1.2.2013 - Vihdin Seurakunta

Transcription

1.2.2013 - Vihdin Seurakunta
Vakka
Stefan Bremer
n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 1.2.2013
Yhteisvastuun enkelit auttavat
yksinäisiä vanhuksia
Mongolialainen
jurtta
Nummelaan
maaliskuussa
s. 4
Mirca
Kukkasniemelle
lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkki
s. 5
Ole
enkeli
lähimmäiselle
s. 6–7
Raamattukin
avautuu
helpommin
selkokielellä
s. 8
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Paimenen palsta
Vanhan kansan rukouksia
Laaja-alainen kiitosrukous
helpottaviin tilanteisiin
Elämä on usein selviämistä kriisistä
toiseen. Nykyajan
suurin vaiva on kiire. Vanhaan aikaan
kiirettä suurempi ongelma oli jokapäiväisen leivän
saaminen ja terveenä ja hengissä
selviäminen. Silti
osattiin olla vähästä kiitollisia.
Työpaikoilla on yleistynyt kireähenkinen kysymys: ”Onko päälle kaatuvia asioita?” Se kuvastaa hektistä aikaamme, jossa moni joutuu pinnistämään voimansa
äärimmilleen selvitäkseen arkisesta pyörityksestä.
Nykyajan polttavin ongelma
tuntuukin olevan ajan puute. Mitään ei ehdi tehdä aikataulussa.
Eräs työtä ja kiireellistä toimintaa
helpottava menetelmä on työtehtävien listaaminen tietokoneelle
tai kännykkään. Merkitään listaan
kaikki tekemättömät työt, ylimmäksi kiireellisimmät tehtävät.
Kun työ on tehty, se poistetaan
listasta. Jos joku työ muuttuu kiireellisemmäksi, se voidaan nostaa listalla ylöspäin. Yleistä kuitenkin on, että listaa ei koskaan
saada täysin tyhjäksi.
Vanhaan aikaan kiirettä suurempi ongelma oli jokapäiväisen
leivän saaminen ja terveenä selviäminen. Elämä oli täynnä vaaratilanteita alkaen elämän ensihetkistä. Niistä selviäminen koettiin ihmeenä ja kiitoksen aiheena.
Nykyaikaan verrattuna konevoiman puuttuminen oli eräs karu taustatekijä. Käytössä oli vain
”lihasmoottori”. Silti tuntuu, että
kiitollista mieltä löytyi enemmän
kuin meidän aikanamme. Miten
se voi olla mahdollista?
Nykyaikana suomalaiset saavat
kaikkea yllin kyllin – tyytymättömyyden kasvaessa hetki hetkeltä
suuremmaksi.
Kiitos Jumalan
armollisen avun edestä
”Armollinen
olet Sinä Herra,
Herra, joka ihmisen saatat murheelliseksi ja jälleen johdatat eteenpäin Sinun suuresta laupiudestasi!
Minä olin kurjuuden tilassa ja
huusin sinua avuksi. Sinä autoit
minut kaikesta hädästä – ja kaikki
tämä vain Sinun sulasta armostasi
ja isällisestä hyvyydestäsi.
ja kiitoksesi tuleekin olemaan joka
päivä huulillani. Puhun aina ihaillen ja ylistäen Sinusta, jotta muutkin kurjuudessa eläneet sen kuulisivat ja iloitsisivat.
Oi Herra, minun terveyteni Ju-
mala! Vahvista minua, anna apusi, että minä Sinua yli kaiken rakastaisin – ja lähimmäistäni niin
kuin itseäni. Ja että tässä vakaumuksessa loppuun asti vahvana
pysyisin, autuaasti tästä ajasta
kerran erkaantuisin ja saisin julistaa kaikkien valittujesi kanssa Sinun kiitostasi ikuisesti. Aamen.”
Nykysuomeksi toimittanut ja
johdannolla varustanut Pekka
Tuomikoski / Kotimaadeski
Lähde: Vanhan virsikirjan
Rukouskirja vuodelta 1701
Vastaava päätoimittaja
Olli Seppälä
Toimitus:
Hanna-Mari Nikulainen
Heikki Nieminen
puh. (09) 3478 5019
[email protected]
2
Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan Suomen yksinäisiä vanhuksia ja Kambodzan vanhuksia. Yhteisvastuukeräyksen mainoslauseessa väitetään, että 300 000 suomalaisvanhusta kärsii yksinäisyydestä. Ei kai sentään näin moni! Suomessa on noin
miljoona yli 65-vuotiasta. Heistä noin kolmasosa kärsii jonkin verran yksinäisyydestä. Yksinäisyys on siis
vakavasti otettava ikäihmisten ongelma. Kymmenille tuhansille vanhuksille yksinäisyydestä on
tullut piinaavaa todellisuutta omassa kodissa tai laitoksessa. Ikätoverit ovat poissa, sukulaisia ei ole tai vaikka olisikin, he eivät pidä riittävästi yhteyttä ja omat jalat ovat väsyneet vaeltamaan.
Vanhusten yksinäisyys näyttää
toisenlaiset kasvot Kambodzassa.
Siellä ei kärsitä niin paljon sosiaalisesta yksinäisyydestä, mutta sosiaaliturvaa vailla elävät
vanhukset huolehtivat yksin
itsestään ja läheisistään tehden kovaa työtä elämänsä loppuun asti. Ehkä suomalaisten
vanhusten kokema yksinäisyys
on paljon pahempaa kuin kambodzalaisten vanhusten kokema
yksinäisyys. Länsimaissa vanhusta tukevat aineelliset verkostot ovat
pääasiassa kunnossa, mutta henkiset
osin repaleina. Kaukana idässä ei ole rahaa, mutta vanhuksen ympärillä on ihmisiä, ja vanhukset saavat heille
kuuluvan kunnioituksen. Länsimaissa taidetaan kärsiä
kunnioituksen puutetta vanhuksia kohtaan.
Kunta, seurakunta ja eri kolmannen sektorin järjestöt auttavat vanhuksia elämään ihmisarvoista elämää.
Suomessa moni on ottanut asiakseen toimia vapaaehtoisena tai auttaa muuten vain vanhuksia lähipiirissään. Tämä on korvaamatonta työtä, joka vain lisääntyy. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että
vapaaehtoistyöllä ei koskaan voida korvata niitä puutteita, jotka muodostuvat ilmeisiksi hyvinvointiyhteiskunnan purkutalkoissa.
Jokainen vanhus on yhteisönsä kunniajäsen. Hän on tehnyt työnsä tämän yhteiskunnan ja perheensä hyväksi. Hän ansaitsee kunniallisen
elämän illan kunniavanhuksena.
Uuden testamentin Simeon sanoi pidettyään Jeesus lasta sylissään: ”Nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä”. Näin toivoisin monen suomalaisen ja
kambodzalaisen vanhuksen voivan sanoa elämänsä viime metreillä koettuaan ensin hyvän vanhuuden, johon ei kuulunut ainakaan
ahdistavaa yksinäisyyttä.
Pekka Valkeapää, kirkkoherra
Siksi tahdon Sinua aina kiittää
Päätoimittaja
Pekka Valkeapää
09 3478 5014
[email protected]
Vakan toimitus
Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti
09 3478 5018
09 3478 5019
www.vihdinseurakunta.fi
Seuraava Vakka
ilmestyy 22.3.2013
Yksinäiset vanhukset
Julkaisija
Kuvankäsittely ja taitto
Kotimaa-yhtiöt
Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä
[email protected]
p. 020 754 2309, 040 509 4962
Marja-Liisa Ek
”Ja kiitospa vihdoin viimeinen, kun
laulun lahjan sä annoit…”
Maisa Ek menehtyi 4.1.2013, mutta hän haluaisi meidän varmasti toteavan, että hän pääsi taivaan kotiin, Jeesuksen luokse.
Mieleeni nousee kuvia: Maisa sinikukallisessa mekossa kitara kainalossa viilettämässä iloisena pihan poikki lähdössä laulamaan
syntymäpäiville tai miesteniltaan;
Maisa laulamassa kuorojen solistina taivaallisesta Jerusalemista Turun tuomiokirkossa; Maisa mylläämässä multaa tuossa viereisen talon pihassa ja istuttamassa kukkia
ja pensaita; Maisa johtamassa Kööriä niin, että miehet laulavat väkevästi ja koskettavasti; Maisa peräämässä kuuliaisuutta Raamatulle; Maisa hoivaamassa ensin omia
poikiaan ja sitten – oi ihanuutta!
– kuutta lastenlastaan. Vielä vähän yli kolme vuotta sitten sanottiin aina ”Maisa ja Raimo”, mutta
rakas puoliso Raimo kuoli joulukuussa 2009.
Marja-Liisa Vitikainen syntyi
Helsingissä 2.2.1948. Hänen musiikillinen lahjakkuutensa ilmeni
jo lapsena, jolloin hän lauloi Kyllikki Raition johtamassa Maanantai-kuorossa. Musiikin myötä hän
tutustui aikanaan myös tulevaan
puolisoonsa, Raimo Ekiin, joka
oli katulähetystyössä kodittomien miesten parissa. Kaunisääninen nuori nainen kävi siellä kitara-
In memoriam
kuoron kanssa laulamassa. Maisasta tuli Raimolle sekä elämäntoveri että työtoveri katulähetystyössä.
Hän halusi omalta osaltaan auttaa
niitä, joilla oli vaikeaa. ”Ei siihen
tarvita muuta kuin kohteliaisuutta”, hän kerran totesi.
***
Vihtiin Ekin perhe muutti vuonna 1985, kun Raimo valittiin seurakuntaan diakoniksi. Raimo ja
Maisa halusivat antaa kahdelle
pojalleen, Markukselle ja Tuomolle, rauhallisemman kasvuympäristön. Maisa sai paikan seurakunnan lastenohjaajana. Myöhemmin
hän siirtyi kunnan palvelukseen ja
työskenteli lastenhoitajana päiväkodeissa vuoteen 2010 asti, jolloin
jäi eläkkeelle.
Maisa toimi myös luottamustehtävissä, mm. kolme kautta kirkkovaltuustossa, mutta kaikkein lähinnä hänen sydäntään oli käytännön työ ja Jeesuksesta todistaminen lauluin ja sanoin. Hän lauloi pitkään Vihdin kirkkokuorossa
ja Kantaattikuorossa, myös solistitehtävissä. Viimeisten elinvuosien antaumuksella hoidettu tehtävä oli johtaa Kööriä, jonka Raimo
oli perustanut.
***
Luonto oli pukeutunut parhaimpiinsa, kun Maisa Ekiä kokoonnuttiin saattamaan lauantaina 19.1.
Vihdin kirkkoon. Kolmenkymme-
nen asteen kylmemmällä puolella paukkunut pakkanen oli koristellut kirkonmäen ja hautausmaan
puut häikäiseviksi. Saattajien suuri
joukko seurasi liikuttuneena, kun
pastori Markus Ek vakaasti, murtumatta ja lämpimästi toimitti äitinsä ruumiinsiunauksen. Muistojuhlan puheenvuoroissa toistuivat
laatusanat ”iloinen”, ”lämmin”,
”esirukoilija”, ”satakieli”. Saattajien kirjo kertoi myös siitä, että Maisa oli monessa mukana. Viimeisinä
vuosinaan hän viihtyi paljon Nummelan Kotikirkon toiminnassa.
Markus ja Tuomo kertoivat, että
luonto oli Maisalle rakas. Äiti vei
heidät kerran talvi-iltana takapihan mattotelineelle, ja siellä selällään maaten he tarkastelivat tähtitaivaan ihmeitä. Minullekin Raimo ja Maisa opettivat tähdenlentojen tarkkailua. Eikä tästä ole kauan, kun näin tähdenlennon. Kiitos, Maisa!
