I tulkki - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

Transcription

k i e l i s i lta
suomen
kielisiltakansi_0411.indd 1
viittomakielen
tulkit
ry
04° 2011
5.12.2011 13.42
2
Kielisilta
issn 1797-4739
Julkaisija
Suomen Viittomakielen Tulkit ry
Toimitus
Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Trogen,
Ronnalantie 1, 60800 Ilmajoki puh. 045 127 33 67,
[email protected], www.tulkit.net/kielisilta-lehti
Palautusosoite
Terhi Kalliomäki, Kirjosiipi 13 A 3, 33960 Pirkkala
Päätoimittaja
Johanna Savulahti, [email protected]
Toimitussihteeri
Ada Trogen, [email protected]
Toimittajat
Liisa Halkosaari, Titta Shemeikka, Maija Tjukanov, Minna Turunen
Toimittajien osoitteet ovat muotoa [email protected].
Editori
Riikka Karppinen, [email protected]
Kuvankäsittely ja kuvitus
Kaisa Snellman, [email protected]
Suvi Sipronen, [email protected]
Oikoluku
Sirpa Lotsari
Markkinointi
Toimitus, [email protected]
Taitto ja ulkoasu
Kairo Graphics Oy
Paino
Picaset Oy, Höyläämöntie 18 A, 00380 Helsinki
Kannen kuva
Paperi
Polkupyöräpeura, 2011
sisus: 100 g G-print, kannet: 170 g Multiart Silk
Osoitteenmuutokset
Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin
ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa
www.akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen
SVT:lle osoitteeseen [email protected].
Aineistopäivä, ilmestymispäivä
1/2012 aineistopäivä 8. 2., ilmestyy 9. 3.
Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Lehtitilaukset
[email protected]
Kestotilaus 30,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut)
Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet
eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa.
tekijä Katariina Valentin
Lähdin hakemaan kuvaan lastenkirjamaista tyyliä. Pohdin aiheita
illalla sängyssä ennen nukkumaan menoa, ja silloin verkkokalvolle pyöräili joulupeura lahjapaketteineen. Hieman absurdit ja
jonkin tarinan sisältävät kuvitukset ovat mielestäni parhaita, mutta
usein haastavia toteuttaa. Aina jää miettimään, josko jonkin asian
voisi tehdä vielä paremmin. Toivottavasti kannen kuva tuo kaikille
iloa ja hieman joulufiilistä, mutta toisella tavalla kuin ne kaikkein
kliseisemmät joulukuvat.
Kuvittaja on tulkkiopiskelija, joka haaveilee voivansa tulevaisuudessa
viittomakielialan lisäksi toteuttaa taiteellista puoltaan tavalla tai toisella.
jäsenmaksut 2011
Varsinainen jäsen
Kannatusjäsen
1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille.
Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi
Henkilöjäsenet
35 €/vuosi. Lasku lähetetään.
Opiskelijajäsen
Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt
70 €/vuosi. Lasku lähetetään.
0 €/vuosi.
Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 %
Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: www.akavanerityisalat.fi
8.12.2011 7.20
Kielisilta 04/2011
3
Toimitukselta
02 Kannen kuva
04 Puheenjohtajan palsta
05 Ajankohtaista SVT:ssä
Koiran mentaliteetilla kieli pitkänä kohti
uusia koitoksia!
Terminologiatyö
08 Tulkit termityössä
10 Kerro, kerro verkkoviittomisto
12 Ruotsalaisen viittomakielen korpus melkein
valmis
14 Kelan verkkosanasto vaikuttaa yleiseen
kielenkäyttöön
15 Edunvalvonta
Oletko muuttanut? Vaihtuiko sähköposti? Alkoiko äitiysloma?
Valmistuitko?
16 Asiakkaan asialla
Mahdollisuuksia vaikuttaa
19 Koulutus
Tunteet kuljettavat – Satakieliseminaarin kuulumisia
20 Koulutus
Tulkkausalan järjestöjen yhteinen paneelitilaisuus
22 Koulutus
EUMASLI:n opinnäytetyöseminaari Italiassa
26 Kansainvälisyys
EULITA needs your support
28 Kansainvälisyys
Efslin vuosikokous ja konferenssi 16. – 18. 9. 2011
30 Kansainvälisyys
kuva kotialbumista
Enää pari päivää, ja yö alkaa lyhentyä
minuutti minuutilta! Sitä odotellessa aimo
annos tietoa termityöstä, kattaus koulutuksia ja mietteitä maailmalta.
Viime lehdessä teimme pienen katsauksen Suomen vinkkelistä tulkkien ja kuurojenkin kansainvälisiin tuuliin, toivottavasti
tuuli tarttui jonkun odottavan purjeisiin.
Jatkoa seuraa tässä numerossa.
Tarkkasilmäiset lehden ahmijat huomaavat uusia nimiä tuossa viereisellä sivulla. (Ja
osa tajuaa vasta nyt että siinä mitään nimiä
on.) Epätoivoa lähentelevä viesti sähköpostilistoille toi tulosta, ja lehden toimituksessa
on muutama uusi kasvo. Toimittajien työn
jälkeen voit tutustua tässä lehdessä, esittelyt säästämme seuraavaan.
Kielisilta-akatemian arvostettu amanuenssi Ada Trogen keskittyy päätyöhönsä,
joten lehti etsii nyt uutta toimitussihteeriä.
Pysyykö langat käsissä, etkä säikähdä vaikka yhtenä iltana olisi tullut 50 sähköpostimuistutusta verkkoympäristöstä? Bueno,
otahan yhteyttä.
Liisa Halkosaari
Wasli conference in Durban
32 Lapselle paikka ymmärtää ja tulla ymmärretyksi
34 Yhteinen Eurooppamme
Tanska
36 Joki virtasi, kynttilät valaisivat pimenevää iltaa
38 Lue minut
kielisilta_0411.indd 3
5.12.2011 11.40
p u hee n johtaja n palsta
4
Luotsi kiittää ja kumartaa
teksti johanna savulahti Kuva ari savulahti
M
istä tietää, ettei enää ole
kaksikymppinen? Esimerkiksi siitä, että kouluaikaisten
ystävien lapset lähestyvät
aikuisikää, kummilapsien rippijuhlat on
jo juhlittu, kolotus lisääntyy, unentarve
vähenee ja nuoruuden ehdottomuudet eivät
enää ole niin ehdottomia. Sekä ehkä siitä,
että osaa olla armollisempi itseään kohtaan.
Kulunut vuosi on mennyt vauhdilla. Vuosi sitten syyskokouksessa sanoin
puheenjohtajuudelle maagisen sanan : kyllä.
Sen jälkeen vietin joitakin unettomia öitä
kunnes totesin, että kyllä tästä selvitään.
Selvisinkin. Opin lukuisia uusia asioita
pestiä hoitaessani. Alkuvuodesta jännitin
tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän kokouksia
ja sitä, että minun täytyy sanoa mielipiteeni johonkin asiaan. Loppuvuodesta nuo
kokoukset ovat kuluneet rattoisasti. Paikalla
olleet tietävät, että olen saanut suuni auki ja
mielipiteeni sekä yhdistyksemme näkökannan ulos suustani. Vuoden mittaan olen
oppinut poistamaan sähköpostista suoraan
viestit, jotka eivät koske meitä ja välittämään eteenpäin viestit, jotka vaikuttavat
toimintaamme. Olen oppinut ymmärtämään
efslin ja Waslin systeemejä, sekä hallitsemaan peruskokoustekniikka ja ammattiyhdistystoimintaa. Kaikkea en ehtinyt omaksua
ja varmasti toinen vuosi olisi tuonut uusia
avartavia näkökulmia asioihin, mutta…
päättää järjestäytymiskokouksessaan vuoden 2012 varapuheenjohtajan, joka jatkaa
työtäni ensi vuoden ajan.
En voi sanoa, etten olisi pahoillani
tästä, sillä olen. Minulla oli vakaa tarkoitus
ohjata laiva satamaan asti, mutta joskus on
tarpeen pysähtyä ja pistää asiat uuteen järjestykseen, vaikka kuinka pahalta tuntuisi.
Luotan täysin Elsaan ja uuteen hallitukseen.
Asiat tulevat hoidetuksi varmasti hyvin,
paremmin kuin mitä itse tämän hetkisillä resursseillani olisin voinut hoitaa. Minun aikani
on jatkaa omaa elämääni lasten, perheen ja
työn ehdoilla.
En ole enää kaksikymppinen. Ja olen
onnellinen siitä. Olen kasvanut ihmisenä
paljon niistä vuosista. Minulle tärkein oppi
on ollut kasvattaa armollisuutta itseäni
kohtaan. En aina toimi järkevästi. En osaa
sanoa oikeita sanoja oikeassa paikassa.
Tulkkaus ei aina suju ihan niin kuin pitäisi.
Huudan lapsilleni mitättömistä asioista.
Mutta mitä sitten? En ole täydellinen, ei
kukaan ole. Osaan kiittää, ja osaan pyytää
anteeksi. Olen vihdoin oppinut antamaan
itselleni anteeksi samalla tavalla kuin annan
anteeksi muille. Annan itselleni armoa. Ei
aina tarvitse vain suorittaa. Yritän parhaani,
mutta en enää ruoski itseäni epäonnistumisista kuten ennen. Olen onnellinen, että
olen juuri tässä ja nyt.
Kiitos kaikille minua puheenjohtajuudessani tukeneille. Kiitos luottamuksesta
ja positiivisesta palautteesta sekä myös
rakentavasta kritiikistä. Iso kiitos innokkaille
ihanille hallituslaisille sekä Liisalle, joka on
opettanut minulle paljon toimestani. Erityiskiitos tuesta perheelleni. Tuuli kääntyy
ja laiva on ottanut uuden suunnan uusien
kipparien luotsaamana. Antoisaa matkaa
juhlavuoteen meille kaikille!
Oikein oikein kaunista valkoista joulua sekä
onnea uuteen vuoteen 2012. Nähdään!
Jomppe
Aika aikansa kutakin
Minun osuudeksi jäi luotsata Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n laivaa eteenpäin tämä
vuosi tai tarkemmin sanottuna yksitoista
kuukautta. 1. 12. 11 alkaen on puheenjohtajan vastuuta ja luottamusta nauttinut
varapuheenjohtajamme Elsa Lindberg.
Tammikuussa innokas ja ilokseni monesta
konkarihallituslaisesta koostuva uusi hallitus
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
aja n kohtaista svt: ss ä
5
Koiran mentaliteetilla kieli
pitkällä kohti uusia koitoksia!
teksti Jenni Vauhkonen kuvat liisa halkosaari
viittomakielenohjaajan ammattinimike tulee
ihmisten tietoisuuteen. Ensimmäinen avoin
viittomakielenohjaajan työpaikkakin on jo
Outi Turkki, Milla Kuusimäki ja Elisa Niva keskustelevat.
havaittu mol.fi-internetsivustolla.
Nykyisen haasteen tuo tulkin ja ohjaajan töiden välitys eri kanavien kautta.
Ennen Kelaa kunnat saattoivat välittää
tulkin tai ohjaajan tarpeen mukaan samasta
toimipisteestä. Luennolla heräsi keskustelua
myös tulevaisuuden viittomakielen tulkin
toimenkuvasta. Tällä hetkellä puhutaan lähinnä viittomakielialalla toimimisesta, mutta
eri kommunikaatiomenetelmien kehittyessä
voimme pohtia, toimimmeko sittenkin kommunikaatioalalla. Ilmoille heitettiin jo ajatus
tulevaisuuden kommunikaatiokeskuksesta,
joka välittäisi oikean ihmisen oikeaan paikkaan töihin. Ei hullumpi ajatus lainkaan.
Lauantain toisella luennolla Eetu
Keski-Levijoki toi lisäiloa opintopäiväläisten
keskuuteen. Hetkeksi pääsimme mietti-
yvä musiikki soimaan autoon
ja Golfin nokka kohti Oulua!
Edessä elämäni ensimmäiset SVT:n opintopäivät.
Valmistuin tulkiksi keväällä 2011 ja halusin
heti päästä mukaan yhteiseen toimintaan
kollegoideni kanssa. Kliseisesti sanottuna
olo oli kuin olisin tullut kotiin.
Oli piristävää nähdä, että Ouluun oli
matkannut niin paikallisia kuin muualtakin
Suomesta tulleita tulkkeja. Osallistujien
kirjo oli mieleenpainuva; oli opiskelijaa,
vastavalmistunutta, eläkkeelle jäävää, viittomakielenohjaajaa. Nämä olivat ensimmäiset
opintopäivät, joilla viittomakielen tulkit ja
-ohjaajat löivät hieman hynttyitä yhteen
koulutuspäivien merkeissä. Vaikka ohjaajia
Lauantain luennoitsija Eetu Keski-Levijoki.
H
oli mukana vasta kourallinen, ensimmäinen
askel uudenkaltaiseen yhteistyöhön on
otettu. Opintopäivien teema ”Parempi kieli,
hyvä mieli” oli aistittavissa jo opintopäivien
alkumetreillä.
Opintopäivien ensimmäisellä luennolla
pohdimme hieman tulevaisuutta viittomakielen tulkin ja viittomakielenohjaajan yhteistyön näkökulmasta. Aiheeseen johdatti
viittomakielen lehtori Marika Laine Turun
kristillisestä opistosta. Viittomakielen tulkin
ja viittomakielenohjaajan yhteistyön ei tarvitse olla ainoastaan toimimista kuurosokeiden parissa. Yhteistyötä tulee kehittää kasvaviin asiakasryhmiimme, kuten vanhuksiin,
maahanmuuttajiin sekä koulumaailmassa
kohdattaviin erityislapsiin. Vähitellen myös
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
a j a n k o h ta i s ta s v t: s s ä
6
Työnohjausluennolla sunnuntaina heiluivat ainakin yhdet sukkapuikot.
mään, mitä ilo todella on ja miten se näkyy
arjessamme. Keski-Levijoki korosti, kuinka
tulkin tulisi tyytyä olemaan edes hetken
sellainen kuin on, eikä tavoittelemaan jatkuvaa kehitystä. Suomalainen mentaliteetti
antaa harvoin periksi. Usein unohdetaan ne
kymmenen hyvää asiaa ja muistetaan vain
se yksi huono. Hyvä luento sai osallistujien
naamat näkkärille ja johdatteli hyvin lauantaipäivän viimeiselle luennolle. Siinä arjen
taakkoja ja haasteita lähestyttiin draaman
kautta oulaisen teatteriryhmä Syrjähypyn toimiessa johtajana. Oli lohduttavaa
huomata, kuinka samankaltaisia ajatuksia ja mietteitä osallistujilla oli, iästä tai
lähtöpaikasta riippumatta. Teatteriryhmän
kuiskuttelukuja oli mieleenpainuva: jokainen
osallistuja kuiskasi rohkaisevan lauseen
jokaisen korvaan vuorollaan. Vaikka päivään
sisältyi paljon asiaa, sain lauantaista paljon
uutta voimaa. Tunteet olivat myös avoimesti
mukana opintopäivillä.
Sunnuntaiaamuna keskustelimme
vielä työnohjaajan johdolla tulkin henkisestä jaksamisesta. Jälleen kerran tulkkien
kokemukset olivat helpottavan samankaltaisia. Luennolla kehkeytyi hyvä keskustelu
aiheesta vaitiolovelvollisuus. Tulkkien tulisi
muistaa, että kollektiivinen työasioista
keskusteleminen on täysin sallittua ilman
suurempaa mystisyyttä. Työyhteisöt ovat
juuri jakamista varten, eikä itseään kannata
kuormittaa pohtimalla asioita yksinään.
Yhdessä keskustellessa työkaverit voivat
samaistua kokemuksiin, sillä moni kokee
hetkittäin samankaltaista riittämättömyyttä
toimiessaan tulkkina. Voi olla, että niin asiakkaat kuin työympäristöt tuovat paineita,
ja näin saattaa kokea myös vieressä istuva
tulkkiparisikin.
Viikonlopun anti oli minulle erittäin mieluisa. Koin suurta yhteisöllisyyttä ja pääsin
mukaan tulkkien ihanaan heimoon. Tunteita
ja toimintaa, kiitos opintopäivien järjestäjille! Olen puhunut, HOU!
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
8.12.2011 7.18
T e r m i n o l o g i at y ö
7
Tulkit termityössä
Näkökulmia ammatilliseen kehittymiseen,
kielipolitiikkaan ja kielenhallintaan
teksti Kati Lakner kuva jens hessmann
T
utkin syyskuussa 2011 valmistuneessa päättötyössäni
viittomakielen tulkkien tekemää
termityötä ammatillisen kehittymisen, kielenhallinnan ja kielipolitiikan
näkökulmista. Työni oli osa ensimmäistä
kertaa toteutettua European Master in
Sign Language Interpreting (EUMASLI)
-koulutusta.
