Pieni yrttiviljelyn opas.pdf

Transcription

MAUSTE- JA
ROHTOYRTTIEN
KOTIPUUTARHAVILJELYN
OPAS
© Frantsilan Luomuyrttitila / Virpi Raipala-Cormier
MAUSTETARHASTA ILOA – KIELEN, MIELEN JA
SILMÄN RUOKAA
Perusta oma pieni ja helppo maustemaa
Haaveiletko ikiomasta ryytimaasta, mausteviljelmästä tai rohtokasvitarhasta,
mutta et tiedä mistä aloittaa? Voit istuttaa yrttejä viljelypalstallesi,
ikkunalaudalle tai kukkapenkkiin. Yrttikasvit ovat useimmiten helppohoitoisia
ja koristeellisia, joten niistä saat myös silmänruokaa niin pihamaalle,
parvekkeelle ja ikkunalaudalle kuin ruokiinkin.
Maustetarhamaan perustaminen on ihanaa – itse perustin ensimmäisen yrttitarhani jo 14
vuotiaana. Siitä on vieläkin liperi, saksankirveli, piparjuuri ja mäkimeirami jäljellä.
Yrttikasvit toimivat kasvimaassa muitten kasvien parantajina ja teho-aineiden lisääjinä. Ne
karkottavat tuhohyönteisiä ja houkuttelevat mehiläisiä ym. hyödyllisiä pörriäisiä
vierailemaan puutarhaasi.
Mausteyrttien avulla voit loihtia makuhermoja hyväilevät ruoat, jotka mausteiden
vaikuttavien aineiden ansiosta sulavat hyvin ja toimivat vieläpä rohtonakin. Niiden käyttö
vähentää myös suolan käyttöä. Maustekasvit ovat myös kasviantioksidantteja, jolloin ne
suojaavat soluja stressiltä ja vanhemiselta.
Tillin ja persiljan lisäksi voit kokeilla myös hieman oudompia yrttimausteita, jotka antavat
aivan uusia elämyksiä tuoksujen ja makujen maailmasta.
Maustamisen taito on taidetta ja samalla vaivihkaa myös parantamista. Käyttämällä
yrttimausteita voi turhauttavasta ruoanlaitosta tulla iloisten yllätysten ja kokeilujen aikaa.
Yrttimausteet sopivat niin kasvis-, kala- ja liharuoan kuin jälkiruokien ja leivonnaistenkin
maustamiseen. Parhaana maustamisohjeena ovat mielikuvitus ja kokeilunhalu.
Lehtimausteet lisätään ruokaan yleensä lopuksi ja siemenmausteet jo ruoanvalmistuksen
alkuvaiheessa.
Oma maustemaa maalla tai kerrostalon ikkunalaudalla tuo tyydytystä jo tuoksullaan.
Sinulle avautuu ikkuna kasvien salattuun maailmaan, maailmaan joka tasapainottaa niin
fyysistä kuin psyykkistäkin olemustasi.
Maustetarha on hyvä perustaa luonnonmukaisen viljelyn periaattein:
Ø elävään, muhevaan kompostia saaneeseen maahan, jota on helppo kuokkia
Ø huolehdi jo etukäteen, että maassa ei ole juuririkkaruohoja kuten juolavehnää
Ø jaa maatilkku kolmeen-neljään osaan maustekasvien viljelyominaisuuksien ja
talvehtivuuden mukaan: monivuotiset hyvin talvehtivat, itsekylväytyvät ja 2-vuotiset
huonosti talvehtivat, yksivuotiset kylvettävät ja taimilohko niin yksivuotisille kuin
huonosti talvehtiville.
2
Ø käytä orgaanista katetta heti taimien istutuksen jälkeen, niin säästyt rikkaruohojen
kitkennältä. Katteen paksuutta täytyy lisätä taimien kasvettua. Katteeksi käy hyvin
esim. nurmikoiden leikkuujäte. Katteessa ei saa olla rikkaruohojen siemeniä tai
monivuotisten kasvien juuria.
Ø kasvata yrttejäsi rakkaudella
Siementarve riippuu itävyydestä. Varminta on ostaa taimet ja istuttaa ne avomaalle
alkukesän hallojen jälkeen kesäkuun toisella viikolla (Tampereen korkeudella).
Luonnollisesti taimet voi myös itse kasvattaa siemenestä, esim. 3-5 siementä pottia kohti.
Taimikasvatus aloitetaan yleensä vasta vapun tienoilla, paitsi selleri, purjo ja rosmariini jo
maaliskuussa. Joitain maustekasveja voit kylvää myös suoraan avomaalle. Monivuotisten
kasvien juurakoita voi myös jakaa aikaisin keväällä. Tällaisia ovat mm. ranskalainen
rakuuna, liperi, ruohosipuli ja piparjuuri. Pistokaslisäys onnistuu mm. rosmariinilla,
timjamilla, ranskalaisella rakuunalla, kangasajuruoholla sekä mintuilla, joita lisätään myös
juurirönsyistä.
Kasvien valintaperusteet:
Mausteiden ja rohtokasvien viljelyn valinnan tärkeimpänä perusteena on luonnollisesti se
mistä mausteesta pidät ja mitä rohtoa tarvitset. Jollekin kaikkein tärkeintä on
helppohoitoisuus ja jollekin taas esim. koristeellisuus. Yrttitarhan yrtit voit myös valita
teemoittain omien kiinnostustensa mukaan ja valita esim. yhteen penkkiin syötäviä kukkia,
toiseen tuoksuyrttejä, kolmanteen keuhkorohtoja, neljänteen liköörikasveja jne.
Tärkeänä kasvien asettelussa toistensa lomaan on niiden korkeus ja tilan tarve. Vuosien
varrella kasvi voi tuuheutua ja viedä tarhasta paljon tilaa. Esim. pari rohtoliperi- ja
piparjuuriyksilöä vievät kumpikin tilaa ikääntyessään vajaan neliön verran. Piparjuuri, liperi,
aaprotti ja myös ympärilleen levittyvät mintut kannattaa siksi laittaa yleensä erikseen omiin
kohtiinsa puutarhassa. Joka tapauksessa korkeampikasvuiset kasvit asetetaan pohjoisen
puolelle ja matalammat etelän puolelle verrattuna toisiinsa. Myös matalammat istutetaan
lähelle käytäviä niin, että niitä on helppo kerätä ja niin etteivät korkeammat varjosta niiden
kasvua.
Hyvin talvehtivat maustekasvit ovat todella helppohoitoisia. Kun ne kerran saa
talvehtimaan, niin ne ovat siellä jopa kymmeniä vuosia. Tällaisia kasveja ovat mm.
korkeakasvuiset saksankirveli, rohtoliperi eli lipstikka, venäläinen rakuuna, piparjuuri,
karjalanminttu ja ennen vanhaan kirkkokimpuissa arvostettu pensastava aaprotti. Myös
talvisipuli, ilmasipuli, helmivalkosipuli ja ruohosipuli talvehtivat hyvin, mutta kiinansipuli on
jo heikosti talvehtiva. Hyvin talvehtivia keskikokoisia mausteita ovat mäkimeirami, iisoppi,
