Korpisoturin keittokirja (1944)
Transcription
Korpisoturin keittokirja (1944)
S I S Ä L T Ä Ä : * kalanvalmistustapoja * lihankäyttöohjeita * juustokikkoja * marmelaadin mahdollisuuksia * lotinoita * puuroa ja muita sentapaisia * räiskälemuunnoksia * juomakonsteja * muita hyviä ohjeita. Ohjeiden antajina S u o m e n Sotilaan keittokikkakilpailun osanottajat. Koottu S U O M E N S O T I L A A S T A v . 1944. KORPISOTURIN KEITTOKIRJA HELSINKI 1944 KIRJAPAINO - OSAKEYHTIÖ L A U S E Julkaisija: SUOMEN SOTILAS KALA 1. JUTKUN KALA. Perkaamattomat m e n n e t u l l e nellään niin, pienet kalat l a a k e a l l e että molemmat pannaan kivelle. puolet kuu Kään kypsyvät. K y p s ä kala pannaan hetkeksi suolaveteen ennen syömistä. (Luutn. K a l e r v o Laitakari.) 2. Kala tai pannaan HIILIKALA. perkaamattomana h i i l l o k s e e n . Suomut n u o t i o o n saavat palaa seksi, j o l l o i n kala o n k i n k y p s y n y t . sy- Syödessä maustetaan suolalla. — A l l e 1 0 0 gr:n kalaa ei kannata valmistaa hiilikalaksi, k o s k a se k u i v u u tässä „palvauksessa" liiaksi. Yli puolenkilon kala jää taas k e s k e l t ä raa'aksi. (Stm. E. Komulainen.) 4 3. PÖKKELÖPAISTI. Kalaa ei suomusteta, mutta veitsellä katkais t a a n rintaikannas l e u a n alta j a s i s ä l m y k s e t v e d e tään u l o s vatsaa o l l e n k a a n avaamatta. ontelo 'huuhdotaan, jonka jälkeen mahdollisesti vähän Kala nyt nuotioon j a saa pannaan voita Vatsa suolaa työnnetään tuhkan olla siellä niin kauan, ja sinne. sisään että n a h k a suo- m u k s i n e e n helposti irtaantuu. S y ö d ä ä n k u u m a na. (E. Siippainen.) 4. KUKKOKALA. A v a a n kalan vatsan puolelta alkaen pyrstöstä m e l k e i n k u r k k u u n asti. I r r o i t a n s i s ä l m y k s e t j a poistan ne vatsaan tehdystä kalan, en suomusta sitä. aukosta. Poistan Huuhdon selkärangan katkomalla kylkiruodot. Isonnettuun vatsaonte loon sijoitan mukana ollutta pehmeää leipää, j o n k a päällä olleen v o i n tasaan sen m o l e m m i l l e puolille. N u o t i o on hiilloksella. Asetan kalan kyljel l e e n hiilille. Peitän n u o t i o n k a l o i n e e n l e p ä n l e h - 5 väkerroksella (talvella naavaa ja sen päälle kuusen oksia). Syntyy kova veto ja kuumuus, jossa iso kala paistuu viidessä minuutissa tarvit s e m a t t a sitä e d e s k ä ä n t ä ä . K a l a avataan kuten l o m p a k k o . Voista ja lei västä se on saanut mausteeksi tarvittavan s u o lan ja rasvan. Leipään on tullut ihana säväys. S y ö d ä ä n kuumana. Nahka suomuin e en jää j ä lelle. Savolaisten k a l a k u k k o o n pannaan kala leivän s i s ä ä n . T ä s s ä siis l e i p ä k a l a n s i s ä ä n : K u k k o k a l a . Suolapussi unohtuu helposti, mutta voileipä on useinkin matkassa. (Luutn. Lauri Aalto.) 5. KALOJEN PIKASAVUSTUS. Kalat perataan. Suolataan. Kääritään v o i p a periin. Tämä paperikäärö vuorostaan kerättyihin tuoreisiin lehtiin. lepistä K ä ä r ö heitetään n u o t i o o n paistumaan. Saa olla p u o l i s e n tuntia. T u o r e e t lehdet antavat miellyttävän sivumaun kaloille. (Stm. A. Pynnönen.) 6 6. K A L A H A U D I K A S eli T Ö T T E R Ö F I S U . Kalaa ei suomusteta. Sisälmykset vedetään u l o s vatsaa 'halkaisematta. voita. Kalan ympärille Vatsaan suolaa kääritään nyt ja kasteltu voipaperi. T ä m ä n päälle runsaahkosti s a n o m a lehtipaperia. Paketin päät on tukittava h u o l e l lisesti, j o t t e i h ö y r y p a i s t e t t a e s s a p ä ä s e u l o s h a u tomatta kalaa. Paketti pannaan nuotioon ja a n n e t a a n s e n o l l a s i i n ä siksi, k u n n e s p ä ä l l i m mäiset paperit ovat palaneet pois. Valmis kalahaudikas saadaan syötävään k u n t o o n p y y h k ä i semällä suomukset niskasta p y r s t ö ö n päin pois, mikäli eivät suomukset ole jääneet voipaperiin sitä p ä ä l t ä k u o r i t t a e s s a . H y v ä keino on m y ö s kastella kala paistamisen jälkeen, jolloin paperi ja suomukset lähtevät helposti. ( K o r p r . O n n i P e s o n e n , alik. O . Laitala, korpr. Juuso Nissilä, vääp. Kaarlo L a a k s o n e n , k o r p r . Sauli M e t s ä n e n , alik. E. O. Nieminen, korpr. Jörn Lindholm.) 7. ERÄMIEHEN KALASAVUSTUS. Kalaa ei suomusteta, taan vatsaa avaamatta. sisälmyksetkin poiste Pestään ja suolataan. 7 K a l a kääritään voipaperiin. nomalehtipaperi Parinkertainen tämän päälle. Kootaan sa nyt j o u k k o k ä p y j ä sekä k o i v u n ja muita lehtiä ja kääritään kalapaketti sekä kerätty „ t ö r k y " u u delleen sanomalehtiin. nuotioon. Paperi Paketti heitetään tuleen karisee vähitellen pois sitä m y ö t e n k u i n se palaa. K u n voipaperi alkaa olla näkyvissä, on kalasavustus valmis. ( V ä ä p . Tuure Laitinen.) 