(VASU)/ Småbarns fostran i Sidofickans daghem (pdf).

SIVUTASKUN PÄIVÄKODIN
VARHAISKASVATUSUUNNITELMA
SMÅBARNS FOSTRAN I
SIDOFICKANS DAGHEM
Tjänster för småbarnsfostran
Sivutaskun päiväkoti
Sidofickans daghem
Tuuloksentori 3
40520 Jyväskylä
www.jyvaskyla.fi
SISÄLLYS
1. SIVUTASKUN PÄIVÄKOTI – SIDOFICKANS DAGHEM
1.1
1.2
1.3
1.4
Sivutaskun päiväkodin arvot – Daghemmets värderingar
Päiväkodin lapset – Daghemmets barn
Esiopetus – Förskola
Yhteistyö - Samarbete
2. KASVATUSKUMPPANUUS – FOSTRINGSGEMENSKAP
2.1
2.2
2.3
2.4
Kasvatuskumppanuus Sivutaskun päiväkodissa – Fostringsgemenskap i Sidoficka
Päivähoidon aloitus – Att börja på dagis
Päivittäinen yhteistyö – Daglig samarbete
Kompassikeskustelut – Kompassdiskussioner
3. LAPSEN PARAS – BARNETS BÄSTA
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
Lapsen kehitys – Barnets utveckling
Sivutaskun lapsikäsitys – Uppfattning om barnet
Lapsen Vasu – Barnets Vasu
Lapselle ominaiset tavat toimia
Toiminnan suunnittelu – Planering av verksamhet
Valokuvasuprojekti 2010-2011 – Fotograferingsprojekt 2010-2011
4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT – INNEHÅLL AV OPRIENTERINGAR
4.1 Matemaattinen orientaatio – Matematisk orientation
4.2 Luonnontieteellinen orientaatio
4.3 Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio
4.4 Esteettinen orientaatio
4.5 Eettinen orientaatio
4.6 Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio
5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMO – SMÅBARNSFOSTRANS, FÖRSKOLANS OCH UNDERVISNINGENS
KONTINUITET
5.1 Suomenkieliset lapset
5.2 Tvåspråkiga barn
6. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN – UTVÄRDERING
OCH UTVECKLING AV SMÅBARNSFOSTRAN
6.1 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen – Utvärdering och utveckling
6.2 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen Sivutaskussa – Utvärdering och utveckling i Sidoficka
2
1. SIVUTASKUN PÄIVÄKOTI – SIDOFICKANS DAGHEM
Sivutaskun kaksikielinen päiväkoti toimii vaaleankeltaisessa talossa Nenäinniemessä, joka
on metsän reunassa Naattian alueella. Suomenkieliset lapset toimivat kaksikielisessä ryhmässä ja ruotsinkieliset lapset ryhmässä, jossa ruotsi on opetuskielenä. Toimintaamme ohjaa
Jyväskylä Varhaiskasvatussuunnitelma.
Linkki Varhaiskasvatussuunnitelmaan:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/38242_JKLva
su.pdf
Sidofickans daghem fungerar i ett ljusgult hus som är beläget vid skogen på Naattia området.
Daghemmet är tvåspråkigt. För finska talande barn ordnar vi tvåspråkig pedagogik. I daghemmets svenskspråkiga grupp sker all verksamhet på svenska.
Link på finska:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/38242_JKLva
su.pdf
KAKSIKIELINEN SIVUTASKUN PÄIVÄKOTI - SIDOFICKANS TVÅSPRÅKIGT DAGHEM
Millainen maailma meitä odottaa takana aidan tuon?
Vad är det som rör sig i gräset där?
Mikä laulaa ja kujertaa takana metsämme vihreän?
Onko sillä jalkoja kaksinkappalein
vai täynnä mahanalusta pikkuinen?
Kuka tietää ja kertoo meille sen?
Näetkö kepin tuon ja kiven vieressä sen?
Oisko se osa oiva puhelimen?
Miten sahaan ja naulaan ja ompelen?
Onko vaikeaa olla aikuinen?
Minä olen vielä lapsi ja onnellinen.
Sinä aikuinen turvallinen.
Annan käteni käteesi. Annatko omasi omaani?
Pyydän, kulje kanssani vielä tämä hetkinen.
Talutan Sinua sitten, kun olen itse aikuinen.
Se, että on äiti tai isä, on maailman ihanin, antoisin, mutta
myös haastavin tehtävä. Tuo tehtävä vaatii paljon rakkautta
ja viisautta.
Att vara mamma eller pappa, är världens härligaste, mest
givande uppgift, men också en stor utmaning. Denna uppgift
kräver mycket kärlek och klokhet.
Sinä tiedät lapsesi tarpeet ja taidot parhaiten. Siksi toivommekin, että kerrot meille kaiken tärkeän lapsestasi ja lapsellesi merkityksellisistä asioista.
Du vet ditt barns behov och kunskaper bäst. Vi önskar att
Du berättar för oss allt det viktiga om ditt barn och saker
som är betydelsefulla för ditt barn.
Kasvatuskumppaneinanne pyydämme teidät vanhempina
vahvasti mukaan lapsesi päiväkotiarkeen Sinulle sopivin
yhteistyömuodoin.
Som fostringskompanjoner ber vi er föräldrar att vara delaktiga under barnets vardag här på dagiset.
Tervetuloa tekemään, ideoimaan, kokemaan, ja elämään
kanssamme lapsesi ainutkertaista päiväkotiarkea.
Välkommen med i samarbetet i vardagen
3
1.1 Sivutaskun toiminta-ajatus – Daghemmets verksamhetsidé
On tärkeää, että lapsella on aikaa olla lapsi.
Det är viktigt att barnen har tid med att vara barn.
Toiminta-ajatus
Lapsella on mahdollisuus yksilölliseen lapsuuteen osana vertaisryhmää sekä siihen, että
hän voi ilmaista itseään omalla luontaisella tavallaan.
Sivutaskun päiväkodissa olemme kiinnostuneita siitä kuinka lapset, vanhemmat ja henkilökunta toimivat yhdessä kaksikielisessä päiväkodissamme. Seuraamme lasten kielen kehitystä sekä kirjaamme suomen- ja ruotsinkielisen toiminnan kehittymistä.
Daghemmet Sidofickans verksamhetsidé
På Sidofickans daghem har barnet möjlighet till en egen barndom som en del av gruppen och
barnet ska få uttrycka sig på sitt egna naturliga sätt.
Under verksamhetsåret följer vi med barnens språkliga utveckling samt de finsk- och svenskspråkiga verksamheternas utveckling i vårt daghem. Vi är också intresserade av hur barnen,
föräldrarna och personalen fungerar tillsammans i vårt flerspråkiga daghem.
Lapsen oikeudet
Mielestämme jokaisella lapsella on oikeuksia. Näitä ovat:
 Oikeus yksilölliseen lapsuuteen
 Oikeus olla osana vertaisryhmää
 Oikeus ilmaista itseään omalla, luontaisella tavalla
 Oikeus aikuisen tukeen
 Oikeus turvalliseen ympäristöön
Lapsella tulee olla oikeus tutkia itseään osana kasvuympäristöään. Hänellä on oikeus löytää
kysymyksiä, ja aikaa etsiä niihin vastauksia aikuisen tukiessa häntä. Pyrimme tukemaan lasta tässä suunnittelemalla tilat ja toiminnan sellaisiksi, että lapsi voi olla aktiivinen ja utelias
toimija.
4
Barnets rättigheter
Vi anser att varje barn har rättigheter. De är:
 Rätten till individuell barndom
 Rätten till att vara en del av sin egen åldersgrupp
 Rätten till att uttrycka sig själv på sitt egna, naturliga sätt
 Rätten till en vuxens stöd
 Rätten till en trygg miljö
Barnet ska ha rätt till att undersöka sig själv som en del av sin uppväxtmiljö. Han eller hon
har rätt till att finna frågor och söka svar på dem medan en vuxen stödjer honom eller henne.
Vi strävar efter att stödja barnet i detta genom att planera lokalerna och verksamheten så att
barnet kan vara en aktiv och nyfiken aktör.
