Nurmijärven Seurakuntaviesti 4/13

Comments

Transcription

Nurmijärven Seurakuntaviesti 4/13
4 / 2013
5.6.2013
Miksen kiittäisi myös minäkin?
Suvi taas meillä on suloisin.
Rebekka ja Konsta Jylhän suvivirsi
Virkistävää ja siunattua kesää!
Gustav Ernesaks 1908–93, virolainen säveltäjä ja kuorojohtaja sekä
Viron laulujuhlien järjestäjiä. Hän sävelsi muun muassa Lydia Koidulan
isänmaallisen runon Mu isamaa on minu arm vuonna 1944.
Nurmijärven seurakunnasta tehtiin toukokuussa seurakuntaretki ystävyysseurakuntaamme Mõisakűlaan.
Tallinnassa pysähdyttiin laululavalle, joka näytteli tärkeää osaa Viron toiseen itsenäistymiseen johtaneissa
tapahtumissa 1990-luvun alussa ja sitä ennen.
Nousevan katsomon mäen päällä on Gustav Ernesaksia esittävä veistos, jonka ympärille nurmijärveläiset
ryhmittyivät. Mukana oli työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja Klaukkalan kuoro, jonka johtaja istuu – enteellisesti?
– Ernesaksin jalkojen juuressa. Sivu 11
Tässä lehdessä mm.
Kirkonmäen puusto Amandan
alkuun saattamaa
Amanda, kirkkoherra Alfred Sadeniuksen vaimo,
itki käytyään Nurmijärvellä ensi kerran. Hautausmaalla ja kirkonmäellä ei kasvanut ainuttakaan
puuta eikä pensasta. Kirkonmäellä laidunnettiin
sikoja.
Sivu 4
Saattohoito – saattamista kuoleman rajalle
Armi Manninen on joutunut myös tilanteeseen,
jota yksikään äiti ei toivoisi kohdalleen. Oman
pojan saattoon. Tässä kohdin voimia antoivat
aikaisemmat kokemukset kuolevien vierellä.
Sivu 6
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Erno lähtee isostelemaan riparille
”Tiedän, että leirille tulee kavereitakin ja toiset isoset on tuttuja, mutta
silti vähän kuumottaa”, kertoo Erno tuntojaan. Kysyimme myös riparilaisen, opettajan ja vanhemman näkökulmia rippikouluun.
Sivu 8
Seurakunnan ip-toiminnassa vielä tilaa
Harjulan ja Röykän syksyllä käynnistyvissä iltapäiväkerhoissa on vielä
muutamia vapaita paikkoja.
Sivu 12
Sääksin leiri- ja kurssikeskus on täynnä kesätoimintaa
Seurakuntalaisten saunaillat alkoivat tällä viikolla, leirejä järjestetään
erilaisille ryhmille, ulkoilupäivillä on tarjolla lettuja uimisen lisäksi, yms.
Sivu 16
www.suurellasydamella.fi
www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta
2
Työharjoittelu ja hektinen kevät ovat tätä
kirjoittaessa vielä vallitsevia. Tekstin tullessa julkaistuksi ne ovat jo varmaankin
takanapäin. Ne ovat myös tekijöitä, jotka
ovat hyvinkin omalaatuisella tavalla muokanneet ajatteluani ja toimintatapojani.
Liike, eli matkojen kulkeminen, on kuulunut arkeen, kun olen suorittanut harjoitteluani tässä seurakunnassa. Saapuminen ja lähteminen ovat aina johtaneet
yli seurakuntarajojen. Mutta liikettä on
tapahtunut myös työpäivän aikana, kun
on tullut aika siirtyä toiselle työpisteelle.
Liike, tai toisin sanoen liikkuminen, ovat
osa seurakuntatyötä.
Liikkuminen on kuulunut kevään aikana myös muihin toimiin ja tehtäviin.
Näistä matkoista osa on sentään sujunut julkisella liikenteellä. Pääosin olen
junan matkassa kulkenut Helsinkiin
opiskeluun liittyvissä asioissa, mutta
myös Kuopioon, jonne tosin vei mukanaan luottamustehtäviin liittyvä pätevöityminen. Junalla kulkiessa on sentään
mahdollista nukkua ja lukea, mikä ei olisi
autolla ajaessa mahdollista. Junan ikkunasta ulos katselukin on mitä ajatuksia
Se on liikettä!
herättävintä tekemistä. Ja paluumatkalla
ikkunasta ulos katsellessa tämäkin teksti
sai syntynsä.
Kirkon kansainvälisen työn neuvottelupäivät tarjosivat uutta tietoa ja erilaisia työvälineitä toimia seurakuntatyössä. Avajaistilaisuudessa oli puhumassa
kirkon lähetyskeskuksen johtaja Risto
Jukko. Hän vertasi kirkkoa lattiaa pitkin
vierivään palloon. Se on aina liikkeessä.
Kirkko liikkuu läpi ajan.
Eli kirkko, näin ollen myös sen jokainen
jäsen, elää maailman ja ajan keskellä.
Tällöin sen tulee yhä erilaisissa tilanteissa muuttua, eli liikkua kohti uusia ilmaisun ja toiminnan tapoja, kuitenkin niin,
ettei sen ydinsanoma jää muutoksen
varjoon. Tämä luo jännitteen, jossa on
kaksi ääripäätä; toisaalta menneeseen
jähmettyminen, toisaalta tuuliajolle ajautuminen.
Ja onhan Kristuksen kirkon eteen
työskentelevien elämässä osana liike.
Milloin olemme matkalla jonnekin tekemään, kuulemaan, tai muuten vain osallistumaan, milloin sieltä tulossa. Opetuslapsetkin aikoinaan lähetettiin viemään
ilosanomaa ylösnousemuksesta ja armosta. He lähtivät liikkeelle.
Liikkeessä on kuitenkin myös vaaransa. Liikkujalta voi unohtua ympäristön
tarkkailu tai jos unohtaa pitää silmällä
polttoainetilannetta, niin matka päättyy.
Näin on myös seurakuntatyössä, vaikka siinä toimiikin Jumalan valtakunnan
eteen ja Hänen kanssaan. Silloinkin se
on työtä, jota tehdään oman persoonansa kautta, omilla voimavaroillaan.
Persoona voi tulla ”julkisessa” työssä
Kirkkoon kun kellot kutsuvat
Messu kesäaikaan sunnuntaisin:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
• Nurmijärven kirkossa klo 10
• Klaukkalan kirkossa klo 12
• Rajamäen kirkossa klo 18 (paitsi konfirmaatiopäivinä)
Tarkista aika paikallisesta lehdestä tai verkkosivuiltamme:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Messun aiheet:
Tavataan kirkossa!
3. sunnuntaina helluntaista 9.6.
4. sunnuntaina helluntaista 16.6.
Juhannuspäivänä 22.6.
5. sunnuntaina helluntaista 23.6.
Apostolien päivänä 8.7.
7. sunnuntaina helluntaista 7.7. Kirkastussunnuntaina 14.7.
9. sunnuntaina helluntaista 21.7. 10. sunnuntaina helluntaista 28.7. 11. sunnuntaina helluntaista 4.8.
12. sunnuntaina helluntaista 25.8.
’Kutsu Jumalan valtakuntaan’
’Kadonnut ja jälleen löytynyt’
’Tien raivaaja’
’Armahtakaa!’
’Herran palveluksessa’
’Rakkauden laki’
’Kirkastettu Kristus’
’Totuus ja harha’
’Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa’
’Etsikkoaikoja’
’Itsensä tutkiminen’
Luuk. 14: 16–24
Luuk. 15: 1–10
Luuk. 1: 57–66
Luuk. 6: 36–42
Luuk. 5: 1–11
Matt. 5: 20–30
Matt. 17: 1–8
Matt. 7: 15–23
Luuk. 16: 1–9
Luuk. 19: 41–48
Luuk. 18: 9–14
JUHANNUSJUHLA
pahoinkin kolhituksi, ja inhimilliset voimavarat ovat rajalliset. Tällöin on paikallaan liikkeen, menemisen ja tulemisen,
rauhoittaminen.
Työssä liikkumiselta rauhoittuminen
onkin yleensä suomalaisessa elämänmenossa ollut kesälomailua ja mökkeilyä. Hengellisellä tasolla toivoisin sen
olevan myös hiljentymistä, rukoilua ja
Raamatun lukemista sekä sen pohtimista. Ne ovat niitä keskeisiä palikoita, jolle
kristillinen hengellisyys on rakentunut.
Rukouksessa ihminen saa pysähtyä ja
Jumala tulee hänen luokseen.
Omasta ja muiden jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, että
myös Jumalan valtakunnan asioilla liikkuessa ei uupuisi. Yhteiselämällehän se
rakentuu. Virren 319 sanoin: ”Ja virtain
varsilla kulkijat / näin toinen toistansa
auttavat.”
Se on liikettä!
Siunattua kesää ja kiitoksia kaikille.
Niko-Pekka Ovaskainen
teologiharjoittelijana
Rajamäen kirkkopiirissä
K
aikkivaltias Jumala, taivaan ja
maan Herra
Me tuomme sinulle nöyrän kiitoksen siitä,
että kannat rakkaudessasi huolta
koko luomakunnasta.
Opeta meitä käyttämään
maan ja meren antimia niin,
ettemme itsekkyydessämme tuhoa elämää,
vaan varjelemme elämisen mahdollisuudet
myös seuraaville sukupolville.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.
Evankeliumikirja
”Sinä olet levittänyt taivaan kuin telttakankaan
ja tehnyt salisi ylisten vetten keskelle.”
(Ps. 104)
JUMALANPALVELUKSET
Taaborin ulkoilmanäyttämöllä, Palojoella
Sanajumalanpalvelus
TIEKIRKOT
ovat avoinna kesällä tutustumista ja
hiljentymistä varten
Hyvinkään ja Nurmijärven seurakuntien
leirirannassa
Sääksjärventie 144, Hyvinkää
juhannusaattona, perjantaina 21.6. klo 16–21
klo 16 alkaen:
Saunat ja grillipaikat käytössä
Kanttiini Hyvinkään ruokalassa
Toimintaa lapsille Nurmijärven
Lähetyskahvion läheisyydessä
Hiljaisuuden huone Nurmijärven leirikappelissa
– klo 16.30 ja 18.15 Jouni Laineen monologi
18.00 Lipunnosto molemmilla puolilla
18.15 Juhannusjuhla Hyvinkään leirikirkossa
20.00 Juhannuskokko syttyy Hyvinkään puolella
Paikalla liikenteenohjaus. Yleisen uimarannan
P-paikalta kuljetus juhlapaikalle. Pikkubussit kulkevat
P-paikan ja leirirannan välillä klo 15.30–21.30
nonstoppina tarpeen mukaan.
Nurmijärven kirkko ja Museokahvila
kirkonmäellä, Aleksis Kiven tie 5
- avoinna 9.6.–11.8. klo 11–18, ei 21.6.
Rukoushetki kirkossa keskiviikkoisin klo 12.
Kahvilan tuotto lähetystyön hyväksi.
Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6
- avoinna 9.6.–11.8. ark. klo 11–17, la ja su 11–15,
ei 21.–23.6.
Rukoushetki keskiviikkoisin klo 17.30.
Nurmijärveläistä taidetta kirkon aulassa.
Tule piipahtamaan kirkkoon ja näyttelyyn.
Rajamäen kirkko, Patruunantie 7
- avoinna 23.6.–31.7. klo 12–18
Lisätietoa:
tiedottaja Birgit Tolvanen, 040 701 3592
sunnuntaina 16.6. klo 13
- liturgina ja saarnaa
Anna-Kaisa Tenhunen
- Nurmijärven Kirkkokuoro ja
Rajamäen kirkon kuoro
- johtaa ja kanttorina
Anni Nummila
- Nurmijärven
Puhallinorkesteri,
johtaa Tamas Paraczky
sunnuntaina 25.8. klo 13
- liturgina ja saarnaa Markus Asunta
- kanttorina Satu Ranta
Kirkkokahvit Taaborin mäellä.
Bussikuljetus, kyltissä lukee ”Taabori”,
myös reitin varrelta voi nousta kyytiin.
- Klaukkalan linja-autoasema klo 12.15 – Mäntysalo –
Luhtajoki – Palojoki
- Rajamäen linja-autoasema klo 12.15 –
Nurmijärven linja-autoasema klo 12.25 – Palojoki
Paluulähtö kirkkokahvien jälkeen n. klo 14.40 ja
tarvittaessa näytöksen jälkeen, mistä on ilmoitettava
kuljettajalle jo tulomatkalla!
Veijo Meren Aleksis Kivi -näytös klo 15,
liput 27/25/17 € (ks. www.kivijuhlat.fi)
3
Tero Konttinen
Kanttori Jaakko Rättyä 1952–2013
Jaakko oli kuoromies
Kanttori, dir.cant. Jaakko Rättyä
kuoli helatorstaina 9. toukokuuta
Nurmijärven terveyskeskuksessa vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt Ylivieskassa
12. elokuuta 1952.
Jaakko Rättyä tuli 30-vuotiaana 1. lokakuuta 1982 Nurmijärven seurakuntaan perustettuun
toiseen kanttorin virkaan, jossa
palveli kirkkomuusikkona toisen puolen elämästään. Ennen
Nurmijärveä hän työskenteli
kanttorina muun muassa KantaEspoon seurakunnassa.
Jaakko siunattiin Nurmijärven
kirkossa sunnuntaina 2. kesäkuuta. Siunaustilaisuus oli kaikille avoin, muistotilaisuutta viettivät omaiset läheisten kesken.
Jaakko Rättyä oli innostunut ja
innostava kirkkomuusikko, ehkä
ennen muuta kuoromies. Hänen
oma kuoronsa oli perinteikäs, yli
sata vuotta toiminut Nurmijärven Kirkkokuoro. Jaakko oli yksi
kuoron pitkäaikaisemmista johtajista. Kirkkokuoron tahtipuikkoa hän ehti pitää kolmisenkymmentä vuotta.
”Kuorosta muodostuu yksi
suuri perhe ja elämäntapa”,
kuoron avustuksella harjoitutettiin uudet messusävelmät koko
seurakunnalle.
****
Viimeisin laulajien yhteisesiintyminen oli viime pitkäperjantaina
Seppo Pänkäläisen Luukaspassio Klaukkalan ja Nurmijärven kirkoissa. Kuorossa oli lähes 100 laulajaa ja kirkot täynnä
pitkäperjantain sanoman äärelle
tulleita seurakuntalaisia. Siitä tuli
myös Jaakon Requiem. Jaakon
siunaustilaisuudessa kuorolaiset
esittivät Mozartin Requiemista
osan Lacrimosa.
Seurakuntatyön ohella Jaakko
ehti toimia Kansalaisopisto Jukolan musiikkiosaston johtajana
sekä johtaa sen piirissä syntynyttä Klaukkalan Naiskuoro Mysticaa. Jaakon kesän kiinnekohtia
oli vuotuinen nuorten musiikkileiri Sääksin leirikeskuksessa.
Tultuaan Nurmijärvelle Jaakon
työ painottui Klaukkalaan, jossa
hän piti myös lapsikuoroa.
Taaborin ulkoilmajumalanpalveluksissa Jaakko toimi 15 vuoden ajan kanttorina ja musiikin
johtajana. Kuorona oli usein kirk-
hän kuvasi kerran kirkkokuorotoimintaa. Vuosikymmenten
aikana useat kuorojen suuret
yhteisesiintymiset olivat Jaakon
mieleen. Hän oli niitä ideoimassa
ja johtamassa.
Paikallisten tapahtumien lisäksi kirkkokuorolle tällaisia tilaisuuksia olivat suuret laulujuhlat
eri puolia maata.
Jumalanpalvelus oli Jaakolle tärkeä. Hän teki ison työn
1990-luvun jumalanpalvelusuudistuksessa, jossa Nurmijärvi
oli kokeiluseurakuntana. Kirkko-
Jaakon siunauksen toimittivat Jukka Iso-Herttua ja Markku Tapio.
Paljon musiikkia musiikkimiehen siunaustilaisuudessa. Saattoväelle
musiikki oli kuin läpileikkaus Jaakon elämästä mukaan lukien myös
veisatut virret. Näin vielä kerran kuultiin Jaakon kutsuman (tilaisuuden ohjelma oli Jaakon suunnittelema) suurkuoron (soittajia, laulajia,
kirkkoväkeä) konsertti – liekö paras kaikista.
kokuoro, soittajina Nurmijärven
Puhallinorkesteri tai Nurmijärven
Pelimannit.
****
Jaakon lempivirsiä oli Tule kanssani, Herra Jeesus ja kuoroharjoitusten lopuksi laulettiin aina
Lina Sandellin virsi ”Mua siipeis
suojaan kätke”.
”Hyvä muisto Jaakosta jäi kirkonpenkissäkin istujalle. Jokin
vuorosana oli hauska vaihtaa
messun jälkeen. Ihailin Jaakon
”helposti laulettavaa” säestämistä ja luontevia siirtymiä sä-
vellajista toiseen”, kuvailee eräs
seurakuntalainen.
