TM Rakennusmaailma 1/2015 artikkeli Kivikkokankaalta

Aurinkosähkötalo
tuottaa energiaa yli oman tarpeen
Oulun energiakorttelin mielenkiintoisimpia kohteita on juuri valmistunut
omakotitalo, jossa on yhdistetty neljä erilaista energiantuotantomuotoa.
PEKKA HIETALA
28
T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015
� Kun saunaan oltiin asentamassa sähkökiuasta, joku mainitsi sen olevan talon hengen vastaista. Niinpä Ari asennutti myös puukiukaan.
� Vesikiertotakassa on lämmönvaihtimet sisä- ja ulkokuoren välissä. Ahkera
lämmittäjä voi saada tuotettua takalla jopa 13000 kWh lämpöä vuodessa.
T
alossa on vesi-ilmalämpöpumppu, vesitakka, erilliseen
maapiiriin perustuva tuloilman esilämmitys sekä kuuden kilowatin aurinkosähköjärjestelmä. Talon rakensivat Ari ja Sari
Karjalainen, joille aurinkosähkön
tuottaminen oli tuttua jo kesämökiltä. Kun Oulun rakennusvalvonnan
laatupäällikkö Pekka Seppälä heitti aikoinaan haasteen pilottikohteen
rakentamisesta koealueelle, otti Ari
asiasta kopin - oma rakennusyritys
kun antoi hyvät lähtökohdat pilottitalon rakentamiselle.
”Kolmen lämmitysmuodon hybridi kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä kokonaisuutta pitää
voida hallita maallikkopohjalta”, Ari
Karjalainen sanoo. Energiatehokkuus on voitava istuttaa rakenteisiin, automaatioon ja muuhun tekniikkaan niin, että omistajan asuminen sujuu vaivatta.
Lämpöä ilmasta ja puusta
Talon lämmityksen keskiössä on
500 litran energiavaraaja ja yhdeksän kilowatin vesi-ilmalämpöpumppu. Lisälämpöä tuotetaan Tulikiven
Green-vesikiertotakalla, jossa varaavan takan sisä- ja ulkokuoren väliin
on asennettu levymäinen lämmönvaihdin ja takkakierrossa on pumppuryhmä, jossa on säätyvä virtausnopeus ja varoventtiili.
Tulisijan lämpö varautuu ensin
takan sisärunkoon ja siirtyy seuraavaksi siirtimen kautta kiertoveteen.
Noin 70–50 % lämmöstä säteilee ulkokuoresta edelleen huonetilaan.
Takkamallista riippuen on arvioitu, että ahkera lämmittäjä saisi tuotettua 120-neliöiseen omakotitaloon jopa 13000 kWh lämpöenergiaa vuodessa, tosin tuolloin puuta
olisi poltettava 10 pinokuutiota. Päivässä tarvittaisiin 15 kg polttopuuta.
Maapiiri lämmittää tuloilman
Tuloilman esilämmitys auttaa pakkasella, mutta toimii kesähelteillä myös viilentimenä. Järjestelmä
on yksikertainen: tontin maapeT M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015
>>>
29
� Tupakeittiötä
lämmittää vesikiertotakka myös
säteilylämmöllä.
� Ilmanvaihto-
kanavat kulkevat
alaslasketuissa
katoissa lämmöneristekerroksen
sisäpuolella.
25 asteen pakkasella maapiiri kykenee nostamaan tuloilman lämpötilaa 17 astetta.
rään upotettiin 200 metriä tavallista 40-millistä vesijohtoputkea, jonka
päät tuotiin teknisen tilan lattiasta
läpi. Tähän etanoliliuoksella täytettyyn maapiiriin liitettiin kiertovesipumppu ja kalvopaisunta-astia. Tuloilmakanavaan asennettiin tavallinen kanavalämmönvaihdin, johon
maapiiri on liitetty. Ohjaus järjestelmään saadaan ilmanvaihtokojeen
automatiikasta.
Pyörivällä lämmönsiirtimellä varustetussa ilmanvaihtokojeessa ei
tarvita sähköistä tuloilman esilämmitystä lainkaan, vaan esilämmitys hoidetaan maapiiristä saatavalla +12°- +4° asteisella nesteellä.
Kahdenkymmenen viiden asteen
pakkasella maapiiri kykenee nostamaan tuloilman lämpötilaa peräti 17 astetta.