1.2 Päiväkodin lapset
Keväällä 2012 jyväskyläläisiltä vanhemmilta tiedusteltiin olisivatko he kiinnostuneita ruotsinkielisestä kielisuihkutoiminnasta. Ilmoittautumisia tuli neljätoista. Suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että toimintaan osallistuisivat vain yli kolmevuotiaat lapset. Sisarusten kautta ovet
aukesivat myös heidän pikkusisaruksilleen, ja tasavertaisuuden vuoksi myös muutamalle
muulle toiminnasta kiinnostuneen perheen alle kolmevuotiaalle lapselle.
Jyväskylän ja Vaasan yliopistojen tutkijoiden ehdotuksesta aloimme kutsua kielisuihkutoimintaa kaksikieliseksi pedagogiikaksi vuoden 2013 alusta. Nimike kielisuihku ei antanut riittävän
laajaa mielikuvaa ruotsinkielen läsnäolosta kaikissa arjen tilanteissa sekä muissa toiminnoissa.
Sivutaskun päiväkodissa on 56 hoitopaikkaa1-6 vuotiaille lapsille. Lapset jaetaan ryhmiin siten, että lakisääteinen ruotsinkielinen toiminta voidaan taata lapsimäärän vaihdellessa vuosittain. Toimintavuonna 2013–2014 Trollbärien ryhmässä tulee olemaan 28 hoitopaikkaa ruotsinkielisille lapsille, jotka toimivat omissa, ikäryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Suomenkieliset lapset osallistuvat kaksikieliseen pedagogiikkaan Essujen ryhmässä, jossa
kolmesta opettajasta yhden opettajan äidinkieli on ruotsi. Lisäksi ryhmässä toimii ruotsinkielinen lastenhoitaja. Ruotsinkieli on esillä tasavertaisesti suomenkielen kanssa.
Kaksikielisessä ryhmässä tulee olemaan 28 hoitopaikkaa. Näistä lapsista 15 on osallistunut
vuoden kaksikieliseen toimintaan. Päiväkotimme kaikki lapset tulevat muodostamaan toiminnallisia ryhmiä ikäryhmittäin, jolloin lapset käyttävät suomea ja ruotsia mm. leikeissä, lauluissa ja loruissa.
I Trollbär lånar vi en del av Lillemor Gammelgårds språkstrategi. Denna språkstrategi är
tänkt som ett stöd för daghem. Strategin vill lyfta fram frågor som kan hjälpa att skapa en
daghemsmiljö där personalen i samverkan med föräldrarna kan ge barnen bästa möjliga förutsättningar att utvecklas språkligt.
Strategin är indelad i fyra block och utgår från fyra olika perspektiv – personalens, barnets,
miljöns och föräldrarnas. För att språkstrategin ska bli framgångsrik måste alla delar beaktas
och alla som arbetar inom daghemmet delta aktivt.
I praktiken innebär det att alla ska tillsammans se över dagliga rutiner och bli mer medvetna
om vilken roll språket spelar. Genom att öka den språkliga medvetenheten och genom att
5
förändra vissa arbetsrutiner så att språket får en viktigare roll i sammanhanget, kan vi mer
aktivt bidra till att stödja varje enskilda barns språkliga utveckling.
Språkstrategi på daghem
Personalen som språklig
modell
A. Vardagsspråket
B. Barnens taltid
C. Vuxensamtal
D. Samtal över huvudet
på barnen
E. Samtal med barnen
F. Muntligt berättande
Barn samtalar och berättar
Språkutvecklande miljö
Fostrarsamverkan
G. Samtal och berättande
H. Vardagsrutinerna
I. Smågruppsarbete
J. Små och stora samlingar
K. Varierande samtalsparter
L. Att lyssna till barnen
M. Berättaruppgifter
N. Dokumentation
O. Språkutvecklande
daghemsmiljö
P. Närmiljön
Q. Varierande texter
R. Böcker med och utan
bilder
S. Barn upptäcker text
T. Läsning med inlevelse
U. Lekar och spel
V. Att synliggöra barns
tankar
X. Samtal om barns språk
Y. Samtal om språkfrågor
Z. Dokumentation som underlag för
samtal
Å. Föräldrar och barn samtalar
Ä. Boktips för föräldrar och barn
Ö. Daghemmets språk i hemmet
Kuvaamme niitä mahdollisuuksia, joita vanhemmilla on varhaiskasvatuspaikan valinnassa
seuraavasti:
Vi strävar efter att beskriva de möjligheterna som föräldrarna har när de väljer barnets plats
för småbarnsfostran, följande:
Kaksikielistä toimintaa koko päiväkotimme yhteisenä toimintana kuvaamme seuraavasti:
KKP+
(Kaksikielinen toiminta pienryhmissä)



Kaksikielinen toiminta toteutetaan syyslukukaudella torstaisin
Samat opettajat vastaavat koko syyslukukauden samasta sisältöalueesta yhdessä
työparinsa kanssa
Essujen ja Trollbärien lapsista ikäryhmittäin muodostetut pienryhmät säilyvät koko
syyskauden ajan samoina
 Essujen Trollbärien esiopetusikäiset lapset/ryhmä 1
 Essujen Trollbärien viisivuotiaat lapset/ryhmä 2
 Essujen Trollbärien kolme- ja neljävuotiaat lapset/ryhmä 3
6


omana ryhmänä toimivat tiistaisin Essujen ja Trollbärien alle kolmevuotiaat lapset
Kuukausittainen teema valikoituu lasten mielenkiinnon perusteella vähintään kuukaudeksi kerrallaan
SISÄLTÖALUE
TYÖPARI
KÄDENTAIDOT
(Taide ja kulttuuri, kuvataide,
matematiikka ja ongelman ratkaisu)
MUSIIKKI
(Musiikki, matematiikka, draama
sekä kieli- ja vuorovaikutus)
LIIKUNTA
(Fyysinen ja motorinen kehitys,
matematiikka, kieli ja vuorovaikutus)
MUKAUTETTU TOIMINTA ALLE
3 VUOTIAILLE
AIHE
1
SYYSKUU
1
LOKAKUU
3
MARRASKUU
2
JOULUKUU
1
2
2
1
3
2
3
3
2
1
3
4
musiikki
liikunta
kädentaidot
Opitut
taidot
näkyviksi
Muina viikonpäivinä lapset osallistuvat omissa ryhmissä muiden sisältöalueiden toimintaan
edellisten lisäksi, joita ovat Luonto- ja ympäristökasvatus sekä Etiikka ja katsomuskasvatus.
KKP+
Den tvåspråkiga verksamheten som vårt daghems gemensamma verksamhet beskriver vi
nedanstående:
(Tvåspråkig verksamhet i smågrupper)
 Den tvåspråkiga verksamheten genomförs under höstterminen på torsdagar

Samma lärare är ansvariga för samma innehåll tillsammans med sitt arbetspar under
hela höstterminen

Barnen i grupperna Essut och Trollbären delas i smågrupper enligt ålder och dessa
grupper kommer att vara desamma under hela höstterminen

Barnen i förskoleåldern i Essut och Trollbären/ grupp 1

2 Barnen i femårsåldern i Essut och Trollbären/grupp 2

Barnen i tre- fyraårsåldern i Essut och Trollbären/ grupp 3

Barn under tre år i Essut och Trollbären bildar en egen grupp som är verksam på
tisdagar

Det månatliga temat väljs efter barnens intressen minst för en månad framöver
7
INNEHÅLL
ARBETSPAR
HANTVERK
(Konst och kultur, blidkonst,
matematik och problemlösning)
MUSIK
(Musik, matematik, drama samt
samt språk och interaktion)
IDROTT
(Fysisk och motorisk utveckling,
matematik, språk och interaktion)
TILLÄMPAD VERKSAMHET
FÖR BARN UNDER TRE ÅR
ÄMNE
1
SEPTEMBER
1
OKTOBER
3
NOVEMBER
2
DECEMBER
1
2
2
1
3
2
3
3
2
1
3
4
musik
idrott
hantverk
De lärda
kunskaperna till
användning
Under de andra veckodagarna deltar barnen i sina egna grupper också i andra verksamheter
som Natur- och miljlöuppfostran samt Etik- och livsåskådningsuppfostran.