8. Kalaa vatsaa ei TUOHINEN. suomusteta, avaamatta. sisälmykset poistetaan Huuhdotaan, suolaa sisälle. Maksa ja mahdollisesti mäti työnnetään takai sin vatsaan. K a l a kääritään n y t t u o r e e s e e n t u o henpalaseen ja asetetaan pääpuoli n u o t i o n tu lelle. K u n kalanpää on k o k o n a a n palanut, on m u u osa kalaa s y ö m ä k u n n o s s a . ( S t m . A r v o Julkunen, stm. P . M a k k o n e n . ) 9. Noin TUHKAMUIKUT. puolisen muuta tuoretta kiloa kalaa tuoreita perataan muikkuja tai poistamalla ki- 8 d u k s e t j a niitä seuraavat sisälmykset, j o n k a j ä l keen ne huuhdellaan ja ladotaan tuohesta teh t y y n pitävään ropeeseen. T ä h ä n sirotellaan v ä liin suolaa sekä voita, j o s on, ei kuitenkaan yli ruokalusikallisen. Vettä kaadetaan ropeeseen 9 niin paljon, että kalat peittyvät. R o p e e n päälle kansi eli toinen samanlainen r o v e . T ä m ä k a n n e l l i n e n r o v e lasketaan n y t runsaan 'hiilloksen tuhkaan kaivettuun ohuella kerroksella kuoppaan, j o k a peitetään märkää hiekkaa. Hiekan päälle v a h v a hiilikerros. P u o l e n tunnin kulut tua ovat tuhkamuikuit kypsiä. S y ö d ä ä n kalakei ton tapaan. (Ylik. Vilho Ahteensuu.) 10. Kalat HAUDATUT KALAT. puhdistetaan avaamalla vatsapuolelta auki, e i s u o m u s t e t a . H u u h d o t a a n . S u o l a a sisään. — Maahan kaivetaan n. 40 cm syvyinen ja l e vyinen kuoppa. K u o p a n pohjalle hehkuvia hii liä n o i n 2 0 c m . Hiilien päälle y k s i kalakerros. K a l a k e r r o k s e n päälle useita kerroksia paperia, esim. sanomalehti. Paperin päälle kosteita s a m malia n . 1 0 c m . L o p u k s i multakerros, j o k a tal lataan tiukalle. Kalat saavat tunnin ajan olla haudattuina, jolloin o v a t kypsiä. (Stm. Esko V. Kallio.) 10 11. käy K A L A N SUOMUSTUS vaivattomasti, jos suomustuksen ajaksi työnnetään syvälle kalan suuhun kiilaksi v u o l t u puunkappale, ettei k a l a suomustettaessa pääse sujumaan. ( A l i k . O. Laitala.) 12. SAVUSTETTU KUHA. N o i n kilon kuha perataan, s u o m u k s e t j a s u o let poistetaan. Kuivataan paperilla. Suolaa h i e rotaan pintaan j a sisään. Otetaan ohuita kata janoksia, joista neulaset riivitään pois. Asete taan k o l m e tällaista o k s a a k u h a n m o l e m m i l l e puolille ja pannaan kaikki voipaperikääröön. Muutama kerros sanomalehteä vielä päälle ja paketille ripotellaan vettä. K u h a p a k e t t i p a n n a a n n y t n u o t i o o n tai k e n t t ä k e i t t i ö n u u n i i n , j o s s a o n p i e n i tuli. N o i n v a j a a n p u o l e n t u n n i n k u l u t t u a o n savustettu kala valmiina maistettavaksi. (Korpr. Onni Pesonen.) 11 13. RÖMSÄFISUA. K a l a suomustetaan ja puhdistetaan, kylkilihat leikataan erilleen ja m u u pannaan pakkiin pieneen vesimäärään. kiehumaan Sakka kuoritaan keitoksen päältä pois. Kylkilihat pannaan nyt vähäiseen vuorostaan vesimäärään kiehumaan, mutta ei keitetä niitä ihan kypsiksi. kanteen siinä, pannaan joukkoon nyt rasvaa, hieman Römpsän j o k a sulatetaan vehnäjauhoja, joita h ä m m e n n e t ä ä n h y v i n . K a l a l i e m i — siis e n s i m mäinen ruotokeitos — kaadetaan vähitellen s e kaan. Puolivalmiit kylkilihat leikellään sopivan kokoisiksi ja kaadetaan nekin j o u k k o o n . hautetaan n. 5 min., kun ensin on Kie maustettu suolalla. S y ö d ä ä n keitettyjen perunoitten kans sa. (Korpr. Jörn Lindholm.) 14. RUKAJÄRVELÄINEN SELJANKA. T u o r e kala tai kaloja, pakillinen vettä, l i e m i k u u t i o i t a tai l i e m i v o i m a a , p u o l e t p ä i v ä n j u u s t o annoksesta, tomaattisosetta, jos on. K a l a suomustetaan ja paloitellaan. Keittoas- 12 tiassa k e i t e t ä ä n k a l a j a v e s i , kunnes kala ta k u u l l a o n k y p s ä . K e i t o s p o i s tulelta, j a k e i t i n l i e m i k a a d e t a a n t o i s e e n astiaan. K a l a s t a p o i s t e taan p i k k u r u o d o t j a k e i t i n l i e m e e n sekoitetaan juustonapin puolikas, mahdollisesti tomaattisosetta s e k ä l i e m i k u u t i o t a i - v o i m a a . Suolaa ei käytetä. K u n l i e m i o n valmis, lisätään siihen kala. — K o k o vitsi on siinä, että k e i t e t t y t u o r e kala l i e m e n j o u k k o o n v i i m e tingassa lisättynä on aivan suolatonta ja että näitä sattumia on riittävästi. (Kapt. Matti Viherjuuri.) 15. RÖMSÄKUKKO. P i e n e t kalat, j o t k a eivät m u u t e n k e l p a a m i hinkään, ovat tähän r ö m s ä k u k k o o n mainioita. K i l o kaloja kenttäpakilliseen. Jos on perunoita, v o i t a tai m u u t a r a s v a a , o n k e i t o s y h ä p a r e m p a a , mutta välttää ilman näitäkin. Kalat suomustetaan, sisälmykset poistetaan. Päitä ei. Viipaleiksi veistelty peruna pannaan kalakerrosten väliin pakkiin, samoin rasva. N o i n 2 c m p a k i n r e u n o i s t a j ä t e t ä ä n , että s o p i i v e t t ä . Keitetään h y v i n hiljaisella tulella tunnin ver- 13 ran. J o s v e s i k o k o n a a n k u i v u u , l i s ä t ä ä n sitä. Keitosta ei saa pahasti h ä m m e n t ä ä , kansi l ö y sästi p ä ä l l ä . Vesi kiehukoon kuiviin lopuksi. Paljaista kaloista tehty r ö m s ä k u k k o o n k y l m ä näkin mainiota. (Vääp. Lauri Järvinen.) 