Tuomas Mikonpojan perukirja v. 1842

Transcription

Seppo Tamminen
Tuomas Mikonpojan
perukirja v. 1842
Hämeen kesäyliopiston Perukirjat suku- ja
talotutkimuksessa – verkkoavusteisen
tulkintapajan harjoitustyö
24.11.2013
Tuomas Mikonpojan perukirja, johdanto
Seppo Tamminen
24.11.2013
Torppari Tuomas Mikonpojan perukirja vuodelta 1842
Sysmän Suurenkylän kartanon Kyyhkylän torpassa 25.3.1842 kuolleen torppari
(kirjoittajan iiiiii) Tuomas Mikonpojan perukirjan tulkinta on tehty v. 2013 Hämeen
kesäyliopiston Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan
harjoitustyönä, opettajan FM Anja Nieminen-Porkan johdolla. Perukirjan tulkinnassa;
erityisesti translitteroinnissa kirjoittaja sai arvokasta apua työryhmän kahdelta muulta
jäseneltä; Maarit Tillman ja Anja Salonen. Myös kirjoittajan tytär Jaana avusti
perukirjan suomentamisessa.
Tuomas Mikonpojan ja hänen perheensä elämänvaiheita
Tuomas Mikonpoika (Thomas Michelsson) syntyi v. 1770 mutta tarkempaa aikaa ja
paikkaa ei varmuudella tunneta. Tuomaksen vanhemmat olivat Asikkalan Kalkkisten
kartanon (Iisakkilan) Hanjärven torpassa torpparina toiminut Mikko Eerikinpoika
(Michel Ericsson) s. 1746, k. 23.3.1808 Asikkala, Kalkkinen, Hanjärvi sekä vaimonsa
Eeva Eerikintytär (Ewa Ericsdotter) s. 1742, k. 6.6.1810 Asikkala, Kalkkinen,
Hanjärvi.
Tuomas Mikonpoika vihittiin avioliittoon Hollolassa 27.12.1801 Leena Matintyttären
(Lena Mattsdotter) kanssa, joka oli syntynyt 6.10.1778 Hollola, Paakkola, Savola,
kuoli 56 v. ikäisenä punakuumeeseen 31.5.1835 Asikkalan Kalkkisten Hanjärven
torpassa. Leenan syntymäpaikka Paakkolan Savola oli rälssitila, jossa vanhempansa
toimivat lampuoteina. Paakkola kuuluu nykyään Asikkalaan. On mahdollista että Kalkkisten
kartanon Iisakkilan lampuodin pojan Aleksanteri Mikonpojan tultua v. 1786 Leenan isäpuoleksi
Paakkolaan, että tämä olisi ollut puhemiehenä naitettaessa Leenaa Kalkkisiin.
Tuomas Mikonpoika toimi v. 1801 -1803 torpparina Asikkalan Rauvalan puustellissa
(joka kuului tuolloin Asikkalan Iso-Äiniölle. Rauvala sijaitsee Kalkkisten kylän kaakkoispuolella
Kymenvirran rannalla), eli Hämeen jalkaväkirykmentin kapteenin virkatalon torpassa.
Vuodesta 1803 alkaen Tuomas Mikonpoika toimi isänsä Mikon jälkeen torpparina
Kalkkisten kartanon (Iisakkilan) torpassa Hanjärvellä. Iisakkilan isäntänä toimi tuohon
aikaan Hämeen jalkaväkirykmentin Asikkalan komppanian päällikkö ritari ja
everstiluutnantti (kirjoittajan iiäääii) Carl August von Platén (s. 1754 Saksa, Pommer,
Rügen, k. 1836 Hämeenlinna).
Tuomakselle ja Leenalle syntyi kaikkiaan 9 lasta, jotka Kustaata lukuun ottamatta
syntyivät Kalkkisten Hanjärvellä:
- Kustaa (Gustaf) s. 27.2.1803 Rauvala, k. 15.5.1803 Rauvala
- Aatami (Adam) s. 24.12.1804, k. 9.11.1840 Sysmä, Suurkylä, Kyyhkylä
- Eeva (Ewa) s. 24.12.1807, k. 4.1.1808
- Juho (Johan) s. 13.9.1809, k. 3.6.1810
- Malakias (Malachias) s. 27.3.1811
- Anna Leena (Anna Lena) s. 3.12.1813, k. 27.5.1840 Sysmä, Suurkylä, Kyyhkylä
- Tuomas (Thomas) s. 13.10.1816
- Matti (Matts) s. 26.8.1819, k. 13.11.1820
- Eerik Johan (Eric Johan) s. 14.4.1822
Asikkalan rippikirjoissa Tuomas Mikonpojalle oli merkitty renkiä ja piikoja torpan
töihin. Oman torpan viljelystöiden ohella Tuomas joutui tekemään tietyt työpäivät
viikossa, päivätyövelvollisuuden (taksvärkin) osallistuen kartanon töihin. Toisaalta