Tutkimuksen kohteena oli Viittomakielialan Osuuskunta Vian vuonna 2004
perustama ja ylläpitämä verkkopohjainen
termipankki, jolla on reilut 100 rekisteröityä
käyttäjää. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2011 verkkokyselynä; käyttäjiltä
kysyttiin termipankin käytön määrästä,
laadusta ja tavoitteista. Kyselyn tavoitteena
oli myös tuottaa tietoa Vialle termipankin
kehittämisen suuntaamiseksi.
Tulkit kielen kenttätyöntekijöinä
Viittomakielen tulkeilla, joista valtaosa opiskelee toisen työkielensä vasta tulkkikoulutuksessa (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Kuurojen Liitto ry, 2010), on nykyään
käytössään aiempaa runsaammin viittomakielisiä sanastoja, sanakirjoja ja muita julkaisuja työnsä tueksi. Nämä pystyvät kuitenkin
tarjoamaan vain pienen määrän arkikielessä
tarvittavasta sanastosta, erikoiskielistä
puhumattakaan (Rainò, 2006). Kieli myös
elää ja kehittyy julkaisuja nopeammin, kun
sen käyttäjät opiskelevat ja ottavat haltuun
uusia aloja – suomalaisen viittomakielen
tapauksessa usein juuri tulkkauksen välityksellä. Tästä syystä viittomakielen tulkit ovatkin usein etulinjassa aktiivisina toimijoina
kahden kielen rajapinnassa.
Tulkeilta edellytetään hyvän yleisja ammattikielten hallinnan lisäksi niin
alueellisen, sosiaalisen kuin idiolektisenkin
kielivariaation tunnistamista ja hallintaa
(Kotimaisten kielten tutkimuskeskus &
Kuurojen Liitto ry, 2010). Tämä on erityisen
tärkeää työskenneltäessä kielivähemmistön
parissa, jolle tulkkaus heidän valitsemallaan
kielimuodolla antaa mahdollisuuden kouluttautua, työllistyä, asioida, osallistua ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa elämän
eri alueilla (YK:n yleissopimus vammaisten
henkilöiden oikeuksista, 2006).
Kummatkin lähtökohdat ovat jo ennen
niiden kirjaamista ohjelmiin ja sopimuksiin
inspiroineet Vian termipankin syntyä.
Termipankki perustettiin alun perin
opiskelutulkkauksen tarpeisiin vuorovaikutk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
8
teiseksi viittomavarastoksi, jonne voidaan
tallentaa käytännön työssä havaitut ja
syntyneet termit ja käydä niistä keskustelua. Näin yksittäisten tulkkien työssään
omaksumaa asiantuntemusta voidaan jakaa
virittämään keskustelua vastaavien tilanteiden parissa työskentelevien kollegojen
kanssa. Via parantaa tulkkauspalvelunsa
laatua tarjoamalla tulkeilleen mahdollisuuden kehittää kielellistä osaamistaan muun
muassa käytännön termityöllä (Via 2009).
Hypoteesini on, että termistön tallentaminen ja kommentoiminen voi lisätä
termipankin käyttäjien kielitietoisuutta.
Työssäni tarkastelen käsitettä metakielellinen tietoisuus. Sen kehittyminen on
keskeistä niin kaksikieliseksi oppimisessa
yleensä (esimerkiksi Bialystok 2001, Kuo &
Anderson 2008) kuin viittomakielen tulkin
työssä erityisesti (Napier & Barker 2004).
Jill Mora (2001) näkee metakielellisen tietoisuuden lisääntymisen jatkuvana prosessina, jossa kielen hallinnan ja kognitiivisten
taitojen samanaikainen kehittyminen johtaa
Vian termipankki
pähkinänkuoressa
[email protected]
»» Perustettu vuonna 2004, sijaitsee
osoitteessa termipankki.dav.fi.
»» Yli 110 käyttäjää; pääosin Vian tulkkeja
ja jäseniä, mutta myös viittomakielisiä
asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
»» Käyttöoikeudet myöntää termipankin ylläpito hakemuksen perusteella;
tavoite on yhteistyö kieliyhteisön ja
alan kanssa.
»» Sisältää tällä hetkellä lähes 3 000 tietuetta, sisältäen tekstimuodossa termin nimen, määritelmän lähteineen,
huomioita termin käytöstä, videon
(termi suomalaisella viittomakielellä),
sekä kommenttikentän. Tietueisiin on
mahdollista liittää myös valokuvia.
Termipankki tulkkien
työvälineenä ja kielipoliittisena
tekona
käyttäminen on alusta asti ollut käyttäjien
yhteisellä vastuulla, mutta tulkit kaipaavat
hektisessä työssään valmiita, täydellisiä
työkaluja. Kun näistä on ammattikielten
kohdalla pulaa, on termipankki yksi apuväline vielä vakiintumattoman termistön
työstämiseen. Valmiista ja täydellisestä
ollaan silti kaukana, mikä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon kielen elinkaari
ja yhteiskunnallinen asema. Työkalujen
keskeneräisyys ja varman tiedon vähyys
Kyselyyni termipankin käyttötavoista ja
merkityksestä tulkkauksessa vastasi 38
prosenttia termipankkia käyttävistä tulkeista. Kyselyyn vastanneista valtaosa (62 %)
käyttää pankkia vain muutaman kerran
vuodessa ja kolmasosa kuukausittain. Kaiken kaikkiaan voidaan päätellä, että pankki
on nykyisellään enimmän aikaa erittäin
vähällä käytöllä.
Tyypillisesti (59 %) termipankkia käytetään vartista puoleen tuntiin kerrallaan, kun
perehdytään uuteen termistöön ennen tulkkausta. Kaksi kolmasosaa käyttäjistä myös
selailee termipankin sisältöä silloin tällöin
ilman erityistä tavoitetta. Termipankkia käytetään monipuolisesti kaikilla tarjolla olevilla
tavoilla; etsitään termejä sekä kategorioiden
että sanahaun avulla ja luetaan termeihin
liittyviä kommentteja. Kolmasosa käy myös
pankin ulkopuolella keskustelua sen sisällöstä kollegojen tai asiakkaiden kanssa.
Termipankin vähäinen käyttö ja kyselyn
matala vastausprosentti antavat jo ymmärtää, että pankkia ei pidetä kovin ketteränä
työkaluna. Vastauksissa annettiin kritiikkiä;
ylivoimaisesti suurimpana puutteena koettiin se, että termipankista puuttuu liikaa
termejä (74 %). Sen lisäksi uutta sisältöä
tulee liian hitaasti (69 %), termipankin
sisältö on järjestetty sekavasti (41 %) ja
pankkia on vaikea käyttää (39 %). Pankin
ylläpidolle nämä vastaukset antavat arvokasta tietoa järjestelmän ja käyttöliittymän
kehittämiseksi.
Suurin remontti on silti selvästi asennepuolella. Termipankin täyttäminen ja
on viittomakielen tulkin työssä osa, johon
jokaisen tulkin on luotava oma, dynaaminen suhteensa.
Kyselyni vastaajien mukaan termipankin käyttö harjoittaa monia erilaisia taitoja,
näistä merkittävimpinä kielitaito (90 %),
tiedonhakutaito (59 %) sekä prosessointi- ja analysointitaito (56 %). Itse uskon,
että jokainen turhautuminen, eksyminen
ja harhapolku termipankissa kehittävät
kokijansa metakielellistä tietoisuutta. Ne
pakottavat etsimään toisaalta, pistävät
pohtimaan omaa ratkaisua tai miksi se vielä
puuttuu. Ne kannustavat keskustelemaan
asiakkaiden ja kollegoiden kanssa, tuottavat
yllättäviä löytöjä ja ennen kaikkea virittävät
mielen herkäksi havainnoimaan kieltä
(Hoyer 2010, Napier & Barker 2004, Rainò
2006 & 2010).
Paitsi ammatillisen kehittymisen työvälineenä tulkeille, 69 prosenttia käyttäjistä
kokee termipankin myös yhteistyökanavana
viittomakielisen kieliyhteisön kanssa. Tämä
ei silti ole välttämättä yksinkertaista ja
ongelmatonta, kuten Päivi Rainò (2010) on
todennut. Rainò (2010) varoittaa amatöörileksikografien tekemän omavaltaisen
kielensuunnittelun johtavan kielelliseen
feodalismiin. Tulkkiyhteisö tasapainotteleekin termityötä tehdessään asiakaskunnan ja
työelämän vaatimusten sekä kielipolitiikan
ristiaallokossa.
Termipankki tekee jo nykyisellään yhteistyötä viittomakielisen yhteisön kanssa,
mutta sitä tullaan jatkossa tiivistämään kaikilla tasoilla peruskäytöstä ylläpitoon. Tämä
metakielellisen tietoisuuden vahvistumiseen. Tämä edellyttää jatkuvaa ja aktiivista
kontaktia kieleen ja sen natiivikäyttäjiin,
joka tulkeilla luontaisesti työnsä kautta on.
Termipankki tarjoaa lisäksi mahdollisuuden
kielen ilmiöiden systemaattiseen tarkasteluun termitasolla.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
Termipankin yleinen merkitys
9
tarkoittaa sekä yleisesti muita viittomakielen parissa termityöstä kiinnostuneita että
yksittäisiä viittomakielisiä. Pankkia markkinoidaan jatkossa yhteistön jäsenille nykyistä
aktiivisemmin ja suunnitelmallisemmin.
Termipankin tavoitteena on edelleen tukea
olemassa olevaa kielipolitiikkaa.
Käyttäjien arvio termipankin yleisestä merkityksestä painoarvon mukaan.
85 %
69 %
54 %
0 %
Työkalutulkkinen
Tulkkien ja
ammatilliseen
viittomakielisten
kehittymiseen
yhteistyökanava
SVK:n asemaa
tukeva
kielipoliittinen
teko
SVK:n asemaa
horjuttava
kielipoliittinen
teko
5 %
Ei erityistä
merkitystä
Kirjoittajalla on yli 18 vuoden kokemus viittomakielen tulkkina opiskelu-, asioimis- ja
konferenssitilanteissa. Hän on työpaikkansa Viittomakielialan Osuuskunta Vian
perustajajäsen, termipankin ylläpitäjä ja
todistuksen kirjoitusta vaille Master of
Humanities. ”Interpreters at Terminology
Work: Views to Professional Development,
Language Policy and Language Management” on luettavissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetyötietokannassa osoitteessa
publications.theseus.fi.
Lähteet
»» Bialystok, Ellen (2001) Bilingualism
in Development : Language, Literacy
and Cognition. Port Chester, NY, USA:
Cambridge University Press.
»» Hoyer, Karin (2010) ’Viittomakielten
sanakirjatyö: kielen dokumentoinnin, kuvauksen jastandardisoinnin
polttopisteessä’ teoksessa Jantunen
T. (toim.) Näkökulmia viittomaan ja
viittomistoon. Jyväskylä: Jyväskylän
yliopisto, 115-137.
»» Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
& Kuurojen Liitto ry (2010) Suomen
viittomakielten kielipoliittinen ohjelma.
Helsinki: Kuurojen Liitto ry:n julkaisu
60 & Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisu 158.
»» Kuo, Li-Jen & Anderson Richard
(2008) ‘Conceptual and methodological issues in comparing metalinguistic
awareness across languages’ teoksessa Koda, K. & Zehler A. M. (toim.)
Learning to Read Across Languages.
New York: Routledge, 39–67.
»» Mora, Jill Kerper (2001) ‘Learning to
spell in two languages: Orthographic
transfer in a transitional Spanish/
English bilingual program’ teoksessa
(toim.) Raising Scores, Raising Questions: Claremont Reading Conference
65th Yearbook Dreyer, P., 64–84.
Claremont, CA: Claremont Graduate
University.
»» Napier, Jemina & Barker, Roz (2004)
‘Sign Language Interpreting: The
Relationship between Metalinguistic
Awareness and the Production of Interpreting Omissions’ julkaisussa Sign
Language Studies, Volume 4, Number
4, Summer 2004. Washington DC:
Gallaudet University Press, 369–393.
»» Rainò, Päivi (2006) ‘Viittomien leksikaalisesta kuvauksesta’ teoksessa
Suominen, Mickael, Arppe, Antti, Airola,
Anu, Heinämäki, Orvokki, Miestamo,
Matti, Määttä, Urho, Niemi, Jussi, Pitkänen, Kari & Sinnemäki Kaius (toim.) A
Man of Measure: Festschrift in Honour
of Fred Karlsson on his 60th Birthday.
Special supplement to SKY Journal of
Linguistics 19:2006. Turku: Suomen
kielitieteellinen yhdistys. www.linguistics.fi/julkaisut/sky2006special.shtml.
»» Rainò, Päivi (2010) ‘Viittomakokoelmat ja lingvistinen feodalismi’
teoksessa Jantunen Tommi (toim.)
Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto,
139–155.
»» Viittomakielialan Osuuskunta Via
(2009) Termipankin säännöt
termipankki.dav.fi/ohjeet1.html#ohje.
»» YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006) www.un.org/
disabilities/documents/convention/
convoptprot-e.pdf.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
10
Kerro, kerro
verkkoviittomisto
teksti Maija Tjukanov
N
yt pitäisi taas orientoitua
vähän. Kalenteri pullottaa
enemmän ja vähemmän erityissanastoa vaativia keikkoja,
kollegiaalinen tuki ei ole lähimaillakaan tai
kohauttelee harteitaan, eikä natiivejakaan
ole juuri nyt hihanvetäisyn päässä. Mistä siis
saada viittomisvaihtoehtoja termeille, kuten
sepelvaltimo, formatointi tai hydrauliikka?
Google, auta!
Terveydenhoitoalaa selkeällä
ulkoasulla
Ja Googlehan auttaa: hauilla ”viittomisto” ja
”viittomia” löytyy jos jonkinlaista leksikkotason ensiapua erikoisalojen viittomia
etsivälle. Otan lähempään tarkasteluun
kolme ensimmäistä hakutuloksiin tullutta,
videoin varustettua viittomistoa. Aloitan
navigoinnin Kuurojen Liiton tuottaman
Viivin eli Viittomakielisen opetuksen portin
verkkosivuilla olevista Terveydenhoitoalan
viittomista. Vuonna 2008 julkaistun viittomiston taustatiedoissa kerrotaan, että kaikki
viittomat ovat vakiintuneessa käytössä
”ainakin jossakin osassa kieliyhteisöä”. Uusia viittomia ei siis ole luotu sivustoa varten
lainkaan. Tarpeellinen tieto.
Sepelvaltimolle löytyy Terveydenhoitoalan viittomista peräti kolme viittomavaihtoehtoa ja videot pyörivät Flash-pohjaisilla
sivulla mukavasti jatkuvalla toistolla, eivätkä
siis vaadi edestakaisin kelailua. Grafiikka
ja viittomien kuvaus on tehty visuaalisesti
miellyttävästi ja aakkosellinen hakemisto
tuntuu käyttäjäystävälliseltä. Mikäli viittomia
olisi enemmän, myös aihealueittaista jaottelua saattaisi kaivata.
Pian innostun klikkailemaan auki videon
toisensa jälkeen. Entäs aortta? No, sitäpä
ei löydykään. Monipuoliselle, huolellisesti
tuotetulle viittomistolle odottaisikin jo
taustatiedoissa lupailtua lisälaajentamista
ja lisävarianttien keruuta.
IT-termit taipuvat kehollekin
Seuraavaksi etsiydyn Suomen Kuurosokeat
ry:n IT-viittomiston pariin. Sekä Google
Chrome- että Mozilla Firefox -selaimet
onnahtavat sivuilla kuitenkin jo kättelyssä ja
tarjoavat videoklippien sijaan vain mustaa
ruutua. Sivusto näyttääkin heräävän täyteen
toimintaan vasta Internet Explorerilla.
”Tuotteen esittely” –otsikon alla kerrotaan, että viittomia on kerätty vuodesta
2003 lähtien Suomen Kuurosokeat ry:n Tieto- ja viestintäteknologian tukipalveluissa.
Mukana keruussa on ollut myös kuurosokeita
asiakkaita ja tulkkeja. Viittomiston käytännönläheinen tavoite on esittelytekstin mukaan ”parantaa viittomakieltä ja viitottua puhetta käyttävien kuurosokeiden asiakkaiden
mahdollisuuksia saada IT-palveluita omalla
kielellään ja kommunikaatiotavallaan”.
IT-viittomissa on sivuston mukaan
sekä viittomakielisten kuurojen käytössä
olevia viittomia että ”IT-koulutustilanteissa
syntyneitä viittomia”. Käyttäjänä en oikein
tiedä, miten jälkimmäiseen luonnehdintaan
pitäisi suhtautua. Onko osa viittomista siis
yksittäisten tilanteiden tarpeiden puitteissa
luotuja ad hoc –viittomia vai mitä ”koulutustilanteessa syntyneellä” tarkoitetaan?
