalisten keinojen omaksuminen ja vuoropuhelun mahdollisuuksien tunnustelu muiden tekstien sekä ilmaisumuotojen kanssa. Kurssi koostuu tapaamisista, joiden aikana tehdään lyhyitä harjoituksia, käsitellään työpajamaisesti osallistujien tekstejä sekä luetaan ja analysoidaan kirjallisuutta. Lisäksi kurssiin kuuluu systemaattinen ja ohjeistettu laajemman tekstin kirjoittaminen, josta sovitaan kurssin alussa. Lyhyiden kirjoitusharjoitusten tavoitteena on ns. äänenavaus eli kirjoittamisen liikkeelle pakottaminen ja oman metodin rakentamisen aloittaminen. Tehtävissä käsitellään mm. seuraavia asioita: oma ääni, havainto, kehollisuus, medioiden välinen kääntäminen, metaforisuus, argumentti, esittävä kirjoittaminen (performative writing), muisti ja emootiot, “tunne-elämänkerta” tai “cultural map”, omaelämäkerrallisuus ja autografia kirjoittamisen välineinä sekä kirjoittaminen liikkeenä ja muutoksena. Huom! Opetuskieli suomi, mutta kurssilla voi kirjoittaa myös englanniksi tai ruotsiksi 2 4 NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT 2014-2015 Nykyteatterin syventävä opintokokonaisuus pyrkii johdattamaan opiskelijan nykyteatterillisten kysymysten ääreen ja tarjoamaan välineitä ja sanastoa näiden käsittelyyn. Päämääränä on, että opiskelija voisi luontevasti ja rohkeasti käyttää oppimaansa oman maailmankuvansa hahmottamisessa ja omassa taiteellisessa työssään. Nykyteatterin erikoistumisopinnoissa korostetaan kysyvää, kriittistä, kokeilevaa ja uteliasta suhtautumista traditioon, työtapoihin, estetiikkaan ja todellisuuteen. Kysymme yhä uudestaan mitä pidämme totena, mitä arvossa ja pyrimme näkemään kirkkaasti mitä maailmankuvia ja pyrintöjä eri työtavat, estetiikat, traditiot, uudet kokeilut ja todellisuuskäsitykset pitävät sisällään. Teoria ja käytäntö kiertyvät yhteen. Kurssit koostuvat keskusteluista, kokeiluista ja osallistumisesta. Opiskelu tapahtuu ammattirajojen yli ja kokoaa yhteen eri koulutusohjelmien opiskelijoita sekä kurssien vetäjinä eri alojen taiteilijoita. Tavoitteena on avoin, moniääninen ja uusia muotoja esiin kutsuva työskentely, jossa jokainen osallistuja saa etsiä omia taiteellisia suuntiaan muiden rinnalla - erilaisista, yhteisistä ja väärinymmärretyistäkin ideoista inspiroituen. Opinnot on tarkoitettu kaikille Teatterikorkeakoulun maisteriopiskelijoille. Taideyliopiston ja Aalto-ARTSin opiskelijat voivat hakea kursseille ns. liikkuvuusopintoina ja muiden yliopistojen opiskelijat JOOsopimuksilla. Hakemukseen tulee liittää CV ja motivaatiokirje. Ilmoittautuminen Nykyteatterin erikoistumisopinnot muodostavat kokonaisuuden, mutta myös erillisille opintojaksoille voi osallistua. Kokonaisuuden täydessä laajuudessaan suorittavilta edellytetään oppimispäiväkirjan pitämistä. Oppimispäiväkirjat käsitellään erikseen sovittavassa tapaamisessa nykyteatterin lehtorin kanssa. Opintoihin osallistuminen sovitaan ensin oman koulutusohjelman lehtorin kanssa HOPS-palaverin yhteydessä. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu samaan aikaan kuin perusopetukseen ilmoittautuminen. Kursseilla edellytetään 100% läsnäoloa ja annettujen kotitehtävien tekemistä. Mahdollisista poissaoloista ja/tai korvaavuuksista on aina erikseen –ja mielellään etukäteen - neuvoteltava vastaavan opettajan kanssa. Mikäli kaikki kurssin osanottajat puhuvat suomea (tai jotain muuta samaa kieltä), opetuskieleksi valitaan suomi (tai kyseinen kieli). Kurssikuvauksen ollessa englanniksi, opetus on myös pääsääntöisesti englanninkielistä. Millä vaan kurssilla puhumme tarpeen niin vaatiessa monia kieliä. OPINTOKOKONAISUUTEEN KUULUVAT OPINTOJAKSOT Nykyteatterin erikoistumisopinnot, YHTEENSÄ 25 op., koostuu seuraavista opintojaksoista (2014-2016): JOHDANTO 4 op 2 5 NYKYTAIDETTA KATSOMASSA 2 op TAITEELLISET PROSESSIT 8-10 op POLITICS AND PERFORMANCE 8-10 op OPPIMISPÄIVÄKIRJA 1 op Opintojaksot suoritetaan valitsemalla kurssitarjonnasta oppilasta kiinnostavat ja hänen opintojaan tukevat kurssit/seminaarit/työpajat, aina mainitun opintopistemäärän mukaisesti. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain, mutta kussakin opintojaksossa järjestetään joka vuosi vähintään kokonaisuuteen vaadittava määrä opetusta. Kursseja voi siis suorittaa useamman vuoden aikana. Oppimispäiväkirjaa kannattaa päivittää opintojen edetessä omaan tahtiin! Mikäli olet suorittamassa erikoistumisopintoja kokonaisuudessaan huomioi että Nykyteatterin erikoistumisopinnoiksi käy myös mahdollisesti muiden Akatemioiden/laitosten järjestämä opetus. Korvaavuuksista voit tiedustella suoraan Nykyteatterin lehtorilta. KURSSITARJONTA LUKUVUONNA 2014-15, opintojaksoittain: JOHDANTO, 4 OP Nykyteatterin historia 2 op Johdatus nykyteatteriin 2 op NYKYTAIDETTA KATSOMASSA, 2 op Katsojana nykyteatterissa, Baltic circle-festival 2 op TAITEELLISET PROSESSIT, 8-10 o Ihminen meets ihminen 4 op Nykyteatterin sooloprojekti 4 op Public space, open stage 2 op My own bodies 2 op Livekuunnelma 2 op POLITICS AND PERFORMANCE, 8-10 op Suurteos – avauksia feministiseen esitystaiteeseen 2-4 op Hologrammi (maailmankaikkeus on) 2 op Hiljaisuus ja halvaus 2 op Lukupiiri 2-4 op Tarkemmat kurssikuvaukset, ajat ja sisällöt (aikajärjestyksessä) 2 6 NYKYTEATTERIN HISTORIA Opettaja Tunniste OP Aika Hanna-Leena Helavuori 10-NYM06 2 VKOT 35-36 ti 26.8., ke 27.8., to 28.8., ti 2.9., ke 3.9. ja to 4.9. klo 17.15-20.15 Sisältö Sisältö: Käsittelyn kohteena ovat teatterin ja näytelmän/tekstin suhde, ohjaajuus ja valta, näyttelijä/esittäjä. Kehitystä käsitellään teatterille keskeisten osatekijöiden ruumiin, tilan ja ajan ja tekstin kautta. Teatteria tarkastellaan myös suhteessa muihin taiteenlajeihin, erityisesti kuvataiteeseen, performanssiin ja tanssiin. Tavoitteet Opiskelija osaa hahmottaa muutoksia, joita länsimaisen teatterin itseymmärryksessä on tapahtunut 1960-luvulta nykyhetkeen. JOHDATUS NYKYTEATTERIIN Opettaja Tunniste OP Aika Aune Kallinen 10-NYM01 2 VKOT 37-39 ti 9.9., to 11.9., ti 16.9., to 18.9., ti 23.9., to 25.9. klo 17.15-20.15 Sisältö Opintojaksolla tutustutaan nykyteatteriin ja sen keskeisiin kysymyksiin ja käsitteisiin luentojen, keskustelujen ja kokeilujen kautta. Pohdimme mm. tekijän/katsojan/toimijan rooleja ja rajoja ja tutustumme tilan/ajan/poliittisen käsitteisiin nykyteatterin kontekstissa. Mietimme mitä työkaluja eron käsite (differénce) tarjoaa esityksien tekoon. Pyrimme näkemään kriittisessä valossa omat totuutemme, tulemaan tietoisiksi miten nämä ”totuudet” syntyvät ja keksimään keinoja niiden liikuttamiseksi tarpeen vaatiessa. Keskustelut ja oivallukset pyrimme muuttamaan käytännöksi – harjoitteiksi ja pieniksi esityksiksi, selkiyttäen näin teorian ja käytännön, maailmankuvien ja taidekäsitysten välisiä elimellisiä suhteita. Tavoitteet Opiskelija tuntee ja ymmärtää nykyteatterin keskeisintä käsitteistöä, osaa tarkastella analyyttisesti nykyteatterin eri muotoja ja ilmenemiä sekä osaa tarkastella kriittisesti omaa teatterikäsitystään ja ymmärtää sen suhteessa omaan maailmankuvaansa. Hän omaa välineitä omien taidekäsitystensä ja työtapojensa laajentamiseen, muuttamiseen ja uudelleen muotoiluun. 