docNurmijärven Seurakuntaviesti 4/13
download 
Report Transcription
Nurmijärven Seurakuntaviesti 4/13
4 / 2013 5.6.2013 Miksen kiittäisi myös minäkin? Suvi taas meillä on suloisin. Rebekka ja Konsta Jylhän suvivirsi Virkistävää ja siunattua kesää! Gustav Ernesaks 1908–93, virolainen säveltäjä ja kuorojohtaja sekä Viron laulujuhlien järjestäjiä. Hän sävelsi muun muassa Lydia Koidulan isänmaallisen runon Mu isamaa on minu arm vuonna 1944. Nurmijärven seurakunnasta tehtiin toukokuussa seurakuntaretki ystävyysseurakuntaamme Mõisakűlaan. Tallinnassa pysähdyttiin laululavalle, joka näytteli tärkeää osaa Viron toiseen itsenäistymiseen johtaneissa tapahtumissa 1990-luvun alussa ja sitä ennen. Nousevan katsomon mäen päällä on Gustav Ernesaksia esittävä veistos, jonka ympärille nurmijärveläiset ryhmittyivät. Mukana oli työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja Klaukkalan kuoro, jonka johtaja istuu – enteellisesti? – Ernesaksin jalkojen juuressa. Sivu 11 Tässä lehdessä mm. Kirkonmäen puusto Amandan alkuun saattamaa Amanda, kirkkoherra Alfred Sadeniuksen vaimo, itki käytyään Nurmijärvellä ensi kerran. Hautausmaalla ja kirkonmäellä ei kasvanut ainuttakaan puuta eikä pensasta. Kirkonmäellä laidunnettiin sikoja. Sivu 4 Saattohoito – saattamista kuoleman rajalle Armi Manninen on joutunut myös tilanteeseen, jota yksikään äiti ei toivoisi kohdalleen. Oman pojan saattoon. Tässä kohdin voimia antoivat aikaisemmat kokemukset kuolevien vierellä. Sivu 6 www.nurmijarvenseurakunta.fi Erno lähtee isostelemaan riparille ”Tiedän, että leirille tulee kavereitakin ja toiset isoset on tuttuja, mutta silti vähän kuumottaa”, kertoo Erno tuntojaan. Kysyimme myös riparilaisen, opettajan ja vanhemman näkökulmia rippikouluun. Sivu 8 Seurakunnan ip-toiminnassa vielä tilaa Harjulan ja Röykän syksyllä käynnistyvissä iltapäiväkerhoissa on vielä muutamia vapaita paikkoja. Sivu 12 Sääksin leiri- ja kurssikeskus on täynnä kesätoimintaa Seurakuntalaisten saunaillat alkoivat tällä viikolla, leirejä järjestetään erilaisille ryhmille, ulkoilupäivillä on tarjolla lettuja uimisen lisäksi, yms. Sivu 16 www.suurellasydamella.fi www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Työharjoittelu ja hektinen kevät ovat tätä kirjoittaessa vielä vallitsevia. Tekstin tullessa julkaistuksi ne ovat jo varmaankin takanapäin. Ne ovat myös tekijöitä, jotka ovat hyvinkin omalaatuisella tavalla muokanneet ajatteluani ja toimintatapojani. Liike, eli matkojen kulkeminen, on kuulunut arkeen, kun olen suorittanut harjoitteluani tässä seurakunnassa. Saapuminen ja lähteminen ovat aina johtaneet yli seurakuntarajojen. Mutta liikettä on tapahtunut myös työpäivän aikana, kun on tullut aika siirtyä toiselle työpisteelle. Liike, tai toisin sanoen liikkuminen, ovat osa seurakuntatyötä. Liikkuminen on kuulunut kevään aikana myös muihin toimiin ja tehtäviin. Näistä matkoista osa on sentään sujunut julkisella liikenteellä. Pääosin olen junan matkassa kulkenut Helsinkiin opiskeluun liittyvissä asioissa, mutta myös Kuopioon, jonne tosin vei mukanaan luottamustehtäviin liittyvä pätevöityminen. Junalla kulkiessa on sentään mahdollista nukkua ja lukea, mikä ei olisi autolla ajaessa mahdollista. Junan ikkunasta ulos katselukin on mitä ajatuksia Se on liikettä! herättävintä tekemistä. Ja paluumatkalla ikkunasta ulos katsellessa tämäkin teksti sai syntynsä. Kirkon kansainvälisen työn neuvottelupäivät tarjosivat uutta tietoa ja erilaisia työvälineitä toimia seurakuntatyössä. Avajaistilaisuudessa oli puhumassa kirkon lähetyskeskuksen johtaja Risto Jukko. Hän vertasi kirkkoa lattiaa pitkin vierivään palloon. Se on aina liikkeessä. Kirkko liikkuu läpi ajan. Eli kirkko, näin ollen myös sen jokainen jäsen, elää maailman ja ajan keskellä. Tällöin sen tulee yhä erilaisissa tilanteissa muuttua, eli liikkua kohti uusia ilmaisun ja toiminnan tapoja, kuitenkin niin, ettei sen ydinsanoma jää muutoksen varjoon. Tämä luo jännitteen, jossa on kaksi ääripäätä; toisaalta menneeseen jähmettyminen, toisaalta tuuliajolle ajautuminen. Ja onhan Kristuksen kirkon eteen työskentelevien elämässä osana liike. Milloin olemme matkalla jonnekin tekemään, kuulemaan, tai muuten vain osallistumaan, milloin sieltä tulossa. Opetuslapsetkin aikoinaan lähetettiin viemään ilosanomaa ylösnousemuksesta ja armosta. He lähtivät liikkeelle. Liikkeessä on kuitenkin myös vaaransa. Liikkujalta voi unohtua ympäristön tarkkailu tai jos unohtaa pitää silmällä polttoainetilannetta, niin matka päättyy. Näin on myös seurakuntatyössä, vaikka siinä toimiikin Jumalan valtakunnan eteen ja Hänen kanssaan. Silloinkin se on työtä, jota tehdään oman persoonansa kautta, omilla voimavaroillaan. Persoona voi tulla ”julkisessa” työssä Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu kesäaikaan sunnuntaisin: • • • • • • • • • • • • Nurmijärven kirkossa klo 10 • Klaukkalan kirkossa klo 12 • Rajamäen kirkossa klo 18 (paitsi konfirmaatiopäivinä) Tarkista aika paikallisesta lehdestä tai verkkosivuiltamme: www.nurmijarvenseurakunta.fi Messun aiheet: Tavataan kirkossa! 3. sunnuntaina helluntaista 9.6. 4. sunnuntaina helluntaista 16.6. Juhannuspäivänä 22.6. 5. sunnuntaina helluntaista 23.6. Apostolien päivänä 8.7. 7. sunnuntaina helluntaista 7.7. Kirkastussunnuntaina 14.7. 9. sunnuntaina helluntaista 21.7. 10. sunnuntaina helluntaista 28.7. 11. sunnuntaina helluntaista 4.8. 12. sunnuntaina helluntaista 25.8. ’Kutsu Jumalan valtakuntaan’ ’Kadonnut ja jälleen löytynyt’ ’Tien raivaaja’ ’Armahtakaa!’ ’Herran palveluksessa’ ’Rakkauden laki’ ’Kirkastettu Kristus’ ’Totuus ja harha’ ’Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa’ ’Etsikkoaikoja’ ’Itsensä tutkiminen’ Luuk. 14: 16–24 Luuk. 15: 1–10 Luuk. 1: 57–66 Luuk. 6: 36–42 Luuk. 5: 1–11 Matt. 5: 20–30 Matt. 17: 1–8 Matt. 7: 15–23 Luuk. 16: 1–9 Luuk. 19: 41–48 Luuk. 18: 9–14 JUHANNUSJUHLA pahoinkin kolhituksi, ja inhimilliset voimavarat ovat rajalliset. Tällöin on paikallaan liikkeen, menemisen ja tulemisen, rauhoittaminen. Työssä liikkumiselta rauhoittuminen onkin yleensä suomalaisessa elämänmenossa ollut kesälomailua ja mökkeilyä. Hengellisellä tasolla toivoisin sen olevan myös hiljentymistä, rukoilua ja Raamatun lukemista sekä sen pohtimista. Ne ovat niitä keskeisiä palikoita, jolle kristillinen hengellisyys on rakentunut. Rukouksessa ihminen saa pysähtyä ja Jumala tulee hänen luokseen. Omasta ja muiden jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, että myös Jumalan valtakunnan asioilla liikkuessa ei uupuisi. Yhteiselämällehän se rakentuu. Virren 319 sanoin: ”Ja virtain varsilla kulkijat / näin toinen toistansa auttavat.” Se on liikettä! Siunattua kesää ja kiitoksia kaikille. Niko-Pekka Ovaskainen teologiharjoittelijana Rajamäen kirkkopiirissä K aikkivaltias Jumala, taivaan ja maan Herra Me tuomme sinulle nöyrän kiitoksen siitä, että kannat rakkaudessasi huolta koko luomakunnasta. Opeta meitä käyttämään maan ja meren antimia niin, ettemme itsekkyydessämme tuhoa elämää, vaan varjelemme elämisen mahdollisuudet myös seuraaville sukupolville. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Evankeliumikirja ”Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.” (Ps. 104) JUMALANPALVELUKSET Taaborin ulkoilmanäyttämöllä, Palojoella Sanajumalanpalvelus TIEKIRKOT ovat avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten Hyvinkään ja Nurmijärven seurakuntien leirirannassa Sääksjärventie 144, Hyvinkää juhannusaattona, perjantaina 21.6. klo 16–21 klo 16 alkaen: Saunat ja grillipaikat käytössä Kanttiini Hyvinkään ruokalassa Toimintaa lapsille Nurmijärven Lähetyskahvion läheisyydessä Hiljaisuuden huone Nurmijärven leirikappelissa – klo 16.30 ja 18.15 Jouni Laineen monologi 18.00 Lipunnosto molemmilla puolilla 18.15 Juhannusjuhla Hyvinkään leirikirkossa 20.00 Juhannuskokko syttyy Hyvinkään puolella Paikalla liikenteenohjaus. Yleisen uimarannan P-paikalta kuljetus juhlapaikalle. Pikkubussit kulkevat P-paikan ja leirirannan välillä klo 15.30–21.30 nonstoppina tarpeen mukaan. Nurmijärven kirkko ja Museokahvila kirkonmäellä, Aleksis Kiven tie 5 - avoinna 9.6.–11.8. klo 11–18, ei 21.6. Rukoushetki kirkossa keskiviikkoisin klo 12. Kahvilan tuotto lähetystyön hyväksi. Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 - avoinna 9.6.–11.8. ark. klo 11–17, la ja su 11–15, ei 21.–23.6. Rukoushetki keskiviikkoisin klo 17.30. Nurmijärveläistä taidetta kirkon aulassa. Tule piipahtamaan kirkkoon ja näyttelyyn. Rajamäen kirkko, Patruunantie 7 - avoinna 23.6.–31.7. klo 12–18 Lisätietoa: tiedottaja Birgit Tolvanen, 040 701 3592 sunnuntaina 16.6. klo 13 - liturgina ja saarnaa Anna-Kaisa Tenhunen - Nurmijärven Kirkkokuoro ja Rajamäen kirkon kuoro - johtaa ja kanttorina Anni Nummila - Nurmijärven Puhallinorkesteri, johtaa Tamas Paraczky sunnuntaina 25.8. klo 13 - liturgina ja saarnaa Markus Asunta - kanttorina Satu Ranta Kirkkokahvit Taaborin mäellä. Bussikuljetus, kyltissä lukee ”Taabori”, myös reitin varrelta voi nousta kyytiin. - Klaukkalan linja-autoasema klo 12.15 – Mäntysalo – Luhtajoki – Palojoki - Rajamäen linja-autoasema klo 12.15 – Nurmijärven linja-autoasema klo 12.25 – Palojoki Paluulähtö kirkkokahvien jälkeen n. klo 14.40 ja tarvittaessa näytöksen jälkeen, mistä on ilmoitettava kuljettajalle jo tulomatkalla! Veijo Meren Aleksis Kivi -näytös klo 15, liput 27/25/17 € (ks. www.kivijuhlat.fi) 3 Tero Konttinen Kanttori Jaakko Rättyä 1952–2013 Jaakko oli kuoromies Kanttori, dir.cant. Jaakko Rättyä kuoli helatorstaina 9. toukokuuta Nurmijärven terveyskeskuksessa vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt Ylivieskassa 12. elokuuta 1952. Jaakko Rättyä tuli 30-vuotiaana 1. lokakuuta 1982 Nurmijärven seurakuntaan perustettuun toiseen kanttorin virkaan, jossa palveli kirkkomuusikkona toisen puolen elämästään. Ennen Nurmijärveä hän työskenteli kanttorina muun muassa KantaEspoon seurakunnassa. Jaakko siunattiin Nurmijärven kirkossa sunnuntaina 2. kesäkuuta. Siunaustilaisuus oli kaikille avoin, muistotilaisuutta viettivät omaiset läheisten kesken. Jaakko Rättyä oli innostunut ja innostava kirkkomuusikko, ehkä ennen muuta kuoromies. Hänen oma kuoronsa oli perinteikäs, yli sata vuotta toiminut Nurmijärven Kirkkokuoro. Jaakko oli yksi kuoron pitkäaikaisemmista johtajista. Kirkkokuoron tahtipuikkoa hän ehti pitää kolmisenkymmentä vuotta. ”Kuorosta muodostuu yksi suuri perhe ja elämäntapa”, kuoron avustuksella harjoitutettiin uudet messusävelmät koko seurakunnalle. **** Viimeisin laulajien yhteisesiintyminen oli viime pitkäperjantaina Seppo Pänkäläisen Luukaspassio Klaukkalan ja Nurmijärven kirkoissa. Kuorossa oli lähes 100 laulajaa ja kirkot täynnä pitkäperjantain sanoman äärelle tulleita seurakuntalaisia. Siitä tuli myös Jaakon Requiem. Jaakon siunaustilaisuudessa kuorolaiset esittivät Mozartin Requiemista osan Lacrimosa. Seurakuntatyön ohella Jaakko ehti toimia Kansalaisopisto Jukolan musiikkiosaston johtajana sekä johtaa sen piirissä syntynyttä Klaukkalan Naiskuoro Mysticaa. Jaakon kesän kiinnekohtia oli vuotuinen nuorten musiikkileiri Sääksin leirikeskuksessa. Tultuaan Nurmijärvelle Jaakon työ painottui Klaukkalaan, jossa hän piti myös lapsikuoroa. Taaborin ulkoilmajumalanpalveluksissa Jaakko toimi 15 vuoden ajan kanttorina ja musiikin johtajana. Kuorona oli usein kirk- hän kuvasi kerran kirkkokuorotoimintaa. Vuosikymmenten aikana useat kuorojen suuret yhteisesiintymiset olivat Jaakon mieleen. Hän oli niitä ideoimassa ja johtamassa. Paikallisten tapahtumien lisäksi kirkkokuorolle tällaisia tilaisuuksia olivat suuret laulujuhlat eri puolia maata. Jumalanpalvelus oli Jaakolle tärkeä. Hän teki ison työn 1990-luvun jumalanpalvelusuudistuksessa, jossa Nurmijärvi oli kokeiluseurakuntana. Kirkko- Jaakon siunauksen toimittivat Jukka Iso-Herttua ja Markku Tapio. Paljon musiikkia musiikkimiehen siunaustilaisuudessa. Saattoväelle musiikki oli kuin läpileikkaus Jaakon elämästä mukaan lukien myös veisatut virret. Näin vielä kerran kuultiin Jaakon kutsuman (tilaisuuden ohjelma oli Jaakon suunnittelema) suurkuoron (soittajia, laulajia, kirkkoväkeä) konsertti – liekö paras kaikista. kokuoro, soittajina Nurmijärven Puhallinorkesteri tai Nurmijärven Pelimannit. **** Jaakon lempivirsiä oli Tule kanssani, Herra Jeesus ja kuoroharjoitusten lopuksi laulettiin aina Lina Sandellin virsi ”Mua siipeis suojaan kätke”. ”Hyvä muisto Jaakosta jäi kirkonpenkissäkin istujalle. Jokin vuorosana oli hauska vaihtaa messun jälkeen. Ihailin Jaakon ”helposti laulettavaa” säestämistä ja luontevia siirtymiä