No, vaihtoehtojahan tässä vain tutkitaan,
joten suhtaudun asiaan avoimin mielin.
IT-viittomien sivustolla on huomioitu
kuurosokeiden käyttäjien tarpeet, mikä
näkyykin muun muassa selkeäkontrastisessa grafiikassa ja kahdesta eri kuvakulmasta kuvatusta viittojasta. Aakkosellinen
hakemisto on hyvä, mutta valikoiden
takaa löytyvien termien määrästä kaipaisi
ennakkotietoja turhan klikkailun välttämiseksi. IT-viittomien joukosta löytyy ilokseni
myös videoituja kehoviittomia, mihin
törmään verkkopohjaisessa viittomistossa
ensimmäistä kertaa. Välillä sivuilla toivoisi
huolellisempaa leikkausta videoihin ja
lisävarianttien jaottelua omiksi klipeikseen,
mutta pääosin viittomien selailu on helppoa ja ketterää.
Prikka vai aluslaatta?
Diakonia-ammattikorkeakoulun, Kuurojen
Liiton Viittomakieliyksikön ja Opetushallituksen tukemana tuotettu Bovallius-
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ammattiopiston Ammattiviittomisto tarjoaa
runsaasti vaihtoehtoja catering- metalli- ja työnohjausviittomistoon. Viittomien
keruu- tai tuottamistavoista ei tosin, harmi
kyllä, kerrota viittomiston etusivulla sen
tarkemmin, ja suppeassa esittelytekstissä
tituleerataan viittomistoa, ehkä hieman
harhaanjohtavasti, ”sanakirjaksi”.
Sivujen valikot sen sijaan ovat todella
silmää miellyttävät: sivusto onkin tarkastelluista ainut, jossa viittomat on jaoteltu aakkosellisen hakemiston lisäksi myös aihealueisiin ja josta löytyy myös helppokäyttöinen
hakutoiminto. Mutta: vaikka esimerkiksi
”prikan” viittoma löytyykin haulla helposti,
vasta Ammattiviittomiston viereen avuksi
avaamani Wikisanakirja kertoo sen olevan
puhekielinen nimitys ”aluslaatalle”.
Kaikkien viittomia tarjoavien sivustojen ongelmallisuus syntyykin juuri termien
määrittelystä: Yksikään viittomistosta ei
nimittäin toimi, ainakaan tulkin näkökulmasta, yksinään, vaan vaatii usein rinnalleen
suomenkielisen sanaston tai sanakirjan,
joka antaa tietoa termin merkityssisällöstä
ja ehkä rekisteristäkin. Myös viittomistojen
mobiiliversiot olisivat tulkille erittäin tervetulleita. Toivottavasti viittomistoja myös
päivitetään, sillä erityisalojen viittomien
keruutyötä tarvitaan jatkuvasti.
11
Lähteet
»» Ammattiviittomisto, 2011. Bovallius-ammattiopisto.
www.bovallius.fi/web/ammattiopisto/viittomat (viitattu 23. 10. 2011)
»» Suomen Kuurosokeat ry – IT-viittomat, 2008.
www.ecredo.domain.client.kotisivut.com/ITviittomat (viitattu 23. 10. 2011)
»» Terveydenhoitoalan viittomia, 2008. Kuurojen Liitto ry.
www.viivi.fi/terveydenhoito/terveydenhoito.html (viitattu 23. 10. 2011)
»» Wikisanakirja. fi.wiktionary.org/wiki (viitattu 23. 10. 2011)
Muita viittomistoja
»» Hartikainen, Sonja – Kaskenpää, Laura – Leppäkumpu, Miia 2009: Anttila ja kuusi
prismaa, Viittomakielisten nuorten aikuisten tuntemia yritysnimiviittomia pääkaupunkiseudun alueen yrityksistä. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö.
»» Kekkonen, Kati 2008: “Miten viitotaan vastalaukka?” Termityö ratsastusalan viittomista. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
»» Leppänen, Mika – Teirmaa, Jukka 2002: Perustyökalujen viittomia CD-rom – levyllä.
Turku: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
»» Matematiikka : yli 190 viittomaa ja käsitettä!, 1999. Mikkeli : Mikael-koulu. ATKtallenne.
»» Törnroos, Hanna – Ylkänen, Anu 2010: Autokouluviittomia : esimerkkejä autokoulussa käytettävistä viittomista suomalaisessa viittomakielessä. Helsinki: Humanistinen
ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
»» Viittoen seksistä vauvoihin: ihmisen seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyviä
viittomia, 2002. Helsinki: Viittomakielikeskus.
»» Lasten viittomasanakirja. Kuurojen Liitto ry.
www.viivi.fi/lastensanakirja_uusi
»» Lasten viittomasanakirja II. Kuurojen Liitto ry.
www.viivi.fi/lastenviittomasanakirja/lastenviittomasanakirja_web_content.html
»» Ruoan valmistus –viittomia. Kuurojen Liitto ry.
www.viivi.fi/ruoanvalmistusviittomia
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
12
Ruotsalaisen viittomakielen
korpus melkein valmis
Teksti ja kuvitus Titta Shemeikka
V
uonna 2009 aloitettiin Tukholman yliopiston kielitieteen
laitoksella projekti ruotsalaisen viittomakielen korpuksen
keräämiseksi. Projektia rahoittaa Ruotsin
Pankin juhlavuosisäätiö. Korpusprojektin
internetsivuilla kerrotaan, että virallinen
korpus on julkaistu elokuussa 2011. Kuitenkin viittomakieliyksikön mukaan projekti
on vielä käynnissä. ”Emme ole ehtineet
päivittää sivuja viime kuukausina”, toteaa
yksikön päätutkija Johanna Mesch.
Mikä korpus?
Korpus tarkoittaa kokoelmaa erilaisia kirjoitetun kielen tekstejä tai puhutun (viitotun)
kielen nauhoitteita. Tällaisia ovat muun muassa artikkelit, termit ja kyselyvastaukset.
Esimerkiksi suomen kielestä löytyy erilaisia
korpuksia, kuten sananparsikorpus, vanhan
kirjasuomen korpus ja aikakauslehtikorpus.
Esimerkeistä kaksi ensimmäistä löytyvät
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
aineistopalvelu Kainosta, ja niitä saa käyttää
vapaasti. Sen sijaan aikakauslehtikorpusta,
kuten monia muitakin korpuksia, saa käyttää luvanvaraisesti.
Korpusta voidaan käyttää muun muassa
tutkimusaineiston analysointiin, hypoteesin testaamiseen tai sanaston laadintaan.
Korpus voi olla yksi-, kaksi- tai monikielinen.
Sen on suositeltavaa olla mahdollisimman
edustava muttei välttämättä tyhjentävä.
Projektin vaiheet
Ruotsalaisen viittomakielen korpusprojekti
käynnistyi vuonna 2009. Projektiin videoi-
tiin kymmeniä eritaustaisia 18–82 -vuotiaita
viittomakielisiä eri puolilta Ruotsia. Henkilöistä yhdeksän opiskeli tai oli opiskellut
integroidussa opetuksessa kuulevien
luokassa. Korpukseen kerättiin niin viitto-
makielisiä dialogeja, kerrontaa kuin vapaata
tuottamistakin
Kesäkuussa 2010 järjestettiin Tukholmassa Sign Language Corpora Network
(SLCN) workshop, jossa projektin ensim-
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
mäiset translitteroidut versiot sekä englanninkielinen lyhennelmä annettiin kommentoitavaksi. Saman vuoden joulukuussa
järjestettiin Berliinissä viimeisteltyjen
korpusten esittelytilaisuus. Tuolloin korpusprojekti käsitti useita tunteja viittomakielistä videonauhoitetta sekä glossaukset ja
käännökset viittomista ruotsin kielelle.
Tämän vuoden syyskuussa esiteltiin
posteritilaisuudessa Malmössä 21 tallennetta pääosin yliopistolla tapahtuvaan
tutkimukseen ja opetukseen. Projektin
loputtua tavoitteena olisi saada linkitettyä
viittomakielen korpus- ja sanakirjatyö toisiinsa. Korpuksen avulla voisi liittää puoliksi
vakiintuneita viittomia suoraan sanakirjaan
tai lisätä esimerkkilauseita projektin glossatusta materiaalista.
”Korpus tulee saataville myös internetiin”, posterissa luvattiin. Tämänhetkinen
tilanne vihjaa, ettei korpus ole vielä kaikkien
saatavilla, muttei täysin kuivahtanutkaan.
”Korpusprojekti on edelleen käynnissä, ja
sen lopputulos on melkein valmis julkaistavaksi”, yksikön tutkijat toteavat. Seuraava
kirjallinen raportti projektista julkaistaneen
vuoden 2012 tammikuussa.
Lähteet
»» Tukholman yliopiston kielitieteen
laitoksen internetsivut. Viittomakielen yksikkö. Viittomakieleen liittyvät
tutkimukset ja projektit.
www.ling.su.se/forskning/forskningsprojekt/teckensprak/teckensprakskorpus (viitattu 2. 11. 2011)
»» Turun yliopiston suomalaisen ja
yleisen kielitieteen laitoksen opetussanasto. Termit n.o 74–104. Korpus.
vanha.hum.utu.fi/centra/pedaterm/
sanasto2.html (viitattu 13. 11. 2011)
»» Korpus-termi Wikipediassa.
fi.wikipedia.org/wiki/Korpus
(viitattu 10. 11. 2011)
13
Sanakirjatyö Ruotsissa
Teksti Titta Shemeikka
Svenskt Teckenspråkslexikon -sanakirjan materiaalia alettiin kerätä kymmenisen vuotta
sitten. Painetun sanakirjan digitaalinen versio lisättiin internetiin vuonna 2001 nimellä
Digital version av Svenskt Teckenspråkslexikon. Nimi lyhennettiin takaisin painetun
sanakirjan muotoon vuonna 2008.
Sanakirjaan on lisätty perusviittomiston
rinnalle tehokkaasti erityisviittomistoja.
Numeraali-, matematiikan ja lingvistiikan
viittomien lisäksi Svenskt Teckenspråkslexikonista löytyvät kirkolliset viittomat ja
terveydenhuollon sekä urheilun viittomistot.
Löytyypä päivityslistauksesta bridgekin.
Sittemmin verkkosanakirjaa on päivitetty ajanmukaiseksi. Svenskt Teckenspråkslexikon toimii myös iPhonella ja Androidälypuhelimilla!
Lähteet:
»» Mesch, Wallin, Nilsson & Björkstrandt.
Teckenspråkskorpus och -lexicon. Poster
preseterad på Dövas Dag i Malmö.
(viitattu 14. 11. 2011)
»» Tukholman yliopisto. Kielitieteen laitos.
Viittomakieli. www.ling.su.se/teckensprak
(viitattu 14. 11. 2011)
Kielitoimisto suosittaa:
Viittomakielentulkki
kirjoitetaan yhteen
teksti Maija Tjukanov
K
ielitoimiston nykyisen suosituksen
mukaan ”viittomakielentulkki”
ammattinimikkeenä on luontevinta
kirjoittaa yhteen. Myös erikseen kirjoitettu
muoto on silti yhä mahdollinen
SVT on viimeksi 2. 5. 2005 pyynnöstä
saannut Kielitoimistolta lausunnon, jonka mukaan ”viittomakielentulkki” on suomen kielen
sanakirjojen perusteella syytä kirjoittaa sanaliitoksi (”viittomakielen tulkki”). Yhdyssanoiksi lausunnon mukaan luettiin ainoastaan
ilmaukset, joiden alkuosa on perusmuodossa,
kuten esimerkiksi ”konsekutiivitulkki”.
Kielitoimiston kokouspöytäkirjassa
(24. 10. 2011) kanta kirjoitusasuun on kuitenkin muuttunut vuoden 2005 lausuntoon
nähden eli ”viittomakielentulkki” voidaan taivutetusta alkuosastaan huolimatta kirjoittaa
nykyisin vaihtoehtoisesti joko erikseen tai
yhteen. Ammattinimikkeenä se on kuitenkin
luontevinta kirjoittaa yhdyssanamuotoisena.
Yhdyssanamuoto ”viittomakielentulkki” on
otettu mukaan myös Kielitoimiston sanakirjan uusimpaan versioon.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
14
Kelan verkkosanasto vaikuttaa
yleiseen kielenkäyttöön
– meneillään tulkkausalan
termien tärkeä valinta
TEKSTI Minttu Laine
T
ulkkauksen termit lisätään
osaksi Kelan julkaisemaa terminologista sanastoa. Sanasto
vaikuttaa suoraan yleiseen
kielenkäyttöön, sillä sitä käyttävät muun
muassa lainvalmistelijat, tiedottajat, toimittajat ja kääntäjät. Ei ole siis aivan sama,
mitkä tulkkauksen termit Kelan asiantuntijat
valitsevat ja miten he määrittelevät ne.
Sanaston uuden painoksen on suunniteltu
ilmestyvän vuoden 2011 lopussa.
Kelan tietoasiantuntija Carita Bjon
vakuuttaa, että Kelassa terminologinen
työ tehdään kansainvälisten standardien
mukaan, mikä pätee myös tulkkauksen
termien määrittelyyn. Monipolvisen prosessin vaiheita ovat muun muassa sanastus,
käsiteanalyysi, määritelmien kirjoittaminen
ja sopivien nimitysten valinta. Työtä tekevät
terminologit, ja asiantuntijoita konsultoidaan
työn eri vaiheissa. Tulkkauksen termityötä
tekevät terminologi Sirpa Suhonen Sanastokeskus TSK:sta sekä suunnittelija Riikka
Heikkinen ja pääsuunnittelija Tuula Levomäki Kelan terveysosastolta. Terveyssanastoa ylläpitävän sanastoryhmän puheenjohtajana toimii hallintosihteeri Pirjo Tikka.
Kela ei tunnustaudu uusien termien
luojaksi, koska terminologisessa työssä
käytetään lähteinä ensisijaisesti säädöksiä.
Tärkeimpiä lähteitä ovat laki vammaisten
henkilöiden tulkkauspalvelusta ja siihen
liittyvä hallituksen esitys. Niiden lisäksi
Terveyden termit
Kela on tehnyt sosiaaliturvan käsitteistöä koskevaa terminologista työtä
vuodesta 2007. Sen tuloksena viime
vuonna verkossa julkaistu Kelan
terminologinen sanasto sisältää 300
terveyteen liittyvää käsitettä suomen
ja ruotsin kielellä.
Yhtenäistyvä ja vakiintuva käsitteistö edistää asiantuntijoiden välistä
viestintää ja tukee tiedon jäsentelyä ja
hallintaa.
hyödynnetään muun muassa Kelan ohjeita
ja standardeja.
Olemassa olevat lakitekstit rajoittavat kuitenkin termien muodostamista.
”Esimerkiksi ’handikappad’ on pyritty
korvaamaan jollakin muulla termillä, koska
vammaisjärjestöt pitävät termiä leimaavana.
Mutta kun lakitekstissä käytetään termiä
’tolkningstjänst för handikappade’, on toisen termin vakiinnuttaminen on hankalaa,”
selittää Carita Bjon.
Yhtenä lähteenä tulkkauksen käsitteiden määrittelyssä lienee myös palveluntuottajien ohjeistukseen kuuluva sanasto.
Sen huolellinen terminologinen tarkastelu
toivottavasti tarkentaa määritelmiä ja
termivalintoja.
Pääsuunnittelija Tuula Levomäen mielestä on hyvä, että asioista keskustellaan, ja
hän myöntää tarpeen tarkastella uudelleen
tulkkauksen käsitteitä. ”Olemme huomanneet, että profiililomakkeissa käytetty termistö kaipaa täsmennystä,” hän toteaa.
Lähteet
»» Kela.fi/termit (viitattu 12. 11. 2011)
»» Terminologinen työ Kelassa. Pdf-esite.
Carita Bjon. (viitattu 13. 10. 2011)
Kommentti
TEKSTI Minttu Laine
Tulkkeja on aina kiinnostanut osallistua
asiakaskuntaa ja omaa työtä koskevan kielenkäytön kehittämiseen. Olemme tehneet
tietoisia valintoja tehdäksemme eron muun
muassa tulkinnan ja tulkkauksen sekä vikaisuuden ja vammaisuuden välillä, monesta
muusta termistä puhumattakaan.
Olisi korrektia, että asiantuntemuksemme huomioitaisiin instituutiossa, joka
vaikutusvallallaan voi kääntää terminologisen ajan ratasta joko eteen- tai taaksepäin.
Jos Kela tekee, mitä lupaa, voimme odottaa
innolla ammattiterminologien ja tulkkausalan asiantuntijoiden yhteistyön tulosta
Kelan terminologisessa sanastossa.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ed u n valvo n ta
15
Oletko muuttanut?
Vaihtuiko sähköposti?
Alkoiko äitiysloma?
Valmistuitko?
