Ah, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa! Näin Luoja meidät

Comments

Transcription

Ah, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa! Näin Luoja meidät
3 / 2013
24.4.2013
”Ah, kuinka kevät hohtaa
ja kukkii, tuoksuu maa!
Näin Luoja meidät kohtaa
ja hyvyys valloittaa.”
Etsitään ilon ja toivon näköaloja
Virsi 567
Kevät herää lumen alta voimakkaasti vihertyen. Krookukset putkahtavat ensimmäisinä kilpaa leskenlehtien kanssa.
Kysyimme tällä kertaa kylillä ihmisten kevättouhuja. Sivu 8
Tässä lehdessä mm.
Helatorstain ja helluntain merkitys hukassa?
Helatorstaina Jeesus astui taivaaseen. Helluntaita vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen ja
kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.
Sivu 3
On aika ilmoittautua kesän leireille
Ensi kesänä varhaisnuorisotyö järjestää isille yhdessä poikiensa ja äideille tyttärineen purjehduksen. Tarjolla on myös leiripäiviä Sääksissä.
Sivu 7
Aino Laaksonen on elänyt täysillä
Kehitysvammaisen Sarin äidistä tuli perhepäivähoitaja ja kehitysvammatoiminnan monitoiminainen. Myöhemmin ”äitiys’ laajeni myös seurakuntaan.
Sivu 5
Haastettu Kirkko –seminaarissa oli
500 osanottajaa
Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mielestä yhteinen messu on tärkeä. Se sulkee sisäänsä koko
yhteisön ja samalla huomioi erilaisia ihmisiä ja
ryhmiä.
Sivu 9
www.nurmijarvenseurakunta.fi
www.suurellasydamella.fi
www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta
2
Unohdammeko ilon arjen keskellä?
Elämässäni löytyy juuri nyt kevään
tullen useampia ilon aiheita. Iloa elämääni tuottaa aikuisten läheisteni lisäksi erityisesti ensimmäinen lapsenlapseni, Isla Aurora, joka käännettynä
tarkoittaa auringon nousun saarta.
Iloa tuottaa sekin, että pääsen
moottoripyörällä talven jälkeen liikenteeseen. Saan auton ummehtuneen
sisäilman sijasta jälleen nauttia luonnon tuoksuista. Iloa minulle tuottaa
se, että saan talven jälkeen valmistaa
useammin ulkosalla grilliruokaa. Urheiluharrastukseni on ollut jo vuosia
suuri ilon aihe.
Latinalainen sanonta ”Terve sielu
terveessä ruumiissa” pitää kokemuksestani hyvin paikkansa. Kaksi koiraa
ja kolme kissaa tuovat juuri nyt elämää kotiin, kun lapset ovat lähteneet
rakentamaan omaa elämäänsä. Muutoin olisi kovin hiljaista. Lisäksi koira,
tuo ihmisen hyvä ystävä, on mukavaa
Kevään kynnyksellä
ulkoiluseuraa.
Elämä herää aina uuteen kevääseen. Jumala, Taivaallinen Isämme,
on kaiken elämän antaja, elämän lähde ja perusta. Unohdamme liian usein
arjen keskellä sen, kuinka hyvä on
olla kiitollinen omasta elämästä, jonka
olemme lahjaksi ja lainaksi saaneet.
Elämä ei koskaan ole kaikessa hauraudessaan itsestään selvyys.
Mikael Agricola, oman äidinkielemme uranuurtaja, muistuttaa meitä
vuoden 1544 Rukouskirjassa toukokuun kohdalla näin: ”Koko loondo nyt
virkopi, Meri, maa ia taivas ihastupi.
Iloitkan sijs vanha ia nuori. Linnut laulavat ia maa on toore. Kylve ia äle yrtit säästä”. Luonnon herääminen, ilo,
lintujen laulu ja maan tuoreus kylvön
kynnyksellä odotuttaa kasvun ihmettä, kesän ja syksyn satoa.
Äitienpäivän ajatus sai alkunsa
Amerikasta vuonna 1907, ja vuonna
1914 Yhdysvaltojen kongressi päätti,
Kirkkoon kun kellot kutsuvat
•
•
•
•
•
•
•
Messun aiheet:
Nurmijärven kirkossa klo 10
Rajamäen kirkossa klo 10
Klaukkalan kirkossa klo 12
Tavataan kirkossa!
4. sunnuntaina pääsiäisestä 28.4.
’Taivaan kansalaisena maailmassa’
5. sunnuntaina pääsiäisestä 5.5.
’Sydämen puhetta Jumalan kanssa’
Helatorstaina 9.5.
’Korotettu Herra’
Äitienpäivänä 12.5.
’Pyhän Hengen odotus’
Helluntaina 19.5.
’Pyhän Hengen vuodattaminen’
Pyhän Kolminaisuuden päivänä 26.5.’Salattu Jumala’
2. sunnuntaina helluntaista 2.6.
’Katoavat ja katoamattomat aarteet’
Hannu K. Saloranta
Rovasti, Nurmijärven kirkonkylän
piirikappalainen
J
Messu joka sunnuntai:
•
•
•
että vuosittain vietetään yleistä äitien
juhlapäivää. Niinpä tämän seurauksena syntyi ajatus, että toukokuun toisena sunnuntaina juhlistamme vuosittaista äitienpäivää.
Meillä Suomessa tuota juhlapäivää
on vietetty vuosista 1918 tai 1919
lähtien. Äitienpäivän nimitys (engl.
Mothering Sunday) tulee siis alun perin englannin kielestä. Saksankielisillä
alueilla sen sijaan puhutaan Ruususunnuntaista (saks. Rosensonntag),
ja kirkon piirissä Äitienpäivän otsikkona on ”Iloita”, ”riemuita”, ”ilmaista
ilonsa” (lat. laetare). Tässä on siis vielä
yksi todellinen ilon aihe kevään kynnyksellä.
Apostoli Paavali huudahtaa mieleen
painuvasti: ”Iloitkaa aina Herrassa!
Sanon vielä kerran: iloitkaa!” (Fil. 4:4).
Joh. 16: 5-15
Joh. 16: 23-33
Mark. 16: 14-20
Joh. 15: 26-16: 4
Joh. 14: 23-29
Joh. 3: 1-15
Luuk. 16: 19-31
eesus,
ylösnoussut Herramme ja
Vapahtajamme.
Kiitos, että sinä et jättänyt meitä orvoiksi.
Kun nousit taivaaseen, Isäsi luo,
lähetit lupauksesi mukaan meille
Pyhän Henkesi.
Kiitos, että olet koko ajan kanssamme,
vaikka emme näe sinua.
Evankeliumikirja
ÄITIENPÄIVÄNÄ 12.5.
Äitienpäivälounas
Messu
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
klo 11.30–13.30
- broilerin paahdettu rintafile
- sitruunakastike
- Välimeren uunilohi
- lihapullat
- perunat
- salaattipöytä
- leivät ja juomat
- täytekakkukahvit
Hinta: aikuiset 20 €, lapset 5–14v. 5 €
Tuotto seurakunnan nimikkolähettien
työn tukemiseen.
Nurmijärven kirkossa klo 10
- liturgina ja saarnaa Jarmo Hella
- kanttorina Anni Nummila
- Too Many Sisters
Rajamäen kirkossa klo 10
- liturgina ja saarnaa Jouni Vasikainen
- kanttorina Satu Ranta
Klaukkalan kirkossa klo 12
- liturgina ja saarnaa Anitta Tahko
- avustaa Riitta-Leena Sihvola
- kanttorina Satu Ranta
HELATORSTAINA 9.5.
Messu
Nurmijärven kirkossa klo 10
- liturgina ja saarnaa
Hannu K. Saloranta
- kanttorina Satu Ranta
Klaukkalan kirkossa klo 12
- liturgina ja saarnaa
Johannes Haapalainen
- avustaa Riitta-Leena Sihvola
Tuomasmessu
Rajamäen kirkossa klo 18
- liturgina Jouni Vasikainen
- saarnaa teol. yo
Niko-Pekka Ovaskainen
- Rajamäen kirkon kuoro,
johtaa Julia Hyyrynen
- Mirva Kärkkäinen, basso
- Juho Tuure, kitara
Ei messua aamulla klo 10.
Kuorojen
äitienpäiväkonsertti
Klaukkalan
kirkossa klo 18.30
Järjestää
Nurmijärven
musiikkiopisto
HELLUNTAINA 19.5.
Messu
Nurmijärven kirkossa klo 10
- liturgina ja saarnaa Jarmo Hella
- avustaa Anna-Kaisa Tenhunen
- kanttorina Satu Ranta
Kaatuneitten muistopäivä, kahvitilaisuus
seurakuntakeskuksessa.
Klaukkalan kirkossa klo 12
- liturgina ja saarnaa Jouni Vasikainen
- avustaa Johannes Haapalainen
Kirkkokahvit.
Rajamäen kirkossa klo 10
- liturgina Riitta-Leena Sihvola
- saarnaa Kylväjän lähetysjohtaja
Pekka Mäkipää
- kanttorina Julia Hyyrynen
- Aino-Maija Riutamaa de Mata, sello
Kasviskeittolounas ja kirkkokahvit.
Lähetysjuhla
- juhlistamme Marjatta Airaksisen
siunaamista lähetystyöhön 40v sitten.
3
Kosketa minua, Henki
Arkipäivän ihme: 29 toisilleen varsin vierasta ihmistä lähtee viikoksi pohjoiseen Keski-Suomeen viettämään rippikoululeiriä. Takaisin palaa joukko toisiinsa tutustuneita ja
kiintyneitä, ihmeellistä yhteenkuuluvuutta tuntevia ystävyksiä. Tämä ihme toistuu vuodesta toiseen suurella osalla
Suomen rippileireistä.
Yhteenkuuluvuus ja ystävällisyys olivat myös minulle suurin
hämmästyksen aihe, kun lähdin
nuorena rippikouluajan jälkeen
seurakuntanuorten toimintaan.
Toki yhteenkuuluvuutta tunnetaan muuallakin kuin seurakunnan toiminnassa. Mutta jotain
erityistä seurakunnassa kuitenkin on. Ero seurakuntanuorten
ja oman samanikäisistä muodostuvan koululuokkani ilmapiirissä oli käsin kosketeltava.
Seurakunnassa on jotain, joka
saa ihmisen muuttumaan mukavammaksi, enemmän omaksi
itsekseen. Seurakunnan keskellä toimii Pyhä Henki.
Jeesus lupasi kaikille avuksi Pyhän Hengen
Jeesus kuoli eräänä perjantaina Jerusalemin kaupungissa
noin vuonna 30 jKr. Sunnuntaiaamuna huomattiin, että hauta
on tyhjä. Ja opetuslapset saivat
nähdä kuolleista nousseen Jeesuksen omin silmin, ihmishahmossa. He uskoivat häneen ja
vakuuttuivat siitä, että hän on
Jumalan Poika.
Jeesus ilmestyi myös monille
muille seuraajilleen. Hän kertoi,
ettei enää kauan ole näkyvässä hahmossa maan päällä. Hän
menee takaisin Isän luo, mutta
lähettää toisen avun ihmisille:
oman Henkensä, Pyhän Hengen.
Jeesus eli nykyisen Israelin
alueella, yhdessä paikassa ja
yhteen aikaan. Pyhä Henki taas
on kaikkialla yhtaikaa. Henkensä
kautta Jumala pystyy olemaan
kaikkien ihmisten luona kaikkialla ilman ajan ja paikan rajoja.
Helatorstai ja helluntai
unohtuneita juhlapäiviä
Kohta vietämme kahta kirkollista juhlaa: 9.5. on helatorstai ja
19.5. helluntai. Ne eivät paljon
näy katukuvassa eivätkä ihmis-
ten ajankäytössä. Moni ei edes
enää tiedä, minkä vuoksi niitä
vietetään. Jotain hyvää seurasi
siitä, että helatorstai 1970–90
-luvulla siirrettiin työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta parinkymmenen vuoden ajaksi
lauantaihin. Sen nimi ¬ Jeesuksen taivaaseenastumisen päivä
– sentään kertoi, mikä päivä oli
kyseessä.
Helatorstaina Jeesus astui
ylös taivaaseen. Opetuslapset
eivät enää nähneet häntä.
Kymmenen päivän päästä
helluntaina Jumala lähetti Henkensä seuraajilleen. Helluntai on
seurakunnan syntymäpäivä, sillä
opetuslapset saivat silloin Pyhältä Hengeltä rohkeuden lähteä
ulos piilopaikoistaan kertomaan
Jeesuksesta ja kutsumaan ihmisiä hänen seuraajikseen.
Kirkko on kasvanut pienestä
opetuslasten joukosta maailmanlaajuiseksi. Jeesuksen seuraajien työn tuloksena mekin
täällä Suomessa olemme kuulleet kutsun ja saaneet kasteen
Jeesuksen seuraajiksi.
Pyhä Henki johdattaa
meitä yhteen
Taizén alttarilla leimuavat tulenliekit. Liekki on yksi Pyhän Hengen vertauskuvista.
Luottamus Jumalaan voi löytyä helpommin, kun ottaa hetkeksi omaa aikaa ja katselee
arkielämäänsä kauempaa. Sen
takia ihmiset hakeutuvat esimerkiksi retriitin hiljaisuuteen. Sen
takia voi rippileirilläkin tapahtua
ihmeellisiä asioita.
Taizé-laulussa lauletaan:
Jeesuksen rauhan Henki,
armon ja rauhan Henki,
on sydämesi voima.
Suomen virsikirjan helluntaivirsi 125 sanoo sen näin:
Mitä se sitten on, Jeesuksen
seuraaminen? Se on Jeesuksesta kiinni pitämistä, hänen opetustensa noudattamista, hänen
anteeksiantoonsa turvautumista.
Vaikka Jeesus ei suinkaan asu
kirkossa, häntä on helpompi
seurata seurakunnassa, yhdessä toisten kristittyjen kanssa.
Pyhä Henki, Jumalan Henki,
haluaa johdattaa meidät yhteen
toistemme kanssa.
Kirkko on ehkä ainoa paikka
koko maailmassa, jonne jokainen ihminen on tervetullut. Siellä
Pyhä Henki auttaa meitä uskomaan ja luottamaan Jumalaan.
Siellä Jumala rohkaisee ja auttaa
meitä. Jumala on jokaisen ihmisen puolella.
Kosketa minua,
Henki, kosketa kirkkaus!
Anna elämälle suunta ja tarkoitus.
Kosketa, Jumalan Henki,
syvälle sydämeen.
Sinne paina hiljaa luottamus Jeesukseen.
Rohkaise minua, Henki,
murenna pelkoni.
Tässä maailmassa osoita paikkani.
Valaise, Jumalan Henki,
silmäni aukaise,
että voisin olla ystävä toisille.
Kosketa minua, Henki!
Herätä kiittämään,
sinun lähelläsi armosta elämään.
