Oulunkylän kirkko Kirkkosali

Oulunkylän kirkko
Kirkkosali
Oulunkylän seurakunta on perustettu v. 1919.
Oulunkylän kirkko on seurakunnan pääkirkko,
joka on vihitty käyttöön 3.12.1972. Vihkimisen
toimitti piispa Aimo T. Nikolainen.
Kirkon on suunnitellut arkkitehti Heikki Castrén.
Monitoimikirkon tilat ovat kahdessa kerroksessa
ja ne on mitoitettu 500:lle hengelle. Kirkkosali ja
seurakuntasali ovat alakerrassa, samoin kirkkoherranvirasto, jonka tilat remontoitiin v. 2011.
Yläkerrassa on erilaisia kerhohuoneita ja henkilökunnan työtiloja.
Kirkko palvelee seurakuntatapahtumien, kerhojen, kodin juhlien ja kokousten pitopaikkana.
Tilojen käyttö kirkollisiin toimituksiin on ilmaista,
muun käytön vuokra määräytyy tilaisuuden
luonteen mukaan. Kirkkoon pääsee pyörätuolilla
pääovesta ja toiseen kerrokseen Teinintieltä ajoluiskan kautta. Rakennuksessa ei ole hissiä.
Ilmoitustaulut ja esitehyllyt palvelevat seurakuntalaisia ajankohtaisin tiedoin.
Alttariveistos ”Minä se olen” on karjalaista punahonkaa ja esittää Jeesuksen vangitsemista
(Joh. 18), kuvanveistäjä on Raimo Heino.
Lähellä alttaria, saliin tultaessa oikealla, on
kastepöytä, joka samoin kuin saarnatuoli, on
tiiliverhoiltu. Kirkkotekstiilit, kuparia ja pellavaa
(ks. kansi) sekä vihkiryijyn ”Ikihonka” on suunnitellut ja toteuttanut
tekstiilitaiteilija Lea
Thil-Junnila. Kirkossa
on käytössä myös
seurakunnan kutomakerhon valmistamia
kirkkotekstiilejä.
Kirkonkelloja on kolme ja ne ovat saksalaisvalmisteiset. Kelloihin on kirjoitettu latinan
kielellä enkelten ylistyslaulu jouluna (Luuk. 2:14):
”Gloria in altissimis Deo, et in terra pax hominibus bonae voluntatis.” Lisäksi yhdessä kelloista
lukee Oulunkylän seurakunta, toisessa Markus
församling ja kolmannessa a.D. MCMLXXII
(Herran vuonna 1972). Kellojen vasarat uusittiin
v. 2012.
32-äänikertaiset urut
on suunnitellut Matti
Rindell ja rakentanut
Kangasalan urkutehdas. Urut on vihitty
käyttöön v. 1973 ja
peruskorjattu v. 2007.
Kuoro esiintyy korokkeella urkujen ja alttarin kulmauksessa. Kirkon
Steinway-flyygeli ja Schevikhoven-cembalo soivat sekä konserteissa että messuissa. Virsitaulu
uudistettiin v. 2011.
Kirkkosaliin mahtuu n. 170 henkeä, erityisjärjestelyin enemmänkin. Kirkkosalin tuolit voi sijoittaa
eri tavoin ja jatkaa tilaa avaamalla seinäkkeen
seurakuntasaliin. Kattoikkunat ovat ominainen
piirre koko kirkkorakennukselle.
Messua ja tilaisuuksia voi seurata myös yläkerrassa lasi-ikkunoista ja kaiuttimista. Lähetyskynttelikköön voi sytyttää kynttilän rakkaan ihmisen
tai asian merkeissä. Seurakunnalla on arkkualba, joka on käytettävissä seurakunnan omissa
kirkoissa tapahtuvissa siunauksissa.
Seurakuntasali on monimuotoisesti käytössä.
Tilaa on noin 80:lle. Salin yhteydessä on keittiö ja pääsy sisäpihalle. Salin ikkunaseinän
edestä on
saanut paikan
veistos
”Myötätunto”,
jonka on
vuonna 2010
lahjoittanut
seurakunnalle
kuvanveistäjä
Airi Salosmaa.
Yläkerta
Seurakuntasalin
eteisaulan puoleisella oviseinällä
on Iisa Järvisen
(nyk. Tuuliluoto)
tekstiilityö “Äiti”.
Kirkon yläkertaan vie kattoikkunoiden valaisema
portaikko, jossa on Erkki Koposen tekemä ja
lahjoittama maalaus ”Ylösnousemus”.
Seurakunnan
arkkualba on
niinikään
Iisa Tuuliluodon
suunnittelema ja
toteuttama.
Aulassa on reliefi
“Ahdas portti”,
jonka tekijä on
kuvanveistäjä
Marjatta Weckström.
Vuoden 2005 Armokampanjan yksi
kolmesta tunnushahmosta on
Oulunkylän kirkossa.
Armo seisoo oven
luona eteisaulassa
ja kerää ”vaivaisukon” tapaan varoja
seurakunnan diakoniatyölle ja yhteisvastuukeräykseen.
Monitoimikirkossa oli alunperin myös talonmiehen asunto. Se on myöhemmin toiminut mm.
diakonian vaatetorina. Asuintilat saneerattiin
v. 2007 pienryhmien ja henkilökunnan työ- ja
sosiaalitiloiksi.
Kirkon alakerrassa on väestösuoja, joka toimii
myös partiokolona ja varastona.
Maila Mikkolan
pieni maalaus kuvaa
kalliohautaa Israelissa. Seinällä on
myös taiteilija Erkki
Koposen maalaus
Oulunkylästä.
Takkahuone ja ns. akvaario-kerhohuone ovat
viihtyisiä kokous- ja oleskelutiloja. Molemmista
avautuu näkymä kirkkosaliin.
Musiikkihuone on kuorojen, esiintyjien ja
soitinyhtyeiden harjoitustila ja soveltuu hyvin
juhlatilaisuuksiin ja kokoontumisiin. Tila on
toiminut myös kappelina. Siellä oleva taideteos
”Lasinen meri” on Risto Salosen käsialaa.
Lasten toimintaan on varattu kaksi päiväkerhohuonetta. Päiväkerhotiloja ja ns. rippikoulusalia
käyttävät myös koululaisten iltapäiväkerho ja
pyhäkoulu. Rippikoulusali on varhaisnuorten ja
vanhempienkin kokoustilaa.
Yläkerrassa on lisäksi työtilat nuorisotyönohjaajille, papistolle ja diakonialle, sekä pieni
keittiö, joka on myös tilaisuuksien järjestäjien
käytettävissä.