Salin koko varjostaa orkesteritoimintaa

4
LAUANTAINA 2. HELMIKUUTA 2013
UUTISET VAASA
ESPALTA
Puh: (06) 247 7504
[email protected]
Toimintaan jäävä rahamäärä on meillä Suomen
pienin, kun otetaan kaikki ammatilliset
sinfoniaorkesterit huomioon. Intendentti Merja Tyynelä
Jälleen uusi rahastuskeino
Musiikkitalossa muhii iso riita
Pohjalainen uutisoi perjantaina,
että vaasalaismiehen kännykkälaskuun oli ilmestynyt ylimääräisiä senttejä. Mies oli soittanut
useasti kaupungin terveysasemalle. Puhelut olivat maksullisia,
vaikka numero piippasi varattua.
Vaasan kaupunki haluaa rakennuttaa vanhan linja-autoaseman tontille ison musiikkitalon.
Yksityistä rahaa tarvitaan yli 40
miljoonaa. Espalle kantautuneiden tietojen mukaan ensimmäinen riita on jo syntynyt, vaikka
musiikkitalosta ei ole vielä nähty
Espalla on kuultu, että uusia
paljastuksia on luvassa. Tiettävästi sähköpostin lähettäminen
Vaasan kaupungin osoitteeseen
alkaa maksaa seitsemän senttiä
per kerta, vaikka kukaan kaupungilta ei vastaa viestiin.
yhtäkään luonnosta.
Poliitikot ovat tiettävästi jakautuneet kahteen leiriin. Toiset
haluavat musiikkitalon lattiaksi
ehdottomasti parketin, toiset
liputtavat laminaatin puolesta.
Espalla seurataan tilanteen
kehittymistä.
Pohjalainen 2.2.2013
Hautapaikkamaksut
yhtenäiseksi Vaasassa
VAASA Hautapaikkamaksut yh-
tenäistetään Vaasassa. Linjaus
on tarpeen Vähänkyrön kuntaliitoksen takia.
Maksut ovat maaliskuun alusta samat Vaasan suomalaisen,
ruotsalaisen ja Vähänkyrön
seurakunnissa.
Arkkuhautasijasta peritään
seurakuntalaisilta 230 euroa,
muille lisätään hintaan 230 euron lisämaksu.
Uurnahautasijasta peritään
seurakuntalaisilta 25 euroa ja
muilta 150 euroa. Paikka muistolehdossa maksaa seurakuntalisille 25 euroa ja muille 50 euroa.
Hinnat päätti Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirk-
kovaltuusto.
Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi vuosille 2013-14 valittiin Göran Stenlund ja varapuheenjohtajaksi Tuulikki Kouhi.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt Vaasan suomalaisen seurakunnan
kirkkoherran Krister Koskelan
yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Erik Sjöberg.
Kirkkoneuvostoon kuuluvat
myös Olli Autio, Vivian Cederholm, Riitta Pääjärvi-Myllyaho,
Christel Lax, Tiina Mäki, Matias Mäkynen, Merja Piipponen,
Tauno Tuomisto, Mauri Öljymäki sekä Hannu Härö.
Kaskisissa on paljon nähtävää ja koettavaa, mutta matkailijat tai
edes kaupungin kesämökkiasukkaat eivät mahdollisuuksista välttämättä tiedä.
Kaskinen virittelee
kesäksi turistirysiä
JORMA HAVULA
KASKINEN Matkailua Kaski-
Vaasan kaupunginorkesterin viime syksyn konsertit olivat loppuunmyytyjä. Lipputuloja ei voikaan kasvattaa ilman suurempaa salia. Kaupungintalon juhlasaliin mahtuu enintään 440 kuulijaa. Kuva on keskiviikkoillan Karnevaalikonsertista. KUVA: MINNA HIRVELÄ
Salin koko varjostaa
orkesteritoimintaa
Vaasan kaupunginorkesterilla on Suomen pienimmät määrärahat konserttien toteuttamiseen
Vaasan kaupunginorkesteri maksaa kaupungille
karkeasti ottaen miljoona
euroa vuosittain.