Jumalan hyvyys
kannattelee elämää
Minä vietin pääsiäisen jälkeisen viikon Taizén luostariyhteisössä Ranskassa 3000 muun
ihmisen kanssa. Viikon ajan kokoonnuimme kolme kertaa päivässä Taizén kirkkoon laulamaan
ja rukoilemaan. Rukoushetkien
välissä laitoimme ruokaa, söimme ja siivosimme, ja tutustuimme toisiimme. Ja tosiaankin:
päivien kuluessa arjen kireys hävisi ruumiista. Oli helppo ja hyvä
olla, istua kirkon lattialla hiljaisuudessa ja laulaa Taizé-lauluja
– tuntea, kuinka Jumalan hyvyys
kannattelee elämää.
Kaikki hyvä elämässäni on
Jumalan lahjaa: rakkaus, ilo,
rauha... Hänen avullaan voin
minäkin, tavallinen ihminen,
saada elämässäni hyvää aikaan.
Jumala kantaa minua silloinkin,
kun en häntä huomaa tai osaa
edes kaivata. Sen toivon muistavani myös oman arkeni keskellä
Suomessa.
Teksti ja kuva:
Riitta-Leena Sihvola
seurakuntapastori
KIRKOLLISIA
KESÄJUHLIA
”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”
”Kamraten lämnas ej, ungdomen glöms inte”
KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ
lauantaina 27. huhtikuuta 201
Rukoushetki Nurmijärven kirkossa kello 16
- kirkkoherra Ari Tuhkanen
- kanttori Mikko Peltokorpi
Kunnianosoitukset rukoushetkestä
- Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille
- Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille
- Veteraanikivelle
Juhlakahvit
Veteraanijuhla seurakuntakeskuksessa klo 17
- juhlapuhe kontra-amiraali Kari Takanen
- Nurmijärven Puhallinorkesteri ja Rajamäen Mieslaulajat,
johtaa Tamás Paraczky
Kunniamerkit
Tervetuloa!
Valtakunnalliset Lähetysjuhlat
Helsingissä 7.–9.6.
Järjestäjät: Suomen Lähetysseura ja Helsingin
seurakunnat
Lisätietoja: www.lahetysjuhlat.fi
Medialähetyspäivät
Hyvinkäällä 14.–16.6.
Järjestää: Medialähetys Sanansaattajat
Lisätietoja: www.sansa.fi/
Lähetyksen kesäpäivät
Kauniaisissa 14.–16.6.
Järjestäjät: Evankelis-luterilainen
Lähetysyhdistys Kylväjä
Lisätietoja: www.kylvaja.fi
Sanan Suvipäivät
Vivamossa, Lohjalla 14.–16.6.
Järjestää: Kansan Raamattuseura
Lisätietoja: www.suvipaivat.fi
4
Risto Hallamaa 1923–2013
”Seurakunnan toiminnan piirissä ovat
kaikki alueen asukkaat
Pitkäaikainen seurakunnan luottamushenkilö Risto Hallamaa
siunattiin läheisten läsnä ollessa haudan lepoon 6. huhtikuuta
Nurmijärven siunauskappelissa.
Hän kuoli 14. maaliskuuta yöllä
Meilahden sairaalassa. Risto oli
syntynyt vuonna 1943 Nummella.
Seurakunnassa Risto Hallamaa toimi kahdeksan vuotta
kirkkovaltuuston jäsenenä ja
varapuheenjohtajana. Valtuuston varapuheenjohtajana hän oli
läsnä myös kirkkoneuvostossa
ja erilaisissa työryhmissä tekemässä strategiaa, uusimassa
hallintoa ja valitsemassa uusia
työntekijöitä.
Riston sana painoi yleensä
paljon päätöksiä tehtäessä. Tehtävät hän otti aina tosissaan ja
paneutui niiden asioihin. Kunnanvaltuutettuna hän toimi useiden vaalikausien ajan.
Jäätyään pois luottamustehtävistä hän neuvoi uusia valtuutettuja pitämään kiinni omista
periaatteistaan ja mielipiteistään,
mutta kehotti myös kuuntelemaan kokeneita luottamushenkilöitä. Riston mielestä yksin ei
saanut mitään aikaan.
”On tehtävä yhteistyötä eri
ryhmien ja eri-ikäisten kesken.
On soviteltava erilaisia kantoja
yhteen.”
Risto edusti luottamustehtävissä
sosialidemokraatteja,
mutta hän muistutti aina, että ”
seurakunnan hallinnossa puoluepolitiikka ei ole näytellyt
minkäänlaista roolia. Jos on äänestetty, äänet eivät ole jakaantuneet puolueittain.”
Klaukkalan kirkolla hän veti
vuosia ”Raavaiden miesten rukouspiiriä” ja toimi jumalanpalveluksissa avustajana sekä kirkko-
oppaana.
Seurakuntaa hän sanoi kirkon
jäsenten henkiseksi ja hengelliseksi kodiksi.
”Kirkon jäsen on jokainen kasteessa jäseneksi otettu, mutta
seurakunnan toiminnan piiriin
kuuluvat toki kaikki alueella asuvat.”
Ristolla riitti huumoria moniin
tilanteisiin. Muistan, miten hän
eräässä seurakunnan 450-vuotisjuhlista istui kirkon eteisessä
jalkapuussa. Jalkapuu oli vielä
1800-luvulla käytössä ollut häpeärangaistus. Jalkapuuhun laitettiin kirkkokuripykälän mukaan
sitä rikkoneita ihmisiä.
Viimeisinä vuosina sairaudet
koettelivat mutta eivät lannistaneet Ristoa. Perhe ja suku olivat
hänelle tärkeitä. Monenlaista elämässään kokeneelle koti oli keskeinen paikka.
Kohti uutta strategiaa
Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan marraskuussa 2012 käynnistää seurakunnan strategiatyöskentelyn. Neuvosto nimesi työryhmän, jonka tehtävänä on ollut ideoida toteutustapa
ja tarkka aikataulu varsinaiselle strategian työstämiselle.
Toimin itse kirkkoneuvostossa ja sain
pyynnön toimia työryhmän puheenjohtajana. Vaikka asia hiukan hirvitti, kiitin
luottamuksesta ja päätin ottaa haasteen
vastaan. Joulun alla otin yhteyttä toisiin
työryhmään nimettyihin kymmeneen
henkilöön ja kysyin kiinnostusta tulla
mukaan. Kukaan ei kieltäytynyt.
Alku aina hankalaa…
Vierastan hienoja termejä, joka strategiakin mielestäni on. Eihän sitä osaa suomalainen kunnolla edes sanoa, menee
kieli solmuun. Minulle tärkeää on sisäistää kunnolla asia, jota ollaan tekemässä, jotta se voidaan tehdä hyvin. Tämän
vuoksi alkuun pääseminen oli melko
haastavaa.
Olen taustaltani yrittäjä ja yli kymmenvuotisen yrittäjäurani aikana luonut montakin strategiaa. Mietin niitä mieluummin
toimintatapoina tiettyjen tavoitteiden
saavuttamiseksi. Aluksi on kuitenkin oltava se päämäärä, tavoite, jota tässä yhteydessä kai visioksikin kutsutaan, jotta
voidaan luoda se – no, strategia.
Työryhmän toiminta on ollut melko
vapaamuotoista. Olemme kokoontuneet
kolme kertaa aiheen tiimoilta. Järjestimme yhden asiantuntijakuulemisen, johon
muutama ryhmän jäsen pääsi mukaan ja
olemme käyneet ajatusten vaihtoa Facebook-ryhmässä.
Alkuun haastavinta oli pitää ajatus
kirkkaasti siinä, mitä meidät oli pyydetty
tekemään. Ajatusten vaihto oli mielestäni erittäin mielenkiintoista, mutta helposti asia meinasi etenkin alkuun karata jo
varsinaisen strategian luomiseen. Tämän
työryhmän tehtävä oli kuitenkin ainoastaan ”ideoida toteutustapa ja aikataulu
strategialle”.
Seurakuntalaisten mielipiteet tärkeitä
Olimme mielestäni varsin yksimielisiä
siitä, että seurakuntalaisilta pitäisi saada tietoa, mikä koetaan toiminnassa hy-
väksi ja missä olisi parantamisen varaa.
Toisaalta monia näistä asioista me tiedämme jo. Siitäkin huolimatta ihmisten
osallistaminen, ja sen osoittaminen, että
heitä halutaan aidosti kuulla, olisi äärimmäisen tärkeää.
Yhtä mieltä oltiin myös siitä, ettei kirkon sanomaa pidä peitellä. Haastavaksi
koettiin seurakunnan työntekijöiden,
luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten
aito innostaminen. Kun uutta strategiaa
työstetään, seurakuntalaisten mielipiteet ja ideat ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Toivon, että esimerkiksi olemalla yhteydessä luottamushenkilöihin jokainen
saisi sanansa kuulumaan. Pyrimme
myös ehdotuksessamme hakemaan
sellaisia toimintamalleja, että jokaisella
on mahdollisuus tulla kuulluksi. Seurakuntahan olemme me kaikki, yhdessä.
On puhuttava tämän ajan kieltä
Mielestäni seurakunnan olisi syytä ”tulla
tähän päivään”. Ihmisten kohtaaminen
on muuttunut esimerkiksi sosiaalisen
median myötä paljon. Tämä olisi syytä
hyväksyä ja myöntää. On oltava mukana
ajassa ja puhuttava tämän päivän ihmiselle ymmärrettävää kieltä. Toivon, että
tuleva strategia olisi sellainen, että joka
ikisellä Nurmijärven seurakunnan jäsenellä, myös tulevilla, olisi sellainen olo,
että täällä on paikka juuri minulle.
Miikka Vesterinen
Kirkkovaltuuston ja
-neuvoston jäsen
Risto (vas.) osallistui aktiivisesti lähialueyhteistyöhön. Tässä ollaan vierailulla Mõisakülän seurakunnassa Virossa.
Risto piti laulusta Maan korvessa kulkevi…
Sen viimeinen säkeistö viittaa kotiin:
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
vaan ihana enkeli kotihin vie.
Oi laps’ ethän milloinkaan ottaa sä vois,
sun kättäsi enkelin kädestä pois.
Markku Jalava
Pääsiäisnäytelmä Ylös Vaskolle puhutteli katsojaa
Yhtenä keväisenä päivänä
”Kun Hän tuona keväisenä päivänä tulee pysäkille, niin köyhät, yksinäiset, syrjityt,
halveksitut, kiusatut, onnettomat, toivottomat, ahdistuneet, surulliset, hätääntyneet, kotia ikävöivät, ilottomat ja ketä kaikkia heitä onkaan, alkavat laulaa – ei, ei
laulaa, vaan he alkavat huutaa Hoosiannaa!”
Hiljaisella viikolla saimme jälleen kerran elää pääsiäisen
sanoman uudelleen, elämän
ylä- ja alamäen, tunteiden
vuoristoradan.
Palmusunnuntain juhlakulkue vaihtui
pitkäperjantain katastrofiin ja
jälleen pääsiäisen iloon. Ensin
ihmiset ottivat Jeesuksen riemuiten vastaan ja seuraavassa
hetkessä he hylkäsivät hänet.
Jälleen, kun tilanne rauhoittui,
oltiin kavereita. Teemmekö
mekin näin toisillemme?
Klaukkalan kirkolla 241 katsojaa seurasi pääsiäisnäytelmää Ylös Vaskolle. Näytelmä
kuljetti meitä tämän päivän
kiusattujen, yksinäisten ja
erilaisten elämänkohtaloiden
keskellä ja päätyi yhdessä olemisen iloon. Se haastoi katsojan miettimään uskallammeko
puolustaa heikoimpia? Onko
meistä rinnalla kulkijoiksi?
Mahtuuko kaikki mukaan?
Mitä merkitsee kliseinen lause ”saat tulla sellaisena kuin
olet”?
Yhdessä tekemisen ilo oli
läsnä myös esiintyjien keskuudessa, kun tammikuusta
lähtien kokoonnuimme harjoittelemaan näytelmää kohtaus kohtaukselta. Ohjaaja
Lea Hirvasniemi-Haverinen
haastoi meidät heittäytymään
rooleihin ja kokeilemaan ja
etsimään niistä eri sävyjä ja
tunteita. Lavastajat Johanna
Johnsson ja Niko Saarinen
saivat vähällä paljon visuaalista ilmettä aikaan.
Leena Sipola
Klaukkalan piirikappalainen
Kävelenkö
ohi, jos näen
jonkun ahdingossa…
”Minä olin
kiusattu,
mutta te ette
seisoneet
minun rinnallani.”
Villiruusu -kapakassa
koko joukko kohtaa lopuksi
toisensa. HÄN ei ole enää heidän kanssaan,
mutta kuitenkin…
”Minä annan teille uuden käskyn:
rakastakaa toisianne!”
Miksi rahoittaisin ”surkimuksia”
– eikö tärkeämpää ole, että itse saan
kaiken, mitä tarvitsen – vai…
”Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää
itseänne ja lapsianne.”
5
Ainolle tärkeintä
ovat oma perhe
ja lapset
Aino Laaksonen on äiti, lastenohjaaja ja Nurmijärven Kehitysvammaisten tuki ry:n monitoiminainen, kotimyynti on
hänen tärkeä harrastuksensa. Aino on luonteeltaan iloinen
ja touhukas – koko ajan jotain on menossa ja teon alla. Kehitysvammaisen Sarin äitinä hänen tärkein tukensa on ollut
Arto, oma puoliso.
Maalaistalon tyttärenä Ainon
oli aikoinaan tarkoitus opiskella suurtalousemännäksi, mutta
Luoja puuttui ”peliin”.
- Kun minun olisi pitänyt olla
pääsykokeissa, olinkin sairaalassa. Opiskelut jäivät sikseen
ja äidiksi Aino tuli viikkoa ennen
21-vuotissyntymäpäiväänsä
vuonna 1969.
- Ari-pojan syntymä teki minusta tosi onnellisen ja vain vuosi ja viisi päivää myöhemmin sain
pienen Sari-tytön. Sari painoi
syntyessään 1400 g ja pituuttakin oli vain 43 cm.
- Hän sai heti hätäkasteen.
Muistan, kuinka mietin, että pitäisikö minun rukoilla, että hän
selviää vai että ei, muistelee
Aino.
Sari kuitenkin selvisi. Hän oli
ensin kasvamassa lastenklinikalla 2,5 kuukautta. Siellä ollessaan Sari sai sydänpysähdyksen, mutta siitäkin hänet saatiin
elvytettyä.
- Meille kerrottiin kotiin pääsyn
yhteydessä, että Sarilla saattaa
tulevaisuudessa tulla kehitykseen liittyviä ongelmia, mutta
etukäteen ei tiedetty, mitä se
olisi.
Pikkuinen Sari antoi Ainon elämälle paljon enemmän kuin vain
äidin roolin.
Ainon paikka
oli kotona
Sari alkoi saada epileptisia kohtauksia ja eikä häntä voinut jättää yhtään yksin.