Jaakkoa pidettiin herkkävaistoisena, huumorintajuisena ja
kannustavana työkaverina.
Pänkäläisen Luukas-passion
Jaakko aloitti Nurmijärvellä melkein heti tänne tultuaan. Jokaiseen pitkäperjantaihin kuuluva
passio oli hänelle tärkeä. Viime
pitkäperjantaina Luukas-Passion päätyttyä Nurmijärven kirkossa suuri joukko Jaakon ystäviä ja
työkavereita ympäröivät hänet
halauksin ja kukkasin.
Markku Jalava
Luomakunnan sunnuntai:
Ritva Hirvonen
Jumala, kaiken hyvän Luoja
Kirkkovuoden
pyhäpäivät
kertovat siitä, kuka Jumala
on ja mitä hyvää hän meille
lahjoittaa.
Luomakunnan sunnuntai on uusi
pyhäpäivä suomalaisten kirkkovuodessa. Vanhojen rukouspyhien tilalle haluttiin uusia aiheita.
Eikä luomakunta huono aihe olekaan. Kesäaikaan kelpaa kiittää
luonnon kauneudesta ja kantaa
vastuuta sen säilymisestä.
Luonnosta iloitsemiselle on
vahvempiakin syitä. Itse asiassa
kaikki alkaa luomisesta, siitä, että
Jumala loi taivaan ja maan. Vertauskuvalliset viisi päivää hänellä
meni luomakunnan luomiseen,
ihmisen kanssa hän tuli valmiiksi
yhdessä päivässä. Pitkä historia
ennen ihmistä.
Jumalan luomistyöstä Raamattu sanoo, että sen tulokset miellyttivät tekijää. ”Jumala katsoi
kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli
hyvää.” Mies ja nainen saivat lisäksi erityiskohtelun, sillä Jumala
siunasi heidät.
Mutta ihminen ei saanut vain
siunausta, vaan myös tehtäviä
ja velvollisuuksia. ”Herra Jumala
asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan
sitä.”
Viljeleminen ei tarkoita vain
maanviljelystä, vaan tehtävää
kasvattaa, kehittää ja edistää
kaikkea sitä, minkä Jumala on ihmisen haltuun antanut. Viljelijöitä
ovat niin talonpojat kuin opettajat,
niin metsänhoitajat kuin teknikot.
Latinan kielestä periytyvä sana
”kulttuuri” tarkoitti alun perin vil-
jelyä.
Varjeleminen tarkoittaa huolenpitoa luomakunnasta, sen
suojelemista ja hyvinvoinnin edistämistä. Ihmisen velvollisuus on
huolehtia kaikesta luodusta niin,
ettei sitä turmella eikä käytetä
väärin. Meidän aikanamme tämä
tehtävä on tullut entistä tärkeämmäksi, jopa elintärkeäksi. Milloinkaan ei saa viljellä niin, että varjeleminen unohtuu.
Kaikkea Jumala ei jättänyt ihmisen varaan. Vaikka hän lopuksi
lepäsi luomistyöstään, joutilaaksi
hän ei jäänyt. Luomiskertomusten
jälkeinen historia kertoo siitä, että
Jumala itse pitää huolta luomakunnastaan. Usein ihminen joutuu
koville laiminlyöntiensä vuoksi,
mutta usein Jumala myös armahtaa luotujaan. Tästä muistuttaa
myös tuttu Sibeliuksen virsi:
”Soi kunniaksi Luojan nyt,
virsi kiitoksen,
tuon kaiken hyvän tuojan ja
suojan ainaisen!
Hän, Isä, rakkahasti ain vaalii
luotujaan,
ja kaiken taitavasti hän ohjaa
tuolta taivaastaan.”
(VK 462)
Musiikkia kesäillassa
NURMIJÄRVEN
KIRKOSSA
- torstaina 27.6. klo 19
Alona Lavrenchuk, laulu ja viulu
Anastasia Lavrenchuk, laulu ja piano
Sviatoslav Lavrenchuk, rummut
Seva Lavrenchuk, trumpetti ja juonto
Svetlana Lavrenchuk, piano
Igor Lavrenchuk, harmonikka
- torstaina 8.8. klo 19
lauluyhtye Vanitatum vanitas
(Turhuuksien turhuus)
esittää keskiaikaista kirkkomusiikkia.
Kesäiset lauluillat
RAJAMÄEN
KIRKOSSA
- torstaina 13.6. klo 19
Hannele Savunen, Julia Hyyrynen
ja Jarmo Hella, laulu
Matti Heroja, piano ja urut
- torstaina 25.7. klo 19
Panhuilu-kvartetti:
Stefan Stanciu, panhuilu
Johanna Jokinen, viulu
Rosa Parada, alttoviulu
Katariina Saarikoski, sello
- Kirkonkylän siunauskappelissa to 15.8. klo 19
- Kirkonkylän Isossa Pappilassa to 18.7. klo 19
Esiintyjiä ja yhteislaulua, juontaa Terttu Vuorensola
Mehutarjoilu lähetyksen hyväksi.
KLAUKKALAN
KIRKOSSA
- torstaina 11.7. klo 19
”Syntinen laulaa”
Esa Ruuttunen, baritoni
Sellokvartetti:
Ulla Lampela, Iida-Vilhelmiina
Laine,
Sini Hyvärinen ja Matti Makkonen
- torstaina 22.8. klo 19
Kanttorien kahvikonsertti
Annina Aho, Paula Huju,
Julia Hyyrynen, Jenni-Kristiina Liiri,
Anni Nummila, Mikko Peltokorpi ja
Satu Ranta
Musiikkitapahtumista lisätietoja:
kanttori Satu Ranta, 050 331 6800, [email protected]
Emerituspiispa Eero Huovinen
kirjoittaa kirkkovuoden juhlapyhien tiedotteet. Luomakunnan sunnuntaita vietetään seurakunnassa
jonain touko-lokakuun välisenä
sunnuntaina. (KT)
Mietitkö eroa tai onko
suhteessasi kova karikko?
Yleensä ei kannata erota hätiköidysti.
Vertaisryhmässä voit pohtia rauhassa tilannetta ohjaajien avulla.
Solmuja parisuhteessa -kurssi
Ryhmään otetaan haastattelun
jälkeen 4 paria.
Ryhmä kokoontuu 8
keskiviikkoiltana
Nurmijärven kirkonkylän
Isossa pappilassa klo 18-21
alkaen 4.9.
Muut illat: 11.9., 25.9., 2.10.,
23.10., 30.10., 6.11. ja 20.11.
Kurssi maksaa 50 € parilta.
Ohjaajina Sanna Puhakka ja Virve
Karvonen.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Virve Karvonen 050 360 8893 tai [email protected]
www.katajary.fi
4
Nurmijärven pappila sata vuotta sitten
Lapset ovat matkustaneet
jo melkein koko päivän: yhdellä junalla Tampereelta
Hyvinkäälle ja sieltä toisella
junalla Röykän asemalle. Nyt
istutaan pappilan vaunuissa.
Aino on jo iso tyttö, koululainen. Pikkuveli Matti on vasta
parivuotias, mutta on sentään
jo oppinut siskolta, mikä on
matkan jännittävin kohta. Molemmat odottavat henkeä pidättäen sitä, että Nurmijärven
kirkon torni nousee näkyviin.
Perillä lapsia odottaa farfar, kirkkoherra Alfred Sadenius, sekä
lauma serkkuja ja setiä. Rakkain
on kuitenkin Amanda-mummu.
Pappilassa vietetään joulut ja
käydään kesäisinkin, ja siellä on
Ainosta aina kivaa, paitsi yöllä.
Silloin hänen pitää nukkua kapealla punaisella sohvalla, ja vastapäätä riippuu pelottava taulu.
Siinä on onnettoman näköinen
nainen.
Muistoja mummula-pappilasta
Sadeniusten aikana (1892–1914)
Nurmijärven pappila oli siis mummula, vanhan pariskunnan koti.
Valokuvissa näkyy kaunis sali
tapetteineen, tauluineen ja kakluuneineen. Ulkona Nurmijärvi
välkkyy puutarhan marjapensaiden takana. Kahvia juodaan
koivujen alla kolmen sukupolven
voimin. Miehillä on olkihatut ja
kävelykepit, naisilla jugend-ajan
puvut, lapsilla mekot tai merimiespuvut. Keskellä näkyy usein
mustapukuinen, juurevan näköinen vanha pariskunta, rovasti ja
ruustinna.
Perheestä tiedetään paljon, sillä
kirjeitä sukulaisille kirjoitettiin päivittäin. Lisäksi Alfred kirjasi koko
aikuisikänsä päivittäin tärkeimmät
tapahtumat ja säätilan kalenteriinsa. Tiedonannot ovat kuivan asiallisia. Ainoa tunnepitoinen merkintä on nuoruudesta: ”Rakkaalle
Amandalleni kaunis poikalapsi.”
Sadeniuksen perhettä viettämässä vapaa-aikaa pappilan puutarhassa 16.8.1896. Kuvassa vasemmalta Yrjö, mahdollisesti Laila, Atte, ruustinna
Amanda, Hanna ja kirkkoherra Karl Alfred, edessä makaamassa Jukka.
Pappispariskunnan elämänkaari
Alfred tapasi Amanda Blomin,
Uudenkaupungin laivanvarustajasuvun tyttären, ollessaan nuori
pappi. Tarinan mukaan Amanda
ei innostunut tästä sulhasehdokkaasta, ennen kuin putosi
luistellessaan jäihin, jolloin hengenpelastajaksi osui juuri Alfred.
Avioliitosta tuli hellä ja onnellinen.
Nuoren papin elämä oli pätkätyötä. Alfred kiersi sijaisena ja
apupappina, ja perhe matkusti
mukana. Nuoren Amandan elämää leimasivat muutot, uudet
asettumiset, raskaudet ja pikkulapset. Oli keskenmenoja, eläviäkin lapsia tuli kahdeksan, ja
kaksi tytärtä kuoli kulkutauteihin
pikkulapsena.1860-luvun nälkävuosina Alfred ja Amanda keittivät seurakunnan ruisvelliä näl-
käisille kiertolaisille, joita vaelsi
loputtomina laumoina Ylöjärven
läpi etelään. Alfred sai kulkijoilta lavantaudin ja häälyi itsekin
elämän ja kuoleman rajalla kaksi viikkoa. Alfred oli 37 vuoden
ikäinen päästessään ensimmäiseen vakituiseen virkaansa ja 55
päästessään ensimmäisen kerran
kirkkoherraksi. Keski-iän suuri
ponnistus oli viiden pojan kouluttaminen lyseossa ja yliopistossa.
Tytärtä opetettiin kotona.
Saadessaan keisarilta nimityksen Nurmijärven kirkkoherran virkaan Alfred oli 62-vuotias,
Amanda taas 54. Vanhuuseläkkeitä ei ollut. Pappi oli virassaan
kuolinpäiväänsä asti ja palkkasi
itselleen apulaisen sitten, kun ei
enää selvinnyt töistään. Alfred
ehti toimia Nurmijärvellä seitsemisen vuotta ennen kuin paha nivelreuma pakotti hänet ottamaan
Birgit Tolvanen
apulaisen. Sen tapaiset työt kuin
vaikka kuolinvuodekäynti Hyvinkään takamailla, 20 km hevosella ja 10 km jalan lumista polkua,
olivat käyneet mahdottomiksi.
Kanslianhoitoa, saarnaamista ja
johtotehtäviä silti riitti.
Nurmijärvi edustuskuntoon
Amanda itki nähtyään Nurmijärven ensi kerran. Hautausmaalla
ja kirkonmäellä ei kasvanut ainuttakaan puuta eikä pensasta.
Kirkonmäellä laidunnettiin sikoja.
Kylä oli suuri, mutta rakennukset
huonokuntoisia. Kirkko oli Sadeniusten mielestä harvinaisen
ruma. Henkeä vedettyään pappilan pariskunta ryhtyi töihin. Alfred
hankki kirkonmäen seurakunnan
omaisuudeksi, ajatti sinne multaa ja istutti sinne vaimonsa ja
metsänhoitajavävynsä
kanssa
runsaasti koristepuita. Kirkko remontoitiin sisältä ja ulkoa. Amanda, joka oli taitava ja omistautunut
puutarhuri, loi pappilan ympärille
varsinaisen satupuutarhan.
Alfredin kirkkoherrakausi oli
Nurmijärvellä edistyksen aikaa.
Aiemmin pitäjässä oli ollut viinaanmeneviä virkamiehiä, jotka
elivät myymällä pilkkahintaan
polttopuuta Helsinkiin. Alfred oli
kirkkoherrana tarmokas ja aikaan-
saava ja sai vielä pitäjän asioissa
työtoverikseen nuoren ja pätevän
nimismiehen. Tämän kaksikon
aikana isonjaon mukainen järjestely toteutettiin: peltojärjestys
saatettiin lopultakin voimaan,
kansakouluja perustettiin lisää,
Vantaanjoen koskiin nousi sähkölaitoksia ja Hyvinkäälle ja Rajamäkeen rakennettiin tehtaita. Pitäjä
vaurastui.
Viimeinen muutto
Lapset ja lapsenlapset muistivat
Amandan tarmokkaana, vikkeläliikkeisenä emäntänä ja äärimmäisen lämpimänä äitinä ja
mummuna. Vuonna 1913 hän riutui kivuliaasti pois, ehkä johonkin
syöpään.
Alfred eli sen jälkeen enää
vuoden verran. Vanhan miehen
elinvoima oli mennyt, askelet
kulkivat pappilasta vain harvoin
muualle kuin Amandan haudalle.
Carl Alfred Sadeniuksen ja Lovisa
Amanda Blomin hauta on vieläkin
tallella Nurmijärven hautausmaalla pappien rivissä, parin sadan
metrin päässä pappilasta. Vanhempien lisäksi siihen on haudattu kaksi pariskunnan pojista.
Anni Pesonen
seurakuntapastori
Saarnoja, seuraelämää ja sivistystä
– Kirkkoherra Sadeniuksen aika Nurmijärvellä
Ainon tytär Liisa Tuovinen oik. ja Matin tytär Maritta Pesonen ovat molemmat tutkineet paljon Sadeniuksen puoleista sukuaan. Yhdessä museonjohtaja Leena Koskelan (vas.) ja museoamanuenssi
Anne Alasmaan kanssa he valitsivat kuvamateriaalia kesällä Museokahvilassa ja syksyllä kirjastossa
pidettäviin näyttelyihin.
Nurmijärven museo sai 2012 rovasti Liisa Tuoviselta kiinnostavan
valokuvalahjoituksen kirkkoherra Karl Alfred Sadeniuksen perheen
Nurmijärvi-aikaisista kuvista.
Sadenius oli Nurmijärvellä kirkkoherrana vuodet 1892–1914 ja
asui Isossa pappilassa, joka monessakin mielessä oli vielä tuolloin
yksi pitäjän merkittävistä taloista.
Lahjoitukseen liittyi kirkkoherra Sadeniuksen kalenterimerkinnöistä koostettu päiväkirja, johon on kirjattu ylös tapahtumia perheen ja
paikkakunnan elämästä.
Nurmijärven kirkonmäellä Museokahvilan näyttelyssä 9.6.–11.8.
on esillä pieni osa kuvista. Varsinainen näyttely kuvista ja tuon aikakauden elämästä Nurmijärvellä on esillä 2.–31.10.2013 Galleria
Villessä (entinen Kirjastogalleria).
5
Kirkkopäivillä pohdittiin
maailman tilaa
Kirkkopäivät Kuopiossa eivät pettäneet odotuksia:
monipuolista kirkon ja maailman tilan pohdintaa höystettynä keskusteluilla ihmisten
kanssa, kulttuurilla ja kevätkesäisellä kaupungilla.
Kirkkopäivät on Kirkkopalvelujen
ja evankelisluterilaisen kirkon joka
toinen vuosi eri puolilla maata järjestämä katselmus. Kävijöinä on
kirkon väkeä eri puolilta maata:
seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä.
Kuopiossa kaupunkilaisia kokoontui runsaasti Suvivirsi-tapahtumaan kauppatorilla ja perheittäin
lasten puuhapäivään Piispanpuistossa. Kirkko oli keskellä kaupunkia ja ihmisten elämää.
Suosiossa olivat myös muut tilaisuudet, sillä monet tilat täyttyivät ääriään myöten. Kirkkopäiviä
tarvitaan.
Kirkkopäivät keräsi helluntaiviikonlopun aikana 31 400 tilaisuuskävijää.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja emerituspiispa Eero Huovinen
nojatuolikeskustelussa.
Kauppatorilla kuultiin ja laulettiin suvisia lauluja. Mia Hyödynmaa kiersi kumppaniensa kanssa ihmisten joukossa keskustelemassa yhteisvastuusta.
Saarnasaunasta pastori
Kanalan Pyhäkouluun
Omat kirkkopäiväni alkoivat
perjantai-iltana saarnasaunassa.
Puhujat saivat lennosta aiheen,
vähän reunaehtoja ja alkoivat
saarnata. Mukana saunomassa
olivat muun muassa jalkapalloilija
Atik Ismail ja pappi Markku Suokonautio.