1.3 Esiopetus – Förskola
Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna.
Ruotsinkielistä esiopetusta on vuodesta 2007 järjestetty Sivutaskun päiväkodissa. Esiopetukseen haetaan Jyväskylässä alkuvuodesta ja hakuohjeista tiedotetaan vuosittain. Esiopetus
on osa varhaiskasvatusta.
Esiopetuksen järjestämistä ja toteuttamista säätelevät perusopetusta koskevat lait ja asetukset, lasten päivähoidosta annettu laki ja asetus, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
(2000) sekä Jyväskylän kaupungin oma Esiopetussuunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin
esiopetuksen toteuttamisen periaatteet.
Linkki Jyväskylän Esiopetussuunnitelmaan:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/46560_jyvask
ylan_esiopetussuunnitelma.pdf
Valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelma (2000):
http://www02.oph.fi/ops/esiopetus/esiops.pdf
Barnet har rätt till att få avgiftsfri förskoleundervisning året innan läroplikt. Sedan 2007 har
svenskspråkig förskoleundervisning ordnats i Sidofickans daghem. I Jyväskylä görs ansökningen till förskoleundervisning i början av året och ansökningsinstruktioner ges årligen.
8
Organiseringen och genomförandet av förskoleundervisning styrs av lag och förordingar som
gäller grundskoleundervisning, lag och förordning om barnens dagvård, grunderna i Förskoleundervisningens läroplan (2000) samt Jyväskylä stads egna Förskoleundervisningsplan där
principerna för förskoleundervisningens genomförande beskrivs mer specifikt.
Oppilashuolto
Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin
kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien
oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Tähän tarkoitukseen Jyväskylänkaupungissa on luotu sähköinen Oppilashuollon valikko, johon voit tutustua tarkemmin linkistä:
http://peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto
Päiväkotiimme on nimetty Oppilashuoltotyöryhmä. Päiväkodinjohtaja toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmään kuuluvat lisäksi varajohtaja sekä edustus kaikista ryhmistä.
Oppilashuoltotoiminta on lakisääteistä ja sen tehtävänä on käsitellä asioita, jotka edellyttävät
puuttumista ja päätöksen tekoa arkipäivän tilanteissa.
Elevvård
Undervisning av god kvalitet samt möjligheten att få handledning och stöd till inlärning och
skolgång under alla arbetsdagar är varje elevs rätt. I skolarbetet ska man ta hänsyn till alla
elevernas förutsättningar och behov. Med det här som syfte har man i Jyväskylä skapat en
elektronisk meny för Elevvård som man kan bekanta sig med mer specifikt genom följande
länk:
http://peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto
En Elevvårdarbetsgrupp är utnämnd i vårt dagis. Daghemsföreståndaren är gruppens ordförande. Till gruppen tillhör dessutom en vice föreståndare samt en representant från alla
grupper.
Elevvårdsverksamheten är lagstadgad och den har som uppgift att behandla ärenden som
förutsätter ingripande och beslutfattning i vardagens situationer.
Esiopetus Essuissa
Essuissa annettava suunnitelmallinen esiopetus muotoutuu yksittäisen lapsen sekä lapsiryhmän kiinnostuksen kohteita kuunnellen.
Sivutaskun päiväkodissa järjestämme esiopetusikäisille lapsille muun toiminnan lisäksi kaksikielistä toimintaa yhdessä ruotsinkielisten lasten kanssa pajatyöskentelynä torstaisin. Tästä
lisää kaavakkeessa sivulla 6.
Lapsi- ja ryhmätuntemuksen kanssa se pohjautuu valtakunnalliseen sekä Jyväskylän kaupungin Esioppilaan opetussuunnitelman perusteisiin. Näiden asiakirjojen päätavoitteena on
lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltainen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä
oppimisedellytysten parantamien ennen kouluikää.
Työtavoista tärkeimmän, leikin ohella muita työtapoja ovat:
 havaintojen tekeminen
 liikkuminen
 kuunteleminen
9










keskustelut
lorut
sadut
draama
tutkiminen
laulaminen
soittamien
kädentyöt
erilaiset työtehtävät ja
retket
Fyysinen ja motorinen kehitys
 materiaalien kerääminen, luontoretket, työvälineiden käytön opettelu, oman työn
suunnittelu, ohjautuvuus jne.
Kieli- ja vuorovaikutus
 ideointi, suunnittelu, keskustelut, ongelmanratkaisu, pohdinnat, tutkiminen, kokeilu,
harjoittelu, uuden oppiminen, onnistumisen ilo
Matematiikka ja ongelmaratkaisu
 luokittelu, mittaamien, laskeminen, kokeilu, konkreettisuus, oppimateriaalinen monipuolisuus
Taide ja kulttuuri
 iloa omien kätten töistä, oivaltamisen ja onnistumisen iloa, arvostus toisten ja omien
lasten töistä
Draama
 itse tehdyt lelut ja rakennelmat leikkeihin sekä muuhun toimintaan liittyen
Kuvataide
 huomioiden tekeminen ympäristöstä, kuvista lukeminen, rakentelu, tilataide, muovailu, piirtäminen, paperille suunnittelu
Luonto- ja ympäristökasvatus
 materiaalien keruu, uudelleen työstäminen, luonto ja rakennettu ympäristö
Etiikka ja katsomuskasvatus
 toisen työn ja katsomustavan kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja arvostaminen,
oman työn arvostaminen
Hur Trollbär ordnar förskoleverksamheten
Vi anser att förskola är allt vi gör på daghemmet, små vardagliga sysslor, t.ex. hålla reda på
sina saker, duka bord, gå med bricka, torka bordet, hjälpa de yngre. Barnen övar på att välja
rätt kläder efter väder.
I Sidofickans daghem organiserar vi, förutom annan verksamhet, också tvåspråkig verksamhet för förskolebarn. Den tvåspråkiga verksamheten sker tillsammans med de svenskspråkiga barnen på torsdagar. Se formulär på sida 6.
10
Vi har även reserverad tid till enkom förskolebarnen att jobba med jämnåriga i grupp (kan
även ske i finskspråkig grupp). Till exempel uppgifter där vi bekantar oss med bokstäver, siffror och klockan.
Under förskoleåret tillverkar vi våra egna förskoleböcker.
Förskoleverksamheten i Trollbär följer riksomfattande riktlinjer för förskoleverksamheten
inklusive dess 7 delmål:
Språk:
 mångsidiga talsituationer där barnet frågar, får svar, svarar, reflekterar, drar slutsatser
 diskussioner i grupp och individuellt
 lyssna, drama, lek med namn och bokstäver
 rim och ramsor
Matematik:
 klassificerar, jämför, ordnar
 räknesagor, räkneramsor
 laborerar med antal, räkneord och siffersymboler
 får erfarenheter av begrepp via konkreta upplevelser och språket
 lek med former och figurer
Fysisk och motorisk utveckling:
 mångsidiga, återkommande lekar, övningar och spel
 fysiska aktiviteter individuellt och i grupp
 olika övningar för utvecklandet av handens färdigheter
 daglig motion
Natur och miljö:
 röra sig i och få erfarenheter av naturen och närmiljön
 utforskning av naturen med alla sinnen
 reflektera, fundera över orsak och verkan
 följa och fundera årstidernas inverkan på naturen
Etik och livsåskådning:
 diskussioner om rätt och fel
 hänsyn, respekt
 tack, förlåt och andra grundläggande värden
 rollekar och drama
 kalenderårets högtider, familjehögtider
 religiösa högtider
Konst och kultur:
 användning av olika material på ett mångsidigt sätt
 arbetets resultat diskuteras och presenteras på olika sätt så som sånger, drama, dans
och rörelse, teater
Hälsä:
 daglig, personlig hygien
 hälsosamma matvanor
 goda seder och bruk
 träna sina sociala färdigheter i olika situationer
11

träna sig i att röra sig tryggt i närmiljön
På sidan 6 har vi visat hur vi ordnar aktiviteter för förskolebarn i dagiset under hösten
2013.
