Mihin menet? - Puu & Tekniikka

Transcription

Mihin menet? - Puu & Tekniikka
M – Suomen Posti Oyj
Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti • 8 / 2010
1 6 . 9 . 201 0
Puuntyöstömessujen ja sen
yhteydessä järjestettävien
koulutuspäivien tiedotustilaisuudessa puualan yhteis­työn
tärkeydestä olivat puhumassa
Jussi Eerikäinen (vas), Heikki
Ojanperä, Maarit Paldan,
Tapani Tuohiniemi sekä
Juha Koivula Teak Oy:stä.
Sivu 4
Mahdollisuuksien puusilta
Suomessa puusiltojen rakentamisen määrä ei vielä yllä
naapuriemme Ruotsin ja Norjan tasolle.
Ylös poteroista ja
Harvalla puualan yrityksellä riittää yksin
resursseja toimintakonseptien uudistamiseen, tuotekehitykseen, markkinointiin,
kansainvälistymiseen. Menestyminen nyt ja erityisesti
tulevaisuudessa vaatii riittävän isoja yrityksiä tai yhteistyössä toimivia yritysryhmiä.
Yritysten välisen yhteistyön ei tarvitse rajoittua maan
rajojen sisäpuolelle. PTY:llä
on useita yhteistyöprojekteja vireillä sekä kotimaassa että myös Baltian maiden ja Venäjän suuntaan.
Yhdessä lisää jaettavaa
Kotimaisista yhteistyöprojekteista yksi on on Lahdessa lokakuussa pidettävät Puuntyöstömessut. Niiden yhteydessä järjestetään kaksi kaikille avointa koulutustilaisuutta. ”Tehokkuuden nostolla viivan alle tulosta” -koulutuspäivässä kerrotaan mm.
miten robotiikalla nostetaan
tuotannon tehokkuutta. ”
Puuteollisuuspäivän puheenvuorossaan Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola nostaa esiin työnantajan ja
työntekijöiden tarpeiden yhteensovittamisen merkityksen. Kun yritys menestyy,
voivat työntekijätkin hyvin ja
kaikki saavat lisää jaettavaa.
– Rakennusalalla on jo pitkään toimittu menestyksek-
yhteistyöhön
– Puualan on jo aika
nousta ylös totutuista
poteroista ja oman
reviirin tiukan suojelun sijaan ryhtyä
yhteistyössä kehittämään jaettavaa
kakkua nykyistä
isommaksi, esittää
Puuteollisuusyrittäjät
ry:n toimitusjohtaja
Tapani Tuohiniemi.
käästi työyhteenliittymissä.
Näissä joint-venture -kohteissa kilpailijat ovat liittoutuneet
kaikille yksin liian ison projektin hoitamiseksi. Puuala
voisi ottaa näistä oppia, selvittää Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksestä johtaja Heikki Ojanperä. Hän
nostaa Puuteollisuuspäivän
puheenvuorossaan esiin uudet palvelut, mitä ne ovat ja
miten ne tehdään.
Yhteistyöfoorumi
Tuohiniemi muistuttaa, että puualalla ei ole vielä yhtä
valtakunnallista isoa tapahtumaa, jossa yrittäjät voisivat verkostua. Hän toivoo, että myös julkishallinnon operoijat panisivat nyt itsensä likoon, jotta saataisiin aikaan
koko alalle yhteinen kohtaamispaikka.
– Meitä suomalaisia puualan ihmisiä on vähän ja kaikki käytettävissä olevat resurssit pitäisi suunnata samaan
suuntaan. Tarvitsemme toinen toisiamme päästäksemme kunnolla tuloksiin. Olemme jo nähneet, miten yksittäiset puualan projektit unohtuvat pian. Nyt on aika saada konkreettisia tekoja ja sitä
kautta tuloksia, korostaa Tuohiniemi.
Suomen puualan yritykset
ovat pitkälle yrittäjävetoisia
ja niissä on totuttu tekemään
kaikki itse. Monella muulla alalla yhteistyö yritysten
kesken on yleisempää ja näin
on pystytty lisäämään tehokkuutta.
Yhteistyöverkostot onkin
nostettu Puuntyöstömessuilla
voimakkaasti esiin. Lahden
Messut Oy:n näyttelypäällikkö Maarit Paldan patistaa
suomalaisia puualan yrittäjiä
esiin kertomaan reilusti muille alan yrittäjille, mitä tarjottavaa itsellä on.
Slow wood
Ala tarvitsee Lahden Messujen toimitusjohtaja Jussi Eerikäisen mukaan tilaisuuksia, joissa käydään läpi alan
tapahtumia ja tulevaisuutta
yhdessä.
– Alan markkinoinnissa pitäisi nostaa puuseppien arvostusta. Puualan pitää yhdessä miettiä, miten siitä saadaan haluttava ja nuoria kiinnostava.
– Toisena tärkeän alueena yhteistyön lisäksi pitäisi
pystyä nostamaan kotimaisen
puun, erityisesti männyn ja
koivun arvostusta. Puuteollisuusyrittäjien kanssa aiommekin lanseerata Puuntyöstömessuilla Slow wood -tuotemerkin. Haluamme korostaa
suomalaisen puun laatua, miten se kehittyy hitaasti tiiviiksi ja hienoksi raaka-aineeksi
niin huonekaluihin kuin muihin puutuotteisiin, selvittää
Eerikäinen.
Sivu 8
Messut nahkahousumaassa
Klagenfurtissa Itävallassa elokuun lopussa pidetyillä
puualan messuilla vieraili 22 000 kävijää, mikä on uusi
ennätys. Ei huono saavutus, kun vertaa viimeaikojen messukävijämääriin eri maissa.
Sivu 18
Habitare
– sisustusnäyttely vai rompetori?
Syyskuun alkupäivinä järjestetty Habitare -sisustustapahtuma erilaisine oheistapahtumineen herätti monenlaista keskustelua jokavuotisen messutapahtuman merkityksestä.
Maija-Liisa Saksa
Puu&Tekniikka 16.9.2010 (DL 6.9.) / koko: 128x30
Valtakunnallisen
20.000
euron
Rantasalmi
-palkinnon
jako!
Mihin menet?
Metsä-Suomi
”On tullut aika
ajatella uudelleen”
Toimitusjohtaja
Jouko Karvinen,
Stora Enso Oyj
”Valtion uudet
panostukset”
Elinkeinoministeri
Mauri Pekkarinen, TEM
Katso muut asiantuntijat: www.eskauppakamari.fi
Valtakunnallinen metsäseminaari
Mikkelin Teatterissa ke 29.9.2010
klo 13.00–n.17.00. Lounas alk.klo 11.30
Ilmoittaudu: www.eskauppakamari.fi
2
Puu&Tekniikka
numero 8/2010
Tikusta asiaa
Sahatavaran vienti
Saksaan vetää
Suomalaisen sahatavaran vienti Saksaan on lisääntynyt ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime
vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 36 prosenttia 166 000 kuutioon. Ruotsi oli edelleen ykkösviejä
Saksaan lähes 300 000 kuutiollaan,
vaikka pudotusta oli neljä prosenttia. Toiseksi eniten Saksaan vei Itävalta, joka kasvatti vientiään peräti 71 prosenttia 220 000 kuutioon.
Yhteensä Saksaan vietiin sahatavaraa alkuvuonna 1,6 miljoonaa
kuutiota, kasvua oli 23 prosenttia.
Saksalaiset puolestaan veivät ulkomaille 2,7 miljoonaa kuutiota.
Siinäkin oli kasvua 21 prosenttia.
Pietarissa
metsäfoorumi
Vuosittainen kansainvälinen metsäfoorumi pidetään Pietarissa 19.21.10. Tapahtuman aikana järjestettävien seminaarien aiheita ovat
tänä vuonna metsätalous, sellu- ja
paperiteollisuus, puurakentaminen
ja bioenergia. Metsäfoorumin yhteydessä järjestetään myös messut, joiden näyttelytarjonta on tänä
vuonna erityisen laaja puurakentamisen osalta.
Investoinnit Venäjälle romahtivat
Valtion tilastokomitea ilmoittaa Venäjälle vuoden 2010 tammikesäkuun tehtyjen ulkomaisten investointien määräksi 30,4 miljardia
USD, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2009. Sekä mekaanisen puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden että sellu- ja paperiteollisuuden osalta ulkomaisten investointien määrä romahti lähes puoleen vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta.
Tammi-kesäkuussa 2010 ulkomaisia investointeja kertyi mekaanisen puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden osalta 167 miljoonaa USD
ja sellu- ja paperiteollisuuden osalta 464 miljoonaa USD. Mekaanisen
puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden investoinneista 30 prosenttia
tuli Suomesta. Sellu- ja paperiteollisuuden merkittävimmät investoijat
tammi-kesäkuussa 2010 olivat Saksa, Iso-Britannia ja Itävalta.
KESTÄVIEN PUUTALOJEN PUOLESTA
Esittelemme Tikkurilan uuden ProHouse-innovaation Finnbuild-messuilla
6.–9.10.2010. Tervetuloa tutustumaan! Löydät meidät osastolta 3d11.
Lähde: Euwid, Idän metsätieto
Kustantaja
Puu & Tekniikka Oy
Toimitus
[email protected]
Päätoimittaja
Kimmo Janas
Faktapro Oy
PL 4, 02941 Espoo
puh. (09) 5479 7410
[email protected]
puh. 050 912 7332
Toimituspäällikkö
Maija-Liisa Saksa
[email protected]
puh. 050 464 6455
Ilmoitusmarkkinointi
Sana-Saku Oy
Maija-Liisa Saksa
Muuttolinnunreitti 23 A
02660 Espoo
050 4646 455
[email protected]
loituksetta!
e
v
a
a
il
t:
T
!
n
to
n lopetukse
Maksu
kset / tilauste
kset-
Tilaukset/
osoitteenmuutokset
u
itteenmuustto
sinulle veloit
i tekemään
e
m
se
Tilauksete/sionso
lli
am
ill
vä
tä
vu
si
ys
a
u
tokset
Pyydämm
sta valikosta
skevat muu
en tilausta ko valitse vasemmalla oleva oikein!
d
h
le
an
m
to
kniikka.fi jaedot päivittyvät viiveettä ja
www.puuteeh
to. Näin ti
oikea vaihto
Ilmoitusten peruuttaminen
ja reklamaatiot
www.puutekniikka.fi
Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton.
Ilmoitus on peruttava viikkoa
ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden
ilmestymisestä kirjallisena.
kelpoinen pdf-tiedosto, johon
kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja
grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja
aineisto-ohjeet www.allatum.fi
Paino
Ilmoitusaineistot
Muut käytettävät ohjelmat:
Allatum Oy
Mikkolantie 24, 28130 Pori
Suositeltavin tiedostomuoto on
Adobe Acrobatilla tehty paino-
Freehand, InDesign, Photoshop,
Adobe Illustrator. Värit määri-
n
kkaan kattae
0 eri toimipai teollisuuden,
00
10
i
yl
l,
levy
000 kp
ol­
hat, talo- ja
Levikki: n. 13
llisuuden: sa kaluste- ja huonekalute so
te
te
o
tu
u
u
,
u
st
en
d
su
u
si
koko p
su
ja
lli
t
o
titoimisto
usepänte
u
eh
it
sp
u
kk
in
n
ar
ke
t,
ke
in
ja
ra
el
ta
tot, kuntien
. pienvalmis
lisuuden ym rakennusinsinööritoimis ön opettajat ym.
ty
,
suunnittelijat pilaitokset sekä teknisen
p
o
t,
ja
ta
nojoh
stuneet.
alasta kiinno
Aineiston toimitus:
tellään prosessiväreinä (CMYK).
Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa.
Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai
liittää tarvittavat fontit mukaan.
Sähköpostilla:
[email protected]
Taitto
Adverbi Oy
Itäportti 4 B, 02210 Espoo
puh. (09) 8678 9200
[email protected]
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
3
P ä ä k i r j o i t u s
Vihreää kultaa
kolme kuutiota sekunnissa lisää
K
Maija-Liisa Saksa
Toimituspäällikkö
[email protected]
iinnostus puukerrostalojen rakentamiseen on kesän aikana lisääntynyt entisestään ja uusia hankkeita on vireillä jo
kymmeniä eri puolilla maata. Suunnitteluvaiheesta on jo
päästy myös aloituspäätöksiin.
Merkittävä vaikutus asioiden etenemiseen positiivisesti on ollut
kunnilla ja niiden todellisella kiinnostuksella etsiä sopivia puurakentamisen kohteita. Kun kunnissa vielä herätään puun käytön lisäämiseen myös muussa, esim. siltojen, meluaitojen ym. rakentamisessa, vahvistuu niiden oma talous entisestään. Metsättömiä kuntia
kun Suomessa ei juuri ole. Kun oman tai naapurikuntien luonnonvaroja pystytään jatkojalostamaan tehokkaasti, tuo se työtä ja lisävaurautta joka puolelle Suomea.
Myös puuala itse voi katsoa peiliin ja miettiä, kuinka hyvin puuta on hyödynnetty esim. oman yrityksen rakennuksissa.
Maamme metsät kasvavat lisää joka sekunti kolme uutta kuutiometriä puuta. Metsämme ovatkin jatkuvasti uusiutuva luonnonvara, jota meillä ei pitäisi olla varaa jättää hyödyntämättä. Meillä on paljon sellaista osaamista, missä olemme useita maita edellä. Meillä on
infrastruktuuri ja puunkorjuukoneiden rakennustaito. Meillä on tietotaitoa jatkojalostaa puu korkealuokkaisiksi lopputuotteiksi. Mutta osaammeko me arvostaa tätä lähellä olevaa rikkautemme lähdettä niin, että todella hyödynnämme sitä riittävästi? Otetaanko puu, ja
vielä erityisesti kotimainen puu, suunnitteluvaiheessa aidosti mukaan yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona?
Puu antaa suunnittelijoille aivan erilaisia muotoilumahdollisuuksia
kuin betoni tai teräs. Hyvänä esimerkkinä on tässä numerossa esiin tuleva Leonardo da Vinci -silta. Pelkkä muotoilu ei kuitenkaan yksin riitä, kuten ei riitä pelkkä tuotannon tai markkinoinnin osaaminenkaan.
Tarvitaan koko prosessin hallintaa asiakkaan tarpeiden kartoituksesta
aina myydyn tuotteen huoltoon asti. Palveluliiketoiminnat ovatkin kasvava alue, mutta puualalla sen kehitys ei vielä ole päässyt vauhtiin.
Moottoriteitä rakennetaan jo pitkien ylläpitosopimusten kera.
Mikä estää rakentamasta puukerrostaloja tai asuntoalueita, joissa rakennusten huoltopalvelut on kytketty samaan kauppaan? Moni pientalon ostaja voisi mielellään luovuttaa julkisivuhuoltovastuun
ulkopuoliselle. Yhä useampi asiakas arvostaa omaa vapaa-aikaansa
enemmän kuin palveluista perittävää hintaa. Ennakkoluulottomasti ajattelemalla voi löytyä aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia
perinteisen puunsorvauksen lisäksi.
Metsien hyötykäyttöön ja metsistä
saataviin tuloihin on perustunut
maamme nousu Euroopan köyhimpien
maiden joukosta nykyiseen vaurauteen.
www.areskoog.se
Maailmalla puun arvostus uusiutuvana, hiilidioksidia sitovana raaka-aineena on noussut ja tulee nousemaan, joten puun kysyntä lisääntyy. Suomella on kaikki mahdollisuudet ottaa tästä hyöty itselleen.
SCA Timber
– yksi Euroopan johtavista sahatavaran
ja sahatavarajalosteiden toimittajista
Uudenaikaiset laitoksemme sijaitsevat Keski- ja PohjoisRuotsissa. Valikoimaamme kuuluvat mm. pohjoisen
tiukkasyinen mänty- ja hyvälaatuinen kuusisahatavara.
SCA:lla on omat myyntiorganisaatiot, jalostustoimintaa
sekä kattava jakeluverkosto Skandinaviassa,
Isossa-Britanniassa ja Ranskassa.
SCA on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja.
2,6 milj hehtaarin metsänomistuksella. Pystymme
takaamaan puuraaka-aineen saatavuuden
kaikissa markkinatilanteissa sekä palvelemaan
asiakkaitamme luotettavasti.
Hull
Severn
Timber
Stoke-on-Trent
Fécamp
Munksund
Ville Liimola
Suomen myyntipäällikkö
Puhelin: +358 5055 16 610
Sähköposti: [email protected]
Vilhelmina
Holmsund
Rundvik
Jämtlamell
Bollsta
Tunadal
Metsänomistus
Sahalaitokset
Jalostuslaitos / jakelu
Rochefort
SCA Timber on yksi Euroopan
suurimmista sahateollisuusyrityksistä
käsittäen seitsemän sahalaitosta,
puunjalostusyksikköjä sekä jakeluja tukkutoimintaa. Sahatavaran
kokonaistuotanto on 1,8 miljoonaa
kuutiometriä.
SCA Timber on osa SCA-konsernia,
joka on globaali kulutustavara- ja
paperiyritys. SCA kehittää, valmistaa
ja markkinoi henkilökohtaisia hygieniatuotteita, pehmopaperia, pakkausratkaisuja, painopaperia sekä
sahatavaraa. Konsernin tuotteita
myydään noin 90 maassa. SCA
työllistää noin 50 000 henkilöä.
www.scatimber.com
4
Puu&Tekniikka
numero 8 /2010
Mahdollisuuksien puusilta
Professori Salokangas esittelee
tehtyjä puu­siltatutkimuksia.
Hänen mukaansa nyt voisi olla
oikea aika uuden puusiltaprojektin käynnistämiseen.
– Nyt olisikin ehkä juuri
sopiva aika uuden puusiltaprojektin käynnistämiseksi,
pohtii professori Salokangas.
Muotoilijat mukaan
– Parhaimmat mahdollisuudet puulle näen kevyen liikenteen silloissa. Puu antaa siltojen muotoiluun aivan uusia mahdollisuuksia
verrattuna betoniin tai teräkseen. Muotoilijoita voisikin käyttää nykyistä enemmän myös pienempien siltojen suunnittelussa, muistuttaa Salokangas.
Asenteet esteenä?
Suomessa puusiltojen rakentamisen
määrä ei ­vielä yllä
naapuriemme Ruotsin ja Norjan tasolle.
1990-luvun alun jälkeen ruotsalaiset ovat
rakentaneet noin 700 uutta
puusiltaa, lähinnä kevyen liikenteen käyttöön. Norjassa
tieliikenneviranomaiset ovat
olleet tiiviisti mukana puusiltojen kehitystyössä. Siellä
on rakennettu näyttäviä maamerkkejä kuten vuonna 2001
valmistuneet Tynsetin silta ja
Leonardo da Vinci silta.
Tilanne Suomessa
Siltoja arvioidaan olevan Suomessa 20 000, tarkkaa kokonaistilastoa ei ole olemassa.
Näistä Liikenneviraston hallinnassa olevia siltoja yleisillä teillä on noin 14 500 ja ne
on tilastoitu viraston ylläpitämään siltarekisteriin. Rataverkossa ratasiltoja on noin 2200,
ja kaupunkien, kuntien se-
kä yksityisten hallussa noin
3800 siltaa.
Merkittävä siltojen yksittäinen rakennuttaja on Metsähallitus, jonka metsäautoteillä on yhteensä 1000 siltaa.