Lauantaipäivä kului kiertämällä
maailmanmenoa eri kanteilta käsitelleissä ohjelmissa.
Kuopion Henry’s Pubissa vietettiin lauantaina hieman totutusta poikkeavaa musiikki-iltaa, kun
ravintolassa järjestettiin DJ-pastori Kanalan pyhäkoulu, jossa soi
”maallinen musa raamatullisella
klangilla”. – Halusin nostaa esiin,
että pop on Raamatusta – ainakin
osittain, sanoi DJ-pastori Kari Kanala.
Nojatuolikeskustelu
piispan kanssa lapsista
Emerituspiispa Eero Huovisen
keskustelut eri alojen asiantuntijoiden kanssa ovat olleet Kirkkopäivien suosituimpia tilaisuuksia,
niin tälläkin kertaa, kun Eeron
vieraana oli lastenpsykiatri Jari
Lasten puuhapäivä kutsui perheitä Piispanpuistoon.
Sinkkonen. Hänen nimeään kuuli
mainittavan tilaisuuden jälkeen eri
puolilla kahvikeskusteluissa maininnalla ”järkimies”.
Muutamia Sinkkosen sanomia
ajatuksia: ”Pitää sanoa lapselle,
jos ja mitä hän on tehnyt väärin.”
”Normaalikäytöksestä ei pidä palkita.” ”On sanottava tarvittaessa
myös EI ja pidettävä kiinni siitä,
että se myös tarkoittaa EI.”
Sinkkonen kuuluu myös niihin
asiantuntijoihin, jonka mielestä
lapselle pitää antaa rajat. Hänen
mielestään lapsen sukupuolta tulee arvostaa, eikä yrittää kohdella
häntä jotenkin ”neutrina”.
Kun kysyttiin, mikä olisi lapselle
hyväksi (yhdellä lauseella): ”Aito ja
vilpitön kiinnostus lasta ja hänen
ajatuksiaan kohtaan.”
ko ottaa kantaa yhteiskunnallisiin
asioihin? Käytännön esimerkkeinä olivat Talvivaaran ja uraanikaivoksen ongelmat, joihin on otettu
kantaa myös kirkosta käsin.
Emerituspiispa John Vikströmin mielestä kirkon on oltava
äänitorvena niille, joiden ääni ei
muuten pääse kuuluviin.
Kysyttiin, voiko kirkko oikeasti
edes vaieta epäkohtien edessä?
Kirkko on keskeinen toimija maailman hädästä ja nykyään myös
ympäristön tilasta puhuttaessa.
Jonkinlainen yhteenveto oli, että
poliittiseen keskusteluun voidaan
osallistua, mutta ei puoluepoliittisista lähtökohdista.
Politiikkaa, mutta ei puoluepolitiikkaa
Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander kysyi, onko meillä varaa vanhustenhuoltoon? Vastaus
oli, että kyllä. Ainakin pitäisi olla.
Mutta töitä sen eteen pitää tehdä.
Kirkko ja politiikka oli tälläkin kertaa kiinnostava aihe. Saako kirk-
Sosiaalimenomme ovat eurooppalaista keskitasoa. Mutta: julkiset
menot kasvavat ja valtio velkaantuu, palvelua eivät kaikki tahdo
saada nytkään, miten siis tulevaisuudessa. Eläke ei tahdo riittää
lääkemenoihin ja köyhyys kulkee
yksinäisyyden rinnalla.
Mitä tehdä: Vanhusten ennakoiva hoito ja heidän arjessa selviytymisensä tukeminen, kolmannen
sektorin apu (seurakunnat, yhdistykset, vapaaehtoiset) ja oma vastuu ovat osa keinovalikoimaa.
Työurien pidentäminen ja työllisyyden lisääminen ovat kansantaloudellinen lääke huoltosuhteen
ongelmaan.
Kiander ennakoi, että nyt työelämään lähtevät nuoret joutuvat
todennäköisesti maksamaan nykyistä korkeampia eläkemaksuja,
ja että eläkeikä nousee.
Ja paljon muuta
Tilaisuuksissa käsiteltiin lisäksi
muiden muassa maahanmuuttajien asemaa, kirkon tilaa, lapsivaikutusten arviointia, seurakuntarakenneuudistusta, tulevaisuuden
visioita, eutanasiaa ja monta muuta aihetta.
Markku Jalava
Kuka huolehtii
vanhuudestamme?
Kai Sadinmaa ja Outi Lehtipuu pitivät raamattutunnin Luukkaan
evankeliumin kohdasta, jossa puhutaan tähkäpäistä: ”Jumalaa
ei voi palvella ihmisten ohi.”
AIHETTA POHTIA
Jumalaa ei voi palvella ihmisten ohi
Kirkkopäivillä käsitellään ihmisten ja maailman asioita. Olen
käynyt niillä parinkymmenen vuoden ajan. Jo ensimmäisillä
kirkkopäivilläni Hyvinkäällä minua innosti yhteiskunnan asioiden laaja-alainen ja kokonaisvaltain käsittely. Maailmaa ja
elämää ei rajattu sektoreihin. Sanotaan, että kaikki vaikuttaa
kaikkeen ja niin se on.
Toki maailmaa katsotaan kristillisestä näkökulmasta, mutta avarasti silmät ja korvat auki. Kävijä saa aina reppuunsa
jotain virikettä tulevaisuuden varalle.
Siellä on yritetty ennakoida, mitä tuleman pitää. Katsoa
eteenpäin. Linjana on ollut vastuun tunteminen lähimmäisistä ja oltu itsekkyyttä vastaan.
Kuopion kirkkopäivien raamattutunnilla puhuttiin tähkäpäistä. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, miten opetus-
lapset keräsivät sapattina pellolta tähkäpäitä, ja söivät niitä
nälkäänsä. Fariseukset kysyivät Jeesukselta, miksi he niin
tekevät, vaikka se on sapattina kiellettyä?
Vastauksen voisi tulkita niin, että järjenkäyttö on sallittua.
Säännöt eivät ole itsetarkoitus.
Fariseukset olivat yksi Jeesuksen ajan puolueista. He korostivat lain kirjainta sen hengen sijaan. Ja heidän kerrotaan
eläneen toisin kuin opettivat ja vaativat muilta. He olivat siis
varsin tavallisia ihmisiä.
Pastori Kai Sadinmaa ja tutkija Outi Lehtipuu käsittelivät
raamattutunnillaan kiinnostavasti tuota tähkäpäiden ongelmaa. Heidän mukaansa sen opetus on, että jos lähimmäisellä on nälkä, hänelle on annettava ruokaa. Sitä älkööt mitkään
säännöt estäkö.
Jumalaa ei voi palvella ohi ihmisten. Jeesus sanoi kerran,
että ”armahtavaisuutta minä odotan, en uhrimenoja”.
Outi Lehtipuu kysyi, keitä ovat meidän aikamme opetuslapset ja fariseukset? Ja vastasi, että ”meissä jokaisessa on
sekä fariseusta että opetuslasta”. Oma ajatuksemme taitaa
usein kulkea niin, että ”muut ovat fariseuksia”.
Jeesus oli tapajuutalainen. Hänen kerrotaan käyneen synagogassa ”tapansa mukaan”. Älkäämme siis väheksykö
tavan vuoksi kirkossakäyviä.
Aamen. Se oli Kuopion kirkkopäivien tunnus.
Markku Jalava
6
Saattaen kuoleman rajalle
Kuolema koskettaa jokaista. Saattohoitovaihe on ihmisille itselleen sekä läheisille hämmentävää ja vaikeata aikaa. Armi Manninen on ollut saattamassa lähes kolmeakymmentä ihmistä.
Armi Manninen osallistui kymmenisen vuotta sitten järjestetylle
saattohoitokurssille. Kurssi kesti koko syyskauden. Sen aikana
käytiin läpi kuoleman kohtaamista
asiantuntijaluennoin, harjoituksin
ja tutustumiskäynnein. Kurssilla
oli luennoimassa sairaalapastori
Leena Heinonen. Armille on jäänyt mieleen erityisesti Terhokotiin
järjestetty vierailu.
- Pisin vierellä kuljettu jakso kesti
nelisen viikkoa. Kävin tapaamassa
henkilöä päivittäin, yleensä iltapäivisin neljän viiden tunnin ajan. Moni
kuoleva kokee juuri yksinäisyyden
ja yksin olemisen pahimpana asiana, kertoo Armi kokemuksiaan.
Terveyskeskuksessa ei välttämättä ole edes mahdollisuutta
omaan huoneeseen vaikka tiedetään kuoleman olevan lähellä.
Papin saa kyllä pyydettäessä paikalle nopeastikin. Kuoleva ihminen itse ei osaa eikä jaksa pyytää
ehtoollista, silloin kun kivut ovat
voimakkaita. Päällimmäinen ajatus on vain päästä täältä pois, ja
toinen huoli voi nousta siitä, kuinka läheiset pärjäävät.
- Jokaiselta on siis hyvä kysyä,
tahtooko hän ehtoollisen. Tässä
sairaalan henkilökunnalla on tärkeä osuus.
Tutun vierellä
Armi Manninen on joutunut myös
tilanteeseen, jota yksikään äiti ei
toivoisi kohdalleen. Oman pojan
saattoon. Tässä kohdin voimia
antoivat aikaisemmat kokemukset kuolevien vierellä.
- Ehkä tämä oli johdatettu niin,
että minua valmisteltiin Karin hoitoon. Karin sairaus paljastui siten,
että hänen kätensä alkoivat puutua oudosti viime elokuussa. Sen
jälkeen puutuivat jalat.
- Asiaa alettiin tutkia, kun Kari
meillä käydessään ei pystynyt
Yleisesti ajatellaan, että tutun ihmisen vierellä oleminen on raskaampaa kuin ventovieraan. Armin mielestä asia on päinvastoin.
Vaikka saattohoito ja kuolevan ihmisen kohtaaminen ovat rankkaa
työtä, siitä kuitenkin saa myös itselle jotain. Elämän katoavuuden
äärellä oppii arvostamaan terveyttä ja arjen pieniä iloja.
- ”Ai kun ootkin huonon näköinen ja menny tommoseks. Voi
hyvänen aika!” Sellainen ihminen,
joka vierastaa kuoleman läheisyyttä, voi keskittyä vääriin asioihin. Kauhisteluun tai vähättelyyn.
”Etköhän sinä tuosta vielä parane!” Mun mielestä pitäis jutella
vanhoista asioista, yhteisistä kokemuksista ja mikäli mahdollista,
tehdä jotain yhdessä. Olipa se sitten halonhakkuuta tai valokuvien
katselua.
Oman pojan saatto
työntämään edes ruohonleikkuria. Lääkärit antoivat lääkettä,
mutta vaivat sen kun jatkuivat.
Lopulta Kari pääsi magneettikuvaukseen. Magneettikuvauksen
tulos oli järkytys. Karilla todettiin tuntematon, laajalle levinnyt
syöpä, jolle ei ollut enää mitään
tehtävissä. Koska Kari asui Vantaalla, hän pääsi Katriinan sairaalaan, jossa hän vietti loppuajan
sängyssä maaten. Välillä hän kävi
ambulanssilla sädehoidoissa Meilahdessa.
- Olin noilla matkoilla autossa
mukana. Vaikka sädehoito ei tepsinyt itse sairauteen, se helpotti
kuitenkin kipuja, kertoo Armi.
- Kuule äiti, rukoillaan tässä,
etteivät ne siellä sädehoidossa
töpeksi. Rukous koski myös matkoja, koska joskus ambulanssimiehet siirsivät Karia liian reippain
ottein, vaikka hänellä oli käsi ja jalka murtunut aikaisemmin Peijaksessa kaatumisen seurauksena.
Ehtoollinen
Sairaalapastori Leena Heinonen
oli Karin sängyn vieressä useaan
otteeseen. Kerran hän kysyi Karilta sydämellisellä äänellä: ”Tahdotko ehtoollisen?” Kari vastasi:
”Se olisi kovin sydämellistä.”
Armi-äiti osallistui myös ehtoollisen viettoon. Hetken aikana
Kari kysyi yllättäen, kuoleeko hän.
Ehtoollista vai ei
Terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston ja saattohoitopaikan,
vaikkapa Katriinan sairaalan, välillä on huomattavia eroja resursoinnin suhteen.
Armin mies ja poika lepäävät Nurmijärven hautausmaalla.
Käyn haudalla viikoittain. Täällä on hyvä kohdata surun ja kaipauksen
tunteita, kertoo Armi Manninen.
Leena vastasi: ”Kaikki me kuolemme joskus. Aikaa ja hetkeä ei
yleensä osaa sanoa.”
Kari oli viimeisinä aikoina huolissaan siitä, kuinka äiti jaksaa.
Viimeisiksi Karin sanoiksi Armille
jäivät: ”Äiti, minä rakastan sinua.”
Vähän aikaisemmin hän oli sanonut tyttärelleen, että ensi perjantaina hän muuttaa. Ensi perjantai, 19.10.2012 olikin sitten Karin
kuolinpäivä.
- Kun minulle soitettiin tuona
aamuna, lähdin heti ajamaan sairaalaan tyttäreni kanssa. Kaikki
oli kuitenkin käynyt niin nopeasti,
että Kari oli kuollut muutamaa minuuttia aikaisemmin, kun ehdimme paikalle. Paikalla olivat ylilääkäri, sairaalapastori ja Karin tytöt.
- Kari puettiin kauniisti ja saman
tien järjestettiin pieni hartaustilai-
Minun jumalanpalvelukseni
Jumalanpalvelusta voi ajatella
tilaisuutena kirkossa tai kahtena
sanana, Jumalan palveluksena.
Voisin kertoa käyväni mieluiten
Tuomasmessussa, mutta kiinnostavampaa on pohtia, miten Jumala palvelee ihmistä tai ihminen
Jumalaa. Niitä ei oikeastaan voi
erottaa toisistaan: palveleminen
ei ole vaihtokauppaa eikä valtapeliä, se on tapa olla suhteessa.
Varhaisnuorena taaplasin Raamattua, en ymmärtänyt siitä paljon. 15-vuotiaana sattui käteeni
Victor Hugon Kurjat ja äkkiä oivalsin, mistä Uudessa testamentissa puhuttiin. Vastavapautettu
vanki Jean Valjean pääsi piispan
hoteisiin, kun entistä rikollista ei
huolittu muualle. Kiitokseksi hän
kähvelsi talon hopeat. Mies narahti poliisille, mutta piispa väitti
antaneensa hopeat lahjaksi. Vielä
hän työnsi kynttilänjalat rosmon
säkkiin: ”Unohdit nämä.”
Siitä alkoi Jean Valjeanin toipuminen. Leivän anastaminen
oli vienyt hänet pakkotyöhön ja
hänestä oli tullut sellainen, minä
häntä oli pidetty. Pienellä eleellä
piispa tarjosi hänelle uskon, toivon ja armon. Lyhyesti, arvon.
Jean Valjean sai arvonsa takaisin,
vertaisuuden.
Kirja vaikutti kypsymättömään
mieleeni niin, että aloin hotkia
kirjallisuutta. Dostojevski puhui
mielestäni samasta Jumalasta
kuin Hugo, samoin Waltari ja Quo
Vadiksen kirjoittaja, jonka pitkää
nimeä en ikinä muista, jopa pähkähullu Gogol! Olin innoittunut,
olin liikutettu, olin löytänyt jotakin. Ulkoisesti en tehnyt mitään,
sisälleni kasvoi kaupunki. Paljon
myöhemmin ymmärsin sen olleen kutsu tai kutsumus, johon
olin intuitiivisesti vastannut koko
nuoruuden vimmallani.
Kutsu on iso pieni sana. Se on
jokin, mikä tipahtaa postiluukusta pyytäen meitä osallistumaan
siihen, tähän tai tuohon, samalla
se on jotakin, joka tuivertaa sy-
dänalassa vaativana, dynaamisena ja inspiroivana. Se on enemmän kuin kutsu tai kutsumus,
se on elämänmittainen dialogi,
uskon ja järjen kiirastuli, veitsenterällä liukastelua, lepoa ja leikkiä
ja työtä, syvää tyyntä vettä. Se on
persoonallinen suhde, Jumalan
palvelemista parhaimmillaan.
Miten sitten Jumala palvelee
ihmistä? Outo kysymys. Asia on
vähän sama kuin erittelisin, mitä
annan puolisolleni ja mitä saan
vastineeksi sen sijaan, että vain
heittäytyisin johonkin, mistä en
etukäteen tiedä pelastaako vai
tuhoaako se minut. Vapaaehtoinen rakkaus on riski, muunlaista
rakkautta ei ole: kukaan ei rakasta
velvollisuudesta, edes Jumalaa.
Sen vuoksi palvelemista ei voi
suorittaa, sen luonne on toinen.
Mielestäni Hengen symbolit, tuli, vesi ja kyyhky, viestivät
jotakin Jumalan palveluksesta
ihmiselle: vapautta, liikettä, intensiteettiä. Tunkeutumista ratio-
suus. Paikalle tuotiin kynttilät, risti
ja Raamattu.