1.4 Yhteistyö - Samarbete
Jyväskylässä päiväkodeissa tehdään yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa.
Näitä yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi:
 kirjasto ja kirjastoauto
 koulu
 Kulttuuriaitta
 seurakunta
 yliopisto
 toiset päiväkodit
Mikäli lapsen kehityksessä havaitaan sellaisia piirteitä, joihin tarvitaan tukea perheen ja päivähoidon ulkopuolelta, siitä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa ja heidän suostumuksellaan. Yhteistyön tavoitteena on taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tarvittaessa toimia ennaltaehkäisevästi riskitilanteissa mahdollisimman varhain.
Näitä yhteistyötahoja voivat olla esimerkiksi:
 varhaiserityiskasvatuspalvelut
 neuvola ja terveydenhoito
 puhe- ja toimintaterapeutit
 sosiaalityö
I Trollbär har vi flera samarbetspartner, såsom:
 bibliotek
 Folkhälsan
 Kulturfonden
 svenska församlingen
 svenska skolan
 Språkcentret
 SSJ (Svenska sällskapet i Jyväskylä)
 Universitetet i Jyväskylä och i Vasa
 Vi10 (språköarna) daghem och skolor
Om det läggs märke till sådana drag i barnets utveckling som kräver stöd utanför familjen och
dagvården, fattas beslut tillsammans med föräldrarna och deras samtycke. Målet med samarbetet är att garantera barnets välstånd och vid behov verka preventivt vid risksituationer så
tidigt som möjligt.
Samarbetspartner kan vara:
 special vård inom småbarnsfostran
 rådgivning och hälsovård
 tal- och verksamhetsterapi
 sosialarbete
12
2. KASVATUSKUMPPANUUS – FOSTRINGSGEMENSKAP
2.1 Kasvatuskumppanuus Sivutaskun päiväkodissa – Fostringsgemenskap i Sidoficka
Kasvatuskumppanuus on mielestämme yhteistä, tietoista vanhempien ja henkilökunnan työskentelyä lapsen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen tukemiseksi. Tavoitteena on yhteinen ymmärrys ja vastuu lapsen asioista, joka johtaa kasvatuksen johdonmukaisuuteen kotona ja päiväkodissa, ja auttaa lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Toivomme, että vuoropuhelusta tulee avointa, jossa molemmat osapuolet kokevat luottamusta ja saavat tukea toisiltaan. Vuoropuhelun kautta vanhempien ja henkilökunnan käsitykset
kasvatuksesta ja kasvatusta ohjaavista arvoista yhdistyvät.







Jokaisen perheen kanssa käydään aloituskeskustelu, jolloin sovitaan päivähoidon aloituksesta alla olevan esityksen mukaisesti.
Lapselle tehdään palvelusopimus, jossa sovitaan hoitoon liittyvistä asioista.
Lapselle laaditaan Varhaiskasvatussuunnitelma, Lapsen vasu, yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Vasukeskusteluja järjestetään vuodessa vähintään kaksi
kertaa, ensimmäinen syksyllä ja toinen keväällä.
Keskustelemme päivittäin lapsen asioista tuonti- ja hakutilanteissa.
Perheillä on mahdollisuus varata henkilökunnalta Kompassikeskustelu aika, mikäli on
asioita, jotka vaativat rauhallisen ja kiireettömän hetken ilman lapsen mukanaoloa.
Järjestämme vanhemmille syksyisin Olympialaiset ja vanhempainillan sekä joulun alla
yhteisen illan. Keväällä järjestämme lapsille ja vanhemmille yhteistä toimintaa.
Kerromme toiminnasta säännöllisesti niin ilmoitustauluilla, kuin viikko- ja kuukausikirjeissäkin, jotka lähetämme sähköpostiinne.
2.2 Päivähoidon aloitus
Päivähoidon aloittaminen on suuri muutos lapselle ja vanhemmille. Uuteen tilanteeseen tutustuminen ja tottuminen vie aikaa vaihdellen viikoista useampaan kuukauteen. Sivutaskun
päiväkodissa haluamme tarjota lapsellenne mahdollisimman hyvän päivähoidon aloituksen,
jonka toteutamme huomioimalla toivomuksenne.
Hyvään alkuun kuuluvat vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden välinen aloituskeskustelu
sekä lapsen mahdollisuus tutustua päiväkotiin vanhempien kanssa ja vähitellen myös yksin.
Päivähoitopäätöksen yhteydessä kerromme teille kuka lapsenne vastuuhenkilö on täällä päiväkodissa. Voitte sopia hänen kanssaan milloin, missä ja miten mielestänne lapsenne on
parasta tutustua uuteen hoitopaikkaan, onko se lapsen kotona vai täällä päiväkodissa.
Ehdotamme seuraavanlaista tutustumisaikataulua:
Tutustumisaikataulu
Päivä Aika
1.
Klo 10.00–10.30
2
Klo 10.00–11.00
Toiminta
Sisäleikki
Sisäleikki
3.
Sisällä – Ulkona – Lounas
Klo 9.00–12.00
13
Vanhemmat
Yhdessä lapsen kanssa
Vanhempi siirtyy kauemmaksi
Vanhempi menee kotiin
4.
5.
Klo 9.00–14.00
Klo 9.00–15.00
Päivälepo
Välipala
Vanhempi menee kotiin
Vanhempi menee kotiin
Yhdessä lapsen kanssa: Vanhempi on lähellä lasta, jotta lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.
Vanhempi vastaa lapsen perushoidosta. Työntekijä rohkaisee lasta tutustumaan päiväkotiin.
Lapsi tutustuu uuteen tilaan, uusiin leluihin ja uusiin kavereihin.
Vanhempi siirtyy kauemmaksi: Vanhempi istuu hiljaa siinä huoneessa, jossa lapsi leikkii.
Työntekijä rohkaisee lasta toimimaan aktiivisesti päiväkotiympäristössä kuitenkin siten, että
lapsi tietää vanhemman olevan turvallisen matkan päässä.
Poistuu rakennuksesta: Kolmannella tutustumiskerralla, lapsen tuntiessa olonsa turvalliseksi, vanhempi lähtee jonkun ajan kuluttua pois lapsen luota hetkeksi ja sanoo hei. Lapsi jää
esimerkiksi leikkimään ulos tutun aikuisen kanssa yhdessä muiden lasten kanssa.
Lähtee kotiin: Vanhempi lähtee jonkun ajan kuluttua kotiin. Lapsi jää leikkimään ulos muun
lapsiryhmän kanssa.
On täysin luonnollista, että lapsi alkaa itkeä vanhemman hyvästellessä hänet. Usein itku loppuu pian sen jälkeen, kun aikuinen poistuu ja lapsi alkaa leikkiä.
Mikäli olet huolissasi lapsestasi, toivomme Sinun soittavan meille kysyäksesi lapsesi vointia.
Essujen ryhmän puhelinnumero on 050 4140 751.
Ota mukaan:
 Omat vaipat
 Tutti, nalle ja unikaveri
 Varaa lapselle sellaiset vaatteet, joita hänen ei tarvitse varoa, sillä lapset leikkivät hiekassa, hyppivät ja pomppivat, juoksevat ja maalaavat! Muista, että ulkoilemme kaikilla
ilmoilla!
 Varaa lapsellesi sellaiset vaatteet ja kengät, jotka hänen on helppo itse pukea. Tunne
siitä, että osaan pukeutua itse, on oppimiselle ja itsetunnon kehittymiselle tärkeä..
 Varaa lapselle vähintään kaksi nimikoitua vaatekertaa mukaan.
Att börja på dagis
Att börja på dagvård är en stor förändring för barnet och föräldrarna. Att bekanta sig och bli
van vid situationen kräver tid varierande från några veckor till flera månader. I Sidofickans
daghem vill vi erbjuda ert barn en så god start på dagvård som möjligt som vi genomför med
att ta hänsyn till era önskemål. En bra början innehåller en startkonversation mellan föräldrarna och dagvårdens personal samt barnets möjlighet att bekanta sig med daghemmet tillsammans med föräldrarna och så småningom också själv.