- Koska hän tarvitsi aikuisen
valvontaa päivällä ja yöllä, oli
selvää, että minun paikkani oli
nyt kotona omien lasteni luona.
Ajan myötä Sari todettiin CPja kehitysvammaiseksi. Hänellä
oli neliraajahalvaus ja vain vasen
puoli toimi. Puhumaan hän oppi
jo ennen kouluikää, mutta hän
ei oppinut istumaan eikä kävelemään, joten hänelle tarvittiin
pyörätuoli. Syömään Sari oppi
auttavasti vasta 18-vuotiaana.
Vammaisuus ei ollut Ainolle
pelottavaa tai outoa. Myös Ainon
nuorempi sisko, vain viisi vuotta
Saria vanhempi Jaana, on kehitysvammainen. Kummankaan
vammaisuus ei kuitenkaan ole
perinnöllistä ja tytöt olivat hyvin
erilaisia käytökseltään.
- Sarin hoito oli fyysisesti rankkaa, mutta hän oli luonteeltaan
niin iloinen, positiivinen ja toiset
huomioon ottava, että kaiken
hoitamisen teki mielellään. Arto
ja pojatkin auttoivat mielellään.
Joskus veljet kyysäilivät Saria
pyörätuolilla pitkin pihaa ja hauskaa oli.
Aino on jäämässä eläkkeelle ensi kesänä. Mummia odottaa jo kaksi pojanpoikaa, Elias joka lähtee
syksyllä kouluun ja yksivuotias Rasmus. Rasmuksen kastejuhlassa takana seisomassa Ari ja vaimonsa tyttärineen, istumassa Arto, Aino, pojanpojat sekä Tomi vaimonsa kanssa.
Elämään kuuluu
myös kuolema
”En ole koskaan ollut TV- tai käsityöihminen. Toiminta Nurmijärven Kehitysvammaisten tuki ry:ssä on ollut palkitsevaa. Ulkomaanmatkoja on tehty porukalla useita”, kertoo Aino.
- Sari sai kotona saman kohtelun ja kasvatuksen kuin Arikin
ja 15 vuotta myöhemmin perheeseemme syntynyt Tomi. Sari oli
aina mukana kaikessa, mitä teh-
”On joutunut miettimään moneen otteeseen, mikä on tärkeää juuri tällä hetkellä. Mökillä luonnon
rauhassa vietettiin monia mukavia kesäiltoja Sarin kanssa.”
tiin. Jos Saria ei johonkin voinut
ottaa mukaan, sitten ei kukaan
lähtenyt.
Ainon ”äitiys” laajeni
seurakuntaan
Kotona toimiessaan Ainosta tuli
myös perhepäivähoitaja.
- Ensin veljeni lapsille ja sitten
myös naapureiden lapsille. Kun
oli vieraita lapsia hoidossa, joutui olemaan hyvin tasapuolinen
kaikkia kohtaan.
Kun omat lapset olivat kasvaneet ja nuorinkin jo koulussa,
Ainoa pyydettiin seurakunnan
päiväkerhoon sijaiseksi.
- Lupauduin – kouluttauduin
sitten lastenohjaajaksi vuonna
1995 ja olen sillä tiellä edelleen.
Tosin enää noin 50 päivää – jään
kesälomalle ja sitten eläkepäiville, iloitsee Aino.
- Olen saanut olla varaäitinä
monelle lapselle. Ja olen yrittänyt olla tasapuolinen myös tässä
työssä. Minulle on aina ollut tärkeää se, että lapsilla olisi mahdollisimman turvallinen olo ja he
voisivat olla omia persooniaan.
- Se voimavara, että olen jaksanut monenlaista ”äitiyttä”, on
ollut rakas aviomieheni Arto, joka
on pitänyt lapsistamme hyvää
huolta. Hän on myös antanut arvoa minun työlleni kotona ja seurakunnassa.
- Ensin poistui keskuudestamme
Arton äiti, jonka kanssa asuimme
saman katon alla, seuraavaksi jo
vuonna 1986 oma äitini. En voinutkaan kysyä elämisen neuvoja
enää kummaltakaan äidiltä. Ja
vaikein oli vielä tulossa.
- Varmaankaan kukaan äiti tai
isä ei haluaisi menettää omaa
lastaan. Mutta meiltä vanhemmilta ei kysytä, vaan kun aika on,
niin silloin on lähdettävä. Jouduimme yllättäen noin 6 vuotta
sitten antamaan Sarin Taivaan
Isän hoitoon.
- Surusta ei koskaan toivu
kokonaan, mutta ajan myötä se
helpottuu. Kuolemaa en pelkää.
Olen tottunut lapsesta asti, että
ilot ja surut vaihtelevat elämässä.
Täyttä elämää
vammaisten parissa
Nurmijärvelle perustettiin 1973
Kehitysvammaisten tuki ry.
- Äitini oli yksi perustajajäsenistä sisareni kehitysvamman
myötä. Itse olen ollut lähes 40
vuotta toiminnassa mukana.
Vammaisten parissa toimimisesta tuli Sarin myötä Ainolle ja
Artolle elämäntapa.
- Vuosien saatossa olen järjestänyt mm. monet Lapin- ja etelänmatkat vammaisille ja heidän
avustajilleen. Arto on mukana
bussikuskina ja enemmänkin.
Hän käy aina kiinni siihen, missä tarvitaan nostajaa, kantajaa
tai tavaroista huolehtijaa.
- Vaikka Sari kuoli, niin elämä jatkuu ja edelleen olemme
molemmat mukana toiminnassa. Se on täyttä elämää, kiittää
Aino.
- Vammaiset ovat aivan ihania
ihmisiä siinä kuin me ”terveetkin”. He ovat kohdatessa aina
iloisia ja tyytyväisiä. He osaavat
nauttia pienistäkin asioista. Minusta meillä olisi paljon opittavaa heiltä, toteaa Aino.
Birgit Tolvanen
6
Iltapäiväkerhotoiminta
alkoi Klaukkalassa 1998
Seurakunta on järjestänyt koululaisten iltapäivätoimintaa jo 15 vuoden ajan. Iltapäiväkerho = IP
tarjoaa pienille koululaisille valvotun iltapäivän.
Iltapäivätoiminnassa painottuvat lapsesta välittäminen, yhteistyö perheiden ja koulun kanssa,
kristillinen kasvatus, monipuolinen ja laadukas toiminta. Tänä vuonna toimipisteitä on kuusi eri
puolilla kuntaa.
IP-toiminta käynnistyi vuonna 1998.
Olin kesälomalla, kun silloinen lapsityönohjaaja Marjatta Saavalainen soitti minulle ja kysyi olisinko
halukas aloittamaan Klaukkalassa
koululaisten iltapäiväkerhon? Mietittyäni asiaa lupasin kokeilla. Työparikseni sain Leila Alhon, jonka
kanssa yhteistyö oli heti helppoa.
Silloinen Klaukkalan koulun rehtori Heikki Bergman järjesti meille
tilat kivikoululta, entisestä kirjastosta ja terveydenhoitajan huoneesta.
Niinpä elokuun 17. päivänä 1998
aloitti ensimmäinen iltapäiväkerho
Nurmijärven seurakunnassa.
Kaksi ensimmäistä vuotta olimme
koululla. Sitten koulu tarvitsi tilat
itselleen ja me siirryimme Klaukkalan seurakuntakeskukseen. Kun
Klaukkalan kirkkoa rakennettiin ja
saneerattiin, niin toimimme vuodet
2003–04 nuorisoseurantalo Roinelassa. Tammikuussa 2005 pääsimme takaisin seurakuntakeskukseen
omaan uusittuun tilaamme.
Hengellisyys on osa kerhon arkea
Toiminta vakiintui
vaikka tilat vaihtuivat
IP-kerhon aloittamisesta päätettiin
vasta kesällä, joten hakuaika jäi
lyhyeksi ja ensimmäisenä vuonna
kerhossa oli enemmän 2.-luokkalaisia kuin ekaluokkalaisia. Lapset
tulivat seitsemästä eri luokasta
Klaukkalan, Lukkarin ja Haikalan
kouluista, yhteensä 20–25 lasta vähän päivästä riippuen.
Ensimmäiseksi tulleet saattoivat
jo olla lähteneet kotiin, kun viimeiset
vasta tulivat paikalle. Niinpä meillä
kerhopaikalla tuntui ensimmäisinä
päivinä, kuin olisimme ”hollitupa”,
aina oli ovesta joku tulossa sisään
tai menossa ulos.
Välipalan teimme alussa itse, nykyään se tulee keskitetysti seurakunnan Klaukkalan keittiöltä. Osan
tarjottavista saimme koulun tilauksina ja leivät haimme Uudenmaan
Leivästä, tien toiselta puolen. Välipalan nautimme koulun ruokasalissa. Koululta saimme myös jumppasalin käyttöömme.
Kun Klaukkalan kirkkoa rakennettiin, olimme kerhona mukana
muuraamassa peruskiveä sekä
harjannostajaisissa ja vihkiäisjuhlassa laulamassa.
Seurakunnan IP-kerhossa hartaushetket, ruokarukous, hengellinen
kirjallisuus ja muu arkikristillisyys
ovat mukana toiminnassa. Vuodesta 2006 alkaen on kynttilänpäivänä,
helmikuussa järjestetty oma ipmessu.
Kerholaiset ovat suorittaneet
pronssisen virsimerkin kanttorin
opastuksella jo kahdeksana vuonna. Laulamme vuoden mittaan
kymmentä virttä, joten ne tulevat
tutuiksi. Kevään konsertissa jaetaan sitten diplomit käteen ja merkit
Ip-kerholaiset välipalalla Klaukkalan entisen seurakuntakeskuksen
pihalla keväällä 2001.
kaulaan.
Tämän kauden olemme käyneet
läpi Raamattumaratonia. Se on netistä löytyvä lapsiperheiden oma
raamatunlukuohjelma, jossa tutustutaan yhdessä Raamattuun. Pääsemme sen kerhossa loppuun tänä
keväänä.
Pääsiäisvaellus ja joulupolku Kirkonkylässä ovat olleet vuosittain
retkikohteina. Kerhon kevätjuhlan
on korvannut perheiden ulkoilupäivä Sääksin leirikeskuksessa, jossa
on ollut mahdollisuus saunoa, uida,
paistaa makkaraa ja lettuja sekä
nauttia luonnon kauneudesta. Alkuvuosina pidimme perheille myös
joulujuhlan, jossa lapset esittivät
ohjelmaa. Nyt olemme vain nauttineet joulupuurosta.
Toiminta monipuolistuu
Klaukkalan IP-kerho on koko toimintansa ajan koristellut Uudenmaan
leivän ikkunan. Yhdessä lasten kanssa on suunniteltu ja toteutettu
koristelu, palkaksi olemme saaneet ”hyvää syötävää” pitkin vuotta.
Seurakunnan lapsi- ja perhetyössä työskentelee
30 lastenohjaajaa, toimistosihteeri sekä johtava
lapsityönohjaaja. Työtä tehdään mm. päivä-, perheja iltapäiväkerhoissa, perheleireillä sekä perheille
suunnatuissa tapahtumissa. Toimipisteitä sijaitsee koko
kunnan alueella.
Haettavana
Kiitos näistä vuosista!
Viisitoista vuotta on mennyt nopeasti. Yhtään samanlaista päivää ei
työssäni ole ollut. Kun selasin tätä
juttua varten päiväkirjoja, huomasin, miten tärkeää on kirjata asioita
ylös. Tapahtumat ja tilanteet unohtuvat uusien alle. Lapsia IP-kerhoissani on ollut yhteensä n. 300, kaikkia kasvoja ei muista, saati nimiä.
Olen kiitollinen ja onnellinen,
kun olen saanut tehdä kerhotyötä
hyvässä yhteistyössä koulujen ja
vanhempien sekä ihanien ja luotettavien työtovereiden kanssa. Kun
juhannusviikolla jään lomille ja siirryn eläkkeelle syyskuun alusta, voin
kiittää seurakuntaa työnantajanani.
Työtäni lasten parissa on arvostettu ja olen saanut tehdä sitä omalla
persoonallani.
Aino Laaksonen
lastenohjaaja
lapsiasiahenkilö
Nurmijärven lapsiasiahenkilö Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja
nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta ”Lapsiasiahenkilö, Nurmijärvi”,
ja voit kirjoittaa terveisesi myös sitä kautta.
Kaksi lastenohjaajan
työsuhdetta
Työsuhteet täytetään maanantaista 5.8.2013 alkaen.
Haemme työtään kehittäviä, erilaisia vaihtoehtoja etsiviä ja
kristillisiin arvoihin sitoutuneita työntekijöitä. Työtehtävien
hoitaminen edellyttää
oman auton käyttöä. Vakituisissa työsuhteissa
(38,25 h/vk) edellytetään alalle soveltuvaa tutkintoa
tai alan opintojen loppuvaihetta.
Palkkaus on KirVESTES:in mukainen.
Työsuhteisiin valittujen tulee esittää rikoslain 6 § 2
momentin mukainen rikosrekisteriote ja hyväksyttävä
lääkärintodistus. Koeaika 4 kk.
Hakuaika päättyy perjantaina 17.5.2013 klo 14.00.
Haastattelut pidetään tiistaina 28.5.2013.
Hakemukset mieluiten sähköpostitse
[email protected] tai Nurmijärven seurakunta,
Taina Rauhala, PL 30, 01901 Nurmijärvi.
Tiedusteluihin vastaavat johtava lapsityönohjaaja Helena
Saulamo, 050 383 0393
sekä lapsi- ja perhetyön toimistosihteeri
Taina Rauhala, 050 356 4881.
Tietoja seurakunnasta www.nurmijarvenseurakunta.fi
Heti ensimmäisenä kesänä alkoi iplasten vanhempien toivomuksesta
myös kesäkerhotoiminta Klaukkalassa, nykyään paikkoja on kuusi eri
puolilla kuntaa. Haaveenani oli, että
Klaukkalassa aloitettaisiin myös
aamukerho koululaisille, ja olenkin
saanut kokeilla sitä jo viiden vuoden ajan. Toivon tämän toiminnan
vakiintumista seurakunnassa.
Kerhon alusta asti olemme käyneet säännöllisesti uimassa Kissankellon terapia-altaalla. Aluksi, kun
altaalla oli tilaa ja kävimme useam-
man kerran viikossa, alkoi tuntua,
että kasvaa evät selkään. Nykyisin
käymme kerran viikossa koko ryhmä kerralla. Se on lapsista lähes
poikkeuksetta mieluisaa.
Yhdessä kerholaisten vanhempien kanssa on tehty myös teatteriretkiä, esim. Tirlittan, Prinsessa
Ruusunen, Muumipappa ja meri,
Risto Räppääjä ja villikone, Kolme
iloista rosvoa.
”Kumpi olikaan väärässä”
7
Perhemessu
Klaukkalan kirkossa
sunnuntaina 5.5. klo 12
- Anni Pesonen ja
Leena Sipola
- kanttori Mikko Peltokorpi
Keittolounas.
