Korpisoturin keittokirja (1944)

S I S Ä L T Ä Ä :
* kalanvalmistustapoja
* lihankäyttöohjeita
* juustokikkoja
* marmelaadin mahdollisuuksia
* lotinoita
* puuroa ja muita sentapaisia
* räiskälemuunnoksia
* juomakonsteja
* muita hyviä ohjeita.
Ohjeiden antajina S u o m e n Sotilaan keittokikkakilpailun osanottajat.
Koottu S U O M E N S O T I L A A S T A v . 1944.
KORPISOTURIN
KEITTOKIRJA
HELSINKI
1944
KIRJAPAINO - OSAKEYHTIÖ
L A U S E
Julkaisija:
SUOMEN
SOTILAS
KALA
1.
JUTKUN KALA.
Perkaamattomat
m e n n e t u l l e
nellään
niin,
pienet
kalat
l a a k e a l l e
että
molemmat
pannaan
kivelle.
puolet
kuu­
Kään­
kypsyvät.
K y p s ä kala pannaan hetkeksi suolaveteen ennen
syömistä.
(Luutn. K a l e r v o Laitakari.)
2.
Kala
tai
pannaan
HIILIKALA.
perkaamattomana
h i i l l o k s e e n .
Suomut
n u o t i o o n
saavat palaa
seksi, j o l l o i n kala o n k i n k y p s y n y t .
sy-
Syödessä
maustetaan suolalla. — A l l e 1 0 0 gr:n kalaa ei
kannata valmistaa hiilikalaksi, k o s k a se k u i v u u
tässä
„palvauksessa"
liiaksi.
Yli
puolenkilon
kala jää taas k e s k e l t ä raa'aksi.
(Stm. E. Komulainen.)
4
3.
PÖKKELÖPAISTI.
Kalaa ei suomusteta, mutta veitsellä katkais­
t a a n rintaikannas l e u a n alta j a s i s ä l m y k s e t v e d e ­
tään u l o s vatsaa o l l e n k a a n avaamatta.
ontelo
'huuhdotaan,
jonka
jälkeen
mahdollisesti
vähän
Kala
nyt nuotioon
j a saa
pannaan
voita
Vatsa­
suolaa
työnnetään
tuhkan
olla siellä niin kauan,
ja
sinne.
sisään
että n a h k a
suo-
m u k s i n e e n helposti irtaantuu. S y ö d ä ä n k u u m a ­
na.
(E. Siippainen.)
4.
KUKKOKALA.
A v a a n kalan vatsan puolelta alkaen pyrstöstä
m e l k e i n k u r k k u u n asti. I r r o i t a n s i s ä l m y k s e t j a
poistan ne vatsaan tehdystä
kalan,
en
suomusta
sitä.
aukosta.
Poistan
Huuhdon
selkärangan
katkomalla kylkiruodot. Isonnettuun vatsaonte­
loon
sijoitan
mukana
ollutta
pehmeää
leipää,
j o n k a päällä olleen v o i n tasaan sen m o l e m m i l l e
puolille.
N u o t i o on hiilloksella.
Asetan kalan kyljel­
l e e n hiilille. Peitän n u o t i o n k a l o i n e e n l e p ä n l e h -
5
väkerroksella
(talvella
naavaa
ja
sen
päälle
kuusen oksia). Syntyy kova veto ja kuumuus,
jossa iso kala paistuu viidessä minuutissa tarvit­
s e m a t t a sitä e d e s k ä ä n t ä ä .
K a l a avataan kuten l o m p a k k o . Voista ja lei­
västä se on saanut mausteeksi tarvittavan s u o ­
lan ja rasvan. Leipään on tullut ihana säväys.
S y ö d ä ä n kuumana. Nahka suomuin e en jää j ä lelle.
Savolaisten k a l a k u k k o o n pannaan kala leivän
s i s ä ä n . T ä s s ä siis l e i p ä k a l a n s i s ä ä n : K u k k o k a l a .
Suolapussi unohtuu helposti, mutta voileipä
on useinkin matkassa.
(Luutn. Lauri Aalto.)
5.
KALOJEN PIKASAVUSTUS.
Kalat perataan. Suolataan. Kääritään v o i p a ­
periin.
Tämä
paperikäärö
vuorostaan
kerättyihin tuoreisiin lehtiin.
lepistä
K ä ä r ö heitetään
n u o t i o o n paistumaan. Saa olla p u o l i s e n tuntia.
T u o r e e t lehdet antavat miellyttävän sivumaun
kaloille.
(Stm. A. Pynnönen.)
6
6.
K A L A H A U D I K A S eli T Ö T T E R Ö F I S U .
Kalaa ei suomusteta.
Sisälmykset vedetään
u l o s vatsaa 'halkaisematta.
voita.
Kalan
ympärille
Vatsaan suolaa
kääritään
nyt
ja
kasteltu
voipaperi. T ä m ä n päälle runsaahkosti s a n o m a ­
lehtipaperia. Paketin päät on tukittava h u o l e l ­
lisesti, j o t t e i h ö y r y p a i s t e t t a e s s a p ä ä s e u l o s h a u ­
tomatta
kalaa.
Paketti
pannaan
nuotioon
ja
a n n e t a a n s e n o l l a s i i n ä siksi, k u n n e s p ä ä l l i m ­
mäiset paperit ovat palaneet pois. Valmis kalahaudikas saadaan syötävään k u n t o o n p y y h k ä i ­
semällä suomukset niskasta p y r s t ö ö n päin pois,
mikäli eivät suomukset ole jääneet voipaperiin
sitä p ä ä l t ä k u o r i t t a e s s a .
H y v ä keino on m y ö s
kastella kala paistamisen jälkeen, jolloin paperi
ja suomukset lähtevät helposti.
( K o r p r . O n n i P e s o n e n , alik. O . Laitala,
korpr.
Juuso
Nissilä,
vääp.
Kaarlo
L a a k s o n e n , k o r p r . Sauli M e t s ä n e n , alik.
E. O. Nieminen, korpr. Jörn Lindholm.)
7.
ERÄMIEHEN KALASAVUSTUS.
Kalaa ei suomusteta,
taan
vatsaa
avaamatta.
sisälmyksetkin poiste­
Pestään
ja
suolataan.
7
K a l a kääritään
voipaperiin.
nomalehtipaperi
Parinkertainen
tämän päälle.
Kootaan
sa­
nyt
j o u k k o k ä p y j ä sekä k o i v u n ja muita lehtiä ja
kääritään kalapaketti sekä kerätty „ t ö r k y " u u ­
delleen sanomalehtiin.
nuotioon.
Paperi
Paketti heitetään tuleen
karisee
vähitellen
pois
sitä
m y ö t e n k u i n se palaa. K u n voipaperi alkaa olla
näkyvissä, on kalasavustus valmis.
( V ä ä p . Tuure Laitinen.)
8.
Kalaa
vatsaa
ei
TUOHINEN.
suomusteta,
avaamatta.
sisälmykset
poistetaan
Huuhdotaan, suolaa
sisälle.
Maksa ja mahdollisesti mäti työnnetään takai­
sin vatsaan. K a l a kääritään n y t t u o r e e s e e n t u o henpalaseen ja asetetaan pääpuoli n u o t i o n tu­
lelle.
