Lyhyesti - Puu & Tekniikka
Transcription
Lyhyesti - Puu & Tekniikka
P u u t u o t e t e o l l i s u u d e n u u t i s - j a a m m a t t i l e h t i • 11 / 2 0 11 16 . 11 . 2 011 Sivu 4 Huonekaluteollisuuden haettava kasvua viennistä Lokakuun lopulla julkistetun Huonekaluteollisuuden toimialakatsauksen mukaan alan teollisuus uhkaa kuihtua marginaaliseksi toimialaksi, ellei huonekaluvientiä saada lisääntymään. Vuoden hirsirakennus Pitkän tauon jälkeen on jälleen valittu vuoden hirsirakennus. Kilpailun voitti Mäntyharjun loma-asuntomessuilla esitelty, Honkarakenteen valmistama Lokki-huvila. Hirsiteollisuus HTT ry:n järjestelmän kil pailun valintaraadin muodos tivat Oulun yliopiston arkki tehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila sekä muo toilija Ristomatti Ratia. Vaikea valinta Professori Koiso-Kanttila kiitteli tämän vuoden kil pailun tasoa, sillä nyt hänen mukaansa usea muukin ra kennus olisi ansainnut vä hintään kunniamaininnan, mitä kilpailun säännöt eivät kuitenkaan sallineet. Kil pailuun osallistui 14 raken nusta. Sisustusarkkitehti Kari Lappalaisen suunnittele man 112 neliöisen Lokin arkkitehtuuria kiitettiin esi merkkinä suomalaisen hir sirakentamiskulttuurin jat kumosta innovatiivisella ta valla. Professori Koiso-Kantti lan mukaan hirsirakentami nen on ollut perinteisesti lo marakentamista eikä hirttä ole koettu designmateriaa liksi eikä sen arkkitehtoni sia mahdollisuuksia ole vie lä täysin löydetty. – Hirsirakentamisen suu rin vahvuus on hirsi itse, sen luoma tunnelma, joka hyö dyntää sen vuosisataiseen käyttöön liittyviä, meillä kaikilla olevia mielikuvia. Meillä on tähän mennessä ollut vain vähän tyylikkäitä esimerkkejä hirren käytös tä modernissa arkkitehtuuris sa ja nyt Lokki on lisä tähän harvalukuiseen joukkoon, sa noi professori Koiso-Kantti la palkinnonjakotilaisuudes sa. Hän korosti myös että hir sirakentamisen ainoat todelli set kilpailutekijät ovat design ja laatu, vain niillä hirsiraken taminen menestyy. Hirsirakennusala Suomessa Hirsitaloteollisuus ry:een kuuluu alan 20 suurinta yri tystä, jotka muodostavat 80 prosenttia alan liikevaihdos ta. Tämän vuoden myynnik si arvioidaan yli 260 miljoo naa euroa, josta yli puolet tu lee viennistä. Yhdistyksen puheenjohtajan, Kontiotuo te Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijulan mukaan tilanne on nyt suhteellisen hyvä, vaikka viime vuodesta onkin viitisen prosenttia laskua. Hirsi on kasvattanut osuut taan myös omakotitalojen materiaalina ja tänä vuonna sen osuus on teollisesti val mistetuista omakotitaloista 12 prosenttia, kymmenen vuotta sitten se oli kahdeksan pro senttia. Viennistä merkittävä osa on luksusvientiä, erityisesti Venäjälle, ja talot ovat isoja, jopa yli tuhatneliöisiä. Monis Jouni Koiso-Kanttila korostaa designin ja laadun merkitystä hirsirakentamisessa, vain niihin panostamalla ala voi menestyä. sa maissa hirsitalo onkin pro filoitunut luksusasumiseen. Sen sijaan Keski-Euroop paan viedään myös ns. taval lisia hirsirakennuksia. Sak sa ja Ranska ovatkin mielen kiintoisia vientikohteista, sil lä puurakentaminen on siel lä nousussa ja esimerkiksi Ranskassa valtion ja kuntien rakennuksissa pitää nykyisin olla 15 prosenttia puuta. Vain pintaa raapaistu Jalo Poijula uskoo hirsiraken tamisen hyviin näkymiin. – Toimialalla on paljon au tomaatiota ja korkealaatui seen puusepäntyöhän on si ten nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet. Enää puuse päntyö ei ole kustannuskysy mys vaan osaamiskysymys. Vientimarkkinat ovat valta vat ja sinne pitää mennä de sign ja arkkitehtuuri edel Suuret ikkunapinnat ja niukkalinjainen arkkitehtuuri oli mahdollista toteuttaa Honkarakenteen painumattoman Honka Fusio-hirren ansiosta. lä – ei tuotanto edellä. Tar vitsemmekin hirsialan alva raaltoja, jotta viennin imu saadaan aikaan. Vaikka hir si on puutuoteteollisuu den menestynein vientituo te, olemme tähän mennessä vain raapaisseet pintaa, ko rosti Poijula. Sivu 6 Brysselin huonekalumessut Epävakaasta kansainvälisestä taloustilanteesta huo limatta Brysselin huonekalumessuilla tehtiin kauppaa varsin toiveikkain mielin, valitettavasti suomalaisia näytteilleasettajia ei messuilla näkynyt. Hirsi sitoo hiiltä Ensi vuonna tulevat voi maan uudet rakentamisen energiatehokkuusmääräyk set. Ympäristöministeriö on myöntänyt hirsirakenteisil le asuinpientalojen seinil le ja kokonaisenergianku lutusta kuvaavalle E-luvul le omat, muita rakennuksia hieman korkeammat vertai luarvot. Tämä perustuu hir sirakentamisen vähäiseen ympäristökuormitukseen. Maija-Liisa Saksa Sivu 8 Fenestran ovitehtaan Panostus tehokkuuteen Fenestra Oy:n Alavuden tehtaalla on panostettu voi makkaasti tuotannon tehostamiseen. Erikoisovet ovat saaneet oman linjansa ja puuovien paljon toistoja vaativa panelointi siirtyy lähiaikoina robotin tehtäväksi. Kuva: Soile Kallio Sivu 11 Puupäivä Lokakuun lopulla pidetyssä Puupäivässä kuultiin puualan viimeisimmät uutiset mm, markkinoiden, puu rakentamisen, huonekaluteollisuuden ja tutkimuksen tilanteesta. Päivään osallistui lähes 900 henkilöä. 2 Puu&Tekniikka numero 11/2011 Lyhyesti Rahaa haettavissa yritystukiin Vientiluottoihin parannuksia interzum Moskovassa ELY-keskus ja Leader-toi mintaryhmät tukevat maaseu dulla toimivien yritysten inves tointeja ja kehittämistä maaseu tuohjelman yritystuilla. Rahaa on vielä reilusti jäljellä vuodel le 2011, myös isoja yrityshank keita ehtii vielä käynnistää en nen kuin kuluva EU-ohjelma kausi 2007–2013 päättyy. Haki jalta ei edellytetä maatilasidon naisuutta. Yrityskooksi on rajat tu 10 henkilöä. Mikroyritysten perustami seen ja laajentamiseen voidaan myöntää investointitukea. Aloit tava tai laajentava yritys voi saa da tukea myös ensimmäisten ul Hallitus esittää uutta pysyvää luottomuotoista vienninrahoitus järjestelmää, joka parantaisi suo malaisten vientiyritysten kilpai lukykyä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Ehdotuksen mukaan Suomen Vientiluotto Oy voisi vientiluotto jen korontasaustoimintansa ohel la myöntää emoyhtiönsä Finnve ran varainhankintaan perustuvaa vienninrahoitusta. Vientiluottoi hin ehdotetaan alkuvaiheessa va rattavaksi 3 miljardia euroa. Lisäksi Finnveran varainhan kinnan lainojen ja lainaohjelmi en valtion takausten enimmäis valtuus nousisi 3,1 miljardista eu Joka toinen vuosi järjestettävät in terzum moscow ja jokavuotinen Inter komplekt esittelevät huonekaluteolli suuden koneita, tarvikkeita sekä ma teriaaleja ja puolivalmisteita. Saman aikaisesti järjestetään Euroexpofurni ture 2012 -huonekalumessut. Ensi keväänä Moskovassa 24.–27.4.2012. järjestettävät mes sut siirtyvät vanhasta Crocus Ex posta uusiin tiloihin VVC:hen (AllRussian Exhibition Centre), joka on messuvieraita ajatellen helpon met royhteyden päässä kaupungin kes kustasta. Edellisellä kerralla 276 yrityksen tuotteisiin tutustui noin 45.000 mes suvierasta. kopuolisten työntekijöiden palk kaamiseen. Yrityksen kehittämi seksi tarvittavien asiantuntijapal veluiden hankkimiseen voidaan myöntää kehittämistukea. Maaseutuohjelman yritystu et ovat jatkuvasti haettavissa. En nen pienenkin investoinnin aloit tamista kannattaa olla yhteydessä paikalliseen Leader-toimintaryh mään, ELY-keskukseen tai uusyri tyskeskukseen, sillä avustusta on aina haettava etukäteen. Avustusta investointeihin on saatavissa 20–30 prosenttia, ke hittämiseen mm. tuotekehitykseen jopa 50 prosenttia, yritysryhmille 75 prosenttia. rosta 5 miljardiin euroon. Finnvera voisi myös saada varainhankintan sa turvaamiseksi valtion myöntämiä lyhytaikaisia lainoja. Pankit ovat uudessa rahoitusmal lissa edelleen keskeisessä roolissa. Järjestelmässä Vientiluotto rahoit taa kaupallisen pankin vientikaupan ostajalle myöntämän ostajaluoton. Valtion julkisesti tuetulla rahoi tuksella aikaansaadun viennin osuus maamme kokonaisviennistä oli vii me vuonna noin kuusi prosenttia. Keskeisissä Suomen kilpailija maissa, kuten Ruotsissa ja Saksas sa vientiyrityksillä on jo tällä het kellä käytössään luottomuotoista vienninrahoitusta. Kiihdytyskaista kasvuun Veisto Oy toimittaa sahalinjan Skotlantiin Kasvuväylä on tarkoitettu kiihdytyskaistaksi nopeaa kas vua ja kansainvälistymistä ta voitteleville pk-yrityksille. Pal velun tavoite on varmistaa, et tä siihen valitut yritykset voivat hyödyntää tehokkaasti omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltu via julkisia asiantuntija- ja ra hoituspalveluja. Kasvuväylä on työ- ja elin keinoministeriön (TEM) alais ten toimijoiden (ELY-keskukset, Finnvera, Finpro, PRH, Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes) uusi palvelumalli. Kasvuväylä auttaa yritystä saavuttamaan asetetut kasvu tavoitteet. Kasvuväylään valit BSW Timber Ltd. on tilannut Veistolta HewSaw SL250 3.4 –sahalinjan, joka soveltuu se kä pienpuulle että isoille tukeil le. Toimitus on Veiston ensim mäinen Brittein saarille. Vuon na 1848 perustettu BSW Saw mills Ltd on maan suurin saha yritys, jolla on seitsemän sahaa, yksi Latviassa. Yhdessä Metsäliitto Osuus kunnalta ostettujen Kyröskosken sahan laitteistojen kanssa Skot lannissa, Fort Williamissa sijait sevan sahan kapasiteetti nousee noin 350 000 kuutioon sahatava raa, pääosin sitkakuusta. HewSaw SL250 3.4 -sahalin jan Log-In 2R tukinsuuntaus –ja tu yritys saa Kasvuluotsin, joka etsii oikeat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyö tä. Rahoitushakemusten käsittely nopeutuu ja kokonaisrahoitus on helpommin saatavilla. Kasvuväylään valittavilla yri tyksiltä edellytetään taloudelli sesti kannattavaa liiketoimintaa kotimaassa ja halua vahvan kas vun hakemiseen