ANNE LAURILA
VAASA Vaasan väkilukuun suh-
teutettuna se tekee 15–20 euroa
jokaista asukasta kohti vähän
vuodesta riippuen.
Esimerkiksi joka kolmas vuosi järjestettävä Jorma Panula
-kapellimestarikilpailu näkyy
kaupunginorkesterin budjetissa sekä meno- että tulopuolella.
–"Viimeksi kilpailu järjestettiin viime vuonna, siksi vuosien 2011 ja 2012 lukuja ei voi oikein verrata keskenään, sanoo
orkesterin intendentti Merja
Tyynelä.
Orkesterissa on 31 soittajaa,
yksi taiteellinen johtaja eli vakituinen kapellimestari sekä seitsemän henkilöä toimistossa. Intendentin lisäksi tarvitaan esimerkiksi tiedottajaa ja nuotistonhoitajaa.
–"Palkkakulut ovat suurin kuluerämme. Kun palkat ja vuokrat vähennetään kokonaisbudjetista, meille jää noin 400"000
euroa, jonka on riitettävä toiminnan pyörittämiseen, Tyynelä laskee.
Ja nyt tulee se, mitä Tyynelä
on monta vuotta kuuluttanut,
mutta sanoma on kaikunut kuuroille korville:
–"Toimintaan jäävä rahamää-
VAASAN KAUPUNGINORKESTERIN RAHAT
2011
2012
toimintatulot
198 076 euroa
328 549
toimintakulut
1 981 525
2 228 579
toimintakate
- 1 783 449
- 1 900 030
lipputulot
61 046
64 953
valtionosuus
726 313
718 814
valtionavustus alueelliseen toimintaan
20 000
18 000
avustukset
50 000
12 000
kuulijat
23 540 henk.
23 594
- joista oopperan kuulijat
Vaasa & Ilmajoki
12 177 henk.
8 216
esiintymisiä
70 kpl
66
- joista oopperaesityksiä
Vaasa & Ilmajoki
21 kpl
17
GRAFIIKKA: HANNELE NORJA, LÄHDE: VAASAN KAUPUNGINORKESTERIN TILASTOT
rä on meillä Suomen pienin,
kun otetaan kaikki ammatilliset
sinfoniaorkesterit huomioon.
Esimerkiksi Pori Sinfoniettalla toimintaraha on 850"000 euroa. Se on samankokoinen orkesteri kuin me.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginorkesteria ei voi ottaa
vertailuun, sillä se ei kuulu sinfoniaorkestereihin, vaan pienempään kamari- ja runko-orkesterien sarjaan Suomen sinfoniaorkesterit ry:n luokituksessa.
Tyynelä toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät, kuinka vähällä Vaasan kaupunginorkesterin on tultava toimeen. Toivo
lepää uuden teatteri- ja orkesterilautakunnan tarmossa ajaa
orkesterin raamin suurentamista kaupungin budjetissa.
Mitä toimintarahoilla sitten
tehdään?
Normaaliin konserttitoimintaan liittyviä asioita, kuten palkataan vierailevia solisteja ja kapellimestareita. Konsertteja pitää myös markkinoida.
Jos konsertissa esitetään sävellyksiä, joita kaupunginorkesteri ei ole ennen esittänyt, niin
joka soittajalle on ostettava tai
vuokrattava nuotit.
Jos konsertti järjestetään jossain muualla kuin Vaasan kaupungintalolla, toimintavaroista pitää kustantaa orkesterin
kuljetukset. Esimerkiksi koululaiskonsertteja orkesteri järjestää ympäri Pohjanmaata vuosittain.
–"Toimintarahan on riitettävä
myös soitinvuokriin, jos esitettävänä olevassa teoksessa on jo-
kin soitin, jota meillä ei ole. Esimerkiksi olemme tähän asti joutuneet vuokraamaan harpun
Pietarsaaresta, ja se on ollut todella arvokasta. Tänä vuonna
saamme hankittua oman harpun, Tyynelä iloitsee.
Jos toimintarahaa olisi enemmän, voitaisiin omia konsertteja järjestää enemmän. Nyt suuri osa esiintymisistä on oopperaesityksiä, koululaiskonsertteja ja tilausesiintymisiä.