K u n kalanpää
on k o k o n a a n palanut,
on
m u u osa kalaa s y ö m ä k u n n o s s a .
( S t m . A r v o Julkunen, stm. P . M a k k o n e n . )
9.
Noin
TUHKAMUIKUT.
puolisen
muuta tuoretta
kiloa
kalaa
tuoreita
perataan
muikkuja
tai
poistamalla
ki-
8
d u k s e t j a niitä seuraavat sisälmykset, j o n k a j ä l ­
keen ne huuhdellaan ja ladotaan tuohesta teh­
t y y n pitävään ropeeseen. T ä h ä n sirotellaan v ä ­
liin suolaa sekä voita, j o s on, ei kuitenkaan yli
ruokalusikallisen.
Vettä
kaadetaan
ropeeseen
9
niin paljon, että kalat peittyvät. R o p e e n päälle
kansi eli toinen samanlainen r o v e . T ä m ä k a n ­
n e l l i n e n r o v e lasketaan n y t runsaan 'hiilloksen
tuhkaan
kaivettuun
ohuella
kerroksella
kuoppaan, j o k a peitetään
märkää
hiekkaa.
Hiekan
päälle v a h v a hiilikerros. P u o l e n tunnin kulut­
tua ovat tuhkamuikuit kypsiä. S y ö d ä ä n kalakei­
ton tapaan.
(Ylik. Vilho Ahteensuu.)
10.
Kalat
HAUDATUT KALAT.
puhdistetaan
avaamalla
vatsapuolelta
auki, e i s u o m u s t e t a . H u u h d o t a a n . S u o l a a sisään.
— Maahan kaivetaan n. 40 cm syvyinen ja l e ­
vyinen kuoppa. K u o p a n pohjalle hehkuvia hii­
liä n o i n 2 0 c m . Hiilien päälle y k s i kalakerros.
K a l a k e r r o k s e n päälle useita kerroksia paperia,
esim. sanomalehti. Paperin päälle kosteita s a m ­
malia n . 1 0 c m . L o p u k s i multakerros, j o k a tal­
lataan tiukalle.
Kalat saavat tunnin
ajan olla
haudattuina, jolloin o v a t kypsiä.
(Stm. Esko V. Kallio.)
10
11.
käy
K A L A N SUOMUSTUS
vaivattomasti,
jos
suomustuksen
ajaksi
työnnetään syvälle kalan suuhun kiilaksi v u o l t u
puunkappale,
ettei k a l a
suomustettaessa
pääse
sujumaan.
( A l i k . O. Laitala.)
12.
SAVUSTETTU KUHA.
N o i n kilon kuha perataan, s u o m u k s e t j a s u o ­
let poistetaan. Kuivataan paperilla. Suolaa h i e ­
rotaan pintaan j a sisään.
Otetaan ohuita kata­
janoksia, joista neulaset riivitään pois.
Asete­
taan k o l m e tällaista o k s a a k u h a n m o l e m m i l l e
puolille
ja
pannaan
kaikki
voipaperikääröön.
Muutama kerros sanomalehteä vielä päälle ja
paketille ripotellaan vettä. K u h a p a k e t t i p a n n a a n
n y t n u o t i o o n tai k e n t t ä k e i t t i ö n u u n i i n , j o s s a o n
p i e n i tuli. N o i n v a j a a n p u o l e n t u n n i n k u l u t t u a o n
savustettu kala valmiina maistettavaksi.
(Korpr. Onni Pesonen.)
11
13.
RÖMSÄFISUA.
K a l a suomustetaan ja puhdistetaan, kylkilihat
leikataan erilleen
ja m u u
pannaan
pakkiin pieneen vesimäärään.
kiehumaan
Sakka kuoritaan
keitoksen päältä pois.
Kylkilihat pannaan nyt
vähäiseen
vuorostaan
vesimäärään
kiehumaan,
mutta ei keitetä niitä ihan kypsiksi.
kanteen
siinä,
pannaan
joukkoon
nyt
rasvaa,
hieman
Römpsän
j o k a sulatetaan
vehnäjauhoja,
joita
h ä m m e n n e t ä ä n h y v i n . K a l a l i e m i — siis e n s i m ­
mäinen ruotokeitos — kaadetaan vähitellen s e ­
kaan. Puolivalmiit kylkilihat leikellään sopivan
kokoisiksi ja kaadetaan nekin j o u k k o o n .
hautetaan
n.
5
min.,
kun
ensin
on
Kie­
maustettu
suolalla. S y ö d ä ä n keitettyjen perunoitten kans­
sa.
(Korpr. Jörn Lindholm.)
14.
RUKAJÄRVELÄINEN SELJANKA.
T u o r e kala tai kaloja, pakillinen vettä, l i e m i k u u t i o i t a tai l i e m i v o i m a a , p u o l e t p ä i v ä n j u u s t o annoksesta, tomaattisosetta, jos on.
K a l a suomustetaan ja paloitellaan. Keittoas-
12
tiassa k e i t e t ä ä n k a l a j a v e s i ,
kunnes kala ta­
k u u l l a o n k y p s ä . K e i t o s p o i s tulelta, j a k e i t i n ­
l i e m i k a a d e t a a n t o i s e e n astiaan. K a l a s t a p o i s t e ­
taan p i k k u r u o d o t j a k e i t i n l i e m e e n sekoitetaan
juustonapin puolikas, mahdollisesti tomaattisosetta s e k ä l i e m i k u u t i o t a i - v o i m a a .
Suolaa ei
käytetä. K u n l i e m i o n valmis, lisätään siihen
kala. — K o k o vitsi on siinä, että k e i t e t t y t u o r e
kala l i e m e n j o u k k o o n v i i m e tingassa lisättynä
on
aivan suolatonta ja
että näitä sattumia
on
riittävästi.
(Kapt. Matti Viherjuuri.)
15.
RÖMSÄKUKKO.
P i e n e t kalat, j o t k a eivät m u u t e n k e l p a a m i ­
hinkään,
ovat tähän
r ö m s ä k u k k o o n mainioita.
K i l o kaloja kenttäpakilliseen. Jos on perunoita,
v o i t a tai m u u t a r a s v a a , o n k e i t o s y h ä p a r e m p a a ,
mutta välttää ilman näitäkin.
Kalat
suomustetaan,
sisälmykset
poistetaan.
Päitä ei. Viipaleiksi veistelty peruna pannaan
kalakerrosten väliin pakkiin, samoin rasva. N o i n
2 c m p a k i n r e u n o i s t a j ä t e t ä ä n , että s o p i i v e t t ä .
Keitetään h y v i n hiljaisella tulella tunnin
ver-
13
ran.
J o s v e s i k o k o n a a n k u i v u u , l i s ä t ä ä n sitä.
Keitosta ei saa pahasti h ä m m e n t ä ä , kansi l ö y ­
sästi p ä ä l l ä .
Vesi kiehukoon kuiviin lopuksi.
Paljaista kaloista tehty r ö m s ä k u k k o o n k y l m ä ­
näkin mainiota.
(Vääp. Lauri Järvinen.)