Kesällä maapiiri viilentää tuloilmaa ja poistaa siitä varsinkin kosteutta, jolloin sisäilma tuntuu huomattavasti miellyttävämmältä. Maapiirissä kiertävä neste kykenee pudottamaan helteellä tuloilman lämpötilaa alle viidentoista asteen, mutta
kun ilma lämpenee uudelleen ilmanvaihtokanavassa, huoneilma viilenee vain noin kolme astetta. Tämä
30
T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015
kaikki edellä mainittu tapahtuu siis
vain kiertovesipumpun vähäisellä
(3–70 W) sähkönkulutuksella.
Ensikokemusten perusteella Ari
Karjalainen uskoo, että kolmen lämmitysjärjestelmän yhdistelmä elää
automaation ansiosta omaa elämäänsä ja asukkaan osaksi jää lähinnä huonetermostaattien säätely. Puita kannattaa silti polttaa, koska jokainen pakkasella poltettu klapi
on pois lämpöpumpun ja sähkövastuksen osuudesta energialaskussa.
Sähköä auringosta
Talon suunnittelussa toteutettiin
energia-arkkitehtuuria, jossa rakennus sijoitettiin tontille ilmansuuntien mukaan, aurinkosähköjärjestelmän kannalta parhaalla tavalla.
Lisäksi aurinko otettiin huomioon myös lämmittäjänä: eteläpuolen ikkunoiden eteen tehtiin lippa,
joka ehkäisee keskikesän auringonpaahteen ikkunoihin. Matalammalta paistava kevät- ja syysaurinko kuitenkin ulottaa lämmittävät säteensä sisätiloihin.
Talon eteläpuolen kattolape
suunniteltiin aurinkopaneeleille
optimaaliseen 30° kulmaan ja sii-
hen kiinnitettiin kuuden kilowatin
tehoiset monikidepaneelit.
Aurinkosähköjärjestelmän toimitti Oulun energia, jonka kanssa Ari
solmi myös sähkösopimuksen. Yhtiö
maksaa Arin tuottamasta sähköstä
pörssisähkön hinnan ja ottaa välistä 10 prosentin provision. Myydyltä
kilowatilta Ari on saanut vain 3,5–4,5
senttiä. Tämän perusteella on helppo ymmärtää, että jokainen kilowatti kannattaa käyttää itse.
Aurinkosähköjärjestelmässä on
verkkovirtainvertteri, joka tuottaa
sähköä talon jokaiseen kolmeen
vaiheeseen. Tuotettua sähköä voidaan sen vuoksi hyödyntää kaikissa sähkönkulutuskohteissa. Pahimmillaanhan yksivaihejärjestelmässä
käy niin, että aurinkopaneeli tuottaa
sähköä valtakunnan verkkoon, mutta samaan aikaan toiseen vaiheeseen kytketty kodinkone ottaa sähköenergiaa valtakunnan verkosta.
Rakenteet
matalaenergiatasolle
Lämmitysjärjestelmässä Ari luotti
asiantuntijapalveluihin, mutta rakennustöissä omaan osaamiseen.
Talon rakenteet tuli sovittaa energia-
tehokkaaseen tekniikkaan, sillä lämpöä ei kannata tuottaa hukattavaksi.
Arin filosofia matalaenergiarakentamisessa on se, että eristettyjen seinärakenteiden paksuudessa ollaan
tultu tien päähän. Tästä eteenpäin
energiatehokkuutta haetaan lämmön ja sähkön tuotantomuotoja kehittämällä ja yhdistelemällä.
Seinärakenteissa luotettiin suurelementteihin, joissa höyrynsulkumuovit, 300 mm:n villaeristeet, sähköputkitukset ja ikkunat olivat valmiina paikoillaan. Seinien U-arvo on
0,121W/m2K.
Ikkunoista tuli kohtalaisen suurikokoisia, sillä asumismukavuudesta ei haluttu tinkiä. Olohuoneessa
ja keittiössä sisäpihalle avautuu suurikokoiset neljälasiset elementti-ikkunat ja muualla perinteiset avattavat valmisikkunat. Kiinteiden ikkunoiden U-arvo on 0,66 ja avattavien 0,63.
Talvirakentamisen haasteisiin
vastattiin erikoisella ratkaisulla, sillä tontin ollessa vielä hiekkapedillä maahan upotettiin saattolämmityskaapelia, joka liitettiin sähköverkkoon. Kelallinen halvinta saattolämmityskaapelia maksoi pari sataa eu-
� Talon ”konehuoneessa” on ILP/
lämminvesivaraajayhdistelmä,
oikealla seinällä
vesikiertotakan
pumppuryhmä. Vasemmalla ylhäällä
näkyy maapiirin
lämmönvaihdin tuloilmakanavassa.
roa ja se sai jäädä rakennuksen alle.
