doc3.6.2011 - Vihdin Seurakunta
download 
Report Transcription
3.6.2011 - Vihdin Seurakunta
Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 3.6.2011 Kirkossa, kirkosta, kirkkoon s. 2 Ammattina ihmisten palvelu s. 4 Hääyö Vihdin kirkossa elokuussa s. 5 Partiossa saa tehdä itse s. 12 Matti Karppinen / KuvaKotimaa Inkerin kirkko 400 vuotta s. 6 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Eija Vuorela Paimenen palsta Olla, tehdä ja julistaa Rukous Pyhä, salattu, kolmiyhteinen Jumala, kiitos rakkaudestasi, joka heijastuu Kristuksessa. Kiitos luomakuntasi tuoksuvasta vihreydestä, joka virvoittaa matkan vaivoissa. Kiitos Pyhän Henkesi opastuksesta etsiessäni johdatusta elämässäni. Aamen Eija Vuorela Saksittua Suomen euroviisukin kertoo luonnonsuojelusta. Paradise Oskar laulaa: ”Da da dam”, ja haluaa saada kappaleellaan ihmiset miettimään valintojaan. Hyräily kuvaa välinpitämättömyyttä, johon moni pakenee: Viherpiipertäminen tuntuu turhalta, kun sillä ei voi pelastaa maailmaa. Monet haluaisivat kuitenkin hidastaa vauhtia ja luopua siitä, mitä eivät elääkseen tarvitse. Maan hiljaisia vaatimattomasti eläviä on paljon, mutta missä viipyy kristittyjen kansanliike ja kirkon näyttävä kampanjointi yksinkertaisemman elämäntavan puolesta? Pappi, kotiäiti Laura Tuhkanen-Jukkola, Tampereen Kirkkosanomat, 18.5.2011 Raamatun kirjaimellinen lukutapa on mahdoton. - Kirjaimellisuus voi korkeintaan olla sitä, että lukee ääneen jonkun tekstin. Paino Salon Lehtitehdas 2 denmukaisuus rehottaa ja luonto saastuu käyttäjiensä alla. Julistuksen kirkko - mitä se on? Sanan kuuloon tullaan. Sovituksen sana otetaan vastaan jumalanpalveluksessa ja seuroissa, herätyskokouksissa ja oman herätysliikkeen juhlilla. Raamattua luetaan ja selitetään. Kristillistä identiteettiä rakennetaan. Halutaan elää tämän maailman keskellä valona ja suolana, toisenlaisen todellisuuden edustajina. Tämä todellisuus on Hengen ja Jumalan lahjojen todellisuutta, tämä todellisuus rakentuu evankeliumista, hyvästä uutisesta, joka muuttaa yksilön ja yhteisön. Seurakunta on julistuksen kirkossa uskovien yhteisö, joka edistää aktiivisesti Jumalan perheväen asioita. Kaikista kirkon olemisen tavoista on pidettävä kiinni. Paikallisseurakunnassa on etsittävä kulloiseenkin tilanteeseen sopivat painotukset. Tämä on moniääninen kirkko ja mikään kirkollinen olemisen tapa ei voi omia totuutta itselleen. – Riemuitsemme kesästä. Jumala ja Luoja on jälleen suonut meille runsauden loiston. Jumala hoitaa meitä luonnon, perheen, ystävien ja lepoon saattelevan elämänviisauden kautta. Siunattua kesää! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Filosofi Tuomas Nevanlinna, www.kotimaa24.fi, 29.5.2011 Kun arkkipiispa (kirkolliskokouksen) avauspuheessaan totesi, että kirkollisessa keskustelussa on viime aikoina yleistynyt puhe moniäänisyydestä, kysyin itseltäni ja nyt kysyn teiltäkin: onko puhe moniäänisyydestä ja ykseydestä yleistynyt mutta teot vähentyneet? Onko ehkä niin, että sanat ja teot ovat kirkossa ristiriitaisia? Sellainen kehitys on vaaraksi kirkon uskottavuudelle. Stig Kankkonen, Esse 26.5.2011 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Heikki Nieminen Susanne Vuorinen puh. (09) 3478 5018 [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Luottamushenkilön kynästä Kirkossa, kirkosta, kirkkoon Kirkossa on hiljaista ja pimeää. Vain alttarilla kajastaa hento valo. Pääsiäisyön messu alkaa pimeydestä. Messuun osallistujat saavat pienen tuohuksen, johon jokaiseen vuorollaan sytytetään liekki. Valoketjun edetessä kirkko alkaa valaistua. Messun rauhassa saa kokea uskon mysteeriä sanojen ja musiikin peilatessa ydintä, pimeyttä ja valoa. Se miten koen, on hyvin yksiPirjo Nieminen Seuraava Vakka ilmestyy 9.9.2011 Kun kerrotaan, mitä teksti merkitsee, tehdään jo tulkintaa. Kirjaimellisesta lukemisesta puhuminen on tapa väittää, että omaan lukemiseen ei liity taustaoletuksia, agendaa tai lukemista ohjaavia ajatuksia. Luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko 2020 on valmistunut. Selonteossa piirretään kirkolle kolme tapaa olla olemassa suomalaisessa todellisuudessa. Puhutaan olemisen, tekemisen ja julistuksen kirkosta. Kirkollinen elämä on ollut, on ja tulee olemaan sekoitus kaikkia näitä kolmea, kuitenkin niin, että joku puoli näistä kolmesta voi korostua seurakunnan toimintakulttuurissa. Olemisen kirkko - mitä se on? Takapenkissä ja pylvään takana saa olla vapaasti ja syyllistymättä. Ei tarvitse tehdä mitään. Voi vain ottaa sanoman vastaan ja elää arjessaan, työssään ja perheessään kristillisyyttään omantunnon ihmisenä. Olemisen kirkko on myös hiljaisuuden viljelyn kirkko. Aito hengellisyys rakentuu itsensä ja Jumalansa kohtaamisesta hiljaisuudessa, meditatiivisessa rukouksessa, jossa etsitään sovintoa itsen, Jumalan ja luomakunnan kanssa. Olemisen kirkossa ehtoollismessu on kaiken keskus. Tekemisen kirkko - mitä se on? Missä inhimillinen hädänalaisuus ja kurjuus näyttäytyy, siellä on kirkko auttamassa ja toivoa luomassa. Kirkon vapaaehtoiset ovat liikkeellä eläen kristillisyyttään arjen hyvissä teoissa ja yhdessä tekemisen riemussa. Tekemisen kirkko on myös kasvatuksen kirkko. Kristityiksi kastettuja on opetettava tämän tien vaaroista, vaivoista ja mahdollisuuksista, jotta he pääsisivät perille Jumalan valtakuntaan. Jumalan valtakunta on oikeudenmukaisuuden ja rakkauden valtakunta. Kirkko ei voi vaieta silloin, kun yhteiskunnallinen epäoikeu- tyistä, ja silti yhteistä meille kaikille. Kaikki pienet lepattavaliekkiset tuohukset ovat ketjussa tärkeitä. Minunkin. Kirkosta kuuluu Mendelssohnin Italialaisen sinfonian musiikki. Kävelemme ystävieni kanssa kesäisen Pärnun kadulla, ja saamme nauttia ihanasta hetkestä kauniin kirkon luona. Kaikki, mitä kirkosta kuuluu, ei aina ole musiikkia korvillemme. Kirkon moniäänisyys voi kuulostaa liian vaikeaselkoiselta musiikilta, joskus jopa hallitsemattomalta kakofonialta. Missä ovat kaipaamani rauha ja harmonia? Ja kuinka joku voi ajatella noin eri tavalla samasta Raamatusta? Miksi suvaitsemattomuutta pitää suvaita? Taivas ja maa, paratiisi ja helvetti, oikea ja väärä kieppuvat villisti hurjassa vauhdissa. Kenellä on oikein tieto ja totuus? En tiedä, mutta jään katsomaan ja kuuntelemaan. Ehkä opin jotakin. Pulahdan kesäiltana vesijuoksulenkille Kirkkojärveen. Aurinko paistaa, ja Vihdin kirkonkylän maisema on niin kaunis, että mieleeni tulee katkelma Eino Leinon runosta Legenda. ”Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin Sa istut koivun alla, on kuin täällä viel' liikkuis Herran hymy vetten päällä.” Samassa kirkon kellot alkavat soida ja tunnen vahvasti, miten kuulun kirkkoon. Päivi Pousar 3.6.2011 n Vakka Tasaus-keräyksellä autetaan kehitysmaiden ihmisiä kohti parempaa tulevaisuutta. Tänä vuonna Tasaus auttaa Nepalin osattomia mukaan yhteiskuntaan. Voit lahjoittaa Tasaus-keräykseen: - Suomen Lähetysseuran tilille Sampo Pankki 800014-161130. Kirjoita viestikenttään Tasaus2011. Vihdin tasauskeräysviite on 91760000147453. Voit myös lahjoittaa Vihdin seurakunnan lähetysjohtokunnan tasauskeräystilille: Nordea 226018-9218 viite: 657, josta lahjoitus ohjataan Lähetysseuraan. - Soittamalla tasauskeräyspuhelimeen 0600 01010 (10,02e/ puhelu+pvm) Lisätietoa www.tasaus.fi Salla Matilainen N epalissa syntyperä määrittää ihmiskohtalon. Alakastiset, vammaiset ja vähemmistökansat jäävät köyhyyden ja syrjinnän vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikilla on kuitenkin oikeus ihmisarvoiseen elämään - sinun tuellasi voimme oikaista epäkohtia. Virallisen kastilaitoksen lakkauttamisesta huolimatta eriarvoisuus elää vahvana nepalilaisessa yhteiskunnassa. Alakastiset eli dalitit ovat syntyperänsä vankeja koko elämänsä. He syntyvät ennalta määrättyyn ammattiin ilman sananvaltaa omaan elämäänsä. Maan monet etniset vähemmistöt kokevat saman kohtalon. Vammaisuutta pidetään Nepalissa usein jumalten tahtona tai entisen elämän rikkomusten seurauksena. Monet vammaiset elävät hävettyinä ja piiloteltuina. Yhteiskunnan rakenteissa sitkeästi elävät ennakkoluulot jättävät syrjityt väestöryhmät ilman koulutusta, terveydenhoitoa, toimeentuloa ja ihmisarvoa. Tämä on kuitenkin mahdollista muuttaa! Oikeudenmukainen yhteiskunta rakennetaan määrätietoisin ottein ja sitoutunein sydämin. Lahjoittamalla olet mukana muuttamassa maailmaa! - Lähettämällä tekstiviestin Tasaus5 (5 euroa) tai Tasaus10 (10 euroa) numeroon 16160. Tasaus on Suomen Lähetysseuran vuosittainen varainhankinta-, tiedotus-, ja vaikuttamiskampanja, jolla tasoitetaan tietä yhteiskunnan heikoimmille. Kampanjan avulla hankituilla varoilla luodaan kestäviä onnen edellytyksiä niille, joilla ei muuten olisi toivoa paremmasta. Tasaus syntyi vuonna 1992 kevätja syyspäiväntasauksen innoittamana. Valo jakaantuu maailmassa tasan kaksi kertaa vuodessa, mutta elämisen edellytykset eivät koskaan. Siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamista. Vuoden 2011 Tasaus-keräys auttaa Nepalin syrjittyjä ihmisryhmiä. Kuvassa Lapsia Mahadev Besin kylässä. Hanna-työ auttaa naisia Hanna-työ on Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien tekemää maailmanlaajaa yhteistyökumppanuutta naisten auttamiseksi ja tavoittamiseksi. Hanna-työn alulle panija on brasilialaissyntyinen lähetystyöntekijä Marli Spieker. Vieraillessaan Suomessa hän kertoi Hanna-työn synnystä. Asuessaan Singaporessa lähetystyöntekijänä 1997, hän näki ensimmäistä kertaa elämässään naisen, joka oli kirjaimellisesti kokonaan mustan hunnun alla. Jumala puhui hänelle: ”nämä naiset elävät myös mielessään, sydämessään ja ajatuksissaan hunnun alla, heillä ei ole vapautta”. Maailman väestöstä 3,04 miljardia on naisia. Sukupuolen takia heitä abortoidaan, nöyryytetään, riistetään, orjuutetaan, raiskataan ja murhataan. Kuitenkin Jumala lähetti ainoa Poikansa, että myös kaikilla maailman naisilla olisi ihmisarvo, ja että he tietäisivät, että heidän Luojansa arvostaa heitä, ja että pelastus on myös heitä varten. Kansainvälinen Hanna-työ saavuttaa naisia radion välityksellä. Vihdin seurakunnan nuorisotyöllä on oma kummikohde Etiopiassa. Nuoret tukevat Dessiessä sijaitsevaa aids-orpojen toimintakeskusta. Nuoret keräävät kummikohteeseensa rahaa eri tavoin, esimerkiksi nuortentila Sankarlassa on vapaaehtoinen kahvimaksu, joka lahjoitetaan Dessieen. Lisäksi nuoret ovat valmistaneet ja myyneet mm. kynttilänjalkoja, sinappia ja kirjoja seurakunnan adventtimyyjäisissä kummikohteen hyväksi. Keskeinen keräystapa on rippileireillä järjestettävä panttiskaba, jossa tyhjien pullojen panttituotot lahjoitetaan kummikohteeseen. Seppo Nurmio T Vihdin seurakunnan ”Toimivat kädet” -ryhmä vei vihtiläisten kutomia Äiti Teresa-peittoja Helsinkiin Rakkauden lähetit-sisarkunnalle, joka toimittaa peitot Intiaan sairaiden, orpojen ja kuolevien taloihin. avulla on helpompi tehdä tilkut määrämittaisiksi. Voit osallistua Äiti Teresa-peittojen tekemiseen kutomalla tilkkuja kotona ja toimittamalla ne Pysäkki-kahvilaan Nummelan seurakuntakeskukseen, Kappelitie 5. Pysäkki on ke- Kuvassa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien yhteyssihteeri Anne Isokuortti (vas.) ja Hanna-työn perustaja brasilialaissyntyinen Marli Spieker, joka vieraili Suomessa kertomassa naisten auttamiseen tähtäävästä Hanna-työstä. Heitä varten tuotetaan Women of Hope-nimisiä ohjelmia, joissa he saavat kuulla kulttuurilleen tärkeitä naisille suunnattuja ajatuksia elämästä ja uskosta. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat tukee näitä ohjelmia neljällä kielellä, maailmanlaajasti ohjelmia lähetetään jo 58 kielellä. Marli Spieker pyysi Suomen naisilta kahta asiaa. Ensiksi yhtä minuuttia päivässä, jonka aikana liitytään maailmanlaajuiseen rukouksen aaltoon Hanna-työn rukouskalenterin mukaisesti. Työn puolesta rukoillaan jo kymmenissä maissa ympäri maailmaa. Toiseksi hän haastoi tukemaan Hanna-työn radiointia. Eri puolilla maatamme toimii jo 40 rukoilevaa Hanna-ryhmää. Sinäkin voit tulla mukaan ja samalla saat tietoa eri maiden naisten elämänolosuhteista. Lisää tietoa Hanna-työstä saat www.sansa.fi, sekä Vihdin seurakunnan lähetyssihteeri Tuula Kankkuselta p. 0400-219997. Tuula Kankkunen Seurakunnan nuorilla on oma kummikohde Vihtiläiset kutoneet Äiti Teresa-peittoja lähes 20 vuotta oukokuussa Vihdin seurakunnan ”Toimivat kädet”ryhmän edustajat tekivät retken Helsinkiin. He tapasivat Rakkauden lähetit -sisarkunnan edustajia, jotka kuuluvat Äiti Teresan perustamaan järjestöön. Vihtiläiset veivät sisarten tukikohtaan viisitoista valmistamaansa tilkkupeittoa. Sisaret toimittavat suomalaisten kutomat peitot kootusti isoissa konteissa Intiaan. Tilkkupeittoja käytetään sairaiden, orpojen ja kuolevien taloissa. Suomessa peittoja on tehty 1970-luvun lopulta lähtien. Vihdin seurakunnassa vapaaehtoiset ovat kutoneet ja ommelleet Äiti Teresa-peittoja Pysäkki-kahvilassa kohta 20 vuotta. Peittoihin käytettävien tilkkujen koko on 18x18 cm ja materiaalina on hyvä olla mahdollisimman täysivillaista lankaa. Kutomisen avuksi voi tehdä pahvista mallikoon mukaisen neliön, sen Tuula Kankkunen Tasaus 2011 auttaa Nepalin osattomia sällä avoinna ti ja pe klo 12-15. Pysäkki-kahvilassa Toimivat kädet-ryhmä ompelee tilkut yhteen peitoiksi. Lisätiedot diakonissa Eija Vuorela p. 040 5306 452, [email protected] . Eija Vuorela WWF on julkaissut kalaoppaan, jonka avulla voi valita lautaselleen vastuullisesti kalaa. Kalat on luokiteltu oppaassa ympäristöperustein, eli niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Vihreällä merkittyjä kaloja voi poimia lautaselle hyvällä omallatunnolla, keltaisella merkittyjen kohdalla kannattaa harkita kestävämpää vaihtoehtoa ja punaisella merkittyjä lajeja tulee välttää. Kolme muistisääntöä kestäviin kalavalintoihin: Osta ensisijaisesti kotimaista kalaa, pienikokoisia lajeja ja MSC-merkittyä kalaa. Rippileirit kilpailevat keskenään mikä ryhmä onnistuu keräämään eniten rahaa Dessien aids-orpojen toimintakeskukselle. Nuoret saavat 3-4 kertaa vuodessa Etiopiasta kummikirjeen. Kirje on luettavissa nuortentila Sankarlassa Nummelassa. Dessien toimintakeskus tarjoaa aids-orvoille ja heidän sijaisperheilleen monipuolista tukea ja apua, mm. koululaisten tukiopetusta, kirjaston, terveysvalistusta, raamattuopetusta sekä ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Lisätietoa nuorisotyönohjaaja Maarit Tampio 0405764016 ja nuorten sivut www.sankarla.fi Kala on maistuvaa ja terveellistä ruokaa, se sisältää mm. arvokasta proteiinia. Kalastus on myös tärkeä elinkeino. Usein kalaa kuitenkin pyydetään liikaa, eivätkä kalat ehdi lisääntymään yhtä nopeasti kuin niitä pyydystetään. Kalakannat ovat ehtymässä nopeasti. Etenkin suurikokoiset ja arvokkaat lajit, kuten tonnikala, ruijanpallas ja turska ovat vaarassa kadota. Yli puolta maailman kalakannoista kalastetaan tällä hetkellä suurimmalla mahdollisella paineella. Jopa 90 % valtamerten suurikokoisista saaliskalalajeista on kalastettu loppuun. Kalaopas: www.wwf.fi/ymparisto/meret_sisavedet/kalastus/kalaopas.html 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Susanne Vuorinen Ammattina ihmisten palvelu O Birgitan piirissä syvennytään varhaiskeskiajan naismystikoihin V ihdin kirkonkylässä on kahden vuoden ajan kokoontunut Birgitan piiri, jossa syvennytään keskiaikaisten naisvaikuttajien hengelliseen perintöön. Noin kahdeksan hengen ryhmä syventyi Pyhän Birgitan elämään ja teksteihin syyskevätkaudella 2009-2010. Viime syksystä lähtien ryhmä on perehtynyt Hildegard Bingeniläisen ajatuksiin. ”On tärkeää, että voimme syventyä rauhassa pidemmän aikaa yhteen aiheeseen”, piirin vetäjä Kirsti Suutari kertoo. Hän toimii Vihdin seurakunnassa projektityöntekijänä ja hänen työkenttäänsä kuuluu mm. hiljaisuuden viljely ja taidekasvatus. ”Tapaamme kerran kuukaudessa. Olemme jakaneet esitysvuoroiksi Hildegard Bingeniläiseen liittyviä teemoja, kuten hengellinen ajattelu, luonnon lääkekasvit, ruoka ja musiikki, niin että jokainen osallistuja on pitänyt omalla vuorollaan ryhmässä alustuksen valitsemastaan teemasta”, Kirsti Suutari toteaa. Hildegard Bingeniläisen perintö on monipuolinen. Hänestä on paljon tietoa kirjoissa ja netissä, ryhmässä tätä tietoa on koottu yhteen. Ryhmäläiset kiittelevät ryhmää siitä, että heille on muodostunut laaja näke- RIIHITIE 4 03400 VIHTI 4 mys tästä keskiajan naismystikosta ja on ollut mielenkiintoista tutustua hänen toimintaansa eri teemojen kautta. Ryhmäläisten mukaan Hildegard Bingeniläisen sanomassa on paljon antia nykypäivänkin naisille. ”Hildegardin opetuksissa oli keskeisessä asemassa kokonaisvaltainen ihmiskuva, jossa huomioitiin ihmisen fyysinen, psyykkinen ja hengellinen hyvinvointi. Lisäksi hän painotti kohtuullisuutta. Hän oli ajan ihmisten tapaan hyvin perehtynyt myös luonnonlääkkeisiin”, Birgitan piiriläiset pohtivat. Osa ryhmän jäsenistä innostui tulemaan ryhmään kiinnostuttuaan ensin Pyhästä Birgitasta käytyään Vihdin Kirkkoniemessä Pyhän Birgitan kirkon raunioilla. Osalla innostus keskiajan mystikoihin nousee kiinnostuksesta historiaan ja luostareihin. Piiriläiset kiittelevät ryhmää siitä, että siihen on ollut helppo tulla ja vuoden aikana on saanut oppia paljon uutta sekä saanut myös sydämen ravintoa. ”Menneiden sukupolvien tiennäyttäjien ajatuksia on hyvä tutkia ja oppia heidän elämänviisaudestaan, he voivat toimia vielä nykyihmisillekin hengellisinä matkakumppaneina”, Birgitan piiriläiset pohtivat. Susanne Vuorinen J. MYRSKYLÄ Tervetuloa – kaikki on valmista Kun vieras saapuu tilaisuuteen, on jo tehty paljon työtä, että puitteet ovat valmiina. Tila on siisti, pöydät ja tuolit on aseteltu sopivasti, kahvia on keitetty ja pullaa leivottu. Vihdin seurakunnassa tekee arvokasta kirkonpalvelustyötä lukuisa joukko niin seurakuntalaisten kuin työtovereiden palvelemiseen omistautunutta väkeä. Jo pelkästään vahtimestari-siivoojia on kuusi. Nummelan seurakuntakeskuksessa heidän työhönsä kuuluu tilojen ylläpidon ja tarjoilujen valmistamisen lisäksi myös suntion tehtä- Heikki Nieminen Birgitan piirin naiset 6.4.2011 kirkonkylän seurakuntatalon takkahuoneessa, (oik. edestä) Aila Kuikanmäki, Eila Saarela, Inkeri Lahikainen, Kirsti Suutari. Vasemmalla Eine Virolainen, Katriina Väre ja Kaija Kukkaro. n aurinkoinen toukokuun sunnuntai, kello lähestyy kahtatoista. Avaan oven ja astun sisään Nummelan seurakuntakeskukseen. Keittiön ovella minua tervehtii hymyillen parempiinsa pukeutunut kirkonpalvelusväki – tänään lähetämme yhden työtovereista, vahtimestari-siivooja Ritva Vähälehdon eläkkeelle kiitollisina yhteisistä vuosista. Astellessani kirkkoon katsahdan seurakuntasalin puolelle, jossa kauniisti katetut pöydät odottavat juhlaväkeä. Vahtimestari-siivooja Ritva Vähälehdon (kesk.) läksiäisjuhlaa vietettiin Nummelassa 22.5. Hyvästejä jättämässä työtoverit Sonja Ranta ja Pirjo Hulkkonen. viä, eli kirkkotilan valmistamista jumalanpalveluksia ja muita toimituksia, kuten kasteita tai häitä varten. Kuten Ritvan eläkejuhlassa todettiin, ei työssä näe kahta samanlaista päivää. Välillä keittiössä käy melkoinen kuhina, kun talo on täynnä jos jonkinlaista tapahtumaa. Kirkonkylän seurakuntatalos- sa saattaa samanaikaisesti olla käynnissä juhlasalin puolella parinsadan hengen tilaisuus ja muissa tiloissa väkeä melkein toinen mokoma. Silti kiire jää kyökin puolelle, ja vieraat saavat nauttia rauhassa juhlastaan ystävällisen palvelun kera. Heikki Nieminen Leipää ja suolaa Mikä on tarpeeksi? Kevätlukukausi on päättynyt! On todistusten jaon ja päättäjäisjuhlien aika! Vuoden aikana tehdyn työn tulokset herättävät monenlaisia tunteita. On iloa ja riemua, mutta on myös pettymystä, tyytymättömyyttä ja huolta. Moni nuori miettii tulevaisuuttansa ja mittailee mahdollisuuksiaan saavutettujen tulosten valossa. Mihin tämä riittää, mikä on tarpeeksi? --Jeesus ei koskaan epäillyt, etteivätkö hänen opetuslapsensa voisi jatkaa sitä tehtävää, jonka hän oli heille antanut. Viimeisenä iltanaan Jeesus puhui suurella luottamuksella tulevaisuudesta. Hän kiitti Jumalaa opetuslapsista ja rukoili heidän puolestaan ja lausui: ”…minun kirkkauteni on tullut julki heissä.” Mitä olivat nämä miehet, joissa Jeesus näki kirkkauden? He olivat oppimattomia miehiä, jotka olivat