16.
ASEMIEHEN HERKKU.
K a l a n m ä t i j a v o i tai m u u r a s v a a i n e k s i n a .
K a h v i k u p i l l i n e n m ä t i ä riittää p ä ä s t ä m ä ä n 3 — 4
asemiestä h y v i n herkun makuun. Kahvikupilli­
nen käristyy hyvin, jos rasvaa on teelusikalli­
nen. Jos mädissä on k a l v o , poistetaan se. Mäti
käristetään rasvassa n o i n 10 m i n . Sitä on h ä m ­
m e n n e t t ä v ä k o k o ajan.
Pakki,
sen
k a n s i tai
m u u pannu soveliaat käristys vehkeet. Suolaa
j o u k k o o n . Nautitaan k u u m a n a tai k y l m ä n ä l e i ­
v ä n tai p e r u n o i d e n k a n s s a .
(Kapt. Martti Keltanen.)
17.
SAVIPAISTOS.
Pieniä ahvenia perataan, pestään.
Ruisjau­
hoista p a k s u taikina, josta t e h d y n parin sentin
14
v a h v u i s e n alustan päälle ladotaan kaloja. K e r ­
roksittain
taikinaa
ja
kaloja,
viimeksi
tietysti
taikinaa. —- M a a h a n n o i n 30 cm s y v ä k u o p p a .
Keskelle k u o p p a a tämä ruistaikinamiina, j o n k a
ympärille
on pantu voipaperia.
Peitetään
mii­
na savella. Ellei ole savea, käytetään hiekkaa,
j o k a on kostutettava. N u o t i o k u o p a n päälle. —
P u o l e n t u n n i n päästä savimiina on valmis.
(Korpr. Jörn Lindholm.)
18.
Kalalta
haa.
SAVIMIINA.
poistetaan
suolet
halkaisematta
ma­
S i s ä l m y k s i e n tilalle v o i t a ja suolaa. K a l a
päällystetään
savella
siten,
että
pää
ja
pyrstö
jäävät ulkopuolelle. P a a k k u viskataan nuotioon.
P u o l e n tunnin
kuluttua
otetaan savimiina pois
tulesta, a u k a i s t a a n k u o r i j a s y ö d ä ä n m i i n a n s i ­
sältö l ä m p i m ä n ä . S u o m u t j ä ä v ä t s a v e e n kiinni.
(Korpr.
Julkunen,
19.
Juuso
Nissilä,
korpr.
Jörn
stm.
Arvo
Lindholm.)
VIELÄKIN PAREMPAA.
Kalan paistaminen
hiilloksella
paperiin
kää­
rittynä on tuttu kikka. M u t t a u s e i m m i t e n t ä m ä
15
toimitus jätetään puoliväliin. Kalaa ei pidä näet
ottaa hiilloksesta silloin, k u n se a r v i o n m u k a a n
on kypsä, vaan se on jätettävä paperineen k u u ­
m a a n t u h k a a n h a u d a t t u n a y ö k s i . S i l l o i n o n siinä
16
aamulla hieno savun m a k u ja pienet ruodot ovat
pehmeitä kuin kalakukossa.
(„Majuripa vain".)
20.
RUODOTONTA AHVENTA.
Ahventa ei kannata suomustaa, k o s k a n y l k e ­
m i n e n k ä y n o i n viisi kertaa n o p e a m m i n j a sa­
malla
sisälmykset
seuraavat
nahkan
mukana.
Tähän tapaan: p u u k o l l a vedetään a h v e n e n n i s ­
kaan poikittainen viillos niin,
että s e j u u r i j a
juuri katkaisee selkäruodon. T ä m ä n jälkeen v e ­
detään niskasta p y r s t ö ö n saakka matala
nahka puhki)
(vain
viillos pitkin selkää, k u m m a l l e ­
kin puolen selkäeviä.
Tähän päättyy p u u k o n
käyttö. Peukalon kynnellä ja etusormella tar­
tutaan n i s k a - ja selkä viili ost en y h t y m ä p a i k a s s a
olevaan nahan palkeeseen ja
kiskotaan
nahka
k u m m a s t a k i n k u p e e s t a irti. T ä m ä n j ä l k e e n t a r ­
tutaan kalan päähän toisella kädellä, toisen p i ­
täessä kiinni nyletystä k a l a n ruhosta. P ä ä k i s ­
k o t a a n irti j a s e n m u k a n a l ä h t e v ä t s i s ä l m y k s e t
ja
nahka.
Nahasta ja päästä v o i d a a n keittää m a i n i o k a -
17
laliemi, j o k a siivilöidään. S i i h e n lisätään
sitten
nyletyt ahvenet ja perunat.
Jos haluaa aivan ruodotonta ahventa, voidaan
liha n y l k e ä puukolla
jää
vielä
irti s e l k ä r u o d o s t a .
kylkiruodot
ja
lyhyet poikittaisruodot,
ruotojen
puukolla
tyvissä.
Ne
ahvenelle
j o t k a sijaitsevat
voidaan vähine
Jälelle
ominaiset
kylki-
lihoineen
irroittaa.
(Korpr. K. Lehtonen.)
LIHA
20
1.
ERÄMIEHEN LINTUPAISTI.
Kaikista
metsä-
ja
vesilinnuista
valmistuu
suolan keralla herkullinen erämiehen lintupais­
ti.
Kynimättömästä linnusta
poistetaan
sisäl­
mykset, vatsaontelo huuhdotaan ja sinne r i p o ­
tellaan suolaa. L i n t u päällystetään n. parin t u u ­
man
paksuisella
s a v i k e r r o k s e n a,
kuitenkin jätetään n.
h ö y r y n poispääsyä varten.
tuhkan
sisässä
johon
1 cm läpimittainen reikä
Kukko
nuotiossa.
paistetaan
Noin
tun­
nin päästä on paisti valmis. K o v e t t u n u t k u o r i
rikotaan ja nahka h ö y h e n i n e e n poistetaan p e h ­
meäksi h a u t u n e e n lihan päältä. Ellei s a v e a sat­
tuisi o l e m a a n s a a t a v i s s a , v o i d a a n l i n t u h ö y h e ­
nineen upottaa tuhkaan paistumaan ilman savikuortakin.
(Stm. A r v o Julkunen, luutn. Lauri Aalto,
E. Siippainen, k o r p r . Jussi Nissilä ja stm.
O. Makkonen.)
2.
Pienemmät
täkkään.
SULANMAAN TÄKKÄ.
riistalinnut
sopivat
Linnun peräaukko
sulanmaan
avataan puukolla
21
ja sisälmykset poistetaan. Suolaa ja voita p a n ­
naan tilalle. L i n n u n p ä ä k ä ä n n e t ä ä n s i i v e n alle.
Maahan
tehdään
syvennys,
siihen
lintu
pää­
puoli alaspäin, p y r s t ö y l ö s . P e r ä a u k k o p u r i s t e ­
taan u m p e e n . L i n n u n päälle levitetään m u l t a a
pari
tuumaa,
tasaisesti
ja
tiukkaan
painellen.
K u n lintu on haudattu, tehdään hyvistä t e r v a k ­
sista
n u o t i o
h a u d a n
päälle.
