Trappan-malli Suomessa
Transcription
Trappan-malli Suomessa
Trappan-malli Sosiaalialan asiantuntijapäivät 13.3.2014 Miten Trappan-malli syntyi? • ”Barn som vittne till våld” (suom. Lapsi väkivallan todistajana) -projekti 1990-luvulla • Tavoitteena oli kiinnittää huomiota perheväkivaltaa kokeneisiin lapsiin ja antaa lapsille mahdollisuus puhua väkivalta-kokemuksistaan • Psykologi Ami Arnell sekä sosiaalityöntekijä Inger Ekbom • Ruotsin Pelastakaa Lapset • 45 lasta haastateltiin • Käsikirja ”…och han sparkade mamma…” - Trappanmodellen i möte med barn som bevittnat våld Gun Andersson & Janiina Mieronkoski Trappan-malli Suomessa • Vuonna 2010 aloitettiin Trappan-työ Suomessa • Kouluttajat osallistuivat koulutukseen (2011 & 2012) Tukholmassa • Folkhälsanin järjestämät koulutukset (ruotsinkielellä): • Ensimmäinen koulutus toukokuussa 2010 – Porvoo maalis-huhtikuu 2012 – Helsinki syys-lokakuu 2012 – Helsinki touko-syyskuu 2013 julkaistiin v. 1999 Väkivallan yleisyys • Vähintään 17 % lapsista (190 000) on joutunut väkivallan todistajaksi kotonaan -> Noin 50 000 alle 7 v, 70 000 7-14 v ja 70 000 yli 15 v. • Yli 10 % (21 000) näistä joutuu itse väkivallan kohteeksi. Osa 1: 3 päivää (taustatietoa), osa 2: 3 päivää (työskentelymalli) + työnohjaukset 2 krt ½ pvää = 7 päivää • (Dufva 2001) Suunnitteilla suomenkielinen käännös kirjasta & kouluttajakoulutus yhteistyössä Joensuun KASTE-hankkeen ja THL:n kanssa. Mitä väkivaltaa kokenut lapsi tarvitsee? 1. Turvaa 2. Kriisiapua esim. Trappan-keskustelut 3. Terapiaa Yleistä Trappan-mallista • 4 - 18 –vuotiaille lapsille ja nuorille • 4 - 8 henkilökohtaista keskustelukertaa • 30 – 60 min/kerta • Kolme askelta: yhteys – uudelleen jäsentäminen/rekonstruktio – tieto • Oma tila lapselle kertoa kokemuksistaan • Autetaan lasta ymmärtämään tapahtunutta ja liittämään se asiayhteyteen • Trappan-keskusteluja ei voi käyttää selvittelyyn tai kuulusteluun! 1 Trappan-mallin rakenne Trappan-mallin käyttöohjeet (1) • Lapsen on oltava turvassa väkivallan jatkumiselta Päätöskeskustelu Lisää tukea? Äidin/isän tapaaminen Äiti/isä ja lapsi Askel 3 – Tiedon antaminen • Viestitä, että rekonstruktio perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa on lapselle hyväksi Lapsen tapaaminen Askel 2 – Uudelleen jäsentäminen (rekonstruktio) Lapsen tapaaminen Askel 1 – Yhteyden luominen Alustava keskustelu äidin/isän ja lapsen kanssa Valmistelut Keskustelu äidin/isän kanssa Yhteistyötä sosiaalitoimiston/poliisin/turvakodin kanssa • Etene varovasti lapsen tahdissa! Lapsen tapaaminen Äiti/isä ja lapsi Äidin/isän ja mahd. vastuullisen ammattilaisen tapaaminen Trappan-mallin käyttöohjeet (2) • Auta lasta ymmärtämään tapahtunut ja liittämään se asiayhteyteen • Tue lasta traumaattisen tapahtuman muistamisessa • Kuuntele lapsen oma kertomus tapahtuneesta – kertomus tulee sitä kautta todennetuksi. Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Alustava vanhempainkeskustelu (yleensä ”äitikeskustelu”) Kerrotaan mallista, suunnitellaan milloin ja miten se toteutetaan Saadaan tieto perheen väkivaltahistoriasta ja tapahtuneesta Saadaan tieto väkivallan pituudesta sekä yksityiskohtia tapahtumasta/pahoinpitelystä Missä lapset olivat tapahtuman/pahoinpitelyn aikana, onko poliisi-ilmoitus tehty? Vanhempi saa kertoa lapsestaan • Pysähdy yksityiskohtiin, jotka ovat lapsen kannalta merkityksellisiä • Jos lapsella on syyllisyyden tai riittämättömyyden tunteita – puhu niistä lapsen kanssa ja kerro, että vastuu on väkivallantekijällä • Kerro lapselle, mistä hän voi saada apua Askel 1: Yhteyden luominen (2 -3 kertaa) • • Tarpeen mukaan käytetään tulkkia (koko prosessin ajan sama tulkki) Trappan-prosessin aikana lapsen ei tulisi tavata väkivallantekijää • Lupa äidiltä &/ isältä että lapsi saa puhua tapahtuneesta Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Askel 1: • Luoda yhteys aikuisen ja lapsen välillä • Miksi tavataan? • Vaikeista asioista on hyvä puhua • • • • Tervetuloa Kuka sinä olet? Kuka minä olen? Perheeni Kuvan piirtäminen yhdessä: • Tarinan kerronta: • ”Talo” tai ”Huone” ”Löytöretki”, ”Tarina kuvasta”, ”Kuvitteellinen perhe” tai vaihtoehtoisesti ”Mikä sinusta on pahinta?” vanhempien lasten kanssa Päätös ja valmistelu seuraavaan vaiheeseen (Arnell & Ekbom 2010) 2 Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Askel 2: Rekonstruktio (3 kertaa) Askel 2: • Uudelleen jäsentäminen • Tapahtuneen läpikäynti: alku – keskivaihe – loppu (puhumalla ja piirtämällä) • Aikuisen kysymysten avulla lapsi uskaltaa muistaa • Otetaan väkivallantekijä/isä puheeksi • • • • • • • • (isän hyvä ja huono puoli) Tervetuloa Mitä tarkoittaa riitely/väkivalta? Onko lasta lyöty/satutettu? Poika kuvassa (teemakuva Poika) Väkivalta – lapsen oma tarina Kartan piirtäminen tai tilan hahmottaminen nukkekotikalusteilla Väkivaltatilanteen uudelleen jäsentäminen Tunteet: Tilannekuvat Tunteet kehossa Kuvani isästä: ”Isäni” ja ”Isäni eri puolet” • Tämänhetkinen tilanne • (Arnell & Ekbom 2010) Päätös ja valmistelu seuraavaan vaiheeseen (Arnell & Ekbom 2010) Askel 3: Tiedon antaminen (2 kertaa) Askeleiden sisältö ja suunnitteleminen Askel 3: • Tietoa reaktioista joita väkivalta aiheuttaa • Turvallisuustietoa • Tervetuloa – Mikä on tämänhetkinen tilanne? • Tavalliset reaktiot väkivalta- tai traumakokemuksen jälkeen – Teemakuvat • Miten asiat jatkossa tulee olemaan? – Lapsen verkosto – Apu-kortti • Keskusteluiden päättäminen - Mistä lapsi saa apua mikäli tulevaisuudessa esiintyy väkivaltatilanteita? (Arnell & Ekbom 2010) Päätöskeskustelu • Yhteenveto keskusteluista • Tarvitaanko lisää tukea? • Tukea ja apua saatavilla. • Trappan-työntekijä auttaa tarvittaessa myös uuden apukontaktin solmimisessa. Väkivallasta kertominen • Lapsi ei kerro sitä mitä vastaanottaja ei ole valmis kuulemaan • Vastaanottajan/työntekijän vääränlaiset odotukset voi hiljentää lapsen • Kaltoinkohdellulle lapselle on vaikeaa luottaa aikuisiin, eikä lapsi puhu/kerro asioista ennen kuin hän on saanut aikaa ja mahdollisuuden rakentaa luottamustaan aikuiseen henkilöön • Kunnioita lasta, sillä lapsi itse päättää jos ja koska hän haluaa alkaa kertomaan asioista 3 Lähteitä Muistakaa.. • Ei ole ikinä liian myöhäistä aloittaa puhua tapahtumista (jopa 5-6 v myöhemmin on OK!) • Lapsen turvallisuus on tärkeintä! • Parempi tehdä jotain, kuin ei mitään. • Arnell, A. & Ekbom, I. (2010). ”…och han sparkade mamma” Trappanmodellen i möte med barn som upplevt våld. 3.uppl. Gothia. • Broberg, A. et al (2011). Utvärdering av stödinsatser riktade till barn som bevittnat våld i familjen och deras mammor. Göteborgs universitet. • Källström Cater, Å. (2009). Trappan modellen för samtal med barn som upplevt våld i familjen – en utvärdering för metodutveckling. FoU-rapport 2009/3. Örebro universitet. Yhteystiedot Gun Andersson, Janiina Mieronkoski Perheyksikön vastaava Folkhälsans förbund rf, Puh 050 566 8777 [email protected] Trappan-mallin kouluttaja Folkhälsans förbund rf. Freelance luennoitsija www.folkhalsan.fi/trappan 4