Monilta unohtuu pikkutietojen päivitys esimerkkiksi ammattiyhdistykselle. No, suurta
haittaa ei synny, ajattelee moni ja päivitys unohtuu. Vai syntyykö harmia sittenkin?
Teksti Terhi Kalliomäki, jäsenvastaava SVT ry kuva liisa halkosaari
O
piskelijan kannattaa ilmoittaa
valmistumispäivänsä liitolle,
jotta saa äänioikeuden
kokouksessa. Viime kokouksessakin jouduimme eväämään yhden tulkin
äänioikeuden, kun jäsentiedot eivät olleet
ajantasalla. Samalla voit ilmoittaa uuden
osoitteesi ja työnantajasi ja sähköpostisi,
näin saat katkeamatta kaikki jäsenpostisi
oikeaan osoitteeseen.
Kun jäät äitiyslomalle, oletko muistanut
päivittää jäsentietosi ja anoa jäsenmaksuvapautta? Entä kun äitiyslomasi loppuu?
Äitiyslomalla tai hoitovapaalla ollessasi, kun
saat vain KELAn päivärahaa, saat liitosta
jäsenmaksuvapauden. Jos työnantajasi
suorittaa kolmen ensimmäisen äitiyslomakuukauden palkan, niiltä kuukausilta
maksat normaalin jäsenmaksun. Jäsenmaksu tilitetään myös työnantajalta saaduista
lomakorvauksista.
Jos arvelet olevasi nykyisessä järjestelmässä freelancer, voit käydä Akavan
Erityisalojen sivuilta lukemassa freelanceriudesta. Ja jos toteat, ettet ole freelancer,
voit samantien ilmoittamaa jäsenlajiksesi
”työssä” tai ”ammatinharjoittaja”. Näin pääset oikean kassan jäseneksi ja mahdollisen
työttömyyden kohdatessa vältyt isommalta
selvitystyöltä ja korvausten viivästymiseltä.
Jos Kielisilta, Akavan Erityisalojen jäsenlehti Yhteenveto tai kalenteri ei saavuta
sinua, käy tekemässä jäsentietojen päivitys.
Kaikki päivityksiin tarvittavat sähköiset
lomakkeet saat helposti seuraavan linkin takaa: www.akavanerityisalat.fi/fi/jasentietojen-paivitys.html. Kirjoita linkkiosoite vaikka
kalenteriisi, niin löydät sen sieltä helposti!
Jäsenasioita on tähän asti hoitanut
jäsenvastaavaksi nimetty hallituksen jäsen.
2011 syyskokouksessa hallitus sai jäsenistöltä valtuudet palkata hallituksen ulkopuolinen osa-aikainen järjestösihteeri. Tähän
pestiin valikoitui Hanna Törnroos, jolla on
jo taloudenhoidon kokemusta ja koulutusta.
Talousasioiden lisäksi Hanna alkaa nyt siis
hoitaa jäsenpostituksia ja neuvontaa. Akavan Erityisaloilla on lisäksi useita jäsensihteereitä, joiden puoleen voit kääntyä.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
asiakkaa n asialla
16
Mahdollisuuksia
vaikuttaa
Teksti Netta Keski-Levijoki kuvat julia carlier
K
ansainvälisyys, oikeuksien
valvonta, tietoisuus, sosiaalinen
media, vaikuttaminen ja verkostoituminen. Muun muassa
näistä asioista kuurojen nuorten elämä
koostuu nykypäivänä.
Tänä päivänä olemme vahvempia kuin
koskaan aiemmin, mutta meillä on myös
yhä kovempia haasteita voitettavana. Saamme joka päivä miltei reaaliajassa uutisia eri
puolilta maailmaa. Milloin saamme iloita,
kuten esimerkiksi silloin kun Islannin viittomakieli tunnustettiin viralliseksi kieleksi
tai silloin kun EUD:n hätätekstiviesti 112
-kampanja on sujunut hyvin. Joskus joudumme suremaan, kuten silloin kun saimme
tietää Tanskan tilanteesta. Siellä lapsia
opetetaan puhumaan niin, ettei saa käyttää
edes huuliota apunaan. Viime aikoina on
tuntunut siltä, että tapahtumat ovat yhä
raaempia, kuurot eivät saa olla kuuroja,
vaan heitä yritetään mukauttaa valtavirtaan
kaikin keinoin.
Opiskelin Tanskassa Castberggårdissa
kansainvälisessä Frontrunners-koulutusohjelmassa syksystä 2010 kevääseen 2011. Meitä
oli yhteensä kolmetoista osallistujaa kahdeksasta eri maasta. Ryhmämme oli kuudes,
eli koulutusta on ollut nyt jo kuusi vuotta ja
Frontrunners 7 on parhaillaan meneillään.
Koulutukseemme kuului kolme osiota: kuurotietoisuus, kehitysyhteistyö ja johtajuus.
Yksi ihminen voi vaikuttaa
Vuoden aikana opiskelimme monenlaisia
aiheita, esimerkiksi kuurotietoisuudessa
opiskeltiin sellaisia aiheita kuten deafhood,
deaf gain, kuurojen historia, kuurojen koulutus ja audismi. Kehitysyhteistyö-osiossa
taas keskityimme valmistautumaan viiden
viikon matkaamme Ghanaan. Monia vapaaehtoistyössä olleita kävi kertomassa meille
miten omaksua toisen maan kulttuuri ja että
emme mene auttamaan, mutta menemme
tukemaan tai tekemään yhteistyötä. Olimme
Ghanassa viisi viikkoa ja työskentelimme
maan ainoassa kuurojen high schoolissa sekä
sen lähistöllä olevassa peruskoulussa.
Itse tekeminen on todellakin paras tapa
oppia. Johtajuus-osiossa meille opetettiin
muun muassa konfliktien ratkaisemista,
SWOT-analyysin tekemistä, ryhmän johtamista ja yhteishengen luomista. Koulutuksen
aikana aloin oivaltaa, että kyllä yksi ihminen
voi muuttaa maailmaa. Siihen innoittajana
toimi Lydia, joka työskenteli opettajana
kuurojen high schoolissa. Lydia oli kuuro,
ghanalainen ja nainen, silti hän oli saavuttanut paljon sellaista, mistä ghanalaiset
kuurot tytöt eivät voi uneksiakaan. Hänellä
on yliopistotutkinto, työpaikka ja aviomies.
Lydialla oli hyvä työpaikka muualla, mutta
hän vaihtoi työpaikan tähän high schooliin,
sillä hän halusi, että kuurot tytöt pääsevät
yhtä pitkälle tai pidemmälle kuin hän itse.
Eli yksi ihminen voi valinnoillaan vaikuttaa
paljon monien muiden ihmisten elämään.
Frontrunnersista sain todella paljon
voimaa ja innoitusta, sekä aloin innostua
politiikasta. Politiikka on yhteisten asioiden
hoitamista, oikeuksien valvontaa unohtamatta. Olen viime aikoina nähnyt monta
kertaa sanottavan, että meidän kuurojen
pitää itse ajaa omia oikeuksiamme, joten
politiikka on yksi tapa vaikuttaa asioihin.
Me itse tiedämme parhaiten mitä haluamme ja tarvitsemme.
Liityin vastikään myös EUDY:n johtokuntaan. EUDY on European Union Deaf
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
asiakkaa n asialla
17
Youth, ja sen historiassa on ollut mukana
useita suomalaisia kuuroja nuoria. Mielestäni
on tärkeää, että me eurooppalaiset kuurot
toimimme yhdessä ja yhdistämme voimamme. EUDY on vahvistunut viime vuosina paljon, ja sillä on nyt uusi strateginen suunnitelma vuosille 2011-2014. Suunnitelmassa on
muun muassa laajentaa EUDY:n toimintaa
leireistä kesäkouluun ja seminaariin. Lisäksi
EUDY panostaa jatkossa tiedottamiseen. On
mielenkiintoista nähdä mitä tuleman pitää,
ja olen erittäin toiveikkaalla mielellä, sillä
seitsemän motivoitunutta nuorta yhteistyössä paikallisten kuurojen nuorten liittojen
kanssa pystyy kyllä saamaan paljon aikaan.
EUDY:n lisäksi meillä on monia muitakin
tahoja joiden kautta voimme toimia, kuten
NTK, eli Suomen Kuurojen Liiton nuorisotoimikunta, DNUR, Pohjoismaisten kuurojen
nuorten neuvosto ja WFDYS, maailman
kuurojen liiton nuorten osasto.
Suomessa olisi kyllä kuitenkin yksi
osa-alue jota olisi syytä huomioida paremmin, nimittäin kansainvälisen viittomisen
tulkkaus. Koska nuoret ovat yhä enemmän
kansainvälisiä, niin Suomessakin on alkanut
olla enemmän ja enemmän kansainvälisiä
tapahtumia joissa on kuuroja eri puolilta
maailmaa. Jotta Suomen ja suomalaisten
Meillä on nyt useita työvälineitä, joiden
avulla ajaa oikeuksiamme. Tärkein lienee
YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimus, jonka mukaan kaikki vammaiset
ovat yhdenvertaisia vammattomien kanssa.
Lisäksi Suomessa meillä on Kuurojen
Liiton kielipoliittinen ohjelma, hallituksen vammaispoliittinen ohjelma ja muita
kuurojen taso kansainvälisesti katsottuna
pysyisi korkeana, olisi tärkeää, että täällä
olisi toimivaa kansainvälisen viittomisen
tulkkausta. Nyt näitä tulkkauksia tekee vain
kourallinen ihmisiä, ja on monia muita, jotka
taitavat kansainvälistä viittomista, mutta
joilla ei ole koulutusta. Jos löytyy tulkkeja
jotka haluaisivat kehittää ammattitaitoaan
kansainvälisen viittomisen suuntaan, sanoisin että se olisi erittäin hyvä sauma saada
lisää töitä. Mutta tarvitsemme myös tahon,
joka voi kouluttaa kansainvälisen viittomisen tulkkausta.
materiaaleja.
Meidän pitää lisätä kaikkien tahojen
tietoisuutta siitä, miten voimme käyttää
näitä materiaaleja hyödyksi ja siitä, mihin
asioihin meidän tulisi ensisijaisesti kiinnittää
huomiota. Lisäksi olisi tärkeää, että saisimme yhteen kaikki samoja asioita ajavat.
Tulkeilla on tärkeä rooli asioiden ajamisessa,
sillä tulkit välittävät viestimme valtaväestölle. Sen takia on oleellisen tärkeää, että
Suomessa on jatkossakin ammattitaitoisia
ja korkeatasoisia tulkkeja, jotta viestimme
välittyy oikein.
Yhdessä olemme näkyvämpiä
EUDY tekee myös yhteistyötä useiden tahojen kanssa, muun muassa efslin kanssa, joka
on eurooppalainen viittomakielen tulkkien
liitto. Mielestäni EUDY:n verkostoituminen
on ensiarvoisen tärkeää. Löytämällä muut,
joilla on samoja tavoitteita kuin meillä
itsellämme, saamme enemmän resursseja ja yhdessä olemme näkyvämpiä. On
hurjaa, miten kuurojen tilanteet eri puolilla
Eurooppaa voivat vaihdella muun muassa
tulkkitilanteessa. Esimerkiksi monet suomalaiset kuurot nuoret eivät tiedä olevansa
varsin onnekkaita kun meillä on suhteellisen
toimiva tulkkausjärjestelmä. Toki meillä
on parantamisen varaa, mutta verrattuna
esimerkiksi Belgian, tarkemmin Brysselin
tilanteeseen, voisimme hurrata mahtavalle
onnellemme. Brysselissä on vain kourallinen
tulkkeja, tulkkikoulutusta ei ole ja kolme
kuukautta aiemmin tehty tulkkitilaus ei
siltikään takaa että saisi tulkin.
Frontrunners 6.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
aja n kohtaista svt: ss ä
18
Syyskokouksen satoa
Helpotusta
hallitukselle
SVT ostaa vuonna 2012 jäsenrekisteri- ja
taloudenhoitopalvelut Hanna Törnroosilta.
Hanna on toiminut kuluneet kaksi vuotta
SVT:n hallituksessa taloudenhoitajana.
Tavoitteena on keventää hallitustyön
kuormaa ja vapauttaa resursseja mm.
edunvalvontatyöhön. Esillä edunvalvonnassa ovat erityisesti tuntityöntekijät, joiden
asemaa selvittämään syyskokous perusti
työryhmän.
kuva hanna törnroos
SVT:n hallitus 2012
Jatkavat varsinaiset jäsenet: Elsa Lindberg,
Terhi Kalliomäki, Kati Kekkonen
Uudet varsinaiset jäsenet: Satu Siltaloppi,
Heidi Kenttälä, Anna Uttula
Varajäsenet: Susanna Puurula, Liisa Halkosaari, Matu Alapuranen
Puheenjohtajan tehtäviä tulee vuonna 2012
hoitamaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa 14. 1. valittava varapuheenjohtaja.
Yhtä juhlaa
Pääjuhlan lisäksi SVT juhlii 30-vuotista
taivaltaan paikallisesti useaan otteeseen.
Juhlavuoden historiikkijulkaisu toteutuu
osana Kielisiltaa. Juhlavuoden toiminnan
kulut ylittävät tuotot, mutta suunnitellusti – edellisten vuosien ylijäämää on yhä
runsaasti käyttämättä, joten syyskokous
hyväksyi alijäämäisen talousarvion.
Syyskokouksen sihteeri Liisa Halkosaari ja puheenjohtaja Ari Savulahti kuuntelevat Heidi
Kenttälän koostetta toimintasuunnitelmasta.
kuva hanna törnroos
I ♥ tulkki
SVT:n vuoden 2012 teema on ”I love tulkki”.
Haluamme kaikkien muistavan ammattimme tärkeyden ja oman työn arvokkuuden.
Pidetään siis lippu korkealla ja muistetaan
kehua itseämme ja toisiamme hyvin tehdystä työstä!
Muistettavia
päivämääriä
Syyskokousyleisöä mietteliäänä.
»» Kevätkokous 5. 5. 2012 Jyväskylä
»» Syyskokous ja juhlavuoden päätapahtuma 6. – 7. 10. 2012 Helsinki
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ko u l u t u s
19
Tunteet kuljettavat
Satakieliseminaarin kuulumisia
Lapsen tunne-elämä ja
sen kehittyminen nousi
tärkeäksi puheenaiheeksi
tämän vuoden Satakieli
seminaarissa.
Teksti Päivi Granö
S
atakieliseminaari järjestettiin
22. – 23. 9. perinteikkäässä tervaja nahkakaupungissa Kokkolassa.
Satakieliohjelma toimii sisäkorvaistutetta tai kuulokojetta käyttävien
vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovammaisten lasten perheiden sekä näiden
lasten ja perheiden kanssa työskentelevien
ammatti-ihmisten tukena. Satakieliohjelma
auttaa luomaan paremman yhteiskunnan
kuulovammaisille lapsille.
Seminaarissa nostettiin tänä vuonna
esille tärkeitä toiveita ja teemoja, jotka
ovat puhuttaneet kuulovammakentällä.
Puhujina oli erikoislääkäreitä, psykologi,
foniatri, tekniikan tohtori, musiikkiterapeutti, erityisluokanopettaja sekä sisäkorvaistutteen käyttäjiä.
Kieltämisen ja rutiinien tärkeys
Psykologi Keijo Tahkokallio korosti vanhempien systemaattista toimintaa, jotta
lapsi ymmärtäisi heidän antamansa viestit
paremmin. Lapset tarvitsevat kotipesän ja
huolehtivat vanhemmat. Kieltämisen tärkeys nousi myös esille. Aikuisten on osattava
sanoa ei, vaikka lapset eivät kieltämisestä
pidäkään. Lasten mielipahaa ei pidä arkailla,
ja syntyneeseen mielipahaan tulee suhtautua rohkeasti, sillä tätä kautta lapset oppi-
vat kohtaamaan omat kivuliaat tunteensa.
Rutiinit ovat lapsille tärkeitä tunteiden
säätelyn kannalta. Samojen asioiden toistoa
tulee jatkaa monen vuoden ajan. Lapsilta
odotetaan kouluikään mennessä, että he
osaavat odottaa omaa vuoroaan, noudattaa ohjeita, sietää pettymyksiä ja keskittyä
pinnistelyä vaativiin tehtäviin.
Lastenpsykiatrina ja foniatrina Oulun
yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Päivi Lindholm valotti, miten tulee
toimia, kun huoli lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista herää. Huoli lapsen
tunne-elämästä, käyttäytymisestä tai
ajatusmaailmasta voi herätä vanhemmilla,
muilla omaisilla, läheisillä tai esimerkiksi päivähoidossa. Huolen herätessä
muilla kuin vanhemmilla, asia tulee ottaa
puheeksi vanhempien ja myös lapsen
itsensä kanssa. Sen, joka asian huomaa
tulee ottaa vastuu omasta roolista lapsen
ja perheen tukena sekä tukea ja ohjata
vanhempia ottamaan yhteyttä tarvittaviin muihin tahoihin. Lapsen ja perheen
tukiverkoston yhteistyön tukeminen on
ensiarvoisen tärkeää. Moniammatillisella
työskentelyotteella saavutetaan perheen
kanssa parhaat tulokset. Parasta olisi,
jos mahdollisiin riskitekijöihin päästäisiin
puuttumaan ennaltaehkäisevästi.