2 7 LUKUPIIRI Opettaja Tunniste OP Aika Aune Kallinen ja Ville Sandqvist 10-NYM39 4 Keskiviikkoisin: 1.10., 29.10., 26.11., 10.12.2014, 28.1., 25.2., 25.3. ja 22.4.2015 klo 17-19.30 Sisältö Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa läpi koko lukuvuoden. Lukulistalla tekstejä taiteen ja yhteiskunnan rajapinnoilta. Päämääränä sattumanvarainen mutta kiihottava otanta poikki- ja monitaiteellisia sekä poikki- ja monitieteisiä lukukokemuksia, joista keskusteleminen avaa uusia näkymiä taiteeseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Lukulistalla mm. Kirkkopelto: Tilapäiset absoluutit, yleistetyn antropomorfismin toinen manifesti, Nussbaum: Talouskasvua tärkeämpää, Massey: Tilan politiikka. Lukulista täydentyy ennen kurssin alkua. Osallistujilla mahdollisuus vaikuttaa valintoihin ensimmäisellä tapaamiskerralla. Tavoitteet Opiskelija oppii löytämään aikaa tekstien lukemiseen ja syventymiseen. Hän kykenee artikuloimaan omat havaintonsa ja jakamaan ne toisten kanssa. SUURTEOS - AVAUKSIA FEMINISTISEEN ESITYSTAITEESEEN Opettaja Tunniste OP Aika Anna Cadia ja Anni Klein 10-NYM36 2-4 Tapaamiset torstaisin: 2.10., 13.11., 27.11., 11.12., 5.1., 26.2., 26.3. ja 23.4. klo 17.15-20.30 Sisältö Suurteos on esitystaiteilija Anna Cadia ja ohjaaja Anni Klein moniosainen esityssarja, joka toteutetaan vuosina 2013-17. Useat itsenäiset osat pyrkivät selvittämään mitä feminismi on. Osat ovat niin toteutustavaltaan, muodoltaan kuin työryhmän kokoonpanon suhteen erilaisia, mutta lähtökohdat ja tematiikka ovat samat: mitä feministinen esitystaide on ollut, miksi se on syntynyt, missä oloissa, minkälaisia teoksia on tehty ja miksi, miksi ne olivat feministisiä, mitä ovat tämän ajan feministiset esitykset ja mitä ne voisivat olla. Nykyteatterin erikoistumisopintojen osana järjestettävä Suurteos-seminaari soveltaa sarjallisuuden ideaa niin, että jokaisella kokoontumiskerralla avataan uusi näkökulma feminismiin ja feministisiin teoksiin. Kurssi koostuu teoriaosuuksista ja käytännön työskentelystä. Kurssin aikana kuullaan vierailevia luennoitsijoita, keskustellaan kerralle valitun näkökulman pohjalta ja kokeillaan erilaisia esityksellisiä lähestymistapoja feminismiin. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on avata erilaisia feministisiä näkökulmia esitystaiteeseen ja kehittää feminismiin liittyvää ajattelua ja kommunikaatiota.Opiskelijat tutustuvat feminismin 2 8 keskeisiin käsitteisiin ja feministisen esitystaiteen historiaa. He hahmottavat omakohtaisesti minkälaisia näkökulmia saatu tietoa avaa heidän omaan taiteelliseen työskentelyynsä. MY OWN BODIES CREDITS Code Teacher Time Contents/ objectives 2 10-NYM34 Tove Sahlin Weeks 40-41 Tue-Fri at 11-17. Tove's performance on Tue 30.9 at 19.00 / performance by the students on Fri 10.10 at 19.00. This workshop is all about shaking and getting shaken up. Shaking will be explored as a movement, emotions and linguistic metaphor. Sahlin underscores issues about adaptation, empathy and commitment. Shake is the smallest common denominator for all bodies – old, new born, ill, strong, safe and scared. Nature has the potential to shake entire landscapes. People describe traumatic events in their lives as shaky. We all shake in moments of fever, strong emotions and sexual pleasure. One can also shake