hän pystyi käyttämään oman perheen ohella myös renkejä ja piikoja näihin töihin.
Työpäivistä tuli hyvin pitkiä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan tehtiin töitä, kun
vielä huomioi sen, että Hanjärveltä oli n. 6 km matka Iisakkilan kartanoon. Carl
August von Platén’n appiukko everstiluutnantti Thomas Adolf Wadenstjerna oli 1760luvulla rakennuttanut mailleen runsaasti torppia turvatakseen työvoimaa Iisakkilaan.
1
Seppo Tamminen
24.11.2013
Tuomaksen vanhin poika Aatami avioitui v. 1822 ja hän jatkoi vaimonsa Eeva
Henrikintyttären kanssa torpparina Hanjärven torpassa, isänsä Tuomaan jälkeen,
viimeistään v. 1830 alkaen. Tuomaan vaimo Leena kuoli v. 1835 Hanjärvellä. Heidän
poikansa (kirjoittajan iiiii) Tuomas Tuomaanpoika muutti v. 1837 Sysmän Karilanmaan
kartanon (Yskelän) puustelliin, jossa hän avioitui torpparin tyttären Loviisa
Mikontyttären kanssa v. 1838. Tuomas Tuomaanpoika toimi sitten torpparina
appiukkonsa jälkeen Karilanmaan Boställe torpassa. Tuomaksen keskimmäinen
poika Malakias Tuomaanpoika muutti v. 1839 Padasjoen Hinttolaan, jossa hän
avioitui v. 1840 rusthollarin tyttären Eerika Juhontyttären kanssa.
Tuomas Mikonpojan muutto Asikkalasta Sysmään:
Torppari ja leskimies (Torp. enkl.) Tuomas Mikonpoika muutti v. 1840 lastensa ja
lastensa perheiden kanssa Kalkkisista Sysmän Suureenkylään, Sysmän muuttokirjojen mukaan 4.4.1840. Muutto tapahtui Suurenkylän Kyyhkylän torppaan, jossa
Tuomaksen vanhin poika Aatami toimi sitten torpparina, Tuomaksen toimiessa
”yhtiömiehenä”.
Muuton syynä Sysmään voi olla ensiksikin Tuomaksen vaimon Leenan kuolema
v. 1835 ja toisaalta Kalkkisten kartanon Iisakkilan omistussuhteissa tapahtuneet
muutokset sekä ilmeiset riidat uusien kartanon pitäjien kanssa. Carl August von
Platén’n vaimon Helena Andrietta Wadensjerna’n kuoltua v. 1833 Kalkkisissa, Carl
August muutti v. 1834 ensin Heinolaan (jossa hänen poikansa asui) ja sieltä v. 1835
Hämeenlinnaan, jossa hänen tyttärensä perhe asui. Carl August von Platén kuoli jo
seuraavana v. 1836 Hämeenlinnassa. Iisakkila siirtyi Carl August’in vävyltä eversti
Carl Fredrik Schulman’lta v. 1836 Padasjoen Saksalan kartanossa asuvan kapteeni
Georg Magnus von Fieandt’in haltuun ja Iisakkilan tilanhoitajana toimi Gabriel Becker
ja v. 1840 alkaen renkivouti Gustaf Thorn. Gustaf Thorn on formulakuski Kimi Räikkösen
äidin äidin isän Roope Lehtisen (s. 1903, k. 1983) isän isän isä . Kirjoittaja omaa isänsä kautta
yhteiset sukujuuret Kimi Räikkösen kanssa Kalkkisten Häkkälän ja Huovilan tiloilta sekä
äitinsä kautta Pertunmaan Tapiola/ Översti tilalta.
Huom.: Carl August von Platén’n vävyn eversti Carl Fredrik Schulman’n serkku
kapteeni Peter (Pehr) Wilhelm Schulman toimi Sysmän Suurkylän kartanon isäntä.
Tuomaksen poika Malakias muutti myös v. 1840 Padasjoen Hinttolasta Sysmän
Suurenkylän kartanon Kyyhkylän torppaan. Malakias toimi myöhemmin torpparina
Suurenkylän kartanon Järvenpää torpassa.
Samoin poika Tuomas Tuomaanpoika muutti alkuvuodesta 1842 Karilanmaan
Yskelän kartanon puustellista Suurkylän kartanon Veijolan torppaan, jossa hän toimi
sittemmin torpparina.
Tuomas Mikonpojan asuttamat torpat, niin Kalkkisissa kuin myös Sysmän
Suurkylässä olivat kartanon torppia; savutupia, ilmeisesti siihen aikaan vielä
sisäänlämpiäviä, vailla piippua ja ikkunoita, valolähteenä pärevalkea.
Tuomas Mikonpojan ja hänen lastensa ja pojan perheen muutto maalis-huhtikuun
