Kesä 2013

…EUROPEAN BRASS BAND
COMPETITION 2013 OSLO
INO vuoden puhallinorkesteri
PUHALLINPÄIVÄT RAUMALLA…
WWW.SPOLLI.COM
MYÖNNETYT ANSIOMERKIT
Suomen puhallinorkesteriliitto
Johtokunnan kokous Rauma 15.3.2013
Pekka Ulmanen
kunniajäseneksi
Alavuden Puhallinorkesteri
Erikoisansiomerkki 50v.
Paavo Linna
Mikko Ylitalo
Pronssinen ansiomerkki
Hannu Antila
Kuparinen ansiomerkki
Selina Harju
Mari Järvinen
Annika Isomäki
Ingrid Geeraets
Espoon Puhallinorkesteri
Hopeinen ansiomerkki
Laila Aho
Kauhajoen soittokunta
Erikoisansiomerkki 40v.
Ari Kielinen
Erikoisansiomerkki 60v.
Risto Ala-Ikkelä
Eino Ketola
Jorma Ristimäki
Vesa Viitasaari
Leppäkosken Puhallinorkesteri
Suomen Puhallinorkesteriliiton pitkäaikainen hallituksen
Kultainen ansiomerkki
Markku Elo
Markku Lehtonen
Kari Liukkonen
jäsen Pekka Ulmanen nimettiin 15.3.2013 puhallinpäivien yhteydessä Raumalla pidetyssä kokouksessa
liittomme ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
*
*
*
Suomen puhallinorkesteriliitto
Johtokunnan kokous Tampereella 11.05.2013
Hän on toiminut SPOL:n jäsenenä jo 1970-luvulta
Espoon Puhallinorkesteri
ja
Hopeinen ansiomerkki
Laila Aho
koulutusvastaavana kuin ansiomerkkivastaavana jne.
Kauhajoen soittokunta
tunnollinen ja tinkimätön puhaltajien puolestapuhuja.
alkaen. Liiton hallitukseen Pekka valittiin vuonna 1996
hän
on
merkittävissä
Ulmanen
on
siitä
lähtien
tehtävissä
ollut
toiminut
niin
kaikissa
sen
monissa
taloudenhoitajana,
tehtävissään
tarkka,
Hänet tunnetaan taitavana orkesterin johtajana ja
Erikoisansiomerkki 40v.
Ari Kielinen
Erikoisansiomerkki 60v.
Risto Ala-Ikkelä
Eino Ketola
Jorma Ristimäki
Vesa Viitasaari
musiikkiluokkien kehittäjänä. Hänen saavuttamansa
ansiot musiikin ja nuorisotyön parissa ovat vertaansa
vailla.
Haluamme koko liittomme puolesta kiittää
Pekkaa ja toivottaa hänelle
rauhallisia eläkepäiviä!
PÄÄKIRJOITUS
Olin seuraamassa BRASS BANDIEN EUROOPAN MESTARUUSKILPAILUJA www.ebbc2013.no
Norjassa 14.5.2013. Kilpailun tunnelma ja taso Oslon täydessä konserttisalissa oli huikea.
Kilpailun voitti Cory Band Walesista, mutta myös muut mestaruuden tavoittelijat esittivät huikeaa
akrobatiaa ja vahvaa tulkintaa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Kilpailun päätteeksi osallistuin kokoukseen,
jossa valmisteltiin samanlaisen kilpailun järjestämisestä myös PUHALLINORKESTEREILLE.
Tällä hetkellä alan maailman suurin kilpailutapahtuma
järjestetään Hollannin Kerkradessa, jossa kisaillaan monessa
eri sarjassa eri kokoonpanoilla. Tämä neljän vuoden välein
järjestettävä massiivinen kilpailu 4.-28.7.2013 on
tutustumisen arvoinen. WWW.WMC.NL Tällaisissa
tapahtumissa on hyvä peilata myös suomalaista osaamista
maailmalla vallitsevaan kehitykseen tänä päivänä.
Kokouksessa oli mukana useita suurtapahtumien järjestäjiä ja
kapellimestareita. Ideana oli luoda kilpailu,
jossa kutakin osallistujamaata edustaisi yksi orkesteri.
Kilpailu käytäisiin korkeimmalla tasolla ja sen tavoitteena olisi
saada aikaiseksi säännöllisin välein toteuttava tapahtuma.
Osa edustajista näki haasteita, joista merkittävimmät koskivat
pitkistä matkoista syntyviä korkeita kustannuksia. Aihetta
alettiin kuitenkin valmistella norjalaisvetoisesti. Yhtenä
tavoitteena oli toteuttaa kilpailu juuri ym Kerkraden kilpailun
oheistapahtumana vuonna 2017.
Kokouksen ja sitä seuranneen keskustelun yhteydessä oli
hyvä tilaisuus vaihtaa ajatuksia myös puhallinorkesterimusiikin suuntaviivoista tulevaisuudessa.
Yksi silmiinpistävimmistä eroista ja kehityksen jarruista
koskee kotimaisten orkesteriemme pientä kokoa.
Keski-Eurooppalaisen katsantokannan mukaan alle 40-50
miehinen orkesteri ei ole vertailukelpoinen suuriin
kokoonpanoihin nähden. Asia on varsin ymmärrettävä, kun
katsoo millaisia satamiehisiä kokoonpanoja näkee vaikkapa
Espanjassa, Itävallassa, Hollannissa, Saksassa, Norjassa jne.
Toinen seikka koski ammattilaisavustajia. Monessa maassa
amatööriorkesterit ovat tavoiteltuja myös ammattilaisille.
Siksi perinteinen jako harrastajiin ja ammattilasiin on
hämärtynyt.
Onko Suomessa mahdollista luoda tällaisia
puhallinorkestereita? Ruotsissa asiaa on hoidettu
periodivoimin hieman Sinfoninen Puhallinorkesteri SISUN
tapaan. Aihetta voisi kehittää myös oppilaitostasolla..
Suomessa on hyvä musiikkikoulutusjärjestelmä,
mutta osaavatko hallintohenkilöt nähdä puhallinmusiikin
erityispiirteet oikein?
Puhallinorkesterit kehittävät nuoria soittajia parhaiten myös
oman soittimensa opintojen osalta. Sekä oppi- että
yhtyesoittomateriaali on integroitu progressiiviseksi ja se
huomio puhallinsoittoon oleellisesti liittyvän fyysisen
kehityksen. Vääränlainen ohjelmisto saattaa jopa tuhota
oppilaan. Siksi samassa oppilaitoksessa olisi oltava eritasoisia
orkestereita, joihin nuori etenee ym. seikat huomioiden.
Huipulla on hyvä olla yksi haasteellinen ja tavoiteltu orkesteri,
jonka soittajat luovat sosiaalisen ja säännöllisesti
kokoontuvan yhteisön. Näin syntyneestä motivoituneesta
harrastekentästä on paljon iloa kuulijoille ja nuoret saavat
siitä elämän mittaisen lahjan, kuten monilla paikkakunnilla on
jo todettu.
Iloa kesään puhallinmusiikin parissa!
Suomen Puhallinorkesteriliiton
Puheenjohtaja Raine Ampuja
SPOL HALLITUS
Puheenjohtaja, jäsenasiat, kansainväliset asiat, ansiomerkit
Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ email: [email protected] puh. 040 50 77799
Varapuheenjohtaja
Jouni Auramo Kauppakatu 12 C 47, 33210 TAMPERE [email protected] 050 3135588
Sihteeri, internet
Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ [email protected], puh. 040 9637701
Taloudenhoito,
Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ [email protected] 040 5139059
Jäsenlehti
Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE [email protected] 050 3233698
Tiedotus,
Minna Kajander Simo Hurtan katu 4, 81700 LIEKSA [email protected]
Koulutus:
Juuso Wallin Sturenkatu 26 A 9 00510 HELSINKI [email protected] 040 5255865
Muut hallituksen jäsenet
Jaakko Kosunen Telakkakuja 5 B 10 70100 KUOPIO [email protected] 044 7181390
Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU [email protected] 040 7374717
kansikuva, Juuso Wallin 2013
INO
Vuoden puhallinorkesteri 2013
Historian kolmas Vuoden Puhallinorkesteri on Ikaalisten Nuoriso-orkesteri. Tunnustus jaettiin orkesterille Rauman Puhallinpäivillä
viime maaliskuussa. Pieneltä paikkakunnalta ponnistava INO toimii peräti neljän eritasoisen kokoonpanon voimin, soittajia on
yhteensä noin 80. Kapellimestareina toimivat Antti Nissilä ja Jorma Rajala.
Vuoden puhallinorkesteri -palkinto myönnetään harrastemusiikin parissa toimivalle puhallinorkesterille, joka on erityisesti
ansioitunut palkitsemisvuotta edeltävänä vuotena. Ikaalisten Nuoriso-orkesteri teki vuonna 2012 esiintymismatkan Itävaltaan ja
isännöi Musikverein Jung St. Marien –orkesteria Suomessa. Yhteistyö jatkuu tulevinakin vuosina. Orkesteri on ollut näyttävästi
esillä omalla paikkakunnallaan ja tehnyt paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Orkesteri esiintyi vappuna 2012 tasavallan
presidentille.
Ikaalinen tunnetaan myös Rocking Winds –tapahtumastaan, joka on järjestetty nyt jo seitsemän kertaa. Tapahtuma kerää runsaasti
lähiseudun soittajia, joilla ei muuten ole mahdollisuus soittaa suurissa kokoonpanoissa. Tapahtumassa on kantaesitetty runsaasti
suomalaisia puhallinkappaleita
Suomen puhallinorkesteriliitto onnittelee orkesteria ja sen kapellimestareita hienosta saavutuksesta! Vuoden puhallinorkesteri
-palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville orkestereille:
2011 Tuulimyllyn Puhaltajat (kotipaikka Säkylä)
2012 Montolan puhallinorkesteri (Lappeenranta)
2013 Ikaalisten Nuoriso-orkesteri (Ikaalinen) Tsekkaa INO netissä: http://ino.fi/
Teksti: Minna Kajander
Kuva: Minna Nissilä
Juha Salmelasta Vuoden Pinna
Juha Salmela sai valtakunnallisilla Puhallinpäivillä jaettavan Vuoden Pinna –tunnustuksen tekemästään
merkittävästä työstä puhallinmusiikin harrastuksen eteen. Salmela aloitti tuubansoiton opiskelun Ylivieskan
seudun musiikkiopistossa vuonna 1970. Tuubansoiton opettajaksi hän valmistui Sakari Lambergin
johdolla Oulun konservatoriossa vuonna 1983 ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1989.
Hän on täydentänyt opintojaan useilla mestarikursseilla.
Juha Salmela on toiminut vaskisoiton opettajana Ylivieskan seudun musiikkiopistossa vuosina 1986-89 ja
vuodesta 1989 alkaen Lahden konservatorion tuuban- ja baritoninsoiton lehtorina sekä puhallinorkesterin
kapellimestarina (1990-). Sibelius-Akatemian tuubansoiton opettajana hän on toiminut vuodesta 1995
vuoteen 2003 ja Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitoksen opettajana vuodesta 2002. Sinfonia
Lahden va. tuuban äänenjohtajana vuosina 2001, 2004-06.
Vuoden Pinna –palkinnon tarkoituksena on korostaa koulutuksen ja alueellisen puhallinorkesteriharrastuksen merkitystä Suomen kulttuurielämälle. Tunnustus on jaettu nyt kymmenen kertaa. Millaisin
tuntein aktiivinen puhallinmusiikkimies huomionosoituksen ottaa?
”Ihan mukavalta tuntuu, onhan se hienoa saada näin upea tunnustuspalkinto tekemästään työstä.