Tunnin
päästä lintu o n k y p s y n y t . N u o t i o levitetään j a
hauta
avataan,
paisti
otetaan
ylös
ja
nylje­
tään. J o l l e i m u l t a a o l e p a i k a l l a , p a n n a a n s o r a ­
maata haudan peitoksi v ä h e m m ä n kuin multa­
maata, k o s k a multa osittain palaa.
(Stm. U. Komulainen.)
3.
SAVIKUKKOSÄILYKE.
V a l m i i k s i p a i s t e t t u a l i n t u a , p u o l i s u o l a i s t a tai
keitettyä, v a i k k a raakaakin kalaa. V o i p a p e ­
r i a . S a v e a. S ä i l ö t t ä v ä r u o k a ( v a l m i s t e t t a v a )
kääritään
ensin 3—4 kertaisen v o i p a p . sisään.
Sitten vatkatusta
savesta
tehty savileipä k ä ä ­
ritään p a k e t i n y m p ä r i l l e . P a j u n k u o r t a s i d e n a -
22
ruksi. Saa k u i v u a 1 / 2 tuntia e n n e n paistamista.
Asetetaan t u l e e n , jossa s e k u u m u u d e n vai­
kutuksesta tulee hieman punertavaksi, mutta ei
t u l e n v ä r i s e k s i . S a v i k u k k o s ä i l y y siksi, k u n r u o ­
kaa tarvitaan,
sillä
basillit k u o l e v a t k u u m u u ­
dessa.
J o s ei tahdo säilyttää ruokaa, v o i valmistaa
ateriansa
siten,
että
kaksi savivatia asetetaan
v a s t a k k a i n j a kiinnitetään* n e r a u t a l a n g a l l a .
Savikukkosäilyketeollisuudessa on käytettävä
uutta
käyttämätöntä
saven
läpi
savukeimuketta
työnnettynä
(puista)
varaventtiilinä,
ettei
k o k o k u k k o halkea, j o s paisti o n niin v e s i p i t o i s ­
ta, että h ö y r y ä m u o d o s t u u k o v i n p a l j o n . P ä t e e
siinä tikulla pistetty reikäkin, j o k a heti o n t u ­
kittava
tuoreella
savella,
kun
kukko
otetaan
tulesta.
T e e r i on sopiva k o k o , paistettava ensin hiilil­
lä.
Irroitetaan jalat, k a u l a ja l e n t i m e t s a m o i n
lihasmaha. Metsosta tehdään pari k u k k o a . K o l ­
m e k i l o i s e s t a hauesta saa pari m a k k a r a n m u o t o i s ta k u k k o a katkaisemalla kalan kahtia.
(Luutn. Lauri Aalto.)
23
4.
TEHON LINTUPAISTI.
L i n t u puhdisteitaan j a k y n i t ä ä n .
Jos tahtoo
höyhenet helposti pois, niin pidetään k o k o lin­
tua v ä h ä n aikaa k u u m a s s a vedessä, se h e l p o t ­
taa työtä. T ä m ä n j ä l k e e n lintu u p o t e t a a n k u o p ­
paan, jossa o n litteä k u u m e n n e t t u k i v i n o i n
4 0 s m s y v ä l l ä m a a s s a . K i v e n päällä sitä­
p a i t s i t u o r e i t a r u o h o j a tai h a v u j a . L i n n u n p ä ä l l e
m y ö s p a n n a a n r u o h o j a tai h a v u j a n o i n 1 0 s m j a
t ä m ä n p ä ä l l e m a a t a tiiviisti. S a a h a u t u a p a r i k i n
t u n t i a . K i v e n o l t a v a t a r p e e k s i s u u r i , että s e p y ­
syy kauan kuumana.
(Kers. Th. Nieminen, korpr.
Sauli Metsänen.)
5.
LINTUMIEHEN HERKKU.
M e t s o , teeri tai p y y puhdistetaan j a kynitään.
Lintu
halkaistaan
keskeltä
rintalastaa
pitkin
siten, että l i h a t j ä ä v ä t l u u t t o m i k s i j a n a h k a m o ­
lempien rintakappaleiden päälle. P a i s t e t a a n
p a n n u s s a
tai hiilillä.
Maustetaan
kata­
janmarjoilla ja suolalla.
(Korpr. Jörn Lindholm.)
24
6.
KORPR. LEPOLAN PYYKEITTO.
P y y puhdistetaan ja kynitään ja paloitellaan
k i e h u v a a n veteen.
Saa kiehua
1 5 min.
Perunoita, suolaa, mahdollisesti pippuria ja v ä ­
häsen kauraryyniä pannaan mukaan. K a u r a r y y nien
asemasta
voi
käyttää tähteeksi jäänyttä
ohrapuuroakin tai paria ruokalusikallista v e h ­
näjauhoja.
K e i t e t ä ä n siksi,
kunnes
liha
alkaa
irtaantua luista. S y ö d ä ä n tietysti k u u m a n a .
(Stm. P. Makkonen.)
7. H E R N E R O K K A A REPPUUN.
Erämatkalle saa hernerokasta h y v ä t eväät s i ­
ten,
hiin.
että k i e h a u t e t a a n
rokasta
vesi h y v i n v ä ­
( H u o m ! Palaa helposti pohjaan.)
Paksu
k e i t t o s a a j ä ä h t y ä , j o n k a j ä l k e e n siitä v o i d a a n
leikata sopivia kuutioita, j o t k a kääritään v o i p a ­
periin ja pannaan sellaisenaan reppuun.
tettäessä
rokkaa uudelleen,
lisätään
vettä
Kei­
tar­
peen mukaan. Vielä paremmin onnistuu tämä
kikka, jos r o k k a jäädytetään ennen paloittelua.
(Stm. E. Juhola.)
25
8.
K A U R A A JA SIANPINTAA.
R e p p u u n retkelle mukaan kauraryyniä,
kiä ja suolaa.
läs­
Läski leikataan pienenpuoleisen
voileivän kokoisiksi viipaleiksi. N ä m ä käriste­
tään p a k i n k a n n e s s a .
T ä m ä n jälkeen nostetaan
valmiit silavakappaleet hetkeksi syrjään.
Pari
kourallista k a u r a r y y n e j ä kaadetaan pakin k a n ­
teen jääneeseen sulaan ihraan ja annetaan hil­
jalleen käristyä kastikejauhojen tapaan. T ä m ä n
j ä l k e e n s i l a v a p a l a t taas j o u k k o o n , v e t t ä k a n s i
t ä y t e e n j a k o k o h o i t o saa k i e h u a n o i n 2 0 m i ­
nuuttia.
(„Majuripa vain".)
9.
Hirvi
KENTTÄVARTION PALVI.
nyljetään,
huuhdotaan
ja
paloitellaan.
Maahan kaivetaan padan muotoinen k o l o var­
joisaan
paikkaan
maalle.
Syvyys
män.