I dagvårdsbeslutet berättar vi vem som är ansvarig för ert barn här på daghemmet. Ni kan
komma överens med honom eller henne när, var och hur ni tycker det är lämpligast för ert
barn att bekanta sig med den nya dagvårdsplatsen, om det är hemma hos barnet eller här på
daghemmet.
14
Inskolningsschema
Dag
1.
2
3.
4.
5.
Tid
Kl. 10.00–10.30
Kl. 10.00–11.00
Kl. 9.00–12.00
Kl. 9.00–14.00
Kl. 9.00–15.00
Aktivitet
Innelek
Innelek
Inne – Ut – Lunch
Vila
Mellis
Förälder
Med barnet
En bit ifrån
Gå ifrån hem
Gå ifrån hem
Gå ifrån hem
Med barnet: Föräldern är nära barnet, så att barnet känner sig trygg. Pedagogen lockar med
”roligheter”. Föräldern sköter omsorgsbiten. Barnet utforskar den nya platsen, de nya leksakerna och de nya kompisarna.
En bit ifrån: Nu sitter föräldern stilla på en plats. Pedagogen lockar med sig barnet, att göra
saker en bit ifrån äldern, men kan känna sig säker på att mamma eller pappa finns kvar.
Gå ifrån i huset: Föräldern går ifrån barnet efter en stund och säger hej då, och går in i huset en kort stund. Barnet leker ute tillsammans med pedagogen.
Gå ifrån hem: Föräldern åker hem efter en stund. Barnet leker ute.
Det är naturligt att barnet gråter när föräldern säger hej då. Oftast slutar de efter en kort
stund när de börjar leka. Om du känner dig orolig, är du välkommen att ringa och kolla läget.
Trollbärens telefonnummer är 040 5030 852.
Ta med:
 Egna blöjor
 Märkta oömma kläder. Barnen leker i sand, hoppar, springer och målar.
 Praktiska kläder och skor som är lätta att ta på. Känslan att ”jag kan” ta på kläderna
själv är viktigt.
 Minst två ombyten
 Kläder efter årstid därför att vi är ute i alla väder.
 Napp, nalle, snuttefilt
2.3 Päivittäinen yhteistyö – Dagligt samarbete
Essut
Pidämme tärkeänä vanhempien päivittäisiä kohtaamisia lasta päiväkotiin tuotaessa ja haettaessa. Näin toimien rakennamme lapselle turvallisen ja hyvän päivän. Pyydämme vanhempia auttamaan lasta riisuuntumaan, laittamaan jalkaan tossut ja pesemään kädet aamuisin
sekä tuomaan heidät ryhmään.
Trollbärs dagligt samarbete
15
Vi tar i beaktande familjens önskemål vid lämning och hämtning. Föräldrarna och barnen tar
tillsammans på tossorna och tvättar händerna, sedan kommer in till gruppen, då vuxna byter
tankar gällande barnet.
Vid behov kan föräldern ringa hit. Under dagens lopp använder vi telefonen till samarbete
med föräldrarna.
Vi uppmuntrar barnen att själva berätta om sin dag till föräldrarna.
2.4 Kompassikeskustelut – Kompassdiskusioner
Varhaiskasvatuspalveluiden yhteisten toimintamallien lisäksi käytössämme on Kompassitoiminta osana kasvatuskumppanuutta.
Olemme aloittaneet Kompassitoiminnan Sivutaskun päiväkodissa vuoden 2007 syksyllä. Ajatus Kompassista syntyi henkilökunnan perehtyessä valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan ja erityisesti päiväkodillemme tarkemmin perehdyttäväksi annettuun aiheeseen
Kasvatuskumppanuus sekä vanhempien avuksi laadittuun Vanhemmuuden roolikarttaan.
Mikä Kompassi on?
Pyydämme Sinua tutustumaan Kompassiin yhtenä päiväkodin arkipäiväisistä toiminnoista.
Kompassikeskustelut ovat vanhempien ja henkilökunnan välisiä luottamuksellisia keskusteluja, jotka on sovittu etukäteen.
Se on mahdollisuus vanhempien ja henkilökunnan väliseen keskusteluun,
- että perheet eivät yksin mieti asioita, jotka voidaan puhua yhdessä selvemmiksi
- että pienistä asioista ei kasva suuria ongelmia vain siksi, ettei niistä ole voinut puhua
kenenkään kanssa
- että voimme antaa ammatillista tukea
- että voimme ohjata huoltajia ja vanhempia saamaan lisätietoa asioista, joissa päivähoito ei voi olla avuksi
Kun tunnet tarvetta keskustella lasta koskevista arkipäiväisistä asioista, varaa keskusteluaika!
Alla on linkki Vanhemmuudenroolikarttaan tarkempaa tutustumista varten.
http://www.vslk.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=17
16
Tässä kartassa näkyvät vanhemmuuden monet vaatimukset.
Vanhemmuuden roolikartan internetversio löytyy osoitteesta:
http://www.vslk.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=17
Kompassdiskussion
Förutom andra samarbetsformer använder vi Komapassdiskussioner i samarbetet med föräldrarna. Sedan hösten 2007 har vi erbjudigt föräldrar möjlighet till diskussion gällande alla
uppdykande frågor om fostran. Denna tanke kom upp när personalen bekantade sig med den
riksomfattande Planen för småbarnsfostran och speciellt när vi diskuterade Fostringsgemenskap och när vi studerade Föräldrarnas rollkarta.
Linken: http://www.vslk.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=17
Vad är Kompassdiskussion?
Vi ber dig stifta bekantskap med Kompassdiskussions möjlighet som en del av dagvårdsvardagen.
Diskussionen är ett möte mellan föräldern och personal som man bokat in i förväg och den
sker under personalens tystnadsplikt.
- familjen behöver inte fundera ensam på frågor som kan tacklas tillsammans med personalen
17
-
att små frågor inte växer till större, bara för att man inte har kunnat tala med någon om
den
vi kan erbjuda stöd
vi kan hjälpa familjen att finna hjälp i de frågor som inte dagvården kan stå till tjänst
Kom överens om en tid för diskussion vid behov!
3. LAPSEN PARAS – BARNETS BÄSTA
3.1 Lapsen kehitys – Barnens utveckling
Toimiessamme lasten kanssa, on tärkeää tiedostaa lapsen kehitykseen liittyvät vaiheet, jotka
luovat pohjan koko kasvatustehtävällemme.
Kuvataksemme lapsen kehitystä omassa Vasu-työssämme, lainaamme seuraavassa Terhi
Kollanuksen artikkelia linkistä:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32781/Kollanus_Terhi.pdf?sequence=1
Vauvaikä
Ensimmäistä elinvuotta kutsutaan vauvaiäksi, tänä aikana lapsen kasvu ja kehitys ovat nopeampaa kuin koskaan myöhemmin. Aika on tutustumista ja ihmettelyä, totuttelua uuteen
elämään sekä vanhemmille että vauvalle. Vauvan kommunikaatio taidot parantuvat huimaa
vauhtia ja muutamassa viikossa vanhemmat ja vauva ovat oppineet puhumaan toisilleen
katsein, elein ja ääntein. Tämä varhainen vuorovaikutus sitoo vanhemmat ja lapsen tiukasti
yhteen. Vanhemman antama huomio merkitsee lapselle myös turvaa, lohtua ja tunteita,
jotka ovat hyväksi lapsen kehityksen jokaiselle osa-alueelle. (Murphy 2010, 10.)
Taaperoikä
Yksivuotias lapsi on innokas tutkimusmatkailija. Hän konttaa, kävelee, kiipeää, juoksee ja
tutkii maailmaa kaikin aistein koskettamalla, kuuntelemalla, maistamalla ja haistamalla. Näin
toimiessaan lapsi oppii koko ajan uusia asioita. Kaksivuotiaana lapsi opettelee syömään, riisumaan ja pukemaan itsenäisesti. Ikäkaudelle on tärkeää että lapsi saa kokeilla ja tehdä asioita itse, jolloin onnistumisen kokemukset vahvistavat lapsen itsetuntoa. Kaksivuotias tarvitsee rajoja ja johdonmukaisuutta kasvatuksessa. (Kahri 2001, 60, 70.)