16. ASEMIEHEN HERKKU. K a l a n m ä t i j a v o i tai m u u r a s v a a i n e k s i n a . K a h v i k u p i l l i n e n m ä t i ä riittää p ä ä s t ä m ä ä n 3 — 4 asemiestä h y v i n herkun makuun. Kahvikupilli nen käristyy hyvin, jos rasvaa on teelusikalli nen. Jos mädissä on k a l v o , poistetaan se. Mäti käristetään rasvassa n o i n 10 m i n . Sitä on h ä m m e n n e t t ä v ä k o k o ajan. Pakki, sen k a n s i tai m u u pannu soveliaat käristys vehkeet. Suolaa j o u k k o o n . Nautitaan k u u m a n a tai k y l m ä n ä l e i v ä n tai p e r u n o i d e n k a n s s a . (Kapt. Martti Keltanen.) 17. SAVIPAISTOS. Pieniä ahvenia perataan, pestään. Ruisjau hoista p a k s u taikina, josta t e h d y n parin sentin 14 v a h v u i s e n alustan päälle ladotaan kaloja. K e r roksittain taikinaa ja kaloja, viimeksi tietysti taikinaa. —- M a a h a n n o i n 30 cm s y v ä k u o p p a . Keskelle k u o p p a a tämä ruistaikinamiina, j o n k a ympärille on pantu voipaperia. Peitetään mii na savella. Ellei ole savea, käytetään hiekkaa, j o k a on kostutettava. N u o t i o k u o p a n päälle. — P u o l e n t u n n i n päästä savimiina on valmis. (Korpr. Jörn Lindholm.) 18. Kalalta haa. SAVIMIINA. poistetaan suolet halkaisematta ma S i s ä l m y k s i e n tilalle v o i t a ja suolaa. K a l a päällystetään savella siten, että pää ja pyrstö jäävät ulkopuolelle. P a a k k u viskataan nuotioon. P u o l e n tunnin kuluttua otetaan savimiina pois tulesta, a u k a i s t a a n k u o r i j a s y ö d ä ä n m i i n a n s i sältö l ä m p i m ä n ä . S u o m u t j ä ä v ä t s a v e e n kiinni. (Korpr. Julkunen, 19. Juuso Nissilä, korpr. Jörn stm. Arvo Lindholm.) VIELÄKIN PAREMPAA. Kalan paistaminen hiilloksella paperiin kää rittynä on tuttu kikka. M u t t a u s e i m m i t e n t ä m ä 15 toimitus jätetään puoliväliin. Kalaa ei pidä näet ottaa hiilloksesta silloin, k u n se a r v i o n m u k a a n on kypsä, vaan se on jätettävä paperineen k u u m a a n t u h k a a n h a u d a t t u n a y ö k s i . S i l l o i n o n siinä 16 aamulla hieno savun m a k u ja pienet ruodot ovat pehmeitä kuin kalakukossa. („Majuripa vain".) 20. RUODOTONTA AHVENTA. Ahventa ei kannata suomustaa, k o s k a n y l k e m i n e n k ä y n o i n viisi kertaa n o p e a m m i n j a sa malla sisälmykset seuraavat nahkan mukana. Tähän tapaan: p u u k o l l a vedetään a h v e n e n n i s kaan poikittainen viillos niin, että s e j u u r i j a juuri katkaisee selkäruodon. T ä m ä n jälkeen v e detään niskasta p y r s t ö ö n saakka matala nahka puhki) (vain viillos pitkin selkää, k u m m a l l e kin puolen selkäeviä. Tähän päättyy p u u k o n käyttö. Peukalon kynnellä ja etusormella tar tutaan n i s k a - ja selkä viili ost en y h t y m ä p a i k a s s a olevaan nahan palkeeseen ja kiskotaan nahka k u m m a s t a k i n k u p e e s t a irti. T ä m ä n j ä l k e e n t a r tutaan kalan päähän toisella kädellä, toisen p i täessä kiinni nyletystä k a l a n ruhosta. P ä ä k i s k o t a a n irti j a s e n m u k a n a l ä h t e v ä t s i s ä l m y k s e t ja nahka. Nahasta ja päästä v o i d a a n keittää m a i n i o k a - 17 laliemi, j o k a siivilöidään. S i i h e n lisätään sitten nyletyt ahvenet ja perunat. Jos haluaa aivan ruodotonta ahventa, voidaan liha n y l k e ä puukolla jää vielä irti s e l k ä r u o d o s t a . kylkiruodot ja lyhyet poikittaisruodot, ruotojen puukolla tyvissä. Ne ahvenelle j o t k a sijaitsevat voidaan vähine Jälelle ominaiset kylki- lihoineen irroittaa. (Korpr. K. Lehtonen.) LIHA 20 1. ERÄMIEHEN LINTUPAISTI. Kaikista metsä- ja vesilinnuista valmistuu suolan keralla herkullinen erämiehen lintupais ti. Kynimättömästä linnusta poistetaan sisäl mykset, vatsaontelo huuhdotaan ja sinne r i p o tellaan suolaa. L i n t u päällystetään n. parin t u u man paksuisella s a v i k e r r o k s e n a, kuitenkin jätetään n. h ö y r y n poispääsyä varten. tuhkan sisässä johon 1 cm läpimittainen reikä Kukko nuotiossa. paistetaan Noin tun nin päästä on paisti valmis. K o v e t t u n u t k u o r i rikotaan ja nahka h ö y h e n i n e e n poistetaan p e h meäksi h a u t u n e e n lihan päältä. Ellei s a v e a sat tuisi o l e m a a n s a a t a v i s s a , v o i d a a n l i n t u h ö y h e nineen upottaa tuhkaan paistumaan ilman savikuortakin. (Stm. A r v o Julkunen, luutn. Lauri Aalto, E. Siippainen, k o r p r . Jussi Nissilä ja stm. O. Makkonen.) 2. Pienemmät täkkään. SULANMAAN TÄKKÄ. riistalinnut sopivat Linnun peräaukko sulanmaan avataan puukolla 21 ja sisälmykset poistetaan. Suolaa ja voita p a n naan tilalle. L i n n u n p ä ä k ä ä n n e t ä ä n s i i v e n alle. Maahan tehdään syvennys, siihen lintu pää puoli alaspäin, p y r s t ö y l ö s . P e r ä a u k k o p u r i s t e taan u m p e e n . L i n n u n päälle levitetään m u l t a a pari tuumaa, tasaisesti ja tiukkaan painellen. K u n lintu on haudattu, tehdään hyvistä t e r v a k sista n u o t i o h a u d a n päälle. Tunnin päästä lintu o n k y p s y n y t . N u o t i o levitetään j a hauta avataan, paisti otetaan ylös ja nylje tään. J o l l e i m u l t a a o l e p a i k a l l a , p a n n a a n s o r a maata haudan peitoksi v ä h e m m ä n kuin multa maata, k o s k a multa osittain palaa. (Stm. U. Komulainen.) 