sä- vellajista toiseen”, kuvailee eräs seurakuntalainen. Jaakkoa pidettiin herkkävaistoisena, huumorintajuisena ja kannustavana työkaverina. Pänkäläisen Luukas-passion Jaakko aloitti Nurmijärvellä melkein heti tänne tultuaan. Jokaiseen pitkäperjantaihin kuuluva passio oli hänelle tärkeä. Viime pitkäperjantaina Luukas-Passion päätyttyä Nurmijärven kirkossa suuri joukko Jaakon ystäviä ja työkavereita ympäröivät hänet halauksin ja kukkasin. Markku Jalava Luomakunnan sunnuntai: Ritva Hirvonen Jumala, kaiken hyvän Luoja Kirkkovuoden pyhäpäivät kertovat siitä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa. Luomakunnan sunnuntai on uusi pyhäpäivä suomalaisten kirkkovuodessa. Vanhojen rukouspyhien tilalle haluttiin uusia aiheita. Eikä luomakunta huono aihe olekaan. Kesäaikaan kelpaa kiittää luonnon kauneudesta ja kantaa vastuuta sen säilymisestä. Luonnosta iloitsemiselle on vahvempiakin syitä. Itse asiassa kaikki alkaa luomisesta, siitä, että Jumala loi taivaan ja maan. Vertauskuvalliset viisi päivää hänellä meni luomakunnan luomiseen, ihmisen kanssa hän tuli valmiiksi yhdessä päivässä. Pitkä historia ennen ihmistä. Jumalan luomistyöstä Raamattu sanoo, että sen tulokset miellyttivät tekijää. ”Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.” Mies ja nainen saivat lisäksi erityiskohtelun, sillä Jumala siunasi heidät. Mutta ihminen ei saanut vain siunausta, vaan myös tehtäviä ja velvollisuuksia. ”Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä.” Viljeleminen ei tarkoita vain maanviljelystä, vaan tehtävää kasvattaa, kehittää ja edistää kaikkea sitä, minkä Jumala on ihmisen haltuun antanut. Viljelijöitä ovat niin talonpojat kuin opettajat, niin metsänhoitajat kuin teknikot. Latinan kielestä periytyvä sana ”kulttuuri” tarkoitti alun perin vil- jelyä. Varjeleminen tarkoittaa huolenpitoa luomakunnasta, sen suojelemista ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisen velvollisuus on huolehtia kaikesta luodusta niin, ettei sitä turmella eikä käytetä väärin. Meidän aikanamme tämä tehtävä on tullut entistä tärkeämmäksi, jopa elintärkeäksi. Milloinkaan ei saa viljellä niin, että varjeleminen unohtuu. Kaikkea Jumala ei jättänyt ihmisen varaan. Vaikka hän lopuksi lepäsi luomistyöstään, joutilaaksi hän ei jäänyt. Luomiskertomusten jälkeinen historia kertoo siitä, että Jumala itse pitää huolta luomakunnastaan. Usein ihminen joutuu koville laiminlyöntiensä vuoksi, mutta usein Jumala myös armahtaa luotujaan. Tästä muistuttaa myös tuttu Sibeliuksen virsi: ”Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen! Hän, Isä, rakkahasti ain vaalii luotujaan, ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan.” (VK 462) Musiikkia kesäillassa NURMIJÄRVEN KIRKOSSA - torstaina 27.6. klo 19 Alona Lavrenchuk, laulu ja viulu Anastasia Lavrenchuk, laulu ja piano Sviatoslav Lavrenchuk, rummut Seva Lavrenchuk, trumpetti ja juonto Svetlana Lavrenchuk, piano Igor Lavrenchuk, harmonikka - torstaina 8.8. klo 19 lauluyhtye Vanitatum vanitas (Turhuuksien turhuus) esittää keskiaikaista kirkkomusiikkia. Kesäiset lauluillat RAJAMÄEN KIRKOSSA - torstaina 13.6. klo 19 Hannele Savunen, Julia Hyyrynen ja Jarmo Hella, laulu Matti Heroja, piano ja urut - torstaina 25.7. klo 19 Panhuilu-kvartetti: Stefan Stanciu, panhuilu Johanna Jokinen, viulu Rosa Parada, alttoviulu Katariina Saarikoski, sello - Kirkonkylän siunauskappelissa to 15.8. klo 19 - Kirkonkylän Isossa Pappilassa to 18.7. klo 19 Esiintyjiä ja yhteislaulua, juontaa Terttu Vuorensola Mehutarjoilu lähetyksen hyväksi. KLAUKKALAN KIRKOSSA - torstaina 11.7. klo 19 ”Syntinen laulaa” Esa Ruuttunen, baritoni Sellokvartetti: Ulla Lampela, Iida-Vilhelmiina Laine, Sini Hyvärinen ja Matti Makkonen - torstaina 22.8. klo 19 Kanttorien kahvikonsertti Annina Aho, Paula Huju, Julia Hyyrynen, Jenni-Kristiina Liiri, Anni Nummila, Mikko Peltokorpi ja Satu Ranta Musiikkitapahtumista lisätietoja: kanttori Satu Ranta, 050 331 6800, [email protected] Emerituspiispa Eero Huovinen kirjoittaa kirkkovuoden juhlapyhien tiedotteet. Luomakunnan sunnuntaita vietetään seurakunnassa jonain touko-lokakuun välisenä sunnuntaina. (KT) Mietitkö eroa tai onko suhteessasi kova karikko? Yleensä ei kannata erota hätiköidysti. Vertaisryhmässä voit pohtia rauhassa tilannetta ohjaajien avulla. Solmuja parisuhteessa -kurssi Ryhmään otetaan haastattelun jälkeen 4 paria. Ryhmä kokoontuu 8 keskiviikkoiltana Nurmijärven kirkonkylän Isossa pappilassa klo 18-21 alkaen 4.9. Muut illat: 11.9., 25.9., 2.10., 23.10., 30.10., 6.11. ja 20.11. Kurssi maksaa 50 € parilta. Ohjaajina Sanna Puhakka ja Virve Karvonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Virve Karvonen 050 360 8893 tai [email protected] www.katajary.fi 4 Nurmijärven pappila sata vuotta sitten Lapset ovat matkustaneet jo melkein koko päivän: yhdellä junalla Tampereelta Hyvinkäälle ja sieltä toisella junalla Röykän asemalle. Nyt istutaan pappilan vaunuissa. Aino on jo iso tyttö, koululainen. Pikkuveli Matti on vasta parivuotias, mutta on sentään jo oppinut siskolta, mikä on matkan jännittävin kohta. Molemmat odottavat henkeä pidättäen sitä, että Nurmijärven kirkon torni nousee näkyviin. Perillä lapsia odottaa farfar, kirkkoherra Alfred Sadenius, sekä lauma serkkuja ja setiä. Rakkain on kuitenkin Amanda-mummu. Pappilassa vietetään joulut ja käydään kesäisinkin, ja siellä on Ainosta aina kivaa, paitsi yöllä. Silloin hänen pitää nukkua kapealla punaisella sohvalla, ja vastapäätä riippuu pelottava taulu. Siinä on onnettoman näköinen nainen. Muistoja mummula-pappilasta Sadeniusten aikana (1892–1914) Nurmijärven pappila oli siis mummula, vanhan pariskunnan koti. Valokuvissa näkyy kaunis sali tapetteineen, tauluineen ja kakluuneineen. Ulkona Nurmijärvi välkkyy puutarhan marjapensaiden takana. Kahvia juodaan koivujen alla kolmen sukupolven voimin. Miehillä on olkihatut ja kävelykepit, naisilla jugend-ajan puvut, lapsilla mekot tai merimiespuvut. Keskellä näkyy usein mustapukuinen, juurevan näköinen vanha pariskunta, rovasti ja ruustinna. Perheestä tiedetään paljon, sillä kirjeitä sukulaisille kirjoitettiin päivittäin. Lisäksi Alfred kirjasi koko aikuisikänsä päivittäin tärkeimmät tapahtumat ja säätilan kalenteriinsa. Tiedonannot ovat kuivan asiallisia. Ainoa tunnepitoinen merkintä on nuoruudesta: ”Rakkaalle Amandalleni kaunis poikalapsi.” Sadeniuksen perhettä viettämässä vapaa-aikaa pappilan puutarhassa 16.8.1896. Kuvassa vasemmalta Yrjö, mahdollisesti Laila, Atte, ruustinna Amanda, Hanna ja kirkkoherra Karl Alfred, edessä makaamassa Jukka. Pappispariskunnan elämänkaari Alfred tapasi Amanda Blomin, Uudenkaupungin laivanvarustajasuvun tyttären, ollessaan nuori pappi. Tarinan mukaan Amanda ei innostunut tästä sulhasehdokkaasta, ennen kuin putosi luistellessaan jäihin, jolloin hengenpelastajaksi osui juuri Alfred. Avioliitosta tuli hellä ja onnellinen. Nuoren papin elämä oli pätkätyötä. Alfred kiersi sijaisena ja apupappina, ja perhe matkusti mukana. Nuoren Amandan elämää leimasivat muutot, uudet asettumiset, raskaudet ja pikkulapset. Oli keskenmenoja, eläviäkin lapsia tuli kahdeksan, ja kaksi tytärtä kuoli kulkutauteihin pikkulapsena.1860-luvun nälkävuosina Alfred ja Amanda keittivät seurakunnan ruisvelliä näl- käisille kiertolaisille, joita vaelsi loputtomina laumoina Ylöjärven läpi etelään. Alfred sai kulkijoilta lavantaudin ja häälyi itsekin elämän ja kuoleman rajalla kaksi viikkoa. Alfred oli 37 vuoden ikäinen päästessään ensimmäiseen vakituiseen virkaansa ja 55 päästessään ensimmäisen kerran kirkkoherraksi. Keski-iän suuri ponnistus oli viiden pojan kouluttaminen lyseossa ja yliopistossa. Tytärtä opetettiin kotona. Saadessaan keisarilta nimityksen Nurmijärven kirkkoherran virkaan Alfred oli 62-vuotias, Amanda taas 54. Vanhuuseläkkeitä ei ollut. Pappi oli virassaan kuolinpäiväänsä asti ja palkkasi itselleen apulaisen sitten, kun ei enää selvinnyt töistään. Alfred ehti toimia Nurmijärvellä seitsemisen vuotta ennen kuin paha nivelreuma pakotti hänet ottamaan Birgit Tolvanen apulaisen. Sen tapaiset työt kuin vaikka kuolinvuodekäynti Hyvinkään takamailla, 20 km hevosella ja 10 km jalan lumista polkua, olivat käyneet mahdottomiksi. Kanslianhoitoa, saarnaamista ja johtotehtäviä silti riitti. Nurmijärvi edustuskuntoon Amanda itki nähtyään Nurmijärven ensi kerran. Hautausmaalla ja kirkonmäellä ei kasvanut ainuttakaan puuta eikä pensasta. Kirkonmäellä laidunnettiin sikoja. Kylä oli suuri, mutta rakennukset huonokuntoisia. Kirkko oli Sadeniusten mielestä harvinaisen ruma. Henkeä vedettyään pappilan pariskunta ryhtyi töihin. Alfred hankki kirkonmäen seurakunnan omaisuudeksi, ajatti sinne multaa ja istutti sinne vaimonsa ja metsänhoitajavävynsä kanssa runsaasti koristepuita. Kirkko remontoitiin sisältä ja ulkoa. Amanda, joka oli taitava ja omistautunut puutarhuri, loi pappilan ympärille varsinaisen satupuutarhan. Alfredin kirkkoherrakausi oli Nurmijärvellä edistyksen aikaa. Aiemmin pitäjässä oli ollut viinaanmeneviä virkamiehiä, jotka elivät myymällä pilkkahintaan polttopuuta Helsinkiin. Alfred oli kirkkoherrana tarmokas ja aikaan- saava ja sai vielä pitäjän asioissa työtoverikseen nuoren ja pätevän nimismiehen. Tämän kaksikon aikana isonjaon mukainen järjestely toteutettiin: peltojärjestys saatettiin lopultakin voimaan, kansakouluja perustettiin lisää, Vantaanjoen koskiin nousi sähkölaitoksia ja Hyvinkäälle ja Rajamäkeen rakennettiin tehtaita. Pitäjä vaurastui. Viimeinen muutto Lapset ja lapsenlapset muistivat Amandan tarmokkaana, vikkeläliikkeisenä emäntänä ja äärimmäisen lämpimänä äitinä ja mummuna. Vuonna 1913 hän riutui kivuliaasti pois, ehkä johonkin syöpään. Alfred eli sen jälkeen enää vuoden verran. Vanhan miehen elinvoima oli mennyt, askelet kulkivat pappilasta vain harvoin muualle kuin Amandan haudalle. Carl Alfred Sadeniuksen ja Lovisa Amanda Blomin hauta on vieläkin tallella Nurmijärven hautausmaalla pappien rivissä, parin sadan metrin päässä pappilasta. Vanhempien lisäksi siihen on haudattu kaksi pariskunnan pojista. Anni Pesonen seurakuntapastori Saarnoja, seuraelämää ja sivistystä – Kirkkoherra Sadeniuksen aika Nurmijärvellä Ainon tytär Liisa Tuovinen oik. ja Matin tytär Maritta Pesonen ovat molemmat tutkineet paljon Sadeniuksen puoleista sukuaan. Yhdessä museonjohtaja Leena Koskelan (vas.) ja museoamanuenssi Anne Alasmaan kanssa he valitsivat kuvamateriaalia kesällä Museokahvilassa ja syksyllä kirjastossa pidettäviin näyttelyihin. Nurmijärven museo sai 2012 rovasti Liisa Tuoviselta kiinnostavan valokuvalahjoituksen kirkkoherra Karl Alfred Sadeniuksen perheen Nurmijärvi-aikaisista kuvista. Sadenius oli Nurmijärvellä kirkkoherrana vuodet 1892–1914 ja asui Isossa pappilassa, joka monessakin mielessä oli vielä tuolloin yksi pitäjän merkittävistä taloista. Lahjoitukseen liittyi kirkkoherra Sadeniuksen kalenterimerkinnöistä koostettu päiväkirja, johon on kirjattu ylös tapahtumia perheen ja paikkakunnan elämästä. Nurmijärven kirkonmäellä Museokahvilan näyttelyssä 9.6.–11.8. on esillä pieni osa kuvista. Varsinainen näyttely kuvista ja tuon aikakauden elämästä Nurmijärvellä on esillä 2.–31.10.2013 Galleria Villessä (entinen Kirjastogalleria). 5 Kirkkopäivillä pohdittiin maailman tilaa Kirkkopäivät Kuopiossa eivät pettäneet odotuksia: monipuolista kirkon ja maailman tilan pohdintaa höystettynä keskusteluilla ihmisten kanssa, kulttuurilla ja kevätkesäisellä kaupungilla. Kirkkopäivät on Kirkkopalvelujen ja evankelisluterilaisen kirkon joka toinen vuosi eri puolilla maata järjestämä katselmus. Kävijöinä on kirkon väkeä eri puolilta maata: seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Kuopiossa kaupunkilaisia kokoontui runsaasti Suvivirsi-tapahtumaan kauppatorilla ja perheittäin lasten puuhapäivään Piispanpuistossa. Kirkko oli keskellä kaupunkia ja ihmisten elämää. Suosiossa olivat myös muut tilaisuudet, sillä monet tilat täyttyivät ääriään myöten. Kirkkopäiviä tarvitaan. Kirkkopäivät keräsi helluntaiviikonlopun aikana 31 400 tilaisuuskävijää. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja emerituspiispa Eero Huovinen nojatuolikeskustelussa. Kauppatorilla kuultiin ja laulettiin suvisia lauluja. Mia Hyödynmaa kiersi kumppaniensa kanssa ihmisten joukossa keskustelemassa yhteisvastuusta. Saarnasaunasta pastori Kanalan Pyhäkouluun Omat kirkkopäiväni alkoivat perjantai-iltana saarnasaunassa. Puhujat saivat lennosta aiheen, vähän reunaehtoja ja alkoivat saarnata. Mukana saunomassa olivat muun muassa jalkapalloilija Atik Ismail ja pappi Markku Suokonautio. Lauantaipäivä kului kiertämällä maailmanmenoa eri kanteilta käsitelleissä ohjelmissa. Kuopion Henry’s Pubissa vietettiin lauantaina hieman totutusta poikkeavaa musiikki-iltaa, kun ravintolassa järjestettiin DJ-pastori Kanalan pyhäkoulu, jossa soi ”maallinen musa raamatullisella klangilla”. – Halusin nostaa esiin, että pop on Raamatusta – ainakin osittain, sanoi DJ-pastori Kari Kanala. Nojatuolikeskustelu piispan kanssa lapsista Emerituspiispa Eero Huovisen keskustelut eri alojen asiantuntijoiden kanssa ovat olleet Kirkkopäivien suosituimpia tilaisuuksia, niin tälläkin kertaa, kun Eeron vieraana oli lastenpsykiatri Jari Lasten puuhapäivä kutsui perheitä Piispanpuistoon. Sinkkonen. Hänen nimeään kuuli mainittavan tilaisuuden jälkeen eri puolilla kahvikeskusteluissa maininnalla ”järkimies”. Muutamia Sinkkosen sanomia ajatuksia: ”Pitää sanoa lapselle, jos ja mitä hän on tehnyt väärin.” ”Normaalikäytöksestä ei pidä palkita.” ”On sanottava tarvittaessa myös EI ja pidettävä kiinni siitä, että se myös tarkoittaa EI.” Sinkkonen kuuluu myös niihin asiantuntijoihin, jonka mielestä lapselle pitää antaa rajat. Hänen mielestään lapsen sukupuolta tulee arvostaa, eikä yrittää kohdella häntä jotenkin ”neutrina”. Kun kysyttiin, mikä olisi lapselle hyväksi (yhdellä lauseella): ”Aito ja vilpitön kiinnostus lasta ja hänen ajatuksiaan kohtaan.” ko ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin? Käytännön esimerkkeinä olivat Talvivaaran ja uraanikaivoksen ongelmat, joihin on otettu kantaa myös kirkosta käsin. Emerituspiispa John Vikströmin mielestä kirkon on oltava äänitorvena niille, joiden ääni ei muuten pääse kuuluviin. Kysyttiin, voiko kirkko oikeasti edes vaieta epäkohtien edessä? Kirkko on keskeinen toimija maailman hädästä ja nykyään myös ympäristön tilasta puhuttaessa. Jonkinlainen yhteenveto oli, että poliittiseen keskusteluun voidaan osallistua, mutta ei puoluepoliittisista lähtökohdista. Politiikkaa, mutta ei puoluepolitiikkaa Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kysyi, onko meillä varaa vanhustenhuoltoon? Vastaus oli, että kyllä. Ainakin pitäisi olla. Mutta töitä sen eteen pitää tehdä. Kirkko ja politiikka oli tälläkin kertaa kiinnostava aihe. Saako kirk- Sosiaalimenomme ovat eurooppalaista keskitasoa. Mutta: julkiset menot kasvavat ja valtio velkaantuu, palvelua eivät kaikki tahdo saada nytkään, miten siis tulevaisuudessa. Eläke ei tahdo riittää lääkemenoihin ja köyhyys kulkee yksinäisyyden rinnalla. Mitä tehdä: Vanhusten ennakoiva hoito ja heidän arjessa selviytymisensä tukeminen, kolmannen sektorin apu (seurakunnat, yhdistykset, vapaaehtoiset) ja oma vastuu ovat osa keinovalikoimaa. Työurien pidentäminen ja työllisyyden lisääminen ovat kansantaloudellinen lääke huoltosuhteen ongelmaan. Kiander ennakoi, että nyt työelämään lähtevät nuoret joutuvat todennäköisesti maksamaan nykyistä korkeampia eläkemaksuja, ja että eläkeikä nousee. Ja paljon muuta Tilaisuuksissa käsiteltiin lisäksi muiden muassa maahanmuuttajien asemaa, kirkon tilaa, lapsivaikutusten arviointia, seurakuntarakenneuudistusta, tulevaisuuden visioita, eutanasiaa ja monta muuta aihetta. Markku Jalava Kuka huolehtii vanhuudestamme? Kai Sadinmaa ja Outi Lehtipuu pitivät raamattutunnin Luukkaan evankeliumin kohdasta, jossa puhutaan tähkäpäistä: ”Jumalaa ei voi palvella ihmisten ohi.” AIHETTA POHTIA Jumalaa ei voi palvella ihmisten ohi Kirkkopäivillä käsitellään ihmisten ja maailman asioita. Olen käynyt niillä parinkymmenen vuoden ajan. Jo ensimmäisillä kirkkopäivilläni Hyvinkäällä minua innosti yhteiskunnan asioiden laaja-alainen ja kokonaisvaltain käsittely. Maailmaa ja elämää ei rajattu sektoreihin. Sanotaan, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja niin se on. Toki maailmaa katsotaan kristillisestä näkökulmasta, mutta avarasti silmät ja korvat auki. Kävijä saa aina reppuunsa jotain virikettä tulevaisuuden varalle. Siellä on yritetty ennakoida, mitä tuleman pitää. Katsoa eteenpäin. Linjana on ollut vastuun tunteminen lähimmäisistä ja oltu itsekkyyttä vastaan. Kuopion kirkkopäivien raamattutunnilla puhuttiin tähkäpäistä. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, miten opetus- lapset keräsivät sapattina pellolta tähkäpäitä, ja söivät niitä nälkäänsä. Fariseukset kysyivät Jeesukselta, miksi he niin tekevät, vaikka se on sapattina kiellettyä? Vastauksen voisi tulkita niin, että järjenkäyttö on sallittua. Säännöt eivät ole itsetarkoitus. Fariseukset olivat yksi Jeesuksen ajan puolueista. He korostivat lain kirjainta sen hengen sijaan. Ja heidän kerrotaan eläneen toisin kuin opettivat ja vaativat muilta. He olivat siis varsin tavallisia ihmisiä. Pastori Kai Sadinmaa ja tutkija Outi Lehtipuu käsittelivät raamattutunnillaan kiinnostavasti tuota tähkäpäiden ongelmaa. Heidän mukaansa sen opetus on, että jos lähimmäisellä on nälkä, hänelle on annettava ruokaa. Sitä älkööt mitkään säännöt estäkö. Jumalaa ei voi palvella ohi ihmisten. Jeesus sanoi kerran, että ”armahtavaisuutta minä odotan, en uhrimenoja”. Outi Lehtipuu kysyi, keitä ovat meidän aikamme opetuslapset ja fariseukset? Ja vastasi, että ”meissä jokaisessa on sekä fariseusta että opetuslasta”. Oma ajatuksemme taitaa usein kulkea niin, että ”muut ovat fariseuksia”. Jeesus oli tapajuutalainen. Hänen kerrotaan käyneen synagogassa ”tapansa mukaan”. Älkäämme siis väheksykö tavan vuoksi kirkossakäyviä. Aamen. Se oli Kuopion kirkkopäivien tunnus. Markku Jalava 6 Saattaen kuoleman rajalle Kuolema koskettaa jokaista. Saattohoitovaihe on ihmisille itselleen sekä läheisille hämmentävää ja vaikeata aikaa. Armi Manninen on ollut saattamassa lähes kolmeakymmentä ihmistä. Armi Manninen osallistui kymmenisen vuotta sitten järjestetylle saattohoitokurssille. Kurssi kesti koko syyskauden. Sen aikana käytiin läpi kuoleman kohtaamista asiantuntijaluennoin, harjoituksin ja tutustumiskäynnein. Kurssilla oli luennoimassa sairaalapastori Leena Heinonen. Armille on jäänyt mieleen erityisesti Terhokotiin järjestetty vierailu. - Pisin vierellä kuljettu jakso kesti nelisen viikkoa. Kävin tapaamassa henkilöä päivittäin, yleensä iltapäivisin neljän viiden tunnin ajan. Moni kuoleva kokee juuri yksinäisyyden ja yksin olemisen pahimpana asiana, kertoo Armi kokemuksiaan. Terveyskeskuksessa ei välttämättä ole edes mahdollisuutta omaan huoneeseen vaikka tiedetään kuoleman olevan lähellä. Papin saa kyllä pyydettäessä paikalle nopeastikin. Kuoleva ihminen itse ei osaa eikä jaksa pyytää ehtoollista, silloin kun kivut ovat voimakkaita. Päällimmäinen ajatus on vain päästä täältä pois, ja toinen huoli voi nousta siitä, kuinka läheiset pärjäävät. - Jokaiselta on siis hyvä kysyä, tahtooko hän ehtoollisen. Tässä sairaalan henkilökunnalla on tärkeä osuus. Tutun vierellä Armi Manninen on joutunut myös tilanteeseen, jota yksikään äiti ei toivoisi kohdalleen. Oman pojan saattoon. Tässä kohdin voimia antoivat aikaisemmat kokemukset kuolevien vierellä. - Ehkä tämä oli johdatettu niin, että minua valmisteltiin Karin hoitoon. Karin sairaus paljastui siten, että hänen kätensä alkoivat puutua oudosti viime elokuussa. Sen jälkeen puutuivat jalat. - Asiaa alettiin tutkia, kun Kari meillä käydessään ei pystynyt Yleisesti ajatellaan, että tutun ihmisen vierellä oleminen on raskaampaa kuin ventovieraan. Armin mielestä asia on päinvastoin. Vaikka saattohoito ja kuolevan ihmisen kohtaaminen ovat rankkaa työtä, siitä kuitenkin saa myös itselle jotain. Elämän katoavuuden äärellä oppii arvostamaan terveyttä ja arjen pieniä iloja. - ”Ai kun ootkin huonon näköinen ja menny tommoseks. Voi hyvänen aika!” Sellainen ihminen, joka vierastaa kuoleman läheisyyttä, voi keskittyä vääriin asioihin. Kauhisteluun tai vähättelyyn. ”Etköhän sinä tuosta vielä parane!” Mun mielestä pitäis jutella vanhoista asioista, yhteisistä kokemuksista ja mikäli mahdollista, tehdä jotain yhdessä. Olipa se sitten halonhakkuuta tai valokuvien katselua. Oman pojan saatto työntämään edes ruohonleikkuria. Lääkärit antoivat lääkettä, mutta vaivat sen kun jatkuivat. Lopulta Kari pääsi magneettikuvaukseen. Magneettikuvauksen tulos oli järkytys. Karilla todettiin tuntematon, laajalle levinnyt syöpä, jolle ei ollut enää mitään tehtävissä. Koska Kari asui Vantaalla, hän pääsi Katriinan sairaalaan, jossa hän vietti loppuajan sängyssä maaten. Välillä hän kävi ambulanssilla sädehoidoissa Meilahdessa. - Olin noilla matkoilla autossa mukana. Vaikka sädehoito ei tepsinyt itse sairauteen, se helpotti kuitenkin kipuja, kertoo Armi. - Kuule äiti, rukoillaan tässä, etteivät ne siellä sädehoidossa töpeksi. Rukous koski myös matkoja, koska joskus ambulanssimiehet siirsivät Karia liian reippain ottein, vaikka hänellä oli käsi ja jalka murtunut aikaisemmin Peijaksessa kaatumisen seurauksena. Ehtoollinen Sairaalapastori Leena Heinonen oli Karin sängyn vieressä useaan otteeseen. Kerran hän kysyi Karilta sydämellisellä äänellä: ”Tahdotko ehtoollisen?” Kari vastasi: ”Se olisi kovin sydämellistä.” Armi-äiti osallistui myös ehtoollisen viettoon. Hetken aikana Kari kysyi yllättäen, kuoleeko hän. Ehtoollista vai ei Terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston ja saattohoitopaikan, vaikkapa Katriinan sairaalan, välillä on huomattavia eroja resursoinnin suhteen. Armin mies ja poika lepäävät Nurmijärven hautausmaalla. Käyn haudalla viikoittain. Täällä on hyvä kohdata surun ja kaipauksen tunteita, kertoo Armi Manninen. Leena vastasi: ”Kaikki me kuolemme joskus. Aikaa ja hetkeä ei yleensä osaa sanoa.” Kari oli viimeisinä aikoina huolissaan siitä, kuinka äiti jaksaa. Viimeisiksi Karin sanoiksi Armille jäivät: ”Äiti, minä rakastan sinua.” Vähän aikaisemmin hän oli sanonut tyttärelleen, että ensi perjantaina hän muuttaa. Ensi perjantai, 19.10.2012 olikin sitten Karin kuolinpäivä. - Kun minulle soitettiin tuona aamuna, lähdin heti ajamaan sairaalaan tyttäreni kanssa. Kaikki oli kuitenkin käynyt niin nopeasti, että Kari oli kuollut muutamaa minuuttia aikaisemmin, kun ehdimme paikalle. Paikalla olivat ylilääkäri, sairaalapastori ja Karin tytöt. - Kari puettiin kauniisti ja saman tien järjestettiin pieni hartaustilai- Minun jumalanpalvelukseni Jumalanpalvelusta voi ajatella tilaisuutena kirkossa tai kahtena sanana, Jumalan palveluksena. Voisin kertoa käyväni mieluiten Tuomasmessussa, mutta kiinnostavampaa on pohtia, miten Jumala palvelee ihmistä tai ihminen Jumalaa. Niitä ei oikeastaan voi erottaa toisistaan: palveleminen ei ole vaihtokauppaa eikä valtapeliä, se on tapa olla suhteessa. Varhaisnuorena taaplasin Raamattua, en ymmärtänyt siitä paljon. 15-vuotiaana sattui käteeni Victor Hugon Kurjat ja äkkiä oivalsin, mistä Uudessa testamentissa puhuttiin. Vastavapautettu vanki Jean Valjean pääsi piispan hoteisiin, kun entistä rikollista ei huolittu muualle. Kiitokseksi hän kähvelsi talon hopeat. Mies narahti poliisille, mutta piispa väitti antaneensa hopeat lahjaksi. Vielä hän työnsi kynttilänjalat rosmon säkkiin: ”Unohdit nämä.” Siitä alkoi Jean Valjeanin toipuminen. Leivän anastaminen oli vienyt hänet pakkotyöhön ja hänestä oli tullut sellainen, minä häntä oli pidetty. Pienellä eleellä piispa tarjosi hänelle uskon, toivon ja armon. Lyhyesti, arvon. Jean Valjean sai arvonsa takaisin, vertaisuuden. Kirja vaikutti kypsymättömään mieleeni niin, että aloin hotkia kirjallisuutta. Dostojevski puhui mielestäni samasta Jumalasta kuin Hugo, samoin Waltari ja Quo Vadiksen kirjoittaja, jonka pitkää nimeä en ikinä muista, jopa pähkähullu Gogol! Olin innoittunut, olin liikutettu, olin löytänyt jotakin. Ulkoisesti en tehnyt mitään, sisälleni kasvoi kaupunki. Paljon myöhemmin ymmärsin sen olleen kutsu tai kutsumus, johon olin intuitiivisesti vastannut koko nuoruuden vimmallani. Kutsu on iso pieni sana. Se on jokin, mikä tipahtaa postiluukusta pyytäen meitä osallistumaan siihen, tähän tai tuohon, samalla se on jotakin, joka tuivertaa sy- dänalassa vaativana, dynaamisena ja inspiroivana. Se on enemmän kuin kutsu tai kutsumus, se on elämänmittainen dialogi, uskon ja järjen kiirastuli, veitsenterällä liukastelua, lepoa ja leikkiä ja työtä, syvää tyyntä vettä. Se on persoonallinen suhde, Jumalan palvelemista parhaimmillaan. Miten sitten Jumala palvelee ihmistä? Outo kysymys. Asia on vähän sama kuin erittelisin, mitä annan puolisolleni ja mitä saan vastineeksi sen sijaan, että vain heittäytyisin johonkin, mistä en etukäteen tiedä pelastaako vai tuhoaako se minut. Vapaaehtoinen rakkaus on riski, muunlaista rakkautta ei ole: kukaan ei rakasta velvollisuudesta, edes Jumalaa. Sen vuoksi palvelemista ei voi suorittaa, sen luonne on toinen. Mielestäni Hengen symbolit, tuli, vesi ja kyyhky, viestivät jotakin Jumalan palveluksesta ihmiselle: vapautta, liikettä, intensiteettiä. Tunkeutumista ratio- suus. Paikalle tuotiin kynttilät, risti ja Raamattu. Ole tukena Saattohoitovaiheessa riittää, kun on kuolevan vierellä. Aina ei tarvitse edes sanoa mitään. Riittää, kun silittää hiuksia tai on vain läsnä huoneessa. Tärkeinä on, ettei kuolevaa jätetä yksin. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja ihmisarvoiseen kuolemaan. - Tänne maailmaan tullaan toisten avustama. Niin on tarkoitus myös elämän toisessa päässä. Sairaalaa ei tarvitse pelätä, kuolevan kohtaamista ei kannata aristella, rohkaisee Armi niitä ihmisiä, joita kuolema koskettaa. Teksti ja kuvat: Tero Konttinen Birgit Tolvanen naaliseen mieleen, murtautumista omaan ja toisten pimeyteen, valkoisia siiveniskuja kun kaikki muu on vaiti. Varsinaiset jumalanpalvelukset merkitsevät minulle suvantopaikkoja. Hetken voi vain olla jonkinlaisen läsnäolon kannateltavana tai pudota hyvään melankoliaan. Kun loppusanat kajahtavat, ”lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten”, se on menoa taas. Misku Välimäki vs. tiedotussihteeri 7 Seurakuntarakenneuudistus äänestettiin eteenpäin Kirkolliskokous vieraili Turun Sinapin leirikeskuksessa. Kirkolliskokousedustajat keskustelemassa yhdellä vierailun rastilla nuorten kanssa kirkon tulevaisuudesta. Lohdullinen havainto: kyllä nuorissa on tulevaisuus. Turussa kokoontunut kirkolliskokous päätti, että seurakuntarakenneuudistusta jatketaan kirkkohallituksen esityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Asiasta käytiin vilkasta keskustelua, puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 45 ja suoritettiin viitisentoista äänestystä. Äänestyksessä esitys, jonka mukaan kaikki seurakunnat kuuluvat jatkossa johonkin seurakuntayhtymään, voitti äänin 57–48. Vastaehdotuksena oli, että yksittäinen seurakunta olisi edelleen mahdollinen. Lisäksi äänestäen päädyttiin siihen, että yhtymässä säilyy nykyisenkaltainen kirkkoneuvosto. Sen puheenjohtajana ja jäseninä olisivat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Seurakuntaneuvostossa puolestaan kirkkoherra voisi olla neuvoston jäsen, mutta ei nykyiseen tapaan puheenjohtaja. Myös yhtymän johdossa olisi ka- pitulin kirkkoherrojen joukosta valitsema kirkkoherra, yhtymärovasti. Hän ei kuitenkaan olisi kirkkoneuvoston jäsen eikä puheenjohtaja. Uudistus menee edelleen kirkkohallituksen valmisteltavaksi ja siitä pyydetään piispainkokouksen lausunto. Nöyryyttä ja suhteellisuudentajua Kirkolliskokouksen avajaismessussa Maarian kirkossa saarnannut piispa Kaarlo Kalliala peräänkuulutti kirkolliskokoukselta nöyryyttä ja rohkeaa suhteellisuudentajua. ”Varsinkin, jos nämä ottaa omaksi asiakseen eikä ensisijaisesti odota semmoista muilta.” Ohje sopii yleisemminkin käyttöönotettavaksi. Arkkipiispa Kari Mäkinen käsitteli avauspuheessaan avioliittoa. Hän näki meneillään olevan avioliittokeskustelun (samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon) tunneherkkänä, koska se koskettaa niin keskeistä elämänaluetta, ihmisen minuutta ja identiteettiä. Arkkipiispa kehotti syvällisesti tutkimaan käsityksiämme avioliitosta. ”Jumala loi toisen ihmisen yksinäisyyden vuoksi”, muistutti Mäkinen. ”Älkää pelätkö”, jäi mieleen puheesta. Hän sanoi sen olevan yksi yleisimpiä sanapareja Raamatussa. Edustaja-aloitteen pohjalta käsiteltiin kirkon viestintästrategian laatimista. Kokouksen kannaksi muodostui, että viestintä on otettava vahvasti huomioon kirkon strategioita tehtäessä ja tulevaisuutta pohdittaessa. Sen sijaan erillistä viestintästrategiaa ei nähty tarpeelliseksi, sillä viestintä läpäisee nykyään kaiken toiminnan. Kirkossakin kaikki viestivät. Kirkkohallitus esitti kirkkolakiin täydennystä, jossa kirkolliselle viranomaiselle säädettäisiin velvoite suorittaa lapsivaikutusten arviointi, kun päätöksellä on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin. Itse asiaa pidettiin hyvänä, mutta lain laatimisen kannalta se lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalitavasta käytiin lähetekeskustelu. Kari Latvuksen tekemässä aloitteessa esitetään välillisen vaalin muuttamista suoraksi jäsenvaaliksi. Tällä hetkellä vaalin suorittavat kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet. Papeilla on jo suora vaali. Kannatin aloitetta. Minusta tulisi eri tavoin lisätä seurakuntalaisten osallistumista myös päätöksentekoon ja vahvistaa jäsendemokratiaa. Uskon suoran vaalin lisäävän mielenkiintoa kirkolliskokouksen työhön. Teksti ja kuvat: Markku Jalava kirkolliskokousedustaja Perheiden ulkoilupäivät PISAROITA Asutaanko yhdessä vai erikseen? Elokuvaohjaaja Woody Allen ja näyttelijä Mia Farrow olivat ehkä maailman kuuluisin LAT-pari 1980-luvulla. Myös filosofi Jean-Paul Sartre (1905–1980) ja feministikirjailija Simone de Beauvoir (1908–1986) elivät LAT-suhteessa. LAT tulee sanoista Living Apart Together, ollaan yhdessä mutta asutaan erillään, Allenin ja Farrown tapauksessa New Yorkin keskuspuiston eri laidoilla. Järjestely ei ole kuitenkaan vain rikkaiden ja kuuluisien elämäntapa, vaan aivan tavalliset ihmisetkin muodostavat LAT-pareja. Ruotsissa käytetään sanaa särbo mutta suomenkielessä ei ole vielä sopivaa sanaa tälle parisuhteen muodolle, jota luonnehtii samanaikaisesti intiimi kanssakäyminen ja autonomia. LAT-suhteissa ei ole kysymys seurustelusta, jota yleensä kuvaa se, että ainakin aluksi asutaan erillään. LAT-parien elämänmuodoksi on vakiintunut – säännöllisin väliajoin tai pysyvästi – yhdessä oleminen niin, ettei kuitenkaan asuta saman katon alla. LAT-suhteen syynä on usein työ toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa. Työn lisäksi myös sosiaaliturvajärjestelmä voi pakottaa asumaan erillään. Yksinasuvien ja yksinhuoltajien saamat asumistuet ja muut etuudet ovat tasoltaan korkeampia kuin pareilla. On myös tilanteita, joissa yhdessä asuminen olisi työn puolesta mahdollista, mutta jostain syystä parit haluavat kuitenkin säilyttää etäisyyttä. Erillään asuminen voi olla myös pakotettua sairauden tai vamman vuoksi. Kirkossa kaikki viestivät Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa Sääksjärventie 144, Kiljava (Hyvinkää) ma 12. ja ti 13.8. klo 15 - 20 Sarri Kukkonen Tervetuloa tunniksi tai koko päiväksi, ilmoittautumista ei tarvita! - perheen yhteistä ulkoilua, erilaisia toimintapisteitä - saunat kuumina ja uintimahdollisuus Lapset ovat ohjelmien aikana vanhempien vastuulla. Tarjolla syötävää: - nuotiopaikalla lettuja 0,50€ / kpl, niin kauan kuin taikinaa riittää - makkaraa, kahvia ja teetä 1 € /kpl Voit ottaa mukaan myös omia eväitä. Matkat tehdään omin kyydein Huom! Päivä- ja perhekerhot alkavat viikolla 34 Tule mukaan Alfa-kurssille! LAT-suhteita ei ole vielä tutkittu perinpohjaisesti, mutta voi aavistella, että aikuisina tutustuvat parit, joilla on jo ehkä omistusasunto ja vakiintuneet elämäntavat, ehkä myös lapsia edellisestä tai edellisistä suhteista, haluavat muita useammin LAT-suhteeseen. Uskon, että vanhassa on kuitenkin vara parempi. Edellä mainittujen julkkisten suhteet olivat myrskyisiä. Mitä enemmän uskallamme sitoutua ja jakaa elämäämme, myös tavallista yhdessä asumisen arkea, sitä kestävämmällä pohjalla parisuhde on. Hyvä yhteiskunta on sellainen, jossa työelämä, sosiaaliturva ja terveydenhuolto tukevat parien mahdollisuuksia jakaa elämäänsä saman katon alla. Kirsi Hiilamo psykoterapeutti, vs. perheneuvoja Alfa-kurssi on jokamiehen ja -naisen tapa tutustua kristinuskon perustotuuksiin. Alfassa saa kysyä ja kyseenalaistaa. Lisäksi Alfa-iltaan kuuluu - hyvä ruoka, yhteys - aito ystävyys ja toisista välittäminen Luennon jälkeen kurssilaiset jakautuvat pienryhmiin (ryhmät pysyvät samoina koko kurssin ajan) keskustelemaan aiheesta rennon ja vapautuneen ilmapiirin vallitessa, jolloin jokainen saa vapaasti kysyä ja tuoda esiin mielipiteitään. MITÄ Alfa ON ? Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää,mistä kristinuskossa on kysymys. Luentoja, keskustelua, hauskaa yhdessäoloa yhteisen iltapalan ääressä. Fanaattisuus ei kuulu Alfaan. Avoimuus on Alfan perusarvoja. Alfa-kurssi Torstaisin klo 18.30, alkaen 26.9. Nurmijärven kirkonkylässä Isossa pappilassa Johdatus kristinuskon perustotuuksiin etsijöille, seurakunnasta vieraantuneille ja vasta uskoontulleille. Illat alkavat yhteisellä aterialla. Kokoonumme 10 krt, kurssi on maksuton. Lisäksi viikonloppuleiri 26.–27.10. Sääksin kurssi- ja leirikeskuksessa. Tiedustelut: Risto Marila, 0500 975 433 tai [email protected] Riitta Marila, 050 309 7428, Pirjo Torkki, 050 0400 1639, Ina Kuula, 040 774 2524. 8 Neljä näkökulmaa rippikouluun Edessä on jälleen rippikoulujen täyteinen kesä. Vaikka oman rippikoulun voi kokea vain kerran, tarjoavat erilaiset elämänvaiheet mahdollisuuden kokea rippikoulu uudestaan eri näkökulmasta. Seuraavassa rippikoululainen, isonen, rippikoululaisen äiti ja rippikoulun opettaja kertovat kokemuksiaan ja odotuksiaan menneistä ja tulevista rippikouluista. Harri Tarkkio on tämän vuoden rippikoululainen. ”Odotan, että riparilta voi saada hyviä ystäviä tai ainakin positiivisia sosiaalisia kokemuksia. Myös ajatus siitä, että leirillä saattaisi ymmärtää jotakin syvällisempää ympäröivästä maailmasta ja omasta itsestä, innosti lähtemään rippikouluun. Rippikoulun käyminen on tähän asti ollut Harrin mukaan melko rentoa. ”Tästä rippikoulun vaiheesta jää varmasti mieleen messu- ja muu käyntimerkintöjen kerääminen.” Kesän leiriä Harri odottaa innolla ja toivoo yhteistä tekemistä muiden leiriläisten ja leirin aikuisten kanssa, hiljentymistä ja elämän suurten kysymysten pohdiskelua. ”Kaverit ovat kertoneet riparin olleen heidän tähänastisen elämänsä parhaita kokemuksia.” Konfirmaatiosta Harrilla ei ole vielä ajatuksia, rippijuhlia hän on jo ehtinyt hieman miettiä. ”Ajatukseni konfirmaatiosta pelkistyvät ehkä yhteislauluun, Alba-kaapuihin ja ensimmäiseen itsenäiseen ehtoolliseen. Rippijuhlistani tulee varmasti melko kiireiset, koska vanhempani tietysti haluavat koko suvun paikalle. Joskus myöhemmin pidän ehkä erilliset juhlat kavereiden kanssa, koska tähän sukutilaisuuteen he eivät mahtuisi.” Isoskoulutus kuulostaa Harrista erittäin hauskalta tavalta tutustua uusiin ihmisiin. ”Olen jo varhaisnuorten isonen, mutta rippileiri-isosen tittelikin houkuttelee.” ”Kun kävelin ruusukimppujen kanssa kirkosta ulos, oli aika helpottunut olo. Rippijuhlaa vietettiin kotona. Mukava yllätys oli, kun isoset tulivat meille laulamaan ja minä ynnä koko talonväki lauloimme mukana. Laulut olivat Kirkossa ja Evankeliumi.” Rippikoulu oli Ernon mukaan kaiken vaivan arvoinen, henkisesti kasvattava kokemus, joka antoi uusia näkökulmia eri asioihin. Positiivinen kokemus ja isoset vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että Erno päätti lähteä mukaan isoskoulutuksen. ”Tarkkailin riparilla isosten touhua ja näin, kuinka hauskaa heillä oli. Ajattelin, että joku päivä minäkin olen täällä ohjaamassa leiriläisiä”, Erno kertaa. ”Nyt kun edessä on ensimmäinen rippileiri isosen roolissa, on pakko myöntää, että kyllä se jännittää. Tiedän, että leirille tulee kavereitakin ja toiset isoset on tuttuja, mutta silti vähän kuumottaa. Onhan se varmaan ihan uskomaton kokemus. Pääosin lähden isostelemaan hyvin mielin.” Oman nuoren ripillepääsy herkistää Kirsti Malila-Vottonen, tämänvuotisen riparilaisen äiti, kävi päivärippikoulun Nivalassa vuonna 1972. ”Mieleeni jäivät erityisesti ul- Nuoret innostavat open jaksamaan Lähtökuopissa. Kasimiira(-ope) ja Erno(-isonen) odottavat innolla rippikoulukesää. koläksyt. Hyvästä muististani huolimatta pelotti kovasti, opinko uskontunnustuksen ja muut ulkoläksyt. Lähetyskäsky takkusi ja sitä opettelin kauhunsekaisin tuntein”, muistelee Kirsti. Senkin Kirsti kuitenkin oppi niin hyvin, että se sujuu kuin vettä va- Isosen rooli jännittää Erno Björkqvist on uunituore isonen, jonka oma ripari oli pääsiäisenä 2012. ”Rippikoulusta mieleeni ovat jääneet isoset, uudet kaverit ja pääsiäiseen liittyvät asiat, kuten suklaamunien etsintä.” Ernon konfirmaatio ja rippijuhla sujuivat hyvin. rippikoulu antaisi nuorille eväitä elämään ja madaltaisi kynnystä lähteä mukaan seurakunnan toimintaan.” Isosille ja työntekijöille Kirsti lähettää terveiset: ”Kiitos siitä matkasta, jonka nuorten kanssa teette. Te olette nyt aitiopaikalla ja paljon vartijoina, kun saatte antaa nuorelle eväitä elämää varten.” Yhteiset illanvietot, sketsit ja leikit