Näistä kolmasosa on puusiltoja. Metsähallitus rakennuttaa vuosittain uusia siltoja
20–25 kpl. Ne ovat pääosin
nykyisin teräsbetoni- tai teräsputkisiltoja. Tänä vuonna
Metsähallitus ei ole rakennuttanut yhtään puusiltaa.
Suomessa Liikennevirasto luokittelee tilastoissaan
siltoihin kuuluvaksi yli kahden metrin mittaisen vapaan
aukon yli menevän rakenteen. Vuonna 2008 Liikennevirasto rakennutti 241 siltaa, joista puusiltoja oli vain
kolme. Kaiken kaikkiaan
siltarekisterissä on yleisillä teillä noin 640 puusiltaa.
Vuosittain puusiltoja rakennetaan muutamia kymmeniä
sekä kevyen liikenteen että
myös ajoneuvoliikenteen
käyttöön, pääasiassa voimassa olevien tyyppipiirustussarjojen mukaisesti.
Tutkittua tietoa on
– Suomessa kiinnostus puusiltoihin on herännyt aika
ajoin. Teknillisessä korkeakoulussa on puusiltoja tutkittu ja kehitetty jo vuodesta
1992 lähtien, ensin kotimaisin voimin ja sittemmin kolmen pohjoismaisen puusiltaprojektin merkeissä. Viimeisin puusiltaprojekti päättyi
vuonna 2001. Tutkimustuloksia saatiin paljon ja niitä
myös hyödynnettiin, kertoo
sillanrakentamisen opetuksesta vastaava m.a. professori Lauri Salokangas Aalto-yliopistosta.
Puusiltojen tulevaisuus
Norjan esimerkin mukaan
puun käyttöä sillanrakentamisessa Suomessakin voitaisiin lisätä huomattavasti.
– Kun urakkatarjouksissa
tullaan vaatimaan elinkaarilaskelmat, paranee puun kilpailukyky. Puun käytössä on paljon
mahdollisuuksia uusille innovaatioille, kuten Suomessa kehitetty puu-betoni-liittoraken-
ne osoittaa. Se on ollut käytännössä erittäin hyvä ja hapa
ratkaisu ajoneuvoliikenteelle
tarkoitettujen siltojen kansirakenteissa. Vanhimmat käytössä olevat liittorakenteiset sillat
ovat kohta olleet käytössä jo
20 vuotta, eikä niissä ole ollut
merkittäviä ongelmia.
Ilmeisesti usein puusillan rakentamisen esteenä onkin ennakkoasenteet. Suunnittelijan on helppo käyttää ennestään tuttua betonia sen sijaan,
että perehtyisi puun antamiin
mahdollisuuksiin ja liitostekniikkaan.
Jos pelkkä rakentamisen
hinta on tärkein valintaperuste, on varsinkin maantiesilloissa valinta ollut yleensä betoni. Tulevaisuudessa elinkaariajattelua sovellettaessa puusilta voi hyvinkin osoittautua
edullisimmaksi ratkaisuksi,
kun mukaan otetaan myös rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat tai esteettiset arvot rakennuspaikan sijaitessa
esim. kulttuurihistoriallisesti
merkittävällä alueella.
Maija-Liisa Saksa
Leonardo Da Vinci -silta on loistava esimerkki, miten puusta voidaan
muotoilla kahteen suuntaan kaltevia kaaria ja rakentaa vaativa kaarisilta
keskiajan mestarin piirtämän alkuperäisen
luonnoksen mukaisesti. Leonardo Da Vinci
suunnitteli sillan 1502 Kultaiseen
sarveen Istanbuliin, mutta sitä ei
koskaan rakennettu sinne, vaan
yli puoli vuosituhatta
myöhemmin E-18:n yli
lähelle Osloa.
Ruotsiin
130 metrin
puusilta
Pohjoismaiden pisin
puinen vinoköysisilta
rakennetaan Skellefteåon.
Martinsons toimittaa
130 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan.
Silta valmistetaan hyvin pitkälle Martinsonin tehtaalla, josta se
kuljetetaan asennettavaksi paikalleen.
Silta on myös tutkimuskohde ja mittausantureiden tietojen
perusteella kehitetään
puurakenteita yhdessä
Luleån yliopiston SP
Trätekin kanssa.
Skellefteån kunta on
tilaajana ja teknisen
toimen puheenjohtaja
Ola Burströmin mukaan kunta on panostanut paljon puurakentamiseen johtuen sekä
paikallisesta että erittäin kilpailukykyisestä
raaka-aineesta.
Marraskuussa asennettavan sillan kaksi
pylonia ovat 23 metrin korkuisia ja sillan jänneväli on 130
metrin mitainen. Tällä hetkellä Ruotsin pisin vinoköysisilta on
90 metrin mittainen ja
senkin on toimittanut
Martinsons.
-mls-
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
5
Puusilta on nopea asentaa
Valmiiden puusiltojen merkittäviä valmistajia on Suomessa
kaksi, Versowood Oy ja Late-Rakenteet Oy. Lisäksi mm.
Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimittaa siltapalkkeja.
Kestopur
Moottoritien ylittävä Haikulan puusilta
lähellä Vierumäkeä (kuva vier. sivulla) ja
Sateenkaaren raittisilta Vantaalla ovat
molemmat Versowoodin toimittamia.
Versowood valmistaa vuodessa maantie-,
metsäautotie- ja kävelysiltoja
yhteensä kolmisenkymmentä. Late-Rakenteet on viime
vuosina toimittanut vuosittain puolenkymmentä sekä
maantie- että kevyen liikenteen siltaa, joita on mennyt
myös vientiin. Pääpaino kummankin yrityksen tuotannossa
on kevyen liikenteen silloissa.
Versowood aikoo suunnitella
oman kevyen ja ajoneuvoliikenteen tyyppisiltamalliston
ja panostaa erityisesti niihin.
– Poikittain jännitetty tyyppisilta on ominta aluettamme ja toivomme, että pystymme moninkertaistamaan siltatuotannon lähivuosina, sanoo
Versowood Groupin toimitusjohtaja Ville Kopra.
Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimittaa vuosittain liimapuupalkit pariinkymmeneen siltaan. Myös kansirakenteita on toimitettu.
– Valmistamme siltapalkkirakenteita kyllästettynä 20
metrin pituuteen saakka. Palkit soveltuvat niin ajoneuvokuin kevyen liikenteen siltoihin. Muutama toimitus, esim.
Tuurissa oleva 27 metrin kävelysilta, on ollut myös kuusesta.
Niissä puu on käsitelty puunsuoja-aineilla ja kuultomaalattu. Kotimaan toimitusten lisäksi siltoja on myös viety ulkomaille, selvittää myyntipäällikkö Markku Dammert Metsäliiton Puutuoteteollisuudesta.
Sadan vuoden takuu
Sillan rakennuttajan kannalta puusillalla on Kopran mukaan useita etuja esimerkiksi
betonisiltoihin verrattuna.
– Puusilta rakennetaan tehtaalla hyvin pitkälle tai täysin
valmiiksi, joten se on nopea
asentaa. Kun penkeret ja perustukset on rakennettu, tuodaan silta valmiina niiden
päälle. Erillisiä telinerakenteita ei tarvita lainkaan ja tie
on vain vähän aikaa pois käytöstä. Lisäksi puusilta on hinnaltaan kilpailukykyinen
1- komponenttiset
polyuretaaniliimat
• Sormijatkamiseen
• Lamellihirsiliimaukseen
– Puulla on hyvä painon
suhde kantavuuteen ja huoltovälit ovat oikein hoidettuna pitkiä. Pitää muistaa, että
kyllä betonisiltaakin joudutaan huoltamaan, jatkaa Kopra etujen luetteloa ja sanoo
uskaltavansa antaa puusillalle oiken tehtynä 100 vuoden
takuun.
Versowoodin rakentamat
sillat ovat pääosin kreosoottikyllästettyjä, myös suolapainekyllästystä käytetään.
Late-Rakenteet käyttää pääosin suolapainekyllästystä
ja vientiin menevissä kevyen
liikenteen silloissa on käytetty myös lehtikuusta sekä
kansissa erilaisia kovapuulajeja.
2- komponenttiset
polyuretaaniliimat
• Autokoriteollisuuteen
• Rakennuselementtiteollisuuteen
Kestokol
D4-luokan PVAC- ja
EPI- dispersioliimat
• Sormijatkamiseen
• Liimapuuaihioihin
Kiiltoflex
Late-Rakenteet on toimittanut siltoja myös vientiin. Kuvan kaarisilta on Englannissa.
Polymeerimassat
Puu liian lähellä?
– Onko puu liian lähellä suomalaisia, niin ettei nähdä sen
antamia arkkitehtoonisia mahdollisuuksia sillanrakentamisessa, kysyy Veijo Lehtonen, Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa Keski-Euroopasta löytyy
runsaasti erimerkkejä, joissa
puulle tyypillisiä ominaisuuksia on pystytty hyödyntämään
suunnittelussa hyvin.
– Näköalasilloilla voi olla levähdyspaikkoja penkkeineen ja pöytineen, mitä meillä ei juuri ole, kertoo
Lehtonen.
Ennakkoasenteet pois
Sekä Veijo Lehtonen että Ville Kopra näkevät yhtenä puusiltojen lisääntymisen esteenä
vallitsevat ennakkoasenteet.
– Harmittaa, jos puusiltavaihtoehtoa ei haluta edes katsoa, kuten kävi Turun Myllysillan tapauksessa. Puhutaan,
että Suomi elää puusta, mutta puu putoaa pois usein pelkkien asenteiden vuoksi. Julkisiin hankintaohjeisiin pitäisikin saada nopeasti vahvemmin mukaan hankintojen
ekologinen vaikuttavuus, korostaa Kopra.
Maija-Liisa Saksa
• Vaativiin liimauksiin
• Tiivistyksiin
Havainnekuva Pyhtäälle moottorien yli suunnitellusta puusillasta.
Puusiltoja
Pyhtäälle
Pyhtäälle on suunnitteilla
E18-tien Koskenkylä-Kotka hankkeeseen kolme puusiltaa yksityisteille. Yhden
olisi tarkoitus ylittää uusi
Loviisa-Kotka -moottoritie.
Projektipäällikkö Juha
Laamanen Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta kertoo, että suunnitteilla olevien siltojen materiaaliksi on esitetty tiesuunnitelmassa puuta, mutta lopullista rakentamispäätöstä ei
ole tehty.
– Puurakentamisessa ekologisilla seikoilla on merkit-
tävä painoarvo. Toki kolme siltaa projektin 75 sillan joukossa ei vielä paljoa
merkitse ekologian suhteen. Myös väyläestetiikalla on päätöksenteossa iso
merkitys. Tavoitteenamme
on saada kansainvälisestikin korkeatasoinen ratkaisu, mikä sopii pieneen kirkonkylään. Kaarenmuotoisia ”esinesiltoja” on Pyhtäällä useita, joista yksi olisi puuranteinen. Suunnittelemme puun käyttöä myös
moottoritien meluaidoissa,
kertoo Laamanen.
Puusiltojen suhteellisen
vähäiseen rakentamiseen
Laamanen arvioi syyksi
usein korkeammat rakennuskustannukset sekä epäilyt teräs- ja betonisiltoja lyhyemmästä käyttöiästä.
Puun kyllästyksellä puun
käyttöikää voidaan pidentää. Kreosoottia voidaan
Suomessa käyttää ammattimaisesti kohteisiin, jotka ovat jatkuvassa maakosketuksessa. EU-tasolla on
pohdittu aineen käytön kieltämistä kokonaan.
– Kreosootin mahdollinen käyttökielto EU-alueella mietityttääkin, ja se tuo
haasteen teollisuudelle, sanoo Juha Laamanen.
-mls-
www.kiilto.com
6
Puu&Tekniikka
numero 8 /2010
Pohjois-savolaista
koivutukin jalostusta
Viilunvalmistuksessa­
aloituskynnys on ­ollut
varsin korkea, ja noin sadan
vuoden kuluessa ala onkin ollut hyvin pitkälti saksalaisomistuksessa.
Nykyiset yhtiökumppanit
Kari Rytkönen ja Ari Pärnänen olivat tehneet yhteistyötä jo viitisentoista vuotta
ennen yhteisen yrityksen perustamista.
– Siinä me mietimme
Arin kanssa, että voisiko
koivusta tehdä muutakin,
kuin niitä perinteisiä hommia. Keräämämme tiedon
perusteella vakuutuimme
siitä, että pienessäkin mittakaavassa voidaan leikattua koivuviilua tehdä – senhetkisen tietämyksen mukaan – kannattavasti, Rytkönen muistelee.
Kalevalakehto ja muut ainutlaatuiset
puurakennukset
Runsaat kaksi vuotta sitten tuotantonsa aloittanut Rautalammin Viilutuote Oy ehti nähdä puoli
vuotta hyvää aikaa, ennen kuin lama iski ja täydellinen seinä nousi vastaan. Asiakaskunnassa
näkyvät piristymisen merkit antavat kuitenkin
Pohjois-Savossa uskoa tulevaisuuteen.
Perinteisestihän viiluteollisuuden avainkysymys on
ollut, mistä löydetään oikea
raaka-aine. Kumpikin miehistä uskoi omien koivunhankintakokemustensa perusteella, että riittävä raaka-ainepohja löytyisi. Viilutuotteen perustamisaikaan
leikatusta koivuviilusta oli
myös markkinoilla selvää
pulaa.
– Mutta silloin elettiin erilaisessa maailmassa. Näkemys ei riittänyt näkemään
tätä lamaa, hän toteaa.
Uuden yrityksen perustamispäätöstä ei olisi nyt yhtä helppo tehdä. Rytkösen
mukaan tällä hetkellä pitäisi odottaa ja katsoa, onko
kyseessä suhdanteen aiheuttama muutos vai onko viilua käyttävällä teollisuudella menossa rakenteellinen
muutos.
– Ja sehän varmistuu vasta, kun uusi nousu alkaa.
Asenne kohdallaan
Samalla tontilla toimivat
Rautalammin Viilutuote Oy
ja koivusaha Rautalammin
Koivutuote Oy.
– Viilunvalmistuksessa käytämme parhaan raaka-aineen
ja saha puolestaan toiseksi
parhaan mahdollisen koivuraaka-aineen. Näin me tavallaan tuemme toistemme toimintaa, Kari Rytkönen kertoo.
Viilutuote työllistää tällä
hetkellä 15 henkilöä ja Koivutuote 6 henkilöä.
Rytkönen muistelee Viilutuotteen alkutaivalta, jolloin
seutukunnalta oli mahdoton
löytää ammattimaista työväkeä. Täytyy muistaa, että
Suomessa toimi aikaisemmin
vain kaksi leikatun viilun valmistajaa, toinen Lohjalla ja
toinen Iissä.
– Emmekä me edes lähteneet etsimään valmiita ammattilaisia, meille oli tärkein-
Kari Rytkönen kertoo,
että viilut pakataan
tukkikohtaisesti
24 viilun nippuihin.
tä oikea asenne ja halu oppia.
Niinpä meillä taitaa tänä päivänä olla työntekijöitä leipurista lähihoitajaan ja lvi-asentajaan asti, hän naurahtaa.
Mistä koivua?
Pintapuolisesti oksatonta raaka-ainetta käytetään kum-
R
ABLOY
WF300
Uusi aukipitoja turvalaite, joka
kestää 35 kg:n
vedon.
®
Vahva uutuus sinne,
missä turvallisuus
on tärkeintä
• Rakenne lähes kokonaan metallia
• Täyttää ikkunastandardin
SFS-EN 14351-1 vaatimukset
• Korvaa ABLOY® WF250:n +
WF881:n
• Sama turvataso YHDELLÄ
asennuksella
• Portaaton tuuletusasennon säätö
• Ikkuna on entistä helpompi käyttää
• Turvalisä: laitteen irtikytkentänapin
voi kääntää toisin päin, pois lasten
ulottuvilta
• Puitevälit:
59-100 mm, 1 laite/ikkuna
100 mm, 2 laitetta/ikkuna
Hotellit
Päiväkodit
Koulut
Vanhustentalot
Palvelutalot
Sairaalat
mallakin laitoksella. Koska
kyseessä on Keski-Suomen,
Pohjois-Savon ja Keski-Savon alueelta hankittava erikoisraaka-aine, volyymit eivät tietenkään voi olla suuria.
– Kun maailma pyörii oikein
ja hakataan normaali määrä puita, leikkaukseen käy-
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
Teoreettisesti tukkikuutiosta syntyy 1700–1800
neliötä 0,55 mm paksuista viilua.
Brasilialaisen Fezerin valmistamalla linjalla leikatut viilut siirtyvät leikkurilta silittävään kuivuriin.
Rautalammin Viilutuotteen tehdas on nykyaikainen
tuotantolaitos, jonka pitäisi
olla selvä kilpailutekijä, mikäli maailmalla vielä viiluja
käytetään. Rytkönen nostaa
myös yrityksen raaka-ainetietouden kilpailutekijäksi
kireillä markkinoilla.
– Kaiken lisäksi meillä on
erittäin kevyt organisaatio
verrattuna perinteisiin keskieurooppalaisiin viiluvalmistajiin.
7
OY Nordiska Åbo AB
PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN
www.nordiska.fi
Rydöntie 26, 20360 Turku
Puh: +358 2 230 2000
Fax: +358 2 230 2003
Ei tappomielellä
Miljoonien koneinvestoinneista huolimatta
käsityön osuus on suuri.
vää koivua löytyy ehkä vain
0,05 %. Toistaiseksi puuta on
riittänyt, ja näyttää myös syksyllä löytyvän, Rytkönen lisää.
Hän kuitenkin huomauttaa,
ettei puukaupan yleinen vilkastuminen vielä riitä, vaan
kuusivaltaisia päätehakkuuleimikoita täytyy tulla myyntiin, se takaa sopivan koivuraaka-aineen saannin.
– Me olemmekin sanoneet,
ettei hyvä koivu kasva koivikossa, hän toteaa.
Leikattu vai sorvattu?
Selvin ero eri menetelmällä
valmistettujen viilujen välillä
Jo laadutuksessa otetaan huomioon
asiakaskohtaiset vaatimukset.
on tietenkin visuaalinen. Leikattu viilu on tavallaan kuin
pintalautaa, kun taas sorvatussa viilussa särjetään puun
normaali kuvio.
Valmistusteknisesti sorvaaminen on halvempaa, ja valtaosa koivuviilusta tuleekin
juuri sorvattuna.
Leikatun viilun käyttö on
Rytkösen kertoman mukaan
varsin vähäistä Suomessa,
ylipäänsäkin viilun käyttö on
vähentynyt viime vuosina.
Rautalammin Viilutuotteelta menee vientiin lähes koko tuotanto. Vaikka yritys on
pieni kooltaan, on se leikatun
koivuviilun toimittajana merkittävä maailmalla.
Haasteita riittää
Tällä hetkellä Rautalammilla koetaan suurimpana haasteena yleinen tilanne markkinoilla eli mihin suuntaan tästä lähdetään.
– Meidän kohdalla voisi sanoa, että jos taustaviilujen käyttö vähenee, meidän hyötysuhteemme heikkenee. Toisaalta keskihinta
on jo laskenut parikymmentä prosenttia parhaista päivistä, huomauttaa Kari Rytkönen.
Kun verrataan 90-luvun alun
lamaa ja tätä pikkuhiljaa
helpottavaa taantumaa, Kari Rytkönen muistelee takavuosina yhteiskunnassa olleen liikkeellä tavallaan tappamismentaliteetti.