Kaupunginorkesteri
toimii
noin kahden miljoonan euron
vuosibudjetilla, josta valtionosuus kattaa noin kolmanneksen, reilut 700"000 euroa.
–"Opetusministeriöhän maksaa valtionosuuden kaupungin
kassaan, emmekä me sitä konkreettisesti saa itsellemme. Kaupunki määrittelee meille raamit, missä puitteissa meidän on
toimittava. Kun kokonaisbudjetissa toimintakatteesta vähennetään valtionosuus, niin loput
rahat ovat Vaasan kaupungin
osuutta, Tyynelä laskee.
Omia tuloja kaupunginorkesterilla ovat pääasiassa lipputulot ja tilausesiintymisistä saadut
palkkiot esimerkiksi Korsholman musiikkijuhlilta ja Ilmajoen oopperajuhlilta.
Lipputuloja oli viime vuonna lähes 65"000 euroa. Tyynelä riemuitsee siitä, että kapellimestari Jin Wangin johtamat
konsertit ovat järjestään loppuunmyytyjä.
Lipputulojen kasvattaminen
ei olekaan mahdollista ilman
suurempaa salia.
Kaupungintalon juhlasaliin,
jossa orkesterin konsertit tavallisesti ovat, mahtuu enintään
440 kuulijaa.
–"Sali rajoittaa myös ohjelmistosuunnitteluamme. Jos saisimme isomman salin, voisimme palkata nimekkäitä solisteja, jotka vetäisivät kuulijoita
enemmän ja saisimme enemmän lipputuloja.
30 ihmistä tekee
töitä kuukauden
korvauksetta
ANNE LAURILA
VAASA Joka tammikuu kult-
tuuri-ihmiset Vaasassa riemuitsevat Vaasan kaupunginorkesterin ja -teatterin sekä Vaasan
oopperasäätiön yhteistyöstä,
jonka hedelmänä kaupunginteatterissa esitetään oopperaa
tai, kuten tänä vuonna, operettia.
Kaupunginorkesterin kannalta yhteistyö ei juuri ole hedelmällinen.
Orkesteri ei saa ollenkaan
korvausta näistä esityksistä, jos
niitä on 13 tai vähemmän, kuten
vuosittain on ollut.
–"Se oli aikoinaan Vaasan kaupunginhallituksen päätös, orkesterin intendentti Merja
Tyynelä toteaa kuivasti.
Tänä vuonna operettiesityksiä on 25, mutta yhteistyösopimuksen mukaan orkesteri ei
saa senttiäkään 13 ensimmäisestä esityksestä.
–"Lopuista 12 esityksestä
saamme kolmasosan lipputuloista.
Kuitenkin
oopperayhteistyö
työllistää kaupunginorkesterin
noin 30:a soittajaa harjoitusperiodeineen noin kuukauden
ajan.
Eli soittajille maksetaan tietenkin palkkaa, mutta orkesterin budjetin tulopuolella oopperayhteistyö ei näy.
Jos asiaa katsotaan toisella tavalla, kaikki vaasalaiset veronmaksajat maksavat orkesterin
soittajille palkan tältä kuukaudelta, mutta vain jotkut heistä
käyvät nauttimassa soittajien
työstä oopperaesityksissä, eikä
orkesteri saa lipputuloja, vaan
ne menevät teatterille ja oopperasäätiölle.
–"Soitamme vuosittain myös
Ilmajoen musiikkijuhlilla oopperaesityksissä, ja niistä saamme kyllä korvausta, Tyynelä
huomauttaa.
sissa edesauttamaan perustettu Vauhdilla Matkassa -hanke
sai torstaina tuulta purjeisiinsa, kun kaupunginhallitus antoi sille luvan käyttää monia tiloja nimellistä vuokraa vastaan.
Kaskisissa on monia matkailuvaltteja, joiden ympärille on
hyvä koota esimerkiksi matkailupaketteja.
–"Kauniit puutalot, meri ja
esimerkiksi itse pyydystetty tai
valmistettu kala ovat kaikki tämän päivän matkailutrendejä, joita ihmiset haluavat. Näitä
kaikkia täältä löytyy, mutta ne
ovat olleet vähän piilossa, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Sirkka Suurla.