kuuluvat ripariohjelmaan. laen yhä tänä päivänä. Nyt kun Kirstin oma tytär, perheen kuopus, käy rippikoulua, kuvailee Kirsti tunnelmiaan hieman haikeiksi. ”Ei lasten aikuiseksi kasvaminen ole vanhemmille mitenkään helppo projekti. Jokainen virstanpylväs tuo myös omat herkät hetkensä ja rippikoulu on yksi niistä.” ”Edessä oleva rippijuhla on iloinen perhetapahtuma, jossa rippilasta juhlistetaan yhdessä ystävien kanssa. Laitamme hyvää syötävää ja täytekakku kuuluu ehdottomasti juhlaan.” Tyttäreni on itse ahkera ja taitava kokkaaja, ja on luvannut leipoa ja tehdä itse voileipäkakut. Toivottavasti ilmat suosivat, silloin juhlasta tulee vielä mukavampi.” Nykypäivän rippikoulu on Kirstin mielestä tullut lähemmäksi ihmistä, kuten kirkon työntekijätkin. ”Enää pappi ei ole vieras ja kaukainen hahmo saarnastuolissa, vaan lämmin ja helposti lähestyttävä ihminen. Toivon, että Teologian ylioppilas Kasimiira Edelmannilla on takanaan lähes sata rippikoulua opettajana. Omansa hän kävi 80-luvun alkupuolella Vivamossa. ”Meitä leiriläisiä oli 14 päivää kestäneellä leirillä lähes 60. Kaipa meillä oppituntejakin oli, vaikken niistä kyllä mitään muista. Puolessa välissä leiriä oli välikoe ja sitten oli vielä se loppukoe. Onneksi niin tiukkaa kuulustelua ei enää ole. Muistan kyllä yhteiset iltaohjelmat ja vapaa-ajan toiminnat, isoset olivat myös tärkeitä.” Rippikoulun opettajaksi Kasimiira päätyi opintoihin liittyvän pakollisen harjoittelun myötä. ”Tuolloin ajattelin, että enköhän mä yhden kesän selviä niiden pelottavien nuorten kanssa. Vaan kuinkas siinä kävikään. Se oli rakkautta ensi hetkestä lähtien. Nuoret osoittivat ennakkokäsitykseni vääriksi, enkä vieläkään ole tavannut sitä pelottavaa nuorta : )” ”Nuoret ovat parasta ja haastavinta ripariopen työssä. He ovat avoimia ja suoria. Joka ryhmän kanssa tulee eteen myös kommervenkkisia tilanteita, mutta jos itse toimii reilusti ja oikeudenmukaisesti, niin niistä aina selvitään.” Vaikka Kasimiira onkin rippikoulukonkari, tunnustaa hän uuden rippikoulun aloittamisen olevan aina jännittävää. ”Mietin ja suunnittelen tunnit etukäteen ja yritän keksiä jotakin uutta. Jokainen ryhmä on kuitenkin ainutlaatuinen, eikä se mitä on suunnitellut, välttämättä aina toimi. Silloin on oltava takataskussa varasuunnitelma.” ”Avoimella mielellä rippikoulusta saa eniten irti. Onhan se aina rankka rutistus, mutta sen arvoinen”, tietää Kasimiira. Terhi Kokko vs. nuoristotyönohjaaja Hiidenkiviseurojen aiheena synti Elokuussa järjestettävien toisten Hiidenkiviseurojen aiheena on synti ja pääpuhujana kirjailija-pappi-kolumnisti Jaakko Heinimäki yhdessä rovasti Liisa Tuovisen kanssa. Hiidenkiviseurat ovat nyt viimevuotista selkeämmin alueelliset, sillä järjestämässä on körttiväkeä myös Keski-Uudeltamaalta. Jaakko Heinimäki on tuottelias ja monipuolinen kirjailija, joka osaa kirjoittaa – ja puhua – kristinuskosta arjen näkökulmasta niin, että tavallinenkin ihminen ymmärtää. Hän avaa vaikeitakin aiheita kansanomaisesti huumoriakaan unohtamatta. Heinimäen Outo hartauskirja valittiin Vuoden kristilliseksi kirjaksi 1997 ja Seitsemän syntiä oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana 1999. Viime vuosien tuotosta ovat kirjat Kafekismus 2011 ja Taskuetiikka 2012. Heinimäki työskentelee tällä hetkellä Turun piispa Kaarlo Kallialan erityisavustajana. Seuroihin ovat lupautuneet puhujiksi myös ohjelmajohtaja Antti Elenius, ex-vankilapastori, psykoterapeutti Markku Yli-Mäyry ja Tuusulan kirkkoherra Ulla Rosenqvist. Musiikista vastaa pastori Markus Asunta. Hiidenkivi-seurat pidetään 21. elokuuta Klaukkalan kirkolla. Tilaisuus alkaa kello 18 Jaakko Heinimäen ja Liisa Tuovisen puheenvuoroilla ja keskustelulla niiden pohjalta. Teemana on ”Synti, syyllisyys ja ihmisen hoitaminen”. Musiikkihetken ja iltapalan jälkeen seurat jatkuvat muilla puheilla eli perinteisillä körttiseuroilla, joissa lyhyet puheet ja Siioninvirret vuorottelevat. Kaikki ovat seuroihin tervetulleita Seuroihin ovat kaikki tervetulleita. Osallistuminen ei maksa mitään, vapaaehtoinen kolehti toki kerätään. Körttiseuroissa käsitellään ihmisen tuntoja ja hänen arjen kysymyksiään ihmisläheisellä tavalla ilman mitään kynnyksiä tai sitoutumisia. Hiidenkiviseurojen järjestäjinä ovat Herättäjä-Yhdistyksen Keski-Uudenmaan paikallistoimikunnat ja Nurmijärven seurakunta. Ensimmäiset Hiidenkiviseurat järjestettiin viime vuonna. Pääpuhujana oli silloin toimittaja Johanna Korhonen. Herättäjä-Yhdistyksen vuotuiset Herättäjäjuhlat järjestetään tänä vuonna Haapajärvellä 5.–7. heinäkuuta. Jaakko Heinimäki pitää siellä raamattutunnin lauantaina. Markku Jalava Kirjailija, pappi, kolumnisti Jaakko Heinimäki puhuu Hiidenkiviseuroissa Klaukkalan kirkossa elokuussa. 9 Kirsi & Eeva Kysyimme 1) Mikä on kesän kohokohta? 2) Mikä kasvi tuo sinulle kesän? 3) Tiedätkö missä Museokahvila on ja aiotko käydä siellä? Madeleine Lotz 1) Aurinko 2) Auringokukka 3) Tiedän. Ehkä. Teksti: Misku Välimäki Kuvat: Tero Konttinen Jarno Seppänen 1) Aurinko 2) Omenapuu 3) Joo. Aion tänään. Menen siivoamaan sitä talven jäljeltä. Angela De Pinto Auringon valo hiuksissaan... KIRKOLLISET KESÄJUHLAT 2013 Kristillisten järjestöjen ja herätysliikkeiden järjestämiin kesäjuhliin osallistui viime vuonna noin 140 000 ihmistä, ja samansuuruista kävijämäärää odotetaan tänäkin vuonna. Kesäjuhlat ovat massatapahtumia, joiden järjestämiseen osallistuu kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia. Juhlia järjestetään ympäri Suomea toukokuusta aina elokuulle asti. Niina Paulanto + Emilia ja Jenniina 1) Mökkimatka Keski-Suomeen 2) Alppiruusu 3) Yritetään, olen kuullut sen olevan kaunis, ystäväni käy siellä paljon. 1) Matkustella Suomessa, mm. Turussa ja Tampereella 2) Auringonkukka 3) Tiedän, mutta en ole koskaan käynyt. Kannattaako mennä? lapsiasiahenkilö Nurmijärven lapsiasiahenkilö Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta ”Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilö” ja voit lähettää terveisesi myös sitä kautta. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat 7.–9.6. Helsinki Suomen Lähetysseura www.lahetysjuhlat.fi Medialähetyspäivät 14.–16.6. Hyvinkää Medialähetys Sanansaattajat www.sansa.fi Lähetyksen kesäpäivät 14.–16.6. Kauniainen Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä www.kylvaja.fi Sanan Suvipäivät 14.–16.6. Vivamo, Lohja Kansan Raamattuseura www.suvipaivat.fi Evankeliset kesäjuhlat 15.–16.6. Kouvola Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry www.evankeliset.net Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat 28.–30.6. Lohtaja, Kokkola Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) www.evankeliumijuhla.fi Suviseurat 28.6.–1.7. Pudasjärvi Ranuan ja Pudasjärven rauhanyhdistykset www.suviseurat.net Herättäjäjuhlat 5.–7.7. Haapajärvi Herättäjä-Yhdistys www.h-y.fi/juhlat Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät 5.–7.7. Kankaanpää Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys www.kansanlahetyspaivat.fi Länsi-Suomen Herännäisjuhlat 12.–14.7. Uudenkaupungin Kalannissa Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys ry www.rukoilevaistenkirjat.fi Rauhan Sanan Suvijuhlat 12.–14.7. Kempele Lähetysyhdistys Rauhan Sana www.lyrs.fi Rukoilevaisten kesäseurat 19.–21.7. Kokemäki Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry www.rukoilevaisuus.com Kirkastusjuhlat 26.–28.7. Heinävesi Kansan Raamattuseura www.kirkastusjuhlat.fi Uusheräyksen kesäseurat 26.–28.7. Raahe Lestadiolainen Uusheräys www.uusherays.fi Hengen uudistuksen kesäjuhla 2.–4.8. Lohja Hengen uudistus kirkossamme ry www.hengenuudistus.fi Orpokotijuhlat 16.–18.8. Parikkala, Saaren kirkko www.parikanniemi.fi Lähde: Kirkon tiedotuskeskus Lapsiasiahenkilö toivottaa kaikille hyvää kesää! Muistakaa nauttia myös ilmaisista asioista, kuten kukista, poutapilvistä, linnunlaulusta, laineiden liplatuksesta ja läheistenne seurasta. 10 Syrjäytymisprojektin vetäjä: ”Tarkoitus on tehdä itseni tarpeettomaksi” Nurmijärven seurakunnassa on aloitettu kolmivuotinen hanke 7–14-vuotiaiden lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tarkoitus on luoda malli, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nurmijärveläiset lapset tunnistetaan ja ohjataan kunnan palvelujen ja verkostojen piiriin. ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15 Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi – Ajatuksena on löytää kolme paikallista pilottikoulua, joiden kanssa projektia voitaisiin toteuttaa. Pyrkimys on työskennellä perhekeskeisesti ja vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä, kertoo projektin vetovastuuseen palkattu nuorisotyönohjaaja Teemu Liimatta. Liimatta kehuu Nurmijärven hyviä ja toimivia palveluja – tarkoitus on tukea niitä, ”ei astua kenenkään varpaille”. Ongelmien ennaltaehkäisy on hankkeen keskiössä. Ensin Teemun on kuitenkin tehtävä projekti tunnetuksi sekä itsensä sen vetäjänä. Samalla on kartoitettava, missä todellinen tarve on. Tämä vaatii paljon työtä, mutta Teemu uskoo projektin onnistumiseen. – Tavoitteeni on tehdä itseni tarpeettomaksi. Projekti on onnistunut sitten, kun voin jäädä siitä pois, hän naurahtaa. Idea lähti käytäväkeskusteluista www.korsisaari.fi - [email protected] - 09 8789 9050 Seurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Arto Kantola kertoo hankkeen syntyneen ”monien hyvien asioiden tapaan” käytäväkeskusteluista keväällä 2012. – Omassa toiminnassamme oli mukana lapsia, jotka kärsivät muun muassa yksinäisyydestä. Aloimme miettiä, mitä voisimme tehdä ja hahmottelemaan projektia, joka ei olisi vain seurakunnan oma juttu, vaan nojaisi tiimityölle. Samana kesänä roihahti yleinen keskustelu lasten ja nuorten syrjäytymisestä, ja hanke sai nopeasti seurakunnan hallinnollisen tuen. ”Enää ei tarvitse kuin panna homma täytäntöön”, virnistää Kantola hyväntuulisesti. Rohkeutta tulla puhumaan Teemu Liimatta on tyytyväinen voidessaan vaikuttaa oman kuntansa asioihin ja lasten hyvinvointiin. Tärkeintä on löytää ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat apua. – Toivon nurmijärveläisiltä rohkeutta tarttua minua hihasta ja kertoa lapsesta, josta on huolissaan. Samoin toivon, että lapset itse ovat minuun suoraan yh- Teemu kurvaa aamuisin uudelle työpaikalleen tyylillä. teydessä. Minut saa kiinni puhelimella: 050 378 5645 tai sähköpostilla: [email protected] Teksti ja kuva: Misku Välimäki Täyden palvelun hautaustoimisto Puh. 010 387 5800 Luonnonkauniissa ympäristössä Päiväkokoukset Virkistyspäivät yrityksille Rantasaunat ja kylpytynnyri Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys Hautauspalvelut Kuljetukset Kukkalaitteet Tervetuloa! [email protected] www.kotoranta.fi CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 [email protected] www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 17.00 La - Su 9.00 - 15.00 Tukenasi surun kohdatessa Alan Laatuliike UUDET HAUTAKIVET JA ENTISÖINNIT Ilmoita Seurakuntaviestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, GSM 045 114 4723 Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 11 Maailmaa rakennetaan yhdessä Kuoro konsertoi Mõisakűlan uudessa kirkossa Klaukkalan kirkon kuoro piti toissalauantaina konsertin Nurmijärven virolaisen ystävyysseurakunnan Mõisakűlan uudessa kirkossa. Mukana vierailulla oli myös seurakunnan virkaja luottamushenkilöjohtoa. Kirkkoa on kutsuttu Nurmijärven neljänneksi kirkoksi. ”Mielihyvin totesimme, että kirkko on käyttökunnossa ja melkein valmis. Tässä nähdään, että maailmaa rakennetaan yhdessä”, totesi kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Markku Schildt. Schildt oli vuonna 2005 ystävyysseurakuntasopimukseen tähdänneen aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Hän vieraili Mõisakűlassa ensimmäisen kerran vuonna 2004 ikään kuin ”katsastamassa” seurakuntaa ja totesi, että siellä on tarvetta ja halua yhteistyöhön. Ystävyyssuhteet solmittiin seuraavana vuonna. Yhteistyön keskeinen kohde on ollut uuden kirkon rakentaminen. Osaksi nurmijärveläisten tuella rakennettu kirkko on lähes valmis. Se todettiin hyvin onnistuneeksi: kaunis, yksinkertainen ja toimiva kirkko, jonka kirkkosalissa on hyvä akustiikka. Urut ja parvi vielä puuttuvat, mutta ne ovat tekeillä ja hankkeissa. Kirkon piha on kaunis ja siisti, kuten pihat ja ympäristö Mõisakűlassa ja Virossa yleensäkin. Klaukkalan kirkon kuoro lupasi seuraavien konserttiensa ohjelmamyyntitulot Mõisakűlan kirkon urkuhankkeeseen. Vaikuttava konsertti ”Harvoin tässä kirkossa on tilaisuus kuulla