– Poliitikot antoivat pankeille avoimet valtakirjat tappaa kaikki vähänkin
luottoriskimahdollisuuksia
aiheuttavat yritykset. Mutta
nythän on aivan päinvastainen asenne. Jos on näköpiirissä pieninkin selviytymismahdollisuus, eivät rahoittajat halua nujertaa yritystä.
Hän myöntää nykytilanteen olevan erittäin haasteellinen. Siinä missä aikaisemmin puhuttiin puolen vuoden-vuoden aikajänteestä,
ollaan tänä päivänä liikkeellä 2–4 viikon jänteellä.
– Raaka-aineen hankinnassa meidän on kuitenkin
edelleen elettävä tuolla pitemmällä aikajänteellä ilman
täyttä varmuutta tavaran menekistä, Rytkönen toteaa.
– Poliittisten päättäjien asia on päättää,
jatketaanko MSO:a seuraavan hallituksen aikana. Tällä hetkellä puutuoteteollisuus
ja puurakentaminen, bioenergia ja biojalostamot näyttävät
isoilta alueilta, mihin on syytä panostaa. Tämä ei tarkoita,
etteivätkö perinteiset alat sellua myöten olisi mukana. Niitäkin on kehitettävä, jotta uuden luominen on mahdollista,
muistuttaa Sunabacka.
www.aikuistaoppimista.fi
Composite
e
s
u
o
H
Avoimet ovet keskiviikosta perjantaihin 13. - 15.10.2010 klo 9-16
Tervetuloa!
Juhlistamme 20-vuotista toimintaamme
Tupalankadulla Puuntyöstö 2010 -messujen aikana.
Näyttelytiloissamme esillä laaja valikoima puuntyöstökoneita
sekä työstönäytöksiä. Tarjolla kahvia ja pikkusuolaista.
Ajatukset toiminnaksi
MSO:n eri osa-alueilla on
meneillään useita pk-yritysten hankkeita, mm. miten verkostoitumalla voidaan
päästä kansainvälisille markkinoille tuotantoa ja liiketoimintaosaamista kehittämällä.
Myös erilaisia yrityskiihdyttämömalleja on mietitty.
– Asia on vielä suunnitteluasteella. Aluksi pohdittiin
metsäalan omaa yrityskiihdyttämömallia, mutta nyt selvitetään sopivien olemassa olevien yrityskiihdyttämöiden hyödyntämistä. Näin voitaisiin
päästä nopeammin liikkeelle,
arvioi Sixten Sunabacka.
Tarjoamme puutuotealan koulutus- ja koneistuspalveluja
Suomen nykyaikaisimmassa puualan oppimisympäristössä.
Lisätietoa:


Kimmo Janas
MSO:lle uusi johtaja
Metsäalan stategisen ohjelman uuden johtajan Sixten Sunabackan tavoitteena on saada ohjelmassa kehitetyt ajatukset konkreettiseksi toiminnaksi
sekä selvittää, miten metsäalaa pitää kehittää tulevaisuudessa.
Puutekniikka_helmikuu2010.FH11 Wed Feb 03 13:11:12 2010
Koeajettavana useita koneita!
House
Sixten Sunabacka
Elinkaariajattelu
julkisiin hankintoihin
Osana MSO:a julkistettiin
kesäkuussa Suomen kansallisten puupohjaisten tuotteiden julkisten hankintojen
politiikka -raportti.
– Syksyn aikana katsomme, miten asiaa viedään
eteenpäin. Julkisten hankin-
tojen politiikka on enemmän toimintaa ohjaava. Poliitikkojen päätettävissä on
mahdollisen sitovuus. Jos
elinkaariajattelu nostetaan
kantavaksi ajatukseksi hankintoja tehtäessä, on puulla
erittäin hyvät kilpailuedellytykset, muistuttaa Sunabacka.
Maija-Liisa Saksa
”sikajuhlat” keskiviikkona ja torstaina klo 15-19
Rentoa ja mehevää sikajuhlatunnelmaa! Vartaassa paistuu kokonainen possu ja
palanpainikkeeksi oluthanasta kylmää kuohuvaa...
Bussikuljetus messualueelta klo 15-17 non-stop aikataululla 30 minuutin välein.
Paluukuljetus Penopelta Lahden torille klo 18 ja 19.
Tule tapaamaan tuttuja ja viihtymään!
Syysterveisin
Penopen väki
www.penope.fi
Page 1
8
ITÄVALTA-sivut
Puu&Tekniikka
Messut nahkahousumaassa
Klagenfurtissa Itävallassa elokuun lopussa pidetyillä puualan messuilla vieraili 22 000 kävijää, mikä on uusi ennätys.
Ei huono saavutus, kun vertaa viimeaikojen messukävijämääriin eri maissa.
Klagenfurtin Holzmesse on
keskieurooppalainen tapahtuma. Näytteilleasettajia oli yli 450 yli
kahdestakymmenestä maasta. Suomalaisille ainakin vielä toistaiseksi vähän tunnettu messu keskittyy
puunkorjuuseen, sahateollisuuteen, puurakentamiseen ja bioenergiaan. Messuilla sai useampikin tuote ensiesittelynsä.
Messujen ajan on
myös monipuolinen seminaariohjelma, ­mikä
kerää ­alan ammatti­
lai­s ia kuuntelemaan
­tilan­nekatsauksia niin
sahatavara-, rakennuspuutuote- kuin
bioenergiamarkkinoilla.
Merkittävää oli suuri naapurimaiden kävijöiden osuus messuilla, sillä
37 prosenttia vierailijoista tuli Itävallan ulkopuolelta. Sekä Slovenian että Italian osuus oli kolmanneksen luokkaa, saksalaisia oli neljännes ulkomaisista kävijöistä.
Seuraava Holzmesse järjestetään kahden vuoden kuluttua ja siellä nostetaan puurakentamista esiin
­tämänvuotista
enemmän.
Maija-Liisa
Saksa
Prinz Ecostar
nippukatkaisusaha
liikkuu omilla pyörillään ja soveltuu pyöreän
puutavaran sekä puutavaranippujen katkaisuun.
Messukäytävillä näkyi useammatkin nahkapolvihousut, myös kansallispukuja. Vähäpukeisia messutyttöjä ei sen sijaan
näkynyt yhtä ainutta.
Hundeggerin 6-akselisella K2-Robotilla
voidaan työstää esim. hirsitalon eri
komponentit kaikilta sivuilta kerralla
valmiiksi. Kone soveltuu pienehköille
valmistajille.
Unthan uusi VR – murskainsarja oli
Klagenfurtissa ensiesittelyssään.
Murskaimet soveltuvat sekä saha- että
puutuoteteollisuuteen ja kapasiteetti
on tyypistä riippuen tuhannesta aina
10 000 kiloon tunnissa. Suuri 3120 x
2280 mm:n täyttöaukko mahdollistaa
tehokkaan materiaalin syötön.
Ledinekin uudella cnc-ohjatulla kaari­puristimella voidaan puristaa liimapalkkeja 30 asteen kaarelle, minimisäde on 11 m. Puristusleveys on
200–2500 mm.
Toinen Ledinekin uutuus oli Eurozink
Compackt sormi­jatkoskone, joka voi
toimia joko pysty- tai vaakasuuntaan.
Liitosnopeus on mallista riippuen
4,5–6 kappaletta minuutissa.
Mühlböck on tuonut markkinoille ensimmäisen kanavakuivaamonsa. Siinä on
erityisesti kiinnitetty huomiota energiansäästöön. Ensimmäinen kuivaamo
asennettiin elokuussa Italiaan. Toinen Mühlböckin uutuus oli hake-, kuori ja
sahanpurukuivuri. Moduulirakenteisena kuivauskapasiteettia voidaan lisätä
tarpeen mukaan kahdesta aina sataan kuutioon tunnissa. Lämpötilaa voidaan
säätää 45–140 asteen välillä.
Söderham Erikssonin CombiCutin
pelkkalevyn aiempaa pienemmät terät
tuottavat hyvälaatuista haketta entistä
pienemmällä energialla.
Woodmeizerin uudella palkkihöylällä
voidaan höylätä 60–600 mm:n palkkeja.
Maksimi höyläysleveys on 410 mm ja
höyläyssyvyys 4 mm.
Prinz Mobilcut Comfort nippukatkaisusahassa on terälaipan
hydraulinen katkaisuliikke ja joystick-ohjaus. Moottorin teho
on 11 kW ja puutavaranipun koko voi olla 130 cm x 130 cm,
pituus 6 m. Kone voidaan varustaa pituuden näytöllä,
mittausjärjestelmällä sekä jätepalojen poistolla. Itä-Eurooppa lupaava markkina
Itä-Eurooppa tarjoaa pitkällä tähtäimellä muuta Keski-­
Eurooppaa lupaavammat
näkymät puutuotteille,
­arvioi Frischeis ryhmän toimitusjohtaja Werner Stix.
­Frischeis on itävaltalainen,
14 Keski-Euroopan maassa
toimiva puutavaratukkuliike.
Stixin mukaan tällä hetkellä puutuotteiden hinnat ovat
raaka-aineriippuvaisia, eivät kysyntäriippuvaisia. Huolena onkin puutavaran hintojen nousu niin korkealle, että muut rakennustarvikkeet alkavat korvata sitä.
Lama ohitti Puolan
Rakentaminen on Keski-Euroopassa keskimäärin lievässä nousussa
laman aiheuttaman pudotuksen jäl-
keen. Asuntorakentaminen piristyy muuta rakentamista nopeammin. Positiivisena poikkeuksena
rakentamisen suhteen on ollut Puola, jossa talous on kasvanut koko laman ajan.
Erityisen voimakasta kulutus- ja
teollisuustuotteiden kasvu on viime
kuukausina ollut Ukrainassa ja Venäjällä, 10–12 prosentin luokkaa.
Teollisuustuotteiden tuotanto
on lisääntynyt viimevuodesta voi-
makkaasti myös Tsekissä, Unkarissa, Puolassa ja Sloveniassa. Yksityinen kulutus ei kuitenkaan näissä maissa ole vielä piristynyt.
Toimitusjohtaja Stix muistutti,
että vaikka moni itäisen Euroopan maa on elpynyt länttä nopeammin, on talouden kehityksen
ennustaminen lyhyellä tähtäimellä epävarmaa ja markkinat saattavat muuttua nopeastikin.
Pitkät maksuajat
Puutavarakaupan ongelmaksi on viime aikoina noussut toimitusjohtaja Stixin mukaan pidentyneet maksuajat. Huippuna on Bulgaria, jossa keskimääräinen maksuaika on
jo noin 190 päivää. Seuraavana on
Kroatia 120 päivällään. EU-maiden keskiarvo on noin 50 päivää.
Maija-Liisa Saksa
ITÄVALTA-sivut
Puu&Tekniikka
9
Tukkipula vaivaa Itävallassa
– Tukkien saatavuus
ja rajusti nousseet
hinnat huolestuttavat itävaltalaisia
puunjalostajia, totesi
Itävallan sahateollisuuden puheenjohtaja Christoph Kulterer
Klagenfurtin Holzmessen yhteydessä
järjestetyssä puumarkkinoita käsittelevässä seminaarissa
elokuun lopulla.
Itävallassa kotimaisen puun tarjonta ei riitä sahateollisuuden tarpeisiin
ja havutukkien tuonti kasvoikin viime vuonna 5,3 miljoonaan kuutioon. Havusahatavaran tuotanto puolestaan
laski 22 prosenttia 8,5 miljoonaan kuutioon.
Itävallan hakkuut olivat viime vuonna lähes 17 miljoonaa kuutiota.
Tänä vuonna havutukkien
tuonti on lisääntynyt edelleen
viiden ensimmäisen kuukauden aikana 15 prosenttia. Tärkein tuontimaa on nyt Tsekki,
joka ohitti Saksan.
Sahateollisuuden puuvarastot ovat hieman kasvaneet huhtikuusta ja vastasivat elokuussa
2,1 kuukauden tuotantoa.
Talousmetsiä Itävallassa on
metsiä yli kolme miljoonaa
hehtaaria. Metsistä kaksi kolmasosaa kasvaa kuusta, yli
viidennes on lehtipuumetsiä.
Tärkein lehtipuu on pyökki.
Tukin hinta huipussa
Itävallan maaseudunyritysten kauppakamarin johtajan
Martin­ Höbarthin mukaan
– Myös puutavaran hinnat
sekä kotimaassa että
viennissä ovat nousseet, mikä onkin
välttämätöntä nousseiden raaka-ainekustannusten vuoksi, sanoo Kulterer.
Sahateollisuus uskoo, että lähikuukausina saadaan
vielä läpi pieniä hinnankorotuksia.
Stora Enso
suurin sahuri
Tänä vuonna sahausmäärät ovat lisääntyneet koko Euroopassa
ja Stora Enson Itävallan sahojen tuotannon kasvu on ollut noin
viisi prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Stora Enso valmistaa Itävallassa CLT:tä, ristiin liimattua puulevyä
rakentamiseen.
tukin keskihinta on nyt korkein
viiteentoista vuoteen ja elokuun keskihinnaksi hän arvioi
89 euroa kuutiolta tien varressa. Syynä keväällä alkaneeseen
hinnannousuun on hänen mukaan vuodenvaihteen epävarma tilanne, jolloin teollisuus ei
osannut arvioida alkuvuoden
raaka-ainetarvettaan. Maaliskuussa kysyntä kasvoi reilusti
eikä tarjonta ehtinyt mukaan ja
johti näin puupulaan.
Positiivinen tilanne
Itävallan sahatavaran vienti Italiaan on kasvanut alkuvuodesta yhdeksän prosenttia ja kysyntä päämarkkinoilla Italiassa näyttää hyvältä. Vienti Saksaan ja Japaniin voi nousta voimakkaasti, joten Itävallan puutavaran tuotannon uskotaan
nousevan tänä vuonna 10
prosenttia.
Itävallan sahateollisuudessa
on noin 1200 yritystä, jotka
työllistävät yhteensä 10 000
henkilöä. Kymmenen suurinta sahaa tuottavat 65 prosenttia ja 40 suurinta peräti 90 prosenttia tuotannosta,
joten pieniä sahoja on todella paljon.
Stora Enso on Itävallan suurin sahayritys. Sillä on maassa neljä saha ja sahauskapasiteetti on 1,6 miljoonaa ja jatkojalostuksen 1,2 miljoonaa
kuutiota. Noin 55 prosenttia
tukeista tulee Itävallasta. Eniten, yli 20 prosenttia tukeista
tuodaan Tsekistä.
Vuonna 2009 tuotettiin Itävallassa yhteensä 8,5 miljoonaa miljoonaa kuutiota sahatavaraa, laskua edelliseen
vuoteen oli 22 prosenttia.
Vientiin tuotannosta meni 5,6
miljoonaa kuutiota.
Maan koko puunjalostusteollisuudessa on noin 1550 yritystä, jotka työllistävät hiukan
yli 30 000 henkilöä. Tuotanon
arvo oli yli 6 miljardia miljardia euroa, josta sahatavaran
osuus oli 1,6 miljardia euroa,
rakennustuoteteollisuuden ja
huonekaluteollisuuden kummankin 2,3 miljardia euroa.
Maija-Liisa Saksa
Sahalinjojen valmistusta Itävallassa
Sahateollisuuden koneiden ja laitteiden
toimittajille Venäjä on tärkeä markkina,
niin myös itävaltalaiselle Springerille, jonka
tuotteista kolmasosa päätyy itänaapuriimme.
Komponentit valmistetaan suurelta osin omilla tehtailla.
Springeriä vetää kolmannessa sukupolvessa Timo Springer. Vuonna
1952 yritys aloitti viiden henkilön voimin, nyt työntekijöitä on 500 viidessä eri toimipisteessä, kolmessa maassa.
Tuotteista 75 prosenttia menee vientiin, pääosin Eurooppaan. Tämän vuoden liikevaihto nousee 85 miljoonaan
euroon. Yhtiön omien arvioiden mukaan se on Euroopan
suurin sahalinjojen toimittaja.
Omaa
valmistusta
Tukin syötössä uutta on pikkukuvassa
oleva ruuvikuljetin, jossa yhdistyvät
erottelu, oikaisu ja kiihdytys.
Nykyisin useat yritykset ostavat komponentteja sopimusvalmistajilta, mutta
Springerin tehtailla väännetään
rautaa ja työstetään tukin- ja sahatavarankäsit-
telylinjojen komponentteja
laajalla Friesachin tehdasalueella. Yritys valmistaa
myös höylä- ja tuotantolinjoja jatkojalostusteollisuudelle, mm. liimapuun ja rakennuspuuosien valmistukseen.
Tuotanto on hyvin pitkälle
omissa käsissä, toimitettavien linjojen automaatiosta
vastaa tytäryhtiö Microtec.
– Olemme kokonaisratkaisun tarjoaja aina avaimet-käteen -ratkaisuihin asti ja räätälöimme kaikki sahan toiminnot asiakkaan tarpeiden mukaan. Erityisesti
venäläiset asiakkaat arvostavat tätä ja olemmekin toiminntaneet 30 vuoden aikana sinne runsaasti sahalaitoksia maan länsiosista aina
Kauko-Itään asti, kertoo Timo Springer.
Maija-Liisa Saksa
NYT
JOS KOSKAAN
koulutuksella
uuteen nousuun!
OSAAMISELLA
PAREMPIIN TULOKSIIN
Tutustu puutuoteteollisuuden tuotanto- ja myyntihenkilöstölle räätälöityihin koulutusratkaisuihin
osoitteessa www.ael.fi/ratkaisujentalo.
Autamme kehittämään koko yritystä.
Lisätietoja
Markku Rekinen, koulutuspäällikkö
puh. 050 3695 498, [email protected]
10
Puu&Tekniikka
numero 8/2010
Kuhmon AA-Puun
Kannattavaa höyläystä
Kunnon koneet, tehokas tuotanto ja käyttökate yli
10 prosenttia. Siinä tavoitteet, jotka Arto Appelgren
asetti itselleen perustaessaan Kuhmon AA-Puu Oy:n
yli kymmenen vuotta sitten.
Arto Applegren on tyytyväinen terätoimittajien kanssa tehtyyn yhteis­työhön.
Hienoharjattu höyläyspinta on hyvä maalipohja myös oksien kohdalla.
Yritys on pysynyt tavoitteissaan. Vaikka viime vuonna
liikevaihto notkahti reiluun viiteen
miljoonaan, parani käyttökate edellisestä vuodesta. Tänä vuonna liikevaihtoa kertyy 16 työntekijän voimin yli kuusi miljoonaa euroa.
– Joka vuosi olemme pystyneet
tekemään positiivista tulosta. Olemme raivanneet laadulla ja toimitusvarmuudella oman paikkamme. Jos
olisin kysellyt yritystä perustaessani, tarvitaanko uutta höyläriä, tuskin yhtään positiivista vastausta olisin saanut, arvelee toimitusjohtaja
Arto Appelgren.
Hänellä on pitkä tausta puualalla. Kymmenkunta vuotta kului rahtisahurina ja siltä ajalta on muistona
mm. sirkkelisahauksen Suomen mestaruus ja muita erivärisiä mitaleja.
Tukkukauppiaat asiakkaina
AA-Puun asiakaskunnaksi linjattiin
heti alkuvaiheessa tukkukauppiaat
ja näin on edelleen. Yritys toimittaa ulkoverhouslautoja sekä paneeleja myös muutamalle talotehtaalle.
Enimmillään on höylätty 40 000
kuutiota, tänä vuonna tuotantolinjoilta tulee ulos 37–38 000 kuutiota julkisivulautoja, paneeleita sekä
muita höylätuotteita, pääosin kuusesta. Sahatavaraa ostetaan viereiseltä Kuhmon sahalta, mutta koska sen
tuotanto on pääosin mäntyä, tulee
raaka-ainetta runsaasti myös muilta
sahoilta, hiukan Venäjältäkin.