kansainvälisiltä markkinoilta. Yritysten odotetaan työllistävän pääsääntöisesti yli 10 henkeä ja liikevaihdon oletetaan olevan vähintään 500 000 euroa. Kasvuväylään otetaan mukaan loppuvuonna 50 uutta pk-yritystä. Hakuaika päättyy perjantaina 2.12.2011 klo 16.15. keskityslaite mittaa tukin laser-3Dmuotomittauksena, pyörittää sen optimaaliseen sahausasentoon ot taen huomioon monilenkouden ja syöttää sen keskitettynä pelkkahak kuriin. Se käyrähakettaa tukin nel jä sivua puun keskilinjan tai mitta uksen perusteella määritellyn oh jeen mukaisesti. Tämän jälkeen on vuorossa pelkan optimointimittaus ja pelkkasaha, joka sahaa pelkkavai heen laudat ja särmää optimoiden sivulaudat. Jakosaha käyräsahaa sy däntavarat ja sivulaudat, sekä sär mää laudat optimoiden tilavuus- ja arvosaannon. Sydäntavaran ristisa hataan, jolloin sydäntavarat saadaan pienimmiksi dimensioiksi markki natilanteen mukaan. Saha tulee sijaitsemaan Brittein saarten korkeimman vuoren Ben Neviksen (1344 m) tuntumassa. Sahalinjan käytettävyydessä on kehitetty turvallista huollettavuutta, sahakoneet mm. avautuvat molem mille puolille terähuoltoa varten. Sahalinjan kunnossapidosta sol mittiin kolmivuotinen sopimus. Tikusta asiaa Euroopan sahatavaratuotanto 100 miljoonaa kuutiota Lokakuisessa UNECEmaiden ( Eurooppa, USA, Kanda, Venäjä, IVY-maat) puutavarakomitean lokakui sessa kokouksessa arvioitiin jäsenmaiden sahatavaratuo tannon nousevan lähes 215 miljoonaan kuutioon, jos sa kasvua viime vuodesta on kolme prosenttia. Samaa kas vua odotetaan myös ensi vuo delle, mikäli tukkeja on saa tavilla riittävästi ja mikäli ta louskasvu jatkuu aiempien arvioiden mukaan. Tämän vuoden suurin tuo tannon kasvu, seitsemän pro senttia, on ennusteiden mu kaan IVY-maissa. Myös en si vuodeksi sinne ennustetaan voimakasta, kuuden prosentin kasvua, jolloin tuotanto nou sisi lähes 35 miljoonaan kuu tioon. Pohjois-Amerikan kas vuksi ennustettiin tälle vuo delle kolme ja ensi vuodelle neljä prosenttia, jolloin tuo tanto olisi hiukan yli 85 mil joonaa kuutiota. Euroopan kasvuksi tälle vuodelle ennus tetaan vain yhtä prosenttia ja tuotanto nousisi näin juuri yli 100 miljoonan kuution. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan kaksi prosenttia. UNECE-maiden kulutuk sen ennustetaan kasvavan tänä vuonna kaksi prosenttia 177 Ilmoitusmarkkinointi Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Päätoimittaja Maija-Liisa Saksa [email protected] puh. 050 464 6455 Toimitus [email protected] Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, 02941 Espoo puh. (09) 5479 7410 [email protected] puh. 050 912 7332 Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo 050 4646 455 [email protected] Tilaukset/ osoitteenmuutokset www.puutekniikka.fi Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton. Paino Allatum Oy, Mikkolantie 24, 28130 Pori miljoonaan kuutioon ja kasvu jatkuisi saman suuruisena myös ensi vuonna. Ensi vuoden arvi oitu kulutus 181 miljoonaa kuu tiota jää vielä kauaksi huippu vuoden 2006/2007 yli 230 mil joonan kuution kulutuksesta. IVY-maiden kulutuksen kas vun ennustetaan olevan tänä vuonna peräti 16 prosenttia ja vielä ensi vuonnakin yhdeksän prosenttia, jolloin kulutus olisi yli 17 miljoonaan kuutiota. USA:n kulutus nousisi tä nä vuonna aiempia ennusteita enemmän eli 14 prosenttia lä hes 63 miljoonaan kuutioon. Tikut kokosi mls, lähde Euwid. Ruotsin tuotanto laskee tänä vuonna Asuntoaloitukset nousuun USA:ssa Ruotsalaiset arvioivat tämän vuo den sahatavaratuotantonsa laske van vänä vuonna kolmella prosen tilla 16,5 miljoonaan kuutioon. Ensi vuonna nousua odotetaan kuitenkin olevan viisi prosenttia 17,5 miljoo naan kuutioon. Kotimaan kulutuksen uskotaan kasvavan ensi vuonna seit semällä prosentilla 5,8 miljoonaan kuutioon. Ruotsin 2,3 miljoonalla kuutiol la lisääntyvän kapasiteetin vaikutus tuotantomääriin jää nähtäväksi. En nusteiden mukaan tukkien määrä li sääntyy vain 1,9 miljoonalla kuutiolla 36 miljoonaan kuutioon, joten kilpai lu tukeista tulee kiristymään. Kerrostaloaloitukset kasvoivat USA:ssa vuoden 2010 syyskuu – 2011 elokuu välisenä aikana perä ti 53 prosenttia 227 000 asuntoon verrattuna edelliseen vastaavaan jaksoon. Pientalojen aloitusten, 425 000 kpl, kasvu oli sen sijaan vaatimatonta, vain 1,7 prosenttia johtuen edelleen suuresta määrästä talojen pakkohuutokauppoja. Kaik kien asuntoaloitusten määrä kas voi yhteensä 15 prosenttia 658 000 asuntoon. Myös rakennuslupien määrä nou si vastaavana jaksona viidellä pro sentilla, mutta asuntoaloitusten määrä oli hienoisessa laskussa. a! aa veloituksett il t: T ! n a to su k a n lopetukse M hden tilaust kset / tilauste vasta ksettoman le malla ole lle veloitu itteenmuustto valitse vasem kemään sinu ja te i .fi a k se Tilauksete/sionso k lli ii vä ua ystä w.puutekn oikein! Pyydämm illamme w w päivittyvät viiveettä ja utokset sivu t koskevat mu vaihtoehto. Näin tiedo ttaen ea ik o a st o ipaikkaan ka lik va 000 eri toim vyteollisuuden, 10 i yl l, kp 0 ja le luste: sahat, taloLevikki: yli o13te00 teollisuuden uusepänteollisuuden, ka titoitu u u p eh sp koko it u Ilmoitusten peruuttaminen n kk n ar ke t, ra istaja kkeet, puutavaralii ollisuuden ym. pienvalm sinsinööritoimistot, ja reklamaatiot te u u n n al ke ek n ra o , u at ja h telij Ilmoitus on peruttava viikkoa isen työn stussuunnit et sekä tekn ennen lehden ilmestymistä. mistot ja sisu inojohtajat, oppilaitoks ke Reklamaatiot viikon kuluessa kuntien elin ostuneet. . alasta kiinn lehden ilmestymisestä kirjallisena. opettajat ym Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet www.allatum.fi Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: [email protected] Taitto Adverbi Oy, Itäportti 4 B, 02210 Espoo. Puh. (09) 8678 9200 [email protected] numero 11/2011 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Yli sata miljoonaa euroa riihikuivaa jaossa P uupäivässä päiviteltiin puualan pieniä investointeja. Toisaalla puolestaan päivitellään, kuinka pelkästään Hämeen alueella on hakematta miljoonia euroja pienyrityksille suunnattua EU:n maaseuturahaston investointitukirahaa. Riihikuivaa on siis oikeasti tyrkyllä – vuoden 2013 loppuun mennessä on koko maassa vielä myönnettävissä arviolta yli 100 miljoonaa euroa. Maija-Liisa Saksa Päätoimittaja [email protected] Puutuoteteollisuuden suhteen paremmat ajat tulevat, kun puuala nyt todella tarttuu täysillä vuosikausien ajan heräteltyyn, valtio vallankin täyden tuen saaneeseen puurakentamiseen. Osana uutta Metsäalan strategista ohjelmaa on puurakentamisen valtakunnalli nen ohjelma, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Selkeitä puurakentamisen nousun merkkejä on jo näkyvissä: pelkästään Helsinki on ilmoittanut kaavoittavansa lähivuosina 200–300 000 kerrosneliötä puukerrostaloille, tämä on kymmen kertaisesti Jätkäsaaren verran. Näin saadaan todellinen vaihtoehto nykyiselle kerrostalorakentamiselle ja Vierumäeltä saatujen koke musten perusteella puurakentaminen tuo myös aitoa, ja tervetullutta, hintakilpailua alalle. Kaiken kaikkiaan maassamme on jo nyt suunnitteilla miljoonan kerrosneliön verran puukerrostaloja. Puun kokonaiskulutuksen lisäämisen kannalta tällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, sillä vaikka kaikki uudet kerrostalot rakennettaisiin puusta, kuluisi siihen vuodessa noin 200 000 kuutiota sahatavaraa. Sahatavaran jalostusarvon nousulla sen sijaan on suuri vaikutus koko puualaan uusien yritysten ja työpaikkojen sekä alan liikevaihdon kasvun myötä. Pitkälle jalostettuja tuotteita ei myydä puutavaran kuutiohinnan perusteella, vaan kokonaisosaaminen ratkaisee. Puurakentamisella on kysyntää myös rajojemme ulkopuolella. Kun Venäjän WTO-jäsenyys näyttää entistä todennäköisemmältä, merkitsee se uusia mielenkiintoisia markkinoita aivan lähialueel lamme. Nyt pienyritysten kannattaa hyödyntää EU-tukirahaa ja panostaa kehittämiseen. Tuki kohdistetaan maaseudun pienyrityksille, siis monelle tätäkin lehteä lukevalle yrittäjälle. Yrityksen ei tarvitse aiemmasta poiketen olla mitenkään yhteydessä maatalouteen. Maaseutu ymmärretään väljästi ja pienyrityksillä tarkoitetaan alle kahden miljoonan euron liikevaihtoa. Maaseututukirahaa myönnetään niin yrityksen laajenta miseen, mm. työtekijöiden palkkaamiseen, käyttöomaisuuden han kintaan kuin yritystoiminnan kehittämiseen. Kannattaa siis toimia ja pistää investoinnit liikkeelle yhteistyössä esim. ELY-keskuksen kanssa vielä tämän vuoden aikana. Isojakin kehityshankkeita ehtii vielä viritellä ennen tämän EUtukikauden loppumista parin vuoden kuluttua. Näin pidetään pyörät pyörimässä ja selätetään esiinmanattua taantumaa. Jokaisen on hyvä muistaa, että vain me itse teemme ne ”paremmat ajat”, eivät ne tule odottamalla ja katsomalla. Kun yritys on iskukunnossa, on tulevaan nousuun helpompi hypätä vauhdilla mukaan. R ABLOY WF300 Uusi aukipitoja turvalaite, joka kestää 35 kg:n vedon. ® Vahva uutuus sinne, missä turvallisuus on tärkeintä • Rakenne lähes kokonaan metallia • Täyttää ikkunastandardin SFS-EN 14351-1 vaatimukset • Korvaa ABLOY® WF250:n + WF881:n • Sama turvataso YHDELLÄ asennuksella • Portaaton tuuletusasennon säätö • Ikkuna on entistä helpompi käyttää • Turvalisä: laitteen irtikytkentänapin voi kääntää toisin päin, pois lasten ulottuvilta • Puitevälit: 59-100 mm, 1 laite/ikkuna 100 mm, 2 laitetta/ikkuna Hotellit Päiväkodit Koulut Vanhustentalot www.abloy.fi 2609_Puu&tekniikka WF300.262x182.indd 1 Palvelutalot Sairaalat 22.9.2011 10.42 4 Puu&Tekniikka numero 11/2011 Huonekaluteollisuuden haettava kasvua viennistä Tilastokeskuksen en nakkotietojen mukaan vuonna 2010 suomalaisen huonekaluteollisuuden tuo tannon bruttoarvo oli 1,03 miljardia euroa. Kotimaises ta huonekalutuotannosta me nee vientiin vain noin 11 pro senttia viennin arvon ollessa 117 miljoonaa euroa. Vienti on ollut yli 200 miljoonaa eu roa vuosina 1994–2008. Sen voimakkaaseen laskuun ovat vaikuttaneet sekä Ikean osto jen tyrehtyminen lähes koko naan sekä taantuma. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti huoneka lujen valmistukseen hitaam min kuin muihin toimialoi hin, mutta toisaalta taantuma on jatkunut alalla pidempään. Alaa uhkaa kuihtuminen Mielenkiintoista on havaita, että samaan aikaan, kun Suo men huonekaluvienti pienen tyy, on Ruotsi pystynyt kasvat tamaan omaa vientiään. Träoch Möbelindustriförbunde tin mukaan Ruotsin huoneka Huonekalujen vienti painottuu lähialueille, joista Venäjä ja Norja ovat kasvattaneet merkitystään viime vuosina. 3% Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj. € 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2006 2007 2008 310 Huonekalu valmistus 16231 Puutalot 2009 2010 4/2011 161 Sahaus, höyläys, kyll. 16239 Muu Rak puu luvienti pieneni vuonna 2010 edellisvuodesta 2 prosenttia, mutta on kuluvan vuoden e nsimmäisellä puoliskolla lisääntynyt jo 4 prosenttia. Loukasmäki näkeekin huo nekalujen valmistajien kasvu mahdollisuudet juuri viennis sä. Kotimarkkinat eivät mer kittävästi kasva ja kansainvä linen kilpailu on rantautunut jo kotimarkkinoillekin mer kittävän tuonnin johdosta. Tuonnin arvo oli viime vuon na 420 miljoonaa euroa eli se on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. – Sisustusbuumi lisää huo nekalujen kysyntää Suomes sa, mutta merkittävämpi kas vu on haettava viennistä, Lou kasmäki toteaa. Mikäli vientiä ei saada li sääntymään, on hänen mu kaan vaarana, että huonekalu teollisuus kuihtuu marginaa liseksi toimialaksi Suomessa. – Silloin alan olisi jatkos sa vaikeaa saada riittäviä re sursseja muun muassa koulu tukseen ja kehitystoimintaan, hän lisää. Toimiala on Pasi Loukasmä en tulkinnan mukaan var sin passiivinen viennin suh teen. Vienti vaatisikin hänen mielestään entistä enemmän osaamista ja suoria kontak teja. Potentiaalia lähialueil lamme Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa kuiten kin on. Toimialaraportin kyselyyn vastanneista valtaosa odottaa viennin määrän pysyvän en nallaan. – Tämä kuvaa hyvin alan tilannetta. Ala on erittäin riippuvainen kotimarkki noista, eikä viennin aloituk selle tai merkittävälle lisää miselle ole edes suunnitel mia, Loukasmäki toteaa ja huomauttaa, että huonekalu ja viedään maista toisiin pal Venäjä Muut maat Norja Saksa Tanska Viro 6% USA Iso-Britannia 9% Ranska 18 % Pienyritysvaltaisuutta Toimipaikkojen määrä huone kaluteollisuudessa on 1163, mutta suuntaus on laskeva. Samoin alan henkilöstömää rä on ollut jo pitkään laskeva, mutta vuonna 2009 se romah ti 8222 henkilöön oltuaan ai kaisemmin lähes 10.000 hen kilöä. Syksyn 2011 Pk-yritys barometrikyselyn mukaan vain alle 10 prosenttia yrityksistä odottaa henkilökunnan määrän kasvavan kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Käyttökate- % huonekalualalla (mediaani) 32 % 9000 1100 900 8500 700 500 8000 2006 2007 2008 Puola Alankomaat 7 6 5 4 3 2 1 0 2007 2008 enn2010 Tuotannon bruttoarvo, milj. € Henkilöstö Laman vaikutukset näkyivät dramaattisina varsinkin huonekaluteollisuuden työpaikkojen määrässä. 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 e2010 310 Huonekalujen valmistus 47591 Huonekalujen vähittäiskauppa 2009 Vienti 2010 enn2011 Tuonti Samaan aikaan kun vienti tuntuu hiipuvan, lisääntyy huonekalujen tuonti hälyyttävällä vauhdilla. Ala on varsin pienyritysval taista, peräti 84 prosenttia yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. Toisaalta on mie lenkiintoista huomata, että toimialan 16 suurinta yritystä tekee 50 prosenttia alan tuo tannon arvosta. Huonekaluja valmistavista yrityksistä lä hes kaikki ovat perheyrityk siä ja suomalaisessa omistuk sessa. Huonekalutuotannon arvo on ollut suhteellisen tasaises ti jakautunut eri alatoimialo jen kesken. – Laman aikana vuonna 2009 ovat keittiökalusteiden valmistus sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmis tus pitäneet pintansa parem min kuin muiden huoneka lujen valmistus, joka on las kenut selvästi enemmän, Pasi Loukasmäki huomauttaa. Koko ala tavoitteiden taakse 2006 2009 milj.€ 600 500 jon, eikä huonekalujen vientiä rajoiteta millään standardeil la tai kansallisilla rajoitteilla. Joten viennille ei pitäisi olla ylitsepääsemättömiä esteitä. – Toisaalta on vaikea uskoa, että kotimaan myynnin ongel mat ratkaistaisiin vienti aloit tamalla. Siis kotimarkkinoil la on ensin oltava kannattava ja pärjättävä täällä käytäväs sä globaalissa kilpailussa, hän tarkentaa. Kotipesä kuntoon ensin Ruotsi 5% 9500 1300 Vienti ja Tuonti Huonekaluteollisuus on laman jäljiltä vasta pääsemässä kasvukäyrälle. 5% 1500 Toimipaikat kpl 2005 3% 2% 2% 11 % 10000 1700 Viennin jakauma maittain 4% Bruttoarvo, toimipaikat, henkilöstö TOL 310 Liikevaihdon kehitys indeksinä (2005=100) Henkilöstön määrä Toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki peräänkuuluttaa lokakuun lopulla julkistetussa Huonekaluteollisuuden toimialaraportissa teollisuudelta lisä panostuksia vientiin. Se, että huonekalujen val mistus ei ole ollut varsinai sesti minkään klusterin osa, on osaltaan ollut alan kehit tymisen hidasteena. Ala on kuitenkin liittymässä osak si sisustus- ja asumiskluste ria. Tätä tukee myös asiakas kunnassa tapahtunut kehi tys, huonekalukauppaa käy dään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta. Huonekalukaupan ja val mistuksen välille syntyneestä kuilusta kärsii Pasi Loukasmäen mukaan eni ten huonekalujen valmistus, joka on ajautunut liian kau as loppuasiakkailta saatavasta tiedosta ja kommen teista. – Huonekalukaupan sisäi set erimielisyydet mm. mai nonnasta ovat myös vaikutta neet alan kehittymiseen ne gatiivisesti, hän muistuttaa. Näiden asioiden kääntä minen positiiviseksi koko alan kehittämiseksi tulisi kin Loukasmäen mielestä asettaa tärkeimmäksi tavoit teeksi niin huonekalujen val mistuksen, kaupan kuin näi tä edustavien järjestöjenkin toimesta. Kimmo Janas Lyhyesti Ylivieskaan suuri puurakennuskohde Ylivieskan Taanilan alue on valittu yhdeksi valtakunnal liseen Moderni puukaupunki -hankkeen kärkikohteista. Suunnittelilla on noin 60 000 kerrosneliömetrin verran puu rakennuksia, josta noin kol me neljäsosaa on asuinraken nuksia. Alueelle on suunniteltu pääosin matalia pienkerrostalo ja, mutta myös kuusikerroksi sia rakennuksia. Alueen kes kelle on sijoitettu myös päivä koti ja urheiluhalli. Ylivieskan kaupunginjoh taja Terho Ojanperän mukaan Keski-Pohjanmaan ammat tikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö Centria on jo pitkään kaivannut uusia toi Tikkurila myy kaksi Ruotsin myymälää mitiloja etenkin puutuotela boratoriolleen. Nyt kaupun gilla on tarjota paikka läheltä amk:n nykyistä päärakennus ta ja keskeltä puurakentami sen mallikohdetta. Ylivieskan seudulla on myös merkittävää puurakentamista sekä sen tut kimusta, jota kaupunki halu aa puurakennusalueella tukea. Tikkurila myy Färgglä dje Måleributiken i Alvik AB -yhtiön kaikki osakkeet sekä Alcro-Beckers AB:n Uppsalassa Ruotsissa si jaitsevan myymälän liike toiminnan SBU Scandina via -liiketoimintayksikön vetäjä Niklas Friskille ja muille yksityishenkilöille. Myytävien liiketoimin tojen yhteenlaskettu lii kevaihto tilikaudella 2010 oli noin 6,5 miljoo naa euroa ja henkilös tön määrä 40. Kokonais kauppahinta on noin 2,7 miljoonaa euroa. Samassa yhteydes sä on sovittu, että Nik las Frisk eroaa Tikkurilakonsernin palveluksesta. Hän toimii tällä hetkellä SBU Scandinavian vetä jän tehtävän lisäksi kon sernin johtoryhmän jä senenä sekä Tikkurilan ruotsalaisen tytäryhtiön Alcro-Beckers AB:n toi mitusjohtajana. numero 11/2011 Puu&Tekniikka Uudella listoituslinjalla Bargstedtin syöttölaite TBH 250 lukee levynipun viivakooditunnisteesta levyjen tarvitsemat työstöt. Nykyisin Niemen Teh taat Oy on osa Niemiyritysryhmää, joka on vuo sien kuluessa muodostettu pääosin huonekalualalla toi mivista yrityksistä. Tytäryhtiö Niemen Tehtaat Vietnam Ltd valmistaa ja valmistuttaa sisä- ja ulkoka lusteita, sekä yhtenä harvois ta ulkomaisista lisenssinhal tijoista käy tradingkauppaa sisustustuotteilla, käyttö- ja koriste-esineillä ym. perin teisillä vietnamilaisilla käsi työtuotteilla. Niemen Tehtaiden päätuo tantolaitos sijaitsee Vamma lassa, jossa tehdään tuottei den levyosat ja kokoonpa no sekä huolehditaan logis tiikasta. Myös tuotesuunnit telu, markkinointi ja hallin to on keskitetty Vammalaan. Toinen tehdas on Suoden niemellä, jossa toiminta on rakentunut oman koivusahan ympärille. Tämä yksikkö val mistaa myös täyspuiset huo nekalut ja niiden osat. Tuotannosta vientiin menee noin viidennes. Merkittävim piä vientimaita ovat Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Yhtiöllä on pitkät perin teet massiivikoivuisista ka lusteista, mutta viime vuosi na on koivun osuus käytettä västä materiaalista vähenty nyt noin viidennekseen toi minnan painottuessa levyka lusteisiin. Lisää laatua ja kapasiteettia Reilu kaksi vuotta sitten aloi tettiin uuden listoituslin jan suunnittelu ja varsinaiset Lyhyesti Puukauppa tasaista lokakuussa Metsäteollisuus osti lo kakuussa yksityismetsis tä 2,9 miljoonaa kuutio ta, mikä oli saman verran kuin syyskuussa. Tammilokakuun ostomäärä oli 20,7 miljoonaa kuutiota. Kuitupuuta ostettiin 11,5 Niemen Tehtaat uusi listoituslinjansa Vuonna 1898 perustettu Niemen Tehtaat Oy on Suomen vanhin ja yksi maamme suurimpia huonekaluvalmistajia tällä hetkellä. Yritys on ollut saman perheen omistuksessa koko satavuotisen historiansa ajan ja nyt johdossa on jo neljäs yrittäjäpolvi. kaupat tehtiin viime vuoden marras-joulukuun vaihtees sa. Konetoimitukset käyn nistyivät tämän vuoden maa liskuussa. Syöttölaitteesta, kahdes ta listoituskoneesta, niiden välissä olevasta kääntölait teesta ja robottipinkkaajasta koostuva lähes kahden mil joonan euron investointi on ollut yhtiön mittakaavassa varsin mittava hanke, mut Kääntölaitteen jälkeinen listoituskone Homag KFL 326 Optimat hoitaa listojen katkaisut ja kulmien pyöristykset sekä erikoislistoitukset. ta tuotantopäällikkö Mauno Niemisen kertoman mukaan 20 vuotta vanhan linjan kor vaus oli tarpeellinen kilpailu kyvyn ylläpitämiseksi. – Päädyimme yhden listoi tuskoneen sijasta kahteen ko neeseen, koska halusimme li sätä niin laatutasoa kuin kapa siteettiamme. Varsinkin ase tusajoissa vanhaan verrattuna on todella suuri ero, Nieminen toteaa. – Ennen saattoi men • Tuotantoonneräätälöydyt robottisolut • Pitkäaikaisellakokemuksella koneenrakennuksestaja robottitoimituksista • Muuterikoiskoneetja tuotantolinjat Ketolankuja2 85100Kalajoki puh.