Huhtikuun loppu oli meillä aika kiireinen kaikkine kurssitutkintoineen ja konsertteineen. Kausi huipentui
Lahden sinfonisen puhallinorkesterin kohdalta yhteiskonsertteihin Rakuunasoittokunnan kanssa
konsertteihin 23.4. Lappeenrannassa ja 26.4. Lahdessa. On upeaa, että orkesterilaiset pääsevät
soittamaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Sitten meillä oli perinteinen puhallinorkestereiden
vappukonsertti, jossa esiintyvät konservatorion kaikki neljä puhallinorkesteria.”
Suomen Puhallinorkesteriliitto onnittelee!
Teksti: SPOL, kuva: Seppo Pohjoisaho
Jukka Myllys koulutti Jyväskylän
Puhallinorkesteria 5.–7.4.2013
Kemin kaupunginorkesterin kapellimestari ja
arvostettu baritonivirtuoosi Jukka Myllys ihastutti
Jyväskylän Puhallinorkesterin soittajat selkeällä
musiikillisella näkemyksellään ja tarkalla
johtamisellaan orkesterin koulutus- ja
konserttiviikonlopun aikana huhtikuun alussa.
Viikonlopun koulutussessiota oli markkinoitu myös
Suomalaisen Musiikkikampuksen (JAO, JAMK ja
Yliopisto) opiskelijoille, mistä saatiinkin tarvittavaa
vahvistusta orkesterin konserttikokoonpanoon.
Jyväskylän Puhallinorkesteri oli tehnyt johtajansa
Rita Varosen johdolla huolellisen pohjatyön
koulutusviikonlopun aikana työstettäviin kappaleisiin
ja teoksiin. Soittajat kokivat tämän ohjelmiston
valmistamisprosessin kahden kapellimestarin voimin
erittäin mielekkääksi: Ritan johdolla laitettiin rytmiset
ja melodiset sudenkuopat tasaisiksi sekä teosten
rakenne kohdalleen.
Jukan johdolla sitten lopulliset tempot, korostukset,
sävyt ja dynamiikka konserttikuntoon. Kotiläksyiltä ei
luonnollisestikaan vältytty…
Lievää soittajakohtaista päänraaputtelua aiheutti
harjoitusten siirtyminen lauantai-iltapäivällä
Palokasta konserttipaikkana toimineeseen Harjun
saliin Ammattiopistolle Jyväskylän keskustaan.
JPO:n viikoittaisena harjoittelupaikkana toimiva
Palokan koulun sali on akustisesti ylellinen ja
yhteissoitollisesti helppo. Harjoitusten jatkuminen
kaikuisassa Harjun salissa aiheutti - useammassakin
kohdin valmistuvaa ohjelmistoa - dynaamista
uudelleenarviointia niin soittajan henkilökohtaisina
ratkaisuina kuin kapellimestarin imperatiiveinakin.
Ohjelmistovalinta keräsi soittajilta yleisesti kiitosta ja
viikonlopun teoksista mieleenpainuvimmiksi jäivät
Timo Forsströmin Life in the Capital City ja Arturo
Márquezin Danzón n:o 2. Jyväskylän
ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelija Yasmina
Barbara solisteerasi varmaotteisesti ja taidokkaasti
Carl Maria von Weberin Concertinon klarinetille.
Yleisöä saapui sunnuntain konserttiin mukavasti,
konserttiohjelmaa kiitettiin sekä soittajien että
yleisön puolelta hyvin laadituksi, orkesterin soittoa
kehuttiin tarkaksi ja sointia upeaksi. Márquezin
hengessä: Gracias por su visita Jukka Myllys!
Teksti ja kuvat: Ilpo Soikkeli
Puhallinmusiikin juhulaa
Etelä-Pohojammaalla
Tallinnan tunnelmissa
Eesti Puhkpillimuusika Ühing eli tuttavallisemmin Viron SPOL järjestää yllättäin vuosittain
kokoontumisajoja, yksi toimintamuodoistaan on Estonian Republic Conductor Orchestra (VOP) eli vaikkapa
"Viron kippariklinikkapuhallinorkesteri". Orkesterin tämänhetkinen johtaja, EPÜ:n hallituksen jäsen,
hollantilaissyntyinen Midwest-tuttuni Bert Langeler kutsui minut luennoimaan Suomen puhallinmusiikkisysteemeistä lauantaiksi 13.4.2013. Pienehköön Vana Viru-kadun alkupäässä sijaitsevaan harjoitushuoneistoon oli ahtautunut kolmisenkymmentä puhkuaktiivia, ja materiaalia kävivät läpi Bertin lisäksi
läsnäollessani jo viime vuonna tutuiksi tulleet Valdo Rüütelmaa (Tabasalu Muusikakooli puhkpilliõpetaja),
Hando Põldmäe (Politsei- ja Piirivaleorkestri dirigent). Cornopultissa istui EPÜ:n tuore puheenjohtaja Harry
Illak (mm. Vabariikliku Orkestrijuhtide Puhkpilliorkestri valitud peadirigent).
...Viitasauruksen
tuomaroimaan
Läppärini, projektorin ja kitaravahvistimen avulla pidin sitten n. täyden oppitunnin mittaisen (37 min…)
esityksen Suomen puhallinskenestä, hyvänä apuna oli Kari Laitiselta saamani materiaali. Käyteyt kielet
olivat yleisön ikäjakaumasta johtuen soomi ja englanti. Kannustin kyselemään ja mukavan interaktiiviseksi
meni. Vastailin myös teksasiksi Lasnamäelle päätyneen pasuunaope Gerald Butlerin uteliaisiin
kommentteihin.
Luonnollisesti otin esiin suomalaisen puhallinmusiikin FinnBandShopeineen jne. Kerroin jääräpäisistä
puhallinsäveltäjistämme ja taisin pitää veljeskansamme puhalatajille ensimmäisen tekijänoikeusinfon
heppaisine Kummisetä-vertauksineen, tilaisuudessa kun soiteltiin lähinnä laittomista kopioista. Tein myös
henkilökohtaista puhallinhistoriaa: johdin ja kuvasin samanaikaisesti videolle, tulokset löytyvät YouTubesta
nimellä A Little Winter Fanfare (played by Eesti All Stars 4/13/2013). Jaoin muutaman nuottilahjan ja
toivotin tervetulleeksi Järvenpään pohjoismaisille puhallinpäiville 2014. EPÜ:n hallitus oli sittemin
kokouksessaan päättänyt delegation lähettämisestä, kertoivat Bert ja Harry kolminkeskisessä
iltasymposiumissamme. Aitäh ja teretulemast!!
Harry
Hando
INO isännöi itävaltalaisia
Mv. Jung St. Marien ja INO yhteisesityksessään Sata-Häme Soi festivaalin päätösjuhlassa. Orkesteria johtaa Walter Hinterhölzl.
Bert
Valdo
Teksti, kuvat ja rummut: Viitasaurus
Aura Brass Bandin
Norjan matka
Kun Turun NMKY:n Aura Brass Band (ABB) alkoi
syksyllä 2012 suunnitella matkaa brass bandien EMkilpailuihin Osloon 3.-5.5.2013, oli tarkoituksena
osallistua kilpailujen tulokasmaille tarkoitettuun Bsarjaan. Ilmoittautumismaksut oli maksettu, kuvaus
bändistä valokuvineen oli kilpailujen nettisivuilla ja
ABB oli alkanut jo harjoittelemaan vapaavalintaista
kappalettaan.
Yhtyeen jäsenet olivat innostuneita ja latautuneita
tulevaan koitokseen. Nyt piti vain odottaa kilpailujen
pakollista kappaletta, jonka oli määrä tulla kahdeksan
viikkoa ennen kilpailuja.
Aura Brass Band on yksi harvoista Suomessa vakituisesti
toimivista brittiläistyylisestä brass bandista. Sen perusti vuonna
2004 musiikin maisteri Pekka Lyytinen, joka on johtanut yhtyettä
siitä lähtien. ABB on konsertoinut säännöllisesti sen koko
olemassaolon ajan. Kilpailukokemustakin on: vuonna 2006 ABB
osallistui tähänastisesti Suomen ainoihin brass bandien SMkilpailuihin, ja vuonna 2011 ABB puhallinorkesterien SMkilpailujen vapaaseen sarjaan. Suunnitelmissa oleva kilpailumatka Osloon oli kuitenkin ABB:n tähänastisesti haastavin hanke.
Kaikki ei mennyt kuitenkaan ihan niin kuin oli suunniteltu.
Eräänä päivänä ebbc2013-nettisivuilla Aura Brass Bandin
esittelytekstiä ei enää näkynytkään. ABB:n puheenjohtaja
Timo Telkola otti yhteyttä kilpailujen järjestäjään ja hänelle
kerrottiin, että B-sarjaan ei ollut osallistunut ABB:n lisäksi
muita yhtyeitä, joten sarja oli peruttu. Ilmoittautumismaksu
luvattiin palauttaa, mutta ABB ei jättänyt asiaa siihen. Osa
matkan tarkoitusta oli päästä kuuntelemaan muita brass
bandejä, ja niin alettiin selvittää miten saisimme matkan
kuitenkin järjestymään. Sähköpostirumba oli mittava ja koko
yhtyeen hermoja koeteltiin niitten viikkojen aikana, kun
erilaista informaatiota tuli EBBA:lta (European Brass Band
Association).
Luvattiin yhtä ja sitten toista. Oltiin jo viittävaille luovutettu kunnes
viimeinen tarjous EBBA:lta ratkaisi tilanteen: sen lisäksi, että ABB
pääsisi esiintymään lauantaina 4.5. Oslon Concert Hall:ssa
ennen kilpailuja, saisi orkesteri Bessonin myöntämän stipendin ja
EBBA kustantaisi kilpailujen yhteydessä järjestetyn kapellimestarikilpailun voittajan pitämään ABB:lle harjoitusviikon-lopun
Suomeen. Niin matkasuunnitelmat olivat taas käynnissä ja uusi
biisilista mietittynä.
Matka alkoi Turun satamasta torstai-iltana. Laivan saavuttua
Tukholmaan lauantaiaamuna oli edessä pitkä päivä: bussimatka
Osloon kesti pysähdyksineen noin kahdeksan tuntia. Osloon
saavuttua luppoaikaa oli vain hetken ennen ensimmäistä
kilpailuosuutta. Brass Bandien EM-kilpailuihin 2013 osallistui
yksitoista eurooppalaista brass bandiä: Belgiasta, Englannista
(2), Hollannista, Itävallasta, Norjasta, Ranskasta, Ruotsista,
Sveitsistä, Tanskasta ja Walesista.
Jokainen orkesteri esitti perjantaina pakollisen kappaleen, Stig
Nordhagenin Myth Forest, ja lauantaina vapaavalintaisen
teoksen. Esitysjärjestys oli arvottu ja jokaisen esityksen välissä
oli pieni roudaustauko. Kilpailujen juontajalla oli tärkeä rooli
hyvän tunnelman ylläpitäjänä näinkin pitkässä ”konsertissa”.
Työn hoiti tyylikkäästi huumorintajuinen brittijuontaja Frank
Renton.
Aura Brass Bandin tähänasti merkittävin ja näkyvin konsertti
yhdessä The European Youth Brass Bandin kanssa Oslossa oli
lauantai aamupäivällä ennen kilpailujen vapaavalintaista osuutta.
ABB aloitti konsertin James Curnowin Fanfare and Flourishes
-kappaleella, jonka jälkeen se esitti kansainväliselle yleisölle
suomalaista musiikkia: Jean Sibeliuksen Andantino (arr. Urpo
Laaksonen) ja Robert Redheadin A Finnish Suite -sävellyksen,
kolmiosaisen teoksen joka pohjautuu suomalaisiin
kansanlauluihin. Orkesterin osuus päättyi räväkästi Irving Berlinin
There’s No Business Like Show Business (arr. Goff Richards)
-kappaleeseen.
Paikalla olevan runsaslukuisen yleisön lisäksi konserttia pystyi
katsomaan Norjan televisiosta, jonka nettisivuilla kilpailun kaikki
esitykset ovat nähtävissä 18.5. saakka.