Riittävän lähellä, mutta sopivan
kaukana
Kuulovammaisen lapsen sosio-emotionaalisen kehityksen haasteista kertoi Erja
Välisalo-Leinonen. Hän toimii Kuopion
yliopistollisessa sairaalassa psykologina.
Välisalo-Leinonen mainitsi, että on tärkeää
nähdä lapsen kokonaiskehitys. Oikea tieto
lapsen taidoista, oppimisvalmiuksista ja
niihin liittyvistä tukikeinoista antaa lapselle
hyvän pohjan saada onnistumisen kokemuksia omien edellytystensä mukaisesti.
Lapsen kielen kuntoutuksen tärkein aika
on ennen kouluikää. Kuntouttaja on lapselle
ja perheelle kanssakulkija, asiantuntija ja
ammatillinen tukihenkilö. Kuntoutukseen
kuuluu itsensä tarpeettomaksi tekevä rooli.
On tärkeää huomata, milloin on hyvä ja sopiva aika päästää irti. Kuntouttajalle oman ammatillisen roolin löytäminen, itselle sopivan
vuorovaikutuksen ylläpitäminen sekä oman
persoonallisuuden huomioivan työskentelytavan kehittäminen ovat tärkeimpiä haasteita. Olla ammatillisessa roolissaan riittävän
lähellä, mutta pysyä sopivan kaukana.
Satakieliohjelman tunnekoulusta oli
seminaarissa kertomassa perhekonsultti
Ritva Parkas. Ohjelmassa on kokeiltu tunnekoulua vuodesta 2009 alkaen, vanhempien aloitteesta. Vanhemmat ovat kaivanneet
apua lapsensa sosio-emotionaalisen
käyttäytymisen tukemiseen. Lasten käyttäytymisen ongelmat johtivat usein toistuviin
törmäystilanteisiin ympäristön kanssa. Tunnekoulun suunnittelun pohjana on käytetty
tunnetaito-ohjelmia (Askeleet, Tunnemuksu, Löytöretki tunteisiin jne.) soveltaen
niitä kuulovammaisille lapsille sopiviksi.
Tavoitteena oli, että tunnekoulussa opitut
taidot yleistyisivät lasten arkeen. Kokemukset tunnekoulusta ovat myönteisiä, vaikka
tutkimustietoa tunnekoulun toiminnasta ei
ole. Lasten on nähty edistyneen tunnesanojen käytössä ja tunneilmeiden tunnistamisessa. Lapset oppivat myös tunnistamaan
omia tunteitaan, keskustelemaan niistä ja
hallitsemaan omaa käytöstään riita- ja ongelmatilanteissa. Tunnekouluja haluttaisiin
jatkossa perustaa eri puolille Suomea.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ko u l u t u s
20
Tulkkausalan järjestöjen
yhteinen paneelitilaisuus
teksti ja Kuvat Terhi Rissanen
suomalaisten käännös- ja tulkkauspalvelutahojen keskeisiä toimijoita. Opiskelijat
olivat valmistautuneet tutkimalla etukäteen
asioimistulkkien, oikeustulkkien, puhevammaisten tulkkien, kirjoitustulkkien,
kääntäjien ja kokous- ja kongressitulkkien
koulutukseen, palveluntuotantoon ja asiakaskunnan demografiaan liittyviä aiheita.
Selvitysten pohjalta oli laadittu kysymyksiä
panelisteille. Paneelin aiheita oli kolme: tulkkauspalveluiden kehittäminen, yhteistyö eri
käännös- ja tulkkausalojen välillä ja tulkkien
työssä jaksaminen.
Historiallinen paneelikeskustelu
Rivi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia keskittymässä paneelin aiheisiin.
V
iittomakielialan tulkkitoiminnan
koulutusohjelmassa (ylempi
AMK) 2011–2013 aloitti uusi 18
opiskelijan ryhmä. Koulutusohjelman toteuttavat kaksi ammattikorkeakoulua, Diak ja HUMAK, yhdessä. Koulutusohjelma antaa tutkinnoksi Viittomakielentulkki (ylempi AMK).
Koulutus toteutetaan osin etäopiskeluna, jolloin opiskelijat pääsevät osallistumaan
internetin välityksellä luennoille. Esimerkiksi
oppimistehtäviä ja opinnäytetyön ohjausta
tehdään yhteisellä verkkokurssialustalla
(Moodle) ja video- ja äänietäyhteyden
välityksellä. Myös luentotallennus on
osittain käytössä, jolloin luennolta estynyt
opiskelija voi jälkikäteen kuunnella tallennetun luennon omalla ajallaan. Kaikkein
parasta antia koulutuksessa ovat kuitenkin
yhteiset kontaktijaksot, jolloin kentällä
toimivat asiantuntijaopiskelijat kokoontuvat
jakamaan kokemuksiaan.
YAMK -koulutuksen lähijaksolla
10. – 11. 10. 2011 järjestettiin Tulkkauspalvelujärjestelmät -opintojaksossa paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu kaikkien
Oli historiallista ja merkittävää saada
koolle saman pöydän ääreen käännös- ja
tulkkausalan liittojen ja alan toimijoiden
edustajia. Panelisteihin kuuluivat Kääntäjien ammattijärjestöstä Sini-Tuulia Lehtinen
ja oikeustulkkauksen edustajana EULITA:n
(European Legal Interpreters and Translators Association) hallituksen jäsen Kristiina
Antinjuntti. Asioimistulkkeja edusti Mohsen Tavassoli Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksesta. Puhevammaistentulkkien
edustajina olivat Pirkko Jääskeläinen
CP-liitosta ja Mirjam Heiskala, molemmat
työskentelevät Suomen puhevammaisten
tulkit ry:n toimihenkilöinä. Lisäksi paneeliin
kuuluivat Suomen kirjoitustulkit ry:n
puheenjohtaja Eva Salmela ja Suomen
viittomakielen tulkit ry:n puheenjohtaja
Johanna Savulahti. Suomen kääntäjien
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ko u l u t u s
21
ja tulkkien liiton edustaja valitettavasti
estyi tulemasta, mutta Kristiina Antinjuntti
otti tyylikkäästi huomioon myös heidän
näkökulmansa.
Päällimmäinen kokemus paneelista
oli se, että kaikki Suomen käännös- ja
tulkkausalan toimijat tulevat mielellään
yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan ja
kehittämään alaa. Panelisteilta löytyy useita
yhteisiä kehitysajatuksia ja intressejä, kuten
tulkkien auktorisointiin ja laatuasioihin liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
Tulkkauspalveluiden
kehittäminen
Tulkkauspalveluiden kehittäminen herätti
runsaasti keskustelua. Vuoden 2008 taantuma heikensi myös kääntäjien ja tulkkien työtilannetta, esimerkiksi yritysten käyttämien
yritysvierailutulkkausten määrä väheni.
Nykyisin oletetaan, että kaikki puhuvat Suomessa hyvää englantia, ja tavaksi on tullut
antaa esimerkiksi esittelytehtäviä yrityksen
kielitaitoisten työntekijöiden vastuulle.
Tässä yhteydessä esitettiin puhuttujen
kielten tulkeille kysymys siitä, miten yleistä
on tulkata B-kieleltä C-kielelle. Vastauksena
oli, että se on aika poikkeuksellista puhutuissa kielissä. Viittomakielialalla kuitenkin
B-kieleltä C-kielelle tulkkausta tapahtuu,
esimerkiksi englannin ja viittomakielen
välillä. Lisäksi paneelissa keskusteltiin
oikeustulkkauksesta ja etenkin sen laatuun
liittyvästä valvontatarpeesta. Myös tulkkien
auktorisointi herätti paljon mielipiteitä
aktiivisessa kuulijajoukossa, ja paneelissa
syntyikin keskustelua tulkkien ammattikunnan rekisteröinnistä ja auktorisoinnista.
Tulkkauspalveluiden hankinta on monimutkainen järjestelmä, joten kilpailutus ja
siihen osallistuminen vaatii paljon osaamista ja palvelujen kehittämistä. Koulutus on
tässä avainasemassa, sillä tulkkauspalveluiden kehittämisen perusvalmiudet annetaan
siellä. Osassa tulkkikoulutuksia pohjakoulutus on hyvin kirjavaa. Panelistit olivat
yhtä mieltä siitä, että koulutuksen jälkeinen
tulkkausalalle omistautuminen olisi tärkeää,
jotta tulkkauspalveluiden kehittämistä tapahtuisi. Esimerkiksi kielenhuoltoon liittyvät
asiat jäävät usein tulkin oman aktiivisuuden
varaan, etenkin lyhyissä koulutuksissa.
Koulutuksessa tärkeää on muistaa myös
maamme ruotsinkielisen palvelun tarjonnan
takaaminen.
Tutkintojen perusteita on tarkistettava
ja uusittava varsin ripeään tahtiin. Diakoniaammattikorkeakoulu on juuri uudistanut
viittomakielentulkin koulutusohjelman
opetussuunnitelmaa. Opiskelijan on nyt
mahdollista painottaa opintonsa puhevammaisille tulkkaukseen kolmannesta
opiskeluvuodesta lähtien. Puhevammaistentulkkien puolelta koulutuksen lisäämistä
ja nostamista AMK-tasolle pidettiin hyvänä
edistysaskeleena. Riskiksi todettiin se, että
vaikka koulutus olisi kuinka pätevää, joillekin henkilöille saattaa ammatin eettisyys
jäädä silti ongelmaksi.
Yhteistyö eri käännös- ja
tulkkausalojen välillä
Etäyhteydet käytössä.
Oikeustulkkien aloittamassa prosessissa
todettiin kielitaidon testauksen ja tulkkirekisterien rakentamisen olevan kaikille yh-
teinen päämäärä. Suomessa keskustellaan
viittomakielilain tarpeellisuudesta, mihin
liittyy myös ajatus viittomakielentulkkien
auktorisoinnista. Kaiken kaikkiaan lainsäädäntö ja eri maiden väliset kielisopimukset,
jotka tukisivat tulkkien rekisteröintiä ja
auktorisointia ovat jo nyt varsin tukevia,
esimerkkinä Pohjoismaiden ministerineuvoston kielisopimus. Suomessa on myös
Yleiset kielitutkinnot -järjestelmä, jonka
puitteissa viittomakielen ja Suomessa harvinaisempien puhuttujen kielten taitotasoasteikkoja voisi kehittää. Suomessa on myös
auktorisoidun kääntäjän tutkintotoimikuntajärjestelmä, jota kehittämällä tulkkausalan
tutkintoja voisi kehittää kohti auktorisointia
ja tulkkirekisteriä.
Tulkin työssä jaksaminen
Palkkaus on tietenkin tärkeä asia, joka
vaikuttaa alalla viihtymiseen ja jaksamiseen.
Erityisesti esille nostettiin se huima ero,
joka on kokous- ja konferenssitulkkien ja
asioimistulkkien palkkauksen välillä. Onko
palkkausero perusteltua, sillä asioimistulkilla täytyy olla todella syvälliset taidot
kulttuurien siltaamisessa? Työnohjaukseen
liittyen pohdittiin, miten paljon tulkki voi
oikeasti purkaa työn tuomaa kuormitusta,
kun hän on sitoutunut vaitioloon. Keskustelussa nousi vahvasti esille, että tulkit
ymmärtävät toistensa paineita, vaikka
olisivat eri alojen tulkkeja. Tämän vuoksi
esimerkiksi työnohjaus eri alojen välillä voisi
olla mahdollista. Se olisi tärkeää erityisesti
aloilla, joiden asiakaskunnassa on pieniä ja
liian helposti tunnistettavia alaryhmiä lain
sallimien yleisten, nimettömien ja tunnistamattomien tilannekuvausten luottamukselliseen purkuun. Tällöin työnohjaus toisen alan
tulkkien, esimerkiksi SKTL:n työnohjausten
puitteissa voisi tarjota mahdollisuuden traumaattisten tilanteiden purkamiseen. Tulkkien työssä jaksaminen on suuri kysymys,
jonka tutkimus todettiin tärkeäksi.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ko u l u t u s
22
EUMASLI:n
opinnäytetyöseminaari Italiassa
Asiakkaiden osallisuus laadun kehittämisessä ja tulkkien
rooli tutkijoina puhuttivat kansainvälistä yleisöä
Teksti Eeva Salmi kuva Elsa Lindberg
H
umakin Degree Programme
in Sign Language Interpreting
(EUMASLI) -koulutusohjeman opinnäytetyöseminaari
järjestettiin 14.-15.9. Salernossa, Italiassa.
Seminaari järjestettiin efslin konferenssia
edeltävinä päivinä, joten myös sitä seuraamaan saapui tutkijoita, tulkkikouluttajia
ja tulkkeja ympäri maailmaa. EUMASLI:n
opiskelijoiden ja opettajien lisäksi paikalla
oli noin viisikymmentä henkilöä.
Seminaari oli päätös kaksi ja puoli vuotta kestäneelle koulutusohjelmalle, jonka
aikana opiskelijat osallistuivat lähijaksoille
vuorotellen eri järjestäjämaissa. HUMAK
järjesti koulutuksen yhteistyössä saksalaisen
Hochschule Magdeburg-Stendalin ja skotlantilaisen Heriot-Watt Universityn kanssa.
Seminaarissa esiteltävät opinnäytetyöt
oli ryhmitelty teemoittain neljään kategoriaan: Developing the profession, Working together, Tackling language issues ja Dealing
with challenges. Opinnäytetöiden aiheina oli
muun muassa puheelle tulkkauksen kehittäminen yhteistyössä kuurojen asiakkaiden
kanssa, tulkkien esiintymisjännitys, paritulkkaus, opiskelutulkkauksen vaikutus kuurojen
henkilöiden tulevaisuusnäkymiin sekä
suomalaisen tulkkauspalvelujärjestelmän
uudistuksen vaikutukset tulkkien työhön (ks.
luettelo töiden aiheista ohessa). Yhdistäviksi
teemoiksi töille nousi asiakkaiden rooli tulkkauksen laadun parantamisessa ja toisaalta
tulkkien asema tulkkauksen tutkimuksessa.
Tällaisissa maisemissa opinnäytetöitä esiteltiin.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ko u l u t u s
23
Euroopassa on varsin tavallista, että
tulkkauksen tutkijoina toimivat henkilöt, jotka itse eivät ole tulkkeja. EUMASLI-seminaarissa opiskelijat pohtivat rooliaan tutkijoina,
ja useat heistä korostivatkin tulkkien omia
kokemuksia tiedon lähteenä. Provosoivimman puheenvuoron käytti skotlantilainen
Kyra Pollit, joka pyrki opinnäytetyönsä
Toward a collective biography of spoken/
written – sign language translating? avulla
herättämään keskustelua tulkkien osallistamisesta kääntämisen- ja tulkkauksen alan
tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Lisäksi
hän ravisteli perinteisiä käsityksiä siitä, miten MA-tason opinnäytetyön tulokset tulisi
esittää. Pollitin opinnäytteen lopputuotos on
dadaistinen runo, jolla hän pyrkii kuvaamaan
puhutulta kieleltä viitotulle kielelle tapahtuvan kääntämisen prosessin ongelmakohtia
ja prosessin aiheuttamia tuntemuksia. Työn
ytimessä oli ajatus siitä, että tutkijoiden
tulee kuunnella tulkkeja ja heidän kokemuksiaan tarkoin ja että tutkimusta tulisi tehdä
tulkkien ja asiakkaiden ehdoilla.
Kuurojen asiakkaiden roolia tulkkauksen
laadun kehittämisessä pohti esimerkiksi hollantilaisopiskelija Irma Sluis opinnäytetyössään An effort to make a cultural bridge in
sign-to-voice interpreting. Sluis korosti tsitä,
että tutkijoiden tulee olla ”on, for and with
stakeholders” eli tutkimusta tulee tehdä asianosaisten parissa, heille ja heidän kanssaan
(vrt. Turner & Harrington 2001). Tätä periaatetta noudattaen Sluis rakensi tutkimusasetelman, jonka tavoitteen oli saada kuurot
asiakkaat mukaan puheelle tulkkauksen
kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa
Sluis käytti fokusryhmämetodia saadakseen
selville kuurojen asiakkaiden näkemyksiä
puheelle tulkkauksesta. Toisessa vaiheessa
hän järjesti aiheesta workshopin, jossa
tulkki tulkkasi puheelle kuuroa viittojaa.
