04° 2014 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

k i e l i s i lta
suomen
kielisiltakansi.indd 1
viittomakielen
tulkit
ry
04° 2014
22.1.2015 16.23
2
Kielisilta
issn 1797-4739
Julkaisija
Suomen Viittomakielen Tulkit ry
Toimitus
Kielisilta c/o Loimo,
Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki
[email protected], www.tulkit.net/palvelut-ja-edut/kielisilta
Palautusosoite
Taina Loimo, Hitsaajankatu 1 as 78, 00810 Helsinki
Päätoimittaja
Emilia Norppa, [email protected]
Toimitussihteeri
Taina Loimo
Toimittajat
Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Minna Turunen, Iida Bernhardt
Toimittajien osoitteet ovat muotoa [email protected].
Editointi ja oikoluku
Marleena Sihvonen, Anna Uttula, Johanna Vuorinen
Kuvitus
Suvi Sipronen, Katariina Valentin, Vilma Koski
Markkinointi
Toimitus, [email protected]
Taitto ja ulkoasu
Kannen kuva
Muotoilutoimisto Kairo Oy, Pohjoinen Rautatiekatu 11 A 19, 00100
Helsinki
TEKIJÄ IIDA AIRASMAA
Paino
Nimetön teos (2014) on kokeilu akvarelleilla; kuinka vesiväri on
vettä ja valoa? Alkuperäinen ajatus oli kenties graafisempi, silhuetti
paikasta, jonka ehkä näin unessa. Samalla kuulostelen dokumentaation suhdetta varsinaiseen teokseen, ja mahdollisuutta, että kuva
valmistuukin sen mukaan, mitä kameran avulla todellisuudesta voi
poimia.
Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki
Paperi
sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk
Osoitteenmuutokset
Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin
ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa
www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen
SVT:lle osoitteeseen [email protected].
Aineistopäivä ja ilmestymispäivä
1/15: 6.2. (ilmestyy 6.3.)
2/15: 29.4. (ilmestyy 29.5.)
3/15: 14.8. (ilmestyy 11.9.)
4/15: 13.11. (ilmestyy 11.12.)
Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Iida Airasmaa (1983-) on valmistunut Kuvataideakatemiasta 2008
(KuM). Hän opiskelee tällä hetkellä Helsingin Yliopistossa suomen
kieltä.
Lehtitilaukset
[email protected]
Kestotilaus 34,00 euroa, kappalehinta 10 euroa (+postituskulut)
Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet
eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa.
jäsenmaksut 2015
Kannatusjäsen
Varsinainen ja opiskelijajäsen
Henkilöjäsenet
75 €/vuosi. Lasku lähetetään.
1,25% päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Ilman
palkkatuloja olevan opiskelijan jäsenyys on ilmainen. Lisätiedot:
www.akavanerityisalat.fi
Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt
120 €/vuosi. Lasku lähetetään.
kielisiltakansi.indd 2
22.1.2015 16.23
Kielisilta 04/2014
Toimitukselta
02 Kannen kuva
03 Toimitukselta
04 Puheenjohtajan palsta
05 Syyskokous ja tulkkipäivät
09 Missä ovat kuvat?
10 Vaikuttamis- ja uudistustyötä monella suunnalla
14 Tulkkauspalvelun kehittämisen sietämätön vaikeus
18 Sopimusasiaa: Henkilöstöedustajat työpaikalla
20 Toimiiko ammattisäännöstö käytännössä?
22 Työntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia
24 Terveisiä Efslin vuosikokouksesta
28 Asiapentit asento! – Viittomakielialan osuuskunta
Via on 15-vuotias
30 Mielipide
32 Vuorotteluvapaa on ovi uuteen kokemusmaailmaan
34 Opiskelijakolumni
35 Tee oma ILY-koru
36 Lue minut ja sarjakuva
37 Tulke goes D.C. – tutkimusmatka Gallaudetiin
KUVA KOTIALBUMISTA
Tätä lehteä toimitettaessa lunta ei ollut
maassa nimeksikään, vaikka jouluaattoon oli
aikaa alle kuukausi. Tämän vuoden viimeisen
Kielisillan ilmestyessä jouluun on enää vajaa
kaksi viikkoa – toivottavasti lumitilanne
on muuttunut! Nykytilanne tulkkausalalla
tuskin on loppuvuodesta muuttunut, mutta
jääpähän enemmän aikaa kokeilla kolmeatoista eri vaihtoehtoa jouluvaloiksi (valitse
ne värikkäimmät ja välkkyvimmät, vastapäinen naapurikin ilahtuu), leipoa useampi
pellillinen erimuotoisia pipareita myös ensi
jouluksi ja opetella kauneimmat joululaulut
viroksi itse säestäen.
Tästä joululomalukemisesta löytyy ainakin TTYR:n kuulumisia, matkakertomus ja artikkeli siitä, miksi kuvien käyttö opetuksessa
on enemmän kuin suotavaa. Ja mitäpä olisi
alkava holiday season ilman merkkipäiviä!
Kielisilta onnittelee 15-vuotiasta Viittomakielialan osuuskunta Viaa ja kehottaa ottamaan
toisenkin palan synttärikakkua. Kenties Vian
pitkän taipaleen salaisuus on tarkkaan tutkittu Hyvän tulkin resepti, joka sekin löytyy
tästä lehdestä.
Kun kaikki tortut, kinkut ja vaihtoehtokinkut on popsittu ja glögit litkitty, kolkuttaa
vuosi 2015 ovella. Edessä on uusi vuosi ja
uudet kujeet, kunhan ei Kelan puolelta. Kielisillan toimitus toivottaa jokaiselle rentouttavaa joulunaikaa!
Titta Shemeikka
3
P U H E E N J O H TA J A N P A L S TA
4
Asiantuntija, älä katoa!
TEKSTI EMILIA NORPPA KUVA SANDRA PALM PHOTOGRAPHY
V
almistuin tulkiksi vuonna 2007,
jolloin tulkkausalalla meni hyvin. Tulkkien freelancer-vuodet
alkoivat olla takanapäin, tilalle
tulivat tulkkauspalvelua tarjoavat yritykset. Valmistuneet rekrytoitiin heti, mikä
tarkoitti, että he todella pääsivät tulkkaamaan ja kehittymään. Tuohon aikaan suuri
osa yrityksistä tarjosi sekä kuukausi- että
tuntipalkkaisia työsopimuksia ja usein tulkki
sai itse päättää, kumman valitsi. Välitys oli
paikallista ja asiantuntevaa, työt pyrittiin
jakamaan osaamisen mukaan.
Tuolloin uskoin osaamiseni työtäni,
työkieltäni ja alaani kohtaan kasvavan vuosi
vuodelta, sillä pystyin vaikuttamaan ainakin
jollain tasolla töihini. Ajattelin, että tulkin
työ on asiantuntija-ammatti, jota arvostetaan ja jossa on mahdollisuus erikoistua.
Vuosittain työmme tuntui saavan enemmän
näkyvyyttä ja arvostusta erilaisten tulkattujen tapahtumien ja ohjelmien kautta. Alalle
syntyi yrityksiä, joissa neuvoteltiin työehtosopimuksesta sekä valittiin luottamus- ja
Emilia Norppa
Ikä 32
Asuinpaikka Helsinki
Valmistumisvuosi 2007
Aloitin SVT:n hallitustyöni varajäsenenä
tammikuussa 2013. Tuolloin ilmoittautumiseni vapaaehtoiseksi oli syyskokouksessa tapahtunut päähänpisto. Olin
sitä mieltä, etten kuitenkaan ehdi tehdä
mitään hallitustyön eteen, joten parempi
olla varajäsenenä. No, tapanani on ajau-
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
tua tekemään milloin mitäkin. Tälläkin
kerralla tuli todistettua, että sillä hetkellä
kun saan jonkunlaisen pestin, alkavat
tavoitteeni jo muodostua alitajunnassani.
Varajäsenvuoteni toimin Kielisillan yhteyshenkilönä, sillä olen aiempina vuosina
ollut osa Kielisillan toimittajakaartia.
Hallitustyöskentely vei mennessään,
ja totta kai halusin jatkaa varsinaisena
jäsenenä seuraavat kaudet. Vuosi sitten
Kouvolassa järjestetyssä syyskokouksessa sain jatkopaikan ja minusta tuli toinen
edunvalvontavastaava.
työsuojeluvaltuutettuja. Toimittiin siis kuin
“ihan oikeissa” työpaikoissa!
Työvuodet vierivät ja olen saanut kokemuksen kautta uusia näkökulmia, ehkä olen
hieman kyynistynytkin. Tulkkien määrä on
kasvanut ja alalla on paljon erikokoisia yrityksiä, joiden työn tekemisen ehdot vaihtelevat.
Kuluvan vuoden vastoinkäymiset alallamme
ovat pahimmillaan saaneet minut kuvittelemaan, että tulkin professio voidaan vetää
pöntöstä alas. Välitys tökkii, työsuhteita on
lopetettu ja työssäoloehtoja muokattu, aivopako alalta on alkanut. Nyt alalle valmistuvan
tulkin tunnelmat lienevät hyvin erilaiset kuin
omani seitsemän vuotta sitten.
Tässä lehdessä on koonti TTYR:n
tämänvuotisista kuulumisista. Tekstissä
nousee esille virallisten polkujen hitaus.
Toivon, että kentällä uskotaan meihin
hallituslaisiin ja siihen, että viemme yhteistä
asiaamme tiedoksi Kelaan ja muille tahoille.
Meidän on kuitenkin pakko odottaa vastauksia, ja vastausten saamiseen voi mennä
kauan. Jos olitte kuulolla tai paikan päällä
Nyt olen toiminut kesästä lähtien
varapuheenjohtajana puheenjohtaja
Heidi Kenttälän ollessa estynyt. Vuoden
alusta jatkan virallisesti puheenjohtajana.
Puheenjohtajuuden myötä olen päässyt
myös takaisin Kielisillan pariin, tällä
kertaa päätoimittajan roolissa. Jotain
uutta ja jotain vanhaa siis! Tulikasteeni
puheenjohtajana taisin saada Tupa ry:n
järjestämässä paneelikeskustelussa
marraskuun puolivälissä. Tästä on hyvä
jatkaa!
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
5
Tulkkipäivistä fiilistelyä,
feedforwardia ja festarit
TEKSTI TIINAMARIA KAUPPILA JA LIISA HALKOSAARI KUVAT LIISA HALKOSAARI
11.11. paneelikeskustelussa, saitte myös itse
todistaa sen, mihin järjestöt törmäävät virallisissa yhteyksissä: asiat laitetaan muistiin
ja “viedään eteenpäin”, mutta johtajatason
edustajia emme usein tapaa, jolloin asiat
jäävät roikkumaan.
Kaikesta huolimatta olen nostanut
pääni ja päättänyt katsoa toiveikkaana tulevaisuuteen. Olen muuttanut asennettani.
Suuren sysäyksen tähän asennemuutokseen
sain lokakuisilla tulkkipäivillä Vaasassa.
Siellä tutkailimme asiantuntijuuttamme
ja mietimme, mihin kaikkeen voimme itse
vaikuttaa. Oli ilahduttavaa tavata itselleni
entuudestaan tuntemattomia tulkkeja, jotka
kokivat ammatillisen kehittymisen olevan
mahdollista näinä vaikeinakin aikoina. He
olivat päättäneet tehdä työnsä niin laadukkaasti kuin mahdollista, vaikka kapuloita
tipahteleekin rattaisiin. Heille palaute ja reflektio eivät olleet rumia sanoja, vaan jotain,
mitä tulee olla olemassa, jotta kehitystä tapahtuu. Jos tahtoo, palautteesta voi käyttää
myös ilmaisua “havainnot” ja reflektion voi
korvata “keskustelulla työkaverin kanssa”.
Ai miksi pitäisi yrittää kehittyä tässä
tilanteessa, kun kukaan ei kuitenkaan
arvosta työtäni ja keikat tulevat niin lyhyellä
varoitusajalla, etten ehdi valmistautua?
Tämänhetkisestä älyttömyydestä huolimatta ME TULKIT olemme alamme asiantuntijat
ja meidän tulee myös pysyä sellaisina. Minä
en aio lopettaa toimimasta ammatillisesti
ja laatua tavoitellen vain siksi, että jossakin
ei ymmärretä työtäni. Toivottavasti ette
tekään.
Emilia Norppa
varapuheenjohtaja
[email protected]
twitter: @eenorppa
T
ulkkipäivät tai opintopäivät ovat kuuluneet SVT:n perinteiseen toimintaan aina.
Alkaako toimintamuoto olla aikansa elänyt? Tarvitseeko nykypäivän tulkki enää
valtakunnallista kollegatapaamista? Mitä sellaisesta voisi saada irti? Eväitä
ammattiinsa saivat vielä opiskeleva Tiinamaria Kauppila ja 12 vuotta alalla
ollut Liisa Halkosaari. He pohtivat myös syitä sille, etteivät SVT:n tapahtumat vedä väkeä
entiseen malliin.
Tiinamaria
Suomen Viittomakielen Tulkit ry kutsui jäseniään Vaasaan Tulkkipäiville ja SVT:n
syyskokoukseen. Lähialue oli hyvin edustettuna, mutta missä muut olivat? SVT:n
hallitus ja paikalle saapuneet tulkit pohtivat, kannattaako tulkkipäiviä järjestää
tässä muodossa jatkossa, koska osallistujia ei ole. Niin ja miksi ei ole? Joku taisi
mainita, että tulkkien työnkuvan jo sisältäessä runsaasti matkustelua, eivät he halua reissata vapaa-ajallaan ympäri Suomea. Muuttaisiko asiaa se, että tulkkipäiviä
mainostettaisiin eri nimellä tai tavalla?
Liisa
En usko että pelkkä markkinoinnin tehostaminen toisi radikaalia muutosta osallistujamääriin, vaan luulen, että tietyntyyppiset teemat houkuttelisivat porukkaa paikalle enemmän. Ainakin muutamia vuosia sitten Seinäjoelle kokoontui
lähemmäs 80 tulkkia – sen jälkeen trendi on ollut taas laskeva. Ehkä tulkkipäivien
sisältöä kannattaisi miettiä uudelleen. Toimisiko etäosallistuminen? Entä houkuttelisivatko markkujokiset tai mayadewitit enemmän ihmisiä paikalle? Tai viihdyttävä
oheisohjelma? Entä miten mukaan saataisiin opiskelijat, joille ennen osallistuminen
oli jopa pakollista?
Festarimeininkiä
Tiinamaria
Etäosallistuminen olisi hirveän puuduttavaa. Jaksaisiko kukaan seurata videokuvaa aamukymmenestä iltaviiteen? Kaikki ne workshopit on vaan koettava paikan
päällä! Tulkkipäivillä jaetaan kokemuksia sekä hyviä ja huonoja fiiliksiä. Siellä saa
konkreettisesti apua jaksamiseen. Jos saisimme tulkkipäiville Markku Jokisen,
Liisa Kauppisen tai Signmarkin, sinne olisi jo jono. Myös tulkkien esitykset voisivat
vetää väkeä. Meillä Kuopiossa on ainakin niin hauskoja tulkkeja, että jos heidät
saataisiin mukaan, naurettaisiin maha kippurassa koko viikonloppu.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
6
Liisa
Nykyisellään syyskokous ei todellakaan houkuttele ketään... Mutta tuo tulkkien
esiintyminen, siihen pitää tarttua! SVT:n 25-vuotisjuhlissa taisi olla Idols-tyyliin
tulkkeja esiintymässä; osa oli todella hyviä soittamaan tai laulamaan, ja osa taas
hirveän hauskoja. Vedet silmissä sai nauraa vaikkapa voittaja Hannaliisa Finellin
showlle. Tulkit eivät koskaan saa ammatissaan varsinaisesti esiintyä, joten pitäisikö
tulkkipäivien yhteydessä järjestää tulkkien kulttuurifestivaalit?
Tiinamaria
Kannatan tulkkien omia kulttuurifestareita tulkkipäivien yhteyteen! Siellä saisi
nauraa niin itselleen kuin muillekin ja purkaa työelämän stressiä kollegojen kanssa.
Vaasalaiset tulkit kiittelivät sitä, että SVT tuli Vaasaan. Samalla idealla ympäri
Suomen tulkkipäiville kulttuurifestivaalit!
Liisa
No nyt pistetään kulttuurifestarit käyntiin! Paikalliskarsintojen kautta vuoden 2016
finaaliin Tallinnaan!
Suuri kiitos onnistuneista Tulkkipäivistä vetäjille, kuvassa Minttu Laine ja Elsa Lindberg.
Konkarit ja opiskelijat
Tiinamaria
Opiskelijanäkökulmasta voin sanoa, etteivät opiskelijat nykyään edes tiedä voivansa osallistua SVT:n tulkkipäiville. Tulkkipäivät ja syyskokous samassa paketissa
eivät sinällään kuulosta houkuttelevilta, ellei niitä saisi sisällytettyä johonkin
opintokokonaisuuteen. Onko se opiskelijoiden näkökulman tuominen ihan turhaa?
Eiväthän he tiedä työelämästä yhtään mitään?
Osallistujilla oli hauskaa, vaikka ammatilliset
aiheet olivat välillä kirpaiseviakin.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
Liisa
En ajattele niinkään, että opintopäivillä pitäisi olla varsinaista ”opiskelijanäkökulmaa”, vaan ihan normaalia ohjelmaa, eettistä keskustelua, keskustelua myönteisistä ja kielteisistä kokemuksista, tulkkien o m i a ajatuksia. Kyllähän siinä keltanokkakin osaa jotain kommentoida. Minusta on aina upeaa, kun joku kyseenalaistaa
tekemisiäni, ja sitä opiskelijat yleensä tekevät jo vahingossa, jos uskaltavat vain
kysyä perusteluja jollekin tekemiselle tai tekemättä jättämiselle. Siinä sitten mietin
yöhön asti, miksi tosiaan jätin sen yhden kommentin tulkkaamatta – eihän siihen
ollut mitään perusteluja!
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
7
Feedforward
Liisa
Tänä vuonna tulkkipäivillä elämään jäi termi feedforward, jonka joku oli heittänyt
”feedbackin” tilalle. Niinhän se on: kollega antaa palautetta auttaakseen toista
eteenpäin! Palautteesta ja sen hyödyntämisestä keskusteltiinkin paljon. Sana ”palaute” itsessään koetaan jotenkin ahdistavaksi ja hyökkääväksi. ”Feedforwardin”
lisäksi lanseerattiin ”fiilistely”. Tulkkiparin kanssa voi keikan jälkeen fiilistellä! Eihän
se sen kummempaa ole, kuin keskustelua siitä, mitä juuri tapahtui, mikä toimi ja
mikä ei ja miltä tuntuu. Sellaisen keskustelun kautta sitä ihan huomaamattaan
reflektoi toimintaansa ja kehittyy.
