huomioita turun katedraalikoulun oppilasalueesta ja

huomioita turun katedraalikoulun oppilasalueesta ja

HUOMIOITA TURUN KATEDRAALIKOULUN
OPPILASALUEESTA JA OPPILASAINEKSESTA
I.
TURUN KATEDRAALIKOULUN OPPJLAAT
1775-1 799.
Kirjoittanut R. A. MANTYLA.
KATEDRAALIKOULUN OPPILASALUE.
Suomen vanhimpana korkeampana oppilaitoksena oli Turun
katedraalikoulu ehtinyt vakiinnuttaa asemansa papinuralle
valrnistavana laitoksena. Sen oppilasalue oli luonnollisesti
alunperin kasittanyt maamme koko asutun piirin, kun muita
kilpailijoita ei ollut. Tasta alkuperaisesta laajuudestaan tulee
koulun oppilasalue aikojen kuluessa asteittain supistumaan,
mika oli luonnollisena seurauksena uusien yliopistoon johtavien oppilaitosten syntymisesta.
Se oppilasalue, joka koululla on jaljella taman tutkielman
kasittelemana aikana, siis 1700-luvun lopulla, on se, jonka Turun koulu teini- eli veroalueensa, sijaitsemispaikkansa ja sen
kaupallisten suhteitten, vuosisataisten traditioidensa y.m. syiden perusteella on kyennyt itsellaan sailyttamaan. Suureksi
osaksi naiden syiden selvittelyksi muodostuu oppilasaluetta
kasitteleva osa tasta tutkielmasta.
Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
- .-- ---- .- .-
153
Turun koulun ja narrpurikoulujen teinialueet
Koska teinialueen merkitys koulun oppilasalueen muodostajana on varmaankin ollut huomattava, kasittelemme heti
aluksi katedraalikoulun teinialueen vaiheita. - Vaikka
teinialueet pyrittiinkin maaraamaan siten, etta silmalla pidettiin sita, mista pitajista koulu enimmat oppilaansa sai, ei tata
periaatetta kuitenkaan voitu noudattaa silloin, kun uusi koulu
perustettiin ja sen"y1lapidoksi oli teinipitajat annettava. Riittava
alue oli silloin muodostettava toisen koulun alueista. Todennakoisesti ovat nama toimenpiteet tulleet vaikuttamaan koulujen oppilasalueitten syntymiseen ja muodostumiseen aikojen
kuluessa muiden tekijain mukana, silla onhan ymmarrettavaa,
etta suhteita syntyi siihen kouluun, jonka teinit vuosittain
kavivat avustuksia kokoamassa ja muita naihin retkiin kuuluvia toimiaan suorittamassa. Kertoen juttujaan kouluelamastaan, jossa luonnollisesti oman koulun merkitys ja arvo muihin
nahden esitettiin ehkapa liioiteltunakin, herattivat teinit maaseudun vaestossa kunnioitusta kouluaan kohtaan seka samalla
tekivat koulunsa tutunomaiseksi. T a m a helpotti varmaankin
osaltaan teinialueen muuttumista myos oppilasalueeksi, varsinkin kun vaesto luonnollisesti halusi mieluimmin Iahettaa
poikansa siihen kouluun, jolle vuosittain veronsakin maksoi.
Myontaa kuitenkin taytyy, ettei kehitys ole suinkaan johdonmukaisesti noudattanut tata linjaa; niinpa esim. Loimaa ja
Kangasala kuuluvat Porin teinialueeseen,' mutta Iahettavat
kuitenkin molemmat oppilaansa paaasiassa Turun kouluun,
kuten jalempana tulemme nakemaan.
Viela uuden ajan alussa, jolloin kouluja oli vain Turussa,
Raumalla, Porvoossa ja Viipurissa, olivat myos teinialueet
hyvin laajoja. Turun teinit olivat itseoikeutettuja Turun linnaIaanissa, mutta ulottivat koontimatkansa myos Iantiselle
Uudellemaalle, Hameeseen ja kauas P o ' h j a n m a a l l e . V u r u n
1
KAARLO JANTERE,
Koulunkaynti s o ~ i a a ~ l i s e nilmiona
a
vv. 1722-
1843 (1927), s. 123.
C. VON BONSDORFF.Djaknelif och djaknegang (Skrifter, utg.
av Sv. Litt. Sallsk. i Finland XXXIX), s. 23.
koulun veroalue pieneni jo huomattavasti, kun Porin koululle
jouduttiin menettamaan v. 1590 Narpio ja Kokemalti. Tosin
ei lopullinen luovutus tapahtunut viela mainittuna vuonna,
silla Turun koulu osasi pitaa puoliaan, mutta Iahiaikoina
menetys kuitenkin vahvistettiin.~- Porin koulun teinialue tuli
sitten aikojen kuluessa huomattavasti laajenemaan ja kasitti
jo ainakin 1700-luvulla kaikki Satakunnan pitajat lukuunottamatta Eurajokea ja Lappia, joista teiniapu tuli Rauman pedagogialle."
Tammisaaren, Helsingin ja Viipurin koulujen kanssa kamppaili katedraalikoulu kiivaasti uusmaalaisista ja etela-hamaIaisista p i t a j i ~ t a . Viipurin
~
koulun teinialue ei tassa kohdassa
ole merkittava, mutta sensijaan Helsingin koululle annettu
alue. T a m a koulu oli aloittanut toimintansa jo v. 1641 heti
taydellisena, 5-opettajaisena triviaalikouluna ja oli niin ollen,
kuten Porin koulukin, sopiva kilpailija Turun vanhalle koululle. Saammekin nahda, etta Helsingin koululle oli lohkaistu
melkoinen osa Uuttamaata ja Etela-Hametta veroalueeksi.
Ainoa sailynyt, 17/7 17\01 paivatty, Helsingin koulun "protocollum distributionis parochialis" luettelee koulun veroalueena
seuraavat pitajat: Pernaja, Hollola, Lammi, Helsingin pitaja,
Sipoo, Asikkala, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Kuhmoinen,
Nurmijarvi, Tuusula ja M y r ~ k y l a . ~Nama pitajat muodostavat myos Helsingin koulun paaasiallisimman oppilasalueen,
vaikkakin muutamat Lansi-Uudenmaan pitajat, jotka Iahettavat poikansa Helsingin kouluun (sellaisina on ennen muita
mainittava Espoo ja K i r k k o n ~ m m i )kuuluvat
~
kuitenkin Turun
koulun veroalueeseen. - Kiistassa teinipitajista Helsingin
koulun kanssa joutuu Turun koulu paljosta luopumaan ja
J. V. RUUTH,Bjorneborgs stads historia (1897), s. 63.
JWNTERE,
e.m.t., s. 123.
C. V. BONSDORFF,
Djaknelif och djaknegbng, s. 24.
ERIKEHRSTOM,
Helsingfors stads historia (1890), ss. 112-1 13.
R. ROSEN,Liber scholae Helsingforsiensis 1695-1865 (Suomen
Sukututkimusseuran julkaisuja XII).
Kafedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
-
-- --
-
- --
--
--
. --
--
155
-
-
onnistuu sailyttamaan vain osan Lansi-Uudenmaan pitajista.
- Nahtavasti on Helsingin koulun yllamainittu veroalue maaratty jo koulua perustettaessa, koska vanhimmassa sailyneessa katedraalikoulun taydellisessa pitajanjaossa - catalogus paroeciarum ad scholam catedralem aboensem pertinentium - v:lta 1668 ei katedraalikoulun veroalueeseen enaa
lasketa kuuluviksi Uudeltamaalta paitsi Lansi-Uudenmaan
pitajia: Lohja, Tenhola, Pohja, Kisko, Siuntio, Kirkkonummi
ja Espoo.'
Kolmas triviaalikoulu, joka tulee rajoittamaarl katedraalikoulun teinialuetta, on Hameenlinnan koulu. Tama koulu on
luultavasti aloittanut toimintansa jo v. 1639. Se toimi silloin lasten kouluna, mutta oli muista eroava siina suhteessa,
etta siella oli kolme opettajaa. Triviaalikouluksi se muutettiin v. 169t0, mutta tama toimenpide ei siina mainittavia muutoksia aiheuttanuL2 Sen oppimaaran nojalla, mika Hameenlinnan koulussa saatiin, ei ollut oikeutta lahettaa oppilaita
yliopistoon, vaan tuli heidan taydentaa tietojaan Porvoon
kymnaasissa tai Turun katedraalikoulussa, mita maaraysta
opettajat kuitenkin hyvin vastenmielisesti noudattivat koettaen
tilaisuuden tullen sita kiertaa."ama
maarays luonnollisesti
vahensi oppilaitoksen merkitysta suuresti. 1700-luvun lopulla
muodostaakin koulun oppilasalueen suurimmaksi osaksi itse
kaupunki. Lahipitajista: Lammilta, Hattulasta, Hauholta,
Padasjoelta, Rengosta, Saaksmaelta y.m. tulee pienia oppilasmaaria.' Hameenlinnan koulun veroaluekin rajoittui kaupungin Iahiym~paristoon.
1600-luvun puolivalissa oli Ahvenanmaan pitajat suurimmaksi osaksi eroitettu Saltvikin ja Sundin lastenkouluille.
-
BONSDORFF,Abo siads historia under sjutionde seklet 11
232, 233.
LINDEQVIST,Hameenlinnan kaupungin historia Ruotsin val(1926), ss. 1 8 U .
LINDEQVIST,e.m.t., s. 707.
4 ERNEST] SUOLAHTI,
Hameenlinnan triviaalikoulun oppilasmair~kkeli 1799-1841 (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja I).
1 C. V.
(1904) ss.
K. 0.
Inn aikana
? K. 0.