Puheelle tulkkaus kirjoitustulkattiin, ja kuuro
tarkkailija seurasi sekä kirjoitustulkkausta
että viittojaa ja pyrki näin saamaan kuvan
puheelle tulkkauksen vastaavuudesta alkuperäiseen tuotokseen. Tällä tavoin tulkki sai
suoraa palautetta puheelle tulkkauksestaan.
Degree Programme in Sign Language
Interpreting (EUMASLI) opinnäytetyöt
EUMASLIn opinnäytetyöt ovat tulevat
luettavaksi osoitteessa www.eumasli.eu.
HUMAKin opiskelijoiden työt ovat luettavissa myös osoitteessa www.theseus.fi
»» Ulla-Maija Aaltomaa: Positional
metaphors in the news. A case study:
Formal news text versus narrated text
»» Patricia Brück: Austrian perspectives
of team interpreting: The views of
Deaf university students and their sign
language interpreter
»» Anja Hemmel: Sign language interpreting in Christian church services:
Opinions and expectations of Deaf
worshippers in Germany
»» Mirkka Krook: From the municipalities
to the state: A new stage in the development of the profession? A study of
sign language interpreters’ views on
the new booking system
»» Kati Lakner: Interpreters at terminology work: Views to professional
development, language policy and
language management
»» Britta Meinicke: Establishing working
relationships in dialogue interpreting:
An office based case study
»» Kyra Pollitt: Towards a collective
biography of spoken/written <–> sign
language translating?
»» Oliver Pouliot: Speech errors in bimodal/bilingual sign language interpreters
Kuuro asiakas puolestaan sai tietoa puheelle tulkkauksen menetelmistä ja strategioista, joita tulkit käyttävät.
Kati Laknerin työssä Interpreters at
Terminology Work: Views to Professional
Development, Language Policy and Language Managament yhdistyvät molemmat
edellä mainitut teemat. Tulkkien termityötä
»» Juliane Rode: Developing strategies
for a professional organization of
sign language interpreters: A study of
recent challenges and options for the
Professional Association of Sign Language Interpreters in the Free State of
Bavaria, Germany
»» Lieve Roodhooft: Difficulties and strategies applied in sign-to-voice interpreting from Flemish Sign Language
(VGT) into Dutch: A case study of the
performance of Flemish sign language
interpreters
»» Flora Savvalidou: Relationship between self-talk and identity processes
in role performance anxiety as experienced by sign language Interpreters
»» Irma Sluis: An effort to make a cultural
bridge in sign-to-voice interpreting
»» Tracey Tyer: A comparison of the
impact of professional isolation in
Sign Language Interpreters working in
remote video interpreting settings and
video interpreting call centres
»» Daniela Unruh: Third language
interpreting: A study of the effects of
non-native English competence on the
performance of German sign language
interpreters
»» Maya de Wit: The future impact on
deaf persons of educational interpreting in a secondary level education
tutkineessa opinnäytetyössään Lakner tuo
esille tulkkien keskeisen roolin viittomakielten termityössä, mutta myös yhteistyön
merkityksen viittomakielisten henkilöiden
kanssa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin
erityisesti Vian termipankkia. Tuloksissa
korostuu pankin kehittäminen siten, että
viittomakielisiä olisi mukana toiminnan
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ko u l u t u s
24
kaikilla tasoilla eli materiaalituotannossa,
sisällön kommentoinnissa sekä hallinnossa.
Lakner osoitti, että termityössä konkretisoituu kehittävä työote, sillä siihen osallistuminen kehittää metalingvistisiä taitoja,
mikä puolestaan helpottaa kielellisten
haasteiden kohtaamista jokapäiväisessä
työssä. Lakner ottaa työssään huomioon myös termipankkiin ja vastaavien
viittomakokoelmiin kohdistuneen kritiikin
(ks. esim. Rainò 2010), mutta katsoo, että
termipankkia kehittämällä merkittävä osa
ongelmista on vältettävissä.
Kaiken kaikkiaan seminaari toi hienosti
esille tulkkien monipuolista asiantuntijuutta, mikä on ainakin Suomessa ollut
mielestäni jossain määrin kapea-alaisesti
käsitetty. Asiantuntijuutta lähestytään
monesti vain tulkin roolin kautta: ollaan
”tulkin roolissa” tai ”asiantuntijan roolissa”.
Tulkki toimii myös tulkatessaan moniulotteisessa asiantuntijatyössä, mistä saadut
kokemukset ja tieto-taito oli tulkkien
opinnäytetöissä tuotu esille sekä tutkimuksellisesti viety eteenpäin.
Tulkkien ylemmät tutkinnot (EUMASLI
ja Viittomakielialan tulkkitoiminnan ylempi
AMK) ovat jo ensimmäisten toteutustensa
perusteella osoittaneet, että niiden merkitys
alan kehittäjinä ja tiedon tuottajina on suuri.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä on
vahva työelämää kehittävä ja soveltava ote,
mutta jatkossa on tietenkin toivottavaa, että
tulkit hakeutuvat myös yliopistollisten jatkotutkintojen ja tutkimustoiminnan pariin.
Lähteet:
»» Rainó, P. 2010. Viittomakokoelmat ja
lingvistinen feodalismi. Teoksessa Jantunen T. (toim.) Näkökulmia viittomaan ja
viittomaistoon. Jyväskylä: University of
Jyväskylä, 139-155.
»» Harrington, F.J & Turner, G.H. 2000.
Interpreting Interpreting, Studies & Reflections on Sign Language Interpreting.
Coleford: Douglas McLean.
HUMAKin uusi
verkkoartikkelisarja tekee
näkyväksi viittomakielialan
hiljaista tietoa
Teksti Tuula Johansson
H
umanistisen ammattikorkeakoulun Viittomakielialan
yksikkö julkaisi marraskuussa
uuden verkkoartikkelisarjan.
Tarkoitus on luoda printtimediaan verrattuna nopea ja helposti saavutettava julkaisukanava, jonka kautta voi jakaa tietoa, käydä
ammatillista keskustelua ja siten kehittää
alaa. Kirjoittajina toimivat HUMAKin lehtorit,
opiskelijat, yhteistyökumppanit ja muut
asiantuntijat. Sarjan keskeinen tavoite on
saada alan hiljaista tietoa dokumentoitua, ja
avata esimerkiksi koulutuksen käytänteitä
alan toimijoiden keskusteltavaksi.
Ensimmäinen artikkeli Tulkkauksen
koulutus Suomessa on nyt luettavissa
osoitteessa: bit.ly/tulkkaus-suomessa.
HUMAKin yliopettajien Eeva Salmin ja Liisa
Martikaisen artikkelissa kuvataan tulkkauksen koulutuksen ja tulkiksi pätevöitymisen
tilannetta Suomessa.
Seuraava verkkoartikkeli Laatu esiin
Viassa – taitotasojen luomisesta henkilöstön
arviointiin ja kehitykseen ilmestyy 16. 12. 2011.
”Artikkelissa esittelen vuonna 2007 aloitettua tulkkien taitotason arviointiin tähtäävää
kehittämistyötä ja sen tuloksia”, kertoo Viittomakielialan Osuuskunta Vian Keski-Suomen alue-esimies, ylemmän AMK-tutkinnon
opiskelija Pigga-Maiju Pakkala.
Mielikuvan käyttö tulkkauksen apuvälineenä on HUMAKin lehtori Marjukka
Nisulan artikkelin aiheena. ”Jos tulkki osaa
tulkata visuaalisesti loogisesti, kieli on helpommin vastaanotettavissa”, Nisula toteaa.
Nisulan artikkeli ilmestyy 10. 1. 2012.
Myöhemmin keväällä ilmestyvät Outi
Mäkelän artikkeli Mitä teen ja miksi? Tulkkien toimeksiantoihin liittyvä reflektointi työn
kehittämisessä (15. 3. 2012) ja Zita KóborLaitisen Kääntämisen paikka tulkkauksen
koulutuksessa (16. 5. 2012). Jatkossa julkaistaan 2 – 3 verkkoartikkelia vuodessa.
Verkkoartikkelisarja osoitteessa
www.humak.fi/tutkimus/julkaisut/sarja-fkatsauksia-ja-aineistoja. Kirjoittamisesta
kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Eeva
Salmiin [email protected].
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
t u lkkibi n go
25
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
ka n sai n v ä lisyys
26
The European Legal
Interpreters and Translators
Association (EULITA) needs
your support
text Maya de Wit, efsli president photo www.flickr.com/photos/controlarms/5861481206
A
s sign language interpreters we are not only trained
to work in employment or
educational settings, but we
are also expected after our training to work
in legal settings. This can be a challenging
task since the requirements and expectations are quite different when you work
for example for the court or the police.
These challenges are not only true for sign
language interpreters, but also for legal
interpreters and translators.
Across Europe the interpreters’ level of
expertise, training and experience in legal
settings vary greatly. In order to ensure that
more attention is given to interpreters working in legal settings EULITA (www.eulita.eu)
was established in November 2009. The EULITA board has spoken language interpreters and translators from different European
countries working (partly) in legal settings.
I have been co-opted to the EULITA board
to represent sign language interpreters in
Europe. Since no national association of sign
language interpreters was yet a full member
of EULITA, it was not possible to nominate
a board member, so this was the only way
that sign language interpreters could still be
represented on the EULITA board.
The EULITA board works on a voluntary basis and meets approximately every
two months online through Skype. EULITA
is a young organisation and the board
members are asked to contribute with
small tasks, which at this moment consume
no more than one hour a week on average.
The current aim is to have EULITA membership grow, support the development of
trained interpreters in legal settings and to
be involved in EU policy making in regard
to the directive on the rights to an interpreter in criminal proceedings (www.eulita.
eu/council-adopts-eu-directive-rightsinterpretation-and-translation-criminalproceedings).
On February 2012 the EULITA AGM
will be held in Prague, Czech Republic. The
AGM follows the ‘International conference
on Improving Professionalism of Legal
Translators and Court Interpreters: New
Technologies’ (www.conference.kstcr.cz/
en). At the EULITA AGM I will step down
from the EULITA board. This means that if
no sign language interpreter association is a
full member at that time, no sign language
interpreter can be nominated to represent
sign language interpreters in Europe on the
EULITA board. Therefore, it is crucial that
national associations of sign language interpreters become full members of EULITA, so
that our interests are represented as well.
In addition to the developments with
EULITA, the efsli spring school 2012 in Greece
will also be on the topic of sign language
interpreters in legal settings. There are many
new developments and it would be very much
appreciated if you or one of your colleagues
supported the development of your profession in legal settings by volunteering your
time to SVT or directly to the EULITA board.
If you have any questions, please feel
free to email me at [email protected].
SVT joined EULITA as an associate
member in October 2011.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
27
Vastasin
kutsuun
Teksti Ulla-Maija Aaltomaa
kuva Sign Linen arkisto
R
unsaan vuosikymmenen tauko
yhdistystehtävistä on nyt
osaltani ohi. Olen ilmoittautunut
vapaaehtoiseksi EULITA-yhdyshenkilöksi. Maya de Wit kuvaa kirjoituksessaan EULITA:n toimintaa ja perustelee
viittomakielen tulkkien osallistumista siihen.
Yritän vastata kutsuun parhaani mukaan.
Koska EULITA-yhdyshenkilö on SVT:n
toiminnassa ihan uutta, pyydettiin minua
hieman kertomaan itsestäni ja samalla ideoimaan millaisia tehtäviä voisin yhdyshenkilönä hoitaa. Kaksivuotisen tulkkikoulutuksen ja AMK-muunto-opiskeluiden jälkeen
olen jatkanut opintoja EUMASLI-koulutusohjelmassa ja saanut ne juuri päätökseen.
Koulutuksen aikana saamani kokemus ja
yhteydet eurooppalaisiin tulkkikollegoihin
ja työn muuhun kansainväliseen kenttään
rohkaisivat minua tarttumaan pestiin, johon
ei tuntunut ketään löytyvän.
Tulkkina olen toiminut Oulun seudulla
yli 20 vuoden ajan. Olen tehnyt jonkin
verran opiskelutulkkausta, mutta enimmäkseen asioimisia laidasta laitaan, joten myös
oikeus- ja poliisitulkkaukset ovat tulleet tutuiksi. Toivotaan, että EULITA-yhteistyö toisi
uusia koulutusmahdollisuuksia myös meille
suomalaisille viittomakielen tulkeille.
Yhdyshenkilönä hoidan tiedonvälitystä
EULITA:sta sähköpostilistan ja mahdollisesti
Kielisillan kautta. Mahdollisuuksien mukaan
ja tarvittaessa osallistun edustustehtäviin
yhteistyössä SVT:n hallituksen kanssa. Olen
myös kiinnostunut tekemään yhteistyötä tulkkikoulutuksen kanssa poliisi- ja
oikeustulkkausasioissa. Toimenkuvaa pitää
muokata sitä mukaa kun tarvetta ilmenee,
joten eiköhän tällä päästä alkuun.
Jos olet kiinnostunut EULITA:n toiminnasta etkä vielä ole liittynyt SVT:n eulita@
tulkit.net-listalle, niin olet sydämellisesti tervetullut mukaan. Laita viestiä joko suoraan
minulle [email protected] tai
SVT:n kautta osoitteella [email protected].
Ollaan yhteyksissä!
Efslin vuosikokous ja
konferenssi 16. – 18. 9. 2011
Teksti Elsa Lindberg
S
uklaacornetteja aamiaisella, merinäköala lounaalla ja mielenkiintoisia keskusteluja illallisella. Tiivistä
päätöksentekoa efslin toiminnasta, kiinnostavia luentoja ja kansainvälistä
tiedonvaihtoa Tästä kaikesta pääsi nauttimaan efslin vuosikokouksessa ja konferenssissa Etelä-Italiassa Vietri Sul Maren
kylässä syyskuussa. SVT:n edustajina yli 200
osallistujan tapahtumassa olivat hallituksen
kansainvälisyysvastaava Kati Kekkonen ja
varapuheenjohtaja Elsa Lindberg.
Teemana ”Sight translation –
sight interpreting – meeting at
the crossmodes”
Tänä vuonna konferenssissa nostettiin esiin
kääntäminen viittomakielen tulkin työssä.
Sight translation tarkoittaa kirjallisen tekstin
kääntämistä suullisesti. Käytännössä se
tarkoittaa meidän työssämme tulkkaustilannetta, jossa käännämme vaikkapa
kyselykaavaketta viittomakielelle. Sight
translation voidaan suomentaa termillä
prima vista -käännös.
Konferenssissa kuultiin kahden päivän
aikana yhteensä 11 eri tavoin viittomakielen kääntämiseen liittyvää luentoa. Aiheina
oli muun muassa runouden kääntäminen
viittomakielelle, kuurot käännösalan amk i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
28
AGM eli
vuosikokous
(annual general
meeting)
E
Pohjoismaisten tulkkiyhdistysten edustajat vasemmalta oikealle: Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi.
mattilaisina, käännetyn tekstin merkitykset
viittomakielisille, käännöstyön aikana
tapahtuvat prosessit, vaativan tason
tulkkaukseen valmistautumisen tekniikat
ja viittomakielelle kääntämisen koulutus.
Luennoitsijoina oli sekä kuulevia että
viittomakielisiä eri puolilta Eurooppaa ja
Yhdysvalloista.
Yksi mieleenpainuvimmista oli yhdysvaltaisten Brenda Nicodemuksen ja
Laurie A. Swabeyn luento tutkimuksesta,
miten tulkit valmistautuvat vaativan tason
tekstin tulkkaamiseen. Koeasetelmassa
oli vaativan tason tulkkausta suorittavilla
tulkeille annettu 20 minuuttia aikaa valmistautua Barack Obaman virkaanastumispuheen tulkkaamiseen. Tutkimuksen
mukaan kokeneillakaan tulkeilla ei ole
rutinoituneita valmistautumistekniikoita.
Luentojen lisäksi kääntämiseen pääsi
pureutumaan posteriesittelyissä. Niissä
Suomikin oli edustettuna. Diakin posteri
esitteli tulkkikoulutuksessa toteutettua käännösprojektia. HUMAK esitteli EUMASLIkoulutuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Kansainvälinen tyky-tapahtuma
Konferenssin antia oli myös tutustuminen
muiden maiden tulkkeihin. Koko viikonlopun ajan hotellissa ja konferenssissa vallitsi
innostunut ja lämmin ilmapiiri, kun tulkit
tapasivat uusia ja vanhoja kollegoitaan eri
maista. On myös aina virkistävää päästä
vertailemaan muiden maiden tulkkitilannetta omaan. SVT:n hallitustyössä kontaktien
luominen on mukavaa ja tärkeää myös
siksi, että yhä vain kasvava kansainvälinen
sähköpostiliikenne saa kasvot.