Varhainen leikki-ikä
Tutkimusten mukaan kolmevuotiaana paljastuvat luonteenpiirteet näkyvät myös aikuisena.
Kolmevuotias on avoin, puhelias ja rakastava. Lapsi haluaa olla iso sekä omatoiminen ja selviytyä itse jokapäiväisistä toiminnoista. Neljävuotiaana lapsi pystyy liikkumaan ja puhumaan
yhtä paljon kuin aikuinenkin sekä ymmärtää hyvän ja pahan sekä myös tekojensa seurauksen. Neljävuotiaalla on vilkas mielikuvitus ja hän liioittelee sekä sepittelee satuja eikä erota
aina todellisuutta. Nelivuotias kokee olevansa iso lapsi, johon eivät pikkulasten säännöt enää
päde. Neljävuotiaana korostuvat selkeät rajat. Lapsi tarvitsee paljon hellyyttä, läheisyyttä ja
turvallisia sekä yksinkertaisia tapoja harjoitella itsenäisyyttä. Neljävuotiaana lapsi alkaa nähdä maailmaa myös laajemmin. (Einon 2003, 32–36.)
18
Myöhäinen leikki-ikä
5-6 – vuotiaan lapsen maailma alkaa avartua ja suuntautua vanhemmista poispäin. Viisivuotiaana lapsi kertoi vanhemmilleen kaiken, mutta kuusivuotiaana hän enää tuskin tekee niin.
Lapsi tarvitsee aikuista hoivaamaan ja tukemaan, mutta motivaation ja kiinnostuksen kohteet
hän valitsee itse. (Einon 2003, 40.) Viisivuotias pohdiskelee paljon ja häntä askarruttavat jo
moraaliset ja eettiset kysymykset. Kuusivuotias lapsi on tunteissaan ailahtelevainen ja tarvitsee paljon aikuisen tukea ja huomiota. (Kahri 2003, 25,34.)
3.2. Sivutaskun lapsikäsitys – Barnsynen i Sidoficka
Lapsikäsityksemme
Barnsynen
Jokainen lapsi on yksilö.
Jokainen lapsi on utelias, leikkivä,
toimelias ja tässä hetkessä elävä,
tulevaan valmistautuva.
Vi ser barnet som en unik individ. Lekande, nyfiken, aktiv i stunden
här och nu,
som samlar på erfarenheter för framtiden.
Oppimiskäsityksemme
Hur lär sig barnen
Jokainen lapsi on ainutkertainen.
Jokaisen lapsen tapa oppia on ainutlaatuinen. Siksi on tärkeää, että lapsi saa
onnistumisen kokemuksia ja tietoa
omasta tavastaan oppia.
Oppiessaan lapsi leikkii, tutkii, kokeilee
ja tunnustelee maailmaa ympärillään.
Varje barn lär sig på sitt eget sätt och sin
egen takt. Därför är det viktigt att barnen
får uppleva ”att jag kan” och ”vad
3.3 Vasukeskustelu – Vasusamtal
Jyväskylän kaupungin Varhaiskasvatuspalveluissa jokaiselle lapselle tehdään Lapsen vasu.
Lapsen vasu on jatkuva prosessi, lapsen tarina, jota lapsi, hänen vanhempansa ja kasvattajat
luovat yhdessä päivähoitovuosien ajan. Lapsen vasun avulla opimme tuntemaan lapsen paremmin ja löydämme tapoja ohjata häntä tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen sekä oppimaan hänelle ominaisella tavalla. Lapsen vasu antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua
lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun päivähoidossa.
Lapsen vasu tulee näkyväksi kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa, sillä Lapsen vasuun
kirjataan lapselle tärkeitä kokemuksia, vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita sekä hänelle asetettuja yksilöllisiä tavoitteita, toimintatapoja ja mahdollisia tukitoimia. Lapsi osallistuu suunnitelman laadintaan kykyjensä mukaan.
Lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet muodostavat lapsen yksilöllisen
huomioinnin perustan. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa ja kehityksessä ilmenee huolenaiheita,
niistä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksista keskustellaan vanhempien kanssa ja sovitaan
jatkotoimenpiteistä.
19
Lapsen siirtyessä esiopetukseen hänelle laaditaan Esiopetussuunnitelma, joka sisältää yleisen tuen, mutta voi tarvittaessa sisältää myös Tehostetun tuen tai Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS).
Nämä suunnitelmat perustuvat valtakunnallisiin ja kunnallisiin suunnitelmiin.
3.4 Lapselle ominaiset tavat toimia
Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat:
 leikkiminen
 liikkuminen
 tutkiminen
 taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Voidaksemme auttaa lasta toimimaan omalla, ominaisella tavallaan, meidän tulee tiedostaa
kielen merkitys ja käyttö kaikissa arjen tilanteissa ja toiminnoissa. Kieli liittyy olennaisena
osana lapsen tapaan toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, sillä kieli jäsentää lapsen kokemusmaailmaa ja hänen ajattelunsa ja luovuutensa perustuu siihen. Kieli auttaa ymmärtämän ja käsittelemään tunteita, se opitaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja
aikuisten kanssa.
Leikki on lapsen elämässä erityisen tärkeää. Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja
parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki on lapsen tapa toimia yhdessä toisten lasten kanssa. Leikeissään
lapset oppivat, tutkivat, hankkivat tietoja ja kokemuksia.
Päivittäinen liikkuminen on hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Tietoisuus omasta kehosta ja
sen hallinnasta luo pohjan terveelle itsetunnolle ja motoriikan kehittymiselle. Liikkuessaan
lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on myös vauhtia ja
elämystä, hikeä ja hengästymistä.
Tutkiminen on lapsen luontainen tapa oppia ympäristönsä ilmiöitä. Lapsi kokeilee ja
ihmettelee kaikin aistein, kyselee, pohtii ja saa vastauksia kysymyksiinsä. Innostava,
luova ja kokemuksellisesti rikas ympäristö herättää lapsen luontaisen uteliaisuuden ja
innoittaa omaehtoiseen tutkimiseen.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ovat osa lapsen esteettistä, eettistä ja muuta
oppimista. Lasten hyvinvointiin kuuluu mahdollisuus oman kulttuurin, kuten musiikin, tarinoiden, kuvaamataiteen ja leikin tuottamiseen yksin ja yhdessä muiden kanssa. Taidetta luovan
20
ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä (Varhaiskasvatuksen perusteet 2005).
Pyrimme järjestämään lasten toiminnalle tarkoituksenmukaiset ja monipuoliset tilat sekä varaamaan hyvälaatuisia materiaaleja ja välineitä, joilla lapsi voi työskennellä. Pyrimme myös
järjestämään päiväkotiympäristön sellaiseksi, että sen esteettisyys mahdollistaa taideelämykset.
Toivomme, että voimme luoda päiväkodissamme lapsellenne hyväksyvän ja kannustavan
ilmapiirin, joka innostaa lasta taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen sekä oman osaamisensa
kehittämiseen.
Vuonna 2012 olemme yksi kolmesta päiväkodista, jonka henkilökunta osallistuu koko kevätkauden mittaiseen Kulttuuriaitan järjestämään koulutukseen.
3.5 Toiminnan suunnittelu – Planering av verksamhet
Toiminnan suunnittelun perustana ovat tiedot, joita saamme lasten Vasu- ja esiopetussuunnitelmista. Toimintavuoden 2011–2012 aiheena on koko päiväkodissa Ympäristö. Toimintamme liittyy laajasti aiheeseen, jota tutkimme yhdessä lasten kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti.
Päivähoidon tavoite on vahvistaa lapsen myönteistä itsetuntoa. Keskeistä on vahvistaa toimintatapoja, jotka auttavat yksittäistä lasta kasvamaan, kehittymään ja oppimaan. Oppimista
tapahtuu eri aistien avulla:
 kuulo
 näkö
 tunto
 liike
Useiden onnistumiskokemusten jälkeen toivomme jokaisen lapsen ajattelevan: Minä osaan!