R. A. Mantyla
156
-
- -
-
-- --- -
Samoihin aikoihin menetti katedraalikoulu myos Pohjanmaan
kokonaisuudessaan sinne syntyneitten kaupunkien k ~ u l u i l l e . ~
Edellamainittujen triviaalikoulujen lisaksi, jotka kukin,
kaksi ensinmainittua erikoisesti, tulivat rajoittamaan katedraalikoulun veroaluetta ja siten samalla vaikuttamaan taman
koulun oppilasalueen muodostumiseen, toimi katedraalikoulun
alueilla useita pedagogioita, nimittain alueen kaikissa kaupungeissa: Uudessakaupungissa, Naantalissa ja Tammisaaressa, seka useampia lastenkouluja maaseudulla: Lohjalla,
Kemiossa, Kiskossa ja Halikossa. - Pedagogioilla ja lastenkouluilla ei kuitenkaan ollut merkitysta katedraalikoulun oppilasalueen muodostumisen kannalta. Pikemminkin ne saattoivat vaikuttaa, ja tekivatkin epailematta niin, seutukuntansa yliopistoon johtavaan oppilaitokseen, tassa tapauksessa
siis katedraalikouluun, Iahettamaan oppilasmaaraan. Mikali
pedagogio tyydytti paikkakunnallaan opintarpeen, vahensi se
katedraalikouluun Iahtevien lukua. Mutta saattoi tapahtua
niinkin, etta alkuopetuksen saaminen pedagogiossa heratti
laajemman tiedonjanon ja pani jatkamaan koulua kotiseudun
ulkopuolella.
Pitajanjaossa v:lta 1668 olivat Turun koulun veroalueena
seuraavat 36 ~ i t a j a a : ~
Piikkion kihlakunta: Kaarina, Lieto, Piikkio, Sauvo, Parainen ja Nauvo.
Maskun
,,
Korppoo, Rymattyla, Masku, Lemu,
Nousiainen, Mynamaki, Poytya ja Rantamaki.
Halikon
,,
Marttila, Paimio, Halikko, Uskela ja
Pernio.
,,
Taivassalo.
Vehmaan
C.
<.
V.
V.
BONSDORFF,
Djaknelif och djaknegbng, s. 24.
BONSDORFF,
Abo stads historia under sjuttonde seklet 11,
ss. 232, 233, ja Liber scholae Aboensis.
Xatedranlikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
Ahvenanmaa :
Raaseporin laani:
Hame:
157
Finnstrom, Sund, Foglo ja Kumlingen.
Lohja, Tenhola, Pohja, Kisko, Siuntio,
Kirkkonummi ja Espoo.
Tammela, Somero, Akaa ja Urjala.
T a m a teinialue sailyy katedraalikoululla melkein muuttu~nattomana 1700-luvun lopulle. Pitajanjaossa v:lta 1802 on
mainitulla koululla viela kaikki samat pitajat paitsi Siunti0.l
- Tulemme myohemmin nakemaan myos, etta veroalue kasittaa tarkalleen tarkeimman oppilasalueen, lukuunottamatta
Yla-Satakunnan pitajia, jotka Porin koulun teinialueeseen
kuuluvina kuitenkin liittyvat katedraalikoulun oppilasalueeseen.
T a m a yleispiirteinen katsaus Turun koulun veroalueen pienenemiseen ja lahempien triviaalikoulujen veroalueitten muodostumiseen antaa samalla summittaisen kuvan siita, mitenka
naiden koulujen toisiinsa rajoittuvat oppilasalueet ovat muodostuneet.
2.
Turun kaupalliset suhteet maaseudulle.
Maan vanhimpana kaupunkina ja maan paakaupunkina oli
Turulla luonnollisesti ollut vuosisatojen kuluessa tilaisuus
vakiinnuttaa asemansa Iaheisen ja kaukaisemmankin maaseudun vaeston kauppavaihdon keskuspaikkana. Varsinaisena
markkina-alueena oli Turun porvaristolla Turun ja Porin
maaherrakunta. 1630-luvulla mainitaan seuraavat markkinapaikat, joilla Turun porvaristo kavi: Mynamaki, Rymattyla,
Nauvo, Paimio, Pernio, Salo ja Tammerkoski. 1600-luvun
lopulla mainitaan lisaksi markkinat Vehmaalla, Maskussa,
Mynamaen Hietasessa seka Kemiossa. Varsinkin Salon ja
Pernion markkinoita pidettiin hyvina ansaitsemistilaisuuksina
ja melkeinpa Turun porvarien yksityisina markkinapaikJ. HASTIG, .Katedralskolan, Abo 1908, s. 93, ja C. v. BONSDORFF,
Djaknelif och djaknegdng, s. 24.
k0ina.l Halikon lahden seudut olivatkin vanhastaan tunnettu
ja kuuluisa markkinapaikka, aina historiantakaisista ajoista
Iahtien. Paitsi sisamaa-, ranta- ja saaristolaiskauppaa oli
sinne keskittynyt osa hamalaisten kaupasta; taman kauppapaikan merkitys on ollut huomattava aikojen halki aina viime
vuosisadalle ~ a a k k a . Nailla
~
markkinoilla kulkiessaan, olletikin sellaisilla, jonne vakea kokoontui vakiintuneesti etaampaakin, kuten oli esim. Halikon lahden seutujen laita, paasivat
Turun porvarit solmiamaan ja yllapitamaan kaupallisia suhteita, jotka ulottuivat ohi naiden markkinapaikkojen.
1700-luvulla ei enaa kaikkia yllalueteltuja markkinoita pidetty, mutta lujat IcaupaIliset suhteet olivat Turun porvarit
naihin paikkoihin joka tapauksessa rakentaneet.
Erittain vilkas oli kauppayhteys Yla-Satakuntaan, johon
1600-luvulta Iahtien laskettiin kuuluvaksi myos Huittisten ja
Loimaan pitajat. Edella jo mainittiin Tammerkosken kylan
markkinat, joita pidettiin kaksi kertaa vuodessa ja jotka olivat hyvin merkitykselliset Turun porvaristolle. - Viela 1700luvulla muodostikin Yla-Satakunta Lounais-Suomen merikaupungeille tarkean "taloudellisen takamaan" 1. kauppa-alueen."
- Huittisissa, Loimaalla ja Punkalaitumella harjoitettiin menestyvaa hampun ja pellavan viljelysta ja kertyi naita tuotteita jonkunverran myytavaksikin. Turun porvarit kulkivat
ympariinsa niita ostelemassa. Loimaalta kuljetettiin lisaksi
hyvia mastopuita Turkuun, samoin olivat Turun porvarit alkaneet tuottaa laivaveistamoonsa hyvia tarvepuita Loimaalta.
Myos tuohen kiskonnasta oli talle pitajalle ansiota. Sekin
myytiin Turkuun. - Vampulan tarkein kauppatavara oli vilja,
joka talvikelilla kuljetettiin Turkuun, Uuteenkaupunkiin ja
Raumalle. - Pirkkala, Messukyla, Lempaala ja Vesilahti
V. BONSDORFF,
Abo stads historia under sjuttonde seklet 1 (1894).
SS. 511-512.
JUHANI RINNE,
Halikonlahdenseudun muinaisesta kaupasta. Hist.
Aikakauskirja 1906, s. 65.
VAINO VOIONMAA,
Tampereen historia Ruotsin aikana (1929) 1,
s. 127.
Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaincs 1775-1799
159
tuottivat myytavaksi liikenemiseen asti etupaassa ruista, inaltaita, karjaa, pellavaa j.n.e., joilla he kavivat kauppaa osaksi
Harin markkinapaikalla Pirkkalassa, osaksi Porissa, Raumalla ja Uudessakaupungissa, mutta eniten kuitenkin Turussa. Ruovesi tkappaleineen, Keuruu, Kuorevesi ja Langelmaki olivat etupaassa viljan, tervan ja karjan tuottajia,
joita tavaroita ne kuljettivat eritoten Turkuun, nlutta myos
Vaasaan ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myos Kangasala myy
Turkuun ylijaaman pellavistaan, hampustaan ja humalistaan,
samoin Orivesi, jossa pellavan viljelysta harjoitetaan ahkerasti; viimeksimainitusta suuntautuu kauppa myos Uuteenkaupunkiin ja Pohjanmaalle. Mahtavimmat ostajat olivat
kaikkialla Yla-Satakunnassa turkulaiset, joskin Naantalin,
Rauman ja Uudenkaupungin porvarit olivat usein nahtyja vieraita, seka Kokemaenjoen puolella porilaiset.1
Aina etaisista Yla-Satakunnan pitajista saakka ajoivat
talonpojat kuormiaan Turkuun. Myos Ala-Satakunnan seutuvilta suuntautuivat talonpoikien matkat kernaasti Turkuun,
vielapa toisten kaupunkien laheisyydestakin. Niinpa esim.
Euran "isolta kirkolta" kaytiin 1700-luvulla, kuten aikaisemminkin, mielellaan juuri maan p a a k a u p ~ n g i s s a . ~
Ei Hameenlinnakaan kyennyt omalta kohdaltaan mainittavasti Turun kauppa-aluetta rajoittamaan. Kaupungin kauppa
oli ja pysyi pienena 1700-Iuvullakin. Rudenscholdin arvostelun mukaan se oli eras valtakunnan kehnoimmista maakaupungeista. Kunnon kauppiaita ei siella ollut, vain sellaisia,
jotka moivat olutta ja paloviinaa seka vahan suolaa ja tupakkaa.3 Talonpojat eivat tuoneet maalaistuotteita sinne, vaan
veivat ne merikaupunkeihin kuten ennenkin ja "vain silloin,
1
U L R ~ KR u D E N S C H ~ ~ Lkertomus
D~~
taloudell. y:m. oloista Suomessa
173&1741
131, 140.
(julk. Suornen Hist. Seura 1899), ss. 102-104,
AINA LAHTEENOJA,
Raurnan
historia 111 (1935), s. 137.
WLRIK
RUDENSCHOLD,
e.m.t., s. 135.
106, 124,
160
-
R. A. Mantyla
-~
.
~~-
~
kun ei tullut muualle mennyksi", he eksyivat Hanieen1innaan.l
Jo vanhoista ajoista Iahtien oli talonpoikien ja Turun porvarien kesken muodostunut Iaheisia henkilokohtaisia suhteita.