piparminttu ja muut monivuotiset mintut. Hyvin matalakasvuinen ja hyvin talvehtiva on
myös kangasajuruoho, josta on eri lajeja.
Pirkanmaan leveysasteella heikosti talvehtivia, monivuotisia maustekasveja ovat mm.
timjami, salvia, yrtti-iiso, sitruunamelissa ja ranskalainen rakuuna. Kapealehtisen
laventelinkin saa talvehtimaan, kun pistää hakoja suojaksi kevätkuivumisen estämiseksi.
Rosmariinin ja kreikkalaisen oreganon talvehtiminen ulkona tulee tuskin onnistumaan.
Heikosti talvehtivien kasvien talven kestävyyttä voi parantaa seuraavasti:
Maustetarha kannattaa perustaa hieman etelään päin viettävälle paikalle, jolloin vesi ei jää
seisomaan alueelle syksyllä. Samasta syystä paras maalaji on multava ja hietainen
kivennäismaa. Talvehtivuutta edistää myös se, ettei kasveista kerätä satoa enää elokuun
puolivälin jälkeen, jotta niiden juuristo vahvistuu vielä talvea varten. Talveksi kasvuston
päälle voi asettaa myös kuusenhakoja. Kevätkuivumista voi estää hakojen lisäksi myös
levittämällä kasvien päälle harson aikaisin keväällä.
3
Taimikasvatettavien 1-vuotisten ja suoraan kylvettävien lohkolle kannattaa istuttaa
basilikaa, meiramia, valkosipulia, purjoa ja selleriä. Basilikan ja meiramin päälle voit vetää
harson, sillä ne tarvitsevat lämpöä ja ovat hallanarkoja kuten sitruunamelissakin. Taimesta
voit istuttaa myös muita 1-vuotisia kasveja, joita voit ostaa puutarhakaupoista.
Seuraavia mausteyrttejä voit kylvää suoraan avomaalle. Noin 5 cm nauhamaisen
leveää kylvöä voit käyttää kyntelillä, maustekirvelillä ja tillillä. Muita suoraan kylvettäviä
ovat persilja, ampiasyrtti, sinapit, korianteri ja fenkoli. Itsekylväytyviä kasveja
maustekirvelin lisäksi ovat palsternakka ja kumina, jotka ovat 2-vuotisia kasveja. Kumina
tuottaa siemenet vasta toisena tai kolmantena vuotena sekä väinönputki, joka kylvetään
syksyllä kuten saksankirveli ja palsternakkakin. Itsensä kylvää tehokkaasti myös
kurkkuyrtti, jonka kukat ovat kauniita koristeita ruoissa.
Silmän ja mielen ruokaa
Syötäviä kukkia ja ruoanlaiton koristeita ovat mm. suoraan avomaalle kylvettävät
kehäkukka, ruiskaunokki, kurkkuyrtti ja mieluiten taimikasvatettavat keto-orvokki,
koristekrassi, lemmikki ja appelsiinilta maistuva tuoksukrysanteemi.
Rohtokasvit puutarhassa
Rohtokasvit sopivat puutarhoihin hyvin. Monet vanhat perennat ovatkin vanhoja,
arvostettuja, mutta myös hyvin voimakkaita pappila-, apteekki- ja luostariperinteen
rohtokasveja kuten akilleja, ukonhattu, rohtosalkoruusu, rohtoraunioyrtti ja isohirvenjuuri.
Näitä kasveja ei enää yleisesti suositella käyttäväksi voimakkaan rohtovaikutuksensa ja
osaksi myrkyllisyytensä takia. Miedompia ja siksi käyttökelpoisempia ovat mm.
auringonhattu, kuisma, siankärsämö ja malvat. Rohtokasvipenkistä voi nousta keväällä
ensin esim. krookuksia, skilloja ja tulppaaneja, jolloin penkit ovat pitkään koristeellisia.
MINIMAUSTETARHA ON HELPPO HOITAA
Parin neliön alueelle voit tehdä itsellesi pienen keittiömaustetarhan. Jaa se esim. 4 osaan.
Keskelle kannattaa tehdä myös käytävät esim. käyttämällä katteena puun haketta.
Jaottele maustepalsta hyvin talvehtiviin maustekasveihin, huonommin talvehtiviin sekä 1vuotisiin joko taimesta istutettaviin tai suoraan kylvettäviin kasveihin. Huomioi kasvien
korkeusero niin, että matalat kasvit tulevat etelän puolelle, jotteivat korkeat varjosta niitä.
Hyvin talvehtivat:
*rohtoliperi, *saksankirveli, mäkimeirami, ruohosipuli, iisoppi, karjalanminttu, piparminttu ja
kangasajuruoho
Huonosti talvehtivat:
*ranskalainen rakuuna, yrtti-iiso, sitruunamelissa ja timjami
*Taimietäisyys 40-50cm, jolloin taimia tarvitset vain 3 kpl, muut 20-25cm eli 5 tainta
1-vuotiset:
Kylvä tilli, persilja ja kynteli. Istuta basilika ja meirami
Riviväli 25cm. Taimietäisyys 25cm ja meirami 15cm.
Syötävät kukat:
Esim. maustetarhan keskelle voit kylvää kehäkukkaa ja ruiskaunokkia tai krassin taimia
4
Mausteyrttien
rohtovinkit.
kasvikohtaiset
viljely-,
maustamis-
sekä
Aaprotti
(Artemisia abrotanum)
Kirkkokimpuissa käytetty, hyvin talvehtiva, pensasmainen, kookas mauste- ja rohtokasvi,
jota saattaa vielä löytyä vanhoilta pihoilta.
Viljely:
Paras tapa lisätä sitä on ottaa siitä aikaisin keväällä pistokaita. Noin 20
cm puumainen varrenpätkä laitetaan kosteaan maahan ja annetaan
juurtua. Taimiväli n. 50cm. Myös vanhaa kasvia voi jakaa, mutta koska se
on niin puumainen, se on vaikeaa.
Sadonkorjuu:
Koko kesän voi ottaa oksia ja pieniä lehtiä.
Käyttö:
Lähinnä koristeena kukkakimpuissa. Voi kokeilla myös riistaruoan
mausteeksi, vaikka onkin erittäin pahanmakuinen.
Aaprottia on käytetty elvyttämään ruoansulatusta ja
kaljuuntumista lähinnä ulkoisesti päänahan öljyhieronnassa.
hoitamaan
Ajuruoho eli timjami (Thymus vulgaris)
Monivuotinen, meillä usein talvenarkana vain yksivuotinen, vaatii lämpimän kasvupaikan.
Korkeus 20 cm.
Viljely:
Taimikasvatus huhtikuun lopulla. Viihtyy kuivassakin. 20-30 cm taimiväli.
Siementarve n. 1-2 g aarille (10m x 10m).
Sadonkorjuu:
Lehtiä ja nuoria versoja loppukesällä tuoreena ruokiin, syksyllä leikataan
loppusato ja kuivataan talveksi.
Käyttö:
Monipuolinen käyttö, esim. erilaiset keitot, salaatit ja kastikkeet, mutta
myös perunaja viljaruoat.
Mainio rohto yskään, esim. yrttiteenä. Ruoansulatusta edistävä.
Ampiaisyrtti (Dracocephalum)
Koristeellinen, sitruunan makuinen kasvi. Yksivuotinen, mieluimmin aurinkoinen, lämmin ja