Ole tukena
Saattohoitovaiheessa riittää, kun
on kuolevan vierellä. Aina ei tarvitse edes sanoa mitään. Riittää,
kun silittää hiuksia tai on vain läsnä huoneessa. Tärkeinä on, ettei
kuolevaa jätetä yksin. Jokaisella
on oikeus arvokkaaseen ja ihmisarvoiseen kuolemaan.
- Tänne maailmaan tullaan toisten avustama. Niin on tarkoitus
myös elämän toisessa päässä.
Sairaalaa ei tarvitse pelätä, kuolevan kohtaamista ei kannata aristella, rohkaisee Armi niitä ihmisiä,
joita kuolema koskettaa.
Teksti ja kuvat:
Tero Konttinen
Birgit Tolvanen
naaliseen mieleen, murtautumista
omaan ja toisten pimeyteen, valkoisia siiveniskuja kun kaikki muu
on vaiti.
Varsinaiset jumalanpalvelukset
merkitsevät minulle suvantopaikkoja. Hetken voi vain olla jonkinlaisen läsnäolon kannateltavana
tai pudota hyvään melankoliaan.
Kun loppusanat kajahtavat, ”lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten”, se on menoa taas.
Misku Välimäki
vs. tiedotussihteeri
7
Seurakuntarakenneuudistus äänestettiin eteenpäin
Kirkolliskokous vieraili Turun Sinapin leirikeskuksessa.
Kirkolliskokousedustajat keskustelemassa yhdellä vierailun rastilla nuorten kanssa kirkon tulevaisuudesta. Lohdullinen havainto: kyllä nuorissa on tulevaisuus.
Turussa kokoontunut kirkolliskokous päätti, että seurakuntarakenneuudistusta jatketaan kirkkohallituksen esityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta. Asiasta käytiin vilkasta
keskustelua, puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 45 ja suoritettiin viitisentoista äänestystä.
Äänestyksessä esitys, jonka mukaan kaikki seurakunnat kuuluvat
jatkossa johonkin seurakuntayhtymään, voitti äänin 57–48. Vastaehdotuksena oli, että yksittäinen seurakunta olisi edelleen mahdollinen.
Lisäksi äänestäen päädyttiin siihen, että yhtymässä säilyy nykyisenkaltainen kirkkoneuvosto. Sen
puheenjohtajana ja jäseninä olisivat
vaaleilla valitut luottamushenkilöt.
Seurakuntaneuvostossa puolestaan kirkkoherra voisi olla neuvoston jäsen, mutta ei nykyiseen tapaan puheenjohtaja.
Myös yhtymän johdossa olisi ka-
pitulin kirkkoherrojen joukosta valitsema kirkkoherra, yhtymärovasti.
Hän ei kuitenkaan olisi kirkkoneuvoston jäsen eikä puheenjohtaja.
Uudistus menee edelleen kirkkohallituksen valmisteltavaksi ja siitä
pyydetään piispainkokouksen lausunto.
Nöyryyttä ja suhteellisuudentajua
Kirkolliskokouksen avajaismessussa Maarian kirkossa saarnannut
piispa Kaarlo Kalliala peräänkuulutti kirkolliskokoukselta nöyryyttä
ja rohkeaa suhteellisuudentajua.
”Varsinkin, jos nämä ottaa omaksi asiakseen eikä ensisijaisesti odota semmoista muilta.” Ohje sopii
yleisemminkin käyttöönotettavaksi.
Arkkipiispa Kari Mäkinen käsitteli avauspuheessaan avioliittoa. Hän näki meneillään olevan
avioliittokeskustelun (samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon) tunneherkkänä, koska se
koskettaa niin keskeistä elämänaluetta, ihmisen minuutta ja identiteettiä. Arkkipiispa kehotti syvällisesti tutkimaan käsityksiämme
avioliitosta.
”Jumala loi toisen ihmisen yksinäisyyden vuoksi”, muistutti Mäkinen.
”Älkää pelätkö”, jäi mieleen puheesta. Hän sanoi sen olevan yksi
yleisimpiä sanapareja Raamatussa.
Edustaja-aloitteen pohjalta käsiteltiin kirkon viestintästrategian
laatimista. Kokouksen kannaksi
muodostui, että viestintä on otettava vahvasti huomioon kirkon
strategioita tehtäessä ja tulevaisuutta pohdittaessa. Sen sijaan
erillistä viestintästrategiaa ei nähty tarpeelliseksi, sillä viestintä läpäisee nykyään kaiken toiminnan.
Kirkossakin kaikki viestivät.
Kirkkohallitus esitti kirkkolakiin
täydennystä, jossa kirkolliselle
viranomaiselle säädettäisiin velvoite suorittaa lapsivaikutusten
arviointi, kun päätöksellä on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapsiin. Itse asiaa pidettiin hyvänä,
mutta lain laatimisen kannalta se
lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalitavasta käytiin lähetekeskustelu. Kari Latvuksen
tekemässä aloitteessa esitetään
välillisen vaalin muuttamista suoraksi jäsenvaaliksi. Tällä hetkellä
vaalin suorittavat kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen
jäsenet. Papeilla on jo suora vaali.
Kannatin aloitetta. Minusta tulisi
eri tavoin lisätä seurakuntalaisten
osallistumista myös päätöksentekoon ja vahvistaa jäsendemokratiaa. Uskon suoran vaalin lisäävän
mielenkiintoa kirkolliskokouksen
työhön.
Teksti ja kuvat:
Markku Jalava
kirkolliskokousedustaja
Perheiden ulkoilupäivät
PISAROITA
Asutaanko yhdessä vai erikseen?
Elokuvaohjaaja Woody Allen ja näyttelijä Mia Farrow olivat ehkä maailman
kuuluisin LAT-pari 1980-luvulla. Myös
filosofi Jean-Paul Sartre (1905–1980)
ja feministikirjailija Simone de Beauvoir
(1908–1986) elivät LAT-suhteessa. LAT
tulee sanoista Living Apart Together, ollaan yhdessä mutta asutaan erillään, Allenin ja Farrown tapauksessa New Yorkin
keskuspuiston eri laidoilla.
Järjestely ei ole kuitenkaan vain rikkaiden ja kuuluisien elämäntapa, vaan
aivan tavalliset ihmisetkin muodostavat
LAT-pareja. Ruotsissa käytetään sanaa
särbo mutta suomenkielessä ei ole vielä
sopivaa sanaa tälle parisuhteen muodolle, jota luonnehtii samanaikaisesti intiimi
kanssakäyminen ja autonomia.
LAT-suhteissa ei ole kysymys seurustelusta, jota yleensä kuvaa se, että ainakin
aluksi asutaan erillään. LAT-parien elämänmuodoksi on vakiintunut – säännöllisin väliajoin tai pysyvästi – yhdessä oleminen niin, ettei kuitenkaan asuta saman
katon alla. LAT-suhteen syynä on usein
työ toisella paikkakunnalla tai toisessa
maassa.
Työn lisäksi myös sosiaaliturvajärjestelmä voi pakottaa asumaan erillään.
Yksinasuvien ja yksinhuoltajien saamat
asumistuet ja muut etuudet ovat tasoltaan korkeampia kuin pareilla. On myös
tilanteita, joissa yhdessä asuminen olisi
työn puolesta mahdollista, mutta jostain
syystä parit haluavat kuitenkin säilyttää
etäisyyttä. Erillään asuminen voi olla
myös pakotettua sairauden tai vamman
vuoksi.
Kirkossa kaikki
viestivät
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa Sääksjärventie 144, Kiljava (Hyvinkää)
ma 12. ja ti 13.8. klo 15 - 20
Sarri Kukkonen
Tervetuloa
tunniksi tai
koko päiväksi,
ilmoittautumista
ei tarvita!
- perheen yhteistä ulkoilua, erilaisia toimintapisteitä
- saunat kuumina ja uintimahdollisuus
Lapset ovat ohjelmien aikana vanhempien vastuulla.
Tarjolla syötävää:
- nuotiopaikalla lettuja 0,50€ / kpl, niin kauan kuin taikinaa riittää
- makkaraa, kahvia ja teetä 1 € /kpl
Voit ottaa mukaan myös
omia eväitä.
Matkat tehdään omin kyydein
Huom! Päivä- ja perhekerhot
alkavat viikolla 34
Tule mukaan Alfa-kurssille!
LAT-suhteita ei ole vielä tutkittu perinpohjaisesti, mutta voi aavistella, että
aikuisina tutustuvat parit, joilla on jo
ehkä omistusasunto ja vakiintuneet elämäntavat, ehkä myös lapsia edellisestä
tai edellisistä suhteista, haluavat muita
useammin LAT-suhteeseen.
Uskon, että vanhassa on kuitenkin vara
parempi. Edellä mainittujen julkkisten
suhteet olivat myrskyisiä. Mitä enemmän
uskallamme sitoutua ja jakaa elämäämme, myös tavallista yhdessä asumisen
arkea, sitä kestävämmällä pohjalla parisuhde on. Hyvä yhteiskunta on sellainen,
jossa työelämä, sosiaaliturva ja terveydenhuolto tukevat parien mahdollisuuksia jakaa elämäänsä saman katon alla.
Kirsi Hiilamo
psykoterapeutti, vs. perheneuvoja
Alfa-kurssi on jokamiehen ja -naisen tapa tutustua kristinuskon perustotuuksiin.
Alfassa saa kysyä ja kyseenalaistaa.
Lisäksi Alfa-iltaan kuuluu
- hyvä ruoka, yhteys
- aito ystävyys ja toisista välittäminen
Luennon jälkeen kurssilaiset jakautuvat pienryhmiin (ryhmät pysyvät samoina
koko kurssin ajan) keskustelemaan aiheesta rennon ja vapautuneen ilmapiirin
vallitessa, jolloin jokainen saa vapaasti kysyä ja tuoda esiin mielipiteitään.
MITÄ Alfa ON ?
Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää,mistä kristinuskossa on kysymys.
Luentoja, keskustelua, hauskaa yhdessäoloa yhteisen iltapalan ääressä.
Fanaattisuus ei kuulu Alfaan.
Avoimuus on Alfan perusarvoja.
Alfa-kurssi
Torstaisin klo 18.30, alkaen 26.9.
Nurmijärven kirkonkylässä Isossa pappilassa
Johdatus kristinuskon perustotuuksiin etsijöille, seurakunnasta vieraantuneille ja vasta
uskoontulleille. Illat alkavat yhteisellä aterialla. Kokoonumme 10 krt, kurssi on maksuton.
Lisäksi viikonloppuleiri 26.–27.10. Sääksin kurssi- ja leirikeskuksessa.
Tiedustelut: Risto Marila, 0500 975 433 tai [email protected]
Riitta Marila, 050 309 7428, Pirjo Torkki, 050 0400 1639, Ina Kuula, 040 774 2524.
8
Neljä näkökulmaa rippikouluun
Edessä on jälleen rippikoulujen täyteinen kesä. Vaikka oman
rippikoulun voi kokea vain kerran, tarjoavat erilaiset elämänvaiheet mahdollisuuden kokea rippikoulu uudestaan eri näkökulmasta. Seuraavassa rippikoululainen, isonen, rippikoululaisen äiti ja rippikoulun opettaja kertovat kokemuksiaan ja
odotuksiaan menneistä ja tulevista rippikouluista.
Harri Tarkkio on tämän vuoden
rippikoululainen.
”Odotan, että riparilta voi saada
hyviä ystäviä tai ainakin positiivisia sosiaalisia kokemuksia. Myös
ajatus siitä, että leirillä saattaisi
ymmärtää jotakin syvällisempää ympäröivästä maailmasta ja
omasta itsestä, innosti lähtemään
rippikouluun.
Rippikoulun käyminen on tähän
asti ollut Harrin mukaan melko
rentoa.
”Tästä rippikoulun vaiheesta
jää varmasti mieleen messu- ja
muu käyntimerkintöjen kerääminen.”
Kesän leiriä Harri odottaa innolla ja toivoo yhteistä tekemistä
muiden leiriläisten ja leirin aikuisten kanssa, hiljentymistä ja elämän suurten kysymysten pohdiskelua.
”Kaverit ovat kertoneet riparin
olleen heidän tähänastisen elämänsä parhaita kokemuksia.”
Konfirmaatiosta Harrilla ei ole
vielä ajatuksia, rippijuhlia hän on
jo ehtinyt hieman miettiä.
”Ajatukseni
konfirmaatiosta
pelkistyvät ehkä yhteislauluun,
Alba-kaapuihin ja ensimmäiseen
itsenäiseen ehtoolliseen. Rippijuhlistani tulee varmasti melko kiireiset, koska vanhempani tietysti
haluavat koko suvun paikalle.
Joskus myöhemmin pidän ehkä
erilliset juhlat kavereiden kanssa,
koska tähän sukutilaisuuteen he
eivät mahtuisi.”
Isoskoulutus kuulostaa Harrista
erittäin hauskalta tavalta tutustua
uusiin ihmisiin.
”Olen jo varhaisnuorten isonen,
mutta rippileiri-isosen tittelikin
houkuttelee.”
”Kun kävelin ruusukimppujen
kanssa kirkosta ulos, oli aika helpottunut olo. Rippijuhlaa vietettiin
kotona. Mukava yllätys oli, kun
isoset tulivat meille laulamaan ja
minä ynnä koko talonväki lauloimme mukana. Laulut olivat Kirkossa ja Evankeliumi.”
Rippikoulu oli Ernon mukaan
kaiken vaivan arvoinen, henkisesti kasvattava kokemus, joka antoi
uusia näkökulmia eri asioihin. Positiivinen kokemus ja isoset vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että
Erno päätti lähteä mukaan isoskoulutuksen.
”Tarkkailin riparilla isosten touhua ja näin, kuinka hauskaa heillä
oli. Ajattelin, että joku päivä minäkin olen täällä ohjaamassa leiriläisiä”, Erno kertaa.
”Nyt kun edessä on ensimmäinen rippileiri isosen roolissa,
on pakko myöntää, että kyllä se
jännittää. Tiedän, että leirille tulee
kavereitakin ja toiset isoset on
tuttuja, mutta silti vähän kuumottaa. Onhan se varmaan ihan uskomaton kokemus. Pääosin lähden isostelemaan hyvin mielin.”
Oman nuoren ripillepääsy herkistää
Kirsti Malila-Vottonen, tämänvuotisen riparilaisen äiti, kävi päivärippikoulun Nivalassa vuonna
1972.
”Mieleeni jäivät erityisesti ul-
Nuoret innostavat open jaksamaan
Lähtökuopissa. Kasimiira(-ope) ja Erno(-isonen) odottavat innolla
rippikoulukesää.
koläksyt. Hyvästä muististani
huolimatta pelotti kovasti, opinko uskontunnustuksen ja muut
ulkoläksyt. Lähetyskäsky takkusi
ja sitä opettelin kauhunsekaisin
tuntein”, muistelee Kirsti.
Senkin Kirsti kuitenkin oppi niin
hyvin, että se sujuu kuin vettä va-
Isosen rooli jännittää
Erno Björkqvist on uunituore
isonen, jonka oma ripari oli pääsiäisenä 2012.
”Rippikoulusta mieleeni ovat
jääneet isoset, uudet kaverit ja
pääsiäiseen liittyvät asiat, kuten
suklaamunien etsintä.”
Ernon konfirmaatio ja rippijuhla
sujuivat hyvin.
rippikoulu antaisi nuorille eväitä
elämään ja madaltaisi kynnystä
lähteä mukaan seurakunnan toimintaan.”
Isosille ja työntekijöille Kirsti lähettää terveiset: ”Kiitos siitä
matkasta, jonka nuorten kanssa
teette. Te olette nyt aitiopaikalla ja
paljon vartijoina, kun saatte antaa
nuorelle eväitä elämää varten.”
Yhteiset illanvietot, sketsit ja leikit kuuluvat ripariohjelmaan.
laen yhä tänä päivänä.
Nyt kun Kirstin oma tytär, perheen kuopus, käy rippikoulua, kuvailee Kirsti tunnelmiaan hieman
haikeiksi.
”Ei lasten aikuiseksi kasvaminen ole vanhemmille mitenkään
helppo projekti. Jokainen virstanpylväs tuo myös omat herkät hetkensä ja rippikoulu on yksi niistä.”
”Edessä oleva rippijuhla on
iloinen perhetapahtuma, jossa
rippilasta juhlistetaan yhdessä
ystävien kanssa. Laitamme hyvää syötävää ja täytekakku kuuluu ehdottomasti juhlaan.”
Tyttäreni on itse ahkera ja taitava kokkaaja, ja on luvannut leipoa
ja tehdä itse voileipäkakut. Toivottavasti ilmat suosivat, silloin juhlasta tulee vielä mukavampi.”
Nykypäivän rippikoulu on Kirstin mielestä tullut lähemmäksi ihmistä, kuten kirkon työntekijätkin.
”Enää pappi ei ole vieras ja
kaukainen hahmo saarnastuolissa, vaan lämmin ja helposti lähestyttävä ihminen. Toivon, että
Teologian ylioppilas Kasimiira
Edelmannilla on takanaan lähes sata rippikoulua opettajana.