Kun talonpoika ajoi kuormineen kaupunkiin, oli tapana, etta
han meni jonkun tutun porvarin luo, jolle moi tavaransa joko
selvaa rahaa vastaan tai vaihtoi ne tarvitsemaansa kauppatavaraan. Nain syntyi monen porvarin ja talonpojan valilla
liikeystavyys, joka kesti Iapi elaman.2 Luonnollisesti oli hyoty
rnolemminpuolinen, mutta uskottavaa myos on, etta porvarit
kaikin keinoin koettivat sailyttaa naita kauppasuhteitaan, jotka
kauan kestettyaan muistuttivat jo sukulaisuussuhteita ja saattoivat tietysti sellaisiksi kehittyakin. - Todennakoisesti oli
nailla kauppaystavyyssuhteilla (majamies-suhde) suuri merkitys katedraalikoulun oppilasalueen muodostajina, silla talonpoika, jolla oli tallainen suhde johonkuhun Turun porvariin,
kaytti sita tietysti hyvakseen myiis poikaansa opin tielle toimittaessaan.
Edellamainittujen seikkojen lisaksi on luonnollisesti ollut
monia muitakin tekijoita vaikuttamassa Turun koulun oppilasalueen muodostamiseen. Mukavimpain liikennevaylien ja kulkuyhteyksien suuntautuminen eri paikkakunnilta Turkuun, on
eras sellainen. Mutta koska juuri kauppa suuntautui sellaisten
tekijoiden mukaan, riittanee edellaoleva niiden esittelyksi. Ja
vaikka uusia liikennevaylia maanteiden muodossa olikin auennut, veti vuosisatainen tottumus kuitenkin pysymaan entisilla
uomilla. - Tama sama traditioissa pysyminen, jotka traditiot
olivat vuosisatain perua, sai monen suuntaamaan poikansa
koulua valitessaan katseensa Turkuun, missa ennenkin oli
totuttu papin ura aloittarnaan, vaikka ehka kaytannolliset
nakokohdat olisivat vaatineet jonkun muun kaupungin kou.K. 0. LINDEQVIST,e.m.t., s. 350.
C. V. BONSDORFF,Abo stads historia under sjuttonde seklet I,
s. 496.
l
2
Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
161
luun lahtemista. - Varteenotettavina tekijoina, jotka auttoivat katedraalikoulua kunnialla kilpailemaan maan muiden yliopistoon johtavien oppilaitosten kanssa, on edelleen mainittava koulun sijaitseminen maan paakaupungissa, lisaksi yliopiston valittomassa laheisyydessa, ja koulun aikojen kuluessa
saavuttama kunnioitus ja myotatunto vaeston keskuudessa.
Tlfrlfn koulun oppilasalue.
Vaarallisin killpailija katedraalikoululle oli, kuten edella jo
on mainittukin, Porin triviaalikoulu. Taman koulun oppilaat
olivat paaasiassa kotoisin Porista, Raumalta ja osaksi Kristiinanlkaupungista seka Ala- ja Yla-Satakunnan pitajista.l
Voidaksemme suorittaa paapiirteisen rajankaynnin T U ~ UjaI I
Porin koulujen oppilasalueitten valilla sellaisina, kuin ne ilmenevat v. 1775-1799 tehtyjen matrikkelimerkintojen perusteella, esitamme seuraavassa taulukon, jossa on lueteltu oppilasmaarat muutamista Satakunnan pitajista, erikoisesti sellaisista, joista on mainittavammin oppilaita kaynyt molemmissa
kouluissa:
Turun
kouluqsa.
Pyhamaa . . . . . .
Laitila . . . . . . . .
Eura . . . . . . . . . .
Punkalaidun . . .
Mouhijarvi . . . .
Messukyla . . . . .
Orivesi . . . . . . . .
Ruovesi . . . . . . .
Keuruu . . . . . . . .
anelmak .
Porin
koulussa :
8
5
4
3
4
2
2
5
7
1
3
11
35
5
5
1
-
3
-
Turuil
Iroulussa :
Loimaa . . . . . . . 41
Huittinen . . . . . . 5
Tyrvaa . . . . . . . . 11
Karkku . . . . . . . . Kyro . . . . . . . . . . 2
Pirkkala . . . . . . . 4
Kangasala . . . . . 20
Lempaala . . . . . . 6
Vesilahti . . . . . . . . -
Porin
1roulussa :
6
28
9
6
11
9
1
-
9
-
IANTERE, s. 122.
~ i b e scholae
r
Ab. ja KAARLO]ANTERE, Porin triviaalikoulun oppilasluettelot ja oppilasmatrikk,eli. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 11.
1
-'
162
--. -.
-
---
R. A. Mantyla
Aloittaen rajankaynnin rannikolta kasin huomaamme, ettZ
Rauma on Porin koulun aluetta, samoin on sellaiseksi luettava Laitila ( 4 : 11). Laitilan ja meren valissa ovat Pyhamaan ja Pyharannan nykyiset pitajat, jotka eivat liity ehdottomasti kumpaankaan oppilasalueeseen ( 8 : 5). - Uusikaupunki ja Uusikirkko Iahettavat Poriin yhteensa vain
4 oppilasta, mutta Turkuun sen sijaan 19. - Siirryttaessa
itaanpain on Mynamaki taysin Turun koulun alueita (37: 3 ) ,
saniaten kuin Eura on yhta varmasti Porin koulun oppilasmaita (3: 35). - Poytya on suuntautunut Turkuun ( 1 2 : O),
kun taas Sakyla Iahettaa pienen oppilasmaaran kumpaankin
kouluun, mutta sen pohijoispuolella oleva Koylio taas yksinomaan Poriin. - Loimaalla hallitsee Turun koulu ylivoimaisesti. Loimaa on muuten juuri puhuva esimerkki siita, mitenka taloudellisten intressien kohdistuminen maarattyyn
paikalliseen suuntaan aiheuttaa muun kanssakaymisen ohella
myos sivistyksellisen suuntautumisen samanne pain. Loimaa
oli nimittain aiemmin kuulunut Porin koulualueeseen, mutta
kun taloudellisissa asioissa alettiin kaantya Turkuun pain,
ryhtyi pitaja pitamaan sita myos koulukaupunkinaanll ja nain
tulee Loimaan viljavasta ja vauraasta pitajasta Turun koulun
oppilasalueen arvokas lis2.
Punkalaitumella taas suhtauduttiin tasapuolisesti molempiin
kouluihin (4: 5 ) . Huittisissa viljellaan melkein yksinomaan
Porin koulua ( 5 : 2 8 ) ) mutta tyrvaalaiset eivat ole tarkistaneet kantaansa kumpaankaan nalhden ( 1 1 : 9). - Kangasalassa (20: 1), Lempaalassa (6: O), vielapa Ruovedellakin
(7: 3 ) on Turun koululla yliote. Sen sijaan taas Vesilahti
(0: 9), Karkku (0: 6 ) , Pirkkala ( 4 : 9 ) ja Hameenkyro (2: 11 )
ovat suunnanneet sivistysharrastuksensa paaasiassa maakuntansa paakaupunkiin Poriin.
Kun kartasta seuraa edella esitetyn luettelon perusteella
Turun ja Porin koulujen oppilasalueitten valisen rajan kulkua, huomaa, etta Porin koulu on vallannut Satakunnan ja
-I
JANTERE,
S.
136.
Kafedraalikouluiz oppilasalue ;a oppilasaines 1775-1799
163
etta raja etelassa samastuukin jokseenkin tarkoin Satakunnan
ja Varsinais-Suomen rajaan. Yla-Satakunnan pitajiin on
Turun koulu sen sijaan kyennyt sailyttamaan lujan otteen,
mika selittaytyy sillakin, etta kauppasuhteet niilta seuduilta,
kuten edella on esitetty, suuntutuivat jatkuvasti Turkuun.
Seuraavana katedraalikoulun rajanaapurina joudumme
kasittelemaan Hameenlinnan triviaalikoulua. Talla koululla
ei ollut oikeutta lahettaa oppilaitaan suoraan yliopistoon,
mika maarays suuresti vahensi koulun merkitysta. Koulun
oppilaiden tuli, mikali mielivat yliopistoon paasta, taydentaa
tietojaan Porvoon kymnaasissa tai Turun katedraalikoulussa.
P.o. ajanjaksona ei Hameenlinnan koulusta monta oppilasta
Porvoon kymnaasiin siirtynyt, vain luvultaan 5.l Lahteiden
perusteella on vaikeata sanoa, minka verran heita siirtyi katedraalikouluun opintojaan jatkamaan, mutta tuskinpa montakaan. 1700-luvun viimeisen neljanneksen aikana on Hameenlinna, jonka pojat muodostivat triviaalikoulun oppilasaineksen valtaosan, n~erkittykotipaikaksi vain yhdelle katedraalikoulun oppilaalle. Lammilta, joka nayttaa Iahettaneen Hameenlinnan kouluun seuraavaksi suurimman oppilasmaaran,
ei katedraalikouluun (p.0. aikana) ole saapunut yhtaan oppilasta. - Seuraavina ovat Hameenlinnan koulun oppilastilastossa Hattula, josta Turkuun tulee yksi oppilas, Hauho, josta
ei tule yhtaan ja Padasjoki, joka Iahettaa yhden oppilaan.
- Edella olevasta selviaa, etta Hameenlinnan koulun oppilaat vain vahaisessa maarassa lahtivat opiskeluaan jatkamaan, vaikkakin heista muutamat uskottavasti kiertoteita paasivat suoraan yliopistoon edella esitetysta maarayksesta huolimatta.
Kun on selvitettava, missa maarassa Hameenlinnan koulu
rajoitti katedraalikoulun oppilasaluetta, taytyy esittaa ensinniainitun koulun oppilasalue. Hameenlinnan koulun matrikkeli alkaa vasta v:sta 1799, joten tarkalleen taman tutkielJ. M. SALENIUS,
Till BorgA gymn. anlanda elever 1729-1869,
(Hist. Ark. XVIII).
R. A. Mantyla
1 64
-
--
--
-
-- .-- -
man kasittelemalta ajalta emme s a a tietoja. Olemme kuitenja niita lukuja
kin laskeneet oppilasmaarat vv. 1799-1809
voidaan syysta kayttaa koulun oppilasaluetta selvitettaessa.