Tiinamaria
Feedforward on aivan uskomaton ilmaisu, joka korjaa palaute-sanasta syntyvää
tunnetta! Jokaisella tulkilla on oikeus feedforwardiin. Tulkit pohtivat sitä, kenen
vastuulla palautteen eli nykyään feedforwardin antaminen on. Voiko kollegalta
pyytää feedforwardia? Jos tulkkipari vastustaa sekä feedforwardin saamista että
antamista, on mahdotonta saada tietoa siitä, miten oma tulkkaus sujui. Keikan
jälkeisessä fiilistelyssä työnsä yhdessä tehneet tulkit arvioivat verekseltään tulkkaustilannetta ja sen sujumista.
Liisa
Tekstikin näyttää ihan erilaiselta, kun sanan ”palaute” korvaa tuolla feedforwardilla
tai fiilistelyllä! Otan sen heti käyttöön. Aina ei toki voi olla innostunut kuulemaan
kommentteja tekemisestään, eikä joskus irtoa keikan jälkeen yhtään järkevää
ajatusta, jolla toista voisi ruokkia eteenpäin. Voisiko niitä tilanteita varten vaikka
miettiä valmiita kysymyksiä tulkkiparille? Tai asiakkaille? Miten usein kukaan kysyy
kuulevalta asiakkaalta jonkin täsmällisen kysymyksen, jolla saisi kuin huomaamatta itselleen feedforwardia? Ehkä pitäisi kehittää kysymyspankki, ja poimia sieltä
tyhjän pään tullen jokin kysymys asiakkaille: Tuntuiko että pääsit aidosti yhteyteen
X:n kanssa, vai jäikö hän etäiseksi, ikään kuin tulkin taakse? Tuntuiko X:n kertomus
loogiselta? Häiritsikö tulkin puheessa/viittomisessa jokin pikku juttu tai maneeri
sinua?
Essi Saloniemi esittelee ryhmänsä tulkkiavataria. Hahmojen kautta päästiin pohtimaan
tulkin uran kriisipisteitä.
Viikonloppuna jokainen sai puhua suunsa
puhtaaksi ammatillisesta kehittymisestä.
Tiinamaria
Yksi keskustelunaiheista oli ”voiko tulkilla olla kriisi?” No, miksi ei voisi? Tänä
päivänä moni tulkki käy läpi kriisiä, koska työtilanne on joillakin epävarma. Kriisin
aiheita nousi esiin lukemattomia: alanvaihto, perheen toimeentulon epävarmuus,
yrityksen sijoitus kilpailutuksessa, työn ja omien taitojen riittävyys. Yksi suurimpia
otsikoita oli: ”Kun työ(elämä) vaatii, muttei opeta”. Hei tulkki, älä jätä kollegaa
ilman feedforwardia! Kysy joskus, miten menee! Tässä työssä matkustetaan paljon
ja tavataan erilaisia ihmisiä erilaisine tulkkaustarpeineen. Jokaisen tulkin täytyy
voida tietää, että miten ikinä tulkkaustilanne sujuukaan, hänellä on kollegan solidaarisuus puolellaan!
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA S V T: S S Ä
8
Syyskokous päätti jatkaa koulutuksia
– mutta jatkuvatko tulkkipäivät?
TEKSTI EMILIA NORPPA KUVITUS SUVI SIPRONEN
L
okakuun ensimmäinen viikonloppu Vaasassa piti sisällään hallituksen kokouksen, tulkkipäivät
sekä syyskokouksen. Rantasipi
Tropiclandian suurilla ikkunoilla varustetuissa kokoustiloissa aika sujui rattoisasti niin
mielenkiintoisen asian kuin auringonpaisteisen säänkin ansiosta. Tällä kertaa meillä oli
syyskokouksessa ensimmäistä kertaa kaksi
etäosallistujaa. Aloite etäosallistumisesta
tuli etäilijöiltä itseltään, mutta ehkä jo seuraavassa kevätkokouksessa voisimme ottaa
etäosallistumismahdollisuuden automaattisesti käyttöön.
Lisää apurahoja ja koulutusta
Budjetti näyttää hyvältä, kuten tähänkin
asti. Tästä syystä päätimme hallituksessa tuplata jaettavan apurahan määrän
ensi vuodelle. Nykyisen 1500 euron sijasta
jaamme siis vuonna 2015 yhteensä 3000
euroa apurahoja. Apurahojen hakupäivät
ovat ensi vuonna 31.3. sekä 30.9. Laita nämä
kalenteriin!
Keväälle 2015 on tilattu kaksi koulutusta Osuuskunta Multiprofession Niina
Lappalaiselta. Koulutuksessa tarkastellaan tulkkaustilannetta simultaanisuuden
näkökulmasta. Koulutukset järjestetään
kahdessa eri kaupungissa, jotka päätetään
myöhemmin. Tällä kertaa koulutuksista
peritään osallistumismaksu. Jos koulutukset
ovat suosittuja, voidaan järjestää lisäkoulutusta syksyllä 2015.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
Tulkkipäivien tulevaisuus?
Hallitus 2015
Haluamme heittää jäsenillemme pallon
pohdittaessa syyskokouksen yhteydessä järjestettävien tulkkipäivien (entisten
opintopäivien) tulevaisuutta. Kaksipäiväiset
tulkkipäivät ovat kallis järjestää ja vievät
yhdeltä hallituksen jäseneltä melkein kaiken
resurssin, mitä hänellä on hallitustyölle
antaa. Osanottajamäärä ei ole riittävä, jotta
tulkkipäivät kannattaisi säilyttää nykymuotoisenaan. Vaasassa käydyt antoisat
keskustelut ja sieltä saadut ahaa! -elämykset tuovat puhtia työelämään ja antavat
ajattelemisen aihetta, joten tulkkipäivien
lopettaminen täysin olisi huono ratkaisu.
Mitä siis tekisimme? Järjestäisimmekö
yksipäiväiset tulkkipäivät ja syyskokouksen?
Syyskokous etäosallistumismahdollisuudella
ja yllätysesiintyjä kokouksen päätteeksi?
Alueelliset tulkkipäivät? Mitä sanoisit? Kommentoi vaikka facebookiin tai lähetä meille
sähköpostia osoitteeseen [email protected].
»» Puheenjohtaja 2015–2016
Emilia Norppa (Via, Helsinki)
»» Varsinaiset jäsenet 2015–2016
Marika Mäkilä (Via, Oulu)
Essi Saloniemi (Eltia, Tampere)
Emma-Leena Mäkiranta (Eltia, Tampere)
Terhi Kalliomäki (Via, Pirkkala)
Jenni Mikkola
(Osuuskunta Ajan Pyörä, Tampere)
Kirsi Torkkeli (Avida, Mikkeli)
Anna-Reetta Pyykkönen
(Viparo, Helsinki)
»» Varajäsenet 2015
Taina Loimo (Avida, Helsinki)
Anniina Suomalainen (Via, Helsinki)
Toiminnanjohtajaa etsitään
edelleen
Saimme loppukesästä yhden tarjouksen
toiminnanjohtajan palveluista. Palvelua
tarjosi tulkkauspalvelua tuottava yritys ja
toiminnanjohtaja olisi ollut heidän esimiesasemassa oleva työntekijänsä. Olisimme hyväksyneet tarjouksen, mutta lopulta tarjous
vedettiin meistä riippumattomista syistä
pois. Vuotta 2014 on kuitenkin vielä jäljellä,
joten jatkamme etsintöjä. Kevätkokouksessa
toiminnanjohtajalle korvamerkityt rahat on
huomioitu myös ensi vuoden budjetissa.
Jos tiedät pestiin sopivan henkilön, olethan
meihin yhteydessä! [email protected]
päivystää tässäkin asiassa.
OPETUS
9
Missä ovat kuvat?
Viittomakielen ja viittomien opetuksessa kannattaa käyttää kuvia. Kuvat ohjaavat
opiskelijoita viittomaan sen, minkä he osaavat. He aktivoituvat käyttämään
luovuuttaan ja visuaalisuuttaan.
TEKSTI JA KUVITUS HANNA PUTKONEN-KANKAANPÄÄ
J
oitain kymmeniä vuosia sitten
viittomakielen ja viittomien
opettajat puhuivat oppimateriaalin puutteesta ja sen tekemisestä.
Kuvia etsittiin, piirrettiin ja väritettiin. Niinpä
monen opettajan laatikoista löytyy kasapäin
postikortteja ja valokuvia. Sanomalehdistä
leikatut vaatemainokset ja sääennustekuvat
ovat olleet tärkeä osa työtä, satukirjojen
pahvisivut oiva apu perheopetuksiin. Jos
opettajalla on kekseliäisyyttä, hänellä on
myös materiaalia, jopa runsaasti.
Visuaalisuus
Viittomakieltä ja viitottua puhetta on opetettu perinteisesti visuaalisin keinoin. Opiskelijoille on teroitettu alusta asti viittomisen
näkemistä ja kuvittelemista. Viittomakieli
ja viittominen on erotettu suomen kielen
puheesta tai kirjoitetusta asusta. Sähköiset
välineet ovat monipuolistaneet opetusmateriaalien valikoimaa ja mahdollisuuksia.
Verkko on kuvia pullollaan. Vanhat vieraiden
kielten opetuksessa käytetyt kuvataulut
eivät enää ole ainoita ratkaisuja.
Kielen oppimisessa on tärkeää nimenomaan kyseisen kielen käyttö. Kieltä ei tarvitse opetella toisen kielen avulla. Me emme
tarvitse suomea oppiaksemme ruotsia tai
mitään muutakaan puhekieltä. Me emme
tarvitse suomea oppiaksemme viittomaan.
Suomen kielen käyttäminen kielen opetteluvaiheessa johtaa suoraan kääntämisen
harjoitteluun. Hyvin pienistä tahattomistakin vihjeistä opiskelijat luovat itselleen
ymmärryksen viittomien toissijaisuudesta ja
puhekielen ylivertaisuudesta.
Sanalista vai kuvalista?
Internet on verkko paikallaan. Siellä on
kuvia viittomista erilaisilla sivustoilla. Nämä
kuvapankit toimivat muistilistan tavoin.
Niitä voi käyttää samaan tapaan kuin
englannin tunnilla kappaleittain koostettuja sanastoja. Ne toimivat sanakirjoina
palautettaessa muistiin opittua, tukena
nähdyille viittomille ja myös uusia viittomia
opeteltaessa.
Valmiit opettajan tekemät kirjoitetut sanalistat tai viittomakuvalistat eivät
kuitenkaan voi korvata tilannekuvia. Etenkin
toimintakuvia kannattaa käyttää opetuksen
tukimateriaalina. Lehdet, kortit, kirjat ja
omat taidot ovat käyttökelpoisia ja hyvin
toivottavia edelleen. Kuvien avulla opiskelijat oppivat kirjaimellisesti näkemään. He
ymmärtävät visuaalisuuden mahdollisuudet. Komparatiivit ja superlatiivit syntyvät
itsestään, eivätkä opiskelijat kaipaa suomen
kielen pikkusanoja täyttämään lauseita.
tarvitsee. Tunnin ei tarvitse olla valmiiksi
strukturoitu, vaan kuvan avulla koko tunnin
voi rakentaa tavoitteiden mukaiseksi.
Viittomakielen opetuksessa videokuva on ollut valtavirtaa jo pitkään,
mutta miten on tukiviittomien ja viitotun
puheen opetuksessa? Jotta tämänkin alan
kehittymisestä voitaisiin puhua, kannattaa
omaan materiaalipankkiin lisätä myös elävä
kuva. Alkeiskurssilla hitaat videotallenteet
herättävät opiskelijat elämään tarinassaan.
Viittomiseen ei kuulu ulkokohtaisuus vaan
tarinaan kuuluu eläminen siinä.
Miksi tilannekuvia?
Viittomakuvat ja viittomalistat ohjaavat
opiskelijoita kääntämään kieltä. He ajattelevat sanoin ja kääntävät ajatuksensa viittomiksi. Opiskelijalle on tärkeää osata paljon
viittomia. Niitä peräkkäin asettelemalla
hän pystyy tuottamaan haluamansa – tai ei
pysty, koska ei osaa kaikkia viittomia.
Sen sijaan toimintakuvasta viitottaessa
opiskelija luo itse tavoitteensa. Hän tietää,
mitä haluaa kertoa ja mitä viittomia hän
Kirjoittaja toimii lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.
Kuurojen Liitto julkaisi jo vuonna
1991 kirjoittajan tekemän opetusmateriaalikirjan Kaksisataa kivaa –
Viittomakielen harjoituksia.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
TTYR
10
Vaikuttamis- ja uudistustyötä
monella suunnalla
TEKSTI MARIKA RÖNNBERG, TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄN SIHTEERI, KUUROJEN LIITTO RY:N ERITYISASIANTUNTIJA
KUVITUS KATARIINA VALENTIN
T
ulkkitoiminnan yhteistyöryhmä
on kokoontunut tänäkin vuonna
tiiviiseen tahtiin, vuoden viimeinen kokous oli järjestyksessään
kahdeksas. Ketään tuskin hämmästyttää,
että runsainta keskustelua ja pohdintaa on
herättänyt Kelan tulkkivälityksen toimimattomuus. Hämmästyttävää on, että ongelmia
on syksylläkin ollut runsaasti, vaikka välitys
on ollut olemassa jo lähes vuoden verran.
Kela on ehdottanut sosiaali- ja terveysministeriölle tulkkauspalvelulain avaamista, mutta me järjestöt emme ole kovin
halukkaita tähän. Onneksemme myöskään
ministeriö ei ole tästä innostunut. Ministeriö
on kutsumassa järjestöt ja Kelan yhteiseen
keskustelupöytään vielä loppuvuodesta,
joten odotamme kutsua.
Postia ministeriölle ja Kelalle
Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä on tänä
syksynä lähettänyt Sosiaali- ja terveysministeriöön listan tulkkauspalvelun tämän
hetken suurimmista ongelmista. STM on lähettänyt listan Kelalle ja pyytänyt vastinetta
siinä esitettyihin asioihin. Ministeriö on
luvannut lähettää Kelan vastineen tiedoksi
yhteistyöryhmälle.
Lokakuussa Kuurojen liitto lähetti Kelan
valtuutetuille vetoomuksen suomenruotsalaisen tulkkauspalvelun parantamisesta.
Valtuutetut ovat kansanedustajia, joille Kela
on raportointivastuussa. Ajattelimme, että
kaikki mahdolliset narunpäät on tärkeää
katsoa, jotta tulkkauspalveluiden vyyhti
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
jostain aukeaisi. Odottelemme vastausta
valtuutetuilta.
Maahanmuuttajien
tulkkauspalvelun järjestäminen
Sinäkin voit vaikuttaa
Yhteistyöryhmä pyysi keväällä Kelalta
selkeää ohjeistusta siitä, miten
maahanmuuttajien tulkkauspalvelu
järjestetään. Oikeus kansainvälisen
viittomisen tulkkaukseen tulisi olla
vähintään kolme vuotta, tarvittaessa
ja henkilön taustasta riippuen
myös pidempään. Katsomme, että
maahanmuuttajilla itsellään tulee olla
mahdollisuus määritellä, milloin hän ei
enää tarvitse kansainvälisen viittomisen
reletulkkausta. Nykyisin Kela saattaa
Eduskunnan oikeusasiamiehelle viime joulukuussa lähetettyyn valitukseen ei vielä ole
tullut ratkaisua. Virallinen koneisto tosiaankin toimii näin hitaasti. Ratkaisuja pohditaan
joka tapauksessa monella suunnalla. Kaikki
ideat siitä, mitä kanavaa pitkin vielä voisimme yrittää vaikuttaa, ovat tervetulleita.
Yksittäinen tulkkikin voi tehdä paljon – vaikkapa paikallislehdelle juttuideaa tarjoten tai
oman kuntansa kansanedustajaa lähestyen.
TTYR
11
Eduskunnan oikeusasiamiehelle viime joulukuussa
lähetettyyn valitukseen ei vielä ole tullut ratkaisua.
Virallinen koneisto tosiaankin toimii näin hitaasti.
maahanmuuttajaa tapaamatta todeta, että
tämän tulee selvitä pelkällä suomalaisen
viittomakielen tulkkauksella vuoden
maassaolon jälkeen. Kela vastasi pyyntöön,
että ohjeistusta ei ole vielä tehty, koska
kuuroja maahanmuuttajia on niin vähän.
Lähestyimme asiassa myös vähemmistövaltuutettua. Valitettavasti valtuutettu ei
ottanut asiaan kantaa vedoten siihen, että
syrjintä kielen ja vammaisuuden perusteella
ei kuulu hänen toimialaansa. Eduskunnassa käsittelyssä oleva yhdenvertaisuuslaki
muuttaisi vähemmistövaltuutetun yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja laajentaisi hänen
toimialaansa myös kieli- ja vammaisuuskysymyksiin. Vielä ei kuitenkaan tätä kautta
apua tule. Jatkotoimenpiteitä mietitään.
Valmistuminen ja tulkkirekisteri
Tulkkikoulutukset ovat herätelleet kysymystä, voiko tulkkiopiskelija valmistua, vaikka
hänen tulkkirekisterikokeensa ei ole mennyt
hyväksytysti läpi. Tällainen tulkki ei saisi
nimeään tulkkirekisteriin eikä voisi tulkata,
mutta voisi silti valmistumisen jälkeen
toimia muissa alan tehtävissä.
Asia vaatii tietenkin valvontaa, sillä ei
ole oikeudenmukaista, jos tällainen tulkki
tulisikin vahingossa liitetyksi tulkkirekisteriin. Yhteiset pelisäännöt tulee luoda
huolella niin oppilaitosten kuin tulkkauspalvelun tuottajien ja tulkkien kanssa. Kela
on myös tiukentanut valvontaa sen osalta,
että tulkkina toimivat henkilöt todella ovat
tulkkirekisterissä.
Tulkkirekisterin mahdolliset
uudistukset
Tulkkirekisterin siirtoa viranomaistahoille
on edelleen mietitty, mutta asialle ei ole
vielä tehty mitään. Oikeustulkkirekisterin
perustaminen on parhaillaan työn alla ja
sen kautta voitaisiin ehkä saada järjestöjen
ylläpitämä tulkkirekisteri virallisempiin puitteisiin eli yhteen oikeustulkkirekisterin kanssa. Tällöin vastuuministeriökin olisi selvä.
Oikeustulkkirekisterityöryhmän mietinnön
voi lukea osoitteesta http://www.minedu.fi/
export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/
liitteet/tr22.pdf?lang=fi.