Pirjo Nieminen
ystävä, naapuri, työtoveri
Vihdin seurakunnassa
1.2.2013 n
Vakka
Tutustu työntekijöihin
2. Tehtäväsi Vihdin seurakunnassa?
Heikki Nieminen
1. Kuka olet / mahdolliset perhesuhteesi?
3. Koulutuksesi, työ- ja elämänkokemuksesi;
mikä on valmistanut sinua tähän tehtävään?
4. Millaisissa asioissa sinuun voi ottaa
yhteyttä?
5. Mitä teet vapaa-ajallasi / harrastuksesi?
6. Mistä tulit Vihtiin? / Mistä olet kotoisin?
Miltä Vihti vaikuttaa?
7. Mikä on tärkeää elämässäsi?
Tiedottaja
Hanna-Mari Nikulainen.
Diakoni Maria Hanhikorpi.
Lastenohjaajat Hannele Lindblad (vas.), Maria Nordberg ja Malla Aarnio.
1. Olen Hannele Lindblad. Minulla on aviomies ja 6-vuotiaat
kaksospojat Samuel ja Aleksi.
2. Lastenohjaaja Vihdin kk:n
Pappilassa.
3. Olen filosofian maisteri koulutukseltani – tarkemmin sanoen
venäjän- ja ranskanopettajaksi
opiskellut aikoinani. Töitä olen
tehnyt aika monenlaisia - koulussa ja toimistotöissä, asiakaspalvelussa eri paikoissa – myös päiväkodissa olen ollut töissä. Olen ollut seurakuntanuori ja aktiivinen
seurakuntalainen varsinkin Vantaalla asuessani ja jo lapsuudestani asti käynyt mm. pyhäkoulussa
ja pitänyt sitä sittemmin myös itse. Jonkin aikaa pidin myös tyttökerhoa Vantaalla nuoruudessani, vaikka en sitä silloin kokenut omana juttunani – pyhäkoulu
on ollut enempi minun ”aluettani”. Puuhailu seurakuntanuorissa yms. aktiviteetit ovat valmistaneet minua tähän tehtävään ja
iän tuoma elämänkokemus omien lapsieni myötä varsinkin! Samoin päiväkotityöstä olen saanut
virikkeitä, joita voin soveltaa tähän työhön nyt.
4. Minut tavoittaa kerhoasioissa: pidän lasten päiväkerhoa Pappilassa ja koululaisten ip- kerhoa,
Perhepesää (äiti/isä-lapsi) ja nyt
aloitan myös päiväkodeissa seurakuntatuokiot.
5. Vietän vapaa-aikaa perheeni
kanssa – ulkoilemme, harrastamme liikuntaa, luemme... käymme
myös joskus lasten kanssa seurakunnassakin – myös itsekseni
käyn toisinaan hengellisissä tilaisuuksissa kun ehdin ja jaksan.
6. Olen tullut Vihtiin 1997 syksyllä Vantaalta. Syntynyt olen
Helsingissä ja asunut siellä ensimmäiset 9 vuotta elämästäni ja
sen jälkeen Vantaalla. Sopeutuminen Vihtiin vei aikansa, mutta
nyt toki jo tuntuu kodilta – täällä
on myös ystäviä ja vakiintuneet
elämänkuviot. Seurakunta täällä on aktiivinen monella tapaa ja
Vihti kuntana on vielä suht lähellä pk-seutua.
7. Tärkeää elämässäni on perheeni. Sain lapseni vanhemmalla
iällä ja koen heidät suurena lahjana – rukousvastauksena – meille. Tärkeää on myös usko Jumalaan. Koen, että tässä nykyisessä työssäni on mahdollista toteuttaa tärkeitä hengellisiä asioita lapsille Taivaan Isän rakkaudesta kertomalla ja osoittaen heille
sitä huomiota, jota he ilman muuta ansaitsevat Jumalan arvokkaina luomuksina. Jokainen on tärkeä. Perheen ja uskon lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat ystävät.
1. Olen Tarja Summa ja olen avioliitossa.
2. Hoidan siunauskappelissa suntion tehtävää ja olen siellä myös kausityöntekijänä toukokuun alusta lokakuun loppuun.
Työ pitää sisällään kaikenlaista
haravoinnista lähtien.
3. Peruskoulutukseni on ylioppilastutkinto. Tähän työhön olen
kouluttautunut Laajasalon kristillisessä opistossa, josta valmistuin keväällä 2009. Aloitin täällä Vihdin seurakunnassa työt heti toukokuun lopulla 2009. Olen
käynyt myös somistajakoulutuksen ja tehnyt somistajan työtä yli
30 vuotta.
4. Siunauksiin, uurnanlaskuun
ja vainajan näyttöön liittyvissä
asioissa.
5. Harrastuksiini kuuluvat
mökkeily, liikunta, luonnossa
liikkuminen ja lukeminen.
6. Olen syntyperäinen vihtiläinen, mutta olen asunut välillä 35 vuotta pääkaupunkiseudulla. Vihdissä ovat kuitenkin juureni. Tämä on kaunis kunta. Koen
olevani sydämeltäni vihtiläinen.
7. Ehdottomasti usko. Se on ykkösasia elämässäni ja se auttaa tekemään tämäntyyppistä työtä.
Lisäksi minulle tärkeitä ovat rakas aviomieheni ja rakas poikani,
joka täyttää pian 25 vuotta.
työskennellyt perhepäivähoitajana, kaupan alalla ja lastenhoitoalalla. Nykyiseen tehtävään ovat
valmistaneet koulu ja työkokemus lastenhoidosta.
4. Iltapäiväkerhoihin ja päiväkerhoihin liittyvissä asioissa.
5. Vapaa-ajallani olen paljon
perheen kanssa. Harrastuksiani
ovat lenkkeily ja vesijuoksu.
6. Olen syntynyt Kokkolassa.
Nummelaan muutimme kahdeksan vuotta sitten Espoosta. Olemme viihtyneet Vihdissä hyvin.
7. Perhe, työ ja terveys.
1. Olen Malla Aarnio ja olen naimisissa.
2. Lastenohjaaja.
3. Koulutukseltani olen lastenohjaaja. Olen aloittanut lastenohjaajan työt Lohjan seurakunnassa jo vuonna 1982. Tämä
on kutsumusammattini.
4. Kaikissa päiväkerhotyöhön
ja iltapäiväkerhotyöhön liittyvissä asioissa.
5. Vapaa-ajallani liikun Lakukoiran kanssa, lenkkeilen ja kesällä olen Lohjansaaressa mökillä. Tapaan vapaa-aikanani myös
ystäviäni.
6. Tulin Vihtiin Lohjan seurakunnasta. Olen syntynyt Lohjalla. Tällä hetkellä asun Veikkolassa. Vihti vaikuttaa ihan kivalta
paikalta.
7. Perhe ja lapset ja yksi lapsenlapsi sekä ystävät.
1. Olen Maria Nordberg. Olen
naimisissa ja minulla on kolme
lasta.
2. Lastenohjaaja.
3. Peruskoulu ja kaksi vuotta
kestänyt koulutus päiväkotiapulaiseksi ammattikoulussa. Olen
Outi Lähteenoja
on hyötyä työskennellessäni diakonina.
4. Kaikissa asioissa, jotka askarruttavat mieltä. Kaikkiin asioihin emme yhdessäkään välttämättä löydä vastausta, mutta kokemukseni mukaan toiselle kertominen auttaa oivaltamaan vastauksen helpommin.
5. Vapaa-aikani kuluu perheen
parissa, luonnossa talvisin hiihtäen ja kesäisin vaeltaen sekä ystäviä tavatessa.
6. Olen asunut useilla paikkakunnilla ennen Vihtiin muuttoa.
Vihti on mukava paikka elää ja
asua, joten voin sanoa olevani
vihtiläinen.
7. Usko, toivo, rakkaus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus.
Hanna-Mari Nikulainen
1. Olen Maria Hanhikorpi. Muutimme perheeni kanssa kauniin
luonnon keskelle Vihtiin kesällä
1995. Perheeseeni kuluu minä ja
mieheni, kaksi tytärtä ja poika sekä pieni koira.
2. Olen päihde- ja kriminaalityön diakoni. Toimenkuvaani kuuluu päihdetyö päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä
kanssa, miesten vapaaillat Riuttarannassa, rippikoulutyö ja yleinen diakoniatyö.
3. Valmistuin sosionomi-diakoniksi maaliskuussa 2012 ja kesäkuussa sain diakonivihkimyksen
Piispa Tapio Luomalta Espoon
tuomiokirkossa. Diakonintyöhön
olen saanut hyvää valmennusta
nuoruuteni kesätyöpaikasta Helsingin kisahallin putkasiivoojana.
Olen työskennellyt myös Helsingin kaupungin päihdepalveluissa ja kone- ja laivanrakennuksen parissa mm. telakalla ja laivasuunnittelutoimistossa. Laivanrakennusteollisuus antoi hyvän pohjan miehiseen maailmaan
sekä ymmärryksen, miten talouden vaihtelut vaikuttavat yksittäisiin ihmisiin ja perheisiin. Saneeraukset, lomautukset ja työpaikan menettämisen uhka ei ole
minulle vierasta.
Kaiken kaikkiaan olen saanut
elää vaiherikkaan elämän iloineen ja suruineen, ja uskon, että kaikista kokemistani asioista
7. Minulle tärkeitä asioita elämässä ovat perhe, ystävät, mielenkiintoinen työ ja mukavat vapaa-ajan harrastukset.
Heikki Nieminen
1. Olen Hanna-Mari Nikulainen.
Perheeseeni kuuluvat mieheni sekä kaksi lasta: 6-vuotias Aino ja
9-vuotias Otso.
2. Olen aloittanut täällä joulukuun alussa tiedottajana.
2. Koulutukseltani olen teologian maisteri. Tiedottajan tehtävään minua ovat valmistaneet
sekä opiskeluni että aiempi työkokemukseni monessa eri seurakunnassa.
4. Kaikissa tiedotukseen liittyvissä asioissa.
5. Harrastuksiini kuuluvat latinalaistanssi ja kuntosali.
6. Muutimme Vihtiin Kirkkonummelta. Kotoisin olen Heinolasta, mutta olen asunut pääkaupunkiseudun tuntumassa jo
15 vuotta. Vihti vaikuttaa oikein
mukavalta ja rauhalliselta paikalta asua.
Suntio Tarja Summa.
3
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
ahkeroimassa keittiössä. Lopuksi vapaaehtoiset saavat itse istahtaa rokkalautasen ääreen levähtämään. Viime vuonna rokkamyyjäiset tuottivat noin 2500 euroa lähetystyön hyväksi.
Mihin raha sitten menee?
Tulot seurakunnan lähetyksen
myyjäisistä ja lounaista jaetaan
tasaisesti Vihdin seurakunnan
nimikkolähettien ja -kohteiden
hyväksi. Rahalla tuetaan lähettien tekemää työtä kunkin omalla kentällä.
Arvo Survo tekee seurakunta-,
vanhus-, romani -, kirjallisuus- ja
pyhäkoulutyötä Inkerin kirkon
alueella Pietarin ympäristössä.
Johanna Tervosen työhön kuuluu
seurakunnan nuoriso- ja opiskelijatyö Japanin Okayaman seurakunnassa. Pienaarin perhe Taiwanilla tekee työtä vierasvaimojen,
maahanmuuttajien ja opiskelijoiden parissa. Sari-Johanna Kuittilo
tekee diakoniatyötä Tel-Aviv Jaffossa sekä juutalaisten että palestiinalaisten parissa.
Lisäksi tuemme paljon sotineen
ja köyhän Eritrean kirkon naisille
suunnattua luterilaista tigrinjankielistä radio-ohjelmaa. Maassa
missä moni on lukutaidoton, radion avulla voidaan antaa apua
ja neuvoa erilaisiin kodin piiriin
Lähetysyhdistys Kylväjä/Jukka Peura
Jurtan esineistö kertoo
paimentolaisten arkielämästä
Jurtta ei ole pelkkä museoesine,
sillä osa mongolialaisista asuu
edelleen jurtassa. Nummelan
seurakuntakeskukseen pystytettävä jurtta on aivan tyypillinen.