- Matrikkelinl mukaan oli Hameenlinnan kouluun otettu mainittuna kymmenvuotiskautena oppilaita kaikkiaan 94. Heista
on itse kaupungista 36, Lammilta 12, Hattulasta, Hauholta ja
Padasjoelta 5, Rengosta 4, Palkaneelta, Saaksmaelta ja
Akaasta kustakin 3. Yhden oppilaan pitajia on sitten useita,
etupaassa Hameessa. Hameenlinnan koulun oppilasalueen
muodostaa siis itse koulukaupunki ja sen lahin ymparisto seka
ita- ja pohjoispuolella olevat Hameen pitajat. Mutta osan
tatakin rajoitettua koulualuetta lapaisee katedraalikoulun
oppilasalue (Palkane, Akaa, Hattula, Padasjoki, Saaksmaki),
seka samoin omalla suunnallaan Helsingin triviaalikoulun
oppilasalue.
Siirtyessamme maaraamaan Helsingin triviaalikoulun vastaista rajaa, on syyta heti todeta, etta suurin osa mainitun
koulun oppilaista on v. 1775-1799,
kuten ilmeisesti sita
ennen ja sen jalkeenkin, kotoisin Helsingin kaupungista ja sen
maapitajan alueelta. Heti toisella tilalla oppilaitten lahettajana on Sipoon pitaja ja kolmantena Espoo. Myos Nurmijarvi ja Tuusula liittyvat alueeseen melkoisilla oppilasmaarilla. - Voidaksemme vetaa rajan Helsingin ja Turun koulujen oppilasalueitten valille, siis Turun koulun oppilasalueen
itarajan, luettelemme seuraavassa oppilasmaarat ajalta 1775
-1 799 muutamista Lansi-Uudenmaan pitajista, jotka Iahettivat oppilaita molempiin kouluihin tai jompaankumpaan niista:
Turnn
kouluun :
Tenhola . . . . . . .
Tammisaari . . . .
Pohja . . . . . . . . .
Karjaa . . . . . . . .
Karjalahja . . . .
3
4
6
1
6
Hekingin
kouluun :
1
-
2
I
Tuiun
konlu~ui:
Vihti . . . . . . . . .
Lohja . . . . . . . . .
Siuntio . . . . . . . .
Espoo . . . . . . . .
10
22
1
I
Hekingin
kouluun :
16
A
-
21
2
ERNESTISUOLAHTI,
Hameenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikk,eli 1799-1841.
U i b e r scholae Helsingforsiensis.
Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1 799
-
p
p
--
-
-
165
-
Naiden numeroiden valossa selviaa Turun koulun oppilasalueen raja idassa pain. - Tammisaari ja Pohjanpitaja liittyvat tana ajanjalksona Turun koulualueeseen. Karjaasta on
vaikea sanoa mitaan sen tana aikana lahettaman kovin vahaisen oppilasmaaran perusteella. Lohja on taysin suuntautunut
Turkuun, ja Lohgjanjarven ymparisto onkin tarkea osa katedraalikoulun oppilasalueesta. Vihti jakaantuu j~kseenki~n
tasaisesti molempien koulujen kesken, kun taas itapuolella
oleva Nurmijarvi on taysin Helsingin koulun aluetta. - Sitomalla edella olevan luettelon sisaltamat tiedot karttaan selviaa, etta Helsingin koulun oppilasalue Ianteen pain rajoittuu
aivan laheiseen maaseutuun. Turun koululla oli luja ote entisissa valta-alueissaan. - Aikojen kuluessa on vakiintunut
jokseenkin selva raja naiden koulujen oppilasalueitten valille
paattaen siitakin, etta Turun koulu s a a Lansi-Uudeltamaalta
v. 1775-1799 kaikkiaan 57 oppilasta, mutta on niista linjan
Vihti-Lohja-Siuntio
itapuolelta vain 3 : Tuusulasta 1 ja
Helsingista 2.
Paattaessamme Turun koulun oppilasaluetta kasittelevan
tarkastelun toteainme lopuksi, etta oppilasalueet ovat ainakin
1700-luvun lopulla jo tarkoin vakiintuneet paattaen siita, etta
toisen koulun varsinaisilta alueilta (oppilasalueitten rajaseutuja lukuunottamatta) kulkeutuu oppilaita toiseen kouluun
vain hyvin vahaisessa maarassa. Niinpa on katedraalikoulun
alueilta kasiteltavana ajanjaksona Porin koulussa vain harvaja oppilaita: Urjalasta 3, Mynamaelta 1, Turusta 2, Karjalahjalta 1, Poytyalta 1, Liedosta 1, Uudeltakirkolta 1 ja
Akaasta 1. - Viela vahemman on Helsingin koulussa. Matrikkelista olemme loytaneet vain pari tapausta, nimittain yhden
oppilaan Turusta ja Marttilasta. Hameenlinnan koulun matrikkelia ei p.0. ajalta ole, mutta kaiken todennakaisyyden mukaan ei siella olisi poikkeusta tahan saantoon loydettavissa.
- "Muutaman pojan ilmestyminen kouluun varsinaisen oppilasalueen ulkopuolelta ei mitaan vaikuta oppilasalueen maa-
166
- - --
R. A. Mantyla
-.
rittelemiseen. S e saattoi olla kaukaista kajastusta sukujen
pyrkimyksesta kotiseudulleen ja halusta pesiytya maaratylle
alueelle tai aiheutua tilapaisista syista: joku Iaheinen sukulainen asui vieraassa koulukaupungissa, tai oli isa kaynyt sen
koulun ja halusi myos poikansa siella kayttaa j.n.e."
HUOMIOITA T U R U N KATEDRAALIKOULUN
OPPILASAINEKSESTA 1700-LUVUN VIIMEISEN
NELJANNEKSEN AIKANA.
Oppilaitten syntypera.
"Liber scholae Aboensis" ei ole valitettavasti sailyttanyt
talta ajalta jalkitnaailmalle oppilaittensa syntyperaa valaisevia tietoja. Tarkan selvityksen esittaminen tasta asiasta
on niin ollen mahdotonta kaytettavissa olevien lahteiden perusteella. Kuitenkin voimme sen perusteella, mita koulujen
oppilaista k.0. ajanjaksona yleensa tiedetaan seka erinaisten
varhaisemmilta ajoilta sailyneiden katedraalikoulun oppilaitten sosiaalista ryhmitysta valaisevien tietojen perusteella jokseenkin suurella todennakoisyydella maaritella oppilasaineksen yhteiskunnallisen alkuperan, vaikkemme tarkkaa ryhmitysta voikaan suorittaa.
Ottaen ensin esille ylimman saadyn, aateliston, voimine
todeta matrikkelitietojenkin perusteella, etta tama saaty suhtautui vieroksuvasti katedraalikouluun, kuten muihinkin julkisiin oppilaitoksiin. Ennen 1700-luvun puolivalia tapahtui verrattain harvoin, etta aateliset vanhemmat poikkesivat
saatynsa tavasta antaa lapsille kotiopetusta tai taydentaa
heidan kasvatustaan vieraissa maissa. Saadyn halu ei suuntautunut papinvirkoihin, joihin tiet koulusta useitnmiten johtivat.2 Aina Kustaa I1 Aadolfin ajoista Iahtien oli valtiovallalle,
Kafedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1 799
167
yliopistoille ja kouluille tuottanut huolta se seikka, etta ylin saaty
vaheksi julkisia kouluja ja y1iopistoa.l Vasta sita mukaa kuin
aatelissaaty menetti etuoikeuksiaan, kasvoi sen piirissa tarve
kayttaa yhteiskunnan tarjeoamia keinoja toimialan hankkimiseksi.' Kuten edella jo mainitsimme, noudatti aateliston suhtautuminen Turun katedraalikouluun p.0. ajanjaksona tata
yleista linjaa. Ani harva aatelisnuorukainen 1700-luvun viimeisen neljanneksen aikana merkitaan koulun matrikkeliin.
"Sen sijaan tayttyivat koulut oppilailla, jotka olivat lahtiiisin lalonpoikien tuvista ja pappiloista, porvarien kodeista,
koulun- ja yliopistonopettajain seka alemman siviilivirkamiehiston perheista. Se oli ulkonaisesti nukkavierua joukkoa,
suurimmaksi osaksi koyhien lapsia, joiden kunnianhimo ei
ulottunut paljon kauemmaksi kuin saada tulevaisuudessa
alempi siviilitoimi tai seurata virassa sita kirkkoherraa tai
kappalaista, jonka neuvosta he olivat luku-uran ~alinneet."~
Varrnaa on, etta katedraalikoulun oppilasaineksen sosiaalinen laatu noudatti tata yleista suuntaa. Kaytettavissamme
on selastus koulun oppilaitten sosiaalisesta alkuperasta
v:lta 1749.' Siita laadittua yhteenvetoa voi taydella syylla
pitaa kuvaavana myos saman sataluvun viimeisen neljanneksen oppilasjoukolle. Siksi liitamme t5han tilaston, joka on
laadittu mainitun selonteon perusteella:
Isiin siiaty
Upseereja . . . . . . . . . . . . . . .
Sot.-alipaall. . . . . . . . . . . . . .
Pappeja ja opettajia . . . . .
Vil-kamiehia . . . . . . . . . . . .
Porvareita . . . . . . . . . . . . . . .
Lukkareita, siltavouteja y.m.
1
2
JANTERE, S. 147.
JANTERE, S. 151.
C . V. BONSDORFF,
Djaknedif
Latinnl :lla
1
7
Apol.1:lla
Yht.
-
1
10
16
3
15
1
5
1
12
8
5
6
20
5
och djaknegdnp, s. 3.
K. G. LEINBERG.Handlingar rorande finska s#kolvasendetshistoria
I,
SS.
74-84.
168
--
-
-
- .-
R. A. Mantyla
-- - -- -
.
-
Latina1:lla
Apol.1 :Ua
Pht.
29
15
25
4
12
18
33
27
43
Talonpoikia . . . . . . . . . . . . .