3. SAVIKUKKOSÄILYKE. V a l m i i k s i p a i s t e t t u a l i n t u a , p u o l i s u o l a i s t a tai keitettyä, v a i k k a raakaakin kalaa. V o i p a p e r i a . S a v e a. S ä i l ö t t ä v ä r u o k a ( v a l m i s t e t t a v a ) kääritään ensin 3—4 kertaisen v o i p a p . sisään. Sitten vatkatusta savesta tehty savileipä k ä ä ritään p a k e t i n y m p ä r i l l e . P a j u n k u o r t a s i d e n a - 22 ruksi. Saa k u i v u a 1 / 2 tuntia e n n e n paistamista. Asetetaan t u l e e n , jossa s e k u u m u u d e n vai kutuksesta tulee hieman punertavaksi, mutta ei t u l e n v ä r i s e k s i . S a v i k u k k o s ä i l y y siksi, k u n r u o kaa tarvitaan, sillä basillit k u o l e v a t k u u m u u dessa. J o s ei tahdo säilyttää ruokaa, v o i valmistaa ateriansa siten, että kaksi savivatia asetetaan v a s t a k k a i n j a kiinnitetään* n e r a u t a l a n g a l l a . Savikukkosäilyketeollisuudessa on käytettävä uutta käyttämätöntä saven läpi savukeimuketta työnnettynä (puista) varaventtiilinä, ettei k o k o k u k k o halkea, j o s paisti o n niin v e s i p i t o i s ta, että h ö y r y ä m u o d o s t u u k o v i n p a l j o n . P ä t e e siinä tikulla pistetty reikäkin, j o k a heti o n t u kittava tuoreella savella, kun kukko otetaan tulesta. T e e r i on sopiva k o k o , paistettava ensin hiilil lä. Irroitetaan jalat, k a u l a ja l e n t i m e t s a m o i n lihasmaha. Metsosta tehdään pari k u k k o a . K o l m e k i l o i s e s t a hauesta saa pari m a k k a r a n m u o t o i s ta k u k k o a katkaisemalla kalan kahtia. (Luutn. Lauri Aalto.) 23 4. TEHON LINTUPAISTI. L i n t u puhdisteitaan j a k y n i t ä ä n . Jos tahtoo höyhenet helposti pois, niin pidetään k o k o lin tua v ä h ä n aikaa k u u m a s s a vedessä, se h e l p o t taa työtä. T ä m ä n j ä l k e e n lintu u p o t e t a a n k u o p paan, jossa o n litteä k u u m e n n e t t u k i v i n o i n 4 0 s m s y v ä l l ä m a a s s a . K i v e n päällä sitä p a i t s i t u o r e i t a r u o h o j a tai h a v u j a . L i n n u n p ä ä l l e m y ö s p a n n a a n r u o h o j a tai h a v u j a n o i n 1 0 s m j a t ä m ä n p ä ä l l e m a a t a tiiviisti. S a a h a u t u a p a r i k i n t u n t i a . K i v e n o l t a v a t a r p e e k s i s u u r i , että s e p y syy kauan kuumana. (Kers. Th. Nieminen, korpr. Sauli Metsänen.) 5. LINTUMIEHEN HERKKU. M e t s o , teeri tai p y y puhdistetaan j a kynitään. Lintu halkaistaan keskeltä rintalastaa pitkin siten, että l i h a t j ä ä v ä t l u u t t o m i k s i j a n a h k a m o lempien rintakappaleiden päälle. P a i s t e t a a n p a n n u s s a tai hiilillä. Maustetaan kata janmarjoilla ja suolalla. (Korpr. Jörn Lindholm.) 24 6. KORPR. LEPOLAN PYYKEITTO. P y y puhdistetaan ja kynitään ja paloitellaan k i e h u v a a n veteen. Saa kiehua 1 5 min. Perunoita, suolaa, mahdollisesti pippuria ja v ä häsen kauraryyniä pannaan mukaan. K a u r a r y y nien asemasta voi käyttää tähteeksi jäänyttä ohrapuuroakin tai paria ruokalusikallista v e h näjauhoja. K e i t e t ä ä n siksi, kunnes liha alkaa irtaantua luista. S y ö d ä ä n tietysti k u u m a n a . (Stm. P. Makkonen.) 7. H E R N E R O K K A A REPPUUN. Erämatkalle saa hernerokasta h y v ä t eväät s i ten, hiin. että k i e h a u t e t a a n rokasta vesi h y v i n v ä ( H u o m ! Palaa helposti pohjaan.) Paksu k e i t t o s a a j ä ä h t y ä , j o n k a j ä l k e e n siitä v o i d a a n leikata sopivia kuutioita, j o t k a kääritään v o i p a periin ja pannaan sellaisenaan reppuun. tettäessä rokkaa uudelleen, lisätään vettä Kei tar peen mukaan. Vielä paremmin onnistuu tämä kikka, jos r o k k a jäädytetään ennen paloittelua. (Stm. E. Juhola.) 25 8. K A U R A A JA SIANPINTAA. R e p p u u n retkelle mukaan kauraryyniä, kiä ja suolaa. läs Läski leikataan pienenpuoleisen voileivän kokoisiksi viipaleiksi. N ä m ä käriste tään p a k i n k a n n e s s a . T ä m ä n jälkeen nostetaan valmiit silavakappaleet hetkeksi syrjään. Pari kourallista k a u r a r y y n e j ä kaadetaan pakin k a n teen jääneeseen sulaan ihraan ja annetaan hil jalleen käristyä kastikejauhojen tapaan. T ä m ä n j ä l k e e n s i l a v a p a l a t taas j o u k k o o n , v e t t ä k a n s i t ä y t e e n j a k o k o h o i t o saa k i e h u a n o i n 2 0 m i nuuttia. („Majuripa vain".) 