Sen puiset rakenteet ovat hyvin
kauniisti koristeltuja, ja yleensä
kaikki jurtat on tehty yhtä kauniisti. Esillä olevassa Lähetysyhdistys Kylväjän jurtassa on kalustus, joka vastaa tavallisen mongolialaisperheen asunnon kalustusta ja esineistöä.
Jurtta pystytetään Nummelan
seurakuntakeskukseen viikolle 10. Jumalanpalveluksessa su
3.3. saarnaa pastori Jarmo Mäki-Mikola Kylväjästä, ja sen jälkeen voi tutustua jurttanäyttelyyn Mäki-Mikolan esittelemänä.
Ke 6.3. klo 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa puhutaan erityisesti perheen elämästä ja nai-
4
sen asemasta sekä kristinuskon
vaikutuksista Mongoliassa. Tarjolla on myös mongolialaista purtavaa. Jurtan mukana tulee mongolialaista myyntitavaraa, jota
voi halutessaan ostaa.
Viikon aikana vierailulle kutsutaan erityisesti kouluryhmiä, aamupäivisin alakoululaisia ja iltapäivällä yläkouluja. Noin tunnin mittaisessa esityksessä integroituvat maantiede, historia sekä kansainvälisyys- ja lähetyskasvatus. Viikon aikana esittelyt hoitaa Lähetysyhdistys Kylväjän Israelin-lähetti Arja Halttunen ja Mongolian-lähettinä toiminut Joel Norrvik.
Koulutunteja voi varata lähetyssihteeri Tuula Kankkuselta p.
0400 219997.
Teksti
Tuula Kankkunen & Lähetysyhdistys Kylväjä
Hernerokka kävi kaupaksi vuonna 1975 kirkonkylän lähetysmyyjäisissä.
Tuula Kankkunen
K
irkonkylän seurakuntatalolla oli jo ainakin vuoden
1975 laskiaistiistaina rokkamyyjäiset lähetystyön hyväksi.
Keskeneräinen tehtävä – kirjassa
Helena Hidén, joka oli Vihdissä pappilan emäntänä 1938-1976
kertoo, hän jatkoi kirkonkylän lähetyspiirissä toimineen ruustinna
Oravalan (Vihdissä 1928-1950) toimintaa.
”Se oli pieni tuikku, jota Hilma
Oravala oli pitänyt elossa. Jatkoimme siitä. Teimme käsitöitä
ja leivonnaisia lähetysmyyjäisiin,
jotka pidettiin vappuna. Keitimme myyjäisiin hernesoppaa. Menestys oli hyvä. Silloinhan ei kaupasta saanut valmista ruokaa niin
kuin nyt.”
Viime vuonna hernerokan syöjiä ja ostajia oli yhteensä 260 sekä
Nummelan että kirkonkylän lounailla. Rokkaa keitettiin molemmissa seurakuntataloissa 27 kilosta herneitä, ja kaikki meni. Oravalan ja Hidénin sytyttämä tuikku
on yhä edelleen palava ja elossa.
Vapaaehtoisia Suurella sydämellä -toimijoita myyjäisissä on
kummassakin keskuksessa noin
kymmenen. Osa myy ruokalippuja, osa on arpajaispöydän ääressä. Osa mittaa ostokeittoa astioihin, osa siivoaa pöytiä ja katsoo
että kaikkea on tarjolla ja osa on
Hidénien perhearkisto
Tervetuloa hernerokkamyyjäisiin –
herkuttelemalla tuet lähetystyötä!
Työntekijät ja Suurella sydämellä –vapaaehtoiset Nummelan
seurakuntakeskuksen keittiössä valmistelemassa laskiaismyyjäisiä.
kuluviin asioihin, neuvontaa lastenkasvatukseen, hygieniaan ja
moneen muuhun arkielämän tarpeeseen. Arabiankielisessä maailmassa on ollut viimeisen vuoden aikana monenlaista muutosta ja kriisiä. Kristillinen Sat 7 kanava pyrkii arabiankielisten ohjelmien kautta tavoittamaan kristittyjä naisia ja tuoda heille lohtua ja
apua arjen kysymyksiin. Kiinassa on jatkuva akuutti tarve Raamatuista, koska kristittyjen määrä lisääntyy siellä nopeasti. Vuosittain siellä kastetaan puoli miljoonaa ihmistä. Vihdin seurakunta auttaa rahallisella tuellaan Nanjingissa olevan Raamattupainon
kustannuksissa. Paperi yhteen
halvimpaan kiinalaiseen Raamattuun maksaa 1 euron. Raamattujen jakelu on hoidettu kirkkojen
kautta. Raamattujen jakelukeskuksia on 70 ja niiden verkosto
ulottuu ympäri Kiinaa.
Tätä kaikkea hernerokkamyyjäisten tulolla tehdään. Tule sinäkin syömään laskiaistiistaina 12.2. kello 11–13 välillä Nummelan seurakuntakeskukseen tai
Vihdin seurakuntatalolle. Samalla tuet sitä laajaa kansainvälistä
työtä, jota Vihdin seurakunta tekee ja tukee ympäri maailman.
Tuula Kankkunen
Leipää ja suolaa
Siunatkaa, älkää kirotko!
Sauli Niinistö toivotti meille Jumalan siunausta!
Olen useaan otteeseen viivähtänyt tasavallan presidentin uudenvuoden puheen ympärillä. Tuntui hyvälle, kun presidentti Niinistö toivotti Suomen kansalle
Jumalan siunausta! Mielestäni me kaikki suomalaiset
saamme rukoilla tämän siunauksen puolesta, niin harras kristitty kuin ateistikin. Tässä mielessä presidentin
ele oli koskettava ja hän antoi meille esimerkin myös
siitä miten meidän tulisi suhtautua ihmisiin.
Yhteisvastuukeräyksen suojelijana on myös toiminut perinteisesti presidentti, niin myös tänä vuonna.
Saamme käydä ilolla kantamaan kortemme yhteiseen kekoon, josta tämä maa saa hyvinvointinsa. Tällekin työlle on olemassa esivallan siunaus.
Tänä vuona yhteisvastuukeräys asettuu yksinäisen iäkkään rinnalle. Keräyskohteen
mukaisesti evankeliumin aloittaman
hyvän työn siunaus halutaan välittää
erityisesti niille, jotka kärsivät yksinäisyydestä ja vanhuuden tuomista vaivoista. Presidentin uuden vuoden puhe välitti mielestäni myös tätä välittämisen kulttuuria. On katsottava myös
lähelle, omaan lähipiiriin. Oman kylän
tai kaupungin rakkaisiin iäkkäisiin, pois
sulkematta niitä, joilla ovat olleet vielä vaikeammat olot. Monet ovat joutuneet tulemaan pakoon meidänkin maahamme väkivallan tai kuoleman uhkaa,
uskontonsa tai mielipiteidensä vuoksi.
Viime aikoina olemme kuulleet eräiden maahanmuuttajien suusta varsin kriittisiä sanoja siitä, miten heihin on suhtauduttu
kanssakulkijoiden osalta. Mielestäni Raamattu ei anna lupaa minkäänlaiselle rasismille, ihonvärin tai minkään muunkaan inhimillisen seikan puolesta. Kuka voi
asettua toisen yläpuolelle? Jumalan sanan valossa me
kaikki olemme pois poikenneita ja syntiin langenneita ja tarvitsemme armahdusta ja syntiemme anteeksiantamista. Saamme uskoa, että Jumalan valtakunnan
evankeliumi on tällekin kansalle syvä Jumalan siunaus. Evankeliumin valo tuo keskellemme siunauksellista iloa ja rauhaa.
Maassamme asuu monenlaisia vähemmistöjä, niin
uskonnollisia kuin kulttuurisia. Valtakulttuurinkin on
hyvä muistaa se, että siunaus tälle maalle on ollut Jumalan ihmeellistä työtä. Saamme rukoilla sitä
kristityn mieltä, että presidentin toivottama siunaus olisi tänäkin vuonna niitä arjen tekoja, joka menee itsekkyyden ylitse. Emme
kiroa lähimmäisiämme, vaan enemminkin siunaamme. Tämä tuo hyvän mielen auttaa omasta pienestä osastamme.
Helmikuun raamatun lauseena ovat
paljon puhuvat sanat, johon on sydämestään hyvä yhtyä ja rukoilla siunausta kaikille niille töille ja toimille, joilla
voidaan edesauttaa Jumalan rakkauden
toteutumista meidänkin paikkakunnalla.
”Auttakaa puutteessa olevia pyhiä,
osoittakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa, älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekään itkevien kanssa.”
(Room. 12: 13-15)
Sampo Luukkonen
1.2.2013 n
Vakka
Hetkiä historiassa
Seurakuntaa pitkään
palvelleita kanttoriurkureita
V
ihdin seurakuntaa palvelleet lukkarit ovat entisinä
aikoina olleet virassaan
hyvin pitkäikäisiä. Olkkalalainen
torpparin poika Carl Fredrik Ekman valittiin lukkariksi vuonna
1790 ja kahdeksan vuotta myöhemmin eli vuonna 1798 hänestä tuli myös urkuri, kun Vihdin
kirkkoon hankittiin ensimmäiset urut. Ekman kuoli vuonna
1832 ja hänen seuraajakseen valittiin Anders Elias Lindgren, joka
hakiessaan virkaa oli esittänyt todistukset laulusta ja urkujen soitosta. Tämän lisäksi hän esitti todistukset myös suoneniskennästä ja haavojen hoidosta. Lukkarien oletettiin tuohon aikaan kykenevän kirkollisten palvelujen lisäksi myös toimimaan sanitäärinä. Lindgren sai rovastintarkastuksessa vuonna 1836 tunnustus-
Kunnianarvoisa kanttori Peltonen perheineen. Kuva Suomen
kuvalehdestä maaliskuulta
1929, jolloin lehdessä oli kuvakirje Vihdistä. Siinä kerrottiin
kirkon peruskorjauksen valmistumisesta.
ta siitä, että hän oli jumalanpalveluksien elävöittämiseksi harjoituttanut moniäänisiä lauluja.
Kirkkoherra Anders Johan Hippingin esityksestä tuomiokapituli myönsi vuonna 1839 Lindgrenille director cantus -arvonimen.
Kirkonkokous 26.11.1876 myönsi seurakuntaa 42 vuotta palvelleelle Lindgrenille palkankorotuksen, joka oli yli puolen manttaalin tiloilta kaksi kappaa rukiita ja muilta tiloilta yhden kapan.
Lindgren kuoli vuonna 1881 palveltuaan Vihdin seurakuntaa 48
vuoden ajan. Lindgrenin seuraajaksi oli kaikkiaan kahdeksan hakijaa, joista August Erdard Peltonen sai 13.11.1881 toimitetussa vaalissa enimmät äänet. Peltonen omasi kiitettävät taidot niin
veisuussa, soitossa kuin urkujen
hoidossakin. Hänen pyrkimyksenään oli elvyttää seurakuntalaisten virsilaulutaitoa ja hän teki hakerasti matkoja pitäjän eri puolilla oleville kouluille, joissa hän piti
virsiharjoituksia. Peltosen virkakaudella esitettiin hoosianna ensimmäisen kerran adventtijumalanpalveluksessa 1882. Peltonen
palveli Vihdin seurakuntaa pitkään. Kun Vihdin kirkkoon asennettiin vuosien 1928–29 suoritetun peruskorjauksen aikana uudet urut, niin iäkkään kanttorin
tilalle ryhdyttiin hankkimaan sijaista. Kanttori A.V. Lehmusvuori oli sijaisena vv. 1929–1931. Vapunpäivänä 1931 valittiin uudeksi sijaiseksi Eino Salomon Kanto.