kulkeneet kolme vuotta Jeesuksen seurassa ja se oli Jeesuksen mielestä tarpeeksi! Se oli tarpeeksi siihen, että Jeesus saattoi jättää maailmassa tehtävän Jumalan valtakunnan työn heidän varaansa! Uskomatonta luottamusta! Varsinkin, kun Jeesuksen oma elämäntyökään ei näyttänyt mitenkään mainittavalta, eivätkä hänen elämänsä loppuvaiheet herättäneet paljoakaan toivoa. Hänen ympärillään oli pysynyt vain tuo pieni uskollisten joukko, kun taas monet vallanpitäjät olivat kääntyneet häntä vastaan. Tästä huolimatta Jeesus puhui omilleen suuren luottamuksen vallassa! Se oli sitä luottamusta, joka tulee Jumalalta. Jeesus ei pelännyt pieniä alkuja! Hän ei ollut pessimistinen tulevaisuuden suhteen. Hän luotti Jumalaan ja näihin ihmisiin. Ehkei tänään näy suuria tuloksia, mutta jotain pientä on kuitenkin saatu aikaan! Meidän kannattaa pitää huolta pienien alkujen päivistä ja pyytää niille siunausta Jumalalta. Jumalan suuret teot menevät usein eteenpäin salassa! Herra siunatkoon elämääsi! Tuula Kiiski, pastori 3.6.2011 n Petri Haapalainen / KuvaKotimaa Hääyö Vihdin kirkossa La 20.8.2011 klo 20–24 V iime vuonna suuren suosion saanut Hääyö järjestetään jälleen elokuussa Vihdin kirkossa. Hääyö tarjoaa pareille mahdollisuuden kirkolliseen vihkimiseen nopeasti ja pienimuotoisesti. Vihkiaikoja Hääyöhön voi varata kirkkoherranvirastosta p. 09-3478 500, arkisin klo 9-15. Vihkiaikoja on puolen tunnin välein ja ajat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Pappi ottaa yhteyttä hääpariin ennen vihkimistä ja kanttorin kanssa sovitaan häämusiikista. Vihkiparien on tärkeää huomioida, että avioliitonesteidentutkintatodistus (”kuulutukset”) on tilattava viimeistään pe 12.8. kirkkoherranvirastosta. Todistus on voimassa neljä kuukautta, joten sen voi tilata jo reilusti aikaisemminkin. Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin, esteiden selvittely voi kestää viikkoja. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen edellyttää, että pariskunnasta vähintään toinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja toinen on jonkin muun kristillisen kirkkokunnan jäsen. Myös rippikoulu on oltava käytynä. Kaikissa vihkimiseen liittyvissä asioissa teitä palvelee kirkkoherranvirasto p. 09-3478 500 tai [email protected]. Hääparin lähipiiri (korkeintaan 20 henkilöä) on tervetullut kirkkoon ja kakkukahville seurakuntataloon toimituksen jälkeen. Myös valokuvaaja on käytettävissänne seurakuntatalossa. Vakka 19.-21.8.2011 Vihti-Päivät Vihdin Kirkonkylässä Perjantaina 19.8. Käpykylä Design Market klo 10-18 Wichtis Krouvi Taidetalo Siirilä klo 18-24 Lauantaina 20.8. Koko päivän ohjelmaa kaiken ikäisille Wuosisatamarkkinat ja Järjestötori klo 10-16 teema ”Hyvä kiertää” juhlistaa Lainajyvästön (Viljamakasiini) 200- vuotisjuhlavuotta ja kunnantalon (Kirkonkylän kirjasto) 100-vuotisjuhlavuotta Museolla ”1811 ja 1911 Yhteiseksi Hyväksi” -näyttely sekä kotieläinpiha Rustholkarhun ateljee avoinna Kivipuisto Gadoliniitti Makasiininmäellä Vihtiläiset järjestöt esittäytyvät yhteiskoululla Vihdin kirkko ja kirkontorni avoinna Kirkonmäellä aarteiden etsintää lapsille Käpykylä Design Market klo 9-18 Wichtis Krouvi, Taidetalo Siirilä klo 10-24, elävää musiikkia ja Vihdin taideyhdistyksen näyttely Vuoden Positiivisin Vihtiläinen julkistus klo 12.30 torilla Hääyö Vihdin kirkossa klo 20-24 Sunnuntaina 21.8. 8.50 Kirkkovene saapuu Kirkkoniemen rantaan 9.00 Laudes -aamuhartaus Pyhän Birgitan kirkossa, kulkue Vihdin kirkkoon 10.00 Jumalanpalvelus, Vihdin kirkko 13.00 Ohjelmalliset Pertunpidot, Kirkkoniemen koululla Liput ennakkoon Vihdin museolta 18.00 Emma Salokoski Ensemble, konsertti Vihdin kirkossa, järj. Taidetalo Siirilä Lisätietoja Päivi Putkonen-Hegazi p. 09-3478 5048 (arkisin klo 9-15), www.vihdinseurakunta.fi Lisätietoja vihkimisestä ja hääjärjestelyistä myös http://evl.fi/avioliitto, www.kirkkoon.fi/haat, http://haat.helsinginseurakunnat.fi/haat.html Tervetuloa! www.kirkonkyla.fi www.vihti.fi www.facebook.com/vihtipaivat2011 Markkinapaikat 044 3233 618 • [email protected] Produktiokuoro esiintyi Tallinnassa suomea. Kuoro lauloi osan lauluista a cappellana eli ilman soittimia ja loput pianon säestyksellä. Tällä kertaa upean valkoisen flyygelin koskettimia soitti Tuula Kilpeläinen. kuitenkin muurien sisällä. Kirkko on valmistunut vuonna 1531 ja sen upeiden kaariholvien alla sai Produktiokuoro nyt esiintyä. Hieno konsertti – pieni yleisö Kuorolaisten lauantaiaamu kului Viking Linella, mutta onneksi meille oli varattu lounas, joten tuo matka kului mukavasti ihan syödessä. Tallinnassa satoi ja niinpä karautimme hotelliimme, Scandic Palaceen, takseilla, jos kohta pari henkeä jäi ulkopuolelle ja suoritti ripeän iltapäivälenkin kävellen. Ehdimme juuri ja juuri käydä vaihtamassa vaatteet ja sitten mennä kirkkoon suorittamaan äänenavausta ja totuttelemaan vahvaan ja mukavan jälkikaikuiseen akustiikkaan. Konsertti alkoi viideltä ja sujui mainiosti. Olisi varmasti ollut mukavampi laulaa hieman suuremmalle yleisölle, mutta syystä tai toisesta paikalla oli vain hieman yli kaksikymmentä kuulijaa, joista melkoinen osa oli kuorolaisten mukana olleita perheenjäseniä. Harvalukuinen yleisö taputti kovasti ja kiitosta saimme ihan niin paljon, että encorekappalekin saatiin esittää. ”Taivas, meri ja maa”- kokonaisuuteen kuuluu myös Eija Vuorelan runo-osuus. Yleisö kuunteli hartaasti Eijan lausuntaa. Uskoakseni kaikki kuulijat ymmärsivät Jumalanpalveluksessa mukana Olimme luvanneet seurakunnalle olla mukana myös sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa laulamassa. Lämminhenkinen juma- lanpalvelus keräsi hieman enemmän väkeä kuin edellisiltainen konsertti. Koska seurakunta on suomalainen, toteutetaan jumalanpalvelus samoin kuin Suomessa, jos kohta heillä käytettiin neljättä sävelsarjaa, jota on ainakin meillä Vihdissä harvemmin kuultu. Käytännössähän se merkitsee, että vuorotervehdykset ja aamenet sekä ehtoollisen musiikki ovat erilaiset, vaikka muuten jumiksen järjestys on samanlainen. Hyvin sujunut konsertti ja jumalanpalveluksessa laulaminen sai seurakuntalaiset heti pyytämään uutta vierailua. Se, milloin Produktiokuoro seuraavan kerran astahtaa musiikillisissa merkeissä Tallinnaan, on vielä auki, mutta kokemuksena tuo kuororeissu oli tosi hieno ja siitä on mukava jatkaa taas eteenpäin kohti uusia haasteita. Sakari Männikkö Miia Pakarinen K anttori Pirkko Kela on jo noin vuosikymmenen ajan johtanut hieman sattumalta syntynyttä Produktiokuoroa. Toimintansa kuoro aloitti Tuomasmessuissa, minne Pike kutsui laulavia ystäviään esilaulajiksi. Hieman myöhemmin sitten alkoi harjoittelu hieman vaativampiin tehtäviin ja lopulta syntyi jo pienimuotoisiin konsertteihin kykenevä kuoro. Kuoro on pysynyt koko ajan pienenä ja vaihtuvuuttakin on ollut jonkin verran, mutta perusryhmä on pysynyt koko toiminnan ajan samana. Vuosien varrella Produktiokuoro on esiintynyt säännöllisesti Vihdissä – sekä omissa konserteissa että jumalanpalveluksissa. Kaksi vuotta sitten kuoro kävi esittämässä ”Taivas, meri ja maa” -konsertin Utön saarella ja samaisen laulukokonaisuuden se esitti nyt toukokuun 14. päivän iltana Tallinnassa. Idea Tallinnan matkasta syntyi jo pari vuotta sitten, kun Minna ja Markku Pakarinen kertoivat kuorosta Tallinnan suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan kirkkoherralle, Hannele Päiviölle ja tämän puolisolle, pastori Markku Päiviölle. Seurakunnalla ei ole omaa kirkkoa, mutta se saa järjestää jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia ruotsalaisen Pyhän Mikaelin kirkossa, joka sijaitsee Vanhassa kaupungissa lähellä Vapauden aukiota – Produktiokuoro konsertoi toukokuussa Pyhän Mikaelin kirkossa Tallinnassa. Kuvassa vasemmalla lilassa puvussa kirkkoherra Hannele Päiviö ja hänen puolisonsa pastori Markku Päiviö, heidän vieressään Eija Vuorela, joka vastasi runo-osuuksista, muu joukko produktiokuorolaisia. 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Inkerin kirkko täyttää 400 vuotta Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä täyttää tänä vuonna 400 vuotta. Juhlavuoden tavoitteena on tehdä Inkerin kirkko tunnetuksi niin Venäjällä kuin muuallakin maailmassa. I nkerin kirkon juuret ulottuvat 1610-luvulle, jolloin alue oli Ruotsin vallan alla ja alueelle perustettiin suomalaiskyliä. Suomalaiskylät, joita oli enimmillään 800, elivät omaa elämäänsä venäläisen ja ortodoksisen asutuksen keskellä. Ensimmäinen suomenkielinen luterilainen seurakunta perustettiin Lempaalaan Karjalan kannakselle vuonna 1611. Inkerin seurakunnille perustettiin oma hiippakunta 1641. Vuonna 1655 seurakuntia oli 58, kirkkorakennuksia 36 ja seurakunnan palvelijoita 42. Kirkko suomalaisen kulttuurin ylläpitäjänä Inkerin luterilaisuudesta tuli Inkerin kansalle koti, jonka avulla se säilytti kansallisuutensa, kulttuurinsa ja äidinkielensä. Kirkko opetti suomen kieltä seurakunnissa 1680-luvulta lähtien. Suomenkielisiä kansakouluja oli Inkerinmaalla parhaimmillaan yli 300. Inkerinmaa sijaitsee Suomenlahden itäpohjukassa, Narvajoen ja Laatokan välisellä alueella. Pinta-alaltaan noin 18 000 neliökilometrin alue ulottuu Suomen vanhana rajana toimineeseen Rajajokeen, idässä Lavajokeen ja etelässä Stolbovan rauhan rajalle. Rajat vakiintuivat 1600-luvulla Inkerin ollessa Ruotsin kuningaskunnan itäinen maakunta. (Nykyisin Inkerinmaa kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.) Valta alueella siirtyi Suuren Pohjan sodan myötä 1700-luvun alussa Ruotsilta Venäjälle. Luterilainen kirkko sai kuitenkin vapauden harjoittaa edelleen omaa uskontoaan. Inkeriläiset seurakunnat kuuluivat yhdessä saksalaisten luterilaisten kanssa Venäjän luterilaiseen kirkkoon. Neuvostoaika toi vainoa ja pakkosiirtoja Kirkko eli kukoistusaikaa 1800-luvulla. Tilanne kuitenkin muuttui 1900-luvulle tultaessa. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen seurakuntien olot Venäjällä vai- keutuivat. Vuoden 1927 lainmuutoksen jälkeen seurakunnat eivät olleet juridisia toimijoita Neuvostoliitossa. Suomenkieliset koulut, julkaisut ja radiolähetykset lakkautettiin. Inkerin kirkot suljettiin ja tuhansia inkerinsuomalaisia pakkosiirrettiin, vangittiin ja surmattiin 1920-30-luvuilla. Kirkkorakennukset muutettiin elokuvateattereiksi, kerhotaloiksi ja varastotiloiksi. Monet seurakuntalaiset kuitenkin jatkoivat salaa kokoontumista maallikkojen johdolla yksityiskodeissa ja hautausmailla vangitsemisuhasta huolimatta. Jatkosodan aikana vuosina 1943-44 yli 63 000 inkeriläistä kuljetettiin Suomeen. Suurin osa siirtyneistä oli naisia ja lapsia. Heistä kuitenkin noin 56 000 jouduttiin palauttamaan takaisin Neuvostoliittoon välirauhan solmimisen jälkeen. Siellä heitä odotti usein pakkosiirrot Siperiaan ja muualle sisämaahan. Inkeriläiset alkoivat palata Inkerin alueelle Siperiasta ja muualta Neuvostoliitosta Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953. Petroskoihin Karjalaan rekisteröitiin ensimmäinen inkeriläisten seurakunta vuonna 1969 ja varsinaisesti Inkerinmaalle Pushkiniin 1977. Ortodoksikirkon 1000-vuotisjuhlasta 1988 alkoi uskonnollisten yhteisöjen vapautuminen Neuvostoliitossa. Inkeriläinen Kupanitsan kirkko saatiin takaisin samana vuonna, ja se laukaisi prosessin, joka johti Inkerin kirkon uudestisyntymiseen. Seurakuntia perustettiin lisää ja kirkkorakennuksia saatiin takaisin. Vuonna 1991 rekisteröityjä seurakuntia oli jo 16. Itsenäiseksi kirkoksi Inkerin kirkko toimi sittemmin osana Viron evankelis-luterilaista kirkkoa. Viron itsenäistyttyä sen luterilainen kirkko ei halunnut enää toimia oman maan rajojen ulkopuolella. Tämän seurauksena itsenäinen Inkerin evankelis-luterilainen kirkko perustettiin Venäjälle vuoden 1992 alussa. Inkerin kirkon ensimmäiseksi piispaksi kutsuttiin Leino Hassinen, joka on toiminut myös Vihdin seurakunnan kirkkoherrana vuosina 197787. Hassinen toimi Inkerin kirkossa aiemmin myös mm. kouluttajana ja oli perustamassa kaksikielistä Inkerin kirkko -lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 1991 alkaen. Vuodesta 1996 alkaen Inkerin kirkon piispana on toiminut Aarre Kuukauppi. Kasvavalla kirkolla on jäseniä noin 15 000 ympäri Venäjää. Inkerin kirkon hallinto sijaitsee Pietarissa. ”Inkerin kirkko ei ole koskaan ollut valtaa pitävässä asemassa, vaan aina palvelemassa ihmisiä. Monella tavalla rikkaan, mutta vaikean ja raskaita vainoja kokeneen historiansa vuoksi Inkerin luterilainen kirkko eroaa teologiassaan ja tietyissä eettisissä ratkaisuissaan läntisistä sisarkirkoistaan. Sen keskuudessa ei liioin nouse esille sellaisia kysymyksiä, mistä viime aikoina on keskusteltu muualla luterilaisessa maailmassa”, toteaa Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Inkerin kirkon 400-vuotisjuhlavuosi avattiin tammikuussa juhlajumalanpalveluksella Pyhän Marian kirkossa Pietarissa. Kesäkuun 11. päivänä Skuoritsan seurakunnassa on merkkivuoden kunniaksi musiikkijuhla. Pääjuhla on 30. heinäkuuta pidettävät hengelliset kesäjuhlat Moloskovitsan kirkon raunioilla Länsi-Inkerissä. Rauniot ovat ainoat 1600-luvulta peräisin olevan kirkon jäänteet Inkerissä. Vuoden aikana järjestetään myös erilaisia musiikkijuhlia, taidenäyttelyitä ja nuorten tapahtumia. Vihdin seurakunnan ystävyysseurakunnassa Toksovan Lempaalassa vietetään Inkerin kirkon 400-vuotisjuhlaa 16.-17.7. Myös Vihdin seurakunnan ystävyysseurakuntatyön johtokunta osallistuu juhlaan. Monikulttuurinen ja kasvava kirkko Nykyisin Inkerin kirkolla on yli 80 seurakuntaa ja lisäksi kymmeniä saarnapaikkoja entisellä Inkerinmaalla, Karjalassa, sukukansojen parissa ja eri puolella Venäjää Siperiaa myöten. Seurakunnat ovat syntyneet yleensä siellä olleiden inkeriläisten aloitteesta. Kirkon virallinen kieli on venäjä. Suomea puhuvien seurakuntalaisten määrä on Inkerin kirkossa vähentynyt. Inkerin luterilaisTimo Merensilta / KuvaKotimaa Inkeriläisvanhuksen yhdistetty rukous- ja virsikirja kuvastaa monien inkeriläisten raskaita elämänvaiheita. Rukouskirja on kestänyt Leningradin piirityksen ja karkoituksen Siperiaan. 6 ta kirkkoa ei enää rakenneta kansallisuuden mukaan vaan kirkko on muuttunut monikansalliseksi ja monikulttuuriseksi. Kirkossa lauletaan, luetaan ja rukoillaan noin kymmenellä eri kielillä, joista suomalais-ugrilaisia kieliä on yli puolet. Sukukansojen parissa tehtävä hengellinen työ ja raamatunkäännöstyö ovat merkittävässä asemassa Inkerin kirkossa. Toiminnallisesti ja hallinnollisesti Inkerin kirkko on itsenäinen, mutta seurakuntien talous on osin ulkomaisen avun, muun muassa suomalaisen ystävyysseurakuntatyön varassa. Inkerin kirkon ja Suomen ev.lut. kirkon välille on muodostunut viime aikoina jon- kin verran jännitteitä mm. homoseksuaalisuuskysymyksiin liittyen, Inkerin kirkko näkee Suomen kirkon linjaukset liian liberaaleina. Keskustelua on herättänyt myös Inkerin kirkon suunnitelmat järjestää messuja Suomessa. Keskinäinen kunnioitus ja avoin vuoropuhelu ovatkin nyt olennaisia kirkkojemme yhteistyössä. Susanne Vuorinen Lähteet: KT 3.1.2011, Inkerin kirkko 1/77/2011, Vie Sanoma 1/2011, www.arvosurvo.com, www.inkerinkirkko.fi, www.narc.fi Maailman suurin luterilainen rovastikunta Siperiassa Vangit veivät luterilaisen uskon Siperiaan Inkerin kirkon 400-vuotisjuhlavuonna vietetään myös Siperiassa merkkivuotta. Kolmesataa vuotta sitten, vuonna 1711, perustettiin Tobolskiin Siperian ensimmäinen luterilainen seurakunta. Pietari Suuri kuljetutti Suuren Pohjan sodan aikana valloittamiltaan alueilta ihmisiä Venäjän sisäosiin. Myös Ruotsin armeijan antautuneita sotajoukkoja siirrettiin Siperiaan. Armeijaväessä oli mukana suomalaisia, ruotsalaisia, virolaisia, inkeriläisiä ja saksalaisia. Pietari Suuri antoi antautuneille sotilaille luvan säilyttää luterilainen uskonsa ja siirrettyjä vankeja seurannut sotilaspapisto piti huolen kirkollisesta elämästä. Vankien asuttamille alueille alkoi syntyä luterilaisia seurakuntia. Seurakunnat levisivät, kun vankeja lähetettiin uusille seuduille. Myös Suomesta siirrettiin ihmisiä Siperiaan, kun senaatti vuonna 1826 teki päätöksen lähettää rikollisia kauas Uralvuorten taakse. Lakiin sisältyi velvoite lähettää pappi ja opettaja huolehtimaan sielunhoidosta. Vuosien 1863-1921 aikana valtio ja hengellistä työtä tukemaan ryhtyneet järjestöt lähettivät Siperiaan yli kaksikymmentä pappia, katekeettaa ja diakonissaa. Maaorjuuden lakkauttaminen Venäjällä 1800-luvun lopussa ja Siperian radan valmistuminen lisäsivät muuttoliikettä Siperiaan. Alueen kaupunkeihin ja maaseudulle syntyi useita uusia luterilaisia seurakuntia. Venäjän luterilaisen kirkon avustamana seurakunnat rakensivat itselleen kouluja, rukoushuoneita tai kirkkoja. Luterilainen kirkko oli 1800-1900-lukujen taitteessa arvostettu osa venäläistä yhteiskuntaa. Vallankumous 1917 ja neuvostoaika muuttivat kui- tenkin tilanteen ja vainojen vuodet alkoivat. Neuvostoliitto kuljetutti Siperiaan suuria väestömääriä, myös suomalaisia, virolaisia ja inkeriläisiä sekä luterilaisia Volgan saksalaisia. Osa palasi myöhemmin takaisin länteen Stalinin kuoltua. Etäisyys seurakuntien välillä 3500 kilometriä Nykyisin Inkerin kirkolla on Siperiassa useita seurakuntia. Siperian rovastikuntaa johtaa Kansanlähetyksen lähettinä toimiva Juha Saari. Hänellä on johdettavanaan maailman suurin luterilainen rovastikunta, Inkerin kirkon työ Uralin takana. Siperia on kaksi ja puoli kertaa Euroopan kokoinen alue. Juha Saaren pisin työmatka oman alueensa seurakuntaan on noin 3500 kilometriä. Inkerin kirkolla on parikymmentä työntekijää Siperian alueella, mm. pappeja, diakoneita ja evankelistoja. Juha Saari kertoo Siperian rovastikunnasta Inkerin kirkon sivuilla: ”Toimimme eri kansallisuuksien ja kielten parissa. Olemme Siperianvenäläisiä, -suomalaisia, -virolaisia, -lättejä, -saksalaisia, -tataareja, -kasaheja, -burjaatteja, -udmurteja, -mordvalaisia, -ukrainalaisia, lyhyesti sanottuna siperialaisia. Seurakuntalaisissamme on sekä alkuperäiskansoja että karkotettuja tai vapaaehtoisesti tulleita. Seurakuntiamme on miljoonakaupungeissa ja pienissä kylissä. Vanhimmat seurakunnat ovat eläneet satoja vuosia, nuorimpia vasta rekisteröidään. Vaikka fyysisesti elämme etäällä toisistamme, haluamme toimia yhdessä, rakentua osana Venäjällä toimivaa monikansallista ja monikielistä luterilaista kirkkoa.” Lisätietoa www.inkerinkirkko.fi Susanne Vuorinen 3.6.2011 n Vihdillä on ystävyysseurakunta Toksovassa Venäjällä Vihdin seurakunnan nimikkolähetti Arvo Survo työskentelee pappina pääosin Inkerinmaan läntisillä ja keskisillä alueilla ja lisäksi hän tekee vierailuja kaukaisemmilla alueilla. Hän muun muassa pitää messuja sunnuntaisin, huolehtii pyhäkoulutyöstä Kupanitsassa ja vierailee kylissä inkeriläisvanhusten luona. Arvo Survo on syntynyt Inkerissä, Kupanitsan Kikkerissä. Jo ala-asteella hän kiinnostui suomalais-ugrilaisuudesta, ja kiinnostus on kestänyt. Aikuisena hän oppi puhumaan viroa ja mordvaa, ja hallitsee hyvin myös romanikielen. Arvo Survo on toiminut yli 20 vuotta Inkerin kirkon palveluksessa, niistä noin kymmenen vuoden ajan Kupanitsan seura- Toksova sijaitsee Venäjällä lähellä Pietaria. Toksovan seurakunnasta tuli vuonna 1991 Vihdin seurakunnan ja koko Lohjan rovastikunnan ystävyyskohde. Toksovan seurakunta on vahvasti inkeriläistaustainen. Suomen kieli on monille seurakuntalaiselle hyvin tärkeä, se on heille uskon kieli. Tilaisuuksia pidetään seurakunnassa sekä suomeksi että venäjäksi. Vihdin seurakunta on tukenut mm. Toksovan kirkon korjaustyötä ja toimittanut ruoka- ja tavaralähetyksiä seurakunnalle sekä sairaalalle. Toksovan seurakunnan yhteyteen kuuluu myös Lempaalan seurakunta, sen kappeliin vihtiläiset lahjoittivat kirkonkellon. Tuula Kankkunen Arvo Survo vierailulla Nummelassa. kunnanhoitajana ja kirkkoherrana. Vuonna 1990 hän oli aloittamassa Viron kirkon lähetystyötä. Kanteleen ja kitaran soitto sekä kansanperinne kuuluvat Arvo Survon harrastuksiin. Ne ovat vahvasti läsnä myös hänen työssään. YouTube:sta netistä voi katsoa näytteitä Arvon musiikkitaidoista. Arvo Survo on tutkinut kansanperinnettä eri kansojen omilla kielillä ja kääntänyt hengellistä runoutta ja lauluja eri kielille. Hän on myös kerännyt etenkin Inkerin luontoon liittyvää sanastoa, josta on löytynyt