Itse hanke ei investoi rahaa
mihinkään vaan koettaa synnyttää ideoita ja saattaa yhteen
kaskislaisia matkailun parissa
toimivia yrittäjiä ja muita ihmisiä.
–"Pitää saada sellainen henki, että olemme yksi tiimi, jossa kaikki pelaavat samaan maaliin, Suurla sanoo.
Esimerkiksi marraskuussa
pystytettiin torin laidan tyhjään tilaan paikallisten käsityöläisten ja hyvinvointiyrittä-
jien yhteinen kauppa, johon tuli mukaan 15 yritystä.
–"Siitä muodostui suosittu
kohtaamispaikka kaskislaisille,
mutta väkeä siellä kävi sadan kilometrin säteeltä. Se poiki yrittäjien yhteistyötä.
Käsityöläisyyteen
liittyvän
matkailun ohella tarkoitus on
saada myös kulttuurimatkailijoita ja hyödyntää muun muassa Bladhin taloa. Siellä tullaan
järjestämään esimerkiksi konsertteja ja matkailijaryhmiä voidaan houkutella tutustumaan
muutenkin upeaan 1700-luvun
taloon jolloin paikalliset yritykset voivat järjestää heille ruokailun.
–"Koetamme saada cateringyrittäjien kesken yhteistyön
pystyyn niin, että he voisivat
jopa yhdessä hoitaa isoja tilauksia, Suurla sanoo.
Vauhdilla matkaan -hanke alkoi viime keväänä ja kestää kesään 2014 saakka. Rahaa siihen
on varattu 190"000 euroa, josta
kaupunki maksaa kymmenen
prosenttia ja loput tulee lähinnä valtiolta ja Euroopan aluekehitysrahastolta.
Suurlan lisäksi hankkeen parissa työskentelee Pia Ruotsalainen.
Tulvasta miljoonan euron
vahingot Lapväärtissä
JUKKA SVENSTRÖM
KRISTIINANKAUPUNKI
Noin
miljoonan euron vahingot aiheutti Lapväärtin kiinteistöjä
lokakuussa turmellut tulvavesi. Määrä on hieman arvioitua
pienempi.
Vahinkotietoja koonnut maaseutusihteeri Richard Appelback lähetti Maaseutuvirastoon 87 korvaushakemusta
maanantaina.
Appelbackin mukaan korvauskohteina on teitä, siltoja,
kiinteistöjä ja irtaimistoa. Mukana on kymmenkunta kaupungin hakemusta.
–"Vielä ei tiedetä, kuinka moni
saa korvausta. Kaksi kiinteistöä
on saanut korvauksia vakuutusyhtiöiltä.
Lokakuun tulva pahensi lisäksi heinäkuun tulvan takia jo satovahinkoja kärsineiden Lapväärtin ja sen lähialueiden viljelijöiden ahdinkoa.
Lähes tuhannelta hehtaarilta sato tuhoutui täysin ja noin
920 hehtaarilta osittain. Pahiten kärsivät perunanviljelijät,
joiden satoa tuhoutui 653 hehtaaria.
Appelbackin mukaan valtio
myöntää yleensä korvauksen
noin 90 prosentille hakijoista.
Viljelijöiden omavastuu on 30
prosenttia.
Korvaussummia ei tiedetä,
ennen kuin Maaseutuvirasto
antaa viime vuoden normisatoa ja yksikköhintoja koskevat
tiedot myöhemmin keväällä.
Eräiden arvioiden mukaan
viljelijöiden menetykset ovat
useita miljoonia euroja.
Etelä-Pohjanmaalla
syystulvasta koitui noin 1,8 miljoonan
euron vahingot. Lukuun eivät
sisälly satovahingot, joita lienee
vajaan miljoonan euron verran.
Eniten vaurioita paisunta aiheutti Kauhajoella, jossa vahinkojen arviointi on vielä kesken.
Taloja kastui kolmisenkymmentä. Osa kiinteistöjen omistajista on edelleen evakossa.