(08)4694800 fax(08)4604811 www.siipotec.fi Ensimmäinen listoituskone Homag KFL 525 profitline listoittaa levyjen reunat. nä manuaalisessa paksuus- ja leveyssäädöissä ja nauhojen vaihdossa jopa yli tunti, kun listoitettava tuote vaihtui, nyt puhumme minuuteista. Kimmo Janas Pinomatic Oy aloitti robottien markkinoinnin puuteollisuuteen vasta syksyllä 2009, ja alan toisena toimituksena myyty ABB:n robottipinkkaaja automaattisine lavanvaihtoineen palvelee Niemen Tehtaiden listoituslinjan loppupäässä. REUNANAUhAT SAUmAToNTA LASERTEKNoLoGiAA REHAUn laserteknologian edut: - saumaton ja kestävä liitos - parempi kosteuden- ja lämmönkesto - tyylikäs ulkonäkö Rakennustekniikka Autoteollisuus Teollisuus ja tukkia 8,4 miljoonaa kuutiota. Mäntytukin kantohin ta oli keskimäärin 55 eu roa kuutiolta ja kuusitukin 56 euroa kuutiolta. Koivu tukista maksettiin keski määrin 42 euroa kuutiolta. MotomanSystemPartner RAUKANTEX LASER EDGE DAZML00527_175 x 85 mm_4c.indd 1 5 Toimistomme on muuttanut: Oy REHAU Ab, Teknobulevardi 3-5, 01530 VANTAA 05.09.2011 09:58:24 6 Puu&Tekniikka numero 11/2011 Brysselissä messuiltiin Brysselistä tulee useimmille mieleen ensimmäisenä EU ja joillekin pitsit, mutta Brysselissä järjestetään vuosittain marraskuun alussa myös varsin mielenkiintoiset huonekalumessut – ja mikä parasta, vain ammattiväelle. Heyselin messualueel la järjestettävien Brys selin huonekalumessujen etu moniin kansainvälisiin mam muttitapahtumiin verrattu na on niiden koko. Messujen käytössä olleissa seitsemässä hallissa ei tarvitse tarpoa jalat rakoilla, vaan etsimänsä löy tää nopeasti. – Näytteilleasettajien mää rä on säilynyt viime vuodet 300 paikkeilla. Valtaosa on vakioasiakkaita, mutta tänä kin vuonna uusia näytteille asettajia oli viitisentoista pro senttia, kertoi messujen joh taja Els Van Pelt. Belgian ulkopuolelta näyt teilleasettajia oli eniten Hol Ethnicraft yhdistelee mallistoissaan ympäristöystävällisiä arvoja nuorekkaaseen muotoiluun. Prototyyppi tuolista ja pikkupöydästä/lehtitelineestä. lannista, joka edustaa makun sa puolesta myös hyvin pit källe samaa linjaa kuin Bel gia. Saksa ja Italia ovat sa moin perinteisesti olleet vah vasti edustettuina, noin 10 prosentin osuudella. Tänä vuonna oli hauska huomata esimerkiksi Natuzzin palan neen parin vuoden poissaolon jälkeen takaisin Brysseliin. Voimakasta nousua teke vät ranskalaiset valmistajat, joiden osuus oli tänä vuon na jo lähes kahdeksan pro senttia näyttelypinta-alasta. Myös messuvieraissa oli ha vaittavissa ranskalaiskauppi aiden määrän kasvua. Rans kalaiset toimittajakollegat se littivät ranskalaisinvaasiota mm. Pariisin huonekalumes sujen kuihtumisella. Moni ranskalaiskauppias tuleekin kuulemma mieluummin teke mään ostoksia runsaan tunnin junamatkan päähän kuin kär vistelee kotikonnuillaan. Fandecin massiivitamminen pöytä edustaa yhtä belgialaisten suosimaa suuntausta. Tilaa suomalaisillekin Massiivipuustakin voi tehdä ilmeikkäitä ratkaisuja. Pro-Arten ranskalaista tammea. Vaikka kansainvälinen talous vielä nilkuttaakin, tuntuivat mielialat olevan jopa yllättä vän korkealla tänä vuonna. Kuten olen aikaisemminkin kertonut, Brysselin huoneka lumessujen tarjonta on vaih tunut kymmenessä vuodes sa täysin. Enää ei tyrkytetä tummia, suorastaan kamalan näköisiä nahkasohvia, vaan tyyli lähestyy vuosi vuodelta enemmän skandinaavista lin Mobitecin Citizen Line -malliston näppärä pikkutuoli. Harmaa petsi oli ehdoton suosikkiväli tänä syksynä, kuten tässäkin Van Houdtin Ticino -makuuhuoneryhmässä. jaa. Vaaleita värejä, yksinker taisia linjoja jne. Siinä missä meillä suosi taan vaaleissa puulajeissa koivua tai pyökkiä, Belgiassa vaalea tammi on säilyttänyt valta-asemansa jo vuosia. Tä nä vuonna oli ehdoton suosik kiväri harmaa, jota näkyi niin tekstiileissä kuin puupetseis säkin. Kansainvälisyydestä vielä sen verran, että vaikka puolet näytteilleasettajista on Belgian ulkopuolelta, ranskankieli on kuitenkin ehdoton ’must’. To ki englannillakin selviää, mut ta palvelu osastoilla vie hie man enemmän aikaa. Liekö tässä yksi syy, miksi suoma laiset huonekaluvalmistajat sen paremmin kuin kauppiaat kaan eivät tunnu löytäneen Brysselin messuja. Samaan aikaan, kun puhu taan suomalaisen huonekalu teollisuuden viennin hiipumi – Odotamme huonekaluteol lisuutemme osoittavan vuo den lopulla viiden prosentin kasvua, mitä voidaan pitää varsin hyvänä tuloksena, ker too Saksan huonekaluvalmis tajien liiton VDM:n edustaja Ursula Geismann. Myös vientitilastoissa hän näkee luottavaisuutta tulevai suuteen. Tammi-kesäkuussa huonekaluvienti kasvoi pe räti 12,2 prosenttia. Varsin kin vienti BRIC-maihin vien ti kasvaa huimaa vauhtia; Ve näjälle +27,4, Intiaan +20,5 ja Kiinaan + 68 prosenttia. – Uskomme Kiinan ohit tavan tämän vuoden lopussa USA:n tärkeimpänä Euroo pan ulkopuolisena vientimaa na, Geismann arvioi. tukseen menee keskimää rin 216 euroa/asukas. EUmaiden, Norjan ja PohjoisAmerikan yhteinen kulutus on noin 70 prosenttia koko maailman huonekalukulu tuksesta, vaikka näiden mai den väestön osuus onkin vain noin 19 prosenttia koko maa ilman väestöstä. Sisustustarvikkeiden ja huonekalujen kulutus Suo messa oli asukasta kohti 287 euroa vuonna 2006, Ruotsis sa 403 euroa ja Saksassa kes kimäärin 500 euroa. Suomen Huonekalukau pan liiton mukaan kotihuo nekalujen ja sisustustarvik keiden liikevaihto oli vuonna 2009 1 030 miljoonaa euroa, josta kotihuonekalujen osuus oli noin 793 euroa. Myynti laski ko. vuonna noin 10 pro senttia ja viime vuodelle liit to ennustaa jälleen kasvua. Vähittäiskaupan kannatta vuus on kuitenkin ollut heik ko, ja ala joutuneekin uusien järjestelyiden eteen kannatta vuutensa parantamiseksi. Huonekaluala maailmalla Suurimmat huoneka luja valmistavat maat vuonna 2010 olivat Kiina, USA, Italia, Saksa, Japani, Ranska, Kanada ja UK. Kol men suurimman osuus maa ilman huonekalutuotannos ta on peräti 52 prosenttia. Suurimpia viejiä ovat Kiina – noin viidennes koko maa ilman huonekaluviennistä on kotoisin Kiinasta – Italia, Saksa ja Puola. Huonekaluja valmistavia yrityksiä on EU:ssa noin 150 000 ja ne työllistävät lähes 1,5 miljoonaa henki löä. Venäjä kiinnostaa Venäjän huonekalumarkki nat ovat kehittyneet monia muita osa-alueita ripeämmin viime vuosina, ja huonekalu jen kulutus kasvoikin kaksi numeroisia lukuja aina vuo teen 2008 asti ollen noin 10 miljardia dollaria. Talous kriisin ja ruplan devalvoin nin johdosta vuoden 2009 alussa kulutus putosi noin seitsemään miljardiin dolla riin. Viime vuonna uskotaan kuitenkin tulevan lievää pa rannusta. Kansainvälisellä mittaril la venäläisten kulutus on kui tenkin varsin pientä, vuonna 2008 noin 70 dollaria/asukas, kun se samaan aikaan oli Sak sassa 370 dollaria. Tietenkin kulutusluvut Moskovassa se kä öljy- ja kaasualueilla Län si-Siperiassa lähentelivät 100 dollaria/asukas. Moskova näyttelee muu tenkin tärkeää roolia huone kalubusineksessa, yli 40 pro senttia koko maan huonekalu kaupasta käydään Suur-Mos kovan alueella ja 6,5 prosent tia huonekaluteollisuudesta kin löytyy Moskovasta. Venäjällä myytävistä huo nekaluista vajaa puolet on kotimaista tuotantoa. Runsas tuonti onkin tyypillistä Ve näjän huonekalumarkkinoil Milanolaisen CSIL:n laatiman World Furniture Outlookin mukaan maailman huonekaluvalmistuksen arvo on noin 267 miljardia euroa ja teollisuus on puunjalostuksen toimialoista suurin Euroopassa. le. Venäjän tullitilastojen mu kaan maahan tuotiin huone kaluja vuonna 2009 1,7 mil jardilla dollarilla – tuonti on peräti kolminkertaistunut kuuden vuoden aikana. Valta osa tuonnista eli jopa 1,5 mil jardin dollarin edestä huone kaluja tulee IVY-maiden ul kopuolelta, Saksasta, Puo lasta, Ranskasta ja Kiinasta. IVY-maiden sisäisessä kau passa näyttelevät Valkovenä jä ja Ukraina merkittäviä roo leja. Merkillepantavaa Venäjän tuontimarkkinoilla on kal liimpien huonekalujen osuu den kasvu. Vuonna 2009 hal pojen kalusteiden osuus puto si 22 prosentista 13 prosent tiin kalliimpien huonekalu jen osuuden noustessa perä ti 87 prosenttiin. Tässä olet taisi löytyvän suomalaisille kin laatukalusteille markki narakoa. Saksassa Maailman huonekalukulu tus on noussut laman jälkeen niin viime vuonna kuin tänä kin vuonna lähennellessä täl lä hetkellä jo 280 miljardia euroa. Tärkeimmällä huone kalumarkkinalla, Saksassa myynti