Värikäs kanttorinvaali
vana vuonna 1.5.1937 nimitettiin
uudeksi kanttoriksi kolmannelle
vaalisijalle asetettu Eino Kanto,
joka vaalissa sai peräti 845 ääntä. Ensimmäisellä vaalisijalla oli
Pentti Summa, joka sai 7 ääntä
ja toisella vaalisijalla Sulo Saarits, joka sai 294 ääntä. Eino Kanto oli pidetty kanttori jo sijaisuutensa ajalta ja hänen kerrotaan
saaneen paljon ääniä työväestöön lukeutuvilta seurakuntalaisilta. Kun Vihdinseudun osuusliikkeen kuorma-auton kyydissä
oli kirkonmäelle tullut joukko äänestäjiä, oli eräs vihtiläinen isäntä ja vaikuttaja todennut kirjoittajan isoisälle: – Tuossa tuli oikein
kantokuorma! Kanto hoiti kanttorin virkaa kaikkiaan 32 vuotta ja hänen aikanaan virisi voimakas kuorotoiminta. Sota-aikana Kanto toimi talkoopäällikkönä
ja oli useita kertoja mukana kotiseutulähetystöissä Vihdin seurakunnan edustajana.
Kun Vihdin seurakunta täytti 450 vuotta vuonna 1957, oli
Kirkkohallintokunta, kirkkoherra Immonen ja kanttori Kanto
juhlatoimikunnassa. Juhlapäivänä 24.8.1957 pidettiin Niuhalan
koulussa vanhan ajan tapaan pitäjänkokous. Kokouksessa päätettiin perustaa Vihdin vanhainkotisäätiö. Ajatuksen alkuunpanija oli kanttori Eino Kanto. Vihdin vanhainkotisäätiön rakennuttama palvelutalo Hopearinne
valmistui 1960-luvulla.
Nummelan sekakuoro seuratalon edessä 1930-luvun loppupuolella.
Edessä keskellä kuoron johtaja Eino Kanto ja hänestä oikealle Rauni
Kansanaho. 2. rivissä vasemmalta Kerttu Harkokivi, Lempi Sellgren,
Maili Tammilahti, tunnistamaton, Helmi Yli-Rosti. 3. rivissä oikealla
oleva nainen on Hilma Nordström ja hänen vieressään oikealla Toivo
Yli-Rosti (sisarensa Helmi Yli-Rostin takana). Ylimmässä rivissä vasemmalta Eino Ala-Outinen, Tauno Ojala, Luukas Hietanen, tunnistamaton, Arttu Hellgren. Oikealla olevan ikkunan takana kurkistaa seuratalon vahtimestari Riikka Harkokivi.
Mikko Yli-Rosti
Kunnianarvoisa kanttori Peltonen kuoli vuonna 1936 ja seuraa-
”Olen kirkon palvelija”
Mirca Kukkasniemelle
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkki
jolla olevaan toimintaankin. Näitä uusia toimintamalleja on otettu käyttöön myös muualla Espoon hiippakunnassa ja laajemmaltikin.
Kasvu ei ole vain kasvatusta
Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön yhteinen Kasvu-tiimi
kulkee seurakuntalaisen rinnalla syntymästä pitkälle aikuisuuteen. Tiimi syntyi, kun työyhteisössä havaittiin, että eri työalat
tekevät samojen ihmisten kanssa töitä ilman yhteistä suunnittelua ja yhteisiä tavoitteita. – Haluamme mieluummin puhua kokonaisvaltaisesta kasvusta kuin pelkästä kasvatuksesta. Sana ’kasvu’
kuvastaa paremmin sitä kestävää
kumppanuutta, jota haluamme
seurakuntalaisille tarjota syntymästä saakka, Mirca Kukkasniemi toteaa. Hän sanoo, että on onni työskennellä hyvän ja tasavertaisen tiimin kanssa, jossa jokainen on yhtä tärkeässä roolissa. –
Olen kirkon palvelija, ja identiteettini on rakentunut tämän kirkon varaan, sanoo Mirca Kukkasniemi.
Heikki NIeminen
V
ihdin seurakunnan johtava lapsityönohjaaja palkittiin ansiokkaasta työstään
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkillä. Kirkkoherra Pekka
Valkeapää luovutti merkin Kukkasniemelle keskiviikkona 9.1.
Erityisen merkittävää tunnustuksesta tekee se, että sen saaminen edellyttää vähintään 20 virkavuotta kirkon palveluksessa.
Vihdin seurakunta ansiomerkin
hakijana kuitenkin katsoi Mirca
Kukkasniemen ansaitsevan tunnustuksen, sillä hän on vajaan
kymmenen Vihdin-virkavuotensa aikana yhdessä tiiminsä kanssa luonut merkittäviä uudistuksia niin koko toimintakulttuuriin kuin seurakuntalaisille tar-
Mirca Kukkasniemi kiitti
puheessaan esimiestään,
kirkkoherra Pekka Valkeapäätä,
luottamuksesta ja vapaudesta
kehittää ja luoda uutta.
5
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Yhteisvastuukeräyksen avaus k
Kynttilänpäivänä
3.2.2013 Vihdin kaikissa kolmessa jumalanpalveluspaikassa – Vihdissä, Nummelassa ja
Vihtijärvellä – starttaavan Yhteisvastuukeräyksen tuloilla autetaan
yksinäisiä ja syrjäytyneitä vanhuksia sekä
Suomessa että Kambodzhassa. Osalla keräyksen tuloista autetaan
vihtiläisiä avuntarvitsijoita diakoniatyön kautta.
Huolen esittäminen ei vaadi
lupaa, jotta kenenkään ei
tarvitse tehdä itsemurhaa
Vuonna 2013 Yhteisvastuun kotimaisena keräyskohteena on etsivän vanhustyön projekti, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein
heikoimmassa asemassa olevat
yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Tälle etsivälle työlle on tänä päivänä suuri tilaus ikääntyvien ikäpolvien
yhä lisääntyessä. Hälyttävien tilastojen mukaan joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan.
Keräysvaroin etsitään heikkoosaisia vanhuksia ja pyritään saamaan heidät erilaisten palvelujen
piiriin. Miten tällaisia vanhuksia
sitten voitaisiin tavoittaa lähiverkostojen avulla?
Yhteisvastuukeräysvaroilla
käynnistetään pilottiseurakuntien (5–7 seurakuntaa eri puolilla
Suomea) kautta toimintaa, jossa
hyödynnetään ympärillä olevia
verkostoja – kuntia, seurakuntia, järjestöjä tai vaikkapa taksiautoilijoita ja apteekin työntekijöitä – havainnoimaan syrjäytyneitä vanhuksia avun piiriin.
On sanottu, että huolen esittäminen ei vaadi lupaa: ”Saanko ilmoittaa Sinusta vaikkapa seurakunnan työntekijälle”? Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan aktiivisia vanhuksia, jotka
haluavat jakaa arkeaan ikäistensä
kanssa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa
Kambodzhaan puhdasta
vettä ikääntyneille leskille
Kansainvälisen diakonian esimerkkikohteena on Aasiassa oleva Kambodzha, joka on kärsinyt sisällissodasta ja hirmuhallinnosta. Näiden koettelemusten
seurauksena Kambodzhassa on
paljon leskiä ja vammaisia. Eliniän odote on Kambodzhassa tällä hetkellä 62 vuotta ja vanhuuden on sanottu alkavan 55-vuotiaana. Positiivista Kambodzhas-
6
Yhteisvastuu 2013 auttaa vanhuksia Suomessa ja Kambodzhassa.
sa on kuitenkin se, että vanhusten
arvostus on hyvää ja heitä kunnioitetaan.
Meneekö apu sitten perille?
Kambodzhassa on Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimisto, joka tekee yhteistyötä avun perille
saattamiseksi paikallisen luterilaisjuurisen järjestön Life in Definity kanssa. Keräysvaroilla organisoidaan ja tuetaan infrastruktuuria (mm. veden saantia). Tällä
hetkellä Kambodzhassa olevasta
juomavedestä noin 38 prosenttia
on likaista.
Yhteisvastuukeräyksen
avaus Vihdissä
Tervetuloa myös messuun kynttilänpäivänä su 3.2.2013 klo10 Vihdin tai Vihtijärven kirkkoon sekä klo12 Nummelan kirkkoon!
Messun jälkeen on kirkkokahvit
ja kerääjien lähettäminen kaikissa
kolmessa kirkossa. Tänä vuonna
esittelemme kohteen Vihdin kirkossa heti messun jälkeen.
Miten voit auttaa?
Tule arkienkeliksi osallistumalla
tapahtumiin, tulemalla kerääjäksi tai tekemällä lahjoitus Vihdin
seurakunnan yhteisvastuutilille:
FI79 2260 1800 0072 53. Viitteenä voit käyttää sanaa: Lahjoitus
YV:lle etu- ja sukunimi.
Kauppojen ovilla
Kauppojen lipaskeräys toteutetaan kauppojen ovilla (Vihdin
kirkonkylän S-Market, Nummelan City-Market ja Nummelan Prisma) viikolla 6 (maanantai 4.2. – lauantai 9.2.). Ilmoittaudu kauppojen lipaskerääjäksi:
www.suurellasydamella.fi. Etsi
Vihti ja sieltä yhteisvastuukeräys. Voit myös soittaa suoraan pastori Sampo Luukkoselle, p. 044
539 3939.
Lipas/listakeräys
Hae lipas tai lista omalle kylällesi ja kerää vapaa-ajallasi yhdessä tai yksin. Lippaita ja listoja voi
kuittausta vastaan noutaa maanantaista 7.2. lähtien Vihdin seurakuntatalon kirkkoherranvirastosta (Päivi Putkonen-Hegazi, p.
09 3478 5048) tai Nummelan seurakuntakeskuksesta vahtimestareilta.
Yhteisvastuulounas
Sunnuntaina 17.3. klo10 järjestetään perhemessu Vihdin kirkossa, jonka jälkeen on keittolounas
seurakuntatalossa. Tässä yhteydessä vietetään myös iäkkäämpien vihtiläisten synttäreitä.
Ainutlaatuisia konsertteja!
n Ke 6.2. klo 19. ILON KAUTTA!- ilta Iiron kanssa Nummelan kirkossa
Minna Pensola viulu, Atte Kilpeläinen alttoviulu, Matt Hunt klarinetti ja Iiro Rantala piano. Liput 20 €, sisältää kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuulle.
n Su 10.2. klo18 ”Luodut kaikki laulakaa” – Uusia sovituksia rakkaimmista
virsistä esitettyinä ja yhdessä laulettuina. Soitinyhtyeen johto ja virsisovitukset Auroora Kiiski. Produktiokuoro, johtajanaan Pirkko Kela. Tarjoilu. Kolehti
Yhteisvastuulle.
n Ke 27.3. klo 18. Urkuri Henri Herstan konsertti Vihdin kirkossa, tuotto Yhteisvastuulle.
n Su 28.4. klo 18. Kamarimusiikkikonsertti Nummelan kirkossa. Ueli Bϋrgi
viulu, Janne Saari alttoviulu, Maria Bϋrgi-Brummer sello ja Satu Elijärvi piano. Ohjelma 15 €, sisältää kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuulle.
Kalajuhla saa jatkoa
Ruokaa, peräkonttikirppis, arpajaiset ja musiikkia
Olemme päättäneet uusia viime
vuonna suuren suosion saaneen
Kaiken kansan kalajuhlan Nummelan seurakuntakeskuksessa lauantaina 9.3.2013 klo 11–14.
Tervetuloa edulliselle lounaalle,
kirpputorille, arpajaisiin ja kuuntelemaan avajaisissa laadukasta
sellomusiikkia.
