Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän

Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 3/2013
Ilkka Kylävainio:
10
SIVU
Kari Virranta:
Pohjois-Savo
tarvitsee
innovatiivisia
puunjalostajia
Pidä huolta
– myös
metsästäSIVU
15
Kuljetusyhteistyötä
kymmeniä
SIVU
vuosia
16
www.keitelegroup.fi
Kemijärven
puutuotetehdas
tähtää Kaukoidän
markkinoille
LAPPI TIMBER SIVUILLA
4-9
Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta:
Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto
Crealab Oy • Paino: Kopijyvä, 2013
Puulla on hyvä tulevaisuus
Pääkirjoitus........................... 2
Puuala murroksessa........................2
Keitele Group laajentaa
sahausta Alajärvelle........... 3
LAPPI-TIMBER:
Kemijärven puutuotetehdas
tähtää Kaukoidän
markkinoille................... 4–7
Kaupunki osaltaan
täysillä mukana..................6
Sopiva hanke
Finnveralle...........................7
Lappi Timberiä johtaa
kokenut sahausmies........8
Uusi hanke yhdistää
monet tavoitteet...............8
Teollisuustyön
perinteet jatkuvat..............9
Puukauppa kasvaa,
kaupunki vilkastuu............9
Pohjois-Savo tarvitsee
innovatiivisia
puunjalostajia..................... 10
Suomessa osataan
jalostaa puuta.....................12
Pidä huolta
– myös metsästä...............14
Konneveden tiimi...............15
Kuljetusyhteistyötä jo
kymmeniä vuosia...............16
Keitele Forest Oy sai
valtakunnallisen
yrittäjäpalkinnon............... 18
2
P
ienen notkahduksen jälkeen suomalainen sahateollisuus nousee
arvioiden mukaan tänä vuonna jälleen
kannattavaksi, sillä sahatavaran tuotantokapasiteetti on saatu aiempaa paremmin käyttöön. Toimialan tuotanto nousee
noin neljä prosenttia ja vienti lisääntyy lähes kymmenen prosenttia. Vuonna 2014
tuotannon arvioidaan kasvavan kolme
prosenttia.
Sahatavaran ja sen jalostustuotannon
kasvattamisessa on kuitenkin vielä palTeollisuusneuvos Ilkka Kylävainio
jon tehtävissä. Suomessa hakataan puuta vuosittain nyt 52 – 54 miljoonaa kuutiota, kun kansallinen tavoitteemme on 75
miljoonaa kuutiota. Sahatavaraa tuotetaan lähes 10 miljoonaa kuutiota. Lisäksi
energiakäyttöön tulevasta puusta kaksi kolmasosaa on peräisin päätehakkuilta.
Sahatavaran viennin kasvu painottuu Aasiaan ja Lähi-itään. Kilpailukykyä ovat
nostaneet euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden sekä tasainen puun
saatavuus.
Metsävaroja Suomessa siis on ja niiden käyttöä pitää edelleen lisätä, sillä puulla
ja sen käytöllä on monia myönteisiä ominaisuuksia. Se on uusiutuva luonnonvara,
ja koko ajan kasvava puurakentaminen on ekologista ja kuluttaa vähän energiaa.
Puu ja puujalosteet ovat myös yksi Suomen perinteisimmistä vientituotteista. Rakentaminen kasvaa eri puolilla maailmaa, ja sahatavaraa tarvitaan. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Aasian alueella rakentamistarvetta on paljon
ja niin perinteisen sahatavaran kuin liimapuun kysyntä on kasvussa.
Keiteleellä on edelleen mahdollisuus nostaa sahatavaran vuosittaista tuotantoaan nykyisestä runsaasta 400 000 kuutiosta 450 000 kuutioon. Tämä perustuu muun muassa siihen, että viitenä viime vuonna yhtiö on investoinut yli 30
miljoonaa euroa perussahauksen koneisiin ja laitteisiin sekä liimapuutuotantoon.
Kyse on myös kilpailukyvystä. Me Keiteleellä viemme tuotannostamme 80
prosenttia. Viennissä menestyminen vaatii tehokkuutta ja koko tuotantoketjun
hallintaa metsästä loppuasiakkaalle asti. Samalla tuotannon jalostusarvoa on nostettu sahatavarasta liimapuuksi ja muiksi rakennustuotteiksi.
Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy ja Keitele Engineered Wood Oy vastaavat sahatavaran ja liimapuun kasvavaan kysyntään investoimalla Kemijärven
tehtaaseen noin 32 miljoonaa euroa.
Puunkäyttö on siis myötätuulessa, ja järeällä puulla on aina kysyntää. Noin 70
prosenttia kantorahoista tulee järeästä puusta, joten hyvän puutavaran saamiseksi metsiä pitää ja kannattaa hoitaa tehokkaasti koko ajan.
Me Keiteleellä uskomme vakaasti, että puulla on hyvä tulevaisuus. n
Keitele Group laajentaa
sahausta Alajärvelle
Kemijärvi
Keitele Timber Oy ostaa Myllyahon Saha Oy:n konkurssipesältä maaalueet, rakennukset ja irtaimiston. Tavoitteena on aloittaa toiminta Alajärven Kurejoella sijaitsevalla tehdasalueella joulukuussa 2013.
Puunhankinnasta
synergiaetuja
Alajärven sahan tuotannoksi suunnitellaan tulevalle vuodelle 100 000 kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta iso
osa jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keitele Groupin
jalostusyksiköissä Keiteleellä.
Alajärven koneisiin ja laitteisiin investoidaan noin 10 miljoonaa euroa.
– Keiteleen aikaisempien
vuosien isojen jatkojalostusinvestointien ansiosta sahausliiketoimintaa voidaan laajentaa
Alajärvelle. Vuonna 2008 uusittu
Alajärven sahalinja luo pohjan
tehokkaalle perustuotannolle ja
tuotantoa on tarkoitus kehittää
investoimalla tulevina vuosina.
Keitele Group selvittää myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia
Alajärvellä, johtaja Matti Kylävainio kertoo.
Kylävainion mukaan Alajärvellä on osaavaa puunjalostuksen työvoimaa riittävästi. Saha
työllistää alkuvaiheessaan noin
25 työntekijää.
Keiteleeltä on Alajärvelle matkaa vain 150 kilometriä ja nykyistä puunhankinta-aluetta
laajennetaan Etelä-Pohjanmaalle Suomenselän alueelle. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen
alueen Väli-Suomessa.
– Sahalaitosten sijainnin
vuoksi puuvirtoja voidaan optimoida ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuus varmistaa läheltä tuotantolaitoksia.
Kun yhteen lasketaan Keiteleen,
Kemijärven ja Alajärven sahat,
Keitele Groupin tavoitteena on
ostaa puuta 1,2 miljoonaa kuutiota vuonna 2014, Kylävainio
esittelee.
Alajärven ja Kemijärven sahat käyttävät luontevasti mäntypuuta, ja Keiteleellä on puolestaan hyvät mahdollisuudet
kuusitukkien hankintaan ja
sahaukseen.
