Kuikkalammelle tulevan hoitokoti Kuikanpesan rakennustyot edistyvat

Maanantaina 14. kesakuuta 2010
POGOSTAN SANOMAT
5
Kuikkalammelle tulevan hoitokoti Kuikanpesan rakennustyot edistyvat
MERVI NEVALAINEN
lIomantsin entisen riistan-
tutkimusaseman paikalle
Kuikkalammelle valmistuvalle Hoitokoti Kuikanpesille llomantsin ymparistolautakunta myonsi poikkeamisluvan jatevesien kasittelyn osalta, joka sallii
harmaiden jatevesien kasittelyn entisessa maasuo-
dattamossa tiivispohjaisen
maasuodattamon sijaan.
Tilalle tehdyn jatevesisuunnitelman mukaan rakennuksen niin sanotut
harmaat jatevedet esikasitellaan entisessa kolmeosastoisessa saostuskaivossa, jonka jalkeen jatevedet
johdetaan entiseen maasuodattamoon.
Maasuodattamosta jiilld-
kasitellyt jatevedet johdetaan kokoomakaivon kautta purkuputkella avo-ojaan.
Alue sijaitsee osittain IIluokan pohjavesialueella.
venjarven tutkimusaseman
tiloissa seka tontilla sijaitsevassa kahdessa rivitalossa.
Kuikanpesa tulee olemaan mielenterveyskun-
Palveluasumisenyksikk6
Kuikanpesan yrittajat, lahihoitajaksi opiskelevat Maarit Palviainen ja Jouni Varis kertovat remonttien ole-
toutujen palveluasumisenyksikko.
- Asiakkaina voi alla
myos phlhdeongelmaisia,
kertoo Maarit Palviainen.
Entiselle tutkimusase-
van kayrmissa entisen Ah-
malle tulee 13 asiakaspaikkaa ja rivitaloihin yhteensa
kymmenen. Rakennukslin
tulee myos yhteisia tiloja.
- Valmista pitaisi olla viimeistaan vuoden vaibteessa, kertoi Jouni Varis.
- Toimintamme tulee olemaan yhteisohoidon periaatteita noudattavaa, kuntouttavaa toimintaa. Asiakkaat osallistuvat siis voimi-
Vuosirenkaiden tarinaa
Vuosilustot kertovat ilmastosta, historiasta seka metsan terveydesta ja kasvuolosuhteista.
ensa mukaan kaikklin hoitokodin askareislin, kuten
ruoanlaittoon, siivoiluun,
puutarhanhoitoon seka pihat6ihin, kertoo Maarit Palviainen, joka on suorittanut
liihihoitajanopinnoistaan
teoriaopinnot ja tekematta on enaa erikoistumiso-
sion tyoharjoittelu. Hanen
erikoistumisalansa on mie-
lenterveys ja paihde.
LAUTAKUIITA
Taksoja
tarkistettiin
veron takia
lIomantsin tekninen lau-
ARMAS HARKDNEN
takunta joutui tarkistaendrokronologi-
maan vesihuoltolaitoksen, teknisen osaston ja
D
an huippuasian-
jatelaskutuksen hintoja,
koska heinakuun alus-
tuntijoita eri puo-
lilta maailmaa kokoontui Ita-Suomen yliopiston Mekrijarven tutki-
ta tulee voimaan uusi arvonlisavero. Yleinen arvonlisaverokanta nou-
musasemalle vtime viikol-
la. Kysymyksessa oli nuorilIe tutkijoille ja vaitoskirjan
suunnittelijoille suunnattu
see yhdeUa prosenttiyksikoUa 22 prosentista 23
prosen~ . "erokaIlllan
muutoksella on vaiku-
kenttaJcurssi, jossa valmistauduttiin tana3..n Rova-
tusta asiakkailta peritta-
niemella alkavaan WorldDendro 2010 konferensslin. Dendrokronologia on
viin arvonlisaverollisten
tieteenala, jossa tutkitaan
ymparistiinmuutoksia pui-
ei nosta hintoja paljon
paljoa Esimerkiksi haja-
den vuosilustoista.
- Ilomantsista jos mista
asutusalueen jatemaksujen korotus on loma-
lOytyy vanhaa puunainesta.
asuntojen osalta 33 sent-
Tamman on ensimmaisia
alueita Suomessa, joka vapautui jaapeitteesta viime
klinteist6jen jatemaksu
nousee talouden henki-
palveluiden hintoihin.
Verokannan muutos
tia vuodessa ja asuin-
jaakauden jalkeen, Mek-
16maarasta riippuen 34 98 senttia vuodessa.
rijarven tutkimusaseman
johtaja Taneli Kolstrom
pohtii.
Tutkijat jalkautuivat soilIe, kumpareille ja rannoilIe. Sukellusryhma tyoskenteli Linnalammella. Sukeltajana haarinyt ja mudas-
Ekologista
tutkimusta
tarvitaan
ta kaivehlista puista moot-
torisahalla kakkaroita sahaillut Metsantutkimuslaitoksen vanhempi tutki-
Kalastusalueet ottavat
kantaa Ita-Suomen yli-
ja Mauri Timonen kertoo,
ettei patina maastopaivana
ehdi muuta, kuin kayda tie-
teenalaan liittyvia menetelmialapi.