Ohjelmassa: Ruoan siunaaminen kirkkosalissa (kirkkoherra
Pekka Valkeapää, Hannu Kiiski ja
kanttori), Pika-arpajaiset, pihalla
peräkonttikirppis: 10 € / paikka.
Ruoka: kalakeitto, leipä, juoma,
kahvi 3 €, lapset 6–12v. 1,5 €, alle
6v. 0 €, perhelippu 8 € (2 aikuista ja 2 lasta).
Kaikki tuotto menee suoraan
Yhteisvastuulle. Kiitollisena toteamme, että viime vuonna tapah-
tuma tuotti hyvään tarkoitukseen
lähes 1000 €.
Varaa autollesi kirpputorimyyntipaikka helmikuun aikana kirkkoherranvirastosta, [email protected] tai 09
3478 5048. Varatessasi kerro nimesi ja puhelinnumerosi. Myyntipaikan hinta on 10 € ja se maksetaan käteisellä saapuessasi paikalle, hinta sisältää keittolounaan. Paikalle voit saapua
klo 10 alkaen ja voit myydä tavaroita suoraan peräkontista tai
pystyttää pienen pöydän. Paikat
myydään varausjärjestyksessä.
Nummelan seurakuntakeskuksen parkkipaikka suljetaan liikenteeltä muutoin kokonaan kirpputorin ajaksi klo 9.30 alkaen.
1.2.2013 n
Vakka
kynttilänpäivänä
Yhteisvastuu kiittää arkienkeleitä!
Vuoden 2012 yhteisvastuukeräys tuo lämpimät Kiitoksensa kaikille keräykseen osallistuneille ja
lahjoituksensa antaneille! Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 4
103 080,29 euroa. Varoilla torjutaan ylivelkaantumista Suomessa ja tuetaan pienrahoitustoimintaa Ugandassa.
Tuloksemme Vihdissä parani
hieman, vaikka jäimmekin vielä
1€/jäsen –tavoitteesta. Saimme
kerätyksi 0,68€/jäsen.
Vihdin srk:n tulos v. 2011
14 628,18€
Vihdin srk:n tulos v. 2012
14 941,48€ (0,68€/ jäsen)
Tulos kasvoi siis 313,3 € eli
Aku Ankan auton rekisterinumeron tai kirkkohistoriallisesti ns. Konstantionolaisen käännöksen verran! Kiitos tästä kaikille! Tulos on kohtuullinen, etenkin kun vertaamme sitä lähiseurakuntien tulokseen. Silti meillä
Vihdissä on vielä runsaasti parantamisen varaa.
Lähiseurakuntien tuloksia v
2012:
Lohja 15 037,34€ (0,50€/jäsen)
Nurmijärvi 25 281,38€ (0,79€/jäsen)
Pusula 4200,04€ (1,83€/jäsen)
Karkkila 6933, 17€ (1,03€/jäsen)
Tuusula 17 064,41 (0,58€/jäsen)
Hyvinkää 15 300,78€ (0,55€/jäsen)
Espoon tuomiokirkkoseurakunta 35 409,61€ (0,74€/jäsen)
Vuoden 2012 paras keräystulos
saavutettiin Karijoen seurakunnassa.
Karijoki 11 032,07€ (7,98€/jäsen)
Suurista seurakunnista paras tulos saavutettiin Seinäjoella ja toiseksi paras oli Espoonlahti.
Seinäjoki 106 608, 74€ (2,08€/jäsen)
Espoonlahti 50 301,79€ (1,54€/
jäsen)
Kaiken kansan kalajuhla keväällä 2012 tuotti lähes 1000 €
Yhteisvastuulle. Juhla järjestetään tänäkin vuonna Nummelan
seurakuntakeskuksessa la 9.3. Katso mainos takasivulta!
Tule Sinäkin mukaan! Ole arkienkeli!
Vihdin seurakunnan Yhteisvastuutiimi 2013
(Sampo Luukkonen, Maria-Liisa Pakalén, Eila Musikka, Hanna-Mari Nikulainen)
Ilon kautta! –
Ilta Iiron kanssa
”Luodut kaikki laulakaa” yhteisvastuukonsertti
Keskiviikkona 6.2.2013 Nummelan kirkossa konsertoidaan Yhteisvastuun hyväksi. Vihtiläinen
monitaideyhdistys Hämmentämö on kutsunut konserttinsa
vieraaksi pianisti Iiro Rantalan.
Iiron kanssa musisoimassa ovat
vihtiläisille tutut Minna Pensola
ja Atte Kilpeläinen sekä klarinettihurmuri Englannista, Matt
Hunt. Konsertissa kuullaan teoksia W.A.Mozartilta ja J.S.Bachilta
mutta yhtälailla myös Iirolta itseltään.
Iiro Rantala on monipuolisen
uransa aikana tullut suomalaisille tututksi mm. lukuisista TVshowstaan sekä Trio Töykeiden
pianistina. Mozartin pianokonserton solistina hän on ollut lähes
jokaisen suomalaisen orkesterin
vieraana. Joulukuussa 2012 Cantores Minores kantaesitti Rantalan säveltämän Jouluoratorion.
Atte Kilpeläinen on vihtiläislähtöinen alttoviulisti ja Hämmentämö ry:n perustajajäsen.
Helsingin kaupunginorkesterin
ja Meta4:n jäsenyys syö leijonaosan hänen kalenteristaan.
Minna
Pensola
soittaa
Meta4:ssa ja luotsaa Helsingissä jokakuukausittaista Klasariklubia. Minna oli Iiron aisapari-
Sunnuntaina 10.2. kuullaan
Nummelan kirkossa uusia ja
raikkaita virsisovituksia. 8-henkinen soitinyhtye ja Pirkko Kelan johtama Produktiokuoro soittavat Auroora Kiiskin sovittamia
virsiä, osan esityksinä, ja osan yhteislauluina.
Virsisovitukset ovat alun perin
syntyneet Agricolankirkon Tuomasmessuihin, joissa Kiiski on
ollut musiikinjohtajana jo seitsemän vuoden ajan. Kyseisiä virsisovituksia voi kuulla myös Hannu Kiiskin soololevyllä ”Lento Cantabile”. Kiiski on tehnyt
opinnäytetyönsä Sibelius-Akatemiaan virsisovituksesta ja toimiessaan muusikkona rippikoululeireillä, hän on todennut sovitusten tavoittavan hyvin myös seurakuntanuoria.
Idea virsikonsertista syntyi
Auroora Kiiskin ja Pirkko Kelan
tehdessä yhteistyötä Nummelan
Tuomasmessussa. Molemmat halusivat tuoda erityisesti esiin virsien sanoituksia, ja siitä syystä
konsertissa kuullaan virsien tekstit erikseen lausuttuna. Lausujina
toimivat mm. Eija Nurmio, Hanna Jokela ja Juha Wikström.
Auroora Kiiskin mielestä on
erittäin tärkeää, että virsiä laule-
na juontamassa Yle Teeman musiikin juhlaviikon suoria tv-lähetyksiä joulukuussa 2011.
Matt Hunt on kotoisin Englannista ja työskentelee kotimaansa
lisäksi myös bremeniläisen Deutsche Kammerphilharmonie -orkesterin sooloklarinetistina. Suomeen hänet on tuonut yhteistyö
mm. Iiro Rantalan ja Pekka Kuusiston kanssa.
Vihdin seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestettyyn tilaisuuteen kuuluu myös väliaikakahvit, joiden tuotto ohjataan
Yhteisvastuukeräykselle. 20 euron hintaisten lippujen myynti alkaa tuntia ennen konsertin alkua.
Konsertti Nummelan kirkossa
ke 6.2.2013 klo 19
ILON KAUTTA!
– Ilta Iiron kanssa
Minna Pensola viulu
Atte Kilpeläinen alttoviulu
Matt Hunt klarinetti
Iiro Rantala piano
Bach-Mozart-Kuusisto-Rantala
Liput 20€ , hintaan sisältyy väliaikakahvitus, tuotto Yhteisvastuukeräykselle
Konsertin järjestää Hämmentämö ry. yhteistyössä Vihdin seurakunnan kanssa.
taan kaikenikäisten keskuudessa, ja hän tuntee olevansa etuoikeutettu päästessään sovittamaan näitä hienoja sävelmiä.
Kiiski pyrkii sovituksillaan kunnioittamaan virren alkuperäistä
luonnetta, tuoden siihen lisäksi
keveyttä ja rytmikkyyttä. Kuoroa
säestävän bändin ja jousikvartetin soittajat ovat Helsingissä työskenteleviä musiikin ammattilaisia ja ammattiopiskelijoita.
Konsertin tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.
7
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Ystäväkirjasta
❀
Nimeni
on Mimmi Koskipalo.
Olen
7-vuotias ekaluokkalainen, käyn Kirkkoniemen koulua.
Perheeseeni kuuluvat pikkuveli, äiti, iskä, koira ja hamsteri.
Harrastukseni on ratsastus.
Lempiruokia minulla on kaksi: iskän spagettikastike ja
äidin lasse eli lasagne.
Kerho, jossa käyn,
on Pappilan iltapäiväkerho.
Asia, joka saa minut iloiseksi on se kun on kavereiden kanssa.
Asia, joka saa minut suuttumaan … ei sellaista ole!
Iltapäiväkerhoon toivoisin
… ei mitään, se on ihan hyvä näin.
Iltapäiväkerhon jälkeen
olen hamsterin kanssa, leikin
pikkuveljen ja koiran kanssa.
Jumalasta ajattelen
kaikkea kivaa ja sellaista.
Vihdin seurakunta
oli vaikea sana selittää.
Terveiseni Vakan lukijoille:
Terveisiä (ison hymyn kera
haastattelijan lisäys)!

✿
Tervetuloa
Toukkatupaan!
Toukkatuvat ensimmäisen lapsen saaneille tai häntä vielä odottavalle
pyörivät jo, mutta mukaan mahtuu vielä hyvin. Erityisesti kirkonkylän Pappilaan kaivataan äitejä vauvoineen. Kerhoon voit tulla liukuvasti, ja toimitaan
vauvojen ehdoilla. Tarjolla on hyvää
vertaistukea, pienimuotoista muuta aktiviteettia mm. kätilön vierailut :)
Tule juttelemaan, jakamaan ajatuksia
tai ihan vaan hengähtämään hetki kahvikupposen äärellä.
Kirkonkylän Pappila ti klo 13-15
Nummelan seurakuntakeskus ke ja to klo 13-15
YKSIN KOTONA?
PITKÄ ILTAPÄIVÄ?
MITÄ TEKISI?
Seurakunnan iltapäiväkerhot
Pappilassa, Ojakkalassa ja
Nummelan seurakuntakeskuksessa
tarjoavat turvallista ja laadukasta
iltapäivätoimintaa eka- ja
tokaluokkalaisille.
Seurakunnan iltapäiväkerhohaku
osoitteessa www.siivensuojassa.net
ma 28.1. - 28.2.2013
Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet
samasta osoitteesta.
Lisätietoja antaa lapsityönohjaaja
Lotta Saine p. 040-3569217
8


Esteetön kieli käyttöön
S
uomen selkokielen perustajaksi sanotaan porilaista maakuntajohtajaa Pertti
Rajalaa. Hän on kirjoittanut yli 70
selkokielistä kirjaa. Niistä vaativimmat ovat Kalevala ja juuri ilmestynyt Raamattu.
Selkokieli on hyvän suomenkielen muunnos, jonka rakenne on tarkoin harkittu, ymmärrettävä – ja selkeä ulkoasua myöten. Se on niitä varten, joille hyvä
yleiskieli on liian hankalaa ymmärtää, puhumattakaan koukeroisesta kapulakielestä. Näiden
henkilöiden joukko kasvaa koko
ajan. Selkokieltä arvioidaan tarvitsevan yli neljännesmiljoona
suomalaista.