Kustannuksiltaan varsin kohtuullinen varmistustoimenpide myös
toimi toivotulla tavalla, näin saatiin
maaperä sulaksi ja kuivaksi kriittisten rakenteiden valmistelun ajaksi.
Sokkelirakenteessa päädyttiin
halkaistuun malliin, jossa eristeenä
on 100 mm:n styrofoam. Näin saatiin yhtenäinen lämmöneristekerros rungon alaohjauspuulle saakka.
Kun sokkeli oli valmis, sen päälle rakennettiin katto valmiiksi aina huopakatetta myöten. Seinäelementtien saapuessa tontille nostettiin katto sivuun ja pystytettiin elementit. Rakennus saatiin säältä suojaan päivässä.
Kun kattopaarteiden väliin asennettiin 100 mm:n villaeriste, päästiin sisätilaa jo lämmittämään. Ala-
� Ari Karjalainen
esittelee verkkovirtainvertteriä,
joka tuottaa
aurinkosähköä
jokaiseen kolmeen
vaiheeseen. Tuottotiedot ovat myös
etäluettavissa.
pohjan eristeeksi asennettiin 200
mm Thermisol platina –levyä, jonka
pinnassa kulkee lattialämmitysputket. Lattian U-arvo on 0,12W/m2K.
Betonilattialta oli hyvä jatkaa sisätöitä, joista ensimmäiseksi naulattiin
kattoristikoiden alapaarteisiin alumiinipintainen 25 mm:n villaeristelevy, joiden saumat ja naularivit teipattiin, koska levy toimi katon höyrynsulkuna. Kattolevytys ja seinien
höyrynsulkumuovi liitettiin nurkissa yhtenäiseksi rakenteeksi.
Kattoon asennettiin ristikoolaus
valaisinkaapeleiden ja valaisimien
asentamiseksi ja ilmanvaihtokanavien kuljettamiseksi alaslasketuissa sisäkatoissa eristekerroksen sisäpuolella. Yläpohjan lämmöneristys viimeisteltiin puhaltamalla sinne 500
mm ekovillaa.
Rakennustyövaiheita limitettiin
tekniikka-asennusten kanssa, joten
massiivisen vesi-ilmalämpöpumpun
ulkoyksikkö löysi paikkansa juuri valmistuneelta etuterassilta ja vesikierrolla varustettu tulisija sijoitettiin
keskeiselle paikalle olohuoneeseen.
Tilavaan tekniseen tilaan sijoittui
vesi-ilmalämpöpumpun sisäyksikkö
ja energiavaraaja sekä ilmanvaihtokoje. Ilmanvaihtokanavaan asennettiin lisälämmittimenä vielä vesikiertoinen lämmönvaihdin, joka saa
lämpöenergiaa varaajalta.
Teknisessä tilassa on vielä tilaa tulevaisuudenkin kojeille...
Ympäristöteko,
josta ei palkita
Kesäkuun lopulla aurinkosähköjärjestelmä ja muu talo olivat siinä vai-
heessa, että isäntä saattoi kääntää
järjestelmän päälle. Sähköntuottomittari pyörähti iloisesti päälle ja
näytti heti varsin mukavia lukemia.
Heinäkuun sähkölaskua lukiessa oli hieraistava silmiään, sillä loppusaldon edessä komeili miinusmerkki. Talo oli tuottanut enemmän
sähköä kuin kuluttanut. Kuukauden
tuotto oli mojovat 946 kWh.
Syyskuun loppuun mennessä aurinkosähköpaneelit olivat olleet toiminnassa kolme ja puoli kuukautta
ja tuottaneet sähköä 3140 kWh. Lopullinen vuosituotto nähdään ensi
keväänä, mutta 6000 kWh on realistinen tavoite. Yhdessä hybridilämmityksen kanssa se tarkoittaa nollaenergiatasoa.
Sähkön tuottaminen valtakunnanverkkoon omilla aurinkosäh>>>
Oulun energiakortteli
n UUSIUTUVIA energiamuotoja hyödyntävällä pi-
lottialueella on edetty osin jo muuttovaiheeseen.