Keskeisessä asemassa on leikki, jota käytetään oppimisvälineenä mahdollistaen uusien taitojen oppimisen sekä uusien valmiuksien huomaamisen. Leikki valmentaa jopa lapsen kielellisiä taitoja. Leikkiessään lapsi tutkii ympäristöään, kokeilee taitojaan ja oppii tietämään mistä
on kiinnostunut, harjoittelee sosiaalisia taitoja ja opettelee toimimaan yhdessä toisten kanssa.
Planering av verksamhet
Målet med förskoleverksamheten är att stärka barnets positiva självbild. Förskolans centrala
uppgift är att främja gynnsamma förutsättningar för att växa, utvecklas och lära. Inlärning
sker via olika kanaler:
 hörsel
 syn
 känsel
 rörelse
Efter massor av lyckanden hoppas vi att barnet tänker: Jag kan!
Lärandet genom lek är centralt i vårt arbete. Leken används som pedagogisk metod som
möjliggör inlärning av ny kunskap och nya färdigheter, leken främjar även barnets språkliga
21
utveckling. I leken utforskar barnet sin omvärld, upptäcker sina förmågor och intressen, övar
sina sociala färdigheter och lär sig att samarbeta.
Trollbär
Våra aktiviteter utgår från barnets intressen. Vi tar hänsyn till detta när vi planerar varannan
vecka. Och dessutom bjuder vi barnen nya upplevelser t.ex. promenader, gympa, musik, sagor och teater. Utvärdering på planering och aktivitet sker kontinuerligt.
Verksamheten präglas av en pedagogik där vård, fostran och lärande utgör ramen för barnets utveckling. I Trollbär gruppen delas enligt ålder och mognad.
Små
Mellanstora
Stora
1–2 åringar
3–4 åringar
5–6 åringar inklusive förskola
3.6 Valokuvausprojekti 2010–2011 – Fotograferingsprojekt
Toimintavuonna 2010–2011 tavoitteenamme oli tutustua lapsen silmin ympäröivään maailmaan. Meitä kiinnosti tietää mitä lapsi näkee, miten hän näkee ja minkä näkemänsä hän kokee niin sykähdyttäväksi, että haluaa sen kuvata. Valokuvauksesta on tullut yksi päiväkotimme työmenetelmistä.
Toukokuussa 2010 pohdimme kuinka valokuvauksen avulla toteutamme lasten kanssa Jyväskylän Varhaiskasvatussuunnitelmaa. Mietimme kuinka lapsi lähestyy sisällöllisiä Varhaiskasvatussuunnitelman eri osa-alueita, joita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Katsomalla tarkkaan tässä artikkelissa olevia lasten ottamia kuvia, voit nähdä niissä niin sisällölliseen oppimiseen liittyviä kuvia, kuin lapsen mielenkiinnon herättämiäkin kuvia.
Lapset
Viikoittain siirsimme lasten ottamat kuvat tietokoneelle ja katselemme niitä yhdessä lasten
kanssa käyttäen keskusteluissa kunkin lapsen omaa äidinkieltä. Tämä oli mielestämme kaikkein tärkein vaihe projektissamme, sillä se opetti lapsia pohtimaan omia valintojaan ja perustelemaan niitä. Lasten perustelut ovat kasvamisen edellytys, sillä siten lapsi parhaiten oppii
itsestään. Kovatkin väittelyt ovat arkipäivää ja mielenkiintoista kuultavaa. Hypoteeseja syntyi
päivittäin, niitä muutettiin päivittäin ja lopuksi päädyttiin johonkin lopputulokseen, joka saattoi
vaihtua seuraavana päivänä, tai sitten jäädä voimaan loppuiäksi.
Keskustelun jälkeen jokaisen lapsen kuvat tallennettiin muistitikulle hänen omaan valokuvakansioonsa, jonka vanhemmat saivat lainaksi kotiin. Päiväkodissa henkilökunta varmisti, että
kaikkien lasten kuvat siirrettiin koneelle, josta niitä saattoi tarkastella diaesityksinä lapsia tuotaessa ja haettaessa. Vanhempien nähtävissä olivat myös ne kuvat, jotka tulostimme päiväkotimme seinille arkipäiväisestä toiminnastamme. Lapsethan kuvaavat kaiken aikaa. He kuvaavat aamupalalla, välipalalla, lounailla ja retkillä, musiikkituokioilla ja silloin, kun puetaan,
ovathan he vuoronperään reporttereja.
Suomenkielisen ryhmän lapset veivät kotiin vuoroviikoin korin, jossa Kroko Linssi pääsi viettämään vapaa-aikaa lasten kanssa. Viikonloppuna he ottivat kuvia elämästään, johon pehmolelu Kroko osallistui. Ruotsinkieliset lapset puolestaan veivät alla olevat ohjeet ja kameran
mukanaan kotiin
22
Hemmafotografering, gör såhär:
- spänn kamerans snodd runt barnets handled
- barnet tar själv bilderna och väljer vad hon/han vill fotografera
- antal bilder 10–20 st.
- hämta kameran till dagiset nästa morgon
Tärkeää oli siis se, että niin täällä päiväkodissa, kuin kotonakin lapsi oli valokuvaaja, ei aikuinen. Lapsi oli se, joka valitsi mitä kuvataan, ei aikuinen. Aikuinen puolestaan oli se, joka huolehti, että turvanauha oli aina lapsen ranteen ympärillä, kun hän käytti kameraa.
Henkilökunta
Kaikkein mielenkiintoisin oli henkilökunnan osuus tässä projektissa, sillä työskentely avasi
meille aivan uudenlaisen tavan nähdä lapsi ja ymmärtää häntä. Tämä edellytti tarkkaavaisuutta lasten kanssa toimittaessa. Tämä edellytti aikuisen ymmärtävää ja uteliasta mieltä
pohtia kutakin lasta yksilönä. Tämä edellytti päättäväisyyttä asettua kuulijan asemaan lapsen
ollessa asiantuntija. Näitä lasta tarkkaillessa saatuja havaintoja pohdimme yhdessä viikkotapaamisissamme ja osana joka toinen kuukausi pidettävää iltakoulua.
Projektista järjestettiin kaksi valokuvanäyttelyä. Ensimmäinen oli Jyväskylän kaupungin kirjastossa huhtikuussa 2011 ja toinen Monikulttuurikeskus Gloriassa kesällä.
4. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT – INNEHÅLL AV ORIENTERINGAR
Orienteringar med innehåll är verktyg som används för att utvidga barnens upplevelsevärld.
De förutsätter att uppfostrarna mångsidigt använder olika utgångspunkter vid planering och
genomförande av verksamhet. Barnet utsätts inte för prestationskrav utan erbjuds med intressen lekaktigt och uppmuntrande.
I det nationella läroplanet för småbarnsuppfostran beskrivs orienteringarna med innehåll som
olika inriktnings- och förhållandesätt till världens saker och fenomen. Orienteringarna med
innehåll är verktyg för att utvidga barnens upplevelsevärld. De förutsätter att uppfostrarna
använder mångsidigt olika utgångspunkter vid planering och genomförande av verksamhet.
Orienteringar med innehåll är:
- matematisk orientering (matematiska begrepp i vardagens situationer)
- naturvetenskaplig orientering (oorganisk/organisk natur)
- historisk-samhällelig orientering (en bild byggs upp från det förflutna och dess relation
till nuläget)
- estetisk orientering (egen eller andras producering)
- etisk orientering (rätt-fel, gott-ont, sanning-lögn)
- religiös-livsåskådnings orientering (olika åskådningar, att stilla sig)
De olika orienteringarna i småbarnsfostran överlappar varandra. De är mer omfattande än
läroämnen, de innebär att man bekantar sig med olika saker och fenomen och att barnet inte
utsätts för förplikterser. Barnet lär sig saker genom sina egna upplevelser, kunskaper och
görande.
I punkterna 4.1–4.6 vill vi beskriva hur orienteringar med innehåll har lagts fram i vårt daghem.