Pintakäsittelyn osuus
kasvaa
Kahden miljoonan
investointi
Kolme vuotta sitten hankitulla
maalauslinjalla käsitellään nykyisin
yli puolet tuotannosta ja pintamaalattuja tuotteita halutaan koko ajan
enemmän. Nyt niiden osuus koko pintakäsittelystä on viidenneksen luokkaa. Käytössä on Teknoksen vesiohenteiset tuotteet. Ruiskuautomaatilla maalataan pienet sarjat ja vakuumikoneella isot.
Kun edellistä erää maaltaan, valmistellaan jo seuraavaa erää, jotta
värin vaihto veisi mahdollisimman
vähän aikaa.
Jotta tuotanto pyörisi tehokkaasti,
pitää koneiden olla kunnossa. Nyt
höylälinjoja on kaksi, Wacon 5000
suurtehohöylä ja monikäyttöinen
Weinig 23 Hydromat. Kolmas höylälinja on tulossa vuodenvaihteessa.
Arto Appelgren korostaa, että
pelkkä yhden koneen komea huippunopeus ei vielä ratkaise lopputulosta.
– Koko linjan pitää olla kunnossa.
Tavoitteena on, että koko uuden linjan ohjaus tapahtuu yhdestä pulpetista, kuten metalliteollisuudessakin. Uusi höylä on 7-karainen Waco 3500 ja linjassa on myös määrämittakatkonta. Linja korvaa osittain
nykyisen suurteholinjan
tuotantoa.
Pitkäaikaisia
yhteistyökumppaneita
Arto Appelgren kertoo, että
yrityksessä on tietoisesti pyritty pitkäaikaisiin yhteistyökumppanuuksiin niin
omien asiakkaiden kuin
tavarantoimittajien kanssa. Esimerkkinä hän
mainitsee sekä
pintakäsittelyaineet että terät,
joita on kehitetty yhdessä Leitz Kes Metallin
kanssa. Tuloksena on mm. höylään
kehitetty hienoharjausterä, jolla
myös oksien kohdat saadaan hienoharjattua ja näin maali saadaan tarttumaan hyvin.
Lyhyesti
Laudat siirretään maalauslinjalle
levyinä. Näin maalauslinjan nopeus
voidaan pitää suurena.
Pinomatic Oy toimittaa tarvittavan linjaston. Koko investointi halleineen ja uusine varastotiloineen on
kaksi miljoonaa euroa.
Tavoitteena tehokkuus
Tavoitteena on tuotannon tehokkuus kokonaisuutena ja uuden höylän aiempaa huomattavasti nopeammat aseteajat olivat pääsyy sen valintaan.
– Kun tuotannossa on helposti 3–4
asetteen vaihtoa vuorossa ja jos jokaista tehdään nyt 20–25 minuuttia,
merkitsee uuden linjan 5–8 minuutin asetteenvaihtoaika merkittävää
tehokkaan tuotannon lisäaikaa. Tämä merkitsee kovia vaatimuksia koko linjastolle, korostaa Appelgren.
Uusi höylälinja on riittävän tehokas toimiakseen yhdessä vuorossa.
Sitä hoitaa yksi henkilö, lisäksi tarvitaan pakkauspäähän yksi työntekijä. Vannesahalinja ja maalaamo toimivat jatkossakin vähintään kahdessa vuorossa.
Koko ketjun pitää toimia
Arto Appelgren kertoo oppineensa
tyttäreltään kierrätyksen merkityksen. Yrityksessä pyritäänkin kierrättämään kaikki mahdollinen.
Arto Appelgren kertoo, että hyvin pian yhtiön perustamisen jälkeen mukaan tuli kaksi muuta osakasta, jotka
toivat oman ammattitaitonsa mukanaan. Toisena pääosakkaana on myyntipäällikkö Hannu Grohn, joka toimii
myös hallituksen puheenjohtajana.
– Osaamista tarvitaan koko ketjussa alusta loppuun yhteistyökumppaneita myöten. Pidän hyvin tärkeänä,
Paneelit harjataan ennen pinta­
käsittelyä.
Puru siirretään viereiseen pelletti­t­ehtaaseen putkea pitkin.
että myös yhteistyökumppanimme
pystyvät toimimaan tehokkaasti ja
kannattavasti. Vain siten pystytään
takaamaan koko ketjun toimivuus.
Puru putkella
pellettitehtaalle
Yksi yhteistyökumppani on samalla tehdasalueella kolme vuotta toiminut M-Pelletti Oy, joka valmistaa pellettejä 3000 tonnia vuodessa, pääosin lähialueelle. Kuhmon
AA-Puu on yrityksessä mukana
osakkaana.
Pääosa pellettitehtaan raaka-aineesta tulee Kuhmon AA-Puusta
suoraan putkea pitkin, joten hankalalta purun siirrolta vältytään.
Tällä hetkellä osa Kuhmo AAPuusta lämpiää vielä öljyllä, mutta siirtyminen kaukolämpöverkkoon on lähiaikoina todennäköistä, pellettituotannosta huolimatta.
– Meillä on vieressä iso kaukolämpölaitos, ei meidän kaikkea
tarvitse tehdä itse, sanoo Appelgren.
Uhkaava tilanne
Spirit of Nature -palkinnot
Kansainvälisen Spirit of Nature
2010 -puuarkkitehtuuripalkinnon
saaja on itävaltalainen arkkitehti
Hermann Kaufmann. Palkinnon
jakaa Puu kulttuurissa ry ja se on
suuruudeltaan 40 000 euroa.
Palkinto jaetaan rakennustaiteellisista ansioista henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään
osoittanut puumateriaalin etevää
ja luovaa käyttöä. Se jaettiin nyt
kuudennen kerran.
Samassa yhteydessä julkistettiin myös Young Spirit of Nature
2010 -puuarkkitehtuuripalkinnon
Vannesahalla halkaistaan sahatavara
haluttuihin mittoihin.
saaja, arkkitehti SAFA Sanna Jokimäki Vaasasta. Hänen diplomityönsä ”Näkökohtia tilaelementtiarkkitehtuuriin,
sovelluksena koulu” hyväksyttiin Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella huhtikuussa 2010.
Young Spirit of Nature -palkinto perustettiin viime vuonna Suomen Metsäsäätiön aloitteesta ja jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on kannustaa arkkitehtiopiskelijoita luovaan
puun käyttöön.
Helikopteri arkkitehti kaufmannin suunnitteleman Olperer-majan rakennustyömaalla Tirolissa.
Kuhmon AA-Puu Oy:n tuotantotiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota paloturvallisuuteen
ja kaikki purunpoistojärjestelmät
on sprinklattu. Lisäksi tuotantolinjat toimivat erillisissä rakennuksissa, jotta mahdollisen suurvahingon sattuessa kaikki ei tuhoutuisi. Erilliset linjastot aiheuttavat toisaalta ylimääräisen materiaalinsiirtovaiheen höyläämöstä
maalaamoon.
Kesäkuussa tehokas palonestojärjestelmä kantoi hedelmää.
Purunpoistojärjestelmä syttyi tuleen, mutta sammutusjärjestelmä
pysäytti palon alkuunsa puruputkeen, kun sen palopellit sulkeutuivat heti. Laakerivaurioista ai-
heutunut palo aiheutti nyt puolentoista vuorokauden tuotantokatkoksen ja 25 000 euron kustannukset.
– Jos palo olisi päässyt leviämään, olisi kyseessä ollut helposti miljoonan euron vahinko ja lisäksi koko kesän tuotannon menetys, selvittää Arto Appelgren.
Yrityksessä on kokemuksia
pahemmastakin tulipalosta, sillä kolme vuotta sitten höyläkone paloi, mutta sammutusjärjestelmä esti palon leviämisen koneen ulkopuolelle. Vuodenvaihteessa asennettava uusi hyvin palosuojattu höyläkone tulee muuratun kopin sisään, jolloin myös
äänieristys on aiempaa parempi.
Eastwood
www.eastwood.fi
uutiset
Puuverhoilulla voidaan muuttaa talon
ulkonäköä pehmeämmäksi. Kuvan
kerrostalo Mikkelin Emolassa.
Puukerrostaloilla
on tulevaisuutta
Puukerrosrakentamisen puolesta on tehty Suomessa töitä jo
pitkään. Eteenpäin on menty, ja lähivuosina odotetaan puu­rakentamisen kasvun kiihtyvän.
T
ekniikan tohtori Markku
Karjalainen Oulun yliopistosta on tehnyt töitä puukerrostalorakentamisen puolesta jo liki 15 vuotta. Tällä hetkellä hän johtaa kansallista Moderni Puukaupunki
-hanketta, jonka tehtävänä on saada
puurakentamisen avulla aikaan näyt-
Markku Karjalainen johtaa Moderni
puukaupunki –hanketta, jonka tavoitteena on edistää puurakentamisen
näkyvyyttä ja kilpailukykyä.
täviä ja konkreettisia puumiljöökohteita eri puolille Suomea.
– Tavoitteena on edistää puurakentamisen näkyvyyttä ja kilpailukykyä konkreettisten toteutusten
kautta ja tiivistää alan toimijoiden
yhteistyötä, Karjalainen tiivistää.
Suomalaisen puurakentamisen lisäämistä ja tehostamista on pohdittu
myös teollisuuden parissa.
Yksi tärkeimpiä herättäjiä oli
90-luvulla Punkaharjulle perustettu metsäkulttuurin valtakunnallinen
erikoismuseo ja tiedekeskus Lusto.
Keskelle kaunista metsämaisemaa
rakennettiin metsään keskittynyt tutkimuskeskus – betonista.
– Teollisuus alkoi silloin selvittää, miten puutalorakentamista voitaisiin lisätä. Ulkomailla, erityisesti
Yhdysvalloissa, löytyy paljon hyviä
esimerkkejä siitä, miten puu toimii
hyvin julkisivuelementtinä ja kantavana runkona.
Puuteollisuuden aloitteesta käynnistettiinkin valtakunnallinen teknologiaohjelma selvittämään puurakentamisen mahdollisuuksia. Keulakuvaksi saatiin silloinen pääministe-
Helsingissä puukerrostalokohteita löytyy muun muassa Viikistä.
(Kuva: Puuinfo)
ri Paavo Lipponen, jonka edesauttamana vietettiin Puun vuotta 1996
ja julistettiin Puun aika 1997–2000.
– Palomääräyksiä muutettiin
vuonna 1997, minkä jälkeen käynnistyi useita puukerrostalohankkeita, muun muassa Helsingin Viikkiin, Ylöjärven asuntomessuille ja
Ouluun, Karjalainen kertoo. Samoihin aikoihin perustettiin myös Puutuotealan osaamiskeskus.
Hyvin käynnistyneen alun jälkeen
tuli kuitenkin takapakki. Yhtenäisten järjestelmien puuttuessa puurakentaminen osoittautui ennakoitua
kalliimmaksi, ja teollisuuden ja rakennuttajien into alkoi hiipua.
Hiljaiseloa kesti 2000-luvun lopulle asti, jolloin muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi kiinnostus alkoi pikkuhiljaa kääntyä uudelleen puutalorakentamiseen.
– Teollisuus alkoi linjata puurakentamisen tavoitteita uudelleen, ja
sekä isot toimijat että kuntien ja kaupunkien päättäjät saatiin kiinnostumaan puurakentamisen hankkeista.
Vuonna 1997 käynnistetty Moderni puukaupunki-hanke on myös
saanut uutta tuulta alleen, ja tällä
hetkellä meneillään on kymmenkunta uutta puukerrostalohanketta.
– Moni asia puhuu puurakentamisen puolesta. Energiatehokkuusmää-
räykset kiristyvät jatkuvasti, ja rakennusmateriaalina puu on ylivoimainen
vaihtoehto. Myös arkkitehtuuriltaan
puu on betonia houkuttelevampi, monipuolisempi ja lämminhenkisempi.
Myös asukkaat pitävät puumateriaalia miellyttävänä.
– Toteutin vuonna 2002 väitöskirjaani varten kyselyn, jossa kartoitettiin puutaloasukkaiden mielipiteitä
asuinoloistaan. Puuta pidettiin pehmeänä ja miellyttävänä materiaalina
ja sitä haluttiin suosia sisätilojen lisäksi myös julkisivuissa. Myös ympäristöarvojen merkitys korostui jo
tuolloin.
Markku Karjalainen uskoo, että
puukerrostalorakentamisesta tulee
varteenotettava vaihtoehto betonirakentamiselle. Muutos tapahtuu hitaasti, mutta selviä merkkejä siitä on
jo nähtävissä.
– Ollakseen kilpailukykyinen
puurakentaminen tarvitsee samanlaiset vakiintuneet järjestelmät kuin
betonirakentamisella on ollut vuosikymmenet. Siihen liittyvä työ on nyt
käynnistymässä.
Myös valtiovalta on nähnyt puurakentamisen merkityksen. Asuntoministeri Jan Vapaavuori asetti viime
vuoden lopulla työryhmän selvittämään puurakentamisen aseman rakentamismääräyksissä. Työryhmän
Puutaloasuminen
miellyttää yhä
useampaa
suomalaista
tehtävänä on käydä läpi Suomen
rakentamismääräykset ja todeta ne
asiat, jotka haittaavat puurakentamista ja lisäävät sen kustannuksia.
Työryhmä tekee myös esityksen rakentamismääräysten kehittämiseksi.
– Esimerkkejä puukerrostalorakentamisesta on haettu muun muassa
Ruotsista, ja Suomessa toimivien isojen rakennusliikkeiden ruotsalaisilta
tytäryhtiöiltä löytyy runsaasti kokemusta puukerrostalorakentamisesta.
Karjalainen korostaa verkottumisen merkitystä myös puukerrostalorakentamisen lisäämisessä.
– Kun tietoisuus puurakentamisen
hyödyistä lisääntyy riittävästi, syntyy
myös valmiuksia toteuttamiseen.
EASTWOOD
-uutiset 2010
Päätoimittaja
Aki Hakala 0440 361 624
[email protected]
Toimittaja
Tiina Toivakka 050 561 0925
[email protected]
Kuvat
Tiina Toivakka ja yritysten arkistot
Taitto ja sivunvalmistus
Adverbi Oy
Julkaisija
EASTWOOD -puutuotetoimialan
kasvu- ja kehitysohjelma
Painopaikka
Allatum Oy
www.eastwood.fi
Kaupunkipuukerrostaloilla
asumiseen uusi suunta
Arkkitehti Taina Jordan uskoo puukerrostalorakentamisen pääsevän
vauhtiin Suomessakin lähivuosina.
Uudet kerrostaloasumisen
trendit kasvavat puusta.
Maailmalla puutalorakentaminen
kukoistaa.
Porvooseen rakennettu puukaupunki on saanut asukkailtaan hyvän vastaanoton. (Kuva: Puuinfo)
P
uu on hyvin monipuolisesti
käytettävä materiaali ja ominaispiirteiltään vaihteleva.
Sen etuina ovat ekologia, esteettisyys ja taloudellisuus. Suomen uudisrakennuskannasta vain muutama prosentti on puurakentamista, ja
puun osuutta rakentamisessa pitäisikin merkittävästi lisätä.
Muun muassa nämä syyt ovat saaneet arkkitehti Taina Jordanin viehättymään puusta ja tekemään työtä
kaupunkimaisen puurakentamisen
edistämiseksi.
Mikkeliläissyntyinen Jordan on
osakkaana ja toimitusjohtajana tamperelaisessa Tilatakomo-arkkitehtitoimistossa, joka käyttää puuta monipuolisesti suunnittelukohteissaan.
– Puurakentaminen on vahvasti
esillä monissa arkkitehtikilpailujen
kautta toteutetuissa kohteissamme.
Kotimaassa puurakentaminen on palomääräysten vuoksi usein rajoittunut julkisen rakentamisen hankkeis-
sa pintaverhoiluun, ja asuinrakentamisessa ei ole rakennettu yli neljää
kerrosta korkeampaa, saati haettu
tähän perusteltua poikkeusta.
Puukerrostalorakentamisen puolesta puhuvat monet käytännön seikat, kuten runkojärjestelmien ja
puutuotteiden kehittäminen. Puu on
ympäristöystävällinen, rakenteellisiltaan ja tilallisilta ominaisuuksiltaan erinomainen rakennusmateriaali. Teollisesti puuta on helppoa
työstää, ja rakenteelliset yksityiskohdat ovat ratkaistavissa yksinkertaisesti ja esteettisesti. Puu on kaunis materiaali, Taina Jordan luettelee ja korostaa vielä puun ekologisuutta.
Taina Jordanin­ mielestä kotimaassa on hyvät mahdollisuudet lisätä onnistuneella ja
kilpailukykyisellä tavalla puun käyttöä julkisessa, asunto- , toimitila- ja korjausrakentamisessa.
1990-luvulla puukerrostalorakentaminen kasvoi koerakennushankkeiden suosion kautta, mutta betonirakentamisen ympärille noussut voimakas teollinen tuotanto jätti puurakentamisen toiseksi.
– Betonirakentamisen runkojärjestelmien kehittämiseen panostettiin puurakentamista enemmän, Taina Jordan mainitsee.
– Puurakentamisen rytmiin tarvitaan muutos, ja nyt on ryhdytty tekemään työtä puurakenteisten
runkojärjestelmien, puutoimittajien ja teollisten tuotteiden yhteensovittamisen puolesta. Myös maankäytönsuunnittelussa otetaan etunojaa puurakentamiseen. Toimijoiden verkoston ketju halutaan tehdä katkeamattomaksi. Tuotteistamis- ja kehittämistyöllä pyritään
ennen kaikkea energiatehokkaisiin
ja kestäviin tuotteisiin, kilpailukykyiseen hintaan ja selkeisiin järjestelmiin.
– Puurakennukset kestävät jopa vuosia, mikä edellyttää huomion kiinnittämistä suunnitteluun, toteutukseen, rakennuksen elinkaareen ja tarvittavaan huoltoon, Jordan muistuttaa.
Suomessa on nyt syntymässä selkeä tahtotila kaupunkimainen puurakentamisen, erityisesti puukerrostalorakentamisen puolesta, ja
Jordan uskoo puukerrostalorakentamisen nousevan lähivuosina varteenotettavaksi vaihtoehdoksi betonirakentamiselle.
Nyt tarvitaan
yhteistyötä.
Puurakentamisen lisäämiseksi hyvin suuri merkitys on kuntien maankäytön strategisilla linjauksilla ja sitä kautta kaupunkien ja
kuntien päättäjillä. Puu on erityisen esiin nostettu aihe keskusteltaessa ilmastomuutoksesta ja kestävästä kehityksestä.
Puukerrostaloista on maailmalla
olemassa hyviä ja kunnianhimoisia
esimerkkejä, joista uusimpana Taina Jordan mainitsee Lontooseen
valmistuneen yhdeksänkerroksisen puukerrostalon. Talon runkoratkaisu perustuu esivalmistettuihin ristiinliimattuihin kantaviin
ja jäykistäviin puuelementteihin.
Puurunko on mahdollistanut nopean rakennusajan, kustannustehokkaan toteutuksen ja viranomaisten
vaatimukset hiilijalanjälen täyttämiselle.
Sami-talot säästävät energia
Sami-talot tarjoaa Suomen markkinoille suurelementeistä koottuja, puurunkoisia
taloja. Mallistosta löytyy niin perinteisiä klassikoita kuin moderneja ja jenkkityylisiä talomalleja.