kasvoi viime vuonna runsaat kaksi prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäi sellä puoliskolla 50 miljoo naa henkeä työllistävä Sak san huonekaluteollisuus kas vatti myyntiään runsaalla 7 prosentilla. Kulutus vaihtelee Euroopan huonekaluvalmis tajien liiton UEA:n vuodelta 2007 olevan tilaston mukaan huonekalujen kulutus vaih telee hyvinkin voimakkaasti Latinalaisen Amerikan 13 eu rosta/asukas Norjan ja Sveit sin 415 euroon/asukas. EU:n alueella huonekalujen kulu Kimmo Janas numero 11/2011 Puu&Tekniikka sesta, EU:n sydämessä odot taa messutapahtuma, joka ve tää runsaat parikymmentä tu hatta ammattilaiskävijää joka vuosi. Uskoa tulevaisuuteen Kuluvan vuoden ensimmäi sellä vuosipuoliskolla Bel gian huonekaluteollisuuden liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa, joka on runsaat kuusi prosenttia edellisvuoden al kua parempi. Vastaavasti alan teollisuuden investoinnit oli vat 13,5 prosenttia edellis vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammat, mikä osoittaa belgialaisen huonekaluteolli suuden uskovan vielä tulevai suuteen. Kuluttajapuolella ei liikuttu samoissa luottamus lukemissa ainakaan syyskuun EU:n kuluttajaluottamukses sa. Kyseisessä mittauksessa han ainoastaan suomalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset uskoivat ’valoisampaan’ tule vaisuuteen, muun EU:n suh tautuessa varsin negatiivisesti talousnäkymiinsä. Belgian pankin selvityk sen mukaan belgialaisen huo nekaluteollisuuden saamat ti laukset lisääntyivät runsaal la neljällä prosentilla tämän vuoden tammi-elokuussa. Saksalaista Gwinnerin linjakasta olohuonemallistoa. Dekorattex käyttää mielenkiintoisella tavalla rottinki punontaa kalusteissaan. Viennissä belgialaiset huo nekaluvalmistajat kärsivät al kuvuonna pyöreästi kolmen prosentin laskun viime vuo teen verrattuna, mutta vien tiä syntyi kuitenkin lähes 730 miljoonan euron arvosta. Tärkeimpiä vientimaita ovat Ranska (42,8 %), Alanko maat (30 %) ja Saksa (9,2 %). Huonekalu- ja puusepänte ollisuutta edustavan Fedustri an edustaja Chris De Roock kertoi huonekaluvalmistajien asettavan tällä hetkellä suuria odotuksia viranomaisten toi menpiteille. – Tärkeintä olisi nyt palaut taa niin kuluttajien kuin liikeelämänkin usko talouteen. Toi saalta toivomme valtiovallan panostavan nyt tosissaan teol lisuuden tukemiseen. Teolli suus kuitenkin vastaa 80 pro sentista kaikista tuotekehitys investoinneista ja 75 prosen tista viennistä Belgiassa. Kun Fedustrian laatimia tilastoja tarkastelee, on mu kava huomata, että vaikka alkuvuoden vajaan puolen miljoonan euron huonekalu tuonti Suomesta ei päätä hui maa, se on kuitenkin lisään tynyt 256 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankoh dasta. Tietysti on huomatta va, että samaan aikaan ruot salaisia huonekaluja tuotiin Belgiaan yli 38 miljoonan euron arvosta ja tanskalaisia 10 miljoonalla eurolla. Kauppa on käynyt toi seenkin suuntaan, belgialai sia kalusteita tuotiin Suo meen alkuvuonna runsaalla 1,2 miljoonalla eurolla, jos sa oli kasvua viime vuoden alkupuoleen liki kuusi pro senttia. Eli kauppaa on Suo men ja Belgian välillä, mutta tilaa olisi varmasti huomat tavasti suuremmillekin mää rille. Mutta alan on itse otet tava se ensimmäinen askel. Kimmo Janas Ranskalainen La Boissellerie on yhdistänyt massiivijalavaa ja vahattua betonilaattaa. Toimitusjohtaja Ilkka Koskimies (vas.) ja myyntipäällikkö Petri Drachman uskovat ehkä parhaimmin reunanauhoistaan tunnetun Rehaun voivan palvella suomalaista huonekaluteollisuutta monin eri tavoin. Muutosten vuosi takanapäin Kulunut vuosi on polymeerivalmistaja Rehaun Suomen tytäryhtiö Oy Rehau Ab:llä ollut varsin monien muutosten aikaa. Rehau Oy on muut tanut Itä-Hakkilasta Vantaan Technopolikseen, ul koistanut Suomen varastonsa Kuehne + Nagel Ltd:lle, siir tynyt käyttämään SAP-toimin nanohjausjärjestelmää sekä saanut uudeksi toimitusjohta jakseen Ilkka Koskimiehen. Kolmannes huonekaluteollisuuteen Kiillettä ja kimallusta näki tänä vuonna tehosteena Italialaiset sohvavalmistajat ovat ottaneet Wagner mainos 262x100.pdf 1.2.2011 Brysselin messut omakseen, tässä Maxdivanin monissa kalusteissa. Saksalaisen Wimexin Satellite 17:54:39 -makuuhuoneryhmässäkin timanttinauhoja löytyi. Stallone-sohva. Suomessa Rehau on toiminut vuodesta 1973 lähtien, ja tä nä päivänä yhtiö työllistää 17 henkeä. Lokakuun lopulla käyt töönsä vihittyjen uusien toimi tilojen avajaisissa toi mitusjohtaja Koskimies nosti esille nykyaikaisen näyttely tilan, joka mahdollistaa tär keimpien teollisuuden, huo nekaluteollisuuden, talotek niikan, asennusjärjestelmi en sekä kunnallistekniikan tuotteiden entistä havainnol lisemman esittelyn. Maailmanlaajuisesti 15 000 henkilöä työllistävän Rehaun liiketoiminta-alueet jakautu vat kolmeen osa-alueeseen; rakennustekniikka, autoteol lisuus ja muu teollisuus. Rehau teollisuus kattaa Suomessa varsin mittavan pa letin teollisuustuotteita sili koniletkuista teknisiin muo veihin ja raideliikenteen vir ransyöttöjärjestelmiin. – Oman tärkeän tuote ryhmänsä teollisuustuottei den sisällä muodostaa Rehau huonekaluteollisuus, johon sisältyy reunanauhoja, rulo järjestelmiä, mineraalitaso ja, seinäliitosprofiileja, sok kelijärjestelmiä sekä moder niin avotiloihin tarkoitettuja ääntä vaimentavia väliserme jä, luettelee myyntipäällikkö Petri Drachman. – Suomessa huonekaluteol lisuuden osuus kokonais myynnistämme on runsas kolmannes. Mallisovitettuja komponentteja Syyskuun alussa Rehaulle siirtynyt Ilkka Koskimies toi mi aiemmin Martelalla Suo men tulosyksikön markki noinnista vastaavana johtaja. – Kahdessa eri sykäyksessä tuli Martelassa täyteen yli 20 vuotta, joten huonekaluteolli suus on erittäin lähellä sydän täni, hän naurahtaa ja toivoo kin Rehaun jatkossa pääsevän entistä enemmän osaksi asia kaskohtaisia ratkaisuja myös huonekalupuolella. Esimerkiksi autoteolli suudessa ollaan hänen ker tomansa mukaan jo siirrytty Just-on-time -toimintatavasta ”just-in-sequenceen” eli ali hankkijat siirtyvät liukuhih nan viereen omine logistiik kakeskuksineen. – Meillä on mallisovitettu ja komponentteja, jotka vii meistellään ja konfiguroidaan logistiikkayksikössämme au totehtaalla ja syötetään suo raan liukuhihnalle. Toimitus aika ei ole enää viikkoja tai kuukausia vaan tunteja, Ilkka Koskimies kertoo. – Eli ajatuksella mahdol lisimman paljon valikoi maa mahdollisimman vähistä komponenteista. Kimmo Janas PINTAKÄSITTELYLAITTEET Wagner Industrial Solutions Scandinavia AB Purokatu 2, 21200 RAISIO Puh. 0400 601 016 [email protected] Industrial Solutions Scandinavia 7 www.wagner-group.com 8 Puu&Tekniikka numero 11/2011 Tämän kuun lopulla asennettava Motomanin robotti paneloi puuovet sekä työstää lasiaukot ja lukonreijät. Kuvassa robotti on vielä testausvaiheessa toimittajalla. Fenestra Oy:n Alavuden tehtaalla on kolmen vuoden aikana investoitu tuotannon tehostamiseen lähes kaksi miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus on kolmannes. Erikoisovilinjan ladonta- automaatio on Pinomatic Oy:stä, joka on toimittanut myös kaikki muut tehtaassa olevat kuljetin-, pinkkaus- ja syöttölaitteet. Tehtaalla valmistuu 120 henkilön voimin vuodessa 240 000 ovea, pää osin sisäovia. Tehtaan liike vaihto on 20 miljoonaa eu roa. Levyovien valmistus on erikoistuotantoa, johon kom ponentit tulevat ympäri maa ilmaa. Puuovien komponen tit sen sijaan työstetään itse ja raaka-aine tulee tehtaalle sahatavarana. Erikoisoville oma linja Vuodenvaihteessa käynnis tynyt erikoisovien valmis tuslinja mahdollistaa kapa siteetin nostamisen 1500 oven viikkotuotannosta 2000 oveen. Aiemmin erikoisovet tehtiin samalla linjalla levyo vien kanssa ja nykyinen jär jestelmä selkeyttää tuotantoa. Linjan alkupäässä on reu nalistoituskone IMA Com bima, joka muotoilee ovien reunat ja listoittaa ne tarpeen mukaan joko melamiini- tai viilulistoin. Läpisyöttöinen Penopen toimittama Dubus Flexdoor 6000 heloituskone työstää sarana- ja lukkoko neistukset. Myös vakio-ovilinjaan on panostettu automatisoimalla Sergianin prässäyslinja, jossa kasataan oviaihio ja lisätään eristeet sekä pintalevyt. Au tomaation lisäämisen myötä tehokkuus on kasvanut kol manneksen. Robotti tulossa Tämän kuun lopulla asen netaan puuovilinjalle Siipo tec Oy:n toimittaja Motoman ES 200 D robotti, joka pane loi ovet sekä työstää lasiau kot ja lukonreijät. Paneloita vat ovet vaihtelevat runsaas ti: lasiaukkojen koko vaihte lee tai sitä ei ole, panelointi voi olla 1- tai 2-puoleista jne. Robotin ohjelmoinnissa apuna on Siipotecin kehittä mä kääntäjä, jonka avulla ro Erikoisovilinjan heloitusautomaatti työstää sarana- ja lukkokoneistukset. Fenestran ovitehtaan Panostus tehokkuuteen botti lukee naulojen ja lasi aukkojen paikat suoran CADkuvista. Tehdaspäällikkö Juha Äijänaho arvioi, että robotti pystyy tekemään helposti nel jän ihmisen työt. – Naulapyssyllä panelointi on raskas ja yksitoikkoinen vai he, mikä koettelee työntekijöi den olkapäitä. Ketään ei irtisa nota robotin tieltä, vaan työnte kijät siirtyvät linjalla eteenpäin kevyempään varustelutyöhön, sillä sen määrä lisääntyy tuo tannon kasvun myötä. TIEDOSTA TAITO Työstettävät kappaleet tulevat nipuissa robotin viereen, josta robotti ottaa kappaleet käsitte lyyn ja pinoaa työstetyt oviai hiot uudelleen seuraavaa työ vaihetta eli lasitusta ja heloi tusta varten. Robotin on laskettu nos tavan puuovien valmistus kapasiteettia huomattavas ti eli nykyinen 600 oven viikkotuotanto nousee 1000 oveen. Robotti tulee työs kentelemään yhdessä tai kahdessa vuorossa tarpeen mukaan. Myös pintakäsittelyyn panostettu Ovet