Lauantai-illan Gaalakonsertissa esiintyi The European Youth
Brass Band, The Norwegian National Brass Band solistinaan
norjalainen trumpetisti/kornetisti Ole Edward Antonsen, sekä
kilpailuihinkin osallistunut Black Dyke Band. Konsertin lopussa
julkaistiin kilpailun tulokset: Walesilainen Cory Band voitti vuoden
2013 kilpailun. Norjan edustaja, Eikanger-Bjørsvik musikklag
kipusi toiseksi ja moninkertainen voittaja Black Dyke Band
sijoittui kolmanneksi. Illan päätti European Brass Party, jossa olut
oli kallista mutta seura mitä parhainta: lähes kaikki kilpailuihin
osallistuneet ja ulkopuoliset vaskimusiikin ystävät juhlivat
yhdessä. Oli mahtavaa päästä tutustumaan eri brass bandien
jäseniin, vaihtaa kuulumisia ja keskustella vaskimusiikista.
Matka oli kaikenkaikkiaan Aura Brass Bandille mitä parhain
kokemus. Sen lisäksi, että pääsimme esiintymään, kuulemaan
kovan luokan brass bandejä, tutustumaan brass band-skeneen
ja kollegoihin, oli yhdessä vietetty aika myös kilpailujen
ulkopuolella tärkeää orkesterin yhteishengelle.
Matkalla syntyi myös brass band –aiheisia vitsejä: ”Montako
takarivin kornetistia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? – Ei
yhtään, kun kukaan heistä ei pääse niin korkealle” . :-o
Hanna Pajalahti, ABB:n sihteeri ja repiano-kornetisti.
Kuvat: Pekka Lyytinen ja Simo Särme
LAHDEN VETERAANISOITTOKUNTA
SAVONLINNASSA
Konsertti Savonlinna salissa, solistina oopperalaulaja Juha Kotilainen.
Saimme laulusolistiksi tunnetun oopperalaulaja
Juha Kotilaisen. Hänelle sali olikin tuttu useista
aikaisemmista esiintymisistä. Hän lauloi
kappaleita, mm Teuvo Laineen sovittamasta
sikermästä Muistoja sotavuosilta. Laulusolisteina
esiintyi myös jo seitsemäntoista vuotta
solistinamme ollut Pirkko Lahti sekä
kapellimestarimme Jorma Alanne.
Lahden Veteraanisoittokunta käväisi
Savonlinnassa kertoilemassa sanoin
ja sävelin veteraaneista.
Ensimmäinen tilaisuus oli Mertalan
koululla, jonne kuulijoiksi oli valittu
luokat 3-9, noin 300 oppilasta.
Useilla kouluilla esiintyneenä olin
todella ällistyksestä mykkänä, nämä
oppilaat kuuntelivat koko konsertin
täysin hiljaa, vaikutti että jopa
keskittyen kuulemaansa.
Savossa kun olimme, kysymykseeni oliko oppilaat
peloteltu olemaan hiljaa, rehtori
Markku Kiiski hymyssä suin myönsi näin olevan.
Siis vastuu siirtyi kuulijalle.
Illaksi siirryimme Savonlinna saliin. Miksi yleensä
olimme Savonlinnassa, johtui siitä, että
kapellimestarimme Jorma Alanne, täysin ilman
omaa syytään oli sattunut syntymään ko
paikkakunnalla ja toiminut siellä myös
sotilaspoikana. Paikalliset maanpuolustushenkiset
yhdistykset, mukana mm sotilaspoika yhdistys,
olivat päättäneet järjestää konsertin talvisodan
päättymisen muistoksi, johon esiintyjäksi he
meidät kutsuivat.
Juha Kotilainen, Pirkko Lahti, Jorma Alanne
Molemmissa esiintymispaikoissa selvitimme myös
puhuen sanan veteraani merkitystä ja
soittokuntamme perustamisvaiheita vuodelta
1976. Soittajistossamme on mukana soittokuntaa
perustamassa ollut klarinetisti Keijo Järvinen.
Mutta suuret ablodit sai kuitenkin esittelyssä
basistimme, 92 vuotias tammenlehväveteraani
Reino Laitinen. Näin todistimme, että
puhallinmusiikin harrastus pitää ihmisen virkeänä
ja toimita kykyisenä pitkään, pitkään, pitkään...
Teksti ja kuvat Matti Kettunen.
Nuorekas 100-vuotias luottaa tulevaisuuteen
Outokummun puhallinorkesteri viettää 100.
toimintavuottaan näyttävästi koko vuoden. Kaivosyhtiön
soittokuntana toimintansa aloittanut orkesteri juhlii
järjestämällä konserttisarjan, jonka keskeisenä ajatuksena
on tuoda laaja-alaisesti esille paikkakunnan
puhallinharrastamista. Konserteissa esiintyvät
puhallinorkesterin lisäksi myös orkesteriyhdistyksen muut
kokoonpanot: Outokumpu Big Band, Waskiseitsikko,
Soitinyhtye Metso sekä Outokummun orkesterikoulu.
Yhteistyötä muiden maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa
outokumpulaiset soittajat tekevät vuoden aikana ahkerasti.
Juhlavuotenaan Outokummun puhallinorkesteri kunnioittaa
satavuotista perinnettään ja katsoo luottaen tulevaisuuteen
panostaen erityisesti orkesterikoulun toimintaan ja sitä
myötä lasten ja nuorten soittoharrastuksen kehittämiseen
Outokummussa.
Outokummun orkesterikoulu syntyi viisi vuotta sitten
tarpeesta turvata puhallinorkesterin jatkuvuus
paikkakunnalla ja saada uusia soittajia kuihtuvaan
Helmikuussa Joensuun puhallinorkesterin kanssa pidetyt
Beatles -konsertit vetivät urheilusalit täyteen yleisöstä sekä
Outokummussa että Joensuussa. Konserteissa kuultiin
Beatles -klassikoita, muun muassa Kari Karjalaisen tekemä
täsmäsovitus kappaleesta Yellow Submarine, jonka tahdissa
orkesterit saapuivat lavalle. Solistina esiintyi suureksi Paul
McCartney-faniksi paljastunut heavylaulunopettajaksi
opiskeleva Arttu Leppänen. Arttua ja puhallinorkestereita
kuullaan seuraavan kerran kesäkuun Kummun Soitto-
orkesteriin. Kapellimestari Mika Hirvosen ideoima ja
organisoima toiminta on tuottanut erinomaisia tuloksia.
Viidessä vuodessa orkesterin soittajisto on
kaksinkertaistunut ja tulevaisuus näyttää jälleen valoisalta.
Ei tässä ole pyörää keksitty uudelleen, vaan herätetty
henkiin vanha opetusmuoto: orkesterikoulussa
puhallinorkesterin kokeneet soittajat opettavat uusia
tulokkaita mestari-kisälli -periaatteella.
Opetus tapahtuu pääosin pienryhmäopetuksena
orkesteristemmoja opetellen. Jokainen orkesterikoululainen
aloittaa myös orkesterissa soittamisen heti samalla viikolla
kun saa soittimen ensimmäistä kertaa käteensä. kertoo
Mika Hirvonen. Toiminta on herättänyt suurta kiinnostusta
niin lapsissa kuin aikuisissakin. Moni lapsiaan
orkesterikouluun tuonut vanhempi on myös innostunut
soittamisesta ja näin puhallinorkesterista on tullut koko
perheen yhteinen harrastus. Tällä hetkellä
orkesterikoulukokoonpanossa soittaa 40 kaikenikäistä
soittajaa, nuorin on 5 -vuotias ja vanhin 87 -vuotias.
merirosvoina, Leijonakuninkaana ja Peppi Pitkätossuna.
Kahden taidemuodon sulavasti yhdistänyt projekti saa jatkoa
myöhemmin tänä vuonna.
Orkesterikoulun juhlavuoden pääteos on Mika Hirvosen
säveltämä ja käsikirjoittama musiikkinäytelmä Vuorenhaltijan
aarre. Oppitunnin mittainen teos on suunnattu lapsille ja
nuorille. Musiikkinäytelmässä soittavat ja näyttelevät
Outokummun orkesterikoulun soittajat. Vuorenhaltijan aarre
-musiikkinäytelmän kantaesitys on ensi kesän Kummun
festivaalilla, jolloin luvassa on rockmusiikkia konsertissa
Soitto -festivaaleilla Vanhalla kaivoksella. Syksylle on
Rocking Brass.
suunniteltu maakuntakiertue, joka on tarkoitus suunnata
sellaisille paikkakunnille, joissa puhallinmusiikkia on harvoin
Toukokuun 4. päivä Outokummun Orkesterikoulun ja
tarjolla. Maakuntakiertuetta on tarkoitus jatkaa
OudonKummun Sirkuksen yhteinen Tähtiä ja
keväällä 2014.
Mika
ja
Eino
Hirvonen
(5
vee)
Tahtia -kevätnäytöskonsertti täytti jälleen
urheilutalon. Esiintyjiä oli lähes 150 ja katsomon
Syksy huipentuu syyskuun lopulla pidettävään
ääriään myöten täyttänyt yleisö sai nauttia
juhlakonserttiin, jonne on kutsuttu orkesterin
lasten ja nuorten tekemisen riemusta täysin
entisiä soittajia muistelemaan vanhojen
rinnoin. Orkesterikoulun elokuvasävelmien
soittajakavereiden kanssa kasvattajaorkesterin
tahdissa sirkuksen tähdet valtasivat areenan
soivaa historiaa ja soittamaan suuressa
musiikkiin näyttävästi luotujen koreografioiden
juhlaorkesterissa.
mukaan: Autot -elokuvan hahmoina,
Teksti: Mika Hirvonen, kuvat Kimmo Rummukainen
Jyrki
Koskinen Kaartin
Puhallinmusiikin
juhulaa
Soittokunnan
päälliköksi
Etelä-Pohojammaalla
xxxxxxx
1. Millä mielellä/linjalla
sotilassoittokuntien
paraatipaikan (en keksinyt
parempaakaan termiä)
päälliköksi?
4. Mitä kuuluu sävellys/
sovitus"rintamalle"?
Omakotitalon myynti ja siihen
liittyvät tavaran hävitys, muutto yms.
järjestelyt ovat olleet omiaan
vaientamaan tämän minän takaalalle. Viimeisin sovitus on Astor
Piazzollan Yo Soy Maria, jonka tein
Itä-Suomen sotilasläänin konserttiin
tämän vuoden helmikuussa.
Kaartin Soittokunnan historia on
erittäin pitkä ja kunniakas.
Soittokunnan päällikkönä on
palvellut useita arvostamiani
kapellimestareita, säveltäjiä ja
sovittajia.
...Viitasauruksen tuomaroimaan
Sävellysrintamalla minulla on kyllä
muhimassa eräs sooloteos, mutta
siitä en osaa vielä ennustaa milloin
se valmistuu.
Soittokunnassa on erittäin taitavia
muusikoita, joka luo hyvät
edellytykset korkeatasoisen
puhallinmusiikin toteuttamiseen.
Kaartin soittokunta on
Puolustusvoimien edustussoittokunta ja sen rooli
5. Miltä tuntuu Finlandia-talo
päämajana?
"President´s Own" -orkesterina on
merkittävin ero aiempiin tehtäviini
verrattuna. Tehtävän
vastaanottamisen koen kunnia
asiana ja suhtaudun tähän
Puhuttaessa Kaartin Soittokunnan
työskentelystä Finlandia talossa
piirtyy melko monen mieleen kuva
Finlandia-salista ja talon upeista
puitteista.
pestiin kuten aiempiinkin, eli teen
parhaani ja jälkeenpäin sitten
nähdään mihin se johtaa.
Puolustusvoimien tiukan
taloudellisen tilanteen johdosta
valtaosa soittokunnan
yhteisharjoittelusta toteutetaan
Elissa-salissa, joka on soittokunnan
tarpeisiin liian pieni.
2. Miten sotilassoittokuntakentän muutos vaikuttaa
Kaartiin?