Omansa hän kävi 80-luvun alkupuolella Vivamossa.
”Meitä leiriläisiä oli 14 päivää
kestäneellä leirillä lähes 60. Kaipa
meillä oppituntejakin oli, vaikken
niistä kyllä mitään muista. Puolessa välissä leiriä oli välikoe ja
sitten oli vielä se loppukoe. Onneksi niin tiukkaa kuulustelua ei
enää ole. Muistan kyllä yhteiset
iltaohjelmat ja vapaa-ajan toiminnat, isoset olivat myös tärkeitä.”
Rippikoulun opettajaksi Kasimiira päätyi opintoihin liittyvän
pakollisen harjoittelun myötä.
”Tuolloin ajattelin, että enköhän
mä yhden kesän selviä niiden pelottavien nuorten kanssa. Vaan
kuinkas siinä kävikään. Se oli
rakkautta ensi hetkestä lähtien.
Nuoret osoittivat ennakkokäsitykseni vääriksi, enkä vieläkään ole
tavannut sitä pelottavaa nuorta : )”
”Nuoret ovat parasta ja haastavinta ripariopen työssä. He ovat
avoimia ja suoria. Joka ryhmän
kanssa tulee eteen myös kommervenkkisia tilanteita, mutta jos
itse toimii reilusti ja oikeudenmukaisesti, niin niistä aina selvitään.”
Vaikka Kasimiira onkin rippikoulukonkari, tunnustaa hän uuden rippikoulun aloittamisen olevan aina jännittävää.
”Mietin ja suunnittelen tunnit
etukäteen ja yritän keksiä jotakin
uutta. Jokainen ryhmä on kuitenkin ainutlaatuinen, eikä se mitä on
suunnitellut, välttämättä aina toimi. Silloin on oltava takataskussa
varasuunnitelma.”
”Avoimella mielellä rippikoulusta saa eniten irti. Onhan se aina
rankka rutistus, mutta sen arvoinen”, tietää Kasimiira.
Terhi Kokko
vs. nuoristotyönohjaaja
Hiidenkiviseurojen aiheena synti
Elokuussa järjestettävien toisten Hiidenkiviseurojen aiheena
on synti ja pääpuhujana kirjailija-pappi-kolumnisti Jaakko
Heinimäki yhdessä rovasti Liisa Tuovisen kanssa. Hiidenkiviseurat ovat nyt viimevuotista selkeämmin alueelliset, sillä
järjestämässä on körttiväkeä myös Keski-Uudeltamaalta.
Jaakko Heinimäki on tuottelias ja
monipuolinen kirjailija, joka osaa
kirjoittaa – ja puhua – kristinuskosta arjen näkökulmasta niin,
että tavallinenkin ihminen ymmärtää. Hän avaa vaikeitakin aiheita
kansanomaisesti huumoriakaan
unohtamatta.
Heinimäen Outo hartauskirja
valittiin Vuoden kristilliseksi kirjaksi 1997 ja Seitsemän syntiä
oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana
1999. Viime vuosien tuotosta ovat
kirjat Kafekismus 2011 ja Taskuetiikka 2012.
Heinimäki työskentelee tällä
hetkellä Turun piispa Kaarlo Kallialan erityisavustajana.
Seuroihin ovat lupautuneet puhujiksi myös ohjelmajohtaja Antti
Elenius, ex-vankilapastori, psykoterapeutti Markku Yli-Mäyry
ja Tuusulan kirkkoherra Ulla Rosenqvist. Musiikista vastaa pastori Markus Asunta.
Hiidenkivi-seurat pidetään 21.
elokuuta Klaukkalan kirkolla. Tilaisuus alkaa kello 18 Jaakko
Heinimäen ja Liisa Tuovisen puheenvuoroilla ja keskustelulla niiden pohjalta. Teemana on ”Synti,
syyllisyys ja ihmisen hoitaminen”.
Musiikkihetken ja iltapalan jälkeen seurat jatkuvat muilla puheilla eli perinteisillä körttiseuroilla, joissa lyhyet puheet ja
Siioninvirret vuorottelevat.
Kaikki ovat seuroihin
tervetulleita
Seuroihin ovat kaikki tervetulleita.
Osallistuminen ei maksa mitään,
vapaaehtoinen kolehti toki kerätään. Körttiseuroissa käsitellään
ihmisen tuntoja ja hänen arjen
kysymyksiään ihmisläheisellä tavalla ilman mitään kynnyksiä tai
sitoutumisia.
Hiidenkiviseurojen järjestäjinä
ovat Herättäjä-Yhdistyksen Keski-Uudenmaan paikallistoimikunnat ja Nurmijärven seurakunta.
Ensimmäiset Hiidenkiviseurat järjestettiin viime vuonna. Pääpuhujana oli silloin toimittaja Johanna
Korhonen.
Herättäjä-Yhdistyksen vuotuiset Herättäjäjuhlat järjestetään
tänä vuonna Haapajärvellä 5.–7.
heinäkuuta. Jaakko Heinimäki
pitää siellä raamattutunnin lauantaina.
Markku Jalava
Kirjailija, pappi, kolumnisti
Jaakko Heinimäki puhuu Hiidenkiviseuroissa Klaukkalan
kirkossa elokuussa.
9
Kirsi & Eeva
Kysyimme
1) Mikä on kesän kohokohta?
2) Mikä kasvi tuo sinulle kesän?
3) Tiedätkö missä Museokahvila on ja
aiotko käydä siellä?
Madeleine
Lotz
1) Aurinko
2) Auringokukka
3) Tiedän.
Ehkä.
Teksti: Misku Välimäki
Kuvat: Tero Konttinen
Jarno
Seppänen
1) Aurinko
2) Omenapuu
3) Joo. Aion
tänään.
Menen
siivoamaan sitä
talven jäljeltä.
Angela
De Pinto
Auringon valo hiuksissaan...
KIRKOLLISET KESÄJUHLAT 2013
Kristillisten järjestöjen ja herätysliikkeiden järjestämiin kesäjuhliin
osallistui viime vuonna noin 140 000 ihmistä, ja samansuuruista
kävijämäärää odotetaan tänäkin vuonna. Kesäjuhlat ovat massatapahtumia, joiden järjestämiseen osallistuu kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia. Juhlia järjestetään ympäri Suomea toukokuusta aina
elokuulle asti.
Niina Paulanto + Emilia ja Jenniina
1) Mökkimatka Keski-Suomeen
2) Alppiruusu
3) Yritetään, olen kuullut sen olevan kaunis,
ystäväni käy siellä paljon.
1) Matkustella
Suomessa,
mm. Turussa ja
Tampereella
2) Auringonkukka
3) Tiedän, mutta
en ole koskaan
käynyt. Kannattaako mennä?
lapsiasiahenkilö
Nurmijärven lapsiasiahenkilö Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja
nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta ”Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilö” ja voit lähettää terveisesi myös sitä kautta.
Valtakunnalliset Lähetysjuhlat
7.–9.6. Helsinki
Suomen Lähetysseura
www.lahetysjuhlat.fi
Medialähetyspäivät
14.–16.6. Hyvinkää
Medialähetys Sanansaattajat
www.sansa.fi
Lähetyksen kesäpäivät
14.–16.6. Kauniainen
Evankelis-luterilainen
Lähetysyhdistys Kylväjä
www.kylvaja.fi
Sanan Suvipäivät
14.–16.6. Vivamo, Lohja
Kansan Raamattuseura
www.suvipaivat.fi
Evankeliset kesäjuhlat
15.–16.6. Kouvola
Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry
www.evankeliset.net
Valtakunnalliset
Evankeliumijuhlat
28.–30.6. Lohtaja, Kokkola
Suomen Luterilainen
Evankeliumiyhdistys (SLEY)
www.evankeliumijuhla.fi
Suviseurat
28.6.–1.7. Pudasjärvi
Ranuan ja Pudasjärven
rauhanyhdistykset
www.suviseurat.net
Herättäjäjuhlat
5.–7.7. Haapajärvi
Herättäjä-Yhdistys
www.h-y.fi/juhlat
Valtakunnalliset
Kansanlähetyspäivät
5.–7.7. Kankaanpää
Suomen Evankelisluterilainen
Kansanlähetys
www.kansanlahetyspaivat.fi
Länsi-Suomen Herännäisjuhlat
12.–14.7. Uudenkaupungin
Kalannissa
Suomen rukoilevaisen kansan
yhdistys ry
www.rukoilevaistenkirjat.fi
Rauhan Sanan Suvijuhlat
12.–14.7. Kempele
Lähetysyhdistys Rauhan Sana
www.lyrs.fi
Rukoilevaisten kesäseurat
19.–21.7. Kokemäki
Länsi-Suomen Rukoilevaisten
Yhdistys ry
www.rukoilevaisuus.com
Kirkastusjuhlat
26.–28.7. Heinävesi
Kansan Raamattuseura
www.kirkastusjuhlat.fi
Uusheräyksen kesäseurat
26.–28.7. Raahe
Lestadiolainen Uusheräys
www.uusherays.fi
Hengen uudistuksen kesäjuhla
2.–4.8. Lohja
Hengen uudistus kirkossamme ry
www.hengenuudistus.fi
Orpokotijuhlat
16.–18.8. Parikkala, Saaren kirkko
www.parikanniemi.fi
Lähde: Kirkon tiedotuskeskus
Lapsiasiahenkilö toivottaa kaikille hyvää kesää! Muistakaa nauttia myös ilmaisista asioista, kuten
kukista, poutapilvistä, linnunlaulusta, laineiden liplatuksesta ja läheistenne seurasta.
10
Syrjäytymisprojektin vetäjä:
”Tarkoitus on tehdä
itseni tarpeettomaksi”
Nurmijärven seurakunnassa on aloitettu kolmivuotinen hanke 7–14-vuotiaiden lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tarkoitus on luoda malli, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nurmijärveläiset lapset tunnistetaan ja ohjataan kunnan palvelujen ja verkostojen piiriin.
ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
– Ajatuksena on löytää kolme paikallista pilottikoulua,
joiden kanssa projektia voitaisiin toteuttaa. Pyrkimys
on työskennellä perhekeskeisesti ja vahvistaa kodin
ja koulun yhteistyötä, kertoo projektin vetovastuuseen palkattu nuorisotyönohjaaja Teemu Liimatta.
Liimatta kehuu Nurmijärven hyviä ja toimivia palveluja – tarkoitus on tukea
niitä, ”ei astua kenenkään
varpaille”. Ongelmien ennaltaehkäisy on hankkeen
keskiössä.
Ensin Teemun on kuitenkin tehtävä projekti tunnetuksi sekä itsensä sen
vetäjänä. Samalla on kartoitettava, missä todellinen
tarve on. Tämä vaatii paljon
työtä, mutta Teemu uskoo
projektin onnistumiseen.
– Tavoitteeni on tehdä
itseni tarpeettomaksi. Projekti on onnistunut sitten,
kun voin jäädä siitä pois,
hän naurahtaa.
Idea lähti käytäväkeskusteluista
www.korsisaari.fi - [email protected] - 09 8789 9050
Seurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Arto Kantola
kertoo hankkeen syntyneen
”monien hyvien asioiden tapaan” käytäväkeskusteluista keväällä 2012.
– Omassa toiminnassamme oli mukana lapsia, jotka
kärsivät muun muassa yksinäisyydestä. Aloimme miettiä, mitä voisimme tehdä ja
hahmottelemaan projektia,
joka ei olisi vain seurakunnan oma juttu, vaan nojaisi
tiimityölle.
Samana kesänä roihahti
yleinen keskustelu lasten ja
nuorten syrjäytymisestä, ja
hanke sai nopeasti seurakunnan hallinnollisen tuen.
”Enää ei tarvitse kuin panna
homma täytäntöön”, virnistää Kantola hyväntuulisesti.
Rohkeutta tulla puhumaan
Teemu Liimatta on tyytyväinen voidessaan vaikuttaa
oman kuntansa asioihin ja
lasten hyvinvointiin. Tärkeintä on löytää ne lapset
ja nuoret, jotka tarvitsevat
apua.
– Toivon nurmijärveläisiltä rohkeutta tarttua minua
hihasta ja kertoa lapsesta,
josta on huolissaan. Samoin toivon, että lapset itse
ovat minuun suoraan yh-
Teemu kurvaa aamuisin uudelle työpaikalleen tyylillä.
teydessä. Minut saa kiinni
puhelimella: 050 378 5645
tai sähköpostilla:
[email protected]
Teksti ja kuva:
Misku Välimäki
Täyden palvelun hautaustoimisto
Puh. 010 387 5800
Luonnonkauniissa
ympäristössä
Päiväkokoukset
Virkistyspäivät
yrityksille
Rantasaunat ja
kylpytynnyri
Korkeatasoista
kukkapalvelua
Tasokkaat sidontatyöt
iloon ja suruun
Kukkavälitys
Hautauspalvelut
Kuljetukset
Kukkalaitteet
Tervetuloa!
[email protected]
www.kotoranta.fi
CALLANKUKKAja
HAUTAUSPALVELU OY
Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä
Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit
Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin
Puh. 2504459
[email protected] www.callankukka.fi
Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3
Ma - Pe 9.00 - 17.00
La - Su 9.00 - 15.00
Tukenasi surun kohdatessa
Alan
Laatuliike
UUDET HAUTAKIVET JA ENTISÖINNIT
Ilmoita
Seurakuntaviestissä
Ilmoitus
asioissa
sinua palvelee
Studio Ink Oy
puh. 09 4247 3833,
GSM 045 114 4723
Kiireetön,luottamuksellinen
palvelu rauhallisessa toimistossa.
Kotimaiset arkut ja uurnat.
Muistotilaisuudet
Monipuoliset
ja hyvät tarjoilut.
Arvostava ja osaava.
Hautakivet
Kaiverrukset.
Nimien lisäykset.
Erikoissuunnittelu.
Ammattitaitoisesti laadukkaat
kukkalaitteet ja -asetelmat.
Perunkirjoitukset
Asianajaja
Ulla-Riitta
Kylli
019–433 043
Perinnönjaot.
Testamentit.
www.kthautauspalvelut.fi
NURMIJÄRVI Pratikankuja 3
p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14
11
Maailmaa rakennetaan yhdessä
Kuoro konsertoi Mõisakűlan uudessa kirkossa
Klaukkalan kirkon kuoro piti toissalauantaina konsertin Nurmijärven virolaisen ystävyysseurakunnan Mõisakűlan uudessa kirkossa. Mukana vierailulla oli myös seurakunnan virkaja luottamushenkilöjohtoa. Kirkkoa on kutsuttu Nurmijärven
neljänneksi kirkoksi.
”Mielihyvin totesimme, että kirkko
on käyttökunnossa ja melkein valmis. Tässä nähdään, että maailmaa
rakennetaan yhdessä”, totesi kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja
Markku Schildt.
Schildt oli vuonna 2005 ystävyysseurakuntasopimukseen tähdänneen aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Hän vieraili Mõisakűlassa
ensimmäisen kerran vuonna 2004
ikään kuin ”katsastamassa” seurakuntaa ja totesi, että siellä on tarvetta ja halua yhteistyöhön.
Ystävyyssuhteet solmittiin seuraavana vuonna. Yhteistyön keskeinen kohde on ollut uuden kirkon
rakentaminen.
Osaksi nurmijärveläisten tuella
rakennettu kirkko on lähes valmis.
Se todettiin hyvin onnistuneeksi:
kaunis, yksinkertainen ja toimiva
kirkko, jonka kirkkosalissa on hyvä
akustiikka.
Urut ja parvi vielä puuttuvat, mutta ne ovat tekeillä ja hankkeissa.
Kirkon piha on kaunis ja siisti, kuten
pihat ja ympäristö Mõisakűlassa ja
Virossa yleensäkin.
Klaukkalan kirkon kuoro lupasi
seuraavien konserttiensa ohjelmamyyntitulot Mõisakűlan kirkon urkuhankkeeseen.
Vaikuttava konsertti
”Harvoin tässä kirkossa on tilaisuus
kuulla näin vaikuttavaa musiikkia”,
totesi Kunnar Keres, vierailun isäntä klaukkalalaisten konsertin päätteeksi. Konsertissa kuultiin muiden
muassa suomalaisia kansanlauluja,
Sibeliuksen Finlandia ja Kari Tikan
Armolaulu. Yhdessä veisattiin Suvivirsi. Kuoro lauloi Mikko Peltokorven johdolla ja Satu Rannan
säestämänä.
Kanttorit lauloivat myös soolona
ja duettona. Konsertti päättyi Händelin Soi, kiitos, soi! -lauluun. Kuoro
oli mainiossa vireessä.
Konsertin jälkeen vietettiin ehtoollismessua, jonka toimitti pastori Arvo Lasting. Ehtoollismessu on
siellä pari kertaa kuukaudessa.
Viron pienin kaupunki
Nurmijärveläisten vierailu alkoi lauantaiaamuna kaupungintalolla, jossa on alakerrassa muutama toimisto ja yläkerrassa museo. Museossa
kävi hyvin ilmi, miten rakennemuutos vaikuttaa Virossakin. Teollisuuden supistuttua kaupungissa,
loppui myös liikenne rautatiellä.