Tulkkina mieltä ilahduttaa aina se,
että tapahtuma on järjestetty ja oheismateriaalit on tarkoitettu vain ja ainoastaan
meitä varten. Tapahtuman arvoa eivät
mitenkään laske upeat puitteet ja oheisohjelma, kuten risteily Amalfin rannikolla
tai gaalaillallisen arpajaiset, joka todella
innostaa ostamaan arpoja SAFin hyväksi.
Efslin vuosikokous ja konferenssi on
tapahtuma, joka kannattaa ehdottomasti
käydä kokeilemassa. Kansainvälisyys
virkistää ja kehittää!
fsli-viikonloppu alkaa vuosikokouksella. Vuosikokouksessa efslin
full memberit saavat käyttää
ääni- ja puheoikeutta. SVT:lla on
kaksi ääntä. Muut saavat osallistua kokoukseen tarkkailijan roolissa. Kokouksessa efslin
hallitus esittelee kuluneen vuoden toimintaa
ja suunnitelmia seuraavalle kaudelle. Kokous
muun muassa hyväksyy talousarvion.
Lisäksi kokouksessa käsitellään tärkeitä ajankohtaisia aiheita. Tänä vuonna
hyväksyttiin jäsenmaksujen korotukset
ja kuulimme efslissä meneillään olevista
projekteista. Tämä on tärkeää, sillä projektien toteuttamiseksi efsli tarvitsee tietoja
jäsenmaiden toiminnasta. Muistakaahan
tulkit vastata kyselyihin, joita efsli tai SVT
efslin puolesta tekee! Näin olemme osaltamme varmistamassa efslin toiminnan ja
projektien onnistumista ja kehittämässä
tulkkausalaa eteenpäin.
Kokouksessa keskustellaan myös tilanteesta jäsenmaissa etukäteen päätetyn
aiheen pohjalta. Tänä vuonna jäsenmaat
olivat vastanneet kyselyyn kansallisen
yhdistyksen tarjoamasta koulutuksesta ja
osallistumisesta tulkkikoulutuksen toteutukseen tai suunnitteluun.
kuva kati kekkonen
Äänestystä agm:ssä.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
29
Miten päästä mukaan efslin
toimintaan?
L
iittymällä efslin jäseneksi saat
sähköpostiisi efslin uutiskirjeen
kolme kertaa vuodessa sekä
kuukausittaisen efsli in brief -katsauksen. Lisäksi pääset efslin online-foorumille ja voit ostaa efslin julkaisuja puoleen
hintaa. Tämä on helppo tapa virkistäytyä
kansainvälisesti ihan vain kotisohvalta käsin.
Jäsenyys maksaa suomalaiselle tulkille 40€/vuosi ja oikeuttaa lisäksi alennuksiin efslin tapahtumista ja tuotteista. Efslin
jäseneksi pääset liittymään täällä:
www.efsli.org/efsli/membership/joinefsli.php
Jos kotisohvalla istuminen puuduttaa,
kannattaa ehdottomasti lähteä efslin vuosikokoukseen ja konferenssiin. Seuraavan
kerran tähän on mahdollisuus Wienissä
14. – 16. 9. 2012. Tällöin juhlitaan 20-vuotiasta efsliä.
Konferenssia odotellessa voi pahinta
kansainvälisyyden nälkää tyydyttää efsli
schoolilla. Efsli school on nimitys efslin
järjestämille koulutusviikonlopuille, joissa
viittomakielen tulkit pääsevät opiskelemaan ja syventämään tietouttaan jostakin
tulkkausalaan liittyvästä teemasta. Efsli
school järjestetään yhteistyössä eri maiden
kansallisten tulkkijärjestöjen kanssa. Seuraava järjestetään Kreikassa 4. – 6. 5. 2012
teemana ”Legal interpreting”.
Matkakuumeen noustessa ja kukkaron
keventyessä muista SVT:n tarjoama
mahdollisuus hakea rahallista tukea oman
ammattitaidon kehittämiseen. Vuonna
2012 avustuksia voi hakea 30. 3. ja toisen
kerran 31. 8. 2012 mennessä.
efsli-sanasto
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
efsli = European Forum of Sign Language Interpreters.
agm = annual general meeting eli vuosikokous.
efsli board = efslin hallitus.
full member = täysi jäsen. Tätä jäsenmuotoa voi hakea vain kansallinen viiittomakielen tulkkien yhdistys.
association member = kannatusjäsen. Esimerkiksi tulkkaspalvelua tuottavat yritykset
ja tulkkikoulutukset voivat liittyä kannatusjäseniksi.
individual member = henkilöjäsen. Kuka tahansa tulkki voi liittyä efslin jäseneksi.
Suomalaisille tulkeille jäsenmaksu on 40€/vuosi.
efsli school = efslin ja jonkin kansallisen tulkkijärjestön yhteistyössä järjestämä koulutusviikonloppu viittomakielen tulkeille.
SAF = Special Attendance Fund. Efslin perustama rahasto, joka tukee köyhien
maiden (BKT alle 15 000€) edustajien osallistumista efslin vuosikokoukseen ja
konferenssiin.
efsli 2012 power and
responsibility agm
and conference in
Vienna, Austria
14. – 16. 9. 2012
Ole valmiina! Ilmoittautuminen alkaa
tammikuussa 2012
Kaverille
kans!
K
aiken houkuttelevan kansainvälisyyshuuman lisäksi kannattaa
vielä muistaa SAF eli Special
Attendance Fund. Lahjoitus SAFiin on hyvä teko, joka auttaa huonommista
oloista tulevia tulkkeja pääsemään mukaan
efslin vuosikokoukseen ja konferenssiin. SVT
lahjoittaa SAFiin ensi vuonna 5€ jokaisesta yhdistyksen olemassaolovuodesta eli
yhteensä 150€. Hallitus haastaa jäsenet
lahjoittamaan SAFiin vähintään 1€ per
jäsenyysvuosi. Jos koet jäsenyytesi tärkeänä
ja ajattelet, että kaikilla maailman tulkeilla
tulisi olla oma tulkkiyhdistys, tuplaa lahjoituksesi! Tee SAF-lahjoitus täällä:
www.efsli.org/shop/Other/efsliDonating.htm
Lähteet
www.efsli.org
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
30
WASLI conference in Durban
Spirit of South Africa
July 14 – 16, 2011
text Kati Kekkonen
165
participants from 48
countries attended the
WASLI conference. The
largest delegations came from the USA,
South Africa, the UK, Japan and Australia. Thanks to all the generous sponsors,
including international organisations such
as the WFD, and national associations as
well as individual donators, 23 sponsored
participants were able to attend and start
networking globally.
photo kati kekkonen
Opening Seremony
The former WASLI President Liz Scott
Gibson from Scotland opened the conference using a parable about the baobab
tree: ”Wisdom is like the baobab tree: one
person doesn´t have all the knowledge but
working together we can become strong
like the baobab tree.” It was only after the
conference – during my unconscious flights
back home from via Johannesburg and
London – when I read my notes and the
parable about baobab tree sank in. So, let
me tell you what happened in South Africa.
Even though interpreters and experts
all over the world work under very different
conditions, we have much to share. Some
countries have good training programmes
or curriculums, others have experts in
legal interpreting, multimedia interpreting/
translating or interpreting in international
settings. Some countries have established
good practices for cooperation with deaf
Relay interpreting. A lecture given in Spanish Sign Language was translated to International
Sign via three phases.
interpreters or national deaf associations.
No matter which country you come from,
each and everyone has something to share
and something to learn.
The comprehensive opening ceremony
included a colourful 46-member Zulu
Dance Group performance, which was a
nice way to introduce us to the African
culture, even though the conference was
held in uncultural hotel environment. Bruno
Druchen, the President of Deaf South Africa
signed: ”VIVA Interpreters!” South Africa
doesn´t have an interpreter association yet.
Due to the lack of local cooperation organi-
zations, organizing the WASLI conference in
SA was a great challenge. Bruno’s contribution to this had been valuable. Bruno had a
positive view of the future: with the help of
DeafSA, interpreters are going to establish
an association in the near future. For this
purpose, financial support from the government will be sought for.
WASLI received greetings from the
WFD, presented by its former president
Markku Jokinen. He emphasized the importance of collaboration between WFD and
WASLI. It is important to show the developing countries how to cooperate with the
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
31
A 15-minute break between lectures. Emilie
from Denmark, Kati from Finland and Miriam
from the Netherlands.
interpreters by travelling in those countries
with interpreters. WFD and WASLI also
share a goal of implementing the CRPD
(Convention on the Rights of Persons with
Disabilities); being aware of its content,
informing the government bodies of the
CRPD so that they can take action.
Keynote speaker of the conference was
Mr. Colin Allen, who was elected President
of the WFD during the WFD AGM. In his
keynote, he guided us deeper into the
theme of unity among interpreters and deaf
people, nationally and internationally.
Pics of the wide program
The WASLI program consisted of 27 presentations on a range of topics including
interpreting research, training, practices and
future development. There was one presentation on interpreting in legal settings,
given by Risa Shaw from the USA and Len
Robertson and Deb Russell from Canada.
This presentation got my attention due to
discussions on SVT joining EULITA and future practices in legal interpreting in Finland.
This research will be published soon,
but we got an overview of what it is about.
As a result of this research, best practices
in legal interpreting were found when deaf
and hearing interpreter were working together. Ad-hoc preparation material should
be provided to interpreters by the police or
the court through the interpreter agency;
otherwise interpreters are nervous and
confused, interpretation lacks reliability and
it doesn´t necessarily meet the clients tone.
Videotaping should also be done but
the police do not allow it, which is a problem. To achieve proper interpretation in
legal settings interpreters should be trained
in translation techniques, team processes,
legal discourse in general and the protocol
in court (qualifying, videotaping...).
For many delegates, WASLI venue is
the only possibility to meet other interpreters, share experiences and to have
access to information or training. Between
the presentations, there were 5-minute
country reports presented by representatives from all the countries taking part in
the conference. These were definitely the
culmination of the conference. A lot of first
time experiences for most of us: the first
time holding a microphone in front of such
a large, international audience; the first
time giving a presentation in one’s second
or third language; the first time attending
an international conference; the first time
meeting and signing with deaf people
from all over the world… Or, as a delegate
from Zambia signed: ”the first time on an
aeroplane - thank you!”. Those puzzled
but happy faces, including mine, will never
completely fade from my mind.
Gala Dinner
The marvellous Gala Dinner on the final
evening was one of the highlights of the
conference. After two and a half seminar
days packed with information, it was refreshing to see the participants in national
costumes or nice formal dresses still socializing and networking with each other. The
dining room was full of smily faces not to
forget some emotional tears when it was
time to formally thank the organizing commitee consisting of volunteers from South
Africa, WASLI board and interpreters.
The new WASLI president, Deb Russell,
gave special thanks to Zane Hema and Jack
Callon. Without their months of hard work
including several sleepless nights they had
experienced, we wouldn’t have been able to
come to South Africa. And those emotional
tears I mentioned earlier were shed by Zane
when showing his appreciation to all his
friends and colleagues who he has had the
privilege to get to know while working with
the WASLI board. We all found it is easier
to express our emotions by signing than
by speaking after seeing Zane’s attempt
to express his gratitude in spoken English.
Eventually, he changed to international sign
and let the tears flow.
Pics of the
country reports
In Lesotho, a sign language dictionary
has been published.
In South Africa, the first interpreter
training for deaf began in 2009.
In Brazil, sign language has been recognised since 2002 and the interpreter
profession since 2010. All the news and
government meetings on television are
interpreted in sign language.
In England, the national Association
of Sign Language Interpreters (ASLI)
is organizes interpreter training for
graduated interpreters.
In Australia, sign language is not
recognized in law yet.
Spain will have interpreter training at
University level in the near future.
In India, Codas, Sodas (siblings) and
Podas (parents) are mostly doing the
interpreting for the deaf.
In Malawi, interpreters do not receive
any salary for their work since sign
language interpreting is not considered a profession.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
32
Lapselle paikka ymmärtää
ja tulla ymmärretyksi
Teksti ja kuvat Hanna Boateng
K
uuroille tarkoitettu Armon päiväkoti/koulu, jonka perustimme
mieheni kanssa kolme vuotta
sitten, sijaitsee Ghanan pääkaupungissa Accrassa. Rahoitus toimintaan
tulee pääasiassa Suomesta, yksityisten ihmisten lahjoituksina yhdistyksemme Armon
päiväkodin ystävät ry:n kautta.
Päiväkodin puolella lapsia on 23. Koulussa, jossa tällä hetkellä on vain toinen luokka,
opiskelee kuusi lasta. Lasten ikä vaihtelee
5-17-vuoteen. Myös päiväkodin puolella opetus on koulumaista, erityisesti vanhemmille
lapsille. Heidän on tärkeää oppia erityisesti
ghanalaista viittomakieltä sekä englantia,
ennen koulun puolelle siirtymistä. Tavoitteenamme on, että lapset voivat joka vuosi
siirtyä koulussamme ylemmälle luokalle aina
yläasteelle ja lukioon saakka.
Köyhyyttä, kielteisiä asenteita ja
kummeja
Ghanassa on yleistä, että kuuro lapsi jää
koulutuksen ulkopuolelle. Valtiolla on kuurojen kouluja, mutta ongelmana on, etteivät
monetkaan vanhemmat lähetä lapsiaan
niihin. Syinä ovat köyhyys ja kielteiset
asenteet kuurouteen. Kuuron oppimiskykyyn ei uskota. Saatetaan myös uskoa, että
myöhemmin lapsi alkaa “puhua”, kuten van-
hemmat asian ilmaisevat. Valtion kouluissa
ongelmana on myös pula viittomakieltä
osaavista opettajista.
Olemme löytäneet lapsia Armon
päiväkoti/kouluun kiertelemällä lähikyliä ja
asuinseutuja. Usein meidän on täytynyt tavata vanhemmat useaan otteeseen, ennen kuin
he ovat myöntyneet lähettämään lapsensa
kouluun. On myös tehtävä työtä, että lapsi
pysyisi koulussa. Vain pieni muutos lapsen arjessa saattaa johtaa siihen, että hän jää pois
koulusta. Esimerkiksi erään tytön kohdalla
hänen isänsä sairastuminen aiheutti sen, ettei
tämä enää päässyt saattamaan lastaan koulubussireitin varrelle. Kolme eri työntekijäämme kävi vetoamassa lapsen äitiin, että hän
saattaisi lapsen, jottei tämän koulunkäynti
päättyisi siihen. Lopulta äiti suostui.
Osa vanhemmista on tuonut lapsensa
kouluun itse. Suurimmalle osalle lapsia koulunkäynti ei olisi mahdollista ilman kummitoimintaa. Kun löydämme lapsen, jonka
vanhemmilla ei ole varaa tai halua lähettää
lastaan kouluun, etsimme hänelle Suomesta
kummin tai kummiporukan maksamaan
koulunkäyntiin liittyvät kulut.
Kielettömät lapset
Zebborah ja Eunice.
Armon päiväkoti/kouluun tulevat lapset
ovat kielettömiä. Poikkeuksena on yksi
kuurojen vanhempien lapsi. Perheessään
heidän ainoana kommunikointikeinonaan on
yksinkertainen elekieli, jolla on mahdollista
pantomiiminomaisesti viitata konkreettisiin
arkisiin toimiin: veden hakuun, lattian lakaisuun tai pippurin jauhamiseen.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.40
33
Lapset ovat siis perheessään ulkopuolella monista asioista. Heidän käsitevarastonsa
rajoittuu konkreettisiin asioihin. He eivät tiedä omaa tai perheenjäsentensä nimiä, saati
mistä keskustellaan. Toisinaan olen saanut tilaisuuden “esitellä” lapselle hänen perheenjäsenensä, kuten kerran 10-vuotiaalle tytölle
hänen veljensä, tämän vieraillessa koulussamme. Näin tyttö sai tietää veljensä nimen.
Olen huomannut, etta vielä viittomakieltä
opittuaankin lapsilla kestää kauan omaksua
esimerkiksi käsitteet sisko ja veli viittomien
tyttö ja poika sijaan. Vielä vaikeampia ovat
käsitteet serkku, täti tai setä.
Osalla lapsista on koulunkäyntitaustaa
kuulevien koulussa. Eräs lapsistamme on
käynyt kuulevien kanssa koulua viidenteen
luokkaan asti. Matematiikassa hän pärjäsi
kohtalaisen hyvin. Muissa aineissa hän
osasi kopioida kauniilla käsialalla taululta
vihkoon, mutta ei ymmärtänyt kirjoittamastaan mitään.
Opetusta ja yhteisössä elämistä
Armon päiväkoti/koulussa ghanalaisen
viittomakielen oppiminen perustuu niin oppitunteihin kuin viittomakielisessä yhteisössä
elämiseenkin. Kaikki esikoulun opettajat ovat
itse kuuroja. Lapset ovat kielen oppimisessaan hyvin yksilöllisiä. Toiset alkavat heti
tuottaa itse viittomakieltä muita matkimalla,
toiset tarkkailevat kauan ennen kuin alkavat
itse viittoa. Osalla lapsista kommunikoinnin
tarve on niin suuri, että he viittovat, vaikka
eivät vielä juuri osaakaan. Monet viittovat
myös itsekseen, kun muita ei ole näköpiirissä.