Kaartin Soittokunnan toiminta-alue
sekä yhteistyötahojen määrä
kasvaa huimasti tulevassa
uudistuksessa.
Toiminta-alueeseen kuuluvat
Uudenmaan lisäksi jatkossa mm.
Kanta-Häme ja Päijät-Häme.
Laajentumisilmiö on toki sama
kaikilla muillakin sotilassoittokunnilla. Erityispiirteenä Kaartin
Soittokunnassa ovat valtiolliset
velvoitteet, jotka priorisoidaan
muun toiminnan edelle.
Tämä tarkoittaa erityisiä haasteita
toiminnan suunnitteluun sekä eri
tilaisuuksien koordinointiin. Aiemmin
Panssarisoittokunta toimi
sijaisenamme, mutta uudistuksen
toteuduttua sijaisia ei käytännössä
enää ole.
3. Aikaisemman urasi
ikimuistoisimpia hetkiä?
Ikimuistoisia hetkiä on lukuisia.
Joidenkin nostaminen erityisesti
toisten edelle ei anna oikeutta muille
hienoille kokemuksille. Kaikkein
hienointa on saavuttaa tunne, että
olet yhdessä orkesterin kanssa
musisoinnin ytimessä. Tuo kokemus
ei katso aikaa eikä paikkaa.
Musiikkimajuri Jyrki Koskinen aloitti musiikinopiskelun 5-vuotiaana. Myöhemmin instrumentti
vaihtui trumpetiksi. Vuonna 1980 Jyrki Koskinen aloitti ammattimaisen opiskelun
Puolustusvoimien soittajakoulussa. Soitto-oppilastutkinnon suoritettuaan hän toimi
soittajaupseerina Helsingin Varuskuntasoittokunnassa. Vuonna 1986 Koskinen siirtyi
opetusupseeriksi Sotilasmusiikkikouluun.
Vuonna 1993 Koskinen valmistui kurssinsa priimuksena sotilaskapellimestariksi. Kurssin
jälkeen hän on toiminut Sotilasmusiikkikoulun kapellimestarina, Savon Sotilassoittokunnan
päällikkönä, Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan päällikkönä, Sotilasmusiikkikoulun
johtajana Lahdessa ja Rakuunasoittokunnan päällikkönä Lappeenrannassa.
Koskinen toimi hieman yli vuoden verran Hamina Tattoon ja Bastionin toiminnanjohtajana
sekä sittemmin Hamina Tattoon taiteellisena johtajana 2012 syksyyn saakka. Työnsä ohella
Koskinen on toiminut myös useiden harrastajaryhmien kapellimestarina sekä musiikkileirien
opettajana. Hän oli myös vahvasti mukana Suomalaisen Sinfonisen puhallinorkesterin (SISU)
käynnistämisessä.
Yksityisharjoitteluun tai
pienryhmäharjoitteluun soveltuvia
tiloja on erittäin rajallisesti ja nekään
tilat eivät aina ole käytettävissä,
mikäli talossa on muita tilaisuuksia
samaan aikaan.
Toimistotyötä tekevän henkilöstön
tilat ovat nekin hajasijoitettu talon
eri osiin, joten haasteita riittää
monessakin mielessä. Emme
suinkaan valita, vaan lainatakseni
komentajamme sanoja, Finlandia
talon tilat ovat paras mahdollinen
vaihtoehto vallitsevassa tilanteessa.
Finlandia-talon vuokrasopimus on
määräaikainen ja siinä mielessä
kyse on tilapäisratkaisusta.
Haastattelu: res alik Viitasaari JH
Kuva: Puolustusvoimat
Infolaatikon teksti:
www.puolustusvoimat.fi
Ohi on!
Puhallinmusiikin juhulaa
Puhallinmusiikin
juhulaa
Etelä-Pohojammaalla
Etelä-Pohojammaalla
...Viitasauruksen
tuomaroimaan
R.I.P. Panssarisoittokunta
Hämeenlinnan Verkatehtaan loppuunmyyty sali sai tuta 10.4.2013 haikeansuloisen puhallinkonsertin, kun viimeisiään
vetelevä Panssarisoittokunta konsertoi
peräti neljän orkesterissa vaikuttaneen
kapellimestarin johdolla.
Soittokunnan viimeisen päällikön PasiHeikki Mikkolan ei niin helppo jobi oli
juontaa ja johtaa, ensin mainitussa
avusti mukavasti hyödynnetty videoscreeni sotilasmusiikkihistoriallisesti oivin
kuvin. Ohjelmisto oli erinomaisen kattava:
perinteistä ja uutta, ns. vakavasta
musiikista humppaan ja marsseihin.
Ensinmainitusta oli Mikkolan taiten
hoitama Sven Dufva alkusoitto mitä
maistuvin esimerkki.
Soittokunnan omia solisteja ei säästelty,
erityisesti pasunisti Pekka Laurikka sai
ansaittua soolotilaa, mm. toivotussa
humoreskissa Rakastunut sammakko.
Minulle oli järisyttävä yllätys hänen mm.
pokkana laulamansa Parolan humppamarssi.. Jos Laurikka on pudonnut pienenä
pasuunapataan, niin baritonipadassa
porisi jo 1970-luvulla legendaarinen Manu
Manu
Uotila. La Belle Americaine oli silkkaa
asiaa.
Konsertissa muuten julkaistiin
Tuubaduosta siinneen Jussi, Manu ja
Peku -trion uusi CD Suomalaisen Sotilaan
Hymni, lue arvio lehdestämme toisaalta.
Sopraanosaksofonisti Jouko
Jouko Nyqvist
Nyqvist tunnelmoi
Mikkolan edeltäjän Raine Ampujan gilevansmaisen sovituksen aiheesta Yksi ruusu on
kasvanut laaksossa. Heikki Saariaho huhki
itseoiketusti cornopultissa reservilöineen Timo
Forsströmin sittemin klassikoituneen Linnan
puisto -marssin, joka maailmalla paremmin
Castle Parkina tunnetaan. "Hessu" nimittäin
vaikutti vuoden 1997 tietämillä siihen, että Timo
otti marssialkionsa uuteen käsittelyyn.
Huilusektion äänenjohtaja (ja ainoa soittaja)
Kimmo Kopra vastasi konsertin kantaesityksestä: kiehtovan kimurantti ja elokuvallinen
Panssarisoturi sai tuekseen multimediaesityksen (ks. yllä). Kukapa tätä kelpo teosta
muuten jatkossa esittää PSSK:n vyöryessä
sotilasmusiikkihistoriaan?
Illan komeaa antia oli aikoinaan ylikapellimestariksi yltäneen Tapio Tsokkisen johtama
Prometheus (Tauno Marttinen), mistähän
tuotakaan nuottia olisi saatavilla? Pahinta
pelkäsin ohjelmaan merkitystä Naisjaoston
tervehdyksestä, mutta lavalle pyöräilleet (!)
Aino Koskela ja Anni Jääskeläinen
cornotrumpetoivat veikeästi Pojat-jatsin. Ilta
päättyi haikeasti Toivo Kärjen yhteislaulettuun
Ohi on-herkistelymarssiin.
Yleisö äänesti jaloillaan, ameriikaksi sanottaisiin
"standing ovation"! Lavalta bongatut lukuisat
mikrofonit ja takanani hurissut videokamera
antavat toivoa jonkun sortin tallenteesta?
Teksti: Kauko Radila
Kuva: Kari Jääskeläinen
Ankkurit ylös!
Puhallinmusiikin juhulaa
Etelä-Pohojammaalla
Marssikonsertti Varkaudessa 24.3.2013
...Viitasauruksen
tuomaroimaan
Varkauden soittokunta jatkoi 100-vuotiskonserttisarjaansa Janne Juutilaisen
johdolla palmusunnuntaina 24.3.2013. Tällä
kertaa vuorossa oli perinteinen marssikonsertti, jonka runkona toimi kaikille niin
tuttu Suomen puolustusvoimien
kunniamarssikirja.
Tsekkiläisen Julius Fucikin Florentiner
march avasi konsertin toisen puolikkaan.
Tämän jälkeen palattiin takaisin
kotimaiseen tuotantoon. Seuraavaksi
Varkauden soittokunta esitti Jean
Sibeliuksen säveltämät Isänmaalle sekä
Jääkärien marssin.
Konsertin avausmarssina kuultiin Charles A.
Zimmermanin Ankkurit ylös. Koska
Varkauden kaupunki käyttää logonaan
ankkuria ja slogania ”Ankkuripaikka”, oli
marssi itsestään selvä valinta konsertin
avauskappaleeksi.
Ohjelmistovalinnoilla haluttiin myös
kunnioittaa lähiaikoina lakkautettavia
joukko-osastoja. Jääkärien marssi on
vuoden 2013 lopussa lakkautettavan
Karjalan jääkäripataljoonan kunniamarssi.
Tämän jälkeen vuorossa oli Kainuun
prikaatin kunniamarssi Hurtti-Ukko.
Ensimmäisen puoliajan loppu olikin omistettu
eri joukko-osastojen – niin nykyisten kuin
entisten – kunniamarsseille. Marssikonsertin
ajankohta valikoitui tarkoituksella lähelle
talvisodan loppumispäivää, mikä näkyi myös
ohjelmistossa.
Leevi Madetojan säveltämä Juhlamarssi
on sävelletty vuonna 1910 Einon Leinon
näytelmään Shakkipeli. Kyseinen marssi
on kepeä mutta samalla juhlavan
kuuloinen. Konsertin päätöskappaleena
kuultiin Axel von Kothenin vuonna 1918
säveltämä Rukous. Tämän hymnin
kaikuessa sadat ja tuhannet
sankarivainajat on laskettu haudan
lepoon oman kotikuntansa
sankarihautoihin.
Ensimmäinen puoliaika päättyi Taneli
Kuusiston vuonna 1939 sävellettyyn
Suomalainen rukous -virteen. Tämä kyseinen
virsi esitettiin ensimmäisen kerran vain
muutama päivä ennen talvisodan syttymistä
vuonna 1939.
Teksti: Kai Tervonen
Kuvat: Jukka Pekkinen
PUHALLUS 13
OPISKELIJAPUHALLINORKESTERIFESTIVAALI OULUSSA 13.-15.9.2013
Puhallus on joka toinen vuosi järjestettävä, Suomen akateemiset puhallinorkesterit yhteen kokoava
puhallinmusiikkifestivaali. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Oulussa
Teekkaritorvien ja Retuperän WBK:n yhteistyönä, minkä jälkeen se on kiertänyt ympäri Suomen
orkestereiden kotikaupungeissa. Syksyllä 2013 festivaali palaa jälleen juurilleen Ouluun.
Tänä syksynä jo kolmannen kerran Puhalluksen
järjestämisvuorossa oleva Teekkaritorvet on
oululainen akateeminen viihdeorkesteri, joka on
aloittanut
toimintansa
vuonna
1970.
Teekkaritorvet tarjoaa monipuolista, viihteellistä
musiikkia erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja tapahtumiin,
ja orkesteri tekeekin lähes viisikymmentä keikkaa
vuosittain.
Puhallusfestivaaliin osallistuvat orkesterit ovat
akateemisia, viihteellistä musiikkia soittavia
nuorekkaita
bändejä.
Osa kokoonpanoista
edustaa ns. perinteisiä puhallinorkestereja, osan
ollessa laajennettuja big bandeja. Nuoria soittajia
yhdistää kiinnostus puhallinmusiikkiin ja kipinä
toteuttaa yhdessä vaikuttavia kulttuurielämyksiä.
Puhallusfestivaali
järjestetään
kulloinkin
organisointivuorossa
olevan
orkesterin
tai
orkestereiden isännöimänä kahden vuoden välein.