Mikäli rekisteriuudistus toteutuu,
nykyisen tulkkirekisterin säännötkin toki
muuttuisivat, Saattaa olla, että oikeustulkeille asetettava viiden vuoden välein tehtävä taidon osoittaminen tulisi tätä kautta
myös muuhun tulkkauspalveluun. Olisiko se
sitten niin paha, tiedä häntä. Suunnittelua ja
resursseja sen järjestäminen kuitenkin vaatii
runsaasti.
Vanhaa ja uutta selvityspyynnön
tekemisestä
Selvityspyynnön tekemisen asiakirjaa
on selkiytetty ja muokattu. Siihen liittyen on pohdittu, voiko tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä selvityspyynnön
käsiteltyään lähettää tiedon ratkaisusta
tulkin työnantajalle ja Kelaan. Rikkoisiko se
yksittäisen tulkin oikeusturvaa? Koska Kela
on solminut sopimukset palveluntuottajien
kanssa, sopimukset antavat Kelalle oikeu-
den ja myös vastuun puuttua ammattisäännöstön rikkomiseen. Tosin tämä koskee vain
niitä tulkkauksia, jotka ovat Kelan välittämiä, ei ulkopuolisia tilauksia. Vuoden viimeisessä yhteistyöryhmän kokouksessa oli
Kelan edustajia paikalla sopimassa yhteisiä
pelisääntöjä selvityspyyntöihin liittyen.
Yhteistyöryhmä suosittaa, että kun
epäilee tulkin rikkoneen tulkkaustilanteessa ammattisäännöstöä, olisi paras pyrkiä
selvittämään ja sopimaan asia ensisijaisesti
asianosaisten kesken. Tarvittaessa yhteistyöryhmälle voi tehdä selvityspyynnön
vanhaan tapaan. Selvityspyynnön voi tehdä
kuka vain, myös toinen tulkki. Ohjeet löytyvät Kuurojen Liitto ry:n kotisivujen kautta
(www.kuurojenliitto.fi). Yhteistyöryhmän
sivuja ollaan uusimassa eli pahoittelut, että
ne sisältävät vielä osin vanhoja tietoja.
Tulevia päivityksistä
Tulkkien ammattisäännöstön selitysosa
on aivan viimeisiä viilauksia vaille valmis.
Koska huomioon otettavia näkökulmia on
paljon, säännöstön työstämiseen on mennyt
enemmän aikaa kuin suunniteltiin. Siksi
myös tulkkirekisterin päivitys on viivästynyt.
Molemmat ovat kuitenkin tuloillaan.
P.S. Olettehan huomanneet, että Kuurojen Liiton edunvalvontatiimi pitää blogia
tekemisistään? Kipin kapin sivulle www.
kuurojenliitto.fi ja yläpalkin Blogi-painiketta
painamaan!
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
TTYR
12
Mitä tekikään TTYR?
Poimintoja Tulkkitoiminnan yhteystyöryhmän kokouspöytäkirjoista.
KOONNUT MINNA TURUNEN JA LIISA HALKOSAARI
T
ulkkitoiminnan yhteistyöryhmä
käsittelee alamme polttavia
kysymyksiä. Pöytäkirjat ovat
saatavilla Kuurojen Liiton internetsivuilta, mutta harva tulee sukeltaneeksi
niiden syövereihin. Tiesitkö esimerkiksi,
että tänä vuonna kokouksissa oli paikalla
keskimäärin 12 osallistujaa? Tai että yksi
TTYR:ää paljon työllistäneistä aiheista on
ollut tulkkien ammattisäännöstön uudistaminen? Muita tämän vuoden aiheita ovat
olleet muun muassa tulkkauksen laadun
määritteleminen sekä listalta unohtuneet
tulkkirekisteriin hyväksyttävät opiskelijat,
joiden vuoksi on jouduttu järjestämään
ylimääräinen kokous.
Poimintoja TTYR:n
kokouspöytäkirjoista
2014
”Päätettiin, että pureudutaan tulkkauksen
laatuasiaan ja kootaan asiasta kokemuksia.
Kummankin tulkkikoulutuspaikan tulkkiopiskelijoita käytetään lehtoreiden johdolla
siihen, että tarkistetaan Facebookin Herää,
Kelan tulkkauspalvelu! -sivuston materiaali läpi ja kerätään sieltä laatuun liittyviä
asioita.” 5.2.2014
”Konsultoidaan lakimiestä siitä, mitkä
ovat TTYRin lailliset valtuudet (yms.) ongelmatilanteeseen liittyvien suositusten osalta,
esim. vetää suosituksensa pois jonkun tulkin
osalta.” 20.3.2014
”Asialistalla oli uusien, Humakista kesäkuussa valmistuneiden tulkkien hyväksymik i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
nen tulkkirekisteriin (liite). Heidän nimensä
oli jostain syystä jääneet puuttumaan
kesäkuun kokouksesta. ” 7.7.2014
2013
”Ylen Diakin viittomakielentulkkikoulutukselta tilaama, tulkkiopiskelijoiden opinnäytetyönään viitotulla puheella tulkattu
lastenohjelmasarja aiheutti kriittistä keskustelua SVT:n facebook-sivulla. Kuuloavain.
fi -sivuston teksti sekä Facebook-keskustelu
SVT:n ryhmässä luettiin kokouksessa. Todettiin, että käydyn keskustelun sisällön
perusteella foorumi näytti olevan väärä.
Tähän puuttuminen on SVT:n Facebookryhmän moderaattorin asia. Jätettiin asia
SVT:n hoidettavaksi.” 21.1.2013
2012
”Tjäreborg mainostaa, että tulkkiopiskelijat toimivat matkalla sekä tulkkeina että
matkanjohtajina.
Päätös: TTYR totesi, että ammattinimikkeen käyttäminen ennen tulkkirekisteriin liittymistä ei ole hyväksyttävää eikä
myöskään tulkkaustaidon riittävyyttä ole
todennettu. TTYR myös totesi, että ammattieettinen osaaminen ei ole riittävä, koska
mainoksen mukaan opiskelijat toimisivat
kahdessa eri roolissa. TTYR päätti lähettää
asiasta kirjeen opiskelijoille ja tiedoksi myös
matkatoimistolle.” 6.2.2012
2011
”Todettiin, että tulkkirekisterin siirtoa viranomaisten vastuulle on kiirehdittävä.” 25.1.2011
”Asiakas veti pois käsittelystä Kuurojen
Liiton kautta lähettämänsä selvityspyynnön,
joka liittyi tulkin työskentelyyn päihtyneenä.” 25.1.2011
2010
”Eva Salmela toi esiin huolen siitä, että
maassa on vielä useita kirjoitustulkkeja, joihin ei olla oltu yhteydessä Kelan
tulkkauspalvelujen muutoksen tiimoilta, ja
joiden tilanne on näin ollen auki muutoksen
jälkeen.” 12.5.2010
”Stina Ojala toi esiin myös huolen siitä,
miten tiedotus muutoksesta on tavoittanut
kaikki viittomakielen, viitotun puheen ja
kuurosokeiden tulkit. Yhteisesti todettiin,
että ammatillisuuteen kuuluu seurata alansa
tapahtumia, ja että kaikki alalla aktiivisesti
työskentelevät ovat tietoisia tulossa olevasta muutoksesta.” 12.5.2010
2009
”Viimevuotisen selvityspyynnön tuloksena
erästä tulkkia ei enää suositeltu käytettäväksi tulkkina. Kyseiseltä henkilöltä on nyt
tullut anomus palauttaa suositusmerkintä
rekisteritietoihin. Anomuksen liitteenä on
lausunto ja tulkin oma kirje.
Päätös: Tulkille palautetaan suositusmerkintä.” 21.4.2009
”Kelalle viestittävä ennen välityskeskusten kilpailuttamista se, että välityskeskuksen toimintaa ei voi arvioida ainoastaan
määrällisin perustein, mutta järjestelmän
laatuun on kiinnitettävä huomiota: miten
mitataan, onnistuiko välitys myös toimeksi-
TTYR
13
annon tasolla: asiakkaan tyytyväisyys – menikö oikea tulkki oikeaan paikkaan? Tulkkikeskuksilta kysyttävä heidän näkemyksiään
tulkkien välittämisen ydinosaamisesta: mitä
pitää tietää asiakkaasta? Entä tulkista? Mitä
profiileiden pitäisi sisältää?” 6.10.2009
”Kelan edustaja oli kertonut tilaisuudessa, että Kelan tulkkauspalvelujen välitystä
ja tulkkauspalvelujen tuottamista koskevan
kilpailutuksen osalta järjestöille lähetetään
lausunnoille aineistoa, jotta mm. kriteeristöt
olisivat oikeanlaisia ja näin laatu voidaan
varmistaa.” 20.11.2009
2008
”Kuluvana vuonna tulkkirekisterin aseman
pohtiminen edellyttää yhteistyöryhmältä
aiempaa tiiviimpää keskustelua: olisiko
jokin viranomaistaho parempi ylläpitämään
tulkkirekisteriä vai soveltuuko nykyinen
vapaaehtoisuuteen perustuva käytäntö
jatkossakin? Tilanteeseen vaikuttaa mm. se,
miten Kela aikoo valikoida ne tahot, joilta
palvelua ostetaan. Tulkkipalvelua koskevia
lakimuutoksia on seurattava tiiviisti, jotta
nykyinen henki ”vain tulkkikoulutuksen
saaneet saavat tulkata” säilyy. Tulevaisuudessakin tarvitaan taho, joka tarvittaessa
selvittää ristiriitoja ja ammattieettisiä rikkomuksia.” 31.1.2008
”Huolestuneisuutta herättävä on
Korkeimman hallinto-oikeuden hiljattain
tekemä päätös, jossa hiljaisesti hyväksytään
se, että, kuka tahansa voi toimia tulkkina ei tarvita tulkkikoulutusta.” 31.1.2008
2007
”Keskusteltiin tulkkaustilanteissa olevien
tulkkien alkoholin käyttöön ja juomiseen
puuttumisen vaikeuteen vaikuttavista
syistä. Myös krapulainen tulkki vaikuttaa
tulkkaustilanteeseen, sen laadukkuuteen
ja luotettavuuteen. Suomen Viittomakielen Tulkit (SVT) on muistuttanut tulkkeja
asiasta ja esimerkiksi Viittomakielialan
Osuuskunta Vialla on käytössä nollalinja.
Kuurojen lehteen on tulossa SVT:n palstalle
pieni juttu alkoholiasiasta. Yhteistyöryhmä
suosittelee, että tulkit eivät töissä ollessaan
eli tulkkaustilanteissa tai niiden yhteydessä
käytä alkoholia.” 11.4.2007
2006
”Selvityspyyntöön on vain kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: tulkin todetaan toimineen
ammattisäännöstön vastaisesti tai tulkin ei
ole todettu toimineen ammattisäännöstön
vastaisesti. Tulkkirekisteriin liittyessään
tulkki allekirjoituksellaan sitoutuu noudattamaan tulkkirekisterin sääntöjä, joihin kuuluu
osana selvityspyyntömenettely.” 28.11.2006
”Kuurosokeat ovat keskustelleet
runsaasti tulkkien palkkauksesta. Keskusteluissa on oltu huolissaan tulkkipalvelujen kilpailutuksen vaikutuksesta tulkkien
palkkojen nousuun ja sitä kautta tulkkipalvelujen saantiin. Vaarana on arvioitu olevan,
että kunnat kieltäytyvät maksamasta liian
suuriksi kokemiaan palkkoja eivätkä myönnä uusia tulkkipäätöksiä.” 12.9.2006
I
A
ILM
SK
KO
V
Hyvän tulkin
resepti
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
Paljon nöyryyttä
Reilusti asiakkaan kunnioitusta
Kosolti tulkkipariyhteistyötä
Tilannetajua
Vahvaa ammatillisuutta
Itsensä kehittämishalua
Palautteen vastaanottamistaitoa
Vaitiolovelvollisuuden ymmärtämistä
»» Hivenen huumoria
»» Käytöstapoja
»» Hymyä
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja
kiirehdi hitaasti. Kuuntele asiakasta
herkällä korvalla, äläkä koskaan väheksy häntä. Tie hyväksi tulkiksi on kivinen
ja pitkä. Odota rauhassa, vielä joskus
sinustakin tulee sellainen.
Keskeneräinen tulkki vm 2006
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA
14
Tulkkauspalvelun kehittämisen
sietämätön vaikeus
TEKSTI KATI LAKNER, EMILIA NORPPA KUVAT TIINA VIHRA
Tuomas Rissanen, Annika Parsons, Emilia Norppa, Riikka Heikkinen ja Sanna Paasonen toimivat panelisteina.
V
iittomakielialan Tulkkauspalvelun Tuottajat ry:n 11.11.2014
järjestämä paneelikeskustelu
keräsi tuvan täydeltä tulkkauspalvelun asiakkaita, tulkkeja sekä
tulkkiyrityksiä. Paneelissa istuivat Tupa
ry:n varapuheenjohtaja Tuomas Rissanen,
hallitussihteeri Annika Parsons STM:stä,
SVT ry:n varapuheenjohtaja Emilia Norppa,
Kelan suunnittelija Riikka Heikkinen sekä
Kuurojen Liiton hallituksen jäsen Sanna
Paasonen. Keskustelun moderoijaksi oli
oivaltavasti värvätty ammattilainen alan
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
ulkopuolelta: Jukka Saksi Spindoctor
Finlandista. Tilaisuuden avasi Tupa ry:n
puheenjohtaja Outi Huusko esittelemällä
järjestönsä: Tupa ry perustettiin 2012 ja siinä
on tällä hetkellä jäsenenä 26 palveluntuottajaa, jotka edustavat 489 tulkin työpaikkaa.
Mikä toimii?
Moderoija pyysi panelisteja aluksi kertomaan, mikä nykyisessä järjestelmässä toimii
hyvin. Kelan näkökulmasta parannusta
aiempaan, kunnalliseen palveluun on sen
alueellinen yhdenmukaisuus, palvelun katta-
vuus myös ulkomailla ja etänä sekä palvelujärjestelmän yhtenäisyys; kokonaisuutta
on helpompi kehittää kuin erilaisista osista
koostuvaa tilkkutäkkiä. Riikka Heikkinen
mainitsi myös aiempaa selkeämmät kriteerit
palvelun tuottamiselle sekä tulkkien koulutusvaatimuksen.
SVT kiitti myös koulutuksen korostumista palvelutuotannossa. Tulkkien
koulutusta voidaan nyt valvoa todistuksin.
Myös välityksen pidentyneet palveluajat
palvelevat tulkkeja.
Asiakkaille palvelun tasa-arvoistuminen
A J A N K O H TA I S TA
15
“Asiakkaat kokevat palvelun heikentyneen,
koska heidän toiveitaan ei enää huomioida vaan
mennään kilpailutusjärjestyksen mukaan”
Kelan myötä on myönteistä, mutta valitettavasti alueellinen tasa-arvo ei vieläkään
ole todellisuutta; hyvän palvelun saaminen
edellyttää taitoa vaatia sitä! Eri asiakasryhmien (mm. vanhukset, ruotsinkieliset)
palvelussa on parantamisen varaa. Myös
välityksen keskittäminen on ollut asiakkaille
selkeä huononnus palveluun, vaikka välityksen pidemmät aukioloajat ovatkin hyvä asia.
Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta tulkkauspalvelulaki on perusoikeusmyönteinen; se lähtee henkilön tarpeista ja
sikäli siirto Kelaan on ollut hyvä. Kunnissa
oli palvelulle oli minimi- ja maksimimäärä,
Kela myöntää tulkkaustunteja joustavasti ja
yhdenvertaisesti.
Yrityksille avautui Kelan myötä koko
maan laajuinen kilpailu. Yrityksiä onkin
nykyään enemmän, joten ne joutuvat miettimään palvelun laatua, mikä on asiakkaankin kannalta hyvä asia.
Mikä ei toimi?
Keskustelun tueksi tilaisuudessa esitettiin
etukäteen eri tahoilta pyydetyt videot.
Videoissa korostui välityksen toimimattomuus; asiakasnäkökulmasta tulkkauksen
laatu on huonontunut, kun taas tulkin
näkökulmasta työt tulevat viime tipassa tai
katoavat kalenterista. Myös kansainvälisen
viittomisen tulkkauksen saamisen mahdottomuus mainittiin.
“Asiakkaat kokevat palvelun heikentyneen, koska heidän toiveitaan ei enää
huomioida vaan mennään kilpailutusjärjestyksen mukaan”, kommentoi Nina Nalli
Mirealista. Asiakkaan pitäisi osata perustella
tulkkitoiveensa selkeällä ja hienolla suomen
kielellä, jotta toive menisi välityksessä läpi.
Nalli ehdotti, että tulkkitoiveet toteutettaisiin aina jos mahdollista, perustuen tulkkauspalvelulain 10. pykälään: “Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon
palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide,
etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen
äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.” Näin
asiakkaan suomen kielen taito ei vaikuttaisi
siihen, saako asiakas toivetulkkinsa vai ei.
STM:n edustaja Annika Parsons vastasi kilpailutuslain olevan menettelylaki,
joka määrittelee miten ostetaan, ei mitä
ostetaan. Nykylaki ei hänen mukaansa estä
asiakkaiden toiveiden huomioimista.
Optimointi puhututti
Yleiökommenteissa toistui toive saada
“oikea tulkki oikeaan paikkaan”. Asiakkaille tahdotaan tarjota parasta mahdollista
palvelua, mutta tällä hetkellä se ei onnistu
mm. sisäisen optimoinnin kiellon takia. Sisäisen optimoinnin puute on ongelma myös
työsuojelun näkökulmasta, sillä työntekijän
on hankala muokata työpäivänsä sisältöä
tarvittaessa.
“Työnantajana vastaan työntekijän
hyvinvoinnista, mutta käytännössä en
pysty toteuttamaan lain vaatimuksia, kun
Kela vienyt minulta tähän mahdollisuuden
kieltämällä sisäisen optimoinnin”, Tuomas
Rissanen Tupa ry:stä sanoi. Työkuorman
tasaaminen tulkkien kesken on myös
työnantajan toiveissa, mutta nyt keikkoja
ei saa siirtää. Tulkkien työhön kuluva aika
on lisääntynyt, kun kalenteri avataan koko
päiväksi ja on oltava jatkuvasti valmiina
lähtöön. Tämä ei kuitenkaan näy palkassa.
Jos yritykset alkaisivat maksaa tulkeille
varallaolosta, se näkyisi seuraavan kilpailutuksen hinnassa.