vaihteessa 1840 Kalkkisista suoritettiin varmaan hevosia ja rekeä käyttäen talvikelien
vielä vallitessa, eli kuljetettiin koko omaisuus, mukaan lukien karja Sysmän
Suurkylään (kirkonkylään), mikä matka oletettavasti kesti ainakin koko pitkän päivän.
Sysmän Suurkylän kartanon isäntänä toimi v. 1831 -1846 aikana kapteeni Pietari
(Pehr) Wilhelm Schulman (s. 1781 Sysmä, k. 1846 Sysmä), joka oli aviossa
Suurkylän kartanon edellisen omistajasuvun Wikman’n tyttären Maria Fredrika
Vikman’n kanssa. Kapteeni Schlman’lta kartano siirtyi v. 1846 tämän langolle majuri
Gabriel Detlof Wikman’n haltuun ja v. 1864 lähtien eversti Henrik Viktor Streng’n ja
tämän puolison Helmine Schulman’n haltuun. Vuodesta 1846 lähtien Streng’in suku on
hallinnut Suurkylän kartanoa näihin päiviin asti.
2
Seppo Tamminen
24.11.2013
Suurkylän Kyyhkylän torpassa torpparina toiminut Tuomaksen vanhin poika Aatami
Tuomaanpoika kuoli jo vajaan 36 v. ikäisenä korkeaan kuumeeseen 9.11.1840
Kyyhkylän torpassa, ehtien toimia torpparina vain n. 7 kk:n ajan. Aatamin osalta
perunkirjoitus pidettiin 23.3.1841. Tuomas Mikonpoika kuoli n. 72 v. ikäisenä
25.3.1842 Suurenkylän Kyyhkylässä ja haudattiin 3.4.1842 Sysmän hautausmaalle.
Tuomaksen perunkirjoitus pidettiin 30.4.1842. Tuomaksen poika Malakias kuoli 42 v.
ikäisenä sydänkohtaukseen 4.3.1853 Suurenkylän Järvenpään torpassa ja Malakiaan
perunkirjoitus pidettiin 17.6.1853. Tuomas Tuomaanpoika kuoli vajaan 52 v. ikäisenä
suuren nälkävuoden 1868 aikana korkeaan kuumeeseen 13.3.1868 Suurkylän
Veijolan torpassa. Tuomas Mikonpojan nuorin poika Eerik kuoli 44 v. ikäisenä
1.8.1866 Suurkylässä.
Kyyhkylän ja Veijolan torpat sijaitsivat hyvin lähellä Suurkylän kartanoa (nykyisellä
Sysmän kirkolla), mutta Järvenpää torppa sijaitsi hieman kauempana muutama
kilometri Suurkylästä pohjoiseen.
Perunkirjoitus 30.4.1842 ja perukirjan sisältö
Tuomas Mikonpojan kuoleman jälkeen suoritetussa perunkirjoituksessa 30.4.1842 oli
läsnä e.m. Suurkylän kartanon isäntä kapteeni Pietari (Pehr) Schulman sekä uskotut
miehet kihlakunnan tuomari Henrik Matinpoika Rekola (eli Kankila) ja lautamies Antti
Juhonpoika Brunila. Samoin Tuomaan pojat Malakias ja Tuomas sekä nuorin poika
Eerik kuin myös Aatami Tuomaanpojan leski Eeva Henrikintytär, joka oli velvoitettu
ilmoittamaan vainajan omaisuus.
Perunkirjoituksen suoritti Senaatin kanslisti Anders David Ticcander (s. 11.8.1796
Sysmä, k. 3.5.1868 naimattomana Sysmässä), joka oli Sysmän kappalaisen Johan
Ticcanderin poika.
Perukirjat kirjoitettiin k.o. aikaan ruotsinkielellä, kirjaimet, teksti ja termistö oli vanhaa ruotsia ja
perukirjan tulkinnassa pyrittiin löytämään k.o. aikana (Itä-Hämeessä) käytössä oleva
suomenkielinen vastine, joissa on paljon nykyihmiselle (etenkin monelle kaupunkilaiselle)
outoja maataloussanoja ja terminologiaa.
Perukirjan viimeisellä sivulla esiintyy silloisen Sysmän kirkkoherran Juhana (Johan)
Selén’n kuittaus köyhäin prosenteista. Johan Selén (s. 1788 Tuusula, k. 1847 Sysmä)
toimi Sysmän kirkkoherrana v. 1836 -1847.
Perukirjassa mainitaan Tuomas Mikonpojan alaikäinen poika Eerik Tuomaanpoika,
jota edusti perunkirjoituksessa hänen vanhempi veljensä Malakias Tuomaanpoika.
Vaikka perunkirjoituksen aikaan Eerik oli jo täyttänyt 20 vuotta, niin hänet mainittiin
alaikäiseksi, koska tuolloin vasta 21 v. täyttänyt laskettiin aikuiseksi. Tämä perukirja oli