Puhallusperinne alkoi Oulusta vuonna 1990,
jolloin historian ensimmäinen Puhallus järjestettiin
oululaisorkesteri Teekkaritorvien ja espoolaisen
Retuperän WBK:n yhteisprojektina. Tämän
jälkeen tapahtuma on kiertänyt ympäri Suomea, ja
isäntäorkestereina ovat toimineet vuorollaan
edellä mainittujen lisäksi Sohon Torwet ja
Axelbandet Turusta, Puhkupillit Jyväskylästä,
Torvikopla Tampereelta, Humpsvakar Espoosta
(yhteistyössä WBK:n kanssa), Rytmihäiriköt
Joensuusta sekä VyVo Vaasasta.
PUHALLUS 13 – OHJELMA
Perjantai 13.9.2013
• Orkesterit saapuvat Ouluun
Lauantai 14.9.
• Ilmaiskonsertti Oulun keskustassa
kävelykatu Rotuaarilla kello 12-16
• PUHALLUS 13 –pääkonsertti Uudella
Seurahuoneella kello 17
• Puhallus-gaala orkestereille
Sunnuntai 15.9.
• Puhallusbrunssi
Puhalluksen symboli on yllä näkyvä, vanha mutta
edelleen toimintakunnossa oleva puhalluslamppu.
Lamppu kiertää festivaalin mukana siten, että
järjestävä orkesteri luovuttaa sen edelleen
seuraavaa tapahtumaa isännöivälle taholle.
Lampun kylkeen on kaiverrettu tapahtuman
järjestämispaikat ja –ajankohdat.
Tervetuloa Oulun Puhallukseen syyskuussa 2013!
Lisätietoa festivaalista alla listatuista osoitteista;
www.puhallus.net
facebook/puhallusfestivaali
www.teekkaritorvet.com
Rauman
puhallinpäivät 2013
Puhallinpäiviä varten Rauman poikasoittokunnan B-orkesteri oli
Timo Katilan johdolla valmistanut musiikkisadun Prinsessa ja
vesipoika. Tekstin musiikkisatuun on kirjoittanut raumalainen
Mika Rapala ja musiikin säveltänyt Timo Katila. Esityksen
dramatisoi ja ohjasi Rauman kaupunginteatterin johtaja KirsiKaisa Sinisalo ja päärooleissa näyttelivät Reetta Parvikko
prinsessa Meerinä ja Ville Kiljunen vesipoika Iirona.
Vuoden 2013 valtakunnalliset puhallinpäivät
Raumalla alkoivat oikeastaan kaksi päivää
etuajassa. Atlantasta, Yhdysvalloista oli saatu
kouluttajaksi kapellimestari Robert J. Ambrose,
joka piti kahden päivän kapellimestarikurssin 8
aktiivioppilaalle ja 5 passiiville.
Ammattitaitoinen harjoitusorkesteri kurssia varten koottiin
Hämeenlinnan panssarisoittokunnan, Laivaston soittokunnan ja
Satakunnan Sotilassoittokunnan soittajista. Tämä orkesteri sai
sitten myös kunnian avata Rauman puhallinpäivät lauantaina
16.3. Avajaiskonsertissa orkesteria johtivat kurssin oppilaat,
sekä kouluttaja Ambrose.
Myös poikasoittokunnan C-orkesterin soittajat saivat osallistua
esitykseen näyttelijöinä. Musiikkisatu toteutettiin yhteistyössä
Rauman musiikkiopiston, Rauman kaupunginteatterin ja
Rauman poikasoittokunnan kesken. Esityksiä oli kolme; kaksi
koululaisnäytöstä aamupäivisin, ja julkinen esitys perjantaiiltana. Tällä perjantai-illan esityksellä aloitettiin samalla
varsinaiset Rauman puhallinpäivät. Musiikkisatu sai kaiken
kaikkiaan yli 900 katsojaa kahden päivän aikana.
Eräänlaisena oheistapahtumana puhallinpäiville Suomen oboeja fagottiseura järjesti Raumalla kolmipäiväisen
rööriyhtyeviikonloppukurssin, johon osallistui 55 eri-ikäistä
oboen- ja fagotin soittajaa. Kouluttajina kurssilla olivat Aila
Hettula, Sanna Niemikunnas, Jarmo Korhonen, Eero
Purhonen, Saara Sallner, Asko Artamaa ja Timo
Nevalainen. Kurssia varten Riikka Talvitieltä oli tilattu sävellys
oboe- ja fagottikuorolle. Puhekuplia-sävellystä harjoiteltiinkin
ahkerasti ja se esitettiin puhallinpäivien päätöskonsertissa.
Varsinaiset puhallinpäivät alkoivatkin siis perjantai-iltana musiikkisadulla ja tämän esityksen jälkeen lavalle astui Kaartin seitsikko
solisteinaan Eero Saunamäki ja Arto Lehtola, saksofonit ja nokkahuilu. Heidän konserttikokonaisuutensa oli nimeltään Rauhan ajan
marsseja ja enkelten musiikkia.
Lauantain avajaiskonsertissa esiintyi siis kapellimestari-kurssin harjoitusorkesteri, johtajinaan kurssin oppilaat sekä opettaja Robert J.
Ambrose. Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski toi kaupungin tervehdyksen puhallinpäiville. Tämän jälkeen päästiinkin puhallinpäivien perustoimintaan, eli nuottiesittelykonsertteihin. A-tason nuotit esitteli Rauman soittokunta johtajanaan Anne LehtomäkiKoskinen ja lounaan jälkeen B-tason nuotit saman kapellimestarin johdolla Rauman poikasoittokunnan A-orkesteri (Hienoja
konsertteja! -lat.huom.) Psykoterapeutti Minna Martin luennoi aiheesta ”Hengitys työvälineenä” ja teoston edustaja Piia Keskimaa
kertoi Teoston uudistuneesta verkkopalvelusta. Yhdistykset vetäytyivät pitämään omia kokouksiaan ja muu puhallinväki sai tutustua
musiikkikustantajien ja musiikkiliikkeiden tarjontaan Rauma-salin ruokalaan perustetulla musiikkibasaarilla. Ja koko puhallinpäivien
ajan kaikessa hiljaisuudessa tietenkin nautittiin eräästä päivien keskeisimmästä annista; mahdollisuudesta tutustua lajitovereihin,
verkostoitua ja saada vertaistukea työhönsä.
Lauantai-illan konsertissa esiintyi Rauman soittokunta,
johtajanaan Raine Ampuja (ohjelmiston oli esivalmentanut
Anne Lehtomäki-Koskinen). Solisteina konsertissa olivat
Erja Joukamo-Ampuja, käyrätorvi ja Reijo ”Takku”
Ylinen, saksofoni. Konsertissa kuultiin kolme kantaesitystä.
Harri Vuoren tilausteos The Magic Secrets of Undertow,
Timo Katilan konsertto käyrätorvelle ja puhallinorkesterille ja
Esko Heikkisen sävellys iLahdus. Muuta musiikkia
konsertissa olivat J. Barnesin sarja Pagan Dances, Raine
Ampujan sovitus kansanlaulusta Yksi ruusu on kasvanut
sekä Ilari Hylkilän teos Nimia. Lisäksi soitettiin vastikään
edesmenneen Arthur Fuhrmannin muistoksi hänen
sovituksensa Malmsténin Sinitakkien marssista.
Konsertin jälkeen oli kaupungin vastaanotto sekä iltajuhla ja
illallinen.
Sunnuntaiaamun keskustelutilaisuudessa kannettiin huolta
puhallinmusiikin tulevaisuudesta ja sen jälkeen jatkettiin
vielä nuottiesittelykonserttien merkeissä. D- ja C-tason
materiaalia esittivät Rauman poikasoittokunnan C- ja Borkesterit johtajinaan Timo Katila ja Anne Lehtomäki-
Koskinen. Päivien päätöskonsertin ohjelmasta huolehti
Suomen oboe- ja fagottiseuran tuplarööriorkesteri
johtajanaan Aila Hettula. Konsertissa kuultiin
kantaesityksenä Riikka Talvitien Puhekuplia oboe- ja
fagottikuorolle.
Puhallinpäivien viestikapulana toiminut kiulu sisältöineen
annettiin seuraavien päivien järjestäjän edustajalle eli Raine
Ampujalle Järvenpäähän.
Rauman puhallinpäiville osallistui 76 vierasta, tapahtumissa
kävi yhteensä noin 1700 kuulijaa , esiintyi melkein 200 eriikäistä raumalaista soittajaa, jotka olivat harjoitelleet
yhteensä melkein viisikymmentä teosta päiviä varten.
Vaikka tilastollisesti Rauman puhallinpäivien voidaan katsoa
onnistuneen hienosti, vilkastuttaneen paikallista
musiikkielämää ja tehneen ansiokasta raumalaista
puhallinmusiikkitoimintaa tunnetuksi muualla maassa, ne
eivät silti taaskaan oikein onnistuneet herättämään
suurempaa mielenkiintoa paikallisessa valtamediassa.
Teksti: Timo Katila
Kuvat: Jani Huhtala (konsertti)
Jukka Viiitasaari
Nuoret Puhkut kolmekymppisinä...
Keski-iältään varmasti reilusti alle juhlavuotinen
Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit
juhlakonsertoi A-salilla 20.4.2013. Aluksi huonot
uutiset: kuortanelaissyntyisen arkkitehti Alvar
Aallon suunnittelema sali ei sovellu puhkukäyttöön, etenkin jos sinfonista kokoa oleva
orkesteri ahtautuu näyttämölle.
Valitettavasti osaavia solisteja ei oltu konserttiohjelmaan nimetty, mutta tinapillisti oli aivan
huikea, niinkuin sävellyksenä nykyään aivan
liian harvoin kuultu Peter Middlehousen Finrish
Mood, liekö sitä edes kustannettu. Juuri kun olin
jahkumassa välillä vaisua klarinettisekstiota, niin
räjäyttivät potin Esko Heikkisen sovittamassa
trad. Bulgarissa. Aivan huimaa kuultavaa.
Sitten ei ole olekaan kuin lähinnä hyvää
sanomaa. Puhkut selättivät tilavaikutelman
puutteen jo avausbiisissä Flashing Winds.
Puhkuhistorian ties monennetko kapellimestarit
Anna-Kaisa Tupala ja Evgeny Smirnov ovat
ammattitaitoisia, ja kirjava ohjelmistovalikoimakin
sattui mukavasti. Soitetaan sitä mitä osataan!
Edellisestä kokemastani puhkukonsertista on jo
viisi vuotta, 25-vuotisjuhlassa Jyväskylän
puhallinpäivien yhteydessä kuultiin enemmänkin
retrospektiivistä puhkutuotantoa Mäntysine ja
Ikosineen. Nyt setissä oli vanhimman ja
nuorimman vuoro. Jukka Viitasaaren The Young
Lions ärjähteli varsin tutusti ja tuore (2010)
FunKit pulahti rytmipuhallinmusiikinsa
alkulähteessä.
Kantaesitetty Santeri Kaipiaisen Kauppakaturapsodia oli nuoren opiskelijan tyylillisesti
rönsyilevähkö voimannäyttö, osin vallan upein
orkestroinnein. Erityisesti matalien puiden fuuga
koristi mieltä. Suosittelen Puhkuille vaikkapa
2014 SM-kisojen vapaavalintaiseksi, ei tämä
monelta puhkupumpulta Suomessa taitu.
Oheisesta konserttiohjemasta näkyy, että
tyylillisesti mentiin välillä onnistuneesti (exPuhkujen Anu Pihlin ja Hannu Arvion
perustamaa) Torvikoplaa hipoen, mutta mm.
Timo Forsströmin tuorein hitti Life In The
Capital City oli painonsa verran konserttimusiikkia. Vähän pitkät setit, mutta
kerrankos sitä kympit paukkuvat, nimim.
"Kokemusta on". Milloinkas on seuraavan
puhkulevyn vuoro?