Keitele
Alajärvi
Etelä-Pohjanmaan puunkäyttö on viime vuosina ollut
laskussa ja metsiin on jäänyt paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia. Metsänomistajilla on
nyt mahdollisuus tuoda puuta
aktiivisesti markkinoille paikallisen sahan tarpeisiin.
Sahatavaraa
vientimarkkinoille
Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta, jonka markkinat
ovat suurelta osin kehittyvillä
markkinoilla Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaukoidässä.
Kehittyvien markkinoiden
vahva talouskasvu, kasvava väestö ja isot valtiolliset asuntotuotantohankkeet luovat kysyntää myös perussahatavaralle. n
3
Lappi Timber
Pohjoisen korkealaatuinen puu jalostetaan liimapuuksi
Kemijärven puutuotetehdas
tähtää Kaukoidän markkinoille
Suomen suurimpiin puunjalostajiin kuuluva
Keitele-yhtiöt rakentaa Kemijärvelle jalostettuja puutuotteita pohjoisen puusta valmistavan tuotantolaitoksen. Globaalia liimapuu-
”
markkinaa ja erityisesti Kaukoidän vientiä
Pohjois-Suomessa
on runsaasti mahdollisuuksia puun
uutta työpaikkaa. Uuden tehtaan liikevaihto-
käytön lisäämiselle,
tavoite on noin 50 miljoonaa euroa.
ja tulevina vuosina
metsien kasvu vielä
kiihtyy.
4
palveleva tehdas tulee tarjoamaan 70–80
Uuden tehtaan sijainnin ratkaisivat siis raaka-ainevarat
ja erityisesti mäntypuun saanti. Keitele-yhtiöille on tärkeää korkealaatuisen tukkipuun tasainen saanti. Puun
käyttö Lapin talousmetsistä on vuosittain kaikkiaan
noin 3,5 miljoonaa kuutiota, kun kasvu on 11,5 miljoonaa kuutiota.
– Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia
puun käytön lisäämiselle, ja tulevina vuosina metsien
kasvu vielä kiihtyy, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo.
Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy:n uusi
saha ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas
ovat yhteensä noin 32 miljoonan euron investointi. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakentaa tehdasalueelle aluelämpölaitoksen. Näin Kemijärvestä tulee myös mahdollinen kohde alueellisen biotalouden investoinneille.
Hankkeisiin on saatu työvoima- ja elinkeinoministeriöltä 4,56 miljoonaa euroa kehittämisavustusta, johon
osallistuu myös Euroopan aluekehitysrahasto.
Hyvät yhteydet ja
Infrastruktuuri valmiina
Tehdas rakennetaan Kemijärvelle Stora Enson entisen
sellutehtaan alueelle Kallaanvaaraan. Sellutehtaan olemassa oleva infrastruktuuri pienentää investointitarvetta, mutta alueella aiemmin toimineen Arktos Groupin
koneita ja laitteita ei pystytä hyödyntämään. Keitele rakentaa alueelle kokonaan uuden tehtaan ja koneistaa
sen uusilla laitteilla.
Hyvät kulkuyhteydet ovat merkittävä etu. Tehdasalueelle tulee rautatie ja Kemijärven puuterminaalin mahdollinen siirto kaupungin keskustasta tehdasalueelle parantaa toimintaedellytyksiä. Valmiit tuotteet kuljetetaan
konteissa markkinoille Aasiaan ja Eurooppaan.
Tehtaan rakentaminen on suunniteltu niin, että toiminta alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Lappi Timber Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu kokenut saha-alan
osaaja Pekka Tuovinen.
Kylävainion mukaan sahaamisen ja liimapuun tuo-
5
Lappi Timber
tannon yhdistäminen tuottaa merkittäviä tehokkuus- ja
kilpailuetuja. Jalostamalla puu mahdollisimman pitkälle lähellä raaka-ainelähdettä avautuvat mahdollisuudet toimittaa puutuotteita kansainvälisesti.
Tehdas työllistää
myös välillisesti
Tehtaan välillinen työllisyysvaikutus on 190–200 henkilötyövuotta, joten sillä on alueen työllisyydelle suuri merkitys. Lappiin arvioidaan jäävän 20 miljoonaa
euroa kantorahatuloja ja yli 20 miljoonaa euroa urakointituloa vuodessa.
– Tuomme vientivetoisesti uutta rahavirtaa talouteen: Suurimmat kerrannaisvaikutukset tulevat puun
hankinnasta ja puun korjuun ja kuljetuksen urakoinnista, Kylävainio kertoo.
Kylävainio korostaa, että laitoksen heijastusvaikutukset ovat merkittäviä. Välillisten työpaikkojen lisäksi
syntyy sivutuotteena haketta, kuorta, purua ja kutterinlastua sekä puunhankinnan yhteydessä kuitupuuta.
Keitele Forest Oy perustaa Itä-Lappiin oman puunhankintaorganisaation, mutta tavoitteena on, että yli
puolet raaka-aineesta ostettaisiin muilta metsäyhtiöiltä ja yhteismetsiltä.
Lappi Timber on sopinut Stora Enson kanssa yhteistyöstä, jonka mukaan pienirunkomuotoinen tukkipuu päätyy jalostettavaksi Kemijärvelle ja järeät tukit, kuitupuu sekä sahaustoiminnasta syntyvä hake
hyödynnetään muun muassa Stora Enson Kemin ja
Oulun tehtailla.
Kylävainion mukaan 325 henkeä työllistävällä perheyrityksellä on Keiteleellä menestyksekkääksi havaittu toimintamalli, jota voidaan käyttää myös Kemijärvellä.
– Keitele Group vie tuotteitaan lähes 30 maahan,
viennistä puolet suuntautuu Aasiaan. Meillä on osaamista ja kokemusta, ja nyt haemme kasvua. Emme ole
koskaan tuottaneet suuressa mittakaavassa kilpailtua perussahatavaraa, vaan suoraan asiakkaan mittoihin jalostettuja tuotteita, Kylävainio huomauttaa.
Työllisyyteen Keitele Groupin nykyisillä tuotantolaitoksilla ei Kemijärven tehdashankkeella ole vaikutusta, vaikka myös Keiteleen tuotantokapasiteettia on kasvatettu koko ajan.
Konsernin tämän vuoden liikevaihto on noin 135
miljoonaa euroa. Kylävainio kaavailee, että vuonna
2015 luku voisi olla yli 200 miljoonaa euroa.
järistysherkällä alueella.
– Rakentamisen vaatimusten noustessa liimapuun markkina on
kasvava, sillä massiivipuun laatu ei riitä vaativiin rakenteisiin. Automatisoidulla tuotannolla, koulutetulla henkilökunnalla ja huipputeknologialla pystymme tuottamaan lujia, mittatarkkoja ja vääntyilemättömiä rakennuskomponentteja, Kylävainio esittelee. n
Määrämittatuotteita
asiakkaiden tarpeisiin
Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa eli suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazai-liimapuuta. Esimerkiksi
Japaniin vietävä tuotevalikoima on standardoitu ja
tuotepituus on suurimmillaan kuusi metriä.