Hirven
mieluimmin
m.
talja
kuivaperäiselle
j a halkaisija vähän e n e m ­
levitetään
kuopan
päälle,
lihaspuoli ylöspäin. Lihat asetetaan nyt, s u o l a ­
ten samalla ne visusti toisiaan vasten, taljalle ja
taljan r e u n a t k ä ä n n e t ä ä n l i h o j e n
päälle,
jonka
26
jälkeen muutamia tuohilevyjä ja painavia puita
asetetaan
kuoppaan
vajonneen
hirventaljan
päälle. K o k o juttu n a a m i o i d a a n vielä havuilla
ja sammalilla. — K u n lihat o v a t suolautuneet
kolmisen viikkoa, aletaan palvaus. Lihat l a d o ­
taan t a n k o o n j a t ä m ä r i p u s t e t a a n k a h d e n p u u n
väliin n i i n k o r k e a l l e , että l i h o j e n a l i m m a t osat
jäävät noin 30 sm maanpinnan yläpuolelle. K a k ­
si
pitkämäistä
nuotiota
sytytetään
molemmin
puolin lihatankoa noin puolentoista metrin pää­
hän lihoista. T u l t a ei saa päästää niin suureksi,
että l i h a n
pintakerrokset
palaisivat.
Palvausta
jatketaan n o i n 8—10 tuntia. — - T a l j a n v o i k u i ­
vata tavalliseen tapaan, eikä sen a r v o o l e s u o ­
lauksesta
laskenut.
(Stm. A r v o Julkunen.)
10.
HIRVENLIHAN PAISTAMINEN.
Palanen hirvenlihaa sidotaan langalla
ristiin
paketiksi ja asetetaan riippumaan lähelle n u o ­
tiota.
Tätä ennen ripotellaan lihaan tehtyihin
rakoihin suolaa. Lihaa käännellään välillä l i e ­
keissä ja välillä loitommalla, kuitenkin niin l ä -
27
hellä, että s e k u u m u u d e n v a i k u t u k s e s t a k i h i s e e .
Sitä m u k a a k u i n liha pinnalta k y p s y y , v o i d a a n
sitä s y ö d ä .
(Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.)
11.
HIRVENLIHAN SAVUSTAMINEN.
Pieni pala hirvenlihaa,
3—4 kg, savustetaan
mainiosti tavallisessa kalasavustamossa. K a l a s a v u s t a m o
esim.
seuraavanlainen:
sästä j o h t a a m a a h a n u p o t e t t u ,
Tulipe-
rinnettä hiukan
y l ö s p ä i n k i i p e ä v ä n . 2—3 m . m i t t a i n e n s a v u k a ­
nava
(sen
voi
tehdä
irtokivistä
ilman
muu­
rausta j a peittää m a a l l a ) l a u d o i s t a tiiviisti t e h ­
tyyn
savustuspönttöön,
j o k a siis o n t u l i p e s ä ä
h i u k a n k o r k e a m m a l l a rinteessä. J o s p ö n t t ö o n
oikein
hyvä,
on siinä vielä pienistä pyöreistä
kivistä t e h t y kiuas, j o n k a alle s a v u k a n a v a j o h ­
taa j a j o n k a
yläpuolella vasta
o v a t ritilät tai
ripustimet, joille kalat pannaan.
Riittävästi
suolattu hirvenlihanpalanen
pan­
naan m ä r k ä ä n v o i p a p e r i i n käärittynä tällaiseen
s a v u s t u s u u n i i n ritilälle. Ensin l ä m m i t e t ä ä n u u ­
nia
puolikuivilla
leppäpuilla
hyvin
varovasti,
28
ettei lihan rasva sulaisi ja valuisi p o i s .
Voipa­
peri osaltaan estää lihan kuivumista.
Noin 5
tunnin kuluttua v o i l ä m p ö ä jo lisätäkin ja välillä
v o i v e t ä ä ritilän u l o s j a tarkastaa lihan k y p s y ­
mistä sekä s u l a m i s - tai k u i v u m i s v a a r a a . V i i m e ­
mainitun
estämiseksi
voi
kastella
voipaperin
aina uudelleen, j o s se k u i v u u liian nopeasti, v o i
m y ö s l y ö d ä l ö y l y ä mainitulle
kiukaalle.
Kun
l i h a n ä y t t ä ä k y p s ä l t ä , a n n e t a a n s i l l e v i e l ä 6—8
tuntia katajansavua. T ä t e n v o i p i e n e n erän h i r ­
venlihaa savustaa 24 tunnissa esim.
aamulla,
jolloin
seuraavana
yönä
alkamalla
ei
tarvitse
enää kuin pari kertaa k ä y d ä lisäämässä uuniin
tuoreita katajia. — S a m o i n v o i savustaa lintuja
ja miksei sianlihaakin.
(Kapt. Mikko Rossi.)
12.
HIRVEN TAPPAJAISTEN KÄYTÖSTÄ.
Kuinka
monesti
rintamien
hirvenhiihtäjät
jättävätkään kaikki hirven „sisuskalut" metsään
ahmojen ja korppien ruuaksi, vaikka käskyille
kuuliaisina
vuodan.
raahaavatkin
Mutta näin
pois
metsästä
menetellen
jäävät
esim.
juuri
29
parhaat herkut.
Erikoisesti munuaisten, m a k ­
san ja s y d ä m e n sekä niiden ympärillä o l e v i e n
rasvojen
tarkka
talteenotto
tarjoaa
metsämie-
hille mahdollisuuden h y v i n helposti valmistet­
tavaan
herkkuun.
Eikä
siihen
tarvita
muuta
k u i n sulattaa h i r v e n m u n u a i s r a s v a k e n t t ä p a k i s ­
sa
ja
keittää
sitten
kappaloidut
m a k s a ja s y d ä n tässä rasvassa.
munuaiset,
Munuaiset ja
maksa k y p s y v ä t pian, s y d ä n sitkeämpänä vaatii
e n e m m ä n aikaa.
T ä m ä n jälkeen v o i rasvassa
vielä keittää hirvenlihaviipaleita. On varottava,
e t t e i r a s v a p a l a . J a m u i s t e t t a v a , että k o k o n a a n kin k i e h u v a n r a s v a n sisällä o l e v a liha v o i p a ­
laa, v a i k k a y m p ä r i l l ä o l e v a r a s v a e i v i e l ä p a l a ­
kaan. K i e h u v a n rasvan lämpötila on n i m . paljon
suurempi kuin kiehuvan veden.
(Kapt. Mikko Rossi.)
JUUSTO
1 . A S E V E L I S O P P A tai R Ö M S Ä K A L A K A S .
K a l a - tai l i h a k e i t t o :
k i e h u a p e h m e i k s i j a lisätään
nat. S e n j ä l k e e n s e k o i t e t a a n
j o n k a annetaan liota keittoon.
linen sipuli lisätään.
L i h o j e n annetaan
mahdolliset peru­
keittoon juustoa,
Suola ja mahdol­
(Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.)
2. J U U S T O K E I T T O .
P e r u n o i t a kuoritaan j a keitetään. K u n n e
ovat k i e h u n e e t n. 15 min., lisätään k e i t t o o n
juusto paloiteltuna sekä suolaa. Pieni voimäärä
ei m y ö s k ä ä n ole pahitteeksi maussa.
( A l i k . A l p o Jaaksi, korpr.
V e i k k o Hujanen.)