Selkokieli on eri asia kuin hyvä yleiskieli. Selkokieli on pelkistettyä ilmaisua, jonka rakenne on mietitty tarkkaan. Sen periaatteet sopivat hyvin kaikkeen
viestintään.
Selkoviestinnässä käytetään
lyhyitä lauseita, palstojen oikea
reuna liehuu, sanoja ei tavuteta
ja kuvan täytyy tukea kunnolla tekstiä. Kaikki tämä helpottaa
ymmärtämistä.
Selkokieli
estää syrjäytymistä
– Kun opiskelin erityispedagogiikkaa, opin yhden asian. Vaikeus ymmärtää hyvää yleiskieltä
syrjäyttää monia ryhmiä. Täytyy
yksinkertaistaa kieltä, että viestit
ja kulttuurit menevät perille, kehitysvammaisten erityisopettajana pitkään toiminut Pertti Rajala kertoo. Monesti palkittu Rajala
on kirjoittanut liki kolmanneksen
Suomessa ilmestyneistä selkokirjoista. Mukana on oppaita, historiateoksia ja muunnoksia muista kirjoista. – Selkokieli on aikuis-
ten kieltä, eikä sitä puhuta tai kirjoiteta kuin pikkulapsille, Rajala
huomauttaa. Kenen tahansa on
helppo, mukava ja hauska lukea
selkotekstiä, kuten vaikkapa juuri ilmestynyttä Raamattua.
Mukautettu Raamattu
Aikojen alussa, kauan sitten ei ollut mitään. Kaikkialla oli tyhjää,
kaikkialla oli pimeää. Kuitenkin
Jumala oli olemassa, Selkoraamattu alkaa. Niin Kalevala, Seitsemän veljestä kuin Raamattukin
on mukautettu selkokielelle. Tähän mennessä suosituin selkokirja on ollut Seitsemän veljestä, josta on otettu jo viides painos. Odotettu Selkoraamattu julkaistiin
viime syksynä, ja
se on opetus- ja
kulttuuriministeriön selkokielityöryhmän hyväksymä ja käy
esimerkiksi erityisrippikoulujen oppikirjaksi. Hyväksytyissä selkokirjoissa on oikeus käyttää erityistä selkotunnusta.
Luomiskertomuksen
koko kaari
Rajala sanoo, että Selkoraamattuun on otettu kaikki tärkeimmät kohdat Raamatun isosta sanomasta. Eniten hän painiskeli Ilmestyskirjan kohdalla.
– Ilmestyskirja avautui minulle
niin, että se on oikea loppu Raamatun koko kaarelle. Se kertoo,
mikä on näkymä kuoleman jälkeen, ja toisaalta mikä lohdutus
vainojen keskellä asuville kristityille annetaan. Se on luomiskertomuksen kaaren loppupiste,
vanhan loppu ja uuden alku.
Lisätietoa selkokielestä: www.
selkokeskus.fi
Sakari Sarkimaa/Kotimaadeski
1.2.2013 n
Talvi-illan taikaa
Jere katselee keittiön ikkunasta
ulos… Ikkuna on pakkaspäivän
kuurankukilla kuvittama – pieniä kimaltavia lumitähtiä täynnä.
Naapurin setä lapioi lunta ovensa edustalta ja talojen ikkunoissa
näkyy vielä valot. On jo hämärtynyt, vaikka ei ole vielä kovin
myöhäinen ilta. Jereä on alkanut
ramaista iltapäivän lumileikkien
jälkeen ja hänestä olisikin mukavaa kohta mennä sänkyyn lukemaan jännää kirjaa. Isin kanssa
heillä oli hauskat lumipuuhat ulkona, ja nyt äiti vielä valmistaa
lämmintä kaakaota Jerelle ennen
kuin lähdetään hammaspesulle.
Sitten Jere kaappaa tuolilta kainaloonsa pehmokrokon unikaveriksi ja hyppää lämpimän peiton alle.
Äiti tulee lukemaan iltatarinan –
siinä muistellaan vielä joulua ja
sitä, kun Itämään viisaat tähtien
tutkijat näkivät erikoisen tähden
taivaalla ja ymmärsivät sen merkitsevän kuninkaan syntymää.
He löysivät vastasyntyneen Kuninkaan, Jeesus-vauvan, Betlehemistä ja antoivat hänelle kallisarvoisia lahjoja – kultaa, suitsuketta ja mirhaa niin kuin kuninkaalle kuuluukin. Jere ajatteli tähtiä
ja sitä, miten mielenkiintoista on
katsella ikkunasta erilaisia tähtikuvioita pimeällä taivaalla… kerran hän oli nähnyt tähdenlennonkin. Jeren silmät alkavat jo lupsua ja hän nukahtaa kesken iltarukouksen.
Jere näkee jännittävää unta joulusta, tähdistä ja lumesta – miten ihanaa onkaan kun maa on
kauniin valkoisen lumen peitossa! Unessa hän leikkii toisen lapsen kanssa, joka pyörittelee lumipalloja käsissään ja asettelee niitä rakennelmaan – siitä tulee kuin
pieni lumilinna. Lapsi ottaa pienen kimaltavan lumihiutaleen ja
Vakka
Kirkkoniemen katit
asettaa sen lumilinnan sisälle …
lumihiutale muuttuu välkkyväksi lumitähdeksi, joka alkaa loistaa
valoa lumilinnan raoista … Jere
ihailee kaunista pientä lumilinnaa ja huomaa, että yhtäkkiä hänen leikkikaverinsa on kadonnut.
Samassa Jere havahtuu unestaan
ja huomaa ikkunaansa heijastuvan ulkoa valoa – pihamaalla on
pieni lumipallolyhty, jonka sisällä kynttilät tuikuttavat lämmintä
valoaan – isi on juuri saanut lumityöt pihalla tehtyä ja hymyilee
Jerelle, joka kurkistelee ikkunasta. Jere haukottelee ja vetää peiton korvilleen. Hyvää yötä.
Ihanan luminen talvi houkuttelee mukavaan talviliikuntaan
ja hauskoihin lumileikkeihin –
voit tehdä vaikka lumipallolyhdyn pimeiden iltojen iloksi pihamaalle.
Iloista talven jatkoa!
t. Lastenohjaajat Hannele ja Malla
Hildegardin
laulut
Osaatko sinä
laulaa virsiä?
Y
hdeksänsataa vuotta sitten
eteläisessä Saksassa eli pieni 8-vuotias Hildegard-niminen
tyttö. Vanhemmat olivat vieneet hänet luostariin. Siitä tuli
hänen uusi kotinsa. Hildegard
varmaan ikävöi paljon vanhempiaan ja sisaruksiaan.
Luostarissa hän kävi koulua, teki puutarhatöitä ja lauloi
paljon. Joka päivä oli neljä tuntia hartauksia ja messuja. Niissä laulettiin melkein koko ajan
virsiä, rukouksia tai Raamattua.
Raamatun lukemista laulamalla
sanottiin resitoinniksi.
Hildegard rakasti musiikkia
ja pian hän ryhtyi tekemään
omia virsiä ja lauluja. Hänen
laulujaan lauletaan vielä tänäänkin. Laulut ovat hyvin
kauniita - ne kuulostavat melkein kuin enkelien laululta.
Hildegard piti myös soittimista. Huilun ääni oli hänestä
kuin Jumalan henkäys ja trumpetin ääni kuin profeetan huuto. Kielisoittimet taas hänen
mielestään auttoivat ihmistä
kuulemaan Jumalan ääntä.
Kuva ja teksti: Tarja Rae
Teijo Kemppainen
Enkelipojan setä
9
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan!
Jumalanpalvelukset
Joka sunnuntai
Vihdin kirkossa klo 10
Nummelan kirkossa klo 12
Tuhkakeskiviikkona 13.2.
Messu Vihdin kirkossa klo 18
Vihtijärven kappelissa
Messu su 3.2. klo 10
Tuomasmessu su 3.3. klo 17
Lapsille ja
perheille
PERHEKERHOT
Perhekerhot aloittavat toimintansa
viikolla 2. Olet tervetullut mukaan!
Jos haluat kysellä lisää, puhelinnumerot löydät alta. Kerhopisteiden
perhekerhoihin voit liittyä mukaan
saapumalla suoraan paikalle kerhopäivänä.
NUMMELA, Seurakuntakeskus,
Kappelitie 5, p. 0400 253 681
Tiistai klo 9–11.30 Perhepesä
Keskiviikko klo 9–11.30 Perhepesä,
13–15 Toukkatupa
Torstai klo 9–11.30 Perhepesä, klo
13–15 Toukkatupa
KIRKONKYLÄ Pappila, Niuhalanraitti 6 c, p. 0400 235 738
Tiistai klo 13–15 Toukkatupa
Keskiviikko klo 9–11.30 Perhepesä
Torstai klo 9–11.30 Perhepesä
HERRAKUNTA, Monitoimitalo,
Kauppilantie 21, p. 040 356 9215
Torstai klo 9–11 Perhekerho
OJAKKALA, Seurakunnan kerhotila,
Kenttätie 2, p. 050 324 6958
Tiistai klo 9–11.30 Perhepesä
Keskiviikko klo 9–11.30 Perhepesä
UUTUUS Ojakkalassa perjantaisin
klo 9–11 perheiden taukotupa
VIHTIJÄRVI, Vihtijärven kylätalo,
Koulunummentie , p. 040 356 9215
Tiistai klo 9–11 Perhekerho
VANJÄRVI, Vanjärven seurojentalo,
Vanjärventie 480, p. 040 356 9215
Keskiviikko klo 9–11 Perhekerho
SELKI, Monitoimitalo, Selintie 529,
p. 040 356 9215
Perjantai klo 9–11 Perhekerho
JOKIKUNNAN KERHO TAUOLLA
KEVÄÄN 2013
(JOKIKUNTA, Jokikunnan koulu,
Vanjoentie 29
Perjantai klo 9–11 Perhekerho, p.
040 356 9215)
PYHÄKOULUT
Pyhäkoulut jatkuvat taas kevätkaudella 2013
Nummelan srk-keskuksessa, Kappelitie 5, sunnuntaisin klo 12, kevätkausi 24.3. saakka (ei pyhäkoulua 24.2. hiihtoloma eikä 17.3. perhemessu)
Selin monitoimitalolla periodipyhäkoulu, Selintie 529, sunnuntaisin klo
12, kevätkausi 17.3. saakka
Ojakkala kerhotila Kenttätie 2, sunnuntaisin klo 12.00, kevätkausi alk.
13.1.2013 parillisilla viikoilla viim.
kerta 5.5.
Kirkonkylä Vihdin kirkon sivusali,
sunnuntaisin klo 10.00, kevätkausi
5.5. saakka(ei pyhäkoulua 17.3. perhemessu)
10
Alakoululaisille
Retkiä
Huimalan retki 1.–3. lk ti 19.2. Hinta 25 € sis. matkat, reippailulipun ja
lounaan.
Ahaa-retki Heurekaan 4.–7. lk
to 21.2. Hinta 25 € sis. matkat,
pääsylipun ja lounaan. Lähtö retkille Vihdistä klo 9 ja Nummelasta
klo 9.15, paluu Nummela n. klo 16
ja Vihtiin klo 16.15. Ilmoittautuneille
lähetetään lisäinfoa lähempänä. Lisätietoja Maaritilta.
Retkille ilmoittautumiset ovat käynnissä sähköisesti www.sankarla.fi
14.1.–8.2.2013.
Leirejä
Verkossa-kevätleiri
1.–3.-luokkalaisille Riuttarannan uudella puolella 19.–21.4. Leiri-ohjelma rakentuu eri medioiden ympärille. Tutustumme mm. verkkoon, valokuvaukseen, videokuvaukseen ja lehtiin.