paljon arvokasta kansanperinteen aineistoa. Arvo Survo on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) lähetti ja Vihdin seurakunnan nimikkolähetti. Nimikkolähettien työtä tukee yleensä 3-4 seurakuntaa, jotka ovat sitoutuneet rukoilemaan lähetin puolesta ja avustamaan tämän työtä vuosittain taloudellisesti. Reijo Kaarto Vihdin seurakunnan nimikkolähetti Arvo Survo toimii pappina Inkerin kirkossa Ehtoollisen jako kotiseuroissa Toksovassa. kodeissa. Toksovan kirkkoherra ja seurakuntalaisia on myös käynyt ystävyysvierailulla Vihdissä. Ystävyysseurakuntatyöstä seurakunnassamme vastaa pastori Jari Hiekkanen. Tärkeintä ystävyystoiminnassa on ihmisten kohtaaminen, tutustuminen puolin ja toisin, kuunteleminen ja asioiden jakaminen. Vuorovaikutus on antoisaa ja inkeriläisten elämäntari- Ystävyyttä hoidetaan säännöllisin vierailuin Vihdistä tehdään vierailuja Toksovaan 1-2 kertaa vuodessa. Yleensä matkaan lähtee ystävyysjohtokunta sekä seurakuntalaisia. Vierailuilla käydään jumalanpalveluksissa, pidetään kotiseuroja sekä poiketaan inkeriläisvanhusten Lisätietoa www.arvosurvo.com/suomi, www.sley.fi, www.vihdinseurakunta.fi Vakka nat puhuttelevia. Vierailut Toksovaan ovat antaneet vihtiläisille hengellisen elämän syvyyttä. Siellä on saanut nähdä miten vaikeuksienkin keskellä usko on säilynyt ja ihmiset ovat saaneet voimaa elää. Usko on kantanut ja antanut voimia kestää vaikeat ajat. Lisätietoa ystävyysseurakuntatyöstä www.vihdinseurakunta.fi Hetkiä historiassa Inkeriläisiä Vihdissä sota-aikana J atkosodan aikana Suomeen siirrettiin yli 60 000 inkeriläistä. Monet heistä jättivät raskain mielin kotiseutunsa, mutta lohduttautuivat sillä, että Suomessa pääsee kirkkoon ainakin kerran viikossa. Monet inkeriläiset olivat hartaasti uskonnollisia. Syyskesällä 1943 teki väestönsiirtoasiain keskustoimisto Kirkkohallitukselle esityksen siitä, että inkeriläiset otettaisiin Suomessa seurakuntiin täysivaltaisina jäseninä. Koska inkeriläiset eivät vielä olleet Suomen kansalaisia, ei esitykseen voitu suostua. Inkeriläiset olivat Suomessa asuessaan kuitenkin ahkeria kirkossakävijöitä. Vihtiin sijoitetut inkeriläiset kävivät jumalanpalveluksissa Vihdin kirkossa ja Nummelan ruko- ushuoneella, ja monissa paikoissa he kerääntyivät radion ääreen kuuntelemaan jumalanpalvelusta. Vihtiin sijoitettiin noin 600 inkeriläistä Inkeriläisten vastaanottoa ja edelleen sijoittamista varten perustettiin Lohjalle keväällä 1943 Väestönsiirtoleiri, jonne tuotiin inkeriläisiä Hangon karanteenileirin jälkeen. Lohjan kirkko täyttyi inkeriläisistä, kun heille järjestettiin tulojumalanpalvelus ja Lohjan seurakunnan papit huolehtivat leirillä syntyneiden lapsien kastamisesta. Nummelan asemalle tuli junalla satoja inkeriläisiä, jotka saivat tilapäismajoituksen Nummelan seuratalo Joukolasta ja työväentalo Rientolasta. Vihtiläiset lotat autKuva Erkki Tuulen kirjasta Inkeriläisten vaellus. toivat inkeriläisten muonituksessa. Kerrotaan, että työväentalolla oli inkeriläisiä varten puisia kolmikerroksisia sänkyjä. Inkeriläisiä sijoitettiin eri puolille Vihtiä, enimmäkseen maatiloille, joissa he osallistuivat maataloustöihin. Inkeriläisten siirtoa Suomeen oli ajateltu pysyväksi järjestelyksi, mutta jatkosodan päätyttyä joutuivat Vihtiin sijoitetut inkeriläiset palaamaan takaisin Neuvostoliittoon. Jokikunnan Härtsilässä oli kaksi inkeriläistä miestä lähtenyt pakoon heti, kun tuli tieto palauttamisesta. Nummelan lähistöllä Härköilässä asunut Sykiäisen perhe hankki itselleen tavaroita, jotka he veisivät mukanaan. He hankkivat mm. polkupyöriä ja pakkasivat ne kuljetuslaatikoihin. Sykiäiset lähtivät Neuvostoliittoon ja olivat kirjeenvaihdossa nummelalaisten kanssa. Kirjeistä kävi ilmi, että tavarat oli otettu heiltä pois jo rajan ylityksen jälkeen ja juna ei lähtenytkään Inkerinmaalle, vaan kokonaan muuhun suuntaan. Inkeriläisille oli uskoteltu, että he pääsevät palaamaan kotiseudulleen Inkeriin. Kotiin palaavilla inkeriläisillä olikin tapana veisata kiitosvirttä junan ollessa lähdössä, virrenveisuuseen osallistuivat sekä matkaan lähtijät että saattajat. Inkerin kirkon vaiheita Raamatut olivat haluttuja kirjoja. Niitä jaettiin inkeriläisille tuhatmäärin. Kuvassa pastori Jääskeläinen suorittamassa raamattujen jakoa. Vuonna 1943 inkeriläisten siirtojen ollessa jo käynnissä jatkettiin jumalanpalvelusten pitoa niin kauan kun paikkakunnalla oli väkeä. Pastori Jääskeläinen toimitti jumalanpalveluksia mm. Koprinan kirkossa. Sen jälkeen kun Stolbovan rauha vuonna 1617 vahvisti pitkäksi aikaan Ruotsin omistusoikeuden Inkerinmaahan, järjesti Ruotsin hallitus kirkolliset olot Inkerissä siten, että luterilainen oppi tuli vallitsevaksi. Vuonna 1630 oli Mikko Yli-Rostin kokoelmat Inkeriläiset olivat syvästi uskonnollisia Ensimmäisen Lohjan väestönsiirtoleirillä syntyneen lapsen kastetilaisuus. Inkerissä kahdeksan luterilaista kirkkoa ja vuonna 1655 oli jo 36 kirkkoa. Samana aikana pappien määrä nousi kahdeksasta 42:een. Vuonna 1695 oli Inkerissä noin 60 000 asukasta, joista kolme neljäsosaa Suomesta siirtyneitä. Kirkolla oli Inkerissä suuri merkitys kansan lukutaidon kehittäjänä ja suomalaisuuden pysyttäjänä. Ruotsin valta-asema päättyi 1700-luvun alussa, kun Pietari Suuri hyökkäsi Inkerinmaalle ja perusti supisuomalaiselle alueelle Pietarin kaupungin. Inkerin suomalaiset joutuivat maaorjuuteen ja ainoana kansallisuuden ylläpitäjänä oli kirkko, joka sai säilyttää asemansa. Vasta maaorjuuden loputtua vuonna 1861 pääsi Inkerin kansan henkinen elämä viriämään. Suomalainen sivistys oli Inkerissä läheinen ja rakas. Suomesta käsin inkeriläiset saivat pappinsa, jotka hoitivat suomeksi kaikki virkatehtävänsä. Joulukuussa 1917 oli Inkerissä 30 luterilaisen seurakunnan kirjoissa 140 370 jäsentä. Kansallinen ja uskonnollinen vaino Neuvostovallan aikana inkeriläisten kansallinen ja uskonnollinen vaino jatkui vuodesta toiseen. Kotiseudultaan karkotettiin 1930-luvulta alkaen noin 60 000 inkeriläistä. Syksyllä 1941, kun Saksa hyökkäsi yhä syvemmälle Neuvostoliittoon, jäi noin 30 000 inkeriläistä Leningradin saartorenkaaseen. Saksan valtaamille alueille jäi noin 65 000 inkeriläistä, joista valtaosa siirrettiin Suomeen. Sodan aiheuttamien vaikeiden olosuhteiden vuoksi oli inkeriläisillä ankara puute elintarvikkeista. Saksalaiset ryhtyivät siirtämään inkeriläisiä aluksi Viroon mutta Saksan ja Suomen kesken solmittiin sopimus siitä, että inkeriläiset voivat vapaaehtoisesti siirtyä Suomeen. Sopimus johti inkeriläisten siirtoon Suomeen. Siirto ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi, vaan sodan päätyttyä oli inkeriläiset palautettava. Mikko Yli-Rosti 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vihtijärven kappelin käyttöön vihkimisestä tulee kuluneeksi 50 vuotta kesäkuun 4. päivä. Kappelin 50-vuotisjuhlia vietetään juhlamessun merkeissä su 5.6. klo 10, ja messun jälkeen pidetään kahvi- ja juhlatilaisuus. Jo vuonna 1937 piispantarkastuksen yhteydessä keskusteltiin rukoushuoneen rakentamisesta Vihtijärvelle. Kyläläisillä oli pitäjän pisin kirkkomatka. Päätöstä ei vielä silloin tehty. Toukokuussa 1946 käytiin neuvottelu Hiiskulan kartanon omistajan Hans Brummerin kanssa maa-alueesta, jolle voitaisiin perustaa hautausmaa ja rukoushuone. Asian ratkaisi järkyttävä onnettomuus 13.12.1946. Hiiskulan kartanon autonkuljettajan lapset 13-vuotias Maila Helena ja alle kolmivuotias Toivo Antero ajoivat potkukelkalla kotijärven jäällä sulaan ja hukkuivat. Pieni Antero- Minna-Karoliina Heino Vihtijärven kappeli 50 vuotta Susanne Vuorinen poika oli ollut Hiiskulan isännälle Hans Brummerille erityisen rakas. Kolme päivää onnettomuuden jälkeen Hans Brummer lahjoitti seurakunnalle 3,25 hehtaarin maa-alueen Vihtijärven hautausmaaksi. Lapset haudattiin sinne ja seuraavana vuonna alue vihittiin hautausmaaksi. Hautausmaalle oli alusta alkaen ollut toiveena saada myös rukoushuone. Asia eteni vuosina 1958-1959 ja kirkkovaltuusto hyväksyi joulukuussa 1959 arkkitehtipariskunta Tarja ja Esko Toiviaisen suunnitelman kappelista. Rakennusmateriaalina käytettiin tiilen ohella Hiiskulan kartanon 1920-luvulla palaneen sikalan graniittipaasia, jotka muodostavat osan alttariseinää. Piispa Martti Simojoki vihki Vihtijärven kappelin käyttöön 4.6.1961. Kappeli on kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja hiljentymispaikka. Vihtijärven kappelissa pidetään messu kerran kuukaudessa. Vihtijärvellä on toiminut oma Kappelikuoro jo yli 50 vuoden ajan. Toteuttamisen toinenpuoli ”Loma – mikä ihana tekosyy”, sanotaan mainoksessa, jossa syyllä tarkoitetaan mahdollisuutta lomailla ulkomailla. Mitäs jos joku perheenjäsenistä ei haluakaan viettää omaa lomaansa ulkomailla. Tällöin hyvää tarkoittava mainoslause saa uuden vivahteen. Haaveet ja toiveet Loma alkaa haaveista ja suunnitelmista. Jokainen perheenjäsen pyörittelee loma-ajatuksia päässään niin kuin muitakin haaveita ja unelmia. Lähtökohdaksi lomasuunnitelmissa onkin hyvä ottaa ajatus, että puolisoni ei tiedä toiveitani tai tunne ajatuksiani ja minun on syytä niistä kertoa hänelle. Tällöin perheelle avautuu mahdollisuus yhteiseen keskusteluun sekä pohdintaan ja toiveita on helpompi täyttää. Selvää on, että kompromisse- Vihtijärven Kamarimusiikkitapahtumassa korkeatasoista musisointia klo 19.00 vietetään ”venäläistä iltaa”, kun Maria Bürgi-Brummer, sello ja Martin Klopfenstein, piano esiintyvät. Luvassa on mm. Rachmaninovin preludeja soolopianolle sekä sellosonaatti. Kamarimusiikkitapahtuma huipentuu sunnuntai-iltana 24.7. klo 17.00, kun kolmikko esiintyy yhdessä teemalla ”Wieniläisklassinen ilta”. Tuolloin saamme kuulla Beethovenin c-mollija Schubertin B-duuri-pianotrion. Kaikki tapahtuman esiintyjät ovat ammattimuusikoita. Maria, Ueli ja Vihtijärven kyläyhdistys toivottavat musiikin ystävät tervetulleiksi konsertteihin! Konserttien liput tulevat myyntiin juhannuksena. Seuraa ilmoittelua kylän kotisivuilla www.vihtijarvi.fi 8 Suunnitelmat kantavat Pois turhat paineet Lapsilla on mielipiteitä ja lomahaaveita. Heidänkin ajatuksiaan tulisi kuunnella ja lempeästi ohjata. Aikuisten on hyvä pohtia, mitä he haluavat tarjota lomalla lapsilleen ja minkälaisen esimerkin he antavat loman suunnittelusta ja sen käyttötavoista tulevaisuuden vanhemmille. Loma onkin loistava hetki arjen pyörityksen keskellä pysähtyä, kohdata ja helliä kaikkia per- Onko loma ihana syy johonkin tekoon? Miten rakentaa hyvä loma arjen keskelle tai arki lomien väliin? Mitä eroa niillä oikeastaan on? Ja kumpi on kuvassa oikeastaan yksinäisempi, jos susi aterioi lampaan? ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän” ILM. 3:20. Minna-Karoliina Heino Seurakunta hankki turva-asunnon V Frédéric Giger Vihtijärveltä kotoisin oleva Maria Bürgi-Brummer esiintyy miehensä Ueli Bürgin sekä sveitsiläisen pianisti Martin Klopfensteinin kanssa Vihtijärven Kamarimusiikkitapahtumassa 22.-24.7. jakin on kaikkien tehtävä, mutta ohjenuoraksi voi ottaa improvisaatioteatterista hyväksi koetun tavan vastata aina myöntävästi toisen esittämään ehdotukseen vaikka lopputulos olisikin muuta. Suorat kieltävät vastaukset tappavat tehokkaasti hedelmällisen pohdinnan ja ajatuksien rakennelmat. Aina ei suunnitelmista voida kuitenkaan pitää kiinni. Loman viettoon saattaa ilmaantua hyvinkin ikäviä esteitä, kuten sairaus, loukkaantuminen, suru tai jokin muu yllättävä tilanne. Tällöin on hyvä olla valmis tekemään varasuunnitelmia ja elää tilanteen vaatimalla tavalla. Lomaan voivat myös vaikuttaa raha, arjen rutiineista vaikeasti irtipääseminen ja sosiaaliset paineet. Elämme maailmassa, jossa meille tarjotaan joka päivä erilaisia asioita eri kanavien kautta ja rytmi on kiivaan täyteläistä. Onnistunut loma onkin läsnäoloa, pysähtymistä ja kuuntelemista. Lomalaitumille Lähde: Hilkka-Maija Virrankoski / Keskeneräinen tehtävä, Vihdin seurakunnan 500-vuotisjuhlajuhlkaisu 2006. Vihtijärvellä saadaan heinäkuussa nauttia kolmena iltana peräkkäin korkeatasoisesta musisoinnista. Vihtijärveltä kotoisin oleva, nykyään Sveitsissä asuva, Maria Bürgi-Brummer on järjestämässä miehensä Ueli Bürgin kanssa kamarimusiikkitapahtumaa kotikyläänsä yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa. Konserttisalina toimii 50 vuotta täyttävä Vihtijärven kappeli. Maria ja Ueli ovat saaneet mukaansa sveitsiläisen pianistin, Martin Klopfensteinin. Konserttisarjan ensimmäisessä osassa perjantaina 22.7. klo 19.00 Ueli Bürgi ja Martin Klopfenstein esiintyvät teemalla ”viulua valoisasti”, kuultavana Bachin, Mozartin ja Debussyn viulusonaatit sekä muutama viuluvirtuoosikappale. Lauantaina 23.7. heenjäseniä, lapsia lasten ja aikuista aikuisen tavalla. Tällöin on myös aikaa miettiä, mikä on meidän perheelle tärkeää. Onko sukulaisreissut, joita ei tehdä ilolla, hoidettava lomalla pois alta ja onko kesämökille päästettävä kaikki sinne haluavat? Perheen vetäessä köyttä samalla puolella se on onnellisen vahva kohtaamaan loman tarjoamat haasteet. ihdin seurakunta osti huhtikuun lopulla turva-asunnon Karviaisen alueelta. ”Kävimme katsomassa useampaa asuntoa, kunnes sopiva löytyi”, kiinteistöpäällikkö Erja Koponen kertoo. Hän ei voi kertoa asunnon tarkempaa sijaintia turvallisuussyistä. Asuntoa valmistellaan käyttöä varten parhaillaan ja sen toimintaperiaatteita ollaan luomassa. Turva-asunto saadaan käyttöön loppuvuodesta. ”Turva-asunto on kaksio, joka kalustetaan valmiiksi. Asunnosta tulee löytymään arjen perustarvikkeet, kuten kahvin- ja vedenkeitin, mikro, pesukone, astiat, peitot, pyyhkeet ja liinavaatteet”, Koponen sanoo. ”Turva-asuntoon tullaan usein tilanteesta, jossa omasta kodista ei voi ottaa juuri mukaan tavaroita. Siksi turva-asunnossa on tärkeää olla kaikki perusasiat valmiina”, kiinteistöpäällikkö jatkaa. ”Asunnon kalustusta ja sisustusta on ollut haastavaa miettiä, kun ei tiedä minkä ikäisiä turvaa kaipaavat henkilöt kulloinkin ovat. Yksinkertainen sisustus ja arjen perustarvikkeet pyritään valitsemaan niin, että ne palvelevat monenikäisiä käyttäjiä. Myös turvallisuusasiat on huomioitu asunnossa.” Turva-asunto on tarkoitettu hätätilanteeseen ”Useimmiten omasta kodista joutuvat lähtemään pois äiti ja lapset. Jos sukulaiset ja ystävät asuvat kaukana, ei välttämättä ole paikkaa mihin hätätilanteessa mennä. Turva-asunto tulee tärkeään tarpeeseen ja sille on käyttöä. Näitä tarvitsisi olla enemmänkin”, Erja Koponen pohtii. ”Turva-asuntoon mahtuu tarvittaessa kuusi henkilöä nukkumaan. Asunto on tarkoitettu hätätilanteeseen, muutaman viikon mittaiseen lyhytaikaiseen asumiseen. Se tarjoaa turvapaikan kriisistä selviytymisen ajaksi, paikan jossa ei tarvitse pelätä ja asioita voi miettiä rauhassa”, Koponen toteaa. Turva-asunto voi auttaa yhtä perhettä kerrallaan. Hankkeen tausta ulottuu vuoden 2006 loppuun, jolloin Vihdin seurakunta teki aloitteen turvakodin perustamiseksi. Läntisellä Uudellamaalla ei ole turvakotia, vaikka suosituksena on, että turvakotipaikkoja olisi yksi 10 000 asukasta kohden. Seurakunta kutsui eri toimijoita yhteen ja kartoitti yhteistyökumppaneiden halukkuutta lähteä hankkeeseen mukaan. Turvakotihanke nähtiin tarpeelliseksi ja asiaa edistämään perustettiin työryhmä. Vihdin seurakunta käynnisti Vihti 500-juhlavuoden (v. 2007) alussa keräyksen turvakodin rakentamiseksi. Seurakunta teki hankkeesta selvityksen, ja lähestyi lähialueiden kuntia yhteisen turvakotiosakeyhtiön perustamiseksi. Tavoitteena oli rakentaa 7-paikkainen turvakoti Vihdin Otalammelle. Alueen kunnat Vihtiä lukuun ottamatta eivät kuitenkaan lähteneet hankkeeseen mukaan. Laajemmasta turvakotihankkeesta piti luopua. Seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kesäkuussa 2010, että Vihdin seurakunta hankkii perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueelta turva-asunnon. Turva-asunnon hankintakustannukset olivat n. 80 000 euroa. Kustannuksiin osallistui seurakunnan lisäksi vihtiläisiä säätiöitä ja järjestöjä, mm. Berta Hernbergin säätiö ja LC-Vihti. Lisäksi hanketta varten perustetulle keräystilille kertyneet lahjoitukset, n. 21 000 euroa, käytettiin asunnon hankintaan. Seurakunta tarjoaa turva-asunnon tilat käyttöön, vastaa asunnon vastikkeesta, kunnostuksesta ja hoidosta. Seurakunnan diakoniatoimi auttaa perheitä ensi hädässä, minkä jälkeen apua ja yhteyttä asuntoon sijoitettuun perheeseen jatketaan yhteistyössä Karviaisen kanssa. Susanne Vuorinen 3.6.2011 n Tiekirkko on avoinna! Kirkkoniemen katit Susanne Vuorinen Vihdin kirkko toimii Tiekirkkona kesän ajan. Kirkko on avoinna 6.6.-14.8. klo 10-18 (lauantaisin suljettu). Kirkossa on opas paikalla. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan ja hiljentymään Vihdin kirkkoon! Vihdin kirkko valmistui vuonna 1772. Sen on suunnitellut Antti Piimänen. Kirkko on palanut historiansa aikana kaksi kertaa salaman iskun seurauksena. Lisätietoa kirkon historiasta voi lukea seurakunnan sivuilta www.vihdinseurakunta.fi > Toimitilat. Myös kirkon opas kertoo mielellään kirkon vaiheista, muutoksista vuosisatojen ja remonttien saatoissa sekä kirkon esineistön historiasta. Tiekirkossa on myös lapsille suunniteltu muistipeli, jonka korttien kautta lapset voivat tutustua kirkkoon ja etsiä mielenkiintoisia yksityiskohtia kirkon esineistöstä. Vihdin kirkko sijaitsee Kirkkotiellä Vihdin kirkonkylässä. Mielenkiintoinen vierailukohde on myös Pyhän Birgitan kirkko Kirkkoniemessä (Kirkkoniementien päässä, kirkonkylässä). Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin todennäköisesti 1400-1500-lukujen taittees- Vakka Kirkonmäelle nouseva kohtaa tällä hetkellä poikkeuksellisen näkymän: Vihdin kirkko on ”paketoituna”. Meneillään on kirkon ulkoseinäremontti, jossa mm. korjataan vanhaa rappausta ja maalataan kirkko uudelleen. Tavoitteena on saada tornipääty korjattua viimeistään heinäkuun aikana ja koko remontin on tarkoitus olla valmis syyskuun loppuun mennessä. Kirkon sisätilat ovat käytössä ulkoremontista huolimatta. sa ja kirkon rauniot ovat poikkeuksellinen historiallinen kohde. Samalla paikalla on ollut todennäköisesti puinen kirkko jo 1300-luvulla. Nojaa selkäsi Pyhän Birgitan kirkon vuosisatoja vanhaan kiviseinään, sulje silmäsi, kuuntele kesäisen luonnon ääniä ja tunne vuosisatojen historian läsnäolo ympärilläsi. Kirkot ovat mukavia ja mielenkiintoisia pysähdyspaikkoja kesälomareissuilla ja mökkimatkoilla. Kesäisessä Suomessa on avoinna 300 Tiekirkkoa. Kaikki Suomen Tiekirkot ja muut mukavat taukopaikat löytyvät osoitteesta www.tiekirkko.fi Rippikoulu Susanne Vuorinen Kesäristikko Oletko ollut konfirmaatiossa? M Iloista kesää kaikille! Toivottavat lastenohjaajat Aila Vaskela ja Kaisa Ilonen aria-niminen tyttö Kaukoilan kylästä oli aloittamassa rippikoulua Vihdin pappilassa 1780-luvulla yhdessä naapurinsa Johanin kanssa. He osasivat jo katekismuksen ulkoa, mutta lukeminen ei oikein sujunut. Nuoria pelotti kovin ankaran kirkkoherra Laguksen kuulustelu. Se tapahtuisi rippikoulun päätteeksi konfirmaatiojuhlassa kirkon alttarilla seurakunnan edessä. Kuulustelua edeltävänä yönä Maria ei saanut millään nukuttua. Hän toisteli unissaankin uskontunnustusta ja kymmentä käskyä! Kirkkoon mennessään nuoret kyselivät vielä toisiltaan ulkoläksyjä. Onneksi he osasivat vastata oikein kirkkoherran kysymyksiin, sillä muuten he eivät olisi saaneet osallistua ehtoolliselle. Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Aikuisille KESÄN 2011 KULJETUKSET HAUTAUSMAALLE Vko 23 Ma 6.6. klo 9-11 ilmoittautuminen viikon 23 kuljetuksiin Osmolle p. 040-5780328. Ma-ke 6.-8.6. klo 13.00 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. Kyytiin voi tulla myös matkalta. To 9.6. klo 18.00 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta VIHTIJÄRVEN hautausmaalle. Kirkonkylältä ja matkalta pääsee mukaan. Vko 24 Ke 15.6. klo 9-10 ilmoittautuminen viikon 24 kuljetuksiin Osmolle p. 040-5780328. To-pe 16.-17.6. klo 13.00 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. Kyytiin voi tulla myös matkalta. Vko 25 Ma 20.6. klo 9-10 ilmoittautuminen viikon 25 kuljetuksiin Osmolle p. 040-5780328. Ma 20.6. klo 18 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) VIHTIJÄRVEN hautausmaalle. Mahdollisuus päästä kirkonkylältä ja matkalta kyytiin. Ti 21.6. klo 13.00 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta Vihdin hautausmaalle. Kyytiin myös matkalta. Ke 22.6. klo 13.00 (2. 