näin vaikuttavaa musiikkia”, totesi Kunnar Keres, vierailun isäntä klaukkalalaisten konsertin päätteeksi. Konsertissa kuultiin muiden muassa suomalaisia kansanlauluja, Sibeliuksen Finlandia ja Kari Tikan Armolaulu. Yhdessä veisattiin Suvivirsi. Kuoro lauloi Mikko Peltokorven johdolla ja Satu Rannan säestämänä. Kanttorit lauloivat myös soolona ja duettona. Konsertti päättyi Händelin Soi, kiitos, soi! -lauluun. Kuoro oli mainiossa vireessä. Konsertin jälkeen vietettiin ehtoollismessua, jonka toimitti pastori Arvo Lasting. Ehtoollismessu on siellä pari kertaa kuukaudessa. Viron pienin kaupunki Nurmijärveläisten vierailu alkoi lauantaiaamuna kaupungintalolla, jossa on alakerrassa muutama toimisto ja yläkerrassa museo. Museossa kävi hyvin ilmi, miten rakennemuutos vaikuttaa Virossakin. Teollisuuden supistuttua kaupungissa, loppui myös liikenne rautatiellä. Kiskot on purettu paitsi pieni pätkä kaupungintalon vieressä. Ikään kuin muistona siellä seisoo yksi junanvaunu. Mõisakűla sijaitsee 189 kilometrin päässä Tallinnasta, aivan Latvian rajalla, lähellä Pärnua. Se on Viron pienin kaupunki, osa Viljandin maakuntaa. Kaupunki siitä tuli vuonna 1938. Asukkaita on nykyään 890, luterilaisessa seurakunnassa 126 maksavaa jäsentä. Koulussa on 55 oppilasta ja 11 opettajaa. Toisen asteen koulutukseen nuoret menevät lähiseudun oppilaitoksiin. Myös töissä käydään paljon joko Pärnussa tai Viljandissa. Opettajainhuoneen pöydällä oli kaunis kielokimppu. Vierailun isäntänä ja emäntänä toimivat seurakuntalaiset Kunnar Keres ja Niina Jegorova. Tulkkauksen hoiti ansiokkaasti pastori Johannes Haapalainen. Markku Jalava Klaukkalan kirkon kuoro piti onnistuneen konsertin Moisakűlan uudessa kirkossa. Mikko Peltokorpi johti, Satu Ranta säesti. Moisakűlan kaupungin historiasta kertova museo oli mielenkiintoinen paikka, siellä oli mm paljon käsitöitä ja elinkeinojen historiaa. Museota esitteli Anu Laarman (oik.) Vierailulla olivat mukana myös kirkkoherra Ari Tuhkanen, talousjohtaja Tuomo Hyvärinen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Rantala (kuvassa) sekä varapj. Markku Schildt sekä kirkkoneuvoston varapj Markku Jalava ja jäsen Aulikki Markkanen. HARTELA rakentaa koteja VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs 3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita. Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi Patruunantie 1, 05200 Rajamäki Hintaesimerkit: Myyntihinta 2 1h+kt+alk+s 42 m 65.520 € 2h+kt+s 47 m2 72.380 € 3h+kt+s 75,5 m2 96.640 € 4h+kt+s 92,5 m2 98.050 € Arvioitu valmistumisaika 4/2014 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16 puh. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi Mõisakülan kaupungin kouluun ja kirjastoon tutustuttiin Evi Oissarin (ovella) opastamana. Johannes Haapalainen, oik. toimi matkan johtajana ja tulkkina. Vasemmalla Mikko Peltokorpi ja Kunnar Keres. Huom. kunniaksemme liputettiin. Velaton hinta 141.120 € 156.980 € 232.540 € 264.550 € Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) 12 Mennään messuun – jumalanpalveluskyselyn antia Puolen tunnin messu alkaen kello 12 Nurmijärven seurakunnan kirkoissa toteutettiin maaliskuussa jumalanpalveluskysely, jolla pyrittiin selvittämään ihmisten asenteita ja toiveita jumalanpalvelusten suhteen. Vastausten määrä oli 653, joista hieman yli puolet (345) oli nuorten antamia. Muina ikäryhminä olivat kaksi työikäisten ryhmää (19–40 v. ja 41–63 v.) sekä eläkeläiset. Taustatietoina kysyttiin kirkossakäyntiaktiivisuutta, sukupuolta ja kotikirkkoa. Kysymykset käsittelivät yleisiä asenteita jumalanpalveluksiin, näkemyksiä saarnoista ja kirkkomusiikista sekä toiveita jumalanpalvelusten alkamisajoista ja pituuksista. Miehet kriittisempiä kuin naiset Yleisenä huomiona tuli esiin, että ikä, kirkossakäyntiaktiivisuus ja positiiviset asenteet jumalanpalveluksiin korreloivat voimakkaasti keskenään: mitä vanhempi vastaaja, sitä useammin hän kävi kirkossa ja sitä myönteisempi asenne hänellä oli jumalanpalveluksiin. Tässä nuorten (myönteisiä vastauksia 39 %) ja vanhempien ikäluokkien välillä (myönteisiä vastauksia 72–82 %) on merkittävä ero. Vaikka nuorista 75 % koki olleensa tervetullut jumalanpalveluksiin, vain 38 % koki, että heidät otettiin huomioon niissä. Miehet olivat kautta linjan hieman kriittisempiä kuin naiset. Sama trendi näkyi kysymyksissä jumalanpalveluksen muodosta ja niiden kokemisesta kotoisiksi sekä kysymyksissä, jotka luotasivat odotuksia juma- lanpalveluksista. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän hän kaipasi jumalanpalveluksilta hiljentymistä (nuorten 25 %:sta eläkeläisten 83 %:iin), uskonelämän vahvistumista (22–76 %) sekä piti ehtoollista tärkeänä (12–90 %). Eri kirkkopiirien välillä erot olivat muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Lasten huomioonottoa jumalanpalveluksissa kritikoi eniten 19–40-vuotiaiden ikäluokka, josta puolet oli sitä mieltä, ettei lapsia huomioitu. Toiseksi kriittisimpiä olivat 41–63-vuotiaat, joista 45 % oli samaa mieltä. Alkamista myöhemmäksi ja kestoa lyhyemmäksi Jumalanpalvelusten alkamisajaksi toivottiin yleisimmin kello kahtatoista, mikä oli nuorison ylivoimainen (68 %) suosikki. Vanhempien ikäluokkien yleisin toive oli klo 10 (40–48 %) vaikka klo 12 sai lähes yhtä suuren kannatuksen (37–43 %). Kirkkopiireittäin ei liene yllätys, että Klaukkalassa pääosin käyvistä lähes 70 % kannatti kahtatoista. Rajamäellä enemmistö (55 %) oli kymmenen kannalla ja Nurmijärvellä toiveet kymmenen (45 %) ja kahdentoista (43 %) välillä menivät lähes tasan. Muiden ajankohtien kannatus jäi muutamaan prosenttiin. Jumalanpalvelusten pituudeksi toivottiin yleisimmin puolta tuntia (39 %), missä näkyy Kutsu ekaluokkalaisille Elokuussa järjestetään koulunsa aloittavien siunaamistilaisuudet. Jokainen seurakuntaan kuuluva lapsi saa oman henkilökohtaisen kutsun, mutta tilaisuus on avoin kaikille. Tilaisuudet kestävät n. puoli tuntia. Rajamäessä siunaaminen on iltamessun yhteydessä, kesto noin 1 h. Vanhemmat voivat kolmesta kirkkohetkestä valita heille sopivan kirkon: - Klaukkalan kirkossa su 11.8. klo 18 - Rajamäen kirkossa su 11.8. klo 18 - Nurmijärven kirkossa su 11.8. klo 18 Harjulan ja Röykän ip-kerhoissa on vielä vapaita paikkoja Iltapäiväkerhot toimivat koulupäivinä klo 12–17. Huoltajilla on mahdollisuus valita joko yli neljä tuntia kestävä toiminta tai klo 12–16 välisenä aikana neljä (4) tuntia kestävä toiminta sillä edellytyksellä, että lapsi lähtee tai noudetaan viimeistään klo 16 kaikkina päivinä. Kerhon aikana lapsille tarjotaan välipala. Toiminnassa on kuukauden irtisanoutumisaika. Toiminnasta perittävä maksu kuukaudessa: 1–11 käyntikertaa klo 12–17 / yli 4 tuntia/kerta 50 € 1–11 käyntikertaa klo 12–16 / max. 4 tuntia/kerta 40 € 12 ja yli käyntikertaa klo 12–17 yli 4 tuntia/kerta 100 € 12 ja yli käyntikertaa klo 12–16 max. 4 tuntia/kerta 80€ Harjulan IP, Viljelystie 15, 01800 Klaukkala, 050 383 0583 Röykän IP, Toimela, Männikönaukiontie 4, 05100 Röykkä, 050 367 3660 Tiedustelut: Johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo, 050 383 0393 nuorison suuri määrä vastaajissa – heistä 58 % toivoi 30 min jumalanpalveluksia. Muista ikäluokista 19–40-vuotiaat toivoivat eniten kolmen vartin kirkkoja (46 %) kun taas vanhemmat ikäluokat pitivät tuntia sopivana pituutena (50–63%). Saarnojen suhteen vastaajat olivat kriittisiä. Vain 29 % koki saarnojen teemat nykyisellään tärkeiksi. Tässä näkyy taas nuorison vaikutus kokonaistulokseen: heistä vain 14 % oli samaa mieltä. Kuitenkin työikäisistäkin vain puolet piti saarnojen teemoja tärkeinä. Varsinkin vanhemmat ikäluokat toivoivat saarnoihin toisaalta enemmän ajankohtaisuutta (60–72 %) ja toisaalta enemmän raamattuopetusta (54–74%). Molempien toiveiden kohdalla nuorten vastauksista lähes puolet oli ”en tiedä” -vastauksia. Kirkkomusiikkia käsittelevien kysymysten kohdalla voi yleisesti todeta, että virret koettiin helpoiksi laulaa. Virsien sanojen puhuttelevuuteen pätee sama trendi kuin mitä jo yllä on todettu. Sen sijaan muun musiikin, musiikkiesitysten ja erikoisjumalanpalvelusten (kuten Tuomasmessu) kohdalla huomio oli, että eniten niitä kaipasivat nuoremmat työikäiset (19–40v.) ja noin kerran kuussa kirkossa käyvät. Kerran viikossa käyvät toivoivat niitä selvästi vähemmän. Martti Muukkonen Rajamäen piirikappalainen Nuorten ja vanhempien mielipiteet jumalanpalveluksien toimittamisesta poikkeavat toisistaan. Saarnojen suhteen oltiin enemmän samalla kannalla: lisää tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita. Hiidenkivellä Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus). Kummulle kukkia Hautajaiset tulossa. Pitääkö laittaa adressi menemään, jos osallistuu muistotilaisuuteen? Ja pitääkö ostaa kallis kukkakimppu, kun ei elossa ollessakaan raaskinut koskaan kukkia ostaa saati tarjota baarissa sitä kalleinta sämpylää. Aina vain yön yli levänneillä munkeilla mentiin. Mikä siinä on, että eläessä ei juuri pidetä yhteyttä. Viimeistään sitten, kun hautajaiset ovat ohi, ryhdytään jakamaan kippoja sekä Kanariantuliaisia. Paras tapaus, minkä olen todistanut, on tämä. Isällä oli kaksi poikaa. Suht sama kengännumero molemmilla kuin isävainaalla. Olivat nääs kaksoispojat. Isältä oli jäänyt kahdet kumikengät. Toiset aivan tavalliset Kontiot ja toiset olivat sitten sellaiset huopakumisaappaat. Voi tallustella pakkaskelissä vaikka yksillä villasukilla ja hyvin pärjää. Tuli perunkirjoituksen aika ja piti päättää, kumpi saa tavalliset ja kummalle jää huopamallit. Molemmat tahtoivat huopakumpparit eikä siitä sitten voinut neuvotella. Kokenut pesänjakaja selvisi tästäkin tilanteesta. Kummallekin yksi molempia. Nekin vielä sitten arvottiin, että menee varmasti tasan. Onneksi teräskattilat menivät sopuisammin, ettei tarvinnut niitä vetää rälläkällä kahtia. Mikä siinäkin on, että ihminen haalii omaisuutta ja antautuu sarvipäämammonalle eläessään. Sitten vielä hurahtaa pihiyteen, itaruuteen ja nuukailemiseen. Kerrotaan suuren Autotalon johtajasta, jolla oli Viipurin reissulla omat eväät ja kahvitermos matkassa. Siinähän säästi aikalailla, kun toiset menivät pyöreään torniin kallista kahvia nauttimaan. Hänen kelpasi hörppiä ilmaista hyvää bussissa. Paras kaverini kuoli jokin aika sitten. Välillä hänen hymynsä, tarinansa ja iloiset silmänsä palaavat mieleeni. Saatan arjen keskellä pysähtyä, muistella häntä ja saattaapa siinä kyynelkin vierähtää poskelle. Jopa isoäitini opetukset lapsuudesta palaavat mieleeni, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo neljäkymmentä vuotta. Olen opetellut olemaan ihmisten vierellä jo heidän eläessään. Sitten on helpompi olla läsnä, kun loppu lähenee. Meillä on oikeastaan tämä päivä ja toinen toisemme. Siinäpä sitä saarnaa tälle päivälle. Simeoni 13 Arabilastentarhan tukisopimus on päättynyt Erotilanteessa oleville ja hiljattain eron kokeneille miehille ja naisille Eroryhmä Nurmijärven Perheasian neuvottelukeskuksessa, Keskustie 8 C 30 keskiviikkoisin alkaen 4.9. klo 17.30–19.30 Nurmijärven seurakunta on tukenut kummikohteena Jerusalemin arabilastentarhaa jo usean vuosikymmenen ajan. Tällä hetkellä näyttää hyvin perustellulta, että AlMahabba -lastentarhaa Jerusalemissa ei enää tueta kummikohteena. Sara Norja Suomen Lähetysseurasta kertoo seuraavaa selvitettyään tilannetta Lähi-idässä toimineelta lähetysseuran työntekijä Karita Laisilta. ”Al Mahabbassa hoidettavat lapset ovat enenevässä määrin ulkomaalaisia, ei-palestiinalaisia, joten Lähetysseura ei katso voivansa pitää tätä lastentarhaa enää kummikohteena. Suuntaus oli sen kaltainen, että voimme olettaa siellä olevan ensi vuonna ehkä yhden palestiinalaislapsen. Miksi Al Mahabban kävi näin? Yksi syy on miehityksessä, jonka vuoksi palestiinalaisperheiden kulkeminen Jerusalemin ja Länsirannan rajalla on tullut vaikeaksi tarkastuspisteiden takia. Työttömyys on kasvanut ja palestiinalaisten maksukykyisyys heikentynyt. Päiväkotimaksut kummituellakin ovat liian suuret tavalliselle Ohjaajina perheneuvojat Timo Sampolahti ja Kirsi Hiilamo Ilmoittautumiset 15.8. mennessä: 050 525 9170 tai [email protected] Ohjaajat haastattelevat jokaisen ennen ryhmän alkua. NETRINGIN PESULA KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260 ARKI- JA JUHLA-ASUT MATTOPESUT KODIN TEKSTIILIT ma, ke-pe 8.30-17.30 ti 8.00-19.00 la 9.00-13.00 ARKENA ja LAUANTAINA www.netrinki.fi Nurmijärveläiset osallistuivat talkoisiin, kun Al Mahabban lastentarhan piha kunnostettiin ja hankittiin uudet leikkivälineet vuonna 2008. palestiinalaiselle perheelle. Al Mahabban koulussa on alkanut käydä lähinnä ulkomaalaisia, varakkaampien perheiden lapsia, joten Lähetysseurassa katsottiin, että tuki on mielekkäämpää suunnata alueen niihin kouluihin, joissa käy vähäosaisten perheiden lapsia. Nurmijärvi ei tee nyt uutta sopimusta Lähetyssihteeri Eeva Halonen kertoo käyneensä johtoryhmän kanssa neuvottelun tämänhetkisistä kummikohteistamme. - Tilanne tuon hyvin vanhan kohdesopimuksen solmimisen jälkeen on seurakuntamme osalta muuttunut. Meillä on tällä hetkellä useita kummilapsia ja -kohteita Lähetysseuran työalueilla. - Seurakunnalla on viime syksynä Suomen Lähetysseuran kanssa solmittu uusi nimikkosopimus Maija ja Ossi Kuoppalan työn tukemiseen Namibiassa ja Maijan osalta eteläisessä Afrikassa laajemminkin. Lisäksi on voimassa oleva Kirsi Salmelan työtä Thaimaassa tukeva nimikkosopimus. - Näin ollen, kun Jerusalemin kristillisen arabilastentarhan sopimus on Lähetysseuran aloitteesta nähty hyväksi päättää, emme tässä vaiheessa lähde korvaamaan sitä uudella. Mutta työmme kohteina ja työvälineinämme käytämme innokkaasti jo voimassa olevia sopimuksiamme, kertoo Eeva Halonen. Birgit Tolvanen Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Lipaskeräystempaukset onnistuivat hyvin Tämän vuoden keräyksen tuotto oli 23.785,99 euroa. Lipaskeräystempaukset tuottivat potista 16.000 euroa. Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty parikymmentä, lisäksi kolehtivaroja on ohjattu keräykseen. Keräyksen tuotolla autetaan yksinäisiä vanhuksia sekä Suomessa että Kambodzassa. Nurmijärvelle keräystuotosta jää 10 %. Osuus käytetään yksinäisten vanhusten hyväksi. Heille etsitään ihmisiä ystäviksi. Kolmenkymmenen vuoden päästä kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Kolmasosa vanhuksista kärsii yksinäisyydestä. Iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Joka toinen päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä oman käden kautta. Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on. Lämmin kiitos Sinulle, joka olet osallistunut keräykseen joko lahjoittajana, kerääjänä tai tilaisuuksien järjestäjänä. Tero Konttinen johtava diakoni Kukka-Mökki Klaukkala Oy Kimppuja, asetelmia, sidontaa Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542 Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät www.kukkamokki.fi Kesää ja Murun terassia kohti ! Tule ja nauti salaattipöydän antimia ma - pe 11 - 13 6,Jälkkäriksi erikoiskahvi 2,50 voit tilata pitopalvelut, tai tötteröjäätelöä 3,00 Meiltä täyte- ja voileipäkakut, TERVETULOA! pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 Nurmijärven Kivi-juhlilla Taaborinvuorella kesällä 2013 Täysiveristä näyttämötaidetta, vaikuttavaa kuoromusiikkia ja Kiven teksteihin sävellettyjä kantaesityksiä VEIJO MEREN Ohjaus Samuli Reunanen Musiikki Iiro Ollila Liput 27 / 25 / 17 € Kivi-juhlat ry. p. 050 584 3306, 046 564 5802 www.kivijuhlat.fi Klaukkalan markkinoilla keräystä suoritettiin hyvällä säällä iloisin mielin. Esitykset ensi-ilta ti 11.6. klo 18 ke 12.6. klo 18 to 13.6. klo 18 la 15.6. klo 15 su 16.6. klo 15 ti 18.6. klo 18 ti 20.8. klo 18 ke 21.8. klo 18 to 22.8. klo 18 la 24.8. klo 15 su 25.8. klo 15 ti 27.8. klo 18 14 Iltamessut syksyllä 2013 KANTTORIN JAKKARALTA Räjähtääkö tajuntasi? Klaukkalan kirkossa sunnuntaisin klo 18 8.9. Iltamessu 13.10. Hiljaisuuden messu 10.11. Nuorten messu 22.12. Kauneimmat joululaulut -messu Aika monet meistä hinkuvat elämyksiä, toivovat jonkin koskettavan. Tuo tunteen metsästys saattaa olla meiltä itseltämme piilossa. Meitä liikuttavat eri asiat. Meidän huomiomme herättää joskus kauneus, joskus jopa tarvitsemme rumuutta. Mutta näille kaikille tunteille on meillä kullakin oma asteikkomme, joka vaihtelee eri asioista riippuen. Meillä töissä on suunniteltu teille taas valikoima nautintoja – iloja eloonne. Vaan voipi siellä joukossa olla se jokin, joka erilaisuudellaan säpsähdyttää, ajatteluttaa pidemmänkin aikaa kokemamme jälkeen. Tule avoimin mielin kirkkoon, siellä on hyvä olla. Konsertit alkavat torstaisin klo 19 seuraavasti: Kesäkuun 13. Rajamäki Ihmisäänen ihanuus: Hannele Savunen, Julia Hyyrynen ja Jarmo Hella viihdyttävät laulullaan Rajamäen kirkon kesäillassa tukenaan Matti Heroja urkujen ja pianon ääressä. Kesäkuun 27. Kirkonkylä Lavrenchukien perheen isä ja äiti kolmen vanhimman lapsensa kanssa soittavat monipuolisen ohjelman, jossa soittimina ovat trumpetti, viulu, harmonikka, piano ja laulu. Tämä sopii varmasti koko perheelle. Tarja Saarinen Heinäkuun 25. Rajamäki Panhuiluvirtuoosi Stefan Stanciu on tänä kesänä meillä konsertoimassa jousisoittajien kanssa. Luvassa lienee ihmeellistä liverrystä erinomaisessa akustiikassa, mielen piristeeksi. Hiljaisuuden retriitti Elokuun 8. Kirkonkylä Keskiaikaista musiikkia esittävä lauluyhtye Vanitatum Vanitas ei nimestään huolimatta ole mikään turha ryhmä, vaan hyvää mainetta kerännyt naistrio, jonka laulu vanhimmassa kirkoistamme soi varmasti parantavasti. Sääksin leirikeskuksessa Sääksjärventie 144, Kiljava - alkaa pe 30.8. klo 18 ja päättyy su 1.9. iltapäivällä - ohjaajina Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen - hinta nurmijärveläiset 70 €, muut 100 €, pienituloiset ja opiskelijat saavat maksusta alennuksen - ensikertalaisilla etusija Ilmoittautumiset ja lisätiedot pe 12.8. mennessä - Riitta-Leena Sihvola, 050 468 6925, [email protected] - Eeva Halonen, 050 526 1522, [email protected] tai seurakunnan vaihde 09 878 9960 Ilmoitathan myös mahdolliset ruokavaliosi. Heinäkuun 11. Klaukkala Mitä meinaa baritoni Esa Ruuttunen, kun on nimennyt konsertin otsikolla Syntinen laulaa? Varmasti vaikuttavan hetken voit kokea hänen sekä sellokvartetin konsertissa. Tuon illan musiikki varmasti vavisuttaa voimallaan. Esa Ruuttunen tulee selloryhmän kanssa pitämään edesmenneen kanttori Jaakko Rättyän kanssa suunnittelemansa konsertin, Syntinen veisaa Jaakon muistokonserttina 11.7. klo 19 Klaukkalan kirkossa. Konsertin nimi tulee yhdestä Jaakon toivomasta, Jaakko Löytyn laulusta Ei näy kyntäjää missään, jonka kertosäe julistaa riemullisesti ”Kyllä syntinenkin veisata saa, huutaa avuksensa Vapahtajaa…” Elokuun 22. Klaukkala Seitsemän kanttorin voima! Omien kanttoreidemme kesäinen konsertti, jolloin lavalla nähdään vähintään seitsemän kanttoria. Tämä neljäs näin järjestettävä konsertti on kahvikonsertti. Tervetuloa kirkkoon! Satu Ranta KUULUTUS HAUTAOIKEUDEN HALLINTA-AIKOJEN PÄÄTTYMISESTÄ Nurmijärven kirkonkylän hautausmaalla on useita satoja hautapaikkoja, joiden hautaoikeuden hallinta-aika on päättynyt. Kirkkolain mukaisesti hautaan luovutettu oikeus päättyy ilman irtisanomista. Hautaoikeuden haltijalle tai sille, jolla on oikeus tulla haudatuksi ko. hautaan, tarjotaan mahdollisuus lunastaa haudan hallinta-aikaa uudelleen 31.12.2013 klo 16 mennessä, jolloin lunastuksen tulee olla maksettuna seurakunnan tilille. Muutoin hauta palautuu seurakunnalle. Uudelleenlunastuksen hinta (koti-/ ulkopaikkakuntalainen) määritellään hautaoikeuden haltijan tai muun hallinta-ajan maksajan mukaan. Haudoilta, joiden hallinta-aikaa ei jatketa, on muistomerkit, muut rakennelmat ja irtonaiset esineet poistettava 30.6.2014 klo 16 mennessä. Tämän jälkeen seurakunta poistaa ne omalla kustannuksellaan. Seurakunnan poistamia muistomerkkejä varastoidaan hautausmaalla niiden arvoa kunnioittavalla tavalla suljetussa paikassa 31.12.2014 klo 16 saakka, jonka jälkeen ne toimitetaan hävitettäväksi asianmukaisesti. Omaisilla on oikeus lunastaa seurakunnan poistama muistomerkki takaisin 31.12.2014 saakka maksamalla sen poistamisesta ja käsittelystä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Ilmoitus julkaistaan paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä lehdessä, seurakunnan omassa lehdessä ja seurakunnan wwwsivuilla. Haudat on merkitty haudalle asetetulla kuulutuksella, jossa kerrotaan hallinta-ajan päättymisestä ja oikeudesta lunastaa hauta uudelleen. Seurakunta ei tällä päätöksellä poista kulttuurihistoriallisesti merkittäviä muistomerkkejä eikä uudelleen käytä näitä hautoja. Samoin menetellään niiden hautojen ja muistomerkkien kanssa, joista seurakunta on tehnyt muun hallinnollisen päätöksen. Kulttuurihistoriallisen merkittävyyden riittävässä selvittämisessä ennen seurakunnan toimesta tehtävää muistomerkkien poistoa käytetään puolueetonta ja riippumatonta museoalan asiantuntemusta. Ratkaisut hautojen uudelleenkäyttämiseen liittyvistä käyttö-, suojelu- ja hinnoitteluperiaatteista tehdään myöhemmin. Haudan hallinta-aika on päättynyt seuraavilla haudoilla vuoden 2012 loppuun mennessä Osasto, rivi, hautapaikka/paikat: * 01, 02, 007 * 01, 24, 179 * 01, 51, 488 * 01, 67, 674 * 02, 01, 004/1-2 * 02, 11, 163B * 02, 16, 279 * 02, 20, 421 * 01, 02, 009 * 01, 26, 187 * 01, 52, 497 * 01, 69, 692 * 02, 01, 005 * 02, 12, 171 * 02, 16, 282 * 02, 20, 422/1-2 * 01, 02, 017/1-2 * 01, 26, 188 * 01, 52, 498 * 01, 69, 697 * 02, 01, 006 * 02, 12, 172/1-3 * 02, 16, 285 * 02, 20, 425-426 * 01, 03, 030 * 01, 28, 194/1-2 * 01, 52, 504 * 01, 70, 705 * 02, 03, 018/1-2 * 02, 12, 173 * 02, 16, 290-291 * 02, 21, 436 * 01, 03, 033/1-2 * 01, 30, 204/1-3 * 01, 53, 521A * 01, 72, 718 * 02, 05, 041 * 02, 12, 176/1-2 * 02, 17, 308 * 02, 21, 452 * 01, 03,045/1-3 * 01, 31, 206/1-3 * 01, 54, 522 * 01, 72, 719 * 02, 05, 045 * 02, 12, 181 * 02, 17, 312 * 02, 21, 464 * 01, 04, 049/1-2 * 01, 33, 217 * 01, 54, 526 * 01, 72, 725-726 * 02, 06, 049/1-2 * 02, 12, 189 * 02, 17, 313 * 02, 21, 470 * 01, 04, 050/1-3 * 01, 34, 225/1-2 * 01, 54, 531 * 01, 75, 747 * 02, 06, 050/1-2 * 02, 12, 190 * 02, 17, 315/1-2 * 02, 22, 473 * 01, 05, 075/1-2 * 01, 34, 227/1-2,228 * 01, 54, 534 * 01, 75, 751 * 02, 06, 052 * 02, 12, 191 * 02, 17, 316 * 02, 23, 500A * 01, 05, 077/1-2 * 01, 34, 229/1-2 * 01, 55, 539 * 01, 75, 752 * 02, 06, 055/1-2 * 02, 13, 196 * 02, 17, 320 * 02, 23, 509 * 01, 06, 086/1-2 * 01, 35, 247/1-2 * 01, 55, 545 * 01, 75, 753A * 02, 06, 056/1-2 * 02, 13, 197A * 02, 17, 326 * 02, 23, 519 * 01, 07, 088 * 01, 36, 263 * 01, 56, 553 * 01, 77, 763 * 02, 06, 061 * 02, 13, 203 * 02, 17, 327A * 02, 23, 520 * 01, 07, 089A * 01, 37, 281/1-2 * 01, 57, 563 * 01, 77, 770 * 02, 07, 075-076 * 02, 13, 207-208 * 02, 17, 328A/1-2 * 02, 24, 525 * 01, 07, 090 * 01, 37, 287 * 01, 58, 574-575 * 01, 78, 779 * 02, 07, 078/1-2 * 02, 13, 212 * 02, 18, 340 * 02, 24, 546 * 01, 07, 091 * 01, 42, 345 * 01, 58, 575A * 01, 78, 780/1-3 * 02, 07, 083 * 02, 14, 222 * 02, 18, 350 * 02, 26, 590 * 01, 07, 092 * 01, 42, 348 * 01, 58, 576 * 01, 79, 788 * 02, 08, 084/1-2 * 02, 14, 223 * 02, 18, 351 * 02, 26, 591 * 01, 07, 092A/1-2 * 01, 42, 353 * 01, 58, 581 * 01, 79, 789 * 02, 08, 086 * 02, 14, 225 * 02, 18, 354 * 02, 27, 607 * 01, 08, 093/1-2 * 01, 43, 371 * 01, 58, 582 * 01, 80, 794 * 02, 08, 093/1-2 * 02, 14, 229A * 02, 18, 358 * 02, 27, 610 * 01, 09, 099/1-3 * 01, 44, 375 * 01, 58, 583A * 01, 82, 799 * 02, 08, 100/1-2 * 02, 14, 230 * 02, 18, 360 * 02, 27, 619 * 01, 10, 105/1-4 * 01, 44, 379/1-3 * 01, 59, 586 * 01, 82, 800 * 02, 09, 108 * 02, 14, 231 * 02, 18, 361 * 02, 28, 632/1-3 * 01, 11, 107 * 01, 44, 380 * 01, 59, 587 * 01, 84, 821 * 02, 09, 112 * 02, 14, 237 * 02, 18, 363 * 02, 28, 634/1-2 * 01, 13, 120/1-2 * 01, 45, 388 * 01, 59, 589 * 01, 86, 836 * 02, 09, 124/1-2 * 02, 14, 238 * 02, 18, 364 * 02, 28, 636 * 01, 13, 123 * 01, 45, 389 * 01, 59, 590 * 01, 86, 838/1-2 * 02, 10, 125/1-2 * 02, 14, 242 * 02, 19, 380 * 02, 28, 637 * 01, 16, 135 * 01, 45, 392 * 01, 63, 637 * 01, 87, 837-838 * 02, 10, 126 * 02, 14, 246-247 * 02, 19, 382A * 02, 28, 638 * 01, 17, 139/1-2 * 01, 46, 404 * 01, 63, 638-639 * 01, 87, 844 * 02, 10, 127 * 02, 15, 249 * 02, 19, 384 * 02, 28, 641 * 01, 17, 140 * 01, 46, 404A * 01, 64, 651B * 01, 88, 851 * 02, 10, 131 * 02, 15, 250 * 02, 19, 387 * 02, 28, 644 * 01, 19, 152 * 01, 46, 407 * 01, 64, 651C * 01, 88, 857-858 * 02, 10, 142/1-2 * 02, 15, 256 * 02, 19, 388 * 02, 28, 647A * 01, 20, 160/1-3 * 01, 46, 417 * 01, 65, 655 * 01, 91, 884/1-2 * 02, 11, 149/1-2 * 02, 15, 257 * 02, 19, 394 * 02, 28, 650 * 01, 21, 162/1-2 * 01, 47, 425 * 01, 65, 656 * 01, 91, 888 * 02, 11, 153 * 02, 15, 264 * 02, 19, 395 * 02, 28, 651 * 01, 21, 168 * 01, 47, 426-427 * 01, 66, 667 * 02, 01, 001 * 02, 11, 155/1-2 * 02, 15, 271 * 02, 19, 397 * 02, 28, 653 * 01, 23, 174/1-2,175 * 01, 50, 480 * 01, 66, 667A * 02, 01, 003 * 02, 11, 157/1-2 * 02, 15, 275 * 02, 19, 398 * 02, 28, 654 Tähän päätökseen voi tehdä oikaisuvaatimuksen se, johon päätös kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös Kirkkoneuvoston pöytäkirja oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusvälittömästi vaikuttaa, sekä seurakunnan viranomaisen päätöksestä osoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä simyös seurakunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ten, kuin siitä on seurakunnan ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu. * 02, 28, 655 * 02, 29, 657 * 02, 29, 665A * 02, 29, 666 * 04, 03, 059 * 04, 07, 165 * 04, 07, 166 * 04, 07, 167 * 04, 07, 169 * 04, 08, 179 * 04, 30, 664 * 3A, 01, 011-013 * 3A, 01, 014-016 * 3A, 05, 089 * 3A, 15, 331 * 3A, 15, 332 * 3A, 15, 335 * 3A, 15, 344 * 3A, 15, 347-348 * 3A, 16, 363 * 3A, 17, 387 * 3A, 18, 411 * 3A, 18, 416 * 3A, 18, 423-424 * 3A, 18, 425-426 * 3A, 18, 429 * 3A, 18, 433 * 3A, 18, 438 * 3A, 19, 442-443 * 3A, 19, 444 * 3A, 19, 447 * 3A, 19, 451 * 3A, 19, 452 * 3A, 19, 461 * 3A, 19, 462 * 3A, 19, 465 * 3A, 19, 466 * 3A, 20, 473-474 * 3A, 20, 475-476 * 3A, 20, 477-478 * 3A, 20, 484 * 3A, 20, 485-486 * 3A, 20, 488 * 3A, 20, 490-A * 3A, 20, 495 * 3A, 20, 496 * 3A, 20, 497-498 * 3A, 20, 499 * 3A, 20, 501 * 3A, 21, 504-505 * 3A, 21, 506 * 3A, 21, 507 * 3A, 21, 508 * 3A, 21, 509-510 * 3A, 21, 511-512 * 3A, 21, 514 * 3A, 21, 515 * 3A, 21, 517 * 3A, 21, 521 * 3A, 22, 529-530 * 3A, 22, 539-541 * 3A, 22, 549 * 3A, 22, 557 * 3A, 23, 564 * 3A, 23, 565-566 * 3A, 23, 569 * 3A, 23, 571-572 * 3A, 23, 573-574 * 3A, 23, 585 * 3AL, 01, 012 * 3AL, 02, 003 * 3AL, 03, 009 * 3B, 01, 045 * 3B, 02, 051-052 * 3B, 03, 144 * 3B, 07, 329 * 3B, 07, 330 * 3B, 07, 331 * 3B, 07, 333 * 3B, 07, 335 * 3B, 07, 337 * 3B, 07, 342-343 * 3B, 09, 403 * 3B, 09, 412 �* 3B, 09, 425 Nurmijärvellä 21.5.2013 Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto 15 Kirkon tulevaisuutta, syrjäytymistä ja lattiakuvia Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä? Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi? Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi? Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi? VERTTI VERTAISRYHMÄ masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B, Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10. Ryhmän ohjaajina toimivat seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava, lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi kunnasta: perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti: - vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420 tai [email protected] - lasten ryhmän ohjaaja Kati Aaltonen, 040 317 4311 tai [email protected] VERTAISRYHMÄTOIMINTA On ennaltaehkäisevä toimintamuoto, joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa Vertti-ryhmää. tulevaisuus ja Mikä johtaa syrjäytymiseen. Aiheet ovat synnyttäneet runsaasti keskustelua ja paljon pohdittavaa. Kevätkautta virkisti pastori Anni Pesosen ”lattiakuvailta”, jonka aiheena oli viinipuuvertaus Johanneksen evankeliumista. ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minus- sa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä” (Joh. 15:5). Ryhmän jäsenet ovat toimineet myös ahkerasti avustajina messuissa, Kotoisessa kohtaamispaikassa ja tiekirkkopäivystäjinä. May Edelmann Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tule ystäväksi yksinäiselle tai sijaisisovanhemmaksi lapsiperheelle www.suurellasydamella.fi VERTTI-RYHMÄSSÄ Kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella vanhemmuudesta vertaistensa kanssa. Yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa. Irja Pohjonen, Tarja Tikkaoja, Ulla Kolehmainen, Leena Palomäki ja Eila Kivi. Jo kolme kautta on Rajamäen kirkon alakerrassa kaksi kertaa kuussa kokoontunut Ankkuri-ryhmä pohtimaan uskoa, kirkkoa ja uskonnollisuutta. 12 hengen ryhmästä on aina ollut paikalla vähintään neljä, useimmiten enemmän. Tämän kevään pääaiheina ovat olleet Kirkon LASTEN RYHMÄ Tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. Kiinnostaako sisäisen kasvun ryhmän ohjaaminen? Krito-ohjaajakoulutus Lohjan Vivamossa (Kansan Raamattuseura) to 8.–pe 9.8. Vertaisohjaajaksi voi hakeutua, jos olet käynyt yhden kritoryhmän sekä -koulutuksen ja paikallisseurakunta suosittelee sinua tehtävään. Sisäisen kasvun teemaryhmä Uusi kritoryhmä aloittaa lokakuussa Klaukkalassa. Ryhmässä käsitellään Sinkkosen ja Tähtisen kirjaa Toiveena sisäinen paraneminen. Tarkempia tietoja syyskuun Seurakuntaviestissä. Jos olet kiinnostunut toiminnasta osallistujana tai ryhmän vertaisohjaajana, ota yhteyttä diakoni Jonna Dmitrievaan, p. 050 367 9671 tai [email protected] Lisätiedot: www.vivamo.fi Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: Kesä aikana voit ottaa yhteyttä myös seurakunnan • Minna Väänänen 050 356 4936 vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön. Kirkonkylän kirkkopiiri: Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia • Hanna Alava 040 760 2607 ihmisiä mahdollisimman hyvin. • Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: Otathan yhteyttä kun: • Anne-Marie Tuisku 050 343 5093 (24.6 alk.) - Tarvitset keskusteluapua • Jonna Dmitrieva e. Ruotsala, 050 367 9671, kehitysvammatyö - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa Koko kunnan alue: - Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon • diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 - Koet olevasi yksin tai masentunut • vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi • johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä Kesäkammari Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 Avoinna klo 10–12 tiistaisin: 4.6., 11.6., 18.6., 25.6., 20.8. ja 27.8. Syykausi entisin aukioloin alkaa 3.9. Tervetuloa juttelemaan ja kahville! Kesätreffit Klaukkalan kirkon takkahuoneessa torstaisin klo 13–15 - 13.6. kanttori - 11.7. kesädiakoni Sari Pulli - 8.8. diakoni Anne-Marie Tuisku Kesäinen olohuone, jossa hartaus, kahvit, ohjelmaa, jutustelua. Tule vapaaehtoiseksi! Olotupaan isännäksi tai emännäksi Klaukkalan kirkolla maanantaisin klo 12–15 alkaen 2.9. Ota yhteyttä diakoni Jonna Dmitrievaan, p. 050 367 9671, [email protected] Erityislasten vanhempien avoin vertaisryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) keskiviikkoisin klo 18–20 kerran kuukaudessa alkaen 28.8. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää diakoni Jonna Dmitrievaan, 050 367 9671 16 Ikkuna Aamuhetket antavat voimia Elinalle Kroatiassa ”Tässä on lepopaikka. Sallikaa väsyneiden hengähtää, täällä on lepo ja virvoitus.” (Jes 28:12) kanssani uutta kirjanpito-ohjelmaa käyttööni Kroatian kentän tarpeisiin. Touhua riittää töissä ja kotona On perjantai ja aamuinen hetki keittiössämme. Vielä on hiljaista. Ikkunasta näkyy vihreä nurmikko, joka on auringon rohkaisemana taas ehtinyt kasvaa pitkäksi. Hedelmäpuut ovat jo pudottaneet kukkansa ja kasvimaakin pukkaa jo jotain vihreää pintaan – toivottavasti ei pelkkiä rikkaruohoja. Tuntuu, että luontokin nukkuu vielä. No, kohta on taas meno päällä, koti täynnä elämää ja kirkolla hulinaa. Nämä rauhalliset ja hiljaiset aamuhetket ovat ihana lepopaikka tankata itsensä ennen päivän touhuja. maailmaan Vieraita ja vierailuja Kirkkonummen seurakuntanuoret kokeilivat tanssimista kansainvälisen M18-ryhmän tapaan, joka välittää kristillistä sanomaa taiteen keinoin. Viime kuukausiin on mahtunut paljon ajokilometrejä: kotikäyntejä niin Kroatiassa kuin Bosniassakin, kirkon raamattuleiri rannikolla Crikvenicassa, seurakuntavierailuja Kirkkonummen seurakunnan nuorten ryhmän kanssa ympäri Kroatiaa, kokonaiskirkon kokouksia... Nyt on työtoverini Seijan vuoro lähteä pitkälle matkalle. Hän lähtee näinä päivinä ajamaan takaisin Suomeen yhdessä lähetyksemme Kirkkonummelaiset olivat mukana paikallisseurakunnan Raamattutyöntekijä Sirpa Laurellin kans- illassa. sa. Sirpa on ollut käynnistämässä Lähetyksen Toripäivät Nurmijärven torilla sateen sattuessa Ystävyyden Kammarilla torstaisin 6.6., 15.8. ja 12.9. klo 10 alkaen Kotipullaa, kakkua, piirakkaa… Tule torikahville lähetystyön hyväksi. Myös lahjoituksia myytäväksi vastaanotetaan. SÄÄKSIN LEIRI- JA KURSSIKESKUKSESSA, Sääksin saunaillat kesä-syyskuussa keskiviikkoisin klo 16–20 - saunat kuumina - Lähetyskahvion palvelut Iltarukous Lähetyskahviossa klo 18 - toimittajina seurakunnan työntekijöitä Tervetuloa! Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Helsingin messukeskuksessa pe 7.–su 9.6. - Värikkäitä messuja, vauhdikasta gospelia, mielenkiintoisia kansainvälisiä vieraita ja paljon muuta. - Alppilan kirkolla ohjelmaa ”etsijöille, epäileville ja epäselville”: keskustelua ihmiskaupasta ja ihmisoikeuksista, köyhistä ja rikkaista sekä maailman tilasta. Kylväjän piiri Lisätiedot: www.lahetysjuhlat.fi keskiviikkona 31.7. klo 10.30–15 Yhdessäoloa, ruokailua, ulkoilua, sauna- ja uintimahdollisuus. Päivä päättyy viikkomessuun ja kahviin. Leiripäivän hinta 20 € yhteiskuljetuksella, omalla kyydillä15 €. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: diakoni Tuula Moström, 050 307 2982 Rajattomia lahjoja Medialähetyspäivät Hyvinkäällä Martintalossa, Martintorinkuja 2 pe–su 14.–16.6. M18-ryhmä mukana ja lähetti Elina Braz de Almeida perjantaina klo 18. Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960, fax (09) 8789 9645 S-posti: [email protected] Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info 2011 -luettelosta sivut 40–41. Elinan kirjeestä toimitti Eeva Halonen Sääksjärventie 144 Teille on lähetys Tervetuloa! Samanaikaisesti on ollut monenlaisia tapahtumia myös kotirintamalla. Järjestimme Kutinan seurakunnassa raamattupäivän lähiseurakunnille. Pieni rippikouluryhmäni on kohta valmis konfirmaatioon. Olemme taas saaneet pitää vierainamme niin ryhmiä kuin monia yksittäisiäkin kyläilijöitä. Kotimme täyttyy lauantai-iltaisin viettämään nuorten jumiksia. Iltaisin minulla on Skype-kokouksia IFES-toiminnan (International Fellowship of Evangelical Students) puitteissa teologien seminaarin lähestyessä... Tällä hetkellä lisäksi remonttimiehet ja monet ystävät ovat päivittäin auttamassa kotimme laittamisessa kuntoon. Kirkolla taas ovat toiset työmiehet pihan kunnostustöissä. Kiitos, kun monin tavoin muistat minua ja meitä täällä. Jumala sinua siunatkoon, toivoo Elina Braz de Almeida. keskiviikkona 12.6. klo 14 Lähetyskahviossa. Tervetuloa! Näkövammaisten leiripäivä Nurmijärveläisille romaniperheille Perheleiri alkaen pe 2.8. ja päättyy su 4.8. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607, [email protected] tai Valde Blomerus p. 040 419 4378 Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: [email protected] Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: [email protected] Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Monikulttuurinen perheleiri pe–su 16.8.–18.8. - alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy sunnuntaina klo 15 - Hinta 40 €, 4–12-vuotiaat 20 €, alle 4 v. maksutta - kansainvälisestä seuraa, syömistä, leirinuotio, laulamista, saunaja uintimahdollisuus - jokaisella perheellä oma huone Ilmoittautuminen Virve Karvoselle 050 3608893 tai [email protected] Multicultural Family Camp in Sääksi 16.–18. August - starting Friday at 6 pm and ending Sunday at 3 pm - The price is 40 € / adult, 20 €/ children age 4–12, under 4 year olds for free - international company, enjoying good food, sauna, swimming, singing and bonfire - each family has their own room Call Virve Karvonen, 050 3608893 or email [email protected], if you want to join us or need more information. Eläkeläisten virkistyspäivät päivittäin klo 9–15.30: - Rajamäki maanantaina 26.8. - Kirkonkylä tiistaina 27.8. - Klaukkala ja Röykkä keskiviikkona 28.8. Virkistävää yhdessäoloa, aamupala, viikkomessu, saunat, yhteislaulua, lounas ja päiväkahvit. Hinta bussikuljetuksella 20 €, omalla kyydillä 15 €. Linja-autoreitit su 25.8. Nurmijärven Uutisissa. Ilmoittautuminen välttämätön 5.–16.8. diakoni Tuula Moströmille, 050 307 2982 Lämpimästi tervetuloa! Yhdessä perheen kanssa Perheleiri pe 23. – su25.8. Puuhastelua sisällä ja ulkona, uintia ja saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leiri sopii kaikenlaisille perheille, kaikenikäisine lapsineen. Lapset ovat leirin aikana vanhempien vastuulla. Hinta aikuiset 40€, 4–12-vuotiaat 20€, sisaralennus 50%, alle 4–vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 3.–19.6. klo 9–14: p. 050 911 0797 Lisätietoja Riikka Sarmala: [email protected] Katja Sulasalmi: [email protected] Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola. Kannen kuva: Birgit Tolvanen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 36 ISSN 1457 - 795X