Ilahduttavaa on ollut huomata, että pidemmällä olevat oppilaat oma-alotteisesti opettavat muita tuntien ulkopuolisena aikana.
Opetuksessa ja muussa kommunikoinnissa on käytettävä paljon pantomiimia ja
elekieltä viestin ymmärtämisen varmistamiseksi. Lapsen on usein helppoa ja nopeaa
oppia konkreettisia asioita, joita voi näyttää,
mutta haastavampaa on abstraktien
käsitteiden omaksuminen. Mitä tarkoittaa
esimerkiksi tilanne tai tehdä? Monet asiat
kirkastuvat vastakohtien kautta. “Onko
Viittomakielen tunti.
oikein lyödä kaveria?” ”Ei, se on väärin.” On
tärkeää tuoda opetukseen myös enemmän
sävyjä: monet asiat eivät ole mustavalkoisia.
Näitä sävyjä oppilaat alkavat yleensä omaksua vasta pidemmälle päästyään. Vaikeita
ovat aluksi myös kysymyssanat. Missä
tilanteessa viitotaan missä, kuka tai mitä.
Jossain vaiheessa huomasin, että lapsille
oli yleistynyt kuka-viittoma korvaamaan
kaikki kysymyssanat. Käsitteen toistuminen
yhä uudestaan eri tilanteissa auttaa lasta
sisäistämään sen merkityksen.
Haasteena on usein, ettei lapsella ole
koulun aloittamisen jälkeen riittävää kommunikointimahdollisuutta perheenjäsentensä kanssa. Osa vanhemmista on lukutaidottomia, joten vaikka lapsi oppiikin kirjoittamaan englantia, hän ei voi kommunikoida
kirjoittamalla vanhempiensa kanssa. Kun
kyselin perheiltä, kuinka he kommunikoivat
kuuron perheenjäsenensä kanssa, eräs äiti
kertoi, että toisinaan hänen kirjoittamaan
oppinut kuuro poikansa kirjoittaa asiansa
maahan, josta hänen lukutaitoinen veljensä
lukee sen äidille. Kerran sain tuskastuneen
puhelinsoiton erään poikamme enolta: “Hän
yrittää sanoa meille jotakin. Mitä se voi olla?
Näyttää siltä kuin hän tarkoittaisi rahaa.”
Kielen oppiminen rauhoittaa
Monia väärinymmärryksiä myös sattuu
lasten ja heidän perheenjäsentensä välillä,
ja useasti selvittelemme niitä koulussa.
Esimerkiksi vanhemmat pyysivät meitä
selittämään lapselleen, että toivoisivat
tämän pysyvän kotona sen sijaan, että hän
menee tuttavaperheen luokse joka iltapäivä.
Viittomakielen opetusta perheenjäsenille
tarvittaisiin kipeästi. Tämä on yksi suunnitelmistamme rahoituksen järjestyessä.
Armon päiväkoti/kouluun tullessaan
lapsi saa kielen, jonka avulla hän voi oppia
uusia asioita ja liittyä osaksi kuurojen
yhteisöä. Koulu on niin tärkeä paikka, että
lapset toivoisivat pääsevänsä sinne myös
viikonloppuisin ja loma-aikoina. Erityisesti
monet pienemmistä lapsista ovat tottuneet
pitämään puoliaan nyrkein. Kielen oppiminen rauhoittaa lasta niin, että aggressiivinen käytös vähenee ja monen kohdalla
loppuu kokonaan. On tärkeää, että lapsella
on paikka, jossa hän ymmärtää ja tulee
ymmärretyksi.
Lisätietoja Armon päiväkoti/koulusta löytyy
osoitteesta www.hofgrace.com
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.41
yhtei n e n e u rooppamme
34
A Danish
Sign
Language
Interpreter
TEXT Johanne Smerlov photo kati kekkonen
I
have been asked what is it like to be
an interpreter in Denmark. Well every
year we write our reports to EFSLI
and sometimes also to WASLI so the
official version is available there.
(5.5 Million Danes, 4000 Sign Language
Users, 200 interpreters working fulltime, 3.5
years education). I have chosen to write a
more personal version – just for the interpreters in Finland, and then you can tell me
if it is so very different from your work.
For the last 20 years I have been a Sign
Language Interpreter in Copenhagen. 28
of us started in the class, and 18 graduated after two years of training, and after a
few years we were down to seven working
interpreters. Today, after 20 years, there are
four of us interpreters left.
For all these years I have worked for the
same company “Center for the Deaf” (CFD).
To be honest, there was no choice
when I started, because there was only the
one company with public funding to pay
for interpretation for the Deaf and the deafblind back in 1991.
Because our company was responsible
for all the Sign Language interpretation in
Denmark, I have had all kind of assignments
every week from the very beginning. Maybe
50 % of it being education at several different schools every week, and the rest work
related meetings, hospital, police, employment agencies, driving license. “I” delivered
a baby, “I” trained horseback riding, “I” graduated an engineer, a lawyer, a plumber, a
carpenter, a teacher, a… and “I” even learned
to steer a crane 45 meter high … I have been
in court, at the dentist, the psychiatrist, the
undertaker, the bank, the theater, the….
In a sense I have been “just an
employee” for the last 20 years, with a
paycheck every month, a year of maternity
leave, 6 weeks of holiday a year and other
nice things. Everything was organized for
me and I could focus on “just interpreting”
which was hard enough in the beginning after only 2 years of training. I had
colleagues I could talk to and a network
around me. We worked more back then.
Some days six, even eight hours I interpreted alone at the University, but rules
were made to keep us healthy and we
started working in pairs at some assignments, and focused on breaks every hour
and a maximum of 4 interpreter hours per
day. It helped but some of these rules have
been eased up and they are not a “binding
law”, just recommendations, which some
agencies choose to follow now. It is a well
known fact that we still have a lot of physical problems related to our work.
Today there are other interpreter agencies, most of them run by Deaf, and there are
a number of interpreters with their own private companies. (My guess is between 30-50
and most of them in the Copenhagen area).
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.41
yhtei n e n e u rooppamme
35
There is a lack of interpreters in most
parts of Denmark and the agencies are
hiring, so it is a free choice to be independent. I hear that they earn well (the price per
hour around 100 euro), but the paperwork
is awful. The Deaf have the right for an
interpreter in most situations, but it is paid
for by each responsible sector; hospital,
police, court, public schools and kindergarten for parents nights etc. And worst of it
is that municipalities pay for everything related to a deaf persons work. The payment
for every meeting has to be split between
the deaf participants’ home municipalities.
So if you have three deaf customers at the
same meeting, you can send a bill for 20
minutes to three different municipalities for
a one-hour meeting!
Two of the largest paying authorities
have put out tenders several times and
we are sad to see that the focus is mainly
to obtain the lowest possible price. They
are the public agency of education and a
new fund called “The National Interpreter
Authority” (DNTM) for “any other needs”.
If the payment for interpretation is
centralized with them, we could perhaps be
spared some of the administration, but on
the other hand they will be very powerful and hard to bargain with. They just
launched an app for phones for customers
to sign for the job done. Easier technology
yes, but for many years we did not need
signatures at all. DNTM is the one demanding this in the first place.
Of course, the way we are now split up
in different agencies and independent interpreters makes it easier for customers and
payers to shop around and to split us as
interpreters and the agencies as competing
Johanna and another representative from Denmark, Hanne, at the efsli 2011 AGM.
sellers. That is the whole idea of privatization and competition. Did I mention that
the price is higher now than before the
privatization? Administration is expensive.
We are lucky that all of us have the
same education and a strong history of
how we do things. We try to avoid being
competitors on the individual level as interpreters even though in some ways we are.
Competing as a business is different from
competing on the job. If we work for different agencies or independent interpreters
on the same assignment, we try to cooperate and help each other with information
and materials.
We are unfortunately split in two different trade unions and most of the independent interpreters are not organized. We have
our interpreter organization (FTT) and that
is the forum where we can all meet. But it is
not a “fighting organization” – and exactly
because we prefer for the organization to
be for all the interpreters there is a balance
and we rarely discuss working conditions,
salaries, or employment versus independent business openly.
An abundance of assignments make
it easier to compete in a polite way at the
moment, but within some years we will
begin to feel the results of all the CI operations. Almost no children are considered
Deaf today and they don’t learn Sign Language, so we worry for them and for the
status of Danish Sign Language.
I hope to stay in this business for ever.
There are things I have not tried yet, educations I don’t have, and places I have not
been. Being a Sign Language interpreter
expands your horizon every day.
I wish all the Sign Language Interpreters in Finland a Merry Christmas and a
Happy New Year with many great assignments to learn from and to enjoy!
Johanne Smerlov
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.41
36
Joki virtasi,
kynttilät valaisivat
pimenevää iltaa
Teksti Johanna Kastikainen kuvat päivi granö
O
ulun alueen tulkit
kokoontuivat 13. 10. 2011
virkistysiltaan. Ohjelmassa oli iltapalaa ja kuulumisten vaihtoa sekä fysioterapeutin
johdolla jutustelua ergonomiasta niin
työ- kuin vapaa-ajalla. Arkipäivän
hyödyllisten vinkkien ja ohjeiden lisäksi
nautimme venyttelystä ja pareittain
toteutetusta shiatsu‑hieronnasta.
Mukana olleiden ajatuksia:
”Ihanan virkistävä ilta: hyvää
seuraa ja ruokaa sekä hyödyllistä
asiaa.”
”Kiva nähdä kollegoita eri
firmoista.”
”Suoraan töistä pyörän päältä herkkupöydän ääreen.”
”Fysioterapeutti oli tosi ammattitaitoinen ja perillä meidän ammattialan työergonomiaongelmista.”
”Ihana, kaunis paikka.”
”Kivoja jumppavinkkejä, jotka ovat
jo käytössä.”
”Parihieronta mahtava (”Marilla
kivat olkapäät”).”
”mielessä odotus
ystävien kohtaaminen
toisen kuunteleminen
minutkin huomattiin.”
”On tärkeää, että tällaisia iltoja
järjestetään.”
”On tärkeää ideoida yhdessä, mitä
me tällä alueella haluamme ja
toivomme.”
”Nämä illat voimaannuttavat meitä
tulkkeja.”
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.41
37
Tulkit Keilaa!
Kuvat Kati Kekkonen Teksti Maikki Hakkarainen
Y
hdeksän tulkkia kokoontui Kuortaneelle keilailu- ja liikuntaleirille
21. – 23. 10. 2011. Viikonlopun ohjelmassa oli keilailua, teoriaa ja
yhdessäoloa liikunnan merkeissä. Leirin veti
Keilailuliiton kurssi-ja valmennuskeskuksen
Petri Römark, joka toimii myös kuurojen
keilailumaajoukkuevalmentajana.
Suosittelemme!
Keskittyneitä ilmeitä radalla, Sanna, Annastiina, Eveliina, Piia ja Ninni.
Suomen paras keilaava tulkki, Sanna.
Tehokkaat venytykset olivat viikonlopun
aikana tarpeen ja hymyt herkässä!
Telinevoimistelu nosti kouluajoilta vahvoja muistoja, joita päästiin tehokkaasti nujertamaan.
Puomilla Eveliina ja Ninni.
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.41
l u e mi n u t
38
Kieltä tutkimassa.
Tutkielman laatijan opas.
TEKSTI Minttu Laine
K
ieltä tutkimassa on suomenkielinen, helppolukuinen
opas kielen ja kielenkäytön
tutkimuksesta perustutkintotasoisille opiskelijoille. Kielen rakenteen
tutkimuksen sijasta siinä keskitytään kielen
oppimisen, keskustelun ja vuorovaikutuksen sekä kielitaidon arvioinnin tutkimisen
perusteisiin.
Oppiva ja omaa työtään tarkasteleva
”tutkiva tulkki” voi helposti asettaa kysymyksiä teoksessa käsiteltävistä tutkimustavoista ja niiden soveltamisesta omaan
työelämäämme. Mitkä keskusteluanalyyttiset keinot auttaisivat tarkastelemaan
työskentelyäni työparini kanssa? Mitä
kuvat voivat kertoa omasta kielenoppijan
identiteetistäni? Mitä kielenkäytön muutokset kertovat ammattiin sosiaalistumista
tulkkikoulutuksen aikana? Mitä SVT:n
I ♥ tulkki -kampanja kertoo tästä ajasta ja
siinä olevista virtauksista?
Kukin artikkeli on jäsennelty käytännöllisesti ja värikuvitus elävöittää
asiapitoista tekstiä. Tutkimuksen käsitteet
on lihavoitu, joten ne erottuvat tekstistä
helposti. Kirjasta tosin puuttuu termiluettelo sivunumeroviittauksineen. Artikkeleihin sisältyy hyödyllinen lähdeluettelo ja
lukuvinkkilista.
Paula Kalaja, Riikka Alanen ja
Hannele Dufva (toim.)
Kieltä tutkimassa.
Tutkielman laatijan opas.
Finn Lectura, 2011
Usher tuli taloon
TEKSTI Minna Turunen
U
sher tuli taloon kertoo kuulonäkövammaisuutta aiheuttavasta Usher-syndroomasta.
Kirja koostuu kahdesta osasta.
Ensimmäisessä osassa asiantuntijat kertovat
oireyhtymästä tieteellisestä näkökulmasta: sen periytymisestä, kuntoutuksesta
sekä Usherin vaikutuksesta opiskeluun ja
työllistymiseen. Toisessa osassa on kuuden
Usherin kanssa elävän nuoren tarinat.
Kirja tarjoaa tietoa, josta on hyötyä
kaikille Usher-asiakkaiden kanssa työsken-
televille tulkeille. Se on kattava teoriapaketti, mutta siitä voi oppia paljon myös
ushernuorten ajatusmaailmasta, asenteista
ja taustoista. Elämäntarinat auttavat tulkkia
ymmärtämään, miksi kukin asiakas suhtautuu Usheriin omalla tavallaan, kommunikoi eri menetelmillä ja tarvitsee erilaista
kuntoutusta tai tukea. Kirjan alun teoriatieto
tukee näitä tarinoita ja selkeyttää niitä.
Kirja on helppolukuinen ja nuorten
elämänläheiset kertomukset tekevät siitä
entistä kiinnostavamman. Vaikka kirja on
suurimmaksi osaksi kansantajuinen, jotkin
tieteellisistä teksteistä kaipaisivat lisäselvityksiä. Esimerkiksi geenimutaatioita
esittelevät taulukot eivät kerro genetiikkaa
tuntemattomalle juuri mitään. Toisaalta esimerkiksi Usherin peittyvä eli resessiivinen
periytyminen on esitetty varsin selkeästi
tekstein ja havainnekuvin.
Tuija Wetterstrand (toim.)
Usher tuli taloon
Suomen Kuurosokeat, 2011
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 11.41
ilmoit u sta u l u
39
Yksivuotiaasta Leevistä tuli isoveli
7. 6. 2011, kun alle kolmen vartin
pikaurakan jälkeen syntyi
hänelle pikkuveli ”Jalo-Jalmari”
(3 210 g ja 48,5 cm)
23. 7. 2011 ”Jallu” sai kasteessa
loppuiän nimekseen
Tiitus Veikko Kustaa Piri.
Kaunis kiitos kaikille
perhettämme muistaneille!
Tiitus, Leevi, Laura Honkola & Marko Piri
Kielisilta onnittelee mittavan tulkkiuran
tehnyttä tuoretta eläkeläistä:
Onnea Ulla Peltola,
nauti ansaitusta omasta ajasta!
SVT kiittää Keski-Suomen aktiiviyhdyshenkilöä
Minttua ja toivottaa tsemppiä ja iloista mieltä
[email protected]
saappaat jakaville Sannalle ja Veeralle!
k i e l i s i lta 4 · 2 0 1 1
5.12.2011 13.42
Mua vähä ruukaa
epäälyttämähän ihimiset näinä
aikoona. Ne kattoo mua aiva
niinku molisin jotaki
syötävää.
SVT toivottaa
Kielisillan lukijoille
rauhaisaa pimeää
vuodenaikaa, herkullista
joulua ja iloista mieltä!
Lumi
suvi sipronen
5.12.2011 13.42

I tulkki - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

Transcription

Similar documents

01° 2014 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

02° 2013 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

01° 2013 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

04° 2014 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

INTERDEM MEMBERS – BRIEF CURRICULUM VITAE

04° 2010 - Suomen Viittomakielen Tulkit ry

granö, päivi viittomakielen ja tukiviittomien opetus

Lataa - Neste Mertala