K
otimaisten Sami-talojen vahvuudet ovat asiakaslähtöisyys ja joustavuus. Myös
energiatehokkuuteen on tuotannossa panostettu jo vuosia. Sami-talon
matalaenergiaratkaisu säästää sekä
rahaa ja ympäristöä.
– Jokainen Sami-talo valmistetaan asiakkaan tilauksen mukaisesti ja toimitetaan sovittuna
ajankohtana, kertoo markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen Samitaloja valmistavasta Karelment
Oy:stä.
Sami-talo -tuotemerkin yhtenä­
vahvuutena on myös pitkä kokemus
alalta. Yritys perustettiin vuon­na
1994, perustajajäseninä olivat­ Ari
Kilpeläisen lisäksi Kyösti ­Kettunen
sekä saksalainen rakennuttajayhtiö.
Omistajapohjan vuoksi päämarkkina-alue alkuvuosina oli Suomen
lisäksi Saksa, jonne toimitettiin
90-luvun puolivälissä yli 100 omakotitaloa.
– Saksan toimituksista saatiin hyvää kokemusta ja oppia. Myös paikallistuntemus kasvoi huomattavasti. Saksalaiset ovat ostajina tarkkoja,
mikä opetti myös meitä toimittajina
täsmällisyyteen ja tarkkuuteen, Kilpeläinen muistelee.
Markkinatilanne muuttui, saksalaisten kiinnostus suomalaiseen rakentamiseen hiipui 90-luvun lopulla, ja 2000-luvun alussa saksalaiset
luopuivat omistajuudesta. Kolmanneksi suomalaiseksi osakkaaksi tuli Keijo Rusanen, joka tällä hetkellä vastaa myyntityöstä pääkaupunkiseudulla. Yrityksen toimitusjohtaja-
na on Kyösti Kettunen, ja Kilpeläisen vastuulla on myynnin ja markkinoinnin kokonaiskoordinointi.
Sami-talot tarjoaa Suomen markkinoille suurelementeistä koottuja, puurunkoisia taloja. Mallistosta
löytyy sekä perinteisiä Klassikkoja,
linjakkaita Moderni-talomalleja että
jenkkityylisiä Uncle Sam -malleja.
– Olemme jo pitkään panostaneet
talojemme energiatehokkuuteen, ja
kaikki mallistomme talot on saatavilla edistyksellisellä matalaenergiaratkaisulla.
Talojen energiatehokkuus koostuu rakenteiden tiiveydestä, kunnollisesta eristyksestä ja hallitusta ilmanvaihdosta.
– Sami-talojen ulkoseinäeristys
on markkinoiden suurimpia. Ikkunat on varustettu selektiivikalvolla
ja argon-kaasutäytteellä. Myös yläpohjan eristys on reilu.
– Energiaystävällisten materiaalien ansiosta Sami-talot ovat myös
terveellisiä asua, Ari Kilpeläinen
korostaa.
Sami-talojen ydinosaamista ovat
talopaketit, mutta tarvittaessa asiakkaalle toimitetaan täysin valmis talo
avaimet käteen -periaatteella.
– Tämän mahdollistaa hyvä ammattilaisten verkosto eri puolilla
Suomea, Kilpeläinen kertoo.
Sami-talot myydään jälleenmyyjäverkoston kautta pääasiassa Etelä- ja
Itä-Suomeen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on myös viennin käynnistäminen.
– Verkot on heitetty itään, ja Ukrainaan olemme jo toimittaneet useita taloja. Tavoitteena on saada jalansijaa myös Pietarin alueella, jossa talopaketeille on keskiluokan vaurastumisen myötä luvassa kasvavat markkinat.
Eastwood-puutoimialaohjelmaa
Ari Kilpeläinen pitää hyvänä välineenä lisätä ja vaihtaa tietoa.
– Eastwoodin kautta on syntynyt
hyvää vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa. Se helpottaa ajan tasalla
pysymistä, Kilpeläinen mainitsee.
Lisätietoja: www.sami-talo.com
www.eastwood.fi
Lameco LHT:n entistä
laajempi tuoteperhe
sisältää kaikki rakentamisen puuosat – kestävät, liimatut ­puuaihiot
kattavat ­kaiken perustuksista aina sisustustuotteisiin.
uusia haasteita Lamecon ja
muiden maaseutukunnan yritysten väliselle yhteistyölle ja
liiketoiminnan kehittämiselle.
Jokainen Lameco-tuote on tarkan tuotekehityksen
tulos, ja puun kestävin osa eli sydänpuu on aina
tuotteen pinnassa. (kuva Lameco LHT)
Jokainen
Lameco-tuote
on tarkan
tuotekehityksen tulos.
P
ohjois-Savossa Varpaisjärvellä vuodesta
2000 lähtien toiminut
Lameco LHT on Pohjoismaiden suurin lamellihirsitehdas,
joka työllistää noin parikymmentä henkilöä Tehdas on
tuottanut hirsikehikoita alusta saakka kotimaan markkinoiden lisäksi myös vientiin.
Yritys vie tuotteitaan muun
muassa Baltian maihin, Venäjälle, Eurooppaan, mutta
myös kaukaisempiin vientikohteisiin kuten Koreaan ja
Japaniin.
Hirsikehikoiden rinnalla
Lameco LHT valmistaa mänty- ja kuusisahatavarasta liimaamalla, sormijatkamalla
valmiita ja asiakkaan haluamien mittojen mukaisia profiloituja lamellihirsiä sekä lamellihirsiaihioita. Tuotevalikoimaan kuuluu myös muita liimattuja komponentteja
kuten mm. tolppia, pilareita,
palkkeja, lattiapäällysteitä ja
sisustuspaneeleja. Liimapuutuote valmistetaan kahdesta
tai useammasta kappaleesta.
– Jokainen Lameco-tuote on tarkan tuotekehityksen
tulos ja puun kestävin osa eli
sydänpuu on aina tuotteen
pinnassa. Pitkäjänteisen, in-
Lameco tarjoaa uutta
puurakentamiseen
novatiivisen tuotekehityksen
tuloksena syntynyt lamellituote valmistetaan modernilla tekniikalla, kertoo toimitusjohtaja Ismo Rautiainen.
Lamecon uusimpana innovaationa hirsirakentamisen
markkinoilla on lämpöpuuhirsi, joka parantaa edelleen hirsirakennusten energiatehokkuutta. LamecoThermoLoglämpöpuuhirrellä on neljänneksen parempi lämmöneristyskyky. Lämpöpuuhirren etu-
na ovat lisäksi paremmat lämmöneristysarvot, lahonkestävyys ja pihkattomuus. Myös
puulle luonteenomainen eläminen on tavallista hirttä vähäisempää. Tällaisten ominaisuuksien merkitys korostuu
etenkin maissa, joissa sääolosuhteet vaihtelevat ääripäästä toiseen, kuten esimerkiksi
Suomessa sekä Japanissa.
Vuoden 2010 Uudet rakennusmääräykset vaativat rakennuksilta paksujen ja hy-
vän lämmönläpäisykertoimen
omaavien rakenteiden lisäksi
myös hyvää ilmatiiviyttä. Patentoitu ja testattu LamecoAirLog nurkkaratkaisu takaa
50 % tiiviimmät hirsinurkat.
– Koulutettu henkilökuntamme toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa aina
hirsikehikkotilauksen suunnittelusta lopulliseen toimitukseen saakka. Käytössämme on nykyaikainen AutoCad-yhteensopiva Hirsi-
Puuska-hanke etsii hyviä ideoita
P
uuteollisuuden ja -rakentamisen edistämiseksi tehdään työtä
Tekesin rahoittamassa nelivuotisessa Puuska-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat
uudistushaluiset puutuoteteollisuuden yritykset.
– Puuskan avulla halutaan
antaa kirjaimellisesti konkreettinen kehityspuuska alan
teollisuudelle. Kehittämiskohteita ovat muun muassa tuotteet ja palvelut, järjestelmät, liiketoimintakonseptit ja kumppanuudet, luettelee Puuska- aktivointihankkeen päällikkö, johtava teknologia-asiantuntija Ilmari
­Absetz Tekesistä.
Puutuoteala on merkittävä
teollisuuden ala, joka talouden rakennemuutoksen myötä on viime vuosina kärsinyt
lomautuksista, irtisanomisista ja tehtaiden sulkemisesta.
– Vanha tapa tehdä bisnestä
ei enää toimi ja nyt tarvitaan
uudenlaista tekemistä. Tahtotila onkin selvästi syntymässä
sekä teollisuudessa että alan
etujärjestöissä.
Absetz muistuttaa suomalaisen puuteollisuuden luontaisista vahvuuksista, joita
kannattaa jatkossa entistä paremmin hyödyntää.
– Meillä on luontaisesti
paljon raaka-ainetta, jota on
helppo saada metsästä. Kehittämismahdollisuuksia on sitäkin kautta.
Puuska-hankkeen kautta halutaan edistää varsinaisen puutuoteteollisuuden rinnalla myös
energiapuualan kehittymistä.
Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa puulla on keskeinen asema
polttoaineena.
– Puuskan yksi tehtävä on
kannustaa energiapuualan
toimijoita kehittämään kustannustehokkaita ratkaisuja
luotettavaan ja toimintavarmaan energiapuun hankintaan, Absetz mainitsee.
Ilmari Absetz muistuttaa Tekesillä olevan käynnissä useita sellaisia hankkeita, jotka sisällöllisesti sopisivat puutuoteteollisuuden hyödynnettäväksi. Ohjelmakirjo on laaja ja monipuolisempi kuin usein luullaan. Tekesin ohjelmista noin kymmenkunta sopii puutuoteteollisuuden kehittämiseen. Rahoitusta näiden ohjelmien kautta on
tarjolla vuosittain yhteensä
noin 100 miljoonaa euroa.
– Alalla on perinteisesti ollut hyvin vahvaa metsäraakaaineen käytön ja siihen liittyvän tuotannon osaamista.
Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan nyt on aika suunnata
katse kohti asiakasta ja alettava kehittää mahdollisimman
asiakaslähtöisiä tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja.
– Teknologian kehittämisen rinnalla yhä tärkeämmäksi ovat nousemassa erilaiset
ei-aineelliset asiat, kuten palveluliiketoiminnan kehittäminen, liiketoimintakonseptien
rakentaminen ja arvoketjujen
luominen. Monet puutuoteteollisuuden yritykset kaipaavat
myös tukea johtamisen ja bisneskulttuurin kehittämiseen.
Puuska-hankkeen tehtävänä
on löytää kasvuhakuiset yritykset, tunnistaa niiden tarpeet
ja ’sisäänheittää’ ne ohjelmiin.
– Ratkaisevaa on kuitenkin
aina yritysten oma tahto kehittyä ja hankkia lisäosaamista. Parempaa tulosta on oikeasti himoittava ja on uskallettava olla myönteisellä ta-
valla erilainen kuin muut, Ilmari Absetz rohkaisee.
Hyvien, kehityshaluisten
ja -kelpoisten yritysten etsinnässä Tekesillä on omat yh-
Yritysten oma
tahto ratkaisee.
teyshenkilönsä eri puolella
Suomea, mutta Eastwoodin
kaltaisia kumppanit ovat rahoittajataholle myös tärkeitä.
– Ely-keskusten verkosto on hyvä ja kattava, mutta esimerkiksi Eastwoodin
yrityskentän tuntemus helpottaa huomattavasti sopivien yritysten etsinnässä.
Puuska-hankkeen tehtävänä on löytää kasvuhakuiset yritykset,
­tunnistaa niiden tarpeet ja ’sisäänheittää’ ne ohjelmiin, kertoo
Puuska-aktivointihankkeen päällikkö, johtava teknologia-­
asiantuntija Ilmari Absetz.
Cad-ohjelmisto,­ sekä siihen
­perustuva automaatiolinja,
kertoo tehdaspäällikkö ­Jari
­Fröberg.
Markkinoiden ja kysynnän
uudet haasteet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin asettavat
– Eastwood-projektin keskeisimmät teemat ovat vastanneet tarpeitamme parhaiten. Kansainvälistyminen on
pitkä prosessi, joten yhteistyöllä ja verkostoitumisella
on siinä keskeinen merkitys.
Lameco on saanut projektilta tukea muun muassa vientimarkkinoiden kartoituksissa,
investointi-, sekä tutkimusja tuotekehityshankkeiden
valmisteluissa, toteaa toimitusjohtaja Ismo Rautiainen.
Lameco näkee hirsirakentamisen tulevaisuudennäkymät valoisina. Kuluttajan yhä enemmän ympäristöä ja ekologisuutta korostavat arvot rakennusmateriaalien valinnassa puhuvat puun käytön puolesta.
Lisätietoja: www.lameco.fi
Ekopine suojaa puuta
ympäristö­ystävällisesti
Mäntyöljyjä jatkojalostava
Ekopine Oy löysi kotipesän
Kajaanista, Renforsin Rannan yritysalueelta. Yritys on
kotiutunut entisiin UPM:n
tehdastiloihin hyvin.
Vuonna 1993 perustettu
Ekopine Oy:n toiminta-ajatus perustuu mäntyöljyn jatkojalostamiseen ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin menetelmin.
– Käytämme raaka-aineina aitoja luonnontuotteita eli
muun muassa erilaisia mäntyöljyjä, -hartseja ja tärpättejä, kertoo Ekopine Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kokko.
Yhtiön tärkein toimintaalue tällä hetkellä on ympäristömyönteinen puunkäsittely; puun teolliset kyllästeöljyt
ja puun öljykäsittelypalvelu
sekä puun pintakäsittelytyöt.
Toimitusjohtaja Hannu
Kokolla on pitkä kokemus
metsä- ja puutalousalasta.
Oman yrityksen perustamista edelsivät vastaavat työtehtävät Veitsiluoto Oy:ssa.
– Veitsiluodossa alettiin
keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin, minua puolestani alkoi kiehtoa bioöljyn kehitysmahdollisuudet,
Kokko muistelee yrityksen
perustamisvaiheita.
Yrityksen alkuvuodet olivat kiivasta tuotekehitysvaihetta. Ekopine Oy:ssä kehitettiin mäntyöljystä puunsuojaustuotteita ja pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja mäntyöljyn loppukäyttökohteeksi.
Kokko uskoo mäntyöljyn
merkityksen ja markkinoiden
kasvavan nykyisestä merkittävästi tulevina vuosina. Ekopi-
ne aikoo olla
vahvasti mukana bioöljyjen kasvavilla
markkinoilla.
– Me Ekopinessä olemme kehittäneet metsäkemian osaamistamme lähes 20
vuotta, ja meistä on ehtinyt
kehittyä alan monipuolinen
osaaja. Pystymme tarjoamaan puunsuojaa silloin,
kun suojausta ei haluta tehdä myrkyttämismenetelmillä, vaan luonnon omilla aineilla.
Puunjalostusalan liiketoiminta elää parhaillaan voimakasta muutoskautta. Sekä tuotteet että asiakasrakenne ovat muuttumassa ja
uusia markkinoita vallataan.
– Entiset kilpailijat voivat tulevaisuudessa olla
yhteistyökumppaneita, kun
puutuotealalle tulee uudentyyppisiä tuotteita. Esimerkkinä uusista tuotteista Hannu Kokko mainitsee
muun muassa puusta valmistetut kylpyhuonelavuaarit ja uudet terassirakennevaihtoehdot, joita ainakin Keski-Euroopan markkinoilta jo löytyy.
Sijaintia Renforsin Rannan yritysalueella Hannu
Kokko pitää hyvänä asiana, josta yritys on hyötynyt
monella tapaa.
– Tänne siirtyessämme
käynnistimme koulutusohjelman, jossa UPM:n entisiä paperityöntekijöitä koulutettiin puunkäsittelypuolen osaajiksi.
Lisätietoja: www.ekopine.fi
www.eastwood.fi
Ideoiden ja innostuksen määrä yllätti
Energiatehokkaat
ikkunat valtaavat
markkinoita
Joensuulainen Karelia-Ikkuna Oy on toimittanut suomalaisille
rakentajille ja korjaajille ikkunoita liki 20
vuoden ajan. Vuosien
myötä materiaalit ovat
kehittyneet, ja energiatehokkuuden merkitys
on kasvanut jatkuvasti.
Puutaloasuminen
kiinnostaa
Kangasniemelle vuoden päästä järjestettävällä omakotinäyttelyalueella on jo täysi vauhti päällä. Valtaosa suunnitteil­la­ ole­vista taloista on­ puutaloja. Kunnan­joh­­taja
Pekka Toivonen kertoo­
odotusten näyt­t elyn
suhteen olevan korkealla.­
Renforsin Rantaan
rakentuu vahva
osaamiskeskittymä
Kajaaniin, entisen
UPM:n paperi­tehtaan
alueelle­ on­ reilussa
vuodessa synty­nyt yli
20 yrityksen ja 250 ihmisen yrityskeskittymä. Yksi tärkeimmistä
alueen painopistealueista on puutuoteala.
Strategiasta
käytäntöön
Viime vuoden maaliskuussa käynnistyneen valtakunnallisen
Metsä­alan strategisen
ohjelman pitkän tähtäimen tavoitteena on
parantaa koko metsäja puutuoteteollisuuden kannattavuutta ja
kilpailukykyä.
Lue lisää osoitteesta
www.eastwood.fi/
ajankohtaista/
Mistä näitä kehittämisideoita oikein tulee?
Tämä tv-mainoksesta­tuttu lausahdus tulee
mieleen, kun tutkailee Eastwood-­ohjelmassa
mukana olleiden itäsuomalaisten puuyritysten
kehittämishalukkuutta ja -osaamista.
N
oin kaksi vuotta
sitten käynnistynyt
Eastwood-puutuotealan ohjelma on poikinut lukuisia kehittämistarpeita ja
-ideoita, ja uusia innokkaita yrityksiä ja yrittäjiä löytyy kaiken aikaa.
Ohjelmaan osallistuneet
yritykset ovat osoittaneet
vääräksi sen ennakkoluulon,
että puualan yritykset ovat
haluttomia kehittämään toimintaansa – kehityshalua ja
-tarpeita on löytynyt, vaikka
taantuma on riepotellut puualaakin melkein kesäisiä ukkosmyrskyjä pahemmin.
Vuoden 2010 aikana yrittäjiä tai yritysjohtajia on tavattu yli 200 palaverissa,
joissa on tosissaan mietitty ja suunniteltu tulevia tekemisiä. Palaverien jälkeen luottamuksellisia kehitysideoita ja suunnitelmia
on yhdessä viety eteenpäin,
yleensä yhteistyössä Eastwoodin omien yhteyshenkilöiden kanssa.
Omien kehittämispäälliköiden lisäksi Eastwoodin kautta löytyy myös muita asiantuntijoita, esimerkiksi konsulttitoimistoista ja ammattikorkeakouluista, joiden tietotaitoja yritykset ovat voineet
hyödyntää.
Viime aikoina kiinnostus
erityisesti Tekesin puualalle suuntamaa rahoitusta kohtaan on lisääntynyt. Tekes
kiinnostaa, koska monet yritykset ovat taantuman hellittäessä käynnistäneet vaativia
ja kansainvälisiäkin kehittämishankkeita.
Yritysten ja Eastwoodin
yhteistyö Ely-keskuksen ja
Tekesin kanssa on sujunut
loistavasti, ja erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet
saatuaan rahoittajilta nopeita
päätöksiä merkittäviin hankkeisiinsa.
Yhä useampi puualan yritys on palvelujen tuottamisen lisäksi kiinnostunut myös
viennin käynnistämisestä.