“Voisiko optimointi olla yksi tapa vähentää kustannuksia”, kysyi Katja Turunen
Siluetista. Kilpailutusjärjestyksessä alkupäässä olevan firman tulkilla voi olla kalenteri auki aamusta iltaan ja yhdelle päivälle
voi osua kolme puolen tunnin tilausta. Eikö
lyhyet keikat kannattaisi optimoida kalliimmille tuottajille, jos tarjolla on esimerkiksi
kahdeksan tunnin tilaus samalle päivälle?
Kokonaiskustannuksiltaan optimointi tulisi
halvemmaksi.
Anu Jouhilampi Tulkkeesta kysyi Kelan
Riikka Heikkiseltä, onko kyse luottamuspulasta, kun keikkoja ei voi siirtää yrityksen sisällä tulkilta toiselle. Ikävä kyllä optimointiin
liittyviin kysymyksiin ei saatu vastauksia,
kun yleisökommentteja oli paljon jonossa.
Avoimuutta!
Keskustelussa nousivat useasti esiin välityksen toiminnan tehottomuus, tekstiviestiongelmat ja toisaalta tulkkauspalvelun
kustannusten nouseminen. Kritiikkiä tuli
mm. ulkomaanmatkojen tulkkauksen järjestämisen vaikeudesta ja välittäjien toimintatapojen suuresta vaihtelusta.
Kelan näkemys on, että viimeisen neljän
vuoden aikana yhteistyö palveluntuottajien
ja muiden tahojen kanssa on ollut tiivistä.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
A J A N K O H TA I S TA
16
Keskustelu kävi kuumana koko tilaisuuden ajan.
Riikka Heikkinen vetosi siihen, että palvelun
siirto kunnilta Kelalle toteutettiin todella
nopealla aikataululla, eikä heillä ole ollut
aiempaa kokemusta tällaisen palvelun
järjestämisestä. Samoin tekstiviestipalvelun
ongelmista on valitettu Soneralle useasti,
mutta asia ei ole korjaantunut.
Bertold Fuchs Jyväskylän yliopistosta
sai keskustelutilaisuuden raikuvimmat aplodit puheenvuorostaan. Siinä hän totesi, ettei
palvelun siirto Kelaan ollut näin hankalaa,
vaan suurin ongelma on ollut välityksen
siirtäminen Turkuun. Kelan tulee ottaa
kritiikki vastaan puolustelematta, sillä kyse
ei ole yksittäistapauksista. Hän ehdotti, että
Kela ja alan toimijat perustavat välityksen
ohjausryhmän, joka kokoontuisi riittävän
tiheästi ja parantaisi yhteistyössä välityksen
toimintaa. Näin myös tiedonkulku Kelan,
välityksen ja palveluntuottajien kesken
parantuisi ja Kelan toiminta muuttuisi avoimemmaksi. Riikka Heikkinen lupasi viedä
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
asian eteenpäin, sillä hänellä ei ole valtuuksia tehdä päätöksiä asiaan liittyen.
Tuottajilta löytyy kyllä myös ymmärrystä välitykselle. Tupa ry:n puheenjohtaja Outi
Huusko on huomannut, miten välityksellä
on virkavastuu noudattaa hyvin erilaisissa tilauksissa erilaisia lakeja, ohjeita ja
sopimuksia tiukkoihin säännöksiin nojaten.
Tuottajille tämä näkyy siten, että koska virkamiehillä ei ole lupaa tehdä virheitä, eivät
välittäjätkään voi myöntää virheitään.
Uutta suuntaa?
Paneelin viimeiset puheenvuorot Kelaa lukuun ottamatta korostivat yhteistyön parantamista ja avoimuutta. Kukaan tilaisuuteen
osallistuneista silti tuskin haluaa vuodesta
toiseen kokoontua keskustelemaan palvelun
huonosta toiminnasta. Kelalle on nyt esitetty selkeä yhteistyön malli ja voimme vain
odottaa siihen reagointia.
Kaiken käydyn keskustelun jälkeen on
kuitenkin syytä asettua vielä peilin eteen
ja pysähtyä kysymään, olemmeko me alan
toimijat tehneet kaikkemme. Vaikka Kela
nykyään käyttää merkittävää valtaa palvelun
tuottamisessa, olemme me ammattikuntana
itse olleet vahvasti osallisina nykytilanteen
luomisessa: alan yritysten perustamisessa ja
työnteon muotojen valinnassa. Toimimmeko
me kaikki alalla niin, että tulkit voivat tehdä
turvatusti ja tulevaisuuteen luottaen työtään? Tuntevatko kaikki yritykset yhteiskuntavastuuta ja miten se näkyy? Teemmekö me
kaikkemme laadukkaan tulkkauksen eteen?
Ja aivan viimeiseksi on syytä muistaa,
että tulkkipalvelu ei ole olemassa jotta Kela
voisi toteuttaa lakisääteisen palvelun tai
että tulkeilla olisi hyvät työsuhteet. Tulkkipalvelun tarkoituksena on edistää asiakkaidemme mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä.
Täydennä
osaamistasi,
tähtää tutkintoon
tai opiskele
omaksi iloksesi!
Diakin avoin ammattikorkeakoulu
Diakin avoimessa ammattikorkeakoulussa
voit täydentää tulkkausalan osaamistasi
mm. seuraavissa opinnoissa:
Tulkkaus puhevammaisille
Kielensisäisen tulkkauksen opinnoissa käsitellään tulkkausta suomen ja puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien välillä. Kokonaisuus (47
op) on suunnattu viittomakielen tulkeille, jotka haluavat saada uutta osaamista
puhevammaisille tulkkauksessa. Tammikuussa 2015 alkavat opinnot kestävät 1,5
vuotta.
Tulkkaus kuurosokeille ja kuuroutuneille
Opinnot (26 op) sisältävät kuuroutuneiden, kuurosokeiden ja sisäkorvaistutetta
käyttävien kommunikaatiotapoja ja heidän kanssaan käytettäviä tulkkausmenetelmiä. Opinnot alkavat syyskuussa 2015 Turussa. Huom! Kevätlukukaudella
2015 Tulkkaus kuurosokeille -opintoja järjestetään myös Diakin Helsingin toimipisteessä.
Viittomaopetuksen ja ohjauksen opinnot
Opinnot (27 op) on suunnattu viittomakielen tulkeille, puhevammaisten tulkeille, viittomakielen ohjaajille, puheterapeuteille ja kaikille,
jotka ovat kiinnostuneita viittomien opettamisesta. Opinnot alkavat syyskuussa 2015.
Kirjoitustulkkaus
Kirjoitustulkkauksen opinnot (38 op) suorittaneet ovat päteviä
työskentelemään kirjoitustulkkeina kuuroutuneille, huonokuuloisille, viittomakielisille ja kuurosokeille henkilöille. Opinnot alkavat syyskuussa 2015.
Lisätiedot:
Koulutussuunnittelija Sanna Uusipaikka, sanna.uusipaikka@
diak.fi, puh. 040 589 1198. Diakin tulkkausalan opinnot
järjestetään Turun toimipisteessä, os. Ruukinkatu 2–4,
20540 Turku.
Työnantaja, tervetuloa työelämäkumppaniksi!
Diakin viittomakielen ja tulkkauksen koulutus etsii uusia kumppaneita ja ideoita työelämän kanssa tehtäviin hankkeisiin ja opiskelijoiden projektitöiksi vuonna 2015.
Lisätiedot: Kehittämisryhmän vastaava Raija Roslöf, raija.roslof@
diak.fi, puh. 040 706 3803.
SOPIMUSASIAA
18
Henkilöstöedustajat
työpaikalla
TEKSTI IIDA BERNHARDT KUVITUS VENLA HAVERINEN
Y
rityksissä toimivat henkilöstöedustajat, eli luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut
tarkkailevat työelämän lakien
ja sopimusten toteutumista sekä työturvallisuutta työpaikoilla. Henkilöstöedustus
liittyy läheisesti ammattiliittoihin ja niiden
toimintaan. Esimerkiksi viittomakielen
tulkeista suuri osa on jäsenenä SVT:ssä,
joka on puolestaan Akavan Erityisalojen
ammattiliiton alla toimiva jäsenyhdistys.
Akavan Erityisalat kouluttaa jäsenliittojensa
henkilöstöedustajat osittain myös yhteistyössä YTN:n (Ylemmät toimihenkilöt YTN)
kanssa ja auttaa työpaikan mahdollisissa
yt-, työehtosopimus- ja työehtoneuvotteluissa. Luottamusmiestoiminta kuuluu
ammattiliittojen alaisuuteen ja on tarkoitettu liittoon järjestäytyneille työntekijöille.
Työsuojeluvaltuutettu valitaan edustamaan
koko henkilöstöä työpaikoilla, joissa on yli
10 työntekijää.
Termit tutuiksi
Luottamusmies on yleisin käytössä oleva
termi, mutta myös luottamusnaista, -henkilöä ja -valtuutettua käytetään sujuvasti ja
sekaisin. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun toimenkuvassa ja valtuutuksissa
on kuitenkin selkeä ero. Luottamushenkilön
valtuudet työpaikalla ja neuvottelutilanteissa riippuvat siitä, onko yrityksessä käytössä
työehtosopimus (TES), ja onko tuo sopimus
YTN:n tai Akavan Erityisalojen neuvotk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
telema vai ei. Jos työpaikalla on oman
ammattiliiton neuvottelema TES käytössä,
työntekijät valitsevat edustajakseen luottamusmiehen, jonka asema ja valtuudet
perustuvat TESiin. Jos työpaikalla ei ole TES
käytössä tai se ei ole oman ammattiliiton
neuvottelema, voidaan työpaikalle tällöin
valita luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana
suppeammilla valtuutuksilla kuin luottamusmies ja hänen valintansa puolestaan perustuu Työsopimuslakiin, koska työnantaja- ja
työntekijäliitot eivät ole allekirjoittaneet
samaa TESiä.
Luottamusmiehelle kuuluu työntekijöiden edustaminen työsuhteeseen liittyvissä
asioissa ja TESin soveltamiseen liittyvissä
neuvotteluissa. Hänellä on oikeus neuvotella
paikallisia sopimuksia, jotka eivät riko TESiä.
Nämä ovat hänen edustamiaan työntekijöitä
sitovia. Luottamusvaltuutettu taas toimii
samoissa asioissa, mutta tarvitsee aina erikseen enemmistövaltuutuksen edustamiltaan
työntekijöiltä. Henkilökohtaista työsopimusta ja työsuhteen ehtoja muuttavat asiat ovat
edelleen työntekijän itsensä päätettävissä,
vaikka toki henkilöstöedustajat auttavat
näissä asioissa.
Henkilöstön edustaminen
Luottamusmiehen tai -valtuutetun, eli
luottamushenkilön valinta voidaan tehdä
yksimielisesti, jos useampia ehdokkaita
ei ole. Valinnasta voidaan äänestää, jos
pestistä on useampia kiinnostuneita. Helpoimmin äänestys hoituu vaalikokouksessa
tai sähköpostivaalina. Riippuen yrityksen
koosta ja henkilöstörakenteesta voidaan
SOPIMUSASIAA
19
valita koko yrityksen työntekijöiden yhteinen henkilöstöedustaja tai oma edustaja eri
henkilöstöryhmille tai esimerkiksi alueellisille yksiköille. Vaalin voi järjestää joko
edellinen luottamushenkilö tai työpaikan
työsuojeluvaltuutettu tai ryhmä työntekijöitä, jos edellistä edustajaa ei ole. Valinnan
jälkeen asiasta ilmoitetaan työnantajalle
sekä tietysti omaan ammattiliittoon. On
myös hyvä valita varaluottamushenkilö hoitamaan tehtäviä varsinaisen
edustajan ollessa estynyt.
Henkilöstöedustajan valinta
sovitaan määräajaksi, esimerkiksi
kahdeksi vuodeksi kerrallaan, jonka
jälkeen tulee järjestää uusi vaali.
Luottamushenkilön töitä saa hoitaa
työajalla, myös koulutuksissa saa
käydä työajalla. Tehtävän hoitoon
ei vaadita aiempaa kokemusta tai
koulutusta, mutta on tietenkin positiivista
jos henkilöllä on tietämystä ja kiinnostusta
asiasta. Ammattiliiton järjestämät koulutuksetkaan eivät ole pakollisia, mutta
suositeltavia, koska ne antavat tarvittavia perustietoja henkilöstön edustajana
toimimiseen. Luottamushenkilöllä on
edustuskautensa ajan ja joskus jopa tietyn
määräajan edustuskauden jälkeen irtisanomis- ja lomautussuoja. Henkilöstöedustaja-
na toimimisesta saa toki myös korvauksen,
joka on määritelty yrityksessä käytössä
olevassa TESissä.
Edustusta yhdessä ja erikseen
Luottamushenkilön tärkein tehtävä on
valvoa työehtojen toteutumista työpaikalla
sekä edustaa työntekijöitä työnantajan
kanssa neuvoteltaessa. Henkilöstön yleisten
asioiden lisäksi yksittäinen työntekijä voi
pyytää luottamusmiehen tukea neuvotteluihin työnantajan kanssa. Työtä hoitaakseen henkilöstöedustajilla on oikeus saada
työnantajalta tarvittavat tiedot yrityksen
toiminnasta, mutta työntekijöiden palkkaja sairaslomatietoja ei saa luovuttaa ilman
henkilön itsensä lupaa.
Luottamushenkilö on työntekijöiden
edustaja, mutta työhön saa myös paljon
tukea monilta tahoilta. Työpaikalle valittu
työsuojeluvaltuutettu työhyvinvointi- ja
turvallisuusasioihin, mutta molemmat
ovat osittain tekemisissä samojen asioiden kanssa. Ammattiliitolla ja jäsenyhdistyksellä on omia sähköpostilistoja
henkilöstöedustajille tiedottamiseen. Tätä
kautta saa hyödyllistä tietoa uusista koulutuksista ja ajankohtaisista asioista. Kiperissä
neuvotteluissa ja työehto-ongelmissa taas
asiantuntevaa lakiapua saa ammattiliitosta.
Työntekijöiden kannalta luottamushenkilössä tärkeää on nimenomaan luottamus,
sillä edustajalle tulevat kysymykset ja
pulmat tulee käsitellä sekä työnantajan että
ammattiliiton kanssa täysin nimettömästi.
Vaikka henkilöstöedustajan työ on vastuullista sitä ei kannata turhaan pelätä, koska liitolta saa tukea tehtävien hoitamiseen.
Mieti siis seuraavien vaalien lähestyessä
olisiko sinustakin henkilöstöedustajaksi!
Henkilöstöedustajat kouluttautuivat Tampereella
TEKSTI IIDA BERNHARDT
A
kavan Erityisalat järjesti henkilöstöedustajien seminaarin
13.–14.11. Tampereella uudessa
Sokos Hotelli Tornissa. Puitteet
olivat vaikuttavat! Moderneissa tiloissa oli
esillä niin vanhaa tehdastunnelmaa kuin
Tampereen historiaa ja taidetta.
Koulutus starttasi muutosstressistä työpaikalla. Aamupäivän valmentajamme Jani
Turku esitteli keinoja stressin käsittelyyn ja
palautteen antoon. Iltapäivällä perehdyttiin
talouslukuihin ja katsottiin, miten yrityksen
rahat jakaantuvat henkilöstön ja pääoman
kesken. Talousasiantuntija Arto Suninen
koulutti katsomaan mitä tilinpäätöksen
tunnusluvut kertovat yrityksen taloudesta
ja milloin yt-neuvottelujen aloittamiselle on
taloudellisia perusteita.
Koulutuksen jälkeen osa porukasta
lähti viihtymään Musiikkiteatteri Palatsiin
suomirockin parissa ja osa tutkaili jouluista
Tamperetta omin voimin. Perjantain ohjelmassa oli käynti Marika Mäkelän näyttelyssä
Sara Hildénin taidemuseossa ja iltapäivällä
työmarkkinaseminaari työelämän kestävästä
kehityksestä ennen koulutuksen päätöstä.
Virallisten tapahtumien lomassa ehti myös
verkostoitua muiden osallistujien kanssa,
vaihtaa kokemuksia ja hyviä neuvoja.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K A N D I T Y Ö E S I T T E LY S S Ä
20
Toimiiko ammattisäännöstö
käytännössä?
TEKSTI JA KUVA JENNI MIKKOLA KUVITUS SUVI SIPRONEN
O
len valmistunut viittomakielen tulkiksi vuonna 2007 ja
kirjoitustulkiksi 2008. Valmistumisestani saakka olen tehnyt tulkkauksia ja sivutoimisesti opiskellut
Tampereen yliopistolla: ensin pohjoismaisia
kieliä, sitten käännöstiedettä, B-työkielenäni
englanti. Viime keväänä valmistunut kandidaatintutkielmani käsittelee viittomakielen
tulkkien ajatuksia ammattisäännöstöstä.
Olin kiinnostunut kuulemaan tulkkien omia
mietteitä siitä, kuinka ammattisäännöstöä
käytännössä noudatetaan. Halusin tehdä
tutkimukseni nimenomaan viittomakielen
tulkkauksen alalta, koska kokemukseni
mukaan meidän äänemme tapaa olla varsin
vaimea. Akateemisissa ympyröissä meidät
unohdetaan autuaasti, koska meillä ei ole
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
paikkaa missään tiedekunnassa. Toteutin
tutkimukseni kolmen tulkin ryhmäkeskusteluna, josta pysyttelin itse parhaani
mukaan sivussa. Olen pyrkinyt tiivistämään
seuraaviin riveihin tutkimukseni parhaita
herkkupaloja, joiden veikkaan kiinnostavan
teitä.
Ammattisäännöstö on tärkein yksittäinen viittomakielen tulkin roolia ja asemaa
määrittävä dokumentti, jota päivitetään
parhaillaan. Ryhmäkeskustelussa esitettyjen
kommenttien perusteella vaikuttaa selvältä,
että ammattisäännöstöä ei kaikilta osin
noudateta täsmällisesti. Pääsyy tähän löytyi
ammattisäännöstön ristiriitaisuuksista,
erityisesti sen vaitiolovelvollisuutta käsittelevästä kohdasta.
Tulkit ilmaisivat huolensa ehdottoman vaitiolovelvollisuuden negatiivisesta
vaikutuksesta muihin ammattisäännöstön
kohtiin: oman pätevyyden arviointiin,
valmistautumiseen ja työturvallisuuteen. He
toivoivat, että ammattisäännöstöön voitaisiin sisällyttää oikeus jakaa tulkkaustilanteisiin liittyvää tietoa toiselle tulkille tämän
mennessä itselleen vieraaseen tilanteeseen.
Kollegiaalinen vaitiolovelvollisuus on heidän
mukaansa alan käytäntönä jo nyt, vaikka
ammattisäännöstö ei sitä periaatteessa
sallikaan. Keskustelukumppanina on näissä
tilanteessa vaitiolovelvollinen kollega tai
esimies.