Suomalainen havupuu on poikkeuksellisen lujaa,
joten se soveltuu hyvin vaativaan rakentamiseen maan-
Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa suoraan
Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazai-­­
liimapuuta.
Sopiva hanke
Finnveralle
Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan Keitele-yhtiöiden hanke
on ollut erittäin sopiva myös Finnveran kannalta. Valtion rahoitusyhtiöhän
on mukana rahoittamassa juuri vientiä,
pk-teollisuutta ja alueellista toimintaa
edistäviä hankkeita.
– Finnveran kannalta sopivassa kokonaisuudessa ovat rahoittajina mukana yrityksen omistajat, pankki sekä Finnvera, Heikkilä kertoo.
– Yleisellä tasolla rahoittajat tekevät tietenkin omat arvionsa jokaisesta
hankkeesta ennen lopullista rahoituspäätöstä. Myönteisiä asioita ovat esimerkiksi kyseisen yritystoiminnan tulevaisuuden arvio, eri osapuolten yhtenevät
näkemykset, yritysten aiempi toiminta ja
kokonaisuutena hankkeen onnistumismahdollisuudet.
Rahoitettavien hankkeiden osalta
Heikkilä pitää hyvänä sitä, että yrittäjät ovat optimistisella mielellä ja ottavat hallittuja riskejä. n
Kaupunki osaltaan täysillä mukana
– Iso kiitos hanketta kehitelleille
yrityksille ja henkilöille pitää tietysti antaa siitä, että Kemijärvi
valittiin uuden tehdaslaitoksen
sijaintipaikaksi. Tällaisen ”lottovoiton” varmistuttua tuntemukset ovat nyt erittäin hyvät niin
henkilökohtaisesti kuin varmasti koko kaupungissa, Kemijärven
kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen kuvailee.
– Kaupunki edistää ja tukee ja
on omalta osaltaan täysillä mukana uudessa hankkeessa. Teollistoimintaa suunnittelevat yri-
6
tykset ovat toki olleet järjestelyissä
avainasemassa ja Lappi Timberin toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on paikallisena johtajana tärkeässä osassa,
Salminen kertoo.
Salminen näkee uuden tehtaan tulemisessa monia tekijöitä, jotka loksahtivat hyvin paikoilleen:
– Logistiikka on tietysti yksi merkittävistä asioista. Tehdasalueella on valmis perusinfra ja raaka-ainereservi on
lähellä. Rovaniemi-Kemijärvi-rautatie
sähköistetään vuoden 2014 alkupuolella, ja lisäksi kaupungin keskustasta tulee rautatieyhteys tehdasalueel-
le, Salminen esittelee.
Lisäksi Kemijärven kaupunki rakennuttaa tehdasalueelle lämpölaitoksen,
joka tuottaa lämpöä alueen kaikille yrityksille. Investointi on noin neljä miljoonaa euroa.
Salminen uskoo, että uusi teollisuuslaitos voi hyvinkin houkutella paluumuuttajia ja erityisesti lapsiperheitä kaupunkiin. Teollisuustyöpaikkojen
lisääntymisen ohella hankkeella on laajat ja myönteiset työllisyysvaikutukset alueen muihinkin työmahdollisuuksiin. n
7
Lappi Timber
Lappi Timberiä johtaa kokenut sahamies
Sahauksesta Kemijärven uudessa tehtaassa
vastaavan yhtiön Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on kokenut kuusamolainen saha-alan osaaja.
Tuovinen on aiemmin toiminut yrittäjänä muun muassa perustamassaan Lappipaneli-yhtiössä. Myös Pekan veli Petri on
puualan miehiä ja vastaa uuden sahan tuotannosta. Veljekset omistavat yhteensä yhdeksän prosenttia Lappi Timber Oy:stä.
Pekka Tuovinen asuu Kuusamossa. Hän
harrastaa metsästystä, kalastusta ja maastohiihtoa. Perheeseen kuuluvat vaimo Riitta ja neljä lasta.
Kovat odotukset,
hyvät mahdollisuudet
– Uutta hanketta on ollut helppo viedä eteenpäin, sillä Keitele Group on isona yhtiönä luotettava ja sillä on myönteinen maine, Tuovinen kertoo
Keitele Groupin Kylävainioilla ja Tuovisilla on keskinäistä tuntemusta jo siitä lähtien,
kun Ilkka Kylävainio toimi Oulun Puukeskuksessa ja isä-Tuovinen omisti sahan Posiolla. Yhteisiä työasioita on hoidettu myös
8
den 2014 loppukeväällä ja toiminta
käynnistyy saman vuoden lopulla.
– Haasteena on suhteellisen lyhyt rakentamisaika ja sen jälkeen
tuotannon nopea käynnistäminen,
mutta vastaavasti suunnitteluaikaa
jää nyt enemmän.
Tehokkuus tulee
teknologiasta
olemalla mukana esimerkiksi Suomen Sahat ry:n toiminnassa
Kemijärvi valikoitui tuotantolaitoksen
sijaintipaikaksi monestakin syystä. Kaupungissa on valmiita teollisuusrakennuksia, liikenneyhteydet ovat hyvät, työvoimaa
on saatavilla ja hyvin hoidetuissa metsissä on sopivankokoista mäntypuuta lähellä.
– Kaikkien hankkeessa mukana olevat
osapuolet ovat erittäin myönteisellä mielellä ja odottavat tietysti hyviä tuloksia. Tarjolla on siis aika haaste, mutta on todella
kiinnostavaa päästä tekemään ja johtamaan
uutta teknologiaa käyttävä tehokasta tuotantolaitosta, Tuovinen kertoo innoissaan.
Tuovisen mukaan nyt käynnissä oleva tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe tehdään huolella. Rakentaminen alkaa vuo-
Lappi Timber käyttää raaka-aineenaan pohjoisen pientä tukkia. Tehokkuus ja kannattavuus saadaan
oikea-aikaisilla raaka-ainetoimituksilla, käyttämällä nopeavauhtisessa
tuotannossa alan uusinta tekniikkaa
ja keskittymällä valikoituihin tuotteisiin.
Tuovinen korostaa, että niin sahaustoiminnan kuin liimapuutuotannon on oltava itsessään kannattavaa
liiketoimintaa. Siksi molempiin toimintoihin on omat yhtiönsä.
– Sahatavaran jatkojalostus liimapuuksi samalla teollisuustontilla
on tietenkin erinomainen mahdollisuus kasvattaa tuotteiden lisäarvoa. n
Teollisuustyön
perinteet jatkuvat
Kemijärven Massaliikkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut Stora Enson tehtaan alueen
kehittäminen, jota nyt voidaan jatkaa yhdessä eri toimijoiden kesken.
– Massaliike on tyytyväinen siihen, että uutta toimintaa lähtee kehittämään vakavarainen
sahaus- ja liimapuuliiketoiminnan osaaja Keitele Group. Alueella olevaan raaka-aineeseen
perustuva teollisuus on meille tärkeää, Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen kertoo.