Eastwoodin kautta on tutkittu
vientimahdollisuuksia Venäjän lisäksi myös kaukaisemmille alueille, kuten Japaniin ja Kiinaan. Myös perinteisemmät vientikohteet ovat
yritysten suunnitelmissa hyvin edustettuina.
Onneksi kotimaassakin on
tarjolla nopeasti elpyneen rakennustoiminnan ja lisääntyvän korjausrakentamisen
kautta markkinoita niille yrityksille, joiden ei ole järkevä
pyrkiä vientiin. Monille pienille puutuotealan yrityksille
juuri paikallismarkkinat ovatkin kehittymisen ja työpaikkojen lisäämisen kannalta tärkein kohde.
Jatkossa kehittämispäälliköt keskittyvät entistä enemmän yrityskohtaiseen neuvontaan, koska tavoitteena on saada yrityksiin lisää laajoja kansainvälisiä hankkeita, joille
voidaan hakea tavanomaisen
rahoituksen lisäksi erityisesti Tekesin Puuska-hankkeen
rahoitusta. Työ on lähtenyt jo
hyvin käyntiin, ja Eastwoodin
aktivoimiin yrityshankkeisiin
on saatukin myönteisiä rahoituspäätöksiä Tekesiltä.
Yritysryhmähankkeiden
painopiste on markkinoinnissa, ja uusien kansainvälisten
liikesuhteiden määrätietoisessa hakemisessa ja aloittamisessa. Suunnitteilla on yritysryhmien neuvottelumatkoja
Japaniin, Kiinaan ja Venäjälle. Lisäksi kotimaassa toimiville yritysryhmille valmistellaan kehittämistoimia, jotka tähtäävät yritysten markkinoinnin laajentamiseen.
Aki Hakala
ohjelmajohtaja
Vuonna 2004 valmistunut Metla-talo Joensuuhun oli ensimmäinen puusta valmistettu,
kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa.
Eastwood lukuina vuonna 2010:
K
ehittämispäälliköt
tekivät ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana yhteensä yli
180 yritys- tai muuta asiakaskäyntiä.
Niiden kehittämishankkeiden ja -suunnitelmien
arvo, joihin Eastwood on
myötävaikuttanut omalla
työllään ja yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden
kanssa, oli kesäkuun lopussa yli 8 miljoonaa euroa.
Näissä on mukaan myös
yritysten ulkopuolista rahoitusta.
Näiden lisäksi yritykset rahoittavat itse monia
sellaisia kehittämistoimia, joiden valmistelussa
ja toteutuksessa Eastwoodin kehittämispäälliköt ja
ulkopuoliset asiantuntijat
ovat mukana, mutta joille
ei ole haettu ulkopuolista
rahoitusta.
Aktiivisia ja pitkäkestoisia asiakkuuksia oli kesäkuun lopussa menossa
noin 80 kpl.
Eastwood- Itä-Suomen
puu­­tuote­toimialan kasvuja kehitysohjelman tärkein
tehtävä on tukea puutuoteteollisuudessa toimivien ja
niitä palvelevien yritysten
kilpailukyvyn kehittämistä ja liikevaihdon kasvua.
Myös tuotteiden jalostusarvoa ja niihin liittyviä
palveluja halutaan lisätä
ohjelman toimenpiteillä.
Ohjelmaa toteutetaan
Kainuun, Pohjois-Savon,
Sisä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla.
www.eastwood.fi
LÄHDE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN JA KEHITTYMÄÄN!
Ota yhteys oman alueesi yhteyshenkilöön
ja kysy lisää!
Ohjelmaa rahoittavat EU:n aluekehitysrahasto,
kunnat ja yritykset. Vastuullinen rahoittaja­
viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto ja muut
kolme maakuntaa (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja
Kainuu) toimivat myös hankkeen osarahoittajina.
Ohjelmajohtaja
AKI HAKALA
Miktech Oy
Puh. 0440 361 624
[email protected]
www.miktech.fi
Kehittämispäällikkö
HANNU HULKKO
Sisä-Savon seutuyhtymä
Puh. 040 482 7507
[email protected]
www.sisa-savonseutuyhtyma.fi
Kehittämispäällikkö
SAKARI MOUHU
Savonlinnan seudun yrityspalvelut
Puh. 044 417 4966
[email protected]
www.savonlinnaseutu.fi/yrityspalvelut
Kehittämispäällikkö
ARI LUTTINEN
Aluekehityssäätiö
Puh. 041 441 9141
[email protected]
www.aluekehityssaatio.fi
Hankepäällikkö
MIKA HYTTINEN
Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy
KETI
puh. 050 367 7530
[email protected]
Kehittämispäällikkö
JANNE TAAVITSAINEN
Kainuun Etu Oy
Puh. 044 551 4602
[email protected]
www.kainuunetu.fi
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
Vastaa
www.puutekniikka.fi
ja voita
500 euroa! *
Vaikuta Puu&Tekniikan sisältöön ja
Voita 500 euroa! *
Vastaa lukijatutkimuksemme kysymyksiin,
autat meitä tekemään entistä parempaa lehteä juuri Sinulle!
Lukijatutkimus on osoitteessa www.puutekniikka.fi
* Kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan kaksi 500 euron lahjakorttia Starkin myymälöihin!
Lyhyesti
Rakentamisen
tulevaisuus
esillä FinnBuildmessuilla
Lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät
FinnBuild-messut tarjoaa visioita rakennusalan tulevaisuudesta. Suomen Messut järjestää
yhteistyössä Turun yliopiston
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Sitran kanssa Rakennusalan tulevaisuusklinikan, joka
välittää tietoa rakentamisen tulevaisuuden näkymistä ja mahdollisuuksista erityisesti eettisesti ja ekologisesti kestävässä
elämysyhteiskunnassa.
Rakentamisen Tulevaisuusklinikka on rakennusalan tulevaisuutta luotaava vuorovaikutteinen seminaari, joka järjestetään
FinnBuild-messuilla 7.10.2010.
Seminaarin pääpuhujaksi on
kutsuttu professori Günter Pauli, joka on ZERI-instituutin (Zero Emissions Research and Initiatives) perustaja ja johtaja sekä Rooman klubin jäsen. Paulin
englanninkielistä esitystä kommentoivat professori Markku
Wilenius, Turun YliopistonTulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, dosentti Auli Keskinen, ympäristöministeriöstä sekä johtava asiantuntija Jarek Kurnitski, Sitrasta. Tulevaisuusklinikan
yleisöllä on myös tilaisuus osallistua keskusteluun.
Seminaarin lisäksi FinnBuildmessuilla on nähtävissä Tulevaisuusikkuna, joka esittelee visuaalisessa muodossa rakennusalan megatrendejä ja heikkoja
signaaleja
6.–9.10.2010
Helsingin Messukeskus
Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut
Tule tutustumaan alan uusimpiin tuotteisiin ja
ajankohtaisiin puheenaiheisiin FinnBuild-messuille
• Suomen suurin ja tärkein rakennusja talotekniikka-alan tapahtuma
Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon
ja tutustu ohjelmaan
• n. 500 näytteilleasettajaa
• Laadukas seminaaritarjonta
• Uutta! Rakennusalan tulevaisuusklinikka
Projecta ja Suomen
Terähuolto
yhteistyöhön
Projecta Oy ja Suomen Terähuolto Oy tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomen Terähuolto Oy aloittaa Projectan markkinoimien ”Tools
by Projecta” -tuotteiden myynnin. Vastaavasti Projecta aloittaa
Suomen Terähuollon valmistamien terien myynnin.
Tänä vuonna 75 vuotta täyttänyt Suomen Terähuolto Oy
on yksi Suomen suurimmista
puu- ja metalliteollisuuden teriä
huoltavista yrityksistä.
Avoinna: ke–pe klo 9–17, la klo 10–16
Samanaikaisesti myös:
Mediayhteistyössä:
www.finnbuild.fi
15
16
Puu&Tekniikka
numero 8 /2010
Tikusta asiaa
Keittiökalusteteollisuudella menee hyvin
Suomen saha­tavaran vienti kasvoi
Viiden ensimmäisen kuukauden aikana suomalaisen
sahatavaran vienti kasvoi
11 prosenttia 2,4 miljoonaan kuutioon. Egypti säilytti suurimman vientimaan
asemansa yli 340 000 kuu-
tiollaan, vaikka vienti sinne
putosi 17 prosenttia. Toiseksi
suurin vientimaa on Englanti,
vienti sinne lisääntyi kuudella prosentilla 303 000 kuutioon. Kolmanneksi eniten vietiin Ranskaan, lähes 270 000
EUROVAC - TEOLLISUUSIMURIT
ja PUHALTIMET
•
•
•
•
•
Suurtehoimurit ja rakennuskeskusimurit
Imurit betonipölylle ja märälle roskalle
Kuivaus-, puru- ja alipaineistuspuhaltimet
Letkut, suulakkeet ja suodattimet
Erikoisimurit asbestitöihin
kuutiota.
Euroopan vienti oli reilut 1,2 miljoonaa kuutiota,
Afrikan ja Lähi-Idän lähes
860 000 kuutiota. Aasiaan, lähes yksinomaan Japaniin vietiin lähes 230 000 kuutiota.
Puupohjaisten levyjen Saksan keittiökalusteteollisuuden
tilauskanta on pysynyt hyvänä
kuumasta kesästä huolimatta.
Keittiökalusteteollisuuden
parempaa tilannetta huonekaluteollisuuteen nähden selite-
tään sillä, että keittiöhankinnat suunnitellaan etukäteen.
Inflaation kiihtymisen pelko ja
alhainen korkotaso edesauttavat kuluttajien päätöksentekoa.
Kysyntä on hieman elpynyt
mm. Britanniassa ja Ranskas-
sa, mutta niiden kysynnän lähtötaso on laman jäljeltä edelleen
alhainen. Hollanti on edelleen
vaikea alue, sillä siellä kysynnän lasku on vasta hidastunut.
Lisääntynyt kysyntä on johtanut hintojen nousuun niin levy-
Pihlavan Ikkunalla
hyvä vuosi
Pihlavan Ikkuna Oy toimii nyt täysillä, mutta 35 vuoden
historiaan mahtuu myös vaihe, jossa valtaosa liikevaihdosta
hävisi. Lannistumisen sijaan mietittiin uusi strategia ja nyt
maamme suurimpiin kuuluvalla ikkunatehtaalla tehdään
vuodessa 150 000 ikkunaa ja 25 000 ovea.
Tule ja tutustu Eurovac uutuuksin
FinnBuild-messuilla osastolla 2c31.
www.suomenimurikeskus.fi
Puh. 02 576 700 - fax 02 576 7010
Materiaalinkäsittelyyn
tehokkuutta juuri teidän
yrityksenne tarpeisiin
räätälöidyillä laitteilla
- pinonta- ja pinonpurkulaitteet
- tuotantolinjakokonaisuudet
- konenäkölaite laadutukseen
- liimalevypuristimet
Liikevaihdon lähes kadotessa Pihlavan Ikkuna
valmisti aihioita 35 hengen voimin Fenestran Lempäälän tehtaalle, joka lopetti toimintansa
1995.
– Päätimme aloittaa tuolloin oman ikkunavalmistuksen.
Meidän piti opetella paljon uusia asioita: miten tuote tehdään
loppuun saakka valmiiksi, miten
meille uusia tuotteita myydään.
Piti myös saada rahoittajat uskomaan, että kypsällä alalla meille
on olemassa markkinarako, selvittää yrityksen vaiheita tuotantopäällikkö Arto Leppänen.
Saneerauskohteisiin
Ruovedellä sijaitseva tehdas
työllistää nykyisin yli 200 henkilöä, joista neljännes työskentelee ovitehtaalla. Tehtaat pyörivät pääosin kahdessa vuorossa.
Valtaosa tuotannosta myydään saneerauskohteisiin. Kerrostalojen tuotteita myy n. 20 ja
pientalojen 35 henkilöä. Lisäksi asiakkaina on 17 talotehdasta.
– Yhtään talotehdasta emme ole menettäneet, pikkuhiljaa
niitä on tullut lisää, kertoo Arto
Leppänen ylpeänä.
Ikkunoiden asennuksista vastaavat pääosin ulkopuoliset
asentajat. Yksi hyvä myyjä työllistää Leppäsen mukaan kolme
asentajaryhmää.
Takana hyvä vuosi
– Viimeinen vuosi on ollut meillä erittäin hyvä ja meillä on ollut
suorastaan positiivinen ongelma
Pinomatic Oy
Pohjolantie 7
61800 Kauhajoki
Puh. 020 741 9720
www.pinomatic.fi
[email protected]
4
ehtiäksemme tehdä kaikki tilaukset. Vuoden 2008 elokuusta
viime vuoden kevääseen meillä oli vastaavasti erittäin synkkä jakso ja jouduimme lomauttamaankin henkilökuntaa. Uskon hyvän tilanteen kantavan
tämän vuoden lopulle saakka,
mutta siitä eteenpäin on vaikea
ennustaa, sanoo Leppänen.
2
1
Ruotsalaisomistuksessa
Pihlavan Ikkunat Oy on nykyisin osa ruotsalaisomisteista Inwido -konsernia, johon kuuluu
n. 50 puuta jalostavaa pääosin
Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Suomesta konserniin kuuluvat
myös Tiivituote Oy ja Eskopuu Oy. Konsernin suomalaisyrityksistä suurin on Pihlavan
Ikkunat tämän vuoden noin 50
miljoonan euron liikevaihdolla. Tiivituotteen liikevaihto on
tänä vuonna noin 45 ja Eskopuun 20 miljoonaa euroa.
Isoja investointeja tehty
Tuotantopäällikkö Leppäsen
mukaan tehtaaseen on investoitu viime vuosina runsaasti
ja nyt on vuorossa hiljaisempi
kausi. Viime vuonna valmistui
1,6 miljoonan euron automaattinen karmilinja. Siinä tehdään
kaikki karmeihin tulevat työstöt mm. katkaisu, sormijatkokset, höyläykset, tapitukset
ja jyrsinnät.
Linja on Penopen toimittama ja siinä on GreConin sormijatkoskone ja kaksi Powermat-höyläkonetta, joista toi-
5
sella kappaleet mitallistetaan
neljältä sivulta ja toinen höylää
profiilin. Tapituskone on italialaisen GMC Servicen toimittama. Työstöt ja poraukset tehdään ranskalaisella Dubuksen
CNC-työstökeskuksella. Työstetyt kappaleet pintakäsitellään
ruiskulinjalla, jossa on tehokas
maalin kierrätysjärjestelmä.
Linja tuli samaan tilaan, missä liimattiin aihioita viime vuoden alkupuolelle saakka. Nyt aihiot ostetaan.
Pintakäsittely työllistää
Pintakäsittelyssä on ikkunatehtaalla parikymmentä henkilöä kolmella eri linjalla. Kaikki
puitteet maalataan robottilinjalla, kahdella muulla linjalla ovat
ihmiset maalaamassa. Käytössä
on pääosin vesiohenteiset Akzo Nobelin maalit. Samaa tuotetta käytetään pohja- ja pintamaalina.
Välihionta on aikaa ja työtä
vaativa, mutta pakollinen vaihe.
– Vaikka meillä on käytössä
neljältä sivulta oksaton raaka-
6
aine, vaativat sormijatkokset
kittausta ja hiontaa, selvittää
tuotantopäällikkö Leppänen.
Ovet valmistuvat
radalla
Ovitehtaalla ovilehdet ripustetaan orsiin ja ne otetaan
pois linjalta, kun ne ovat valmiit pakattavaksi.
Ensimmäisenä vaiheena on
maalaus kittauksineen ja välihiontoineen, minkä jälkeen
ne heloitetaan, tiivistetään ja
lasitetaan.
Ovitehtaalla tehdään ulkoja parvekeovia kolmea eri
omaa mallia.
Ikkunakustannukset
Ikkunavalmistuksen kuluerät voidaan jakaa viiteen lähes samansuuruiseen osaan.
Noin viidenneksen kustannuserä on lasi, jota tulee Pihlalle usealta toimittajalta
mm.Pilkingtonilta Nivalasta, PL-Glassilta ja Lasiparilta. Kunta ja PL-Glass Oy ovat
pitkällä suunnitelmissaan
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
Vaikuta Puu&Tekniikan sisältöön ja
jen kuin muiden komponenttien
osalta. Kohonneet kustannukset
ja esim. panostaminen laserlistoitukseen ja sitä kautta kohoavat
tuotantokustannukset merkitsevät
hinnankorotuspaineita myös keittiökalusteteollisuudelle.
Voita 500 euroa!
*
Vastaa lukijatutkimuksemme kysymyksiin,
autat meitä tekemään entistä parempaa lehteä juuri Sinulle!
Lukijatutkimus on osoitteessa www.puutekniikka.fi
Vastaa
www.puutekniikka.fi
ja voita
500 euroa! *
* Kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan
kaksi 500 euron lahjakorttia Starkin myymälöihin!
Lähde: Euwid, Idän metsätieto
3
1 Jokaista ikkunaa hiotaan ja
kitataan, jotta mm. sormijat koskohdat saadaan peittoon.
2 Kaikki puitteet maalataan
robottilinjalla.
3Valtaosa ikkunoista
pintakäsitellään valkeiksi.
rakentaa uusi lasitehdas aivan ikkunatehtaan naapuriin.
Alumiini on seuraavaksi suurin kuluerä, se tulee Pihlavalle
mm. Mäkelä Alusta.
Uudessa Pihla Thermo Hybridi
-ikkunassa alumiini on korvattu
komposiitilla ja näin on saatu uarvo entistä paremmaksi.
Kaikki tarvikkeet helat, maalit,
tiivisteet, säleverhot ym. muodostavat noin yhden viidenneksen kuluista. Valmiiksi asennettujen säleverhojen kysyntä on lisääntynyt ja joka toiseen ikkunaan ne jo tulevat.
Puutavaran osuus on myös
noin yksi viidennes. Viimeinen
viidennes muodostuu työstä.
Purulämmitys
Kaikki tuotantotilat, 11 000 neliötä, lämpenevät tehtaalta tulevalla purulla, joka johdetaan tontilla sijaitsevaan lämpökeskukseen. Purua tulee yli oman tarpeen ja se myydään pellettien valmistukseen Paahtopuu Oy:lle.
Maija-Liisa Saksa
4 Ikkunoiden toimitusaika
talotehtaille on kolme viik koa, pien- ja kerrostalomyyn nin pidempiä, kertoo Arto
Leppänen.
5 Karmikomponentit valmis tuvat automaattilinjalla.
6 Ovet kootaan valmiiksi
linjalla. Tuotannosta puolet
on parvekeovia, toinen puoli
ulko-ovia. Niin ovet kuin
ikkunatkin suunnitellaan
yrityksessä itse.
Finnforest-järjestelmät
nopeuttavat rakentamista
Nopea, kevytrakenteinen ja kestävä kokonaisratkaisu
Huippuluokan teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn lisäksi
puun suurin vahvuus on ekotehokkuus koko sen elinkaaren ajan.
Asuin-, liike- ja teollisuusrakennukset toteutetaan kustannustehokkaasti
käyttämällä valmiita tehdasvalmisteisia tuoteosia; liimapuurunkoa ja
Kerto-Ripa® -kattoelementtiä. Rakenteet toimitetaan juuri oikeaan aikaan
ja valittuun rakennusvaiheeseen. Rakentamiseen käytettävä kokonaisaika
lyhenee ja valmista kattoa syntyy jopa 1000 m² päivässä säältä suojaan.