ravinnerikas maa.
Viljely:
Kylvö suoraan avomaalle toukokuun puolivälissä. Riviväli 40 cm.
Siementarve 30g/a.
Sadonkorjuu:
Tuorekäyttöön lehtiä koko kasvukauden. Viimeistään täyskukinnon
vaiheessa kuivatus tai pakastus.
Käyttö:
Salaattiin, kalaruokiin ja voileivän päälle sekä yrttiteehen. Myös
jälkiruokiin.
Elvyttää ruoansulatusta.
5
Anisiiso eli yrtti-iso
(Agastache foeniculum)
Koristeellinen anikselta maistuva kasvi. Violetit tai valkoiset kukat. Monivuotinen, mutta
Suomessa yleisesti viljellään 1-vuotisena suhteellisen huonon talvehtimisensa takia.
Viljely:
Taimikasvatus huhtikuun lopussa. Taimet istutetaan kesäkuun alussa
noin 30 cm välein. Siementarve 1-2 g/a.
Sadonkorjuu:
Lehtiä ja kukkia tuoreena koko kesän. Kuivataan loppukesällä yrttiteetä ja
herkkuja varten. Kukat maukkaimmat.
Käyttö:
Jälkiruokien, vanukkaitten, jäätelön, kakkujen ja salaattien mauste.
Menettää suhteellisen nopeasti kuivattuna makuaan. Erinomaista
yrttiteeainesta. Erityisesti lasten mieleen.
Yskä- ja ruoansulatusrohto.
Anisruoho (Pimpinella anisum)
Yksivuotinen putkikasvi, josta voi käyttää myös lehtiä sillä siementen kypsyminen onnistuu
vain lämpiminä kesinä. Korkeus noin 40 cm.
Viljely:
Kylvö avomaalle aikaisin keväällä; koska siemen itää hitaasti, se on hyvä
liottaa ensin, riviväli 30 cm. Taimikasvatus mahdollinen. Siementarve n.
2-3 g/a.
Sadonkorjuu:
Meillä ei yleensä saa siemensatoa, mutta lehtisadon voi kerätä tuoreena
koko loppukesän.
Käyttö:
Siemeniä käytetään joko kokonaisena tai hienonnettuina leivonnaisissa,
sopivat jauhettuina myös voileivälle. Lehdet salaattiin ja yrttiteeksi.
Helpottaa ilmavaivoja, ruoansulatusta ja yskää.
Auringonhattu (Echinacea purpurea)
Koristeellinen noin metrinen monivuotinen lääkekasvi.
Viljely:
Mielellään aurinkoinen, lämmin ja ravinnerikas maa. Esikasvatus aikaisin
huhtikuussa. Riviväli 50 cm. Taimiväli 30 cm. Siementarve 15 g / a.
Sadonkorjuu:
Kukkii vasta toisena vuotena elo-syyskuun vaihteessa, jolloin voidaan
korjata lehti- ja kukkasatoa. Kolmantena vuotena myös juurisato.
Kuivataan talvea varten.
Käyttö:
Kukat pysyvät pitkään kauniina vaasissa. Lehtiä, kukkia ja juuria voidaan
pureskella tuoreena flunssaan. Kasvia uutetaan alkoholiin tai tehdään
yrttiteetä.
Auringonhattu kohottaa vastustuskykyä, hoitaa karheata kurkkua ja
helpottaa virtsatietulehduksia kuten siankärsämönkin kukat.
Basilika (Ocimum basilicum)
Yksivuotinen, pitkän kasvukauden vaativa 1-vuotinen maustekasvi. Korkeus noin 40 cm.
Hallanarka. Useita eri lajikkeita.
6
Viljely:
Taimet kasvatetaan huhtikuun lopulla. Istutetaan ulos 30 cm välein
kylmien öitten mentyä ohi harson tai muovikaaren alle. Sitä on varminta
aina viljellä kasvihuoneessa, jossa on kuitenkin huomioitava tuuletus,
ettei niihin tule hometta. Ravintorikas multava maa.
Sadonkorjuu:
Tuoreita lehtiä ja nuoria latvoja voi kerätä heti taimien ollessa tarpeeksi
kookkaita, jolloin niistä leikataan latvat pois. Kuivataan kukkivana, lehdet
mustuvat helposti, jos niitä käsittelee rajusti.
Käyttö:
Eräs hienoimmista mausteistamme; hyvin monipuolinen käyttö, sopii mm.
tomaatti-, juusto-, peruna-, makkara- ja makaroniruokiin, keittoihin,
salaatteihin, papu- ja kurpitsaruokiin, pizzaan ja hernekeittoon.
Flunssan hoitoon. Edistää ruoansulatusta
Humala (Humulus lupulus)
Monivuotinen köynnöskasvi, jota on viljelty oluen ja sahdin mausteeksi.
Viljely:
Jakamalla vanhoja emitaimia. Taimietäisyys
humalasalon, muhevan maan ja lantakompostia.
n.
50
cm.
Vaatii
Sadonkorjuu:
”Tähkiä” kerätään keltaisina niiden valmistuttua, silloin kun ne tuoksuvat
voimakkaasti.
Käyttö:
Emitähkiä voi kokeilla kotikaljan maustamiseen. Nuoret valkeat versot
keväällä myös herkullisia parsan tapaan valmistettuina.
Unta antava yrttitee. Unipussin aines. Virtsan eritystä lisäävä rohto.
Iisoppi (Hyssopus officinalis)
Monivuotinen, hyvin talvehtiva, komea kukkainen, vähän käytetty maustekasvi. Myös hyvin
koristeellinen, kauniin sinisin tai vaaleanpunaisin kukin kukkiva mehiläiskasvi.
Viljely:
Taimikasvatus, kylvö huhtikuun lopulla, siementarve 5 g/a. Taimien
istutus n. 25 cm välein.
Sadonkorjuu:
Lehtiä ja nuoria tuoreita versoja kerätään ennen kukintaa. Voimakas ja
hallitsevan makuinen mauste, käytettävä varoen.
Käyttö:
Tuoreena tai
riistaruokiin.
kuivattuna
kastikkeisiin,
perunan
kera,
keittoihin,
Tehokas yskän rohto esim. yrttiteenä tai rintasiirappina.
Ilmasipuli (Allium viviparum)
Monivuotinen, isokasvuinen sipuli, joka tekee sipuleitaan myös varren latvaan.
Viljely:
Jakamalla vanhoja jo monta vuotta samalla paikalla kasvaneita
ryväsyksilöitä tai ”ilmasipuleista”. Taimiväli n. 20cm.
Sadonkorjuu:
Ilmasipulit valmistuvat loppukesällä. Myös maassa kasvavia sipuleita voi
käyttää kuten niiden lehtiäkin ruohosipulin tapaan.
Käyttö:
Voimakaskasvuisena sopii
paistettuna. Flunssaan.
parhaiten
käytettäväksi
keitettynä
ja
7
Karjalanminttu (Mentha dalmatica x spicata)
Monivuotinen, mintuista kookkain, pehmeän makuinen minttu.
Viljely:
Helppo lisätä suvuttomasti jakamalla juuriversoista tai pistokkaista, ei
siemenestä. Taimiväli 25 cm. Multava tai turvemaa.
Sadonkorjuu:
Ennen kukintaa saadaan 2 satoa kesässä. Tuore tai kuiva käyttö.
Käyttö:
Koko kesän mausteeksi tuoreena ja kuivataan talveksi. Erinomainen
omenahillossa,
omenamarmelaadissa,