kommentoitavana myös Eerikin jälkeläisellä sukututkija Tuula Kinnusella Espoossa.
Perukirja kertoo osaltaan vainajan elämästä ja varallisuudesta (tai varattomuudesta)
sekä valottaa muutenkin n. 200 v. takaista elämää. Koska Tuomas Mikonpoika
torpparina kuului tilattomaan väestöön, niin mitään kiinteätä omaisuutta hänellä ei
ollut, mutta sen aikaiseen tapaan perukirjaan kirjattiin kotieläimet sekä irtain
omaisuus (mm. rahat, jalometallit, rauta- ja puutyökalut sekä -esineet, vaatetus ja
sekalaiset tavarat) sekä vilja. Kaikille tavaroille ja omaisuudelle määriteltiin rahassa
joku arvo ja tässä tapauksessa se merkittiin ruplina ja kopeekkoina.
Perukirjaan merkittiin myös velat ja muut vähennykset sekä (”perintöverona”)
köyhäinprosentit kirkolle, koska kirkon kautta avustettiin ”kirkonvaivaisia”, eli
raihnaisia ja vanhuksia.
Perukirjan allekirjoituksissa näkyy lähinnä vain puumerkkejä, koska vain harvat
omasivat tuohon aikaan kirjoitustaidon, vaikka lukutaito olikin suurimmalla osalla
hallussa.
Tuomaksella oli kirjattu kotieläimiksi 2 hevosta, 2 maidossa olevaa lehmää ja 1 hieho
sekä 1 vasikka. Mainittiin myös lehmien nimet !. Samoin oli kirjattu yht. 3 härkää ja
uuhia oli 3 kpl (eli täyskasvuisia naaraslampaita) sekä 1 sika, eli torppariksi siihen
aikaan varsin kattava karja- ja kotieläinvalikoima, ainakin omiksi tarpeiksi.
3
Seppo Tamminen
24.11.2013
Perukirjassa herättää ihmetystä mm. se mistä Tuomas oli saanut louhittua, eli
jalostamatonta kuparia, jota perukirjaan oli merkitty 24 naulaa, eli runsaan 5 kg
verran, koska niin Asikkalassa kuin myös Sysmässä ei ollut mitään ruukkia, josta
jalostamatonta metallia olisi saanut.
Rautatavaroissa mainittu börtsel (bötsel), eli petkele on sama kuin aperauta, eli
karjan hoidossa käytetty väline, toisaalta (hieman erityyppistä) petkelettä käytettiin
puiden kuorimiseen. Välter krokan, eli viertokoukku (viertohaka) oli taas kaskeamisessa käytetty työkalu, jolla vierrettiin, eli vieritettiin palavaa puumateriaalia ja
pintakasvustoa yli poltettavan kaskimaan. Sanastossa esiintyy myös kibitk släde, eli
kuomureki, jossa kibitk on venäläinen kuomua tarkoittava lainasana.
Vaatteissa mainitaan kapprok, eli kaprokki (eli levätti), joka oli leveäkauluksinen
lyhytviittainen takki. Sortut, eli sortuutti on ranskalainen lainasana ja merkitsee
”kaiken päällä olevaa” päällystakkia. Vaatteiden osalta Tuomaksella näytti olleen
varsin niukka vaatevarasto.
Sekalaisissa tavaroissa mainitaan heckla, eli häkilä, jota käytettiin mm. pellavan
käsittelyssä erottamaan loukuttamisen ja lihtaamisen jälkeen eri kuitulaatuja.
Dryfa, eli pohdin oli taas laakea matalareunainen puinen astia, jota ravistamalla
saatiin viljan jyvistä erotettua roskat ja irtoava pöly. Lin Repa, eli rohka oli myös
pellavan käsittelyssä käytetty väline.
Kirjatusta irtaimesta omaisuudesta voitaneen päätellä mm. se että Tuomas
Mikonpoika oli kaskennut, mahdollisesti Kalkkisissa, koska hänellä oli kaskeamisessa
tarvittavia välineitä ja siten ainakin osa viljelystä oli ollut kaskimailla. Pellavaa oli
varmaan myös viljelty, koska oli kirjattu pellavan käsittelyssä käytettyjä välineitä,
olihan pellavan viljely nimenomaan Asikkalassa merkittävässä asemassa. Tästä on
osoituksena mm. se että Asikkalan vaakunassa on perunan ja pellavan kukkia.
On mahdollista että Tuomas Mikonpoika viljeli myös perunaa, olihan Asikkalan kappalainen