Lisää etuja ja referenssejä: www.finnforest.fi ja
projektimyynti 010 4650 399.
Vesikate
Verhous
Lämmöneriste > 400 mm
Kerto-Ripa® -kattoelementti
•Jopa18metrinjännevälilleyksiaukkoisena
•Elementilläsaavutetaan60minuutin
palonkesto, soveltuu P1-luokan rakennuksiin
•Mahdollistaavuodenajastariippumattoman ja nopean aikataulun
17
18
Puu&Tekniikka
1
numero 8/2010
2
3
Habitare
7
8
4
5
– sisustusnäyttely vai rompetori?
Syyskuun alkupäivinä järjestetty Habitare -sisustustapahtuma erilaisine oheistapahtumineen herätti monenlaista
keskustelua jokavuotisen messutapahtuman merkityksestä.
21. Habitare -messut täyttivät kaikki Helsingin messukeskuksen hallit. Näyttelypinta-alaa oli hieman viimevuotista
vähemmän, mutta näytteilleasettajia
1. Arvolistat Oy:n uusi kotimainen
mäntyloimupaneeli soveltuu sekä
saunoihin että muuhun sisustukseen.
Pinnan kuvio saadaan aikaan erikoishöylällä. Pintakäsittelyvaihtoehtoja on
musta, harmaa, valkoinen, tervaleppä
ja mokka.
2. Herrala Talojen Koko talo oli esillä
”kangasverhoiltuna”. Elämänvaiheiden
mukaan muunneltavan talon ovat
suunnitelleet arkkitehti Hannu Tikka ja
sisustusarkkitehti Tapio Anttila. Kolme
asuintilakokoa ja kolme aputilakokoa
ovat vapaasti yhdisteltävissä yhdek-
säksi eri vaihtoehdoksi. Muunneltavuus ulottuu fasadista sisätilojen
yksityiskohtiin. Loftmaista sisätilaa
rytmittävät reilusti näkyvissä olevat
rakenteet, ja se on väliseinillä ja liukuovilla helposti muunneltavissa.
3. Kotimainen huonekaluvalmistus nostettiin esillä Made in Finland -alueella.
4. Kaarle Holmbergin suunnittelema
Kainu-huonekalumallisto oli näyttävästi esillä design-hallissa.
5. Terhi Tuomisen suunnittelemat
ja Suvi Nikulan ja Johanna Hodjun
valmistamat Fold-jakkarat olivat näyte
espoolaisen Omnian puuartesaanikoulutuksesta.
6. Habitare-suunnittelukilpailun voittajaksi valittiin Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijoiden Arttu Kuisman ja
Janne Melajoen ”Rround”, kierrätetystä
messumatosta valmistettu istuin.
7. 60-vuotias Harvia oli tuonut messuille uuden Ventura -saunasisustuspakettinsa, joka koostuu muotoonpuristetuista komponenteista.
8. Pieteetillä valmistetusta keittiöstä
oli esimerkkinä Umpipuun viimeistelty
luomus.
oli puolestaan enemmän. Huonekaluvalmistajia oli takavuosia vähemmän, koska jokavuotinen tapahtuma
on ainakin pienemmille valmistajille liian rankka tahti – niin mallistojen suunnittelun kuin taloudenkin
kannalta. Samoin loistivat poissaolollaan suuret helakauppiaat Hahlea lukuunottamatta, eikä varsinaisia
keittiövalmistajiakaan ollut mukana
entisaikojen tyyliin.
Tyhjää tilaa paikkaamaan oli Habitaren yhteyteen rakennettu kolme uutta kokonaisuutta; nykytaidetta esittelevä ArtHelsinki, valaisimia koonnut Valo-tapahtuma sekä
aikaisemmin Kaapelitehtaalla järjestetty muotoilun monialainen
näyttely Designpartners100.
NTT såg & trä är bransch- och nyhetstidningen
för den svenska såg- och träindustrin
Med en annons i NTT når du större delen av beslutsfattarna i Sverige inom
hela den trämekaniska industrin, alltifrån sågverk och hyvlerier till hus- och
möbeltillverkare.
NTT nr 18-19, Tema Finland
Boka senast
Materialdag
UtgiVning
25 oktober
29 oktober
5 november
Vill du veta mer
kontakta Ing-Marie Mattson på telefon +46 8-670 41 64, [email protected]
www.woodnet.se
6
Ja nyt kun messujärjestäjät pääsivät vauhtiin, nähdään ensi syksyn
Habitaressa vielä Salonki Helsingin
Antiikkimessut...
Minne menee
suomalainen valmistus?
Messujen avajaispäivän lehdistötilaisuudessa tarkasteli TEM:n toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki suomalaisen huonekaluvalmistuksen nykytilaa. Maamme huonekaluteollisuuden bruttoarvo on hieman alle 1.385
miljoonaa euroa eli vain 1 % koko
teollisuuden bruttoarvosta, ja lähes
9.500 henkilöä työllistävän alan jalostusarvo on hänen kertomansa mukaan vajaat 500 miljoonaa euroa.
Vielä viime huhtikuussa huonekaluteollisuuden liikevaihto tuntui jatkavan kaksi vuotta aikaisemmin alkanutta laskuaan.
– Jos tarkastellaan alan käyttökatetta, valmistuksen puolella se on
säilynyt viime vuodet 6 % paikkeilla. Huonekalukaupassa käyttökate on taas laskenut viimeisten viiden
Takuulevikkimme
13 000 kpl
Tavoitat puun
jatkojaostajat ja
puun käytöstä
päättäjät!
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
9
19
10
11
15
12
vuoden aikana dramaattisesti ja on nyt 1 %
luokkaa, kun se lamaa edeltävänä
aikana oli vielä 5 % pinnassa, Loukasmäki kertoo.
Alan toivoisi saavan lisäpotkua
viennistä, mutta koko 2000-luvun
huonekalujen vienti on laskenut tasaisesti tuonnin kasvettua samaan
aikaan lähes kaksinkertaiseksi eli
kansainvälinen kilpailu on kasvanut
täällä kotimarkkinoillamme.
Tuotekehityksen taso on huonekalualalla varsin matala, vain alle 1 %
liikevaihdosta.
– Huonekalujen kasvumahdollisuudet kotimaassa ovat asiakkaiden
ja kuluttajien tarpeita palvelevissa
huonekaluissa ja niihin liittyvissä
palveluissa. Tässä toivoisin niin valmistuksen kuin kaupankin yrityksiltä löytyvän yhteisiä panostuksia
tuotekehitykseen, Pasi Loukasmäki
huomauttaa.
Hän kuitenkin painottaa, että alan
on itse noustava ylös, kukaan muu ei
sitä tule tekemään!
Kierrättäen onneen
Runsaat 68.000 messuvierasta keränneen messupaletin yhtenä kantavana
teema oli ekologisuus ja kierrätettävyys – sen kaikissa ihmeellisissä ja
mielikuvituksellisissa muodoissa.
Teema näkyi myös tapahtumassa jaetuissa kahdessa palkin­nossa.
EcoDesign -erikoisnäyttelyn teemana oli tänä vuonna ekologinen
valaisin, ja näytteillä olevat tuotteet
todella koettelivat katsojan ymmärryksen rajoja – vai liekö syynä ollut
katsojan ikä. Kutsunäyttelyn kuraattori, saksalainen valaisinsuunnittelija Ingo Maurer päätti jakaa 5000
euron palkintosumman neljän suunnittelijan kesken; Suomesta Samuli
Naamanka ja Henrik Enbom, EteläAfrikasta Heath Nash ja Belgiasta
Julien De Smedt.
Yhdeksättä kertaa järjestetyn Habitare-suunnittelukilpailun teemana
puolestaan oli kierrätysistuin. Aalto-yliopiston nuorille muotoilijoille tarkoitetun kilpailun päätuomari, sveitsiläinen muotoilija Alfredo
Häberli perusteli Arttu Kuisman ja
Janne Melajoen voittoa: – Mitä saat,
kun rullaat yhteen 250 neliötä kierrätettyä messumattoa? Idea ja ratkaisu ovat yhtä ilmeisiä kuin meidän läsnäolomme täällä messuilla.
Siihen ei ole mitään lisättävää.
Väriä lisää
Jos kaiken tarjolla olleen tingelitangelin joukosta yrittää etsiä tulevia
sisustustrendejä, niin varmaankin
värien käytön lisääntyminen on yksi selvä suuntaus. Ja varsinkin yksilöllisten väriratkaisujen tekeminen varsin voimakkaillakin väreillä tuntuu houkuttelevan.
Toisaalta tässä eko-kierrätyshuumassa kaikki luontoa lähellä olevat
materiaalit ovat suosiossa, ja käsityön arvostus on viimein saamassa
tuulta siipiensä alle.
16
13
Kimmo Janas
9. Rintala Meuble esitteli Jori Svärdin
suunnitteleman, vanhoista värivahatuista lankuista työstetystä kannesta ja
modernista korkeakiiltoisesta jalkarakenteesta koostuvan Martta-pöydän.
10. Jonas Hakaniemen suunnittelema,
Huliswood Oy:n vienankarjalaisesta
puusta valmistama huonekalumallisto
herätti ansaittua mielenkiintoa.
11. Messujen ainoa helatalo Hahle
esitteli osastollaan liukuoviuutuuksia.
12. Kari Virtanen oli valmistanut 15
vuotta sitten Lindön kartanosta saamistaan isoista vaahteroista tyylikkään
14
lipaston, jossa voimakaskuvioinen puu
pääsi oikeuksiinsa.
13. Arktos Group Oy ja Nisulan Puunjalostus Oy markkinoivat yhdessä liimapuusta valmistettuja julkisivupaneeleita. Paksuus on 23 tai 32 mm, leveys
max 235 mm. Paneeli on saatavissa
puuvalmiina tai pohjamaalattuna.
14. Helorinne & Kallion Avestia Interior Oy:lle suunnittelema kaappi on
hyvä esimerkki siitä, että hieno perintökaappi voidaan tehdä Suomessakin.
Eikä jää korkeakiiltoisuudestakaan
kiinni.
15. EcoDesign -alueella nousi varsin
omaperäisestä valaisinkirjosta esille
myös muutamia tyylikkäitä puusta valmistettuja esimerkkejä, kuten etualalla
oleva Rudi Merzin lukulamppu ja taustalla valaiseva Seppo Kohon ’Ruoko’.
16. Isku Keittiöt lanseerasi Jaani
Vaahteran suunnitteleman Kokopuu
-keittiömalliston, joka koostuu uuden
tyyppisistä massiivipuisista saarekemalleista, liesituulettimista ja kalusteista. Toimitusjohtaja Peter Puhlin
uskoo yhtiön pystyvän tarjoamaan yli
50-vuoden laadullisen ja esteettisen
käyttöiän uudelle mallistolle.
Tervetuloa
FinnBuild
-messuosastollemme
6 f 48!
• Mediakanavanasi suoraan rakentamisen, talotekniikan, sisustamisen
ja kiinteistönpidon päättäjiin
• Tavoitat myös opiskelijat, kodinrakentajat ja remontoijat
Haetko osuvia ratkaisuja
tuotteittesi markkinointiin?
RT, LVI, SIT, Ratu ja KH Net -tietopalveluissa ammattilaisten
ohjetieto linkittyy yritysten tuotetietoon. CAD- ja tekstuurikirjastojen detaljikuvia ja GDL-objekteja suunnittelija voi
käyttää suoraan suunnitelmissaan.
RT Tarviketieto Net on kaikille käyttäjille ilmainen tuotetiedon
hakupalvelu osoitteessa www.tarviketieto.net
Uutta puuteollisuusyrittäjille!
Puuteollisuusyritykset voivat nyt
tehdä RT-tarvikekortin edullisesti
sekä tulla mukaan Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Rakennustiedon yhdessä julkaisemaan Puusta Tuotteeksi -hakemistoon. Hakemistoa
jaetaan mm. arkkitehdeille, sisus-
RT TietoMediassa voit olla esillä myös ilmoituksella,
Janne Liias, puh. 0400 510 755
bannerilla tai näyttelypaikalla.
[email protected]
Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä
yrityksellesi sopiva RT TietoMedia -paketti!
www.rakennustieto.fi/mediapalvelut
Henry Olin, puh. 0400 500 033
tussuunnittelijoille, kiinteistönhuollon sekä kaupunkien ja julkishallinnon edustajille.
Auta ammattilaisia löytämään
tuotteesi – tule mukaan julkaisuihin!
20
Puu&Tekniikka
numero 8 /2010
Versowood entistä vahvemmin pellettimarkkinoille
Versowood-konsernin omaistjaien omistajien Pekka ja Ville Kopran
omistama Lakkaharju Oy
on ostanut Juupajoella toimivan Paahtopuu Oy:n koko osakekannan.
Paahtopuu Oy valmistaa pellettejä, jotka sen tytöryhtiö PPHot Oy jalostaa Etelä-Suomen
alueella teollisten kohteiden
lämpöpalveluiksi.
Paahtopuu-konsernin liikevaihto nousee tänä vuonna lähes
3,0 miljoonaan euroon. Yhtiössä työskentelee 10 henkilöä.
Paahtopuu Oy tuottaa vuonna 2010 puupellettejä noin
15.000 tn. Versowood Oy tuottaa tänä vuonna 40.000 tn puupellettejä Vierumäellä.
2010
Ratkaisut puuteollisuuden menestykseen:
Puuntyöstöalan
kansainväliset erikoismessut
Lahden Messukeskuksessa
13.–15.10.2010
Special Fair for the
Woodworking Industry
Lahti Fair Centre
Finland
Energiakysymykset esiin Tampereella
Energia-alan syksyn tärkein tapahtuma, EnergiaForum 10 keskittyy teemoissaan energiatehokkuuteen, uusiutuviin energioihin ja uusiin energiainnovaatiohin.
– Energiapuulle tulee
suurkysyntää tulevaisuudessa, mm. Pohjolan Voima on investoinut 1,4 miljardia uusiin biovoimalaitoksiin, joten edellytykset
puun käytön lisäämiselle ovat hyvät. Valtiovallan
uudet tuki- ja veroratkaisut
vauhdittavat merkittävästi puun kysyntää ja käyttöä
vuoden 2011 alussa, sanoo
Pohjolan Voiman viestintäjohtaja Juha Poikola, joka
toimii Energiakongresisssa biovoimalaitoksia käsittelevän session puheenjohtajana.
Pohjolan Voiman ja Keravan Energian yhteishankkeena rakennettu Keravan biovoimalaitos on
ollut käytössä marraskuusta 2009. Laitos käyttää polttoaineenaan metsäenergiapuuta eli oksia,
latvuksia, kantoja ja pienpuuta sekä turvetta.
Poikolan mukaan Pohjolan Voima suunnittelee
myös uusia investointeja, kuten mm. biovoimalaitosta Kyröskoskelle, kivihiilen käytön korvaamiseen tähtääviä biokaasuti-
ninvestointeja Kristiinankaupunkiin ja Vaasaan.
Tampereella pidettävä EnergiaForum 10 käsittää kolmipäiväiset Energia-messut 26.–
28.10, Energiapäivän tiistaina 26.10 ja Energiakongressin
27.–28.10. Tapahtuma kattaa
koko sektorin energiamarkkinoista, tuotannosta ja jakelusta voimalaitosjärjestelmiin,
käyttöön ja kunnossapitoon.
Alan haasteita, mahdollisuuksia, laajenevia markkinoita ja
kehitysnäkymiä tarkastellaan
useissa seminaareissa.
Kaksipäiväisen Energiakongressin teemat ulottuvat
energiamarkkinoista ja tekniikan mahdollisuuksista ympäristökysymyksiin.
Ympäristöystävällisempiä kuljetuksia Ruotsiin
Ruotsin metsäteollisuus,
maan suurin kuljetusten
ostaja, on päättänyt yhteistyössä asettaa uusia, entistä
suurempia vaatimuksia tarvarankuljetusten ilmasto-,
työympäristö- ja liikenneturvallisuusolosuhteisiin.
Uusia vaatimuksia sovelletaan sopimusten uusimisten jälkeen. Tavoitteena on
pudottaa kuljetusten hiili-
dioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Ruotsin metsäteollisuus vie
ulkomaille 20 miljoonaa tonnia vuosittain. Noin 70 prosenttia puutavaraviennistä ja
60 prosenttia massa- ja paperiteollisuuden viennsitä tapahtuu laivoilla, loput junalla
ja kuorma-autoilla.
Kotimaan kuljetuksissa
kuorma-autoilla on merkittä-
vä osuus, neljäsosalla kuorma-autoista lasti on metsäteollisuuden tuotteita. Metsäteollisuus on rautatiekuljetusten suurin ostaja Ruotsissa ja ala pyrkii aktiivisesti lisäämään rautatiekuljetusten määrää. Vuosina 20012008 kasvoi rautateiden pyöreän puun kuljetukset 75 prosentilla.
Puun tuonti on lisääntynyt
Puun tuonti Suomeen on
noussut tasaisesti koko alkuvuoden, ja kesäkuussa
määrä ylsi jo 1,2 miljoonaan kuutiometriin. Alkuvuonna tärkein tuotu puutavaralaji oli hake.
Puun
kumulatiivinen
tuonti ensimmäisellä vuosipuoliskolla päätyi 5,2 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli 20 prosenttia edellisvuotista suurempi mutta 37
prosenttia edeltävän kym-
menen vuoden keskiarvoa
pienempi.
Alkuvuoden tuonnista 63
prosenttia (3,2 milj. m³) oli
peräisin Venäjältä, Latvian osuus oli miljoona kuutiota.
www.lahdenmessut.fi
Vedä myyntisi
nousuun!
Mainos
Puu&Tekniikassa
tuo tulosta!
numero 8 /2010
Huonekalu­
kauppa mainettaan parempi
Suomen Huonekalukaupan
Liitto ry toteutti keväällä 2010
Mystery shopper –tutkimuksen,
jossa kartoitettiin huonekalukauppojen mainontaa ja sen suhdetta liikkeissä oleviin valikoimiin sekä luoton tarjoamista asiakkaille. Mukana tutkimuksessa
olivat Vepsäläinen, Suomi-Soffa, Masku, Jysk, Tempur ja Isku
Koti.
Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena oli se, että tutkimukseen
osallistuneissa liikkeissä oli hyvin tarjolla mainostettuja tuotteita. Melko usein tuotteet olivat
myös esillä sellaisina, kuin niitä oli markkinoitukin. Kaupoissa
myös esitellään mielellään tarjoustuotteita. 80 prosentissa käynneistä asiakkaalle tarjottiin ensisijaisesti tarjoustuotetta. Huonekalukaupoissa on varsin maltillinen linja luoton tarjoamisessa
maksuvaihtoehdoksi. Tutkimuksessa 10 prosentissa kaupoista
myyjä tarjosi luottoa oma-aloitteisesti. Tutkimuksessa käytiin
30:ssa huonekaluliikkeessä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja
Turun seudulla.
Puu&Tekniikka
Myrskyt vauhdittivat puukauppaa
Yksityismetsien puukauppa kävi erittäin vilkkaana
elokuussa. Teollisuus osti
puuta kaikkiaan 4,8 miljoonaa kuutiometriä, yli kaksi miljoonaa kuutiometriä
enemmän kuin keskimäärin
edeltävällä 10-vuotiskaudella Kaikkien puutavaralajien
kantohinnat olivat laskussa
heinäkuussa maksettuihin
hintoihin verrattuna.
Tammi–elokuun puukaupan kumulatiivinen
määrä – 16,8 miljoonaa
kuutiometriä – oli kuiten-
kin edelleen 9 prosenttia
pitkän jakson keskiarvon
alapuolella.