Tervetuloa!
Perheiden ulkoilupäivät
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa Sääksjärventie 144, Kiljava (Hyvinkää)
ma 27. ja ti 28.5. klo 9–15
ma 12. ja ti 13.8. klo 15 - 20
- perheen yhteistä ulkoilua, erilaisia toimintapisteitä
- saunat kuumina ja uintimahdollisuus
Lapset ovat ohjelmien aikana vanhempien vastuulla.
Tarjolla syötävää:
- ruokailu (vain toukokuussa) klo 11–13,
aik. 5€, lapset 3€, alle 4v. ilmaiseksi, niin kauan kuin ruokaa riittää
- nuotiopaikalla lettuja 0,50€ / kpl, niin kauan kuin taikinaa riittää
- makkaraa, kahvia ja teetä 1 € /kpl
Tervetuloa tunniksi tai koko
päiväksi, ilmoittautumista
ei tarvita!
2. leiri 7–13 -vuotiaille
to–su 13.–16.6., hinta 100 €
Huom! Päivä- ja perhekerhot
alkavat viikolla 34
Hinta: Isä ja lapset yhteensä 20 euroa.
Laskutetaan laivalla.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Seuraa isä.lapsi.fi
-sivustoa, ilmoittautumislinkki aukeaa pian!
Leirihintoihin tulee sisaralennus, mikäli samasta perheestä
osallistuu useampia lapsia.
Perustellusta syystä leirin ikärajoista voidaan poiketa.
Leirit ovat teemallisia yöpymisleirejä.
Ilmoittautuminen seurakunnan vaihteeseen: 09 878 9960.
Leireille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille
lähetetään leirikirje, josta selviää tarkempi leiriohjelma.
Musiikkileiri
Sääksin leirikeskuksessa 23.–28.6.
- opetusaineina piano, viulu, sello, huilu, klassinen kitara ja
yhtyesoitto sekä kuorolaulu
- leirille otetaan 45 oppilasta, 8–15 -vuotiaita musiikin
opiskelijoita soitin- ja ikäjakauman perusteella,
karsien tarvittaessa nuorimmista
- leirin hinta 250 € ensimmäiseltä lapselta, seuraavilta 175 €.
Tiedustelut, ja ilmoittautumiset viikolla 20:
Maritta Kopsala, 050 343 5086
Jos et ole ajatellut purjehtia Kap Horniin
ensimmäisellä reissulla, nyt olisi tarjolla
vähemmän haastava reissu:
Järjestäjä: NMKY-järjestöjen isä-lapsi -toiminta ja
Nurmijärven seurakunta
3. leiri 10–13 -vuotiaille
su–ke 16.–19.6., hinta 100 €
Lisätietoa:
Maritta Kopsala, 050 343 5086, [email protected]
Lähtö Helsingistä halkolaiturista ja paluu samaan
paikkaan.
Purjehdus on tarkoitettu erityisesti niille isille, jotka
eivät asu pääsääntöisesti lapsensa kanssa. Mukaan
mahtuu kymmenen isää ja lasta, lapsen alaikäraja on
kahdeksan vuotta.
Perhekunnasta voi osallistua isä yhden lapsensa
kanssa.
Hinta: isä ja lapsi yhteensä 300 euroa.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
Nuorisotyönohjaaja Markku Pispala, 040 556 5863.
Purjehduksen järjestää Nurmijärven seurakunta.
Lähtö Helsingin halkolaiturista ja paluu
halkolaituriin. Huom! Nurmijärveltä ei kuljetusta
Säähän sopiva varustus ja retkieväät mukaan.
Kesäleirit tytöille ja pojille:
1. leiri 7–9 -vuotiaille
ma–ke 10.–12.6., hinta 75 €
M/aux Astridilla
Suomenlahden saaristossa 22.–26.7.
M/aux Astridilla Helsingin edustalla 22.7. klo
10.00–13.00
Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144, Kiljava
Voit ottaa mukaan myös omia eväitä.
Matkat tehdään omin kyydein
Isä-lapsi purjehdus
Isä-lapsi päiväpurjehdus
VARHAISNUORTEN
LEIREJÄ
Yhteistyössä Nurmijärven musiikkiopiston kanssa.
M/aux Astrid on Porvoon maalaiskunnassa
v. 1947 rakennettu puinen kaljaasi-rannikkorahtilaiva.
Aikanaan alus toimi rahtiliikenteessä Suomen
rannikolla ja Itämerellä kuljettaen mm. halkoja,
hiekkaa ym. materiaalia.
Vuonna 1969 laivan nykyiset omistajat ostivat Astridin
suoraan rahtiliikenteestä koulupurjelaivaksi.
Laivan vanha lastiruuma muutettiin viihtyisäksi
skanssiksi oleskelu- ja majoituskäyttöön.
Astrid hyväksyttiin museoviraston perinnelaivarekisteriin ensimmäisten alusten joukossa vuonna 1994.
Laiva on täydellisesti peruskorjattu ja varustettu
nykyaikaisella tekniikalla ja turvallisuusvarusteilla.
Äiti-tytär purjehdus
23.–26.7.
Purjehdus on tarkoitettu äideille yhdessä 10–14 -vuotiaan
tyttärensä kanssa.
Purjehdus järjestetään yhteistyössä
Perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolauksen ja
Kirkkonummen seurakunnan kanssa.
Yhdessä opetellaan purjehtimaan perinnepurjeveneellä
ja vietetään aikaa retkeilyn merkeissä. Päivän ohjelma
rakentuu purjehduksen, ruuanlaiton, yhdessä tekemisen ja
uimisen (säävaraus) ympärille. Majoittuminen tapahtuu
teltoissa ja ruokaa laitetaan trangioilla.
Teltat ja retkikeittimet ovat järjestäjän puolesta.
Purjehtimaan lähdetään Porkkala Marinelta.
Leirin hinta ruokailuineen ja ohjelmineen on
äideiltä 150 € ja tytöiltä 50 €.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Maritta Kopsala, 050 343 5086
HAKU
PÄIVÄKERHOIHIN
toimikaudelle 2013–14
Päiväkerho on tarkoitettu 3–6 -vuoden ikäisille lapsille.
Kerhojen kokoontumiskerrat ja -ajat vaihtelevat yhdestä
kolmeen kertaan viikossa kahdesta neljään tuntiin kerrallaan.
PÄIVÄKERHOPAIKAT:
Iines
Harjula Viljelystie 15
Herunen Herusten kioski, Herustentie 248
Kirkonkylä Srk-keskus, Kirstaantie 5–7
Aleksi
Iso pappila, Pappilantie 3
Klaukkala Srk-keskus, Ylitilantie 6
Lepsämä Kuusirinteen kerhotalo, Herontie 1
Nuorisoseurantalo Toukola, Lepsämänkaari 4
Metsäkylä VPK-talo, Palokunnankuja
Perttula Kansantalo, Nummenpääntie 9
Raala
ent.koulu, Hynnänkorventie 281
Rajamäki kirkko, Patruunantie
Röykkä Toimela, Männikönaukiontie 4
Hakulomakkeita saa päiväkerhoista, seurakuntatoimistosta ja netistä os.
www.nurmijarvenseurakunta.fi/Lasten ja perheiden kanssa/Päiväkerhot
Netissä voi täyttää ja lähettää hakemuksen sähköisesti.
Varmistaaksesi lapsesi kerhopaikan hakemus tulee palauttaa ti 30.4. mennessä.
Lisätietoja: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881
8
Kysyimme
Minna
Haakana:
Valeri Kokkonen:
1.) Kyllä, tykkään
istuttaa kukkia.
Laitan orvokkeja,
tulppaanit ja narsissit tulevat, kunhan
on tappeeksi lämmintä.
2.) Ikkunoiden pesu
on kevään rutiiniasia, tehdään se
yhdessä miehen
kanssa. Hän putsaa
sälekaihtimet ja
olohuoneen ikkunan.
3.) Käyn joskus kirkossa, se rauhoittaa. Mökillä,
meren äärellä Porvoon Hamarissa on rauhallista,
siellä ei kuulu liikenteen meteli. Lomalla Välimeren rannoilla rauhoitun ja pääsen pois arjen
ympyröistä.
1. Kevät on istuttamisen ja kasvun aikaa.
Mitä se sinussa teettää?
2. Teetkö kevätsiivouksen?
Liittyykö siihen tänä vuonna jotain erityistä?
3. Mikä on sinun tapasi hiljentyä ja pysähtyä?
Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen
1.) En istuta mitään
kasveja keväisin.
2.) Talven jäljiltä on
tarkistettava, että
esim. sadevesikaivot
toimivat ja sulamisvedet pääsevät virtaamaan. Rakennusten
ulkopuolinen kunto
pitää myös tarkistaa.
3.) Metsässä käveleminen on rauhoittavaa. Kaikkialla
maailmassa ei ole
välttämättä enää
metsiä, joissa kulkea,
se on suomalaisten etuoikeus. Messussa hiljennyn
noin kerran kuukaudessa.
Timo Kälkäinen:
Minna Aimola:
Mukana eskarit ja viskarit päiväkoti Helmitarhasta.
Marika Lamberg:
1.) Tällä hetkellä olen vaihtanut mullat huonekasveihin.
Kun aurinko paistaa, istuttamisvietti vaan tulee. Kunhan
ilmat lämpiävät, laitan ulos kesäkukkia. Terassille laitan
ehdottomasti yrttejä, amppelitomaatti kasvoi siellä erinomaisesti viime kesänä.
2.) Kevätsiivous on ihan pakko-juttu, ikkunoista se alkaa. Auringonvalossa näkyy kaikki talven pölyt.
3.) Lähden yksin neljän lapinkoirani kanssa metsään.
Kotona on kolme lasta, ääntä riittää.
1.) Ei kevät teetä
mitään erikoista.
Pihalla kasvaa monivuotisia perennoja, sieltä ne tulevat
ajallaan.
2.) Teen kevätsiivouksen, jokavuotisen
ikkunoiden pesun
ja kaappien siivouksen.
3.) Menen sohvalle, otan lehden ja
luen. Käveleminen
luonnossa on myös
rauhoittavaa.
1.) Laitan perunoita
ja vihanneksia penkkeihinsä kasvamaan.
2.) Teen pihalla
perussiivousta, haravoin puiden lehdet
ja lumen alta tulleet
roskat pois. Ikkunoiden pesu on mun
homma.
3.) Pihallani on grillipaikka, laitan siihen
nuotion ja katselen
tulta, se rauhoittaa.
Valokuvatessa keskityn täysin kuvien
ottamiseen, siinä unohtuvat kaikki muut arkiasiat.
PISAROITA
Lähde kanssamme Israeliin
13.10.–20.10.2013
Kohteena Jerusalem ja Tiberias ympäristöineen
Seurakunnasta mukana pastori Jarmo Hella.
Matkalle on vielä muutama paikka vapaana
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
matkanjohtaja Irene Hämäläinen, 040 768 0090
Matkan järjestäjänä Toiviomatkat
Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä?
Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi?
Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi?
Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi?
VERTTI VERTAISRYHMÄ
masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville
vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen.
Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B,
Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu
myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10.
Ryhmän ohjaajina toimivat
seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava,
lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi
kunnasta: perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen
Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti:
- vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420 tai [email protected]
- lasten ryhmän ohjaaja Kati Aaltonen, 040 317 4311 tai [email protected]
VERTAISRYHMÄTOIMINTA
On ennaltaehkäisevä
toimintamuoto, joka tarjoaa
tukea lapsille ja vanhemmille.
Tavoitteena on lisätä lapsen
ja vanhemman välistä
vuorovaikutusta ja arjen
sujuvuutta.
Vanhempien ja lasten yhteiset
ryhmätapaamiset ovat tärkeä
osa Vertti-ryhmää.
LASTEN RYHMÄ
Tarjoaa tietoa vanhemman
sairaudesta.
Mahdollisuuden kokemusten
jakamiseen muiden lasten
kanssa erilaisten tehtävien ja
leikkien kautta.
Lasten kysymyksille ja
keskustelulle on varattu aikaa.
VERTTI-RYHMÄSSÄ
Kokemusten jakaminen ja
vanhemmuuteen sekä lapsiin
liittyvät kysymykset ovat
keskeisellä sijalla.
Vanhemmille annetaan tietoa
sairauden vaikutuksista lapsen
ja vanhemman väliseen
suhteeseen.
Vanhemmat voivat keskustella
vanhemmuudesta vertaistensa
kanssa.
Yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa.
Kysymyksiä
Yhä useammin näen ihmisen katseessa kysymyksiä. On kuin ajatuskuplia
leijuisi ihmisten päiden yläpuolella.
Pieni lapsi katsoo äitiään hymyillen:
”Näetkö minut, äiti? Oletko minusta
iloinen äiti? Naurathan kun pelleilen,
äiti? Tykkäätkö minusta?” Murrosikäinen poika vilkaisee isäänsä alta
kulmain: ”Kestätkö mua vaikka oon
tämmöinen? Ootko vihainen? Heitätkö mut ulos kotoa, jos en oo kunnolla?
Olenko enää sulle rakas niin kuin olin
pienenä?”
Vaimo katsoo miestään varovasti,
kun toinen ei huomaa, mies vaimoaan
– ja kumpikin on yhtä kysymysmerkkiä: ”Vieläkö sinä rakastat minua?
Rakastatko? Näetkö, että minä kärsin
huonoista väleistämme? Näetkö, että
kaiken vaikean keskellä kaipaan sinua
niin, että sattuu?”
Eläkkeellä oleva ihminen kokee päivänsä pitkäksi, katselee ympärilleen,
kohti toisia ihmisiä: ”Tarvitaanko minua
enää mihinkään? Kuka kaipaa minua?”
Ja ehkä kaikkien meidän päidemme
yläpuolella voisi leijua kysymys: ”Kelpaanko minä? Saanko olla tämä minä?
Rakastaako kukaan minua viime kädessä juuri minuna?”
Ehkäpä ihmiselämän mieli on osin
juuri kysymyksissämme, siinä, että
loputtomasti janoamme vastausta.
”Kysyn, siis olen.” Me vastaamme
toisillemme jatkuvasti – jo pelkällä
katseellamme, tai katseen pois kääntämisellä. On siis väliä sillä, miten katsomme toisiamme.
Kaivatun vastauksen saamista voi
kokea etenkin silloin, kun uskallamme
kohdata toisemme aidosti ja tosissamme. Kun uskallamme rakastaa ja ottaa
rakkautta vastaan. Kun uskallamme
uskoa, että rakkaus on totta. Kuten
runoilija Erkki Leminen:
Rakastaako kukaan minua
sellaisena kuin olen
muuttamatta,
syyttämättä?
Sitä kysyn
ajaessani yksin
öisellä autiolla tiellä.
Näen äitini lempeät silmät.
Ne sanovat: kyllä,
ja ryöväri ristiltään kuiskaa:
kyllä, kyllä.