Pikkaraisen mukaan luottamus Kemijärven teollisuuden kehittymiseen on nyt vahva sekä metsänomistajilla että sellutehtaan
entisillä työntekijöillä. Odotettavissa on, että
entisiä työntekijöitä, jotka ovat muuttaneet
muille paikkakunnille, alkaa tulla takaisin Kemijärvelle.
Pikkaraisen mukaan enimmillään 16 000
asukkaan Kemijärvellä asuu nyt 8 000 asukasta. Kaupungin työvoimasta 2000-luvun
alussa 38 prosenttia oli teollisuuden palveluksessa eli se oli Lapin teollistunein paikkakunta. Vahva teollisen työnteon perimä paikkakunnalla on siis olemassa. n
Uusi hanke yhdistää
monet tavoitteet
Puukauppa kasvaa,
kaupunki vilkastuu
Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala pitää Keitele Groupin investointeja Kemijärven, Itä-Lapin
ja koko Lapin kannalta erittäin
merkittävinä.
– Näyttää siltä, että monet
yhteiset tavoitteemme saavutetaan nyt samalla kertaa: Nykyiselle tehdasalueelle saadaan toimintaa, toimija on uskottava ja
alalla jo pitkään toiminut ja saamme lisää kovasti kaivattuja työpaikkoja, Nivala sanoo.
– Investoinnin heijastusvaikutukset esimerkiksi puukaupan,
kuljetustoiminnan ja kasvavien
verotulojen kautta ovat laajat.
Kemijärven yhteismetsän metsämaan pinta-ala on 30 632 hehtaaria, osuustiloja on 2 279 ja osakkaita 2 047.
Vuosien 2012–21 hakkuusuunnite on vuodessa 50 600 kuutiota. Hakkuupinta-ala on 890 hehtaaria, josta uudistushakkuuta on
noin 270 ja kasvatushakkuita noin
620 hehtaaria. Suunnitteen mukainen hakkuukertymä on mäntytukkia 16 000, kuusitukkia 1 000, havukuitua 30 000 ja koivukuitua 4
000 kuutiota.
Hoitokunnan puheenjohtaja,
maanviljelijä Sulevi Junttila näkee nyt tunnelin päässä valoa.
– Yhteismetsä on tehnyt puukauppaa koko ajan, mutta myös
Työtä tulee sekä tuotantolaitoksille että metsään, kantorahatulot lisäävät ostovoimaa ja
tuova uusia työpaikkoja myös
kauppaan ja palveluihin.
Nivala korostaa, että koko
hankkeella on myös suuri henkinen merkitys Kemijärven alueelle. Suunnitelmien julkistamisen
jälkeen niin kaupunginvaltuutettujen kuin muiden kaupunkilaisten antama palaute on ollut hyvin myönteistä ja kannustavaa.
– Uskoisin myös, että uudet
työmahdollisuudet kiinnostavat
monia muualle muuttaneita kemijärveläisiä, jotka nyt voisivat
harkita paluumuuttoa. n
metsänomistajien kannalta Keitele
Groupin tulo Kemijärvelle vaikuttaa todella hyvältä ja uskottavalta vaihtoehdolta. Puun kysyntä lisääntyy ja kaupanteko vilkastuu,
Junttila pohtii.
Junttila pitää myös tärkeänä
sitä, että Lappi Timberin toimitusjohtajalla Pekka Tuovisella on sahausalan pitkä kokemus ja hän tunteen hyvin paikalliset olot.
– Toivomme tästä tietenkin
menestystä ja niin metsänomistajien kuin koko kaupungin hyvinvoinnin kasvua. Uusi hanke vaikuttaa
varmasti koko kaupungin yleisilmeeseen ja erittäin tärkeään nuorten työllistymismahdollisuuksien
kasvuun, Junttila sanoo. n
9
– Puunkäyttöä voidaan lisätä ja puun jalostusarvoa kasvattaa vielä huomattavasti, ylijohtaja
Kari Virranta korostaa.
– Voisi ehkä todeta, että silloin ilmastopolitiikan vaatimukset ovat jääneet hintakilpailun
jalkoihin eikä ole riittävästi pohdittu kotimaisen energian kilpailukykyä suhteessa saastuttavaan kivihiileen.
Pohjois-Savo
tarvitsee
innovatiivisia
puunjalostajia
Perinteistä ja uutta
puunkäyttöä
Pohjois-Savon puunjalostusteollisuudella on
pitkät perinteet, mutta talouden muutoksessa
myös puunjalostus kaipaa uusia innovaatioita ja rohkeita ratkaisuja. Puunkäyttöä voidaan
vielä lisätä ja tutusta raaka-aineesta kehittää
aivan uusia tuotteita.
Pohjois-Savon maakunnan ja yritysten yhteisenä suunnitelmana
puunjalostuksen osalta on muun
muassa mekaanisen puunjalostuksen jalostusarvon selkeä kasvattaminen nykyisistä luvuista.
Samalla alan kärkiyritysten tavoitteena on verkottaa pienemmät toimijat tuotantoketjuiksi
jatkojalostamisen ja tuotteistamisen avulla.
– Pohjois-Savon raakapuun
hakkuumääristä käytetään vuosittain noin 70 prosenttia, joten
tässäkin mielessä tämän uusiutuvan luonnonvaran käytön
kasvattamisen varaa on vielä
selkeästi, Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta
huomauttaa.
– Metsiä pitää hoitaa ja kasvua pitää hakea, sillä kantora-
10
”
Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi
vaikkapa kangasta
ja lääkkeitä.
hoja jää vielä paljon metsiin.
Puunjalostuksen kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois
kestävän kehityksen menetelmiä. Metso-metsiensuojeluohjelman tavoitteet Pohjois-Savossa
onkin saavutettu ja metsien monimuotoisuus on otettu hyvin
huomioon, Virranta muistuttaa.
Energiaa tarjolla
omasta maakunnasta
– Jatkossa Pohjois-Savossa on
tarkoitus panostaa vahvasti luonnonvaratalouteen ja erityisesti
juuri puuhun. Tavoitteena on siis
sekä puun energiakäytön lisääminen että puusta saatavien uusien tuotteiden valmistuksen ja
käytön kasvattaminen.
– Myös maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) tulee paneutumaan luonnonvara-asioihin
erillisessä seminaarissa ensi
tammikuussa. Tavoitteena on
selkeästi se, että pääsemme
asiassa eteenpäin. On saatava aikaiseksi investointeja niin puun
hyödyntämiseen kuin muuhunkin luonnonvaratalouteen. Pelkät selvitykset eivät riitä.
Virranta sanoo, että maakunnasta käsin ei voi ymmärtää sitä, että kivihiilen polttaminen on edullisempaa kuin
puuhakkeen polttaminen lämpölaitoksissa.
Hyviä ja innovatiivisia puun
jalostamisen perustuvia yrityksiä maakunnassa on useita,
kuten esimerkiksi sahatavaran
ja liimapuun valmistaja Keitele Group, lämpöpuun valmistaja Lunawood, liimapuutehdas Finland Laminated Timber
sekä Varkauden paperitehtaat
perinteisinä puunjalostajina.