32
3. PIENINGÄN JUUSTOKEITTO.
Vajaa kenttäpakillinen vettä keitetään k i e h u ­
vaksi. S i i h e n sekoitetaan pieniksi palasiksi v u o l ­
tua
juustoa
veteen
niin
paljon,
että
juuston
sulattua
(keitosta on juuston sulamisen h e l p o t ­
tamiseksi ja pohjaanpalamisen estämiseksi k o k o
ajan h ä m m e n n e t t ä v ä m i e l u u m m i n
puusta
teh­
d y l l ä laikalla k u i n p u u k o l l a , j o k a tässä m e l t o u tuu ja t y l s y y ja lisäksi naarmuttaa pakkia) k e i ­
tos o n h i e n o n vellin paksuista.
K u n juusto on
täysin sulanut, pannaan j o u k k o o n k o v a a l e i ­
p ä ä p a l o i t e l t u n a , e i k u i t e n k a a n liian p a l ­
j o n , ettei keitto tule liian
„raskaaksi".
Tämän
j ä l k e e n k e i t e t ä ä n v i e l ä v ä h ä n a i k a a , että l e i p ä p a l a t p e h m i ä v ä t , m u t t a e i h a j o a m i s e e n asti.
(Kapt. M i k k o Rossi.)
4.
JUUSTOKASTIKE.
Kahvikupillinen
v o i a n n o s
teen
ja
vettä,
pannaan
kiehautetaan
j u u s t o sulavat.
päivän
juusto-
kenttäkeittoastian
sen
ja
kan­
v e r r a n , että v o i j a
Suolaa tarpeen mukaan.
Sekä
33
sipulia,
jos
sitä o n .
Nautitaan
p e r u n o i d e n
kera.
(Kers. E. Olkkonen.)
5.
JUUSTOSTA MAITOA.
Kuumaan k a h v i n k o r v i k k e e s e e n hie­
nonnetaan juustoa mahdollisimman pieniksi p a ­
loiksi.
Noin kolmen päivän juustoannos tekee
pakinkannellisen kahvinkorviketta maidoksi.
(Korpr. E. Korkeamäki,
stm. E s k o V . K a l l i o . )
6.
JUUSTOPERUNAT.
3 keitettyä p e r u n a a kuoritaan ja leikataan
viipaleiksi pannulle. Päivän juustoannos leika­
taan j o u k k o o n . Suolaa. V e t t ä kaadetaan k a h v i ­
kupillinen
päälle
ja kiehautetaan.
On
maidon
makuista.
(Korpr. Onni Pesonen.)
34
7.
Kun
olet
PARTIOPOTTU.
keittänyt
ja kuorinut p e r u n a t ,
„ m u u s a a " pakin pohjalle perunaa ja paloittele
juustoa sen päälle.
T e e tuo temppu toistami­
seen, k u n n e s p a k k i o n täysi. A n n a h a u t u a .
Syödessä suolaat herkun.
Partiopottu on täyt­
tävää.
(Alik. Wallu Kilpi.)
8.
JUUSTOPERUNASALAATTI.
V o i n a p p i
ja
j u u s t o n a p p i
lämmite­
tään s e n v e r r a n ,
että k ä y h e l p o k s i v a i v a t a n e
sekaisin.
lisätään
Sitten
sinappia ja
pikanttikastiketta
etikkaa, k u n n e s kirpeän
tai
rasvainen
kastike o n valmis. Keitettyjä p e r u n o i t a l e i ­
kataan
suikaleiksi ja
sipuli hakataan
hienoksi
joukkoon. Kastike kaadetaan lämpimänä perunasuikaleiden ja sipulien päälle ja h ä m m e n n e ­
tään v a r o v a s t i . K u n t ä m ä „ i l t a h e r k k u " o n k u n ­
nolla jäähtynyt, se nautitaan leivän päällysteenä
korvikkeen kera.
(Kapt. Matti Viherjuuri.)
35
9.
Juusto
PAISTETTU JUUSTO.
paistetaan
römpsän
kannessa
siten,
että j u u s t o n a n n e t a a n s u l a a j a s i t t e n p a i s t u a k o ­
vaksi. T ä m ä n jälkeen annetaan kannen jäähtyä
ja juusto irtoaa helposti. R a s v a a ja mausteita
ei käytettä.
(Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.)
10.
KORKOLAPUT.
Juustosta leikataan n. sentin paksuisia v i i p a ­
leita,
jotka
kastellaan
vedessä
ja
kieritetään
v e h n ä j a u h o i s s a , j o s niitä o n . Paistetaan
h y v i n k u u m a i s s a r a s v a s s a, k e l t a i s e n r u s k e i k ­
si. S y ö d ä ä n k u u m a n a tai k y l m ä n ä .
(Korpr. Jörn Lindholm.)
11.
RUKAJÄRVELÄISTÄ JUUSTOPASTEIJAA.
L i e m i v o i m a a siviilipaketista vaivataan
j u u s t o o n niin, että s e m u u t t u u v a a l e a n r u s k e a k s i
tahtaaksi.
(Kapt. Matti Viherjuuri.)
36
12.
W A L L U N TEELEIVÄT.
Ota pakkisi, pane voinappisi pohjalle ja sääs­
tämäsi
juustonpalanen,
lämmitä
sulaksi
varo­
v a s t i n u o t i o l l a tai k a m m a l l a . K u n s e o s o n s u ­
lanut, e i r u s k i s t e t a , k a s t a f a n e e r i p a l a t s i i ­
hen. Maistuu varsin hyvältä k y l m e n t y n e e n ä k i n .
(Alik. Wallu Kilpi.)
MARMELAADI
1.
Kun
VIRTASEN SOPPA.
pakillinen
vettä k i e h u u , lisätään siihen
pari kupillista marmelaadia. K u n se on sulanut,
sekoitetaan
joukkoon
p u u r o k a s t i k e j a u -
h o j a sekoitettuna k y l m ä ä n vesitilkkaseen. K u n
s o p p a kiehahtaa, otetaan tulelta. H y v ä ä k y l m ä ­
n ä p u u r o n k a n s s a tai i l m a n p u u r o a k i n .
(Alik. Viljo Virtanen.)
2.
SEKAPUURO.
P u o l i pakillista vettä kiehautetaan. H i u k k a s e n
s u o l a a , p u o l i k u p i l l i s t a m a r m e l a a d i a tai m a r j o ­
ja,
kupillinen
hämmennetään
k a u r a r y y n e j ä
samalla.
lisätään
Kiehukoon
15
ja
min.
N a u t i t a a n k u u m a n a tai k y l m ä n ä .
( K o r p r . J u u s o Nissilä.)
38
3.
SOTILAAN MARMELAADI.
Osa annosmarmelaadia ja 3 osaa p u o l u k k a tai m u u t a h i l l o a s e k o i t e t a a n k e s k e n ä ä n . T a r ­
jotaan räiskäleiden kera.
(Stm. P. Makkonen.)
4.
RAJAJÄÄKÄRIN JÄLKIRUOKA.
Hienonnettuja k o r p p u j a laitetaan n . 2 c m
paksu
kerros
pakinkanteen.