Länken till Grunderna för planen för småbarnsfostran där ni kan läsa me rom verksamheten:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2e130087-8320-4be7-b07d-218aa17e6873
23
4.1 Matemaattinen orientaatio
Matematiikkaa on kaikkialla! Päiväkodissa se on esillä esimerkiksi pukemisen yhteydessä,
jolloin vertailemme esimerkiksi saappaiden kokoja ja nappien määriä. Tällaisissa arkipäivän
tilanteissa lapset oppivat havainnointia, päättelyä, vertaamista sekä luokittelua.
4.2 Luonnontieteellinen orientaatio
Ulkoiluaikana tutkimme erilaisia asioita, joita varsinkin lapset huomaavat luonnossa. Tiedätkö
Sinä miltä kastemadon kävely paperilla kuulostaa? Osaatko kertoa millainen ääni oravalla
on?
Olemalla läsnä aikuinen auttaa lasta havainnoimaan erilaisia luonnon ilmiöitä ja saamaan
erilaisia elämyksiä. Mielestämme on myös hauskaa ottaa yhdessä lapsen kanssa selvää lähiympäristön syy- ja seuraussuhteista.
4.3 Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio
Päiväkodissa vietämme perinteisiä juhlia yhdessä lasten ja perheiden kanssa voidaksemme
omalta osaltamme antaa lapsille tilaisuuksia tutustua maamme perinteisiin ja kulttuuriin. Onneksemme meillä on lapsia, joiden vanhemmat tulevat monenlaisista kulttuuriympäristöistä ja
auttavat meitä tutustumaan erilaisiin Keski-Suomen ulkopuolisiinkin perinteisiin.
4.4 Esteettinen orientaatio
Olemme järjestäneet päiväkotimme sellaiseksi, että lapsi voi saada erilaisia esteettisiä kokemuksia. Lapsen on mahdollista kuunnella, kuulla ja tehdä musiikkia erilaisissa tilanteissa,
hänen on mahdollista nähdä päiväkodissa taidetta ja erilaisia asetelmia sekä osallistua itse
taiteen tuottamiseen esim. maalaten, muotoillen ja muovaten. Tämä mahdollistaa sen, että
lapsi saa elämäniloa ja onnistumisen kokemuksia toteuttaessaan luovuuttaan eri taiteen keinoin.
4.5 Eettinen orientaatio
Yksi yleisimmin käytetyistä menetelmistä auttaa lasta pohtimaan ja tunnistamaan omia tunteita on johdattaa lapsi sadun maailmaan. Juuri satujen avulla lapsen kanssa on mahdollista
oppia erottamaa oikea väärästä, oppia oikeudenmukaisuutta, oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia ihmisiä sekä jakamaan asioita ja esineitä toisten kanssa.
4.6 Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio
Tämä on ehkä vaativin osio sisällöllisistä orientaatioista. Kautta vuosien päiväkodissamme on
ollut perheitä, joilla on joku muu, kuin luterilainen vakaumus. Tästä syystä olemme päätyneet
järjestämään asian siten, että osallistumme paikallisen seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin
erikseen sovittavina aikoina. Mikäli joukossa on lapsia, joiden ei toivota osallistuvan näihin
tapahtumiin, järjestämme lapsille mahdollisuuden muuhun toimintaan omassa päiväkodissa.
24
5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN
JATKUMO – SMÅBARNSFOSTRANS, FÖRSKOLANS OCH UNDERVISNINGENS KONTINUITET
5.1 Suomenkieliset lapset – Finskspråkiga barn
Päiväkotimme suomenkieliset lapset asuvat lähes kaikki Nenäinniemen alueella, lähellä päiväkotiamme. Tästä syystä suurin osan aloittaa ensimmäisen luokan Nenäinniemen koulussa,
jossa toimii kaksi ensimmäistä ja kaksi toista luokkaa. Kolmannesta luokasta lähtien lapset
menevät joko Tikan tai Pohjanlammen kouluun.
5.2 Tvåspråkiga barn
Jyväskylän kaupungissa ruotsinkielistä perusopetusta järjestetään siten, että alakoulu toimii
Pohjanlammen koulussa ja yläkoulu Kuokkalan koulussa. Pohjanlammen koulussa on kaksi
luokkaa, joihin lapset on jaettu iän mukaan. Kuokkalan koulussa opetusta järjestetään ruotsiksi muutamia aineita lukuun ottamatta.
Prochyren om svenskspråkiga skolor:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawww
structure/60983_opinpolku_esite_ruotsi.pdf
25
6. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN – UTVÄRDERING OCH UTVÄCKLING AV SMÅBARNSFOSTRAN
6.1 Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen – Utvärdering och utveckling av småbarnsfostran
Jyväskylän kaupungissa varhaiskasvatusta pyritään kehittämään jatkuvasti. Kehittämistyötä
tehdään jokaisessa päiväkodissa sekä eri työryhmissä. Vuonna 2013 te vanhemmat olette
saaneet kertoa ajatuksistanne kaksi kertaa nk. Patu-kyselyissä sekä kerran koko kaupungin
laajuisessa asiakaskyselyssä. Meille on tärkeää, että olette mukana kehittämistyössä. Kaupungissamme toimii myös Asiakasraati, jossa vanhemmat voivat toimia, ja sitä kautta vaikuttaa varhaiskasvatuspalveluihin.
Toivomme Sinun osallistuvan päiväkotimme kehittämiseen sekä vastaavan Sinulle neljännesvuosittain lähetettäviin nettikyselyihin. Kyselyiden tarkoituksena on kartoittaa tyytyväisyyttä saamaanne palveluun sekä esittää parannuskeinoja. Lupaamme paneutua esittämiinne
ehdotuksiin vakavasti sekä kehittää toimintaamme esitystenne hengessä.
Päivähoitoon on nimetty viisi työryhmää:
1. avointen varhaiskasvatuspalvelujen työryhmä
2. perhepäivähoitotyöryhmä
3. päivystystyöryhmä
4. turvallisuustyöryhmä
5. vuorohoitotyöryhmä
Työryhmien puheenjohtajat ovat päiväkodin johtajia, jotka yhdessä kahden kehittämisvastaavan kanssa muodostavat päivähoidon kehittämistyöryhmän.
Utvärdering och utveckling i Sidofickan
Vi bedömer vår verksamhet regelbundet. Hela verksamheten på daghemmet är möjligt att
bedömas under våra veckomöten samt under kvällsmöten som ordnas varannan månad. I
gruppmöten som ordnas två gånger i månaden bedömer personalen sin egen grupps verksamhet
Dessutom ordnas det regelbundet kundenkäter inom dagvården. Informationen vi får av
dessa enkäter är grunder till vårt utvecklingsarbete. Sedan 2011 har vi varit med i Serviceproduktbaserad verksamhet och ekonomistyrning- programmet som innehåller kundenkäter
fyra gånger per år. Mer om det i följande stycke. Vi utvärderar vår verksamhet regelbundet på
personalmöten och på utbildningar.
Toimintayksikön vasun rakentamisesta
Jyväskylän kaupungissa yksikkökohtainen suunnitelma tehdään vapaamuotoiseksi asiakirjaksi, jossa kuvataan yksikön visio, toiminta-ajatus ja arvopohja sekä sen tarjoamat palvelut.
Yksikön vasutyöhön ovat osallistuneet kaikki päiväkodissa työskentelevät henkilöt vuosien
2010–2011 aikana. Olemme kysyneet vanhemmilta mitä asioita he toivoisivat löytävänsä
oman päiväkotimme Vasusta. Lasten osuus näkyy parhaiten heidän kommenteissaan eripuolilla Vasua. Yksikön vasu päivitetään tarvittaessa.
26
Linkkejä
Varhaiskasvatussuunnitelma:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7eef5448-e8a3-4887-ab97-19719ea74066
Grunderna för planen för småbarnsfostran:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2e130087-8320-4be7-b07d-218aa17e6873
Jyväskylän Varhaiskasvatussuunnitelma:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/38242_JKLva
su.pdf
Uusi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/46099_lapsen
_vasu_2011.pdf
Språkstrategi:
http://www.fskompetenscentret.fi/page58_sv.html
Oppilashuollon palveluvalikko:
http://peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/perustyo
27