Uutena, puusta bioenergiaa
jalostavana yrityksenä Green
Fuel Nordic suunnittelee biojalostamoa Iisalmeen. Tehtaan
on määrä aloittaa loppuvuodesta 2014.
Raaka-aineena käytetään
uusiutuvaa kotimaista metsäbiomassaa, josta voidaan pikapyrolyysitekniikalla valmistaa
nestemäistä, vähähiilistä ja rikitöntä bioöljyä. Tämä tarjoaa
uuden jalostuspolun arvokkaalle metsäomaisuudelle.
Paperin kysyntä vähenee ja
bioöljyn kasvaa, ja lisäksi rakentamisessa voidaan lisätä puun
käyttöä lisäämällä esimerkiksi
puukerrostalojen valmistusta.
– Kaiken kaikkiaan luvassa
on myös aivan uusia puunkäyttömahdollisuuksia, jotka vielä tässä vaiheessa ovat osin teoria-asteella. Puusta voidaan jatkossa
tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä, Virranta sanoo.
Puunkäyttö energiataloudessa vaatii esimerkiksi uu-
sia koneita ja ensihakkuiden
tehostamista. Maakunnan perinteisen puunjalostusosaamisen ja -vahvuuksien oheen voi
syntyä uusia menestystuotteita metsäbioraaka-aineiden keruu- ja prosessointilaitteista ja
kuljetusteknologiasta, bioöljyn
tuotantolaitteista, kaasutusteknologiasta ja uuden sukupolven
biokattilalaitoksista.
Perheyritys toimii
pitkäjänteisesti
Kari Virranta on tyytyväinen
maakuntien yrittäjä-omistajien panokseen koko maakunnan etua ajatellen.
Virranta sanoo, että Pohjois-Savossa yritysten omistajuudella on iso merkitys alalla
kuin alalla. Keitele Group on tästä hyvä esimerkki: Paikallinen ja
paikkakunnalla näkyvä omistaja osaa ottaa ”kasvotonta omistusta” paremmin huomioon ympäröivän yhteisön.
– Perinteisesti perheyrityksessä ei yleensä toimita
suuyritysten tapaan kvartaalitaloudessa, vaan toiminta ja
suunnitelmat ovat pitkäjänteisempiä. Totta kai tällaisetkin
yritykset tavoittelevat voittoa
ja kasvua, mutta ne tekevät sitä
kauaskatseisesti ja maltillisesti.
Virranta korostaa perheyritysten merkitystä vakaana
työllistäjänä sekä vero- ja vientituloja kuntaan tuovina aktivaattoreina.
– Keitele Group on toiminut Keiteleellä yhteiskuntavastuullisestikin ajatellen harkitusti ja suunnitelmallisesti, ja
samaa ajatusmaailmaa toteutetaan jatkossa varmasti myös Kemijärvellä. n
11
Myönteisiä vaikutuksia
koko maakuntaan
Suomessa osataan
jalostaa puuta
Ilkka Kylävainion mukaan Pohjois-Savossa sahataan vuosittain noin 1,4 miljoonaa kuutiota
sahatavaraa. Pohjois-Savossa jalostetaan puuta hyvin tehokkaasti eli keskimääräistä enemmän jos verrataan koko Suomea.
Vaikka hakatut tukit nyt jalostetaan omassa maakunnassa, hakkuumahdollisuuksia olisi toki nykyistä enemmän. Lisäksi kuitupuu
kulkee valtaosin jalostettavaksi Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon.
– Itä-Suomessa on kyllä halua ja osaamista
puun jalostamiseen. Myös Keiteleellä sahauksen kokomitat ja pituudet tehdään jalostuksen
tarpeisiin, Kylävainio sanoo.
Lappiin arvioidaan jäävän uuden
Lappi Timber Oy:n ja Keitele Engineered Wood Oy:n Kemijärven tehdasinvestoinnin toteuduttua vuosittain 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja hiukan
enemmän urakointituloja. Työllistävä
vaikutus on yhteensä lähes 300 henkilötyövuotta.
Alajärvellä Keiteleen hanke merkitsee aluksi suoraan 25 ja välillisesti 50
työpaikkaa. Toiminnan kaksinkertaistuessa kokonaistyöllistävä vaikutus on
150–170 henkilötyövuotta. Kantorahatuloja kertyy Etelä-Pohjanmaalla lähes
20 miljoonaa euroa vuosittain.
Metsissä kasvaa
mahdollisuuksia
Ilkka Kylävainion mukaan koko valtakunnan tavoitteena pitää olla metsä- ja
puutuoteteollisuuden viennin kaksinkertaistaminen. Tuotantomääriä ja jalostusarvoa on nostettava, ja samalla voidaan
lisätä metsiin perustuvan biotalouden ja
bioenergian kehittämistä.
– Samalla pitää muistaa myös, millaiset mahdollisuudet meillä on metsäenergiaan perustuvassa huoltovarmuudessa
koko kansantalouden kannalta.
Kansallisen metsäohjelman päämäärät vaikuttavat Kylävainiosta hyviltä ja
tarpeellisilta.
– Voisi arvioida, että näillä toimilla
metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa sekä metsätalouden kannattavuus paranee.
Myös metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset
vahvistuvat. Tärkeitä ovat myös metsiin
perustuvan biotalouden kehittäminen ja
biomassojen hyödyntäminen.
Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos ­Ilkka Kylävainio
korostaa, että Suomessa halutaan ja osataan jalostaa puuta. Puun käyttö on
monipuolista ja sen jalostusarvo ja jalostuksesta saatavat tulot ovat kasvussa.
Kun 1800-luvun puolivälissä alettiin oivaltaa Suomen metsien todellinen laajuus, myös sahateollisuus
vapautui. Vuonna 1856 senaatti julkaisi uudistusohjelmansa Suomen teollisuuden kehittämiseksi ja
seuraavana vuonna sallittiin höyrysahojen perustaminen Suomeen.
Sahateollisuuden perustamisesta on kulunut
jo paljon aikaa ja kehitys on mennyt kovaa vauhtia
eteenpäin. Puun ja sen jalostuksen teollinen merki-
12
tys on kuitenkin koko Suomelle edelleen huomattava.
– Viidennes Suomen tavaraviennistä on metsäteollisuuden tuotteita, ja tuotannontekijät ovat lähes
kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa, mutta ne voisivat olla yli kaksi miljardia, jos metsien koko potentiaali hyödynnettäisiin.
Myös metsien työllistävyysvaikutus on huomattava,
Kylävainio sanoo.
Kilpailukyvystä
huolehdittava
Metsä- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvystä pitää huolehtia lainsäädännön
ja elinkeinopolitiikan pitkäjänteisellä uudistamisella.
– Metsänomistusta pitää kehittää
enemmän yrittäjämäiseksi ja tilakokoja suurentaa. Verotusta pitäisi uudistaa
yritysverotuksen suuntaiseksi, Kylävainio pohtii.