it on the dance floor, shake off uncomfortable experiences and shake up a room with ones presence. Tove Sahlin’s concept is to give away the solo piece to the participants. First of all, the solo performance is shown to the public. The participants come to see the performance and from there on starts a process to rebuild the material of the piece into a new group piece. The visual concept, the light- and the sound design can be recycled and used, if the group wishes. “My Own Bodies – All stars“ will premiere after two weeks of work. During the process, the participants will observe, critize, test, copy, demolish, reconstruct and finally appropriate the piece and make it their own. With playfulness and humor the choreographer will be supporting the transformation process. Tove Sahlin is an experienced workshop leader and will guide the group through this inspiring, creative and demanding workshop. NYKYTEATTERIN SOOLOPROJEKTI Opettaja Tunniste OP Aika Laura Murtomaa ja Aune Kallinen 10-NYM18 4 Syksyn yhteinen tapaaminen ke 8.10. klo 17.15-20.15. Syksyn ja kevään muut yhteiset tapaamiset ja mahdolliset esiintymiset/avoimet demot sovitaan porukalla. Huom Kurssille valitaan rajallinen määrä osallistujia. Lähetä motivaatiokirje (myös TeaKin omat opiskelijat!) s-postilla [email protected] elokuun loppuun mennessä! Sisältö Nykyteatterin sooloprojektissa opiskelija valmistaa ja esittää soolon, jossa hän vapaasti voi testata omia taiteellisia ideoitaan ja ideaalejaan, tutkia ja kehittää kiinnostavaksi kokemiaan taiteellisen ilmaisun keinoja, altistaen itsensä tavalla tai toisella kerronnan välineeksi. Tyyli ja tavoitteet ovat lähtökohtaisesti vapaat, opiskelija määrittelee ne prosessin myötä ohjaavan opettajan tuella. 2 9 Tavoitteet Opiskelija osaa valmistaa soolotyön omista taiteellisista lähtökohdistaan käsin. IHMINEN MEETS IHMINEN Opettaja Tunniste OP Aika Eki Vuori (Aune Kallinen) yhteistyössä Diakonissalaitoksen kanssa 10-NYM32 4 Vko 43 ma-pe klo 9-17, vkoilla 44-46 työskentely tapahtuu iltaisin opiskelijoiden ja sidosryhmäläisten laatiman aikataulun puitteissa, vkolla 47 esitykset (mahd. lisäesitykset vkolla 48) Sisältö Projektin aikana opiskelija tutustuu haluamiinsa sidosryhmiin Diakonissalaitoksella ja etsii yhteistyökumppaneita joiden kanssa hän valmistaa kokemuksellisen esityksen, jossa esityksen katsoja kohtaa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Ihminen meets ihminen on jatkokehitelty versio Anssi Pirttinevan ideoimasta ja Eero-Tapio Vuoren 2004 ohjaamasta Katso Ihmistä-kokemusesityksestä. Projeektissa on mukana opiskelijoiden lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) sosiaalityön ammattilaista, sekä omasta halustaan mukaan valikoituvia HDL:n toimintojen asiakkaita ja myös joitain toimipaikkoja. Sosiaalityön ammattilaisten mukanaolon tavoitteena on avata heille uusia näkökulmia ja keinoja oman työn ammatilliseen uudistamiseen. HDL:n asiakkaille produktio tarjoaa mahdollisuuden tulla kohdatuksi ihmisenä, sekä nähdä itsensä uudesta näkökulmasta ja luo mahdollisuuksia omaehtoiseen muutokseen. Opiskelijoille prosessi antaa mahdollisuuden: 1) harjoitella esitysten tekoa sosiaalisessa yhteisössä ja siitä käsin 2) ymmärtää soveltavan esitystaiteen mahdollisuuksia ihmisten välisen kommunikaation foorumina 3) oppia tekemään yhden katsojan kokemuksellisia esityksiä. HOLOGRAMMI (MAAILMANKAIKKEUS ON) Opettaja Tunniste OP Aika Aune Kallinen 10-NYM37 2 Vkot 44-45, ti-pe