”Briiffaus on tabu, josta ei voida puhua
julkisesti. Ja silti sitä tehdään.”
Ennakkotietoja saatiin tulkkien mukaan
usein riittämättömästi. Tässäkin kohdassa
tulkit korostivat kollegiaalisen vaitiolovelvollisuuden merkitystä. He toivoivat myös
asiakkaiden ymmärtävän tulkin valmistautumisen olevan tulkkauksen laadun kannalta
tärkeää. Uskon tämän kohdan korostuvan
entisestään nykyisellä kilpailutuskaudella,
kun tulkkien liikkuvuus kentällä on aiempaa
suurempaa, ja tulkit joutuvat aiempaa
useammin kohtaamaan uusia asiakkaita ja
tuntemattomia aihepiirejä.
”... Pahimmassa tapauksessa kun
menemme paikalle, toteamme, että ei ole
tarvittavaa ammattitaitoa tai että olen jäävi.
Osaisimme sanoa, että en voi mennä, jos
tietäisimme asiasta tarpeeksi.”
Lisäksi nykyisen tiiviin välitysrytmin
koettiin osaltaan haittaavan ammattisäännöstön noudattamista. Tulkit totesivat
valmistautumisen olevan lähes mahdotonta,
jos tilaukset saadaan samalle tai seuraavalle
päivälle.
”Etenkin nyt Kelan aikana tänään
jaetaan huomisen työt. Menet illalla kotiin ja
katsot, että jaa, täällä on tämmöinen. Siinähän rupeat soittelemaan, että mä tarvitsisin
materiaaleja!”
Myös kuurosokeille tulkkaus herätti
paljon keskustelua. Tämän tutkimuksen
perusteella vaikuttaa siltä, että kuurosokeille tulkkauksessa ammattisäännöstöstä joustetaan enemmän ja useammin.
Tulkkien mukaan täysi puolueettomuus oli
mahdotonta, sillä kuurosokea asiakas on
riippuvainen tulkin havainnoista, jotka ovat
K A N D I T Y Ö E S I T T E LY S S Ä
21
Heräsikö kiinnostus? Tuntuuko tutulta?
Oletko eri mieltä? Ota rohkeasti
yhteyttä [email protected].
Kysy, kommentoi tai pyydä vaikka koko
tutkielma luettavaksesi!
aina enemmän tai vähemmän subjektiivisia
kokemuksia. Kärjistetysti voisi sanoa, että
tulkki saattaa päätyä tekemään päätökset
asiakkaan puolesta, koska asiakkaalla ei ole
asian arvioimiseen tarvittavaa näköaistia.
Tulkin roolin koettiin olevan tavallista monimutkaisempi, ja asiakkaan ja tulkin käsitys
siitä olivat usein ristiriidassa. Tulkit kertoivat
joidenkin asiakkaiden jopa edellyttävän tulkilta muidenkin avustustehtävien hoitamista
tulkkauksen ohella.
”Joutuu itse tekemään tavallaan ylimääräistä työtä: on ohjelmavastaava, on hoitaja,
on sitä ja tätä eikä pelkkä tulkki.”
Kuurosokean asiakkaan tulkkirinkiin
kuuluminen voi vaikuttaa positiivisesti tulkin
tilausmäärään ja tuloihin, joten on vaarana,
että tulkki toimii ammattisäännöstön
vastaisesti vain asiakasta miellyttääkseen.
Tulkin roolista joustaminen voi johtaa siihen,
että asiakas odottaa samaa myös muilta
tulkeilta.
”Todella monelta [kuurosokealta] tulee
tiukka palaute: miksi et pysty, kun toiset
tulkit pystyy.”
Tulkit uskoivat ammattisäännöstön
noudattamisen olevan alalla suhteellisen
yhteneväistä. Erojen arveltiin liittyvän
osittain työuran pituuteen: ”Kun on paljon
paukuttanut näitä hommia, ei jaksa pikkuasioihin takertua.” Toisaalta tiedostettiin, että
ammattisäännöstö sitoo ainoastaan tulkkia
eikä muiden osapuolten voida olettaa
olevan siitä edes tietoisia. Viime kädessä
vastuu ammattisäännöstön noudattamises-
ta on tulkilla itsellään eikä pakotteita ole
käytössä. Säännöstön olemassaolo koettiin
hyväksi asiaksi, mutta kohtia toivottiin uudelleenmuotoiltavan käytäntöön paremmin
sopiviksi. Tulkkien mielestä oma moraali ja
oikeudentaju ovat parhaat työkalut arkeen.
”Jos on ihmisenä aidosti tasa-arvoinen,
ei tarvitse päälleliimata ammattieettisiä
sääntöjä. Että ’nyt mä osaan nää kaikki, nyt
mä oon hyvä’.”
Tämän tutkimuksen perusteella vaikut-
taa siltä, ettei ammattisäännöstö ole täysin
noudatettavissa nykyisessä muodossaan ja
siitä joustetaankin säännöllisesti. Tarkkaan
noudattamiseen pyrkiminen heikentäisi tulkkauksen laatua ja tulkin työoloja.
Ryhmäkeskustelussa oli mukana vain kolme
tulkkia, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Heidän yksimielisyytensä antaa kuitenkin
viitteitä siitä, että keskustelun aiheet olisivat
alalla yleisessä tiedossa.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
E D U N V A LV O N TA
22
Työntekijän oikeudet ovat
ihmisoikeuksia
TEKSTI TITTA SHEMEIKKA KUVITUS SUVI SIPRONEN
Y
lityökorvaukset, mahdollisuus
vapaapäiviin, työterveyshuolto
– tässä muutamia asioita, joita
suomalaisessa työkulttuurissa
pidetään ehkä jo itsestään selvänä. Harva
enää allekirjoittaa työsopimusta, jossa
työntekijältä vaaditaan sitoutumista yli
kahdeksan tunnin työpäiviin ilman korvausta. Suomessa muun muassa työpäivän
pituudesta säädettiin laki vuonna 1917.
On myös niitä maailmankolkkia, joiden
työolosuhteet ovat kaikkea muuta kuin
tyydyttävät. Esimerkiksi Bangladeshin
vaatetehtaissa - joista kirjoittajankin
tummanpuhuvat, siistimmät tulkkauskuteet
on Suomeen tuotu - työtä tehdään kellon
ympäri vailla tietoakaan vapaapäivistä saati
kunnon palkasta. Minä maksan paidastani
10 euroa, työntekijä saa ehkä sen 20 senttiä.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen
työhön sekä oikeudenmukaisiin työehtoihin,
näin todetaan jo YK:n yleismaailmallisessa
ihmisoikeuksien julistuksessa. Julistuksen
artikla ei kuitenkaan toteudu kaikkialla. Suomalaisten ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK pyrkii vaikuttamaan toiminnallaan
muun muassa tähän epäkohtaan. SASK on
suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, johon kuuluu
32 suomalaista ammattiliittoa. Jäsenjärjestöistä tutuimpia viittomakielen tulkille
lienevät Akavan Erityisalat sekä Julkisten ja
hyvinvointialojen liitto JHL.
Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on
ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Tämän edistämiseksi
tarvitaan vahvoja ammattiliittoja, joihin
suomalaisista palkansaajista kuuluu 75 pro-
senttia. SASK vie kehitysmaihin tietoa ja taitoa ammattiyhdistyksistä ja työntekijöiden
oikeuksista. Yksi solidaarisuuskeskuksen
tavoitteista on taata, että Kansainvälisen
työjärjestö ILO:n määrittelemät työelämän
perusoikeudet toteutuvat työpaikoilla
kaikkialla maailmassa. ILOn kansainvälinen
työkonferenssi on julkaissut yleissopimuksen, jossa periaatteina ovat yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden
tehokas tunnustaminen, kaikenlaisen
pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman
käytön tehokas kieltäminen sekä työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä
tapahtuvan syrjinnän poistaminen.
SASK:n kehitysviestinnän koordinaattori
Katri Blomster kertoo Yle Puheen haastattelussa, että SASK:n toiminta kehitysmaissa
on 85-prosenttisesti Ulkoministeriön ja
E D U N V A LV O N TA
23
Globalisoitumisen kautta monikansalliset
yritykset toimivat niin Suomessa kuin
Afrikassakin, mutta erot työehtosopimuksissa
ovat räikeitä.
25-prosenttisesti suomalaisten ammattiliittojen tukemaa. Myös vastikään järjestetyn
Nenäpäivä-kampanjan tuotoista osa menee
nimenomaan tällaiseen kehitysyhteistyöhön. ”Kehitysyhteistyö mielletään usein
länsimaissa vain ruoka-avuksi ja rokotteiksi, mutta SASK:n toiminta on yhtälailla
kehitysyhteistyötä: Paikallisille työntekijöille
opetetaan neuvottelutaitoja, heille kerrotaan järjestäytymisen hyödyistä, ja tavoista
saada jäseniä ammattiyhdistykseen. Lisäksi
SASK:n avulla koulutetaan luottamusmiehiä.
Esimerkiksi niillä alueilla, joilla on riski sairastua ebolaan, paikallisten sairaanhoitajien
koulutuksen ja varustamisen tukeminen on
myös SASK:n ansiota”, Blomster kertoo.
Globalisoitumisen kautta monikansalliset yritykset toimivat niin Suomessa kuin
Afrikassakin, mutta erot työehtosopimuksissa ovat räikeitä. Kun Suomessa raskaana
oleva työntekijä saa äitiysloman ajalta
usein Kelan tuen lisäksi palkkaa, Ghanassa
raskaus tietää työtekijälle heti potkuja.
Moniin suomalaisiin pizzerioihin tuleva
broilerinliha taas tuotetaan Brasilian teurastamoissa, joissa vammautunut työntekijä
joko pakotetaan jatkamaan työsuhdetta
tai korvataan uudella työntekijällä. ”Saman
firman pestissä eri maissa työskentelevät
työntekijät eivät ole siis tasa-arvoisia mitä
työolosuhteisiin tulee”, tietää Blomster.
Jonkin yrityksen suora boikotointi ei
Blomsterin mukaan ole kuluttajalle oikea
tapa vaikuttaa työntekijöiden huonoihin oloihin. Kannattavampaa on ilmaista
kiinnostuksensa ostettavan asian alkuperää
kohtaan, jolloin yritys on velvollinen kertomaan asiakkaalle, miten asia todellisuudessa on. ”Tosin siinäkin saatetaan sanoa
kauniisti, että ’kyllä meillä maksetaan minimipalkkaa tai ylikin sen’, mutta ei sekään
aina vastaa todellisuutta.” Minimipalkasta
puhuttaessa on muistettava suhteuttaa se
kyseisen maan hintatasoon. Esimerkiksi Intiassa minimipalkka on 51 dollaria ja kilo riisiä
maksaa 60 senttiä. Jos näin olisi Suomessa,
1600 euroa kuussa tienaava maksaisi riisipaketista 20 euroa. Ja yli minimipalkan tienaava työntekijä saattaa silti elää äärimmäisessä köyhyydessä. Olisikin parempi penätä
työntekijöille elämiseen riittävää palkkaa,
jolla esimerkiksi nelihenkinen perhe pystyisi
turvaamaan toimeentulonsa.
Pitkään jatkunut trendi Suomen
työmarkkinoilla on määräaikaisuus. Yhä
harvemmin henkilöitä palkataan vakituiseen
tai edes kokopäiväiseen työsuhteeseen.
Suomessa esiintyy ikäsyrjintää, pätkätyöllistymistä ja pakon edessä yrittäjäksi
ryhtymistä. Vaikka asiat ovat paremmin
kuin kehitysmaissa, tämäkin on hälyttävää.
Ongelmat liittyvät yhä enemmän työperäiseen stressiin ja vastuuta työntekijän
hyvinvoinnista ja työympäristöstä siirretään
koko ajan työntekijälle itselleen.
Tulisi siis järjestäytyä riippumatta siitä,
missä maassa tai millaisessa yrityksessä
työskentelee. Esimerkiksi suomalaisen
menestystarina Rovion irtisanomisissa iso
ongelma oli se, että suurin osa työntekijöistä ei ollut järjestäytyneitä. ”Tällä hetkellä
ihannoidaan menestyviä start-up -yrittäjiä,
ja lakkoilu ja työtaistelut näytetään mediassa ikään kuin häiriötekijöinä tavallisessa
arjessa”, Blomster pohtii ammattiyhdistysjäsenyyteen liitettyä mielikuvaa. ”Saatetaan
pelätä myös leimautumista nipottajaksi
tai hankalaksi alaiseksi, vaikka työntekijän
oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja niiden eteen
on taisteltava.” Lakko on yksi tapa vaikuttaa
sellaisilla aloilla, jotka eivät pääse yhteiskunnassa muuten ääneen.
Viittomakielen tulkkien huonoa työtilannetta taidettiin uutisoida parissa lehdessä ja Kela kommentoi asiaa vaisusti. Voisiko
lakko olla yksi vauhdinantaja keikkojen
saapumiseksi tulkkien kalentereihin? Kelan
tilastoissahan kaikki on plussan puolella,
vaikka samanaikaisesti asiakkaat jäävät
ilman tulkkeja ja tulkit ilman työtä ja siten ilman palkkaa. Suomessa lakkoiluun liitetään
negatiivisia mielikuvia, mutta kehitysmaissa
lakkoilevia työntekijöitä jopa uhkaillaan ja
pahimmassa tapauksessa omien oikeuksien penääjä tapetaan. Näin voimakkaisiin
keinoihin tuskin ollaan meillä päin menossa,
vaikka vallitseva tilanne alalla on joillain
alueilla jopa epätoivoinen. Vaikka palkkani
onkin enemmän kuin 20 senttiä, minulla on
katto pääni päällä ja kuivat sukat jalassa, on
minullakin oikeus kunnon työhön!
Jutussa on käytetty lähteinä Suomen
Ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen
www-sivuja sekä Ylen Puheen 7.10. esitettyä
podcastia.Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7.10.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K A N S A I N VÄ L I S Y Y S
24
Terveisiä Efslin
vuosikokouksesta
TEKSTI TERHI KALLIOMÄKI JA MARIKA MÄKILÄ KUVA EVELIINA PÄTSI
Suomen delegaatio ehti yhteiskuvaan: Marika Mäkilä, Liisa Halkosaari, Raija Roslöf, Eveliina
Pätsi ja Terhi Kalliomäki.
E
fslin vuosikokous ja seminaari
järjestettiin tänä vuonna Antwerpenissä, Belgiassa. Hulppean
hotellin lisäksi osallistujat saivat
nauttia hienoista maisemista keskellä kaupunkia. Viikonloppu aloitettiinkin hotellin
kokoussalissa kiivastahtisella vuosikokouksella. Lähes jokaisesta jäsenmaasta oli edustaja tai kaksi. Ilman virallista edustajaa oli
muun muassa Islanti, joka oli tänä vuonna
ensimmäistä kertaa varsinainen efslin jäsen.
Vuosikokouksessa oli tavalliseen tapaan
paljon asiaa, mutta hyvin aikataulutettu
ja valmisteltu kokous eteni kuin tanssi.
Esityslistalla oli muun muassa viime vuoden
talouskertomus, toimintakertomus, erilaisten työryhmien raportit sekä ensi vuoden
budjettiesitys ja toimintasuunnitelma. Yksi
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
esitellyistä raporteista oli Special Attendance Fund:n (SAF) raportti. SAF keräsi viimeisen vuoden aikana sen verran rahaa, että
seminaariin saatiin kustannettua seitsemän
tulkkia, joilla itsellään ei olisi ollut mahdollista päästä paikalle. SAF:n rahankeruuseen
voi osallistua kuka vain ja miten vain - eräs
saksalainen mies esimerkiksi oli myynyt tekemäänsä vihanneskeittoa ja lahjoitti tästä
saadut rahat SAF:lle.
Kiihkeää supinaa aiheutti efslin hallituksen jäsenen puheenvuoro. Viittomakielinen
Christian Peters piti puheenvuoron kuurojen tulkkien työryhmän (Deaf Interpreters
Network, eDI) puolesta. eDI oli sitä mieltä,
että jokaisessa efslin jäsenyhdistyksessä
kuurojen tulkkien tulisi olla yhdenvertaisia
kuulevien tulkkien kanssa. Ryhmän alku-
peräinen ajatus oli, että efsli voisi auttaa
maissa, joissa tasavertaisuus olisi vaikeampi
saavuttaa. Jos taas tasavertaisuutta ei millään saavutettaisi, tulisi tämän yhdistyksen
saada jonkinlainen sanktio. Tämän jälkeen
useat kädet nousivat pyytämään puheenvuoroa. Suurin osa kokouksessa istuvista
edustajista oli sitä mieltä, että tällaisesta
asiasta ei voida noin vain äänestää. Asiasta
pitäisi ensin keskustella omissa yhdistyksissä ja palata asiaan seuraavassa vuosikokouksessa. Lopulta eDI päätti muuttaa
vielä ehdotuksensa sanamuotoa ja asiaan
palataan seuraavassa kokouksessa.
Kokouksessa muistettiin myös kertoa,
kuinka on mahdollista osallistua aktiivisesti
efslin toimintaan. Viittomakielisten tulkkien
eri maista toivottiin osallistuvan runsaslukuisemmin. Vuosikokousta ennen järjestetään perinteisesti paripäiväinen Working
Seminar for Deaf Interpreters. Aktiivisia
osallistujia kaivattiin myös Committee of
Experts (eCE) -työryhmään. Tätä ryhmää
efslin hallitus konsultoi, kun he tarvitsevat
laajempaa tietopohjaa. Yhteydenpito tapahtuu pääosin sähköpostitse, joten ryhmään
voi lähteä rohkeasti mukaan, vaikka ei
olisikaan mahdollista esimerkiksi matkustella paljon.
Juhlallisia hetkiä kokouksessa koettiin,
kun hallituksen puheenjohtaja Peter
Llewellyn-Jones allekirjoitti yhteistyösopimuksen WASLIn puheenjohtajan Debra
Russellin sekä EUDY:n puheenjohtajan
Timothy Rowiesin kanssa.
K A N S A I N VÄ L I S Y Y S
25
Mind Tricks
TEKSTI TERHI KALLIOMÄKI JA MARIKA MÄKILÄ KUVA EVELIINA PÄTSI KUVITUS VILMA KOSKI
V
uoden 2014 konferenssin
aiheena oli: “Mind Tricks. Our
brain is the limit. Cognitive
processes in Sign Language
Interpreting”. Konferenssin tarkoituksena oli
esitellä eri tutkimuksia siitä, mitä tapahtuu
viittomakielentulkkien ajatuksissa tulkkausprosessin aikana. Minkälaisia tulkkausprosesseja ja kognitiivisia haasteita tulkit
kohtaavat? Tähän Belgian flaamilainen tulkkiyhdistys halusi tarjota vastauksen ja antaa
tulkeille lisää työkaluja, jotta he voisivat
tulla vielä paremmiksi ammattilaisiksi.