pintakäsitellään kolmel la linjalla ja myös niihin on panostettu tämän vuoden ai kana hankkimalla Venjako bin ruiskuautomaatit. Yksi linjoista muutettiin erikoissä vyille, jotka aiemmin maalat tiin käsiruiskulla. Muutoksen myötä erikoissävyjen maa lauskapasiteetti kaksinker taistui. Käytössä on pääosin kata lyyttimaalit, joiden osuus on 70 prosenttia tuotannosta. Yh dellä linjoista käytetään vesio henteisia maaleja ja erikois sävylinjalla voidaan käyttää myös polyuretaanimaaleja. – Vesiohenteisten maalien osuus ei ole toistaiseksi nykyistä suurempi, koska laatu vielä yllä katalyyttimaalien tasolle, perus telee Juha Äijänaho Lisäinvestointeja tulossa Tehdaspäällikkö Äijänaho us koo, että robotti-investointi tu lee saamaan jatkoa. www.teakoy.fi Teak Teknologiakeskus Oy tarjoaa Automated Fastening Systems – Kunhan käyttö opitaan kunnolla, voidaan tulevai suudessa roboteille siir tää paljon toistoja vaativia työvaiheita. Kilpailuky vyn säilyttämiseksi teho kas tuotanto on välttämä töntä. Lähitulevaisuudes sa myös levyovilinjalla on uudistamisen tarvetta van hempien koneiden suhteen ja tavoitteena on, että lin jaa modernisoidaan askel askeleelta. Maija-Liisa Saksa ALIPAINETARTTUJAT wacuumgrippers KOULUTUS-, TEKNOLOGIA- JA ALIHANKINTAPALVELUJA * Robotiikka ja automaatio * CAM-tekniikka * CNC-tekniikka * CAD 2D ja 3D * Teknologiakoulutukset ja -palvelut * Teollinen alihankinta * Pintakäsittelytehtaan palvelut * Puu- ja sisustusalan koulutukset Lisätiedot Koulutukset: Juha Koivula 050 3763 871 Palvelut: Jarmo Mäenpää 050 3948 715 www.lineartec.fi www.kiinnike-heinonen.fi Ilmoitus puutekniikka lehteen 10 kertaa www.bea-group.com BeA Maahantuonti: Kiinnike-Heinonen Oy Sepänkuja 6 61800 KAUHAJOKI [email protected] 040 900 1457 www.vacuumgrippers.fi Lineartec Oy Arvo Nuutinen 044 266 2771 044-266 2771 numero 11/2011 Puu&Tekniikka Suomen suurin kuorma lavojen valmistaja Laivanselvitysten ja RFID-tunnistimin varustettujen kuormalavojen saaminen samasta yrityksestä saattaa yllättää. Tämä onnistuu A.Jalander Oy:ssä. Parhaiten A. Jalander Oy tunnetaan kuorma lavoistaan, joita se Suomen suurimpana valmistajana toi mittaa tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kappaletta lähinnä suuria volyymejä tarvitseval le teollisuudelle. Muurlan ja Viron lisäksi tuo tantoyksikkö on myös Oulus sa. Se siirtyy lähiaikoina Ver sowoodin kaapelikeloja val mistavan Haukiputaan teh taan yhteyteen. Suomessa A.Jalander työl listää 45 henkilöä, liikevaih to on noin 10 miljoonaa euroa Laivaselvityksistä kaikki alkoi Tietoa kuormalavaan A.Jalander Oy aloitti 1949 huolintaliikkeenä, jolla oli myös mm. koksikauppaa. Kemira osti yrityksen vuon na 1979 hoitamaan vientija tuontilaivauksia. Kemiran lannoitteiden kuljetuksiin tar vittiin lavoja yli puoli miljoo naa kappaletta vuodessa, joi den valmistus annettiin Jalan derin tehtäväksi. . Nykyisiin tiloihin Muur laan Salon lähelle yritys laa jeni jo 25 vuotta sitten ja vii me vuosituhannen lopulla pe rustettiin tytäryhtiö Viroon. Se tekee kuormalavojen kom ponentteja, lähinnä määrä mittaan katkottua lautaa. Tämän vuosituhannen alus sa toimiva johto osti yrityk sen Kemiralta ja kolme vuot ta sitten omistajaksi tuli Ve roswood Oy. Laivanselvityk set ovat edelleen osa yrityk sen toimintaa ja ne työllistä vät kaksi ihmistä Kokkolassa. RFIDin eli radiotaajuisen etä tunnistuksen noususta on pu huttu jo useita vuosia. Ky seessä on menetelmä, jossa tuotteeseen kiinnitettyyn tun nisteeseen liitetty tieto on lu ettavissa kauempaa mitä vii vakoodit, lukijan ja tunnis teen välillä ei tarvita välttä mättä suoraa yhteyttä ja ker ralla voidaan lukea iso määrä koodeja. Tähän kerralla usean koodin lukemiseen perustui Jalanderin kiinnostus RFIDin käyttöön kuormalavoissa. – Selvitimme jo viitisen vuotta sitten yhteistyössä Vi lant Oy:n kanssa, miten tun niste voidaan liittää kuorma lavaan. Lopulta päädyimme poraamaan sen lavan jalan sisään. Lisäksi oli selvitettä vä tunnisteen asento, jossa se voidaan lukea ja varmistaa, etteivät naulat riko tunnistetta eivätkä myöskään häiritse tie tojen lukemista, selvittää Ja Aidosti tehokas. Tiesitkö, että 52 % lukijoistamme * on hakenut lisätietoa Puu&Tekniikassa olleen mainoksen perusteella! * Lukijatutkimus Focus Master 2010 lander Oy:n toimitusjohtaja Heikki Lehtimäki Tekesin kin rahoitusta saanutta tut kimusprojektia. Hidas liikkeellelähtö Vaikka RFID on ollut saata villa kuormalavoihin jo use amman vuoden ajan, on sen kysyntä ollut suhteellisen laimeaa. – Kyse ei ole lavan hin nastakaan, sillä eroa taval liseen lavaan on vain muu tama euro. Tietysti yrityk sen tietojärjestelmän kehit täminen RFID-yhteensopi vaksi maksaa, ja se on saat tanut hidastaa liikkeelleläh töä, selvittää myyntipäällik kö Mika Ahlqvist. RFID on käytössä esim. asiakkaalla, jonka alihank kijat toimittavat valmista mansa komponentit lavoil la, joiden tunnistimet lue taan tavaran vastaanotossa. – Vaikka trukissa olisi useampi lava, luetaan kaik kien lavojen sisältö saman aikaisesti trukin ohittaessa lukuportin ja toimitettujen tuotteiden tiedot ovat kaik ki tilaajan järjestelmässä välittömästi. Vastaanotos sa ei tarvita ihmistä päivys tämään ja lukemaan viiva koodeja jokaisesta lavasta erikseen eikä mikään koodi jää lukematta, selvittää Mi ka Ahlqvist. Jysäyksen kestävä puuputki Kemijoen Jumiskossa vettä nostetaan 23 met riä ylöspäin voimalaitokseen, jolloin veden pudotuskorke udeksi saadaan 96 metriä. Voimalaitoksen teho on 25,8 MW. – Selvitimme ennen putken uusimista muitakin materiaa leja. Laskelmia tehtiin muovil le, lasikuidulle sekä teräkselle, mutta niistä ei ole tässä mitta kaavassa kokemuksia vesiput kina, emmekä saaneet takuu ta materiaalin kestävyydestä. Putkelle asetetaan kovat vaati mukset. Kun edellinen puinen putki on kestänyt puoli vuosi sataa pienin korjauksin, pää dyimme edelleen samaan raa ka-aineeseen, kertoo käynnis säpitopäällikkö Juha Kähkölä PVO Vesivoima Oy:stä. Vanha putki olisi Kähkölän mukaan kestänyt pidempään kin, jos siinä olisi vanteina käytetty latta-, eikä pyöröte rästä, mikä on aikojen saatos sa painunut puun sisään. Pie ni muutos raaka-aineen suh teen on myös tehty. Vanhas sa putkessa on käytetty kuus ta ja mäntyä, joista kuusi on kestänyt huonommin ajan hammasta. Nyt putki tehdään yksinomaan mäntylankuista. www.zeroseven.de A.Jalander käyttää tänä vuonna puutavaraa noin 38 000 kuutiota, josta neljännes tulee tytäryhtiöltä Virosta ja loput pääsääntöisesti emoyhtiö Versowoodilta. 9 Pohjolan Voiman Jumiskon vesivoima laitoksen puista putkea pitkin vettä on juoksutettu puoli vuosisataa. Nyt putkea uusitaan, ja materiaalina on edelleen puu. Joustava ja kestävä Uusittava putki ei ole mi kään ihan tavallinen pikku johto. Putken sisähalkaisi ja on 2,2 metriä ja koko put ken pituus on noin 270 met riä. Kymmenen vuotta sitten siitä uusittiin 50 metriä, jo ten nyt työn alla on noin 220 metriä, josta valtaosa teh dään tänä vuonna, loput en si syksynä. Nyt uusittavan osuuden kustannusarvio on 850 000 euroa. Vettä putkessa kulkee jopa yhdeksän kuutiota sekunnis sa ja sitä nostettaessa saattaa häiriö, esimerkiksi sähkökat ko, aiheuttaa sisällä olevan 750 tonnin vesimassan pu toamisen alas enimmillään 23 metrin korkeudesta. Put ken on kestettävä tämä jy säys, joten materiaalin on oltavaa sekä joustavaa että kestävää. Puun kestävyy destä Jumiskossa näissä olosuhteissa on yli puolen vuosisadan kokemus. Puun käyttö tämän ko koluokan vesiputkissa ei ole kovin yleistä, mut ta muitakin puuputkia on käytössä johtuen juuri puun ominaisuuksista. Kyllästettyä mäntylankkua Junnikkala Oy toimit ti putkeen tarvittavat 120 kuutiota Påras Oy:n Aluokan painekyllästämää, höylättyä ja erikoispontat tua 75 x 155 mm:n tiheä syistä mäntylankkua. Vanha putki puretaan ja perustuksia myöten uut ta rakennetaan tilalle 50 metrin pätkissä käsityö nä. Työt alkoivat syyskuun puolivälissä ja tämän vuo den osuuden on määrä ol la valmis näihin aikoihin marraskuun puolivälis sä. Urakasta vastaa Uuni la Oy. Maija-Liisa Saksa Koe kuinka KUKA on omistautunut yksinkertaistamaan robotiikan kaikki ulottuvuudet: Automaatiosta tulee helppoa. Helppoa suunnitella. Helppoa integroida. Helppoa käyttää. Helppoa huoltaa. Helppoa soveltaa erityisvaatimuksiin. Uudella QUANTEC robottisukupolvella – monipuolisemmin ja tehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Uudella KR C4 ohjausjärjestelmällä – joka järjestelmällisesti korvaa rajoittavia oheislaitteita. Uudella KUKA smartPAD‘illä – yksinkertaisimmalla tavalla käyttää robottia intuitiivisesti. Automaatiosta tulee helppoa. Maija-Liisa Saksa Lyhyesti Tähti-idea puutuotteelle -kilpailu Nuorille suunnatussa Tähti-idea puutuotteelle -kilpailussa haetaan in novatiivisia ja käyttäjä lähtöisiä puutuotteita. Ta voitteena on saada puu tuotealan arvoketjuun uutta palveluliiketoimin taa sekä lisätä puunkäyt töä uusilla alueilla, erityi sesti kotien sisustuksessa. Kilpailussa on kolme eri kategoriaa: uusi puu tuote, jatkokehitysidea puutuotteelle sekä uu den puutuotteen myyn ti- ja markkinointikon septi. Kilpailuaika kes tää 3. tammikuuta 2012 saakka. Tarkemmat ohjeet ja kilpailusäännöt löytyvät osoitteesta: www.south wood.fi Tähti-idea puutuot teelle -kilpailun järjestä vät yhteistyössä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy sekä Kouvola Innovation Oy, ja kilpailu toteute taan osana SouthWoodhanketta. Löydä lisää uudesta KUKA tuotesukupolvesta täältä www.automation-becomes-easy.com Tai skannaa tämä QR koodi matkapuhelimellasi. www.automation-becomes-easy.com, www.kuka.fi Tel: (03) 7515 016, info@kuka.fi 10 Puu&Tekniikka numero 11/2011 Tapahtumia Lyhyesti Marraskuu 14.