varapastori Axel Laurell vahvasti vaikuttamassa siihen että perunaa (”maanpääröniä) alettiin
Suomessa viljelemään: Axel Laurell (s. 1715, k. 1790) aloitti itse perunanviljelyn jo 1750luvulla maatilallaan Asikkalan kirkolla ja oli voimakkaasti edistämässä perunanviljelystä
maassamme, mm. laatien v. 1773 perunanviljelyoppaan, viite:
http://www.helsinki.fi/kansantiede/histmaatalous/extrat/erillisartikkelit_peruna.htm.
Perukirjan 5. sivulla mainitaan vähennyksissä pankkoassignaatit ja assignaatit, joilla
tarkoitetaan k.o. aikana käytössä olleita setelirahan korvaavia arvopapereita.
Seuraavilla sivuilla on esitetty perukirjan 7 sivua yksitellen, siten että ensin on
alkuperäinen mikrofilmistä kuvattu, laadultaan hieman heikkotasoinen sivu, jonka
jälkeen k.o. sivun litteroitu teksti ja samalla sivulla k.o. tekstin suomennos.
Hämeenlinnassa 24.11.2013
eli pojan poikani Eino Petteri Tammisen 1 v. päivänä
Seppo Tamminen
4
Tuomas Mikonpojan perukirja
Lähde: MMA. Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 -1845 (TK856)
© Seppo Tamminen 2013
HKY, Perukirjat suku- ja talotutkimuksessa – verkkoavusteisen tulkintapajan harjoitustyö, ryhmä 2.
1
1842 den 30 April förrättade undertek-
1842 30. huhtikuuta toimitti alle-
nad Senats Cancellist med biträde
kirjoittanut Senaatin kanslisti
af Härads Domaren Henrik Matts-
kihlakunnan tuomarin Henrik Matin-
son Rekola eller Kangila och Näm-
poika Rekolan eli Kankilan ja lauta-
demannen Anders Johansson Bru-
mies Antti Juhonpoika Brunilan
nila bouptekning efter Bolags-
avustamana perunkirjoituksen Sysmän
mannen å Kyhkylä Torp under
pitäjässä Suurenkylän kartanossa,
Storgårds Rusthåll i Sysmä Socken,
Kyyhkylän torpassa, yhtiömiehestä
Thomas Michelsson, som öfverlefves
Tuomas Mikonpojasta, joka
af följande arfvingar, aflidne Sonen
jälkeensä jätti seuraavat perilliset;
Adam Thomassons barn Carl, Jeremi-
edesmenneen pojan Aatami Tuomaan-
as, Matts, och Anders Johan samt Eva
pojan lapset Kallen, Jeremiaan, Matin
Maria och Fredrika, hvilkas rätt
ja Antti Johanneksen sekä Eeva
Kaptenen Wälborne Herr Pehr
Marian ja Freedrikan, joiden oikeuden
Schulman åtog sig att vid den-
jalosyntyinen kapteeni herra Pehr
na förrättning bevaka, äfvensom
Schulman otti tehtäväkseen valvoa,
än i lifvet varande myndige Sö-
samoin elossa olevat täysi-ikäiset pojat
ner, Torparene Malachias och Tho-
torpparit Malakias ja Tuomas Tuomaan-
mas Thomassöner Veijola samt min
poika Veijola, sekä alaikäinen Eerik
derårige Erik Thomasson, hvilken
Tuomaanpoika, jota tässä asiassa avusti
härvid biträddes af dess Broder
hänen veljensä Malakias Veijola. Aatami
Malachias Veijola. Adam Kyhkyläs
Kyyhkylän leski, Eeva Henrikintytär, joka
Enka, Eva Henriksdotter, som
Kyrko Archived
Kirkon arkisto
2
3
lefvat i sambo med aflidne Thomas
vielä elossa olevana eli yhdessä edes-
Michelsson och hos hvilken han med dö-
menneen Tuomas Mikonpojan kanssa
den afgått, anmantes härå, att å ed
joka erosi hänestä kuoleman kautta, kehotettiin
uppgifva all Thomas Kyhkyläs qvarlå-
tätä ilmoittamaan kaikki Tuomas Kyyhkylän
tenskap, som består i följande:
jäämistöt, joka käsittää seuraavaa:
Hästar och Boskap
Hevoset ja karja
1 fyra års gammalt Sto 1 gl. wallack 15 år -
-
-
do
do
1 Qviga
-
Rb
kp
50 32
90
1
44 1
44
-
12
-
3
-
1 neljä vuotta vanha tamma
-
1 vanha valakka 15 vuotta
6
-
-