13.40) lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta Vihdin hautausmaalle. Lauluhetki KAPPELISSA klo 14.00. Lähtö takaisin klo 15.00 (2. n. 15.35). Reitin varrelta mahdollisuus kyytiin. To 23.6. klo 13.00 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta Vihdin hautausmaalle. Klo 14.30 lähtö takaisin. Vko 26 Ma 27.6. klo 9-10 ilmoittautuminen viikon 26 kuljetuksiin Osmolle p. 040-5780328. 28.-30.6. klo 13.00 lähtö Nummelan seurakuntakeskukselta (torin puoli) Vihdin hautausmaalle. Myös matkalta mahdollisuus tulla kyytiin. JUHANNUSRETKI Sammatin Paikkarin Torppaan ja Karjalohjan Heponiemen Hiljaisuuden keskukseen to 23.6. Sammatissa Paikkarin Torpan esittely, Heponiemessä päivän rukoushetki Kappelissa, lounas, Heponiemen historia, saunat, uinti ja lähtökahvit. Lähtö kirkonkylän seurakuntatalolta klo 10, Nummelan seurakuntakeskukselta klo 10.15. Paluu n. klo 16.30. Retken hinta 37 €. Retkeä johtavat Maria-Liisa Pakalén ja Kirsti Suutari. Ilmoittautumiset 17.6. mennessä p. 34785048 arkisin klo 9-15. ELOKUU ti 9.8. Mäntyrinteen asukkaiden retkipäivä Riuttarantaan klo 10-15. Ilm. Sirkku Peltoniemi p. 040-1761356 to 11.8. Eläkeläisten retkipäivä Riuttarantaan klo 10-16, Ilm. Eija Vuorela p. 040-5306452 to 11.8. Vanjärven kyläläisten saunailta Riuttarannassa 18-21. Ilm. Sirkku Peltoniemi p. 040-1761356 pe 12.8. Nummenselän 8-10, Kuortilanluhdin ja Kuortilankujan asukkaiden, Kaarikeskuksen ja Hopearinteen asukkaiden retkipäivä Riuttarantaan klo 10-14, Ilm. Maria-Liisalle. p. 0401899349 la-su 13.-14. Vapaaehtoisten leiri 10 Riuttarannassa. Ilm. Päiville. ti 16.8. Perheiden saunailta klo 17-21 Riuttarannan rantasaunalla. Ilm. Pirkolle. ti 16.8. Invalidien retkipäivä Riuttarantaan klo 12- 15.30. Ilm. Eija Vuorela p. 040-5306452. ke 17.8. Omaishoitajien retkipäivä Riuttarantaan 12-15. Ilm. Eija Vuorela p. 040-5306452. to 18.8. Näkövammaisten retkipäivä Riuttarantaan klo 12-15 ti 23.8. Naisten saunailta Riuttarannassa klo 18-21. Ilm. p. 09-34785048 to-pe 25.- 26.8. Toimintakeskuksen leiri Riuttarannassa HILJAISUUDEN RETRIITTI Riuttarannan lumoavassa maisemassa kesän täyteydessä, elokuun tummuvissa illoissa 5.-7.8.2011 Kokoonnumme retriitin tapaan, mutta lisäksi mahdollisuus maalaukseen luonnossa tai vasemman käden maalausharjoituksiin, joka vahvistaa itsetuntemusta ja intuitiivista elämänasennetta. Retriitinohjaajina taideterapiaopiskelija Sirkku Timisjärvi ja Kirsti Suutari. Hinta: 50 €/vihtiläiset, 84 €/muualta tulevat vieraat. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 22.6. mennessä: Kirsti Suutari p. 0500-861843 tai [email protected] Lue lisää retriiteistä www.vihdinseurakunta.fi SYYSKUU to 1.9. Miesten vapaailta Riuttarannassa klo 18. Kuljetus Nummelasta klo 17.30 ja kirkonkylältä 17.40. la 3.9. Soppatykki Nummelan torilla klo 10-13. ti 6.9. Kuoppanummen koulun Erityisluokan retki Riuttarantaan 9-13 KASVUNAIKA -SEURAKUNTAKOULU jatkuu syksyllä 2011 Aiheena: Kerromme Jumalan rakkaudesta – Uskon ja rakkauden kertauskurssi Nummelan seurakuntakeskuksessa kuusi kertaa joka toinen torstai-ilta klo 18-20.30 alkaen 29.9.2011! Ilmoittautumiset 22.9. mennessä puh. 09-34785048. Diakoniatoimisto päivystää kesällä tiistaisin p. 34785040 klo 9-11 kk tai p. 34787745 ke klo 13-15 Nla, jolloin puhelinajat vastaanoton ajantilausta varten. PYSÄKKI-KAHVILA NUMMELAN DIAKONIASIIVESSÄ AVOINNA KESÄ - ELOKUUSSA Tiistaisin ja perjantaisin klo 12-15 . Olkkari-kahvila kirkonkylän seurakuntatalolla avoinna ma klo 12-15, kahvila auki juhannukseen asti ja kesätauon jälkeen jälleen 15.8. Lapsille ja perheille PERHERETKI SEURASAAREEN MA 13.6. Lähde tutustumaan entisajan suomalaiseen elämään Seurasaaren ulkomuseoon! Lähtö Vihdin seurakuntatalolta klo 9.45, Nummelan seurakuntakeskukselta klo 10.00. Paluulähtö Seurasaaresta klo 15. Hinta (sis. lipun, opastuskierroksen ja matkat): aikuiset 12 €, alle 18-vuotiaat 7 €. Ota mukaasi sään mukaiset varusteet ja eväät. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Seurasaareen 6.6. mennessä arkisin puh. 040-576 4016 tai [email protected] n e v r ä j i t VihKAMARIMUSIIKKI KONSERTIT KESÄLLÄ 2011 VIHTIJÄRVEN KAPPELISSA VIULUA VALOISASTI (mm. Bach, Mozart ja Debussy) Pe 22.7. klo 19. Martin Klopfenstein, piano - Ueli Bürgi, viulu VENÄLÄINEN ILTA (Tsaikovski ja Rachmaninov) La 23.7. klo 19. Martin Klopfenstein, piano Maria Bürgi-Brummer, sello WIENILÄISKLASSINEN ILTA (Beethoven ja Schubert) Su 24.7.2011 klo 17. Martin Klopfenstein, piano Ueli Bürgi, viulu - Maria Bürgi-Brummer, sello Konserttien kesto n. 60 minuuttia, lopuksi tarjotaan konserttikahvit. Liput yksittäiseen konserttiin: 15 € / kpl sisältäen tarjoilun, alle 12-v veloituksetta. Konserttisarjan lippuhinnat: 1 konsertti 15 €, 2 konserttia 25 €, 3 konserttia 35 € Liput myynnissä juhannuksesta alkaen. Tiedustelut ja varaukset arkipäivisin klo 16-18 numerossa 040 593 5923. Lippujen myynti Kylätalolla 15.-19.7.2011. Lisätietoja www.vihtijarvi.fi DIAKONIAN PERHELEIRI Kesän perheleiri Riuttarannassa la-ma 11.-13.6. Ohjelmassa mm. ulkoilua, leikkejä, pelejä, yhteisiä ohjelmahetkiä, saunomista ja hyvää ruokaa. Ota mukaan ulkoiluun ja liikuntaan sopivat varusteet, pyyhe sekä liinavaatteet. Leirin hinta 30e aikuiset, 10e lapset ja alle kouluikäisiltä ei maksua (maksetaan leirin alkaessa työntekijälle). Ilmoittautumiset 1.6. mennessä Pirkko Orakoski 0400362707 tai Päivi Tapaninen 0403532241. LEIKKIKENTTÄKERHOT lapsille vanhempineen Väinämöisentien leikkipuistossa arkipäivisin 7.6. - 22.6. klo 9-12 Vapaata touhuilua ja ohjelmallisia hetkiä. Ota omat eväät mukaan ja tule kanssamme leikkimään KESÄTOUKAT ensimmäisen lapsen saaneille perheille ke 8.6. ja 15.6. klo 10 - 12 Nummelan seurakuntakeskuksessa PAPPILAN PIHAPÄIVÄT lapsille vanhempineen arkipäivisin 7.6. - 22.6. klo 9-13 Rentoa olemista ja ohjelmallisia tuokioita. Omat eväät mukaan, grilli kuumana. Tervetuloa! PERHEIDEN OMAT SAUNAILLAT Riuttarannassa keskiviikkoisin 8.6., 15.6. ja 22.6. klo 17- 20 Iltapalamaksu 5 €/perhe Ilmoittautumiset 3.6. mennessä [email protected] tai p. 09-34785048 klo 9.00-15.00 KESÄPÄIVÄKERHOT Pappilassa 5-6-vuotiaille Kerho 1. ti-ke 7.-8.6. klo 9-14 Kerho 2. to-pe 9.-10.6. klo 9-14 Mukaan mahtuu 12 lasta/ryhmä Hinta 5 € sisältää välipalan Ilmoittautumiset 3.6. mennessä [email protected] tai p. 09-34785048 klo 9-15 RANTAPÄIVÄT RIUTTARANNASSA 5-6-vuotiaille Vesipeto 1. ke 22.6. klo 10-14 Vesipeto 2. to 23.6. klo 10-14 Mukaan mahtuu 25 lasta/ryhmä Välipalamaksu 2 €/ lapsi ilmoittautumiset 10.6. mennessä [email protected] tai p. 09-34785048 klo 9-15 PERHEKERHOT aloittavat toimintansa viikolla 33. Ennakkotiedoista poiketen ilmoittautuminen Nummelan, kirkonkylän ja Ojakkalan kerhoihin tapahtuu ke 10.8. klo 9-11 puhelimitse ja paikan päällä kyseisissä toimipisteissä. Otalammen, Vihtijärven, Vanjärven, Herrakunnan, Selin ja Jokikunnan kerhoihin ilmoittaudutaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla paikan päällä. Tarkemmat tiedot kerhopäivistä ja ilmoittautumisesta nettisivuiltamme www. siivensuojassa.net sekä elokuun alussa paikallislehdistä. TERVETULOA EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMISEEN Vihdin kirkkoon tiistaina 9.8. klo 18. Tulkaa koko perheen voimalla juhlistamaan tärkeää hetkeä; mukaan myös kummit, mummit, papat ja muut pienen koululaisen tärkeät aikuiset. ILTAPÄIVÄKERHOT aloittavat toimintansa to 11.8.2011 Nummelan srk-keskuksessa, Ojakkalan kerhohuoneella ja kirkonkylän Pappilassa heti koulupäivän päätyttyä. Tervetuloa uudet ekaluokkalaiset ja tutut tokaluokkalaiset! PÄIVÄKERHOT alkavat omien kerhopäivien mukaisesti viikolla 33 omissa kerhopisteissä. Tervetuloa kaikille uusille ja vanhoille kerholaisille! SUVISET SÄVELET VIHDIN SEURAKUNNASSA 2011 KESÄISIÄ LAULUJA Vihdin siunauskappelissa ke 22.6. klo 14.0 Ulla Eho-Saario. SUVIYÖN SOITTO Vihdin kirkossa pe 24.6. klo 22. Juho Keränen, piano, Produktiokuorolaisia. JUMALAN KUNNIA LUONNOSSA -suvi-illan konsertti Vihdin kirkossa La 2.7. klo 18 Sakari Tiitinen, bassobaritoni ja Dimitry Sokolov, piano mm. Merikanto, Sibelius, Beethoven, Kari Tikka ILTAMUSIIKKI Vihtijärven kappelissa ke 20.7. klo 19 Hanna Noro, huilu ja laulu ja Lauri Jämsen, kitara. Myös yhteislaulua. KAMARIMUSIIKKITAPAHTUMA Vihtijärven kappelissa 22.-24.7. Ueli Bürgi (viulu), Maria Bürgi-Brummer (sello), Martin Klopfenstein (piano). Konserttien kesto n. 60 min. Liput 15e/konsertti, 2 konserttia 25e, kaikki kolme konsertti-iltaa 35e. Lisätietoja www.vihtijarvi.fi Franz Liszt vierailee Vihdissäpianisti Olli Hautalan konsertti Vihdin kirkossa su 31.7. klo 18 SELLOTAITEILIJA HANNU KIISKIN LEVYNJULKAISUKONSERTTI VIHDIN KIRKOSSA la 20.8. klo 17 Mukana vihtiläisiä kirkkomuusikoita sekä soitinyhtye. EMMA SALOKOSKI ENSEMBLE Vihdin kirkossa 21.8. su klo 18 Järj. Vihdin Taidetaloyhdistys Siirilä ry. Nuorten kesä FUTISTA Tervalammella maanantaisin klo 18.15-20. Yhteislähtö Nummelan seurikselta klo 18. NUORTENILTA Nummelan seuriksella, Sankarlassa keskiviikkoisin klo 18-21. Leppoisaa yhdessäoloa ja pelailua, pientä purtavaa ja rauhoittumista. Lisätietoja kesän nuorten jutuista voi kysellä Jossulta 0400-676215 tai Lauralta p. 040-7238059 Syksyllä nuortenillat alkavat pe 19.8. Nuortenillat perjantaisin klo 18.30-22 Nummelan seuriksella, Sankarlassa. SYYSKAUDEN AVAJAISET Nummelan seuriksella pe 2.9. klo 18--> Avajaisissa mm.: - isoskoulutukseen ilmoittautuminen 3.6.2011 n - talven ja kesän ripareiden muistelua - hyvää seuraa ja musaa - herkkuja - iltamessu klo 20.30. Tutustu myös Pyhän Birgitan kirkkoon, 1500-luvulta olevan kirkon rauniot (Kirkkoniementien päässä, Vihdin kirkonkylässä). Kansanlaulumessu ja kesävieraiden kirkkopyhä Vihtijärven kappelissa 26.6. klo 10. Kesällä tapahtuu VIHTIJÄRVEN KAPPELIN 50-VUOTISJUHLA su 5.6. Juhla alkaa messulla kappelissa. Liturgia ja saarna Pekka Valkeapää, kanttori Hanna Noro. Vihtijärven kappelikuoro joht. Bernice Brummer. Ohjelmallinen päiväjuhla messun jälkeen. Tervetuloa! Jumalanpalvelus Vihdin kirkossa joka sunnuntai klo 10 ja Nummelan kirkossa klo 12, sekä Vihtijärven kappelissa noin kerran kuukaudessa klo 10. Sunnuntaina 5.6. klo 10 Vihtijärven kappelin 50-vuotisjuhlamessu. Vihdin kirkko toimii Tiekirkkona ja on avoinna 6.6.