Kasityolaisia . . . . . . . . . . . . .
Sotil. torppar., tyom., loisia
Koko koulun oppilasfuku oli silloin siis 161, siita latinaluokilla 110 ja apologistan luokalla 51. - Taulukosta selviaa, miten suuri osuus juuri alemmilla saadyilla oli katedraalikoulunkin miehittajina. Syyta lienee olettaa, etta ylempien saatyjen osuus oppilaitten lahettajana pysyy seuraavinakin aikoina suurin piirtein ennallaan, tai ainakin ovat vaihtelut siina ryhmassa vahemman tuntuvia. Ylempiin saatyihin
luettavan vaeston lukumaara ei mainittavan suuressa maarassa
noussut, ja niiden saatyjen jasenet toimittivat poikansa saannollisesti, voinee sanoa, opintielle pitaen koulukaupunkinaan
katedraalikoulun oppilasalueella asuvina Turkua. Nain ollen
voi tehda sen aiheellisen olettamuksen, etta katedraalikoulun
oppilasmaarassa tapahtuvat muutokset enimmaltaan aiheutuvat alempien yhteiskuntaluokkien lisaantyvasta tai vahenevasta kouluttamisharrastuksesta tai kouluttamismahdollisuuksista.
Kasiteltavanamme olevaa ajanjaksoa laheisemmalta ajalta,
nim. v:lta 1771, on sailynyt myos selonteko katedraalikoulun
oppilaista, mutta sisaltyy siihen vain alemman ja ylemman
kollegan 1uokat.l Sen antamien tietojen perusteella on laadittu seuraava taulukko:
Latinal :Ua
Upseereja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Sotil.alipaall. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Pappeja ja opettajia . . . . . . . . . . . .
Virkamiehia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Porvareita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Lukkareita, siltavouteja y.m. . . . . . .
1
-
11
16
11
4
K. G. LEINBERG,e.m.t. lV, ss. 257-264.
Apol.1 :Ua
Yht.
-
-
-
-
-
-
II
16
11
4
Katedraalikoulurz oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
Latinal:Ua
Talonpoikia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Kasityol. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Sotil., torpp., loisia, tyom. . . . . . . . . 19
Apol.l:lla
-
16!2
Tht.
18
15
19
94
Kun taulukon tiedot koskevat vain kahta luokkaa ja yksistaan latinalinjaa, on sen antama kuva tietysti epataydellinen,
mutta taulukon esittaminen tassa yhteydessa puolustaa paikkaansa silla, etta se kuitenkin puutteellisenakin osaltaan vahvistaa edellisessa taulukossa esitetyn sosiaalisen linjan jatkuvan paapiirteissaan samanlaatuisena vuosisadan jalkimmaisellakin puoliskolla.
Oppilaitten taloudellisesta asemasta voi paatella jo senkin
perusteella, etta tiedamme heidan suurimmaksi osaksi lahteneen alempien yhteiskuntaluokkien piirista. "Vaellus parnassolle oli vaikea. Monelle teinille oli koulunkaynti jatkuvaa taistelua puutetta ja hataa vastaan. Muutamat pelastuivat kanssaihmisten avuliaisuuden kautta tai saamalla tyota
varakkaammissa perheissa. T,oiset taas sortuivat tielle tai
luopuivat vapaaehtoisesti epatasaisesta taistelusta hakeutuakseen urille, jotka nopeammin antoivat jokapaivaisen leivan.
Koulu ja tiede menettivat siten monta lupaavaa nuorukaista,
kun taas monet vahemman lahjakkaat, mutta varakkaammat,
paasivat akatemiaan ja papin virkataloihin."
Oppilaitten keski-ika kouluun tullessa.
Seuraavassa taulukossa on laskettu oppilaitten keski-ika
pitaen erillaan turkulaiset ja maaseudun oppilaat seka myoskin latinalinjalle ja a'pologistan luokalle tulle'et. Saadut
tulokset ovat tietenkin vain likimaaraisia. Kasiteltavan aikakauden alkupuolella on matrikkeliin merkitty kouluun otettujen ika vain vuoden tarkkuudella, mutta myohemmin tarC, v. BONSDORFF,
Djaknelif och djakneging, s. 5.
170
--- -
-
R. A. Mantyla
-
.
--
kistuu matrikkeli ilmoittamaan oppilaan syntymavuoden ja
-paivan. Niilta kohdilta on oppilaitten ika keskiarvon maaraamista varten otettu kuukauden tarkkuudella. Taulukkoon liittyvat aikamaarat osoittavat, minkalaisissa jaksoissa
keski-ika on laskettu. Mainittakoon viela myoskin, etta taulukkoon sisaltyvat vv. 1775-1 799 kouluun tulleitten oppilaitten lisaksi myoskin jo v. 1775 koulussa olleet oppilaat.
I Ik.
apoll.
1775-1779
I lk.
apol.
17861789 I l k .
apo,l.
1790--1799 I lk.
apo,l.
1775
....................
lk. . . . . . . . . . . . . . . . . .
....................
Ik. . . . . . . . . . . . . . . . . .
....................
Ik. . . . . . . . . . . . . . . . . .
....................
Ik. . . . . . . . . . . . . . . . . .
Turku :
Maaseutn :
10 v.
11,7 v.
10,6 v.
13 v.
10,6 v.
13,s v.
11,7 v.
12,s v.
12 I T .
14 v.
13,2 v.
14,l v.
13,5 v.
16,l v.
13,3 v.
15,6 v.
Olemme laskeneet keski-ian jaksoissa voidaksemme todeta,
onko siina mitaan maarattya kehityksen suuntaa huomattavissa. Poikkeuksia on kylla puoleen ja toiseen, mutta mitaan
johdonmukaista kehitysta ne eivat ilmenna. Sellaisen toteamiseen on kasiteltavamme ajanjaksokin kylla lyhyenlainen.
Eraana haittana "vanhan koulun" toiminnassa epasaanniillisen kouluun tulon rinnalla oli suuri epatasaisuus oppilaitten
iassa. T a m a koskee seka latinalinjaa etta apologistan luokkaa. Rinnan saattoi olla kouluaan aloittamassa 7-vuotiaita
ja sellaisia, jotka Iahkntelivat 20. ikavuottaan tai olivat sen
jo sivuuttaneetkin. Tallainen suuri ikaero vaikutti haitallisesti opetuksen kulkuun. Mutta siita saattoi olla muutakin
vahinkoa. Vanhempien oppilaitten vaikutus nuorempiin voi
muodostua arveluttavaksi. Nain on syyta olettaa tapahtuneeksi sitakin suuremmalla syylla, tiedamme varttuneempien
teinien tapojen monesti olleen valitettavia. Matrikkelikin tietaa kertoa esim. juopottelun takia eroitetuista.
Seka turkulaisia etta maaseutulaisia koskevana yleispiirteena voidaan heti huomata, etta apologistan luokalle tulleit-
K ~ t e d r ~ ~ l i k o u loppilasalue
un
ja oppilasaines 1775-1799
171
ten keski-ika aivan saannollisesti on korkeampi kuin latinalinjan ensimmaiselle luokalle tulleitten. Kun apologistan oppimaaran saattoi suorittaa lyhyemmassa ajassa, ei sille luokalle
tarvinnut tullakaan niin nuorena kuin "papin kouluun". Apologistan luokalle tulee myos taysia miehia, ilmeisesti jo joissakin ammateissakin olleita, jotka joko ovat huomanneet tarpeelliseksi kartuttaa tietojaan vastaista menestystaan ammattiuralla taatakseen tai sitten ovat saaneet haluttomuuden ammattiinsa ja Iahtevat koettelemaan opintieta istuakseen ehka
vuoden kaksi koulun penkilla ja havitakseen taas koko oppimaaraa suorittamatta muille markkinoille.
Toinen yleisesti paikkansa pitava toteamus on, etta maaseudun oppilaat tulevat kouluun vanhempina kuin kaupunkilaiset. Syyt ovat varmaan samat, jotka viela tana paivanakin aiheuttavat vastaavanlaisen tuloksen. Ennenkuin poika
Iahetettiin kalliille ja pitkaaikaiselle koulumatkalle, oli toki
paastava selville siita, oliko hanella taipumuksia koulualalle
ja taman selvittamiseksi oli odotettava vahan myohempaa ikakautta. Ehkapa monta kertaa myos vasta oma myijhemmalla
ialla herannyt lukuhalu tuli aiheulttamaan opintielle Iahtemisen. Huomattava myoskin 'on, ettei pitkien ja vaikeitten matkojen takaa vallan vahavakisia voitu vieraisiin oloihin tuoda
ja sinnte jattaa, vallankin kun kodin osuus taloudellisena
tukijana tavallisesti oli heikonlainen tai vallan olematon.
Koulunkaynnin aloittamisen epusiiiinnollisy)~~.
Vanha tapa edellytti, etta oppilaita otettiin kouluun kaikkina lukuvuoden kuukausina, joskus lomankin aikana. On
luonnollista, etta tallainen saannottomyys mita suurimmassa
maarassa haittasi opetuksen tasaista edistymista, tuottaen
haittaa luokan muille oppilaille ja ylimaaraista vaivannakoa
opettajalle.' Turun katedraalikoulu ei suinkaan ollut tassa
R. A. Manfyla
172
-
-
-
-
-
-
--
suhteessa muista eroava. Silmays Porin ja Helsingin triviaalikoulujen matrikkeleihin osoittaa, etta niissakin tama haitallinen tapa oli aivan yleinen. Tahan saannottomyyteen eivat
tehneet itseaan syypaiksi vain ensi kertaa kouluun tulevat
oppilaat, vaan myoskin vanhat teinit aloittivat ja lopettivat
lukukautensa maaraajoista valittamatta. Syyt tahan olivat
moninaiset, mutta painavin oli varmaankin se, etta varsinkin
maaseudulla oli oppilaitten kesaisin, osaltaan kun olivat jo
aikamiehia, osallistuttava talon toihin. Syyskuussa, jolloin
lukukausi alkoi, olivat maatyot viela kiireimmillaan, vasta lokakuussa kiire helpotti. ToukotySt taas Lounais-Suomessa
aloitetaan useasti, tietysti kevaan kehityksesta riippuen, jo
huhtikuulla ja viimeistaan toukokuun alkupuolella, joten lukukauden kunnollinen lopettaminenkin oli vaikeata.