1 maidossa oleva lehmä Viljanen
3
-
1 mjölkande Ko Viljanen 1
Silfver
Hopeaa
12
Kumina
-
-
-
1 maidossa oleva lehmä Kumina
2
Omena
-
-
-
1 hieho Omena
2
2 härkää, 1 punainen ja toinen musta
4
2 Oxar, 1 röd och andra svart, a`2 Rb
a` 2 Rup
1 mindre do
-
3 ne moderfår
-
1 Svin
-
-
a` 30 kp
-
1 Gräskalf
-
-
-
-
-
1
-
1 juottovasikka
-
-
a` 6 kp
2 Qvistyxor
-
o
-
-
-
-
24 naulaa louhittua kuparia a` 6 kop
Rautatavaraa
2 ne Huggyxor
-
90
1 sika
Järn Saker
8 Lior
a` 30 kop
Kuparia
24 Skp bruten koppar
d
3 kpl uuhia
1 50
-
Koppar
1 sämre
1 pienempi härkä
-
a` 6 kop
-
2 hakkuukirvestä
a` 6 kop
1 huonompi kirves
a` 5 k
8 viikatetta
a` 5 kop
-
40
a` 2 k
2 oksakirvestä
a` 2 kop
-
4
Siirto
-
Transport
59 34
4
34
5
Transport
1 Lång höfvel
59
-
-
1 pitkä höylä
-
5
-
-
-
1 käsihöylä
-
3
-
-
-
9
3 Råg Skäror
1 Nafware
-
-
do
1 Hand
Siirto
-
a` 3 kp
-
3 ruissirppiä
a` 3 kop
-
1 näveri
-
4
1 mindre do
-
-
-
1 pienempi näveri
-
2
1 huggborr
-
-
-
1 tasapäinen taltta
-
6
1 Stör järn
-
-
-
1 kankirauta
-
30
1 Bilyxa
-
-
-
1 piilukirves
-
20
1 Spada
-
-
-
1 lapio
-
6
-
a` 3 kp
-
6
-
4
-
4
2 Sämre do
-
1 Dynggrepe
-
2 Sämre d
o
-
-
-
-
a` 2 kp
2 pienempää lapiota
a` 3 kop
1 lantatalikko
2 huonompaa talikkoa
a` 2 kop
1 Börtsel
-
-
-
1 petkele
-
10
1 Sämre do
-
-
-
1 huonompi petkele
-
3
-
vasara ja hohtimet
-
6
-
4
Hammare och hoftång
2 Välter krokar
-
-
a` 2 kp
2 viertokoukkua
a` 2 kop
1 Sten hacka
-
-
-
1 kivihakku
-
1
1 Arbets kärra
-
-
-
1 työkärryt
2
50
1 Åker plogar
-
-
-
1 peltoaura
-
20
1 Kibitk släde
-
-
-
1 kuomureki
-
50
-
50
1 arbets do med järnstänger, till
kommen under bolags tiden
1 Fårsax
-
-
-
1 lampaan keritsimet
-
3
1 Gryta
-
-
-
1 pata
-
40
1 do mindre
-
-
-
1 pienempi pata
-
20
1 Grythänga
-
-
-
1 padan kannike
-
6
2 Granris yxor
-
-
-
4
-
50
a` 20 kop
-
40
Siirto
-
90
TrädesSorter
1 Tina
-
2 Dricks tunnor
34
6
25
40
59
1 työreki rautasalvoin, saatu yhtiöaikana
a` 2 kp
34
2 hakokirvestä
a` 2 kop
Puukaluja
-
-
-
a` 20 kp
1 tiinu
2 juomatynnyriä
Transport
6
7
Transport
4 Såar
-
-
1 Deg bytta
-
1 Smör bytta
6 mindre d
-
4 dricks stop
32
-
1 taikinapytty
-
10
-
-
1 voipytty
-
4
a` 3 kp
6 pienempää pyttyä
a` 3 kop
-
18
-
-
a` 1 kp
4 juoma tuoppia
a` 1 kop
-
4
-
a` 1 kp
2 maitokiulua
a` 1 kop
-
2
-
-
-
1 Rosta
-
-
-
1 Läckare
a` 8 kop
90
-
2 mjölk stäfvor
1 Burke
4 saavia
-
-
o
a` 8 kp
Siirto
-
-
1 purnukka
-
2
-
1 lekkeri
-
10
-
-
-
-
1 kuurna
-
30
1 Sörp tråg
-
-
-
1 apekaukalo
-
50
5
Kläder
-
-
-
1 sängyn peite
-
1 Byxa
-
-
-
1 housut
2
1 lampaannahka vällyt
-
50
1 Fårskinns fall
-
-
1 Blå wadmals kapprok
1 grå
d
o
o
d
1 Blå klädes sortut
1 d
o
o
d Jacka
-
-
1 sininen sarkakaprokki
-
60
-
-
1 harmaa sarkakaprokki
-
30
-
1 sininen verkasortuutti
-
30
-
1 sininen verkatakki
-
10
-
20
-
-
1 Fårskinns päls med blått vadmals
öfverdrag
-
-
-
-
sarkapäällisellä
1 harmaa sarkatakki ja housut
-
15
1 par Sämsk Knä böxor
1 pari säämiskä polvihousuja
-
10
11 käsittelemätöntä lampaannahkaa
a` 5 kop
-
55
-
-
11 oberedda Fårskina a` 5 kp
-
o
1 d
-
-
1 Bessman
52
4
85
47
96
Sekalaista
Diverse
1 Kista
2
1 lampaannahkaturkki sinisellä
1 Grå Wadmals Jacka och Böxor
1 Handsten
59
Vaatteita
1 Säng täcke
-
40
-
-
-
1 käsikivi
-
30
-
-
1 kirstu
-
75
-
50
-
6
1
61
-
-
-
1 kirstu
-
-
-
1 puntari
Transport
Siirto
8
9
Transport
Siirto
1
61
1 Heckla
-
-
-
-
1 häkilä
-
5
1 Dryfta
-
-
-
-
1 pohdin
-
5
1 Mjöl wanna
-
-
-
1 jauho vanna
-
2