- Kenttakurssilla on mukana ainakin 12 eri kansallisuutta edustavia henkil6itao He ovat erittam innostuneita ja kiinnostuneita, silla
muualla maailmassa ei ole
tehty juuri ollenkaan vedenalaista tutkimusta.
Hetepohjainen, kylmavetinen jarvi, jossa on paljon
mutaa pohjalla, on puufossiileille hyva sailo.
- Kun puu muksahtaa
kokonaan sinne mudan sekaan, nlin slina ei tapahdu
minkaiinlaista lahoamista.
Sellaiset puiden osat, jotka ovat pohjan ylapuolella, ikaan kuin hoylaantyvat
opiston aikeeseen lopet-
ikainen. Se lOydettiin itaimonen.
sissa kasitellaan ilmastonmuutosta, jota my6s puiden vuosilustoista on mahdollista selvittaa. nomant-
Pidemmille aikamatkalIe paastaan yhdistarnaJ-
sin kenttakurssilla mukana
oUut Arkansasin yliopis-
Ia eri-ikaisten, mutta osittain samaan ailcaan elaneiden puiden rengassarjo -
ton professori Dave Stahle
vahvistaa vaitteet siita, etta
reen ja Koitajoen kalastusalueet ovat olleet yli
kolmenkymmenen vuoden ajan yhteistyossa yliopiston Ekologian tutki-
maailman ilmasto on lam-
musinstituutin kanssa.
ja. Tutkija Timonen on asiantuntijaryhmansa kanssa
laatinut Lapin metsanrajamannysta 7644 vuotta van-
penemassa.
Instituutti on tehnyt kalastusalueilla koekalastuksia, pienpoikaspyynteja, pyydysten Jikaantumiskokeita, madin selviytymiskokeita ja eslintymisselvityksia, kalastustiedusteluja ja muita
kalakantojen tilaan liittyvia tutkimuksia.
Laitoksen lopettami-
sesta Lapista Raja- Ioose-
pin tuntumasta, kertoo Ti-
han, ja maailman toiseksi
pisimman havupuulusto-
kalenterin. Tyohon on tarvittu yli tuhat puukiekkoa,
mutta sillapa paastalinkin
vuoteen 5634 ennen ajanlaskumme alkua. Vuosilustojen "viivakoodeista" on
vuosisatojen saatossa jaiden liikkeiden seurauksena pois, Timonen toteaa.
selvitetty esimerkiksi aikajakson useat kylmat kaudet, koska kylmana kesana
Puu on historiakirja
vuosilusto jaa kapeaksi.
- Keraamamme puukie-
Yksittaisen puun vuosirenkaita seuraamalla ei menneisyyteen paase kovin pit-
kille.
kot ovat sa.aasemia ja historiankirjoja, joiden hlivittaminen olisi rikos ihmis-
kuntaa kohtaan, Timonen
- Suomen vanhin elossa
oleva manty on 765 vuoden
1
toteaa.
Rovaniemen konferens-
taa Ekologian laitos. Pielisen, Pielisjoen, Driveden, Hoytiaisen, Koite-
- Mutta hiilidioksidi ei
ole ainoa syy lampenemiselle. Yksi syy lOyryy siita,
etta ihmiset hakkaavat suu-
ria alueita paljaaksi ja rakentavat niille. Esimerkiksi
Meksikossa ja Kaliforniassa on tutkittu alueita, joille
on rakennettu paljon. Alueet ovat Iammenneet ja ilmi6 edesauttaa myos maailmaniaajuista ilmaston
Uimpenemista.
Maailmaa kiertanyt professori oli haltioissaan llomantsin maisemista.
- Erittain kauniita metsia, sanomattoman kaunii-
ta jarvia. Taivas tailla Pohjolassa on paljon lahempana kuin siella kotiseudullani, Stahle ihasteli.
Tutkija Mauri Timonen (vas.) ja Arkansasin yliapistan prafessari Dave Stahle tarkastelivat Mekrijarven tutkimusasemalla
kertynytta aineistoa.
KUVA: ARMAS HARKONEN
PUIDEN VUOSIRENKAAT: Vuosilustot
Leveys, kovuus, solurakenne ja kemia kertovat
ilmaston muutoksista
tuhansia vuosia ennen
lampiimittarin keksimista
Paljastavat vuoden
tarkkuudella vanhajen
puuesineiden ja rakennusten ian, muinaiset tuli-
vuoren purkaukset, jokien
tulvimiset ja ilmakehan
koostumuksen
Maailman parhaat
metsavaratiedot, metsanhoito-ohjeet ja kestavat
hakkuusuunnitleet perustuvat myos vuosilustoista
mitattuun tietoon
nen merkitsisi kalakantojen seurannan paat-
tymista. Kalastusalueilla ihmetellaan yliopiston
strategiaa ajaa alas kaytannon toimijoita hyodyttava.a tutkimusta ja
samalla jiirjestaa kansalaiskerayksen yliopiston paaoman kartuttamiseksi.