Kauko Radila, kuvat: Petri Kaipiainen
Rajalan Puhaltajien 40-vuotisjuhlakonsertti 2.5.2013 Kuopion Musiikkikeskuksessa
Rajalan Puhaltajien Nuoriso-orkesteri, luokkaorkesterit ja kuorot
johtajina Erkki Kaukonen, Olli-Pekka Hiltunen, Jari Tolvanen ja Taina Tammekan
Kuopion Musiikkikeskuksen konserttisalissa oli lämmintä perhejuhlan tuntua kun Rajalan Puhaltajien orkesterit ja
kuorot (!) kokoontuivat juhlimaan vuosi sitten täyteen tulleita tasavuosia ja muistelemaan menneitä. Rajalan koulun
tilat olivat viime keväänä vielä remontin alla ja koulu toimi väistötiloissa; uusissa tiloissa onkin jopa oma, uudistettu
orkesterin harjoitussali!
Kuten tapana on, konsertti sisälsi musiikillista ja puhuttua yhteenvetoa vuosien varrelta. Onneksi
juhlapuheet ja muistelut oli rytmitetty niin, että konsertin musiikillinen kaari jäi mielekkääksi ja mukavaksi kun sitä ei
vähän väliä katkottu. Konsertissa soittivat koulun luokkaorkesterit ja Rajalan Puhaltajien Nuorisosoittokunta.
Musiikkiluokkien kuorot lauloivat erikseen ja yhdessä orkesterien kanssa; moni orkesterilainen löytyi myös kuoron
riveistä. Perhejuhlan tuntua ja vanhojen tuttavien kohtaamista korosti lukuisien entisten puhaltajien ja ”vanhojen
torvien” läsnäolo, sekä orkesterin perustajan Veli ”Weelu” Saarelan muistaminen.
Allekirjoittaneelle konsertin kohokohta oli 3.-4. –luokkien orkesterin esittämä Marja Ikosen säveltämä
Synkkä ja myrskyinen yö, jonka erinomaisena kertojana toimi Emma Kautto. Erinomaista ääniteatteria ja draamaa!
Samasta ruokakunnasta taisi olla peräisin myös konsertin tilausteos, Janne Ikosen säveltämä Soiva Rajala.
Puhallinorkesterille ja kuorolle sävelletyn teoksen oli sanoittanut Rajalan koulun opettaja Tatu Kekäläinen. Iloisen
yllätyksen koin myös kuullessani Jukka Viitasaaren Space Cadet–marssin. Kappaletta kuulee nykyisin harvemmin,
itse muistan tapailleeni sitä klarinetilla aikoinaan minäkin. Konsertin ohjelma heijastettiin kankaalle, joten liitteenä
oleva ohjelma on omien muistiinpanojeni mukaan tehty.
Mukava nähdä lavalla suuri joukko nuoria soittajia täynnä intoa, hyvä mieli jäi vielä kotimatkallekin!
Teksti ja kuva: Pertti Ström
Yhtä soittoa 40 vuotta
Leppäkosken Puhallinorkesteri on toiminut 1970luvun alkupuolelta yhtäjaksoisesti Janakkalassa.
Alkuvuosina harjoittelupaikka oli Leppäkoskella
ja nykyisin kunnan isommassa taajamassa
Turengissa. Puhallinorkesteri toivottaa uudet
soittajat tervetulleiksi mukaan rentoon
porukkaan. Esiintymisiä on noin 15 vuodessa.
Lauantaina 6.4.2013 järjestetyssä
juhlakonsertissa esitettiin ohjelmaa koko
orkesterin toimintakaudelta. Kapellimestarina
toimi
Pekka
Numminen.
Harjoituskirjamerkintöjen perusteella tiedetään,
että Lähteellä on ollut ensimmäisiä
yhteissoittoharjoitteita. Konsertissa se esitettiin
ensin puupuhaltimilla, sitten vaskilla ja vielä
kolmas säkeistö koko orkesterilla. Se on aina niin
herkkä ja kaunis kansanlaulu.
Solistisia ohjelmanumeroita oli kaksi; Petit Fleur,
jonka klarinettisoolon soitti Jukka Heikkinen ja
From Russia with Love, solistina kapellimestari
Pekka Numminen (trumpetti). Erityisen hyvin
onnistui Oopperan kummituksen esitys. Lopuksi
uskollinen yleisö osoitti suosiotaan pitkään ja sai
kuulla perinteisen Vaaleanpunaista shampanjaa.
Soittokunnan keskittyminen ja yhteissoitto
orkesterina on kehittynyt ammattitaitoisen
kapellimestarin ohjauksessa. Ahkera harjoittelu
palkittiin sillä, että konsertti onnistui hienosti. 40vuotinen yhtäjaksoinen yhdistyksenä toimiminen
on pitkä aika ja osoittaa sen, että ihmiset ovat
sitoutuneet ryhmään ja haluavat harrastaa
musiikkia yhdessä. Konsertissa luovutettiin
SPOL:n kultaiset ansiomerkit 40-vuotisesta
aktiivisesta puhallinmusiikin harrastuksesta
perustajajäsenille Kari Liukkonen, Markku
Lehtonen ja Markku Elo.
Soittokunnalla näytti olevan runsaslukuinen
yleisö; ennen ohjelman alkua tuoleja kannettiin
lisää, jotta kaikki pääsevät istumaan. Salin
seinustalle oli rakennettu näyttely vanhoista
nuottikirjoista, soittimista, leikekirjoista,
valokuvista ja muutamista esiintymisasuista.
Kiitos sosiaaliselle medialle; soittokunnan
esitykset on kuultavissa netissä Youtubessa.
Soittokunnan kotisivut http://
leppakoskenpuhallinorkesteri.kotisivukone.com/.
Anne Heikkinen, puheenjohtaja (halikuvassa)
Kvartaalin
kantaesityksiä
Harri Vuori:
The Magic Secrets of Undertow
Teksti: Harri Vuori (lat.skan. puhallinpäiväohjelmasta), Wikipedia
Kuva:Viitasaurus
Kvartaalin kantaesityksiä
Synkkä ja myrskyinen yö on seikkailu
alkeispuhallinorkesterille. Tarina sijoittuu öisiin hetkiin
orkesterileirillä järven rannalla. Seikkailussa Aino-soittajan
mielikuvituksessa yhdistyvät päivällä opitut uudet sävelet
leireillä usein kerrottaviin kummitusjuttuihin. Jännitystä lisää
myrskysäässä välähtävä valo vanhalla rantasaunalla.
Lopun humoristinen puhekuoro huojentaa ja oudoille
ilmiöille löytyy selitys.
Kappaleen voivat soittaa juuri soittamisen aloittaneet
harrastajat, koska sävelkorkeudet ja rytmit ovat
kappaleessa vapaita. Tarina etenee kerrottuna ja soittajat
luovat tunnelmaa ääniefektein. Kappale opastaa
erinomaisesti soitinten erilaisiin käyttömahdollisuuksiin ja
runsas ja monipuolinen lyömäsoittimisto tekee kuulokuvasta
rikkaan.
SaksoFanit on teos alttosaksofonitriolle ja
alkeispuhallinorkesterille. Orkesteriosuus on kirjoitettu alle
vuoden soittaneille (grade 0,5) ja solistiosuus on hieman
haastavampi (grade 1). Säestyksessä liikutaan kunkin
soittimen helpoimmassa rekisterissä (noin kvintin ääniala)
ja rytmeinä pääasiassa neljäsosa- ja kahdeksasosanuotteja.
Marja Ikonen
Solistien stemmoista löytyy synkooppeja, erilaisia
artikulaatiotapoja sekä kromatiikkaa. Teos syntyi, kun
omassa alkeisorkesterissani kaikki alttofonistit olivat
yläasteikäisiä ja muita soittajia huomattavasti vanhempia ja etenivät siitä syystä opinnoissaan nopeasti.
Tarvittaessahan solistit voi lainata myös astetta
vaativammasta bändistä. Kappaleen voi esittää myös
yhdellä tai kahdella fonisolistilla.
Kantaesitykset Varkauden 22.1.2013 Hankihönkäyksessä, esitelty Rauman puhallinpäivillä,
saatavana FinnBandShopista.
Teksti: Marja Ikonen
Kuva: Janne Ikonen
Kvartaalin
kantaesityksiä
Juhani Leinonen:
JOTAKIN
Kotkalainen musiikkikasvattaja, multi-istrumentalisti ja
Haminan Soittokunnan käyrätorvensoittaja dir.mus. Keijo
Keijo
Vatanen heitti ajatuksen, että kun usein joku yleisöstä
kehottaa ”soittakaa jotakin”, niin se pitäisi säveltää.
Tässä se on.
BARITONISOOLO
PUHALLINORKESTERISÄESTYKSELLÄ
SPOL- soolosävellyskilpailussa menestymätön
perinteiseen tyyliin tehty teos, joka on mahdollista
esittää pienehkölläkin kokoonpanolla. Soolo on
kirjoitettu in C ja in Bb. Tavoitteena on myös yleisön
viihtyminen esitystä kuullessa. Säveltäjä on
menestynyt useissa kilpailuissa; tuomarina ja
tuomariston puheenjohtajana.
Rauman puhallinpäivien satoa
KEVYT ¾ TUUBA
Tämä on hyvin
samankaltainen tekijänsä
aiemman Kevyesti
Kevyesti tuuballa
tuuballa –
–
Bass´n Easy – teoksen
kanssa.
Nimi viittaa kevyeen ¾
tahtilajisävelmään ja
kevyeen ¾ tuubaan. Soolo
on esitettävissä myös
pianosäestyksellä.
Teksti ja kuvat: Jussi. Nuotit: Jussi ja Musaneuvo
Kvartaalin kantaesityksiä
Se alkoi raivosta. Koin tulleeni kohdelluksi eräässä asiassa törkeän epäoikeudenmukaisesti.
Purin kiukkua pianon ääressä nuottipaperille. Pian raivo muuttui synkeänkauniiksi suruksi.
Ja lopulta oltiinkin jo aivan toisenlaisissa tunnemaailmoissa.
Näin syntyi teos nimeltä NIMIA. Sävelsin NIMIAn tilausteoksena Kotilaakso soi -tapahtumaan,
joka järjestettiin Toholammilla kesällä 2012. Kyseessä on musiikkifestivaali, joka kokoaa
toholampilaislähtöisiä ammattilaismuusikoita konsertoimaan kotiseudulleen muutamaksi
päiväksi. NIMIAn kantaesitti noin 30-henkinen puhallinorkesteri Teemu Honkasen johdolla.
Koska suurin osa tilausteoksen esittäjistä oli ammattimuusikkoja, päätin kirjoittaa teokseen
enemmän sooloja kuin yleensä puhallinmusiikkiini. Myös erilaisten sävyjen hakemiseen oli
enemmän mahdollisuuksia, kun tunsin soittajat entuudestaan. Kantaesityksen jälkeen
täydensin teoksen kokoonpanoa siten, että se soveltuu ns. suurelle puhallinorkesterille. Tämän
laajemmalle kokoonpanolle muokattu versio ensiesitettiin Puhallinpäivillä Raumalla
maaliskuussa 2013. Esittäjänä Rauman soittokunta, kapellimestarina Raine Ampuja.
Kantaesitys löytyy Youtubesta. Nuotteja voi tilata osoitteesta www.ilarihylkila.com
Teksti:Ilari Hylkilä
Kuva:IH:n perhealbumi
Kvartaalin kantaesityksiä
iLahdus on tilausteos Valtakunnallisille puhallinpäiville Raumalle 2013.
Tilauksessa toivottiin saatavan vauhdikasta ja helposti lähestyttävää
musiikkia puhallinorkesterille. Teos alkaa vauhdikkaasti käyttäen koko
puhallinorkesterin (Rauman Soittokunta joht. Raine Ampuja)
mahtavaa pauhua.
Koetin pitää nuottikuvan sellaisena, että se on vaikeamman kuulosta,
kun mitä se on soittaa. Siinä onnistuin mielestäni oikein hyvin. Aikani
rymisteltyäni tuli mieleen vanha Kummeli-vitsi. Ei karhutkaan aina
tappele, vaan ne syövät välillä myös puolukoita.
Vedin sitten liinat kiinni ja aloin säveltämään romanttista valssia.