Heli Pruuki,
johtava perheneuvoja
9
Kirkko elää uudistamisen ja säilyttämisen jännitteessä
Yhteisö syntyy
uskon yhteydestä
Kirkko elää uudistamisen ja säilyttämisen, ihanteen ja todellisuuden sekä erilaisuuden ja ykseyden jännitteissä. Jännitteitä ja muita kirkon asioita käsiteltiin äskettäin Tampereella
Haastettu kirkko -seminaarissa 500 osanottajan voimin.
Kaiken puheen taustalla oli kysymys, mitä tarkoittaa olla nyt kirkon
jäsen sekä mikä on jatkuvuuden
ja uudistuksen oikea suhde kirkon
ja seurakuntien toiminnassa?
Kuopion piispa Jari Jolkkonen
tiivisti jännitteen näin: ”Toisen
maailmansodan jälkeisten uudistuspyrkimysten vaikutin on ollut
pyrkimys osoittaa kristinuskon
merkitys modernin ajan ihmiselle ja
yhteiskunnalle. Miten kirkko pystyy
uudistumaan kadottamatta uskon
alkuperäistä ja keskeistä sisältöä?
Miten kirkko pystyy pitämään kiinni uskostaan kadottamatta yhteyttä ympäröivään maailmaan?”
Lapsen kastaminen
on perusteltua
Jari Jolkkonen korosti kasteen ja
jumalanpalveluksen asemaa seurakunnassa. Hän puolusti lapsikastetta, joka on yksi vapaa-ajat-
telijoiden kritiikin kohde. ”Lapsi ei
synny ateistina, ihminen kaipaa
Jumalaa.” On siten luontevaa,
että ihminen otetaan kasteessa
jo lapsena Kristuksen kirkon jäseneksi.
Jolkkonen heitti pallon lasten
vanhemmille, joiden tulee pitää
huolta lastensa kristillisestä kasvatuksesta. Hän luetteli listan tähän kuuluvia tehtäviä ja asetti näin
riman varsin korkealle.
Sen ei kuitenkaan tarvitse olla
niin vaikeata: Uskon todeksi eläminenhän on lapsen rakastamista ja
vaikkapa iltarukousta. Ja kirkkoon
kannattaa lähteä yhdessä, perhemessuista voi aloittaa.
Jeesuksen lähellä
oli matala kynnys
Arkkipiispa emeritus John Vikström (arkkipiispana 1982–98)
käsitteli jatkuvuuden ja uudista-
Pastorit Johannes Haapalainen ja Martti Muukkonen olivat mukana Tampereen seminaarissa.
misen suhdetta uudessa ympäristössä.
”On syntynyt vastakkainasettelu akselilla säilyttäjät ja uudistajat,
konservatiivit ja liberaalit. Yhtäällä
on vaarana nähty jäykkä ja sulkeutunut traditionalismi, toisaalla
kirkon mukautuminen tämän maailman menoon.”
Edellisen vaarana on sisäänpäin
kääntyminen ja ghettoutuminen,
jälkimmäisen puolestaan pelätään
johtavan laimeuteen.
Puheessaan Vikström esitti kirkkoon kielenpuhdistusta, jossa jäseniä jaottelevien sanojen käytöstä
luovuttaisiin. Hän pohti, kohtaako
vanhahtavalla sisäpiirin kielellä puhuminen ja veisaaminen ulkopuolisen arkitodellisuutta. Merkitsevätkö sanat heille mitään?
”Ovatko korkea profiili ja matala
kynnys todella toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö ollut niin,
että kynnys oli matalimmillaan Jeesuksen läheisyydessä?”
Vikströmin mielestä seurakunta tarvitsee sekä korkeaa profiilia
yllä pitäviä, että matalaa kynnystä
vaativia seurakuntalaisia. Nämä
täydentävät toisiaan seurakuntaa
rakennettaessa.
Missä tarvitaan
yksimielisyyttä?
Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sanoi kirkon uudistumisen olevan aina Jumalan ihme.
Emerituspiispa Vikström lainasi
paavi Johannes XXIII:n (paavina 1958–63) periaatetta: ”Välttämättömissä asioissa ykseys,
epätietoisissa vapaus, kaikessa
rakkaus”.
Augsburgin
tunnustuksessa
(evankeliset ruhtinaat luovuttavat
Augsburgin tunnustuksen keisarille
v. 1530, siinä kuvataan luterilaisen
uskon perusteita) yhtenäisyyden ja
erilaisuuden välinen suhde määritellään näin: ”Kirkon todelliseen
ykseyteen riittää yksimielisyys
evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei
ole välttämätöntä, että perityt traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi
seremoniat, jotka ovat ihmisten
säätämiä, ovat kaikkialla samanlaisia.”
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sanoi meidän
olevan siirtymässä kohtalon yhteydestä uskon yhteyteen. Kohtalon yhteys syntyi ulkoisesta
vaikutuksesta, esimerkiksi sotaaikana, uskon yhteys sisältä päin,
yhteisistä arvoista ja tavoitteista.
Monien muutosten keskellä kirkon on löydettävä tapansa toimia.
Hän puolusti alueellisia eli parokiaalisia seurakuntia vaihtoehtona
henkilöseurakunnille. Henkilöseurakunnan jäsenet voivat asua millä
paikkakunnalla tahansa. Nykyinen
alueellinen seurakunta haastaa
Keskitalon mielestä hyväksymään
erilaisuuden ja kantamaan vastuuta ihmisistä.
Keskitalo sanoi uskovansa
muutoksista huolimatta edelleen
vahvasti yhteiseen messuun. Yksi
ja yhteinen messukin voi olla koko
yhteisön sisäänsä sulkeva ja samalla erilaisia ihmisiä ja ryhmiä
huomioiva. Tässä hän poikkeaa
siitä, miten seurakunnissa nyt
satsataan monenlaisiin messuihin
mm. erilaisen musiikin perusteella.
Jossain kommentissa todettiin
sekin, että kristinuskoa voi elää
todeksi myös arjen töissä ja tehtävissä.
Teksti ja kuvat:
Markku Jalava
Mukana olleiden kommentit:
Kahden Tampereen seminaarissa mukana olleen nurmijärveläisen
papin kommentit:
Johannes Haapalainen: Haastettu kirkko voidaan myös nähdä
haastavana kirkkona. Suomen kirkon tilanne ei poikkea kansainvälisesti muiden kirkkojen tilanteesta. Kirkkona meidän tulee olla
rohkeasti haastamassa trendejä, jotka usein varsin pienet ryhmittymät saavat aikaan.
Kirkon vastaus voi olla vain aidosti oman asian rohkea puolustaja, siinä riittää yksimielisyys evankeliumin opissa ja sakramenttien
toimittamisessa (Lutherin mukaan).
Kirkko tarvitsee tähän päästäkseen aitoa ja rohkeaa teologiaa,
eikä kirkon elämästä vieraantuneiden toimittajien ylläpitämää keskustelua. Kirkon vahvuus on seurakunnissa, eli meissä kaikissa.
Martti Muukkonen: Seminaarista jäi sellainen perusvire, että kun
kirkko on tähän saakka vain käpertynyt sykkyrälle ja ottanut iskuja
vastaan, niin nyt hoiperrellaan pystyyn ja katsotaan mitä tilanteelle
voi tehdä. Toivottavasti se ei jää pelkkien puheiden tasolle vaan
tuloksena on myös toimenpiteitä. Se voi olla vaikeaa, koska se edellyttää sellaista itsekritiikkiä, johon kirkossa ei ole totuttu.
Toinen asia, joka jäi erityisesti mieleen, on arkkipiispa Vikströmin
eväät kirkolliseen keskusteluun. On tehtävä ero sen välillä, mitkä
ovat pelastuskysymyksiä (yksimielisyys evankeliumista ja sakramenteista) ja mitkä ovat ns. ehdonvallan asioita. Eettisistä asioista
ei pidä tehdä taivaspaikkakysymyksiä.
Hiidenkivellä
Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus).
Onko Kristus jaettu?
Kirkollisessa keskustelussa on viime aikoina ollut yksi teema ylitse muiden: tuo
kaikkia tietysti henkilökohtaisesti joka
päivä koskettava asia siitä, saavatko samaa sukupuolta olevat mennä naimisiin
vai ei. Sanan säilä on viuhtonut puoleen
jos toiseen. Ja keskustelijat ovat taas kaivautuneet poteroihinsa ja ampuneet sieltä
toisiaan joko raamatullisuuden tai demokratian ja ihmisoikeuksien nimissä. On
siinä ollut ulkopuolisilla ihmettelemistä…
Tuon keskustelun taso millään foorumil-
la ei ole ollut mitenkään korkea. Eikä tuota
keskustelua voi mitenkään kutsua kristilliseksi. Siitä keskinäisestä rakkaudesta,
josta kristityt pitäisi Raamatun mukaan
tunnistaa, ei ole ollut häivähdystäkään.
Puuttumatta itse keskustelun teemaan,
voi hyvin kysyä minkälaisen kuvan kristityistä tuo keskustelu antaa? Voiko toista
osapuolta demonisoida noin surutta kuin
mitä noissa keskusteluissa on tehty?
Lähinnä tulee mieleen C.S. Lewisin kristillinen klassikkoteos ”Paholaisen kirjeopisto”, jossa paholainen antaa neuvoja
pikkupiruille, kuinka heittää kapuloita kirkon rattaisiin.
Tosin tämä keskustelu ei lajissaan ole
mikään uusi asia kristikunnassa – valitettavasti. Aiemmin tuota keskustelua on
usein käyty asein ja taistelukenttien tulos
on sitten ratkaissut myös opillisia korostuksia. Jos germaanit olisivat voittaneet
taistelun Länsi-Rooman herruudesta, läntisestä kristikunnasta olisi tullut katolisen
sijasta areiolainen. Jos 30-vuotinen sota
olisi päättynyt toisin, olisi tuntemamme
Eurooppakin uskonnollisesti toisenlainen.
Meillä Suomessa samanlaista keskustelua käytiin 1970-luvulla, jolloin aiheina
olivat avioerot ja raamattutiede. Rintamalinjat ja argumentitkin olivat melkein
samat. Sekään ei varmaan tehnyt hyvää
kirkon julkisuuskuvalle – niin kuin ei nykyinenkään keskustelu. Ne Lewisin pikkupirut lienevät oppineet erittäin taitaviksi.
Mikä meitä kristittyjä vaivaa kun haluamme niin kiivaasti olla oikeassa, että
olemme valmiit nujertamaan toisen kristityn? Miksi on niin vaikeaa muistaa, että
Herramme viimeisimpiä rukouksia Getsemanen puistossa oli, ”että he kaikki
olisivat yhtä (Joh. 17:21).” Jos riitelevä
seurakunta on Kristuksen ruumis, niin voi
Paavalin tavoin ironisesti kysellä: ”Onko
Kristus jaettu? (1 Kor. 1:13)”
Tuomas
10
Mänsälässä
isosteltiin
Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina Mäntsälän kirkolla ja
lähiympäristössä
järjestettiin
Isorontti 2013 -isoskoulutustapahtuma yhteistyössä muutamien
lähialueen seurakuntien kesken
(Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula,
Hyvinkää, Kerava, Järvenpää ja
Sipoon suomalainen seurakunta).
Seurakuntien nuorisotyöntekijöiden apuna järjestelytehtävissä
oli kolmisenkymmentä vanhaa
isosta.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma kuului
kaikkien järjestäjäseurakuntien
uusien isosten koulutukseen. Paikalle saapui bussikuljetuksin noin
300 koulutuksessa olevaa isosta.
Nurmijärveltä tapahtumaan osal-
listui 31 isosta ja 6 työntekijää.
Isorontti 2013 -tapahtuma alkoi
messulla, jota vietimme Mäntsälän kauniissa kirkossa. Messukin
oli järjestetty yhteistyössä useamman seurakunnan kesken.
Musiikista vastasi Järvenpään
seurakunnan nuortenmessubändi ja saarnasta Hyvinkään isoset.
Järvenpään isoset lukivat tekstit,
sipoolaiset hoitivat esirukouksen
ja mäntsäläläiset keräsivät kolehdin.
Tapahtuma päättyi yhteiseen
illanviettoon monitoimitalon salissa. Jokainen seurakunta toteutti
yhden rippikoulun iltaohjelmamaisen ohjelmanumeron. Iltaohjelman housebändinä toimi Kuvastus Hyvinkäältä ja loppuillan
Isorontti 2013 käynnistyi nuorten messulla Mäntsälän kauniissa kirkossa.
musiikillisesta osuudesta vastasi
kristillistä reggaeta soittava Katajainen kansa.
Isoset ovat olennainen osa rippikoulua. Heidän tehtävänään on
toimia rinnalla kulkijoina ja pienryhmänohjaajina. Syksyllä 2012
isoskoulutus muuttui Nurmijärvellä 1+1-vuotiseksi ja isosia koulutetaan kaikissa kirkkopiireissä.
Ensimmäinen vuosi on peruskoulutusta, jonka aikana harjoitellaan
isosen perustaitoja. Toisen vuoden jatkokoulutuksessa syvennetään isoselle hyödyllisiä tietoja ja
taitoja.
Isoskoulutus on työnantajien ja
oppilaitosten keskuudessa arvostettu koulutus; monet toisen asteen oppilaitokset hyväksyvätkin
koulun aikana suoritetun isoskoulutuksen yhdeksi kurssiksi.
Teksti ja kuvat: Timo Liimatta
nuorisotyönohjaaja
Katajainen kansa sai väen liikkeelle iltaohjelman päätteeksi.
Musiikkiprojekti tähtää
Lukkarin koulun
kevätjuhlaksi
Nurmijärven kirkonkylässä
toimiva Lukkarin ala-aste
päättää lukuvuotensa lauantaina 1.6.2013 kello 9.00
alkavalla musiikkipainotteisella jumalanpalveluksella
Nurmijärven kirkossa.
Lukuvuodelle halutaan
erityisesti kuudesluokkalaisille mieliin jäävä päätös.
Päätöskirkossa
kuudesluokkalaiset siunataan ja se
tekee tilaisuudesta erityisen
juhlavan.
Todistukset jaetaan kaikille Lukkarin 1–6 luokkalaisille juhlan päätyttyä kirkon
portailla.
Ensimmäinen musiikkipainotteinen lukuvuoden
päätösjuhla tehtiin yhteistyönä seurakunnan kanssa
jo vuonna 1995. Aivan joka
vuosi ei tilaisuutta järjestetä, sillä kyse on suuresta
Kevään iloja ja ihmeitä
kaikille!
Vesa-Matti Hakala
ja koko Lukkarin kouluväki.
projektista. Yhdessä 6a
ja 6b luokkien oppilaiden
kanssa valitaan kymmenen
gospel-tyylistä laulua, jotka sitten juhlassa lauletaan
kuudesluokkalaisten bändien säestyksellä.
Projekti on oppilaille tosi
mieluinen vaikkakin monelta osin vaativa. Päätösjuhla
pyritään saamaan mahdollisimman hyväksi ja harjoituksia riittää koulupäivänä
ja kerhossa.
- Lukuvuoden päättävä
musiikkiprojekti yhdistää
kuutosia ja antaa loppukeväälle hyvän tavoitteen
sekä luo mahtavan yhteishengen, toteaa musiikista
vastaava luokanopettaja
Vesa-Matti Hakala.
Tervetuloa kaikki myös
jo perjantai-iltana 31.5. klo
18.00 kuuntelemaan ”messua” Nurmijärven kirkkoon.
Erityisesti Vesa-Matti toivottaa kaikki entiset Lukkarin oppilaat tervetulleeksi
illan musiikkihetkeen.
Nuorten kevätbileet
Sääksin leirikeskuksessa
sunnuntaina 19.5. klo 13–15
Yhteistä äxöniä, tarjoilua, hartaus
sekä
uusien isosten todistusten jako ja
tehtävään siunaaminen.
Rippikoululaiset saavat
”muu tilaisuus” -merkinnän.
Tervetuloa!
11
Tule kuuntelemaan kevättä
Kuule kevät! -musiikkitapahtuma tuo tänä vuonna myös
tervehdyksensä jumalanpalvelukseen kokoontuneelle seurakunnalle, kun Nurmijärven Musiikkipäivät järjestää sarjan
huipputason konsertteja huhtikuun viimeisenä viikonloppuna.
- Olen lupautunut tulkitsemaan
sunnuntain jumalanpalveluksessa osia Johann Sebastian Bachin
rakastetusta sooloviulusarjasta.
Siinä taivaallinen ilo yhtyy hartauteen, mikä sopii myös pääsiäisenajan henkeen, sanoo viulutaiteilija Siljamari Heikinheimo, joka
on Kuule kevät! -konserteissa jo
tuttu esiintyjävieras.
Uusi taiteellinen johtaja
Nurmijärven Musiikkipäivät on
saanut uuden taiteellisen johtajan, pianotaiteilija Salla Karakorven. Hän seuraa tässä tehtävässä
isosiskoaan Tiina Karakorpea,
joka aloitti musiikkipäivien perinteen jo vuonna 2002.
- Nurmijärvi on meille molemmille tuttua lapsuuden maisemaa, sillä juuremme ovat
Nummenpäässä Myyrin talossa.
Sisareni Tiina on tehnyt suuren
työn aloittaessaan taidemusiikin
konserttisarjat täällä kotitienoilla. On selvää, että haluan jatkaa
hänen työtään taiteellisena johtajana.
Salla Karakorpi piti tänä keväänä ensikonserttinsa saaden
loistavat arvostelut. Yleisöllä on
nyt hyvä mahdollisuus tutustua
nuoriin muusikkotähtiin, jotka
soittavat huippuorkestereissa,
kuten RSO:ssa ja Tapiola Sinfoniettassa, ovat levyttäneet tunnetuille levymerkeille ja tehneet
äänitteitä Yleisradiolle.
Hilpeitä ja tunteellisia
hetkiä
Tämän kevään konsertit antavat
mahdollisuuden hiljentyä ja avata
sydämen ovet kevään ihanuudelle. Lauantain konsertti pidetään
kirkon hienostuneessa akustiikassa, jossa tunnelman luovat
vain jousisoittimet. Ohjelmassa
on Shostakovitshin kauhunäkyjen
täyttämä jousikvartetto ja Ravelin
helmeilevä jousiduo.
Lauantain iltamiin kokoonnumme Isoon pappilaan kuuntelemaan Monna Kamun esittämiä
lauluja. Sinne mahtuu mukaan
vain 60 ensimmäistä.
Sunnuntain iltapäiväkonsertti
seurakuntakeskuksen valoisassa salissa tarjoaa hilpeitä ja tunteellisia hetkiä Mendelssohnin ja
Schubertin sävelin. Anne-Marie
Heinon sävykäs mezzosopraano
vie mustalaisten, keijukuninkaan
ja kabareen maailmaan.
Paula Nurmentaus
Kuule kevät!
Nurmijärven Musiikkipäivät 27.–28.4. 2013
LAUANTAINA 27.4.
Jousien juhlaa
Nurmijärven kirkossa klo 19.00
20 € / 15€ (Samalla lipulla pääsy Iltamiin)
- Siljamari Heikinheimo, viulu
- Tuomas Lehto, sello
- Rantamäki-kvartetti
Iltamat – Tunnelmointia pappilassa
Nurmijärven Isopappilassa klo 20.30
- Monna Kamu, laulu
- musiikkipäivien taiteilijoita
Ohjelmassa mm. Kaj Chydeniuksen musiikkia.
SUNNUNTAINA 28.4.
Kamarimusiikin lumoa
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 15.00
Vapaa pääsy, ohjelma 10€
- Annemarie Åström, viulu
- Ann-Marie Heino, mezzosopraano
- Siljamari Heikinheimo, viulu
- Tuomas Lehto, sello
- Tiina Karakorpi, piano
- Salla Karakorpi, piano
Konserttipaikat:
Nurmijärven Musiikkipäivien
uusi taiteellinen johtaja on pianotaiteilija Salla Karakorpi. Hän
suunnittelee musiikkipäivien
viettoa jokavuotiseksi tapahtumaksi Nurmijärvelle.
Viulutaiteilija Siljamari Heikinheimo soittaa Guarneri viulua,
joka aiemmin on kuulunut Anja
Ignatiukselle. Tämä kallisarvoinen viulu on Sibelius-Akatemian omistama.
Laulaja Monna Kamu esittää
tunnetulla ”luomuäänellään”
suomalaista runoutta Kaj Cydeniuksen säveltämänä. Hänen
pianistinaan on Salla Karakorpi.
Nurmijärven kirkko ja seurakuntakeskus,
Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi
Iso pappila, Pappilantie 1, Nurmijärvi
Lipunmyynti: Ovelta tuntia ennen konserttia
Lisätietoja: Liisa Pirttilehto, puh. 050 599 5213
www.musiikkipaivat.fi
KIRJAHYLLYSTÄ
Heli Pruuki & Co kirjoittivat kirjan parisuhteesta
Löytöretkellä itseensä voi löytää
jotain tärkeätä
Kolmen asiantuntijan kirjoittama
Pari suhteessa -kirja käsittelee
nimensä mukaisesti parisuhteita,
mutta samat asiat pätevät pitkälle ylipäätään ihmissuhteisiin.
Kaikissa ihmissuhteissa, eikä
vähiten parisuhteissa, syntyy
solmuja. Kirjassa ei tyydytä kuvailemaan, miten solmuja syntyy,
vaan itseymmärryksen kautta niitä myös avataan.
Ymmärrettävää puhetta kielellä, jota ymmärrämme. Läheistä
jutustelun tuntua, mutta ei turhantuntuista, vaan jokaisessa
lauseessa on asiaa. Se ei ole
aivan tavallista asiantuntijoiden
kirjoittamia oppaita lukiessa.
Niinpä sivumäärä on kohtuullinen
190, joilla on kuitenkin kuudessa
pääluvussa kyetty käsittelemään
”kaikki oleellinen”.
Kirjassa tutkitaan parisuhdetta,
mutta ”ensisijaisesti tämä kirja on
matka itseesi, historiaasi ja mi-
nuuteesi”. Parisuhdeongelmien –
ja yleensä ihmissuhdeongelmien
– ajatellaan yleensä ensin johtuvan kumppanista, toisista ihmisistä tai parin kanssakäymisestä, mutta syyt voivat olla paljon
lähempänä, minussa itsessäni ja
omassa nuoruudessani.
Lapsuuden perintö
kulkee mukanamme
Liikkeelle lähdetäänkin historiasta: lapsuuden kodista. Kannamme
mukanamme lapsuuden perheemme perintöä. Jotkut käyttäytymismallit saattavat kulkea suvuissa
polvesta toiseen. Olemme voineet
hoitaa vanhempiemme unelmia ja
toiveita tai olla näkymätön lapsi,
joka on yrittänyt olla mahdollisimman huomaamaton.
Miksi valitsin juuri hänet kumppanikseni? Tuohon kysymykseen
kannattaa palata. Kaikki alkaa
hyvin, mutta ajan myötä voi tulla
ongelmia. Vuosien myötä koemme traumaattisia tilanteita, jotka
vaikuttavat meihin.
Paraneminen ennen nykyhetkeä syntyneistä traumoista alkaa,
kun tunnistaa ja tunnustaa ne. Se
on välttämätöntä tervehtymisen
kannalta.
Paljastavaa on lukea kiintymyksen ja rakkauden malleista, jotka
eivät itse asiassa ole sitä, varauksetonta kiintymystä tai rakkautta.
Rakkaus ei ole vallan käyttöä, ei
riippuvuutta, eikä sitä voi ehdollistaa… Kirjassa eritellään osapersoonia, rooleja ja naamioita, joita
parisuhteessa ilmenee.
Lukijalle on pikku tehtäviä, jotka
auttavat itsensä tutkimista. Esimerkiksi tarkkaile innostunutta ja
iloista lasta; mikä sinua estää innostumasta? Tai käy elämäsi tärkeitä vaiheita läpi mielessäsi kuvi-
na; kirjoita tai piirrä
elämänkaaresi.
Itseään voi yrittää muuttaa
”Kenelläkään ei ole oikeutta pyrkiä muuttamaan toista.
Mutta itseään ja omaa toimintaansa on oikeus ja joskus jopa
velvollisuus pyrkiä muuttamaan.”
Varsin laajasti käsitellään
muun muassa mustasukkaisuutta, vihaa ja seksuaalisuuden ongelmia. Lopulta tullaan intiimiin
läsnäoloon. ”Läheiseksi itselle,
läheiseksi toiselle”. Vuorovaikutus on kirjoittajien mukaan ihmiselle yhtä tärkeätä kuin ravinto.
Kirjoittajat päätyvät lohdulliseen päätelmään, että ”hyvä,
onnellinen parisuhde on mahdollinen”. Sen muodostavat kaksi
erillistä ja kokonaista ihmistä, jot-
ka saavat toisissaan kokemuksen
nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi tulemisesta.
Markku Jalava
* Pari suhteessa; Tunne itsesi, uskalla rakastaa. Heli Pruuki, Marjo
Timoria, Markku Väätäinen, Otava 2013. Kirjoittajista Heli Pruuki on teologian tohtori, pari- ja
seksuaaliterapeutti, joka työskentelee Nurmijärvellä johtavana
perheneuvojana. Marjo Timoria
ja Markku Väätäinen ovat parija seksuaaliterapian uranuurtajia
Suomessa.
12
KOLUMNI
Pysähtyminen
HOLMAN KURSSIKESKUS
Tasokas äitienpäiväbuffet katetaan jälleen
Holman kurssikeskuksessa 12.5.2013
Kattaus klo 13.00
Hinta aikuisilta 29,50€, lapset 3-12-vuotiaat 14,00€
Paikkoja rajoitetusti, joten varaathan pöytäsi ajoissa!
Varaukset arkisin numeroon 09-830 6630 klo 8-15.30 välillä.
Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630
www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset
VUOKRATTAVANA
KOKOUS- JA JUHLATILAA
60 HENKILÖLLE
RAJAMÄEN LIIKERISTEYKSESSÄ
(os. Kiljavantie 1, Rajamäki)
Tied. p. 050-332 6819 ja
Aulikki Markkanen p. 09 2900 297 koti
Rajamäen Työväenyhdistys ry.
Maanantaina huhtikuun 8. päivänä heräsin usvaiseen aamuun ensimmäisen Israelissa vietetyn yön
jälkeen. Neljän hengen porukalla
lähdimme henkilöautolla Herzliasta
Tiberiakseen. Kello 10 ilmahälytyssireeni alkoi soida. Liikenne pysähtyi
kahdeksi minuutiksi ja ihmiset nousivat autoistaan viettämään hiljaista
hetkeä Holokaustin uhrien muistolle.
Seuraavana sunnuntaina oli kaatuneiden sotilaiden ja terrorismin
uhrien muistopäivä. Sitä vietetään
itsenäistymistä seuranneissa sodissa kaatuneiden ja näiden sotien veteraanien kunniaksi. Samoin muistetaan palestiinalaisterroristien uhreina
kuolleita siviilejä.
Päivää vietetään juhlavien seremonioiden merkeissä. Juhla alkaa
edellisenä iltana kello kahdeksan
minuutin kestävällä sireeniäänimerkillä, sillä juutalaisessa kalenterijärjestelmässä vuorokausi alkaa auringon laskiessa. Sireenin soiton aikana
useimmat israelilaiset seisovat hiljaa
osoittaen näin kunnioitustaan.
Seuraavana aamuna kello 11 sireeniä soitetaan jälleen, tällä kertaa
kaksi minuuttia, ja kaikki liikenne pysähtyy hetkeksi. Päivän aikana ihmiset osallistuvat muistoseremonioihin
ja käyvät hautausmailla.
Kaatuneiden muistopäivää seuraa
Israelin itsenäisyyspäivä. Illalla seitsemän ja kahdeksan välillä Israelin
itsenäisyyspäivän aloittaa virallinen
seremonia Herzl-kukkulalla. Lippu
nostetaan jälleen ylös puolitangosta
ja tunnelma vaihtuu surullisesta riemukkaaksi.
Kaatuneiden muistopäivän viettäminen juuri ennen itsenäisyyspäivää
muistuttaa kansalaisia itsenäisyyden
hinnasta. Päivä on israelilaisille tärkeä, koska hyvin suuri osa heistä on
palvellut maan puolustusvoimissa
ja koska monien lähiomaisia kaatui
itsenäistymissodissa.
Tuleva itsenäisyyspäivä näkyi jo
viikkoa aiemmin. Lippuja oli viritetty
salkoihin, talojen seinustoille, autojen takaikkunoissa oleviin telineisiin
ja jopa autojen peileihin.
Itsenäisyyspäivä on ilonpitoa, rie-
’Laulakaa siskot, laulakaa veljet’
Rukous- ja ylistysilta
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
Kesää ja Murun terassia kohti !
Tule ja nauti salaattipöydän antimia ma - pe 11 - 13 6,Jälkkäriksi erikoiskahvi 2,50
voit tilata pitopalvelut,
tai tötteröjäätelöä
3,50 Meiltä
täyte- ja voileipäkakut,
TERVETULOA!
pikkuleivät,
erikoisruokavaliot ym.
Café
Muru Oy
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
Klaukkalan kirkossa
sunnuntaina 5.5. klo 18
- ’New Generation’ -yhtyeen afrikkalaiset veljet johtavat
ylistykseen rummuin, pianoin, kitaroin suomeksi,
englanniksi ja swahiliksi
- puheenvuoron käyttää Ndegwa Maina
- juontaa Kristiina Mäkinen
Illassa lastenhoito.
Mahdollisuus esirukoukseen, illan lopuksi iltatee.
Tervetuloa!
Welcome to Klaukkala Church
May 5th 6 p.m. to a praise and prayer evening!