9. Hirvi KENTTÄVARTION PALVI. nyljetään, huuhdotaan ja paloitellaan. Maahan kaivetaan padan muotoinen k o l o var joisaan paikkaan maalle. Syvyys män. Hirven mieluimmin m. talja kuivaperäiselle j a halkaisija vähän e n e m levitetään kuopan päälle, lihaspuoli ylöspäin. Lihat asetetaan nyt, s u o l a ten samalla ne visusti toisiaan vasten, taljalle ja taljan r e u n a t k ä ä n n e t ä ä n l i h o j e n päälle, jonka 26 jälkeen muutamia tuohilevyjä ja painavia puita asetetaan kuoppaan vajonneen hirventaljan päälle. K o k o juttu n a a m i o i d a a n vielä havuilla ja sammalilla. — K u n lihat o v a t suolautuneet kolmisen viikkoa, aletaan palvaus. Lihat l a d o taan t a n k o o n j a t ä m ä r i p u s t e t a a n k a h d e n p u u n väliin n i i n k o r k e a l l e , että l i h o j e n a l i m m a t osat jäävät noin 30 sm maanpinnan yläpuolelle. K a k si pitkämäistä nuotiota sytytetään molemmin puolin lihatankoa noin puolentoista metrin pää hän lihoista. T u l t a ei saa päästää niin suureksi, että l i h a n pintakerrokset palaisivat. Palvausta jatketaan n o i n 8—10 tuntia. — - T a l j a n v o i k u i vata tavalliseen tapaan, eikä sen a r v o o l e s u o lauksesta laskenut. (Stm. A r v o Julkunen.) 10. HIRVENLIHAN PAISTAMINEN. Palanen hirvenlihaa sidotaan langalla ristiin paketiksi ja asetetaan riippumaan lähelle n u o tiota. Tätä ennen ripotellaan lihaan tehtyihin rakoihin suolaa. Lihaa käännellään välillä l i e keissä ja välillä loitommalla, kuitenkin niin l ä - 27 hellä, että s e k u u m u u d e n v a i k u t u k s e s t a k i h i s e e . Sitä m u k a a k u i n liha pinnalta k y p s y y , v o i d a a n sitä s y ö d ä . (Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.) 11. HIRVENLIHAN SAVUSTAMINEN. Pieni pala hirvenlihaa, 3—4 kg, savustetaan mainiosti tavallisessa kalasavustamossa. K a l a s a v u s t a m o esim. seuraavanlainen: sästä j o h t a a m a a h a n u p o t e t t u , Tulipe- rinnettä hiukan y l ö s p ä i n k i i p e ä v ä n . 2—3 m . m i t t a i n e n s a v u k a nava (sen voi tehdä irtokivistä ilman muu rausta j a peittää m a a l l a ) l a u d o i s t a tiiviisti t e h tyyn savustuspönttöön, j o k a siis o n t u l i p e s ä ä h i u k a n k o r k e a m m a l l a rinteessä. J o s p ö n t t ö o n oikein hyvä, on siinä vielä pienistä pyöreistä kivistä t e h t y kiuas, j o n k a alle s a v u k a n a v a j o h taa j a j o n k a yläpuolella vasta o v a t ritilät tai ripustimet, joille kalat pannaan. Riittävästi suolattu hirvenlihanpalanen pan naan m ä r k ä ä n v o i p a p e r i i n käärittynä tällaiseen s a v u s t u s u u n i i n ritilälle. Ensin l ä m m i t e t ä ä n u u nia puolikuivilla leppäpuilla hyvin varovasti, 28 ettei lihan rasva sulaisi ja valuisi p o i s . Voipa peri osaltaan estää lihan kuivumista. Noin 5 tunnin kuluttua v o i l ä m p ö ä jo lisätäkin ja välillä v o i v e t ä ä ritilän u l o s j a tarkastaa lihan k y p s y mistä sekä s u l a m i s - tai k u i v u m i s v a a r a a . V i i m e mainitun estämiseksi voi kastella voipaperin aina uudelleen, j o s se k u i v u u liian nopeasti, v o i m y ö s l y ö d ä l ö y l y ä mainitulle kiukaalle. Kun l i h a n ä y t t ä ä k y p s ä l t ä , a n n e t a a n s i l l e v i e l ä 6—8 tuntia katajansavua. T ä t e n v o i p i e n e n erän h i r venlihaa savustaa 24 tunnissa esim. aamulla, jolloin seuraavana yönä alkamalla ei tarvitse enää kuin pari kertaa k ä y d ä lisäämässä uuniin tuoreita katajia. — S a m o i n v o i savustaa lintuja ja miksei sianlihaakin. (Kapt. Mikko Rossi.) 12. HIRVEN TAPPAJAISTEN KÄYTÖSTÄ. Kuinka monesti rintamien hirvenhiihtäjät jättävätkään kaikki hirven „sisuskalut" metsään ahmojen ja korppien ruuaksi, vaikka käskyille kuuliaisina vuodan. raahaavatkin Mutta näin pois metsästä menetellen jäävät esim. juuri 29 parhaat herkut. Erikoisesti munuaisten, m a k san ja s y d ä m e n sekä niiden ympärillä o l e v i e n rasvojen tarkka talteenotto tarjoaa metsämie- hille mahdollisuuden h y v i n helposti valmistet tavaan herkkuun. Eikä siihen tarvita muuta k u i n sulattaa h i r v e n m u n u a i s r a s v a k e n t t ä p a k i s sa ja keittää sitten kappaloidut m a k s a ja s y d ä n tässä rasvassa. munuaiset, Munuaiset ja maksa k y p s y v ä t pian, s y d ä n sitkeämpänä vaatii e n e m m ä n aikaa. T ä m ä n jälkeen v o i rasvassa vielä keittää hirvenlihaviipaleita. On varottava, e t t e i r a s v a p a l a . J a m u i s t e t t a v a , että k o k o n a a n kin k i e h u v a n r a s v a n sisällä o l e v a liha v o i p a laa, v a i k k a y m p ä r i l l ä o l e v a r a s v a e i v i e l ä p a l a kaan. K i e h u v a n rasvan lämpötila on n i m . paljon suurempi kuin kiehuvan veden. (Kapt. Mikko Rossi.) JUUSTO 1 . A S E V E L I S O P P A tai R Ö M S Ä K A L A K A S . K a l a - tai l i h a k e i t t o : k i e h u a p e h m e i k s i j a lisätään nat. S e n j ä l k e e n s e k o i t e t a a n j o n k a annetaan liota keittoon. linen sipuli lisätään. L i h o j e n annetaan mahdolliset peru keittoon juustoa, Suola ja mahdol (Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.) 2. J U U S T O K E I T T O . P e r u n o i t a kuoritaan j a keitetään. K u n n e ovat k i e h u n e e t n. 15 min., lisätään k e i t t o o n juusto paloiteltuna sekä suolaa. Pieni voimäärä ei m y ö s k ä ä n ole pahitteeksi maussa. ( A l i k . A l p o Jaaksi, korpr. V e i k k o Hujanen.) 32 3. PIENINGÄN JUUSTOKEITTO. Vajaa kenttäpakillinen vettä keitetään k i e h u vaksi. S i i h e n sekoitetaan pieniksi palasiksi v u o l tua juustoa veteen niin paljon, että juuston sulattua (keitosta on juuston sulamisen h e l p o t tamiseksi ja pohjaanpalamisen estämiseksi k o k o ajan h ä m m e n n e t t ä v ä m i e l u u m m i n puusta teh d y l l ä laikalla k u i n p u u k o l l a , j o k a tässä m e l t o u tuu ja t y l s y y ja lisäksi naarmuttaa pakkia) k e i tos o n h i e n o n vellin paksuista. K u n juusto on täysin sulanut, pannaan j o u k k o o n k o v a a l e i p ä ä p a l o i t e l t u n a , e i k u i t e n k a a n liian p a l j o n , ettei keitto tule liian „raskaaksi". Tämän j ä l k e e n k e i t e t ä ä n v i e l ä v ä h ä n a i k a a , että l e i p ä p a l a t p e h m i ä v ä t , m u t t a e i h a j o a m i s e e n asti. (Kapt. M i k k o Rossi.) 4. JUUSTOKASTIKE. Kahvikupillinen v o i a n n o s teen ja vettä, pannaan kiehautetaan j u u s t o sulavat. päivän juusto- kenttäkeittoastian sen ja kan v e r r a n , että v o i j a Suolaa tarpeen mukaan. Sekä 33 sipulia, jos sitä o n . Nautitaan p e r u n o i d e n kera. (Kers. E. Olkkonen.) 5. JUUSTOSTA MAITOA. Kuumaan k a h v i n k o r v i k k e e s e e n hie nonnetaan juustoa mahdollisimman pieniksi p a loiksi. Noin kolmen päivän juustoannos tekee pakinkannellisen kahvinkorviketta maidoksi. (Korpr. E. Korkeamäki, stm. E s k o V . K a l l i o . ) 6. JUUSTOPERUNAT. 3 keitettyä p e r u n a a kuoritaan ja leikataan viipaleiksi pannulle. Päivän juustoannos leika taan j o u k k o o n . Suolaa. V e t t ä kaadetaan k a h v i kupillinen päälle ja kiehautetaan. On maidon makuista. (Korpr. Onni Pesonen.) 34 7. Kun olet PARTIOPOTTU. keittänyt ja kuorinut p e r u n a t , „ m u u s a a " pakin pohjalle perunaa ja paloittele juustoa sen päälle. T e e tuo temppu toistami seen, k u n n e s p a k k i o n täysi. A n n a h a u t u a . Syödessä suolaat herkun. Partiopottu on täyt tävää. (Alik. Wallu Kilpi.) 8. JUUSTOPERUNASALAATTI. V o i n a p p i ja j u u s t o n a p p i lämmite tään s e n v e r r a n , että k ä y h e l p o k s i v a i v a t a n e sekaisin. lisätään Sitten sinappia ja pikanttikastiketta etikkaa, k u n n e s kirpeän tai rasvainen kastike o n valmis. Keitettyjä p e r u n o i t a l e i kataan suikaleiksi ja sipuli hakataan hienoksi joukkoon. Kastike kaadetaan lämpimänä perunasuikaleiden ja sipulien päälle ja h ä m m e n n e tään v a r o v a s t i . K u n t ä m ä „ i l t a h e r k k u " o n k u n nolla jäähtynyt, se nautitaan leivän päällysteenä korvikkeen kera. (Kapt. Matti Viherjuuri.) 35 9. Juusto PAISTETTU JUUSTO. paistetaan römpsän kannessa siten, että j u u s t o n a n n e t a a n s u l a a j a s i t t e n p a i s t u a k o vaksi. T ä m ä n jälkeen annetaan kannen jäähtyä ja juusto irtoaa helposti. R a s v a a ja mausteita ei käytettä. (Kers. Juurikka-Matti Rönkkö.) 10. KORKOLAPUT. Juustosta leikataan n. sentin paksuisia v i i p a leita, jotka kastellaan vedessä ja kieritetään v e h n ä j a u h o i s s a , j o s niitä o n . Paistetaan h y v i n k u u m a i s s a r a s v a s s a, k e l t a i s e n r u s k e i k si. S y ö d ä ä n k u u m a n a tai k y l m ä n ä . (Korpr. Jörn Lindholm.) 11. RUKAJÄRVELÄISTÄ JUUSTOPASTEIJAA. L i e m i v o i m a a siviilipaketista vaivataan j u u s t o o n niin, että s e m u u t t u u v a a l e a n r u s k e a k s i tahtaaksi. (Kapt. Matti Viherjuuri.) 36 12. W A L L U N TEELEIVÄT. Ota pakkisi, pane voinappisi pohjalle ja sääs tämäsi juustonpalanen, lämmitä sulaksi varo v a s t i n u o t i o l l a tai k a m m a l l a . K u n s e o s o n s u lanut, e i r u s k i s t e t a , k a s t a f a n e e r i p a l a t s i i hen. Maistuu varsin hyvältä k y l m e n t y n e e n ä k i n . (Alik. Wallu Kilpi.) MARMELAADI 1. Kun VIRTASEN SOPPA. pakillinen vettä k i e h u u , lisätään siihen pari kupillista marmelaadia. K u n se on sulanut, sekoitetaan joukkoon p u u r o k a s t i k e j a u - h o j a sekoitettuna k y l m ä ä n vesitilkkaseen. K u n s o p p a kiehahtaa, otetaan tulelta. H y v ä ä k y l m ä n ä p u u r o n k a n s s a tai i l m a n p u u r o a k i n . (Alik. Viljo Virtanen.) 2. SEKAPUURO. P u o l i pakillista vettä kiehautetaan. H i u k k a s e n s u o l a a , p u o l i k u p i l l i s t a m a r m e l a a d i a tai m a r j o ja, kupillinen hämmennetään k a u r a r y y n e j ä samalla. lisätään Kiehukoon 15 ja min. N a u t i t a a n k u u m a n a tai k y l m ä n ä . ( K o r p r . J u u s o Nissilä.) 38 3. SOTILAAN MARMELAADI. Osa annosmarmelaadia ja 3 osaa p u o l u k k a tai m u u t a h i l l o a s e k o i t e t a a n k e s k e n ä ä n . T a r jotaan räiskäleiden kera. (Stm. P. Makkonen.) 4. RAJAJÄÄKÄRIN JÄLKIRUOKA. Hienonnettuja k o r p p u j a laitetaan n . 2 c m paksu kerros pakinkanteen. Päälle m i l k k i ä tai m a i t o a , e t t ä k o r p u n p a l a s e t k a s t u v a t , ten marmelaadia ja taas korppuja, sit viimeksi milkkiä. Sokeria päälle. K i e h u u 15 min. Nauti taan k u u m a n a tai k y l m ä n ä . ( K o r p r . Juuso Nissilä.) 5. K O R S U R I T A R I T eli R E T A L E E T . A n n o s k e k s e j ä liotetaan korsujuomassa j a paistetaan tämän jälkeen pakinkannessa r a s v a s s a tasaisen ruskeiksi. Marmelaadia sivel- 39 lään j o k a i s e n k e k s i n päälle ja k a k s i keksiä p a i netaan vastakkain. Palasokeria hienonnetaan päälle tasainen kerros. — Faneeri k ä y keksien sijasta h y v i n . ( S t m . Visa K o s k i n e n , stm. P. M a k k o n e n , alik. R . T u u p a i n e n . ) LOTINA 42 1. LEMPÄÄLÄN LOTINA. L i h a paloitellaan pieniksi kuutioiksi, jotka k ä r i s t e t ä ä n r a s v a s s a , j o s sitä o n . hienonnettua moin k a t a j a n m a r j a a r u i s j a u h o j a pari Pari kolme lisätään, lusikallista sa koko ajan h ä m m e n t ä e n . V e t t ä j a m a u n m u k a a n s u o laa. A n n e t a a n k i e h u a n o i n 2 0 m i n . S y ö d ä ä n p e runoiden kanssa. (Korpr. Lindholm.) 2. H A A T A J A N SIENILOTINA. Puhdistetut ja noin vuorokauden vedessä lianneet sienet käristetään ruskeiksi rasvan ja mahdollisten vehnäjauhojen kanssa. Vettä ja suolaa lisätään ja annetaan k i e h u a j o n k i n aikaa. ( K o r p r . J u u s o Nissilä.) P U U R O T YM S. 1. Vettä M U T T I eli P E P U . kiehautetaan ja suolataan O h r a j a u h o j a kaadetaan runsaasti joukkoon yhdellä kerralla niin p a l j o n , että v e s i i m e y t y y j a u h o i h i n ja muodostuu noin herneen kokoisia kokka reita. J u u r i j a u h o j e n k a a t a m i s e n a i k a n a ei saa h ä m m e n t ä ä , sillä silloin tulee s e o s p u u r o m a i seksi. H ä m m e n t ä m i s t ä hiljaisella tulella j a t k e taan, k u n n e s m u t t i o n v a a l e a n r u s k e a t a . T o t t u maton maista tottuu. tekijä saa muttia, helposti ensikerralla ,,hiirenpäämuttia'', jauho- mutta pian Mutti nautitaan talkkunan tapaan m a i d o n tai n u o r e n p i i m ä n k a n s s a , m u t t a v o i n tai sokerin kanssa se on m y ö s hyvää. ( A l i k . O. Laitala.) 44 2. JANKKI. K u i v a a l e i p ä ä paloiteltuna pakkiin, vet tä ja suolaa. Pakin kannessa käristetään s i l a v a a ja t ä m ä k ä r i s t y s k a a d e t a a n p a k k i i n , k i e hautetaan ja s y ö d ä ä n jankki lämpimänä. van sijasta voi käyttää v o i t a tai Sila muuta r a s v a a . M y ö s säilykeliha j o u k o s s a antaa h y vän säväyksen. ( K o r p r . J u u s o Nissilä, ylik. V i l h o Ahteensuu, 3. stm. Karhunen.) MUUJOEN PUURO. K a u r a r y y n i p u u r o o n sen E. kypsymistä lisätään lihasäilykettä. ennen Suolaa m y ö s hieman, mutta menettelee ilmankin. (Kapt. Mikko Rossi.) 4. M A R J A P Ö P E R Ö eli H U U P P A . Perattuja survotaan mustikoita tai kenttäkeittoastiassa muita m a r j o j a hilloksi, ruis- 45 j a u h o j a j a s o k e r i a sekoitetaan marjoihin. S y ö d ä ä n sellaisenaan kylmänä. (Stm. Vilho Ahteensuu, stm. Jukka A h o l a . ) 5. MARJAKIISSELI. M a r j a t puhdistetaan j a keitetään niitä v e d e s s ä siksi, k u n n e s m e n e v ä t r i k k i . k e e n 'lisätään m a r j o i h i n k y l m ä ä n p e r u n a j a u h o s e o s. kupillinen jauhoja.) Tämän jäl veteen tehty (Litraan keittoa noin S e o s saa v i e l ä kiehahtaa tulella. (Korpr. Alle Hannula.) 6. KYLMÄLAUKAUS. M e h u u n sekoitetaan pakissa k a u r a r y y n e j ä ja s o k e r i a . S y ö d ä ä n siltaan k y l m ä n ä . — T o i n e n p i k a p u u r o o n , että k a u r a r y y n e j ä s e k o i tetaan piimään ja s y ö d ä ä n sellaisenaan. ( K o r p r . J u u s o Nissilä, stm. Ilmari A h o l a . ) 46 7. LEIPÄKEITTO. Rouhittua leipää pannaan kiehuvaan veteen, samoin annos voita ja keinohunajaa. Keitetään viitisen minuuttia. (Kers. Eino Salo.) RÄISKÄLE 48 1. PANNUKAKKU. Vehnäjauhoja sekoitetaan veteen, samoin h i e m a n s u o l a a tai s o k e r i a tai v a i k k a p a m o l e m p i a . Jauhojen lisäksi voidaan käyttää j ä t e p u u- r o a, m i e l u i m m i n k a u r a r y y n i p u u r o a . tulee olla sakeahkoa, mutta Seoksen silti v i e l ä hyvin j u o k s e v a a . P a n n u s s a tai p a k i n k a n n e s s a s u l a t e taan voita. S e o s kaadetaan tähän voisulatteeseen ja paistetaan tulella ensin toiselta, sitten toiselta puolen kypsäksi. ( K o r p r . J u u s o Nissilä, stm. 2. Esko V. Kallio.) KAKKARAT. P a k k i i n p a n n a a n v e t t ä , tai m a i t o a j o s o n . Siihen sekoitetaan (koko ajan v a t k a t e n m a n n a r y y n e j ä. Suolaa. A n n e t a a n k i e h u a 10 min. Tätä p u u r o a levitetään tavallisen räiskä l e e n päälle, j o k a sitten käännetään kahtia ja taas k a h t i a j a t ä m ä t ö t t e r ö k a s t e l l a a n s u l a t e t u s s a voissa. (Stm. Viljo Merenheimo.) 49 RÄISKÄLEET ,,HIHNASTA OLALLE". Tavallinen räiskäletaikina, mutta jauhojen a s e m a s t a k ä y t e t ä ä n m a k a r o o n e j a, j o t k a on hienonnettu mahdollisimman pieneksi. (Stm. U s k o Haapakorpi, stm. W ä i n ö Wilkman, stm. E. H. Mäkinen.) 4. KORPRAALIN NIMIPÄIVÄKAKKU. On tavallinen räiskäle, mutta s y ö d ä ä n s u r v o t tujen m e t s ä m a r j o j e n tai h i l l o n kans sa. M a r j a t r ä i s k ä l e e n p ä ä l l e j a s o k e r i a m u k a a n . (Stm. P. Makkonen.) JUOMAT 1. VASTIKE-KAHVI. K u i v a a n ä k k i l e i p ä ä paloitellaan pieniksi paloiksi kenttäpakin kanteen. Kappaleet paah detaan t u m m a n ruskeiksi, ei kuitenkaan polteta niitä. P a a h t a m i s e n j ä l k e e n k a p p a l e e t s u r v o t a a n h i e n o k s i jauhoksi, josta sitten keitetään „kah- v i a " sekoittamalla n. litraan vettä 2 rkl. vastik e k a h v i a j a a n n e t a a n t ä m ä n k i e h u a 5—10 m i n . (Stm. Esko V. Kallio.) 2. Hieman tunlehtiä TEEN K O R V I K E . kuivattuja p u o l u k a n kiehautetaan n. tai puolessa va- litrassa vettä. ( K o r p r . J u u s o Nissilä.) 52 3. HALKOMIESTEN PIKAKALJA. 1 5 0 — 2 0 0 gr m a l l a s j a u h o j a, p a r i n m a r k a n h i i v a , s o k e r i a tai s a k a r . 7—8 1 v e t t ä . Pari litraa v e d e s t ä kaadetaan k i e h u v a n a m a l taiden päälle ja annetaan seoksen jäähtyä. Sit ten h i i v a s e k a a n ja p a r i n t u n n i n päästä lisätään 4 — 5 l l ä m m i n t ä v e t t ä . K u n t ä m ä t e h d ä ä n illalla j a j u o m a saa y ö n k ä y d ä l ä m p i m ä s s ä paikassa, on kalja aamulla valmis juotavaksi. — Hiiva ja m a l l a s j a u h o t j a s o p i v a n k o k o i n e n astia o v a t t o sin p u l m a l l i s i a h a n k i t t a v i k s i k a i k k i i n p a i k k o i hin, m u t t a j o s n i i n k u i n s a t t u i s i o n n i s t a m a a n . ( K e r s . Erkki Nieminen, stm. E s k o V. K a l l i o ja k o r p r . J u u s o Nissilä.) 4. KARPALOMEHU. 3 1 karpaloita, 2 1 vettä. K a r p a l o t pannaan p e rattuina esim. p y y h e l i i n a n sisään ja m u s e r r e taan m e h u e r i l l e e n ä m p ä r i s s ä . M e h u s ä i l y t e t ä ä n pulloissa ja käytetään laimennettuna sekä s o k e r i l l a tai s a k a r i i n i l l a m a u s t e t t u n a . Säilyy kyl m ä s s ä p a i k a s s a h y v ä n ä 2— -3 k k . (Ylik. Vieno Ahteensuu.) S E K A L A I S I A OHJEITA 1. Mustikat MARJAIN SÄILYTYS. ja muuraimet säilyvät pitävässä astiassa s u r v o t t u i n a , j o s p ä ä l l e l a i t e t a a n p u o l u k kaa tai sokeria. Puolukat säilyvät pitävässä astiassa s u r v o t t u i n a t a i v e d e s s ä , e i s o k e r i a . ( K o r p r . Juuso Nissilä.) 2. Puoli ROISTON-RASVA. pakillista sipulia h i i v a a , leivänmuruja, dollisesti lihakuutioita, voita. pakinkannelliseen vettä, ja puoli pakettia suolaa j a vettä, m a h Hiiva liotetaan siihen lisätään p a l o i tellut sipulit, j o t k a on käristetty voissa v a a l e a n ruskeiksi. Suolaa m a u n m u k a a n . Leivänmuruja lisätään niin, että s e o s tulee sakeaksi. Keitetään pakissa ja annetaan kiehumisen jälkeen jäähtyä 54 koko aika vatkaten. Käytetään voinkorvik keena. (Luutn. K a l e r v o Laitakari.) 3. SUOLASIENI. Sienet puhdistetaan, paloitellaan j a l i o t e t a a n kylmässä vedessä vuorokauden verran. K e i t e tään vedessä, s u o l a t a a n p u u - tai t u o h i a s t i a a n ilman vettä. Säilyvät kauan, ja s y ö d ä ä n k y l m ä nä pieneksi paloiteltuna esim. sipulin kanssa. ( K o r p r . J u u s o Nissilä.) 4. TUOHIPATA. Keittoastian puutteessa v o i aivan h y v i n k ä y t tää t u o h i s t a . T u o h i n e n v a l m i s t e t a a n a i n a k e i toksen m ä ä r ä n suuruiseksi. T u o h i ei pala, j o s siinä o n sisällä vettä. O n p a r e m p i , j o s o n s a a tavissa kiviä, silloin l i e k k i ei pääse polttamaan vedenrajan yläpuolella olevaa tuohisen reunaa. Varsinkin kalakeitto, k o r v i k e ja tee maistuvat tuohisessa keitettynä maukkailta. (Ylik. Veikko Kurppa.) 55 5. K E I T E T Y T RETIISIT. Retiisi ei ole mikään eräruoka, mutta paljon sitä v i l j e l t i i n k o r s u j e n j a k ä m p p i e n p i k k u p u u t a r h o i s s a . K u n retiisit k ä y v ä t s u u r i k s i j a h i u k a n puiseviksi, saa niistä herkkua perunoitten tapaan. 'Maku k u i n keittämällä S y ö d ä ä n voisulan kanssa. (,,Puutarhamies ne kukkakaalilla. rintamalta".) 56 OMIA KEKSINTÖJÄ VARTEN VIISI PERUSOHJETTA: P a k k i puhtaaksi; nokinen ei nopeasti l ä m pene. Ei mitään yltiöpäisyyttä! Hiljaisella tulella keitostasi h y v ä ä tulee. V ä l t ä huonoja, vetisiä perunoita; keitä ne v ä hässä, mutta suolaisessa vedessä. Liha on leikattava paloiksi poikki syitten. Nuolaise, ennenkuin tipahtaa eli maista keitos tasi ennenkuin todenteolla syömään ryhdyt.