Huomattavasti suurin osa maaseudun oppilaista kirjoittautuu koulun matrikkeliin kevatlukukaudella (63,6 %) ja tulo
keskittyy erikoisesti helmikuulle (25,6 q/o). - Samaa linjaa
noudattavat turkulaiset oppilaat. Heista aloittaa koulunsa
kevatlukukaudella kokonaista 70,8 % ja helmikuun osalle
tulee siita 21 %. - Syyslukukaudella keskittyy seka maaseutulaisten etta turkulaisten oppilaitten koulun matrikkeliin
kirjoittautuminen lokakuulle.
Lahemmin tarkastettaessa, miksi juuri lokakuu ja erikoisesti
helmikuu tulevat muita suosituirnmiksi kouluun Iahdettaessa,
voinee sita osaltaan selittaa eras perinnaistapa, nimittain Turun Heikinmarkkinat, joita pidettiin kaksi kertaa vuodessa,
syksylla ja talvella. Syysmarkkinat alkoivat syyskuun 8 p:na
ja kestivat kolme viikkoa, talviset Heikinmarkkinat taas alkoivat tammikuun 19 p:na. Turku oli, kuten aikaisemmin jo
onkin selostettu, viela 1700-luvulla yha edelleen tarkein kauppakaupunki, jonka markkinoille tuli entiseen tapaan kansaa
Hameesta ja Satakunnasta, ja toisaalta taas Varsinais-Suomen
saaristosta. Sopivinta oli tietysti yhdistaa pojan kouluun
tuonti Turkuun tehtavaan markkinamatkaan. Markkinat alkoivat tosin syys- ja tammikuussa, mutta matkojen takaa ei kos-
Katedraalikoulun oppilasaiue ja oppilasairzes 1775-1 79.9
173
kaan alkuun ehditty, ja kotiin Iahdettaessa vietiin poika viime
tiiiksi kouluun oppilaaksi ilmoittautumaan.
L t ~ k u k a u d e nalusta myohastymista voi selittaa myos silla,
etta pojan kouluun Iahettaminen, olletikin maaseudulta, oli
myos talouciellinen kysymys. Rahan saanti muualta kuin
syksyn s a d o s t a oli niukkaa ja satunnaista. Niinpa olikin
saantona, etta sisamaan talonpojat ensimmaisella talvikelilla
joukoittain pyrkivat tavalliseen kaupunkiinsa myymaan sita
vahaista m a a r a a viljaa, mika 1iikeni.l Niinollen saattoi koulunkayntikin maaseudun monien poikain kohdalta a l k a a vasta
sitten, kun syksyn s a t o oli korjattu ja puitu s e k a toimitettu
kaupunkiin myytavaksi. Nain maataloudellinen vuosijarjestys maarasi koulunkayntia, vaikuttaen haitallisesti sen saannollisyyteen.
O n helppo myoskin ymmartaa, miksi oppilaat etupaassa
kevatlukukaudella Iahetetaan kouluun. Pitkien tiettomien taipaleitten t a k a a voitiin kaupunkimatkat tehda vain talvikelilla.
J a tiettomia seutuja oli silloin viela runsaasti. O n h a n muistettava, etta viela 1700-luvulta on todistuksia T u r u n ja Porin
Iaanissa siita, ettei paikoin edes tunnettu 2-pyiiraisia saati 4pyoraisia rattaita.'
.Kouluun trllevien jakautr~minen apologistan lr~okanja latinalinjan eri luokkien kesken.
Lahtiessamme selostamaan otsil<ossa mainittua kysymysta
esitamme heti aluksi taulukon, josta selviaa seka T u r u n kaupungin etta maaseudun apologistan luokalle ja latinalinjan eri
luokille Iahettamien oppilaitten suhteellinen l u k u m k i r a
:ssa
1 E. G. PALMEN,
Suomen maanviljelyksen tilasta puolitoista vuosisataa sitten. Hist. Ark. IX.
2 E. G. PALTIEN
(VAINO VOIONMAA),
Suomen maantiet. Oma
maa I.
R.
174
--pppp-p-..
.
A. Mantyla
...
.
p-p-
....
lausuttuna. Huomioon on otettu taulukkoa laadittaessa kaikki
vv. 1775-1 799 koulussa olleet oppilaat.
Turku :
Apologistan I:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,90 %
I Iuokalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61,25 %
Alemman kollegan I:,lle . . . . . . . . . . . . . .
8,50 C/b
Ylemman
,,
,, . . . . . . . . . . . . . . 3,5054
Konrehtorin
,, . . . . . . . . . . . . . . 1,67%
Rehtorin
,, . . . . . . . . . . . . . . 0,18 %
Maasentn :
23,50 %
50,90 7 c
10,81 %
5,12 %,
8,ll O/C
1 , s C/o
Jalempana kasitellaan yksityiskohtaisesti apologistan luokkaa. Tassa yhteydessa riittaa toteamus etta seka Turun kaupungin etta maaseudun apologistan luokalle Iahettamien oppilaitten lukumaara suhteessa niiden katedraalikouluun lahettamien oppilaitten kokonaismaaraan on kummallakin melkein
samanvertainen.
Huomattavampia eroja on latinalinjan eri luokille tulleitten
oppilaitten suhteellisessa luvussa. Turkulaispojat aloittavat
koulunkayntinsa yleisimmin alimmalta luokalta. Monet tulevat kuitenkin myos suoraan alemman kollegan luokalle, mutta
sita krkeammille luokille suoraan tulevien luku alenee hyvin
pieneksi. - Maaseutu eroaa melkoisesti tasta linjasta. Suunnilleen puolet kouluun tulleista aloittaa ensimmaiselta luokalta; alemman kollegan luokalta myos melkoinen maara,
samoin ylemman kollegan ja konrehtorin luokilta, viimeksimainitulta viela enemman kuin edelliselta.
Syyksi siihen, etta maaseudun oppilaat useammin kuin turkulaiset aloittavat suoraan katedraalikoulun ylemmilta luokilta, voi esittaa esim. sen, etta maaseudun oppilaisia osalla
on ollut tilaisuus kayda jotakin muuta koulua jo ennen katedraalikouluun tuloaan. Omituista kylla, etta maaseutulaisia
koskeva edellamainittu huomio ei sovellu alueen maaseutukaupungeista lahtoisin oleviin oppilaisiin. Niinpa on esim.
Uudestakaupungista katedraalikoulussa vv. 1775-1799 kaikkiaan 10 oppilasta, joista 2 on tullut suoraan apologistan
Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
175
luokalle ja loput 8 suoraan latinalinjan alimmalle luokalle.
Sensijaan kylla ne pitajat, joissa pedagogia on toiminnassa,
lahettavat pojistaan huomattavan %-maaran suoraan ylemmille luokille, mita seuraavat esimerkit vahvistavat: Lohjalta on
yllamainittuna ajanjaksona Turun koulussa latinalinjalla kaikkiaan 16 oppilasta, joista alimmalle luokalle on tullut 6, alemman kollegan luokalle 4, ylemman kollegan luokalle 2 ja konrehtorin luokalle 4. Kemiosta tietaa matrikkeli kertoa seuraavaa: latinalinjalle on tullut kaikkiaan 10 oppilasta, joista alimmalle luokalle 4, alemman kollegan luokalle 1, ylemman koIlcgan luokalle 1 ja konrehtorin luokalle 4. Aihetta on esittaa
viela vastaavat luvut Kiskosta, jonka pitajakoulu oli aloittanut toimintansa v. 1782. Taman pitajan 12 latinalinjan oppilaasta on alimmalle luokalle tullut 3, alemman kollegan luokalle 5, ylemn~ankollegan luokalle 1, konrehtorin luokalle 1
ja rehtorin luokalle 2 oppilasta.
Toisena ja ehka tavallisempana syyna siihen, etta maaseudun oppilaat useammin kuin turkulaiset aloittavat katedraalikoulun ylemmilta luokilta, on kotiopettaja-jarjestelma. Tama
jarjestelma, joka vanhastaan oli ollut kaytannossa aatelisperheitten keskuudessa, paasee yha suurempaan vauhtiin
1700-luvun keskivaiheilta alkaen.1 Luultavasti oli halu kotiopettajan kayttamiseen ja siita koituva hyoty suurempi maaseudulla kuin kaupungissa. Kotiopettajan johdolla opiskellen
saivat lapset viipya kotona myohempaan, eika heita tarvinnut
kustantaa ehka hyvinkin etaiseen koulukaupunkiin. Turussa
sen sijaan oli melkein samantekevaa, aloittiko opintonsa koulussa vai kotiopettajan johdolla, ellei viimeksi mainittu, kuten
kuitenkin tavallista oli, kyennyt saamaan oppilastaan nopeammin yliopiston kirjoihin.
Saadaksemme jonkinlaiseen kuvan siita, viekii kehitys siihen, etta yha usealnmat pyrkivat sivuuttamaan koulun alinlman tai alimmat luokat, vai onko kehityksen kulku painvastainen, esitamme seuraavassa 5-vuotisjaksoissa laskettuina
alimman luokan sivuuttaneiden suhteelliset luvut verrattuina
mainittuina ajanjaksoina latinalinjalle tulleitten oppilaitten
kokonaismaariin.
Turku :
1775-1779
178G1784
1785-1789
7,9 3' 4
30,O 5%
28,O %
Turku :
Xaaseutu :
33,5 %
44,8 C/o
38,O C/o
179G1794
1795-1799
34,O 5%
10,8 54
Maaseutu :
40,O C/o
22,2 rlc
Huomiomme kiintyy suhdelukujen suureen nousuun ensimmaisen ja toisen 5-vuotisjakson valilla ja niiden akilliseen laskuun viimeista edellisen ja viimeisen jakson valilla. - Kasiteltavanamme oleva ajanjakso on liian lyhyt aivan vakuuttavien paatelmien tekemiseen. Luultavaa on kuitenkin, etta suurimpana syyna alimman luokan sivuuttaneiden lukumaaran
suureen kasvamiseen ensimmaisen viisivuotiskauden jalkeen
on se, etta katedraalikoulun oppilasmaaran vahentyessa oli
suoraan ylemmille luokille paastaminen sopiva houkutuskeino
oppilaiden saantiin.l Ymmarrettavaa on, etta tata lievennysta
edellaesitetyt numerotkin todistavat.