– Valtio on panostanut metsien kasvuun 150 vuotta ja onnistunut siinä yli
odotusten. Nyt on aika hyödyntää puun
kasvu täysimääräisesti eli kannustavilla, pitkäjänteisillä veroratkaisuilla on pidettävä huolta puukaupan sujumisesta ja
raaka-aineen saatavuudesta.
Kylävainio huomauttaa, että yksi kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä on
maanteiden heikkenevä kunto ja kuljetuskustannusten nousu.
– Myös sähköveron ja sähkön siirtomaksujen korotukset sekä dieselpolttoaineen veronkorotukset ovat alan selkeitä uhkakuvia. n
Jalostus vaatii myös kilpailukykyä eli
koko jalostuskoneiston pitää koostua nykyaikaisista koneista ja laitteista sekä niiden osaavista käyttäjistä.
– Esimerkiksi Keiteleellä tukkitilaukset ovat jo yli kymmenen vuotta kulkeneet
sähköisesti metsään, siis tehtaalta reaaliaikaisesti suoraan metsäkonekuljettajan
näyttöruudulle. Vastaavasti tietoa tulee takaisinpäin kerran vuorokaudessa.
Myös Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen puuta jalostavaa teollisuutta. Puuvarat ovat hyvät ja
toimintaa voidaan kehittää muun muassa
jalostusarvoa kasvattamalla.
13
vertaillut suunnitelmaa ja metsää paikanpäällä ja on huomannut, että suunnitelmissa kaikki ei aina pidä paikkaansa.
– Metsätaloussuunnitelmien laadinnassa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän tukkien kasvattamiseen, Liimatainen painottaa.
Vanhojen metsien suojeluun Liimatainen suhtautuu kriittisesti:
– Ihmiset, metsäkanalinnut ja hirvet viihtyvät nuorissa, hyvin hoidetuissa metsissä paremmin kuin ikimetsissä.
Täsmällinen kauppa
ja hyvä korjuutyö
Metsänomistaja Pekka Liimatainen (vas.) ja hankintaesimies Jouko Tikkanen suunnittelevat yhdessä korjuutyön yksityiskohtia.
Pidä huolta – myös metsästä
Metsää on hoidettava tai hoidatettava, mutta kovinkaan moni metsänomistaja ei käy riittävästi omassa
metsässään. Pekka Liimatainen Konnevedeltä on todellinen metsämies, hän raivaa ja istuttaa itse metsänsä, tarkastelee suunnitelmat ja lisäksi metsästää.
Konneveden Pyhälahdessa perheineen asuva Pekka Liimatainen on innokas metsämies sanan monessakin merkityksessä.
Päivätyössä hän toimii K-maatalous J. Varis Ky:ssä, toinen työmaa ovat omat metsät ja kolmantena työllistäjänä on hevostila.
Liimataisen metsät, nyt yhteensä 255 hehtaaria, ovat osin
perityt, osin ostetut. Kauimmaiset palstat ovat noin 25 kilometrin päästä hänen asuinpaikastaan. Liimatainen aikoo ostaa
lisää metsää, jos sopivia aloja
sattuu kohdalle.
– Raivaamista en pelkää,
mutta suopohjaista metsää
en osta. Paras ostokohde on
14
15–40-vuotias metsä, koska sen
ostohinta ei ole liian kova ja oikeilla raivauksilla sen saa kasvamaan hyvää vauhtia.
Metsää hakataan
vuosikasvun verran
Liimatainen raivaa metsänsä
oman perheen voimin, esimerkiksi viime kesänä pariskunta
raivasi 14,5 hehtaaria. Myös istuttaminen ja taimien säännöllinen heinääminen tehdään itse.
– Metsä paranee, kun siitä
myy vuosikasvun verran vuosittain. Itse hakkuutan 1 300-1 400
kuutiota vuodessa. Hakkuuaukko on uudistettava vuoden kuluessa hakkuista, ja hyvä tai-
mikonhoito on kaiken perusta.
– Metsänraivauksessa näkee työnsä jäljen ja se on hyvää kuntoilua, mutta siihen jää
”koukkuun”. Radiokuulosuojainten kanssa työ sujuu, aika kuluu kuin itsekseen ja puheohjelmia kuunnellessaan saa samalla
paljon tietoa maailman asioista,
Liimatainen naurahtaa.
Liimataisen metsien keski-ikä on nyt 25–40 vuotta ja
osa niistä on nyt tulossa harvennusvaiheeseen. Hänen mielestään eri-ikäisten puiden harvennus ei onnistu, sillä silloin
kasvusta ei saada riittävää.
– Metsä on kasvatettava nimenomaan tukiksi, vaikka jonkin verran puuta menee myös
energiakäyttöön. Risut menevät
yleensä energiaksi, mutta kantojen nostoon suhtaudun varauksella.
Liimataisen metsissä on paljon tukkipuuta, mutta hän pitää metsiensä rakennetta osin
Perheen yhteistyö Keitele Forestin kanssa alkoi jo Liimataisen isän puukaupoista
ja on sujunut siitä saakka mallikkaasti.
– Arvostan sitä, että Keitele Forestin
miehet ovat paikallisia tuntijoita, hakkuut tiedetään kahden päivän tarkkuudella ja ne alkavat silloin, kun niistä on
sovittu. Kuitupuukauppakin sujuu rivakasti ja myös tien varresta puut kuljetetaan pois nopeasti. Tukkiprosentti
on Keiteleen kaupoissa hyvällä tasolla,
Liimatainen kiittelee.
Keitele Forestin täsmällisyys ja puurahojen tuloutus noin kuukauden kuluessa korjuusta saa metsänomistajalta
kiitosta. Liimatainen korostaa myös hyvän metsäkoneurakoitsijan merkitystä
ja on tyytyväinen Konneveden Metsätyö
Oy:n työn laatuun ja toimintatapaan:
– Firma tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti.
Hevostenhoitoa
ja metsästystä
”
Keitele tekee hyvää
jälkeä, palvelee
hyvin ja suhtautuu
metsänomistajan
näkemyksiin asiallisesti.
huonona. Asta-myrskyssä Liimataiselta meni 4 000 kuutiota puuta.
Liimatainen on aktiivinen
metsänomistaja. Hän kiertää
paljon metsiään, ottaa vajaatuoton ja huonot puut pois ja raivaa sekä lisäksi päivittää metsätaloussuunnitelmiaan. Hän on
Lisätyötä Liimataiselle ja erityisesti hänen vaimolleen tuovat maatilan 37 peltohehtaaria ja tilan 12 hevosta. Vuosittain tilalla syntyy neljästä kuuteen
ravurivarsaa.
Metsä on oikeastaan Liimataisen
toinen koti, sillä metsänhoitotöiden lisäksi hän harrastaa metsästystä. Oman
koiransa kanssa Liimatainen käy hirvimetsällä ja lisäksi tähtäimessä ovat olleet karhut ja linnut. Sorsastusta varten
hän teki vajaatuottoisesta 2,3 hehtaarin
metsäalueesta riistakosteikon.