Konsekutiivitulkkausta!
Lauantaina konferenssin virallinen osuus
alkoi pääpuhuja Debra Russellin luennolla.
Russellin luento käsitteli konsekutiivi- ja
simultaanitulkkausta oikeustulkkauksessa.
Oikeussalissa tehdyssä tutkimuksessa oli
käynyt ilmi, että konsekutiivitulkkaus on
simultaanitulkkausta tehokkaampaa kuuron
todistajanlausunnossa. Kuuron todistajan
ristikuulustelussa ja asiantuntijan todistajanlausunnossa parhaimmaksi tulkkaustavaksi
osoittautui konsekutiivi- ja simultaanitulkkauksen sekoitus. Konsekutiivitulkkauksessa
kokeneet tulkit tekivät paljon vähemmän
virheitä kuin tulkatessaan simultaanisti.
Tutkimuksessa eräs asiakas totesi, ettei hän
vihaa niin paljon konsekutiivitulkkausta,
kuin hän vihaa tulkin virheitä. Russellin
esittämät tulokset olivat hämmästyttäviä
ottaen huomioon, että konsekutiivitulkkaus
on suhteellisen harvoin viittomakielentulkin
valinta.
Russell on ollut mukana myös muissa
tutkimuksissa. Niistä nousee esiin TAP eli
Think Aloud Protocol -menetelmän käyttö.
Kokeneet tulkit arvioivat joko tulkkaustaan
tai tulkkaukseen valmistautumistaan kommentoiden ääneen ajatuksenkulkuaan. Tutkimustuloksissa tehokkaimpia menetelmiä
oli miettiä opettajan ja opiskelijan välistä
kommunikaation tavoitetta suhteessa käsiteltävään asiaan. Mitä oppilaat jo tietävät
ja mihin opettaja pyrkii, ja minkä jo osatun
päälle hän mahdollisesti rakentaa opetuksensa? Paras ratkaisu tällaisessa tilanteessa
on tulkata skoposteorian mukaisesti. Tutkimustensa pohjalta Russell on kehittänyt
Meaning based -mallin tulkkausprosessista.
Ensin tulkin on päästävä kiinni materiaaliin,
jota tullaan käsittelemään ja prosessoida sitä. Sitten analysoidaan lähdetekstiä. Seuraavaksi lähdetekstiä peilataan asiayhteyteen
ja kielellisiin skeemoihin kohdetekstistä,
minkä jälkeen tehdään päätös tulkataanko
simultaanisti vai konsekutiivisesti. Lopuksi
tuotetaan kohdeteksti. Tulkkaus on vaativaa,
kuten kaikki me tulkit tiedämme, sanoo
Russell. “Jos ajattelemme jatkossa niin kuin
olemme aina ajatelleet ja teemme kuten
olemme aina tehneet, niin lopputulos on se,
mitä olemme tottuneet saamaan”, lopetti
Russell esityksensä. Siinäpä pohdittavaa!
"Konsekutiivitulkkauksessa kokeneet
tulkit tekivät paljon
vähemmän virheitä
kuin tulkatessaan
simultaanisti."
Tulkin ja puhujan ajatukset
Russellin jälkeen lavalle pääsi Kristiaan
Dekesel, joka esitteli hänen ja Sarah Bownin
tulkkauksen ajatusprosessin dokumentointia, jonka he olivat toteuttaneet viittomak i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K A N S A I N VÄ L I S Y Y S
26
Tupa täynnä eurooppalaisia, ja tulkkaus tekstinä, kansainvälisellä viittomisella ja flaamilaisella viittomakielellä.
kielentulkkiharjoittelijoilla. Harjoittelijat
kirjasivat tulkkauksen aikaisia ajatuksiaan
internetissä sijaitsevalle foorumille ja
kommentoivat toistensa kirjoituksia. Näin
ajatuksista tuli näkyviä ja esimerkiksi kouluttajat näkivät, missä yksittäiset harjoittelijat mahdollisesti tarvitsivat koulutusta.
Terry Janzen ja Barbara Shaffer
puolestaan kertoivat tutkimuksesta,
joka pureutui tulkkauksessa esiintyvään
kaksinkertaiseen kontekstin tunnistukseen.
Puhujalla on tavoite sanomalleen ja se,
miten hän asiansa esittää, riippuu puhujan
käsityksestä vastaanottajasta. Luonnollisesti puhuja ei halua kertoa asioita,
joita uskoo vastaanottajan jo tietävän.
Tulkkaustilanteessa tulkki pohtii tätä asiaa
kahdesti. Hän pohtii sekä puhujan että
vastaanottajan taustatietoja ja tarkoituksia. On mahdollista, että puhuja arvioi
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
väärin vastaanottajan taustatiedot, mutta
on myös hyvin mahdollista, että tulkki
ymmärtää väärin. Tulkkeen lopputulokseen
vaikuttaa aina tulkin tausta, kielitaito ja
arviointikyky. Tutkimuksessa kurkattiin
tulkkausprosessiin suhteessa lähdetekstiin,
jotta tulkkikouluttajilla olisi materiaalia
tämän prosessin opettamiseksi.
Päivän shokeeraavin luento oli Christopher Stonella. Stone ja David Vinson
olivat tutkineet, hakeutuuko viittomakielentulkeiksi henkilöitä, joiden aivot toimivat
jo valmiiksi eri tavalla kuin muilla ihmisillä.
Lopputulema oli, että ei. Me tulkit emme ole
erityislaatuisia. Voitteko uskoa?! Toisen vuoden tulkkiopiskelijoilla oli kyllä esimerkiksi
parempi käsien ja silmien yhteistyö kuin
ensimmäisen vuoden opiskelijoilla, mutta
Stonen mukaan tämä johtuu luultavasti vain
siitä, että he ovat harjoittaneet huomaamat-
ta motoriikkaansa opiskellessaan viittomakieltä.
Tulkkaustilanteiden haasteet
Sophie Pointurier-Pourninin luento käsitteli haasteita, joita tulkeilla on tulkkaustilanteissa ja miten he suhtautuvat niihin.
Pointurier-Pourninin luento perustui Daniel
Gilen simultaanitulkkauksen kuormitusmalliin. Simultaanitulkkaus kuormittaa tulkkia
ja jossakin vaiheessa tulkin kapasiteetti
ei välttämättä enää riitäkään. Mitä tulkki
silloin tekee? Pointurier-Pournin oli tutkinut
tulkkien käyttämiä eri taktiikoita tällaisissa
tilanteissa.
Anna-Lena Nilsson esitteli tutkimustaan
siitä, kuinka viittoessa käytetään vartaloa
ja viittomisaluetta merkittäessä diskurssia.
Hän oli kerännyt videomateriaalia tulkeista,
joiden äidinkieli on viittomakieli. Anna-Lena
K A N S A I N VÄ L I S Y Y S
27
oli huomannut muun muassa, että näillä
tulkeilla diskurssin paikan merkitseminen
oli ollut hämmästyttävän samanlaista kuin
spontaanisti tuotetussa viittomakielessä.
Lorraine Leeson ja Myriam Vermeerbergen pitivät lauantain viimeisen luennon.
He kertoivat tutkimuksesta, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä oli haastatellut 16
kuuroa johtajaa eri puolilta maailmaa, joilla
oli pitkä kokemus tulkin käytöstä. Tulkkaus
näissä vaikuttamisen keskiöissä ei ole aina
onnistunut. Kuurot johtajat olivat vielä suhteellisen tyytyväisiä saamaansa viittomakielen tulkkaukseen, mutta puheelle tulkkauksessa oli toivomisen varaa. Kuurot kokivat,
että he ovat joutuneet tulkkauksen aikana
tekemään paljon yhteistyötä, mentoroimaan
ja tukemaan tulkkeja, jotta he kasvaisivat
tehtävänsä vaatimiin mittoihin.
Kohteliaisuus, irlantilaisuus ja
musiikin tulkkaus
Sunnuntain anti oli kenties hieman taiteellisempaa ja vähemmän tieteellistä. Aamu
aloitettiin kohteliaisuuksilla. Rachel Mapson
puhui siitä, kuinka kohteliaisuutta esiintyy
jokaisessa tulkatussa tilanteessa. Kohteliaisuus opitaan implisiittisesti ja sitä käytetään
intuitiivisesti. Viittomakielisestä ja tulkatusta kohtelisuudesta ei ole lainkaan tutkimuksia ja kirjallisuutta, joten näiden seikkojen
vuoksi tulkkien voi olla vaikea käyttää
luonnollista kohteliaisuutta tulkkauksessa.
Amerikkalainen tutkimusryhmä oli
irlantilaisen Lorraine Leesonin kanssa
tutkinut irlantilaisuuden ilmaisemista
Irlannin presidentin virkaanastujaispuheen
tulkkauksessa. Erityiseksi asian teki se,
että presidentti Higgins käytti puheessaan
paikoitellen englannin lisäksi iirin kieltä, jota
kuuro vähemmistö ei ole milloinkaan opiskellut. Kuulevistakin sen opetusta on saanut
vain murto-osa, eikä kukaan tulkeista ollut
iirinkielinen äidinkieleltään. Vanhahtavan
iirin kielen käytöllä oli paljon symbolista ja
runollista merkitystä puheen kannalta, jota
tulkit hyvin lyhyellä valmistautumisajalla
joutuivat prosessoimaan ja tekemään ratkaisun, että miten tuovat tulkkeessa tämän
esille.
Viimeisenä kuulimme portugalilaisen
Rafaela Cota Silvan kokemuksia projektista, jossa he tulkkasivat viisi Gift-yhtyeen
keikkaa portugalilaiselle viittomakielelle.
Laulut ovat pääosin englanninkielisiä, joten
tulkkaus oli kolmen kielen välinen prosessi.
Englannista portugaliksi ja portugalista
viittomakielelle. Käännösprosessin aikana
tulkit käyttivät konsekutiivitulkkausta ja
konsertissa simultaanitulkkausta. Tulkkauksen lisäksi huomioon oli otettava esimerkiksi valaistus ja vaatetus.
Seminaari loppui perinteiseen
efsli-seminaarirepun luovutukseen. Repun
vastaanottivat puolalaiset, jotka toivottivat
kaikki ensi vuoden syyskuun 11.-13. päivä
tervetulleiksi Varsovaan: Sign to Voice “To say or not to say” -seminaariin. Siellä
kuullaan puheelle tulkkaukseen liittyvistä
ongelmista. Zapraszamy!
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K E N TÄ N K U U L U M I S I A
28
Asiapentit asento!
Viittomakielialan Osuuskunta Via
on 15-vuotias
TEKSTI ANITTA MALMBERG, VIAN HALLITUS KUVAT VIA
P
idättäkää hengitystänne! Yritys,
jonka ei koskaan pitänyt pystyä
toimimaan “tällä alalla”, ja jonka
jokunen oraakkeli alallamme on
povannut konkurssiin kahden tulevan vuoden aikana, voi hyvin! Via täyttää 15 vuotta
ja on yhtä vakuuttunut valitsemastaan
linjasta tänään kuin 1900-luvulla yritystä
perustettaessa. Toki alku oli dramaattisen
jännittävä ja välillä on ollut todellisia läheltä
piti -tilanteita, mutta nyt meillä ei ole hätää.
Olemme iso, energinen, kokoiseksemme
ketterä ja terve työyhteisö, jossa työntekijöistä välitetään ja työn tekemiseen todella
keskitytään.
Työn tekeminen on meille arvo
Viassa on tärkeää, että töitä saa tehdä
rauhassa, keskittyneesti ja hyvin valmistautuneena. Siksi työntekijän ei pitäisi joutua
murehtimaan työn määrästä kuukausi-,
päivä- tai tuntitasolla. Tähän meidän ratkaisumme on edelleen kuukausipalkkainen
työsuhde, vaikka muitakin hyviä ratkaisuja
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
on. Viimeisimmässä osuuskunnan kokouksessa omistajamme äänestivät yksimielisesti, että yrityksemme tarjoaa jatkossakin
pääsääntöisesti kuukausipalkkaisia työsuhteita. Naiivia ehkä, mutta kokemuksemme
perusteella mahdollista.
Kylillä naljaillaan, että vialaiset ovat
”sellaisia pyhäkoulutyttöjä ja asiapenttejä”. Maineelle on syynsä. Via on iso talo,
liikevaihdoltaan yksi Suomen suurimmista pienosuuskunnista. Niinpä eri lakeja,
asetuksia ja suosituksia pyritään Viassa
noudattamaan jopa ärsyttävän tarkasti,
jotta epätasa-arvoa lisääviltä henkilökohtaisuuksilta vältyttäisiin. Myös Vian
palkkaus on mennyt täysin talokohtaisen
TESsimme mukaan, eikä minkäänlaisia
kasvolisiä ole jaeltu. Koko henkilökuntaa
pyritään kehittämään ja kouluttamaan kunkin tarpeiden mukaan yhteisöä hyödyttäen.
Vian vuotuisesta budjetista leijonanosa
käytetään henkilöstön koulutukseen, eikä
tähän strategiseen painopisteeseen olla
koskemassa.
Haluamme olla osuuskunta
15 vuoden aikana olemme ehtineet nähdä, miten tilanne kentällä
vaihtelee. Tämä on näkynyt jopa niin,
että jotkut toimialueemme, jotka nyt
ovat yritystä kannattelevia voimia, ovat
tuottaneet vuosia miinusta ja toisin
päin. Osuuskuntana olemme kuitenkin
päättäneet, että pyrimme kantamaan
heikompiakin alueita mahdollisimman
pitkään säilyttääksemme jäsentemme
työllisyyden. Olemme oppineet, etteivät
vuodet ole veljiä keskenään ja osuuskunnan
kvartaali on 25 vuotta.
Osuuskuntana meille on tärkeää yhdessä tekeminen. Vaikka osuuskunta on voittoa
tavoittelematon, pitää rahaa olla, jotta
päästään tekemään yhdessä (pari- ja tiimitulkkaukset), kehittymään ja kehittämään
yhdessä (koulutus, taitoarvioinnit, innovaatiot), turvaamaan kaikille Vian työntekijöille
riittävä toimeentulo sekä tarjoamaan laajalle asiakaskunnallemme heidän toivomaansa
palvelua ja meidän parasta osaamistamme.
K E N TÄ N K U U L U M I S I A
29
Henkilöasiakkaat, viranomaistilaajat
ja esimerkiksi kulttuuri-instituutiot
arvostavat kaikki hieman erilaisia
painotuksia asiakaspalvelussa ja
tulkkauksessa.
Henkilöasiakkaat, viranomaistilaajat ja
esimerkiksi kulttuuri-instituutiot arvostavat
kaikki hieman erilaisia painotuksia asiakaspalvelussa ja tulkkauksessa.
Vian historian aikana on käyty kahdet
YT-neuvottelut. Leimallista on kuitenkin
ollut, että ilmoituksen saatuaan henkilöstö
ei ole heittänyt vapaalle vaan tarttunut
töihin entistä hanakammin, jotta käppyrät
on saatu kaartumaan hymyyn. Yksi syy hanakkaan otteeseen lienee talon tapa pitää
kaikki työntekijät tiiviisti tietoisina siitä, mitä
yrityksessämme tapahtuu. Myös taloustilanteesta tiedotetaan Viassa säännöllisesti.
Koko henkilöstön hyvinvointi on
tärkeää. Erilaiset työaikajärjestelyt ovat
Viassa arkipäivää, ja niiden avulla pyritään
helpottamaan kaikkien elämäntilanteita.
Vialaisuus syntyy ihmisistä, keskinäisestä
sparrauksesta, silmiin katsomisesta ja työstä
nauttimisesta. Olemme napakka tiimiorganisaatio, jossa on selkeä hallinto, mutta
matala hierarkia.
Ja meillä on visio: tällä alalla on
tulevaisuutta!
Viittomakielialan
Osuuskunta Via
Perustamisvuosi: 1999
Omistajat: 43 tulkkia
Henkilöstömäärä: 117 (1.9.2014)
Kuukausipalkkaisia 95 ja tuntityöntekijöitä 22
Toimipaikat: Helsinki, Tampere,
Turku, Oulu, Iisalmi ja Jyväskylä
Tuotteet: tulkkaus, opetus, koulutus ja asiantuntijaluennot
Liikevaihto: n. 4,6 milj. €
Vian kotisivut: www.via-ok.net
Blogi: http://www.via-ok.net/blogi
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
MIELIPIDE
30
Yksityisyrittäjänä markkinoilla
– vastine Kielisillan artikkeliin ”Kohti parempaa kilpailuttamista”
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
Kelan kilpailuttamisasiakirjat ovat olleet
selkeitä eikä niiden ymmärtämisessä ole mitään ylivoimaisen vaikeaa. Koska vastaan ja
päätän itse kaikesta, laadun on oltava aina
huippuluokkaa. Yksinyrittäjä ei voi mennä
kenenkään selän taakse piiloon.
Yksinyrittäjän on tietysti hallittava
tarpeellinen lainsäädäntö, mikä ei sekään
ole vaikeaa. Koska kilpailutuksessa ainoa
ratkaiseva tekijä on hinta, on kaikkien
huolehdittava palvelun laadusta. Jos työnsä
tekee huonosti, voi olla varma siitä, että
työt loppuvat tulevaisuudessa. Siihen ei
liene varaa kellään. Mielestäni osaamisen lisääntyminen ei ole verrannollinen
yrityskoon kanssa. Työstä ja siihen liittyvistä
KUVITUS SUVI SIPRONEN
H
aluan tuoda oman mielipiteeni esille liittyen Kielisillan
3/2014 artikkeliin ”Kohti
parempaa kilpailuttamista”.
Osallistuin Kelan järjestämään tulkkausalan kilpailutukseen vuonna 2013 ja olen
toiminut yksinyrittäjänä vuoden 2014 alusta
alkaen. Lähdin pois isosta tulkkausfirmasta,
koska siellä en saanut kokea ansaitsemaani
arvostusta. Tulkki oli rahantekoväline, inhimillisyys unohdettiin.
Jutussa kaivattiin neuvottelumenettelyn
perään, jonka hankintalaki mahdollistaa.
Kaikki halukkaat voivat ilmoittautua, mutta
ostaja päättää, kenen kanssa neuvottelee.