Ihmetellään samalla miten verkot ja
seurakunta liittyvät toisiinsa? Hinta
30 €.
Hi-O-Hoi! hiippakunnallinen telttaleiri 4.–7.-luokkalaisille Hangossa, Bengtsårin leirisaaressa 25.–
28.6.2013. Perinteisellä telttaleirillä
luvassa vaikka mitä toimintaa,
yhteistä tekemistä, yhdessäoloa,
hiljentymistä ja elämyksiä. Leirille odotetaan Uudenmaan alueelta
200 leiriläistä. Hinta 70 €. Hinta sisältää yhteiskuljetuksen. Sisar-alennus
–20 € (eli perheen vanhin 70 € ja
seuraavat 50 €). Leireille ilmoittautumiset sähköisesti www.sankarla.fi
14.1.–22.3.2013.
Donkkis BIG Night 1.–6. lk
Otalammen koulu ma 18.3.
Huhmarnummen koulu ti 26.2. ja
16.4. klo 18–20. Illoissa mm. erilaisia
toimintapisteitä, musiikkia, kilpailuja, Raamattuopetusta, arvontaa ja
kavereita sekä nyyttärit, tuo mukanasi jotain pientä naposteltavaa. Tule mukaan!
Perheiden pelivuoro
perjantaisin klo 17–18
Pappilanpellon koulun liikuntasali
Tervetuloa lapset ja vanhemmat
liikkumaan ja pelailemaan yhdessä!
Kysy lisää:
Eila Musikka, nuorisotyönohjaaja:
partio- ja kouluyhteistyö, Donkkisillat, Hi-o-Hoi-leiri, p. 040 410 6932,
[email protected]
Maarit Tampio, nuorisotyönohjaaja:
koululaisten kerhot, Löhönurkka,
perheiden pelivuoro, hiihtoloman
retket, Verkossa-kevätleiri p. 040
576 4016, [email protected]
Aikuisille
KYLÄKERHOT YM.
Ojakkalan kyläkerho
kerhotilassa, Kenttätie 2, klo 10–12
4.2. Maria-Liisa Pakalén
18.2. omin voimin
4.3. Osmo Vapalahti
18.3. omin voimin
8.4. Sampo Luukkonen
ke 10.4. Eläkeläisten iloinen iltapäivä kirkonkylän seurakuntatalo klo
12–15
22.4. Eija Nurmio
6.5. omin voimin
23.5. kevätretki Raumalle ja Reposaareen
Kerhon vastaavat: Raili ja Matti Kotamäki p. 050 522 9039
Selin kyläkerho
monitoimitalossa, Selintie 529, torstaisin klo 13–14.30 (ruokailu klo 12)
24.1. Matti Hanhisuanto
28.2. Maria-Liisa Pakalén
28.3. Osmo Vapalahti
ke 10.4. eläkeläisten iloinen iltapäivä kirkonkylän seurakuntatalo klo
12–15
25.4. Sampo Luukkonen
23.5. kevätretki Raumalle ja Reposaareen
Kerhon vastaavat: Ritva Luukkonen
p. 040 843 5786 ja Liisa Ali-Mattila p.
223 5724 tai 0400 798 229. Otalampelaisilla kuljetus kerhoon taksilla.
Kirkonkylän kultaisen iän kerho
srk-talossa keskiviikkoisin klo 13
20.2., 13.3., 24.4. ja 15.5.
Nummelan kultaisen iän kerho
srk-keskuksessa keskiviikkoisin klo
13: 13.2., 27.2., 13.3., 3.4., 17.4.
Kuortilanluhdin virikekerho
kerhohuoneessa. Kokoonnumme
iloiseen visailuun ja ehkä joku laulukin lauletaan torstaisin kerran kuukaudessa klo 14–15: 14.2., 14.3. ja
11.4. Mukana diakonissa Maria-Liisa Pakalén Vihdin seurakunnasta,
p. 040 189 9349
Vanjärven diakoniaillat
keskiviikkoisin klo 18.30
ke 6.2. klo 18.30 Annikki ja Aatos
Kuusistolla, Tammimäentie 74, mukana Maria-Liisa Pakalén, aihe Yhteisvastuukeräys
ke 20.3. klo 18.30 Kalevi Lemmetillä, Ojamäentie 80, mukana Osmo
Vapalahti
Älä jää
YKSIN
Jos olet kokenut
lähi- tai parisuhdeväkivaltaa,
tule naisille tarkoitettuun
vertaistukiryhmään!
Ryhmä alkaa
helmikuun lopulla
Tiedustelut ja
ilmoittautumiset
diakoni Pirkko Orakoski
p. 0400 362 707
[email protected]
diakoni Päivi Tapaninen
p. 040 353 2241
[email protected]
ke 17.4. klo 18.30 Airi ja Terho Taposella, Merramäentie 416, mukana
Matti Hanhisuanto
ke 15.5. klo 18.30 Maria-Saara ja Raimo Vainio-Kailalla, Vanjärventie 76,
mukana Sampo Luukkonen
Vihtijärven diakoniaillat
keskiviikkoisin klo 19–21
27.2. Pirkko ja Helge Putkosella,
Koulunummentie 101.
13.3. Hiiskulassa Bernice Brummerilla, Hiiskulankuja 9.
17.4. Pia Hägglund-Viljasella, Ylimmäistentie 993.
15.5. Anne ja Harri Hamporilla, Suntiontie 43.
Ilosanomapiiri-illat
Vihtijärven
kappelissa keskiviikkoisin klo 1819.15: 6.2., 13.2., 6.3., 20.3., 10.4.,
24.4. Vetäjinä vuorottelevat Liisa
Valtonen ja Liisa Harju.
Ilosanomaillat
Kirkonkylän seurakuntatalossa su
3.3. klo 18
Nummelan seurakuntakeskuksessa
su 7.4. klo 18
Rukousryhmä
kirkonkylän seurakuntatalossa tiistaisin klo 18.30: 12.2., 26.2., 12.3.,
2.3., 9.4., 23.4., 7.5., 21.5.
Naisten saunaillat
Riuttarannassa seuraavina tiistaina:
19.3., 23.4., 14.5. klo 18–21. Iltapalaa
ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteiskuljetus linjaportti klo 17.10, Nummelan srk-keskuksen diakonian parkkipaikka klo 17.15, kirkonkylän srk-talo klo 17.30. Ilmoittautuminen Päivi
Putkonen-Hegazi p. 09 3478 5048.
Miesten vapaaillat
to 7.2. Riuttarannan UUSI puoli. Vierailijana Erkki Hakkarainen
to 28.2. Riuttarannan UUSI puoli.
Kööri laulaa ja laulattaa.
to 14.3. Riuttarannan UUSI puoli.
Vierailijana Reijo Hirvinen
to 4.4. Riuttarannan UUSI puoli.
Matti Hanhisuanto ja aiheena mielenterveys
to 18.4. Riuttarannan UUSI puoli.
Markku Pekkarinen
to 2.5. Riuttarannan UUSI puoli.
Kenttämessu Matti Hanhisuanto ja
Osmo Vapalahti
Kimppakyydit: Nummelan seurakuntakeskus klo 17.30 ja kirkonkylän seurakuntatalon pääty klo
17.40. Mukana illoissa Osmo Vapalahti p. 040 578 0328 ja Maria Hanhikorpi p. 0400 235 691. Naiset liikkuu joka toinen torstai klo 17–18
7.2 kuntopiiri
28.2. kuminauhajumppa
14.3.lumikenkäkävely
4.4. vesijuoksu
18.4. keppijumppa
2.5. sauvakävely
16.5. petanque
Kokoontuminen klo 16.45 Nummelan uimahallille. Ohjaajana Rauno
Toinanen p. 044 467 5378. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356
Miesten liikuntaillat
Kokoontuminen klo 16.45 Nummelan uimahallin parkkipaikalla
14.2. kuntopiiri
21.2. kuminauhajumppa
7.3. lumikenkäkävely
21.3. vesijuoksu
11.4. keppijumppa
25.4. sauvakävely
Talvinen
perheleiri
Riuttarannan
leirikeskuksessa
9-10.2.2013
Ulkoilua, mukavaa yhdessäoloa
vaihtelevan ohjelman merkeissä.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset:
diakoni Pirkko Orakoski
p. 0400 362 707
1.2.2013 n
VIHDIN KIRKOISSA SOI
keväällä 2013
Nummelan kirkossa ke 6.2. klo 19
Nummelan kirkossa su 10.2. klo 18.
70 ja 75 vuotta vuonna 2013 täyttävien yhteinen syntymäpäiväjuhla su 17.3. alkaen klo 10 Vihdin
kirkon perhemessussa ja jatkuen
seurakuntatalossa lounaalla ja pienellä juhlalla. Tervetuloa saattajan
kanssa.
Are you interested in studying the Bible in English? A Bible study group meets at Vihdin
seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6,
every other week on Tuesdays at 6
p.m., starting January 29 (next time
Feb. 12). Join us for an interesting
journey! Possible enquiries: 044
5175 873 or [email protected].
kirkonkylän seurakuntatalo Niuhalanraitti 6 b
Nummelan seurakuntakeskus Kappelitie 5
Uusia sovituksia rakkaimmista virsistä esitettyinä ja yhdessä laulettuina. Bändin johto ja sovitus, Auroora Kiiski, Produktiokuoro,
johtajanaan Pirkko Kela. Tarjoilu, kolehti Yhteisvastuulle.
Olli Hautalan Bach-pianosarja
Myytävänä
Akateeminen laulu & Camerata Vihti
Hernerokkaa &
pannukakkua 5 €
Laskiaispullia
Kahvia
Arpajaiset
Nummelan kirkossa la 16.2. ja la 16.3. klo 16. Sarja päättyy.
Vihdin kirkossa ma 25.3. ma klo 19. Joht. Ruut Kiiski
Urkukonsertti Vihdin kirkossa ke 27.3.
Henri Hersta
Pitkäperjantain iltakonsertti, Jeesuksen
hautaamisen hartaus Vihdin kirkossa pe 29.3. klo 18
Kalevi Olli laulu, Henri Hersta urut
Tyttökuoro Pirittojen kevätkonsertti
Kamarimusiikkikonsertti
Rokkaa ja pullaa voi
ostaa myös kotiin
mukana tuotuun astiaan
Ueli Bürgi viulu, Janne Saari alttoviulu, Maria Bürgi-Brummer
sello ja Satu Elijärvi piano. Ohjelma 15€, sis.
kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuukeräykselle
järj. Vihdin kirkonkylän ja
Nummelan Lähetyspiirit
www.vihdinseurakunta.fi
Vihdin kirkossa su 7.4. klo 16
Nummelan kirkossa su 28.4. klo 18
Päihdeleiri 12.–14.3.2013 Riuttarannassa. Tiedustelut Diakoni Maria
Hanhikorpi p. 0400 235691
Äiti Teresan sisaret vierailevat
Nummelan srk-keskuksessa ti 12.3.
klo 18. Luovutamme valmiit Äiti Teresa -peitot tilaisuudessa.
Laskiaistiistaina 12.2.2013 klo 11–13
“Luodut kaikki laulakaa” Yhteisvastuukonsertti
Mietityttääkö läheisesi psyykkinen
sairaus ja oma jaksamisesi?
Tervetuloa Omaisryhmään saamaan tietoa, tukea, toivoa ja virkistystä! Ryhmä kokoontuu Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä torstaisin 1 x kk klo 17–19: 14.2.,
14.3., 11.4., 16.5. Ryhmä on avoin.
Kahvitarjoilu.