Apologistan luokka.
Suoraan apologistan luokalle tulleet.
Apologistan luokalle saattoi oppilaaksi tulla joko suoraan tai
siirtymalla sille muilta luokilta.
Kun vertailemme keskenaan Turusta ja toisaalta maaseudulta (maaseutukaupungit mukaan luettuina) suoraan apologistan luokalle tulleitten oppilaitten lukumaaria, huomaamme
melkoisen eron. Turun kaupungista vv. 1775-1799 apologistan luokalla olleista oppilaista (luvultaan yhteensa 268) on
talle luokalle suoraan tulleita 50,37 % (eli 135). - Maaseudulta on samana ajanjaksona apologistan luokalla kaynyt 250
I Katedraalikoulun oppilaitten lukumaaran alenemisesta p.0. ajaniaksona ovat todisteena seuraavat numerot, jotka esittavat koulun keskimaaraista oppilaslukua 5-vuotisjaksoissa laskettuna: 1775-9:
268,8; 1 7 M : 207,2; 1 7 8 S 9 : 165,8; 17QCL4: 126,4; 1795-9: 163,2.
Katedraalikoulun oppilasalue ja oppilasa~nes1775-1799
177
oppilasta, joista 66 % (165) on suoraan mainitulle luokalle
tulleita.
Edella olevaa voimme ymmarrettavilla syilla selittaa.
Kun maaseudulta, usein kaukaa ja hankalien taipaleitten takaa seka taloudellisten vaikeuksien alaisina, Iahdettiin opin
tielle, oli lahtoa pitanyt perinpohjin miettia. Varmaankin oli
asioista koetettu ottaa tarkka selva niita tuntevilta, erittain
tietysti katedraalikoulussa kayneilta tai kayvilta saman paikkakunnan pojilta. Nain oli kouluun Iahtevien opinsuunnitelmaa jo etukateen tarkoin pohdittu. Luonnollisesti piti
tasta aikaisemmin omaksutusta ohjelmasta monesti tinkiakin,
milloin siita syysta, etta harrastukset suuntautuivat pois opilliselta uralta, milloin siksi, etta taloudelliset vaikeudet lisaantyivat siihen asteeseen, etta oli pitemmalta opilliselta uralta
kieltaydyttava ja yritettava saada lyhyempaa tieta kulkien
elamassa eteenpain auttava koulutodistus; monasti myos
kykyjen puute pani heittamaan kesken aloitetun papinkoulun.
Nain myos maaseudun oppilaat joutuvat kyllakin usein
siirtyrnaan latinalinjalta apologistan luokalle. Painvastaista
siirtymista tapahtuu harvoin.
Turkulaispojat olivat oleellisesti toisessa asemassa. He
paasivat aloittamaan koulunkayntinsa nuorempina, jolloin
eivat harrastukset viela olleet vakiintuneet mihinkaan maarattyyn suuntaan. Kouluunpaasyn vaivattomuus aiheutti sen,
ettei kouluunlahtii muodostunut miksikaan mullistavaksi tapahtumaksi, kuten useille maaseudun pojille. Paaasia oli,
etta rnaaratyssa iassa koulu aloitettiin. Se voitiin aloittaa joko
latinakouluil ensimmaiselta luokalta tai sitten apologistan
luokalta. Vahaista ajan hukkaa lukuunottamatta ei mitaan
menetetty, aloitettiin kummalta tahansa, silla siirtyminen molernpiin suuntiin oli mahdollista. Mutta koska vanhemmilla
useimmiten oli hienoinen toivo poikainsa menestymisesta pappistrralla, aloitettiin koulunkaynti mieluimmin sen tien paasta,
ellei muuta valmiiksi harkittua suunnitelmaa vastaisesta
urasta ollut, esim. isa tarvinnut ammattiinsa seuraajan - jol-
loin apologistati jakamat tiedot olivat riittavat - tai poikaa
aiottu jollekin silla kertaa erikoisen tuottavaksi huomatulle
ammattialalle, jolla apologistan luokan tiedot ja taidot olivat
menestymisen edellytyksena.
L a t i n a l i n j a l t a a p o l o g i s t a n luokalle siirt y n e e t. Kuten edella jo mainitsimme, aloittaa ti. puolet
turkulaisista apologistan luokan oppilaista koulunkayntinsa
latinalinjalla ja siirtyy sielta sitten maitiitulle luokalle. Seuraavassa taulukossa esitetaan O/c :ssa lausuttuna suoraan
apologistan luokalle tulleet seka latinalinjan eri luokilta sille
siirtyneet oppilaat, Turku ja maaseutu erikseen huomioituina.
Taulukkoon sisaltyvat kaikki vv. 1775-1 799 apologistan luokalla olleet oppilaat, siis myos ennetl v. 1775 tulleet, jotka
taman vuoden jalkeen ovat talla luokalla olleet tai sille siirtyneet.
Turku :
Apohogistan 1:lle suor. . . . . . . . . . . . . . . . . 5O,4 %,
Siirt. I-1:lta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,s 55,
,, alemman kollegan 1:lta . . . . . . . . . . . 19,O %
,, ylemman
,,
,, . . . . . . . . . . . 5,6 5%
,, konrehtorin
,, . . . . . . . . . . . 2,2 %
,, rehtorin
...........
,I
Maaseutu :
66
2O,4
8,8
3,6
1,2
'/c
r,T
'$
%
%
-
Seka turkulaispojat etta maaseutulaiset siirtyvat tavallisimmin ensimaiselta luokalta. Seuraavilta luokilta siirtyneisiin
nahden havaitsemme jo melkoisia eroavaisuuksia. Turkulaiset lopettavat latinan lukemisensa suhteellisen usein viela
alemman ja yl'emmankin kollegan luokilla. Maalaispojat taas,
jotka ovat kunnialla selvinneet latinalinja~a ensimmaiselta
luokalta, jatkavat sitkeammin opintojaan aloittamaansa linjaa. Kummassakaan ryhmassa ei ole ketaan rehtorin luokalta apologistalle siirtynyt. Tamakin taulukkso kuvastaa
maaseudun oppilaitten opiskelun tarkempaa suunnitelmallisuutta.
A p o l o g i s t a n l u o k a l l e t u l l e i t t e n lukuIn a a r a s t a. Apologistan luokalle vuosittain tulleitten oppi-
Katedraulikouiu~z oppilasalue ja oppila.suines 1775-179.4
.
.
.
.
179
.
.
.
--
laitten lukumaara kuvastaa osaksi sita suosiota, mika reaaliopinnoilla silloin oli, osaksi apologistan opettajana nauttimaa
arvonantoa ja saavuttamaa mainetta. Mutta mainittavana
syyna on varmastikin ollut myos esimerkin voima. Jos paikkakunnalta oli aikaisemmin ollut talla luokalla oppilaita, joita
sielta saamansa todistus oli auttanut eteenpain maailmassa,
oli heidan esimerkkinsa kieltamatta seuraajia houkutteleva.
Jos taas paikkakunta oli kaukana koulukaupungista, eika
sielta oltu aikaisemmin apologistan luokalla kayty, pysyi pappisura siella ainoana selvana koulunkaynnin paamaarana.
Esimerkkeina mainittakoon, ettei Lempaalan 6 oppilaasta tule
yhtaan apologistan luokalle, samoin Pohjan pitajan 6 oppilaasta, samoin Pirkkalan 4 oppilaasta, samoin Taivassalon
9 oppilaasta ja samoin Pyhanmaan 8 oppilaasta. Vihdin
kymmenesta oppilaasta siirtyy v. 1789 yksi oppilas apologistan luokalle ja saa muutaman vuoden kuluttua itselleen seuraajan, joka tulee suoraal~ talle luokalle. Toisen suunnan esimerkkeina mainittakoon seuraavat: Poytyan 12 oppilaasta tulee 6 suoraan apologistan luokalle ja 2 siirtyy myohemmin, Kaarinan 20 oppilaasta 10 tulee suoraan mainitulle
luokalle ja 3 siirtyy myohemmin, Uskelan 23 oppilaasta tulee
7 suoraan ja 5 siirtyy myohemmin, Pernion 31 oppilaasta tulee
13 suoraan ja 4 siirtyy latinalinjan eri luokilta, Marttilan 23
oppilaasta tulee 10 suoraan apologistan luokalle ja 3 siirtyy
myohemmin latinalinjalta.
Suoraan apologistan luokalle tulleet oppilaat muodostavat
sangen huomattavan %-maaran kunakin vuonna kouluun tulleitten kokonaismaarasta. Seuraavassa tauluk~ossa on 5vuotisjaksoisissa esitetty rinnan Turussa ja maaseudulta tulleitten oppilaitten jakaantuminen apologistan luokan ja latinalinjan kesken :
Tarku :
1775-79 apologistan luokalle tulee . . . . . . 15,8 %
178k84
2
. . . . . . 19,8 %
1785--89
. . . . . . 24,2%
179&94
. . . . . . 36,5%
1795-99
,)
. . . . . . 49,3 %
Xaaseutu :
18,8
22,8
21,l
26,7
41,7
'3%
$6
C/o
%
'
180
R. A. Mantyla
- -- .
--
Taulukosta kay ilmi, miten apologistan luokalle tulevien
osuus p.0. ajanjakson kuluessa voimakkaasti kasvaa. Epailematta on tama merkkina ajan harrastusten suuntautumisesta
reaaliaineiden opiskeluun, koulunkaynnin merkityksen laajenemisesta ohi teologisen tarkoitusperan, kun vallankin porvaristo alkaa yha paremmin ymmartaa koulutietojen merkittavyyden myos ammattielaman aloilla. (Huomattava on, etta
oppilasmaara apologistan luokalla on ollut yllamainittuja
suhdelukuja suurempi, koska, kuten edella on mainittu, siirtyminen latinalinjalta apologistan luokalle oli hyvin yleista,
mutta painvastainen siirtyminen taas harvinaista.)