TM Rakennusmaailman numerossa 6/14 esitelty Kivikkokankaan energiakortteli -hanke käynnistyi,
kun Oulun kaupungin rakennusvalvonta haastoi
paikallisia yrityksiä rakentamaan alueelle uusiutuvia
energiamuotoja hyödyntäviä ja energiatehokkaita
pilottikohteita.
Erilaisten lämmitysmuotojen hybridiratkaisuja
haluttiin mallintaa ja tutkia alati teknistyvämmässä
energiarakentamisessa. Kaikki rakenteet tuli myös
saattaa vähintään matalaenergiatasolle ja niissä haettiin menetelmiä ja kokemuksia jopa nollaenergiatason tavoittamiseksi.
Talojen lämmöntuoton keskiössä ovat aurinkosähkö ja -lämpö, maalämpö sekä puun polttaminen
tai kaasuttaminen. Alueella on esimerkiksi nyt valmiina ensimmäinen talo, jossa peltikatteeseen integroitujen Ruukki Solar -keräimien vuosituotto on
n. 2500 kWh. Katolle on asennettu myös aurinkosähköpaneelit, joiden laskennallinen vuosituottoodotus on 4000 kWh.
Asukkaat ovat myös muuttaneet neljän rivitalon taloyhtiöön, jossa on yhteinen aurinko- ja maalämpöjärjestelmä. Samoin valmiina on peräti kuuden kilowatin aurinkosähköjärjestelmällä varustettu omakotitalo.
Rakenteilla on lisäksi neljän rivitalorakennuksen
yhtiö, johon lämpöä ja sähköä tuotetaan puuhakkeen kaasutukseen perustuvalla CHP-voimalalla. Tekeillä on myös omakotitalo, jossa pilotoidaan laskennalliselta tuotoltaan 3000 kilowattitunnin lämmönkeräysjärjestelmää jätevedestä.
T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015
31
köpaneeleilla on kannattamatonta hommaa. Noin neljä senttiä kilowattitunnilta tarkoittaa tämänkin
talon tapauksessa vaivaista 240 euron vuosituottoa. Aurinkosähköjärjestelmä paneeleineen maksoi noin
15000 €.
Tuotettu sähkö kannattaisi käyttää itse, mutta kesällä se korkean
tuotannon ja vähän kulutuksen
vuoksi ei onnistu ja talvella taas tuottoa ei juuri ole, joten sähkölasku perustuu taselaskentaan, jossa kesällä
saadaan miinusmerkkisiä lukemia,
mutta talvella lankeaa maksumiehen osa.
Oulun energia on kehittänyt Farmivirta-nimellä kulkevan konseptin, jossa sähkön pientuottaja voi
myydä omalle asiakkaalleen sähköä
energiayhtiön kautta ja saa sähköstä
erikseen sovitun hinnan.
Konsepti on kuitenkin suunnattu vain yli 50 000 kWh tuottaville
pientuottolaitoksille, joita omakotitaloluokassa ei ole. Oulun energiasta kuitenkin mainitaan, että liiketoiminnan kehittyessä Farmivirran
kaltaista konseptia voidaan mahdollisesti päästä tarjoamaan myös pienemmille tuottajille. Tätä Ari Karjalainenkin toivoo pikaisesti, sillä hänellä olisi aurinkosähköä ostamaan
jo asiakas.
Laskelma
aurinkotalosta
 Talon arvioitu vuosittainen
sähkönkulutus n. 6000 kWh.
Aurinkosähköjärjestelmän tuotto-odotus 6000 kWh, josta itse
voisi käyttää n. 3000 kWh.
Loput 3000 kWh (ylimäärä, jota
ei voida käyttää heti) valtakunnanverkkoon, josta korvaus 4
snt/kWh, yht. 120 €.
 Koska aurinkosähkön tuotto
on kausittaista, sähköä on ostettava energiayhtiöltä (n. 14 snt/
kWh) 3000 kWh/a, yht. 420 €.
Sähkölasku vuodessa 420 €-120
€ = 300 € (n. 31 €/kk.).
 Lisäksi vesikierrolla varustetusta tulisijasta n. 10000 kWh
lämpöenergiaa vuodessa.
 Talon vuosittaiseksi energialaskuksi muodostuu näin (kaikki
sähkö ja lämpö) n. 800 €/a (n. 67
€/kk). Jos aurinkosähköenergia
olisi vaihtokelpoista (nettomittaus) energiayhtiön (puu, vesi,
hiili, turve tai ydinvoima) myyntisähkön kanssa, talo olisi sähköntuotto/kulutustaseeltaan
nollassa.