Elokuun 2010 keskimääräinen kantohintataso
oli 19 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Mäntytukista maksettiin elokuun pystykaupoissa keskimäärin 54 euroa ja kuusitukista 55 euroa kuutiometriltä. Molemmat kallistuivat neljänneksen edellisvuoteen
verrattuna. Kuitupuutavaralajeista paras kysyntä
oli koivukuidulla, joka
kallistui vuoden aikana
23 prosenttia. Mäntykuitupuun kantohinta nousi
maltillisemmin, sitä vastoin kuusikuitupuu jopa
hieman halpeni.
Heinäkuun keskihintoihin verrattaessa kaikkien puutavaralajien kantohinnat olivat elokuussa
laskusuunnassa. Mäntytukin kantohinnassa laskua oli keskimäärin 4
prosenttia ja kuusitukin
hinnassa 5 prosenttia
Kaikkea massiivipuun työstöön.
Kaikkea samasta osoitteesta.
Kaikkea 100% laadulla !
Teidän WEINIG-asiantuntijanne
löydätte osoitteesta www.weinig.com
WEINIG TARJOAA ENEMMÄN
Teknos-Olivia
Puolaan
Teknos yhdistää voimansa puolalaisen maalinvalmistaja Olivan
kanssa. Uusi yhtiö tulee toimimaan Teknos-Oliva -nimellä. Oliva -brändillä on vahva markkinaasema metalli- ja venemaaleissa Puolassa. Yrityksessä työskentelee noin 90 henkeä, liikevaihto on noin 8 milj. euroa. Uuden
Teknos-Oliva –yhtiön liikevaihto tulee olemaan yli 20 milj. euroa. Teknos on toiminut Puolassa
yli 15 vuotta ja moderneissa puuteollisuuden maaleissaTeknos on
maassa markkinajohtaja.
Metsäteollisuustuotteiden vienti
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli kesäkuussa 0,95 miljardia euroa.
Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta vuoden ensimmäisellä puoliskolla reaalisesti
5,1 miljardin euron arvosta, reaaliarvo kasvoi 20 prosentilla
edellisvuodesta. Kasvusta huolimatta metsäteollisuustuotteiden
vienti jäi kuitenkin viidenneksen edeltävän kymmenen vuoden
keskiarvoa pienemmäksi.
Puutuoteteollisuudessa viennin
arvon kasvuun vaikuttivat selvästi
viime vuodesta lisääntyneet vientimäärät. Sahatavaralla vientihinta oli alkuvuonna korkeampi kuin
vuosi sitten, mutta vanerin hinta
oli heikentynyt vuoden takaisesta.
Myös massa- ja paperiteollisuudessa vientimäärät olivat kasvaneet selvästi edellisvuodesta.
Vaikka sellun hinta on ollut kuluvana vuonna jyrkässä nousussa,
papereiden hinnat eivät ole lähteneet ylöspäin. Papereiden hintataso onkin selvästi alhaisempi kuin
2000-luvun alkupuolella.
Tervetuloa Finnbuildiin
osastolle 6 m 49!
Teemana CLT-pohjainen elementtirakentaminen
sekä massiivipuiset runkoratkaisut.
Rakennusprojekteissa hyvä käytännön kumppani on nyt kullanarvoinen. Meiltä saat hyviä
tuotteita, tehokkaan hankinnan ja oikea-aikaisen jakelun. Rakennusratkaisujen lisäksi tarjoamme puupohjaisia sisustustuotteita sisäverhouksesta lattioihin – olipa kohteena sitten
julkinen tila tai kerrostalokolmio. Ota reippaasti yhteyttä, puh. 020 745 0500.
Puutuotetukku parhaasta päästä.
21
22
Puu&Tekniikka
numero 8 /2010
Kalevalakehto Seurasareen
Ura putkessa
Amerikkalais-suomalaisena yhteistyönä aikaansaatu kalevalaiseen henkeen perustuva, Kalevalakehto on
avattu Helsingin Seurasaa-
Uraputkessa?
Lähetä nimitystiedot
[email protected]
Heinolan
Sahakoneet
Oy
Antti Kivimaa
Heikki Partanen on
nimitetty myyntipäälliköksi alueelle Pohjoismaat ja Venäjä.
Jussi Jokinen on nimitetty projektipäälliköksi.Partasen ja Jokisen vastuualueena ovat
Heinola Kuivaamot.
Heikki Partanen
ressa. Talon puuosat on
valmistettu Kuhmo Oy:n
lahjoittamasta raaka-aineesta Woodpoliksen koneilla.
Rakennuksen suunnittelu tapahtui opiskelijatyönä. Suomesta ryhmässä oli mukana
kolme Aalto-yliopiston opiskelijaa. Myös rakennuksen pystytys tapahtui opiskelijavoimin.
Jussi Jokinen
VTT
Vapo Oy
DI, ekonomi Antti Kivimaa on nimitetty
VTT:lle puuteollisuuden
Senior Adviseriksi. Hän
kehittää puutuoteteollisuuden kansainvälisiä ja
kotimaisia asiakkuuksia
ja verkostoja.
Vapo Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu diplomi-insinööri Tomi YliKyyny. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.4.2011.
Hän toimii nykyisin Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtajana.
Ammattilaiset asialla
Alumiinin työstökoneita
Jalopuuta
Automaatio
ALUMIINITEOLLISUUDEN
KONERÄÄTÄLI
Mittaus- ja automaatiolaitteita
mikro- raja- ja turvakytkimi
Puunjalostuskoneisiin ja j rjestelmiin
Kuljettimiin, nostureihin ja kattiloihin
Liikkuviin ty koneisiin ja ajoneuvoihin
Langattomia mittaus-, ohjaus- ja automaatioratkaisuja
KUPARHANANTIE 27, 21230 LEMU
PUH. 0207 120 120
WWW. ANC.FI
P. (014) 338 8900
[email protected]
Pinnoite- ja
päällystemateriaalit
Lämpölaitoksia
Vaasan Kuljetuskanavat Oy
Hallitie 8
65610 Mustasaari
puh. 0207 815 300
www.kuljetuskanavat.fi
kuljetuskanavat@
kuljetuskanavat.fi
JJL-Tekno Oy
Kolamiilunkuja 10
01730 Vantaa
Puh. 010 7597 300
Jorma Laaksonen
Telefax 010 7597 309
[email protected]
www.jjltekno.fi
Puhaltimet
Busch Vakuumteknik Oy
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
Puh. (09) 774 60 60
Telefax (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
Puutavaraa
Fiskars laatupuu
Hakalan Puutukku Oy
Mukkulankatu 24
15240 Lahti
Puh. (03) 730 65 11
040 505 52 24 / Jukka Mattila
Telefax (03) 730 40 14
www.fiskarslaatupuu.fi
Hjt-Holz Oy
35700 Vilppula
puh. 050 554 2965
[email protected]
www.hjt-holz.com
DLH Finland Oy
Heidehofintie 4
01300 VANTAA
P. 020 790 2770
Latokarinkatu 4
20200 TURKU
P. 02 253 4400
www.dlh-finland.fi
Pumput
Purunpoistolaitteita
Busch Vakuumteknik Oy
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
Puh. (09) 774 60 60
Telefax (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
Puutavaraa
Puuöljyt
Lisätietoja:
puh. (019) 264 4200
[email protected]
www.osmocolor.com
019-2777657
Terät ja terähuoltoa
Aineistot 27.9. mennessä.
Terät ja terähuoltoa
Parasta puulle!
[email protected]
Terätoimitus Salonen Oy
Vipusenkatu 17
15230 Lahti
Puh. 020 7999 860
Telefax 020 7999 868
[email protected]
www.teratoimitus.fi
Puu- ja massalevyjä
Vaasan Kuljetuskanavat Oy
Hallitie 8
65610 Mustasaari
puh. 0207 815 300
www.kuljetuskanavat.fi
kuljetuskanavat@
kuljetuskanavat.fi
Fiskars Oyj Abp
Numero 9
Puuntyöstömessuilla!
Lämpökäsiteltyä puuta
www.hormel.fi
Puutavaraa
[email protected]
Kipinänilmaisuja sammutuslaitteita
Trukkeja
Ammattilaiset
asialla ilmoitushinnat:
40 x 50 mm ladottu
300 euroa / 4 numeroa
Käytettyjen truKKien
eriKoisliiKe
• Trukkimyynti
• Trukkipurkaamo
40 x 50 mm 4-v kehystetty
600 euroa / 4 numeroa
Myös muita kylkitrukkeja
Trukki-Ukko Oy
Lentoasemantie 4
80140 JOENSUU
0400-393 666
0400-313 666
www.trukki-ukko.fi
[email protected]
Myös muut koot mahdollisia.
Alv lisätään hintoihin
Soita 050 4646 455 /
Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.
numero 8 /2010
Puu&Tekniikka
Seuraavat -lehdet:
7.10. Puuntyöstökoneet, alihankinta.
Lisäjakelu: Puuntyöstömessut (Lahti 13.–15.10). Aineistot: 27.9.
25.10. Bioenergia, sahateollisuus.
Lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere 26.–28.10.) Aineistot 14.10.
12.11. Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus.
Aineistot 2.11.
Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: www.puutekniikka.fi. Soita 050 4646 455/Maija-Liisa Saksa ja varaa tilasi!
Piensahureiden merkitys korostuu
Piensahoilla on tärkeä
merkitys sekä puun jatkojalostajina että maaseudun työllistäjinä.
– Piensahojen tuotanto yhteensä on noin 15 prosenttia
koko sahateollisuuden tuotannosta.
Sahauksen lisäksi monella yrittäjällä on omaa jatkojalostusta, mm.
höyläystä ja aihiotuotantoa. Väitänkin, että piensahureiden jalostusarvo on keskimääräistä suurempi koko alaan verrattuna, korostaa Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Eero
Koskela.
Toimintaedellytykset
turvattava
– Maassamme on kannettu huolta
perinteisesti vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä ja nyt olisikin
syytä kääntää katse pienyrityksiin
ja taata niiden toimintaedellytykset, jotta jatkossakin erikoismittaisten ja pienten sahatavaraerien tarvitsijat saavat palvelua ja samoin myös
pienille tukkierille ja esimerkiksi arvokkaille puistopuille löytyy jatkojalostajia, muistuttaa Koskela.
Pienen sahurin on turha kilpailla
bulkkituotteilla. Koskela korostaakin, että piensahat jalostavat pieneriä, joista isompi teollisuus ei ole
kiinnostunut ja joita ei löydy tavallisen puutavaraliikkeen varastoista.
Maaseudun piensahureita arvioidaan olevan tuhat yritystä ja määrä onkin pienentynyt viime vuosina. Toisaalta sahat ovat entistä tehokkaampia ja niiden toiminta on
ympärivuotista. Teknologiaan, esim.
kuivaustekniikkaan on panostettu,
ja tämä on antanut uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa aiempaa
monipuolisemmaksi.
Koulutusta tarvitaan
Pienyrittäjät hallitsevat yleensä tuotannon ja koneiden huollon.
Muut yrittämisen osa-alueet voivat
olla kevyemmin hallussa, mutta sopivien koulutusmahdollisuuksien
puute sekä käytettävissä oleva aika ovat rajoittaneet lisäopin hankkimista.
Pienyrittäjille suunnattu Maaseutu-Pisa -koulutusohjelma on kehitetty erityisesti pienyrittäjien tarpeita ajatellen. Koulutuksen tavoitteena on kokonaisvaltainen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Yrittäjä voi valita haluamansa koulutus-
Lyhyesti
Maija-Liisa Saksa
Viilujen ja laminaattien
asiantuntijat
Maaliliike
Flügger
Suomeen
Vallila Interior avaa syyskuussa Helsinkiin ensimmäisen suomalaisen Flügger-konseptin mukaisen
maaliliikkeen, jonka tarjontaan sisältyyvät kauppa- ja
rakennusmaalit tarvikkeineen kuluttajille ja rakennusprojekteihin.
Maaleissa on NCS-värikoodit ja värianalysaattoreiden avulla asiakkaan haluama värisävy pystytään
määrittämään ja sekoittamaan maaliksi.
Flügger perustettiin Tanskaan vuonna 1890 ja sen
maaleja myydään 40 maassa. Euroopassa ja Kiinassa myymälöitä on yhteensä
750. Tehtaan liikevaihto on
noin 200 miljoonaa euroa ja
henkilöstöä yhteensä 1400.
paketin, päivän tai useamman mittaisen kurssin, läheltä asuinpaikkaansa, sillä koulutusta järjestetään
ympäri Suomea, koulutusryhmien
sijainnin mukaan.
– Tähän mennessä koulutukseen
on osallistunut sata yrittäjää. Osa
on käynyt kurssin tai pari, osa useamman, kertoo projektipäällikkö
Riitta Backman TTS tutkimuksesta, mikä yhdessä Sahayrittäjät ry:n
kanssa koordinoi koulutusta. Kolmevuotisen koulutusprojektin aikana järjestetään kaikkiaan 540 koulutuspäivää.
Yksi koulutukseen osallistujista on Juha Salonen, Salosen Saha
Ky:stä.
– Voin ehdottomasti suositella koulutusta kaikille, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Yrittäjälle ei riitä pelkkä sahaustaito, pitää
osata myös markkinointia ja talouden hallintaa, jos aikoo saada tulosta aikaan.
– Käymäni kurssit ovat herättäneet jo ajatuksia mm. markkinoinnin kehittämiseksi ja ensi talvena
aionkin osallistua koulutukseen uudelleen, kertoo Salonen.
Asiakkaiden arvostama viiluja levyaihiotoimittaja
•
•
•
•
Näyttävät sisustuspaneelit
julkisiin kohteisiin
Viiluarkit
Tekniset viilut
Viilutetut ja laminoidut levyt
MDF-levyt
Se hieman edullisempi
laminaatintoimittaja
•
•
•
•
•
Laminaattikalvot
Umpilaminaatit sisälle ja ulos
Paloluokitellut laminaatit
Aitoviilulaminaatit
Antimikrobiset laminaatit
korkean hygienian kohteisiin
Viilut ja laminaatit helposti
samasta hakukoneesta
• HVL:n varastoviilut
ja -laminaatit
• Myös muiden valmistajien
tuotteet
www.hvloy.com
Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy
puh. 03-874 340
[email protected]
www.inpanel.com
www.nordekor.com
Nordekor Oy
puh. 050-5146603
[email protected]
23
24
Puu&Tekniikka
numero 8 /2010
Patruuna ja mesenaatti
”Sanalla sanoen, hän on
huono ihminen”, tiivisti G.
A. Serlachius (1830–1901)
henkilöstään vallinneen aikalaismielipiteen. Jälkimaailma
oli eri mieltä ja korotti hänet
”suomalaiseksi self-mademan -legendaksi”. Serlachius
perusti hiljaiseen erämaahan,
pienen kosken partaalle Mäntän tehdastaajaman. Alansa
tienraivaajana hän oppi valmistamaan paperia puusta.
Te e m u
Ke s k i s a r jan uutuuskirja valottaa
G.A.Serlachiuksen elämää ja
yhteiskunnallista vaikutusta
Uusi kiinnike terassilaudoille
Suomen paperiteollisuuden
syntyvaiheissa.
Serlachius näki metsän
puilta ja vuoli vihreää kultaa.
Toisaalta hän kantoi kirousta, joka lankesi lukemattomina onnettomuuksina. Hän oli
vallanjanoinen patruuna, jota
nykykäsitteillä kutsuttaisiin
työpaikkakiusaajaksi ja psykopaatiksi. Liikeasioissa Serlachius ei kaihtanut keinoja, mutta sivupersoonaltaan
hän oli kaunosielu ja idealisti. Hän oli luonnonsuojelun
uranuurtaja, suomikiihkoinen kielipoliitikko, kultakau-
Sahapöytä pitkille kappaleille
Bosch GTA 3800 Professional -sahapöytä soveltuu
työmaille ja verstaisiin lähes
kaikkeen sahaukseen käytettäessä katkaisu- ja jiirisahoja tai yhdistelmäsahoja. Helposti
säädettävien tukien ja
entistä leveämpien tukirullien ansiosta jopa 3,8
metrin pituisten kappaleiden sahaaminen on
helppoa ja tarkkaa.
Työmaalla käytettäessä sahapöydän
säädettävä jalka varmistaa
oikean työskentelykorkeuden
den taide-elämän kannustaja
ja Akseli Gallen-Kallelan
tärkein mesenaatti.
Oy Lunawood Ltd on kehittänyt uuden kiinnikkeen
terassilaudoilleen. Kiinnike on sään- ja iskunkestävä,
100 %:sti kierrätettävää polypropeenimuovia. Uusi
kiinnike on entistäkin helpompi asentaa. Ruuvinkanta
menee kätevästi piiloon, joten terassin yleisilme on siisti. Uuden kiinnikkeen ansiosta lautojen rakoväli pienenee
4 mm:iin. Terassi on tarvittaessa myös helppo purkaa.
Citymökki
pistä nopeasti pystytettävän
valmismallin, jota on tarkoitus markkinoida Suomen siirtolapuutarhojen
ohella mm. Keski-Eurooppaan.
Pilaripalkkimenetelmällä rakennettu 14-neliöinen
tilaan saatiin veneen sisustusta muistuttavilla kiintokalusteilla ja säilytysratkaisuilla nelihenkiselle lapsiperheelle toimiva vapaaajanviettopaikka.
Teemu
Keskisarja:
Vihreän kullan
kirous. G.A.
Serlachiuksen
elämä
ja afäärit.
Siltala.
350 s. 35 e.
ja vakauden epätasaisillakin
alustoilla. Lujarakenteinen
alumiininen sahapöytä kestää 250 kg:n kuorman.
Ergonomisen kantokah-
van ansiosta vain 22 kg painava sahapöytä on helppo
kuljettaa työmaalle. Sahapöytään on tarvikkeena saatavilla myös pyörät.
Arkkitehtipariskunta Riina ja Jussi Palva ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Oy TimberHeart
Ltd:n kanssa päivitetyn version klassisesta kesämajasta.
Pilaripalkkirakentamiseen
erikoistunut TimberHeart
kehittää Verstas Arkkitehtien suunnitelmien pohjalta kaupunkimökin prototyy-
Tools by
NäytteLytArjOuS:
-teräpaketti kaupan päälle sekä
Projecta-rahoituksella korotonta maksuaikaa 31.1.2011 asti!
n
Aito saks alaine
ha
tarkis tuspyörösa
A 80 X
Altendor f W
a
halkaisuvaste ell
moot toroidulla
öllä
sik
yk
us
ha
sa
ja piirto
an
kampanjahinta
ruste ttu
Työntimellä va
r Push 20 0
pe
Su
or
ad
lv
Sa
aisus aha
optimoiva katk
an
kampanjahinta
39500,(hint a alv. 0 %
17900,-
)
(hint a alv. 0 %
yöstöke skus
Alle 5 m2 cnc-t
0
Weeke BHX 05
auksella,
Py sty-, vaak apor
sekä jyr sinnällä
uras ahauksella
an
kampanjahinta
)
38900,(hint a alv. 0 %
Hinnat sisältävät asennuksen ja käyttökoulutuksen.
22.–24.9.2010
Ota yhteyttä ja kysy lisää:
Levyntyöstö
Antti
Bang
020 771 3332
Levyntyöstö
Timo
Tasala
020 771 3311
Levyntyöstö/terät
Marko
Juhannusvuori
020 771 3303
w w w.pr oje c t a.fi
Massiivipuuntyöstö
Kimmo
Kaunisto
020 771 3372
)
2010