omena-,
päärynäja
marjakeitoissa sekä yrttiteessä.
Elvyttää ruoansulatusta ja hoitaa ilmavaivoja.
Kehäkukka (Calendula officinalis)
Yksivuotinen kesäkukka.
Viljely:
Helppo viljellä. Kylvö avomaalle aikaisin keväällä. Riviväli n. 30cm.
Harvennetaan.
Sadonkorjuu:
Pelkkiä terälehtiä tai koko mykeröitä kerätään tuoreena käytettäväksi tai
kuivataan. Erinomainen, tuoreen veroinen koriste kakkujen päälle
talvellakin pakasteesta otettuna.
Käyttö:
Salaattien ja kakkujen koristeeksi sahramin asemasta.
Vastustuskykyä kohottava, puhdistava sekä desinfioiva, rauhoittava ja
ihoa parantava rohto. Antitumorinen vaikutus eli kasvaimia
ennaltaehkäisevä ja tuhoava.
Keltasinappi (Sinapis alba)
Yksivuotinen (myös mustan- ja sareptansinapin siemenet ovat yhtä käyttökelpoisia)
Viljely:
Kylvö suoraan avomaalle toukokuussa
Sadonkorjuu:
Siementen kypsymisen aikaan syksyllä leikataan kasvit ja kuivataan
sisällä esim. paperipusseissa.
Käyttö:
Siemeniä jauhettuina sinapin valmistukseen, kokonaisena kurkku-, ym.
säilykkeissä, pikkelseissä ym. Hiven papuruokiin ja salaatti- sekä
marinointikastikkeisiin, viljan mausteeksi.
Rohtona sinappihauteet öljytylle rinnalle yskään sekoitettuna esim.
rahkaan 1:5. Kylmille jaloille jalkakypyyn.
Korianteri (Coriandrum sativum)
Yksivuotinen, n. 40cm korkea putkikasvi.
Viljely:
Kylvö avomaalle toukokuussa n. 30cm rivivälein, helppo kasvattaa.
Sadonkorjuu:
Syksyllä siementen kypsyttyä leikataan kasvit poikki ja kuivataan sisällä,
siemenet eivät varise kovinkaan helposti.
Käyttö:
Kuivia siemeniä joko kokonaisina, kuivattuina tai paahdettuina
leivonnaisten, leipätuotteiden, juustojen, keittojen, kastikkeiden ja
8
hapankaalin
mausteeksi.
Curryn
osamauste.
Käytetty
myös
lemmenmausteena esim. likööreissä ja parfyymeissä, vaikka tuoksuukin
hieman metsäluteelta. Tuore lehti, tunnettu myös itämaisissa ruoissa.
Rohtona ilmavaivoihin,
edistämiseen.
ruoansulatusongelmiin
ja
ruoansulatuksen
Koristekrassi (Tropaeolum majus)
Komeakukkainen, yksivuotinen koristekasvi, kukat oranssit, punaiset tai keltaiset, on sekä
köynnöstäviä että matalia muotoja.
Viljely:
Voidaan kylvää toukokuussa avomaalle lämpimään paikkaan. Onnistuu
parhaiten kun taimet kasvatetaan sisällä ja istutetaan avomaalle hallan
vaaran mentyä. Erinomainen myös parvekelaatikoihin. Taimiväli n. 2530cm.
Sadonkorjuu:
Nuoria kukkia, lehtiä ja raakoja hedelmiä voi käyttää koko kasvukauden
mausteena.
Käyttö:
Kukkia
ja
lehtiä
salaatteihin
silputtuna,
mm.
perunaja
vihannessalaatissa, kukkanuput ja pienet hedelmät pikkelsin tapaan.
Kukat erinomaisia ruoan koristeita.
Sisältää luonnon antibioottisia aineita, flunssaa ennaltaehkäisevä ja hoitava. ”Verta
puhdistava”.
Kumina (Carum carvi)
2-3 vuotinen, luonnonvarainen putkikasvi, joka kukkii vasta toisena kesänä valkoisin kukin
ja tekee siemeniä.
Viljely:
Helppo viljellä, siemenet kylvetään aikaisin keväällä avomaalle yksin tai
suojakasvin kuten pellavan alle. Kylvö mahdollista myös heinäkuussa.
Riviväli n. 30cm. Siementarve n. 90g/a.
Sadonkorjuu:
Siementen kypsyttyä leikataan varret poikki ja kuivatetaan sisällä. Huom!
siemenet varisevat helposti ja kylväytyvät seuraavaa vuotta varten.
Käyttö:
Siemeniä käytetään mm. leivän, juuston, hapankaalin, hernekeiton ja
perunan maustamiseen kokonaisina tai jauhettuina. Myös lehdet
herkullisia varsinkin keväällä sisällä hyödettyinä.
Ilmavaivoihin ja ummetukseen. Lisää maidon eritystä.
Kurkkuyrtti eli purasruoho (Borago officinalis)
Yksivuotinen lemmikkikasveihin kuuluva yrtti, joka kukkii koko kesän sinisin kukin.
Viljely:
Siemenkylvö avomaalle touko-kesäkuussa, helppohoitoinen ja kaunis
kasvi, mehiläisten mieleen. Riviväli 30 cm. Kylväytyy itse.
Sadonkorjuu:
Nuoria kukkia voi kerätä koko kesän tarpeen mukaan.
Käyttö:
Kukat sopivat ruokien koristeeksi. Niitä voi pakastaa jääpaloissa. Jos ne
pakastetaan paljaaltaan, menettävät ne värinsä jo puolen tunnin
9
pakkasesta oton jälkeen. Kurkkuyrttiä on käytetty mm. keskiaikana
sydämen iloksi.
Kynteli, kesäkynteli eli pippuriyrtti (Satureja vulgaris)
Yksivuotinen, pienilehtinen, n. 30cm korkuinen mausteyrtti. Monivuotinen muoto eli
talvikynteli on huonosti talvehtiva.
Viljely:
Kylvetään touko-kesäkuussa avomaalle aurinkoiselle, lämpimälle paikalle
leveänä nauhakylvönä. Riviväli n. 30cm. Siementarve 80g/a.
Sadonkorjuu:
Nuoria versoja ja lehtiä kasvukauden aikana, kuivattavaksi leikataan
ennen kukintaa. Voimakas pippurinen maku.
Käyttö:
Ajuruohon tapaan, mm. vihannes-, herne-, papu- ja kaalikeittoihin,
salaatteihin ym.
Ruoansulatusta edistävä. Flunssaa hoitava.
Kähäräminttu (Mentha spicata var. crispa)
Monivuotinen, voimakasarominen yrtti. Lehdet ryppyiset, kukat vaaleanpunaiset. Leviää
helposti. Minttuja on useita eri kantoja, sillä ne risteytyvät keskenään.
Viljely:
Jakamalla rönsyjuuria ja pistokkaista. Ei saa istuttaa liian kuivalle
paikalle. Istutetaan n. 25cm välein. Mintulle on annettava tarpeeksi tilaa,
sillä se leviää.
Sadonkorjuu:
Lehtiä käytetään tuoreeltaan kasvukauden aikana, kuivattavaksi leikataan
sato juuri ennen kukintaa. Voi ottaa kaksi satoa.
Käyttö:
Nuoria, tuoreita tai kuivattuja lehtiä ja versoja mm. minttukastikkeeseen,
lampaanlihaan,
salaatteihin,
uusiin
perunoihin,
omenahilloon,
marjakiisseleihin ym. Erinomaista yrttiteehen.
Rohtovaikutus keuhkoja, ruoansulatusta ja maksaa hoitava. Auttaa
ilmavaivoissa.
Laventeli (Lavandula angustifolia), kapealehtinen muoto
Monivuotinen, meillä
voimakastuoksuiset.
hyvin
talvenarka.
Lehdet
harmahtavat,
kukat
siniset,
Viljely:
Vaatii maalis-huhtikuussa aloitettavan taimikasvatuksen sisällä joko
pistokkaasta tai siemenestä. Helpointa on luonnollisesti ostaa taimi.
Käyttö:
Lehtiä voi nyppiä ”Fines herbes” mausteeksi tai käyttää esim.
liinavaatekaapissa tuoksupussina tai valmistaa esim. kasvoöljyksi.
Tunnettu ihoa rauhoittavasta ja rentouttavasta vaikutuksestaan. Auttaa
unen tuloa ja helpottaa hengitystä.
Maustekirveli (Anthriscus cerefolium)
Yksivuotinen putkikasvi, lehdet hienoliuskaiset, anikselta maistuvat kukat valkoiset.
Viljely:
Kylvetään avomaalle usean kerran kesän mittaan tillin tapaan, mielellään
puolivarjoiseen paikkaan. Kylväytyy helposti itse. Riviväli n. 30cm, tiheä
10
nauhamainen kylvö. Siementarve 100 g/a. Ei vedä vertoja nuorelle,
tuoreelle saksankirvelille, joka on myös paljon satoisempi.
Sadonkorjuu:
Lehtiä voi nyppiä koko kesän, sopii myös kuivattavaksi ennen kukintaa
kerättynä. Haalistuu helposti kuivauksessa ja menettää aromiaan.
Käyttö:
Monipuolinen mieto mausteyrtti mm. munakas-, liha-, kala-, sieni- ja
tomaattiruokiin, salaatteihin ja myös jälkiruokiin.
Edistää ruoansulatusta.
Maustefenkoli, saksankumina (Foeniculum vulgaris)
2-3 vuotinen korkeakasvuinen putkikasvi, joka menestyy meillä vain yksivuotisena.
Viljely:
Kylvetään toukokuussa avomaalle lämpimälle paikalle. Voidaan kylvää
useita kertoja kesässä lehtisatoa varten. Riviväli n. 30 cm, tiheä kylvö
Sadonkorjuu:
Tillin lehtiä muistuttava. Lehtiä voi kerätä koko kasvukauden. Siemenet
eivät ehdi meillä kypsyä.
Käyttö:
Lehtiä ja latvaversoja tillin tapaan, mm.
salaateissa. Yrttiteehen hyvää fenkolin makua.
Ilmavaivoihin. Maidoneritystä lisäävä.
jälkiruoissa,
keitoissa,
Meirami (Majorana hortensis)
Yksivuotinen, pienilehtinen, tiheäkasvuinen yrtti. Hallanarka.
Viljely:
Kylvö avomaalle tai mieluimmin taimikasvatus sisällä huhtikuun lopulla,
istutus avomaalle kesäkuun alussa hallojen mentyä. Vaatii kalkkirikkaan
maan, tiheä n. 15 cm taimiväli. Siementarve 1-2 g/a.
Sadonkorjuu:
Tuoreena lehtiä voi nyppiä koko kasvukauden, kuivattavaksi leikataan
kukintavaiheessa.
Käyttö:
Hyvin monipuolinen mauste ja meillä eniten käytetty tillin ja persiljan
jälkeen. Käytetään peruna-, kaali- ja kaaliruokiin, muhennoksiin,
hernekeittoon, juustovoileivälle.
Ruoansulatusta edistävä.
Mäkimeirami, oregano (Origanum vulgare)
Monivuotinen hyvin talvehtiva kotimainen kasvi, joka kukkii koko kesän punaisin tai
valkoisin kukin. Hyvä mehiläiskasvi.
Viljely:
Taimikasvatus siemenestä
Siementarve 1-2 g/a.
huhtikuun
lopulla.
25
cm
taimiväli.
Sadonkorjuu:
Lehtiä ja nuoria latvoja koko kasvukauden ja kuivattavaksi ennen
kukintaa.
Käyttö:
Käytetään voimakkaamman makuisen eteläeurooppalaisen lajin
(O.onites) oreganon tapaan. Sopii tomaatti- ja kurpitsaruokien, pizzan,
pastojen, kastikkeiden, sienten, herneen ja keittojen mausteeksi.
Ruoansulatusta edistävä, lämmittävä.
11
Persilja (Petroselinum crispum)
Kaksivuotinen, viljellään yksivuotisena, kähärälehtinen, paljon käytetty yrttimauste.
Viljely:
Kylvetään avomaalle aikaisin keväällä tai istutetaan taimista, koska
siemen itää hitaasti. Esi-idätys tai liotus nopeuttaa sadonkorjuun
ajankohtaa. Voidaan kasvattaa talvella ikkunalaudallakin. Kylvö
mahdollinen myös syksyllä muheaan maahan. Riviväli n. 15-20 cm,
taimiväli 10-15 cm. Siementarve n. 100 g/a.
Sadonkorjuu:
Tuoreena käytetään koko kesän, sopii hyvin varsinkin pakastettuna,
mutta myös kuivattuna talven varalle. Haalistuu helposti kuivauksessa.
Käyttö:
Miedonmakuisena hyvin monipuolinen käyttö
mausteena ja koristeena, mm. salaatit, keitot, voi.
erilaisten
ruokien
Virtsatietulehduksiin, nesteitä ja turvotusta poistava. Hyvin rautapitoinen
mauste.
Piparjuuri (Armoracia rusticana)
Monivuotinen, voimakas arominen ja isokasvuinen maustekasvi, joka saattaa levitä jopa
rikkakasviksi puutarhassa.
Viljely:
Menestyy koko maassa, kotipuutarhassa riittää yksi taimi, jota voi jakaa ja
istuttaa uudelleen tarpeen mukaan, 50 cm välein.
Sadonkorjuu:
Parhaat, suorakasvuiset juuret saa yksivuotisesta harjuviljelyksestä, jossa
juuren pätkät asetetaan vinottain harjun molemmille sivuille. Juuret
nostetaan syksyllä ja säilötään hiekassa. Taimiväli 25 cm.
Käyttö:
Juurta käytetään mausteeksi joko raasteena tai ohuina viipaleina mm.
kala- ja perunaruokiin. Piparjuurta voi myös pakastaa ja aina tarpeen
tullen raastaa jäistä juurta vain tarpeellinen määrä ja pistää loput takaisin
pakastimeen.
Rohtona hoitaa nuhaa ja poskiontelotulehduksia sekä nivelongelmia.
Toimii luonnon antibioottina.
Piparminttu (Mentha piperita)
Piparminttu on mintuista voimakkain aromiltaan.
Viljely:
Useita hyviä kantoja, helppo lisätä suvuttomasti jakamalla juuriversoista
tai pistokkaista, ei siemenestä. Taimiväli 25 cm. Mielellään multava tai
turvemaa.
Sadonkorjuu:
Ennen kukintaa. Saadaan 2 satoa kesässä. Tuore tai kuiva käyttö.
Käyttö:
Salaatteihin, sopii myös omenasoseeseen ja kiisseleiden mausteeksi.
Piiraiden päälle. Minttuhilloa leivän ja vanukkaiden päälle. Yrttiteetä
kuumana tai kylmänä.
Keuhko-, maha- ja maksarohto. Auttaa ilmavaivoissa, mahakrampeissa ja
päänsäryssä.
12