Päälle m i l k k i ä
tai m a i t o a , e t t ä k o r p u n p a l a s e t k a s t u v a t ,
ten
marmelaadia
ja
taas
korppuja,
sit­
viimeksi
milkkiä. Sokeria päälle. K i e h u u 15 min. Nauti­
taan k u u m a n a tai k y l m ä n ä .
( K o r p r . Juuso Nissilä.)
5.
K O R S U R I T A R I T eli R E T A L E E T .
A n n o s
k e k s e j ä liotetaan
korsujuomassa
j a paistetaan tämän jälkeen pakinkannessa r a s ­
v a s s a tasaisen ruskeiksi.
Marmelaadia sivel-
39
lään j o k a i s e n k e k s i n päälle ja k a k s i keksiä p a i ­
netaan
vastakkain.
Palasokeria
hienonnetaan
päälle tasainen kerros. — Faneeri k ä y keksien
sijasta h y v i n .
( S t m . Visa K o s k i n e n , stm. P. M a k k o n e n ,
alik. R . T u u p a i n e n . )
LOTINA
42
1.
LEMPÄÄLÄN LOTINA.
L i h a paloitellaan pieniksi kuutioiksi, jotka
k ä r i s t e t ä ä n r a s v a s s a , j o s sitä o n .
hienonnettua
moin
k a t a j a n m a r j a a
r u i s j a u h o j a
pari
Pari kolme
lisätään,
lusikallista
sa­
koko
ajan h ä m m e n t ä e n . V e t t ä j a m a u n m u k a a n s u o ­
laa. A n n e t a a n k i e h u a n o i n 2 0 m i n . S y ö d ä ä n p e ­
runoiden kanssa.
(Korpr. Lindholm.)
2.
H A A T A J A N SIENILOTINA.
Puhdistetut
ja
noin
vuorokauden
vedessä
lianneet sienet käristetään ruskeiksi rasvan ja
mahdollisten vehnäjauhojen kanssa.
Vettä ja
suolaa lisätään ja annetaan k i e h u a j o n k i n aikaa.
( K o r p r . J u u s o Nissilä.)
P U U R O T YM S.
1.
Vettä
M U T T I eli P E P U .
kiehautetaan
ja
suolataan
O h r a j a u h o j a kaadetaan
runsaasti
joukkoon
yhdellä
kerralla niin p a l j o n , että v e s i i m e y t y y j a u h o i h i n
ja
muodostuu
noin herneen kokoisia
kokka­
reita. J u u r i j a u h o j e n k a a t a m i s e n a i k a n a ei saa
h ä m m e n t ä ä , sillä silloin tulee s e o s p u u r o m a i ­
seksi.
H ä m m e n t ä m i s t ä hiljaisella tulella j a t k e ­
taan, k u n n e s m u t t i o n v a a l e a n r u s k e a t a . T o t t u ­
maton
maista
tottuu.
tekijä
saa
muttia,
helposti
ensikerralla
,,hiirenpäämuttia'',
jauho-
mutta
pian
Mutti nautitaan talkkunan tapaan m a i ­
d o n tai n u o r e n p i i m ä n k a n s s a , m u t t a v o i n tai
sokerin kanssa se on m y ö s hyvää.
( A l i k . O. Laitala.)
44
2.
JANKKI.
K u i v a a l e i p ä ä paloiteltuna pakkiin,
vet­
tä ja suolaa. Pakin kannessa käristetään s i l a v a a ja t ä m ä k ä r i s t y s k a a d e t a a n p a k k i i n , k i e ­
hautetaan ja s y ö d ä ä n jankki lämpimänä.
van
sijasta
voi
käyttää
v o i t a
tai
Sila­
muuta
r a s v a a . M y ö s säilykeliha j o u k o s s a antaa h y ­
vän säväyksen.
( K o r p r . J u u s o Nissilä, ylik. V i l h o
Ahteensuu,
3.
stm.
Karhunen.)
MUUJOEN PUURO.
K a u r a r y y n i p u u r o o n
sen
E.
kypsymistä
lisätään
lihasäilykettä.
ennen
Suolaa
m y ö s hieman, mutta menettelee ilmankin.
(Kapt. Mikko Rossi.)
4.
M A R J A P Ö P E R Ö eli H U U P P A .
Perattuja
survotaan
mustikoita
tai
kenttäkeittoastiassa
muita
m a r j o j a
hilloksi,
ruis-
45
j a u h o j a j a s o k e r i a sekoitetaan marjoihin.
S y ö d ä ä n sellaisenaan kylmänä.
(Stm. Vilho Ahteensuu,
stm. Jukka A h o l a . )
5.
MARJAKIISSELI.
M a r j a t puhdistetaan
j a keitetään niitä v e ­
d e s s ä siksi, k u n n e s m e n e v ä t r i k k i .
k e e n 'lisätään m a r j o i h i n k y l m ä ä n
p e r u n a j a u h o s e o s.
kupillinen jauhoja.)
Tämän jäl­
veteen tehty
(Litraan keittoa noin
S e o s saa v i e l ä kiehahtaa
tulella.
(Korpr. Alle Hannula.)
6.
KYLMÄLAUKAUS.
M e h u u n sekoitetaan pakissa k a u r a r y y n e j ä ja s o k e r i a . S y ö d ä ä n siltaan k y l m ä n ä . —
T o i n e n p i k a p u u r o o n , että k a u r a r y y n e j ä s e k o i ­
tetaan piimään ja s y ö d ä ä n sellaisenaan.
( K o r p r . J u u s o Nissilä,
stm. Ilmari A h o l a . )
46
7.
LEIPÄKEITTO.
Rouhittua leipää pannaan kiehuvaan veteen,
samoin annos voita ja keinohunajaa. Keitetään
viitisen minuuttia.
(Kers. Eino Salo.)
RÄISKÄLE
48
1.
PANNUKAKKU.
Vehnäjauhoja sekoitetaan veteen, samoin h i e ­
m a n s u o l a a tai s o k e r i a tai v a i k k a p a m o l e m p i a .
Jauhojen
lisäksi
voidaan
käyttää
j ä t e p u u-
r o a, m i e l u i m m i n k a u r a r y y n i p u u r o a .
tulee
olla
sakeahkoa,
mutta
Seoksen
silti v i e l ä
hyvin
j u o k s e v a a . P a n n u s s a tai p a k i n k a n n e s s a s u l a t e ­
taan voita. S e o s kaadetaan tähän voisulatteeseen
ja paistetaan tulella ensin toiselta, sitten toiselta
puolen kypsäksi.
( K o r p r . J u u s o Nissilä,
stm.
2.
Esko
V.
Kallio.)
KAKKARAT.
P a k k i i n p a n n a a n v e t t ä , tai m a i t o a j o s o n .
Siihen sekoitetaan (koko ajan v a t k a t e n m a n n a r y y n e j ä.
Suolaa.
A n n e t a a n k i e h u a 10
min.
Tätä p u u r o a levitetään tavallisen räiskä­
l e e n päälle, j o k a sitten käännetään kahtia ja
taas k a h t i a j a t ä m ä t ö t t e r ö k a s t e l l a a n s u l a t e t u s s a
voissa.
(Stm.
Viljo Merenheimo.)
49
RÄISKÄLEET ,,HIHNASTA OLALLE".
Tavallinen
räiskäletaikina,
mutta
jauhojen
a s e m a s t a k ä y t e t ä ä n m a k a r o o n e j a, j o t k a on
hienonnettu mahdollisimman
pieneksi.
(Stm. U s k o Haapakorpi, stm. W ä i n ö
Wilkman, stm. E. H. Mäkinen.)
4.
KORPRAALIN NIMIPÄIVÄKAKKU.
On tavallinen räiskäle, mutta s y ö d ä ä n s u r v o t ­
tujen
m e t s ä m a r j o j e n
tai
h i l l o n
kans­
sa. M a r j a t r ä i s k ä l e e n p ä ä l l e j a s o k e r i a m u k a a n .
(Stm. P. Makkonen.)
JUOMAT
1.
VASTIKE-KAHVI.
K u i v a a n ä k k i l e i p ä ä paloitellaan pieniksi
paloiksi kenttäpakin kanteen.
Kappaleet paah­
detaan t u m m a n ruskeiksi, ei kuitenkaan polteta
niitä. P a a h t a m i s e n j ä l k e e n k a p p a l e e t s u r v o t a a n
h i e n o k s i jauhoksi, josta sitten keitetään
„kah-
v i a " sekoittamalla n. litraan vettä 2 rkl. vastik e k a h v i a j a a n n e t a a n t ä m ä n k i e h u a 5—10 m i n .
(Stm. Esko V. Kallio.)
2.
Hieman
tunlehtiä
TEEN K O R V I K E .
kuivattuja
p u o l u k a n
kiehautetaan
n.
tai
puolessa
va-
litrassa
vettä.
( K o r p r . J u u s o Nissilä.)
52
3.
HALKOMIESTEN PIKAKALJA.
1 5 0 — 2 0 0 gr m a l l a s j a u h o j a, p a r i n m a r ­
k a n h i i v a , s o k e r i a tai s a k a r . 7—8 1 v e t t ä .
Pari litraa v e d e s t ä kaadetaan k i e h u v a n a m a l ­
taiden päälle ja annetaan seoksen jäähtyä. Sit­
ten h i i v a s e k a a n ja p a r i n t u n n i n päästä lisätään
4 — 5 l l ä m m i n t ä v e t t ä . K u n t ä m ä t e h d ä ä n illalla
j a j u o m a saa y ö n k ä y d ä l ä m p i m ä s s ä paikassa,
on kalja aamulla valmis juotavaksi. — Hiiva ja
m a l l a s j a u h o t j a s o p i v a n k o k o i n e n astia o v a t t o ­
sin p u l m a l l i s i a h a n k i t t a v i k s i k a i k k i i n p a i k k o i ­
hin, m u t t a j o s n i i n k u i n s a t t u i s i o n n i s t a m a a n .
( K e r s . Erkki Nieminen, stm. E s k o
V. K a l l i o ja k o r p r . J u u s o Nissilä.)
4.
KARPALOMEHU.
3 1 karpaloita, 2 1 vettä. K a r p a l o t pannaan p e ­
rattuina esim. p y y h e l i i n a n sisään ja m u s e r r e ­
taan m e h u e r i l l e e n ä m p ä r i s s ä . M e h u s ä i l y t e t ä ä n
pulloissa ja käytetään laimennettuna sekä s o k e ­
r i l l a tai s a k a r i i n i l l a m a u s t e t t u n a .
Säilyy kyl­
m ä s s ä p a i k a s s a h y v ä n ä 2— -3 k k .
(Ylik. Vieno Ahteensuu.)
S E K A L A I S I A OHJEITA
1.
Mustikat
MARJAIN SÄILYTYS.
ja
muuraimet
säilyvät
pitävässä
astiassa s u r v o t t u i n a , j o s p ä ä l l e l a i t e t a a n p u o l u k ­
kaa
tai
sokeria.
Puolukat
säilyvät
pitävässä
astiassa s u r v o t t u i n a t a i v e d e s s ä , e i s o k e r i a .
( K o r p r . Juuso Nissilä.)
2.
Puoli
ROISTON-RASVA.
pakillista
sipulia
h i i v a a , leivänmuruja,
dollisesti lihakuutioita, voita.
pakinkannelliseen
vettä,
ja
puoli
pakettia
suolaa j a vettä, m a h ­
Hiiva liotetaan
siihen lisätään p a l o i ­
tellut sipulit, j o t k a on käristetty voissa v a a l e a n ­
ruskeiksi. Suolaa m a u n m u k a a n . Leivänmuruja
lisätään niin, että s e o s tulee sakeaksi. Keitetään
pakissa ja annetaan kiehumisen jälkeen jäähtyä
54
koko
aika
vatkaten.
Käytetään
voinkorvik­
keena.
(Luutn. K a l e r v o Laitakari.)
3.
SUOLASIENI.
Sienet puhdistetaan,
paloitellaan j a l i o t e t a a n
kylmässä vedessä vuorokauden verran. K e i t e ­
tään
vedessä,
s u o l a t a a n p u u - tai t u o h i a s t i a a n
ilman vettä. Säilyvät kauan, ja s y ö d ä ä n k y l m ä ­
nä pieneksi paloiteltuna esim. sipulin kanssa.
( K o r p r . J u u s o Nissilä.)
4.
TUOHIPATA.
Keittoastian puutteessa v o i aivan h y v i n k ä y t ­
tää t u o h i s t a . T u o h i n e n v a l m i s t e t a a n a i n a k e i ­
toksen m ä ä r ä n suuruiseksi. T u o h i ei pala, j o s
siinä o n sisällä vettä. O n p a r e m p i , j o s o n s a a ­
tavissa kiviä, silloin l i e k k i ei pääse polttamaan
vedenrajan yläpuolella olevaa tuohisen reunaa.
Varsinkin kalakeitto, k o r v i k e ja tee maistuvat
tuohisessa keitettynä maukkailta.
(Ylik. Veikko Kurppa.)
55
5.
K E I T E T Y T RETIISIT.
Retiisi ei ole mikään eräruoka, mutta paljon
sitä v i l j e l t i i n k o r s u j e n j a k ä m p p i e n p i k k u p u u ­
t a r h o i s s a . K u n retiisit k ä y v ä t s u u r i k s i j a h i u k a n
puiseviksi,
saa
niistä
herkkua
perunoitten tapaan. 'Maku k u i n
keittämällä
S y ö d ä ä n voisulan kanssa.
(,,Puutarhamies
ne
kukkakaalilla.
rintamalta".)
56
OMIA
KEKSINTÖJÄ
VARTEN
VIISI PERUSOHJETTA:
P a k k i puhtaaksi; nokinen ei nopeasti l ä m ­
pene.
Ei mitään yltiöpäisyyttä!
Hiljaisella tulella
keitostasi h y v ä ä tulee.
V ä l t ä huonoja, vetisiä perunoita; keitä ne v ä ­
hässä, mutta suolaisessa vedessä.
Liha on leikattava paloiksi poikki syitten.
Nuolaise, ennenkuin tipahtaa eli maista keitos­
tasi ennenkuin todenteolla syömään ryhdyt.