Vertailtaessa toisiinsa Turun ja maaseudun apologistan luokan oppilaiden suhdelukuja, huomataan, etta maaseutu kuitenkin sitkeammin pysyttelee latinalinjan kannalla, kun taas
veto reaaliaineisiin esiintyy kaupunkilaisten keskuuclessa voimakkaampana. Tata erilaisuutta selvittaa kaupungille ominainen elinkeinoelama, jonka harjoittajalle apologista-luokan
jakamat tiedot ja taidot olivat tuiki tarpeelliset.
Koulunkaynnin intensiteetti.
Katedraalikoulussa opintiensa alkaneisiin voidaan sovelluttaa sanontaa "monet olivat kutsutut, mutta harvat olivat valitut", nim. kunnialla koulunkayntinsa paattamaan. Maaritelma
"schola pauperum" l joka senaikaiseen kouluun voidaan
yleensa sovittaa, selittanee suurimmaksi osaksi, miksi naita
"valittuja" oli niin vahan. Valttamattomimmankin puute pakoitti monen hakeutumaan pois koulukaupungista elantoansa
hankkimaan.
Luonnollisesti voidaan esittaa muitakin syita. Houkutteleva
tilaisuus viran tai toimen saantiin nimismiehena, lukkarina,
liike-elaman alalla j.n.e. houkutteli varniaan usean jattamaan
koulun ennen aikojaan, kun lukutie~lpaamaara vasta kangas-
Kafedrnalikoulun oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
-
--
---
-
-
-
181
--
teli hamarassa kaukaisuudessa. Mieluisampaa oli tarttua heti
saatavaan etuun kuin uhrautua epavarman tulevaisuuden
eteen.
Tassa yhteydessa on myos muistettava, etta ajan kasvatukselliseen henkeen kuului n.s. "selectus ingeniorum". Opettajan oli kehoitettava oppilaita, jotka eivat kyenneet kunnolla
seuraamaan eri aineiden opetuksessa mukana ja senvuoksi
hitaasti edistyivat, jattamaan koulun ja valitsemaan itselleen
jonkun toisen elamanalan. Periaat,e oli tuttu myos katedraalikoulussa, mutta siella oli vanhastaan ollut sellainen kaytanto, etta latinalinjalle otettuja oppilaita, joilta puuttui edellytyksia pitempiin opintoihin, oli siirretty apologistan luokalle,
ja taas talle luokalle tulleita, erikoisen soveliaiksi laajempiin
opintoihin osoittautuneita, siirrettiin 1atinanlinjalle.l Nain
ollen "selectus ingeniorum" ei tullut varmaankaan monessa
tapauksessa aiheuttamaan oppilaitten koulusta eroamista,
mutta kylla puolestaan selittaa sita runsasta latinalinjalta
apologistan luokalle siirtymista, mika toisessa yhteydessa esitetaan tapahtuneeksi.
Oppilaitten eroamisen syyksi voisi myos ajatella siirtymisen
toisiin kouluihin. Yliopistokaupungin kunniakkaasta katedraalikoulusta toiseen oppilaitokseen siirtymisen saattoivat
kuitenkin vain ulkonaiset syyt, esim. kotipaikan siirtyminen,
aiheuttaa. Triviaalikouluihin ei katedraalikoulusta luonnollisestikaan siirrytty. Porvoon kymnaasi olisi voinut vetaa puoleensa, muttei niinkaan tapahtunut. K.o. ajanjaksona on Turun koulusta vain kolme oppilasta siirtynyt Porvoon kymnaasiin.
Vaikkei meilla olekaan tarkkoja tietoja katedraalikoulun
oppilaitten sosiaalisesta syntyperasta p.0. ajanjaksona, on kuitenkin taysi syy olettaa, etta he suurimmalta osaltaan olivat
koyhia teineja, jotka useimmiten puutteen takia joutuivat koulunsa keskeyttamaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty
seka turkulaisten etta maaseutulaisten oppilaitten koulusta
eroaminen eri luokilta seka apologistan luokalta lahteneet ja
ylioppilaiksi tulleet; myos kuolleet ja eroitetut kayvat siita
selville. Huomioon on otettu kaikki vv. 1775-1 799 koulussa
olleet oppilaat:
Turku :
Apologistan luokalta . . . . . . . . . . . . . . . . 47,44 'i;;
Alimmalta
,,
. . . . . . . . . . . . . . . . 8,67 54
Alemman kollegan luokalta . . . . . . . . . . 9,04 %
Ylemman
,,
,,
..........
7,Ol 7;
Konrehtorin luokalta . . . . . . . . . . . . . . . .
5,90 %
Rthborin
,,
. . . . . . . . . . . . . . . . 2,21 54!
Ylio~pilai~ksi
tulleita . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17,71 %
I<uolleita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,29 '/c
Eroitettuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,73 'i:
Maaseutu :
33,04 C/c
9,lO L/U
7,54 %
7,96 '/u
6,54 %
2,41 %
31,QO O/c
1,lO C/,
0,42 %
Tarkastellessamme taulukon kumpaakin puolta huomaamme, etta koulun kesken jattaminen on hyvin tavallista. Maaseudun oppilaista on 3 3 3 5 O/c lahtenyt koulusta sen koko oppimaaraa suorittamatta, kaupunkilaispojista melkein sama maara, nim. 32,83 %. (Tassa ei ole luonnollisestikaan otettu huomioon apologistan luokalta Iahteneita, eika myoskaan kuolleita ja eroitettuja.) Ennen tarkernman laskennan suoritta~ n i s t aolisi voinut luulla, etta eroamisprosentti kaupunkilaisten
keskuudessa olisi ollut paljoa alhaisempi kuin maaseutulaisten, taytyyhan olettaa ensinmainittujen taloudellisen aseman
olleen sentaan paljon siedettavamman. Suhdelukujen samansuuruisuutta voidaan kuitenkin selittaa monellakin tavalla. Kaupunkilaispojat hakeutuivat helpommin kaytannon aloille, ellei
koulunkaynti syysta tai toisesta sujunut. Kaupungin lahettama
oppilasaines oli myos keskitasoltaan huonompaa: se tuli nuorempana kouluun, eika kouluun Iahtevien valinta ollut niin
tarkkaa kuin maaseudulla.
Erittain vakuuttava on turkulaisten ja maaseutulaisten oppilaiden ylioppilaaksi tulemista esittavien suhdelukujen valinen
eroitus. Mielestamme se juuri selvasti osoittaa maaseudun
-
I~atedraalrko~iln~
oppilasalue ja oppilasaines 1775-1799
- -
- -
- -
--
-
183
-- --
oppilasaineksen keskitason parelnmuutta turkulaisiin verrattuna. Edellytyksena kouluun Iahettamiselle maaseudun kaukaisistakin seuduista ja kijyhista oloista piti olla jo varhain
illnei~neeterikoiset kyvyt ja suuri lukuhalu. Olihan maaseudulla sitapaitsi valikoirnisen varaakin monin verroin enernillan. Muitakin selityksia voidaan esittaa. Turussa, sivistyksellisen elaman keskuksena, olivat sivistykselliset ja yhteiskunnalliset uudistusvirtaukset levinneet porvarienkin keskuuteen. Porvaristo astuu yhteiskuntaan tarkeana tekia n Elinkeinosaaty oli kunnianimi, mika oli omiaan vahvistamaan porvariston sosiaalista asemaa ja herattamaan siina
itsetuntoa. Mita enemman hyvinvointi kasvoi kaupungeissa,
sita voirnakkaam~ninalettiin kaivata kaytannollista sivistysta.
Rikkaat porvarit Iahettivat poikansa ulkomaille oppirnaan vieraita kielia ja sita sivistysta, rnita ulkomainen kauppayhteys
kaipasi.l Tarna selittaa turkulaisten suurta osuutta alpologistan luokalle tulleitten joukossa, heidan runsasta siirtyrnistaan latinalinjalta apologistan luokalle, mutta varrrlaan osaltaan myos sita, etta hcista suhteellisen vahainen maara jatk a a koulunkayntia ylioppilaiksi asti. Kun muutaman vuoden pohjakoulutus oli saatu, oli ~nahdollisuus tarkoituksenmukaisirnmin taydentaa opintojaan ulkomailla, mikali oli kyseessa arvoon nousseen elinkeinoelaman alalle antautuminen.
Maaseudulla, joka yleensa syrjassa olevana kauemmin sailyy vanhoillaan, ei koulun rnerkitys viela siina rnaarin ollut
laajentunut ohi teologisen tarkoitusperan. Kuka pani poikansa kouluun, toivoi kerran nakevansa hanet pappina, rnieluirnmin ornassa seurakunnassa, jolloin suvun ylennys olisi
tullut kotiseudulla kouraantuntuvasti todistetuksi.
Eri pitajat eroavat toisistaan suuresti poikainsa ylioppilaiksi kayttamiseen nahden: Lohjan 17 latinalinjan oppilaasta
kay koulun Iapi kaikkiaan 15, Pohjan 6 oppilaasta 4, mutta
R. A. Mantyla
paras tulos tassa s~ihteessaon Pyhallamaalla, jonka 8 oppilaasta kokonaista 7 suorittaa ylioppilastutkinnon. - Sellaisen vanhan sivistyspitajan kuin Halikon 14 latinalinjan oppilaasta vain 3 kay koulun Iapi, Lemun 6 oppilaasta ei yksikaan, Liedon 26 ja rikkaan Loimaan 33 oppilaasta vain n.
kolmannes, Mynamaen 32 teinista vain 7 ja Pairnion 16 vain
4 kelpuutetaan akatemiaan. Taman suunnan esimerkkeina
sopisivat mainittaviksi kaikkein useimmat katedraalikoulun
oppilasalueen pitajista.