Rakuuna (Artemisia dracunculus)
Venäläinen muoto: Monivuotinen, hyvin talvehtiva, korkeakasvuinen yrtti, jolla on
tummanvihreät kapeat lehdet. Lisäys siemenestä taimikasvatuksen kautta.
Ranskalainen muoto: Talvehtii huonommin kuin venäläinen. Maultaan aniksen vivahteinen.
Ei voi lisätä siemenestä – vain suvuton lisäys.
Viljely:
Venäläinen muoto: siemenkylvö ja taimikasvatus huhtikuun lopulla tai
jakamalla vanhoja kasveja keväällä tai alkusyksystä. Taimiväli 40 cm.
Ranskalainen muoto: Suvuton lisäys, joko jakamalla tai pistokkaista.
Sadonkorjuu:
Lehtiä ja latvoja voi nyppiä mausteeksi koko kasvukauden kuivattavaksi
mielellään ennen kukintaa. Ranskalaisen rakuunan aromi on paras
tuoreena.
Käyttö:
Tuoreita tai kuivattuja lehtiä mm. salaatteihin kuten kaalisalaattiin,
kastikkeisiin, keittoihin, peruna-, porkkana- ja sieniruokiin, toisten
miedompien mausteiden kuten kirvelin tehosteeksi, viinietikan
mausteeksi.
Rohtoliperi, lipstikka (Levisticum officinale)
Monivuotinen vanhanajan lääke- ja maustekasvi putkikasvien heimosta. Voimakas,
hieman selleriltä maistuva mauste. Korkeus n. 1,5 metriä.
Viljely:
Varminta taimikasvutus huhtikuussa tai jakamalla vanhoja taimia. Hyvin
talvenkestävä. Taimiväli 50 cm.
Sadonkorjuu:
Nuoria lehtiä ja kukintoja voi käyttää kasvukauden aikana ja kuivattaa
talven varalle. Haalistuu helposti kuivatuksessa.
Käyttö:
Lehdet ja kukinnot tuoreeltaan tai kuivattuna sopivat mm. kala- ja
kasviskeittoihin, kaalisalaattiin, kastikkeisiin ym. Käytettävä varoen,
etenkin tuoretta mausteyrttiä.
Maharohto.
Ruoansulatusta
homeopaattisena.
edistävä.
Korvatulehduksiin
Rosmariini (Rosmarinus officinalis)
Monivuotinen, ikivihreä maustekasvi, joka ei meillä kuitenkaan talvehdi ulkona. Viljellään
lähinnä ruukkukasvina.
Viljely:
Taimikasvatus maaliskuulla, ulkona vaatii lämpimän kasvupaikan. Sopii
kasvihuoneessa,mm.
ikkunalaudalla
ja
parvekelaatikossa
kasvatettavaksi. Voi lisätä pistokkaista.
Sadonkorjuu:
Lehtiä voi käyttää mausteena jatkuvasti, kuten myös nuoria versoja.
Käyttö:
Erinomainen papuruokien, perunan ja tofun sekä marinoinnin mauste.
Ruoansulatusta stimuloiva ja verenkiertoa sekä muistia parantava.
Ihoöljynä lämmittävä, hiusten kasvua elvyttävä, reumatismirohto.
13
Ruohosipuli (Allium schoenoprasum)
Monivuotinen sipulikasvi, jolla on kapeat tummanvihreät lehdet ja sinipunaiset kukat.
Viljely:
Keväällä mieluiten taimikasvatus tai jakamalla vanhoja taimia keväällä tai
loppukesällä. Taimiväli n. 20 cm.
Sadonkorjuu:
Lehtiä voi käyttää koko kasvukauden, kukanvarret leikattava ennen
siementen muodostumista. Voi kasvattaa myös ikkunalaudalla.
Käyttö:
Lehdet
joko
tuoreena
tai
pakastettuna
mm.
perunaja
vihannessalaateissa, kesäkeitoissa, uusissa perunoissa, voileivällä,
kastikkeissa, kalamausteessa ym.
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Monivuotinen, kauniin harmaalehtinen, sinikukkainen yrtti. Vaatii meillä talvisuojauksen.
Viljely:
Kylvö avomaalle, mieluimmin taimikasvatus huhtikuun lopulla. Voidaan
lisätä myös jakamalla vanhoja taimia tai pistokkaista. Taimiväli 20-30 cm.
Sadonkorjuu:
Lehtiä ja nuoria versoja voi kerätä mausteeksi koko kasvukauden. Sopii
myös kuivattavaksi.
Käyttö:
Voimakas mauste, käytä varoen kuivanakin. Sopii erityisesti rasvaisen
sianlihan maustamiseen, mutta myös punajuuri- ja kaaliruokiin,
kastikkeisiin ja keittoihin.
Kurkkukipuun, flunssaan, vaihdevuosina auttaa ”kuumissa aalloissa”.
Maidoneritystä tyrehdyttävä. Tulehtuneiden ienten hoitoon.
Saksankirveli (Myrrhis odorata)
Monivuotinen isokasvuinen putkikasvi, jolla on liuskaiset lehdet ja hyvän tuoksuiset
valkoiset kukat. Koristeellinen.
Viljely:
Kylvä lavaan ai avomaalle syksyllä siementen kypsyttyä. Siirrä taimet
keväällä n. 40cm etäisyydelle toisistaan tai jakamalla vanhoja taimia.
(Eivät idä yhtä hyvin keväällä kylvettynä).
Sadonkorjuu:
Nuoria lehtiä voi kerätä koko kasvukauden tai kuivattaa talven varalle,
vaikka maku tällöin laimeneekin huomattavasti. Kaksi satoa kesässä.
Haalistuu helposti kuivatuksessa.
Käyttö:
Käytetään salaatteihin ja
hedelmäkeittoihin. Yrttiteeksi.
voileivän
päälle
sekä
marja-
ja
Ruoansulatusta edistävä.
Sitruunamelissa (Melissa officinalis)
Monivuotinen, meillä talvenarkana vaatii mielellään peittämisen. Yleensä viljellään 1vuotisena.
14
Viljely:
Taimikasvatus huhtikuun loppupuolella tai jakamalla talvehtineita taimia.
Taimiväli 20-30 cm. Siementarve 0,5-1 g/a. Lämmin paikka, hallan arka.
Sopii myös ikkunalauta- ja parvekekasvatukseen.
Sadonkorjuu:
Ennen kukintaa lehdet ja nuoret latvaversot. Kuivattuna ei niin aromikasta
kuin tuoreena.
Käyttö:
Salaattien, hedelmä- ja marjaherkkujen mausteeksi, myös juomien
maustamiseen.
Hieman rauhoittava iltatee. Stressiperäisiin sydänvaivoihin. Naisten vaivoihin. Nostaa
mielialaa.
Talvisipuli (Allium fistulosum)
Monivuotinen sipulikasvi, jolla on pallomaiset kukinnot. Muita hyvin talvehtivia sipuleita
ovat helmivalkosipuli ja ilmasipuli, joiden vartta voi syödä aikaisin keväällä ja joiden
latvoihin tulee myös voimakkaan makuiset pienet sipulit.
Viljely:
Jakamalla vanhoja taimia keväällä tai syyskesällä 20cm välein.
Siemenkylvö keväällä.
Sadonkorjuu:
Lehdet kasvukauden
käyttökelpoisia.
Käyttö:
Sipulin ja valkosipulin tapaan käytettynä.
aikana
ruohosipulin
tapaan,
myös
sipulit
Flunssaan.
Tilli (Anethum graveolens)