Tämä suosii suuria palveluntuottajia ja
yksinyrittäjän ääni jää helposti kaikumaan
tyhjyyteen. Mielestäni kilpailutus on ainoa
oikea ja kaikkia palveluntuottajia tasaarvoisesti kohteleva lainmukainen hankintamenettely. Se varmistaa myös ammattitaitoiselle yksinyrittävälle viittomakielialan
toimijalle mahdollisuuden markkinoilla.
Jutussa oli kiinnitetty huomiota myös
yksinyrittäjän jaksamiseen. Hyvä niin, koska
kokemukseni mukaan isossa yrityksessä
työntekijän jaksaminen unohdettiin. Itsensä
johtaminen on kohtuullisen vaivatonta
ja palvelun hankkija on antanut siihenkin
hyvät sähköiset välineet. Tarjotaan palvelua
sopimuksen mukaisesti eikä ahnehdita liikaa. Kannattaa myös huomata, että suutarit
pysykööt lestissään ja tulkkauspalvelua
tuottavan yrittäjän kannattaa hyödyntää
markkinoita hankkimalla mm. kirjanpitopalvelut ammattitaitoiselta tilitoimistolta. Suosittelen asiantuntijapalveluiden hankkimista
alan toimijoille yrityskoosta riippumatta.
ongelmista syytetään vain kilpailuttamista;
toisin sanoen arvostelu kohdistuu palvelun
hankkijaan.
Puhun vain omasta puolestani enkä
ota kantaa muihin yksinyrittäjiin. Tämä on
puhtaasti oma subjektiivinen kokemukseni
kilpailuttamisesta ja yrittäjänä toimimisesta.
Valitun hankintamenettelyn ansiosta voin
työskennellä minulle tärkeän asiakasryhmän parissa ja samalla se mahdollistaa
toimeentulon ja hyvinvoinnin perheelleni.
Tulevaisuus näyttää lupaavalta.
Tyytyväinen yksinyrittäjä
MIELIPIDE
31
Pieni, pienempi,
A
lallamme on viime aikoina
käyty murheellista keskustelua
siitä, miten pienet tulkkauspalvelua tarjoavat yritykset ajavat
isompia ahdinkoon muun muassa hinnoittelemalla palvelut ”väärin” ja tuottamalla
palvelua, joka ei laadullisesti ole vertailukelpoista isojen yritysten kanssa. Paljon on
myös puhuttu siitä, miten työt ja tilaukset
ovat hukkuneet jonnekin Kelan byrokratian rattaisiin. Missään ei ole pohdittu sitä
tosiasiaa, että vuoden 2014 alusta lähtien
tulkkauspalvelua tuottavat yritykset ovat
hyvinkin eri järjestyksessä aikaisempaan
verrattuna. Mukana kilpailussa on nyt(kin)
uusia yrityksiä, joissa työskentelee myös
kauan alalla viihtyneitä ammattilaisia.
Tietenkin siis eri tekijöitä näkyy tällä hetkellä kentällä, varsinkin kun työntekijöiden
siirtyminen yrityksestä toiseen on tehty
lähes mahdottomaksi. Meteliä tulkkausalan
huonosta tilanteesta eivät pidä tekijät, vaan
ne, jotka eivät epäsuotuisan kilpailutusjärjestyksen takia voi tehdä.
Missään ei kuulu niiden ääntä, jotka
hyvä?
tulkin ammattia edelleen harjoittavat ranteet ilosta paukkuen. Missään ei ole sellaisia
haastatteluja, joissa esimerkiksi pienyrittäjä
kertoo tyytyväisenä hyvästä kokonaistilanteestaan. Näitä ihmisiä on kuitenkin
olemassa. Asiasta ei vaan uskalla enää
puhua ääneen eikä julkisesti, koska puukkoa
lentäisi heti ja paljon. Tulkkien ammattitaito
kyseenalaistetaan nykyään pelkästään sen
perusteella, minkä yrityksen nimi hänen
tulkkilätkässään lukee, toisin sanoen, missä
kohtaa kilpailutusjärjestystä tulkin työnantaja on. Olen nähnyt aikakauden, jolloin
vielä kuka tahansa tulkki oli positiivisessa
mielessä kollega. Sellaista ”me”-henkeä
ei enää ole ollut pitkään aikaan. Tuskin
K-kaupan työntekijätkään arvostelevat
S-marketin työntekijöitä samalla tapaa, kuin
meidän alallamme on nykyään kilpailijoita
tapana arvostella. Hyvä tulkki, bisnesäly tai
taitava yritysjohtaminen ei tarkoita toisten
mielipuolista arvostelemista.
Valitettavasti tilanne on nykyään
sellainen, että pitää salailla tekevänsä työtä.
Laadukasta tulkkauspalvelua tuottavia tekijöitä on edelleen kentällä, mutta heidät on
ilmeisen helppo tallata suurten saappaiden
alle vedoten asioihin, jotka eivät liity tulkkaustaitoon millään tapaa. Kyllähän myös
pienten yritysten henkilöstöpolitiikka on
asiallista. Yhtälailla niissä keskitytään laadun valvontaan ja palvelun kehittämiseen.
Paperityöhön ja hallinnollisiin asioihin kulunee aikaa tietenkin vähemmän kuin suurissa
yrityksissä, jolloin huoli näiden töiden
haastavuudesta ja tekijöiden jaksamisesta
on tuulesta temmattu. Kevyt organisaatio
ei tarkoita sitä, että toiminta olisi läpeensä
mätää. On surullista, että tällä hetkellä alennetaan muita ylistämällä omaa suuruuttaan.
Eräässä haastattelussa (Kielisilta 3/2014)
kyseenalaistettiin alallamme toimivien
pienyrittäjien tietotaito kilpailutukseen
liittyvissä asioissa ja heidän ymmärrystään
markkinatilanteen hahmottamisessa epäiltiin. Tällaiset kommentit ovat asiattomia ja
omiaan ruokkimaan tämänhetkistä ”me vs.
te” -ilmapiiriä. Tällaisia haastatteluja lukiessani vahvistuu se tunne, että suuret yrittäjät
perustelevat olemassaoloaan syyttämällä
muita vaikeuksistaan.
Minä olen sitä mieltä, ettei päämajan tarvitse olla Erottajalla erottuakseen
joukosta. Kyllä me Korkeavuorenkadulla
majailevatkin osaamme tehdä työmme
hyvin. Minä olen äärettömän kiitollisessa
asemassa, kun saan tehdä töitä suhteellisen
pienessä ja osaavassa työyhteisössä, jonka
organisaatiorakenne kestää alan tuulenpuuskat. Työnantajani ei pakkomielteisesti
aja yritystä jatkuvasti muutoksesta toiseen,
vaan kykenee joustamaan tilanteen ja
työntekijöiden tarpeiden mukaan niin, että
kaikki osapuolet pystyvät keskittymään
omaan perustyöhönsä. Kun minua ja tekemääni työtä arvostetaan, on minun helppo
arvostaa takaisin. Vuorovaikutus toimii
sittenkin. Ainakin meillä.
Hattiwatti
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K E N TÄ N K U U L U M I S I A
32
Vuorotteluvapaa on ovi uuteen
kokemusmaailmaan
TEKSTI AHTI TENHUNEN KUVA HELLEN SHAKELE
I
stun kuurosokean kuusivuotiaan
tytön sängyn vieressä ja herätämme hänet kohta uuteen aamuun.
Ohjelmassa tulee olemaan esimerkiksi kengät jalassa kävelyn opettamista.
Kaikkiin tilanteisiin liittyy taktiili viittominen
ja sosiaaliset pikaviestit sekä opastaminen
kuvailuineen. Hänellä ei ole minkäänlaista
kieltä, mutta hänellä on rakastava äiti,
joka ymmärtää, että vaikka tytär raivostuu
(potkii, puree ja rääkyy), kun äiti ei enää
kanna häntä selässä liikkuessamme kodin
ulkopuolella, tytär tarvitsee uusia taitoja
selvitäkseen elämässään. En tätä kirjoittaessani tiedä, voiko hän koskaan oppia
kieltä, mutta olen sitä mieltä, että hän on
ymmärtänyt kehoviittomani, koska on jo
ojentanut kätensä minulle viittoessani nimeni hänen olkapäähänsä. Toisinaan hän myös
kieltäytyy kommunikaatiosta kanssani –
kuten tänään jouduin toteamaan työpäivän
aikana. Hän tuntui ajattelevan: ”Tämä mies
on tuonut elämääni turhan paljon muutoksia. Äiti ei kanna minua enää. Minun pitää
istua ruokapöydässä saadakseni mahan
täytettä. Ei vetele! Tuon tyypin kanssa en
kommunikoi.”
Luyando on hänen nimensä. Nimi
merkitsee rakkautta. Tytöllä on onnea,
sillä hänen äitinsä on erityisopettaja ja
hakeutunut töihin kuurojen kouluun vuosi
sitten tietämättään, että viitottua kieltä voi
opettaa myös sokealle lapselle. Äidin nimi
on Hellen ja hän oli ainoa, joka tuli Deafblind education -kurssilleni, jonka järjestin
ZNAD:n (Zambian National Association of
Deaf) tiloissa reilu viikko sitten. Olin odotk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
tanut melkein yhdeksän kuukautta, että
pääsisin tekemään jotain kuurosokeiden
hyväksi Afrikassa. Löysin lopulta Sambiasta
Kuurojen liiton, joka ymmärsi kokemusteni
jakamisen arvon. Tämän ymmärsi myös
nuori Sambian Kuurosokeiden yhdistys, joka
järjesti kokouksen Luyandon tulevaisuuden
suunnittelemiseksi.
Odotus oli pitkä ja vaivalloinen, mutta
tuloksia syntyi lopulta. Olen menossa tällä
viikolla hakemaan lisäaikaa väliaikaiseen
lupaani (temporary permit). Mikäli saan
sen, aloitamme koulukokeilun Lulun kanssa
ja toivomme, että kykenen siirtämään
tietotaitoani koulun kuuroille työntekijöille,
jotta Suomeen palaamiseni ei katkaise tätä
prosessia. Olen puhunut myös Hellenille,
ettei hän toimisi tulkkina lapselleen, vaan
tiedostaisi laajan ihmisten verkoston olevan
erittäin tärkeä Lulun tulevaisuudelle. Illan
kruunasi Hellenin viesti: ”Lulu z so calm she
ate sapa with us.thank u aiht.u came to save
lulu.v nothing to offer u bt my love n Apreciation.may day lord guide u.nyt.”
VIITTOMAKIELEN JA TULKKAUKSEN
KOULUTUS HUMAKISSA
Tulossa vuonna 2016
Tulkki (ylempi AMK)
Toteutetaan yhdessä Diakin
kanssa
Avoimessa AMK:ssa voit päivittää osaamistasi
Humakin avoimessa ammattikorkeakoulussa voidaan
opiskella monimuotoisesti verkossa tai yhdessä
tutkinto-opiskelijoittemme kanssa. Seuraavassa
esimerkkejä Humakin koulutustarjonnasta:
Monimuotoinen tulkkaus kuurosokeille
asiakkaille (10 op, Ilkantie 4, Helsinki) *
Lähiopetusjaksot järjestetään arkipäivinä päiväaikaan
Helsingissä ja Kauniaisissa.
Kouluttajina toimii Humakin lehtoreiden lisäksi myös
Suomen Kuurosokeat ry:n asiantuntijat. Monimuotoopinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa.
Koulutuksen ensimmäinen ryhmä aloittaa opintonsa
tammikuussa 2015. Toinen ja kolmas ryhmä aloittavat
opintonsa huhtikuussa 2015.
Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa ja
työelämälähtöisesti. Seuraava koulutus alkaa syksyllä
2015 ja siihen haetaan kevään 2015 yhteishaussa 17.3.9.4.2015.
Kirjoitustulkkaus (30 op, Ilkantie 4, Helsinki)*
Syksyllä 2015 alkaa kirjoitustulkkauksen opinnot
viittomakielen tulkeille tai tulkeiksi valmistuville.
Koulutuksen laajuus on 30 op, mutta viittomakielen tulkit
suorittavat siitä 10 op (ahot-menettely).
Koulutuksesta saa Kelan edellyttämän kirjoitustulkin
pätevyyden. Koulutuksen suorittaneet ja
kirjoitustulkkirekisteriin hyväksytyt ovat
päteviä työskentelemään kirjoitustulkkeina
kuuroutuneille, huonokuuloisille, viittomakielisille ja
kuurosokeille henkilöille.
Opiskele Tulkiksi (AMK) työn ohessa
monimuotokoulutuksessa (vähintään 60 op)
Mikäli sinulla on opistotason viittomakielentulkin
tutkinto, voit suorittaa tulkki (AMK)-tutkinnon monimuotoisena tutkintoon johtavana koulutuksena.
Koulutus on laajuudeltaan vähintään 60
opintopistettä riippuen aikaisemmista
opinnoistasi ja työkokemuksestasi.
Opinnot kestävät 1,5–3 vuotta.
* Opiskelija maksaa avoimen AMK:n
kursseista 10 euroa/opintopiste.
Täydennyskoulutus
Humanistinen ammattikorkeakoulu järjestää
työyhteisöille räätälöityjä koulutuksia. Mikäli
yrityksessänne on tarve henkilöstökoulutukselle, ota
yhteyttä ja ehdota aihetta!
Lisätietoja
www.humak.fi
Hanna Putkonen-Kankaanpää
[email protected]
Muu koulutus Humakissa
Humakissa voit kouluttautua myös järjestö- ja
nuorisotyön ammattilaiseksi (yhteisöpedagogi AMK
ja ylempi AMK) sekä luovan talouden asiantuntijaksi
(kulttuurituottaja (yhteisöpedagogi AMK ja ylempi
AMK).
OPISKELIJAKOLU MNI
34
Sekaisin suhteessa
TEKSTI JA KUVA NEA PÖYRY
K
oulun alkaminen tietää asiaa,
jota me opiskelijat odotamme
puoliksi innolla, puoliksi pelolla:
harjoittelua. Jos minun pitäisi
kuvailla harjoittelua, sanoisin sen muistuttavan seurustelemista. Harjoittelupaikan ja
harjoittelijan välille syntyy ikään kuin suhde,
joka voi olla ns. yhden päivän juttu tai
kestää viikkojakin. Ja samoin kuin seurustelusuhteissa, myös harjoittelusuhteessa
etsitään ”sitä oikeaa”, jonka kanssa solmia
tulevaisuudessa työsopimus. Sormuksen
sijaan vain tarjotaan korkeakoulututkintoa,
tai kahta.
Harjoittelupaikkaa lähestyminen on
kuin pyytäisi ihastustaan ulos, kämmenien
hikoamista myöten: ”Saanko tulla teille
harjoitteluun?” Myönteinen vastaus saa
tanssimaan alusvaatteisillaan olkkarissa,
palautuminen kielteisestä vastauksesta sen
sijaan vaatii litran suklaajäätelöpaketin ja
nyyhkyleffan – ainakin siihen saakka, kunnes löytyy uusi, ihanampi harjoittelupaikka.
Jos vastausta taas ei kuulu ollenkaan, sitä
on kuin sateeseen hyljätty koiranpentu.
Kuten nettideittailussa, myös harjoittelussa on riskinä, ettei todellisuus vastaakaan
annettua kuvaa. Hätätilanteessa voi parin
tunnin jälkeen kiittää kohteliaasti ja toivottaa hyvää loppuelämää. Joskus voi kuitenkin käydä niin, ettei tilanteesta pääsekään
pakenemaan livahtamalla vessan ikkunasta
ulos, vaan harjoittelija on jo ehtinyt allekirjoittamaan sopimuksen, joka velvoittaa
häntä pysymään paikallaan loppuun asti.
Sietokykyisimmät hymyilevät läpi huonojen
vitsien ja maksavat vielä laskun.
Harjoittelusuhteen laatu riippuu
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
siitä, miten paljon siihen panostetaan. Voi
olla, ettei harjoittelupaikka täysin käsitä
harjoittelun ja ilmaisen työvoiman eroa,
vaan voi määrätä, että harjoittelija siivoaa,
hoitaa lapset ja keittää kahvit. Harjoittelija
taas saattaa olla vain ”sen perässä” – harjoittelutuntien nimittäin. Vaikka kumpikin
saisi haluamansa, on todennäköistä, että
harjoittelija ei soita takaisin enää seuraavana vuonna.
Harjoittelupaikkaa voi myös etsiä
yhdessä muiden kanssa. Tällöin harjoittelupaikka on kuitenkin jaettava useamman
henkilön kesken. Toisille tällainen suhdejärjestely sopii, mutta on myös heitä, jotka
ovat harjoittelustaan suorastaan mustasukkaisia. Paikoista onkin kova kilpailu, sillä
kuten parisuhdemarkkinoilla, myös hyvät
harjoittelupaikat ovat aina joko varattuja, tai
sitten paljastuvat täysiksi sekopäiksi.
ensimmäisen vuoden opiskelijalta ei voi
odottaa samaa kuin lähes valmiilta tulkilta.
Opiskelijoilla voi olla erilaisia tavoitteita
harjoittelun suhteen, joten niistä kannattaa ottaa selvää ja rohkaista opiskelijaa
toteuttamaan niitä. Paras harjoittelupaikka
on sellainen, joka ei jätä harjoittelijaa oman
onnensa nojaan, mutta antaa mahdollisuuden tehdä itse ja osallistua.
Harjoittelu on mielestäni paras tapa
tutustua tulkin ammattikuvaan, viittomakieliseen kulttuuriin ja kuuroihin. Se antaa tilaisuuden kokeilla omia taitoja, verkostoitua,
tutustua työelämään ja voi saada motivoitumaan opinnoissa entistä enemmän. Harjoittelu on siis hieno ja opettavainen kokemus
– kunhan kemiat vain kohtaavat.
Millainen harjoittelun pitäisi
sitten olla?
Harjoittelun onnistuminen riippuu yhtä
paljon harjoittelijasta kuin paikasta. On harjoittelijasta kiinni, haluaako hän mieluummin satunnaisia tunteja ilman sitoutumista,
vai osoittaa olevansa luotettava, pitkäaikainen kumppani. Jos harjoittelupaikan
haluaa löytää, on oltava itse aktiivinen sen
etsimisessä. Iskurepliikit kuten ”olen toisen
vuoden tulkkiopiskelija” toimivat yleensä
hyvin. Harjoittelun aikana kannattaa ottaa
asioista mahdollisimman paljon selvää,
pitää silmänsä ja korvansa auki ja olla avoin
uusille kokemuksille ja näkökulmille.
Harjoittelupaikan olisi taas hyvä pitää
mielessä harjoittelijan tausta ja kokemus;
Kirjoittaja on viittomakielen tulkkiopiskelija,
jonka parhaimmat tekstit syntyvät kofeiinihöyryissä kello kolmelta aamulla.