–20.11. Sajam Namestaja 2011, huonekaluja, puuntyöstökoneita ja huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Belgrad. www.sajam.co.rs/active/en/home/details/_params/ sajam_id/33556.html 16.–18.11. IIFF India International Furniture Fair 2011, huonekaluja, Mumbai.www.indiafurniturefair.com 16.–18.11. Puidutehnoloogia Woodtec 2011, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Tallinna. www.fair.ee/instrutec/index.php?lang=eng 21.–24.11. Timber Israel 2011, puuntyöstöä ja heloja, Tel Aviv. www.sbl.co.il/israelViewExbEN.asp?id=2 21.–25.11. ZOW Moscow 2011, huonekaluteollisuuden alihankintaa ja tarvikkeita, Moskova.zowmoscow.ru 21.–25.11. Mebel 2011, huonekaluja, Moskova. www.meb-expo.ru/en 24.–26.11. Kokapstrade Woodworking Machinery Technologies Tools 2011, huonekaluteollisuuden näyttely ja kontaktitapahtuma, Riika.www.bt1.lv/kokapstrade 29.11.–2.12. WoodEx 2011, puutuotteita, puusepänteollisuuden koneita ja materiaaleja, Moskova. www.woodexpo.ru Joulukuu 1.–4.12. WoodTech 2011, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Damaskus. www.expotim.com/tr_fuarlar/2011/woodtech.html 9.–11.12. Furniture World China 2011, huonekaluja, puuntyöstökoneita ja puutuotteita, Beijing. www.furniture-cn.net.cn Tammikuu 2012 9.–13.1. Shiraz Furniture 2012, huonekaluja ja sisustustarvikkeita, Shiraz (Iran). www.expotim.com/tr_fuarlar/2012/index.html 16.–22.1. IMM 2012, huonekaluja, Köln. www.imm-cologne.de/de/imm/home Vuoden puutavara kauppias Vuoden 2011 puutava rakauppias johtaja Aarno Laakso Puukeskus Oy:stä palkittiin Puupäivässä. Pal kinnon myöntää Suomen Puutavara- ja Rakennustar vikekauppiasyhdistys SPY ry. Aarno Laakson yli 40-vuotisen uran puutava rakaupan parissa tekee eri tyiseksi se, että hän työs kentelee edelleen yhdes sä ja samassa työsuhteessa. SPY ry:n hallitus halusikin nyt myöntää tunnustuksen puutavarakaupan parissa tehdystä menestyksellisestä elämäntyöstä. Orivedeltä syntyisin ole va Aarno Laakso hakeu tui nuorena miehenä mar raskuussa 1967 töihin puun pariin varastomieheksi tam perelaisen Faneria O. Kok konen & Kumppanit -liik keen palvelukseen. Kym menen vuotta myöhemmin Puukeskus Oy osti Faneri an. Laakson ura on jatkunut nousujohteisesti ja hänet ni mitettiin johtajaksi 1. syys kuuta 2006 alkaen. Kiitä asiakkaitasi. Joulutervehdysten hinnat: mustavalkoisena 2-värisenä 4-värisenä Jalopuuta Mittaus- ja automaatiolaitteita mikro- raja- ja turvakytkimi Puunjalostuskoneisiin ja j rjestelmiin Kuljettimiin, nostureihin ja kattiloihin Liikkuviin ty koneisiin ja ajoneuvoihin Langattomia mittaus-, ohjaus- ja automaatioratkaisuja P. (014) 338 8900 [email protected] Lämpölaitoksia Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie 8 65610 Mustasaari puh. 0207 815 300 www.kuljetuskanavat.fi kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi Puuöljyt DLH Finland Oy Heidehofintie 4 01300 VANTAA P. 020 790 2770 Latokarinkatu 4 20200 TURKU P. 02 253 4400 www.dlh-finland.fi 85 x 60 mm mustavalkoisena 2-värisenä 4-värisenä Lisätietoja: puh. (019) 264 4200 [email protected] www.osmocolor.com 210 € + alv 250 € + alv 300 € + alv Myös muut koot mahdollisia. Pyydä tarjous! Soita 050 4646 455 / Maija-Liisa Saksa tai lähetä tervehdyksesi 25.11. mennessä osoitteeseen [email protected] Ura putkessa Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot [email protected] Lämpökäsiteltyä puuta Hjt-Holz Oy 35700 Vilppula puh. 050 554 2965 [email protected] www.hjt-holz.com Häfele GmbH & Co KG, Suomi Timo Kivi (va semmalla alhaalla) ja Jyri Jokelainen (oikealla alhaalla) on nimitetty myynti-insinööreiksi. Solmaster Oy Toimitusjohtajaksi on valittu KTM Veikko Sipilä. Leitz kes Metalli Oy Ari Larjama on nimitet ty myyntipäälliköksi pää vastuualueenaan Leitz-te räjärjestelmien sekä näihin liittyvien huoltopalveluiden myynti. www.hormel.fi Purunpoistolaitteita Puu- ja massalevyjä Puutavaraa Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie 8 65610 Mustasaari puh. 0207 815 300 www.kuljetuskanavat.fi kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa Parasta puulle! 120 € + alv 140 € + alv 170 € + alv Puu&Tekniikka 12/11 ilmestyy 8.12. Ammattilaiset asialla Automaatio Puu&Tekniikan joulutervehdyksellä tavoitat yli 13 000 puualan ammattilaista! 85 x 30 mm 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita 050 4646 455 / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi. Puu&Tekniikka – puualan tärkein painettu tietolähde! Aimo Kortteen Konepaja Oy 08 4110 500 numero 11/2011 Puu&Tekniikka Puupäivä Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun mukaan tällä hallitus kaudella selvitetään edelly tyksiä rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia koske vien ohjausvälineiden käyt töönottoon. – Käytännössä tällä on eittämättä puurakentamista edistävä vaikutus. Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen, sillä materiaalien elinkaari analyysiin kytkeytyy usei ta kysymyksiä mm. käyttö ikään, huollettavuuteen, hii lensidontaominaisuuksiin ja kierrätettävyyteen liittyen, muistutti ministeri Kiuru. ARA-rakentaminen Valtiovalta ei voi suosia puu ta suoraan, mutta ministe ri Kiuru ei näe mitään estet tä, etteikö ARA-rahoitteisten puutalojen rakentaminen on nistuisi. – ARAn rooliin voi kuulua luontevasti pitää esillä puu rakentamisen roolia esillä ja lisätä toimijoiden tietoisuut ta puurakentamisesta, tote si Kiuru. Kierrätys tärkeää Suomea koskee rakennusja purkujätteen 70 prosentin kierrätystavoite. Puu muodos taa suuren osan purkujätteestä ja ministeri Kiuru korosti uu siokäytön lisäämisen tärkeyt tä. Puun polttoa kun ei lasketa kierrätykseksi. – Puutuoteteollisuuden on kin edistettävä purkupuun uusiokäyttöä, jotta tavoitteisiin päästään, sanoi Kiuru. Toimijafoorumia kaivataan Huonekaluteollisuuden tilannet ta käsittelevän osuuden avauspu heenvuorossa johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinominis teriöstä muistutti alan mahdolli suuksista, jos ne vain huomataan ja hyödynnetään. Siinä missä Euroopan puutuo teteollisuuden bruttoarvosta huo nekalut edustavat lähes puolta, meillä Suomessa osuus on aino astaan 15 prosenttia. Sunabacka totesi, että suoma laisen puutuoteteollisuuden oli si nyt panostettava vientiin, että pääsisimme takavuosien tasalle. Panoksia lisättävä Viime keväänä suomalaisesta traktoriteollisuudesta Iskun Oy:n toimitusjohtajaksi siirtynyt Arto Tiitinen kertoi huonekalualaan perehtyessään hämmästelleensä huonekaluteollisuuden tuoteke hityksen vähyyttä. – Tekes on rahoittanut huone kaluteollisuutta 6–7 miljoonalla eurolla. Lukujen pitäisi olla kym menkertaiset, mikäli haluamme kehittää alaa ja sen kansainvälis tä kilpailukykyä. Näillä panoksil la ei menestystä tule! Alihankintaverkostojen haja naisuus on Tiitisen arvion mu kaan ollut omalta osaltaan vai kuttamassa alan toimitusvarmuu teen, joka ei vastaa esimerkiksi konepajateollisuuden käytäntöjä. – Meillä on paljon tehtävää, mikäli haluamme nostaa alam Lokakuun lopussa järjestettyyn Puupäivään osallistui tänä vuonna lähes 900 osallistujaa kuuntelemaan laajaa ja monipuolista seminaari tarjontaa. Puupäivän järjestää Puuinfo yhteis työkumppaniensa kanssa. me imagoa ja arvostusta ku luttajien keskuudessa, eikä sii hen suinkaan päästä nykyisellä ilmoittelukäytännöllä ja alen nuksia lupailemalla, Arto Tii tinen painotti. Asiakkaalle luotava arvo haasteena Professori Martti Lindman Vaasan yliopiston markkinoin nin laitokselta muistutti, et tä huonekalukaupassa valin toihin vaikuttavat asiakkai den tarpeet ja odotukset. Kos ka ratkaisu tapahtuu ”korvien välissä”, on tärkeää, miten asi akas kokee hänelle toimitetta van arvon. Lindman tiivisti arvoyhtälön määritelmään: koettu arvo = saadut hyödyt miinus tuotteen hinta miinus tuotteen hankki misesta aiheutuvat uhraukset. Asiakastyytyväisyysmitta uksissa on Lindmanin mukaan havaittu, että yritykset, joilla on tyytyväiset asiakkaat, tuot tavat paremmin. Mutta toisaal ta tyytyväiset asiakkaat voivat vaihtaa ostopaikkaansa. Vertailevan tapaustutkimuk sen perusteella Martti Lind man uskoi, että kilpailuetua on luotavissa korkeatasoisen muotoilun kautta, jos sitä seu raavat markkinointitoimen piteet ovat linjassa toteutetun muotoilun kanssa. kuussa kaksi prosenttia edellis vuodesta, kaikkien rakennuslu pien määrä kasvoi 15 prosent tia, selvitti rakentamisen näky miä VTT:n johtava neuvonan taja Pekka Pajakkala. Puisten omakotitalojen markkinaosuus on 15 vuo den aikana hiljalleen pienenty nyt, ja vaikka parina edellisenä vuonna lasku pysähtyi. Puisten omakotitalojen rakennusluvat vähenivät tammi-heinäkuussa kaksi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta, kun betonis ten ja kivisten omakotitalojen rakennuslupien määrä kasvoi samaan aikaan 12 prosenttia. Puurakentaminen ja puutuo teala ovat viime vuosina kär sineet sahatavaran suurista hintavaihteluista. Rajuimmil laan hinta on vaihdellut 15 prosenttia vuodessa. – Hintojen sahaaminen hei kentää alan kilpailukykyä ja vaikeuttaa sen pitkäjänteistä kehittämistä, sillä vaikka ala Pilkkeelle Puupalkinto Vuoden 2011 Puupal kinto myönnettin Metsä hallituksen Pilke-talolle Rovaniemellä. Talon on suunnitellut Arkkitehti työhuone Artto Palo Ros si Tikka Oy pääsuunnit telijanaan arkkitehti Tee mu Palo. Pilke on pääasiassa toi mistorakennus ja 135 ih misen työpaikka. Siinä sijaitsevat myös näytte lytilat tiedekeskus Pilk keelle. Talossa on liima puinen pilaripalkkirun ko, joka myös näkyy si sätiloissa. Julkisivut ovat puulla