Tied. diakonissa Sirkku Peltoniemi
Healing Room -rukousklinikan
toiminnan infotilaisuus Nummelan
seurakuntakeskuksessa la 9.2. klo
14–16. Tervetuloa!
myyjäiset
Iiro Rantala piano, Minna Pensola viulu, Atte Kilpeläinen alttoviulu,
Matt Hunt klarinetti. Liput 20€ sis. kahvitarjoilun,
tuotto Yhteisvastuukeräykselle
Seurakuntaryhmä
mielenterveyskuntoutujille
ma klo 14–15.30: 11.2., 11.3., 15.4.,
13.5. Nummelan srk-keskuksessa
Pysäkki-kahvilan tiloissa. Käydään
läpi kirkkovuoden aiheita laulaen,
keskustellen ja rukoillen. Kahvitarjoilu. Tied. Sirkku Peltoniemi p. 040
1761356
Matalankynnyksen
aamupalaryhmä Nummelan Pysäkkitalossa
maanantaisin kello 10–12.
Tiedustelut diakoni Maria Hanhikorpi p. 0400 235691, Päihdeklinikan sosiaaliohjaaja Jenni Sillanpää
p. 044 0421177
Her nerokk a
ILON KAUTTA! - Ilta Iiron kanssa
Soppapysäkki Nummelan seurakuntakeskuksessa 15.2. klo 12–14.
Sanaa, soppaa ja seurustelua. Tervetuloa!
Solmu-parisuhdeneuvontaa kriisissä oleville pariskunnille. Tiedustelut Pirkko Orakoski p. 0400 362 707
ja Päivi Tapaninen p. 040 353 2241.
Aikuisten virkistyspäivä Riutarannassa ti 26.2. klo 10–15. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 ja Eija Nurmio
p. 040 5306 452
HILJAISUUDEN RETRIITIT
Riuttarannan leirikeskuksessa 1.–
3.3. 2013. Tied. Eija Nurmio, p. 040
530 6452 tai [email protected], ilmoittautumiset kuukautta ennen.
Pääsiäisretriitti "Pitkäperjantaista
alkaen surusta iloon" 29.–31.3.2012.
Ilmoittautumiset kuukautta ennen:
Kirsti Suutari, p. 09 347 85052 tai
[email protected]. Työparina pastori Kari Tuovinen. Hinta: 100 € / vihtiläiset ja 130 € / vieraat (korotettu
juhlapyhähinta).
(Utön huhtikuun retriitti on täysi)
Rukoile ja tee työtä –talkooretriitti 24.–25.4. Ilm. Kirsti Suutari, p.
09 3478 5052 tai kirsti.suutari@evl.
fi tai Sirkku Peltoniemi, p. 040 176
1356 tai [email protected].
9.–11.8.2013 retriitti, jossa mah-
Leikkaa talteen itselle tai ystävälle!
dollisuus maalaukseen. Ilmoittautuminen kesäkuun loppuun mennessä Kirsti Suutarille, p. 09 3478
5052 tai [email protected]. Työparina taideterapeutti Sirkku Timisjärvi.
NUTTU-ILLAT
Teemme vauvannuttuja Afrikan lastensairaaloihin. Olet sitten kokenut
puikkojen kalisuttaja tai vasta aloittelemassa – kaikki ovat tervetulleita iloiseen joukkoomme! Vastaanotamme myös lahjoituslankoja.
Nummelan seurakuntakeskuksessa
ma klo 18–20:
28.1., 25.2., 18.3., 15.4., 13.5.
Kirkonkylän seurakuntatalossa
to klo 14–16:
31.1., 28.2. 21.3., 18.4., 16.5.
KAHVILAT
Pysäkki-kahvila Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä
avoinna ti, to, pe klo 12–15. Helmikuussa pysäkillä Katja Ståhlin näyttely. Avajaiset ti 5.2. klo 12–15.
Olkkari-kahvila kirkonkylän seurakuntatalon nuorisopäädyssä ma klo
12–15.
ILMOITUSMYYNTI
Jaana Mehtälä
020 754 2309
[email protected]
Te e m a n a J u m a l a n e d e s s ä
JOKIKUNTA
Liisa Hanhike, Pakaselantie 128
ti 12.2. klo 18.00
Jari Hiekkanen ja Pirkko Kela
Ki nke ri t 2013
23.5. petanque
Mukana illoissa liikunnanohjaaja
Rauno Tolvanen p. 044 4675378, Osmo Vapalahti p. 040 578 0328, Maria
Hanhikorpi p. 0400 235 691.
Vakka
SELKI
Juhani ja Liisa Ali-Mattila, Lepsämäntie 330
ti 12.2. klo 18.30
Kari Tuovinen ja Ulla Eho-Saario
HERRAKUNTA
Herrakuntatalo, Kauppilantie 2
ke 27.2. klo 18.30
Matti Helimäki ja Henri Hersta
NUMMELA, HIIDENRANTA, ENÄRANTA
Anja Hukkanen, Mäihätie 16
su 3.3. klo 15.00
Antti Hirsto ja Ulla Eho-Saario
VANJÄRVI
Seurojentalo, Vanjärventie 480
su 3.3. klo 13.00
Pekka Valkeapää ja Henri Hersta
KIRKONKYLÄ
kirkonkylän seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6b
ti 5.3. klo 18.30
Laura Pentti ja Henri Hersta
HAIMOO
Toini Kallela, Huhdantie 24
to 7.3. klo 18.00
Laura Pentti ja Ulla Eho-Saario
OJAKKALA
Ojakkalan kerhohuone, Kenttätie 2
su 10.3. klo 14.00
Matti Hanhisuanto ja Pirkko Kela
OLKKALA JA MOKSI
Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365
ke 20.3. klo 18.30
Sampo Luukkonen ja Pirkko Kela
Eronnut eläkeikäisenä?
Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä
paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk sisältäen myös majoituksen ja
ruoan.
Kevään 2013 Erosta eheäksi® -kurssit
26.2.–2.3. Lehmirannan lomakeskus, Salo
13.–17.5. Santasport, Rovaniemi (hae 12.3. mennessä)
Tiedustelut
puh. (09) 7257 1177 tai [email protected]
Kysy myös Yhtäkkiä yksin® -kursseista leskeytyneille:
puh. (09) 7257 1199 tai [email protected]
www.elakeliitto.fi
Vihdin hautaustoimisto ja kukkapalvelu Kauhanen
hautausjärjestelyt - pitopalvelu
kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset
hautaustoimisto Nummela 010 231 3330, hautaustoimisto Vihti kk 010 231 3332,
kukkapalvelu (Nummela) 010 231 3331
www.hautauspalvelut.net
www.kukkapalvelut.net
Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen
11
Vakka n
Tervehdys seurakunnasta
Rose Pakarisen näyttely oli esillä
tammikuussa Pysäkki-kahvilassa
3
Yhteisvastuu 2
“Vihtiläinen ka
la”
alkuperäinen e
hdotus
O
6-vuotiaan perushoitaja Rose Pakarisen valokuvanäyttely ”Illan kajosta aamun koittoon – hetkiä hoivakodin yöstä"” oli esillä Nummelan seurakuntakeskuksen Pysäkki-kahvilassa tammikuun ajan.
Idea näyttelyyn lähti Hopeaniemen hoivakodin osastonhoitaja Kirsi Elvilältä, joka pyysi Pakarista tekemään omaistenpäivään jotain hoivakodin yöstä kertovaa. Rose Pakarinen halusi kertoa jonkinlaisen tarinan siitä, mitä yöllä tapahtuu, joten hän
kuvasi kännykkäkamerallaan yhden yön
tapahtumia hoivakodissa. Näyttelyn ku1 6helmikuussa
.1 .2 0 1 2 2011. Niihin on
vat on otettu
liitetty myös tekstimuodossa asioita, joista hoivakodin asukkaat olivat kyseisenä
yönä keskustelleet. Tavoitteena oli saada
välittymään oikeanlainen tunnelma hoivakodin yöstä.
Pakarisen mielestä palkitsevinta vanhustenhoidossa ovat vanhukset itse; jokaisella heistä on oma historiansa, joka tekee heistä ainutlaatuisia. Hän kertoo, että
tuntuu hienolta päästä kuunteleman hoivakodin asukkaiden kertomuksia heidän
elämästään ja lähihistoriasta.
– Nämä ihmiset ovat niin sopeutuvaisia, kun ajattelee heidän elämäänsä, kuinka suuria mullistuksia heille on elämänsä
aikana tapahtunut. He ovat läpikäyneet
sotia, ja juuri he ovat rakentaneet Suomes-
012
NKEES
O
A
T
I
Vihtiläinen
KA
L A A U T TA A
Rose Pakarinen haluaa valokuvillaan
välittää oikeanlaisen tunnelman
hoivakodin yöstä.
L ÄINEN
I
T
H
VI
A U T TA A
T iiv is te lt y e h d
Kaiken
kansan
la 9.3.
klo 11-14
o tu s
KALA UHLA
Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5
Maistuva vihtiläinen kalakeittoja kahvitarjoilu
aikuiset 3 e 6–12 v. 1,5 e alle 6 v. ilmaiseksi
Perhelippu 8 e (2 aikuista ja 2 lasta)
Tuotto Yhteisvastuulle www.yhteisvastuu.fi
Lisäksi ohjelmassa
Laadukasta sellomusiikkia
Peräkonttikirppis
Pika-arpajaiset
www.vihdinseurakunta.fi
ta sellaisen kuin se on nyt, Pakarinen kertoo. Näiden ihmisten elämä on osa Suomen historiaa, ja Pakarinen kokee hienoksi mahdollisuudeksi saada olla osana heidän elämäänsä.
Haastavimmaksi Rose Pakarinen kokee
työssään sen, että aina ei ole keinoja auttaa. Myös omien voimavarojen jakaminen
perheen ja työn kesken tuntuu haastavalta. – Onneksi minulla on ihana ja kannustava perhe sekä harrastukset, joiden kautta
saan itselleni lisää voimaa tehdä työtä täydellä sydämellä, Pakarinen iloitsee.
– Samoin työyhteisöni on suurenmoinen.
Hopeaniemi on hieno työpaikka, jossa hoitaja saa tehdä työtään omalla persoonallaan ja käyttää hyödyksi omia vahvuuksiaan, hän jatkaa. Hopeaniemessä työntekijöitä kannustetaan käyttämään luovuutta; ilman kannustavaa työyhteisöä ei olisi
syntynyt ”"Illan kajosta aamun koittoon”näyttelyäkään.
Näyttelyn avajaisissa kävi 8.1. noin parisenkymmentä ihmistä. Pakarinen kertoo
saaneensa näyttelystä positiivista palautetta. – Näyttely on otettu hyvin vastaan ja
toivonkin, että näyttelyn avulla voitaisiin
herättää keskustelua siitä, että vanhustenhoidosta löytyy myös paljon hyvää, Pakarinen toteaa. Hän haluaa muistuttaa, että
vanhusten hoidossa työskentelevät hoitajat tekevät työtään suurella sydämellä ja
antavat itsestään paljon.
Hanna-Mari Nikulainen
Syntymäpäiväkäytäntö
uudistuu
Vihdin seurakunnassa on tapana järjestää vuosittain keväisin ja syksyisin yhteiset syntymäpäiväjuhlat 70-, 75-, 80-, 85- ja
90-vuotismerkkipäiväänsä viettäville. Syntymäpäiväjuhlien lisäksi papisto lähestyy
kirjeitse 80-, 90-, 95- ja yli 95-vuotiaita ja
tiedustelee syntymäpäiväsankarin toiveita papin vierailuun liittyen.
Tervehdyskäyntiä toivovaa tai hänen
lähiomaistaan pyydetään ottamaa yhteys
kirjeen lähettäneeseen pappiin ja sopimaan suoraan hänen kanssaan tervehdyskäynnin ajankohdasta syntymäpäivän liepeillä.
Luonnollisesti seurakuntalainen voi
pyytää oma-aloitteisesti haluamaansa seurakunnan työntekijää muulloinkin syntymäpäivilleen.
Kari Tuovinen
johtava kappalainen
Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n
Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit)
www.vihdinseurakunta.fi n
12