- African brothers of the ”New Generation”-band will
lead us to sing and praise with drums, electric piano
and bass quitar in Finnish, English and Swahili
-Testimony by Ndegwa Maina
-Host: Kristiina Mäkinen
Childcare organized. Possibility for intercession.
Tea will be served at the end of the evening.
HANKI PUHTIA
KEVÄÄSEEN
Tarja Saarinen
Hiljaisuuden retriitti
Sääksin leirikeskuksessa
Sääksjärventie 144, Kiljava
Hyvinvointia Rajamäen
Uimahallista!
- alkaa pe 30.8. klo 18 ja päättyy su 1.9. iltapäivällä
- ohjaajina Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen
- hinta nurmijärveläiset 70 €, muut 100 €,
pienituloiset ja opiskelijat saavat maksusta alennuksen
- ensikertalaisilla etusija
Ilmoittautumiset ja lisätiedot pe 12.8. mennessä
- Riitta-Leena Sihvola, 050 468 6925,
[email protected]
- Eeva Halonen, 050 526 1522, [email protected]
tai seurakunnan vaihde 09 878 9960
Kuntolanpolku 1, 05200 Rajamäki
Puh. (09) 276 6720 www.rajamaen-uh.fi
Ilmoitathan myös mahdolliset ruokavaliosi.
mua ja grillijuhlia. Aivan toisin kuin
meillä Suomessa.
Viikko Israelissa oli itselleni tärkeä
pysähtymisen paikka. Sain istua
useita kertoja Israelissa asuvien sukulaisteni valmistamaan ruokapöytään. Lämpö ja vieraanvaraisuus
kosketti ja teki vaikutuksen.
Tutustuin myös Kaarlo Syvännön
pojan, Kalervon tekemään Raamattulähetystyöhön. Tarinoiden kuuleminen, Jeesuksen haudalla viipyily ja
pitkät kävelylenkit antoivat mahdollisuuden hengähtää ja miettiä, mikä
tässä elämässä on lopulta tärkeää?
Kiire on paholaisen keksintöä. Tärkeää on pysähtyä ihmisen äärelle ja
kysyä: - mitä sinulle kuuluu?
Teksti ja kuva:
Tero Konttinen
AIHETTA POHTIA
Pääsiäisen juhla-aika
jatkuu
Kirkossa eletään edelleen pääsiäisen jälkeistä
juhla-aikaa. Pääsiäisen ilon tulisi kirkkovuoden
mukaan jatkua helluntaihin asti. Ilo on kristinuskon
perussanoja, mutta toteutuuko se?
Suntion töitä tehdessäni oli ilo pukea kirkko pitkäperjantain synkkien värien jälkeen valkoiseen
pääsiäisyön messua varten. Toin kirkkoon runsaasti keltaisia narsisseja, jotta ilo näkyisi.
”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää
kaikesta.” Näin kehottaa ensimmäisellä vuosisadalla Kristuksen syntymän jälkeen elänyt apostoli
Paavali. Taitavat kaikki kolme jäädä meiltä ainakin
lakkaamatta tekemättä.
Mistä ilo syntyy? Voinko päättää, että nyt iloitsen?
Saatetaan kyllä kehottaa iloitsemaan, mutta
kasvot tai sanat eivät aina sitä tue. Suomalainen
ei ainakaan kirkossa juuri riehaannu iloitsemaan.
Haikailemme kyllä afrikkalaisten ilon purkauksia tai
hengellisten liikkeiden musiikkia, mutta toiminnassa me luterilaiset arvostamme pidättyvyyttä - vai
onko se kansanluonteessa?
Ilo on enemmän kuin nauru, ja naurunkin takana voi olla suuri suru. Muistan miten pikkupoikana
hymyilin valokuvassa vaarini arkun äärellä, mikä
vieläkin nolottaa kuvan nähdessäni. Valokuvattaessahan on tapana hymyillä.
Ilon voisi ajatella olevan pitkäkestoista tyytyväisyyttä, minkä kuulee iäkkään vanhuksen tilittäessä elämäänsä. Miksei ilon synnyttäjänä voisi olla
hetkellisempikin onnen tunne, vaikkapa kun näkee
hyvän ystävän pitkästä aikaa. Iloa voi kokea luonnon tai kirjan äärellä, hiihtolenkillä tai konsertissa.
Ilo on enemmän kuin, että kaikki vain tuntuu
sujuvan hyvin. Paavali ilmaisi suurten vaikeuksien keskellä ilonsa kirjeessä korinttilaisille: ”Olen
saanut yllin kyllin lohdutusta, kaiken ahdinkomme
keskelläkin tunnen ylenpalttista iloa.” Paavali sanoi
Jumalan antavan meille rakkauden, ilon ja rauhan.
Ilo on sukua turvallisuudelle ja luottamukselle,
mutta myös kiitokselle ja tyytyväisyydelle. Itse kukin meistä voi olla ilon tuottaja – toiselle ihmiselle.
Siitä saa iloa itsekin.
Markku Jalava
13
Diwalawala - vieraita Botswanasta
Botswanalainen Gaboronen tuomiokirkkoseurakunnan 12-henkinen
Cathetral Male Voices
-kuoro on tulossa vierailulle Suomeen toukokesäkuun vaihteessa.
Nurmijärvellä seurakunnan ja kuoron tärkeinä
yhteistyökumppaneina
ovat Nurmijärven Opisto ja musiikkiopisto.
”Emme vain kutsu tänne
eksoottista kuoroa, eikä
kyseessä ei ole vain kulttuurivaihto. Haluamme tällä kuorovierailulla aidosti
kohdata, kuulla ja oppia
toinen toisiltamme”, sanoo Keravan seurakunnan
lähetyssihteeri Virpi Paulanto. Hän toimii kuorovierailun hankekoordinaattorina. ”Löysin tähän liittyen
laulun ”Diwalawala”, jonka
valitsimme vierailun teemalauluksi. Setsuanan kielellä
lauletaan tähdistä, jotka
laulavat ja tanssivat iloiten.
Ne ylistävät Jumalaa, Häntä, joka valaisee tietämme
ja jonka valoa haluamme
loistaa kulkiessamme vaikka maan ääriin saakka.
”Diwalawala”, Maan ääriin asti: meistä katsottuna
Botswanaan ja sieltä katsottuna Suomeen”, jatkaa
Nurmijärvellä asuva Virpi
iloisesti.
Nurmijärvelle toukokuussa
Gaboronen tuomiokirkkoseurakunnan
kirkkoher-
ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
Punatorpan Kerhohuoneelta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
Juhlavalmius 80 hengelle.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669.
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
Botswanalainen Cathetral Male Voices -kuoroa voi kuulla Klaukkalan kirkossa toukokuun 30. päivänä ja 31.5. Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa.
ran Onalena Kaartazen
luotsaama Cathetral Male
Voices saapuu Suomeen
lauantaina 25.5. ja suuntaa
aluksi Joensuuhun ja Mikkeliin.
Nurmijärvelle ryhmä tulee keskiviikkona 29.5. Majatalona ja tukikohtana on
Sääksin leiri- ja kurssikeskus. Keskiviikon iltatilaisuuteen kutsumme seurakunnan lähetysväkeä ja – sinut!
Leirikeskuksen rantasaunat
lämpiävät kello 17 alkaen,
iltarukous pidetään leirikappelissa ja sen jälkeen
nautitaan iltateetä. Tule toivottamaan botswanalaiset
vieraamme tervetulleiksi.
Torstai 30.5. vieraamme
sekä musiikkiopiston ja
nurmijärveläisten kuorojen
yhteinen työpajapäivä, jota
musiikkiopiston puolelta
koordinoi Annele Westerlund. Illalla toteutetaan
Klaukkalan kirkossa kuorojen yhteiskonsertti kello 18.
Perjantaina 31.5. on
seurakuntapäivä. Yhdessä kuoron kanssa valmistellaan illalla Nurmijärven
seurakuntakeskuksessa
kello 19 vietettävää Diwalavala-gospelmessua. Se
on nurmijärveläis-botswanalaiseen tapaan yhteistyö-
nä toteutettu eurooppalaisafrikkalainen gospelmessu.
Tule kokemaan elämys!
Lauantaina vieraamme
jatkavat kiertuettaan EteläSuomessa ja osallistuvat
lopuksi Helsingissä järjestäville valtakunnallisille Lähetysjuhlille 8.–10.6.
Lähetysjuhlista voit
lukea enemmän;
www.lahetysjuhlat.fi
Eeva Halonen
lähetyssihteeri
Muista äitiä 12.5.
lahjakortilla kasvo-, käsi- tai jalkahoitoon
tai hemmottelupakettiin,
joka sisältää kaikki kolme
perushoitoa hintaan
tai ihanaan rentouttavaan
Etérnity -erikoiskasvohoitoon
85,65,-
Kauneushoitola Pirjo Kuusela
Keskustie 3 Nurmijärvi puh. 09-2504087
Avoinna ma-pe 9-17 tai sopimuksen mukaan
Surun kohdatessa et jää yksin
Täyden palvelun hautaustoimisto
Puh. 010 387 5800
Tukenasi surun kohdatessa
Hautauspalvelut
Kuljetukset
Kukkalaitteet
ÄITIENPÄIVÄLOUNAS
12.5.2013
Kattaukset
klo 12.00 ja 14.30
Aikuiset 28,50 €,
Lapset 13,00 €
Pöytävaraukset
puh. 010 387 5800
[email protected]
Tervetuloa!
Kiireetön,luottamuksellinen
palvelu rauhallisessa toimistossa.
Kotimaiset arkut ja uurnat.
Muistotilaisuudet
Monipuoliset
ja hyvät tarjoilut.
Arvostava ja osaava.
Hautakivet
Kaiverrukset.
Nimien lisäykset.
Erikoissuunnittelu.
Ammattitaitoisesti laadukkaat
kukkalaitteet ja -asetelmat.
Perunkirjoitukset
Asianajaja
Ulla-Riitta
Kylli
019–433 043
Perinnönjaot.
Testamentit.
www.kthautauspalvelut.fi
NURMIJÄRVI Pratikankuja 3
p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14
Täyden palvelun toimisto
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530
Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640
Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560
Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
Ilmoita
Seurakuntaviestissä
Ilmoitus
asioissa
sinua palvelee
Studio Ink Oy
puh. 09 4247 3833,
GSM 045 114 4723
www.korsisaari.fi
[email protected]
09 8789 9050
14
NUMMENPÄÄ
Seurakuntailta
perjantaina 26.4. klo 18
Seija ja Tapio Lönnrotin kodissa, Vanhankyläntie 129
- Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni
Yhteisvastuu 2013 auttaa
yksinäisiä vanhuksia
Lippaat liikkeellä
www.klaukkalanapteekki.fi
Rajamäen Apteekki
Urttilantie 1, 05200 RAJAMÄKI
Puh. (09) 290 1328
www.rajamaenapteekki.fi
Korkeatasoista
kukkapalvelua
Tasokkaat sidontatyöt
iloon ja suruun
Kukkavälitys
Kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräys on edennyt
loppusuoralle. Nurmijärvellä keräystuotto yltää lähes
viime vuoden tasolle. Tätä
kirjoitettaessa on kerätty
lähes 23 000 euroa. Lipaskeräystempaukset
ovat
tuottaneet potista 16 000
euroa. Muutama viikko sitten järjestetty lipaskeräys
tuotti Klaukkalassa n. 2400
euroa, Kirkonkylässä 3600
euroa sekä Rajamäellä ja
Röykässä reilut 1000 euroa.
Erilaisia tilaisuuksia on
järjestetty parikymmentä,
lisäksi kolehtivaroja on ohjattu keräykseen.
Keräyksen tuotolla autetaan yksinäisiä vanhuksia
sekä Suomessa että Kambodzassa. Nurmijärvelle keräystuotosta jää 10 %.
Kolmenkymmenen vuoden päästä kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Kolmasosa vanhuksista
kärsii yksinäisyydestä. Iän
myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Joka
toinen päivä yli 65-vuotias
päättää elämänsä oman käden kautta.
Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on.
Lämmin kiitos Sinulle, joka
olet osallistunut keräykseen
joko lahjoittajana, kerääjänä
tai tilaisuuksien järjestäjänä.
Vielä on mahdollisuus
auttaa. Katso tilinumerot ja
viitenumero vierestä >
Kirkonkylän lipaskeräykset tuottivat tänä vuonna erityisen hyvin. Taustalla Armi
Manninen.
Lahjoitukset:
LAHJOITA VERKKOPANKISSA
Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa
valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille:
Nordea FI 16 2089 1800 0067 75
Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28
Sampo FI 81 8000 1600 0516 51
Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24
Aktia FI 82 4055 0010 4148 41
Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80
Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401
(tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen)
Tero Konttinen
johtava diakoni
Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi
Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 [email protected]
Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 [email protected]
HARTELA rakentaa koteja
CALLANKUKKAja
HAUTAUSPALVELU OY
KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ
Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs
3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman
takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita.
Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä
Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit
Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin
Puh. 2504459
[email protected] www.callankukka.fi
Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3
Ma - Pe 9.00 - 17.00
La - Su 9.00 - 15.00
Alan
Laatuliike
UUDET HAUTAKIVET JA ENTISÖINNIT
Ilmoita
Seurakunta-viestissä
Ilmoitus asioissa sinua palvelee
Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833,
GSM 045 114 4723
Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi
Patruunantie 1, 05200 Rajamäki
Hintaesimerkit:
Myyntihinta
2
1h+kt+alk+s
42 m
65.520 €
2h+kt+s
47 m2
72.380 €
3h+kt+s
75,5 m2
96.640 €
4h+kt+s
92,5 m2
98.050 €
Arvioitu valmistumisaika 4/2014
Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy
Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16
puh. 0800 93 200 (maksuton)
www.hartela.fi
Velaton hinta
141.120 €
156.980 €
232.540 €
264.550 €
15
Diakonia ja vapaaehtoistoiminta
KIRKONKYLÄ
Maanantairuokailu
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa,
Kirstaantie 5-7
maanantaisin klo 11.30–13
Kevyt lounas ja kahvit klo 12–13.
Netti käytettävissä.
KLAUKKALA
Klaken keidas
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
keskiviikkoisin klo 15–16.30
Kevyt lounas ja kahvit 1 €.
Netti käytettävissä.
Hartaushetki takkahuoneessa klo 16.
Kevätjuhla ke 15.5. klo 15,
jonka jälkeen ruokailu n. klo 15.45.
Kohtaamispaikka kaikenikäisille
Ystävyyden Kammari
Keskustie 2, Nurmijärvi
tiistaisin ja torstaisin klo 10–13
- ti 23.4. Leena Kaarnin laulutuokio klo 10.30
- vappuaattona 30.4. ja helatorstaina 9.5. suljettu
Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten
oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina
KEVA-kerho
Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2
parilliset torstait 2.5., 16.5. ja 30.5. klo 17.30–19
To 16.5. retkeilemme ulkosalla tai
Klaukkalan kirkon kevätkonserttiin.
Kevään viimeinen kerta to 30.5.