Kiskot on purettu paitsi pieni pätkä kaupungintalon vieressä. Ikään
kuin muistona siellä seisoo yksi junanvaunu.
Mõisakűla sijaitsee 189 kilometrin päässä Tallinnasta, aivan Latvian
rajalla, lähellä Pärnua. Se on Viron
pienin kaupunki, osa Viljandin maakuntaa. Kaupunki siitä tuli vuonna
1938. Asukkaita on nykyään 890,
luterilaisessa seurakunnassa 126
maksavaa jäsentä.
Koulussa on 55 oppilasta ja 11
opettajaa. Toisen asteen koulutukseen nuoret menevät lähiseudun
oppilaitoksiin. Myös töissä käydään
paljon joko Pärnussa tai Viljandissa. Opettajainhuoneen pöydällä oli
kaunis kielokimppu.
Vierailun isäntänä ja emäntänä
toimivat seurakuntalaiset Kunnar
Keres ja Niina Jegorova. Tulkkauksen hoiti ansiokkaasti pastori Johannes Haapalainen.
Markku Jalava
Klaukkalan kirkon kuoro piti onnistuneen konsertin Moisakűlan uudessa kirkossa. Mikko Peltokorpi
johti, Satu Ranta säesti.
Moisakűlan kaupungin historiasta kertova museo oli mielenkiintoinen paikka, siellä oli mm
paljon käsitöitä ja elinkeinojen historiaa. Museota esitteli Anu Laarman (oik.)
Vierailulla olivat mukana myös kirkkoherra Ari
Tuhkanen, talousjohtaja Tuomo Hyvärinen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Rantala (kuvassa) sekä varapj. Markku Schildt sekä kirkkoneuvoston varapj Markku Jalava ja jäsen Aulikki
Markkanen.
HARTELA rakentaa koteja
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ
Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs
3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman
takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita.
Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi
Patruunantie 1, 05200 Rajamäki
Hintaesimerkit:
Myyntihinta
2
1h+kt+alk+s
42 m
65.520 €
2h+kt+s
47 m2
72.380 €
3h+kt+s
75,5 m2
96.640 €
4h+kt+s
92,5 m2
98.050 €
Arvioitu valmistumisaika 4/2014
Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy
Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16
puh. 0800 93 200 (maksuton)
www.hartela.fi
Mõisakülan kaupungin kouluun ja kirjastoon tutustuttiin Evi Oissarin (ovella) opastamana. Johannes
Haapalainen, oik. toimi matkan johtajana ja tulkkina. Vasemmalla Mikko Peltokorpi ja Kunnar Keres.
Huom. kunniaksemme liputettiin.
Velaton hinta
141.120 €
156.980 €
232.540 €
264.550 €
Punatorpan Kerhohuoneelta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
Juhlavalmius 80 hengelle.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669.
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
Surun kohdatessa et jää yksin
Täyden palvelun toimisto
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530
Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640
Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560
Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
12
Mennään messuun – jumalanpalveluskyselyn antia
Puolen tunnin messu alkaen kello 12
Nurmijärven seurakunnan kirkoissa toteutettiin maaliskuussa
jumalanpalveluskysely, jolla pyrittiin selvittämään ihmisten
asenteita ja toiveita jumalanpalvelusten suhteen.
Vastausten määrä oli 653, joista
hieman yli puolet (345) oli nuorten antamia. Muina ikäryhminä
olivat kaksi työikäisten ryhmää
(19–40 v. ja 41–63 v.) sekä eläkeläiset. Taustatietoina kysyttiin
kirkossakäyntiaktiivisuutta, sukupuolta ja kotikirkkoa.
Kysymykset käsittelivät yleisiä
asenteita jumalanpalveluksiin,
näkemyksiä saarnoista ja kirkkomusiikista sekä toiveita jumalanpalvelusten alkamisajoista ja
pituuksista.
Miehet kriittisempiä
kuin naiset
Yleisenä huomiona tuli esiin,
että ikä, kirkossakäyntiaktiivisuus ja positiiviset asenteet jumalanpalveluksiin
korreloivat
voimakkaasti keskenään: mitä
vanhempi vastaaja, sitä useammin hän kävi kirkossa ja sitä
myönteisempi asenne hänellä oli
jumalanpalveluksiin.
Tässä nuorten (myönteisiä
vastauksia 39 %) ja vanhempien ikäluokkien välillä (myönteisiä
vastauksia 72–82 %) on merkittävä ero. Vaikka nuorista 75 %
koki olleensa tervetullut jumalanpalveluksiin, vain 38 % koki, että
heidät otettiin huomioon niissä.
Miehet olivat kautta linjan hieman kriittisempiä kuin naiset.
Sama trendi näkyi kysymyksissä jumalanpalveluksen muodosta ja niiden kokemisesta
kotoisiksi sekä kysymyksissä,
jotka luotasivat odotuksia juma-
lanpalveluksista. Mitä vanhempi
vastaaja oli, sitä enemmän hän
kaipasi jumalanpalveluksilta hiljentymistä (nuorten 25 %:sta
eläkeläisten 83 %:iin), uskonelämän vahvistumista (22–76
%) sekä piti ehtoollista tärkeänä
(12–90 %). Eri kirkkopiirien välillä erot olivat muutaman prosenttiyksikön luokkaa.
Lasten huomioonottoa jumalanpalveluksissa kritikoi eniten
19–40-vuotiaiden
ikäluokka,
josta puolet oli sitä mieltä, ettei
lapsia huomioitu. Toiseksi kriittisimpiä olivat 41–63-vuotiaat,
joista 45 % oli samaa mieltä.
Alkamista myöhemmäksi
ja kestoa lyhyemmäksi
Jumalanpalvelusten
alkamisajaksi toivottiin yleisimmin kello
kahtatoista, mikä oli nuorison
ylivoimainen (68 %) suosikki.
Vanhempien ikäluokkien yleisin
toive oli klo 10 (40–48 %) vaikka
klo 12 sai lähes yhtä suuren kannatuksen (37–43 %).
Kirkkopiireittäin ei liene yllätys,
että Klaukkalassa pääosin käyvistä lähes 70 % kannatti kahtatoista. Rajamäellä enemmistö
(55 %) oli kymmenen kannalla
ja Nurmijärvellä toiveet kymmenen (45 %) ja kahdentoista (43
%) välillä menivät lähes tasan.
Muiden ajankohtien kannatus jäi
muutamaan prosenttiin.
Jumalanpalvelusten pituudeksi toivottiin yleisimmin puolta tuntia (39 %), missä näkyy
Kutsu ekaluokkalaisille
Elokuussa järjestetään koulunsa aloittavien siunaamistilaisuudet.
Jokainen seurakuntaan kuuluva lapsi saa oman henkilökohtaisen kutsun,
mutta tilaisuus on avoin kaikille.
Tilaisuudet kestävät n. puoli tuntia.
Rajamäessä siunaaminen on iltamessun yhteydessä, kesto noin 1 h.
Vanhemmat voivat kolmesta kirkkohetkestä valita heille sopivan kirkon:
- Klaukkalan kirkossa su 11.8. klo 18
- Rajamäen kirkossa su 11.8. klo 18
- Nurmijärven kirkossa su 11.8. klo 18
Harjulan ja Röykän ip-kerhoissa
on vielä vapaita paikkoja
Iltapäiväkerhot toimivat koulupäivinä klo 12–17.
Huoltajilla on mahdollisuus valita joko yli neljä
tuntia kestävä toiminta tai klo 12–16 välisenä
aikana neljä (4) tuntia kestävä toiminta sillä
edellytyksellä, että lapsi lähtee tai noudetaan
viimeistään klo 16 kaikkina päivinä.
Kerhon aikana lapsille tarjotaan välipala.
Toiminnassa on kuukauden irtisanoutumisaika.
Toiminnasta perittävä maksu kuukaudessa:
1–11 käyntikertaa klo 12–17 /
yli 4 tuntia/kerta 50 €
1–11 käyntikertaa klo 12–16 /
max. 4 tuntia/kerta 40 €
12 ja yli käyntikertaa klo 12–17 yli 4 tuntia/kerta 100 €
12 ja yli käyntikertaa klo 12–16 max. 4 tuntia/kerta 80€
Harjulan IP, Viljelystie 15, 01800 Klaukkala, 050 383 0583
Röykän IP, Toimela, Männikönaukiontie 4, 05100 Röykkä, 050 367 3660
Tiedustelut: Johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo, 050 383 0393
nuorison suuri määrä vastaajissa – heistä 58 % toivoi 30 min
jumalanpalveluksia. Muista ikäluokista 19–40-vuotiaat toivoivat
eniten kolmen vartin kirkkoja (46
%) kun taas vanhemmat ikäluokat pitivät tuntia sopivana pituutena (50–63%).
Saarnojen suhteen vastaajat
olivat kriittisiä. Vain 29 % koki
saarnojen teemat nykyisellään
tärkeiksi. Tässä näkyy taas
nuorison vaikutus kokonaistulokseen: heistä vain 14 % oli
samaa mieltä. Kuitenkin työikäisistäkin vain puolet piti saarnojen teemoja tärkeinä. Varsinkin
vanhemmat ikäluokat toivoivat
saarnoihin toisaalta enemmän
ajankohtaisuutta (60–72 %) ja
toisaalta enemmän raamattuopetusta (54–74%). Molempien
toiveiden kohdalla nuorten vastauksista lähes puolet oli ”en tiedä” -vastauksia.
Kirkkomusiikkia käsittelevien
kysymysten kohdalla voi yleisesti todeta, että virret koettiin
helpoiksi laulaa. Virsien sanojen
puhuttelevuuteen pätee sama
trendi kuin mitä jo yllä on todettu. Sen sijaan muun musiikin,
musiikkiesitysten ja erikoisjumalanpalvelusten (kuten Tuomasmessu) kohdalla huomio oli, että
eniten niitä kaipasivat nuoremmat työikäiset (19–40v.) ja noin
kerran kuussa kirkossa käyvät.
Kerran viikossa käyvät toivoivat
niitä selvästi vähemmän.
Martti Muukkonen
Rajamäen piirikappalainen
Nuorten ja vanhempien mielipiteet jumalanpalveluksien toimittamisesta poikkeavat toisistaan. Saarnojen suhteen oltiin enemmän
samalla kannalla: lisää tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita.
Hiidenkivellä
Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä
vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus).
Kummulle kukkia
Hautajaiset tulossa. Pitääkö laittaa adressi menemään, jos osallistuu muistotilaisuuteen? Ja
pitääkö ostaa kallis kukkakimppu, kun ei elossa ollessakaan raaskinut koskaan kukkia ostaa
saati tarjota baarissa sitä kalleinta sämpylää.
Aina vain yön yli levänneillä munkeilla mentiin.
Mikä siinä on, että eläessä ei juuri pidetä yhteyttä. Viimeistään sitten, kun hautajaiset ovat
ohi, ryhdytään jakamaan kippoja sekä Kanariantuliaisia. Paras tapaus, minkä olen todistanut,
on tämä. Isällä oli kaksi poikaa. Suht sama kengännumero molemmilla kuin isävainaalla. Olivat
nääs kaksoispojat. Isältä oli jäänyt kahdet kumikengät. Toiset aivan tavalliset Kontiot ja toiset
olivat sitten sellaiset huopakumisaappaat. Voi
tallustella pakkaskelissä vaikka yksillä villasukilla ja hyvin pärjää.
Tuli perunkirjoituksen aika ja piti päättää,
kumpi saa tavalliset ja kummalle jää huopamallit. Molemmat tahtoivat huopakumpparit eikä
siitä sitten voinut neuvotella. Kokenut pesänjakaja selvisi tästäkin tilanteesta. Kummallekin
yksi molempia. Nekin vielä sitten arvottiin, että
menee varmasti tasan. Onneksi teräskattilat
menivät sopuisammin, ettei tarvinnut niitä vetää
rälläkällä kahtia.
Mikä siinäkin on, että ihminen haalii omaisuutta ja antautuu sarvipäämammonalle eläessään. Sitten vielä hurahtaa pihiyteen, itaruuteen
ja nuukailemiseen.
Kerrotaan suuren Autotalon johtajasta, jolla
oli Viipurin reissulla omat eväät ja kahvitermos
matkassa. Siinähän säästi aikalailla, kun toiset
menivät pyöreään torniin kallista kahvia nauttimaan. Hänen kelpasi hörppiä ilmaista hyvää
bussissa.
Paras kaverini kuoli jokin aika sitten. Välillä
hänen hymynsä, tarinansa ja iloiset silmänsä
palaavat mieleeni. Saatan arjen keskellä pysähtyä, muistella häntä ja saattaapa siinä kyynelkin
vierähtää poskelle. Jopa isoäitini opetukset lapsuudesta palaavat mieleeni, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo neljäkymmentä vuotta.
Olen opetellut olemaan ihmisten vierellä jo
heidän eläessään. Sitten on helpompi olla läsnä, kun loppu lähenee. Meillä on oikeastaan
tämä päivä ja toinen toisemme. Siinäpä sitä
saarnaa tälle päivälle.
Simeoni
13
Arabilastentarhan
tukisopimus on päättynyt
Erotilanteessa oleville ja hiljattain eron
kokeneille miehille ja naisille
Eroryhmä
Nurmijärven Perheasian neuvottelukeskuksessa,
Keskustie 8 C 30
keskiviikkoisin alkaen 4.9. klo 17.30–19.30
Nurmijärven seurakunta
on tukenut kummikohteena Jerusalemin arabilastentarhaa jo usean
vuosikymmenen ajan.
Tällä hetkellä näyttää
hyvin perustellulta, että
AlMahabba -lastentarhaa Jerusalemissa ei
enää tueta kummikohteena.
Sara Norja Suomen Lähetysseurasta kertoo seuraavaa selvitettyään tilannetta
Lähi-idässä toimineelta lähetysseuran työntekijä Karita Laisilta.
”Al Mahabbassa hoidettavat lapset ovat enenevässä määrin ulkomaalaisia, ei-palestiinalaisia, joten
Lähetysseura ei katso voivansa pitää tätä lastentarhaa enää kummikohteena.
Suuntaus oli sen kaltainen,
että voimme olettaa siellä
olevan ensi vuonna ehkä
yhden palestiinalaislapsen.
Miksi Al Mahabban kävi näin?
Yksi syy on miehityksessä,
jonka vuoksi palestiinalaisperheiden kulkeminen Jerusalemin ja Länsirannan
rajalla on tullut vaikeaksi
tarkastuspisteiden takia.
Työttömyys on kasvanut ja
palestiinalaisten maksukykyisyys heikentynyt. Päiväkotimaksut kummituellakin
ovat liian suuret tavalliselle
Ohjaajina perheneuvojat Timo Sampolahti ja Kirsi Hiilamo
Ilmoittautumiset 15.8. mennessä: 050 525 9170 tai
[email protected]
Ohjaajat haastattelevat jokaisen ennen ryhmän alkua.
NETRINGIN PESULA
KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA
Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260
ARKI- JA JUHLA-ASUT
MATTOPESUT
KODIN TEKSTIILIT
ma, ke-pe
8.30-17.30
ti 8.00-19.00
la 9.00-13.00
ARKENA ja LAUANTAINA
www.netrinki.fi
Nurmijärveläiset osallistuivat talkoisiin, kun Al Mahabban lastentarhan piha kunnostettiin ja hankittiin uudet leikkivälineet vuonna 2008.
palestiinalaiselle perheelle.
Al Mahabban koulussa
on alkanut käydä lähinnä
ulkomaalaisia, varakkaampien perheiden lapsia, joten
Lähetysseurassa katsottiin,
että tuki on mielekkäämpää
suunnata alueen niihin kouluihin, joissa käy vähäosaisten perheiden lapsia.
Nurmijärvi ei tee
nyt uutta sopimusta
Lähetyssihteeri Eeva Halonen kertoo käyneensä
johtoryhmän kanssa neuvottelun tämänhetkisistä
kummikohteistamme.
- Tilanne tuon hyvin
vanhan
kohdesopimuksen solmimisen jälkeen
on seurakuntamme osalta
muuttunut. Meillä on tällä
hetkellä useita kummilapsia
ja -kohteita Lähetysseuran
työalueilla.
- Seurakunnalla on viime
syksynä Suomen Lähetysseuran kanssa solmittu
uusi nimikkosopimus Maija ja Ossi Kuoppalan työn
tukemiseen Namibiassa ja
Maijan osalta eteläisessä
Afrikassa
laajemminkin.
Lisäksi on voimassa oleva
Kirsi Salmelan työtä Thaimaassa tukeva nimikkosopimus.
- Näin ollen, kun Jerusalemin kristillisen arabilastentarhan sopimus on
Lähetysseuran aloitteesta nähty hyväksi päättää,
emme tässä vaiheessa
lähde korvaamaan sitä uudella. Mutta työmme kohteina ja työvälineinämme
käytämme innokkaasti jo
voimassa olevia sopimuksiamme, kertoo Eeva Halonen.