paikalla verhottu ja puuelementtejä. Puuta on käytetty runsaasti si säpinnoissa. Pilkkeen raken nusprojetia esiteltiin Puu&Tekniikan nume rossa 12–10 ja se on luet tavissa pdf:nä osoitteessa www.puutekniikka.fi 23.3.2010 LÄHDE: Tullihallitus 27.10.2011 Vaikka laman aiheuttama aallonpohja on ohitettu, on puutuotteiden viennin huippuvuosiin vielä matkaa. -lehdet: 8.12. Puusta rakentaminen, koulutus Lisäjakelu: talonrakennusteollisuuden sekä kuntien teknisen toimen johtajat sekä rakennesuunnittelutoimistot. Aineistot 28.11. mennessä Aidosti tehokas 8.2.2012 Talo-, ikkuna- ja oviteollisuus, kalusteteollisuus Maija-Liisa Saksa Kimmo Janas 2010 Puun osuus rakentamisessa laskenut Puurunkoisten rakennusten lu pamäärä laski tammi-heinä Hintavaihtelut ongelma pyrkii pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, raaka-aineen hinta vaikuttaa lopputuotteen hin taan merkittävästi, muistutti Pekka Pajakkala. Tänä vuonna hinnat ovat olleet laskusuunnassa, syys kuussa 2011 hintojen lasku vauhti oli vuositasolla kah deksan prosenttia Puutuotteiden viennin arvon kehitys Seuraavat Kokonaisuudessaan omakoti talojen rakennusluvat säilyi vät ennallaan. Puu on uusis sa omakotitaloissa kuitenkin yhä ylivoimainen markkina johtaja yli 80 prosentin mark kinaosuudella. Asuinkerros taloissa puun markkinaosuus on pari prosenttia, mutta ra kennusluvat ovat voimak kaassa kasvussa. Tammi-hei näkuussa 2011 lupien määrä yli tuplaantui viime vuoden vastaavasta ajasta. Skanska Kodit hankintake hitysjohtaja Riku Patokoski nosti esiin omassa esitykses sään Skanskan tekemän ku luttajatestin, joka antaa puu taloteollisuudelle ajattelemi sen aihetta. Testiin osallistu jat vertasivat kahden pien talon, puurunkoisen rapa tun sekä puuverhoillun ta lon, konseptiominaisuuksia pelkästään kuvien ja piirros ten avulla. Tietämättä hintoja, kuluttajien ehdottoman suosi on saavutti rapattu talo. Näin kävi myös ennakkomarkki noinnissa. – Puutalolle pitää saa da myös haluttavuutta, pelkkäpuu ei riitä, korosti Patokoski. 11 Aineistot: 27.1. mennessä Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: www.puutekniikka.fi. Soita 050 4646 455/Maija-Liisa Saksa ja varaa tilasi! 3 Veloituksettoman Puu&Tekniikan osoitteenmuutokset, tilaukset ja lopetukset osoitteessa www.puutekniikka.fi M – Suomen Posti Oyj Uusi BT Optio -keräilytrukkimallisto Uudessa BT Optio H -sar jassa on kaksi korkeakeräi lytrukkimallia – OME100H ja OME120HW. OME100Hmalli on tarkoitettu pelkäs tään ohjaamosta tapahtuvaan keräilyyn. Sen nostokyky on 1000 kg ja haarukoiden eril lisnosto on saatavana joko kiinteällä tai säädettävällä haarukkavälillä. OME120HW-mallin nos tokyky on 1200 kg. Sen oh jaamosta on turvallinen pääsy keräilylavalle, mikä helpottaa esimerkiksi suuri kokoisten tuotteiden keräi lyä. Mallisarja on saatava na kahdella eri runkolevey dellä ja OME100H-mallis sa on valittavana lisäksi yh deksän eri ohjaamoleveyttä. Molemmat mallit ovat saa tavana myös kylmävarasto versioina. Uutuuksien suurin nosto korkeus ohjaamon lattiasta mitaten on 10,5 metriä, jol loin niillä saavutetaan jopa 12 metrin keräilykorkeus. Ensimmäisen ja toisen ta son keräilyyn suunnitellut BT Optio L -malliston ma talakeräilytrukit uusiutu vat kokonaan vuoden 2012 alkupuolella. Mallisto kä sittää yhteensä yhdeksän eri trukkia nostokyvyltään 1000–2500 kg. Ensimmäisenä Euroopassa Weinigin uusi Unimat -höyläkonesarja on nyt myös Suomessa. Sarjan koneet val mistetaan Weinigin tehtaalla Yantaissa Kiinassa ja markki noidaan maailmanlaajuisesti. Höylien max. höyläysdimen sio on 160 x 230 mm ja syöt tönopeus 5–30 m/min. Käyt tötarkoituksesta riippuen ka rojen pyörimisnopeus voi ol la 6000 1/min tai 8000 1/min. Koneissa on Eco-Start-Stop -tekniikka, joka säästää käyn nistyksessä moottoria, hihnoja sekä muita mekaanisia raken Sähkökäyttöinen Vito Mercedes-Benz Vito E-Cel lin toimintamatka yhdellä la tauksella on noin 130 kilo metriä. Akkujen kapasiteet ti riittää hyvin, sillä jakelulii kenteen tavara-autoilla ajetaan tyypillisesti 50–80 kilometriä päivässä. Huippunopeus on Mikrokytkin kosteisiin tiloihin Micro Switch V15W sar jan perusmikrokytkimet ovat pienikokoisia ja ne soveltu vat kohteisiin, joissa esiintyy kosteutta sekä roiskuvaa vet tä. Kestävä ja tarkka kytkin ohjaa koneet ja laitteet käyt tökohteissa, joissa tavallisten mikrokytkimien käyttö on vaikeaa tai jopa mahdotonta. V15W sarjan mikrokytki mien tiiviysluokka on IP67 (johdolliset mallit). Kytki miä valmistetaan virroille 0,1 – 5 – 10A /230V. Kulla tuilla koskettimilla varuste tut kytkimet soveltuvat käy tettäväksi elektronisten lait teiden kanssa. V15W sarjan mikrokytkimien käyttöläm pötila-alue on laaja -40°C– +85°C. Kytkimiä valmiste taan kiinteiden johtimien lisäksi myös 4,8 mm x 0,8 mm liittimillä, sekä paini keohjaimen sijasta erilaisil la ruostumattomasta teräk sestä valmistetuilla vipuohjaimilla. V15W-sarjan mikrokytkimillä on UL-, cUL-, ENEC- ja CQChyväksyntä. Lisä tietoja: Hormel Oy, +358 40 7603694, ilari. [email protected] neosia. Moottori mm. mukau tuu kiihdytyksessä ja jarrutuk sessa terän painon mukaises ti. Karoissa on huippuluokan pyörintätarkkuus ja pikakiin nitteinen karamutteri. Käyttöä helpottavat Digiset-säätöjär jestelmä, kauko-ohjauslaite se kä koneen etusivulle keskitetyt säätövivut ja voiteluventtiilit. Koneisiin on saatavissa kaikki puusepänteollisuuden tarvitsemat varusteet. Koneet on nähtävillä Pen opella Lahdessa, ensimmäi senä Euroopassa. rajoitettu 80 kilometriin tun nissa, joten akut kestävät pit kään kaupunkiolosuhteissa. Vito E-Cellin voimantuotto perustuu litium-ioniakkuihin, joten auto on riippumaton pe rinteisistä liikenteen nestemäi sistä tai kaasumaisista energi anlähteistä. Tyhjentyneet akut voidaan ladata 380/400 V vir ralla ja 6,1 kW teholla täyteen alle kuudessa tunnissa. Vito E-Cellin Suomen myynnin aloituksen aikataulu vahvistuu myöhemmin. Uusi komposiitti huonekaluihin UPM on kehittänyt uuden komposiitin, josta voi tehdä tuotteita sekä teollisuus- että kuluttajakäyttöön. Uusi kom posiitti valmistetaan sellu kuidusta ja puhtaista muovi polymeereistä. Kuidun osuus vaihtelee loppukäyttökoh teesta riippuen 20 prosentista 60 prosenttiin. Komposiitista voi valmis taa esimerkiksi elektroniikan tai auton osia, tai vaikkapa huonekaluja, astioita ja muita käyttötavaroita. Mahdollisuu det ovat hyvin laajat. Komposiittia voi värjä tä ja ruiskuvalaa kuten muo via. Materiaalista valmiste tut tuotteet ovat tasalaatui sia, myrkyttömiä ja hajutto mia. Materiaali toimitetaan ruiskuvalajalle granulaattei na, jotka UPM valmistaa Lah dessa. – Tavoitteenamme on löy tää uudelle tuotteelle kansain välisiä kehityskumppaneita ja kasvattaa tuotantoa liike toiminnan kasvaessa, kertoo johtaja Stefan Fors. UPM valmistaa uutta kom posiittia kolmea eri lajia: G (General) sopii yleiskäyt töön, esimeriksi kulutustava roihin, leluihin ja astioihin. S (Surface) on kehitetty eri koispintoja varten ja se so pii erinomaisesti esimerkiksi huonekaluihin. T (Technical) soveltuu teknisiin käyttökoh teisiin, kuten elektroniikkaan. Laminaattia ulkoseiniin Formica Group on tuonut markkinoille rakennusten ulkoseiniin kevyen ja deko ratiivisen säänkestävän Vi vix-verhoilulevyn. Värikkäät Vivix-julkisi vulevyt voivat täydentää tai antaa kiinnostavan lisä piirteen toimistorakennuk sille ym. Levyjä on help po työstää koneellisesti ja ne voidaan leikata erimuo toisiksi ja -kokoisiksi il maisemaan käytännöllises ti katsoen mitä tahansa de sign-konseptia. UV-säteilyn ja säänkestävät levyt ovat helppohoitoisia, ne paran tavat rakennuksen lämpö tehokkuutta ja suojaavat ra kennusta. Euroopassa ISO 9001 -standardin mukaises ti valmistettujen Vivix-levy jen ympäristövaikutukset on määritelty Formica-konser nin elinkaariarviossa. Formica-konsernin tuoteesite on ladattavissa osoit teesta www.formica.com. Upotussaha moneen käyttöön Bosch lanseeraa ensim mäisen upotussahansa, GKT 55 GCE:n, joka sovel tuu niin keittiön ja parketin asennukseen kuin kipsilevy seinienkin pystyttämiseen. Saha on yhteensopiva Boschin uuden FSN-oh jainkiskojärjestelmän ja muiden valmistajien kisko jen kanssa. 1400 W:n moottorissa on vakioelektroniikka, joten kierrosluku pysyy tasaise na myös kuormitettuna. No peuden voi säätää sopivak si eri materiaaleille kuten puulle, akryylilasille tai alu miinille. Suurin sahaussy vyys on 57 millimetriä ja te rän suurin kallistuma 47 as tetta. Sahanterä on kauttaaltaan suojattu, mikä mahdollistaa tehokkaan pölynpoiston. Peh meä kädensija ja lisäkahva li säävät koneen turvallisuutta. Terien pinnoitus pidentää huoltoväliä Leitz on investoinut terien pinnoituslaitteistoon. Terien pinnoitus lisää mm. kulutuskestävyyttä ja pidentää näin te rien huoltoväliä. Kovametallien hintojen nousua on Leitzilla kompensoitu tuomalla teriin lisää teroitusvaraa. Myös höyläykseen on tullut uusi ratkaisu VariPlan Plus, jos sa hyödynnetään RipTech -teknologiaa. Ratkaisulla pystytään vähentämään puun lohkeilua vaativissa höyläyskohteissa. Leitzin terät toimittaa tytäryhtiö Leitz kes Metalli Oy, www.leitzkesmetalli.fi • Pitkäikäiset automaationaulaimet 6 – 220mm kiinnikkeille • Automaattiset latausasemat robottikäyttöön • Monipuoliset, sähköiset valvontaratkaisut kiinnityksen seurantaan • Vaihdettavat ja päältä ladattavat lippaat räätälöityinä Technology That Works Automaationaulaimet vaativiin teollisuuden tarpeisiin! Kts. lisää > www.kartro.fi KARTRO . ITW Construction Products Oy . Timmermalmintie 19A . 01680 Vantaa . Puh 0207 859 200 . Fax 0207 859 201 . [email protected] . www.kartro.fi