– Hirvet ovat taimikoiden kiusana,
mutta kun metsässään liikkuu talvisin
suksien tai lumikenkien kanssa, hirvet
kyllä kaikkoavat. Samalla taimikoihin
voi laittaa hirvikarkotteita. n
Konneveden tiimissä toimivat hankintaesimiehet Ossi Sormunen (vas.),
Jouko Tikkanen ja Juha Nieminen.
Konneveden tiimi
Isojen tukkimetsien äärellä
Konneveden tiimin hankinta-alue on metsätyypeiltään melko yhteneväistä aluetta. Yhteistä on myös se, että hyvälaatuista puuta saadaan paljon. Tiimin hankintamäärä
on vuosittain 200 000 – 250 000 kuutiota. Kuusen osuus on 60 prosenttia, loppuosa koostuu männystä.
Keitele Forestin palveluksessa 25 vuotta
työskennellyt hankintaesimies Jouko Tikkanen kertoo, että kesän 2010 Asta-myrsky vaikutti merkittävästi Konneveden tiimin
alueen metsiin, sillä kaatuneiden puiden
määrä oli noin miljoonaa kuutiota.
– Monelta metsänomistajalta poistui
myytäväksi aiottu metsä kerralla, mikä tietenkin vaikutti alueen puunsaantiin ja puukauppoihin, Tikkanen mainitsee.
Saatavan puun laatu on Tikkasen mukaan nyt hyvä ja kaikkiaan puuta saadaan
noin 300 kuutiota hehtaarilta. Tikkasen
hankinta-alueella Hankasalmi-Kangasniemi-Konnevesi-Rautalampi puuta korjaa
Konneveden Metsätyö, jonka työn jälki ja
toimintatavat saavat kiitosta niin Tikkaselta kuin alueen metsänomistajilta.
Järeitä ja tuottoisia
havutukkimetsiä
tä metsänomistajia on alueella yhä enemmän. Alueen leimikot ovat muuttumassa,
ja harvennuksia tulee yhä enemmän. Kuitupuun määrä vaihtopuuna on kasvamassa, ja jatkossa on luvassa sekä kasvatettua
tukkimetsää että energiakäyttöön sopivaa
puuta.
Juha Niemisen alueella korjuusta vastaa Metsäjokeri Oy, jonka kanssa yhteistyö sujuu erittäin hyvin.
Tieverkon kunto
huolestuttaa
Hankintaesimies Ossi Sormunen vastaa
Laukaasta ja Äänekoskesta. Hänen mukaansa tieverkosto sinänsä on tiimin alueella
hyvä, mutta teiden rapistuva kunto on koko
metsäalan kasvava huolenaihe.
Sään vuoksi myös syyskelirikot pitää
ottaa puunkorjuussa huomioon eri tavalla kuin aiemmin eli korjuun ja kuljetusten
vaikeutumisiin pitää varautua ennakkoon.
– Puunhankinta on tarkasti aikataulutettu työpäivän tarkkuudella ja jos puuta
ei tilapäisesti saada sahalle yhden tiimin
alueelta, toinen alue voi mahdollisuuksiensa mukaan auttaa, Sormunen esittelee. n
Hankintaesimies Juha Niemisen alueeseen kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki,
Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.
– Tällä hetkellä koko tiimin
alueella pystyssä olevat metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja
hyvätuottoisia. Kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täällä kovaa, Nieminen kertoo.
Metsätiloja, perikuntia ja myös iäkkäi-
15
Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia
Kuljetusliike Järveläinen Oy kuljettaa Keitele Timberin hakkeen sellu- ja paperitehtaille
sekä biomassan maakunnan eri lämpölaitoksille ja pelletinvalmistukseen. Myös maanrakennuksessa yritykset ovat tehneet hyvää
yhteistyötä jo yli 30 vuoden ajan.
Vuonna 1955 perustetun Kuljetusliike Järveläinen Oy:n nykyisestä kuuden miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet kertyy kuljetuksista, toinen puoli Itä- ja Keski-Suomessa tehtävästä maanrakennuksesta. Yritys työllistää noin 50
henkilöä.
Esimerkiksi sahauksen sivutuotteiden kuljettamiseen on
kymmenen täysperävaunuyhdistelmää ja raakapuun kuljettamiseen kolme yhdistelmää. Vastaavasti maanajoon on yhdistelmiä ja muokkaustöihin lukuisia työkoneita.
– Tämä on perhe- tai oikeastaan sukuyritys, sillä osa
yrityksen perustajan Joel Järveläisen pojista on jatkanut
kuljetusliikkeen toimintaa, kolmannen polven kuljetusalan
toimija Tomi Järveläinen kertoo. Hän vastaa muun muassa
kuljetusten järjestelyistä ja suunnittelusta.
Kumppanuutta
Keiteleen malliin
Yhteistyö Keitele Timberin kanssa alkoi käytännössä heti
sahan perustamisen aikoihin. Kuljetusliike Järveläinen kuljettaa sahalta tulevan hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä
biomassan eli kuoren, purun ja kutterinpurun lämpölaitoksiin ja pelletinvalmistukseen. Näitä kuormia tulee noin tuhat jokaisena kuukautena.
– Keitele Timber on kuljetuspalveluidemme osalta suurin yksittäinen asiakkaamme. Kuljetusten määrä on yleensä varsin tasainen ja ennakoitavissa, mutta joskus toki tulee suunnitelmiin muutoksiakin, Tomi Järveläinen sanoo.
Järveläinen kertoo, että yritysten yhteistyö on aina sujunut joustavasti ja tehokkaasti molempien parhaaksi.
– Yhteistyötä ja kumppanuutta, voisi kai sanoa jopa strategista kumppanuutta, kuten Keiteleellä monien yritysten
keskinäinen toiminta on. Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja ”Keitele-henki” ovat vahvasti esillä. Ne ovat alueen
vahvuudet ja niiden avulle niin yritykset kuin kuntakin menestyvät varmasti jatkossakin, Järveläinen tuumaa.
Alan muutoksiin
mentävä mukaan
Yhteistyö yritysten kanssa sujuu siis mallikkaasti, mutta
kuljetusalan lainsäädännön muutokset saavat Järveläisen
mietteliääksi.
16
Lisäksi mietittäväksi jää, miten teiden painorajoitukset,
siltojen kestävyys ja alikulkujen mitoitus vaikuttavat nykyistä isompien rekkayhdistelmien ajoreitteihin.
Tieverkoston osalta valtatiet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta sivuteiden kunto nyt ja erityisesti jatkossa näyttää huonolta.
– Lähes ikuisuusaihe on tietenkin polttoaineen hinta, joka
on nytkin melko korkea. Paljon puhuttua teollisuuden kilpailukykyä voisivat auttaa valtiovallan toimena myös ammattiliikenteen polttoainekustannusten helpotukset, Järveläinen sanoo.