Birgit Tolvanen
Yhteisvastuu 2013 auttaa
yksinäisiä vanhuksia
Lipaskeräystempaukset onnistuivat hyvin
Tämän vuoden keräyksen tuotto oli
23.785,99 euroa. Lipaskeräystempaukset tuottivat potista 16.000 euroa.
Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty parikymmentä, lisäksi kolehtivaroja on
ohjattu keräykseen.
Keräyksen tuotolla autetaan yksinäisiä vanhuksia sekä Suomessa että
Kambodzassa. Nurmijärvelle keräystuotosta jää 10 %. Osuus käytetään
yksinäisten vanhusten hyväksi. Heille
etsitään ihmisiä ystäviksi.
Kolmenkymmenen vuoden päästä kolmasosa suomalaisista on yli
65-vuotiaita. Kolmasosa vanhuksista
kärsii yksinäisyydestä. Iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy.
Joka toinen päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä oman käden kautta.
Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys
on.
Lämmin kiitos Sinulle, joka olet
osallistunut keräykseen joko lahjoittajana, kerääjänä tai tilaisuuksien järjestäjänä.
Tero Konttinen
johtava diakoni
Kukka-Mökki
Klaukkala Oy
Kimppuja,
asetelmia,
sidontaa
Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542
Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät
www.kukkamokki.fi
Kesää ja Murun terassia kohti !
Tule ja nauti salaattipöydän antimia ma - pe 11 - 13 6,Jälkkäriksi erikoiskahvi 2,50
voit tilata pitopalvelut,
tai tötteröjäätelöä
3,00 Meiltä
täyte- ja voileipäkakut,
TERVETULOA!
pikkuleivät,
erikoisruokavaliot ym.
Café
Muru Oy
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
Nurmijärven Kivi-juhlilla
Taaborinvuorella kesällä 2013
Täysiveristä näyttämötaidetta,
vaikuttavaa kuoromusiikkia ja
Kiven teksteihin sävellettyjä
kantaesityksiä
VEIJO MEREN
Ohjaus Samuli Reunanen
Musiikki Iiro Ollila
Liput 27 / 25 / 17 €
Kivi-juhlat ry.
p. 050 584 3306,
046 564 5802
www.kivijuhlat.fi
Klaukkalan markkinoilla keräystä suoritettiin hyvällä säällä iloisin mielin.
Esitykset
ensi-ilta
ti 11.6. klo 18
ke 12.6. klo 18
to 13.6. klo 18
la 15.6. klo 15
su 16.6. klo 15
ti 18.6. klo 18
ti 20.8. klo 18
ke 21.8. klo 18
to 22.8. klo 18
la 24.8. klo 15
su 25.8. klo 15
ti 27.8. klo 18
14
Iltamessut
syksyllä 2013
KANTTORIN JAKKARALTA
Räjähtääkö tajuntasi?
Klaukkalan kirkossa
sunnuntaisin klo 18
8.9. Iltamessu
13.10. Hiljaisuuden messu
10.11. Nuorten messu
22.12. Kauneimmat joululaulut -messu
Aika monet meistä hinkuvat elämyksiä, toivovat jonkin koskettavan. Tuo
tunteen metsästys saattaa olla meiltä
itseltämme piilossa. Meitä liikuttavat
eri asiat. Meidän huomiomme herättää joskus kauneus, joskus jopa
tarvitsemme rumuutta. Mutta näille kaikille tunteille on meillä kullakin
oma asteikkomme, joka vaihtelee eri
asioista riippuen.
Meillä töissä on suunniteltu teille
taas valikoima nautintoja – iloja eloonne. Vaan voipi siellä joukossa olla se
jokin, joka erilaisuudellaan säpsähdyttää, ajatteluttaa pidemmänkin aikaa
kokemamme jälkeen. Tule avoimin
mielin kirkkoon, siellä on hyvä olla.
Konsertit alkavat torstaisin klo 19
seuraavasti:
Kesäkuun 13. Rajamäki
Ihmisäänen ihanuus: Hannele Savunen, Julia Hyyrynen ja Jarmo Hella
viihdyttävät laulullaan Rajamäen kirkon kesäillassa tukenaan Matti Heroja
urkujen ja pianon ääressä.
Kesäkuun 27. Kirkonkylä
Lavrenchukien perheen isä ja äiti
kolmen vanhimman lapsensa kanssa soittavat monipuolisen ohjelman,
jossa soittimina ovat trumpetti, viulu,
harmonikka, piano ja laulu. Tämä sopii varmasti koko perheelle.
Tarja Saarinen
Heinäkuun 25. Rajamäki
Panhuiluvirtuoosi Stefan Stanciu on
tänä kesänä meillä konsertoimassa
jousisoittajien kanssa. Luvassa lienee
ihmeellistä liverrystä erinomaisessa
akustiikassa, mielen piristeeksi.
Hiljaisuuden retriitti
Elokuun 8. Kirkonkylä
Keskiaikaista musiikkia esittävä
lauluyhtye Vanitatum Vanitas ei nimestään huolimatta ole mikään turha
ryhmä, vaan hyvää mainetta kerännyt
naistrio, jonka laulu vanhimmassa kirkoistamme soi varmasti parantavasti.
Sääksin leirikeskuksessa
Sääksjärventie 144, Kiljava
- alkaa pe 30.8. klo 18 ja päättyy su 1.9. iltapäivällä
- ohjaajina Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen
- hinta nurmijärveläiset 70 €, muut 100 €,
pienituloiset ja opiskelijat saavat maksusta alennuksen
- ensikertalaisilla etusija
Ilmoittautumiset ja lisätiedot pe 12.8. mennessä
- Riitta-Leena Sihvola, 050 468 6925,
[email protected]
- Eeva Halonen, 050 526 1522, [email protected]
tai seurakunnan vaihde 09 878 9960
Ilmoitathan myös mahdolliset ruokavaliosi.
Heinäkuun 11. Klaukkala
Mitä meinaa baritoni Esa Ruuttunen, kun on nimennyt konsertin
otsikolla Syntinen laulaa? Varmasti
vaikuttavan hetken voit kokea hänen
sekä sellokvartetin konsertissa. Tuon
illan musiikki varmasti vavisuttaa voimallaan.
Esa Ruuttunen tulee selloryhmän kanssa pitämään edesmenneen kanttori Jaakko Rättyän kanssa suunnittelemansa konsertin, Syntinen veisaa
Jaakon muistokonserttina 11.7. klo 19 Klaukkalan kirkossa. Konsertin nimi
tulee yhdestä Jaakon toivomasta, Jaakko Löytyn laulusta Ei näy kyntäjää
missään, jonka kertosäe julistaa riemullisesti ”Kyllä syntinenkin veisata saa,
huutaa avuksensa Vapahtajaa…”
Elokuun 22. Klaukkala
Seitsemän kanttorin voima! Omien
kanttoreidemme kesäinen konsertti,
jolloin lavalla nähdään vähintään seitsemän kanttoria. Tämä neljäs näin järjestettävä konsertti on kahvikonsertti.
Tervetuloa kirkkoon!
Satu Ranta
KUULUTUS HAUTAOIKEUDEN HALLINTA-AIKOJEN PÄÄTTYMISESTÄ
Nurmijärven kirkonkylän hautausmaalla on useita satoja
hautapaikkoja, joiden hautaoikeuden hallinta-aika on päättynyt.
Kirkkolain mukaisesti hautaan luovutettu oikeus päättyy ilman
irtisanomista.
Hautaoikeuden haltijalle tai sille, jolla on oikeus tulla haudatuksi ko. hautaan, tarjotaan mahdollisuus lunastaa haudan
hallinta-aikaa uudelleen 31.12.2013 klo 16 mennessä, jolloin
lunastuksen tulee olla maksettuna seurakunnan tilille. Muutoin
hauta palautuu seurakunnalle. Uudelleenlunastuksen hinta (koti-/
ulkopaikkakuntalainen) määritellään hautaoikeuden haltijan tai
muun hallinta-ajan maksajan mukaan.
Haudoilta, joiden hallinta-aikaa ei jatketa, on muistomerkit,
muut rakennelmat ja irtonaiset esineet poistettava 30.6.2014
klo 16 mennessä. Tämän jälkeen seurakunta poistaa ne omalla
kustannuksellaan. Seurakunnan poistamia muistomerkkejä
varastoidaan hautausmaalla niiden arvoa kunnioittavalla tavalla
suljetussa paikassa 31.12.2014 klo 16 saakka, jonka jälkeen
ne toimitetaan hävitettäväksi asianmukaisesti. Omaisilla on
oikeus lunastaa seurakunnan poistama muistomerkki takaisin
31.12.2014 saakka maksamalla sen poistamisesta ja käsittelystä
aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
Ilmoitus julkaistaan paikkakunnalla yleisesti ilmestyvässä
lehdessä, seurakunnan omassa lehdessä ja seurakunnan wwwsivuilla. Haudat on merkitty haudalle asetetulla kuulutuksella,
jossa kerrotaan hallinta-ajan päättymisestä ja oikeudesta lunastaa
hauta uudelleen.
Seurakunta ei tällä päätöksellä poista kulttuurihistoriallisesti
merkittäviä muistomerkkejä eikä uudelleen käytä näitä hautoja.
Samoin menetellään niiden hautojen ja muistomerkkien kanssa,
joista seurakunta on tehnyt muun hallinnollisen päätöksen.
Kulttuurihistoriallisen merkittävyyden riittävässä selvittämisessä
ennen seurakunnan toimesta tehtävää muistomerkkien poistoa
käytetään puolueetonta ja riippumatonta museoalan asiantuntemusta.
Ratkaisut hautojen uudelleenkäyttämiseen liittyvistä käyttö-,
suojelu- ja hinnoitteluperiaatteista tehdään myöhemmin.
Haudan hallinta-aika on päättynyt seuraavilla haudoilla vuoden
2012 loppuun mennessä
Osasto, rivi, hautapaikka/paikat:
* 01, 02, 007
* 01, 24, 179
* 01, 51, 488
* 01, 67, 674
* 02, 01, 004/1-2 * 02, 11, 163B
* 02, 16, 279
* 02, 20, 421
* 01, 02, 009
* 01, 26, 187
* 01, 52, 497
* 01, 69, 692
* 02, 01, 005
* 02, 12, 171
* 02, 16, 282
* 02, 20, 422/1-2
* 01, 02, 017/1-2 * 01, 26, 188
* 01, 52, 498
* 01, 69, 697
* 02, 01, 006
* 02, 12, 172/1-3 * 02, 16, 285
* 02, 20, 425-426
* 01, 03, 030
* 01, 28, 194/1-2 * 01, 52, 504
* 01, 70, 705
* 02, 03, 018/1-2 * 02, 12, 173
* 02, 16, 290-291 * 02, 21, 436
* 01, 03, 033/1-2 * 01, 30, 204/1-3 * 01, 53, 521A
* 01, 72, 718
* 02, 05, 041
* 02, 12, 176/1-2 * 02, 17, 308
* 02, 21, 452
* 01, 03,045/1-3
* 01, 31, 206/1-3 * 01, 54, 522
* 01, 72, 719
* 02, 05, 045
* 02, 12, 181
* 02, 17, 312
* 02, 21, 464
* 01, 04, 049/1-2 * 01, 33, 217
* 01, 54, 526
* 01, 72, 725-726 * 02, 06, 049/1-2 * 02, 12, 189
* 02, 17, 313
* 02, 21, 470
* 01, 04, 050/1-3 * 01, 34, 225/1-2 * 01, 54, 531
* 01, 75, 747
* 02, 06, 050/1-2 * 02, 12, 190
* 02, 17, 315/1-2 * 02, 22, 473
* 01, 05, 075/1-2 * 01, 34, 227/1-2,228 * 01, 54, 534
* 01, 75, 751
* 02, 06, 052
* 02, 12, 191
* 02, 17, 316
* 02, 23, 500A
* 01, 05, 077/1-2 * 01, 34, 229/1-2 * 01, 55, 539
* 01, 75, 752
* 02, 06, 055/1-2 * 02, 13, 196
* 02, 17, 320
* 02, 23, 509
* 01, 06, 086/1-2 * 01, 35, 247/1-2 * 01, 55, 545
* 01, 75, 753A
* 02, 06, 056/1-2 * 02, 13, 197A
* 02, 17, 326
* 02, 23, 519
* 01, 07, 088
* 01, 36, 263
* 01, 56, 553
* 01, 77, 763
* 02, 06, 061
* 02, 13, 203
* 02, 17, 327A
* 02, 23, 520
* 01, 07, 089A
* 01, 37, 281/1-2 * 01, 57, 563
* 01, 77, 770
* 02, 07, 075-076 * 02, 13, 207-208 * 02, 17, 328A/1-2 * 02, 24, 525
* 01, 07, 090
* 01, 37, 287
* 01, 58, 574-575 * 01, 78, 779
* 02, 07, 078/1-2 * 02, 13, 212
* 02, 18, 340
* 02, 24, 546
* 01, 07, 091
* 01, 42, 345
* 01, 58, 575A
* 01, 78, 780/1-3 * 02, 07, 083
* 02, 14, 222
* 02, 18, 350
* 02, 26, 590
* 01, 07, 092
* 01, 42, 348
* 01, 58, 576
* 01, 79, 788
* 02, 08, 084/1-2 * 02, 14, 223
* 02, 18, 351
* 02, 26, 591
* 01, 07, 092A/1-2 * 01, 42, 353
* 01, 58, 581
* 01, 79, 789
* 02, 08, 086
* 02, 14, 225
* 02, 18, 354
* 02, 27, 607
* 01, 08, 093/1-2 * 01, 43, 371
* 01, 58, 582
* 01, 80, 794
* 02, 08, 093/1-2 * 02, 14, 229A
* 02, 18, 358
* 02, 27, 610
* 01, 09, 099/1-3 * 01, 44, 375
* 01, 58, 583A
* 01, 82, 799
* 02, 08, 100/1-2 * 02, 14, 230
* 02, 18, 360
* 02, 27, 619
* 01, 10, 105/1-4 * 01, 44, 379/1-3 * 01, 59, 586
* 01, 82, 800
* 02, 09, 108
* 02, 14, 231
* 02, 18, 361
* 02, 28, 632/1-3
* 01, 11, 107
* 01, 44, 380
* 01, 59, 587
* 01, 84, 821
* 02, 09, 112
* 02, 14, 237
* 02, 18, 363
* 02, 28, 634/1-2
* 01, 13, 120/1-2 * 01, 45, 388
* 01, 59, 589
* 01, 86, 836
* 02, 09, 124/1-2 * 02, 14, 238
* 02, 18, 364
* 02, 28, 636
* 01, 13, 123
* 01, 45, 389
* 01, 59, 590
* 01, 86, 838/1-2 * 02, 10, 125/1-2 * 02, 14, 242
* 02, 19, 380
* 02, 28, 637
* 01, 16, 135
* 01, 45, 392
* 01, 63, 637
* 01, 87, 837-838 * 02, 10, 126
* 02, 14, 246-247 * 02, 19, 382A
* 02, 28, 638
* 01, 17, 139/1-2 * 01, 46, 404
* 01, 63, 638-639 * 01, 87, 844
* 02, 10, 127
* 02, 15, 249
* 02, 19, 384
* 02, 28, 641
* 01, 17, 140
* 01, 46, 404A
* 01, 64, 651B
* 01, 88, 851
* 02, 10, 131
* 02, 15, 250
* 02, 19, 387
* 02, 28, 644
* 01, 19, 152
* 01, 46, 407
* 01, 64, 651C
* 01, 88, 857-858 * 02, 10, 142/1-2 * 02, 15, 256
* 02, 19, 388
* 02, 28, 647A
* 01, 20, 160/1-3 * 01, 46, 417
* 01, 65, 655
* 01, 91, 884/1-2 * 02, 11, 149/1-2 * 02, 15, 257
* 02, 19, 394
* 02, 28, 650
* 01, 21, 162/1-2 * 01, 47, 425
* 01, 65, 656
* 01, 91, 888
* 02, 11, 153
* 02, 15, 264
* 02, 19, 395
* 02, 28, 651
* 01, 21, 168
* 01, 47, 426-427 * 01, 66, 667
* 02, 01, 001
* 02, 11, 155/1-2 * 02, 15, 271
* 02, 19, 397
* 02, 28, 653
* 01, 23, 174/1-2,175 * 01, 50, 480
* 01, 66, 667A
* 02, 01, 003
* 02, 11, 157/1-2 * 02, 15, 275
* 02, 19, 398
* 02, 28, 654
Tähän päätökseen voi tehdä oikaisuvaatimuksen se, johon päätös
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös
Kirkkoneuvoston pöytäkirja oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusvälittömästi vaikuttaa, sekä seurakunnan viranomaisen päätöksestä
osoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä simyös seurakunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän
ten, kuin siitä on seurakunnan ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu.