Teoksesta tuli siten mainio vuoropuhelu hempeiden puuosuuksien ja
vauhdikkaiden vaskivoittoisten rymistyksien välille. Teoksen nimeen
liittyy pieni kaksijakoinen mielleyhtymä. Se voidaan lausua tai
ymmärtää kahdella tavalla: Ilahdus tai Ailahdus. Kuulija voi itse
päättää kumpaa nimeä haluaa käyttää.
Vantaa 18.4.2013
Esko Heikkinen
Esko Heikkinen:
iLahdus
Raine Ampuja: Vikkelä, osin burleski teos, jossa
poljento ilahtelee hauskasti. Rakenne koostuu
kaksi- ja kolmijakoisista jaksoista, joiden vaihtelu
katkeaa hetkeksi hitaaseen sombrero-sävyiseen
brassikatkelmaan.
Teos alkaa pitkähköllä crescendolla, joka johtaa
legatolinjaiseen laskevaan melodiakulkuun.
Harmonia pitää yllä vauhdikasta tunnelmaa, joka
katkeaa aika ajoin lyhyisiin tangofragmentteihin
(esim tahdit. 25-27). Tahdista 51 alkava 3/2-jakso
sisältää samoja rytmisiä elementtejä kuin tasajakoinen veljensä, mutta melodia noudattaa
femiinim-pejä sävyjä. Tempomerkinnät voi
säveltäjän luvalla tulkita, kunhan kokonaisilme
pysyy originaalille uskollisena.
Niinpä sanat Furioso, Allegrissimo, Gentile,
Moderato ja Adagio, antavat kapellimestarille
hyvät eväät kokonaisuuden rakentamiselle.
Temposuhteet ovatkin osin samat tai ainakin
vahvasti sukulaisia toisilleen. Vain ym. Moderato
poikkeaa linjasta ja siten nousee myös esiin.
Seikka, jonka painotusta myös tulkinnassa on
hyvä tuoda pikantisti esiin.
Teos on luentevasti toteutettu, muusikolle tehty ja
yleisölle vauhtia antava. Iso orkesteri, kuten
puhallin-päivien kantaesittäjä, joutuu
harkitsemaan runsassointisia tuplauksia, jotka
toisaalta sopivat hyvin yleisimmin käytössä
oleville pienemmille orkestereille.
Konserttiohjelmaan teos kannattaa sijoittaa
kohtaan, jossa vauhdilla ja iloisuudella on
merkitystä. Sitä teoksessa on yllin kyllin.
Teos on SPOL-kustanne (lat.huom.).
Kvartaalin kantaesityksiä
Panssarisoittokunnan kapellimestari Pasi-Heikki Mikkola antoi minulle
mahdollisuuden tehdä teoksen Panssarisoittokunnan viimeiseen
kevätkonserttiin määreillä: 5-7 minuuttia, joista tuli käytettyä noin 6....
Halusin tehdä puhallinmusiikkikappaleen jollaista itse haluaisin
kuunnella ja liittää siihen videoesityksen eli tehdä ns. "livemusiikkivideon" (haasteellisuutta myös kapellimestarille, koska tempot pitää olla
just oikein, jotta "taimaus" bändin ja videon kanssa menee oikein).
Leikkauksen jälkeen sairaslomalla oli kerrankin aikaa rauhassa tehdä
teosta, miettiä miten ja mitä siihen haluan. Tarinastahan kaikki lähtee,
joten tähänkin tuli selkeä tarina, jonka voi yhdistää menneeseen aikaan
kuin nykyaikaankin. Videoissa käytimme kuitenkin nykyaikaa ja
Panssariprikaatin materiaalia niin ei tullut oikeudellisia asioita.
Teoksessa on siis osat:
Kimmo Kopra
Panssarisoturi
Alku - Beginning
Harjoittelu - Practise time
(sisältää mm rumputaiston woodblock vastaan setti)
Sota - War
Kuolema - Death
Ylösnousemus - Resurrection
Lopussa huuto "iske ja murra", joka on panssarimiesten taisteluhuuto.
Teksti: Kimmo Kopra,
kuvat KK:n perhealbumi
Viitasaurus palakittihi.
Robert Ambrosen kapukurssi ylitti
uutiskynnyksen Länsi-Suomessa.
Hannes Merisaari johdatettavana.
Kari Lahtonen tuubaili (Uudessa) Lahdessa.
Kurikan Lehti kommentoi
SUPOn ja KSK:n
yhteiskonserttia 24.3.
Viiskunta puffasi
alavutelaisten ja
soinilaisten
yhteiskonserttia.
Lisää juttuja
skannattuina tai
digikuvina voi lähettää
[email protected]
Puhkut ja Jessut päätyivät KSML:n puffeihin!
Jessut
aikovat
rikastua
puhallinmusiikilla?
(lat.huom.)
Warkauden lehti kertoi totuuksia 4.4.2013,
alla Soisalo-opisto tiarootuslehti asialla...
Anu Koskinen lähetti kuvan ja kysyy: Kuka mahtaa olla kuvassa oleva vasemmanpuoleinen rumpali? Kuva on ollut IltaSanomissa 1.10.1990, kuvaajan nimi näkyy olevan Raimo Poutanen. Kuvassa oleva rumpuryhmä kannusti tiettyä
jääkiekkojoukkuetta kaudella 1990-91, useimmat heistä sotilasmuusikoita. Jokin ympyrä on hänen kohdallaan sulkeutunut, ja
muuttuneet työkuviot mahdollistavat ko. "rumpalin" paluun taas samaisen lätkäjoukkueen kannustajaksi...
Vastaukset pe 17.05. 2013 mennessä: [email protected]
Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle...
Kilpailussahan kysyttiin
korkealle kurkoittaneen
trumpetistin hlöllisyyttyä.
Oikean vastauksen
(Esko Heikkinen) tiesi
yllättäin Anu Koskinen!
Palkinto (SM-kisa 2009CD) lähtee matkaan
lähes huomaamattomana
postilähetyksenä...
"Oikeaa" työtä vieroksuvalle nuorelle soittajan alulle ei tuntunut olevan tulevaisuutta pienessä kaivoskaupungissa. Äitini huomasi ahdistukseni ja
ehdotti armeijan soitto-oppilaaksi menoa Kontiorannan sotilassoittokuntaan. Ajatus tuntui ensin vastenmieliseltä, mutta kun kuulin entisen
luokkakaverini Kalisen Pekan sinne lähtevän, niin rohkenin lähteä mukaan.
1.10.1970 astuttiin armeijan harmaisiin. Alkuhämmennyksen jälkeen homma alkoi tuntua kotoiselta. Olin jo sen verran oppinut soittamaan
Outokummun puhallinorkesterissa Valtteri Kalisen opetuksella, että pääsin heti mukaan soittokunnan toimintaan. Kerran viikossa saatiin soittotunti.
Opettajani oli Nevalaisen "Repa". Opetusmetodi oli jäätävän yksinkertainen. Soitettiin läpi Arbanin trumpettikoulua uniksessa alkaen 2. osasta, eli
tuplakielipaikoista. Alussa oli minulla vaikeuksia pysyä mukana, mutta kolmantena soitto-oppilasvuotenani opettajani jäi minusta jälkeen. Siitä hän
sitten minulle suuttui sen verran, että lopetti opettamisen. Niinä aikoina alkoi homma minua tympiä, koska lumityöt kapitulanttien pihoilla oli
treenausta tärkeämpää. Kun häiritsin alikersantti Kotilaisen ja muiden soitto-oppilaiden päiväunia treeneilläni, niin minut määrättiin yleensä
siivoamaan tai lumitöitä tekemään.
Alkoi tehdä mieli jo palata kotiin tai päästä jatkamaan soitto-oppilasaikaa Helsinkiin. Kun sain tietää, että ylikapellimestari Arvo Kuikka on tulossa
tarkastamaan Kontiorannan sotilassoittokuntaa ja myös arvioimaan soitto-oppilaiden osaamista, aloitin hurjan treenamisen tehdäkseni arvioinnissa
hyvän vaikutuksen. Niin kävikin. Arvo Kuikka toivotti minut tervetulleeksi Helsingin varuskuntasoittokuntaan soitto-oppilaaksi. Siellä soiton opetus
tapahtui Sibelius-Akatemiassa. Olin kuitenkin jo niin vanha (20v), että saisin tulla suoraan toiselle vuosikurssille. Ehtona oli, että suorittaisin Joensuun
konservatoriossa teorian ykköskurssit. Ne sain suoritettua ja sain syksyllä 1973 litteran käteeni osoitteena Helsinki.
Opetus ja ilmapiiri oli Kontiorantaan verrattuna todella hienoa. Pääsin taas heti mukaan soittamaan Helsingin varuskuntasoittokunnan riveihin. Se oli
erittäin opettavaista. Karjalaisen Erkki opetti viikoittain trumpetin soiton saloja Sibelius-Akatemiassa. Opiskelu oli erittäin kiireistä koska jouduin
vuoden aikana suorittamaan soittokunnan työn ohella musiikin teorian kakkoskurssit, sekä trumpetilla 1. ja 2. tutkinnon. 15.10.1974 menin
suorittamaan varusmiespalvelusta Santahaminaan. Puolen vuoden päästä palasin suurena sotaherrana (alikersantti) soitto-oppilaiden ryhmyriksi.
Varusmiesajan päätyttyä sain soittokunnasta kersantin toimen. Soitin Helsingin varuskuntasoittokunnassa trumpetin äänenjohtajana 4.7.1983 asti.
Täytin silloin 30 vuotta ja päällystöopistoa (rottakoulu) käymättömänä minut sanottiin irti. Hätä ei ollut kuitenkaan suuri, sillä kuukauden työttömyyden
jälkeen syksyllä 1983 alkoi UMO toimia säännöllisesti ja siitä alkoi uusi luku elämässäni.
Vantaa 8.4.2013
Esko Heikkinen
Lahden Sinfoninen Puhallinorkesteri on käynyt 2000-luvulla Euroopan suurimmalla puhallinfestivaalilla MidEuropessa
(Itävalta) peräti kahdesti. Miten sinne pääsee, vuoden pinna 2013 Juha Salmela?
Sinfonia Lahden lyömäsoittaja Markku Krohn, joka oli opiskellut Grazin musiikkikorkeakoulussa, tunsi silloisen
festivaalin perustajan ja johtajan prof. Armin Suppan, jolle hän vei 1997 äänittämämme Harlekiini-CD:n ja hän innostui
siitä ja kutsui orkesterimme festivaalille. Markku tunsi myös Grazin lähellä olevasta St.Stefan im Rosenthal paikkakunnalta innokkaita puhallinmusiikin ammatilaisia, Grazin sotilassoittokunnan varakapellimestari Erich Pernerin
ja paikallisen musiikkikoulun rehtorin Karl Pfeilerin, jotka ottivat meidät vieraaksemme ja majoittivat orkesterimme
isäntäperheisiin viikoksi. Tämä mahdollisti vierailumme festivaalilla.
Vuosina 2003 ja 2008 vierailimme St.Stefan im Rosenthalissa ja vastaanotto on aina ollut hyvin vieraanvarainen. Myös
Lahti Brass Quintet on vieraillut paikkakunnalla kaksi kertaa ja ensi vuoden huhtikuussa meidät on kutsuttu
konsertoimaan heidän musiikkiviikoille. Festivaalin ansiosta saimme hienoja kontakteja itävaltalaisiin puhallinmusiikin
ystäviin ja yhteys on jatkunut.
Hieno hetki vuoden 2000 konsertin jälkeen, kun kaksi harmaatukkaista amerikkalaista herrasmiestä tulivat kiittelemään
konsertista ja toinen herroista sanoi, että " he ovat olleet kiinnostuneita, millaista puhallinmusiikkia Suomessa
sävelletään" ja totesivat että todella hienoa. Toinen herroista oli Alfred Reed! Toinen hieno hetki oli, kun Jan Molenaar
kävi kiittelemässä konsertista ja erityisesti hän piti Luis Pasquetin Harmaista tangoista, jotka hän myös kustansi.