– Muutokset ovat melko poukkoilevia. Koko kuljetussektori ei tule hyötymään tai muuttumaan kaluston painojen kasvaessa. Nähtäväksi jää, mikä hyöty muutoksesta ylipäätään
on, sillä niin huonosti valtiovalta asiaa oli tutkinut ja pohjustanut etukäteen yhdessä kuljetusten suorittajien sekä niistä
vastuussa olevien kanssa, Järveläinen sanoo.
Kiinnostava
kuljetusala
Tomi Järveläinen on kasvanut pienestä pitäen mukaan kuljetusyrityksen toimintaan ja työskennellyt alalla koko ajan.
Tausta huomioon ottaen varsin luonnollisesti hän opiskeli logistiikka-alaa ja valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen
”
Päivittäinen yhteistyö,
verkostoituminen ja ”Keitele-henki”
ovat vahvasti esillä.
teknillisestä yliopistosta vuonna 2012.
– Kuljetusten järjestely on kiinnostavaa työtä. Teen pääasiassa toimistotöitä, mutta joskus ajan myös rekkaa. Asun
Jyväskylässä, joten jos sinne on iltasella ajoa, olen yleensä
vapaaehtoinen kuljettaja, Järveläinen kertoo.
Tomi Järveläinen harrastaa liikuntaa, kuten salibandya,
juoksua ja jalkapalloa sekä Lapin-vaelluksia. Perheeseen kuuluu puolison lisäksi pieni tytär. n
17
Keitele Forest Oy sai
valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon
Keitele Forest Oy:lle myönnettiin valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2013
Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa Lappeenrannassa lokakuussa. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa rohkeus investoida, selkeät päämäärät, paikallisuus, hyvin hoidettu yrittäjäpolvenvaihdos ja aktiivinen vientitoiminta.
Keitele Forest Oy on yksi harvoista
puutuoteteollisuuden yhtiöistä, jolle
valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on
myönnetty. Palkinnon myöntäminen
puutuoteteollisuuden yritykselle kertoo myös siitä, että toimialan merkitys
Suomen taloudessa ja vientitulojen lähteenä on tunnistettu.
Palkinnon saaminen osoittaa että
Keitele-yhtiöiden henkilöstö on ammattitaitoista sekä motivoitunutta eikä pelkää tarttua toimeen vaikeammissakaan
haasteissa. Valtakunnallinen yrittäjäpal-
18
kinto vahvistaa entisestään yrityksen
uskoa tulevaisuuteen.
Kunnianosoitusta
ja kannustusta
– Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on
suurin kunnianosoitus, jonka kanssayrittäjät voivat toiselle yrittäjälle antaa. Palkinto on osoitus pitkäjänteisestä työstä
sekä rohkeista päätöksistä yrityksen kehittämiseksi. Kunnia palkinnosta kuuluu koko Keitele-yhtiöiden henkilöstölle sekä kumppaneille. Lämmin kiitos
kaikille jotka ovat omalta osaltaan myötävaikuttaneet Keitele-yhtiöiden kasvuun ja menestykseen, yhtiön toimitusjohtaja,
teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo.
– Keitele-yhtiöiden liiketoimintaa kehitetään jatkossakin
pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhtiön arvoja noudattaen,
asiakaslähtöisesti, tehokkaasti
sekä ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen.
Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat valitsi raati, johon
kuului edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. Raati kiitti
Keitele Forestia menestyksestä
ja yrityksen tekemistä selkeistä valinnoista. Myös tuotannon
paikallisuutta kiitettiin.
Keitele Forestin lisäksi valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat Lihajaloste Korpela
Oy Huittisista ja Martinex Oy
Raisiosta. Harvinainen henkilökohtainen tunnustuspalkinto annettiin Markku Wuotille.
Yksityisyrittäjyyden
arvostettu palkinto
Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on neljälle yritykselle
vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä. Palkittavat
yritykset valitsee lautakunta,
johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Suomalaisen Työn Liiton,
Yksityisyrittäjäin Säätiön sekä
Fennian edustajat. Palkintoa on
jaettu vuodesta 1968 lähtien.
Palkinnolla halutaan korostaa oma-aloitteisten ja taloudellisten riskien ottamiseen uskaltautuvien yrittäjien merkitystä
koko talouselämälle ja nostaa yksityisen yrittäjyyden arvostusta
yhteiskunnassamme.
Yleisiä palkintokriteereitä
ovat tuotteiden tai palvelusten
jatkuva kehitystyö ja uusiutuminen, kansainvälisessä kilpailussa menestyminen sekä
yritystoiminnan jatkuvuus on-
nistuneiden sukupolvenvaihdosten kautta.
Valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja
toimintaidean omaperäisyyteen.
Esimerkillisiä
valintaperusteita
Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon valintaan vaikuttavat:
• yrityksen toiminta-ajatus, tuoteideoiden omaperäisyys sekä
toiminnan, palvelujen tai tuotteiden jatkuva kehittäminen
• yrityksen viime vuosien kasvu; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa, tai
yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos
•
yrityksen toiminnallinen ja
taloudellinen uudistumiskyky myös kansainvälisessä kilpailussa
• yrityksen toiminnallinen kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys omalla toiminta- ja markkina-alueellaan
• yrityksen tuotantotoiminnan
ja henkilöstöhallinnan kyky
vastata ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita n
Perinteinen katkonta
Keiteleen katkonta
• sahapuuta 60 %
• runsaasti kuitupuuta
• sahapuuta jopa 85 %
• vain vähän kuitupuuta
Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä
sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista
pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukki­
saanto­on ero, jonka huomaat iloisesti myös
Keitele Forest Oy
• perustettu vuonna 1981
• toimialana mekaaninen
puunjalostus: puunhankinta, sahaus ja jalostus
• konsernin liikevaihto
135 milj. euroa
• konserni työllistää 325
henkilöä
• vie sahatavaraa ja liimapuuta lähes 30
maahan, viennin osuus
liikevaihdosta 85 %
• omistajat: Ilkka, Matti
ja Mikko Kylävainio
puukauppatilissäsi.
Paras
puukauppatili
www.keitelegroup.fi
19
Paras puukauppapäivä
Keiteleen tehtailla huhtikuussa 2014
Tule tutustumaan Keiteleen tuotantolaitoksiin ja katsomaan,
kuinka puu jalostuu kansainvälisesti
arvostetuksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi.
Alustava ohjelma
• Keiteleen tuote-esittely: rakennepuutuotteiden edut rakentamisessa
• Työnäytöksiä
• Musiikkia: Tapahtumaveijarit
• KalPan kuulumiset: Kasperi Kapanen ja valmennustiimi
• Ruokailu ja kahvit
Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Keiteleen metsä­asiakkaat
sekä muut puukaupoista kiinnostuneet metsänomistajat. Kutsujen postitus ja ilmoittautuminen tapahtuvat maalis-huhtikuussa.
Tapahtumassa on mukana myös joukko yrityksiä, jotka esittelevät metsänhoitoon ja puukauppoihin liittyviä palveluitaan.
Tervetuloa!
www.keitelegroup.fi