32
T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015
� Kattava taloautomaatio, sekä yhteinen maalämpö- ja aurinkolämpöjärjestelmä rivitalossa ovat
vielä harvinaisuus mutta pilottikohteessa niistä
saadaan arvokasta kokemusta.
� Kosketusnäytöstä voi tarkistaa ja säätää lukuisia
toimintoja mutta yksikertaisimmillaan siitä painetaan lähdettäessä Poissa–toiminto päälle, joka
aktivoi murtosuojauksen, sekä säätää automaattisesti huoneistolämpötilaa sekä ilmanvaihtokojeen
pyörimisnopeutta. Kotiin saavuttaessa painetaan
Kotona–nappia, joka palauttaa em. asetukset.
Asunto-osakeyhtiön yhteinen
Vähäpäästöisiä energiamuotoja hyödynnetään
yhteisöllisesti Energiakorttelin yhdessä asuntoosakeyhtiössä. Energiatehokas ajattelutapa ja
käyttötottumukset on haaste.
E
nergiakortteliin valmistuneen, Sonell Oy:n rakentaman neljän rivitalon (13
asuntoa, yht.1125 m²) kokonaisuuden erikoisuutena on
yhteinen maalämpöjärjestelmä,
johon on liitetty myös aurinkokeräimet.
Taloyhtiön ”voimalaitos” on pihassa sijaitseva tekniikkarakennus, josta löytyy 2000 litran energiavaraaja, 44 kW:n maalämpöpumppu ja katolta kolmenkymmenen neliön aurinkokeräimet.
Lämpökaivoja pihassa on neljä
kappaletta ja maalämpöjärjestelmä on samassa kierrossa aurinkokeräimien kanssa.
Lämmitysjärjestelmän idea on
yksikertainen. Aurinkolämpöä
hyödynnetään aina kun mahdollista, ja kun kesällä keräimien tuottamaa lämpöä ei tarvita, ohjataan
niiden kierto maalämpöpiirin neljään kaivoon. Aurinkoenergia on
valjastettu siis tavallaan pitämään
maalämpöjärjestelmä pois pelistä aurinkoisella kelillä ja tukemaan
sen toimintaa lämmityskaudella.
Matalaenergiatasolla
rivitalossa
Taloyhtiön rakennukset on toteutettu suurelementtiratkaisuna, jossa sokkelin päälle rakennettiin ensin katto, sitten pystytettiin seinä-
elementit ja nostettiin valmis katto
päälle. Näin asunnot saadaan säältä suojaan päivässä.
Talojen lämpöhäviötaso on n.
65 %, E-luku on 104 ja suoritettujen ilmavuotomittausten tulokset
välillä 0,4–0,6, joten energiatehokkaan asumisen edellytykset ovat
kunnossa.
Koska aurinkoenergialla lämmitettäviä maalämpökaivoja ei kannata käyttää rakennusten viilentämiseen kesällä, panostettiin talojen energia-arkkitehtuuriin passiivisilla menetelmillä. Eteläsivujen
suurten ikkunoiden edessä on lipat
ja kaikissa huoneissa luonnollisesti sälekaihtimet.
Asumistottumuksia muokataan
mukavuusalueella
Sonell Oy:n kehityspäällikkö
Rauno Rahkonen vastaa siitä, että omakotitalopuolelta tuttujen
lämmitysmuotojen hyödyntäminen ja hallinta onnistuu myös taloyhtiössä.
Matalaenergiatason rakennuskokonaisuus on nyt valmiina, joten
� Kotiautomaatiojärjestelmän
lämpötilaa, energiankulutusta sekä
erilaisia hälytyksiä (murto/kosteus)
voi seurata ja säätää vaikka älypuhelimen näytöllä.
� Huoneistoissa on takkavaraus,
joten uusiutuvan energian hyödyntämisessä on vielä reserviä.
� Tekniikkarakennuksen katolla
olevat aurinkokeräimet on liitetty
maalämpöjärjestelmän kiertoon,
joten ne tuottavat lämpöä taloihin
aina kun mahdollista ja helteellä ylilämpö ajetaan maapiirin kaivoihin.
energiahanke
tästä eteenpäin energiatehokkuutta parannetaan asukkaiden käyttö- ja asumistottumuksilla, joiden
on pysyttävä myös asukkaan mukavuusalueella. Avainsanoina ovat
automaatio ja asukkaiden hoksauttaminen.