Lisätiedot diakoni Jonna Ruotsala, 050 367 9671 tai
[email protected]
Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerhon
Kevätkirkko
Nurmijärven kirkossa
tiistaina 28.5. kello 18
- iltapala seurakuntakeskuksessa
- mukana kuurojen pappi Elina Jokipaltio
- kesäkuussa kesäretki
Näkövammaisten kerhon
Kevätkirkko
Klaukkalan kirkossa
torstaina 30.5. kello 13–15
Vanhustentalon kerho
Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1
parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30
Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun,
jumpan ja vierailijoiden siivittämänä.
Kevätjuhla 7.5. yhdessä Pullakerhon kanssa.
Laulattamassa Terttu Vuorensola.
Lisätietoja kerhoista:
Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected]
Seurakuntakerho
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7
parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13
Tule mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus,
kahvitarjoilu ja keskusteluteema, jota virittelee
vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju.
- 24.4. ’Tunteiden kirjo’
- 8.5. Äitienpäivän merkeissä, yksinlaulua, Ilmari Lönnrot
- 22.5. Helluntai, Pertti Harju
Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607.
Kehitysvammaisten kevätkirkko
Kirkonkylän kirkossa ja seurakuntakeskuksessa,
Kirstaantie 5-7
ti 21.5. klo 12.30–14.30
Ehtoolliskirkko, kahvit ja kevätjuhlahetki.
Mukana kehitysvammaisten pastori Sanna Ylä-Jussila.
Ilmoita tulostasi (kahvituksen ruokavalio)
pe 17.5. mennessä diakoni Jonna Ruotsalalle,
[email protected] tai p. 050 367 9671.
Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien
omaisille ja läheisille
Nurmijärven psykiatrian
kuntoutuspoliklinikalla,
Kauppanummentie 6 E 1
- ti 7.5. klo17.30–19 tietoa sairaudesta,
lääkityksestä ja hoidosta,
vieraana lääkäri Hanna Hytönen
Lisätiedot psyk. sh Eija Thorwall, 050 427 3047 tai
diakoni Hanna Alava, 040 760 2607 [email protected]
RAJAMÄKI
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa,
Ylitilantie 6
maanantaisin klo 12–15
Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €).
Mahdollinen ohjelmallinen hetki klo 13.
- ma 29.4. intiaanisokeri ja ruususuola,
Matti Kolehmainen kertoo terveysvaikutteisista tuotteista
- ma 6.5. Päivi laulattaa
- ma 27.5. Olotuvan kevätjuhla,
aloitamme kahvituksella, juhlahetki klo 13
Hellastupa
Rajamäellä, Kievarintie 14
perjantaisin klo 11–12.30
Kevyt lounas ja kahvit 1 €
Netti käytettävissä.
Kohtaamispaikka
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa,
Patruunantie 7
maanantaisin klo 10–13
Lähetys- ja Tiistai-piiri
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30
Eläkeikäisten ryhmä
Röykän Toimelassa
parittoman viikon torstai klo 11.30–13
Virkistysiltapäivä
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
joka toinen torstai (parilliset) klo 13–14.30
Avoin, ohjelmallinen kerho.
Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua.
- 2.5. Laulamisen riemua, kanttori Mikko Peltokorpi
- 16.5. Kankailla Raamattuun, pastori Anni Pesonen
- 6.6. (pariton torstai) Klaukkalan alueen kevätretki,
ks. erillinen ilmoitus
Erityislasten vanhempien
Avoin vertaistukiryhmä
Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa,
Ylitilantie 6 (käynti pääovesta)
keskiviikkona 15.5. klo 18–20
Jos lapsesi tarvitsee hoitoa,
ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää
diakoni Jonna Ruotsalaan, 050 367 9671.
Klaukkalan alueen retki
Villa Kokkonen, Tuusulanjärvi sanoin ja sävelin
to 6.6. klo 11.10–15.30.
Tutustuminen Villa Kokkoseen ja
Tuusulanjärveen musiikin kera.
Ruokaisa salaatti, kahvitarjoilu ja mahdollisuus
tehdä ostoksia lahjatavarakaupassa.
Retken hinta 20 €, joka maksetaan bussissa.
Sitovat ilmoittautumiset ruokavalion kera
ma 27.5. mennessä diakoniaharjoittelija
Jouni Korkeamäelle, p. 040 737 4543 tai
sähköpostiin [email protected]
Retki on kaikille avoin.
Tervetuloa!
Hyvän mielen pestejä,
ole hyvä!
Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Tule ystäväksi yksinäiselle
tai sijaisisovanhemmaksi
lapsiperheelle
www.suurellasydamella.fi
Healing Rooms
-rukousklinikka
Isossa Pappilassa,
Pappilantie 1, Nurmijärvi
maanantaina 6.5. klo 18.30–20.30
- rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta,
puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä,
ajanvarausta ei tarvita
s-posti: [email protected]
www.healingrooms.fi
Tervetuloa rukoiltavaksi!
Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle
Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja
mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä
toistensa yhteyteen.
Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6),
Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen
diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa.
Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto
diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse:
Rajamäen kirkkopiiri:
•Minna Väänänen 050 356 4936
Kirkonkylän kirkkopiiri:
•Hanna Alava 040 760 2607
•Tuula Moström 050 307 2982
Klaukkalan kirkkopiiri:
•Tero Konttinen 050 343 5093 (toukokuun loppuun)
•Jonna Ruotsala, 050 367 9671, kehitysvammatyö
Koko kunnan alue:
•diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420
•vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564
•johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411
Tero Konttinen
Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan
vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön.
Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia
ihmisiä mahdollisimman hyvin.
Otathan yhteyttä kun:
- Tarvitset keskusteluapua
- Ihmissuhdeasiat ovat solmussa
- Rahasi eivät riitä elämiseen
- Koet olevasi yksin tai masentunut
- Päihteet hallitsevat liikaa perustoimeentuloon
- Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä
16
Kummilapsityötä helteisessä Bangkokissa
Birgit Tolvanen
Ikkuna
Läheteiltä lyhyesti:
Pekka Jauhiainen
iloitsee, että mediatyö toimii! Työn keskukseksi on muodostunut www.yvbor.com
-sivusto. Sieltä löytyy vaihtuvia tekstejä,
lyhytelokuvia, opetusvideoita ja Vyborlehti, joka on ilmestynyt jo kolme vuotta.
”Pitkäjänteinen koulutus on ehkä tärkein asia Vybormedian tulevaisuuden kannalta. Hyvät osaajat ovat perusta,
jolle voi rakentaa työtä. Tulevaisuudessa nämä osaajat
voivat olla rakentamassa kirkkojen mediatyötä myös
laajemmin.”
Mäkilät
ovat kotimaan jaksolla Suomessa ja tavattavissa ja Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Vapunaaton illassa 30.4.
kello 18, jossa myös japanilaisen Hanna
Gospel- ryhmän esiintyy. Tervetuloa!
maailmaan
Täällä kouluvuosi päättynyt ja koululaiset ja opiskelijat ovat aloittaneet ”kesälomansa” eli kuumankauden loman.
Kauppoihin ovat saapuneet kirkkaan
väriset kukkapaidat ja muut kuumankauden vaatteet. Koulujen
päättyminen näkyi myös toimistossamme ihan konkreettisesti. Ensimmäisellä lomaviikolla useamman työntekijän lapset olivat syystä tai toisesta
mukana töissä. Niinpä normaalin 5-6
aikuisen sijaan toimistossamme oli parhaimmillaan 5 aikuista ja 3 lasta töitä
tekemässä/päivää viettämässä.
Minä olen kääntänyt suomenkielisiä
kummeilta tulleita kirjeitä thaiksi yhdessä työtoverini Anongin kanssa. Luen
suomenkielisen kirjeen hänelle tönkköthaillani ja hän kirjoittaa sen pohjalta
käännöksen, joka menee alkuperäisen
kirjeen kanssa kummilapselle.
Muuten viime viikot ovat menneet
uuden Access-pohjaisen kummilasten-
Tuoreet hedelmät maistuvat kuumalla ilmalla, ne auttavat sekä janoon että
pieneen nälkään. Tässä tarjolla mangoja ja ananasta.
tietojenhallintaohjelman tietojen täyttämiseen. Kaikkien tietojen vieminen ohjelmaan vie aikaa ja on tarkkaa puuhaa.
Kunhan ohjelma saadaan kokonaisuudessaan toimimaan ja kaikkien käyttöön, tulee se auttamaan kummilapsityötämme täällä suuresti.
Hellettä ja vilua
Vuoden alussa olimme Mekong-alueen
yhteisillä työntekijäpäivillä PohjoisThaimaassa, Chiang Maissa. Päiville
kokoontuivat Lähetysseuran työntekijät
Thaimaasta, Kambotzasta, Laosista ja
Singaporesta. Siellä saimme yhdessä
nauttia myös viileistä ilmoista, koska
öisin lämpötilat laskivat noin +15 astee-
seen. Teimme retken myös Thaimaan
korkeimmalle huipulle Doi Inthanonille,
joka on 2565m korkealla. Aamupäivällä
vuorelle saapuessamme lämpömittarissa oli vain +8 astetta. Eipä siis ihme,
että työntekijäpäivien jälkeen useammalla oli hieman flunssaa.
Bangkokissa on nyt siis kuumakausi.
Iltapäivällä, kun on aika lähteä töistä
kotiin, autoon noustessa on kuin saunaan menisi. Lämpömittari näyttää miltei poikkeuksetta ainakin 40 astetta.
Viime viikonloppuna oli Songkran eli
thaimaalainen uuden vuoden juhla, jota
juhlitaan 13.–15.4. mm. leikkimällä vedellä (=vesisotaa kaduilla).
Rauhan seurakunnan
teemasanat
Rauhan seurakunnassa elämme normaalia seurakunnan elämää. Seurakunta kokoontuu yhteen joka viikko.
Yhdessä juhlitaan ja tehdään asioita.
Tämän vuoden teemasanoina seurakunnallemme on: ”Uudistaa, Jälleenrakentaa, Vahvistaa, Korjata
- Jeesuksessa voit korjaantua”.
Näillä teemoilla pidetään mm. seurakunnan leiri heinäkuussa.
Kiitos kaikista muistamisista ja
esirukouksistanne.
Iloista kevättä teille kaikki
rakkaat ystäväni!
Iloisin terveisin, Kirsi
Kirsin ystäväkirjeestä toimitti
Eeva Halonen
lähetyssihteeri
Rauhan seurakunnan teemasanat
Koko perheen
Vapun aattoilta
tiistaina 30.4. klo 18
Nurmijärven
seurakuntakeskuksessa
- mukana nimikkolähetit Mäkilät
sekä Hanna Gospel -lauluryhmä
Japanista & Jorma Pihkala
Vappuista tarjottavaa: simaa,
munkkia, kahvia.
Arpajaiset.
Nurmijärven Seurakuntakeskus
Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI
vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645
S-posti: [email protected]
Käy kotisivuilla ja anna palautetta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Muut yhteystiedot löytyvät
Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41.
Torimessu
Klaukkalan torilla sunnuntaina 26.5. klo 18
Leena Sipola ja Anni Pesonen
Nuorisotyön bändi
Kirkkokahvit.
Tervetuloa!
Lähetyksen
Toripäivät
Nurmijärven torilla
torstaisin 25.4. ja 23.5 klo 10 alkaen
- sateen sattuessa Ystävyyden Kammarilla
Kotipullaa, kakkua, piirakoita…
Tule torikahville lähetystyön hyväksi.
Lahjoituksia vastaanotetaan.
Seurakuntatoimisto:
Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7,
avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14
*878 9960 fax 8789 9645
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621,
040 701 3592
S-posti: [email protected]
Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain
paikallisissa lehdissä.
Sanna Erelä
Huhtikuun ajan 15 norjalaista teologianopiskelijaa ovat olleet Casparissa
kurssitettavina. Ohjelmassa on ollut luentoja Raamatusta, kierroksia Jerusalemin
historiallisilla ja pyhillä paikoilla, myös
Kuolleen meren suunnalla Qumranissa ja Masadassa
sekä tutustumista messiaanisten juutalaisten ja arabikristittyjen elämään ja ajatuksiin. Rukoilemme, että
Raamattu aukeaisi heille uudella tavalla, ja että he tulevat tietoisiksi hengellisestä perinnöstä, jota me kristityt
olemme saaneet juutalaisuuden kautta.
Elina Braz de Almeida
Iloitsen työtovereistani Seijasta ja Nenosta,
jotka ovat lähimmät työni kuormien ja ilojen jakajat. Samoin iloitsen työyhteydestä
seurakunnan vastuunkantajien ja vastavalitun seurakuntaneuvostomme kanssa. On
ollut hyvä tehdä yhteistyötä toisten evankelisten seurakuntien pappien ja vastuunkantajien sekä lähettitoverien
Marja-Liisa ja Jakov Mrcelan kanssa. Yhdessä saadaan
aikaan enemmän ja eri tavalla, mutta yhdessä eläen ja
töitä tehden olemme myös todistuksena maailmalle.
Maija Kuoppala
”Vuosi on alkanut töiden puolesta vilkkaasti. Tulin tänään Angolasta, jossa tapasin kumppanikirkkomme ihmisiä sekä
Suomen Lähetysseuran työntekijöitä.
Lubangon kaupungissa raikkaat sateet
pyyhkivät yli kaupungin ja vuorilla puhalsi vilpoinen tuuli. Kaikkialla oli vehmasta ja vihreää. Itku
tuli silmään kun lentokone ylitti Kunene-joen ja Namibian
puolella maisema muuttui rutikuivaksi. Toisaalta sanotaan, että sateet alkavat Angolasta ja tulevat sitten tänne. Elämme sen toivossa.
ps. Lähettien tuoreimmat kirjeet luettavissa:
www.nurmijarvenseurakunta.fi/lähetys/yhteydetlähetteihin
KONSERTTEJA
Klaukkalan kirkossa
Virsilauluilta
pe 26.4. klo 19
- lauluyhtye A-men ja Mikko Peltokorpi
Klaukkalan kirkon kuoron
Kevätkonsertti
to 16.5. klo 19
- johtaa Mikko Peltokorpi
Tuotto Viron Mõisakülan seurakunnan urkuhankkeeseen.
Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.
Nurmijärven Seurakuntaviesti
Julkaisija: Nurmijärven seurakunta
Päätoimittaja: Birgit Tolvanen
Toimituskunta:
Ritva Hirvonen, Satu Ranta,
Markku Jalava, Tero Konttinen,
Anni Pesonen, Helena Saulamo,
Eeva Halonen, Arto Kantola.
Kannen kuva: Eeva Aro ja Kirsi Risto
Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin
talouksiin n. 16 000 kpl.
Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy /
Marja-Liisa Louhio 045 114 4723
Sivunvalmistus: Studio Ink Oy /
Ari Helminen
Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013
Seuraava Seurakuntaviesti
ilmestyy: viikolla 23
ISSN 1457 - 795X

Similar documents