-14.8. supe klo 10-18. Kirkossa on opas paikalla. Tervetuloa tutustumaan ja hiljentymään Vihdin kirkkoon! VIHTI-PÄIVÄT 20.-21.8.2011 La 20.8. Vihdin seurakunta mukana Wuosisatamarkkinoilla klo 1016, kirkko ja kirkon torni avoinna, lapsiperheille aarteiden etsintää Kirkonmäellä. Kesäkahvila kirkon tuntumassa. Hannu Kiiskin levynjulkistamiskonsertti klo 17 Vihdin kirkossa. Hääyö Vihdin kirkossa klo 20-24, hääparien ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 3478 500. Su 21.8. Kirkkovene saapuu Kirkkoniemeen klo 8.50, laudes aamuhartaus Pyhän Birgitan kirkossa klo 9, kulkue jumalanpalvelukseen, messu Vihdin kirkossa klo 10 SINUSTAKO KERHONOHJAAJA? Nyt etsitään innokkaita nuoria ja aikuisia kerhonohjaajiksi YMPÄRI VIHTIÄ sekä isosiksi koululaisten leireille. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa noin tunnin ajan. Kerho voi myös olla kausiluonteinen ja kokoontua 3-5 kertaa, esimerkiksi jouluaskartelukerho tai lennokkikerho. Kerhoissa voi askarrella, pelailla, laulella, leikkiä, leipoa, rakentaa vaikka lennokkeja eli lähes mitä vain. Leirejä sen sijaan järjestetään viidesti vuodessa. Kerhonohjaajille ja isosille maksetaan pientä palkkiota ja he saavat koulutusta tehtäväänsä. Mikäli tulet toimeen koululaisten kanssa ja tykkäät leikkiä sekä touhuta heidän kanssaan ja kiinnostuit, niin toimi alla olevien ohjeiden mukaisesti. 1. Ota kännykkä tai tietokoneen näppäimistö käteesi tai eteesi. 2. Näppäile 040-5764016 ([email protected] ) www.vihdinseurakunta.fi 3. Kerro tai kirjoita kysymyksesi ja asiasi ja ilmoittautumisesi. www.sankarla.fi Ensimmäinen kerhonohjaajien palaveri ensi syksyn kerhonohjaajien kanssa on to 11.8. klo 16-17.30 Nummelan seurakuntakeskuksessa. www.siivensuojassa.net www.suurellasydamella.fi Kulttuuria, kokouksia ja perhejuhlia. Päivölän Virkistyskoti Taivaantie 41, 03100 Nummela puhelin (09) 2222 320, 050 548 2356 Välitämme. Kotimaa-yhtiöt ilmoitusmarkkinointi toivottaa kaikille hyvää kesää. 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 www.hautauspalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen Anna lapselle hyvä hetki. Haluan ilahduttaa lasta hyvällä lukemisella ja tekemisellä joka kuukausi. Tilaan Lastenmaa-lehden määräaikaisena tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Jaana Mehtälä 040 509 4962 [email protected] Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net X Kyllä kiitos! Vakka Kotimaa maksaa postimaksun Tilaajan nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Lastenmaa on perinteinen ja laadukas lastenkulttuurilehti, joka julkaisee tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden ja kuvittajien satuja. Luonto, ekologisuus ja kansainvälisyys ovat vahvasti esillä. Lasta ilahduttavat monipuoliset askartelut, tehtävät ja kilpailut. Lehdessä huomioidaan myös kirkkovuoden suuret tapahtumat. Lehden päätoimittaja on kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Lastenmaa 6 kk vain 20,(norm. 27,-) Puhelin Sähköposti Tilaan Lastenmaa-lehden lahjaksi määräaikaisena tilauksena erikoishintaan 6 kk vain 20,- (norm. 27,-) Lahjan saajan nimi Osoite Tilaa Lastenmaa haluamallasi tavalla: Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Tarjous on voimassa 31.8.2011 asti ja koskee vain uusia tilauksia. Tarjous koskee vain Suomeen lähetettäviä tilauksia, ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Tarjoustunnus Vakka 6/11. Postita tilauskortti. Postimaksu on maksettu puolestasi. Tilaa verkosta www.lastenmaa.net/kampanja Soita 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 6,9 senttiä / minuutti. • Matkapuhelimesta: 8,21 senttiä / puhelu + 14,9 senttiä / minuutti. Lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] (Muista kertoa tilaustunnus Vakka 6/11) 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteistyön seurakunta Partio tarjoaa tekemistä ja kokemista kaiken ikäisille V ihdissä on kaksi partiolippukuntaa: Hiistulen Tytöt ry (HiTy) ja Vihdin Polunlöytäjät ry (ViPo). Vihdin seurakunta toimii lippukuntien taustayhteisönä. Seurakunta tarjoaa partiolaisille kokoontumistilat Nummelassa ja kirkonkylässä. Lisäksi partioryhmiä kokoontuu Otalammella. Seurakunta avustaa molempia lippukuntia vuosittain myös taloudellisesti. Partiolaisten viime syksynä valmistunut uusi kämppä, Kataja, sijaitsee seurakunnan mailla Moksissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään hengellisen kasvatuksen osa-alueella, esimerkiksi suurimmissa tapahtumissa ja leireillä papit käyvät pitämässä hartaushetkiä. Vihdin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Eila Musikka toimii yhteyshenkilönä seurakunnan ja lippukuntien välillä. Hän on toiminut jo vuosien ajan aktiivisesti partiossa. ”On hienoa, että saan lukea osan vih- dollistamaan maailman parhaan harrastuksen toteutumista Vihdissä!”, Eila Musikka kannustaa uusia ohjaajia mukaan. Partiotoiminnasta kiinnostuneet lapset sekä ohjaamisesta kiinnostuneet nuoret ja aikuiset voivat olla yhteydessä lippukuntien johtajiin: Riina Haapala 040 7268214 (HiTy) ja Aki Karjalainen 0400 677296 (ViPo). tiläisten lasten ja nuorten parissa tehtävästä partiotoiminnasta työajakseni”, Musikka pohtii. ”Toivoisin, että tulevaisuudessa voisin olla vielä enemmän nuorten johtajien tukena hengellisen kasvatuksen toteutuksessa”, hän jatkaa. Vihdissä on noin kaksisataa partiolaista. Kesätauon jälkeen partiotoiminta jatkuu taas elokuun lopulla. Partioyhdistysten toiminta pyörii pääosin nuorten vapaaehtoisten voimin. Muutamia aikuisiakin on mukana vetämässä pienten sudenpentujen toimintaa. ”Jotta voisimme ottaa uusia sudenpentuja mukaan toimintaan, tarvitsisimme lisää aikuisia ohjaajia. Tulkaa mukaan mah- Partioliikkeellä on yli satavuotiset juuret Partio on maailmanlaajuinen nuorisoliike, jonka perusti Robert Baden-Powell Englannissa vuonna 1907. Partioliikkeen tavoitteena on alusta asti ollut nuorten kasvattaminen vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi kansalaisiksi. Vihdissä on ollut partiotoimintaa jo vuodesta 1952 lähtien, jolloin Vihdin Polunlöytäjät ry perustettiin. Hiistulen Tytöt ry juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Toiminnassa tärkeää on se, että jokainen saa tehdä itse. Pienimmätkin partiolaiset osallistuvat puuhiin – vastuun antaminen nuorille on partion perusidea. Seikkailu, elämykset, retkeily, kansainvälisyys, monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta sekä käden ja mielen taidot kuuluvat partioon. Partiota harrastetaan paikallisyhdistyksissä 850 lippukunnassa ympäri Suomen. Maassamme on yli 70 000 partiolaista ja koko maailmassa partiolaisia on noin 38 miljoonaa! Lisätietoa partiosta www.partio.fi, Vihtiläiset lippukunnat www.vipo.fi ja www.hity.fi Susanne Vuorinen Eila Musikka valittiin vuoden 2011 Toimivaksi partiojohtajaksi Toimintaa ruohonjuuritasolta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Eila Musikka on ehtinyt toimia Uudenmaan Partiopiirin lisäksi aktiivisesti myös Kymenlaakson Partiopiirissä aina piirinjohtajaksi saakka. Tällä hetkellä Eila luotsaa Uudenmaan ohjelmatoimintaa sekä vetää omaa laumaa ja seikkailijajoukkuetta lippukunnassaan Hiistulen Tytöissä. ”Se on vaan sitä, mistä tykkään ja harrastuksesta on tullut osa työtä. Kyllä se edelleen antaa enemmän kuin ottaa”, Eila Musikka kuvailee partioharrastustaan. Hienoja muistoja harrastuksesta on jäänyt mm. suurleireiltä Tarukselta ja Kilkkeeltä. Eila Musikan parhaat partiomuistot liittyvät kuitenkin yksittäisiin hetkiin piirissä ja lippukunnassa. Kaikki Eilan partiotyön touhussa nähneet tietävät, että Eila tekee työtä lasten kanssa poikkeuksellisella innostuksella ja täydestä sydämestään. Innostus ja välittäminen on molemminpuolista ja Eila on nuorille partiolaisille tärkeä aikuinen. Toimivan partionjohtajan apuraha ja arvonimi osuivat hyvään osoitteeseen. Apuraha myönnettiin 35. kerran Toimiva partiojohtaja -apurahan jakamisen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä arvostusta sekä korostaa tällaisen toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Tuhannen euron apurahan saajat valittiin partiopiirien nimeämien korkeatasoisten ehdokkaiden joukosta. Toimivat partiojohtajat palkittiin 35. kerran. Apurahat jaettiin 12.4. Partiosäätiön vuosikokouksessa Helsingissä. Palkittavat partiojohtajat ovat aktiivisella ja esimerkillisellä toiminnallaan edistäneet partiotoimintaa. Apurahan saamisen edellytyksiä ovat aktiivinen toiminta omalla paikkakunnalla, toimiminen johtajatehtävissä vähintään viiden vuoden ajan sekä Marjo Majlund P artiosäätiö myönsi Uudenmaan Partiopiirin Eila Musikalle Vuoden 2011 Toimiva partionjohtaja -apurahan. Musikka toimii myös seurakuntamme nuorisotyönohjaajana. Toinen valtakunnallisen apurahan saajista oli turkulainen Emil Oljemark Finlands Svenska Scouterista. Molempia apurahalla palkittuja yhdistää lapsesta asti jatkunut partioharrastus ja intohimoinen suhtautuminen siihen, mitä he ovat partiossa kulloinkin tehneet. Yhteinen näkemys löytyy myös siitä, mikä on partion tärkein tehtävä: ”Kasvattaa vastuuntuntoisia nuoria”, Eila ja Emil toteavat kuin yhdestä suusta. ”Partio antaa lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia yksin ja yhdessä”, Eila Musikka lisää. partiojohtajakoulutus. Palkittavien tulee olla alle 30-vuotiaita. Toimiva partiojohtaja -apurahan saajalla tulee olla myönteinen asenne omassa lippukunnassa toimimisen lisäksi myös partiopiirin toimintaan ja valtakunnalliseen partiotoimintaan. Elina Eskola, Susanne Vuorinen Partiosäätiö myönsi Eila Musikalle (Hiistulen Tytöt/Uudenmaan Partiopiiri) ja turkulaiselle Emil Oljemarkille (Finlands Svenska Scouter) valtakunnallisen Toimiva partionjohtaja -apurahan. Seurakunta toimii lippukuntien taustayhteisönä Vihdissä. Eila Musikka työskentelee seurakunnassamme nuorisotyönohjaajana. Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