K Ä D E N TA I T O J A
35
Tee oma ILY-koru
TEKSTI PIRKKO JOHANSSON KUVA LIISA HALKOSAARI
I
LY-viittoma on kotoisin Yhdysvalloista ja sillä kerrotaan toiselle, että
rakastan sinua, eli I Love You (kuten
alla olevasta kuvasta näet). ILY koostuu seuraavista osioista: I on pikkusormi,
L on etusormi ja peukalo ja Y on pikkusormi ja peukalo. Tämän viittoman osaavat
varmaan kaikki amerikkalaiset, koska näen
aina urheilutapahtumissa amerikkalaisten
viittovan tätä televisiokameroille: I love you.
Jos olet käsistäsi kätevä, niin voit tehdä
tämän itsellesi taikka ystävillesi iloksi.
Tarvitset:
»» 5 kappaletta 2,5 mm sormikaspuikkoja
»» noin 7-8 metriä lankaa (suosittelen villalankaa / 7 veljestä taikka nallea)
»» Neulan ompelua ja päättelyä varten
»» Joustinneule: yksi oikein ja yksi nurin
»» Sileä neule: neulo kaikki oikein
Luo 16 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle eli neljä silmukkaa per puikko. Yhdistä
ne ympyräksi. Neulo 10 kerrosta joustinneuletta. Sitten aloita sileä neule ja lisää
silmukka per puikko aina puikon kahden
silmukan jälkeen. Nyt sinulla on yhden sileän kerroksen jälkeen 20 silmukkaa. Neulo
sileää neuletta 9 kerrosta. Ota 1. puikon
ensimmäiset kaksi silmukkaa ja 4. puikon
viimeiset kaksi silmukkaa puikoille, siirrä
loput silmukat muille puikoille lepäämään.
Neulo neljä silmukkaa ympyrää 8 kerrosta, tee kavennus oikein kiertäen kerran
molemmille silmukoille. Vedä lanka kahden
jäljelle jääneen silmukan läpi ja päätä. Tee
samoin muille sormille, eli ota edestä kaksi
silmukkaa ja takaa kaksi silmukkaa. Keski-
sormelle tulee 9 kerrosta
ja pikkusormelle 7 kerrosta,
muille sormille 8 kerrosta.
Etu- ja keskisormeen
kannattaa jättää lankaa
sen verran, että ne on
helpompi kiinnittää
ommellen kämmeneen.
Päättele kaikki langat.
ILY-korun luojaa ei
tiedä kukaan. Itse ostin
ensimmäisen ILY-korun
vuonna 1997 Turusta ja
yhden ostin muutama
vuosi sitten Kuurojen Lähetysseuran myyntitiskiltä.
Neuloja opetti minulle tekniikan, ja minä sovelsin tuota
tekniikkaa minulle sopivaksi.
ILY-korusta on monta erilaista
sovellusta. On malleja, joissa ei
ole joustinneuletta vaan pelkkää
sileää neuletta.
Kun minulle opetettiin tämä
tekniikka, sisäistin ILY-korun idean näin,
että sillä halutaan välittää solidaarisuutta,
välittämistä ja ennen kaikkea rakkautta.
Korun henkeen kuuluu myös se, ettei koruja
myydä itsensä elättämiseksi, vaan koko
mahdollinen tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen, eli esimerkiksi Kuurojen Liitolle,
Suomen Kuurosokeat ry:lle, kuurojen
paikallisyhdistyksille, Kuurojen Lähetysseuralle taikka jollekin projektille, joka edistää
viittomakielisten solidaarisuutta, tasa-arvoa
ja suvaitsevaisuutta. Tottahan toki myös
itselle ja ystäville voi aina näin osoittaa välittämistä, huolehtimista ja rakkautta. Käsin
neulottu viittomakielinen
koru on kaunein konkreettinen
lahja rakastetulle, ystävälle ja läheiselle.
Jos et neulo, mutta haluaisit todella saada
ILY-korun omaksesi, niin tietääkseni näitä
voi ostaa Kuurojen Lähetysseuralta ja muutamilta kuurojen paikallisyhdistyksiltä.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
LUE MINUT
36
Säännöllinen
innostuminen on
terveellistä
Lumi
TEKSTI MINTTU LAINE
L
uova johtaja, toimitusjohtaja ja liiketoimintajohtaja
suosittelevat, mutta onko
ajatuksista apua jokatulkille?
Koen, että työelämässä pitäisi jaksaa
elävöityä työnantajan uusista kuvioista
ja tulkkina pitäisi ainakin jossain määrin
innostua asiakkaista ja kiinnostua
heidän asioistaan viestinnän sujumisen
vuoksi. Ulkoiset syyt eivät vain aina
sytytä.
Säännöllinen innostuminen on
Aalto-Setälän ja Saarisen mielestä
terveystekijä. Innostus on olennainen
osa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
hyvinvointia. Se pistää miettimään
omaa suhtautumista innostumiseen:
sallinko sen itselleni, työtovereilleni ja
lapselleni?
Vajaan kahdensadan sivun
mittainen, siis varsin mukavasti sekä
selattava että ajatuksella luettava kirja
on helppolukuinen. Tutkimustieto on
pehmeästi sidottu tunnistettaviin esimerkkeihin, ja harjoitukset on helppo
toteuttaa. Tulosten saavuttamiseksi
kirjoittajat kyllä tässäkin vakuuttavat
tarvittavan ”holtiton määrä toistoja”.
Innostumista lähestytään monesta
näkökulmasta, joten kirjan annista
saa moni lukija kiinnekohtia omalle
ajattelulle. Rakentavaa on mm. se, että
innostumisen ei tarvitse olla ylitsekäyvää, riittää kun sen tunnistaa.
Ilokseen voi huomata käyttävänsä
jo joitakin innostavia keinoja ja löytää
myötämanipuloinnista uusia yksinkertaisia keinoja helpottaa omaa ja
toisten viihtymistä ja onnistumista. Ja
vaikka ihan kaikkia tapoja ei juuri nyt
ottaisikaan omakseen, voi kuitenkin
suhtautua innostumiseen armeliaasti ja
olla tyrmäämättä sitä heti alkuunsa.
Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen:
Innostus – myötämanipuloinnin aakkoset, Talentum 2014
SUVI SIPRONEN
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K E N TÄ N K U U L U M I S I A
37
Tulke goes D.C. –
tutkimusmatka Gallaudetiin
TEKSTI ELINA RINTA-SÄNTTI JA MARLEENA SIHVONEN
KUVA TULKKEEN ALBUMISTA
K
esän alussa Tulkkeen johto
räjäytti megauutisen ilmoille:
firman viisivuotissynttäreitä
tultaisiin juhlimaan tänä syksynä isosti, nimittäin lähtemällä opintomatkalle Gallaudetin yliopistoon, Washington
D.C:n sykkeeseen. Uutinen aiheutti työntekijöissä sydämen tykytyksiä erilaisista syistä
– jotkut jännittivät lentomatkaa, osa oli
täpinöissään tulevista shoppailumahdollisuuksista, mutta ennen kaikkea työntekijöitä yhdisti into tulevasta matkasta, joka tulisi
varmasti olemaan unohtumaton.
Osalle matka rapakon taakse oli elämän
ensimmäinen mannerten välinen lento ja
ensimmäinen matka Yhdysvaltoihin. Jännityksestä ja väsymyksestä huolimatta matka
sujui hyvin ja porukka pääsi turvallisesti
perille. Heti ensimmäisen päivän aikana
aloimme huomata kulttuurieroja. Amerikassa kaikki on todellakin suurempaa, tästä
antoivat esimerkin oravat ja hotellihuoneiden queen-size -sängyt. Kertakäyttöastioita
käytettiin kaikkialla, muun muassa läheisen
kaupan kahviossa ja Gallaudetin ruokalassa. Jopa hotellihuoneen kertakäyttömukit
olivat pakattu yksittäin muovipakkauksiin.
Tottumattomalle suurta hämmennystä
aiheutti jenkkien tapa tervehtiä sanomalla:
”Hi, how are you?”, kun kysymykseen ei
edes odoteta vastausta. Hotellilla toimeliaat
suomalaiset olisivat mielellään kantaneet
matkalaukkunsa itse huoneisiinsa, mutta se
piti jättää oviportieerin tehtäväksi. Sitten
arvuuteltiin, kuuluuko tästä jättää tippiä, ja
kuinka paljon…
Tulkkeelaiset Gallaudetissa.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
K E N TÄ N K U U L U M I S I A
KUVA ANNA UTTULA
38
Evelina Kuusinen Gallaudetin tulkkauksen laitoksella.
Seuraavana päivänä löysimme matkanjohtajan opastuksella päämääräämme
Gallaudetiin. Osa matkasta tehtiin Gallaudetin omalla koulubussilla, joka liikennöi
yliopistoalueen ja metroaseman välillä.
Jo bussista näimme, että kampusalue oli
valtava, juuri sellainen kuin amerikkalaisissa
elokuvissa. Ensimmäisenä ohjelmassamme
oli lyhyt ASL:n oppitunti. Paikalla oli onneksi tulkki, joka tiesi hyvin milloin tulkata
viittomakielistä opetusta englannin kielelle,
ja milloin antaa meidän yrittää itse ymmärtää viittomista. Mielenkiintoista oli se, miten
paljon ASL:ssä käytetään sormiaakkosia.
Unohtumattomn ja spontaanin naurunremahduksen aiheuttanut viittoma oli SODA/
LIMONAADI, jossa vasemman käden Okäsimuoto kuvaa tölkkiä, jonne työnnetään
oikean käden keskisormi, ja ”tölkin” päälle
oikean käden B-käsimuodolla ”kansi” tölkin
päälle. Erikoista oli myös se, että ASL:ään
on luonnollisesti kehittynyt yksittäinen
viittoma, jolla voidaan ilmaista esimerkiksi
luennoitsijalle ”Anteeksi, en nähnyt hänen
selkänsä takaa, mitä hän viittoi, voisitko
viittoa uudestaan hänen kommenttinsa?”
Jo opiskeluaikoina meille kerrottiin Gallaudetista ja siitä, miten siellä viitotaan joka
puolella, ja nyt saimme nähdä sen omin
silmin. Myymälän työntekijät olivat kuuroja,
ja myös ruokalassa asioitiin viittomakiek i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
lellä. Lisäksi kampusalueen ulkopuolella
on hyvinkin mahdollista saada palvelua
viittomakielellä, kuten esimerkiksi läheisen
Union Terminal Marketin ravintoloissa.
Washingtonissa viittomakieliset ovat merkittävä asiakasryhmä, joten ravintoloiden
ja kauppojen työntekijöiden on hyödyllistä
osata viittomakieltä.
Suomalaisryhmämme pääsi kokemaan
jännittäviä hetkiä, kun kesken ruokailun
TV-uutisten sääkartat näyttivät punaista, ja
seinillä oleviin inforuutuihin tuli hälytys tornadovaroituksesta. Olimme juuri oppineet
hurrikaanin viittoman, ja aloimme bongailla
sitä opiskelijoiden viittomisesta. Meidät
ohjattiin turvallisemmalle alueelle pois ikkunalasien lähettyviltä, mutta pian säämiehet
telkkarissa kertoivat vaaran olevan ohi.
Päivän lopuksi viittomakielinen opiskelija piti meille kampusalueella opastetun
kierroksen, joka tulkattiin englannin kielelle.
Oli mielenkiintoista kuulla Gallaudetin historiasta, ja siitä, miten monipuolista toimintaa
siellä on. Kierroksen aikana huomasi selvästi
myös sen, että tilat on rakennettu suurelta osin visuaalisesti esteettömiksi, jolloin
opiskelijoiden on helppo nähdä esimerkiksi
kerroksesta toiseen.
Seuraavana päivänä tutustuimme
enemmän tulkkauksen opintoihin, joista
meille oli kertomassa kaksi viittomakielen
tulkkiopiskelijaa. Tilat ja välineet olivat
vaikuttavia: Tulkkausstudiossa oli äänieristettyjä koppeja opiskelijoiden tulkkausharjoituksia varten ja tietokoneiden ruudut
olivat valtavia. Luokkatiloissa pöydät olivat
kaarevassa muodossa tai helposti siirreltävissä, ja seinillä oli jättimäiset tv-ruudut
ulkopuolisten luennoitsijoiden etäyhteyttä
varten. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla
opiskelijoiden vastauksia kysymyksiimme ja
vertailla yleisesti viittomakielen tulkkauksen
tilannetta Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Lounastauon jälkeen saimme kuulla
Gallaudetin Clerc Centeristä, jonka tavoitteena on kehittää kuurojen ja huonokuuloisten koulutusta Yhdysvalloissa. Clerc
Centerissä on myös kaksi viittomakielistä
perusasteen koulua. Clerc Centerillä on
mielenkiintoinen ohjelma Emerging Signers
Program, jonka tavoitteena on huomioida
erityisesti ne oppilaat, jotka eivät vielä osaa
amerikkalaista viittomakieltä sujuvasti.
Tällaisia ovat esimerkiksi ne kuurot oppilaat,
jotka ovat syntyneet kuulevaan perheeseen,
joille on varhaisessa vaiheessa leikattu sisäkorvaistute ja joille on opetettu pääasiassa
puhuttua kieltä, tai sellaiset kuurot lapset,
jotka jostain syystä eivät ole saaneet mahdollisuutta oppia amerikkalaista viittomakieltä. Kun tällainen lapsi tulee oppilaaksi
toiseen Clerc Centerin kahdesta kuurojen
koulusta, on hänelle aluksi järjestetty viittomakielen tulkkaus. Tällöin tulkki tulkkaa
pääasiassa opettajan ja luokkatovereiden
viittomista puheelle. Kun oppilas vähitellen
oppii ASL:ä enemmän ja oppii ymmärtämään muiden viittomista, tulkkaus vähenee
ja keskittyy niihin asioihin, mitä oppilas ei
vielä itse ymmärrä. Oppilaan viittomakielen
taitojen karttuessa tulkkaus lopulta jää kokonaan pois ja oppilas voi jatkaa opiskelua
ilman tulkkia.
Päivän lopuksi kuulimme vielä Gallaudetin kansainvälisyydestä. Ulkomaisten
viittomakielisten on mahdollista lähteä
opiskelemaan Gallaudetiin. Yllättävänä
tietona tuli se, että myös ulkomaiset kuule-
39
KUVA ELINA RINTA-SÄNTTI
saattueessa Valkoiseen taloon kulkeneen
tummalasisen auton. Washingtonissa tuli
myös herkuteltua esimerkiksi pancakeseilla,
mustikkabagelilla, paikallisella jogurtilla,
kurpitsakakulla ja jopa kurpitsajäätelöllä.
Kaiken kaikkiaan ruuat olivat erinomaisia,
ainoastaan yksi seurue sai huonoja kokemuksia Taco Bellistä. Yhtenä iltana vietettiin
Tulkkeen 5-vuotissynttäreitä rentoutumalla
lasillisella yhdessä työkavereiden kanssa
nauraen. Samalla järjestettiin Tulkkeen
perinteikäs tietokilpailu, jonka voittaja kruunattiin Signmasteriksi.
Voimme varmasti sanoa kaikkien työntekijöiden puolesta, että matka oli kaiken
kaikkiaan unohtumaton kokemus. Suuri
kiitos työnantajalle tästä mahdollisuudesta,
ja kiitos kaikille työkavereille hauskoista
hetkistä!
KUVA EVELINA KUUSINEN
vat, esimerkiksi viittomakielentulkit, voivat
lähteä opiskelemaan Gallaudetiin vaikkapa
muutamaksi kuukaudeksi. Rahoitus voi
olla hankalaa, sillä opiskelu Yhdysvalloissa
on kallista. Jos joku lukijoista kuitenkin
kiinnostui tällaisesta mahdollisuudesta,
lisätietoja voi kysyä kansainvälisten asioiden
yhteyshenkilöltä Lawrence Musalta.
Kahden Gallaudetissa vietetyn innostavan ja antoisan päivän jälkeen olikin vielä
puolitoista päivää aikaa viettää haluamallaan tavalla Washingtonissa. Osa porukasta
suuntasi määrätietoisesti askeleensa ja
luottokorttinsa kohti jättimäistä Tangeroutletmyymälää. Myös Washingtonin tärkeimmät nähtävyydet tuli katsottua, kuten
Washington Monument, Reflection Pool ja
tietysti The White House. Jotkut kollegoista
jopa näkivät Obaman, tai ainakin auto-
Laurent Clerc, mies, joka vaikutti suuresti
Gallaudetin syntyyn ja amerikkalaiseen
viittomakieleen.
Työnantajan kommentti
Kulunut vuosi on ollut tulkkauspalvelualalla muutoksen aikaa ja
uuteen totuttelua. Osa Kelan edellisen kilpailutuskauden haasteista
on voitettu, mutta tilalle on tullut
tukku uusia. Tästä lähtökohdasta
käsin aloimme suunnitella, miten
yhdessä työntekijöiden kanssa
juhlistaisimme Tulkkeen viisivuotista taivalta. Parina aiempana kesänä
olemme tehneet koulutusmatkan
Efslin kesäkouluun, mutta tällä
kertaa halusimme erityisesti palkita
työntekijät hyvin tehdystä työstä
ja jaksamisesta näinä aikoina, kun
kenttä kuhisee huolesta. Hallituksen kokouksessa ajatus matkasta
Gallaudetiin heitettiin ilmoille
ja se tuntui niin mahdottomalta
haasteelta, että taisi jäädä hetkeksi
ilmaan roikkumaan – mutta siitä
otettiin koppi ja reissuun lähdettiin!
Jertta Kangas-Lumme, Minna Kämäräinen, Henna Raitanen ja Marleena Sihvonen
Gallaudetissa.
Anu Jouhilampi, toimitusjohtaja,
Tulke oy
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 4
28.6.2014
KUVA JOHANNA NUMMILA
28.6.2014
KUVA MINNA WESSMAN
Jos on liian vähän aikaa
kokeilehan tätä taikaa:
kääri kiire joulusukkaan
sano sille ”mene hukkaan”.
Johan loppuu turha touhu
saapuu rauhallinen Joulu.
Tahdottiin ja juhlittiin 4.10.2014!
Katariina Valentin ja Markus Kouki
Rentoa joulua Satutädille
ja muillekin (Turun)tutuille!
T. Taimi Norri & Johanna Nummila
ostiasi!
p
e
l
i
a
k
k
Tar
n uusi
rityisaloje
nvetoAkavan E
lee Yhtee
tu
ti
rt
o
k
i
jäsen
imi omas
älissä, po
lehden v
talteen.
Hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta 2015!
Toivottavat
SVT:n hallitus ja Kielisillan toimitus
[email protected]
kielisiltakansi.indd 4
22.1.2015 16.23