1 4½ kanns butelj
-
-
1 4½ kannun puteli
-
6
1 3½ stops
do
-
-
1 3½ tuopin puteli
-
4
1 Stops
do
-
-
1 tuopin puteli
-
2
o
-
-
1 ½ tuopin puteli
-
1
1 Lin Repa
-
-
-
1 rohka
-
2
1 Bord
-
-
-
1 pöytä
-
3
-
-
-
2
-
1
2
6
4
80
1 ½ Stops
d
-
2 Lång stolar
1 Karmstol
-
a` 1 kop
-
-
2 pitkää penkkiä
1 karmituoli
Spanmål
-
2 Tunnor hafra
-
-
12 kappaa jyviä
a` 2.40
2 tynnyriä kauraa
Summa
Afkortning
1
96
co
långifve 18 Rub B
r
ass
Landbonden Erik Michelsson Husko
från Weihkölä 1 Rub 40 kp Bco assr
-
-
-
Skomakarn Johan Lindroos 1 Rb
20 kp assr, som jemfäl bestred
Fattig procenten gör
-
-
Förrättningsmännens arfvode:
-
-
Till häradsdomar Rekola
Nämndeman Brunila
a` 2.40
6
86
Summa
56
78
6
6
7
32
7
Vähennykset
Herr Kapten Schulman fordrade
till underteknad
96
Vilja
12 Kappar korn
som bestreds
a` 1 kop
47
-
-
Herra kapteeni Schulman vaati
lainaksi annetusta 18 Rup pankkoassignaatteina
Lampuoti Eerik Mikonpoika Huusko
Väihkylästä 1 Rup 40 kp pankkoassignaatteina, joka kiistetään
Suutari Juho Lindroosille 1 Rup
20 kop assignaatteina, joka myös
kiistetään
Köyhäin prosentti tekee
Toimitusmiesten palkkio:
allekirjoittaneelle
Kihlakunnan tuomari Rekolalle
-
Summa
Lautamies Brunila
Summa
5
1
2
14
7
15
42
7
0
7
3
7
10
11
Enär nu skulle skridas till skifte tillkännagaf herr
Syystä että perinnönjaon osalta voitaisiin ryhtyä
Kapten Schulman och Enkan Eva Henriksdotter at af
toimenpiteisiin, kertoivat herra Kapteeni Schulman ja
lidne Thomas Michelsson Kyhkylä vid förrättad
leski Eeva Henrikintytär että edesmenneen Tuomas
bouptekning efter des son Adam Thomasson d. 23.
Mikonpoika Kyyhkylän edesmenneen pojan Aatami
Mars 1841 i närvaro af Torparene Johan Andersson
Tuomaanpojan 23. maaliskuuta 1841 toimitetussa
Linna från Storby och Johan Olofsson Makeski från
perunkirjoituksessa Suurenkylän Torpparin Juho
Weihköla till enbart Enkan Eva Henriksdotter och
Antinpoika Linnan ja Väihkylän Juho Olavinpoika
hennes barn all honom tillhörig egendom efter sin
Maakesken läsnä ollessa, että leski Eeva Henrikin-
död, emot vilkor at than skulle åtnjuta föda, vård och
tytär ja hänen lapsensa perivät kaiken Aatami
skötsel af dem äfvensom blifva hederligen begrafven
Tuomaanpojan omaisuuden sillä ehdolla että he
hvarjemte från boet skulle till dess yngste son, Erik
tarjoaisivat Tuomas Mikonpoika Kyyhkylälle ruuan,
Thomasson i likhet med hvad de andra bröderna
talouden- ja huolenpidon sekä hautaisivat hänet
erhållit, utlemnar följande egendom, som
kunniallisesti, jonka lisäksi nuorimmalle pojalle Eerik
förmyndaren Malachias Veijola och Eric Thomasson
Tuomaanpojalle samankaltainen perintö kuin
emottage, nemligen ofvan anteknade Wallack häst,
muutkin veljekset saivat ja että tälle jätetään pesästä
ko Kumina, och 3
ne
får, åkerplog, 1. bättre yxa, 1. d
o
seuraava omaisuus, jonka holhooja Malakias Veijola
börtsel, 1. lia, 1 Rågskära, 1 qvistyxa, 1 välterkrok,
ja Eerik Tuomaanpoika ottivat vastaan, nimittäin
bätre Spade och Dynggrepe, 1 drick tunna och 1.
edellä mainitut valakka hevosen, lehmä Kuminan, ja
så, i anseende hvartill förrätningsmännen lemnade
3 lammasta, peltoauran, 1 paremman kirveen,
dervid beroende.
1 petkeleen, 1 viikatteen, 1 ruissirpin, 1 oksakirveen,
1 viertokoukun, paremman lapion ja lantatalikon,
1 juomatynnyrin ja 1 saavin, toimitusmiehet jättivät
perinnönjaon toteuttamisen riippuvaiseksi ehtojen
täyttymisestä.