klo 10-16 (Aikataulu saattaa muuttua!) Sisältö Maldacenan konjektuurin mukaan painovoima maailmankaikkeudessa aiheutuu äärimmäisen pienistä, värähtelevistä säikeistä, joista kaikki koostuu. Matemaattisesti monimutkaisessa säiemaailmankaikkeudessa on kymmenen ulottuvuutta, joista yksi on aika. Kuitenkin maailmankaikkeuden tapahtumat varsinaisesti tapahtuvat huomattavasti yksinkertaisemmassa, vähempien ulottuvuuksien tilassa, jossa ei ole painovoimaa. Maailmankaikkeus olisi siis luonteeltaan kaksinainen, eräänlainen hologrammi. 3 0 Tavoitteet Opiskelija alkaa nähdä osan siitä valtavasta mahdollisuuksien kentästä mitä liian suuriin aiheisiin tarttuminen avaa. Hän alkaa mahdollisesti hahmottaa mitä hologrammi rakenteena tai ymmärtämisen tapana voi tarkoittaa – ja minkälaisia mahdollisuuksia tarjota – esittävälle taiteelle. BALTIC CIRCLE-FESTIVAALIN KANSSA YHTEISTYÖSSÄ (opiskelijoiden toivotaan harkitsevan mahdollisuutta osallistua kummallekin kurssille!): PUBLIC SPACE, OPEN STAGE Code CREDITS Time Contents/ objectives 10-NYM33 2 Week 45 (whole days, also weekends)! The schedule gets more specific when the festival program is clear Contents and objectives: Helsinki is nowadays an interesting mixture of the history of zerotoleranz, design capitalism and many lively and innovative grasroot projects, festivals and happenings as well as a stage for the common, global division to better and poorer areas, an ever growing imbalance in wellbeing and wealth and the mapping of this process. In this workshop the central question is, what good or extraordinary has live-art to offer to the public space? How does it differ from other forms of public art? Is it more participatory, effective, alive, provocative, gentle? What are the challenges and possibilities of performative practicies for the public space we know as city (in this case the specific city of Helsinki)? In this workshop we meet some activists/artists/specialists, explore students own and realize one or several actions in the public space according to the plans made by the students themselves. KATSOJANA NYKYTEATTERISSA, BALTIC CIRCLE-FESTIVAL Opettaja Tunniste OP Aika Aune Kallinen 10-NYM27 2 Vko 46, 10-16.11. HUOM! festivaalin aikana täysi ohjelma myöhäisiä iltoja myöten! Aikataulu tarkentuu festivaaliohjelman myötä. Sisältö Opintojakso koostuu katsomiseen liittyvistä harjoitteista ja kokeiluista, Baltic circlefestivaaliesityksistä, yleisökeskusteluista ja muihin festivaalin yhteydessä järjestettäviin tapaamisiin osallistumisesta. Opiskelijat toimivat mahdollisesti yleisökeskustelujen vetäjinä sekä kirjoittavat kurssin jälkeen esseen. Pohdimme katsojan roolia nykyteatterissa, osallisuutta ja valtaa joka meillä katsojina on esitysten merkitysten ja esitystilanteen 3 1 rakentajana. Mietimme millä sanoilla puhumme esityksistä etu-ja jälkikäteen ja miten näillä sanoilla luomme esitystilannetta tietynlaiseksi. Pyrimme tulemaan tietoisiksi omista katsomisen konventioistamme ja näkemään sellaistakin minkä ohi yleensä kuljemme. Tavoitteet Opiskelija oppii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi katsojan monia rooleja. Hän tulee tietoiseksi omasta osallisuudestaan katsojana ja ymmärtää miten voi hyödyntää tätä myös taiteen tekijänä. Opiskelija osaa keskustella nähdyistä esityksistä kriittisesti, monipuolisesti ja konteksti huomioiden ja hän osaa lukea erilaisten estetiikkojen ja työtapojen sisältämiä maailmankuvia. HILJAISUUS JA HALVAUS