Yksivuotinen, hienolehtinen, meillä eniten käytetty mausteyrtti.
Viljely:
Kylvetään tiheästi useaan kertaan kesän mittaan, kun halutaan lehtitilliä,
jota ei harvenneta. Kruunutilli harvennetaan ja annetaan kukkia.
Siementarve n. 50-80 g/a. Voi kylväytyä itsekseen, jos siemenet pääsevät
varisemaan maahan.
Sadonkorjuu:
Korjattavissa tuoreena tai pakastettavaksi koko kasvukauden, kuivattuna
vähemmän aromikasta. Kruunutilli kerätään kukkivana. Haalistuu helposti
kuivauksessa.
Käyttö:
Tillin käyttö lienee kaikille tuttua, esim. uusien perunoiden, kalan ja
rapujen mausteena, keittoihin, salaatteihin ja kastikkeisiin. Kruunutilli
kurkun säilykkeitten mausteeksi.
Ilmavaivoja lievittävä. Lisää maidoneritystä.
Valkosipuli (Allium sativum)
Yksivuotisena viljeltävä voimakkaan makuinen sipuli.
Viljely:
Varminta tehdä taimikasvatus kynsistä lisäämällä huhtikuun lopulla.
Taimiväli 10 cm. Riviväli 30-40 cm. Taimet istutetaan n. 5 cm syvyyteen.
Vaatii neutraalin maan ja pitää tuhkasta.
Sadonkorjuu:
Vartta kerätään pitkin kesää. Sipulit kuivataan elokuussa ensin ulkona ja
sitten sisällä.
15
Käyttö:
Mausteena: kuka pitää, kuka ei.
Tehokas yskä- ja flunssarohto. Veren huonoa kolesterolia alentava.
Sisältää luonnonantibioottia.
Väinönputki (Angelica archangelica)
2-3 vuotinen, jopa kaksimetriseksi varttuva Lapissa luonnonvarainen komea putkikasvi.
Koristeellinen. Itsekylväytyvä.
Viljely:
Siemenkylvö taimilaatikoihin, lavaan tai avomaalle syksyllä, ei idä yhtä
hyvin keväällä kyvlettynä. Taimet siirretään n. 50 cm etäisyydelle
toisistaan.
Sadonkorjuu:
Nuoret lehdet ja varret koko kasvukauden, kukkavarret ennen kukintaa,
siemenet syksyllä. Juuri keväällä tai myöhään syksyllä kukkimattomista
yksilöistä.
Käyttö:
Koko kasvi käyttökelpoinen; tuoreita tai kuivattuja lehtiä keitoissa,
salaateissa, raparperihillon mausteena, samoin siemenet. Varsista voi
tehdä marmeladia ja niitä voi kandeerata eli sokeroida.
Edistää ruoansulatusta ja yskösten irtoamista. Lisää kestävyyttä ja
vahvistaa miehisiä voimia.
16
YRTTIMAUSTEISIA RUOKAVINKKEJÄ HERKKUSUILLE
Palsternakka-perunapaistos: Sekoita hieman keitetyt, kuutioidut tai suikaloidut perunat ja
palsternakat keskenään. Lisää kermaa ja mausteeksi ranskalaista rakuunaa ja suolaa.
Kypsennä uunissa 225 asteessa noin 10 minuuttia.
Omenagrillivoileivät; Levitä leivälle omenasosetta tai -raastetta, meiramia ja hieman
juustoa. Grillaa tai paista uunissa niin, että juusto sulaa.
Kasvispasta; Freesaa suikaloidut kasvikset ja punainen paprika tilkassa öljyä, jonka
jälkeen kaada päälle runsaasti kasvisten keitinlientä ja lisää puolikypsät pastamakaronit tai
spaghetit. Kypsennä ja mausta basilikalla, oreganolla, pippurimausteella ja suolalla.
Lopussa voit lisätä hieman kermaa tai voita.
Rosmariiniriisi; Keitä luonnon riisi, lisää kuuma rosmariini-kermaseos ja anna hautua.
Punajuuri-timjamipihvit; paista keitetyt, viipaloidut ja korppujauhoissa pyöritellyt
punajuuripihvit öljyssä. Mausta timjamilla, salvialla ja basilikalla. Lisää lopuksi kermamaitoa ja anna hautua.
Dippikastike; Lisää 1 - 2 rkl jauhetun kuminan ja tillin mausteseosta 2 dl:aan kermaviiliä ja
anna vetäytyä noin 1 tunti. Mausta maun mukaan myös hunajalla, suolalla ja sinapilla.
Marinointikastike lihalle, kanalle ja tofulle: 1 dl vettä, 1 dl öljyä, 2 rkl sinappia, 2-3 rkl
tomaattipyrettä, 2 rkl vahvaa soijakastiketta, 2 rkl hunajaa, 3 - 5 rkl Frantsilan
marinointimaustetta (rosmariinia, basilikaa, mustaa pippuria ja kuminaa). Sekoita ainekset.
Marinointikastike kalalle: Sinapin, tomaattisitruunamehua ja tuoretta tilliä maun mukaan.
ja
soijakastikkeen
tilalle
lisätään
Pikapizza: Levitä ruisleivän päälle oreganolla, mäkimeiramilla ja basilikalla maustettu öljyn
ja tomaattipyreen seos, pizzatäytteet ja juustoraaste. Paista tavalliseen tapaan.
Yrttinen vanilijakastike: Lisää vanilijakastikkeeseen maun mukaan tuoretta, murskattua
minttua tai anis- eli yrtti-iisoa. Talviaikana anna kuivattujen murskeiden muhia
kastikkeessa noin tunnin, jotta yrtti pehmenee ja antaa makua. Tarjoile esim.
omenapaistoksen ja marjapiiraiden kera.
MAUSTAMISEHDOTUKSIA
Viljat ja viljatuotteet
Hirssi: kirveli, liperi, piparjuuri, selleri, tilli, korianteri, fenkoli, inkivääri, katajanmarja,
laakerinlehti, rakuuna, saksankirveli
Kaura: timjami, kumina, korianteri, fenkoli, mäkimeirami
Leipä: fenkoli, kumina, anis, korianteri, nokkonen, rakuuna
Leivonnaiset: minttu, anisiiso, saksankirveli, väinönputki, anis, fenkoli, sitruunamelissa,
korianteri, inkivääri, kaneli, kardemumma, vanilija
Ohra: basilika, salvia, timjami, korianteri, fenkoli, mäkimeirami, kumina
17
Riisi: paprika, fenkoli, anis, timjami, rakuuna, korianteri, basilika, kirveli, saksankirveli
Ruis: kumina, katajanmarja, rosmariini, laakerinlehti
Tattari: meirami, salvia, iisoppi, persilja, kynteli, kumina
Vehnä: korianteri, basilika, rosmariini, meirami, liperi
Viljasalaatit: paahdetut seesaminsiemenet, pähkinät, sinapinsiemenet, auringonkukan
siemenet, timjami, tilli, persilja, rakuuna
Kasvikset ja kasvisruoat:
Herneet: kumina, meirami, kynteli, inkivääri, korianteri, basilika, piparminttu
Hernekeitto: kumina, meirami, mäkimeirami, basilika, sinappi
Keräkaali: kumina, korianteri, fenkoli, rakuuna, liperi, salvia, sinapinsiemenet, piparminttu
Kiinankaali: sinapinsiemenet, fenkoli, anis, kumina
Kukkakaali: sinapinsiemenet, fenkoli, muskottipähkinä, rakuuna, kumina
Kurkku: rakuuna, iisoppi, tilli, korianteri, inkivääri, sinapinsiemenet, persilja, tuore
sitruunamelissa
Kyssäkaali: kumina, fenkoli, sinapinsiemenet, tilli, persilja, korianteri, liperi, meirami
Lehtikaali: kumina, fenkoli, korianteri, sinapinsiemenet, liperi, rakuuna, meirami
Linssit: kumina, basilika, mäkimeirami. sitruuna, inkivääri, sinapinsiemenet, kynteli
Mangoldi: fenkoli, inkivääri, muskotti, tilli, kumina, timjami, meirami
Mustajuuri: fenkoli, anis, sinapinsiemenet, tilli, tillinsiemenet, basilika
Nokkonen: fenkoli, kumina, meirami, basilika, valkopippuri
Palsternakka: fenkoli, kumina, liperi, selleri, tilli, muskotti
Pavut: kumina, rosmariini, meirami, basilika, tilli, persilja, kynteli, muskotti, kirveli
Peruna: kumina, tilli, persilja, basilika, rosmariini, meirami, omena, piparjuuri, iisoppi,
kirveli, rakuuna
Pinaatti: inkivääri, muskotti, persilja, kynteli, anis, meirami
Porkkana (raaka): omena, fenkoli, anis, paahdetut pähkinät ja seesaminsiemenet, kirveli,
persilja
Porkkana (keitetty): sinappi, fenkoli, kirveli, selleri, meirami, muskotti, muskottikukka
Punajuuri: kumina, korianteri, laakerinlehti, anis, neilikka, katajanmarja, muskotti, salvia,
timjami, sitruuna, omena, piparjuuri, piparminttu
Punakaali: sinapinsiemenet, neilikka, fenkoli, timjami, kumina, omena, anis, katajanmarja,
salvia
Ruusukaali: fenkoli, sinapinsiemenet, piparminttu, kumina
Salaatit: basilika, meirami, rakuuna, kumina, omena, fenkoli, korianteri, katajanmarja
Tomaatti: basilika, salvia, iisoppi, persilja, tilli, kirveli, mäkimeirami, timjami
Valkokaali: kumina, rakuuna, kirveli, minttu, paahdetut seesaminsiemenet
Hedelmät ja marjat
minttu, sitruunamelissa, anisiiso, mintut, saksankirveli, ampiaisyrtti, väinönputki, inkivääri,
korianteri, kaneli, kardemumma, anis, fenkoli, vanilija
18
FRANTSILAN HYVÄN OLON PERHE
Frantsilan Luomuyrttitila
on luomuyrttiviljelyn ja luomuyrttituotteiden valmistuksen
uranuurtaja Pohjoismaissa. Kolmesataa vuotta viljelty sukutila Hämeenkyrön Kyröspohjan
kansallismaisemissa, 40km Tampereelta, siirtyi isoisältä tyttären tyttärelle 1980-luvun
alussa.
Yrttitilan perustajat, agronomit Virpi Raipala-Cormier ja hänen kanadalaissyntyinen
puolisonsa Jim Cormier, vihkiytyivät kasvien maailmaan jo kouluikäisinä. Jimiä viehätti
puutarhanhoito ja Virpi valmisti jo nuorena tyttönä yrttiteesekoituksia ja hoiti pientä
maustetarhaansa. He perehtyivät vuosien myötä yrttien ja rohtojen luonnonmukaiseen
viljelyyn ja niistä saataviin lääkinnällisiin tuotteisiin sekä kehittivät suomalaisen
kansanlääkinnän ja farmakologisen nykytietämyksen kautta tuotteita, joiden hauskat nimet
kuten Tyyneyden tipat, Pohjan akka ja Paras ystävä ihastuttavat edelleenkin
luontaistuotteiden ostajia Suomessa ja myös muualla.
Luonnonmukainen kotimainen viljely, kestävän kehityksen ajattelu, ympäristöstä ja
tulevaisuuden sukupolvista huolehtiminen sekä ihmisen kokonaisvaltainen niin fyysisen,
psyykkisen kuin henkisen hyvinvoinnin kohottaminen ovat olleet alusta alkaen Frantsilan
päätavoitteita. Tästä syystä Frantsila on kehittynyt myös monipuoliseksi luontaishoitojen, kurssien ja -koulutuksen tyyssijaksi.
Frantsilan Kehäkukka - tunnelmallinen vanhanajan kahvila/kasvisravintola ja
yrttimyymälä
Hämeenkyrön keskustassa Vaasa-tien varressa, Pappilanjoen rannalla sijaitseva idyllinen
miljöö on suosittu matkailukohde. Tampereelta sinne tulee matkaa 37 km. Kauniissa
vanhassa v. 1865 rakennetussa koulurakennuksessa on toiminut kahvila, kasvisravintola
ja yrttimyymälä 1986 vuodesta asti. Onnen Yrttitarhassa voi omatoimisesti tutustua lähes
300 mauste- ja rohtoyrttiin sekä aromaterapiassa käytettyyn kasviin tai varata opastettuja
esittelyitä ja esitelmiä.
Frantsilan Kehäkukka / Tiina ja Olli Ahonen
Yrjö Koskisentie 1, 39100 HÄMEENKYRÖ
puh 03 - 371 4637 / [email protected]
www.frantsilankehakukka.fi
Frantsilan Hyvän Olon Keskus - virkistäviä ja rentouttavia ohjelma- ja
kokouspalveluita sekä kursseja
Yrityksille, yhteisöille ja ryhmille järjestetään kokouspalveluiden, turvesaunahetkien ja
luontaishoitojen lisäksi esim. jaksamiseen uusia eväitä antavia kursseja ja TYKYkoulutusta muutamasta tunnista useaan päivään. Yrttitilan viehättävässä vanhassa
miljöössä on järjestetty yrtti- ja luontaishoidollisia itsehoitokursseja ja terapeuttikoulutusta
sekä hemmottelevia luontaishoitolomia jo vuodesta 1982 alkaen.
Frantsilan Hyvän Olon Keskus / Aija Lento
Kyröspohjantie 320, 39100 HÄMEENKYRÖ
puh 040 - 591 8742 / [email protected]
www.frantsilanhyvanolonkeskus.fi
19
Frantsilan Luomuyrttitila Ky
Tippavaarantie 6, 39200 KYRÖSKOSKI
puh 03 - 343 5500 / fax 03 - 343 5569
email: [email protected]
www.frantsila.com
20

Pieni yrttiviljelyn opas.pdf

Transcription

Similar documents

Mikrobiologian lähete, NordLab Oulu

Bakteriologia ja mykologia

tästä - Tanssiva tuli

Kuminaa ja hernettä vai jotain ihan muuta?

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry

Py Lehti.fi Portals Py Arkisto Py2011 05

avaa maustekaapin ovi uusiin seikkailuihin

SISÄLTÖ - Caraway Finland Oy

Hinnasto - Mehiläinen

matkailuesiteemme

Viherlannoitusopas

Carrera - HZPC Kantaperuna

4 / 2012 - KUMULA ry

Viljelyohje: Colomba