Att jag noga uppgifvit all min afledne Svärfa-
Että minä tarkkaan olen ilmoittanut edesmenneen
der Thomas Michelsson Kyhkyläs qvarlåtenskap
appeni Tuomas Mikonpoika Kyyhkylän jäämistöä,
bekrättas under eds förpliktelse, med namn och bo-
vahvistetaan valan velvoituksin nimellä ja puu-
märke.
merkillä.
Eeva Henrikintytär Kyyhkylä
Eva Henriksdotter Kyhkylä
Såsom närvarande undertekna:
Pehr Schulman
Thomas Thomasson
Weijola
Malachias Thomasson å Erik
Thomassons vägnar
Sekä läsnäolijoiden allekirjoitukset:
Pehr Schulman
Malakias Tuomaanpoika ja
Eerik Tuomaanpojan puolesta
Tuomas Tuomaanpoika
Veijola
12
13
Sålunda vara upteknadt och förelupit intyga:
Niin muodoin ylösmerkitty ja edellä oleva
todistetaan:
Anders Ticcander
Anders Ticcander
Henrik Mattson Rekola
eller Kangila
Anders Johansson
Brunila
Henrik Matinpoika Rekola
eli Kankila
Antti Juhonpoika
Brunila
Fattig prosenten är erlagd, som qvitteras
Köyhäin prosentti on suoritettu, joka kuitataan
Sysmä den 21 Julii 1842
Sysmä 21. heinäkuuta 1842
Joh; Selèn
Joh; Selèn
14
Tuomas Mikonpojan perukirja, lähteet
Seppo Tamminen
24.11.2013
LÄHTEET
Mikrofilmijäljenteet:
Mikkelin maakunta-arkisto (MMA). Sysmän seurakunnan arkisto, perukirjat v. 1836 1845, TK 856
Asikkalan seurakunnan rippi- ja historiakirjat, TK 556 -561
Sysmän seurakunnan rippi- ja historiakirjat, TK 845 -850
Painetut lähteet:
Ruotsin waldakunnan laki. Hywäksi luettu ja wastaanotettu herrain päiwillä wuonna
1734. Perintö Caari. Pränttiin annettu Georg Saloniukselta wuonna 1759. Porvoo
1984.
Markkanen, Erkki: Perukirja tutkimuslähteenä. Studia Historica Jyväskyläensia 37.
Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 1988.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Kulku- ja kuljetusneuvot. Porvoo 1975.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. Porvoo 1981.
Lehtinen, Ildiko & Sihvo Pirkko: Rahvaan puku. Museovirasto. Helsinki 1984.
Schvindt, Theodor: Suomen kansan pukuja 1800-luvulla. Helsinki 1913.
Kostet, Juhani: Tiima, tiu, tynnyri. Miten ennen mitattiin. Suomalainen mittasanakirja.
Ruoppila, Veikko: Kotieläinten nimitykset Suomen murteissa. Helsinki 1943.
Silow, Alvar: Svensk koppar och kopparmyntning. Stockholm 1951.
Grahn, Heidi: Kuparin hohtoinen ruukinmaisema. Salo 2013.
Vilkuna, Kustaa: Kotiseutu, heinäntekovälineet, 3 ja 4 vihko 1934.
Muut lähteet:
Korhonen, Teppo: Muuttuva maaseutu. Historiallinen maatalous. Helsingin yliopisto.
http://www.helsinki.fi/kansantiede/histmaatalous/
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Perinne-esineitä.
http://kulttuurihistoriallinenmuseo.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=fcfbf0d57730-4bfa-85e6-44b4b8d4cef9&groupId=10501
1

Tuomas Mikonpojan perukirja v. 1842

Transcription

Similar documents

Uotinpäivät 2016 ohjelma

Sysmä

Perukirja - malli pohja

Tapio Alanko Nikkaroisten Anttilan suvusta syntyi kirja

TEHTÄVÄ 2. LASTENNÄYTELMIEN NIMIÄ Sivu 1/3 Alla olevassa

HAUSKAA TEKEMISTÄ YHDESSÄ

Musiikkimarakatin Laulut ja lorut syksy I 2014 (pdf

Sunnuntain ottelut (PDF)

Hky001.fi @bin Toimintakertomus 2014

Myyntikäyrä 01 2015 - Etusivu - Myynnin ja markkinoinnin

Pohjois-Hämeen Numismaatikot Ry:n

ENERGIAOPTIMILLA PÄÄSTÖT JA KULUT KURIIN - RTK

Avaa tiedosto - Fenno

Taru 2014 - Tehin pursiseura ry

Toivakan kunta VT4 - ALUEEN OSAYLEISKAAVA VÄLILLÄ

Viipurin läänin autoja ja autoilijoita - Etelä