”Aluksi tarvitaan osaava isännöitsijä”, Rahkonen toteaa ja jatkaa: ”Talotekniikan toimivuus ja huolto on annettava ammattilaisen käsiin. Tässä
kohteessa isännöitsijää ei ole jätetty
yksin modernin tekniikan ja taloautomaation keskelle.”
Teknisessä keskuksessa on iPadetäohjaus, joten lämmitykseen liittyvät keskeiset toiminnot hälytyksineen on luettavissa ja säädettävissä vaikka isännöintitoimistosta
web-liittymän kautta.
Säästöä kotona
ja poissa
Varsinainen kontaktipinta asukkaiden suuntaan on kotiautomaatiojärjestelmä, EKE:n Smarthome, joka
käsittää rakennusten eri laitteiden,
kuten lämmityksen, ilmanvaihdon
ja turvallisuuslaitteiden ohjaamista
ja säätämistä automaattisesti mittausarvojen, ajan ja asetettujen sääntöjen perusteella.
Tiivistetysti tämä tarkoittaa Rahkosen mukaan sitä, että em. asioista huolehtii automatiikka ja asukas
vain halutessaan.
Automaatiojärjestelmän näkyvin
osa on asunnon seinässä oleva näyttöpääte, josta voi tarkistaa ja säätää
talon sisälämpötilaa tai ilmanvaihtojärjestelmää. Perusarvot on ajettu jo valmiiksi ohjelmaan, eli ne eivät edellytä välttämättä asukkaalta mitään.
Järjestelmässä on lisäksi asukkaille hyödyllisiä lisätoimintoja, joiden
hallintaan on järjestetty perehdytystilaisuuksia uusille asukkaille.
Kodinautomaation toimii siten,
että lähtiessään asunnosta asukas
painaa ovensuussa olevan keskusyksiköstä Poissa–toiminnon päälle.
On havaittu, että kun tässä poissatoiminnossa mainitaan murtohälyttimien menevän päälle, asukaat
motivoituvat turvallisuuden nimis-
sä painamaan nappia. Samalla tosin
tapahtuu paljon muutakin, joka liittyy energiatehokkuuteen.
Poissa–tilassa taloautomatiikka
pudottaa huonelämpötiloja hieman ja myös ilmanvaihtokojeen
pyörintänopeus alenee. Samalla
myös keittiön välitilan pistorasiat kytkeytyvät jännitteettömiksi,
eli päälle unohtuneet kahvinkeittimet eivät pääse aiheuttamaan palovaaraa.
Astianpesukoneiden alapuolella
ja huoneiston Jakotecissa on lisäksi kosteustunnistimet, jotka suorittavat tarvittaessa hälytyksen ja katkaisevat vedentulon huoneistoon.
Kotiin tultaessa painetaan jälleen
päätteen Kotona–nappia ja toiminnot palautuvat alkuperäisiin asetuksiin.
Asukkaan niin halutessa voidaan
kodin keskeiset säätötoimet kuten
lämpötila tai hälytykset (murto/kosteus) sekä myös veden- ja sähkönkulutuksen seuranta liittää web–käyttöliittymään, jota voi operoida vaikka älypuhelimella.
Lisätoimet kokemuksien
kartuttamana
Rahkosen mukaan talojen tiiveysja lämpövuotomittausten myötä rakenteiden energiatehokkuus on nyt
tiedossa ja ”kalibroitu”. Tämä on luotettava lähtökohta tehokkaaseen
energiaseurantaan ja myös asukkaiden opastukseen kiinnittämään
huomiota oikeisiin asioihin. Motivointi lähtee siitä, että heidän eurojaan säästyy.
Sähkö on jokaisen huoneiston
oman sähkömittarin takana, mutta
lämmönkulutusta seurataan rivitalokohtaisesti. Huoneistokohtainen
lämmönkulutuksen seuranta ja siitä raportointi koko taloyhtiölle olisi
osoittelevaa, eikä edistäisi hyvää yhteisöllisyyttä. Nyt lämmönkulutusta
seurataan talokohtaisesti, jotta saadaan kuvaajia käyttötottumuksista.
Meneillään oleva ensimmäinen
lämmityskausi mittauksineen antavat hyviä suuntaviittoja tulevaisuuteen. Energiansäästön saralla on vielä reserviäkin, sillä huoneistoissa on
varaus tulisijoille.
T M R A K E N N U S MA A I L MA 1/2015
33