Opettaja Tunniste OP Aika Aune Kallinen 10-NYM38 2 Vko 49, 1-5.12. retriitti (lähtö maanantaina klo 12, paluu perjantaina klo 12) Sisältö Tutkimme hiljaisuutta ja liikkumattomuutta itseämme, luontoa ja toisiamme kuunnellen. Päivät ovat strukturoidut ja rakentuvat pitkistä hiljaisista jaksoista sekä sovituista (vähistä) keskusteluista/ääntelyistä ja vedetyistä hiljaisista harjoitteista, joissa etsimme liikkeen ja liikkumattomuuden rajapintoja. Tavoitteet Tavoitteena on luopua luomisesta, keksimisestä ja tuottamisesta. Hiljaisuus ja halvaus avaa kokemuksellista ymmärrystä olemassaolon eri tasoista, herkistää korvat kuulemaan sellaista mikä hukkuu hälyyn ja avaa omaa havainnoimiskykyä. Tämä kaikki auttaa ymmärtämään paremmin osallistujien omia taiteellisia laatuja ja intressejä ja tekee tilaa sellaisten työtapojen synnylle jotka ovat sekä henkilökohtaisia että yhteisöllisesti ja taiteellisesti perusteluja ja välttämättömiä. LIVEKUUNNELMA ”JOUTOMAA” Opettaja Tunniste OP Aika Laura Murtomaa ja Aune Kallinen 10-NYM35 2 Vkot 19-20, toukokuussa ulkona, yhteisten opintojen aikaan Sisältö Livekuunnelma-kurssin lähtökohdat ovat paikkaerityiset ja äänikeskeiset. Kurssi toteutetaan joutomaalla (paikka valitaan keväällä 2015): tutustumme valittuun paikkaan, sen historiaan, luonteeseen, asukkaisiin, ääniin ja äänellisiin mahdollisuuksiin, paikan politiikkaan, toimintoihin, tulevaisuuteen. Suunnittelemme ja toteutamme paikassa livekuunnelman, jonka demoesitystä voi tulla seuraamaan paikan päälle. Sen voi mahdollisesti myös kuunnella suorana radiosta (yhteistyöstä Radio Helsingin kanssa neuvotellaan/ kuunnelman voi mahdollisesti streamata Taideyliopiston omien nettisivujen kautta). 3 2 Tavoitteet Opiskelija oppii hahmottamaan paikkaerityisen työskentelyn lähtökohtia ja kuulemaan paikan tarjoamat mahdollisuudet livekuunnelman lähtökohtana. Hän osaa käyttää esille nousevaa ja yllättävää materiaalia -siinä missä tuottamaansakin äänellistä materiaalia- osana kuunnelman dramaturgiaa. AVOIN YLIOPISTO Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa voit opiskella teatterin ja tanssin tuntemusta edistäviä ja taitoja kehittäviä aineita. Osana yliopistoa ja koulutukselliseen tasa-arvoon pyrkivänä aikuiskoulutuksena opinnot antavat teatteri- ja tanssialan akateemista sivistystä ammatilliseen koulutukseen perehtyville ja soveltuvat samalla sivuaineopinnoiksi yliopistojen opiskelijoille sekä tutkintoja täydentävien aineopintojen suorittajille. Opetus järjestetään ensisijassa käytäntöön painottuvina lyhyinä opintojaksoina (2-9 op) ja opintokokonaisuuksina (10-40 op). Opetussisällöistä päättää korkeakoulun opetus- ja tutkimusneuvosto, joka hyväksyy lukukausittain avoimen yliopiston opetussuunnitelmat. Opiskelija voi sisällyttää opinnot teatteri- tai muun alan tutkintoonsa neuvoteltuaan opintojen soveltuvuudesta / vastaavuudesta omassa oppilaitoksessaan. Ilmoittautuminen ja valinta opintoihin tapahtuu opintokokonaisuudesta riippuen ilmoittautumisjärjestyksessä tai valintakokeen kautta opintojen vaatiessa sitoutumista tai taitoja. Muussa tapauksessa opiskelemaan otetaan ennakkotehtävien tai hakemusten perusteella. Avoimen yliopiston kurssitarjonnat voit tarkistaa parhaiten Teatterikorkeakoulun verkkosivuilta. Yhteistyöoppilaitokset Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitokset järjestävät avoimen yliopiston opetusta myös eri puolella maata. Opettajina kaikissa opinnoissa ovat Teatterikorkeakoulun omat