Konserttiohjelmien skannaus: latoja
Olipa rauhoittavaa kuunneltavaa. Tuuba,
baritoni ja flugabone soivat kauniisti ja
pehmeästi. Kokoelmalta löytyvät kaikki ne
kappaleet, joita tavalliset soittokunnat tapaavat
soittaa itsenäisyyspäivän tai veteraanipäivän
tienoilla.
Kauniita valsseja, kuten Äänisen aallot ja ilta
Skanssissa. Klassisen musiikin osastoa
edustavat esim. Finlandia-hymni ja Adagio.
Taiturointia kappaleissa Säkkijärven polkka ja
Jäähyväiset Isänmaalle. Näiden ja monen
muun kappaleen musiikista vastaavat Pekka
Laurikka (baritoni ja flugabone), Manu Uotila
(baritoni) ja Jussi Harju (tuuba).
Äänitteen taustalla on kuvitteellisesti jatkosodan viimeiset hetket. Tarinassa kolme jermua on erilaisten
yhteensattumien johdosta ajautunut samaan porukaan Kannaksen perääntymistaistelussa. Tarina näkyy myös
kannen kuvituksessa. Todellinen tilanne on se, että soittajilla on samankaltaiset tappion tunnelmat.
Panssarisoittokunta, joka on toiminut Hämeenlinnassa 90 vuotta on päätetty lakkauttaa. Toivottavasti tämä
äänite ei kuitenkaan jää trion viimeiseksi.
Jos sinulla on ikänsä puhallinmusiikkia harrastanut ystävä tai sukulainen, etkä tiedä mitä antaisit lahjaksi, on
tässä takuuvarma valinta. äänitettä voi tilata Manu Uotilalta (040-3706031).
MARITA RANTAMÄKI
Cornets & Pickaxes (Kornetteja & hakkuja) tarkastelee
vaskiyhtyeiden roolia suomalaisten siirtolaisten kulttuurielämässä
Amerikassa. Maahanmuuton yleiskuvauksen lisäksi se keskittyy
"Rautarenssi" (Iron Range) -alueeseen Pohjois-Minnesotassa
lähellä Kanadan rajaa, jonne tuhansia suomalaisia ​siirtolaisia ​
saapui töihin 1800-luvun lopulla nopeasti kasvaneiden
rautakaivostoiminnan ja puutavarateollisuuden houkuttelemina.
Suomalaiset toivat mukanaan kulttuuriperinteitään, uskontonsa,
politiikan ja musiikin. Vaskiyhtyeet olivat uusi populaarimusiikin
muoto Suomessa 1880-luvulla, ja ne tulivat maahanmuuttajien
myötä Minnesotaan. Monissa tapauksissa suomalaiset
vaskikokoonpanot ensimmäisiä yhtyeitä Iron Range -yhteisöissä, ja
niistä tuli kunnallisten ja kouluorkestereiden perusta.
Kirja kattaa vaskitradition syntyhetket Suomessa, sen saapumisen
Minnesotaan ja muuttumisen osaksi paikallista musiikkielämää.
Lisäksi käsitellään myös vaskiaktiviteettia yhteiskunnallisesti,
ohjelmistot, harjoituskäytänteet ja kapellimestarien elämänkertoja
unohtamatta suomalaisten orkestereiden suhdetta sosialismiin ja
raittiusliikkeeseen.
Cornets & Pickaxes
The new book Cornets & Pickaxes:
Finnish Brass on the Iron Range, by Paul
Niemisto will be released at Finnfest 2013 in
Hancock in June.
Copies can be obtained then at the
NorthWind Books Tori Booth, later from
Amazon and Lieksan Vaskiviikko!
Send inquiries and comments to Paul
[email protected]
Maahanmuuttajien mukana oli aina pelimanneja ja kansanlaulajia,
mutta todellinen kipinä amerikansuomalaiseen musiikkiin tuli
myöhään 1890-luvulla, kun huomattava määrä koulutettuja
muusikoita saapui: Bobrikovin aikakaudella lakkautettujen
sotilassoittokuntien entiset jäsenet.
Nämä entiset sotilasmuusikot olettivat asettuessaan perustavansa
ja johtavansa paikallista orkesteria, vaikka heillä ei välttämättä edes
ollut kokemusta kapellimestarin työstä. Harrastajaorkesterin
saattaminen esiintymiskuntoon vaati paljon sekä kapellimestarilta
että soittajilta. Tavallisesti piti aloittaa nuotinluvun opettamisesta,
mutta usein päättäväisyyttä löytyi ja sinnikkäästi harjoiteltiin iltaisin
ja sunnuntaisin, kun oli vapaata töistä.
Toimintaa vaikeutti epävakaa taloudellinen tilanne, työläiset
joutuivat muuttamaan paljon. Vanhan maahanmuuttajaperinteen
haihtuessa ei myöskään amerikansuomalainen vaskitraditio 1800ja 1900-lukujen vaihteesta ole sellaisenaan voinut säilyä, vaikka
sitä yrittävät ylläpitää uudetkin kokoonpanot kuten kirjoittajan
johtama Ameriikan Poijat -vaskiseitsikko.
TAPAHTUMAVINKIT
(lehden nettiversiossa myös sävellyskilpailuja
sekä lisää matkavinkkejä…www.spolli.com)
Schladming and
Haus/Ennstal
July 9-14,
WWW.MIDEUROPE.
Komeita konsertteja ja kilpailuja jylhien alppien äärellä.
PUHALLINMUSIIKKIA, KUVIOMARSSIA,KILPAILUJA ERI
SARJOISSA, KONSERTTEJA WWW.WMC.NL
2013 Midwest Clinic
67th Annual Conference
McCormick Place West
Chicago, Illinois, USA
December 18-21, 2013
hwww.midwestclinic.org
11th INTERNATIONAL
COMPOSITION COMPETITION
"ROMUALDO MARENCO"
Deadline: 31 July, 2013
A) COMPOSITION FOR BAND
B) COMPOSITION FOR PERCUSSION INSTRUMENTS
[email protected]
http://www.comunenoviligure.gov.it
Invitation to Wind Music Festivals
Prague, Carlsbad 2013-2014,
Deadline
for participation: 30th June 2013
Barbora Sladkova
[email protected]
www.orfea.cz/festivalova-kancelar/index_en.php
Orkesterimatkalle
UNKARIIN!
- Esiintymismahdollisuuksia:
Yhteisesiintyminen unkarilaisen puhallinorkesterin kanssa
Ulkoilmakonsertteja Budapestissä, Esztergomissa tai Balaton-järvellä
Oma konserttitilaisuus, Kirkkokonsertti, Retkiä, kaupunkikierroksia:
Budapest, Esztergom, Visegrád, Szentendre, Balaton ja muita kohteita
- Hyvää mieltä ja runsaasti huumoria:
Musiikki-illallinen viinikellarissa ja viinimaistijaiset Pusta ohjelma
keskiaikaisia turnajaisia ja kuninkaallinen ateria kesäkelkkarata.
Opastus Suomen kielellä
Postiosoite: Musik - Land Utazási Iroda
Madách Imre u. 20 H-2534 Tát Unkari
Sähköposti: [email protected]
KATSO HUUMAVAT KUVAT!
www.musik-land.hu
NORDIC WIND BAND CONFERENCE
14. – 16.3.2014 Järvenpää FINLAND the city of Sibelius
VALTAKUNNALLISET PUHALLINPÄIVÄT
LAAJENEE VUONNA 2014 POHJOISMAISEKSI.
infopaketti
WWW.SPOLLI.COM
Huilu
Heljä Räty ja Eeva
Kaisa Malin
Oboe
Anna-Kaisa Pippuri
Klarinetti
Marjo Vattulainen ja
Anni Ollila
Trumpetti
Johanna Laakso, Pekka Lyytinen ja
Anna-Leena Lumme
Käyrätorvi
Mari Loiske
Pasuuna
Jouko Auramo
Tuuba
Aleksi Saraskari
Lyömäsoittimet
Timo Koskinen
Pianisti
Andra Kaus
Baritonitorvi
Tanja Karjalainen
LuoMus
Erja JoukamoAmpuja
A-orkesteri ja
kapellimestarikurssi
B-orkesteri
C-orkesteri
Raine Ampuja
Anne Lehtomäki-Koskinen
Antti Nissilä
Saksofoni
Maaret Nyberg
PARTAHARJUN
PUHALLINORKESTERILEIRI
29.7.-5.8.2013
SUURI ELÄMYS MAANKUULUN
SALVOSJÄRVEN RANNALLA
Useita orkestereita, soitinopetusta,
kapellimestarikurssi, vapaa-aikaa,
uintia, seikkailuja, leirinuotio… ml.
PARTAHARJUN Kiulukilpailut!
(vapaaehtoisille)
KAIKEN IKÄISILLE!
RUSKAtrööttä on valtakunnallinen
puhallinorkesteritapahtuma, Sen kantavana
ajatuksena on, että puhallinmusiikin harrastajat saavat
soittaa täysimittaisessa, oman tason mukaisessa
puhallinorkesterissa taidokkaan kapellimestarin
johdolla.
Avajaiskonsertissa 4.10. esiintyy Rakuunasoittokunta
yhdessä Savon Sotilassoittokunnan kanssa, ja
päätöskonsertissa 6.10. esiintyvät kaikki tapahtuman
orkesterit. Teemasäveltäjänä on Matti Laiho.
D-orkesteri vasta-alkajille,
C-orkesteri noin 2 vuotta soittaneille,
B-orkesteri useamman vuoden soittaneille sekä
A-orkesteri pitkällä oleville harrastajille ja
ammattiopiskelijoille.
Tapahtumaan voivat ilmoittautua sekä kokonaiset
orkesterit että yksittäiset soittajat. RUSKAtröötän
osallistumismaksu on 70€ (sis. opetus, ruokailut ja
majoitus). Soittajien huoltajille sekä muualla kuin
koululla majoittuville osallistumismaksu on 60€.
Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse 31.8.2013
mennessä osoitteeseen:
[email protected].
Lisätietoja www.tornis.net / 0400-995222 /
[email protected]
Uudet editoinnit:
Arttu Takala (gr5)
The Wastelands,
UUTUUDET:
Esko Heikkinen (gr4)
iLoitus
“Puuttuuko avausbiisi?
Ei puutu enää! ”
Elokuvallinen teos, jossa neljä osaa
Ghosts,
Tuomas Kantelinen (gr5)
Tarina kolmestatoista aaveesta, joista van harva on
pelottava
Raine Ampuja
Big Horn (gr2)
”Soitettiin maanantaina biisi läpi!
Kaikki tykkäs, myös ope.
Kappale on just niin hauska ja iisi kuin toivottiin.
Marja Ikonen
Suojelusenkeli (gr3)
Kaunis perinnesävelmä moneen käyttöön.
KONSERTTIIN:
Timo Katila (gr4) UUTUUS
Konsertto käyrätorvelle ja puhallinorkesterille
Raine Ampuja (gr4) UUTUUS
Yksi ruusu on kasvanut laaksossa
Sopraanosaksofonisoolo, joka voidaan soittaa
muillakin Bb-vireisillä instrumenteilla
While your lips are still red,
Tuomas "Nightwish" Holopainen,
sov. Petri Junna. (grade 3)
FinnBand SHOP
Narrien paraati, Markku Johansson (gr3)
PUHALLINMUSIIKKIA KÄTEVÄSTI SUORAAN
KONEELLESI PDF-tiedostoina
Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3)
7ikko-kustannus, A-Minor Production,
Edition ELVIS, Musact ja SPOL
Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3)
Ave Maria, Raine Ampuja, (gr4)
orkesterille, ja kuorolle
Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3)
sävellyskilpailun yleisövoittaja
Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2)
Hinnat:
www.finnbandshop.com
yhteystiedot:
WWW.SPOLLI.COM
GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €)
GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €)
GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €)