Py Lehti.fi Portals Py Arkisto Py2011 05

Pois Yrittäjät menestyivät vaaleissa
tieltä
05
Toukokuu 2011
2
Pääkirjoitus 18.5.2011
Yritysten kasvukipuja
Kauppalehti on järjestänyt kasvuyritystapahtumia
ympäri maata. Kiertue vieraili viime viikolla Tampereella. Tavoitteena on aktivoida yrityksiä kasvuun, josta esillä olleet yritykset olivat loistavia esimerkkejä. Suomessa kasvuyrityksiä on järkyttävän
vähän EU-mittapuun mukaan.Vuosina 2006 – 2009
Suomessa oli kaikkiaan vain 691 kasvuyritystä.
OECD:n määritelmän mukaan kasvuyritysten lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkilöä ja
seuraavana kolmena
vuonna työllisyyden
kasvun pitää ylittää 20
prosenttia.
Tilastointimenetelmä ei tosin ole Suomelle oikeudenmukainen. Meidän yrityskannastamme 95 prosenttia on alle kymmenen henkilöä työllistäviä ja koko yritysjoukostamme kaksi kolmasosaa on yksinyrittäjiä.
Yli 20 prosentin kasvuun alle kymmenen hengen
yrityksistä yltää jo yli 20.000 kappaletta eli kahdeksan prosenttia yrityksistä.
Yhtä kaikki – kasvuyrityksiä kaivataan, koska
niiden merkitys on elintärkeä Suomen kansantalouden, talouskasvun ja työllisyyden kannalta. Edellä
mainitut vajaat 700 kasvuyritystä loivat yli 50.000
työpaikkaa, keskimäärin 74 työpaikkaa yritystä
kohden vuosina 2006 – 2009. Alle kymmenen hengen kasvuyritykset loivat nekin yli 45.000 työpaikkaa eli keskimäärin kaksi työpaikkaa yritystä kohden.
Miksei meillä sitten luoda kasvulle riittäviä kannustimia? Miksi päätöksenteossa kateus aina nostaa
päätään, jos yrittäjä menestyy ja kasvattaa yritys-
tään? Miksi on niin vaikea ymmärtää, että vain menestyvä yritystoiminta voi luoda yhteiskunnan kipeästi kaipaamia työpaikkoja? Miksi menestyviä
yrittäjiä ei juhlita sankareina?
Tutkimusten perusteella tiedetään, että alkava
yritystoiminta on kasvuhakuisempaa kuin jo vuosia
jatkunut yritystoiminta. Vakiintuneessa markkinaasemassa toimiva yrittäjä on usein mielestään saavuttanut yrityksensä ihannekoon eikä halua ottaa
riskiä kasvattaakseen
liiketoimintaa. Siksi
kasvun kannusteita
on syytä kohdentaa
alkuvaiheen yritystoimintaan.
Kasvukipuja aikanaan kokenut sijoitusyhtiö Panostajan
perustaja,
yrittäjäneuvos Matti Koskenkorva peräänkuuluttaa veroporkkanoita riskisijoittajille. Koskenkorvan mukaan yhteiskunta elää suunnitelmataloudessa, vaikka yrittäjät kilpailevat verisesti tulorahoituksestaan markkinatalouden ehdoin. Verotuksen ei
pidä olla neutraalia vaan kasvuun kannustavaa. Tuleva hallitus voi veropäätöksillään vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä kasvua tukevalla talouspolitiikalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan yksityinen rahoitus on Suomessa kehittymätöntä ja julkinen pääoman tarjonta tehotonta. Kuitenkin kasvuyritysten suurin ongelma on usein nopean kasvun aiheuttama käyttöpääoman puute. Rahat loppuvat kassasta, vaikka tulevaisuus näyttääkin
lupaavalta. Olisiko jo aikaa uudistaa yritysrahoitusjärjestelmää, jota kukaan ei taida pitää toimivana?
Omaan yritykseensä
sijoittava yrittäjä ottaa
aina riskin, josta pitää
saada riittävä tuotto
Lisää
tuottavuutta,
huolehdi itsestäsi
Pirkanmaan Yrittäjät on aloittanut jäsenhuoltoiltojen sarjan.
Tilaisuuksissa esittelemme yrittäjäjärjestön palveluja. Haluamme muistuttaa jäsenyrittäjille,
mitä on tarjolla ja rohkaista
heitä entistä enemmän käyttämään palveluja jäsenmaksunsa
vastineeksi.
saan. Niillä toimialoilla, joilla
kesä on sesonkiaikaa, yrittäjät
itse eivät juuri lomaile. Yrittäjä
on kuitenkin vuosilomansa ansainnut, piti hän sen sitten kesällä tai johonkin muuhun aikaan vuodesta. Myös asiakkaiden on ymmärrettävä, ettei yrittäjäkään ole aina töissä.
Tilaisuuksilla on toinenkin
tarkoitus: kannustamme yrittäjiä pitämään huolta itsestään ja
yritystensä henkilöstöstä. Koneetkin tarvitsevat huoltotaukoja, emmekä me ihmiset ole
koneita – eivät edes yrittäjät.
Henkilöstön
hyvinvoinnista
meillä on jo opittu huolehtimaan ja huomattu käytännössä,
että tuottavuus vaatii hyvää
kuntoa ja riittävää lepoa. Moni
yrittäjä kuvittelee kuitenkin itse
pärjäävänsä vähemmällä huolenpidolla ilman, että hänen
oma tuottavuutensa kärsii. Se
nyt vain ei pidä paikkaansa.
Suomen suvi on hienoa aikaa, satoi tai paistoi. Kesästä
voivat kaikki nauttia, niin töissä
kuin vapaalla.
Kesä tulee ja tuo useimmille
meistä myös kesäloman tulles-
Jari Jokilampi
päätoimittaja
s. 17
s. 19
TOUKOKUU 2011
SISÄLTÖ
Kymmenen kysymystä – tuore kansanedustaja Martti Mölsä
s. 10
Miten sujui upseerin alanvaihto?
s. 13
”Työsuhteen pysyvyys on kaikkien etu”
s. 15
Nyt panostetaan pihaan
s. 17
Kuljetusyrittäjä nauttii rattihommista
s. 19
Rallisimulaattori on aikuisten pomppolinna
s. 29
Lounasvieraana Kari Neilimo
s. 49
Lahjoitus – euro per jäsen Tampereen yliopistolle
s. 42
Karonkkaa juhlistettiin vaalien aattona
Kerran kuukaudessa
ilmestyvä talouselämän
ja yritteliäisyyden
erikoislehti
Jakelulevikki 157 000 kpl
Jakelu:
Tampereen Ykkösjakelut Oy
Suomen Posti Oyj
s. 46–47
s. 46–47
Toimitus
Vastaava päätoimittaja
Jari Jokilampi
Toimitussihteeri
Ville Kulmala
040-535 9953
[email protected]
Markkinointi
Ilmoitusmyynti
Media-Linkki Oy
Seppo Salovaara
(03) 251 6507
0500-634 978
[email protected]
Yrityspalvelusivut
Alueteemat
Opasmedia Oy
Sumeliuksenkatu 18 B
Liisa: (03) 4518 0323
Ulkoasu
Ilmoitukset
Ylö-Taitto Oy
Hannu Husu
050-348 2361
Sivutaitto
Resoluutiopiste Oy
Jarmo Mäkinen
Julkaisija
Pirkanmaan Yrittäjä Oy
Toimitusjohtaja
Jari Jokilampi
Painopaikka
Alma Manu Oy,
Tampere 2011
P I R K A N M A A N
Tulevalla hallituskaudella
pitää panostaa yrittäjyyteen,
sillä talouskasvu riippuu
ratkaisevasti pk-yrityksistä.
s. 23
Asuntoministeri
Jan Vapaavuori
Pirkanmaan
Yrittäjät ry:n
julkaisu
Toukokuu
2011
Onneksi olkoon
– Yrittäjät lukeutuivat vaalien voittajiin
Arto Satonen
Harri Jaskari
Mikko Alatalo
Kimmo Sasi
Pirkanmaan Yrittäjien jäsenehdokkaiden osalta eduskuntavaalien tulokseen voi olla tyytyväinen.Yrittäjyys koettiin
maakunnassa tärkeäksi, sillä 18 kansanedustajasta peräti kahdeksan lukeutuu Pirkanmaan Yrittäjien jäsenkuntaan.
Arto Pirttilahti
■ Yrittäjäsuhde on poikkeuksellisen suuri jopa valtakunnallisesti.
Prosenteissa pirkanmaalaisista kansanedustajista peräti 44,4 prosenttia
kuuluu yrittäjäjärjestöön. Myös valtakunnallisesti kyseessä on erinomaisen vahva edustus, sillä koko
eduskunnasta
yrittäjäjärjestöön
kuuluvia kansanedustajia on 17,5
prosenttia eli 35 edustajaa.
Myös Suomen Yrittäjät voidaan
kuitenkin lukea näissä vaaleissa
voittajiin, sillä jäsenkansanedustajien määrä kasvoi viime vaalien
30:stä viidellä. Yrittäjäjärjestön jäseniä pääsi koko Suomessa Arkadianmäelle kaikkiaan seitsemästä eri
puolueesta. Neljän suuren lisäksi yksittäisiä yrittäjäedustajia on vasem-
Pauli Kiuru
mistoliitosta, Rkp:stä sekä kristillisdemokraateista.
Kokoomuksesta
leijonanosa
Pirkanmaan Yrittäjien jäsenistä
eduskuntaan noustiin kolmesta
puolueesta. Lukumääräisesti heitä
valittiin eniten kokoomuksen riveistä, sillä neljä viidestä kokoomuslaisesta lukeutuu jäseniin. Eniten kokoomusääniä keräsi Arto Satonen,
jolle nyt alkanut kausi on eduskunnassa järjestyksessään kolmas. Kokoomuspuolueen riveistä aikaisempaa kokemusta parlamentista ovat
keränneet, niin ikään Pirkanmaan
Yrittäjien jäsenet, Kimmo Sasi sekä
Harri Jaskari. Sasin kokemus on
Martti Mölsä
omaa luokkaansa, sillä hän on ollut
yhtäjaksoisesti eduskunnassa vuodesta 1983. Täysin uutena eduskuntaan nousi valkeakoskelainen Pauli
Kiuru, joka valittiin Arkadianmäelle ensiyrittämällä. Valkeakoskelainen Kiuru paikkaa myös Etelä-Pirkanmaata pitkään vaivannutta kansanedustajapuutetta. Viimeksi seutukunnasta (Akaa, Valkeakoski ja
Urjala) oli kansanedustaja 90-luvulla.
Puolet perussuomalaisista
Vaalien isoimmasta yllätyksestä vastanneiden Perussuomalaisten riveistä yrittäjäjärjestön ehdokkaita
on Pirkanmaalla puolet, sillä neljän
kansanedustajan kokonaismäärän
saavuttaneesta perussuomalaisesta
sekä Kihniössä yli puolet kaikista
kunnan äänistä napannut Lea Mäkipää että Punkalaitumen Martti
Mölsä löysivät uuden työpaikkansa
Arkadianmäeltä. Mäkipäällä tosin
on kokemusta työstä entuudestaan.
Hän toimi SMP:n kansanedustajina
vuosina 1983–1995. Mölsälle työpaikka on uusi, vaikka ehdokkaana
hänkin on kerännyt kokemusta jo
neljästi aikaisemmin. Perussuomalaisten suosion mittasuhteista hyvän
kuvan antaa se, että viime vaaleissa
vajaat 800 ääntä kerännyt Mölsä sai
niitä nyt reilut 4 400.
Keskustasta kumpainenkin
Vaaleissa suurimman tappion koke-
Lea Mäkipää
neen keskustapuolueen Pirkanmaalta valituissa ehdokkaissa löytyy
suhteessa eniten yrittäjyyttä, sillä
kumpikin Pirkanmaalta valittu kansanedustaja on kuulunut Pirkanmaan Yrittäjiin jo useamman vuoden. Pispalan miehelle, Mikko Alatalolle, alkava kausi on kolmas, kun
taas Mänttä-Vilppulan Arto Pirttilahdelle kansanedustajan pesti on
kokemuksena uusi. Tosin hän oli
hyvin lähellä läpimenoa jo edellisissä vaaleissa.
Kolmen tamperelaisen edustajan
lisäksi oman yrittäjä-äänitorvensa
eduskuntaan saivat Mänttä-Vilppula, Kihniö, Punkalaidun, Sastamala
sekä Valkeakoski.
Hyvä yhteistyö jatkukoon
■ Se että pirkanmaalaisista kansanedustajista lähes 45 % on Pirkanmaan
Yrittäjien jäseniä, on osoitus pirkanmaalaisten poliitikkojen arvostuksesta yrittäjiä kohtaan. Olemme järjestössä tehneet kiinteää yhteistyötä poliitikkojen kanssa vuosien ajan ajatuksella, että ilman yksityisen sektorin
menestyviä yrityksiä ja niiden tarjoamia työpaikkoja, meidän pohjoismainen
hyvinvointiyhteiskuntamme
mahdollisuus tarjota palveluja heik-
kenee vääjäämättä.
Tuntuukin varsin erikoiselta ja populistiselta vaatia yritysten ja yrittäjien verotuksen voimakasta kiristämistä kertomalla samaan hengenvetoon sadantuhannen uuden työpaikan
tarpeesta. Jokaisen uuden työpaikan
perustaminen vaatii aina investointeja, ja yrityksellä täytyy olla pääomaa
luodessaan työpaikkoja ja kasvattaessaan toimintaansa. Meillä on runsaasti esimerkkejä voimakkaasti kasvavis-
ta yrityksistä, jotka pääoman puutteessa ajautuvat ahdinkoon ja jopa
konkurssiin tilauskirjojen pullistellessa täysinä. Eli toisin sanoen, yritysten
kykyä investoida ei saa heikentää, jotta pitkäaikaista kasvua saadaan aikaiseksi. Kaikki uusi raha julkiseen sektoriin tulee elinkeinoelämän kautta
suoraan tai välillisesti.
Yritysten ja työn tekemisen verotuksen kiristäminen on helppo tapa
saada heti jonkun verran lisää verotu-
loa, mutta pidemmällä tähtäimellä se
toimii juuri päinvastoin heikentäen
yritysten kykyä kasvaa ja luoda uusia
työpaikkoja.
Kuten tuo 45 prosentin yrittäjäosuus Pirkanmaan kansanedustajista
kertoo, luotamme heidän tahtoonsa
luoda dynamiikkaa elinkeinoelämään. Näin on mahdollisuus pitkäaikaiseen talouden nousuun ja sitä
kautta julkisen sektorin rahoitukseen.
Me puhallamme Pirkanmaalla yhteen
hiileen, saamme jostakin meidän yrittäjäkansanedustajastamme ministerin
seuraavaan hallitukseen, ja maakunta
menestyy ja kasvaa entistä paremmin.
Pirkanmaan Yrittäjät ei suotta ole
Suomen Yrittäjien suurin ja vaikutusvaltaisin aluejärjestö.
Pirkanmaan Yrittäjien
puheenjohtaja
Mauri Kivistö
4
Vuoden Luova Yrittäjä palkittiin
Luovat Verkot -tapahtumassa
Eija Pirttilahti palkittiin Pirkanmaan Vuoden 2011 Luovana Yrittäjänä. Pirttilahden yritys Sammallammas toimii
Mänttä-Vilppulassa Pohjalahden kylässä.
■ Pirttilahti valmistaa suomenlampaan villasta omaleimaisia huopatuotteita, joiden
ideat hän saa luonnosta ja siihen liittyvistä tarinoista.
Sammallampaan tunnetuin
tuote lienee viinikuuleri, joka
ottaa tarpeen mukaan ketun,
hirven tai jonkin muun metsäneläimen muodon. Työtavoissaan ja materiaalivalinnoissaan Pirttilahti pyrkii
mahdollisimman ekologisiin
ratkaisuihin.
– Tuoteideat kumpuavat
usein käytännön tarpeista,
Eija Pirttilahti kertoo.
Yrittäjyys oli Pirttilahdelle
ainoa vaihtoehto työllistyä
omalle alalle maaseudulla.
– Alalla toimiminen on
vaatinut aikalailla sitkeyttä ja
jatkuvaa kouluttautumista.
Alunalkujaan perustin mattokutomon, jossa tein töitä
alihankkijana. Lapset ja lama
muuttivat suuntaa radikaalisti huovutuksen puolelle.
Pohjalahden
luova yrittäjä
90-luvun puolivälissä Pirttilahti lähti mukaan KeskiSuomessa järjestettyyn huopaprojektiin, jonka kautta
hän tutustui laajaan huopaosaajien verkostoon. Pirttilahden mukaan Suomen huopateollisuuskeskittymä sijaitsee tällä hetkellä Jämsässä.
– Huovan käyttöä alettiin
suosia käsi- ja taideteollisuudessa 80-luvulla. Harrastuksena huovutus on valtavan
suosittu.
Eija Pirttilahti on pohjakoulutukseltaan tekstiilialan
artenomi, mutta yrittäjänä olleessaan hän on kouluttautunut jatkuvasti. Matkan varrel-
Luovat Verkot -kontaktitapahtuma järjestettiin tänä vuonna
Tampere-talossa. Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma
keräsi yhteen luovien alojen yrittäjät ja sadat ostajat Pirkanmaan tärkeimmistä asiakasyrityksistä.
Eija Pirttilahti äimistyi saamastaan tunnustuksesta. Tekstiiliyrittäjä otti nopeasti ohjat omiin käsiinsä myös lavalla.
la Pirttilahti on suorittanut
muun muassa huovuttajan
erikoisammattitutkinnon,
yrittäjän erikoisammattitutkinnon sekä luoville aloille
suunnatun
tuotekehittäjän
erikoisammattitutkinnon.
– Koen keikkuvani taiteen,
käsityöläisyyden ja yrittäjyyden välimaastossa. Kuvaan itseäni käsityöläisyrittäjänä. Käsityöläisenä pyrin kehittymään jatkuvasti tekemisen
kautta, mutta yrittäjyyden
lainalaisuudet
koskettavat
myös käsityöyrittäjää. Samojen asioiden kanssa täytyy painia, oli sitten iso tai pieni yritys.
Tuotteita myydään muun
muassa lahjatavaraliikkeissä
eri puolilla Suomea. Jälleenmyyjiä on jonkin verran ulkomailla. Tampereella Sammallampaan tuotteita voi ostaa
Pirkanmaan kotityön myymä-
löistä Hatanpään valtatien
varresta ja Verkarannasta.
Eija Pirttilahti palkittiin 5.
toukokuuta Luovat Verkot -tapahtuman yhteydessä Tampere-talossa.
Pirkanmaan Vuoden Luovan Yrittäjän valitsevat Pirkanmaan Yrittäjät ry, Luova
Tampere ja Etera. Tänä vuonna haluttiin palkita pitkäjänteistä ja tuloksekasta luovaa
työtä jo parikymmentä vuotta
tehnyt käsityöyrittäjä. Sammallammas on myös hyvä esimerkki maaseudulla toimivasta luovan alan yrityksestä.
– Motivaatioon ja tekemiseen sekä itsensä kehittämiseen täytyy löytyä työkaluja,
joilla pitää itsensä kunnossa ja
vauhdissa. Asiakkaiden ja ulkopuolisten palautteesta ja
yrittäjien tunnustuksesta saa
todella paljon tsemppiä, Eija
Pirttilahti kiittelee.
Pirkanmaan Vuoden 2011 Luovana Yrittäjä joutui saman
tien Aamulehden toimittajan tentattavaksi.
5
6
EK:n barometri yllätti
Elinkeinoelämän Keskusliiton neljä kertaa vuodessa julkaisema barometri tarjosi Pirkanmaan osalta pienehkön yllätyksen, sillä sen mukaan maakunnan näkemykset tulevaisuudesta olivat koko maan heikoimmat.
Etenkin palvelupuolella suhdanneluku vajosi yllättävän alas.
■ Barometriä Pirkanmaan osalta
esitellyt asiantuntija Johanna Kaplas ei ainakaan omakohtaisesti
muistanut toista kertaa, jolloin Pirkanmaa olisi ollut Barometrissä
hännänhuippuna valtakunnallisessa
vertailussa.
– Tulokset olivat meille yllätys, ja
niissä löytyy ristiriitaisuuksia. Palveluyritysten myynti on vahvaa, ja rekrytointeja suunnitellaan, joten tähän
nähden nyt saadut odotukset jäivät
hyvin mataliksi, Kaplas kommentoi.
Saldoluku miinukselle
Pirkanmaalaisista palveluyrityksistä näkymien paranemiseen uskoi
ainoastaan 10
prosenttia vastaajista,
kun
taas
niiden
heikkenemiseen kallistui
23 prosenttia
vastauksen antaneista yrityksistä.
Tästä
syystä varsinainen saldoluku
painui nyt pakkasen puolelle
(–13), kun se
vielä tammikuussa oli 24.
Koko
maan
osalta vastaava luku oli 20, eli selvästi Pirkanmaata myönteisempi. Toisaalta kaksi kolmesta vastaajasta ennakoi tilanteen pysyvän ennallaan.
Palvelualan osalta barometrissä
nousi selvästi esille pelko työvoimapulasta, sillä barometrissä lähes
puolet vastanneista, 46 prosenttia,
kertoi työvoiman puutteen olevan
este kasvulle.
Teollisuuden ja rakentamisen
osalta Pirkanmaa oli lähempänä valtakunnallista keskiarvoa, mutta niissäkin maakunta jäi koko maan keskiarvoa heikommaksi. Näkymien
heikkenemiseen uskoi Pirkanmaalla
kolme prosenttia vastaajista, kun
taas niiden paraneminen sai kannatusta 13 prosentilta. Saldoluvuksi
muodostunut 10 oli selvästi palvelusektoria parempi, mutta jäi sekin koko maan 24:stä.
Vahvat taseet
auttoivat nousuun
Ekonomisti Juha Vartia piti barometrin tilannetta kokonaisuudessaan hyvänä.
– Tämä barometri vahvistaa näkemystä siitä, että taantumasta on
toivuttu verraten hyvin. Kysynnän
riittämättömyys on vähentynyt selvästi, ja tilauskannat on saatu jo lähes normaalitasolle, Vartia kommentoi. Hänen mukaansa yksi syy
nopeaan toipumiseen löytyy yritysten vahvoista taseista.
– Yritysten varallisuus toimi nyt
tässä puskurina, ja vahvojen taseiden ansiosta esimerkiksi konkurssien määrä jäi vähäiseksi ja myös
työllisyys säilyi aivan eri tasolla kuin
90-luvun lamassa, Vartia huomautti.
Suurimpina haasteina yritysten tulevaisuudelle ekonomisti piti kustan-
nusten voimakasta nousua, joka
koskettaa kaikkia toimialoja.
– Kustannusten kohoaminen jarruttaa kannattavuuden paranemista, mutta pääsääntöisesti pidän tilannetta kuitenkin varsin hyvänä,
Vartia tiivisti.
Autoilijat vireässä
yhteistoiminnassa
■ Orivedellä vietetään tämän
vuoden syyspuolella juhlia. Nimittäin Oriveden seudun Ammattiautoilijat ry. ja Oriveden seudun
Taksiautoilijat ry. viettävät yhteistä 35-vuotisjuhlaansa. Aikoinaan
nämä yhdistykset toimivat yhteisenä yhdistyksenä, mutta vuonna
1962 taksiautoilijat perustivat
oman yhdistyksen. Kummankin
yhdistyksen toiminta-alue kattaa
kolmen kunnan, Oriveden, Juupajoen ja Längelmäen alueen.
– Työllisyystilanne on melko
hyvä, kertoo Ammattiautoilijoiden puheenjohtaja Raimo Järvi-
nen. Puutavara-autoilijoiden kohdalla tilanne on erittäin hyvä,
mutta maansiirtopuolella tilanne
on heikko. Syksymmällä toivotaan
suuren siltatyömaan aloitusta ja
sen myötä työtilanteen parantumista. Varsinkin sora-autoilijat
odottavat työn aloittamista.
– Kalusto meillä on melkoisen
uutta ja hyväkuntoista. Erikoisautojakin on omasta takaa, on autonosturi, hinausautot, jätteenkuljetusautot jne.
– Edellä mainittujen kolmen
kunnan alueella toimii yhteinen
ulataksi-toiminta, kertoo orivesiläinen taksiautoilija Juhani Tuo-
minen. Kaikkiaan takseja on tällä
alueella noin 35. Mukaan mahtuu
myös pari naisautoilijaa.
Toiminta näiden kahden yhdistyksen välillä on vireää. Järjestetään yhdessä hiihtokilpailuja,
koulutustilaisuuksia, pikkujoulut
ja alussa mainittu vuosijuhla tänä
vuonna.
– Paljon enemmämkin tekisimme, jos vain aika riittäisi, jatkaa Raimo Järvinen.
– Erityisesti meidän naisjaostomme on vireästi toimiva.
[email protected]
Herra Hakkaraisen talo
Uusi persukansanedustaja Teuvo Hakkarainen on herättänyt kohua jo ennen
kuin työ eduskunnassa on päässyt edes alkuun. Esimerkiksi maahanmuuttajista herra Hakkaraisella on vankka mielipide. Ei minulla ole mitään heitä vastaan, jos he tulevat tänne töihin ja elävät Suomen lakien mukaan. Mutta sitä en
hyväksy, että tänne tullaan elämään sosiaaliturvan varassa, eikä koskaan ole
tarkoituskaan sitoutua yhteiskunnan lakien alle. Nyt sellaista tapahtuu ihan liikaa. Sanoo herra Hakkarainen, uusi lainsäätäjä. En ymmärrä, että varusmiehet
keräävät rahaa sotaveteraaneille, jotka ovat olleet henkensä kaupalla sodassa,
ja sen jälkeen tehneet hurjan työn maan nostamiseksi. Sitten näille maahanmuuttajille löytyy luukulta rahaa heti. Kaikki on valmiina. Ei mene minun ymmärrykseeni, jatkaa herra Hakkarainen. Ja sanoo vielä, että jos sellaisen mielipiteen ilmaisemista pidetään suvaitsemattomuutena, se saa sitä sitten olla.
■■■
Herra Hakkaraisen edustama puolue oli viime vaalien ainoa kannatustaan lisännyt. Prognoosit lähtivät nousuun, kun Kreikasta tai Portugalista ei puhuttu
vielä muuta kuin matkamuistoja. Nousukiitoon puolueen sysäsi kansan syvien
rivien asenne maahanmuuttoon. Muille puolueille aihe oli liian vaarallinen,
vaikka kansalaiset kyselevätkin maahanmuuton veronmaksajille aiheuttamia
kustannuksia. Myönnän, että kadehdin viimeksi ruokakaupassa tapaamaani
työtöntä, viimeisintä huutoa olevan nokialaista näpelöivää, kiiltavissä kengissä
ja satojen eurojen muotivetimissä käyskentelevää tummatukkaista, joka ystävällisesti varmistelee lihatiskin kupeessa, ettei kädessään oleva lihapötkö vain
sisällä sianlihaa. Hetken mietin, miten kolmen viikon yhtäjaksoinen yrittäjän
työrupeamani ilman vapaapäiviä jo vähän väsyttää, ja alv-laskelmakin pitäisi
vielä ensi yönä saada verottajalle valmiiksi, ja yritän kohteliaasti vastata. Ei
sianlihaa. Naudan sisäfilettä. Ostan nötköttipurkkini ja poistun laskemaan
alv-ilmoitustani. Sanovat, että kaikki Suomessa ovat tasa-arvoisia. Suomalaiset
ilmeisesti humputtelevat kaikki tienaamansa rahat, mutta maahanmuuttajat
elävät säästeliäästi. Tukirahoista riittää Eurostatin tutkimuksen mukaan 18
miljoonaa euroa vuodessa vielä maahanmuuttajien entisiin kotimaihin lähetettäväksi. Pystyvät siis säästöillään elättämään sukuaan myös Suomen ulkopuolella. Joskushan sitä joku töissään uupuva suomalainen saattaa kysellä
oman työpanoksensa vastineen perään. Suvulle kun ei millään tahdo jäädä lähetettävää. Niin että niistä syvistä riveistä se herra Hakkaraisenkin vaalimenestys kumpusi.
■■■
Heti vaalien jälkeen Helsingissä nähtiin mielenosoitus ”Suvaitsevamman Suomen Puolesta”.
Mielenosoituksessa vastutettiin perussuomalaisten arvoja. Siis vastustettiin
vaalien tulosta ja kansalaisten mielipidettä. Joka sitten kai tarkoittanee sitä suvaitsevampaa Suomea. Tapahtuman koolle kutsunut näytelmäkirjailija Heini
Junkkaala informoi, että mielenosoituksen tarkoituksena oli julistaa, että kaikki eivät hyväksy persujen arvomaailmaa. Junkkaalalla oli siihen tietysti oikeus.
Toisin kuin herra Hakkaraisella omaan mielipiteeseensä. Tekihän vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetkin herra Hakkaraisesta oikein tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle. Että olisiko siinä syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Paikalla mielenosoituksessa oli kuulemma kulttuuriväkeä, ihmisiä vähemmistöistä ja alakulttuureista, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä.
Joiden näkemykset ovat niitä ainoita oikeita ja suvaitsevaisia.Vastoin kuin herra Hakkaraisen näkemykset, jotka siis ovat suvaitsemattomia. Herra Hakkarainen sanoo, että kaikki tämä ei ihan mene hänen ymmärrykseensä. Ei taida
Hakkarainen olla yksin.
■■■
Politiikka on kuitenkin yhteistyötä. Hakkarainenkaan ei saa ääntään kuuluviin
yksin. Eikä juuri sellaisena, kun hän on halunnut tai vaaleissa luvannut. Niitä
haluja ja lupauksia on pakko sovittaa, jotta yhteistyö siellä herra Hakkaraisenkin talossa Arkadianmäellä muidenkin kanssa olisi mahdollista. Onhan niitä
muunlaisiakin esimerkkejä olemassa Mubarakkeineen, al-Assadeineen, Gaddafeineen ja niin edelleen. Mutta huonostihan sellaisille tapaa lopulta käydä.
Yhteistyötä kun sittenkin rakentaa pitäisi. Kreikat ja Portugalit ottivat liian koville, ja persut päättivät pitää päänsä loppuun asti. Lanttiakaan ei etelään. Kun
pelkkää persujen hallitusta ei oikein voi muodostaa, ja kulmien pyöristäminen
omista näkemyksistä monipuoluehallituksen muodostamiseksi ei käynyt
päinsä, oppositiohan sellaisesta seuraa. Ja omasta tahdosta. Isosta jytkystä tussahtikin suutari. Kansan tahto ei toteudu, sanoo persujen äänestäjä, ja vetoaa
vaalivoittoon. Vaalin voittivat Kokoomus ja Demarit. Nehän ne olivat ne suurimmat puolueet näissä vaaleissa. Entisiä kannatuksia tai niiden lisäyksiä kun
ei lasketa. Persut uhrasivat paljon Portugalin alttarille. Tai sitten se Timo Soini
mietti, että sillä sekalaisella joukollaan on sittenkin varminta ja turvallisinta
huudella vain puskista ja nurkan takaa.
Mitä sitten, jos Suomessa menetettiin muutama työtunti
MM-kisojen vuoksi. Leijonalauma tulee ainakin monarkkeja
halvemmaksi. Saarivaltion tuoreen naimakaupan vuoksi
myönnetty ylimääräinen vapaapäivä tiesi Britannian
taloudelle noin 5,6 miljardin euron kokonaislaskua.
MM-finaali sikseen, ainakin talousasioissa Ruotsi rökittää
meidät. Alhaisempi työttömyys, kovempi talouskasvu, pienempi inflaatio jne. Tästä(kin) voi löytää syyn kateuteen.
7
8
Laura Hagman
Talenom Konsultointipalvelut Oy
[email protected]
Lakilaari
Miten määräytyy arvonlisäverotuksen verokausi? Yritykseni oli
ensin neljännesvuosimenettelyssä ja nyt kausiveroilmoitus tulisi
antaa kuukausittain. Haluaisin jatkaa ilmoitusten tekoa neljännesvuosittain.
Arvonlisäverolain 162 §:ssä on säädetty, että verovelvollisen on annettava kultakin verokaudelta veroilmoitus. Verokausi määräytyy puolestaan arvonlisäverolain 162 a §:n mukaan siten, että verokausi on
lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Jos verovelvollisen kalenterivuoden kirjanpitolain mukainen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on enintään 50.000 euroa, on verokausi neljänneskalenterivuosi. Vastaavasti
jos verovelvollisen liikevaihto tai vastaava tuotto on enintään 25.000
euroa, on verokausi kalenterivuosi. Lisäksi alkutuotantoa harjoittavilla
verovelvollisilla on erityisiä säännöksiä, joita ei tässä käsitellä.
Verokautta määriteltäessä liikevaihto tai sitä vastaava tuotto lasketaan
kalenterivuodelta, vaikka tilikausi olisikin jokin muu ajanjakso. Yritystoiminnan alkaessa pidennettyyn verokauteen oikeutettu verovelvollinen voi hakemuksen perusteella valita heti verovelvollisuuden alusta
lyhyemmän verokauden. Verovelvollinen voi myös vaihtaa lyhyempään
verokauteen. Tällaista muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään kyseistä kalenterivuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että muutettua verokautta sovelletaan hakemuksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen. Verokauden
on oltava sama vähintään kolmen perättäisin kalenterivuoden ajan.
Jos yrityksesi liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on kasvanut määritellyn rajan yli, ei valinnan vaihtoehtoa ole. Lisäksi verovelvollinen voi menettää oikeutensa pidennettyyn verokauteen verotuksellisten laiminlyöntien johdosta.
Mihin perustuu vuoden 2011 kiinteistöverotus?
Milloin kiinteistöselvitys on annettava?
Vuoden 2011 kiinteistöveron perusteena on vuoden 2010 verotusarvot. Kiinteistövero määrätään sille, joka omisti kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1.2011. Vaikka kiinteistö olisi myyty kalenterivuoden aikana eteenpäin, vero määrätään myyjälle. Jos kiinteistöä tai rakennusta koskevat tiedot ovat muuttuneet, verovelvollisen on annettava kiinteistöselvitys. Selvitys on annettava esimerkiksi, kun kiinteistö
on hankittu, keskeneräisten rakennusten valmiusasteen muutoksista
ja rakennuksen valmistumisesta. Selvitys vuoden 2010 kiinteistöä
koskevista muutoksista on toimitettava esitäytetyn veroilmoituksen
liitteenä, mikäli selvitystä ei ole toimitettu verohallinnolle jo aikaisemmin.
Esko Aho ja muut
tuottavien ideoiden
metsästäjät
Tänä vuonna jo 34. kertaa järjestettävän Tuottava
Idea -kilpailun tavoitteena on nostaa esiin uusia
liikeideoita ja korostaa innovoinnin ja yrittämisen
merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen avaintekijöinä. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjes■ Huhtikuussa alkanut kilpailuaika
kestää toukokuun
31. päivään. Tänä aikana
paikalliset
nuorkauppakamarit
etsivät ideoita omilta talousalueiltaan.
Kilpailuun etsitään
mukaan jo tuottavassa toiminnassa
olevia ideoita, jotka
ovat enintään kolme
vuotta
vanhoja.
Ideat voivat olla
tuotteita, palveluita,
toimintamenetelmiä, konsepteja tai
uusia liike-ideoita.
Hakemukset käsitellään ensin
alueraadin toimesta, joka myös
palkitsee oman alueensa parhaat
ideat. Palkintosijoille päässeet
osallistuvat valtakunnalliseen kilpailuun, jonka voittaja ratkeaa lokakuussa Jyväskylässä.
Kilpailussa palkitaan voittajat
sekä yritys- että yhteiskuntasarjassa.
tämän kilpailun suojelijana ja tuomariston puheenjohtajana toimii entinen pääministeri, nykyään Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja
Esko Aho.
Metso ja Ylöjärvi
pärjäsivät viime vuonna
Viime vuonna Pirkanmaan ja Satakunnan aluevoittajana palkittiin
Metso Mining & Constructionin
murskauslaitoksen säätöjärjestelmä yrityssarjassa. Yhteiskuntasarjassa ykköseksi valittiin Ylöjärven
Terveyskioski. Kunniamainintoja
Pirkanmaalla jaettiin SPU Systems
Oy:lle, Protomolle
sekä Santen Oy:lle,
joka lopulta voitti
koko kansallisen kilpailun yrityssarjassa. Tuomaristossa
ehdotuksia puntaroi
varsin arvovaltainen
raati. Ahon lisäksi
ehdotuksia arvioivat
muun
muassa
Kauppalehden päätoimittaja Hannu
Leinonen, Suomalaisen Työn Liiton
toimitusjohtaja Pekka Tsupari, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja
Risto E.J. Penttilä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sekä Suomen Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjasola.
Lisätietoa ja ohjeet kilpailuun
osallistumiseen löytyy osoitteesta
www.tuottavaidea.fi.
9
10
Martti Mölsä
Punkalaitumelta asuva Martti Mölsä valittiin eduskuntaan viidennellä yrittämällä. Vuodesta 1983 yrittäjänä toimineen Mölsän puolue, Perussuomalaiset,
1. Aloitit poliittisen urasi nykypuolueesi edeltäjässä SMP:ssä.
Mikä sai sinut liittymään puolueeseen?
– Jäseneksi liityin vuonna 1972. Osasyy tähän oli, että isäni toimi puolueen Satakunnan piirisihteerinä, enkä
ollut vielä alkuvaiheessa kovinkaan
aktiivinen toimija. Ensimmäistä kertaa olin itse ehdolla vuoden 1984
kunnallisvaaleissa, joissa tulin myös
valituksi.
2. Viisinkertaistit äänimääräsi
edelliskerrasta. Miten tämä onnistui?
– Viime kerralla ilmoittauduin ehdokkaaksi vasta tammikuussa, kun vaalit olivat jo maaliskuussa. 2007 vaaleissa minulla ei myöskään ollut kotisivuja ja hyvin vähän mainontaa. Nyt
panostin vaalityöhön aivan eri tavalla. Aloitin kampanjan jo varhain, kiersin kenttää ja panostin myös mainontaan. Tietysti myös Perussuomalaisten kova noste auttoi minua.
3. Mitä arvostat Timo Soinissa?
– Olen tuntenut Timon jo varmasti 25
vuoden ajalta ja muistan jo aivan
alussa panneeni merkille hänen olevan puheenlahjoiltaan harvinaisen
lahjakas. Arvostan myös hänen kovaa
työmoraaliaan ja sinnikkyyttään.
Muistan, että Timo ajeli aikanaan
Poutiaisen tyyliin mopolla meilläkin
Punkalaitumella vuonna 1997, jolloin
puolueen kannatus oli 0,4 prosenttia.
Siitä on tultu pitkä matka.
4. Punkalaitumen lisäksi sait
paljon ääniä myös kotikuntasi
ulkopuolella. Kenen äänillä
Martti Mölsä valittiin eduskuntaan?
– Urjala ja Sastamala olivat minulle
vahvoja alueita, mutta kannatusta oli
kyllä ympäri maakuntaa. Tampereeltakin sain yli 900 ääntä. Minua äänestettiin laidasta laitaan, etenkin
kotikonnuilla. Uskon, että sain myös
mukavasti yrittäjien ääniä.
5. Miksi Perussuomalaiset saavutti vaaleissa näin kovan tuloksen?
– Suurimpia syitä ovat varmasti nämä
Kreikan, Irlannin ja Portugalin kriisirahastoasiat. Toisaalta myös tuloerojen kasvu on kaiketi saanut monen
äänestäjän vakuuttumaan siitä, että
muutosta tarvitaan.
6. Perussuomalaisten kanta
maahanmuuttoon on varsin
kriittinen. Mikä on oma näkemyksesi asiasta?
– Kuten Timo Soinikin on sanonut,
kaikki elämä on arvokasta, eikä rasismi kuulu Perussuomalaiseen ajatteluun millään tavalla. Olen kuitenkin
sitä mieltä, että maahanmuuttoa täytyy voida katsoa myös kriittisin silmin. Kotimaassakin riittää menoeriä.
otti vaaleissa murskavoiton, ja myös Mölsä kasvatti omaa äänimääräänsä
hurjasti. Viime vaalien vajaan 800 äänen saalis kipusi nyt reiluun 4400:aan.
7. Minkä näet yrittäjien kannalta tärkeimpänä asiana, mitä haluat olla kansanedustajana ajamassa?
– Pienyrittäjän kannalta mielestäni
tärkeintä olisi helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista, sillä
kynnys siihen on edelleen hyvin
suuri. Suomessa on noin 160 000 yksinyrittäjää, ja jos heitä saataisiin
palkkaamaan itselleen työntekijöitä,
ei täällä olisi kohta enää yhtään työtöntä.
8. Mikä oli vaalibudjettisi, miten
rahoitit sen?
– Budjettini oli hieman yli 20 000 euroa. Tästä summasta noin 7000 euroa sain tukiyhdistykseltäni, ja loput
olivat sitten omaa rahaani, pääsääntöisesti eläkevakuutuksestani.
9. Olet nyt ollut kansanedustaja
muutaman viikon. Mikä uudessa työpaikassa on yllättänyt?
– Kyllä ainakin työpaikan puitteet ja
kaikki se arvokkuus valtakirjan tarkastuksineen on ollut vielä juhlavampaa kuin osasin odottaa.
10. Olet ollut yrittäjä vuodesta
1983. Miten oman yrityksesi
asiat hoidetaan nyt, kun työpaikkasi siirtyi Arkadianmäelle?
– Yritystoiminnan ja kansanedustajuuden yhteensovittaminen ei onnistu, sillä jompikumpi kärsisi.
Olen toiminut isännöitsijänä 17 eri
kohteessa, ja tosiasia on, että nyt
näihin kohteisiin täytyy löytyä uudet isännöitsijät. Onneksi ehdin pitämään suurimman osan yhtiökokouksista jo ennen vaaleja. Nyt minulla
on vielä kolme kokousta pitämättä.
Kansanedustaja Martti Mölsä toimii eduskunnassa paitsi koko Pirkanmaan, myös oman
kotikuntansa, Punkalaitumen,
äänitorvena. Mies haluaakin puolustaa myös kaupunkiseudun ulkopuolista Pirkanmaata ja pitää
esimerkiksi laitaseutujen rapautuvaa tieverkostoa ongelmaisena. Mölsä aikoo suosia julkisia
kulkuvälineitä työmatkoillaan
Helsinkiin, ja jo ensimmäisenä
työpäivänä mies valitsi kulkupelikseen linja-auton.
– Aion jatkossakin suosia linjaautoa. En lähde mielelläni seikkailemaan omalla autolla
Helsinkiin, Mölsä perustelee.
11
Mainosmies palkittiin
Pirkanmaan Nuori Yrittäjä 2011 -palkinto matkasi mainosmaailmaan, kun sen nappasi oman yrityksensä jo
kymmenen vuotta sitten pystyyn pistänyt Marko Mäkelä.
Alle 35-vuotiaille yrittäjille tarkoitetun kilpailun kultamitalin saanut mainostoimisto sijaitsee Tampellan alueella ja työllistää 29-vuotiaan Markon lisäksi kuusi työntekijää.
■ Yrittämiseen Marko Mäkelä sai kipinän jo pikkupoikana, sillä sekä Markon äiti
että isä ovat yrittäjiä. Isän
autokauppa ja äidin kiinteistövälitystoimisto olivatkin
ensimmäisiä
asiakkaita.
Oman toiminimensä Marko
pisti pystyyn vain 19-vuotiaana.
– Siinä tuli puuhasteltua
vanhempien nettisivujen ja
markkinointiasioiden parissa, ja sitä kautta sain sitten
muitakin asiakkaita, lähinnä
Hämeenkyröstä.
Ensimmäiset
toimitilat Tampereelle
Tampereelle muuttaessaan
Marko ehti työskennellä
muutaman vuoden palkkatöissä toisessa toimistossa,
joten vuosituhannen alkuvuodet oma yritys toimi lähinnä pöytälaatikossa. Mahtuipa samaan saumaan varusmiespalveluskin. Omaan
yritystoimintaan
Mäkelä
päätti panostaa jälleen
vuonna 2003.
- Tätä ennen olin toiminut kotikonttorissa, mutta
kun sopiva paikka löytyi
Puutarhakadulta,
päätin
tarttua tilaisuuteen, Mäkelä
muistelee. Ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä palkattiin jo seuraavana vuonna.
– Toimimme puhtaasti
verkkoviestinnän parissa aina vuoteen 2007, jolloin
palkkasimme tänne ensimmäiset graafiset suunnittelijat.
Koko kakku
Nykyään mainostoimisto
Värikkään toiminta jakaantuu kokolailla puoliksi verk-
– Päivääkään
en ole joutunut katumaan yrittäjäksi ryhtymistä. Töihin
tulo ei ole
minulle ikinä
vastenmielistä, vaikka
olenkin nyt
tuoreena isänä koettanut
rajoittaa työpäivänä 7–17
välille. Muun
ajan pyhitän
sitten perheelle, kahdeksan kuukautta vanhan tyttövauvan isä kertoo.
ko- ja painoviestintään.
– Vahvuutemme on, että
voimme toteuttaa asiakkaidemme tarpeet sekä printtiettä verkkokampanjoissa aina ohjelmoinnista alkaen,
Mäkelä sanoo. Työmäärässä
Värikästä kuormittavat eniten sen viisi isointa asiakasta, jotka teettävät yrityksellä
töitä jatkuvalla syötöllä. Tärkeässä roolissa on myös
oma ohjelmistokehitys, joka
takaa Värikkäälle riippumattomuuden alihankkijoista. Värikkään omaan
Networks-tuoteperheeseen,
kuuluu muun muassa nykyaikainen julkaisujärjestelmä, verkkokauppa sekä projektipankki.
Valtavirtaa vastaan
Moni mainostoimisto joutui
taantumassa sopeuttamaan
toimintaansa huomattavastikin. Mäkelän mukaan heillä vaikutus oli kuitenkin
päinvastainen.
– Meillä on paljon asiakkaita teollisuudesta, ja vaikka heidän myyntinsä väheni, usea heistä pikemmin lisäsi kuin vähensi panostuksiaan markkinointiin.
Taantuma näkyi myös
siinä, että työhakemuksia
saapui kasapäin.
– Etenkin graafisen puolen osaajia kyllä löytyy hyvin, mutta toisaalta varsinkin taitavista verkkokoodareista on aina puutetta. Heille meillä olisi heti nytkin
avoinna ainakin yksi paikka.
Tuore tampellalainen
Yritys muutti vasta äskettäin
uuteen paikkaan, kun se
siirsi toimistonsa Commercen talosta Tampellaan
Juhlatalonkadulle, samaan
osoitteeseen Tredean kanssa.
– Meiltä alkoi yksinkertaisesti loppua tila ja happi
vanhassa tilassa. Nämä tilat
mahdollistavat kasvun jatkossakin, Mäkelä kertoo ja
paljastaa, että henkilöstövahvuutta on tarkoitus kasvattaa
jo lähitulevaisuudessa.
– Näen eniten kasvupotentiaalia verkkoviestinnässä
ja ohjelmointipuolella. Myös
sosiaalinen media on varmasti kasvava trendi. Jo nyt
meillä työskentelee yksi henkilö täyspäiväisesti sosiaalisen median parissa.
Tekstipaidat osa
liiketoimintaa
Yrityksen yhteydessä toimii
myös tekstiilipaino, joka toimii puhtaasti verkkokauppana. Yrittäjän kotikonnuilla
Hämeenkyrössä
sijaitseva
paino painaa suositut tekstipaidat tarpeeseen jos toiseenkin.
– Paitapuolella pääosa
asiakkaista on yksityisiä,
mutta kyllä yrityksetkin sieltä tilailevat. Myös tällä puolella paras markkinointikanavamme ovat tyytyväiset
asiakkaamme. Heidän ansiostaan pyörimme kärkisijoilla hakukoneissa.
Valtakunnallinen kisa
ratkeaa toukokuussa
■ Nuori Yrittäjä -kilpailussa rajaviivana pidetään 35
vuoden ikää. Lisäksi perusteissa vaaditaan, että toiminnan on pitänyt jatkua
vähintään kolme vuotta.
Yksinyrittäjät on myös rajattu ulkopuolella, sillä palkinnon saajan tulee työllistää vähintään yksi henkilö.
Millä mielin Mäkelä vastaanotti palkintonsa?
– Tietysti tämä lämmitti
mieltä, ja minusta on hienoa, että myös nuoria yrittäjiä nostetaan tällä tavalla
esiin. Olen saanut palkinnosta paljon palautetta
asiakkailta, joten tietysti se
on myös meidän oman
markkinointimme kannalta tärkeää.
Tänä vuonna Nuori Yrit-
täjä -kilpailu järjestettiin
14. kertaa. Tuttuun tapaan
kilpailun pistivät pystyyn
Suomen Yrittäjät sekä Yksityisyrittäjäin Säätiö.
Valtakunnallinen voittaja selviää toukokuun loppupuolella, kun koko kilpailun voittaja tai voittajat
paljastetaan Nuorten Yrittäjien tapahtumassa Jyväskylässä. Viime vuonna Pir-
kanmaa menestyi valtakunnallisessa tilaisuudessa
hyvin, sillä vasta äsken Lielahteen uuden toimipisteensä valmiiksi saanut (PY
4/2011) Tampereen Autocenter Oy oli yksi valtakunnallisen kilpailun voittajista. Yhteensä voittajalle tai
voittajille on jaossa mukava
potti, 50 000 euroa.
12
13
Upseeri vaihtoi siviilihommiin
Tamperelainen Arja Raukola Oy löysi tuoreen osaajansa
perhepiiristä, kun rekrytointeihin ja henkilöstöpalveluihin erikoistunut yritys pestasi riveihinsä Juha-Matti Raukolan, joka on tehnyt aikaisemman työuransa upseerina.
Perheyritys kuitenkin voitti sotilasuran.
■ Maaliskuussa taakse jäänyt
sotilasura oli Juha-Matti
Raukolalle selkeä päämäärä
jo pikkupoikana.
– En tiedä voiko puhua
varsinaisesta haaveesta, mutta kyllä sotilasura kiinnosti
pienestä pitäen. Varusmiespalveluksessa olin ollut vain
muutaman viikon, kun jo ilmaisin esimiehilleni, että
olen kiinnostunut töistä täällä myös palveluksen päätyttyä, Raukola taustoittaa. Vuosi oli tuolloin 1999 ja palveluspaikka Parolannummen
Panssariprikaati. Tästä lähti
liikkeelle reilu kahdentoista
vuoden putki armeijan harmaissa. Välittömästi kotiutuksen jälkeen tuore reservin
vänrikki jäi töihin määräaikaiseksi kouluttajaksi, ja ovet
maanpuolustuskorkeakouluun aukesivat heti ensi yrittämällä.
Afganistan oli
arvokas kokemus
Neljä vuotta myöhemmin kadetti Raukolasta tuli yliluutnantti. Ensimmäinen komennuskohde oli Vekaranjärvi. Kotikonnut vetivät kuitenkin puoleensa, ja kolmen
vuoden Kymenlaakson komennuksen jälkeen vuorossa
oli Kuoreveden Halli. Ilmavoimissa hän työskenteli
vuoden verran yksikön varapäällikkönä, ja tämän jälkeen
yliluutnantille aukesi mahdollisuus ulkomaankomennukseen rauhanturvaajana.
– Ulkomaankomennus
oli arvokas kokemus ja varmasti eräänlainen sotilasurani kohokohta, Raukola kertoo. Afganistanissa mies toimi kahdessa eri pestissä, ensin monikansallisessa esikunnassa operaatioupseerina
ja sittemmin sotilastarkkailijaryhmän johtajana. Etenkin
jälkimmäinen kokemus, joka
tarkoitti aktiivista yhteydenpitoa paikallisiin viranomaisiin ja rivikansalaisiin,
oli hyvä silmien avaaja.
– Kyllä Afganistan on varmasti muuttanut jokaista
siellä ollutta. Omalta kohdaltani voin sanoa, että siellä oppi arvostamaan Suomen hyvinvointia aivan uudella tavalla, kun tapasi ihmisiä, joilla ei ollut edes vesitippaa,
Raukola kertoo.
Siviilihommien
soidinlaulu
Vaikka pohdinta siviilitöihin
siirtymisestä oli herännyt jo
aikaisemminkin, paluu rauhanturvatehtävistä oli varsinainen kulminaatiopiste.
– Kyllähän minä mietin
Juha-Matti Raukola
aloitti työt perheyrityksessä maaliskuussa.
Henkilöstöyrityksen
toimintaan liittyvät
haastattelut ovat tuttua puuhaa jo upseerivuosilta.
– Haastattelutilanteissa kaikkein tärkeintä
on, että henkilö on
aidosti oma itsensä.
Aitous kyllä loistaa
ihmisistä läpi, Raukola
kertoo.
asiaa jonkin verran, kun perheyritys hankittiin vuonna
2006. Vasta Afganistanista
palattuani aloin harkita asiaa
vakavammin. Raukola ei
suinkaan ole ainoa upseeri,
joka on siirtynyt armeijan
palveluksesta siviilipuolelle.
Vaikka mitään joukkopakoa
siviiliammeteihin ei ole nähty, on trendi selvä. Siviiliura
houkuttelee yhä useampaa.
– Yksi syy tähän on urakehityksen verkkaisuus puolustusvoimien
palveluksessa.
Sotilasuran tekeminen edellyttää jatkuvaa valmiutta
muuttaa paikasta toiseen, ja
perhe-elämän yhdistäminen
tähän voi olla hyvin haasteellista.
– Toisaalta syynä on varmasti myös erilainen suhtautuminen työelämään. Harvoin siviilissäkään enää solmitaan tänä päivänä koko
elämän mittaisia työsuhteita,
Raukola jatkaa.
Kapteenista
aluepäälliköksi
Maaliskuussa Raukolan aikaisempi titteli, kapteeni,
vaihtui aluepäällikköön. Uudessa toimenkuvassaan mies
vastaa viime vuonna Helsinkiin laajentaneen henkilöstöyrityksen Pirkanmaan toimintojen johtamisesta. Mutta mitä lisäarvoa upseeritausta sitten tuo yritykseen?
– Puolustusvoimissa kaikki toiminta liittyy jollakin tapaa johtamiseen, ja uskon, että siihen minulla on sekä hyvä koulutus että arvokasta
kokemusta.
Perimmiltään
johtaminen on samanlaista
työtä, oli päällä sitten univormu tai ei. Puolustusvoimien
johtamiskulttuuri on mennyt
viime aikoina entistä enemmän muodollisesta, arvovaltaan nojautuvasta johtamisesta
keskustelevampaan
suuntaa, eli siis lähemmäs siviilimaailmaa, Raukola jatkaa. Muina upseerikoulutuksen etuina Raukola mainitsee
kyvyn nopeaan päätöksentekoon.
– Puolustusvoimissa oppii
hyvin suoraviivaiseen ajatteluun päätöksenteossa. Kun
tarvittu tieto on kerätty,
asiasta tehdään päätös ja
mennään eteenpäin, Raukola
kertoo.
Mistä löytyy paras
vaihtoehto?
Seitsemänhenkisen toimiston päivittäisen työnjohtamisen lisäksi toimenkuvaan
kuuluu muun muassa yhteydenpitoa asiakkaisiin sekä
rekrytointihaastatteluja. Vii-
meksi mainittu on sekin
tuttua puuhaa upseeriajoilta.
– Henkilöiden sijoittaminen heille parhaiten soveltuviin tehtäviin oli tärkeä osa työnkuvaani myös
Puolustusvoimissa. Olen
ollut mukana valitsemassa
niin varusmiehiä kuin
kantahenkilökuntaakin
erilaisiin tehtäviin. Maanpuolustusalalla näki ja koki selkeästi, miten tärkeä
voimavara jokainen yksittäinen henkilö on, ja miten yksilöihin saadaan puhallettua paras mahdolli-
nen tiimihenki, Juha-Matti listaa.
Yli sata työpaikkaa
vuodessa
Viime vuonna Arja Raukola Oy:n kautta vakituisiin työsuhteisiin löydettiin reilut sata henkeä.
Juha-Matti Raukolan mukaan tavoite on tänä vuonna päästä vähintäänkin samaan lukemaan. Yrityksen
erityisalueiksi voi lukea
toimihenkilöiden ja erityisesti taloushallinnon osaajien rekrytoinnit.
– Talouspuolesta meillä
on kenties kaikkein vankin kokemus. Mitään toimialoja ei ole
suljettu pois, mutta on toki aloja,
jotka ovat meille tutumpia kuin
toiset, Raukola kertoo.
14
15
Tyytyväinen henkilöstö on kaikkien etu
■ Wincleanin operatiivisesta
toiminnasta vastaava johtaja
Petri J. Kokko painottaa, että
pysyvät työsuhteet ovat kaikkien etu.
– Vaihtuvuus on alallamme
iso ongelma. Uuden työntekijän perehdyttäminen on kallista puuhaa, ja uuden työntekijän
tottuminen työhön vie sekin
oman aikansa. Kokenut työntekijä on tehokkaampi ja tietää
myös tarkasti, mitä tuttu
asiakas haluaa. Pysyvyys hyödyttää siis myös asiakasta.
Siivouspalveluita tarjoava Winclean Oy pitää valttikorttinaan työn korkeaa laatua. Tämä puolestaan ei olisi mahdollista ilman osaavaa työvoimaa. Sarankulmassa sijaitsevassa yrityksessä uskotaan vahvasti, että hyvistä osaajista
kannattaa pitää kiinni. Tätä yrityksessä tukee esimerkiksi
laatupalkkausjärjestelmä, joka on yksi syy, miksi Wincleanissa työntekijöiden vaihtuvuus on alan keskitasoa pienempi.
detään siivoamaan kohde, ei
palvele ketään. Kohdekohtainen perehdyttäminen on tärkeää. Kun työntekijä tietää
mitä häneltä odotetaan, hän
pystyy tekemään työnsä.
Töitä yli kahdellesadalle
Yrityksen reilusta 200 työntekijästä noin 60 prosenttia työskentelee Wincleanin palkkalistoilla. Tämän lisäksi osaajia on
kuitenkin löydetty ja työllistetty myös henkilöstövuokrausyritysten kautta. Tällä saralla
Winclean on tehnyt kauan yhteistyötä Nordic henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa. Kokko vakuuttaa, että olipa työsopimus
sitten jatkuva tai määräaikainen, kaikkia heille töitä tekeviä
kohdellaan samalla tavalla.
– Ilman osaavaa työvoimaa
yrityksellä ei ole mitään, joten
kaikki hyvin työnsä hoitavat
työntekijät ovat meille tärkeitä.
Haluamme, että kaikki meille
töitä tekevät tuntevat olevansa
osa samaa tiimiä. Niin työvaatteet, perehdytykset kuin palkat
ovat samat, olipa kyseessä meidän tai vuokrafirman työntekijä, Kokko kertoo ja painottaa
perehdyttämisen merkitystä.
– Se, että uudelle työntekijälle heitetään avaimet ja pyyPetri J. Kokko on toiminut tamperelaisyrityksen
leivissä nyt reilut puoli
vuotta. Ainakin toistaiseksi asuinpaikka on kuitenkin Pori.
Mari Mäkiranta on tehnyt Wincleanille töitä
puolitoista vuotta. Mäkirannan työkenttä löytyy erikoissiivouspuolelta, jossa hänen työnsä
on koostunut pääasiassa rakennussiivouksista.
Palkkansa hän saa Wincleanin käyttämältä
henkilöstövuokrausyritykseltä.
– Työn kannalta sillä ei ole mitään merkitystä,
eikä sitä oikeastaan huomaakaan kuin siinä,
että palkkakuitissa maksajan kohdalla on toinen nimi, Mäkiranta kertoo. Työt ovat maistuneet hyvin, etenkin kuin hänellä oli takanaan
vuosi työttömänä. Ennen nykypaikkaansa hän
ehti työskennellä Abloyn lukkotehtaalla Tohlopissa.
– Kyllä siinä vuoden aikana ehti omat kaapit
siivota aika perusteellisesti.
Hyvänä puolena uudessa työssään hän näkee
myös sen, että töitä on varmasti tarjolla jatkossakin.
– Siivoushommia kun ei voida viedä Kiinaan,
Mäkiranta perustelee.
Laatubonus on
imagoasia
Palkkauskin on molemmissa
tapauksissa
luonnollisesti
TES:n mukainen. Tämän lisäksi yrityksessä on otettu
käyttöön myös työnteosta
maksettava laatubonus, joka
sekin on käytössä kaikille yrityksessä työtä tekeville. Mitään mullistavaa ekstraa sen
saamiseen ei vaadita. Se riittää, että omat hommat tehdään sovitulla tavalla.
– Bonus on otettu hyvin
työntekijöiden piirissä vastaan. Kerran kolmessa kuukaudessa maksettava bonus
tuo monelle mukavan lisän
tiliin, Kokko kertoo. Bonusrahoista on yritykselle hyötyä
myös rekrytointitilanteissa.
Hyvä maine on siivousalalla
erityisen tärkeää, sillä ala on
kärsinyt kroonisesta työvoimapulasta taantumassakin.
– Meilläkin on jatkuvasti
haku päällä. Uskomme, että
käytössä oleva bonusjärjestelmä lisää houkuttelevuuttamme,
Kokko
sanoo.
Wincleanissa on ylipäätään
nähty paljon vaivaa osaavan
työvoiman
löytämiseen.
Haastattelujen lisäksi työnhakijoille tehdään soveltuvuustestit.
– Jos joku vielä ajattelee,
että siivoamaan nyt pääsee
koska vaan, niin se ei ole totta.
Sukupolvien
välisestä kuilusta
Yritysten kannalta vuokratyövoiman käytön etuna on
erityisesti joustavuus. Vaikka
pysyviä työsuhteita painotetaan, myös vuokratyövoimaa
tarvitaan. Yksi syy tähän löytyy sesongeista. Hyvä esimerkki tästä ovat ikkunanpesut, jotka työllistävät yritystä
vain lyhyen ajan vuodesta.
Toisaalta monet henkilöt itse
haluavat elämäntilanteensa
vuoksi työskennellä osa-aikaisesti
vuokrayrityksen
kautta.
– Moni vuokratyöntekijöistä haluaa tehdä nimenomaan osa-aikatöitä, koska
voi täten esimerkiksi keskittyä opintoihinsa, Kokko kertoo. Toisaalta sekään ei ole
täysin vierasta, että joku haluaa tietoisesti pitää työsuhteensa määräaikaisena.
– Y-sukupolven eli 80-luvun jälkeen syntyneiden näkemys koko työsuhteesta on
hyvin erilainen kuin vanhemmilla
sukupolvilla.
Olemme törmänneet tapauksiin, jossa työntekijät eivät ole
edes olleet kiinnostuneita vakituisesta työsuhteesta, koska
he haluavat tarvittaessa olla
vapaita pitämään viikon vapaata ja tekemään sitten taas
töitä seuraavan viikon.
Perheyritys on
myös kasvuyritys
Myös Anu Kareinen tekee yrityksessä töitä
vuokrafirman kautta. Takana on nyt noin
vuoden kokemus Wincleanista. Hänen toimipaikkansa löytyy konttorista, erityisesti
talouspuolelta.
– Vaikka työsuhteeni on solmittu vuokrafirman kautta, koen kyllä itse olevani
wincleanilainen. Pidän siitä, että olen saanut jatkuvasti lisää vastuuta kokemuksen
karttuessa, Kareinen kertoo. Taloushallinnon tehtävien parissa runsaat 20 vuotta
työskennellyt nainen joutui työnhakuun,
kun hänen edellinen työpaikkansa, Destia,
keskitti taloushallintonsa Helsinkiin. Uusi
työsuhde löytyi kuitenkin nopeasti, vajaassa kuukaudessa.
■ Winclean on perheyritys, joka perustettiin 1994. Toiminta on laajentunut sekä maantieteellisesti että tarjonnaltaan.
Alkuvaiheessa yrityksen toiminnan kulmakivenä olivat erikoispuhdistukset, joihin lukeutuvat esimerkiksi rakennussiivoukset, desinfioinnit ja vesivahinkosiivoukset, eli siis oikeastaan kaikki, mitä ei
voida lukea säännöllisesti toteutettavaksi
ylläpitosiivoukseksi. Kertaluontoiset erikoissiivoukset toimivatkin yrityksen toimialana aina vuoteen 2008, jolloin yritys
laajensi omaa palvelutarjontaansa ylläpitopuolelle. Tämä on ollut iso syy viime
vuosien kovaan kasvuun. Siinä missä liikevaihto vielä vuonna 2006 oli noin 2,5
miljoonaa euroa, oli se päättyneellä tilikaudella runsaat 4,4 miljoonaa. Ylläpito-
siivousten osuus liikevaihdosta ohittanee erikoissiivousten vastaavan jo tämän
kesän aikana.
Perheyritys toimii jo
kolmessa kaupungissa
Wincleanin pääkonttori ja hallinto löytyvät Tampereen Sarankulmasta, mutta
yritys toimii nykyään kahdessa muussakin maakunnassa. Pirkanmaan pääpisteen lisäksi yrityksellä on noin 40 työntekijää Jyväskylässä, ja Hämeenlinnassa
heitä on puolisensataa. Yrityksen asiakkaat koostuvat käytännössä yksinomaan
yrityksistä. Yksityisasuntoihin siivouksia
on tarjottu ainoastaan poikkeustapauksissa.
16
Työelämän laadulla
lisää liikevaihtoa ja tulosta
Yrityksen henkilöstö voi paremmin, ja samalla firma tekee
parempaa tulosta. Systemaattinen työelämän kehittäminen kannattaa oikeasti. Erinomaiselta kuulostavia asioita
- mutta miten ihmeessä se onnistuu?
■ Kehitysjohtaja Marko Kesti
esitteli
huhtikuussa
Technopolis Business Breakfast - tilaisuudessa uusia menetelmiä yllä mainitun toteuttamiseen. Hänen edustamansa Mcompetence on
Suomen johtava henkilöstötuottavuuden asiantuntija.
Yrityksen
palveluratkaisut
parantavat organisaatioiden
tehokuutta ja työelämän laatua. Mcompetencen menetelmä on noteerattu myös kansainvälisesti korkealle. Se palkittiin TIIM (Technology, Innovation and Industrial Management) konferenssin parhaana tutkimuksena Bangkokissa vuonna 2009. Yritys tekee mielellään yhteistyötä
alueellisten
valmentajien
kanssa. Pirkanmaalla on yritysten henkilöstötuottavuutta
parannettu yhdessä HL-Valmennuksen kanssa. Kestin
mielestä henkilöstöä pitää
opastaa itse parantamaan
Teksti ja kuva:
Vesa Keinonen
omaa tekemistään ja ottamaan vastuuta työpaikkansa
kehittämisestä.
– Tämä heijastuu myös
asiakkaiden suuntaan ja näkyy positiivisena asiakaspalautteena sekä myynnin kasvuna.
Henkilöstöön
satsattava
Kestillä on vahva kokemus
erilaisten organisaatioiden
kehittämisestä. Tulevassa väitöstutkimuksessaan
hän
osoittaa, että henkilöstö on
käytännössä ja teoriassa yrityksen tärkein tuottavuus- ja
kilpailutekijä.
– Johdolla pitää olla ymmärrys henkilöstön hyvinvoinnin vaikutuksesta liiketoimintaan. Myös systemaattinen työelämän laadun kehittäminen ja kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen on avainasemassa.
työntekoon.
Sähläämistä,
hukkatyötä sekä ”omien juttujen” tekemistä on vastaavasti vähemmän.
Marko Kestillä(vas.) on vahva kokemus erilaisten organisaatioiden kehittämisestä. Starkin
logistiikkaesimies Pertti Pietiläinen on yhteistyöhön tyytyväinen.
Huipputiimit kehittyvät
nostamalla koko yhteisön
osaamista ja motivaatiota.
– Esimies ei yksin voi toimintaa parantaa, vaan koko
tiimin on sitouduttava. Kaikkien työntekijöiden näkemyksiä on syytä kuunnella,
ettei keskeistä hiljaista tietoa
jää hyödyntämättä. Työelämän laadusta ja kehittämistarpeista kertoo parhaiten
työntekijöiden oma näkemys, Kesti toteaa ja lisää, että
kyvykkyyksiä on koko henkilöstön osalta kehitettävä
systemaattisesti. Kun jokaisessa tiimissä käynnistetään
optimaalisia työn sujuvuutta
parantavia
toimenpiteitä,
saadaan tuottavuus nousuun.
– Esimiehiä ja koko ryhmää pitää opastaa kehittämään omaa toimintaansa.
Investointi
tehokkaaseen
oman toiminnan kehittämiseen kannattaa, ja se pystytään osoittamaan myös euroissa. Osaamista on varmasti joka tasolla, jos se vain
osataan kaivaa esiin.
Tulokset hyvin
rohkaisevat
Menetelmillä saavutetut tulokset ovat erinomaiset. Periaate on yksinkertainen:
käynnistetään ja toteutetaan
jokaisessa tiimissä optimaalisia työelämäinnovaatioita
eli työelämän laatua ja työn
sujuvuutta parantavia toimenpiteitä. Menetelmän ansiosta kehittäminen on niin
tehokasta, että tuottavuus
kohoaa. Esimerkkiyrityksemme Starkki Oy:n Nekalan toimipisteen logistiikkapuolella liikevaihto per
työntekijä kasvoi yli 10 prosenttia, ja sairauspoissaolot
vähenivät 17 prosentilla.
Tämä toi luonnollisesti
merkittäviä säästöjä henkilöstökuluihinkin.
– Lisäksi henkilöstön kokema työelämän laatu parantui neljä prosenttiyksikköä vuoden kuluessa.
Palvelu perustuu henkilöstön hiljaisen tiedon mittaamiseen ja tehokkaaseen
tapaan käynnistää optimaalisia työn sujuvuutta parantavia toimenpiteitä, sekä esimiesten tukemiseen huipputiimin luomisessa.
Myös ylin johto on tiiviisti mukana, jolloin kehittäminen tukee strategian toteuttamista.
– Työelämän innovaatiot
parantavat sekä työhyvinvointia että tuottavuutta.
Näin saadaan kapasiteettia
tehdä lisää myyntiä ja lunastaa myyntilupaukset. Usein
asiakkaan odotukset ylittäen.
Tutkimusten mukaan innovatiivinen yritys menestyy muita paremmin.
– Tämä koskee kaikkia
yrityksiä, mutta erityisesti
asiantuntijaorganisaatioita,
Kesti toteaa. Laatu korreloi
selvästi myös tehollisessa
työajassa.
– Hyvähenkisessä yrityksessä suurempi osuus työajasta käytetään varsinaiseen
Starkki tyytyväinen
Starkki Oy Ab:n logistiikkaesimies Pertti Pietiläinen on
tyytyväinen yhteistyöhön.
- Omaan työhöni kuuluu
vastata asiakkaille tehdyn logistiikkalupauksen täyttämisestä. Sen pitäminen on yksikkömme avaintehtävä.
Kiire ja tiukka aikataulutus on Starkissakin osa työn
luonnetta.
- Tämä voi aiheuttaa väellemme väsymystä ja stressiä.
On tärkeää seurata työn
kuormitusta ja organisoida
tehtävät niin, että työ jakaantuu tasapuolisesti. Yritysjohdolla ja esimiehillä on tässä
aivan keskeinen rooli, Pietiläinen sanoo,
Starkki on toteuttanut
Mcompetencen menetelmällä henkilöstön kehittämistä
systemaattisesti
vuodesta
2005 alkaen. Vuosittain tehtävän kehittämiskyselyn jälkeen ovat seuranneet erilaiset
tarkkaan suunnitellut jatkotoimenpiteet, joissa on toteutettu parannuksia organisaation eri osissa.
– Sairauspoissaolot ovat
tämän prosessin jälkeen vähentyneet, ja liikevaihto henkeä kohti noussut.
Kehittämistä pitää Pietiläisen mielestä viedä organisaation kenttätasolla eteenpäin varovasti.
– Työntekijät kentällä eivät välttämättä ole itse tottuneita tekemään työhönsä liittyviä parannusehdotuksia.
Olemme voimakkaasti kannustaneet tuomaan esiin erilaisia työhön liittyviä ongelmia. Mielellään niin, että kerrotaan samalla myös mahdollisia ratkaisuja.
Hyviin työtapoihin ja menetelmiin liittyvää hiljaista tietoa Nekalan Starkki on
kerännyt järjestelmällisesti
yli 50-vuotiailta työntekijöiltään.
– Tällä tavalla olemme
saaneet koottua ja siirrettyä
eteenpäin tärkeää työtehtäviin liittyvää tietoa. Yrityksemme on jalkauttamassa
menetelmää muillekin paikkakunnille, Pietiläinen kertoo.
17
Puutarha-alalla
uskotaan kasvuun
Koittanut kevät on sekä puutarhaharrastajien että alan yrittäjien mieleen. Puutarhaliiton mukaan yhä suurempi osa suomalaista haluaa panostamaan pihaan, puutarhaan ja parvekkeeseensa, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana hankintojen määrä
on tuplaantunut. Vaikka ala ottikin viime vuonna takapakkia, 1,8 miljoonaa kotitaloutta teki puutarhaansa hankintoja. Ammattilaiset odottavat tulevalta sesongilta
myönteistä kehitystä.
■ Viime vuoden pieni notkahdus ei pelota alan yrittäjiä, vaan alalla uskotaan alkaneen sesongin nostavan alan taas kasvutahtiin. Tosin minään isona
romahduksena
viime
vuottakaan ei voida pitää, sillä puutarhakaupan myynti laski ainoastaan yhden prosentin.
Sen sijaan multa-, lannoiteja pihagrillikauppaan säät
eivät vaikuttaneet. Kaikkien
vassa kasvussa, sillä ennen
viime vuotta kasvu ehti jatkua vuosikymmenen yhtäjakosoisesti. Yhteensä
suomalaiset kuluttivat puutarhoihinsa
viime vuonna 594
miljoonaa euroa, kun
vielä vuonna 1998
hankintojen määrä
oli 288 miljoona eli
alle puolet nykyisestä.
Parvekkeellisista 62
Taantuma ei
prosenttia tekee hanvaikuttanut
kintoja parvekkeelTaantuman piikkiin viileen. Puutarhahanme vuoden myynnillistä
kintoja tehneiden konotkahdusta ei voida
Puutarhaliiton
mukaan
suomalaiset
titalouksien
keskipistää, sillä syystä tai toimääräinen ostosmääsesta taloudellinen tilan- ovat yhä yleisemmin tiedostaneet harrä oli noin 330 euroa.
ne ei tälläkään kertaa rastavansa puutarhaansa, ja heidän
vaikuttanut puutarhapa- halunsa kohentaa lähiympäristöään on Pihanomistajatalouksilla määrä nousi länostuksiin. Puutarhalii- selvästi kasvanut.
hes 390 euroon. Kaikton mukaan suurin syypää laskuun löytyy säästä. niiden myynti kasvoi edelli- kein eniten harrastukseen
käytettyjä
euromääriään
Kysyntää heikensivät erityi- sestä vuodesta.
ovat lisänneet palstaviljelisesti kylmä kevät sekä kotijät, joiden hankintamenot
puutarhurit uuvuttanut pit- Hankinnat ovat
ovat
nelinkertaistuneet
kä hellejakso. Teorian puo- kaksinkertaistuneet
kymmenessä vuodessa.
lesta puhuu se, että kysyn- vuosikymmenessä
nän lasku kohdistui erityi- Pitkällä tähtäimellä puutarsesti taimiin ja kesäkukkiin. hahankinnat ovat olleet ko-
18
19
Sisä-Suomen
vuoden Kuljetusyrittäjä Marko
Pohja on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan yrittäjä.
Oman yrityksensä hän perusti jo
19-vuotiaana.
Rattihommatkin
maistuvat edelleen. Nykyisin
mittariin tulee
vuodessa noin
130 000 kilometriä.
Marko on haaveammatissaan
Marko Pohjalla ei ollut ikinä ammatinvalintaongelmaa, sillä rekkahommat olivat kiikarissa poikavuosista lähtien.Virtolaismiehen haave toteutui, ensin palkkatöissä ja sitten kuljetusyrittäjänä. 35-vuotiaalla Pohjalla on takana jo 15 vuoden kokemus yrittämisestä. Hän sai alkukeväästä tunnustusta työlleen, kun hänet palkittiin Sisä-Suomen Vuoden
Kuljetusyrittäjänä.
■ Kuorma-autokortin suorittaminen oli Marko Pohjalle
itsestäänselvyys
heti
täysikäisenä, mutta traktorikortin ansiosta rattihommat
olivat tuttuja jo mopoiästä
lähtien. Rekkakortin Pohja
suoritti varusmiespalveluksensa aikana.
– Muistelen, että olisin ollut varmaan 12-vuotias, kun
ilmoitin omille vanhemmilleni, että haluan ajaa työkseni. En minä tähän sen kummempaa syytä osaa kertoa,
kuin että olen aina ollut kiinnostunut isoista autoista,
Pohja kertoo. Ennen yrittäjäuraansa hän työskenteli tovin
paikallisessa kuljetusyrityksessä. Kun se ajautui konkurssiin, päätti Pohja pistää
pystyyn oman. Aloittamista
auttoi, että yksi aikaisemman
työnantajan asiakkaista tarjosi kuljetuksiaan tuolloin
19-vuotiaalle Pohjalle.
Tulipalo pakotti
muuttamaan
Tällä hetkellä yrityksen palveluksessa työskentelee 12
vakituista kuljettajaa sekä
2–3 ekstraajaa. Toimipiste sijaitsee Virroilla Sampolan
teollisuusalueella. Sinne yritys muutti pakon sanelemana
vuonna 2006. Tulipalo kun
tuhosi aikaisemmin käytössä
olleen kaupungin vuokrakiinteistön.
– Kalustomme ei kärsinyt,
mutta tietysti jäimme vaille
omaa hallia. Onneksemme
kuitenkin löysimme tilan,
jonka pystyimme kohtuullisin pienin muutoksin valjastamaan tarpeisiimme sopivaksi.
Pohjan laivastoon kuuluu
tällä hetkellä 11 autoa, sekä
puoliperävetäjiä että täysperäyhdistelmiä. Niiden ajoalueet ovat Suomi ja Ruotsi. Kilometrejä kertyy. Pohja ynnää, että koko autokannan
mittareihin kertyy vuosittain
noin 1,6 miljoonaa kilometriä.Ajohommia hän ei ole jättänyt itsekään. Vuosittain
matkaa kertyy noin 130 000
kilometriä.
– Varmasti leipänsä voisi
helpommallakin
tienata,
mutta se näissä hommissa ainakin on mukavaa, että jokainen päivä on aivan erilainen.
Monta tukijalkaa
Yritystoiminta on jaettu kah-
• Korjaukset ja huollot 53e + alv/h
• Öljynvaihdot
• Ohjauskulman mittaukset
tia. Kuljetusliike Marko Pohja
Oy:n lisäksi yrittäjä omistaa
sataprosenttisesti myös Pohjankiito-nimisen yrityksen.
Käytännössä Pohjan yrityksillä on seitsemän päätyönantajaa. Tällaisiksi hän laskee
asiakkaat, jotka työllistävät
täyspäiväisesti vähintään yhden auton. Vaikka taantuma
kolhaisi kuljetustoimintaa,
selvisi Pohja ilman irtisanomisia ja lomautuksia,
kiitos asiakaskunnan monipuolisuuden.
– Ainoastaan yksi konepaja vähensi kuljetuksiaan merkittävästi, muuten lasku oli
paljon loivempaa. Jos asiakkaamme olisivat olleet vain
muutamalta toimialalta, olisi
lopputulos voinut olla toisenlainen,
Pohja
tuumaa.
Asiakassuhteet ovat olleet pitkiä. Se ensimmäinen, edellisen työpaikan kautta tullut
yrityskin on edelleen asiakas.
– Monessa paikassa voimme tämän ansiosta esimerkiksi itse lastata kuormat ja
liikkua omilla avaimillamme.
Tämä on hyvä, molempia osapuolia hyödyttävä asia.
Polttonesteiden hinta
ja EU kismittävät
Alan suurimpia haasteita tiedusteltaessa vastaus tulee salamana.
– Polttonesteen hinta on
iso ongelma kaikille alan toimijoille. Vuosittaiset polttoainemenot ovat nykypäivänä
meillä helposti 400 000 euroa.
Nyt dieselille kaavaillaan
kahdeksan sentin hinnankorotusta, joka lisää jälleen kustannuksia kymmeniä tuhansia euroja, Pohja manaa. Kiitettävien listalla Euroopan
unionikaan ei ole ykkössijalla. Esimerkkinä yrittäjä mainitsee päätöksen autojen kaventamisesta.
– Direktiivi määräsi, että
autoja oli kavennettava 260
sentistä viidellä sentillä. Se oli
monelle yrittäjälle kallis tikki,
jonka hyödyt tosin jäivät ainakin minulle täysin tuntemattomaksi, Pohja sanoo.
Tuoreimmat Brysselin uutiset
eivät nekään mieltä lämmitä.
Tällä hetkellä pohdinnassa on
autojen kutistaminen korkeussuunnassa.
– Siinä missä autojen maksimikorkeus nyt saa olla
4,20 metriä, olisi jatkossa
maksimikorkeus rajattu neljään metriin, Pohja voivottelee.
Maalaisjärkeä
päätöksiin
Hän ei suinkaan ole myöskään ainoa kuljetusalan toimija, joka pitää työaikalakia
ja sen pilkuntarkkaa tulkintaa
liian kireänä.
– Turvallisuudesta ei tietenkään pidä tinkiä, mutta
maalaisjärkeä voisi käyttää.
Onko mieltä, että pitkällä paluumatkalla keikan joutuu lopettamaan Ruovedelle, kun
matkaa olisi jäljellä puolisen
tuntia. Tämä ei suinkaan ole
ainoastaan kuljetusyrittäjien
kanta, vaan kyllä kuskitkin
pitävät koko touhua täysin
älyttömänä, Pohja pamauttaa.
– On mielestäni omituista,
että yrittäjyyden tukemisen
tärkeyttä toitotetaan kaikkialla, mutta tosiasiassa sitä rajoitetaan joka suunnasta, Pohja
kritisoi.
Tuore iskä
Maaliskuussa Marko Pohja
sai työstään tunnustusta, kun
hänet palkittiin Sisä-Suomen
Vuoden Kuljetusyrittäjänä.
Palkintoperusteissa yrittäjää
kehuttiin erityisesti loogisesta
etenemisestä alallaan.
– Marko Pohjalla on positiivinen innostus kuljetusalaa
kohtaan, ja hän on saanut yrityksensä menestymään ja
kasvamaan myös pienemmällä paikkakunnalla, palkintotiedotteessa todettiin.
– Tietysti tällainen tunnustus aina lämmittää mieltä.
On harvinaista, että ylipäätänsä kukaan saa omasta
työstään vastaavaa tunnustusta. Miellyttävä yllätys tämä
oli kaikin puolin, Pohja kommentoi. Toisaalta uutinen
kohtasi äskettäin ylittäjänsä,
sillä Pohjasta tuli muutama
viikko sitten tuore isä. Tämän
lehden ilmestyessä poika
täyttää kuukauden.
– Olin mukana synnytyksessä, ja kokemus oli mahtava. Ei oman lapsen syntymää
oikein voi verrata mihinkään
muuhun. Kai sitä pitää tässä
koettaa nyt hieman pitää jonkinlaista isyyslomaakin, Pohja kertoo.
20
Autokauppa loiv
Tampereen Käyttöauto Oy:n aluejohtaja Harri Myllärin mukaan autokauppa on ollut loivassa kasvussa syksystä 2009 lähtien.
■ Harri Mylläri siirtyi Tampereen Käyttöauton aluejohtajaksi vuonna 2007, kun autokauppa oli aloittanut hyytymisvaiheen.
– Syksyllä 2007 voimaan
tullut autoveromuutos lamautti autokaupan kahdeksi
kuukaudeksi. Tämän jälkeen
alkoi globaali
talouskriisi,
joka hyydytti autokaupaa entisestään.
Vuosimyynti romahti Suomessa alle
100
000
kappaleeseen, Harri
Mylläri
muistelee.
Myllärin
mukaan syksyllä 2009 saatujen selvien elpymisen merkkien jälkeen autokauppa on
jatkanut loivaa kasvuaan.
Henkilöautoja
ensirekisteröitiin Suomessa
tammi–maaliskuussa 35 666
kappaletta, mikä on 22,6 prosenttia enemmän kuin viime
vuonna vastaavana aikana.
Ensirekisteröintejä
pirteään tahtiin
Tampereen
Käyttöautossa
myytäviä neljää henkilöautomerkkiä
on ensirekisteröity
Tampereella pirteään tahtiin.
Vaitonaisin on
ollut Renaultkonsernin
omistama
Dacia, joka on pärjännyt
maailmalla, mutta Suomessa myyntiluvut ovat pysyneet toistaiseksi
maltillisina.
Tampereen
Käyttöauton
valikoimiin
merkki tuli alkuvuodesta
2010. Myllärin mukaan
Iso laiva
kääntyy
hitaasti, mutta
nyt olemme
uudistusten
suhteen jo
hyvässä
vauhdissa.
Reipas uudistaja! Harri Mylläri aloitti Tampereen Käyttöauton aluejohtajana neljä vuotta sitten autokaupan hyytymisvaiheessa. Hän on jääräpäisesti tehostanut myyntiä ja huoltoa sekä
parantanut asiakasviihtyvyyttä.
merkkiin on suhtauduttu
edelleen varovaisesti, vaikka
myynti on kasvanut 230 prosenttia edellisvuoteen nähden. Määrällisesti ei kuitenkaan puhuta suurista määristä
Tämän vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana
Volvojen ensirekisteröintejä
tehtiin Tampereella 7,3 prosenttia, mikä on 50,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden
tammi-huhtikuussa.
Osuus on merkittävä, sillä
Volvon myynnit kattavat
puolet myös Tampereen
Käyttöauton liikevaihdosta.
Renaultien markkinaosuus
Tampereella oli 1,5 prosenttia,
eli niitä oli ensirekisteröity ensimmäisen neljä kuukauden
aikana 10 prosenttia enemmän kuin tammi-huhtikuussa
edellisvuonna.
– Renaultin kohdalla kasvu on ollut loivaa, mutta Volvo on todella hyvässä kasvussa. Volvon kasvu kertoo siitä,
että uudet mallit vetävät ihmisiä autokaupoille.
Hondia on ensirekisteröi-
21
assa kasvussa
ty kuluneen neljän kuukauden aikana 3,8
prosenttia, kasvu on 43,8 prosenttia
enemmän kuin tammi-huhtikuussa viime vuonna. Hondan uutta mallistoa odotetaan ensi vuodeksi.
Hondaa
myydään Tampereella Käyttöauton
lisäksi Vehossa.
Neljä vuotta täyteen vappuna
Tampereen Käyttöautoon tullessaan Mylläri aloitti koko joukon uudistuksia. Hän
kertoo pyrkineensä johdonmukaisesti
parantamaan Käyttöauton myyntitehokkuutta
ja
myyntiosuuksia.
Myös asiakastyytyväisyyteen on kiinnitetty Myllärin aikana entistä enemmän huomiota.
– Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta
nyt olemme uudistusten suhteen jo
hyvässä vauhdissa. Asiakastyytyväisyyden parantamisessa on paljon duunia
myynnissä ja etenkin huollossa. Viime
joulusta lähtien huollon asiakastyytyväisyyden eteen on tehty valtavasti töitä. Sitä
kautta olemme tehneet näkyviä muutoksia asiakkaille.
Näkyviä tuloksiakin on saatu, Myllärin
aikana reklamaatioiden määrä on pudonnut 90 prosenttia.
– Vaihtoautomme ovat laadukkaita.
Emme halua myydä huonoja tai paljon
ajettuja autoja. Siksi jokainen käyttöauto
käy tarkastuksen läpi, ja parhaimmille annetaan 1–2 vuoden takuut. Kaikista autoista pitää löytyä myös tarkastuspöytäkirja. Autot huolletaan aina ennen kuin
ne menevät myyntiin.
”Dacian myynti
on kasvanut
230 prosenttia
edellisvuoteen
nähden.”
Uusi
ympäristöystävällisempi
Volvo
Harri
Myllärin
mukaan Volvo on
noussut DRIVe malliston ansiosta edelläkävijäksi myös
päästön ja kulutuksen osalta. Volvo DRIVe -autot kuluttavat polttonestettä yhdistetyssä ajossa vain 4,4 litraa/100 km
(C30) ja 4,5 litraa/100 km (S40 ja V50).
Vastaavat CO2-päästöarvot ovat 115 ja
118 g/km. Tämä tarkoittaa samalla sitä,
että C30:n ja V50:n päästötasot ovat segmenttiensä matalimmat.
– Nykyään monet ihmiset kiinnittävät
autokaupoilla huomiota asiakaspalvelun
ja malliston laajuuden, kulutuksen sekä
huoltopalveluiden lisäksi ympäristöystävällisyyteen. Tietysti myös jälleenmyyntiarvo ja turvallisuus kiinnostavat asiakkaita edelleen.
Asiakkaat saavat valita, haluavatko asioida työnjohtajan vai omamekaanikon kautta. Käyttöauton
omamekaanikko Aleksis Aalto huoltaa Volvon alustaa.
Uusi Volvo V60 astelee
automarkkinoille kilpailemaan täysin
uuden S60-sedanin
kanssa kaikkien aikojen
dynaamisimman Volvon tittelistä. Uuden
V60-mallin kiilamaista
muotoa ja coupémaista
kattolinjaa täydentää
auton sivuilla tyylikäs
hartiaprofiili, mikä luo
hienovaraisen mutta
voimakkaan kaksoisaallon ajovaloista takavaloihin.
22
Kuljetusyrityksessä parannetaan henkilökunnan
Tampereen Messukylässä sijaitseva Liuttu Logistiikka Oy
on aloittamassa henkilökunnan kuntoremonttia. Kuljetusalan yritys on tehnyt alkuvuodesta yhteistyötä tamperelaisen J. Viitanen Consultingin kanssa.
■ Yrittäjä ja ammattiurheilija
Jouni Viitanen on hyvinvointikonsultti ja kilpa-aerobicin
kaksinkertainen maailmanmestari vuosilta 2007 ja 2009.
Liuttu Logistiikka Oy:n
yrittäjä Jussi Kähösen mukaan henkilökunnan kanssa
on jo parin vuoden ajan pohdittu työpaikkakohtaisen liikuntavuoron mahdollisuutta.
Kuntoremonttia on tarkoitus
tarjota niille yrityksen työntekijöille, joilta löytyy innostusta oman hyvinvointinsa
kehittämiseksi.
- Työpaikalta ei löytynyt
liikuntaporukan vetäjää. Oli
yhteensattumien summa, että
satuimme törmäämään Jouniin, Kähönen kertoo.
Otollinen porukka
Vuonna 2005 liiketoimintan-
sa käynnistänyt Liuttu Logistiikka työllistää 70 henkeä,
joista suurin osa on kuljettajia.
– Työntekijöidemme ikärakenne on otollinen, sillä
porukasta löytyy jo ennestään urheilullista väkeä. Työ
on kuitenkin niin fyysisesti
kuin henkisesti kuormittavaa. Eikä varmasti ole sellaista työtä, jossa ylimääräinen
liikunta ei olisi hyväksi, huomauttaa Tommi Rannisto,
toinen Liuttu Logistiikan
yrittäjistä.
Sekä Tommi Rannisto että
Jussi Kähönen ovat treenanneet Jouni Viitasen ohjauksessa kolme kertaa viikossa
helmikuun alusta lähtien. Aamutreenit on ajoitettu kello
7:00–8:30 välille.
– Aamulla on ollut tosi hy-
Liuttu Logistiikka Oy on lähtenyt tarjoamaan kuntoremonttia kaikille yrityksen työntekijöille.
Yrittäjät Jussi Kähönen ja Tommi Rannisto ovat ennättäneet treenailla kilpa-aerobicin kaksinkertaisen maailmanmestarin, Jouni Viitasen, ohjauksessa.
vä aika treenata, sillä meikäläisen työpäivä ei yleensä vielä neljältä pääty, Rannisto toteaa.
– Vähän saattaa tähtiä näh-
dä, kun treenin lopussa otetaan kaikki irti. Suihkun jälkeen on usein aika raukea olo,
ja konttorin rappujen kapuaminen voi olla vaikea. Suih-
kun jälkeen veri alkaa kuitenkin kiertää päässä paremmin,
ja ajatus pysyy terävänä koko
loppupäivän, Kähönen lisää.
Jouni Viitasen mukaan
Exclusive Func Fit Club eroaa
radikaalisti siitä, mitä kuntosaleilla yleensä tehdään.
– Nivelsiteitä, tasapainoa,
liikkuvuutta, kaikkia osaalueita pystytään harjoittelemaan yhden treenin aikana.
Usein liikunnanohjaajatkaan
eivät tiedä, mihin asioihin
harjoittelussa tulisi kiinnittää
huomiota. Ihmisiä ei päästetä
tekemään niitä asioita, joihin
elimistö on luotu. Harjoittelun pitää olla motivoivaa
mutta myös haastavaa.
Tuloksiakin on Viitasen
mukaan tullut.
– Tommilla voima-arvot
ovat kasvaneet noin 100–200
prosenttia kolmessa kuukaudessa. Vaikka hikoillaan ja välillä ollaan ihan poikki, läpän
heitto on iso osa asiaa. Ihan
varmasti lisää hyvän olon
tunnetta, kun kunto kohoaa.
Kunto-ohjausta
tarvelähtöisesti
Henkilökunnalle on tarkoitus
23
hyvinvointia
järjestää kesästä alkaen liikuntaa kaksi kertaa viikossa
Jouni Viitasen ohjauksessa.
Tommi Rannisto mukaan
suorittamisen sijasta tärkeintä on, että yhteisen liikunnan kautta työporukka
hitsautuu entistä tiiviimmäksi.
Viitanen on ollut mukana
valmentamassa useita MMja olympiatason urheilijoita.
J. Viitanen Consultingin
kautta hän on ryhtynyt tarjoamaan hyvinvointipalvelujaan myös yrityksille.
– Pystyn suunnittelemaan ja kokoamaan eri yritysten tarpeisiin sopivia työhyvinvointiohjelmia. Hyvinvointipalvelut eivät ole pelkkää liikuntaa. Liutulla ensisijainen tarve on kohottaa
työntekijöidensä hyvinvointia, Viitanen sanoo.
Viitasen mukaan yksi sairaspoissaolopäivä maksaa
yritykselle arviolta 300–700
euroa, joten työssä jaksamiseen tulisi panostaa. Lisäksi
työpaikkaliikunnan tulisi
olla säännöllistä.
– Kuntosalijäsenyydet,
liikuntasetelit ja yksittäiset
TYKY-päivät ovat huonoja
vaihtoehtoja. TYKY-toiminnan tulisi olla suunnitelmallista, ammattimaista ja jatkuvaa.
Liuttu ratkaisee
yrityksen
kuljetusongelmat
■ Tamperelainen Liuttu Logistiikka Oy on keskittynyt tarjoamaan logistiikkaratkaisuja sekä yksityishenkilöille että
yrityksille. Yrityksen valikoimista löytyy monipuolinen sortimentti erilaisia kuljetusratkaisuja. Liuttu Logistiikka tarjoaa erityyppisiä kuljetusratkaisuja yrityksille. Liutulta löytyvät niin henkilöautot, edustusajoneuvot, tila-autot kuin
myös erikoisvarustellut VIP-bussit.
Jouni Viitasen
ohjauksessa
jokainen innostuu
liikunnasta
■ Kilpa-aerobicin kaksinkertainen maailmanmestari ja
hyvinvointikonsultti Jouni Viitanen on ollut mukana valmentamassa useita MM- ja olympiatason urheilijoita. Viime vuoden lopulla hän perusti liikunta- ja hyvinvointipalveluita yksityisille ja yrityksille tarjoavan J. Viitanen Consultingin. Yrityksille Viitanen suunnittelee ja toteuttaa TYKY-päiviä, kunto-, hyvinvointitestausta ja viikoittaista integroitua liikuntaa. Viitasen mukaan tavoitteena on toteuttaa aidosti työkykyä kohottavia päiviä, joissa opitaan, hikoillaan ja kehitytään henkilökohtaisen ohjauksen kautta.
Sukupuoli ohjaa
rengasvalintoja
Uusien renkaiden hankinnassa tärkeimmiksi asioiksi nousivat turvallisuus, kestävyys
sekä alhainen hinta. Naisten ja miesten renkaisiin liittyvissä ostopäätöksissä painottuvat eri ominaisuudet. Tiedot kävivät ilmi suuressa kesärengastutkimuksessa, jota varten haastateltiin yli tuhat suomalaiskuluttajaa.
■ Olipa ostaja sitten nainen tai mies, turvallisuutta pidetään ykkösasiana rengaskauppoja solmittaessa. Muuten miehillä vaakakupissa painavat naisia enemmän renkaan tekniset ominaisuudet, kun taas naisille ympäristöystävällisyys on tärkeää.
Miesten painottamiin teknisiin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa hiljaisuus ja
ajomukavuus. Miehet arvostivat myös rengasmerkin imagoa naisia enemmän. Naisten
vastauksissa selvästi korostunut ympäristöystävällisyys koetaan kokonaisvaltaisesti. Siinä missä miehille tärkeää oli alhainen vierintävastus ja sen
mahdollistama al-
hainen polttoaineenkulutus, oli naisille tärkeää, että koko valmistusprosessi ja materiaalivalinnat tehdään ympäristöä kunnioittaen.
Sekä miehille että naisille turvallisuus on
avainasemassa rengasvalintoja tehtäessä.
Naisista jopa 60 prosenttia piti sitä tärkeimpänä ominaisuutena, ja myös miehille se oli
tärkein valintakriteeri. Poikkeuksen tähän
muodostavat kuitenkin nuorimmat kuljettajat. 18–34-vuotiaiden vastaajien keskuudessa
tärkein ostokriteeri oli hinta. Joka toinen
18–34-vuotias ostaa ensisijaisesti
hinnaltaan edullisen renkaan, kun vajaa kolmannes 55–74vuotiaista vastaajista valitsee samoin.
24
Nokian seudun ammattiautoilijat
kokoontuvat kerran kuussa
■ Pyrimme kokoontumaan
kerran kuukaudessa, mutta
aina kaikki eivät töiden vuoksi paikalle ehdi, kertoo yhdistyksen sihteeri Kari Ranta.
– Yksi tärkeimmistä syistä
kuulua yhdistykseen on varmasti verkostoituminen, joten työt kulkevat mahdollisuuksien mukaan oman pöydän sisällä. Kontaktien ansiosta pystymme myymään
myös sellaisia palveluita, joita
itseltä ei välttämättä löydy,
varapuheenjohtaja Matti Torkell lisää.
Vaikka kyseessä on pieni,
noin 10 hengen yhdistys, on
jäseniksi siunaantunut aktiivisia järjestöihmisiä. Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen
USL ry:n Sisä-Suomen hallituksen puheenjohtajana toimii Nokian seudun ammattiautoilijoiden jäsen, Pekka
Aalto ja varapuheenjohtajana
Matti Torkell. Pertti Kirstua
toimii yhtenä varajäsenenä
Sisä-Suomen kuljetusyrittäjät
ry hallituksessa.
– Pienessä porukassa saavutamme
yksimielisyyden
helpommin, ja omien edustajien kautta tietoa kulkee kat-
tojärjestöön saakka, Matti
Torkell mainitsee.
Maakunnan
järjestäytyneimmät
äijät
– Pidämme itseämme maakunnan äijinä, vaikka Tampere sijaitseekin aivan vieressä.
Välillä meillä käy kateellisia
vierailijoita muun muassa
Tampereen
yhdistyksestä,
naurahtaa
puheenjohtaja
Kirstua. Tampereella ja Tampereen ympäryskunnissa sijaitsee useita kuljetusyrittäjien yhdistyksiä. Nokialla
asuvia kuljetusyrittäjiä on
jonkin verran jäseninä myös
Tampereen kuljetusyrittäjissä. Aktiivisia porukoita löytyy
Nokian ja Tampereen lisäksi
muun muassa Mouhijärveltä.
Osa autoilijoista on järjestäytyneitä ja osa ei. Yhdistyksenä Nokian seudun ammattiautoilijat pyrkii tekemään ja
viemään aloitteita eteenpäin
kattojärjestölle, joka taas vie
niitä edelleen viranomais- ja
päättäjätasoille.
– Kaikki ammattiautoilijat
nauttivat samoista saavutetuista eduista, oli kyseessä sit-
Nokian seudun ammattiautoilijat ry. on pieni mutta sitäkin pippurisempi yhdistys. Rekkamiehet kokoontuvat kerran kuukaudessa Kolmenkulman ABC:lle puimaan asiat halki,
poikki ja pinoon.
Kuljetusyrittäjät kokoontuvat kerran kuukaudessa Kolmenkulman ABC:lle.
– Poikamaista toimintaa, poikasena leikittiin pienillä autoilla ja isona vähän suuremmilla,
nauraa Nokian seudun ammattiautoilijat ry:n sihteeri Kari Ranta.
ten järjestäytynyt tai järjestäytymätön autoilija. Edunvalvontatyö on pitkäjänteistä hommaa.
Tällä hetkellä lähdemme siitä, et-
tä aloittaville yrittäjille saavutettaisiin paremmat aloittamisen
mahdollisuudet,
Ranta muotoile.
Kotimaan kuljetusliikenteessä riittää edelleen ongelmakohtia. SKAL Kuljetusbarometrin mukaan 80 prosenttia vastaajista kokee nykyisen liikenteen rangaistusjärjestelmän kohtuuttomaksi. Näistä puolet poistaisi
epäoikeudenmukaisuuden
pisteytysjärjestelmällä.
– Kolme sakkoa, ja kortti
on kuivumassa 1–6 kuukautta. Pahimmillaan yrittäjän
leipä loppuu lyhyeen. Kukaan toimeksiantaja ei katso
hyvällä, jos olet poissa kuvioista kuukaudesta puoleen
vuoteen, Kirstua harmittelee.
Suunnitteilla olevaa yrittäjäkuljettajien työaikadirektiiviä kokonaistyöajan säätelemiseksi nokialaiset pitävät
toimimattomana, koska sitä
ei pystytä valvomaan.
– Yrittäjäkuljettajien työaikaa valvotaan jo ennestään
ajo- ja lepoaika-asetuksella,
Kari Ranta toteaa.
– Hölmöläisten hommaa.
Saksassa ja Ranskassa kuljetusala toimii ihan eri lähtökohdista kuin Pohjolassa,
jossa on paljon yhden auton
yrittäjiä. Myös olosuhteet
ovat täällä erilaiset, ala hiljenee talvella ja kesällä on vilkasta, Matti Torkell lohkaisee.
Luvaton liikenne
kuppaa kuljetusalaa
Räikeimpänä ongelmana lienee luvaton liikennöinti.
Ajo- ja lepoaikoja rikotaan,
ja ulkomaalaista työvoimaa
käytetään häikäilemättömästi hyväksi.
SKAL antoi lokakuussa
lausunnon
eduskunnalle
Suomen kansainvälistyvästä
harmaasta taloudesta. Syksyllä 2009 SKAL:n jäsenyrityksille lähetetyn kyselyn
pohjalta ilmeni, että 48 prosenttia arvioi alan harmaan
talouden kasvaneen selvästi
tai jonkin verran, kun vastaava luku vuonna 2003 tehdyssä kyselyssä oli 20 prosenttia. Kyselyyn saatiin 282
vastausta.
Kyselyssä kävi ilmi, että
harmaan talouden tärkeimpinä ilmenemismuotoina pidettiin pimeän työvoiman
käyttöä, ulkomaisten liikennöitsijöiden laitonta toimintaa Suomen kuljetusmarkkinoilla, pimeiden kuljetuspalvelujen myyntiä luvanvaraiseen liikenteeseen rekisteröidyillä ajoneuvoilla, konkurssikeinottelua ja kertakäyttöyritysten hyväksikäyttöä, sekä kirjanpidon ohittavaa
kuljetuspalvelujen myyntiä
luvanvaraisessa tavaraliikenteessä.
Tärkeimpinä taustatekijöinä pidettiin palkkakustannuksia, koventunutta kilpailua, toimialan ylikapasiteettia, ulkomaille rekisteröityjen kuljetusyhtiöiden käyttöä
Suomen markkinoilla, työaika- sekä ajoaika- ja lepoaikamääräyksiä, viranomaisvalvonnan vähyyttä ja pientä
kiinnijäämisriskiä, sekä epäsymmetrisiä tilaajamarkkinoita ja suurten tilaajien hallitsevaa asemaa.
Mukaan
yhdistystoimintaan
keski-iällä
Vaikka nuoria löytyy myös
ammattiautoilijoiden jou-
kosta, ukkoontuminen vaivaa
monia yhdistyksiä, myös Nokian seudun ammattiautoilijoita. Pertti Kirstuan mukaan
paikallisyhdistykseen on tullut viimeisen kahdeksan vuoden aikana kaksi uutta yrittäjää. Toisaalta. Kun edellinen
sukupolvi eläköityi 70–80 vuotiaina, uusi polvi tuli mukaan yhdistystoimintaan vasta keski-iän kynnyksellä.
– Ennustan, että nuorempi
polvi innostuu jatkossakin
yhdistystoiminnasta
vasta
siinä iässä. Mä ymmärrän hyvin, miksi kolmekymppiset
eivät tule mukaan. Nuorilla
on perhettä ja vähän vapaaaikaa. Heiltä vaatisi varmasti
aika paljon tulla tänne ukkojen keskelle, Torkell toteaa.
Torkellin omalla kuljetusyrityksellä on edessään sukupolvenvaihdos. 15-vuotiaasta
saakka kuljetusalalla työskennellyt yrittäjä on päättänyt väistyä sivuun ja antaa
omille lapsille mahdollisuuden jatkaa yrityksen ruorissa.
– Palkkaa pojat on luvannut maksaa niin kauan kun
rollaattorilla pääsen Tallinaan. Vakavasti puhuttuna
on vaikea jäädä eläkkeelle,
kun on ikänsä alalla toiminut. Parhaimmillaan tämä on
ollut sellaista vähän poikamaista toimintaa, Torkell
luonnehtii.
Yrittäjällä on
monta mestaria
Nokian seudun ammattiautoilijoihin kuuluvan Mikko
Rautalinin mukaan monella
tuntuu olevan virheellinen
käsitys ammattiautoilijoista
ja kuljetusyrittäjistä.
– Moni kuvittelee, että me
viedään vaan tavaraa paikasta toiseen ja that´s it. Kuljettaja istuu vain kopissa. Pitää
tuntea EU-lait ja kaiken maailman kuormansidontalait. Ei
ole pelkästään niin, että
kuorma vain lastataan kyytiin.Välissä pitäisi yrittää tehdä bisnestäkin. Ajaminen ei
ole pääasia, vaan asiakkaat ja
laitteet, Rautalin sanoo.
– Pitää osata myydä se,
mitä asiakas haluaa, monta
kertaa päivässä aina eri ihmisille. Täytyy kuunnella, mitä
asiakas haluaa. Aina asiakas
ei itsekään tiedä, mitä tarvitsee, Pertti Kirstua toteaa.
– Harva meistä jää miljonäärinä eläkkeelle. Joku
muu palo täytyy löytyä, kivitaloja ei näillä rahoilla osteta.
Joku valopilkku löytyy aina,
homma jossa onnistuu hyvin.
Se korvaa ne pari huonoa
päivää, Kari Ranta summaa.
Yrittäminen on aina erilaista.
25
26
27
28
29
Tietokonepelit innostivat simulaattorivalmistajaksi
Raskaan sarjan ajosimulaattoreihin erikoistuneen Team Simrac Finland Oy:n Hannu ja
Heikki Kososelle on turha väittää, että tietokonepelit ovat lapsellisia.
Kuva: Mikael Hautala
Seppo Kosonen testaamassa koulutuskäyttöön tarkoitettua rekkasimulaattoria.
Hannu Kosonen on opetellut Ouninpohjaa kymmenen vuoden ajan.
■ Autosimulaattorit tulivat
yrittäjäveljeksille
tutuiksi
vuonna 1995, kun he hankkivat ensimmäiset tietokoneensa. Veljekset haalivat kasan autopelejä, joita sitten testailtiin
kavereiden kanssa. Kartingin
silloisiin
huippukuljettajiin
kuulunut Risto Virtanen oli
yksi kavereista.
– Hän päästeli Suzukan rataa ja totesi saman tien, että
pelistä puuttuu perstuntuma.
Rupesimme miettimään, josko osaisimme luoda paremman tuntuman, Hannu Kosonen naurahtaa.
Veljesten
ensimmäinen
ajosimulaattori Hetekka Evo 1
valmistui jo samana vuonna.
Seuraavana vuonna valmistui ensimmäinen Nissan
Micran runkoon valmistunut
simulaattori. Kolmas, Volvon
runkoon tehty simulaattori
valmistui vuonna 1998. Tässä
vaiheessa yritykseen tulivat
mukaan Eero Pajare ja entinen RC-autoilun Euroopanmestari Mika Leppälahti. Pajare keskittyi Ouninpohjan
erikoiskokeen ja auton fysiikoiden mallintamisiin, Leppälahti taas elektroniikkaan ja
logistiikkaohjaukseen.
– Ensimmäinen versio Eeron mallintamasta Ouninpohjan erikoiskokeesta valmistui
vuonna 2000. Hän onnistui tekemään myös realistisemman
fysiikanmallinnuksen, josta
haaveilimme alun perin viisi
vuotta aikaisemmin. Kiersimme Euroopan messuja Volvon
kanssa. Vieläkään ei löydy niin
pitkälle vietyä kaupalliseen
käyttöön tarkoitettua rallisimulaattoria.
Vuonna 2000 valmistui
myös wolkswagen Golfin runkoon tehty rallisimulaattori.
Nyt simulaattorin valmistajilla
oli realistisemmat fysiikat ja
Ouninpohjan erikoiskoe mallinnettuna sekä upouusi runko.
Ajotuntuman
pioneereja
Tämänhetkinen rallisimulaattori on rakennettu Fordin tehdastallilta ostettuun Focuksen
Tämän hetkinen rallisimulaattori on rakennettu Fordin tehdastallilta ostettuun Focuksen runkoon.
Ensimmäinen versio Ouninpohjan erikoiskokeesta valmistui vuonna 2000.
runkoon, joka on teipattu samalla lailla kuin Markus
Grönholmin silloinen auto.
Focukseen asennettiin myös
uudet sähkömekaaniset sylinterit aikaisempien paineilmalla toimivien tilalle.
– Kehitystä on tullut jokaisen auton kohdalla. Tekniikan
lisäksi myös ajotuntuma on
kehittynyt, Hannu Kosonen
huomauttaa.
Ajotuntuman suhteen Team
Simrac Finland on saanut vinkkejä suomalaisilta huippukuskeilta: muun muassa Jarmo
Kytölehto, Harri Rovanperä,
Markus Grönholm, Jari-Matti
Latvala ja Mikko Hirvonen
ovat käyneet antamassa kommentteja simulaattorin perstuntuman suhteen.
Ouninpohjan erikoiskoe
aiotaan mallintaa entistä tarkemmaksi, kunhan Maanmittauslaitoksen laserkeilaukset
yhyttävät Ouninpohjan alueen. Kososen mukaan myös
muita laserkeilattavia alueita
on tarkoitus lisätä simulaattoriin. Tällä hetkellä simulaattoriin on mallinnettu Ouninpohja mukaan luettuna 200
erikoiskoekilometriä. Hannu
Kososelle Ouninpohja on
edelleen ykkönen.
– Kymmenen vuotta olen
opetellut Ouninpohjaa, muistan sen aika hyvin ulkoa. Rata
pohjautuu
tämänhetkisiin
Maanmittauslaitoksen tietoihin ja on niin tarkka kuin tämän hetkisillä tiedoilla on
mahdollista tehdä.
Päätoimialana
elämyspalvelut
Sarankulman teollisuusalueella sijaitsevan Team Simrac
Finlandin päätoimiala on elämyspalvelut. Pikkujoulut ja
kevät ovat sesonkiaikaa.
– Tämä on aikuisten pomppulinna. Noin 95 prosenttia
asiakkaista on yrityksiä, jotka
tulevat henkilökunnan kanssa
viettämään
TYKY-päivää.
Myös polttarisankarit ja SMtason miehet käyvät ajamassa.
Simulaattorin voi tilata joko yritykseen tai käydä pai-
kanpäällä. Ennen ratin taakse
pääsyä pidetään lyhyt koulutus, jossa käydään läpi siviilija ralliauton erot.
– Monella tahtoo olla
enemmän intoa kuin taitoa.
Tämä on turvallisempi tapa
etsiä rajoja, ei tule laskua perässä vaikka mälläisikin.
Kyselijöitä riittää
Rallisimulaattori on niittänyt
suosiota Euroopan elektroniikka-alan messuilla. Simulaattori on käynyt näytillä
myös hyväntekeväisyystilaisuuksissa ja autonäyttelyissä.
Puolustusvoimien pääesikunnasta käytiin tutustumassa
rallisimulaattoriin 2000-luvun
puolivälissä. Kyselijöitä on
riittänyt muutenkin. Tarjouskyselyitä on tullut Kososen
mukaan muun muassa Arabiemiirikunnasta, Puolasta,
Saksasta, Tanskasta, Chilestä
ja Kiinasta saakka.
– Neuvotteluita on edelleen
kesken. Kun saimme bussisimulaattorin valmiiksi, kaikenlaisia kyselyitä alkoi tulla
pilvin pimein.
Suomessa simulaattorista
ovat kiinnostuneet myös poliisit ja sairaankuljettajat.
– Sanoivat, että koulutussimulaattorin avulla voisi välttää muutaman kolarin.
Ensimmäinen koulutuskäyttöön tarkoitettu bussisimulaattori
valmistui
TTS:lle vuonna 2004, jonka
silloinen viestintä- ja liikenneministeri Leena Luhtanen kävi vihkimässä. Vuonna 2006
Team Simrac Finland teki niin
ikään koulutuskäyttöön tarkoitetun rekkasimulaattorin
TTS:lle. Samana vuonna kaksi
yrityksen valmistamaa bussisimulaattoria vietiin myös
Belgiaan.
Viimeisin simulaattori meni Etelä-Savon Koulutus
Oy:lle, joka tilasi kuuden vapausasteen sähkömekaanisella
hexapod -liikealustalla koulutuskäyttöön tarkoitetun rekkasimulaattorin. Team Simrac
Finland toimitti tuotteen helmikuun alussa.
30
Safarilla Kuhmalahdella
Matti Penttilän päätyminen autosafariyrittäjäksi on oikeastaan sattumaa. Kaikki alkoi 1997, kun hän veljensä Jussin
kanssa kuuli, että Hangon satamassa oli myytävänä kolme
kiinalaisvalmisteista Beijing-jeeppiä. Alunperin niiden oli
määrä matkata Venäjälle, mutta kun ostaja ei niitä ikinä
noutanut, ne huutokaupattiin.
– Olimme luultavasti ainoat tarjoajat, sillä meidän faksilla lähettämämme tarjous hyväksyttiin heti seuraavana päivänä, Penttilä naurahtaa.
Safariyrittäjä Matti Penttilä antaa ennen safaria jokaiselle
ryhmälle turvallisuuskoulutuksen. Yritystoimintaa safarien
harrastus on ollut hänelle vuodesta 1999. Toiminta alkoi
harrastuksena.
Suvun maata jo
yli 400 vuotta
Vielä tässä vaiheessa autoja ei
edes ajateltu valjastaa liiketoimintaan, vaan pikemminkin
ne ostettiin omaksi iloksi.
Puitteet harrastukseen olivat
valmiina, sillä veljesten kotitilan, Mäki-Penttilän, maat sijaitsevat Laipanmaan erämaaalueella. Se on 15 000 hehtaarillaan Etelä-Suomen suurin
yhtenäinen erämaa-alue. Mäki-Penttilän tilalla lääniä riittää runsaat parisataa hehtaaria. Penttilät ovat viihtyneet
alueella pitkään. Tutkimuksen
mukaan maatila on ollut saman suvun hallussa ainakin
vuodesta 1610.
– Luultavasti tarina jatkuisi pidempään, mutta siinä vaiheessa törmäsimme kirkonkirjoissa vähän turhan vaikeaan riikinruotsiin.
Myös muita
hommia
Pikkuhiljaa tieto
veljesten maastoista levisi alan harrastajien keskuudessa, ja niinpä
Penttilät alkoivat
saada yhteydenottoja. Muutamat alan
innokkaat harrastajat kävivät kokeilemassa, ja totesivat
maastot toimiviksi.
– Kun kysyntää
näytti riittävän, perustimme Pro Fantasy
Safari -nimeä kanta-
van yrityksen maatilan lisäelinkeinoksi vuonna 1999,
Penttilä taustoittaa. Pääsääntöinen tulonlähde safaritoiminta ei ole ikinä ollut kummallekaan veljeksistä. Siinä
missä oman osuutensa safariyrityksestä vuonna 2002 myynyt Jussi Penttilä oli osakas
tamperelaisessa Oy TammerSuoja Ab:ssä, on Mattia työllistänyt kotitilan maanviljelystöiden lisäksi Saarioinen
Oyj, missä hän toimi ostotehtävissä aina vuoteen 2007.
Kolmen työn yhdistäminen
oli turhan rankkaa, ja niinpä
mies päätti keskittyä yritystoimintaan.
Ympärivuotista
toimintaa
Safarien suosio oli kasvussa
koko 2000-luvun alun. Nousukausi vauhditti. Yritysten
elämyshakuisuushan on hyvinä aikoina aina kasvussa, ja
tähän Kuhmalahden aidot
erämaat tarjoavat loistavat
mahdollisuudet. Lama kuitenkin sekoitti pakkaa.
– On kuvaavaa, että vuosi
2008 oli meille kaikkien aikojen paras ja seuraavat vuodet
lähes huonoimmat. Tämänkaltaiset aktiviteetit ovat niitä,
joista yritykset ensimmäisenä
lähtevät säästämään, ja juuri
yritysryhmät ovat olleet meille se tärkein asiakassegmentti.
Liikkeelle lähdetään
säässä kuin säässä
Nyt kysyntä on vilkastunut,
etenkin kevään puhjettua kukaan, joskin juuri toukokuu
on perinteisestikin kaikista
kuukausista parhain.
– Viime vuodesta tilanne on
parantunut
huomattavasti.
Täysin tyytyväinen olisin,
jos viikossa
järjestettäisiin 2–3
safaria, Penttilä kertoo.
Yritysryhmien osuus
asiakaskunnasta on
ratkaiseva,
mutta
asiakkaita
löytyy
myös yksityishenkilöistä.
– Polttariryhmät, mutta
myös syntymäpäiväporukat
kompensoivat yritysasiakkaiden puutetta lamassa, Penttilä
tunnustaa ja huomauttaa, että
toimintaa on ympäri vuoden.
Safari suuntaa erämaahan
niin kesähelteillä kuin talven
paukkupakkasilla.
– Kelit eivät ole este meidän autoillemme. Ainoa ero
on oikeastaan se, että talvella
ajaminen on vielä kesääkin
hankalampaa.
Lukuisia
lisäaktiviteetteja
Niistä aikaisemmin mainitusta
kolmesta kiinalaisautosta ajokunnossa on ainoastaan yksi,
mutta sittemmin rinnalle on
saatu lukuinen määrä uusia hyrysysyjä. Eksoottisempaa puolta edustavat ainakin Volvo
Laplander sekä venäläisvalmisteiset Uazit. Näiden lisäksi kalustosta löytyy useampikin japanilaisvalmisteinen
auto.
Metsäteille voidaan laittaa talon puolesta viitisentoista menopeliä, ja suurempia ryhmiä
varten niitä saadaan käyttöön
myös tutuilta harrastajilta.
Suurin safari on järjestetty 48
hengelle. Normaalisafarilla yhteen autoon istutetaan kaksi
henkeä, jotka vaihtelevat ajovuoroja. Rotaatio kulkee myös
autosta toiseen.
– Ideana on, että halukkaat
pääsevät ajamaan mahdollisimman monella erilaisella autolla ja erilaisessa maastossa.
31
Mielikuvitus on rajana
Lyhimmillään safarit ovat 3–4
tuntisia, mutta neljänkin päivän mittaisia retkiä on järjestetty. Yrityksen nettisivuilla on
listattu muutamia valmiita
tuotteita eli erikestoisia safareita. Yrittäjä huomauttaa, että listatut safarit ovat ainoastaan
suuntaa-antavia ehdotuksia.
– Safarin lopullinen muoto
on omasta mielikuvituksesta
kiinni, ja jokainen safari räätälöidään sellaiseksi kuin asiakas
haluaa.
Offroad-ajelujen yhteyteen
voidaan järjestää vaikkapa rallikyydityksiä, kuumailmapalloilua, kanoottiretkiä tai vaikkapa köysilaskeutumisia.
– Kaikkiin näihin asioihin
löytyy hyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit, Penttilä kehuu. Myös ruokailu- ja majoituspuolen osalta yhteistyökumppanit on olemassa. Majoi-
tustarpeissa apuna on käytetty lähialueiden mökkiyrittäjiä, ja onpahan isommille ryhmille tarjolla
myös Sappeen hiihtokeskuksen
runsas mökkitarjonta.
Fyysistä hommaa
Pirkanmaan Yrittäjä -lehden tekijät
kävivät tutustumassa kuhmalahtelaisyrityksen tarjontaan toukokuun
alkupuolella. Se kävi selville jo varhain, että offroad-harrastus on fyysistä hommaa. Vaikka lämpötila olikin
meidän ajoaikanamme inhimillisesti
kymmenisen asteen tuntumassa,
etenkin venäläisvalmisteisen Uazin
ei-ohjaustehostetussa autossa hiki
pukkasi pakosta ratinkääntäjän iholle. Helteessä suoritus olisi varmasti
ollut vielä kovempi urakka.
Ensikertalaiselle metsäkokemus
osoitti senkin, että kunhan kalusto on
kunnossa, on sillä mahdollista matkata lähes kuinka vaikeassa maastossa tahansa. Tosin vielä alkuvaiheessa
yrittäjän LA-puhelimeen toteama
kuittaus siitä, että nämä ovat vielä
moottoriteitä, tuntui käsittämättömältä. Kun auton nokka ensimmäistä
Highway a´la Kuhmalahti.
4x50
kertaa käännettiin metsäautotieltä
vain vaivoin metsän siimeksistä erottuvalle ajokaistaleelle, ainakin allekirjoittaneen polvi tutisi enemmän kuin
hieman.
Kun ajoa oli takana muutama tunti, alunperin ylitsepääsemättömältä
näyttävät mäet kuitenkin madaltuivat
silmissä. Myös ajatus siitä, että kokolailla kaikki jääkaappia pienemmät
esteet ovat ylitettävissä, alkoi jo näkyä
myös ajo-otteissa. Loppuvaiheessa sitä jo mittailikin metsää uusin silmin
ja tuumaili: ”Kyllä tostakin pääsisi”.
Laipanmäen komeat maisemat
ovat jo yksistään näkemisen arvoiset.
Vaikka me suomalaiset olemmekin
tottuneet luontoon, on Kuhmalahdella tarjolla todellista erämaata. Voi
vain kuvitella, kuinka hieno kokemus
tämä on esimerkiksi ulkomaisten liikevieraiden mielestä.
Ville Kulmala
32
Luxus-putkirunkoauto nyt
Kangasalalainen WauSport on ryhtynyt
taiwanilaisen moottoriajoneuvoja valmistavan Motive Power Industryn jälleenmyyjäksi.
Yrittäjä Sami Iso-Jakkola on
keskittynyt viime syksystä lähtien moottoriajoneuvopuolelle.
Bug Racer 500i on
varsin pramea rassi.
■ WauSport jälleenmyy taiwanilaisyhtiön PGO-tavaramerkin alle kuuluvaa Bug Racer 500i -putkirunkoautoa,
joita maahantuo Lopen kunnassa toimiva FunStore Oy.
Suomen markkinoilla harvinainen Bug Racer 500i -putkirunkoauto on katsastettu
tieliikennemönkijäksi. Yrittäjä Sami Iso-Jaakkolan mukaan Pirkanmaalla ei ole tällä
hetkellä lainkaan vastaavanlaisia menopelejä. Koko Suomessa niitä on rekisterissä parisenkymmentä.
Iso-Jaakkolan mukaan uutuusarvoa huokuva putkirunkoauto on kuin luotu myynninedistämistarkoituksiin ja
tapahtumamarkkinointiin.
– Uusien asioiden tuominen markkinoille vie Suomessa aikansa, sillä täällä vierastetaan aina aluksi uusia asioita.
Itse olen kuitenkin hakenut
aina uusia ja erilaisia juttuja,
Iso-Jaakkola toteaa.
Aikaisemmin WauSport
jälleenmyi muun muassa urheilullisia lastenrattaita ja las-
tentarvikkeita, mutta keskittyi
viime syksystä lähtien moottoriajoneuvopuolelle.
Uteliaita silmäpareja on jo
käynyt menopeliä katsastamassa. Ajokki ei ole kuitenkaan sieltä halvimmasta päästä. Eikä ihme. PGO-tuotteita
on palkittu muun muassa Taiwan National Quality ja Good
Product & Design -palkinnoilla. Tuotemerkillä on osallistuttu myös ELBA 500 International Rally Championships- ja Paris Scooter Racing
Championships- kilpailuihin.
Sami Iso-Jaakkola aikoo
viedä putkirunkoauton näytille messuille. Mutta mille
messuille, sitä hän ei vielä tiedä. Myös You Tubeen on tarkoitus tehdä esittelyvideo kesän aikana.
Erikoistuotteita
moottoriharrastajille
Kangasalla Lentolan teollisuusalueella
toimivan
WauSportin valikoimiin kuuluu toki muitakin, pääosin
moottoriharrastajille suun-
33
Pirkanmaalla
nattuja, erikoistuotteita.
– Valtaosa asiakkaistani on
hinta- ja merkkitietoisia. He
haluavat tunnettujen valmistajien laadukkaiksi tunnustettuja
merkkejä, joissa hinta ei ole
enää avainkysymys.
Iso-Jaakkola vertaa Saksalaisen urheiluvälinevalmistaja
UVEXin moottoripyöräkypärää markettien bulkkikypärään. Hintaeron lisäksi hän
nostaa esille tekniset ominaisuudet, käyttömukavuuden ja
turvallisuuden.
Iso-Jaakkola kisaili aikanaan Toyota Starletilla. Hän lopetti
– Esimerkiksi painoero on ralliautoilun kahdeksan vuotta sitten ennen perheen esikoismerkittävä tekijä, sillä kypäräs- pojan syntymää.
sä paino kohdistuu niskaan.
Painavaa kypärää käytettäessä
halvaantumisriski on suurempi.
Laadukkaiden tuotteiden lisäksi urheiluvälineiden myyntiä täytyy siivittää oikeanlaisella markkinoinnilla.
– Erikoistuotteille pitää löytää oikeat kanavat, joilla tavoitetaan oikeanlainen asiakaskunta. Aikaisemmin kävin kaikenlaisissa kissanristiäisissä,
kunnes ymmärsin, mistä määrätynlainen väki löytyy, Sami
Iso-Jaakkola luonnehtii.
Bug Racer 500i -putkirunkoauto on katsastettu tieliikennemönkijäksi.
henkistä ydintiimiä.
d taa
yös y ty se o
s
34
TSOP:n tiimi tahtoo pintaa
Luotettavaa, laadukasta ja yrityselämää ymmärtävää. Sellaista palvelua yritykset pankilta toivovat. Nyt sitä tarjoaa
uudistunut OP-Yrityspankki, kätevästi ihan kosken rannalla.
Pirkanmaan suuret yritys- ja yhteisöasiakkaat saavat nyt OPPohjolan kaikki palvelut Tampereelta. Eila Nygren ja Juha
Ohralahti Tampereen Seudun Osuuspankista sekä Kai Kovanen Pohjola Pankista edustavat OP-Yrityspankin kahdeksanhenkistä ydintiimiä.
■ Miksi lähteä merta edemmäs kalaan? Tai meidän tapauksessamme koskea edemmäs, kummastelee asiakasvastuullinen pankinjohtaja Juha
Ohralahti Tampereen Seudun
Osuuspankista. Hän johtaa
alueellisen OP-Yrityspankin
ydintiimiä, joka hoitaa suuria
ja keskisuuria yritys- ja yhteisöasiakkaita. Tämän kahdeksanhenkisen tiimin päämaja
sijaitsee TSOP:n pääkonttorissa Hämeenkadun varressa,
mutta palvelua tarjotaan nykyisin koko Pirkanmaan talousalueelle.
– Tuomme OP-Pohjolaryhmän kaikki yrityspalvelut
koko maakunnan saataville,
ryhmätasoisen palvelumallin
mukaisesti. Pystymme takaamaan, että valtakunnallinen
pankki- ja vakuutuspalveluvalikoima on saatavilla Pirkanmaan joka paikkakunnalla.
Yhdet kasvot,
kymmenet osaajat
OP-Yrityspankin kautta hoidetaan yritysten ja yhteisöjen
maksuliike, rahoitustarpeet,
varallisuudenhoitopalvelut
sekä vakuutukset vahinkovakuutuksista ryhmähenkivakuutuksiin. Samalla huolehditaan myös yrityksen omistajien ja henkilöstön palvelutarpeista. Tuoreimmat panostukset OP-Yrityspankissa on
tehty suuryritysten palvelemiseen. Näistä asiakkaista
vastaa nyt kaksi Pohjola Pan-
kin asiakkuusjohtajaa.
– Suuremmilla yrityksillä
on suuremmat tarpeet rahoituksessa ja maksuliikkeessä.
Toki Pohjola Pankista löytyy
muutakin suurasiakkaiden
vaatimaa
erityisosaamista,
esimerkiksi valuutta-, korkoja hyödykesuojauksissa, kertoo asiakkuusjohtaja Kai Kovanen.
Asiakasvastuullisia
johtajia tamperelaisessa tiimissä on yhteensä viisi. Lisäksi siihen kuuluu kaksi
maksuliikepäällikköä ja henkilöasiakaspalvelujen asiakkuuspäällikkö. Asiakasvastaavat tapaavat asiakkaita, neuvottelevat heidän tarpeistaan
ja kokoavat sitten sopivan
asiantuntijatiimin niitä täyttämään.
– Me asiakasvastaavat
olemme pankin kasvot asiakkaan suuntaan. Takanamme
toimii kuitenkin kymmeniä
yrityspalvelujen
osaajia
asiantuntijatehtävissä, ja he
hoitavat käytännössä, että
homma rullaa, Juha Ohralahti selvittää.
Kotikenttäedusta
ketteryyttä
Paikallisessa pankissa pystytään tekemään nopeita ja ketteriä ratkaisuja. Tiimiä on esimerkiksi äskettäin vahvistettu toisella maksuliikepäälliköllä, joka edustaa Pohjola
Pankkia.
– Maksuliikenteessä nousevat nyt esiin SEPA:n tuomat
muutokset ja e-laskutus. SE-
PA-asioilla alkaa yrityksissä
olla jo kiire, ja me haluamme
auttaa
aikatauluhaasteista
huolimatta, sanoo maksuliikepäällikkö Eila Nygren.
Ohralahti jatkaa, että paikallisena toimijana pankki
ymmärtää erinomaisesti alueen yrityselämää ja eri toimialojen taloudellisia edelly-
tyksiä.
– Olemme aina pystyneet
toimimaan joustavasti, kun
päätökset tehdään tässä Hämeenkadun varressa. Uusi
toimintatapa on kuitenkin
tuonut entistä paremman
kosketuspinnan yritysten tarpeisiin, mistä olemme erityisen ylpeitä, tyytyväinen johtaja myhäilee.
Pankista saa
muutakin kuin lainaa
– Velattoman firman vasta kannattaakin istua alas pankin asiantuntijan kanssa, kannustaa Tampereen Seudun
Osuuspankin tuore varatoimitusjohtaja Jani Vilpponen.
– Monesti unohtuu, että pankki on muutakin kuin rahoittaja. Toki me senkin puolen hoidamme, mutta tehtävämme on myös auttaa yritystä kasvattamaan omaisuutensa arvoa, muistuttaa varallisuudenhoidosta vastaava
johtaja.
Kun yrityksen tase ja kassavirta ovat vahvoja, olisi osa
varoista hyvä valjastaa tuottoisampiin tehtäviin. Onko
oikea kohde sitten rahasto, indeksilaina tai tilitalletus –
vai kenties jokin ihan muu – se selviää huolellisella tarpeiden kartoituksella.
– Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Suositukset perustuvat
sijoitusaikaan ja riskinottohaluun, ja ne luonnollisesti
vaihtelevat yrityksestä riippuen. Lisäksi on tärkeää tutkia, mikä osuus kassavaroista voidaan ylipäätään irrottaa
sijoituksiin.
Yrittäjä saa pankista vinkkiä myös henkilökohtaisen
varallisuutensa hoitoon.
– Usein oma talous jää vähemmälle huomiolle, kun
aika ja energia kuluvat varsinaisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Silloin voi olla vapauttavaa antaa omaisuus
asiantuntijoiden hoiviin. On helpompi keskittyä bisnekseen, kun tietää ammattilaisten pitävän huolta sen tuloksista, Jani Vilpponen arvelee.
35
syvemmälle
Jani Vilpponen
Teksti ja kuvat:
Kaisa Järvisalo
– Tampereen Seudun Osuuspankin varatoimitusjohtaja 1.1.2011
alkaen
– s. 1968
– Varatuomari
– Vastuualue: henkilöasiakas- ja varallisuudenhoitoliiketoiminnan johtaminen, toimitusjohtajan varamies
– Edellinen työ: sijoitusjohtaja Nordeassa
– Perhe: vaimo sekä 12- ja 15-vuotiaat lapset
– Harrastukset: mökkeily ja liikunta, erityisesti golf ja jääkiekko
Jani Vilpponen aloitti
Tampereen
Seudun
Osuuspankin
varatoimitusjohtaja vuodenvaihteessa.
36
Suomen
Tämän artikkelin oli tarkoitus käsitellä Pälkäneen Luopioisissa sijaitsevaa Mikkolan Navetta ry:tä, mutta Mikkolan Navettaan kokoontunut yrittäjäjoukko halusi mieluummin
puhua kotipaikastaan Luopioisista.
■ Vuonna 2005 Suomen
Keksijäin Keskusliitto KEKE
ry valitsi yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja Suomen
Yrittäjien kanssa Luopioisten
kunnan Suomen luovimmaksi kunnaksi. Valinnassa painoivat muun muassa Luopioisten innovatiivisen yrittäjyyden kannustaminen ja
hyödyntäminen,
kunnan
yrittäjämyönteinen asenne
sekä yritysten monialaisuus.
Samana vuonna astui voimaan lainmuutos, joka antoi
kunnille oikeuden avata kelkkakaistoja potkukelkoille. Lex
Luopioinen tuli Luopioisista,
jossa monen kilometrin kelkkakaistaverkostoja oli ollut jo
pitkään.
– 90-luvun alussa pohdimme silloisessa kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa,
miten Luopioisista saisi kuntana houkuttelevamman. Yhdeksi tavoitteeksi kunnanhallituksessa asetettiin pääsy
kymppiuutisten loppukeven-
nykseen, silloiseen Luopioisten kunnanvaltuustoon kuulunut Esko Peltonen kertoo.
Kymppiuutisiin pyrittiin
potkukelkkakaistojen lisäksi
muun muassa mummonmökeillä ja kirkkoveneiden vesihiihtokisoilla.
– Ajattelimme, että jos yksi prosentti kymppiuutisten
katsojista kiinnostuisi Luopioisista, niin heistä yksi prosentti saattaisi tulla käymään.
Lopulta joku saattaisi jäädä
paikkakunnalle
pysyvästi,
Peltonen naurahtaa.
Uusia asukkaita varten
tarvittiin tietysti asuntoja, joten kunnanhallituksessa ja valtuustossa tehtiin päätökset
rakentaakin vuokraperherivitalojen sijasta vuokraomakotitaloja.
Lopputuloksena saatiin
aluksi viisi omakotitaloa,
joista kaikki menivät myyntiin.Vapautuneella pääomalla
taas rakennettiin uusi viiden
omakotitalon sarja. Kierrettä
jatkui neljän vuoden ajan –
viisi taloa per vuosi. Lopulta
valmiina oli 20 omakotitaloa,
ja kaikki menivät heti kaupaksi.
– Kysyntää kyllä olisi ollut
vielä enemmänkin, mutta rakennusfirma ei vaan kyennyt
toimittamaan omakotitaloja
riittävän nopeasti. Yhtään
vuokraomakotitaloa ei kunnalle jäänyt, vaikka se oli
hankkeen alkuperäinen ajatus. Toisaalta kuntaan saatiin
asukkaita, ja investointiin varattu raha vapautui kunnan
muuhun tarpeeseen, Esko
Peltonen muistelee.
Tätä nykyä pälkäneläinen
Esko Peltonen työskentelee
tilipalveluyrittäjänä
Luopioisten Tilipalvelu KY:ssä.
Luopioisissa asui kuntaliitoksen voimaantullessa vuonna
2007 noin 2 300 asukasta.
Monimuotoista
yritystoimintaa
Luopioisten Yrittäjiin kuuluu
37
yritteliäin kirkonkylä
tällä hetkellä 65 jäsenyritystä,
joiden toimialat ovat hyvin hajanaisia. Pälkäneen alueella ei
ole juurikaan isoa teollisuutta,
jonka ympärille olisi keskittynyt kosolti alihankintayrityksiä. Pälkäneen Aitoossa toimii
muutamia isompia tekstiilipainotaloja, kuten Flagmore
Oy ja Printscorpion Oy. Alueen suurimpia työllistäjiä ovat
Anna Tapion yksityiskoulu ja
Aitoon koulutuskeskus.
– Luopioisten vahvuutena
on, että täältä löytyy niin monenlaisia palveluita. Monimuotoisuus mahdollistaa uudenlaisten ideoiden synnyn,
Outi Nummi selittää.
Nummi on yksi Luopioisten tuoreimmista kasvoista.
Luopioisiin neljä vuotta sitten
muuttanut Nummi perusti kylälle viime kesänä Taidelainaamo Kurkistuksen. Hän johtaa
myös kulttuurituotantoon keskittynyttä Bonobon Oy:tä. Ennen Luopioisiin muuttoa hän
työskenteli Helsingissä Museoliiton koulutussuunnittelijana.
Yrittäjäjoukosta ainoaksi
paljasjalkaiseksi luopioislaiseksi osoittautuu tilipalveluyrittäjä Esko Peltonen. Luopioisten Tilipalvelu tuottaa
kirjanpitopalveluita maatalouden tarpeisiin. Asiakkaat tulevat 30 kilometrin säteeltä.
– Henkilökohtaisesti en
varmaan pärjäisi missään
muualla kuin täällä. Täällä ei
ole ruuhkia saati pysäköintimaksuja. Lisäksi vaadin, että
joka ikkunasta näkyy metsää.
Yrittäjänä pärjää hyvin. Asiakkaita on niin paljon, ettei uusia
pysty enää ottamaan, Esko Peltonen kertoo.
Toiminnanohjausjärjestelmiä tuottavan Lukasser Oy:n
asiakkaita on eri puolilla Suomea ja Ruotsia.
– Emme tarvitse toimistoa
vilkkaan kadun varrelta, Luopioisten yrittäjien puheenjohtaja, Lukasser Oy:n yrittäjä
Mirjami Valli toteaa.
Kesäasukkaat tuovat
ostovoimaa
Mökkiläiset tuovat kirkonkylälle kaivattua ostovoimaa. Kesäasukkaiden myötä kirkonkylän väkiluku jopa kolminkertaistuu. Juhannusviikonloppuna Luopioisten alueella
saattaa olla parhaimmillaan 10
000 ihmistä.
– Se on aina kesän merkki,
kun mökkiläiset astuvat ovesta
sisälle. Neljässä vuodessa navetan kävijämäärät ovat lisääntyneet selvästi, yrittäjä
Outi Nummi huomauttaa.
Peruspalveluita
kaivattaisiin
– Kirkonkylälle on haluttu jo
pitkään Alkon toimipistettä,
jossa olisi pieni tuotevalikoima. Shop-in-shop -konsepti
sopisi Luopioisten tapaiseen
taajamaan kuin nenä päähän,
Yrittäjät Esko Peltonen, Outi Nummi ja Mirjami Valli pitävät Luopioisia paitsi Suomen yritteliäimpänä myös Pirkanmaan
kauneimpana kirkonkylänä.
Mirjami Valli toteaa.
Lähin Alko sijaitsee noin
40 kilometrin päässä Kangasalla.
– Myös rautakauppa puuttuu, lisää käsityöyrittäjä, seppämestari Leo Ratinen ja
muistuttaa, että peruspalveluiden puuttumisella on näivettävä vaikutus koko kirkonkylälle.
Yrittäjäpariskunta Leo ja
Ulla Ratinen luotsaavat Luopioisten kirkonkylällä toimi-
vaa Taontapaja Tulikoiraa.
Tulikoiran tuotteita on myynnissä muun muassa Mikkolan
Navetassa kirkonkylällä ja
Tampereen Tallipihalla, jossa
yrityksellä on myymälä.
– Jälleenmyyjät ovat muu-
alla, mutta työnteon ja asumisen kannalta Luopioinen on
loistava paikka, jossa on kivat
ihmiset ja mahtava luonto,
Ulla Ratinen toteaa.
38
Anna Tapion koulu
Yleisö näki
Anna Tapion koulu nousi julkisuuteen Nova Groupin ja
Anna Tapion säätiön välisen pesukonejupakan myötä heinäkuussa 2009. Rehtori Elisa Torviselle kohu oli raskasta
aikaa.
Heinäkuu 2009 oli rehtori Elisa Torvisen mukaan raastavaa aikaa, sillä pesukonejupakka sattui juuri lukuvuoden alkamisaikoihin, jolloin Anna Tapion koulu hioi kuntasopimusta ja haki
oppilaitokselle elvytysrahaa.
■ Asian selvittelyyn kului aika paljon työaikaa ja aivokapasiteettia. Opetushallitus teki hallinnollisia tarkastuksia,
koulun tilitiedot käytiin läpi
ja poliisille täytyi toimittaa
materiaalia esitutkintaa varten, Elisa Torvinen listaa.
Heinäkuu 2009 oli Torvisen mukaan raastavaa aikaa
myös siksi, että jupakka sattui
juuri lukuvuoden alkamisaikoihin, jolloin koulu hioi
kuntasopimusta ja haki oppilaitokselle elvytysrahaa.
Opetusministeriö ryhtyi
myöntämään valtioneuvoston vuonna 2008 tekemällä
päätöksellä elvytysrahaa kosteus- tai homeongelmista
kärsiville kouluille. Samana
vuonna Anna Tapion koulun
juhlasalissa oli huomattu kosteusongelma.
Elisa Torvisen työaikaa ja
vapaa-aikaa kului myös median esittämiin kysymyksiin
vastaillessa. Toimittajat soittelivat Torviselle aamusta iltaan. Myöhäisimmät soitot
tulivat yöllä puoli kahdentoista maissa.
– Tällaisessa tilanteessa ei
voi vain sulkea puhelinta, se
ei olisi koulun edun mukaista. Oppilaitos on julkinen yh-
teisö, ja medialle on annettava
oikeellista tietoa. En silti voi
tehdä muuta kuin kehua lehdistön asennetta; he kohtelivat oppilaitosta koko ajan
silkkihansikkain.
Hän kiittää myös suurta
yleisöä siitä, että he näkivät
kohun läpi.
– Saimme paljon julkisuutta ja pelkäsimme, että hakijamäärät laskisivat julkisuuden myötä. Todellisuudessa kävikin päinvastoin. Seuraavana vuonna hakijoita olikin enemmän. Ihmiset näkivät kohun läpi, eikä koulun
julkisuuskuva kärsinyt ylei-
Kahdeksasluokkalaiset Veera Mäkipää, 15, ja Veera Koskinen, 16, asuvat arkipäivät Anna
Tapion koulun asuntolan solukämpässä kahdeksan muun tytön kanssa. Sisäoppilaitoksessa
opiskelu on molempien mielestä mielekästä, varsinkin nyt kun koti-ikäväkin on jo hellittänyt.
39
selviytyi otsikoista
kohun läpi
sön silmissä. Myöskään luottamus
opetusministeriön
puolelta ei ole kadonnut.
70 uutta oppilaspaikkaa
Lokakuussa 2009 aloitettu
Anna Tapion päärakennuksen
peruskorjaus on edennyt ulkotyövaiheeseen. Remontin
ulkotöiden on tarkoitus päättyä kesäkuussa. 1,5 miljoonan
euron valtion avustuksen lisäksi Anna Tapion koulu otti
2,5 miljoonan euron pankkilainan Kangasalan osuuspankista Pälkäneen kunnan takauksella. Valtion avustus
myönnettiin ELY-keskuksen
kautta
opetusministeriön
budjetista.
Anna Tapion koulussa on
18 perusopetustilan lisäksi
ammatilliseen opetukseen soveltuva suurtalouskeittiö sekä
opetustilat ympäristönhoidolle, puhdistus- ja matkailupalveluilla.
Järjestämisluvassa koulun
oppilasmäärä on tällä hetkellä
250 oppilasta, mutta ensi vuoden alusta lähtien oppilaitokseen tulee 70 lisäpaikkaa.
– Järjestämisluvan 320 oppilasta tullaan täyttämään
vasta kolmen vuoden päästä.
Yksi syy Anna Tapion koulun oppilasmäärien nostamiseen on Luopioisten yläaste,
jonka toiminta loppuu 1. elo-
kuuta. Koulussa opiskelee
noin 40 oppilasta, jotka siirtyvät joko Anna Tapion kouluun tai Pälkäneen yhteiskouluun.
Torvisen mukaan oletettavasti suurin osa Luopioisten
yläasteen oppilaista siirtyy
Anna Tapion kouluun, sillä
heidän
tuntiopetuksestaan
valtaosa on järjestetty Anna
Tapion tiloissa tänä keväästä
lähtien.
– Uusitun järjestämisluvan
myötä 70 oppilasta voi käydä
sisäoppilaitosta kotoa käsin.
Järjestimme oppilaiden vanhemmille tietoiskun 11. toukokuuta, jossa selitimme tilanteen.
Oppilaille ja heidän vanhemmilleen järjestettiin myös
tutustumispäivä 18. toukokuuta.
Ex-oppilaat pärjäävät
hyvin
Tilastokeskus seuraa Anna Tapion entisten oppilaitten vaiheita. Tulosten perusteella oppilaat pärjäävät verrattain hyvin.
– Anna Tapiolla on ajatus
siitä, että oppilaita kasvatetaan
sisäiseen yrittäjyyteen. Tekevät ja oma-aloitteiset oppilaat
pärjäävät barometrien mukaan hyvin. Nykyään mennään enemmän ammatillisiin
oppilaitoksiin, kun 10 vuotta
sitten mentiin enemmän lukioon. Lukiosta tai ammattikoulusta valmistuttuaan 20
prosenttia entisistä oppilaista
suuntaa ammattikorkeakouluihin, mikä on keskivertoa
suurempi määrä.
Yliopistoihin koulun entisiä oppilaita hakeutuu normaali määrä oppilaita. Torvinen uskoo, että Anna Tapion
kouluun ajautuu enemmän
oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita käsillä tekemisestä.
Opetuksessa
korostetaan
myös itsestään huolehtimisen
merkitystä.
– Nuoret oppivat huolehtimaan itse itsestään, eivätkä
ajaudu helpolla yhteiskunnan
elätettäviksi.
Sisäinen yrittäjyys
ohjaa elämässä
Anna Tapion koulu on tuttu
paikka vuodesta 1998 rehtorina toimineelle Anna Torviselle, Torvinen on koulun entisiä
oppilaita. Pälkäneellä ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän opiskeli käsi- ja taideteollisuusalan opettajaksi Hämeenlinnassa.
Elisa Torvinen työskenteli
ensin Helsingin Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtajana 10 vuotta, ja sen
jälkeen Wetterhoffin käsi- ja
taideteollisuusopettajaopistossa opettajana ja suunnitte-
Oppilaat tekevät oppituntien aikana erilaisia projekteja; hoitavat
koulun maatilaa, leipovat ja laittavat ruokaa koulun suurtalouskeittiössä.
lijana. Tämän jälkeen Torvinen siirtyi Luokanopettajaliiton toiminnanjohtajaksi. Kasvatustieteen maisteriksi hän
valmistui Helsingin yliopistosta työn ohessa.
Syksyllä 1998 Elisa Torvinen aloitti Anna Tapion koulun rehtorina. Myös oppilaitoksen koululääkäri, kiinteistönhoitaja ja asuntolan hoitaja
ovat entisiä oppilaita.
– Koulun toiminta-ajatus
on pysynyt koko ajan samana.
Täältä olen oppinut tietynlaisen sisäisen yrittäjyyden, Torvinen kertoo.
Suomen ainoa
yksityinen
sisäoppilaitos
Anna Tapion koulu on Suomen ainoa yksityinen sisäoppilaitos 7.–9. -luokkalaisille.
Pälkäneen Aitoossa sijaitsevassa koulussa opiskellaan
kolmessa vuodessa normaalin
yläasteen lisäksi noin 40 opintoviikkoa matkailu-, ravitsemus- ja talousalan ammatillisia aineita.
Koulussa pääsee opettelemaan muun muassa pyykinpesua, ruuanlaittoa ja traktorilla ajamista.
Oppilaat hakevat valtakunnalliseen kouluun lähes sadasta eri kunnasta. Koulussa
noudatetaan valtakunnallisia
opetussuunnitelman perustei-
ta, ja opetustoimintaa rahoittaa opetusministeriö.
Tällä hetkellä Anna Tapion
koulussa opiskelee 250 oppilasta, jotka asuvat viikot oppilasasuntolassa ja matkustavat
viikonlopuksi koteihinsa.
Anna Tapion koulun opetus päättyy 4. kesäkuuta ja alkaa elokuun alussa. Koulun
loma-aikoina tiloja vuokrataan muun muassa kokouskäyttöön, leiritiloiksi ja opettajien VESO-päiville. Oppilai-
toksen tiloissa on järjestetty
myös TYKY-päiviä.
• Anna Tapion koulu aloitti
toimintansa 9.10.1940 Aitoon
kotitalouskeskikouluna
• Ensimmäisenä vuonna
oppilaita oli 23.
• Nimi muutettiin Anna
Tapion kouluksi 1980-luvun
lopulla.
• Nykyisin koulu toimii
Suomen yleisen perusopetuslain ja -asetuksen mukaan.
Valinnainen ympäristönhoidon kurssi on yksi suosituimmista oppiaineista, kertoo
ympäristönhoidon lehtori
Jarmo Lindström. Osa tunneista järjestetään koulun
kasvihuoneessa.
40
Kielitaito kannattaa
Lähihoitajille suunnatun kurssin vetäjänä toimii kuvassa pöydän päässä seisova SusannaYlihärsilä TekMil Oy:stä.
Yhä useampi työntekijä saapuu Suomeen rajojemme ulkopuolelta, ja jatkossa ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa
entisestään. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden suurin
kompastuskivi työmarkkinoilla on kielitaito. Tampereen
kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy hakee tähän muutosta Työpaikkasuomi-koulutuksilla. Kielikurssit räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeiden
mukaan, ja myös kustannuksissa tullaan vastaan.
■ Kurssit aloitettiin vuoden
2009 alussa vastauksena työnantajan ilmaisemaan tarpeeseen. Tähän mennessä Työpaikkasuomen-kursseja on
tarjottu noin sadalle maahanmuuttajataustaiselle henkilöl-
le. Kurssista saatu palaute on
ollut hyvää. Kiitosta on satanut niin opiskelijoilta kuin
työnantajilta.
– Olemme saaneet paljon
kiitosta opiskelijoilta ryhmien
kokoluokista. Maksimissaan
ryhmät ovat tällä hetkellä seitsemänhenkisiä. Pienen ryhmäkoon ansiosta opetus on
hyvin yksilöllistä, projektikoordinaattori
Marjukka
Hourunranta kertoo. Mitään
toimiala- tai kokorajoituksia
ei ole, vaan kursseille voivat
osallistua kaikki mukaan haluavat yritykset. Onpahan
muutama työnantaja tarjonnut kursseja myös työntekijöidensä puolisoille.
– Paitsi varsinaisen työn
kannalta, hyvästä kielitaidosta
on apua myös vapaa-ajalla ja
sosiaalisten suhteiden muodostuksessa. Tämä puolestaan
auttaa ulkomailta tulleita integroitumaan ja sitoutumaan
Suomeen. Tämä on myös valtakunnallisesti tärkeää, sillä
jatkossa tänne tarvitaan varmasti enemmän ulkomaalaistaustaista työvoimaa, Hourunranta lisää.
Intensiivistä opetusta
Pienimmillään ryhmäkoko
on ollut kaksi henkilöä.Yhden
ihmisen kursseja ei järjestetä,
mutta yksittäisille työntekijöille voidaan etsiä paikkoja
useamman eri yrityksen muodostamista ryhmistä.
– Tärkeintä on ollut luoda
ryhmiä, joissa osanottajien
kielitaito on mahdollisimman
samantasoinen, Hourunranta
tiivistää. Ensimmäisten joukossa omille työntekijöilleen
kurssitusta ovat tarjonneet
esimerkiksi Tampereen kaupunkiliikenne TKL sekä globalisointi- ja testauspalveluiden tarjoaja Lionbridge Testing Services Oy. Näissä tapauksissa kursseille saatiin
tarpeeksi väkeä yhdestä yrityksestä, ja järjestettiinpä
TKL:lle kaksikin eri kurssia.
Kun kurssilaiset kootaan yhdestä yrityksestä, voidaan
niissä keskittyä esimerkiksi
tiettyihin erikoissanastoihin.
– Esimerkiksi TKL:n osalta
kurssi voitiin räätälöidä juuri
kuljettajien arkitarpeisiin, ja
siinä käsiteltiin muun muassa
autonosia käsittävää erikoissanastoa tai termejä vaikkapa
erilaisten vikaraporttien täyttämiseen, Hourunranta kertoo.
Yritysten aikataulujen
mukaan
Yritysten kannalta kurssien
etuna on niiden räätälöitävyys. Kurssit pystytään toteuttamaan yritysten omissa toimipisteissä, ja aikataulut mää-
41
Gallup
Pirkanmaan Yrittäjä – lehti kävi tutustumassa yhteen kielikurssiin. Enimmäkseen lähihoitajista koostuva ryhmä alkoi kokoontua maaliskuussa ja kurssit jatkuvat kesäkuuhun asti. Seitsemän hengen ryhmä kokoontuu maanantaisin Koivupirtin palvelukodissa Petsamossa, jossa
neljä ryhmän jäsenestä myös työskentelee. Tässä ryhmässä oltiin kaukana alkeista, sillä usea
osallistujista oli asunut Suomessa jo kymmenenkin vuotta. Kurssilla keskitytään hoitajien arkityössään tarvitsemaan sanastoon ja terminologiaan erityisesti kirjoitetun kielen parantamiseksi. Kysyimme kolmelta kurssilaiselta, miten opinnot ovat maistuneet.
ritellään arkitoimintaa mahdollisimman vähän haittaaviksi. Esimerkiksi TKL:n kuljettajien kurssit järjestettiin aina
vuoronvaihtojen
yhteyteen
keskellä päivää. Myös paljon
palavereja ja matkoja sisältävien työntekijöiden koulutukset voidaan sopia juuri heidän
menojensa mukaan.
– Tämän ansiosta koulutukset sopivat myös vuorotöitä tekevien tai asiantuntijatehtävissä työskentelevien aikatauluihin, Hourunranta huomauttaa.
Ilmaista koulutus ei työnantajille ole, mutta eipä hintakaan
ole pilvissä. Tyypillisen, esimerkiksi 2–3 viikkotuntia sisältävän ja kolmisen kuukautta kestävän kurssituksen kustannukset lasketaan sadoissa euroissa.
Kustannukset jaetaan pääsääntöisesti 50:50 yrityksen ja
hankkeen välillä. Opiskelijalle
koulutus on ilmainen. Varsinaisesta koulutustoiminnasta vastaavat ulkopuoliset ammattilaiset. Tredealla on yhteistyökumppanina kolme koulutusorganisaatiota, Tampereen
aikuiskoulutuskeskus,
AAC
Global sekä Tekmil Oy.
Vain osa kokonaisuutta
Nyt tarjolla olevat Työpaikkasuomi-kurssit ovat osa Tredean järjestämää TyöMaa-projektia. Se on yksi Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoilla
toteutettavista hankkeista, joiden tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta ympäri
Eurooppaa. Suomessakin vastaavanlaisia hankkeita on meneillään parisenkymmentä.
Rekrytointiasioiden ja kielikoulutusten lisäksi TyöMaaprojekti on valmis auttamaan
yrittäjiä myös kaikissa muissa
työvoiman kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, kuten
esimerkiksi verotus- ja lupaasioiden suhteen.
–
Käynnistysvaiheessa
vuonna2008 tarkoituksenamme oli lähinnä edistää pirkanmaalaisia yrityksiä rekrytoinneissa ulkomailta. Miltei heti
kartoitusvaiheen päätyttyä iski
taantuma ja veti monen yrityksen rekrytointitarpeet lähes
nollaan, Hourunranta kertoo.
Nyt kun taloustaivaalla harmain pilvisyys on jätetty taaksepäin, uskotaan projektin saavan asiakkaita myös alkuperäisillä tavoitealueillaan.
– Tuemme edelleen yrityksiä työvoiman kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä
ja uskomme, että nyt nämä tarpeet tulevat kasvavaan, Hourunranta toteaa.
Koulutuksesta kiinnostuneiden työnantajien kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Tredeaan.
Varsinaiset
koulutustarpeet
Oikein valittu koulutus
vie kohti tavoitetta
Kuva: TAMK
– Syyskausi
TAMKissa tarjoaa monenlaisia
virikkeitä liiketoiminnan kehittämiseen. Pohdi
omia tavoitteitasi, tutustu koulutustarjontaan ja
valitse itsellesi
sopivin opintomuoto, kehittämispäällikkö Tiina Hakkarainen
kannustaa.
voidaan sitten määrittää suomen kielen lähtötasotestausten
avulla. Ne eivät aiheuta yrityksille mitään kustannuksia.
Zanna Väinölä
on asunut Suomessa jo 20
vuotta. Lähihoitajan töitä hän
on tehnyt valmistumisensa
jälkeen noin viiden vuoden
ajan. Ryhmän
muiden jäsenien
tapaan myös
hänen äidinkielensä on
venäjä. Hänen
mielestään vaikeinta suomen kielessä on kirjoittaminen, johon kurssilta on
saanut paljon apua.
– Olen ollut kurssiin kokonaisuudessaan hyvin tyytyväinen.
Täällä on käsitelty paljon asioita, joista on suoraa apua työssäni ja myös opettaja on ollut erinomainen.
Härmälässä
Kuuselan hoitokodissa työskentelevä Aili Krivuskichera antoi
tunnustusta
kurssin aikataulutukselle.
– Monesti
aamut ovat
todella kiireisiä,
joten on hienoa,
että opetus on
pystytty sijoittamaan iltapäiviin. Hänen
mukaansa ylivoimaisesti suurin haaste suomen kielessä on
ollut sijamuodot.
– Venäjän kielessä on kuusi sijamuotoa kun täällä niitä on 16.
Tämä tekee lauseenrakentamisesta vaikeaa, kymmenkunta
vuotta Suomessa asunut Aili kertoo.
Kahdeksan
vuotta Suomessa asunut nainen Vappu Kukharchikon aikaisemmin harjoittanut kielitaitoaan kansalaisopiston kursseilla. Nyt käytävä kurssi on
kuitenkin helpompi sovittaa
arkeen.
– Työssäkäyvänä sekin on tietysti hienoa, että tämä kurssi käydään työaikana. Kynnys iltakursseille osallistumiseen on monesti liian suuri työpäivän jälkeen, kolme vuotta lähihoitajana työskennellyt Vappu tuumaa. Myös kurssin pienehkö kokoluokka on ollut mieleen.
– Täällä on voinut kysyä juuri niistä asioista, mitä itsellä ovat
jääneet epäselviksi.
Teksti: Leena
Stenman
■ Silloinkin kun ammattiala
on niin sanotusti hallussa, ei
ole pahitteeksi varmistaa aika
ajoin omien tietojen ja taitojen ajantasaisuus. Se onnistuu
hyvin työn ohessakin. Täydentävää ammatillista koulutusta on tarjolla monessa
muodossa ja monella tasolla.
Työelämäkokemusta
omaaville sopivia jatko-opintoväyliä ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulun tarjoamat
erikoistumisopinnot tai ylemmät AMK-tutkinnot. Lyhyempiä kursseja kaipaaville
löytyy vaihtoehtoja Avoimen
AMK:n tarjonnasta tai teemaseminaareista.
Uusinta uutta ammattikorkeakoulussa on oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille. Ensimmäiset koulutukset Tampereella ovat meneillään, ja
syksyllä niitä avautuu lisää,
esimerkiksi hyvinvointialan
palveluyrittäjille.
– Miltä kuulostaisi kuntouttava kotisiivouspalvelu tai
yhteisöllinen ateriapalvelukonsepti? Omia liiketoimintaideoita voi kehittää ohjatusti ja innovatiivisesti yhdessä
eri alojen asiantuntijoiden
kanssa, kertoo kehittämispäällikkö Tiina Hakkarainen
Tampereen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuspalveluista.
Hae nyt syksyn
erikoistumisopintoihin
Tampereen ammattikorkeakoulu kasvattaa suosiotaan aikuiskouluttajana. Toukokuun
aikana voi hakea TAMKissa
ensi syksynä alkaviin ammatillisiin erikoistumisopintoihin. Koulutuskokonaisuuksia
on tarjolla melkein 20, usealta
eri toimialalta.
Mielenkiintoisia uutuuksia
ovat erikoistumisopinnot hyvinvointimatkailuliiketoiminnassa, liikenne- ja väyläsektorilla ja monitavoitteisessa metsänhoidossa. Osaamisen päivitystä voi hakea myös
työnohjaukseen, johtamistai-
Täydennyskoulutusväyliä TAMKissa
– AMK-tutkinto aikuiskoulutuksena
– ylempi AMK-tutkinto
– ammatilliset erikoistumisopinnot
– Avoin AMK
– korkeakoulutettujen
oppisopimustyyppinen
täydennyskoulutus
– työvoimapoliittinen
koulutus
– työelämätutkinnot
– lyhyet teemakurssit
– henkilöstökoulutus
työpaikoille
– maksullinen koulutus
(MBA-ohjelmat, sisustus)
toihin, liiketalouteen tai yrittäjyyteen ja liiketoiminnan
kehittämiseen.
Koulutusten sisältöön ja
hakuohjeisiin voi tutustua
TAMKin
nettisivuilla,
www.tamk.fi. Useimmat erikoistumisopinnot
kestävät
yhden lukuvuoden, ja ne ovat
pääosin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa opetusta.
Yleisön pyynnöstä
– Jos tarjonnasta ei löydy sopivaa, meille voi myös ehdottaa täydennyskoulutusaiheita.
TAMKissa on osaamista seitsemältä koulutusalalta eli todella laajasti, Tiina Hakkarainen sanoo.
TAMKilaisille on kertynyt
runsaasti kokemusta myös
yrityskohtaisesti räätälöidyistä henkilöstökoulutuksista ja
kehittämishankkeista. Kaikki
yrityspalvelut ja koulutustarjonta löytyvät TAMKin nettisivuilta.
Suomen halutuin
ammattikorkeakoulu
■ Tampereen ammattikorkeakoulun vetovoima on kova ja
se olikin kevään yhteishaussa
koko Suomen suosituin ammattikorkeakoulu.
Syksyllä 2011 alkaviin
nuorten suomenkielisiin koulutusohjelmiin oli lähes 8000
ensisijaista hakijaa, ja kaikkiaan TAMKin hakijoita oli 21
734. Aloituspaikkoja syksyllä
alkavassa nuorten koulutuksessa oli haettavana 1415.
Kova suosio tarkoittaa, että
monen alan osalta sisäänpääsy on kiven takana.
Kaikkein eniten ensisijaisia hakijoita keräsi fysioterapian koulutusohjelma, jonka
40 opiskelupaikkaa tavoittelee
yli 15 ensisijaista hakijaa jokaista opiskelupaikkaa kohti.
Kiinnostus oli kova myös sosiaalialan, kuvataiteen ja sekä
hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelmiin. Niihin ensisijaisia hakijoita oli yli 12 jokaista opiskelupaikkaa kohti.
Hakijamääriltään
suosituin koulutusohjelmia
oli liiketalous, johon oli 1255
ensisijaista hakijaa. Ammattikorkeakoulun maakuntapisteissä suosituimmat koulutusohjelmat olivat matkailun
koulutusohjelma Ikaalisissa,
viestinnän koulutusohjelma
Virroilla ja hoitotyön koulutusohjelma Mänttä-Vilppulassa.
Aikuispuoli nosteessa
Myös aikuiskoulutuspuolella
TAMK oli suosituin. Aikuis-
koulutuksen yhteishaun 224
opiskelupaikkaa haki kaikkiaan 1327 ensisijaista hakijaa
eli lähes kuusi ensisijaista hakijaa jokaista opiskelupaikkaa
kohden.
Aikuiskoulutuksen hakijamäärä kasvoi viime vuodesta
peräti 40 prosenttia.
Eniten ensisijaisia hakijoita oli sosiaalialan koulutusohjelmaan, jonka 20 opiskelupaikkaa tavoittelee 293 hakijaa. Hakijamääriltään toiseksi
suosituin koulutusohjelma oli
liiketalous, jonka Tampereella
ja Mänttä-Vilppulassa järjestettävään koulutusohjelmaan
haki 248 ensisijaista hakijaa.
Ammattikorkeakoulujen
yhteishaku syksyllä alkavaan
koulutukseen päättyi 12.4.
42
Pirkanmaan Yrittäjiltä
10 184 euroa yliopistolle
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilampi
lahjoitti yrittäjäjärjestön
shekin rehtori Kaija Hollille
toukokuun 10. päivänä.
puun asti.
– Jatkoaika on ollut Tampereen yliopistolle hyvä asia,
sillä tämän vuoden puolella
yliopiston kassaan on saatu
runsas miljoona euroa, Holli
kommentoi.
Pirkanmaan Yrittäjät lahjoitti Tampereen yliopistolle
10 000 euron shekin. Tarkka summa oli 10 184 euroa. Se
on yhtä kuin yrittäjäjärjestön jäsenmäärä.
■ Lahjoitussumma kerättiin
kokoon Pirkanmaan Yrittäjien Kevätkaronkan pääsylipputuloilla. Tilaisuus järjestettiin
tänä
vuonna ensimmäistä kertaa
maksullisena
juuri siksi, että
järjestö halusi
osoittaa summalla tukensa
Tampereen yliopistolle. Lisäksi tuloja kanavoidaan
nuorten työllistämisen tukemiseen.
hyvinvointia ja yritystoiminnan menestymistä kouluttamalla osaavia asiantuntijoita
yritysten palvelukseen, pu-
mennessä kerännyt pääomaa
noin 3,5 miljoonaa euroa.
Tampereella rahankeruu lähti aikanaan liikkeelle vähän
tahmeasti, mutta sittemmin
tahti on ollut kiihtyvä.
– Sekä yritykset että yksityiset ovat suhtautuneet meihin hyvin myönteisesti ja
ymmärtäneet, kuinka
tärkeää tuki
on paitsi yliopistolle
myös koko
maakunnalle,
Holli
kommentoi.
Jatkoaika on ollut
Tampereen yliopistolle hyvä
asia, sillä tämän
vuoden puolella yliopiston
kassaan on saatu runsas
miljoona euroa.
Tärkeässä roolissa
myös yrittäjille
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n
toimitusjohtaja Jari Jokilampi ja puheenjohtaja Mauri
Kivistö luovuttivat yrittäjäjärjestön shekin yliopiston
rehtori Kaija Hollille toukokuun alkupuolella.
– Tampereen
yliopisto
edistää
yhteiskunnan
heenjohtaja Mauri Kivistö
perusteli lahjoitusta. Järjestön visiona on rakentaa Pirkanmaasta yrittäjyyden mallimaakunta, jossa vallitsee
positiivinen yrittäjyysilmapiiri.
Kasassa on
3,5 miljoonaa euroa
Yliopistojen
varainkeruu
käynnistyi, kun niiden rahoituspohjan laajentaminen tuli
ajankohtaiseksi vuoden 2010
alusta voimaan tulleen yliopistolain seurauksena. Tampereen yliopisto on tähän
Mukava
porkkana
valtiolta
Nyt keräyksessä on meneillään loppukiri, sillä valtio on luvannut
maksaa yliopistoille 2,5-kertaisena sen summan, jonka
yliopistot ovat saaneet kasaan kesäkuun loppuun
mennessä. Pirkanmaan Yrittäjien tekemä lahjoitus tuottaa siis yliopiston kirstuun
reilut 35 000 euroa. Alunperin keräykselle asetetun määräajan oli tarkoitus loppua
viime vuoteen, mutta sitä
päätettiin
pidentää
kesäkuun
2011 lop-
Loppukiriä vielä
puolitoista kuukautta
Rehtori kertoo olevansa saavutettuun pottiin varsin tyytyväinen, vaikka Tampere onkin edelleen jäljessä esimerkiksi Oulun, Jyväskylän ja
Itä-Suomen yliopistoiden keräämistä määristä. Esimerkiksi Oulussa on saatu kasaan
jo lähes kymmenen miljoonaa.
– Varmasti yksi syy tähän
on, että Tampereella rahankeräystä on harjoittanut kaksi
yliopistoa, Holli päättelee.
Tampereen yliopisto on saanut merkittäviä lahjoituksia
lukuisilta pirkanmaalaisilta
yrityksiltä, mutta myös yksityishenkilöiltä. Toisaalta ainakin vielä kaikkein suurin
lahjoitus Tampereen yliopistolle on tullut maakunnan ulkopuolelta. Sen teki Helsingin Sanomain Säätiö, joka
lahjoitti yliopistolle peruspääomaan 650 000 euroa.
Suurin yksittäisen henkilön
lahjoittama summa on ollut
puolestaan 125 000 euroa.
Lahjoituksen tekijä, olipa
kyseessä sitten yksityishenkilö tai yritys, voi vähentää
vuosina 2009, 2010 ja 2011
lahjoittamansa summan verotuksessa alkaen 850 eurosta
aina 250 000 euroon saakka.
Lahjoitushalukkaat saavat
tietoa yksityiskohdista yliopiston
www-sivuilta:
http://www.uta.fi/lahjoitukset/lahjoitusohjeet.html
43
Tampereen yliopistoon oli hinkua
Yliopistojen huhtikuussa päättyneessä yhteyshaussa
Tampereen yliopistoon haki yhteensä reilut 16 000 hakijaa. Tampereen yliopisto oli hakijamäärältään Suomen
toiseksi suurin Helsingin yliopiston jälkeen.
Hakijoiden määrä kasvoi
Hakijoiden määrä oli kasvussa, sillä tänä vuonna Tampereelle hakijoita oli yli 1500 enemmän kuin edellisvuonna.
Prosentuaalisesti kasvu oli noin kymmenen prosentin luokkaa.
Kaikista suosituin hakukohteista oli lääketieteen koulutusohjelma, joka kiinnosti reilua tuhatta ensisijaista hakijaa. Lähes tuhat hakijaa oli myös teatterityön koulutusohjelmassa. Myös luokanopettajan koulutus sekä tiedotusoppi olivat suosituimpien hakukohteiden joukossa.
Tämän vuoden aikana Tampereen yliopistoon valitaan
yhteensä noin 1800 uutta opiskelijaa: kesän päävalinnassa
noin 1320 ja erillisvalinnoissa enintään 500 opiskelijaa.
Syyslukukauden opetus käynnistyy Tampereella 1. syyskuuta.
Frantsilan Luomuyrttitila täytti 30 vuotta
Hämeenkyrössä sijaitseva Frantsilan Luomuyrttitila täytti
viime kuussa 30 vuotta. Vaatimattoman alun jälkeen
Frantsilasta on kasvanut merkittävä kotimainen luomutuottaja.
■ Tilalla on ollut oma merkityksensä myös luomukuntana tunnetun Hämeenkyrön
imagon rakentamisessa.
- Luomu on vahva teema,
jonka ympärille pitää kehittää uuttaa, Hämeenkyrön
kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Norokorpi totesi 26. huhtikuuta Frantsilan
Hyvän Olon Keskuksessa pidetyssä seminaarissa.
Virpi Raipala-Cormierin
ja Jim Cormierin perustama
luomuyrttitila on keskittynyt
kotimaisten luomutuotettujen yrttien viljelyyn, jalostukseen ja markkinointiin.
Frantsilan tuotteita löytyy
luontaistuotekaupoista ja apteekkien luontaistuoteosastoilta ympäri Suomen sekä
jonkin verran ulkomailta.
Tänä päivänä Frantsilan
Luomuyrttitilalla valmistetaan lähes 300 erilaista luon-
taishoitotuotetta. Tilan omilla
mailla sijaitsevilla yrttipelloilla viljellään esimerkiksi
nokkosia,
siankärsämöitä,
minttua ja puna-apiloita. Lisäksi sopimusviljelijöitä löytyy eripuolilta Suomea. Yrtit
uutetaan tehtaalla Kyröskosken Tippavaarassa, ainoastaan seitsemän kilometrin
päässä tilalta.
Saman brändin alla
Brändin alla toimii kolme
yritystä: Frantsilan Kehäkukka, Frantsilan Hyvän Olon
Keskus ja Frantsilan Luomuyrttitila.
Vaasantien varrella oleva
Kehäkukka muuttui yrittäjävetoiseksi noin 10 vuotta sitten, kun Tiina ja Olli Ahonen ryhtyivät Kehäkukan
yrittäjiksi. Yrityksessä toimii
kahvi- ja ruokapaikka sekä
lahjatavaramyymälä,
jossa
Frantsilan tilalta löytyy
monenmoista tilpehööriä.
Jim Cormier ja Virpi Raipala-Cormier perustivat Frantsilan Luomuyrttitilan 30 vuotta sitten.
Nyt Frantsila on yksi Suomen tunnetuimmista luomukasvattajista ja luomukunta Hämeenkyrön vetureita.
myydään Frantsilan omien
tuotteiden lisäksi paikallisten
käsityöläisten luomuksia. Yrityksen pihamaalla on myös
rohtokasvien näytetarha.
Hyvän Olon Keskus tarjoaa muun muassa luentoja ja
hoitotuokioita ja kokouspaketteja sekä TYKY-toimintaa
yrityksille. Yksityiselle matkailijalle tarjolla on luontaishoitoja, kursseja ja lomia.
Aija Lento on toiminut
yrityksen toimitusjohtajana
10 vuotta. Tätä ennen Lento
työskenteli 17 vuotta erilaisissa asiakaspalvelu- ja myynninedistämistehtävissä.
– Tulin Hyvän Olon Keskukseen shiatsukurssille 1994
ja jäin tänne kurssin jälkeen
töihin. Jotenkin paikka tuntui
heti omalta, Lento kertoo.
Tänä aikana kauppateknikko on opiskellut kosolti
luontaishoidoista, homeopatiasta sekä yrttien käytöstä
hoidoissa ja ruuanlaitossa.
44
Reinorundin kesä käynnistyi jo
Reino-rekka starttasi Tampereen keskustorilta toukokuun alussa. Täysimittainen
rakka on teipattu klassikkotohvelia
mukaillen ruskearuutuiseksi, ja sen
varusteisiin kuuluvat muun muassa
esiintymislava, äänentoistolaitteet,
videonurkka, sekä pappamopo – sekin
luonnollisesti reinokuosilla koristeltu.
Rekan pysähtyessä tarjolla on siis
musiikkia, kilpailuja sekä muita aktiviteetteja.
Suomalaisen Työn Liitto on vahvasti mukana
kesäkiertueella. Tampereelle rekkaa olivat
lähettämässä matkaan viestintäsuunnittelija
Mia Välikorpi, toimitusjohtaja Pekka Tsupari
kampanjapäällikkö Pia Mikkonen.
Pirkanmaalaislähtöiset, mutta koko valtakunnan rakastamat Reinot ja Ainot lähtivät toukokuun alussa kesäkiertueelle, joka kattaa yli sata kesätapahtumaa ympäri valtakuntaa. Reino-rekka aloitti matkanteon kotikonnuiltaan, kun
se starttasi matkaan Keskustorilta heti kun vappuhulinat
oli saatu alta pois.
■ Menemme sinne missä oikeat Ainot ja Reinot ovat eli
Suomen suven moniin tapahtumiin. Meidät voi tavata niin
rock-festareilla, meripäivillä,
tangomarkkinoilla, kesäteatterissa kuin Mäntän torillakin,
kertovat yrittäjä Arto Huhtinen ja kiertueen isäntänä toimiva monitoimimies Jone Nikula. Yhteensä rekka pysähtyy kesällä yli sadassa kesätapahtumassa.
Hieno esimerkki
Suomalainen työ on nostettu
kesäkiertueella suureen rooliin. Tätä kuvaa osuvasti myös
rekan päätyyn kirjailtu teksti
”Älä ohita suomalaista työtä”.
Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsuparin
mukaan Reino & Aino Kotikenkä Oy:n toiminta sopii
erinomaisesti
suomalaisen
työn lippulaivaksi.
– Yhtiön tarina on upea
esimerkki mille tahansa yritykselle. Tuotanto on nostettu
menestykseen suomalaisella
työllä sekä toimivalla ja innovatiivisella markkinoinnilla ja
Reinosta on kehkeytynyt monessakin mielessä upea brändi, Tsupari kehuu ja huomauttaa pitävänsä myös nyt alkanutta kiertuetta osoituksena
innovatiivisuudesta.
– Tämänkaltainen markkinointi on nykypäivää. Yllätyksellistä ja oikeasti ihmisten
pariin jalkautuvaa. Meistä on
hienoa olla mukana tässä,
Tsupari kertoi. Suomalaisen
Työn Liitto haluaa olla kesäkiertueella jakamassa ihmisille informaatiota Avainlipusta
sekä ylipäätänsä suomalaisen
työn merkityksestä.
Ja muuta hyvää
Suomalaisen työn liiton lisäksi
mukana kesäkiertueella ovat
myös Suomen Jääkiekkoliitto
sekä Naisten Pankki. Molemmat näistä ovat lastanneet
matkaan myös omia tuotteitaan. Naisten Pankin tarjon-
taan kuuluvat heidän omat
”Ainonsa” eli Naisten Pankin
ja tossutehtaan yhteistyössä
toteutetut balleriinat. Viime
vuoden ystävänpäiväksi lanseerattujen kenkien myynnillä
tuetaan kehitysmaiden naisten työtä köyhyyden voittamiseksi. Vuonna 2007 perustettu
Kirkon Ulkomaanavun rahasto Naisten Pankki on sen
Tampereen vetäjän, Sointu
Langin mukaan hyvässä
vauhdissa.
– Naisten Pankilla on
hankkeita 12 maassa ja rahaa
on saatu kasaan jo noin kolme
miljoonaa euroa.
Kiekkoväki
puolestaan
markkinoi ja myy vastavalmistuneita Leijonatennareita,
joiden myynnillä tuetaan jääkiekkoliiton lapsi- ja nuorisotyötä.
45
Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä ilmestyy 15.6.2011
Varaa ilmoitustilasi (03) 251 6507
46
Karonkkaa viettiin vaalitunnelmissa
Eduskuntavaalit olivat teemana, kun Pirkanmaan Yrittäjät juhlisti jo perinteeksi muodostunutta Keväkaronkkaa. Teema oli
erinomaisen ajankohtainen, sillä tilaisuus järjestettiin äänestyspäivää edeltävänä iltana. Ideaparkiin kokoontui noin kaksi
tuhatta pirkanmaalaisyrittäjää, ja olipa moni kansanedustaja
valinnut tapahtuman kampanjansa lopputilaisuudeksi.
n Kevätkaronkka erosi aikaisemmista vuosista siinä, että tilaisuus oli ensimmäistä kertaa
maksullinen. Tulot käytettiin
hyvän asian puolesta, sillä yritysten maksamat 20 euron pääsymaksut luovutettiin Tampereen yliopistolle sekä nuorten
työllistämiseen. Pirkanmaalainen yrittäjäjuhla oli edelleen lähes 2000 osallistujallaan koko
Suomen suurin yksittäinen yrittäjätapahtuma.
Kenestä haluttiin
ministeri?
Karonkkaa seuraavana päivänä
järjestetyt vaalit näkyivät Ideaparkin käytävillä selvästi. Yrittäjäjärjestön jäsenehdokkaille
oli tarjottu etukäteen mahdolli-
suus varata itselleen oma ständi.
Yhteensä Ideaparkin käytävillä
viimeistä vaalirypistystään olikin suorittamassa toistakymmentä ehdokasta. Pirkanmaan
Yrittäjien omalla osastolla järjestettiin myös leikkimielinen
”Kenestä seuraava ministeri?”
äänestys, jossa osallistujat saivat
jättää uurnaan oman suosikkinsa nimen. Tiedä sitten onko tuloksissa jotain ennakoivaa,
mutta korkeimman äänimäärän
saaneista kumpikin selvitti tiensä Arkadianmäelle. Kaikista hanakimmin yrittäjät olivat valmiita antamaan ministerisalkun Harri Jaskarin ja Arto Satosen kouraan. Illan viihdepuolesta vastasi illan päättänyt Kaija Koo.
Ministerin puhe oli yrittäjien mieleen
n Valtiovallan ylimmät terveiset
Pirkanmaalle kävi tuomassa juhlapuhujana ollut asuntoministeri Jan
Vapaavuori. Ministeri vieraili nyt
Ideaparkissa ensimmäistä kertaa.
Tekoa voi pitää sikäli rohkeana, että
Toivo Sukari on antanut televisioohjelmassa ministerille jopa porttikiellon kyseiseen kauppakeskukseen.
- Tämä oli miellyttävämpi vastaanotto, kun olin odottanut, vitsaili
ministeri saapuessaan kauppakeskukseen.
Juhlapuheessaan ministeri painotti pk-yrityksen merkitystä kansantaloudelle.
- Tulevalla hallituskaudella pitää
panostaa yrittäjyyteen, sillä talouskasvu riippuu ratkaisevasti pk-yrityksistä, Vapaavuori julisti ja muis-
tutti, että juuri yritysten luoma kasvu mahdollistaa hyvinvoinnin ja
turvaa palveluita.
- Hyvinvointivaltion rahoitus uhkaa romahtaa, jos työllisyyskehityksestä ei pystytä huolehtimaan. Vain
menestyvä yritystoiminta ja itseensä
uskovat yrittäjät voivat synnyttää
hyvinvointivaltion tarvitsemia työpaikkoja. Vahvat yritykset ovat työllistämiskykynsä ansiosta koko Suomen etu, ministeri kiitteli ja jakoi
erityistä tunnustusta myös Pirkanmaan Yrittäjien ”Ketään ei sanota irti” -lamantorjuntakampanjalle.
Verotusjärjestelmää ei
kannata romahduttaa
Erityisen paljon yrittäjien mieltä
lämmitti ministerin alivaltiosihteeri
Martti Hetemäen verotyöryhmään
kohdistunut kritiikki. Yrittäjäjärjes-
töhän on useampaankin otteeseen
alleviivannut, että työryhmän ehdotus sisältäisi yrittäjien kannalta merkittäviä heikennyksiä.
- Valtaosa yrittäjistä on keskituloisia, eikä teidän verotuksenne ole
erityisen kevyttä. Keskituloinen yrittäjä maksaa veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja kolme prosenttia enemmän kuin saman verran palkkatuloja saava työntekijä. Lisäksi yrittäjä
vastaa omalla riskillään yrityksen
toiminnan jatkuvuudesta, Vapaavuori tiivisti. Ministeri piti tärkeänä,
että verotus säilytetään kilpailukykyisenä.
- Eriytetty ansio- ja pääomatulojärjestelmä on ollut hyvä ja se on
syytä säilyttää. Ylipäätänsä työnteon
pitää olla aina kannattavampaa kuin
tukien varassa eläminen, Ministeri
tiivisti verolinjauksena.
Karonkkaa minuutin tarkkuudella
17:30 Juhlapaikkaa alettiin laittaan kuntoon jo
puoli tuntia ennen kauppakeskuksen sulkemista.
18:14 Juhlapuhujana toimi edellisen hallituksen asuntoministeri Jan
Vapaavuori. Hän muistutti, että
yrittäjien menestys on koko Suomen etu.
18:49 Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari
Jokilampi otti tilaisuuden, jos ei rennosti, niin ainakin reinosti. Idea Yrittäjien logolla varustetuista
Reinoista kuuluu Lempäälän Yrittäjille.
18:25 Jaana Koivisto edusti Karonkassa Nokian kaupungin elinkeinopalveluita. Hän oli mukana
Karonkassa nyt toista kertaa.
- Viime vuonna olin täällä ensimmäistä kertaa, ja koska kokemus oli
hyvä, päätin lähteä mukaan nytkin,
Koivisto totesi. Iloisesta ilmeestä
päätellen myös tällä kertaa lystiä
riitti.
19:30 Illan juontajana toimi imitaattori Jarkko Tamminen lukuisine sivupersoonoineen. Lavalla kävivät
pyörähtämässä ainakin Aira Samulin,
Andy McCoy ja Kimi Räikkönen.
18:47 Viime vuonna palkitut Vuoden Yrittäjät nostettiin lavalle yleisön aplodeerattaviksi.
47
19:53 Pauli Kiuru oli tässä vaiheessa
20:12 Epilässä sijaitsevaa Ravintola Pata-
vielä kansanedustajaehdokas. Ehdokas-sana tiputettiin tittelistä pois vuorokautta myöhemmin, kun mies sai
vaaleissa 5340 ääntä. Saavutus oli työvoitto, sillä Kiuru aloitti vaalityön jo
elokuussa. Ehta kestävyysurheilija.
Tämän puolesta puhui sekin, että varsinaisena vaalipäivänä hän osallistui
Pyynikki-juoksuun.
- Se on hyvä keino rentoutua. Jännittävä päivähän huominen on, Kiuru
kommentoi.
rouvaa jo reilut 20 vuotta pyörittäneen
Harri Kuusiniemen avec juhlissa oli tietysti
oma Tuuli-vaimo.
- Tämä on meille oikeastaan jo perinne. En
edes muista, kuinka monta kertaa olemme
täällä olleet, Harri Kuusiniemi kommentoi.
Tämä oli yksi harvoista illoista vuodessa,
kun Harri oli palvelevan sijasta palveltavana. Tosin pitkään iltaa ei venytetty nytkään, sillä seuraava päivä oli taas työpäivä.
20:48 Tanssikisa kiinnosti. Kuvassa jännitetään finaalin pääseviä.
21:08 Akaassa Valkeakosken Seudun
Kehitysyhtiön yritysasiamiehenä toimiva
Risto J. Rantala ja hänen vaimonsa Päivi
Rantala muistelivat, että yrittäjäjärjestön ykkösjuhlassa on tullut käytyä jo reilut toistakymmentä vuotta. Parasta
antia Karonkassa on kuulemma tuttujen
tapaaminen, mutta tänä vuonna myös
illan tähtiesiintyjä Koon Kaija kiinnosti.
Seuraavan päivän kansalaisvelvollisuus
oli hoidettu jo ennakkoon.
- Äänestimme myös täällä, pariskunta
totesi viitaten ministeriäänestykseen.
22:45 Tämä kaveri on telkkarista tuttu.
Siitä, kun Tuomas Bährend haki maajussina itselleen morsianta, on tosin jo kulunut jokunen vuosi. Maatilan lisäksi
kompostiyritystä Sahalahdessa pyörittävä
mies tunnustautui edelleen sinkuksi, mutta
naisten piirityksestä päätellen asia saattaa
olla jo muuttunut tämän lehden mennessä
painoon.
22:13 Monelle Kaija Koo taisi olla illan
kohokohta.
48
. Mainospallot . Foliopallot . Jättipallot
. Täyttökaasut . Täyttölaitteet ja -tarvikkeet
. Täyttö- ja jakopalvelu . Ilmapallosomistukset
. Huomionherättäjät . Konfettikanuunat
Edullisesti ja . Pallopäästöt ja -pudotukset
ammattitaidolla. . Sky Dancer -vuokrauspalvelu
Mainospallopalvelua
pienistä tapahtumista
koko maan kattaviin
kampanjoihin.
w w w. i l m a p a l l o m e s t a r i t . f i
Balloon House Oy
Vihiojantie 14
33800 Tampere
Puh./fax (03) 255 7757
GSM 0400 730 889
tai 0400 620 790
ilmapallot@
balloonhouse.fi
49
Kari Tolonen, Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja
ja Chaines des Rotisseurs-järjestön Chevalier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan Pirkanmaalaisen ravintolan tarjontaan.
Kuvat: Kari Tolonen
Taustalla oleva
maisema muuttuu
mahdollisen
tunnelin myötä
Näsinneulan korkeatasoisella lounaalla oli tarjolla.
Kari Neilimolla on lennokkaita ideoita Tampereen kehittämiseksi
Kuva: Hannu Vallas
Lounasvieras:
Vuorineuvos Kari Neilimo
Asuu: Kangasalla
Perhe: Vaimo, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta
Harrastukset: Juoksu (maraton), moottoripyöräily,
kulttuuri, ”job is my hobby”
■ Toukokuun
lounasvieraamme, Kari Neilimo, tunnustautuu kokkailevaksi vuorineuvokseksi.
Etenkin kesäaikaan grilli
käy kuumana. Käytössä on
tällä hetkellä kaasugrilli, mutta myös puugrillaus on tuttua.
Mieluisimpia makuja ovat
pelkistetyt, yksinkertaiset ja
konstailemattomat ruoat. Italialainen keittiö on ykkössuosikki.
Lounaspaikka kuuluu
suosikkeihin
Mieleenpainuvimpia ruokailuhetkiä ovat Neilimon mukaan sellaiset, joissa ympäristö, ruoka ja hyvä seura kohtaavat. Hänen mukaansa hyvä
esimerkki tästä on vaikkapa
kuusamolaisessa erämaisemassa joen rannalla nautittu
loimulohi kylmän oluen ja
sopivan snapsin kanssa mukavassa seurueessa. Vieraamme mielestä hyvä ruokahetki
ei ole vain kulinaarinen vaan
myös vahvasti sosiaallinen tapahtuma. Mieluisia ruokaravintoloita Tampereella on
useita, kuten Masuuni, Näsinneula, Tiiliholvi, Astor ja
Tammerin Trattoria.
Toukokuisella lounaalla
nautimme alkuruokana korvasienikeittoa (uusia korvasieniä on jo näkynyt maastossakin) ja pääruokana järvikuhaa. Ruoka oli Näsinneulan
taattua korkealaatuista tasoa,
annokset kauniita ja maut
kohdallaan.
Kehittyvä Pirkanmaa –
Palvelujen Pirkanmaa
Vuorineuvos on mukana mo-
nissa kehittämishankkeissa,
yhtenä mieluisimpana on
Tampereen
tulevaisuutta
hahmotteleva Tampere 2030
visioryhmä. Monet muuttuvat tekijät, kuten Areena,
Hämpin parkki, Matkakeskus
ja keskustan liikennejärjestelyt luovat aivan uudenlaista
keskustakuvaa tulevaisuudessa. Lahdesjärven kehitys tuo
myös uusia haasteita keskustan kauppiaille. Lounasvieraamme näkee, että tulevaisuuden Pirkanmaa nojaa pitkälle palveluihin. Väestön
ikääntyminen luo aivan uudenlaista palvelukulttuuria ja
palvelujen kysyntää. Myös
kuntien on syytä unohtaa
vanhakantainen omien palveluiden tuottamismalli ja siirtyä rohkeasti palvelusetelien
käyttöön.
Sanatesti
Jälkiruokakahvin kera saimme nopeat vastaukset sanatestiin:
Mieliurheilu – maraton
Suur-Tampere – Toisenlaisellakin mallilla voidaan toimia
Juhannus – sauna, vihta, järvi, kokko
Suomen jääkiekon
MM-sijoitus – viides/kuudes
Vaalitulos – tuloksen kanssa
voidaan elää
Yrittäjyys – luo dynamiikkaa yhteiskuntaan
50
Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset
Hämeenkyrön Yrittäjät
Alocasia Ky
M. Soini Oy
Rakennuspalvelu Jalasvaara
Tmi Antti Ali-Kovero
Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät
Jukka Lemio Ky
Jutai
Sisustus- ja kalustepalvelu TK
Ikaalisten Yrittäjät
Tmi V. Lehtinen
Juupajoen Yrittäjät
Tmi Kirsi Tuovinen
Nokian Yrittäjät
Jarpet Oy
Lastentarvikeliike
Minimaraton
OsaamisAvain
Studio Ovaska Oy
Svingipaja Oy
Verdeaudio Oy
Kangasalan Yrittäjät
ManIng
Mäsä Marja-Liisa
Pikon Kirppis
RV-Air Oy
Sabroso Oy PPS Putki Sepät
Kylmäkosken Yrittäjät
Saparola Oy
Lempäälän Yrittäjät
Hovi Pet
Saku Technics Oy
Mouhijärven Yrittäjät
Jalkahuolto Akkavarvas
Vaateliike Scarlet
Oriveden Yrittäjät
Oriveden Fysioterapia Ky
Oriveden Kukka-Keskus
Ullan Lintutila
Pirkkalan Yrittäjät
HTP Automation Oy
Nyman Holding Oy
PM Heat Oy
Pälkäneen Yrittäjät
Tahtia Tyylillä Oy
Ruoveden Yrittäjät
Aimo Luoto
Jussi Salunen
Maalaus ja Remontti Annikka
Waismaa
Manatseri Films
Ruoveden Luontokoulu
Simonen Matti ja
Hanna-Leena
T. Kiviranta
Toijalan Yrittäjät
Parturi-Kampaamo
Klippis Oy Ab
Rakennuspalvelu
Mäkinen Oy
Urheiluhieroja Kaisu
Virtanen
Urjalan Yrittäjät
Musawood
Urheiluhieroja Jyri Kurikka
Vammalan Yrittäjät
Leafhill Solutions Oy
Partnos Oy
Sastamalan
Hyötyajoneuvohuolto Oy
Taikaperhonen
TuottoPaja
UFES Oy
Vammalan Hiusduo Ay
Viialan Yrittäjät
Tmi Rina Reini-Laaksonen
Virtain Yrittäjät
Let's Move Suomi Ky
Tuula Korvenaho
Ylöjärven Yrittäjät
AutoMen Oy
Insinööritoimisto
Henri Mäkinen
Kahden Kauppa, ParturiKamp. Kirsi-Maria Jaskari
Kimova Oy
LaatuSa Oy
Muovityöstö Kivelä Oy
Parketti-JaMi
Vesihuolto Husso t:mi
Äetsän Yrittäjät
Narvan Maalaus
Suomen Kulta Outlet Oy
Yritykset juhlivat
50 vuotta
5.6.2011 Kauneushoitola Satu Itälä, Tampere
(6.6. kakkukahvit työn merkeissä, os. Näsilinnankatu 25 B)
35 vuotta
2.6.2011 Verhoiluliike M. Vartiainen, Tampere
(juhlii työn merkeissä)
30 vuotta
17.5.2011 Mäkelän Lomatuvat/Lindell, Ruovesi
11.6.2011 Halesa Oy, Rakennusliike, Nokia (juhlii pe 3.6. klo 1416, Kerhomaja Ankkuri, Satama os. Viholanranta 9 A, Nokia)
25 vuotta
1.6.2011 Ai-Ai Fysikaalinen Hoitolaitos Oy, Tampere (juhlimme
työn merkeissä)
1.6.2011 Ylöjärven Autovaraosa Oy, Ylöjärvi
1.6.2011 Vihannesvälitys Tauno Irri Oy, Sastamala (ei juhli)
15 vuotta
10.6.2011 Nokian Nasta Oy, Nokia (juhlii 10.6 Koskiwerstaalla)
10 vuotta
20.4.2011 Kylmäx Oy, Pirkkala
3.5.2011 Kotipalvelu Heidi Vainionperä, Sastamala, Häijää
(ei juhli)
3.5.2011 Tmi Sami Koivu, Sastamala
25.5.2011 Oy T. Santaniemi Logistics Ab, Tampere
1.6.2011 Frog on the Dancefloor Communications, Sastamala
(juhlii työn merkeissä)
1.6.2011 SähköTekniikka Lehto Ky, Sastamala (Ke 1.6 Myllymaan
Urheilutalolla klo 19 alkaen kahvitarjoilu. 20.00 musiikista vastaa
Sinitaivas. Tervetuloa!)
4.6.2011 Moision Rakennuspalvelu, Kangasala
(Juhlii vasarat paukkuen)
5.6.2011 Toimistopalvelu Estimate Oy, Mänttä-Vilppula
12.6.2011 Virtaviiva Oy, Ylöjärvi
1.7.2011 Mainostoimisto Jyske Oy, Tampere
(Avoimet ovet 1.7, kahveeta ja nisua, tervetuloa! Pasi)
Kaupunginosayhdistykset
Hervannan Yrittäjät
Primoceler Oy
Remonttipalvelu
Mikko Heikura
T:mi Mestarimyyjä Sami
Rautiainen
Tammer-Muovi Oy
Tapahtumatuotanto Action
Finland
Härmälän-Sarankulman
Arkkitehtisuunnittelu Marko
Lappalainen
Lielahden Yrittäjät
M1-Auto
Tampereen Ykkösrakennus Oy
Nekalan-Koivistonkylän
Tmi Digistorm Solutions
Tmi Haapala Joonas
UCSolutions Oy
Sammon Yrittäjät
HT-analyse
Tampereen SisäSaneeraus Tmi
Tammelanpuiston Yrittäjät
Vivus.fi Oy
Tammerkosken Yrittäjät
BusinessBuilders Oy
DNK Finland Oy
Etiket Oy
Ihanat Juhlat
Irma Korhonen Oy
MesiJalat
Suklar Oy
Suomen Taide ja Tuotanto
Susanna Kunto Tmi
Veganissimo
Veho Autotalot Oy
Tesoman Seudun Yrittäjät
Liputuspalvelu Oy
Terveys-Silta
Wallenius Trade Oy
Yrittäjät juhlivat
60 vuotta
18.5.2011 Perttu Patajoki, Patajoki & Tarkkala Oy, Tampere (viettää
syntymäpäivää perheen kesken)
21.5.2011 Martti Volotinen, Ykkösväri Oy, Ylöjärvi (Kahvitarjoilu
20.5. myymälässämme)
27.5.2011 Anita Kaakkolammi, Agentuuri- ja konsultointiyhtiö
TULOSNEUVO Ky, Tampere (juhlii perhepiirissä)
7.6.2011 Elisa Hilden, Elisan Evästys, Valkeakoski (perhepiiri ja ystävät saavat kutsun 11.6. päivälle rantamaisemiin)
50 vuotta
27.4.2011 Veli-Pekka Heikkilä, WP Koneistus Oy, Ruovesi
3.5.2011 Markku Kainulainen, Rakennustoimisto Destina Oy,
Lempäälä
5.5.2011 Pertti Sillanpää, Kuljetusliike Pertti Sillanpää Ky, Tampere
17.5.2011 Pertti Laine, Sähköliike-Laine, Lempäälä (juhlii perhepiirissä)
29.5.2011 Vesa Papinsaari, Tmi Vesa Papinsaari ja Lempäälän Jäähalli Oy, Lempäälä (Juhlii la 28.5 Lempäälän jäähalli Masku areena
klo 17.30 alkaen)
31.5.2011 Esko Tepponen, Esko Tepponen Ky, Tampere (matkoilla,
juhlii myöhemmin syksyllä)
14.6.2011 Rolf Strömsholm, Liikuntakeskus Herwood Gym, Tampere (juhlii työn ja liikunnan merkeissä)
Koulutus
Tehokas myyntityö ja asiakkuudenhallinta
Zoho CRM esittely –seminaari
Valmennus on tarkoitettu nuorille ja kasvaville Pirkanmaalaisille
yrityksille, jotka haluavat saada myyntityöhönsä suunnitelmallisuutta, ammattimaisuutta ja lisää tehoa.
Luentomaisessa tilaisuudessa kuulet ilmaisen asiakkuushallintajärjestelmä (kolmeen käyttäjään asti) Zoho CRM:n toiminnasta ja
opit kuinka asiakkuushallintajärjestelmää hyödyntämällä saat
myyntityöhösi lisää suunnitelmallisuutta ja tehoa.
Hinta: Koulutuksen hinta 40 € per yritys +alv
Aika: to 19.5.2011 klo 15:00 - 19:00
Paikka: tarkentuu myöhemmin
Lisätiedot ja ilmoittautuminen:
www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset/109
Koulutusta Sastamalassa – Älykäs sähköposti
Kiinnostaako sinua tietää, kuka odottaa yhteydenottoasi?
Päivän aiheet:
• Tavoiteltavan kohderyhmä, tuote/palvelu
• Sähköpostiosoitteet
• Tavoite postituksella ja jatkotoimenpiteet
• Kampanjan sisältö
• Laskeutumissisällön miettiminen - Pääsisältö
• Viestin suunnittelu ja tekeminen
Aika: 24.5. klo 9:00–16:00
Hinta: 630 euroa + alv 23% Sisältää viestipohjan rakentamisen ja 1
kk:n ajan mahdollisuuden lisälähetyksiin.
Paikka: Liekolankatu 11, Sastamala
Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset/111
Ansiomerkit
Yrittäjäristin Timanttiristi, 40-v.
Porrassalmi Paavo, yrittäjä, Paavo Porrassalmi T:mi, Tampere
Yrittäjäristin Timanttiristi, 30-v.
Juhola Anne, Metallityöliike Juholat, Ylöjärvi
Santala Into, hallituksen puheenjohtaja, Konepaja Santala Oy,
Tampere
Santala Arja, toimistopäällikkö, Konepaja Santala Oy, Tampere
Lahtinen Simo, toimitusjohtaja, Konepaja Simo Lahtinen Oy,
Ylöjärvi
Lehtonen Jari-Pekka, toimitusjohtaja, Putkiasennus
J-P Lehtonen, Ylöjärvi
Tallbacka Ilse, toimitusjohtaja, Urjalan Paperikeskus, Urjala
Tapahtumakalenteri
18.5.2011 Kaukajärven Yrittäjien kevätkokousristeily Näsijärvellä klo 18.30 alkaen
19.5.2011 Oriveden Yrittäjien ja kaupungin yhteiskokous klo 9
alkaen, Oriveden kaupungintalo
19.5.2011 Ymmärrä asiakastasi ja tuotteista palvelusi – tietoisku palvelualan yrityksille klo 16-18, Technopolis Yliopistonrinne, Enqvist-Sali
19.5.2011 Kihniön Yrittäjien kevätkokous klo 18 alkaen, Kihniön Puumila
20.–21.5.2011 Kangasalan Yrittäjien 20. Kevätmarkkinat
20.–22.5.2011 Nuori Yrittäjä – olet tähti -valtakunnallinen
Nuorten Yrittäjien tapahtuma, Jyväskylä
21.5.2001 Likkojen Lenkki, Pyynikin urheilukenttä, Tampere
21.5.2011 Lempäälän ja Pirkkalan Yrittäjien Miesten Lenkki
klo 16 alkaen. Lenkille lähdetään Osuuspankin Lempäälän
konttorista, Tampereentie 12.
21.5.2011 Nokian Yrittäjien tanssimatka Käenkoskelle A.Aallon rytmiorkesterin tahdissa pyörähtelemään. Kysy peruutus-
paikkoja Tertulta, [email protected] tai puh. 0407539988.
23.–25.5.2011 Liiketoimintamatka Pietariin
25.5.2011 Vesilahden Yrittäjien, OP:n ja kunnan iltakahvitilaisuus, VPK:n tilat, Kaskitie 2
25.5.2011 Mouhijärven Yrittäjien salivuoro lentopallon merkeissä klo 20.15-22, Häijään koulun liikuntasali
26.5.2011 Pirkkalan Yrittäjien teatteri-ilta klo 19.30 alkaen,
Musiikkiteatteri Palatsi. Esityksenä Olavi Virta – Virran viemää.
27.5.2011 Yrittäjien aamukahvit klo 7.30-9.00, Technopolis Yliopistonrinne, Ravintola Aleksis, Kalevantie 2
28.5.2011 Ylöjärven Markkinat, Elovainion ostoskeskus
28.5.2011 Mouhijärven Yrittäjien kesänavaus klo 15-21, Salotalon Torppa
1.6.2011 Hervannan Yrittäjien lounastapaaminen klo 12, kahvila-ravintola Kiewari
7.6.2011 Uusien jäsenten puutarhajuhla, Rutsholli
8.6.2011 Tammerkosken Yrittäjien kesäretki Verlaan ja Moision Kartanoon
9.–10.6.2011 Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari
10.6.2011 Hervannan Yrittäjien Grillikurssi klo 17 alkaen, Poliisien maja
10.–11.6.2011 Toijalan Kesämarkkinat
15.6.2011 Pispala-Pyynikin Yrittäjien teatteriretki ”omaan maisemaan” klo 18 alkaen, Pyynikin kesäteatteriin. ennakkonäytös
Rauta-aika.
16.6.2011 Pirkanmaan Yrittäjien Golf-kisat, Golf Pirkkala
16.6.2011 Valkeakosken Yrittäjien teatteri-ilta, musikaalikomedia Kuin helminauhaa, Valkeakosken kesäteatteri
17.6.2011 Lielahden Yrittäjien risteily Näsijärvellä
17.6.2011 Ruoveden Yrittäjien kesäristeily m/s Katrinalla
17.6.2011 Virtain Yrittäjien perinteinen kesäristeily höyrylaiva
Tarjanteella
19.6.2011 Ikaalisten Yrittäjien kesäteatteriretki Valkeakoskelle,
Kuin helminauhaa -esitykseen klo 19
51
Kuva: Mauri Kivistö
Pirkanmaan Yrittäjien
puheenjohtaja Mauri
Kivistö luovutti aluejärjestön kevätkokouksessa
arvokkaat tunnustukset
kahdelle pitkän linjan
yrittäjälle. Tasavallan
Presidentin myöntämät
kunniamerkit luovutettiin Nokialla 27. Huhtikuuta. Merja Lintervolle
myönnettiin Suomen
Leijonan ansioristi.
Heikki Ojares puolestaan sai Suomen Valkoisen Ruusun I Luokan
mitalin kultaristein.
Tyrvään kirjakauppa
täytti 120 vuotta
Veijo Hukkanen ja Samuli Suonpää onnittelivat juhlivaa
kirjakauppaa. Sirkka-Liisa ja Salme Leino luotsaavat 120vuotiasta yritystä.
Juhlapäivänä onnittelijoiden jono kulki läpi kaupan. Sirkka-Liisa Leinoa onnittelevat kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Jari Andersson, kaupunginvaltuuston
puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto ja kaupunginjohtaja Paavo Salli. Reunasta kurkistaa kansanedustaja Arto Satonen.
Teksti ja kuvat: Jaakko Pirttikoski
Kirjakellarinsa myötä maankuuluksi noussut Tyrvään Kirjakauppa juhli huhtikuun lopussa 120vuotista taivaltaan. Kirjakauppa on ollut saman suvun omistuksessa yli yhdeksänkymmentä vuotta. Vuosien varrella yrittäjiä on muistettu lukuisilla arvostetuilla palkinnoilla.
■ Kirjakaupan alakerrassa
toimiva Kirjakellari on tehnyt
kirjakaupasta maankuulun.
Lukutoukat tekevät kellarin
uumesissa todellisia löytöjä.
Osa kellarin viehätystä on
löytämisen riemu, kun alahyllyn kulmasta pilkistää juuri se
kirja, jonka on luullut tyystin
kadonneen maailmasta.
Vammalan Yrittäjien puheenjohtaja Samuli Suonpää muistutti onnitellessaan
Tyrvään Kirjakaupan merkityksestä kirjabrändiä rakentavalle kaupungille.
– Aito brändi ei niin vain
synny pystyttämällä museoita tai järjestämällä kesätapahtumia, sen on oltava osa
asukkaiden arkea. Kirjakauppa tekee sen. Kirja-Sastamalan sielu on Tyrvään
Kirjakauppa, tai vielä tarkemmin Kirjakellari portaiden päässä. Kirja elää kirja-
kaupassa, yrittäjissä ja asiakkaissa, Suonpää kehui.
– 120 vuotta on valtavan
pitkä aika niin yrityksen
kuin paikkakunnankin historiaa. Ei tällaisia yrityksiä
monia ole.
Pirkanmaan
Yrittäjien
hallituksen työvaliokunnan
jäsen Veijo Hukkanen totesi
perheyrittäjyyden velvoittavan rakentamaan yritystä
pitkäjänteisesti tulevaisuu-
teen katsoen.
– On jokaisen sukupolven kunnia-asia vaalia yritystä ja jättää se hyvässä kunnossa seuraavalle.
Hukkanen kehui vuolaasti kirjakaupan henkilökuntaa ja palveluhenkeä: myös
vaikeammin saatavat kirjat
on aina kyetty toimittamaan
nopeasti. Paikallinen palveluhenki pitää kirjakaupan
asiakkaat Sastamalassa.
Pertin muistolle
Suruviesti saapui yllättäen 29. huhtikuuta. Juvenes Oy:n toimitusjohtaja
ekonomi MBA Pertti Liljeroos oli menehtynyt edellisenä päivänä juoksulenkillä sairauskohtaukseen 56-vuotiaana.
Pertti oli aktiivisesti mukana Tammerkosken Yrittäjien toiminnassa toimien
hallituksen jäsenenä pitkään, siitä neljä vuotta varapuheenjohtajana. Opimme tuntemaan Pertin ystävällisenä, luotettavana ja kohteliaana miehenä. Hän
oli sydämellään mukana yhdistyksen toiminnassa ja otti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Pertillä oli aina perusteltu mielipide joka asiaan, erityisesti
hän tunsi huolta keskustan turvallisuudesta ja vetovoimaisuudesta.
Pertti huolehti kunnostaan liikkumalla paljon ja innosti muitakin siihen
järjestämällä Tammerkosken Yrittäjien jäsenille useita liikuntatapahtumia.
Hänellä oli myös aina aikaa olla mukana yhdistyksen järjestämässä hyväntekeväisyyshuutokaupassa Kukkaisviikolla, täksi kesäksikin hän oli jo
lupautunut mukaan.
Tulemme kaipaamaan Pertin valoisaa olemusta, tuttua kysymystä, miten
meillä tänään menee.
Pertti Liljeroos 1955–2011
Merja Lintervo
Kirjoittaja on Tammerkosken
Yrittäjien hallituksen jäsen ja
Pertin pitkäaikainen ystävä.
Jatkoa jobinpostille:
Joulupukkia ei
ole olemassa
Tapasin joskus parikymmentä vuotta sitten aloittaa yrittäjäkoulutustilaisuuksiani esittämällä kuulijoilleni yllä olevan varoituksen.
Sittemmin kuvittelin, ettei sen toistelu enää ollut tarpeen. Nyt kumminkin näyttää siltä, että historia toistaa itseään, ja yhä uudelleen
joudun muistuttamaan yrittäjiä samasta asiasta. Taloudellista joulupukkia ei ole olemassa!
Jostain syystä inhimmilliseen luonteeseen kuuluu, että jos ja kun
ahdinkotila on kyllin syvä, muututaan käsittämättömän hyväuskoisiksi tarjolle pantujen oljenkorsien suhteen. Ollaan valmiit riskeeraamaan ne vähäisetkin varat, mitä vielä on jäljellä: ”eihän se
enää mitään tässä konkurssissa tunnu.” Maksetaan tuntuvia ennakkomaksuja mukamas tulevista lainaeristä, jotka eivät koskaan saavu
perille. Lähdetään mukaan sijoituksiin, joissa luvataan järkyttävän
suuria korkoja.
Näyttää siltä, että aina, kun on rahoitusvaikeuksiin joutuneita,
löytyy myös armottomia huijareita, jotka ovat valmiita kuppaamaan huono-onniselta viimeisetkin eurot ja sentit.
Aikanaan – edellisellä lamakierroksella - eräs tuttu sahuri, jolla
bisnekset kävivät jo kaikki oman perstaskun kautta (käteisellä pelattiin sataprosenttisesti), soitti minulle sanoen, että nyt hänen huolensa ovat ohi! Parkaisin puhelimeen, että ethän ole mennyt maksamaan kenellekään mitään, johon hän totesi, että sijoittamalla 75 000
järjestelymenoihin, hän saa kahden viikon kuluessa 2 000000 tililleen kansainvälisiltä rahoittajilta, jotka ovat päättäneet sijoittaa suomalaiseen puunjalostukseen. Kun hän seuraavan kerran soitti, hän
arvuutteli: ”Arvaas missä olen? Honkongissa, ollaan täällä järjestelemässä sitä rahoitusta. Sun pitäis nyt faxata tänne semmoiset tilinpäätöstiedot, joilla me saadaan ne rahat.” Sanoin hänelle, ettei hänellä tietääkseni ole ainakaan viimeisen viiden vuoden ajalta yhtään
sellaista tilinpäätöstä, jolla mitään rahaa saisi, ja kysyin lakonisesti,
kuka maksoi matkat, mutta hän ei vastannut. Eipä ole joulupukkikaan vielä käynyt.
Jos maailmalla olisi niin hulvatonta ja suorastaan tyhmää rahakasta väkeä, että he haluavat roiskia rahojaan holtittomasti sinne
tänne, niin miten ihmeessä he osuisivat juuri sinuun? Aivan vastaavasti, jos joku tarjoaa satojen prosenttien korkoa sijoitukselle, miksi
hän ei hyödynnä tilannetta itse, vaan heittäytyy juuri sinun kohdallasi jalomieliseksi? Kyllä tässä pitäisi varoituskellojen soida. Tunnetussa, oikeudessakin puidussa huijausjutussa moni tuntemani
henkilö menetti koko sijoituksensa, mutta osa heistä uskoo edelleen, että joulupukki vielä tulee. Kunhan pääsee vapaaksi…
On hyvä muistaa, että normaaleissa rahoitustilanteissa rahoittaja
vähentää järjestelykulut tilille tulevasta lainasuorituksesta päältä –
ei niitä etukäteen mihinkään maksella !
Huonon uutiseni vastapainoksi haluan lopuksi esittää lukijoilleni kolme hupaisaa sitaattia, niin totta kuin osaltaan ovatkin: Menestyksestä 10 prosenttia tulee kompetenssista ja 90 prosenttia asenteesta (Tom Lundberg Ykköspostissa). Innovaatioista 5 prosenttia
on oivallusta ja 95 prosenttia hikeä, totesi Thomas Alva Edison.
Yves Saint Laurentin taas kerrotaan sanoneen, että ainoa paikka,
missä menestys tulee ennen työtä, on sanakirja..
Tämän kolumnin kirjoittaja, Pirkanmaan Yrittäjä -lehden uusi
kolumnisti Isä Nitro, tunnetaan myös nimellä Simo Setälä. Hän
vetää tuoreen taantuman aikana perustettua Yrittäjien tukipalvelua ja hänen tehtäväkenttänsä on edelleen yrittäjän kuuleminen
ja tukeminen ahdinkotilassaan, mutta nyttemmin enenevässä
määrin myös työskentely sen hyväksi, ettei tämä moiseen jamaan
joutuisikaan. Nimimerkki on peräisin viimeisten EU-vaalien ajalta, kun joku keksi verrata Setälää yhteen ehdokkaista. Vaikka Nitro ei likikaimansa tapaan omaakaan pappiskoulutusta, hän ruotii
tällä palstalla yrittäjyyden, Raamatun, uskonnon sekä filosofian
välisiä suhteita.
isä[email protected]
52