* 02, 28, 655
* 02, 29, 657
* 02, 29, 665A
* 02, 29, 666
* 04, 03, 059
* 04, 07, 165
* 04, 07, 166
* 04, 07, 167
* 04, 07, 169
* 04, 08, 179
* 04, 30, 664
* 3A, 01, 011-013
* 3A, 01, 014-016
* 3A, 05, 089
* 3A, 15, 331
* 3A, 15, 332
* 3A, 15, 335
* 3A, 15, 344
* 3A, 15, 347-348
* 3A, 16, 363
* 3A, 17, 387
* 3A, 18, 411
* 3A, 18, 416
* 3A, 18, 423-424
* 3A, 18, 425-426
* 3A, 18, 429
* 3A, 18, 433
* 3A, 18, 438
* 3A, 19, 442-443
* 3A, 19, 444
* 3A, 19, 447
* 3A, 19, 451
* 3A, 19, 452
* 3A, 19, 461
* 3A, 19, 462
* 3A, 19, 465
* 3A, 19, 466
* 3A, 20, 473-474
* 3A, 20, 475-476
* 3A, 20, 477-478
* 3A, 20, 484
* 3A, 20, 485-486
* 3A, 20, 488
* 3A, 20, 490-A
* 3A, 20, 495
* 3A, 20, 496
* 3A, 20, 497-498
* 3A, 20, 499
* 3A, 20, 501
* 3A, 21, 504-505
* 3A, 21, 506
* 3A, 21, 507
* 3A, 21, 508
* 3A, 21, 509-510
* 3A, 21, 511-512
* 3A, 21, 514
* 3A, 21, 515
* 3A, 21, 517
* 3A, 21, 521
* 3A, 22, 529-530
* 3A, 22, 539-541
* 3A, 22, 549
* 3A, 22, 557
* 3A, 23, 564
* 3A, 23, 565-566
* 3A, 23, 569
* 3A, 23, 571-572
* 3A, 23, 573-574
* 3A, 23, 585
* 3AL, 01, 012
* 3AL, 02, 003
* 3AL, 03, 009
* 3B, 01, 045
* 3B, 02, 051-052
* 3B, 03, 144
* 3B, 07, 329
* 3B, 07, 330
* 3B, 07, 331
* 3B, 07, 333
* 3B, 07, 335
* 3B, 07, 337
* 3B, 07, 342-343
* 3B, 09, 403
* 3B, 09, 412
�* 3B, 09, 425
Nurmijärvellä 21.5.2013
Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto
15
Kirkon tulevaisuutta,
syrjäytymistä ja
lattiakuvia
Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä?
Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi?
Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi?
Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi?
VERTTI VERTAISRYHMÄ
masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville
vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen.
Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B,
Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu
myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10.
Ryhmän ohjaajina toimivat
seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava,
lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi
kunnasta: perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen
Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti:
- vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420 tai [email protected]
- lasten ryhmän ohjaaja Kati Aaltonen, 040 317 4311 tai [email protected]
VERTAISRYHMÄTOIMINTA
On ennaltaehkäisevä
toimintamuoto, joka tarjoaa
tukea lapsille ja vanhemmille.
Tavoitteena on lisätä lapsen
ja vanhemman välistä
vuorovaikutusta ja arjen
sujuvuutta.
Vanhempien ja lasten yhteiset
ryhmätapaamiset ovat tärkeä
osa Vertti-ryhmää.
tulevaisuus ja Mikä johtaa
syrjäytymiseen. Aiheet ovat
synnyttäneet runsaasti keskustelua ja paljon pohdittavaa. Kevätkautta virkisti
pastori Anni Pesosen ”lattiakuvailta”, jonka aiheena
oli viinipuuvertaus Johanneksen
evankeliumista.
”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minus-
sa ja jossa minä pysyn, se
kantaa paljon hedelmää;
sillä ilman minua te ette voi
mitään tehdä” (Joh. 15:5).
Ryhmän jäsenet ovat
toimineet myös ahkerasti
avustajina messuissa, Kotoisessa kohtaamispaikassa ja tiekirkkopäivystäjinä.
May Edelmann
Hyvän mielen pestejä, ole hyvä!
Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Tule ystäväksi yksinäiselle
tai sijaisisovanhemmaksi
lapsiperheelle
www.suurellasydamella.fi
VERTTI-RYHMÄSSÄ
Kokemusten jakaminen ja
vanhemmuuteen sekä lapsiin
liittyvät kysymykset ovat
keskeisellä sijalla.
Vanhemmille annetaan tietoa
sairauden vaikutuksista lapsen
ja vanhemman väliseen
suhteeseen.
Vanhemmat voivat keskustella
vanhemmuudesta vertaistensa
kanssa.
Yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa.
Irja Pohjonen, Tarja Tikkaoja, Ulla Kolehmainen, Leena Palomäki ja Eila Kivi.
Jo kolme kautta on Rajamäen kirkon alakerrassa
kaksi kertaa kuussa kokoontunut Ankkuri-ryhmä
pohtimaan uskoa, kirkkoa
ja uskonnollisuutta. 12 hengen ryhmästä on aina ollut
paikalla vähintään neljä,
useimmiten enemmän.
Tämän kevään pääaiheina ovat olleet Kirkon
LASTEN RYHMÄ
Tarjoaa tietoa vanhemman
sairaudesta.
Mahdollisuuden kokemusten
jakamiseen muiden lasten
kanssa erilaisten tehtävien ja
leikkien kautta.
Lasten kysymyksille ja
keskustelulle on varattu aikaa.
Kiinnostaako sisäisen kasvun ryhmän ohjaaminen?
Krito-ohjaajakoulutus
Lohjan Vivamossa (Kansan Raamattuseura)
to 8.–pe 9.8.
Vertaisohjaajaksi voi hakeutua, jos olet käynyt
yhden kritoryhmän sekä -koulutuksen ja
paikallisseurakunta suosittelee sinua tehtävään.
Sisäisen kasvun teemaryhmä
Uusi kritoryhmä
aloittaa lokakuussa Klaukkalassa. Ryhmässä käsitellään Sinkkosen ja Tähtisen kirjaa
Toiveena sisäinen paraneminen. Tarkempia tietoja syyskuun Seurakuntaviestissä.
Jos olet kiinnostunut toiminnasta osallistujana tai ryhmän vertaisohjaajana, ota yhteyttä
diakoni Jonna Dmitrievaan, p. 050 367 9671 tai [email protected]
Lisätiedot: www.vivamo.fi
Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle
Diakonia auttaa ihmisiä arjessa.
Järjestämme vertaistukiryhmiä,
kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja
eläkeikäisten parissa. Retkien,
leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen.
Yksilöitä ja perheitä tuemme
vastaanotoilla Klaukkalan kirkon
(Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen
(Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen
diakoniatoimiston (Keskusraitti
4) tiloissa.
Voit pyytää työntekijää myös
keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu
puhelimitse:
Rajamäen kirkkopiiri:
Kesä aikana voit ottaa yhteyttä myös seurakunnan
• Minna Väänänen 050 356 4936
vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön.
Kirkonkylän kirkkopiiri:
Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia
• Hanna Alava 040 760 2607
ihmisiä mahdollisimman hyvin.
• Tuula Moström 050 307 2982
Klaukkalan kirkkopiiri:
Otathan yhteyttä kun:
• Anne-Marie Tuisku 050 343 5093 (24.6 alk.)
- Tarvitset keskusteluapua
• Jonna Dmitrieva e. Ruotsala, 050 367 9671, kehitysvammatyö
- Ihmissuhdeasiat ovat solmussa
Koko kunnan alue:
- Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon
• diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420
- Koet olevasi yksin tai masentunut
• vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564
- Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi
• johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411
- Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä
Kesäkammari
Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2
Avoinna klo 10–12 tiistaisin:
4.6., 11.6., 18.6., 25.6., 20.8. ja 27.8.
Syykausi entisin aukioloin alkaa 3.9.
Tervetuloa juttelemaan ja kahville!
Kesätreffit
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa
torstaisin klo 13–15
- 13.6. kanttori
- 11.7. kesädiakoni Sari Pulli
- 8.8. diakoni Anne-Marie Tuisku
Kesäinen olohuone, jossa hartaus,
kahvit, ohjelmaa, jutustelua.
Tule vapaaehtoiseksi!
Olotupaan isännäksi tai
emännäksi
Klaukkalan kirkolla maanantaisin
klo 12–15 alkaen 2.9.
Ota yhteyttä diakoni Jonna Dmitrievaan,
p. 050 367 9671, [email protected]
Erityislasten vanhempien
avoin vertaisryhmä
Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa,
Ylitilantie 6 (käynti pääovesta)
keskiviikkoisin klo 18–20 kerran kuukaudessa
alkaen 28.8.
Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa
ennen ryhmää diakoni Jonna Dmitrievaan, 050 367 9671
16
Ikkuna
Aamuhetket antavat voimia Elinalle Kroatiassa
”Tässä on lepopaikka.
Sallikaa väsyneiden
hengähtää, täällä on lepo ja
virvoitus.”
(Jes 28:12)
kanssani uutta kirjanpito-ohjelmaa
käyttööni Kroatian kentän tarpeisiin.
Touhua riittää töissä ja
kotona
On perjantai ja aamuinen hetki keittiössämme. Vielä on hiljaista. Ikkunasta näkyy vihreä nurmikko, joka
on auringon rohkaisemana taas
ehtinyt kasvaa pitkäksi. Hedelmäpuut ovat jo pudottaneet kukkansa ja kasvimaakin pukkaa jo jotain
vihreää pintaan – toivottavasti ei
pelkkiä rikkaruohoja. Tuntuu, että
luontokin nukkuu vielä.
No, kohta on taas meno päällä,
koti täynnä elämää ja kirkolla hulinaa. Nämä rauhalliset ja hiljaiset
aamuhetket ovat ihana lepopaikka
tankata itsensä ennen päivän touhuja.
maailmaan
Vieraita ja vierailuja
Kirkkonummen seurakuntanuoret
kokeilivat tanssimista kansainvälisen M18-ryhmän tapaan, joka
välittää kristillistä sanomaa taiteen
keinoin.
Viime kuukausiin on mahtunut paljon ajokilometrejä: kotikäyntejä niin
Kroatiassa kuin Bosniassakin, kirkon raamattuleiri rannikolla Crikvenicassa, seurakuntavierailuja Kirkkonummen seurakunnan nuorten
ryhmän kanssa ympäri Kroatiaa,
kokonaiskirkon kokouksia...
Nyt on työtoverini Seijan vuoro
lähteä pitkälle matkalle. Hän lähtee näinä päivinä ajamaan takaisin
Suomeen yhdessä lähetyksemme Kirkkonummelaiset olivat mukana paikallisseurakunnan Raamattutyöntekijä Sirpa Laurellin kans- illassa.
sa. Sirpa on ollut käynnistämässä
Lähetyksen Toripäivät
Nurmijärven torilla
sateen sattuessa Ystävyyden Kammarilla
torstaisin 6.6., 15.8. ja 12.9. klo 10 alkaen
Kotipullaa, kakkua, piirakkaa…
Tule torikahville lähetystyön hyväksi.
Myös lahjoituksia myytäväksi vastaanotetaan.
SÄÄKSIN LEIRI- JA
KURSSIKESKUKSESSA,
Sääksin
saunaillat
kesä-syyskuussa keskiviikkoisin
klo 16–20
- saunat kuumina
- Lähetyskahvion palvelut
Iltarukous Lähetyskahviossa klo 18
- toimittajina seurakunnan työntekijöitä
Tervetuloa!
Valtakunnalliset
Lähetysjuhlat
Helsingin messukeskuksessa pe 7.–su 9.6.
- Värikkäitä messuja, vauhdikasta gospelia,
mielenkiintoisia kansainvälisiä vieraita ja paljon muuta.
- Alppilan kirkolla ohjelmaa ”etsijöille, epäileville
ja epäselville”: keskustelua ihmiskaupasta ja ihmisoikeuksista, köyhistä ja rikkaista sekä maailman tilasta.
Kylväjän piiri
Lisätiedot: www.lahetysjuhlat.fi
keskiviikkona 31.7. klo 10.30–15
Yhdessäoloa, ruokailua, ulkoilua,
sauna- ja uintimahdollisuus.
Päivä päättyy viikkomessuun ja
kahviin.
Leiripäivän hinta 20 € yhteiskuljetuksella,
omalla kyydillä15 €.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
diakoni Tuula Moström, 050 307 2982
Rajattomia lahjoja
Medialähetyspäivät
Hyvinkäällä Martintalossa,
Martintorinkuja 2
pe–su 14.–16.6.
M18-ryhmä mukana ja
lähetti Elina Braz de Almeida
perjantaina klo 18.
Nurmijärven Seurakuntakeskus
Kirstaantie 5–7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI
vaihde (09) 878 9960, fax (09) 8789 9645
S-posti: [email protected]
Käy kotisivuilla ja anna palautetta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Muut yhteystiedot löytyvät
Kaupunki-info 2011 -luettelosta sivut 40–41.
Elinan kirjeestä toimitti
Eeva Halonen
Sääksjärventie 144
Teille on lähetys
Tervetuloa!
Samanaikaisesti on ollut monenlaisia tapahtumia myös kotirintamalla.
Järjestimme Kutinan seurakunnassa raamattupäivän lähiseurakunnille. Pieni rippikouluryhmäni on kohta valmis konfirmaatioon. Olemme
taas saaneet pitää vierainamme
niin ryhmiä kuin monia yksittäisiäkin kyläilijöitä.
Kotimme täyttyy lauantai-iltaisin
viettämään nuorten jumiksia. Iltaisin minulla on Skype-kokouksia
IFES-toiminnan (International Fellowship of Evangelical Students)
puitteissa teologien seminaarin lähestyessä...
Tällä hetkellä lisäksi remonttimiehet ja monet ystävät ovat päivittäin
auttamassa kotimme laittamisessa
kuntoon. Kirkolla taas ovat toiset
työmiehet pihan kunnostustöissä.
Kiitos, kun monin
tavoin muistat
minua ja meitä
täällä.
Jumala sinua
siunatkoon, toivoo
Elina Braz de Almeida.
keskiviikkona 12.6. klo 14
Lähetyskahviossa.
Tervetuloa!
Näkövammaisten leiripäivä
Nurmijärveläisille romaniperheille
Perheleiri
alkaen pe 2.8. ja päättyy su 4.8.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
diakoni Hanna Alava, 040 760 2607,
[email protected]
tai Valde Blomerus p. 040 419 4378
Seurakuntatoimisto:
Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7,
avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–14
*878 9960 fax 8789 9645
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621,
040 701 3592
S-posti: [email protected]
Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain
paikallisissa lehdissä.
Monikulttuurinen
perheleiri
pe–su 16.8.–18.8.
- alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy
sunnuntaina klo 15
- Hinta 40 €, 4–12-vuotiaat 20 €,
alle 4 v. maksutta
- kansainvälisestä
seuraa, syömistä,
leirinuotio,
laulamista, saunaja uintimahdollisuus
- jokaisella perheellä
oma huone
Ilmoittautuminen
Virve Karvoselle
050 3608893 tai
[email protected]
Multicultural
Family Camp
in Sääksi 16.–18. August
- starting Friday at 6 pm and ending
Sunday at 3 pm
- The price is 40 € / adult, 20 €/ children
age 4–12, under 4 year olds for free
- international company, enjoying good
food, sauna, swimming, singing and
bonfire
- each family has their own room
Call Virve Karvonen, 050 3608893
or email [email protected], if
you want to join us or need more
information.
Eläkeläisten virkistyspäivät
päivittäin klo 9–15.30:
- Rajamäki maanantaina 26.8.
- Kirkonkylä tiistaina 27.8.
- Klaukkala ja Röykkä
keskiviikkona 28.8.
Virkistävää yhdessäoloa, aamupala,
viikkomessu, saunat, yhteislaulua,
lounas ja päiväkahvit.
Hinta bussikuljetuksella 20 €,
omalla kyydillä 15 €.
Linja-autoreitit su 25.8.
Nurmijärven Uutisissa.
Ilmoittautuminen välttämätön 5.–16.8.
diakoni Tuula Moströmille,
050 307 2982
Lämpimästi tervetuloa!
Yhdessä perheen kanssa
Perheleiri
pe 23. – su25.8.
Puuhastelua sisällä ja ulkona, uintia ja
saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa.
Leiri sopii kaikenlaisille perheille,
kaikenikäisine lapsineen.
Lapset ovat leirin aikana vanhempien
vastuulla.
Hinta aikuiset 40€, 4–12-vuotiaat
20€, sisaralennus 50%, alle 4–vuotiaat
ilmaiseksi.
Ilmoittautumiset 3.–19.6. klo 9–14:
p. 050 911 0797
Lisätietoja Riikka Sarmala:
[email protected]
Katja Sulasalmi: [email protected]
Nurmijärven Seurakuntaviesti
Julkaisija: Nurmijärven seurakunta
Päätoimittaja: Birgit Tolvanen
Toimituskunta:
Ritva Hirvonen, Satu Ranta,
Markku Jalava, Tero Konttinen,
Anni Pesonen, Helena Saulamo,
Eeva Halonen, Arto Kantola.
Kannen kuva: Birgit Tolvanen
Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin
talouksiin n. 16 000 kpl.
Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy /
Marja-Liisa Louhio 045 114 4723
Sivunvalmistus: Studio Ink Oy /
Ari Helminen
Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013
Seuraava Seurakuntaviesti
ilmestyy: viikolla 36
ISSN 1457 - 795X