opettajat tai muut korkeakoulun hyväksymät alan ammattilaiset ja asiantuntijat. LIIKKUVUUSTARJONTA Vuoden 2013 alussa Teatterikorkeakoulu yhdistyi Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa Taideyliopistoksi. Taideyliopiston perustamisen tavoitteena on taidealojen koulutuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan laadun vahvistaminen. Opek koordinoi ja hallinnoi TeaKin ja Taideyliopiston sekä Aalto-ARTSin välistä liikkuvuutta. Lisätietoja ja ajankohtaisia asioita liikkuvuudesta löydät Artsista: https://artsi.uniarts.fi/web/liikkuvuusopinnot 3 3 HENKILÖKUNNAN TAPAHTUMAT Yhteissuunnitteluseminaarit Opek vastaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteissuunnittelun järjestämisestä.Yhteissuunnittelulla pyritään riittävän hyvissä ajoin kartoittamaan mahdolliset koulutusohjelmien yhteiset hankkeet ja projektit.Yhteissuunnittelulla sekä edistetään koulutusohjelmien yhteistyötä että ylläpidetään sitä jatkuvalla seurannalla. Yhteissuunnittelun puitteissa Opek järjestää vuosittain lukukauden alussa kolmipäiväisen vetäytymisen, yhteissuunnitteluseminaarin.Seminaariin osallistuvat kaikki Teatterikorkeakoulun professorit, suunnittelijat, laitosjohtajat ja Teakin johto. Yhteissuunnittelun jatkoseminaari pidetään syyslukukauden lopussa ja kevätlukukauden aikana järjestetään koulutusohjelmien välisiä ”kurkistuksia”, joissa päivitetään ja viimeistellään tulevia yhteistyöprojekteja. Yhteissuunnitteluseminaariin ovat perinteisesti osallistuneet Aalto Artsin näyttämölavastus-, pukusuunnittelun- ja elokuvataiteen osastot. Myös Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian edustajat ovat olleet kutsuttuina. Muut tapahtumat Opek järjestää yhteissuunnittelun lisäksi muuta yhteistoimintaa Teatterikorkeakoulussa: Opettajuusjuhla Koulun pitkäaikaiselle ja ansioituneelle opettajalle järjestettävä läksiäisjuhla. Opettajuusjuhla järjestetään vain poikkeuksellisen perustelluissa tapauksissa ja se räätälöidään aina juhlittavan henkilön mukaiseksi. Vuoden panos Jaetaan publiikissa lukuvuoden päätteeksi. Vuoden panoksen saaja valitaan opiskelijoiden ja henkilökunnan tekemien ehdotusten pohjalta. Panos-kannustuksena on 2000 euron rahapalkinto. Panoksella halutaan kannustaa ja kiittää hyvästä työtä ja työasenteesta! Opettajaseminaari Koko koulun opetushenkilökunnalle vuosittain, kevätlukukauden alussa, järjestettävä kaksipäiväinen vetäytymisseminaari.Seminaarin aikana keskustellaan ajankohtaisista opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvistä aiheista. Seminaarilla on myös vaihtuva teema, jonka mukaan seminaariin kutsutaan sekä taiteen että tieteen edustaja alustamaan ja keskustelemaan. Opettajaseminaariin on osallistunut myös Aalto Artsin näyttämölavastuksen opettajat. Opetusneuvoston iltakoulu Kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävä opetusneuvoston jäsenten vapaamuotoinen kokoontuminen, missä keskustellaan ja linjataan opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita. 3 4 Lehtorin iltakoulu Kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävä Teatterikorkeakoulun lehtorien ja vakituisten tuntiopettajien vapaamuotoinen kokoontuminen, missä keskustellaan ajankohtaisista opetukseen ja opettamiseen liittyvistä asioista Peda-kahvila Kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävä parituntinen alkuillan keskustelutilaisuus, missä vierailijan johdolla keskustellaan valitusta opettamiseen ja pedagogiikkaan liittyvästä aiheesta. 3 5